• ”FSC-sertifikaatti osoitti, että olemme tehneet oikeita valintoja” 12 4/22 10 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA PUUMARKKINOISTA 20 METSÄENERGIASTA APUA ENERGIAKRIISIIN? 26 VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.
  • PINTAA SYVEMMÄLLÄ PAAHDEALUE Kun maanpinta rikotaan ja puut poistetaan valon tieltä, paahdealueen kasvit kukoistavat. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA JU H A -M A TT I VA LO N EN 2 – METSÄN HENKI 4/22
  • PINTAA SYVEMMÄLLÄ PAAHDEALUE PAAHDEALUEET, kuten harjujen valoisat rinteet ja hietikot, ovat usein maaperältään niukka­ ravinteisia ja karuja. Paahde alueilla kasvit ovat sopeutuneet kuiviin ja valoi­ siin elinolosuhteisiin. Niiden suurin uhka ovat valoa var­ jostavat puut, maanpinnan umpeenkasvu ja heinittyminen. Paahde­elinympäristöistä on Suomessa pulaa. Paahdelajeihin kuuluvat esi­ merkiksi kissan käpälä, kangas­ vuokko, kangas ajuruoho ja idänkeulan kärki sekä näissä kasveissa viihtyvät hyönteiset. Lisäksi jotkin hämähäkkilajit elävät ainoastaan hyvin paahtei­ silla hietikkoalueilla. Harjualueiden valoisien etelä rinteiden hakkuissa kan­ nattaa jättää muutama aari paahdelaikuksi. Joskus riittää, että alueelta poistetaan var­ jostavaa puustoa ja maaperää rikotaan. Tuli on paahdekohteille hyvä hoitokeino, jos kunttakerros on paksu. Maaperä voidaan polttaa hallitusti hakkuiden jälkeen. ”Muistan yhä paahderinteen, joka oli täynnä kukkivia kangas­ ajuruohoja jo parin vuoden kuluttua hakkuusta ja poltosta”, sanoo UPM:n ympäristöasian­ tuntija Juha-Matti Valonen. 3
  • 2 Paahdealue tarjoaa elinpaikan hyönteisille 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Juha ja Johanna Mutasen metsä on FSC® (FSC-C109750) -sertifioitu 17 Näkemys: Julia Thurén 18 Näin hankit turvavarusteet metsätöihin 20 10 kysymystä ja vastausta metsätaloudesta 26 Onko metsäenergia yksi ratkaisu energiakriisiin? 28 Metsäpolttoaineiden kulutus kasvaa 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Hiililaskuri mittaa metsän ilmastovaikutuksia 33 UPM:n höyryhinaaja Hurma viettää 120-vuotisjuhliaan 34 Pinja Partinen harrastaa geokätköilyä Päätoimittajan poiminnat Johanna ja Juha Mutanen ovat FSC ® (FSC-C109750)sertifioineet metsänsä. He kertovat, miksi se on heille tärkeää. Lue reportaasimme PohjoisKarjalasta! Sivu 12 Miten muuttunut maail mantilanne vaikuttaa puumarkkinaan ja metsänomistajiin? Tutustu asiantuntijoiden vastauksiin. Sivut 20–25 Miten hoitaa metsää, jotta se olisi tehokas hiili nielu? Tähän etsitään vastausta hiiliennusteella, jota UPM Metsä on testannut pilottihankkeena. Sivut 30–32 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Minna Raitavuo • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 20 30 SISÄLLYS 4/22 4 – METSÄN HENKI 4/22
  • Haasteiden vuosi KULUNUT vuosi on tuonut Eurooppaan muutoksen tuulia. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheut­ tanut varmasti meissä kaikissa pelon ja epävarmuu­ den tunteita sekä saattanut Euroopan talousalueen uuteen tilaan. Inflaatio on noussut tasolle, jollaista emme ole kokeneet pitkään aikaan. Kustannusten äkillinen nousu on tuottanut moneen toimitusketjumme vai­ heeseen yllättäviä haasteita. Yhteisymmärryksellä ja hyvällä dialogilla olemme päässeet kuitenkin kumppaneina eteenpäin. Globaalin kysynnän vuoksi metsäteollisuus ja etenkin UPM ovat selvinneet tilanteesta hyvin. Metsänomistajakumppanimme ovat päässeet hyö­ dyntämään nousseita kantohintoja, ja puukauppa on käynyt aktiivisesti – Lämmin kiitos siitä. Omavaraisuuden merkitys on noussut uuteen arvoon: tarkoituksemme on korvata Venäjän tuontipuu kotimaan hankinnalla. Olemme laajentaneet hankinta­ aluettamme pohjoiseen ja lisänneet henkilös­ töämme koko Suomessa. Logistiikan kaikki ratkaisut ovat käytös­ sämme perinteisistä kuljetusmuodoista aina uit­ toon ja oman rautatievaunukaluston operointiin asti. Tämän vuoksi pystymme luomaan myös uusia työpaikkoja ympäri Suomen. Tehokas logistiikka tarjoaa lisäksi mahdollisuuden tavoittaa metsän­ omistajia meille uusissa paikoissa. Euroopan talouskriisin lisäksi tummia pilviä on tullut myös Euroopan komission suunnasta. Vaikka yhteistä metsäpolitiikkaa EU:n sisällä ei ole, monenlainen sääntely uhkaa ulottua suomalai­ siin metsiin asti, ellemme yhdessä puolusta metsäelinkeinoamme. Metsäteollisuus puolustaa