4/2010
CAD/CAM-yhdistys ry http://www.cadcamyhdistys.fi
CCY_logo_ valkoinen.eps
Tuotekehityksen tulevaisuus Suomessa
8 12 15
ProDigi-hankkeessa luodaan uutta kilpailukykyä
Koulutuskalenterit keväälle 2011
Modultek Oy - 20 vuoden kokemuksella Markkinajohtajan varmuudella
YEARS
Suomen suosituinta tuotetiedonhallintaa!
"Tämän päivän nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä joustava PDM-järjestelmä on ehdoton edellytys yrityksen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi."
- Jarkko Kilponen, kehityspäällikkö PLM, Metso Minerals Oy
"Toimiva ja hyvin käyttöönotettu PDM-järjestelmä sitoo yhteen ja systematisoi tämän päivän ja tulevaisuuden liiketoimintaprosessit sekä toimii keskeisessä roolissa, kun yritysmaailma verkostoituu."
- Jukka Purkamo, tietohallintopäällikkö, Patria Land & Armament Oy
"Toiminnan ydin on Aton-tuotetiedonhallinta, joka syöttää tiedoillaan muita järjestelmiä."
- Mika Sottinen, tietojärjestelmäpäällikkö, Ponsse Oyj
Palveluksessanne!
Modultek Oy Itsenäisyydenkatu 41 A 28100 PORI puh. 0201 6100 www.modultek.com
4/2010
CAD/CAM-yhdistys ry http://www.cadcamyhdistys.fi
Sisällys:
4/2010
CCY_logo_ valkoinen.eps
Tuotekehityksen tulevaisuus Suomessa
8 12 15
ProDigi-hankkeessa luodaan uutta kilpailukykyä
Koulutuskalenterit keväälle 2011
8 12 13
Tuotekehityksen tulevaisuus Suomessa
> Minna Innala
Kansikuva: Siirtyykö tuotekehitys valmistuksen mukana pois Suomesta?
ProDigi-hankkeessa luodaan uutta kilpailukykyä
> Vesa Putkonen
Syyskokouksen satoa
> Jukka Kallioinen
VAKIOT
Puheenjohtajan palsta 6 Uutisia 7 Tuoteuutisia 13 Koulutuskalenterit 15 Yritysjäsenet 32
Valokynä 1/2011 ilmestyy maaliskuussa Artikkelien toimituspäivämäärä 11.2.2011 Ilmoitusten toimituspäivämäärä 11.2.2011
Julkaisija: CAD/CAM-yhdistys ry PL 348, 33101 Tampere p. +358 50 537 0095 Internet: www.cadcamyhdistys.fi Päätoimittaja: Timo Suominen, editor@cadcamyhdistys.fi Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere Graafinen suunnittelu: Marja Sivén, Timo Suominen Toimitusneuvosto: Lasse Home, Minna Innala, Jukka Kallioinen, Henrik Nederström, Veijo Niemelä, Kari Oinonen, Jyrki Rantanen, Tapio Saarinen, Juha Sihvonen Ilmoitusmyynti: Timo Suominen, ilmoitukset@cadcamyhdistys.fi Uutiset: news@cadcamyhdistys.fi Tilaukset: Lehtitilaus 41 euroa/v. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Lähetettävä aineisto: CAD/CAM-yhdistys ry, Valokynä, PL 348, 33101 Tampere editor@cadcamyhdistys.fi Ilmoitusmateriaali: Kaikki materiaali tulee toimittaa sekä paperiettä sähköisessä muodossa. Tiedostotyypit: InDesign CS3, PageMaker, EPS. Pakkaus: ZIP-pakatuina. Kuvatiedostot: EPS, JPG tai TIFF-muodossa. Väripaletti: CMYK. Resoluutio: 300 dpi. Leikkuuvara: 3 mm ympäriinsä. Mukaan aina paperivedos. Aineiston toimitusmedia: Zip- tai CD-ROM-levyllä.
