• UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 4/18 Fossiilivapaa tulevaisuus 12 Metsävaratietoa kerätään metsänomistajien hyödyksi 18 Kannattavuus ja monimuotoisuus käsikkäin 22 SEIJA EKHOLMIN METSÄT TUOHISAARESSA
  • LUMISESSA METSÄSSÄ kuusikon reunas­ sa kuuluu hiljainen naputus. Hangelle putoaa kaarnankappaleita. Pohjan­ tikkakoiras etsii kuusesta talvievästä. Sympaattinen ja kesynoloinen lintu ei talvisessa metsässä hiihtelijää säiky, vaan jatkaa määrätietoisesti kuoriaisten toukkien etsimistä kuu­ sesta. Se etenee runkoa pitkin ja käy tarkkaan läpi myös oksat. Poh­ jantikka on se, joka ensimmäisenä hyödyntää tuoreita lahopuita. Usein sen saattaakin nähdä metsissä, jois­ sa on myrskyn kaatamia puita tai metsä palon tuhoamia kuusia. Huhtikuussa samassa kuusikossa kaikuu pitkä ja voimakas rummutus­ ääni. Soidinrummutusten tuloksen eli poikueen ääntelyä voi kuulla alku­ kesästä kelokuusen sisältä. Pohjan­ tikan pesä voi olla melko matalal­ lakin, noin 1,5 metrin korkeudessa. Seuraavana vuonna samaa pesää saattaa hyvinkin käyttää varpus­ pöllö. Tarkkaavainen kulkija voi hakkuu­ aukon reunalla olevissa kuusissa huomata myös siistin rivin pihkavuo­ toja. Pohjantikka osaa pyydystää muurahaisia ja pieniä lentäviä hyön­ teisiä pihka­ansasta. Kun hyönteiset tarttuvat pihkaan, käy pohjantikka napsimassa ne suuhunsa. KUVA VILLE HEIKKINEN / VASTAVALO.FI TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Sympaattinen naputtelija METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 4/18
  • 33 www.facebook.com/ metsamaailma Lahopuu – luonnon lintukoti ja hyönteishotelli Lahoava puu on monen eläimen resurssi – ja sitä hyödynnetään pitkään. Jos pohjantikka löytää ensimmäisenä syötävää lahoavasta puusta, viimeiset käyttäjät saattavat hyödyntää samaa p uu ta vielä 40–50 vuoden kuluttua. Pohjantikan lisäksi lahopuista ruokaa etsivät myös kaikki muut tikat. Palokärjen tekemät jäljet huomaa varmasti, kun se vaikkapa kuorii nopeasti kokonaisen kuusen suurena kaarnasilppuna. Tikkojen tekemiä pesäkoloja käyttävät useat muut linnut. Varpusja helmipöllöjen lisäksi tikkojen koloissa viihtyvät esimerkiksi liitooravat ja monet tiaiset. Tikan naputtelemasta lahopuusta syntyy ajan saatossa luonnon oma hyönteishotelli. Lahopuussa viihtyvät sekä lahopuuta syövät että siinä talvehtivat hyönteislajit.
  • 4 METSÄN HENKI 4/18 4/2018 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Fossiilivapaa tulevaisuus 17 VIERASKYNÄ : Lauri Saaristo 18 INFOGRAFIIKKA: Metsäinventoinnit ja metsävaratieto 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: Franchising-malli 22 METSÄNOMISTAJA: Seija Ekholm kasvattaa metsää kestävästi, mutta taloudellinen hyöty etusijalla 27 KYSYMYS & VASTAUS: Kumppanuus näkyy kukkarossa 28 METSÄN TUOTTO: Kaiken takana on taimi 30 METSÄPALVELUT: Metsäsuunnitelma on moninkertaisesti hintansa arvoinen 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Metsätilan onnistunut sukupolvenvaihdos 34 METSÄINEN HARRASTUS: Metsässä kaatuu pehmeämmin SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM metsäpalvelukeskukseen puh. 0204 16 5100. 34 Fatbike kulkee maastossa kevyesti "Lajin harrastajat kunnioittavat luontoa monessa mielessä." Anssi Koskinen ”Fossiilisten tuotteiden korvikkeista on nyt huutava pula.” Marko Janhunen, UPM 12 UPM Formi 3D on erityisesti 3D-tulostukseen kehitetty biokomposiitti
  • 5 LA U RA VE SA PÄÄKIRJOITUS Digitalisaatio helpottaa metsäomaisuuden hoitoa UPM METSÄ ON aina hoitanut omia ja asiakkaidensa metsiä kokonaisvaltaisesti siemenestä päätehakkuuseen. Metsänhoidon eri vaiheet ovat tuttuja, ja kaikkiin vaiheisiin on saatavilla hyvät palvelut. Metsänhoidon menetelmät ovat kehittyneet vuosien saatossa, ja ne ovat tänä päivänä huippuluokkaa. Suurin muutos viime vuosina on ollut tiedon käsittelyssä. Paperisista dokumenteista ja asiakirjoista ollaan siirtymässä sähköisiin järjestelmiin. Haluamme helpottaa metsäasioiden hoitoa. Jo vuosia metsäsuunnitelmaa on ollut mahdollista tarkastella sähköisesti. UPM oli edelläkävijä jo vuonna 2003 tuodessaan asiakkaidensa