suomalaisen metsänomistajan oikeutta käyttää metsiään. Yhteisiä intressejä löytyy kyllä paljon. Arvoisat metsänomistajat, koneyrittäjät ja oma henkilökunta, lämmin kiitos teille kai­ kille vuodesta 2022. Olemme selvinneet poik­ keuksellisista haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme jatkossakin. Haluan toivottaa kaikille mitä parhainta joulua! SAULI BRANDER Metsäjohtaja UPM LEDARE ”Olemme selvinneet haasteista hyvällä yhteistyöllä ja pärjäämme jatkossakin.” PÄÄKIRJOITUS Utmaningarnas år UNDER det gångna året har förändringens vin­ dar blåst över Europa. Rysslands anfallskrig mot Ukraina har säkert väckt känslor av rädsla och osäkerhet hos oss alla, och har försatt det europeiska ekonomiska området i ett nytt läge. Inflationen har stigit till en nivå som vi inte upp­ levt på mycket länge. De plötsligt stigande kostna­ derna har lett till överraskande utmaningar i många skeden av vår produktionskedja. Tack vare samför­ stånd och god dialog har samarbetet med våra part­ ners ändå fungerat bra. På grund av den globala efterfrågan har skogs­ industrin och i synner­ het UPM klarat sig bra i situationen. Våra skogsägarpartners har dragit nytta av stigande rotpriser och virkes­ handeln har varit aktiv – ett varmt tack för det. Betydelsen av själv­ försörjning har ökat: vårt syfte är att ersätta det importerade ryska virket med inhemsk anskaffning. Vi har utvidgat vårt anskaffningsområde norrut och ökat vår personal i hela Finland. Alla logistiska lösningar står till vårt förfogande, från traditionell transport till flottning och frakt med egen järnvägsmateriel. Därför kan vi också skapa nya arbetsplatser runtom i Finland. Den effektiva logistiken ger oss dessutom möjlighet att nå skogsägare på orter som är nya för oss. Vid sidan av den ekonomiska krisen i Europa har även Europeiska kommissionen skapat mörka moln vid horisonten. Trots att det inte finns någon gemensam skogspolitik inom EU, hotar olika slag av reglering nu även de finländska skogarna om vi inte tillsammans försvarar vår skogs­ bruksnäring. Skogsindustrin försvarar också den finländska skogsägarens rätt att använda sina skogar. Det finns många gemensamma intressen. Bästa skogsägare, maskinentrepre­ nörer och egna anställda, ett varmt tack för år 2022. Vi har övervunnit de exceptionella utmaningarna med hjälp av gott samarbete och vi klarar oss även i fortsättningen. Jag vill önska er alla en riktigt god jul! SAULI BRANDER Skogschef, UPM UPM Skog ”Med gott samarbete har vi klarat utmaningarna och vi klarar dem även i fortsättningen. ” SISÄLLYS 5
  • PUUKAUPPA 1 Hinnantarkistus­ etu on jälleen voimassa UPM Metsän kumppaniasiakkaan hinnantarkistus­ etu poistaa huolet puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Hinnantarkistusetu on voimassa, kun teet puu­ kaupat joulukuun ja toukokuun välisenä aikana. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti. Jos hinta on noussut kyseisissä puutavarala­ jeissa tarkastelun aikana, saat sopimushinnan päälle hyvitystä alkuperäisen hinnan ja korkeam­ man hinnan erotuksen verran. Hyvitystä makse­ taan mittaustodistuksella. upmmetsa.fi/kumppanuus METSÄNHOITO 2 Varaa nyt ensi vuoden terveys­ lannoitukset METSÄN terveyslannoituksella maaperään lisä­ tään ravinteita, jotka parantavat puuston kasvua ja parantavat metsän terveyttä. Terveyslannoituksissa metsään levitetään tuh­ kalannoitetta tai boorilannoitetta. Terveyslannoi­ tukselle on usein tarvetta esimerkiksi turvemailla, joissa puuston kasvua rajoittaa kaliumin, fosforin tai boorin puute. Boorinpuutoksen tunnistaa parhaiten puiden latvojen pensastumisesta. Terveyslannoituksiin on saatavilla Kemera­tukea, jonka hakeminen sisältyy palveluumme. Turvemaiden tuhkalannoitus korjaa ravinne­ puutokset ja kiihdyttää typen vapautumista maaperästä puuston käyttöön. Tuhkan käyttö met­ sän lannoituksessa edistää paitsi puuston kasvua ja Turvemaiden tuhkalannoi­ tus korjaa ravinne­ puutokset. AJANKOHTAISTA 4/22 K U V A U PM • 6 – METSÄN HENKI 4/22