4
Valokynä 4/2010
Pääkirjoitus
Rauhallista Uuttavuotta 2011, Timo Suominen Valokynä, päätoimittaja
Valokynä 4/2010
5
Puheenjohtajan palsta
Tuotteen elinkaarenhallinta tulee ottaa mukaan riskienhallintaan
iskit kuuluvat jokaisen yrityksen toimintaan. Erilaisia riskejä otetaan heti yrityksen perustamisesta lähtien, eikä riskien ottaminen oikeastaan lopu koskaan yrityksen elinkaaren aikana. Riskien ottaminen useimmiten ratkaisee pärjääkö yritys markkinoilla. Käytännössä kaikilla suuryrityksillä on riskienhallintasuunnitelma, jossa on määritelty riskienhallinnan tavoite. Näin on myös useilla pk-yrityksillä -- ei kuitenkaan kaikilla. Riskienhallintasuunnitelman yksi merkittävä virstanpylväs on riskinkantokyvyn määritteleminen. Tämän avulla yritykset saavat tietoa päätöksenteon tueksi, kun ollaan tekemässä uudenlaisia liiketoimintaratkaisuja tai arvioimassa olemassa olevien turvallisuutta. Riskienhallintaan liittyy ulkoisia ja sisäisiä vaatimuksia. Ulkoiset vaatimukset määrittelee esimerkiksi lainsäädäntö ja asiakkaat. Sisäiset vaatimukset määritellään esimerkiksi yrityksen strategiassa ja toimintaohjeissa. Riskienhallinta on arkipäivää periaatteessa kaikissa yrityksissä. Esimerkiksi juuri aloittavan yhden hengen yrityksessä riskienhallinta on erittäin merkittävässä roolissa. Yrittäjä miettii varmasti tarkkaan jokaista hankintaa ja askelta sekä näiden vaikutusta liiketoimintaan. Toki riskienhallinnan problematiikka kasvaa ja monimutkaistuu yrityskoon myötä. Riskienhallintaa tehdään hyvinkin erilaisista näkökulmista: työturvallisuus, yritysturvallisuus, tietoturvallisuus, jne. Toisaalta riskit voidaan jaotella luokkiin esimerkiksi strategiset riskit, vahinkoriskit, toimintariskit ja taloudelliset riskit. Näistä kukin sisältää joukon erilaisia riskitekijöitä. Yksi mielenkiinnon kohde riskienhallinnassa on, kuinka hyvin tuotteen elinkaarenhallintaan liittyvät riskit on otettu huomioon riskikartoituksessa ja riskienhallintasuunnitelmassa. Mielestäni tuotteen elinkaarenhallinta
6 Valokynä 4/2010
R
sisältää asioita, joilla voi olla vaikutusta kaikkiin yllä mainittuihin riskiluokkiin. Strategisiin riskeihin kuuluu mm. liiketoiminnan kehitykseen liittyvät riskit. Useilla yrityksillä on suunnitelmia toiminnan laajentamiseksi, hajauttamiseksi, toimintojen siirtämiseksi toiseen maahan jne. Onnistuminen näissä edellyttää, että tuotetiedon siirto, saatavuus ja muutoshallinta ovat kunnossa. Toisaalta tähän liittyy usein yritysostoja ja fuusioita, jolloin eteen tulee erilaisten tietojen ja organisaatiokulttuurien yhteensovittaminen. Kuinka moni yritys on tehnyt riskikartoituksen tuotteen elinkaarenhallinnan osalta tässä yhteydessä? Toimintariskeihin kuuluu mm. organisaatioon ja johtamiseen liittyvät riskit. Kun yritykset ottavat käyttöön tuotteen elinkaarenhallinnan ratkaisuja, ne saattavat koskettaa kaikkia toimintoja, kaikkia organisaatiotasoja, kaikkia tehtaita ja toimintoja kaikkialla maailmassa. Kuinka moni yritys on tehnyt riskikartoituksen, mitä tällaisen uuden toimintaympäristön käyttöönottaminen edellyttää organisaatiolta ja varsinkin johtamiselta ja miten johtamismalleja ehkä joudutaan muuttamaan. Päätöksentekoprosessi ja ennen kaikkea päätöksentekokyky nousevat tässä yhteydessä arvioitavien riskien listalle. Samoin kuinka hyvin ymmärretään, että tiedonhallinta on tänä päivänä yhtä tärkeää kuin materiaalinhallinta ja millaisia riskejä liittyy tiedon laatuun ja eheyteen. Toimintariskeihin kuuluu myös mm. tietoturvallisuusriskit. Kun yritykset ottavat käyttöön tuotteen elinkaarenhallinnan uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, joissa on mukana käytännössä yrityksen koko organisaatio, niin merkittäväksi tekijäksi nousee, kuka määrittelee esimerkiksi sen kenellä on oikeus antaa pääsy mihinkin tietoon ja miten tiedot luokitellaan erilaisiin turvallisuusluokkiin. Kuinka moni yritys on tässä yhteydessä arvi-
oinut tietoturvallisuusriskit ja laatinut riskienhallintasuunnitelman tältä osin? Toimintariskeihin voidaan laskea myös ICT:hen liittyvät riskit. Jos edelleen puhutaan tuotteen elinkaarenhallinnasta ja nyt sen alustana toimivista tietotekniikkaratkaisuista, niin monellako yrityksellä näiden hallinnointi ja ylläpito on sen yhden IT-kaverin vastuulla? Ja vielä pahimmassa tapauksessa kyseinen kaveri hoitaa näitä IT-asioita oman toimensa ohella. Kuinka moni yritys on tehnyt riskikartoituksen ja riskienhallintasuunnitelman tällaisen toimintamallin osalta? Edellä vain muutama esimerkki asioista, jotka jokaisen yrityksen tulisi arvioida ja määritellä tuotteen elinkaarenhallintaan liittyen. Jokaisen tulisi ainakin selvästi määritellä riskinottohalu. On luonnollista, että kaikkia riskejä ei voi eikä kannata poistaa, vaan on löydettävä panostuksiin nähden oikea taso. Kentällä kiertäessäni olen tullut siihen tulokseen, että tällä osa-alueella on paljon tehtävää. Taloudelliset riskit on useimmiten arvioitu. Samoin käyttöönottoprojektin riskit. Mutta käytännössä ei juuri muuta. Mikä on sinun yrityksesi tilanne?
Jukka Kallioinen CAD/CAM-yhdistys ry johtokunnan puheenjohtaja www.jrockyco.fi/blog
Uutisia
Paikkatietoikkunalle laatuinnovaatiopalkinto
Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu on voittanut Laatukeskuksen laatuinnovaatiopalkinnon julkisen sektorin ja yleishyödyllisten innovaatioiden sarjassa. Palvelun on toteuttanut Maanmittauslaitos yhteistyössä monen tiedontuottajan kanssa. Paikkatietoikkuna yhdistelee kymmenien organisaatioiden karttoja läpinäkyvinä päällekkäin. Paikkatietoikkunassa käyttäjä pääsee selailemaan uudella tavalla kymmeniä eri organisaatioiden tuottamia karttatasoja eri teemoista. Paikkatietoikkunan toteutus perustuu avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastojen hyödyntämiseen, integrointiin ja jatkokehittämiseen. Karttoja voi yhdistellä palvelussa lukemattomilla eri tavoilla ja käyttäjät voivat luoda linkkejä tarvitsemiinsa karttanäkymiin ja -yhdistelmiin. Karttoja tarjoavat viranomaiset voivat määritellä sopivan karttaikkunan, ja julkaista sen omilla verkkosivuillaan. Karttoja palvelussa tarjoavat Maanmittauslaitoksen ohella muun muassa Geodeettinen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Liikennevirasto, Logica, Maaseutuvirasto, Museovirasto, Väestörekisterikeskus ja paikallisesti jo Varsinais-Suomen liitto sekä Espoon,
Jyväskylän, Tampereen ja Turun kaupungit. Palveluun voi tutustua osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi
Metso standardoi simulointiympäristönsä
Metso on päättänyt standardoida simulointiympäristönsä. Standardoinnin tavoitteena on tehostaa simulointitoimintoja globaalisti. Metson valinta simulointityökaluksi on ANSYS ja Pohjoismaissa kumppanina toimii Medeso Oy.
Tamware hankkii AtonPDM:n
Tamperelainen Tamware Oy on tehnyt sopimuksen Modultekin kanssa AtonPDM-järjestelmän hankinnasta. Järjestelmällä on tarkoitus suoraviivaistaa Tamwaren tilaustoimitusprosessia ja keskittää nimikehallinta, jotta osto, valmistus, suunnittelu ja jälkimarkkinaliiketoiminta tehostuvat. Tamware Oy on yksi johtavista ovijärjestelmien valmistajista Euroopan julkiseen liikenteeseen. Vuosien kokemus ja vahva tuotekehitys ovat tehneet Tamwaresta alansa edelläkävijän.
Liity CAD/CAM-yhdistyksen jäseneksi - se kannattaa! Liittyminen käy helposti internetissä, www.cadcamyhdistys.fi
Valokynä 4/2010
7
Tuotekehityksen tulevaisuus Suomessa
Tekevätkö tuotekehitystä Suomessa väärät osaajat? Valuuko tuotekehitys valmistuksen mukana muualle? Onko tuotekehityksellä tulevaisuutta Suomessa? Dassault Systèmes Oy:n järjestämässä 11.11.2010 seminaaritilaisuudessa, Espoossa, pohdittiin näitä aiheita n. 85 osallistujan voimin. Sujuvasanaiset alustajat: Lotta Hassi, Eero Miettinen, Ilkka Kiiski ja Raimo Nikkilä kertoivat mielenkiintoisia huomioita sekä innovaation että yritystoiminnan näkökulmasta. Tämä artikkeli perustuu luennoitsijoiden esitelmiin ja käytyihin keskusteluihin.
K
oko maailman tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on edelleen varsin keskittynyttä maantieteellisesti. Kymmenen suurinta maata vastaa lähes 80% koko maailman t&k-menoista. Yhdysvallat on edelleen t&k-investoijana ylivoimainen ykkönen. Toisena tulee Japani. Erityisesti Kiinassa t&k-menot ovat nousseet merkittäväksi myös koko maailman tasolla. Kun vuonna 1996 Kiinan osuus koko maailman t&k-menoista oli kaksi prosenttia, niin kymmenessä vuodessa maan osuus kasvoi vajaaseen seitsemään prosenttiin. Näin laskettuna Kiina jopa ohitti Saksan maailman kolmanneksi suurimpana t&k-investoijana. Kymmenen eniten t&k:hon investoivan maan joukossa osuuttaan ovat nostaneet myös EteläKorea, Kanada ja Venäjä. T&k-menot ovat kasvaneet erityisen nopeasti myös Taiwanissa ja Intiassa. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun (6/2010) mukaan suomalaisen teollisuuden tutkimus- ja
tuotekehitysinvestoinnit ovat v. 2010 n. 7,6 Mrd . Tästä satsauksesta 46% kohdistuu ulkomaille. Valmistustoiminnan lisäksi suomalaisyritysten t&k-toiminta on selkeästi kansainvälistynyt 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa Suomalaisten yritysten t&khenkilöstöstä yli 40% työskentelee ulkomailla. T&k:n kansainvälistymisen vaikutukset kotimaahan riippuvat siitä ovatko koti- ja ulkomainen t&k toisiaan täydentäviä vai korvaavia. Yrityksillä on ollut kolme keskeistä motiivia t&k-toiminnan käynnistämiselle esimerkiksi Kiinassa. Keskeiset syyt Kiinan t&k-yksiköiden perustamiselle ovat asiakkaiden läheisyys suurilla ja kasvavilla markkinoilla, tarpeeksi osaavan t&khenkilöstön saatavuus sekä edullinen kustannustaso. Joissain tapauksissa motiivina on ollut se, että t&k-toimintaa tarvitaan tuotannon välittömässä läheisyydessä.