  • TALVI ON TÄÄLLÄ. Samalla kun nautit pimeistä illoista kotisohvalla tunnelmoiden voit miettiä, olisiko nyt hyvä hetki tilata terveyslannoitukset ensi vuodelle. Opi myös uutta luonnon monimuotoisuudesta ja turvallisesta liikkumisesta metsässä. hiilensidontaa myös kiertotaloutta, sillä se vähen­ tää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää. Metsän lannoituskulut voi vähentää metsätalou­ den verotuksessa. upmmetsa.fi/metsanlannoitus VERKKOPALVELU 3 Hyviä uudistuksia UPM Metsä ­verkkopalvelussa UPM Metsä ­verkkopalvelun karttatoiminnalli­ suuksia on parannettu saamamme palautteen perusteella. Nyt esimerkiksi kartan saa avattua palvelussa koko ruudun kokoiseksi ja kuvion puustotiedot sekä ominaisuustiedot voi tulostaa. Tiedot voi jatkossa tallentaa CSV­taulukkomuotoon ja kuviokartan voi tallentaa kuvatiedostoksi. Lisäksi kuviokortille on tuotu näkyviin kuvion aiempi toimenpidehistoria. Kuviokortin tietojen aukeamispaikkaa on muu­ tettu siten, ettei käyttäjän tarvitse enää liikkua sivulla ylös ja alas tietoja tarkastellessaan. Myös puustotiedot ovat nyt näkyvissä niin, ettei niitä tar­ vitse erikseen avata. Kartan mittakaava pysyy ennallaan valit­ taessa, ja kartan numeroita on muotoiltu sel­ keämmiksi. Myös kartan zoomaustoimintoja on parannettu sekä pöytätietokoneen että mobiilin käyttöliittymässä. Kokonaan uusi työkalu palvelussa on alueen ja matkan mittaus, jolla on helppo mitata kohteita verkkopalvelun kartalla. Mittauksen rajoja voidaan muokata siirtämällä niitä hiirellä raahaamalla. Verkkopalvelun vero­osiossa on puolestaan jat­ kossa käytössä muistiinpanojen tallennus­ sekä tulostustoiminnot, joiden avulla käyttäjä saa vero­ tietonsa tallennettua muistiin tietokoneelleen tai vaihtoehtoisesti tulostettua ne paperille. upmmetsa.fi/verkkopalvelu • 7
  • METSÄTALOUDEN vesistövaikutukset ovat tuoreen tutkimustiedon mukaan arvioitua suuremmat. Ravinteet valuvat ojitetuista metsistä vesistöihin pidempään kuin on luultu. Hyvä uutinen on se, että ongelmaan on kehit­ teillä uusi ratkaisu. UPM on mukana hankkeessa, jossa suometsien valumavesiä käsitellään bio­ reaktorilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä järvi­ yhdistys Pro Höytiäinen, Oulun yliopiston vesi­ energia­ ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö sekä suunnittelutoimisto Watec Consulting. Pro Höytiäisen puheenjohtajan Kirsi Karhion mukaan vesistö on valuma­ alueensa näköinen, mutta sitä ei aina täysin ymmärretä. ”Suon tärkeä tehtävä on toimia vesivaras­ tona, suodattimena ja lämmöntasaajana. Tämä on unohdettu, kun niitä on innolla ojitettu. Ympä­ röivä ekosysteemi kärsii siitä. Bioreaktorin tavoite on puhtaampi vesistö ja monipuolisempi luonto­ AJANKOHTAISTA TALVI Pohjois-Karjalan Polvijärvelle on rakennettu bioreaktori, joka voi vähentää merkittävästi vesistöjen ravinnekuormaa. VESISTÖT K U V A JY RK I RE PO Bioreaktorikenttä on valmistunut: vasemmalla olevassa reaktorissa on suodatinaineina biohiiltä ja lehtipuuhaketta, oikealla pelkkää lehtipuuhaketta. Keskellä on murskeella vuorattu eli eroosiosuojattu ylivirtaamaoja, jonka alkupäässä laskeutusallas. BIOREAKTORI PUHDISTAA VALUMAVESIÄ 8 – METSÄN HENKI 4/22
  • ympäristö. Se tuottaa alueelle hyvinvointia ja elin­ voimaa”, Karhio sanoo. Bioreaktori sijaitsee maan alla Pohjois­Karja­ lan Polvijärvellä, Suursuon valuma­alueella. Suolta tulevan ojan molemmin puo­ lin on kaivettu kaksi allasta, joihin suo­ojan vedet johde­ taan putkia pitkin. Bioreaktoreiden materi­ aaleina on käytetty lehtipuu­ haketta ja biohiiltä. Kalvot varmistavat sen, ettei altai­ siin päädy ulkopuolelta vettä tai muita materiaaleja. Routamatot taas estävät jäätymisen. Puhdistustulosta arvioidaan vesianalyysein. ”Tavoitteena on, että turvepohjaisilla mailla olisi jatkossa vastuullista harjoittaa metsätaloutta. Suomi tarvitsee vesistönsä puhtaina.” Lue lisää: prohoytiainen.fi ”Suomi tarvitsee vesistönsä puhtaina.” WISA BioBond on UPM:n kehittämä uusi liimaustek­ nologia, joka vähentää enti­ sestään uusiutumattomien energianlähteiden käyttöä. WISA BioBondissa vähin­ tään puolet vanerin liiman valmistukseen käytetyistä fossiiliperäisistä fenoleista korvataan puun omalla liima ­ aineella ligniinillä. Ligniini on kasviperäinen polymeeri, joka toimii kas­ vien soluseinämissä luon­ taisena sidosaineena. Noin neljännes puun kuivasta massasta on ligniiniä. UPM on tutkinut jo vuo­ sikymmenten ajan sen hyö­ dyntämistä muun muassa hartseissa, liimoissa, biomuo­ veissa ja polyuretaaneissa. WISA BioBond ­teknolo­ gia on ollut käytössä UPM:n WISA­koivuvaneritehtailla vuodesta 2017. Nyt UPM aikoo ottaa teknologian käyttöön koko kuusivanerivalikoimassaan