Minna Innala
Kirjoittaja toimii Patria Aerosturctures Oy:llä konfiguraatiopäällikkönä.
Ennen seminaarin alkua.
8 Valokynä 4/2010
Valmistuksen ja tuotekehityksen yhteissijaintia puoltavat seuraavat seikat: · Tuotantoprosessin vaativuus · Toimintaympäristön suuri muutosnopeus · Tuotteen monimutkaisuus 241:ssä tutkitussa suomalaisessa teollisuusyrityksessä yhteissijaintia pitivät tärkeänä tai kriittisenä 56% sekä ei kovin tai ollenkaan tärkeänä 44%. Jos siis Suomessa ei ole jatkossa valmistusta, onko tuotekehitykselläkään tulevaisuutta? (Jyrki Ali-Yrkkö (toim.): Yritysten tutkimustoiminta kansainvälistyy Mitä jää Suomeen?, 2009)
Seminaarin aiheita pohdittiin n. 85 osallistujan voimin. Alustajana Raimo Nikkilä.
·
Strateginen innovaatio
Pieni, kallis, kaukainen Suomi ei voita mitään kutistamalla eikä osaamisella! Tosiasia on, että 1800 lahjakkaimman suomalaisen pitäisi pärjätä 1 000 0000 lahjakkaimmalle kiinalaiselle tai intialaiselle yhtä suomalaista vastaan taistelee 500 huippulahjakasta ulkomaalaista. Vaikka kilpailuasetelma näin ajatellen vaikuttaa mahdottomalta, liiketoiminnan olympiavoitto voidaan saavuttaa strategisella innovaatiolla.
Lotta Hassi.
Innovaatiossa tulee kehittää niin hyödylliseksi koettua, pysyvään käyttöön jääviä tuotteita tai toimintatapoja, joista saadaan taloudellista hyötyä. Strategiaan kuuluu tällöin selkeästi tehdä eri asioita kuin muut tai tehdä samoja asioita eri tavalla. Esimerkkeinä tällaisista innovaatioista voidaan mainita: · Ikea (asiakkaat hoitavat itse kuljetuksen ja kokoamisen sekä myymälän tuotesijoittelu, joka kannustaa ostamiseen) · Zara (uusi mallisto tiheään tahtiin -> kuluttajalla syy pistäytyä kaupassa sekä nopea toimitusketju)
Dove ((laajentaa vallitsevia kauneuskäsityksiä, esim. tavallisten ihmisten käyttö mainonnassa -> kuluttaja samaistuu ja ostaa) · Kone (konehuoneeton hissi) · R-kioski (R-paketti-> mahdollisuus lähettää ja noutaa myös iltaisin) Strategisen innovaation tekemisessä on olennaista nostaa ideoiden laatua yli yrityksessä totutun yleisen käytännön ja laskea ideoiden kokeilukynnystä. Molemmissa asioissa pienen, hyvin koulutetun ja selväjärkisen väestön omaavan Suomen on mahdollista pärjätä. Yksi keino laskea kokeilukynnystä ovat virtuaalitekniikat, jolloin ideoita on helppo muuttaa ja kokeilla uusia ilman lisäkustannuksia. Virtuaalitekniikoiden avulla myös kokeilut saadaan havainnollistettua, jolloin useampi joukko eri alojen asiantuntijoita pystyvät helposti tuomaan omat näkökantansa ideointiin mukaan. Pitää siis uskaltaa ajatella riittävän isosti on unelmoitava ja visioitava. Toisaalta toteuttamisen aloittamisen tulee olla pientä, jotta päästään nopeasti ja helposti testaamaan ideoita käytännössä. Haasteita aiheuttaa se, miten päästä irti vallitsevasta yltiörealistisuudesta ja päästä luovan ilmapiirin vietäväksi, jossa ajatuksia ei torpetoida heti
alkumetreillä. Lisäksi uutuudet ja keksinnöt pitää saada taloudellisesti hyödynnettyä, joten niille pitää löytää ko. tuotteita oikeasti tarvitsevat maksukykyiset asiakkaat. Strategisen innovaation päätavoitteena on hyödyntää sellaisia syvällä yrityksen organisaatiossa olevia asioita, jotka ovat mahdollisimman vaikeasti kopioitavissa. Yksi kysymys pohdittavaksi on se, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kiinalaiset ja intialaiset oppivat kopioimaan myös yrityksen prosessit? Tuotekehitykseen tulee toki satsata, mutta mitä voidaan päätellä siitä, että 10 eniten tuotekehitykseen investoineesta yrityksestä vain kolme yltää 10 innovatiivisimman yrityksen listalle? (Booz&Company, strategy+business, Issue 61 Winter 2010 )
Suunnittelun merkitys
Suunnittelun merkitys vuosien varrella on muuttunut merkittävästi. Suomessakin teollisen vallankumouksen aikoihin suunniteltiin ja tehtiin itse taitoa vaativia tuotteita, kuten autoja, laivoja, vetureita ja lentokoneita. Kasvu saavutettiin sarjatuotannolla ja keskittymällä erikoisteknologioihin. Vähitellen suunnittelun merkitys kasvoi ja siitä tuli oma potentiaalinen liiketoiminnan alueensa.
Ilkka Kiiski.
Eero Miettinen.
Valokynä 4/2010 9
Dassault Systèmes Oy:n uudella toimistolla tungosta.
suunnitellakaan pelkkiä tuotteita vaan tavoitteena on taata kuluttajalle laadukas kokemus. Tällöin tulee tarkkaan ymmärtää ihmisiä ja heidän tarpeitaan. Suunnittelu keskittyy tällöin palveluihin, sovelluksiin ja sisältöön, jotka yhdessä luovat uusia tuotteita. Näin henkilö kokee laadun kokonaisvaltaisesti. Esimerkkinä voidaan mainita loistoristeilijä, jonka joka ikinen matkustajalle näkyvä kolkka tarjoaa elämyksen. Meidänkin pitäisi pyrkiä tällaiseen.
Tämä ns.The design boom haarauttaa tuotesuunnittelun kolmeen suuntaan, joilla saavutetaan: · laadukasta tuotesuunnittelua (Better Quality of Design) · elämänlaatua (Better Quality of Life) · laadun totaalinen kokemus (Total Experience of Quality) Maailmanlaajuinen verkosto mahdollistaa perinteisen tuotannon ja tuotekehityksen siirtymisen Aasiaan. Esim. 3D-mallintamista on mahdollista tilata idästä nopeasti, halvalla ja laadukkaasti. Tällöin pitää pystyä yksityiskohtaisen tarkasti määrittämään, millaisen tuotteen haluamme. Sama pätee valmistukseen, eli asiantuntijamme pystyvät luomaan uusia teknologioita ja sovellusalueita. Heidän kehittämänsä valmistusmenetelmät pitää pystyä kuvaamaan yksiselitteisesti ja havainnollisesti. Näin voidaan saavuttaa laadukkaita tuotteita. Havainnollisena esimerkkinä siitä, että vaatimusmäärittelyt eivät aina vastaa todellisia tuotteen käyttötilannekohtaisia vaatimuksia voidaan mainita häiriöalttiit junat,
jotka suurella todennäköisyydellä ovat kuitenkin tilauksen mukaisia. Keskimmäistä polkua edetessä korostuvat tuotteet, jotka voidaan personoida asiakkaan toiveen mukaisiksi. Aidot materiaalit luovat laadukkuutta. Komponenttien pienentyessä muotoilulle jää enemmän vaihtoehtoja, jolloin esteettiset arvot korostuvat. Muodoilla saavutetaan kilpailukykyä. Kuluttajille voidaan valmistaa massatuotannolla yksilöllisiä tuotteita, jotka lisäävät elämänlaatua. Yksi suuri, näin toimiva, teollisuuden alue on vaatetusteollisuus. Perinteistä poiketen Zara tuo liikkeisiin uuden malliston muutaman viikon välein. Näin asiakkaalla on syytä poiketa liikkeessä usein. Hän kokee saavansa tuotteen, joka ei tule heti vastaan, koska samaa vaatetta ei ole useita kappaleita yhdessä liikkeessä. Silti pystytään hyödyntämään massatuotantoa, koska liikkeitä on paljon. Tämäntyyppistä konseptia olisi mahdollista hyödyntää muillakin teollisuuden aloilla. Kolmannen polun kulkeminen on mahdollista vain muuttamalla mielikuvaa suunnittelusta. Enää ei
Tarjonnan kehitys murroksessa
Talouden taantumavaiheista huolimatta kysyntä kasvaa jatkuvasti ja yhä uusia tuotteita tarvitaan kysynnän tyydyttämiseksi. Myös uusia tarpeita pitää pystyä luomaan. Jaakko Asparan mukaan (Talouselämä14.5.2010) mukaan suomalainen tuotekehitys unohtaa loppuasiakkaan tarpeet keskittyen teknologisiin hienouksiin sen sijaan, että se kehittäisi "tarpeeksi hyviä" käyttäjän kannalta oikeat toiminnot ja palvelut sisältäviä tuotteita. Tämä tarkoittaa, että ei voida mennä tuote edellä markkinoille, vaan asiakkaiden tarpeet pitää ymmärtää. Tarpeelliseksi kokemastaan tuotteesta asiakas on valmis maksamaan, jolloin myös liiketoiminnan kannattavuustavoitteet saavutetaan. Kuluttajan toiveet voidaan ymmärtää ainoastaan olemalla läsnä markkina-alueella. Esimerkiksi on aivan mahdotonta kehittää suomalaisin tai eurooppalaisin voimin tuotetta, joka olisi menestystuote globaalisti Kiina mukaanlukien. Kuluttajien toiveiden ymmärtäminen ja näiden toiveiden
Seminaarin alustajat ja aiheet: Vice President Ilkka Kiiski, Cargotec "Tuotekehitys murroksessa" Transformation Officer Lotta Hassi, Aalto Yliopisto/MIND (Managing Industry-Changing Innovations) esitti yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen esityksen "Tuotekehityksen tulevaisuus Suomessa" Professori Eero Miettinen Aalto-yliopisto "Suunnittelun suuntaviivat" Pohjois-Euroopan liiketoimintajohtaja Raimo Nikkilä DS:ltä "Onko tuotekehityksellä tulevaisuutta Suomessa?"