ensimmäisenä vanerinval­ mistajana maailmassa. Koska UPM:n kuusiva­ nerituotteet ovat kevyitä ja lujia, ne sopivat erinomai­ sesti rakentamiseen. Tuotteet on valmistettu vastuullisesti hoidetuissa metsissä kasvavasta puusta. Niiden vastuullisuuden voi todentaa kolmannen osa­ puolen ympäristötuote­ selosteiden avulla. wisaplywood.fi Uuden sukupolven vaneri TUOTE Uusi liimausteknologia voi mullistaa vanerinvalmistuksen, sillä siinä käytetään fossiiliperäisten fenolien sijaan puun omaa liima-ainetta. K U V A K IR S I K A RH IO Bioreaktoria rakennetaan. Ataaseen on asennettu putket ja kaivot, ja se on täytetty lehtipuuhakkeella, joka toimii reaktorin suodatinmateriaalina. 9
  • AJANKOHTAISTA TALVI K U V A LE H TI K U VA K U V A LU S TO METSÄ MUSEO ETSII TUKEA KORJAUKSEEN Suomen Metsäsäätiön kohdennettu keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi alkoi 1.10.2022, ja se päättyy 30.9.2023. Vuoden aikana metsänomistajat voivat osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä kolmessa Saimaan seudun maakunnassa: Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa. Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja etenkin lisätä puun käyttöä museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla. Puumateriaalin näkyvämpi rooli Lustossa parantaa museon akustiikkaa ja tilaratkaisuja sekä lisää levollisuutta ja viihtyisyyttä näyttelytiloissa. Ensimmäiset rakennustyöt Lustossa alkavat joulukuussa 2022. Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 % pystykaupan ja 0,1 % hankintakaupan loppusummasta. Metsänomistajan lahjoituspäätöksen myötä myös UPM sitoutuu lahjoittamaan saman summan Metsäsäätiölle ja näin ollen lahjoitussumma kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. metsasaatio.fi MUSEO HISTORIA Kuningatar Elisabetilla oli aluksi metsäretkellä vääränlaiset kengät. Lohikeittolounaan jälkeen hänelle annettiin tukevammat jalkineet. ENGLANNIN kuningatar Elisabetin metsäretki vuoden 1976 valtiovierailulla Suomessa sai monet mediat kirjoitta­ maan asiasta tänä syksynä uudelleen, kun kuningatar kuoli. Kuningattaren matkaohjelmaan kuu­ lui metsäpäivä, jonka aikana käytiin Ser­ lachiuksen Kankaan paperitehtaalla ja silloisen Tehdaspuun eli nykyisen UPM Metsän hakkuutyömaalla. Työmaalla esiteltiin moottorisahan käyttöä sekä koneellista puunkorjuuta. Uutiskuvien perusteella kuningatta­ rella näyttää olleen metsässä liikkumi­ sessa haasteita. Tämän Metsälehtikin huomasi: ”Kuningatar Elizabeth ei alkuun nauttinut metsäpolusta pikkukengis­ sään, mutta kun hän sai lohisopan ja lättyjen jälkeen tukevat kävelykengät jalkaansa, savottaan tutustuminen sujui jo paljon leppoisammin”, lehdessä todettiin. Retken järjestelyissä olivat mukana Tehdaspuun lisäksi muun muassa ulkoministeriö, presidentin kanslia ja Iso­Britannian suurlähetystö. Myös Englannin hovi osallistui retkelle, ja kuningattaren edustaja kävi tarkasta­ massa reitin ennen vierailua. Alun perin tarkoitus oli raivata met­ sään polut vierailijoiden kulun helpot­ tamiseksi, mutta metsän piti kuulemma olla luonnollinen. Järjestäjien kesken oli sovittu, että työmaalla noudatetaan alan turvallisuusmää räyksiä, joten vierailla pitäisi olla kypärät. Kuningatar kantoi kypärää kädes­ sään mutta ei kuitenkaan laittanut sitä päähänsä. metsalehti.fi Kuningatar Elisabet metsäretkellä 10 – METSÄN HENKI 4/22
  • METSÄN VIRKISTYS­ KÄYTTÄJÄN TARKISTUS­ LISTA • Kerro muille, minne olet menossa. • Pakkaa matkaan riittävästi ruokaa ja juomista. • Pue yllesi suojaavat vaatteet ja hyvät kengät tai saappaat. • Lataa puhelimen akku täyteen ennen lähtöä. • Asenna puhelimeesi jokin maastokarttasovellus ja 112-sovellus. Jos eksyt, hätäkeskus näkee 112:n avulla, missä olet. Myös erilaiset liikuntasovellukset, jotka mittaavat ja piirtävät reittiä kartalle, ovat käteviä. Sellaisen avulla pystyt suunnistamaan takaisin, jos olet eksyksissä. • Ota metsästä kiintopiste, jota kohti suunnistat. Valitse kiintopiste myös auton läheltä. Sen avulla on helpompi suunnistaa takaisin lähtöpisteeseen. • Jos olet allerginen, pakkaa matkaasi epipen-kynä. Metsässä olevat maa-ampiaispesät huomaa usein vasta silloin, kun astuu niiden päälle. 