10
Valokynä 4/2010
ProDigi-hankkeessa luodaan uutta kilpailukykyä
Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman ProDigi-hankkeessa kehitetään uutta BIM-osaamista. Uusien toimintatapojen avulla pyritään tehostamaan tuotekehityksen ja valmistuksen prosesseja.
Vesa Putkonen
Erikoissuunnitelmien yhteensovittamista IFC:n avulla Jyväskylän aikuisopiston Viitaniemen kampuksen A-rakennuksen peruskorjausprojektissa. Kuva: Arkkitehtitoimisto Pertti Nousiainen Oy.
P
BIM = Building Information Modelling, rakennuksen tietomallinnus
roDigi-hanketta koordinoi Tampereen Teknillinen Yliopisto eli TTY. Hankkeen myötä tutkimuslaitokset ja yritykset ovat verkostoituneet yhteen kehittämään tuotehallinnan osaamista. Kehitystyön tavoitteena on suomalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Hankkeen sisältöä lähestytään rakentamisen liiketoiminnan eri alojen kautta. Rakennusliikkeiden tavoitteet
liittyvät laskentaan, aikataulutukseen sekä lisä- ja muutostöiden hallintaan. Kiinteistönpidon kautta esille nousevat rakennusten loppukäyttäjien ja kiinteistön omistajien erityistarpeet. Alan tiedonhallintaa hahmotetaan painopistealueiden avulla. Painopisteitä ovat osapuolten välinen integraatio, eri vaiheiden välinen integraatio ja rakenne- ja talotekniikan yhteiskäyttö. Hankkeessa muodostetaan tarpeellista käsitteistöä ja ohjeita
12
Valokynä 4/2010
sekä luodaan eri suunnittelualojen välisen yhteistyön toimintamalleja. Tällä hetkellä hankkeessa ovat mukana Tekes, TTY, VVO, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Lujatalo Oy, NCC, M.A.D./Graphisoft Finland, Tocosoft, Sillman Digital ja Tekla.
Laskennan ja koordinoinnin kehittämistä pilottiprojektissa
Konkreettisia tuloksia ProDigi-hankkeen työskentelystä muodostuu pilottiprojekteissa. Yhtä pilottia on tehty Jyväskylän aikuisopiston Viitaniemen kampuksella. Kyseessä on kampuksen A-rakennuksen kaksivaiheinen
peruskorjaus, joka on laajuudeltaan 13800 brutto-m2. Rakennuttaja on Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Projektin pääsuunnittelijana ja BIMmanagerina toimii Mika Kurth Arkkitehtitoimisto Pertti Nousiainen Oy:stä. Kurth kertoo, että projektissa erikoissuunnitelmien yhteensovitusta tehdään mallipohjaisesti IFC:n avulla. Eri suunnitelmat liitetään yhdistelmämalliksi. Pilottiprojektissa muitakin tehtäviä suoritetaan tietomallipohjaisesti. Näitä tehtäviä ovat kustannuslaskenta ja mallista saataviin määriin perustuva aikataulutus. Lisäksi yhteistyössä pää- ja sivu-urakoitsijoiden kanssa tietomallia käytetään työmaan koordinointiin ja ohjaukseen.
Uusi puuhalliobjekti
ProDigin yhteydessä kehitetään myös puurakentamista. Puuinfo ja M.A.D. kehittävät yhteistyössä puuhallien suunnitteluun käytettävää objektia. Puuhalliobjekti on ollut käytössä aiemminkin. Nyt tavoitteena on uuden objektin rakentaminen, joka on käytettävyydeltään edeltäjäänsä pidemmällä. Lisätietoja ProDigi-hankkeesta Timo Saari, timo.saari@tut.fi Jarmo Laitinen, jarmo.laitinen@jti.fi Kirjoittaja työskentelee M.A.D Oy:ssä Vesa Putkonen, vesa@mad.fi
Tuoteuutisia
Comsol versio 4.1 julkaistu Lisätietoja www.comsol.fi ANSYS Versio R 13 julkaistu Lisätietoja www.medeso.fi IronCAD Design Collaboration Suite 2011 julkaistu Lisätietoja: www.planix.fi
Syyskokouksen satoa
Jäsenmaksut säilyvät ennallaan vuonna 2011
Yhdistyksen syyskokouksessa, joka pidettiin 30.11.2010 Helsingin Messukeskuksessa, käytiin lävitse sääntömääräiset asiat, Hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Talousarvion yhteydessä päätettiin jäsenmaksujen suuruudesta. Päätös oli, että jäsenmaksut säilyvät entisellään eli henkilöjäsenmaksu on 33 euroa, yritysjäsenmaksu 295 euroa ja opiskelijajäsenmaksu 15 euroa. Kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2011 sekä CCY:n johtokunta 2011: · · · · · · · · · Minna Innala, Patria Aerostructures Oy (pj) Lasse Home, Cadlink Oy Jukka Kallioinen, JRockyCo Oy Henrik Nederström, Gravicon Oy Veijo Niemelä, Vertex Systems Oy Kari Oinonen, Coin Innovation & Competence Oy Jyrki Rantanen, Osaamisydin Oy Tapio Saarinen, Titako Oy Juha Sihvonen, Sovelto Oyj
Valokynä 4/2010 13
erovuoroiset johtokunnan jäsenet seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Lisäksi valittiin toiminnantarkastajat.