112-sovellus on hyvä olla puhelimessa myös tällaisten tapausten varalle. TURVALLISUUS K U V A VA S TA VA LO UPM on asettanut tavoitteekseen lisätä lahopuun määrää talousmetsissään nykyisestä noin viidestä kuutiosta kym­ meneen kuutioon hehtaarilta. UPM:n suojelluilla alueilla ja talous­ metsissä, joille on erikseen määritelty luonnonhoidollinen tavoite, lahopuuta­ voite on 20 kuutiota hehtaarilla. Uudet tavoitteet ovat osa UPM Forest Action ­metsävastuullisuusohjelmaa. Vuonna 2018 UPM asetti tavoitteek­ seen lisätä luonnon monimuotoisuutta metsissään samalla, kun niissä tuote­ taan tehokkaasti laadukasta puuraaka­ ainetta. Luonnon monimuotoisuuden mittaaminen perustuu luonnonmetsien ja talousmetsien vertailuun. Tutkimusten mukaan yksi selkeä ero näiden metsien välillä on lahopuun määrä. Suomen metsälajeista yli viiden­ nes on riippuvainen lahopuusta jossain vaiheessa elämäänsä. UPM:n onnis­ tumista luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä mitataan lahopuun määrän lisäksi esimerkiksi lehtipuiden ja suojel­ tujen kohteiden määrällä. UPM pyrkii monimuotoistamaan lahopuustoa niin, että metsässä on useita eri puulajeja sekä eri lahoamisvai­ heissa olevaa pysty­ ja maalahopuuta. Tieto lahopuun määrästä UPM:n metsissä perustuu Luonnonvarakeskuk­ sen (Luke) Valtakunnan metsien inven­ toinnin (VMI) dataan. Luken kanssa yhteistyössä selvitetään myös lahopuu­ määrän kertymistä ja sen vaikutusta monimuotoisuuteen. ”Lisätutkimuksilla ja mallinnuksilla selvitämme, miten toimenpiteitä tulisi vielä muuttaa”, sanoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara. upm.fi UPM tuplaa lahopuun määrän metsissään MONIMUOTOISUUS Töyhtötiaisia esiintyy havupuuvaltaisissa metsissä. Ne tekevät pesänsä pehmeään lahopuuhun. K U V A G ET TY IM A G ES 11
  • Juha ja Johanna Mutanen haluavat hoitaa metsiään kestävästi. FSC ® (FSC-C109750)sertifiointi vahvisti heille, että he ovat tehneet metsässään oikeita valintoja. Viime talven mittavien lumituhojen keskellä sertifiointi toi mielenrauhaa. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT MINNA RAITAVUO FSC merkitsee monimuo­ toisuutta K aunis, valoisa koivikko hallitsee maisemaa Juha ja Johanna Mutasen vapaa-ajan asunnon ympärillä Pohjois-Karjalassa. Juha on ihaillut näkymää nuoruudestaan lähtien. Kun hän kävi täällä ensi kertaa, koivujen tilalla oli viljapelto, jota tilan edelliset omistajat viljelivät. Se tarjosi myöhemmin suotuisan maaston koivun taimille, joita Juhan isä kavereineen istutti. Koivikon takana häämöttää 120-vuotias havupuuvaltainen mustikkatyypin metsä, jonka Juhan isä jätti metsätalouden ulkopuolelle ostaessaan tilan vuonna 1972. Siellä ei ole tehty hoitotoimenpiteitä oston jälkeen. Metsässä on koskematon sammalpeite, paljon lahopuuta pystyssä ja maassa sekä ikivanhoja lehtipuita, jotka tarjoavat arvokkaita asuinpaikkoja linnuille ja erilaisille hyönteisille. 12 – METSÄN HENKI 4/22
  • Metsänhoitotöiden lisäksi Johanna ja Juha Mutanen käyvät metsässä muun muassa marjastamassa. FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta. Monimuotoinen metsä toipuu paremmin hyönteistuhoista. 13
  • FSC-sertifioidussa metsässä on UPM:n metsäasiakasvastaavan Tero Koiviston mukaan tyypillisesti paljon lahopuuta ja koskematon sammalpeite. Mutaset ovat suojelleet mustikkatyypin metsänsä. Mutasten kantavia periaatteita metsänhoidossa ovat luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja metsätalouden harjoittaminen kestävällä pohjalla. ”Sain ukiltani kunnioituksen maata ja metsää kohtaan, isältäni yritteliäisyyden. Oma mottoni on, että haluamme toimia metsien kanssa sopusoinnussa mutta samalla taloudellisesti kannattavasti”, Juha kuvaa. JUURI tällaisille monitavoitteisille metsänomistajille kestävään metsänhoitoon tähtäävä Forest Stewardship Council (FSC) -sertifiointi sopii. Mutaset liittyivät UPM:n ehdotuksesta UPM:n FSC-ryhmäsertifiointiin vuonna 2017. UPM Kasvu -kumppanit voivat liittyä UPM:n FSC-sertifikaattiin, ja he saavat puun myynnistä FSC-hintalisää. ”FSC-sertifikaatin myötä saimme virallisen tunnustuksen ja siunauksen sille, että olemme tehneet metsänhoidossa oikeita valintoja”, Juha toteaa. Sertifiointiprosessi kävi Juhan mukaan vaivattomasti. ”UPM päivitti metsäsuunnitelmat niin, että ne täyttivät FSC-kriteerit, ja hoiti käytännössä koko homman. Meidän tehtäväksemme jäi osallistua auditointiin.” Mutasilla on UPM:n kanssa pitkäaikainen kumppanuussopimus. Sen myötä UPM hoitaa lähes kaikki hakkuut Mutasten metsissä. ”Sopimus tuo jatkuvuutta metsien hoitoon ja varmuutta puun menekistä. FSC-sertifioidulla puulla on kysyntää”, UPM:n metsäasiakasvastaava Tero Koivisto kertoo. MUTASTEN metsänhoitotöihin kuuluu kylvöä, istuttamista, raivausta, sahaamista ja taimien suojaamista hirviltä. He ohjaavat hirvien kulkua keltaisella muovinauhalla ja taimien latvoihin ruiskutettavalla syönninestoaineella, jota hirvi karttaa. ”Aamuisin metsässä tuntuu, että sydän pakahtuu.” 14 – METSÄN HENKI 4/22