Minna Innala nimettiin yhdistyksen puheenjohtajaksi
Yhdistyksen pitkäaikainen johtokunnan jäsen Minna Innala Patria Aerostructures Oy:stä valittiin uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2011. Nykyinen puheenjohtaja Jukka Kallioinen, joka on hoitanut tehtävää vuodesta 1998 saakka, jatkaa yhdistyksen johtokunnan jäsenenä.
Tuotetiedon hallinnassa kehittämistarpeita?
PLMNet-hankkeen kautta suoraviivaisuutta ja tehokkuutta tekemiseen!
PLMNet-hanke on Etelä-Suomen Aluekehitysrahaston rahoittamaa Innoliitos-kehittämishanketta, jonka tavoitteena on kehittää tuotetiedon hallintaan liittyviä, yritysrajapintojen yli toimivia prosesseja. erityisenä painopistealueena on yhteensopivien prosessien ja toimintamallien kehittäminen yritysverkostoissa. Kehittämistoimenpiteet voivat alkaa perustarpeista, kuten nimikkeiden ja dokumenttien hallinta laajentuen aina ohjelmistointegraatioihin ja siirtostandardien hyödyntämiseen.
Ota yhteyttä! Projektipäällikkö Jukka Pellinen Turun ammattikorkeakoulu jukka.pellinen@turkuamk.fi GSM 050 5985927
14
Valokynä 4/2010
Koulutuskalenterit, kevät 2011
AEL Amiedu AN-Cadsolutions CadOn Cads Cad-Quality Finland Oy CadWorks Oy Convia Oy Econocap Ideal Product Data Oy Modultek Oy Rand Vertex
sivu
16 17 20 21 23 24 25 26 27 28 29 30 31
Valokynä 4/2010
15
Koulutuskalenteri kevät 2011
Kurssin nimi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.amiedu.fi Lisätietoja Amiedun asiakaspalvelu p. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi Lisätietoja IT-koulutukset: Irja Uuttana p. 020 7461 496, irja.uuttana@amiedu.fi. Tuotantotekniikka ja hitsaus: Teuvo Kukkonen, p. 020 7461 350, teuvo.kukkonen@amiedu.fi. Sähkö ja automaatio: Kai Hämäläinen, p. 020 7461 208, kai.hamalainen@amiedu.fi Puhelin Vaihde 020 7461 200 Sähköposti etunimi.sukunimi@amiedu.fi Yhteyshenkilö Toimialajohtaja Kari Lepistö Telefax Access perusteet 2007 Access syventävä jatkokurssi 2007 Excel perusteet 2007 Excel syventävä jatkokurssi 2007 Excelin funktiot 2007 Excelillä yhteenvetotaulukot 2007 Excel graafiset kaaviot 2007 Outlook perusteet 2007 Outlook 2007 tehokäyttö PowerPoint perusteet 2007 PowerPoint syventävä jatkokurssi 2007 Word perusteet 2007 Word syventävä jatkokurssi 2007 Wordilla taulukot ja lomakkeet 2007 Wordilla pitkät asiakirjat 2007 Wordilla esitteet, kutsut ja ilmoitukset 2007 Wordilla joukkokirjeet ja tarrat 2007 Kansalaisen @-korttikoulutus Tietokoneen käyttäjän A-korttikoulutus Tietokoneen käyttäjän AB-korttikoulutus Tietokoneen A-korttikokeet Tietokoneen AB-korttikokeet Yleinen sähkötyöturvallisuus SFS6002 Yleinen sähkötyöturvallisuus SFS6002, kertausk. Kansainvälinen TIG -hitsaaja 141 Kansainvälinen MAG -hitsaaja 135 Kansainvälinen MAG -täytelankahitsaaja 136 Kansainvälinen puikkohitsaaja prosessi 111 Hitsaajan pätevyyskokeet (myös PED) 8h 4h Kesto Ajankohta (pv) (pvm) 1 2 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 9.3. tai 3.5. 16. 17.3. tai 31.5. 1.6. 15.3. tai 17.5. 25. 26.1. tai 11. 12.4. 14.2. tai 23.5. 11.1. tai 14.4. 9.2. tai 31.5. 19.1. tai 5.5 16.2. tai 10.5. 22.3. tai 8.6. 20.4. tai 15.6. 5.4. tai 7.6. 17. 18.2. tai 18. 19.5. 28.1. tai 8.4. 29.3.tai 14.6. 3.3. tai 26.5. 8.3. tai 28.4. Aloitus sopimuksen mukaan Aloitus sopimuksen mukaan Aloitus sopimuksen mukaan Parillisten viikkojen perjantait Parillisten viikkojen perjantait 27.1. tai 11.3. tai 12.5. 25.1. tai 10.3. tai 3.5. Aloitus sopimuksen mukaan Aloitus sopimuksen mukaan Aloitus sopimuksen mukaan Aloitus sopimuksen mukaan Aloitus sopimuksen mukaan Koulutuspaikka Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Amiedu Hinta () 250 520 250 520 250 250 250 250 250 250 250 250 520 250 250 250 250 700 900 1200 30 45 180 120