  • Johanna kertoo omaksuneensa metsäharrastuksen mieheltään. Aluksi raivaaminen ei tuntunut hänestä kovin innostavalta, mutta oivallettuaan sen tarjoaman mielihyvän hän on tarttunut raivaussahan kahvoihin ahkerasti. ”Kolme tankillista on minulle hyvä päiväannos. Tankillinen on ajanmääre, joka tarkoittaa noin kahta tuntia. Se on fyysisesti rankkaa mutta samanaikaisesti mielen lepoa ja vastapainoa toimistotyölle”, hän sanoo. ”Olemme ajatelleet, että jatkamme tätä niin kauan kuin tulemme metsästä hymyssä suin”, Juha jatkaa. Helsinkiläinen arkkitehtipariskunta on viettänyt vapaa-aikansa Pohjois-Karjalan maisemissa siitä lähtien, kun metsät siirtyivät Juhan ja heidän neljän lapsensa muodostaman metsäyhtymän omistukseen 15 vuotta sitten. Metsänhoitotöiden lisäksi he poimivat marjoja, sienestävät ja kalastavat. Juha käy myös satunnaisesti metsästämässä. ”Olemme vähän keräilytaloushöpsöjä”, Juha sanoo nauraen. He käyvät metsässä myös virkistymässä ja rentoutumassa. ”Hauskinta on kulkea lumikengillä keväthangilla ja nauttia sen päälle metsässä kiireettömät nokipannukahvit”, Johanna kertoo. Juha puolestaan rakastaa aamuja metsässä, kaikkina vuodenaikoina. ”Päivän voima tulee nousevan auringon kautta. Joskus tuntuu, että sydämeni pakahtuu aamuisin luonnon kauneudesta.” VIIME talvena Mutaset kokivat metsänomistajina kauhun hetkiä. Pohjois-Karjalan vaara-alueilla oli paljon lunta ja lämpötila oli koko ajan pakkasen puolella. Kevättalvella Juha näki metsässä katastrofaalisen näyn: tykkylumi oli tarttunut puihin, ja järisyttävä määrä puita oli kaatunut, katkennut tai vaurioitunut. ”Massiivinen tuho oli öin ja päivin mielessäni. Mietin, miten selviämme hakkuista ja mahdollisesti sitä seuraavista ötökkätuhoista. Silloin ei oikein nukuttanut.” Juha otti yhteyttä moneen metsäalan toimijaan mutta ei saanut lupausta lumituhojen nopeista korjuutoimista. ”Onneksi meillä oli kumppanuus ja FSC-sopimus UPM:n kanssa ja sain Koiviston Teron kiinni. Hän tuli paikalle ja sanoi, että nyt tämä homma laitetaan kuntoon. Se oli meille suuri helpotus. Iso kiitos Terolle”, hän sanoo liikuttuneena. Koivisto myöntää, että nopea reagointi oli tuossa tilanteessa paikallaan. ”Luonnontuho on otollinen pohja hyönteistuholle. Ötökät etsivät heikentyneitä puita, mikä tapahtuu pahimmillaan viikoissa. Tällä kulmakunnalla oli vähän rallia viime kesänä. Oli puuautot ja metsäkoneet liikenteessä. Miehet tekivät kahta vuoroa.” Hän korostaa FSC-sertifioinnin merkitystä kokonaisuudessa. 15
  • ”FSC-sertifioidussa metsässä suositaan lehtipuuta kaikissa kasvun vaiheissa. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa kasvua. Jos hyönteistuho uhkaa, metsä pystyy toipumaan paremmin, kun siellä kasvaa erilaisia puulajeja.” FSC-STANDARDI on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2011. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia Suomen talousmetsistä on FSC-sertifioitu. Nyt Suomen FSC-standardia ollaan uudistamassa ensimmäistä kertaa. UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Karan mukaan standardiin tulee paljon pieniä täsmennyksiä mutta ei suuren mittaluokan muutoksia. ”Muutokset ovat ekologisesti tehokkaita mutta samalla kustannuksiltaan maltillisia”, hän lupaa. Suurimman osan uuden standardin edellyttämistä toimenpiteistä tekee sertifikaatin haltija eli tässä tapauksessa UPM. ”Keskustelemme kuitenkin aina ensin metsänomistajien kanssa ja pidämme heidät ajan tasalla heidän metsiinsä liittyvistä päivityksistä”, Kara korostaa. ”FSC­ standardin muutok­ set ovat ekologisesti tehokkaita mutta kus­ tannuksiltaan maltillisia.” Johanna ja Juha Mutanen viihtyvät valoisassa koivikossaan kaikkina vuodenaikoina. Juhan mukaan keväällä sen vihreys suorastaan häikäisee. 5 FAKTAA UUDESTA FSC ® *-STANDARDISTA Uusi FSC-standardi tulee voimaan maaliskuussa 2023. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset nykyiseen, UPM Metsän ympäristö päällikkö Tuomas Kara? 1 Käytönrajoitusja erityishakkuuvaatimuksiin ei tule muutoksia. Vaatimukset siitä, että viisi prosenttia metsämaasta on kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolella ja viidellä prosentilla kohteista on joku erityinen luonnonhoidollinen tavoite, pysyvät ennallaan. 2 Erityishakkuukohdetyyppeihin tulee tarkennuksia. Nykystandardissa nämä ovat olleet esimerkinomaisia kohteita, jotka sertifikaatin haltija on voinut itse määrittää. Uudessa standardissa on lista mahdollisista erityishakkuukohteista. Suurin osa nyt käytössä olevista erityishakkuukohteista, kuten eri-ikäisrakenteisuus ja lehtitai lahopuun lisääminen, soveltuu kohteiksi myös jatkossa. 3 Jatkossa kaikki kuolleet puut jätetään metsään, kun nykystandardissa niille on asetettu kappalemäärärajat. Kuitenkin metsätuhojen torjuntalain mukaan kuolemassa olevat puut korjataan pois. Järeiden elävien säästöpuiden lisäksi metsään jätetään myös läpimitaltaan pienempiä puita. Säästöpuiden määrä kasvaa hieman mutta kustannukset eivät juurikaan lisäänny. 4 Aina säästettävien arvokkaiden luontokohteiden rajausperusteet selkeytyvät. Nykystandardissa on kehotettu säilyttämään kohteiden ominaispiirteet, mutta säännön tulkinnoista on ollut erimielisyyksiä. Uudessa standardissa kohteille on määritetty metrimääräiset rajausperusteet. Esimerkiksi luonnontilaiset korvet rajataan 10 metriä luontokohteen ulkopuolelle ja muiden soiden, kuten rämeiden, ympärille jätetään viiden metrin suojavyöhyke. 5 Suojavyöhykkeet monipuolistuvat. Nykystandardi tunnistaa vain sellaisia vesistöjen tai luontokohteiden suojavyöhykkeitä, jotka jätetään kokonaan käytön ulkopuolelle. Uudessa standardissa metsätalouden ulkopuolella olevien suojeluvyöhykkeiden lisäksi tietyillä kohteilla on peitteisenä käsiteltävä suoja vyöhyke. Sitä voi pitää metsätalouskäytössä, mutta siellä ei voi tehdä avohakkuita eikä maanmuokkausta. *FSC® N003385 16 – METSÄN HENKI 4/22
  • NÄKEMYS JULIA THURÉN Toimittaja ja kirjailija Metsä kaipaa oikeita päätöksiä Toiseksi, kannattaa alkaa perehtyä jatkuvan kasvatuksen malliin ja harkita avohakkuiden vähentämistä omissa metsissään. Kolmanneksi, jos haluaa oikeasti jättää puumerkkinsä tälle planeetalle, omistamaansa metsää voi suojella. Näin moni onkin jo tehnyt. Neljänneksi, olisi vaikuttavaa, jos nimenomaan metsänomistajat alkaisivat vaatia suurena rintamana Suomen hallitukselta metsänsuojelutoimia ja rahaa metsien suojeluun. Voisimme vaatia välittömään suojeluun esimerkiksi kaikki valtion omistamat luonnontilaiset ja vanhat metsät. Hakkuumääriä pitäisi pienentää. Puita tarvitaan jatkossakin raaka-aineeksi, esimerkiksi korvaamaan fossiilisia ja kaivoksista saatavia raaka-aineita. Lisäksi puu tuo taloudellista hyvinvointia niin metsänomistajille kuin koko Suomelle. Jotta puuta riittää jatkossakin, metsäteollisuus pitää saada kestäväksi. ON erikoista, miten vähän olen tiennyt suomalaisesta metsätaloudesta, vaikka olen asunut lapsuuteni metsän keskellä. Metsäteollisuus on näyttäytynyt minulle olennaisena rattaana Suomen hyvinvointiyhteiskunnan muodostumisessa. Nyt ala on saanut paljon kritiikkiä. Kiinnostuin siitä, voiko metsätaloutta harjoittaa kestävästi. Halusin tietää lisää metsätaloudesta, joten ryhdyin UPM:n kanssa yhteistyöhön. Olen oppinut tänä syksynä valtavasti. Hyviä juttuja: Monimuotoisuuteen on alettu kiinnittää metsänhoidossa huomiota. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että rahoituksen hinta sidotaan monimuotoisuustavoitteisiin ja UPM:n omat metsät on FSC®-sertifioitu. Ikävä kyllä olen oppinut suomalaisesta metsätaloudesta paljon enemmän huonoja juttuja. Metsän hoidossa luonnon monimuotoisuutta ei ole huomioitu riittävästi, ja siksi moni metsälaji on nyt uhanalainen. Suomessa on luonnontilaista tai vanhaa metsää pöyristyttävän vähän, vain 2,9 % maamme pinta-alasta. Etenkin Etelä-Suomen metsiä on suojeltu aivan liian vähän. Opin myös, että moni uhanalainen metsälaji asuu lahopuissa, joten lahopuiden määrää pitäisi ehdottomasti lisätä metsissä. USKON, että me metsänomistajat haluamme hyvää metsälle ja sen lajeille. Ongelma on kuitenkin ollut se, että metsänhoitosuositukset eivät ole ottaneet huomioon eri lajeja. Yllätyin siitä, että jatkuva kasvatus on ollut mahdollista vasta vuoden 2014 