Amiedu Ks.amiedu.fi Amiedu Ks.amiedu.fi Amiedu Ks.amiedu.fi Amiedu Ks.amiedu.fi Amiedu Ks.amiedu.fi
Valokynä 4/2010
17
Vertex - ohjelmistoratkaisuja teollisuudelle vuodesta 1977
Suunnitteluohjelmistot
Vertex G4 mekaniikka Vertex G4 Plant laitos ja putkisto Vertex BD rakennus ja arkkitehti Vertex InD keittiö, kaluste ja tila Vertex ED sähkö ja automaatio Vertex HD hydrauliikka Vertex DS talotehtaan tiedonhallinta Vertex PDM tuotetiedon hallinta Vertex WG suunnittelun työryhmäohjelmisto
Tiedonhallintaohjelmistot
18
Valokynä 4/2010
Vertex Systems Oy Vaajakatu 9 · 33720 TAMPERE Puh. (03) 313 411 · Fax (03) 3134 1450 www.vertex.fi · info@vertex.fi
Valokynä 4/2010
19
Koulutuskalenteri kevät 2011
Kurssin nimi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 Rhinoceros 3D-peruskurssi Rhinoceros 3D-peruskurssi Rhinoceros 3D-jatkokurssi Rhinoceros 3D-jatkokurssi Rhinoceros 3D + VisualARQ (arkkitehti/rakennus) Rhinoceros 3D + VisualARQ (arkkitehti/rakennus) ProgeCAD / AutoCAD LT + PomARK RAK LT ProgeCAD / AutoCAD LT + PomARK RAK LT AutoCAD LT peruskurssi AutoCAD LT jatkokurssi Kesto Ajankohta (pv) (pvm) 2 2 2 2 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 11.-12.01.2011 03.-04.05.2011 08.-09.03.2011 14.-15.06.2011 18.01.2011 10.05.2011 19.01.2011 20.04.2011 01.-02.02.2011 26.-27.04.2011 22.-23.3.2011 07.-08.06.2011 15.-16.02.2011 17.-18.05.2011 01.03.2011 15.03.2011 22.02.2011 22.06.2011 08.02.2011 19.04.2011 21.06.2011 sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan sopimuksen mukaan Koulutuspaikka Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Lempäälä Hinta () 595 595 695 695 350 350 350 350 650 650 650 650 650 650 350 350 350 350 0 0 0
10 AutoCAD LT peruskurssi 12 AutoCAD LT jatkokurssi 13 Inventor LT peruskurssi 14 Inventor LT peruskurssi 15 ProgeCAD / ZwCAD koulutus 16 Modo 3D-mallinnus koulutus 17 Stairdesigner portaidensuunnittelu koulutus 18 Stairdesigner portaidensuunnittelu koulutus 19 OpenHouse HandsOn 20 OpenHouse HandsOn 21 OpenHouse HandsOn 22 TurboCAD koulutus 23 AutoCAD LT uudet ominaisuudet koulutus 24 Rhinoceros 3D jatko 2 25 RhinoCAM / VisualMill / VisualMill for SolidWorks 26 Turbo Floorplan 3D Home & Landscape Pro koulutus 27 Bongo animointi Rhinossa koulutus 28 Vectric ohjelmistojen koulutus 29 Rhinoceros + MicroScribe mittakäsivarsi koulutus 30 31 32 33 34 35 36 37 Ilmoittautuminen ja lisätiedot Avointen kurssien hintaan sisältyy kurssimateriaali, kahvit ja lounas. Ilmoittautuminen s-postilla 2 vko ennen kurssin alkua. Hinnat alv.0%
Puhelin 010-440 6470 Sähköposti info@an-cadsolutions.fi Yhteyshenkilö Antti Sulkanen
Telefax
Lisätietoja AN-Cadsolutions on McNeel Europen valtuuttama Rhinoceros koulutuskeskus. Kouluttaja Antti Sulkanen on pedagogisesti pätevä kouluttaja sekä McNeel Europen valtuuttama Rhinoceros ja Flamingo kouluttaja. Kaikkia kursseja toteutetaan räätälöidysti asiakaskohtaisesti asiakkaan tai AN-Cadsolutionsin tiloissa. Mahdollisuus myös reaaliaikaiseen online/ etäkoulutukseen. Pyydä tarjous!
20
Valokynä 4/2010