lakimuutoksesta asti. Suomessa on kasvava joukko kaupunkilaisia, jotka perivät metsää mutta eivät ole perehtyneet metsänhoitoon. On helppoa olla kyseenalaistamatta totuttua tekemisen mallia. Helsingin yliopiston kyselyn mukaan 71 prosenttia metsänomistajista uskoo virheellisesti metsäluonnon tilan olevan hyvä. En ihmettele tai syytä tästä metsänomistajia, sillä en itsekään aiemmin tiennyt, että lajien tilanne on näin huono. Niinpä hahmottelin listaa toimista, joita metsän suhteen kannattaa tehdä. Ensinnäkin, talousmetsät pitäisi FSC-sertifioida, PEFC:tä en pidä riittävänä. Uskon, että me metsän­ omistajat haluamme hyvää met­ sälle ja sen lajeille. Yrittäjä, toimittaja, somen ammattilainen ja podcastin tekijä Julia Thurén on koulutukseltaan valtio tieteiden maisteri. Thurén on kirjoittanut suositut tietokirjat Kaikki rahasta (Gummerus 2018) ja Kaikki kuluttamisesta (2021), joista jälkimmäinen oli Tieto-Finlandiaehdokkaana. Thurén uskoo avoimeen ja vilpittömään puheeseen tärkeistä asioista. Sellaisista kuin raha, ilmastokriisi, kestävä kuluttaminen ja tasa-arvo. Hän rakastaa sitä, kun keskustelunavaukset roihahtavat liekkeihin. 17
  • Metsuri Ahti Mykkänen (vas.) ja yrittäjä Matti Jämsén painottavat laadukkaan kypärän ja hyvien kenkien tärkeyttä raivaussahatöissä. Huomiovärit auttavat muita metsässä liikkuvia näkemään sinut. 1. KYPÄRÄ PÄÄHÄN Kypärä on sahaajan tärkein turvavaruste. Nykyisin kypäriin kuuluvat päänsuojan lisäksi kuulonsuojaimet ja silmikko. Kuulonsuojaimet ovat välttämättömät, sillä sahan moottori käy ja terä kirahtelee lähellä sahaajan korvaa. Raivaussahan terästä lentää aina puusilppua sahaajan kasvoille, joten ilman suojavisiiriä ei kannata sahata. Kypärän käyttömukavuutta parantaa sen alle puettava pipo tai tuubihuivi, jonka ansiosta hiki ei pääse valumaan silmiin. Laadukkaan suojakypärän saa noin sadalla eurolla. Pienellä lisähinnalla saa kuulonsuojaimiin liitetyn radion. Työja suojavarusteet ovat metsäverotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. 2. TURVAKENGÄT JALKAAN Tavallisilla saappailla lipsuttelu taimikossa rasittaa jalkoja. Sijoita siis turvakenkiin tai -saappaisiin, joiden kärjessä on teräviltä kiviltä ja pyörivältä terältä suojaava metallivahvike. Vahvistetun pohjan ansiosta risukoissa on mukavampi kulkea. Kannattaa varmistaa, että kengän pohjassa on riittävän karkea, lipsumista estävä kuvio. Korkea varsi antaa hyvää tukea nilkoille. Moottorisahatöissä pitää käyttää aina turvasaappaita, joissa on jalkaterän metallivahvikkeen lisäksi sahan ketjun pysäyttävä viiltosuojakangas. 3. VÄRIÄ PÄÄLLE Metsätöihin suunniteltu työtakki hengittää, joustaa ja tekee työpäivästä mukavan. Moottorisahaa käytettäessä tarvitaan aina reisiä suojaavat viiltosuojahousut. Turvallisuuden kannalta on eduksi näkyä metsässä, joten takkiin kannattaa valita näkyvät huomiovärit. Hyvästä työtakista löytyvät sopivat taskut myös pienelle ensiapupakkaukselle ja puhelimelle. Hyvin varustettu Raivaustai moottorisahaa ei saa käynnistää ilman turvavarusteita. Laadukkaat suojavarusteet tekevät työstä huoletonta ja mukavaa. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA TURVAVARUSTEET MATTI JÄMSÉN UPM Metsän franchising-ketjun yrittäjä, Arvohonka Oy 18 – METSÄN HENKI 4/22
  • METSÄHOMMISSA TURVAVARUSTEET Tukevat, pitävät ja mukavat turvakengät saa reilulla sadalla eurolla. Pidä mukanasi pientä ensiapulaukkua. Se sopii työtakin hihataskuun. Ilmoita metsään lähtiessäsi, mihin menet ja koska palaat. Asenna puhelimeesi 112 Suomi -sovellus. KATSO VIDEO: TURVALLISESTI METSÄÄN youtube.com/upmmetsa 3 × PYSY TURVASSA 19
  • UKRAINAN sodan vuoksi puun­ tuonti Venäjältä on loppunut, mikä on lisännyt kotimaisen puun kysyn­ tää. Tämä vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti kotimaisen puun markkinatilanteeseen. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Paula Horne metsä­ alan tutkimusryhmästä ja UPM:n yksi­ tyispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen ottavat kantaa siihen, miten vallitseva tilanne näkyy metsänomis­ tajan taloudessa, työllisyydessä, met­ sätalouden kestävyydessä ja puun hintakehityksessä. Asiantuntijat kertovat näkemyksensä kotimaisen puun markkinatilanteesta. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT UPM • 10 KYSYMYSTÄ & VASTAUSTA PUUMARKKINOISTA 20 – METSÄN HENKI 4/22