käyttöön sähköisen MetsäSoppi-metsäsuunnitelmapalvelun. Viime keväänä asiakkaillemme tuli mahdolliseksi sähköisen puukaupan tekeminen kotisohvalta. Sähköisen asioinnin palvelukokonaisuutta kehitetään päivittäin yhdessä metsänomistajien kanssa, mutta perinteinen henkilökohtainen asiakaspalvelu pysyy edelleen tärkeimpänä asiointikanavana. Metsäiset asiat kannattaa sopia metsäasiakasvastaavan kanssa ja käyttää asioiden kirjaamiseen sähköisiä työkaluja. Tarjouspyynnöt, tarjoukset ja puukaupat kannattaa käsitellä ja hyväksyä sähköisesti. Näin dokumentit pysyvät hyvässä järjestyksessä ja sovitut asiat tulevat kirjatuiksi. Ne on myös helppo käydä palvelusta tarkistamassa jälkikäteen. Sähköisesti tehdyistä toimenpiteistä tulee automaattiset ilmoitukset ja dokumenteista syntyy arkisto. Myös UPM Metsä -mobiilisovellus uudistuu. Jatkossa on mahdollista tarkastella myös kuviokohtaista tietoa valitsemaltaan metsätilalta. Kokonaiskuva metsän rakenteesta tarkentuu ja paranee. Lisäksi olemme selkeyttäneet asiakirjojen ulkoasua. Metsänomistajilta saadun palautteen avulla olemme uudistaneet pystykaupan tarjouksen ja metsänhakkuusopimuksen ulkoasuja. Kehitystyö jatkuu, ja myös muut asiakirjat saavat jatkossa pirteämmän ilmeen. Yhteiskunta on tukenut digitali saatio kehitystä metsäalalla. Metsään.fi ja Kuutio.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisaatiohankkeista, joita Maaja Metsätalousministeriö on menestyksekkäästi tukenut. Yhteinen standardoitu metsävaratieto helpottaa kaikkien metsäalan toimijoiden elämää. Monilähteisesti kerätty tieto on saatettu metsänomistajien ulottuville. Tämä on erinomaista kehitystä ja ainutlaatuista koko maailmassa. RISTO LAAKSONEN Asiakaskokemusjohtaja UPM Metsä ”Yhteinen standardoitu metsävaratieto helpottaa kaikkien metsäalan toimijoiden elämää.”
  • UPM SKOG HAR alltid vårdat sina egna och sina kunders skogar på ett övergripande sätt, från frö till slutavverkning. Vi är väl förtrogna med skogsvårdens olika skeden och kan också erbjuda goda tjänster för alla skeden. Metoderna inom skogsvården har utvecklats under åren och är idag toppklass. Den största förändringen under de senaste åren har skett inom informationsbehandling. Vi håller på att övergå från pappersdokument och handlingar till elektroniska system. Vi vill underlätta skötseln av skogsärenden. Skogsbruksplanen har funnits i elektronisk form redan i många år. År 2003 var UPM en föregångare i och med lanseringen av sin skogsbruksplanetjänst för kunder – MetsäSoppi. Förra våren kunde våra kunder börja göra virkesaffärer elektroniskt, t.ex. hemma i den egna soffan. Det elektroniska servicekonceptet utvecklas dagligen tillsammans med skogsägarna, men den traditionella, personliga kundtjänsten är fortfarande den viktigaste kanalen för att sköta ärenden. Det lönar sig att avtala om skogsärenden med den skogskundansvariga och därefter registrera ärendena med hjälp av elektroniska verktyg. Offertbegäran, offerter och virkesaffärer går bra att behandla och godkänna elektroniskt. På så sätt håller man ordning på dokumenten och avtalade saker registreras. Det är också lätt att gå in i tjänsten senare för att kontrollera sina ärenden. Det kommer ett automatiskt meddelande för elektroniska åtgärder som gjorts och dokumenten bildar ett arkiv. Även mobilapplikationen UPM Metsä förnyas. I fortsättningen har man också tillgång till figurspecifika uppgifter på den skogsfastighet man väljer. Helhetsbilden av skogens struktur förtydligas och förbättras. Dessutom har vi gjort dokumenten tydligare. Med hjälp av respons från skogsägare har vi uppdaterat layouten på rotköpsofferten och skogsavverkningsavtalet. Utvecklingsarbetet fortsätter och i framtiden ges också övriga dokument en fräschare framtoning. Samhället har understött den digitala utvecklingen inom skogsbranschen. MinSkog.fi och Kuutio.fi är goda exempel på digitaliseringsprojekt som Jordoch skogsbruksministeriet framgångsrikt har understött. Gemensamma standardiserade uppgifter om skogstillgångar gör livet lättare för alla aktörer inom skogsbranschen. Informationen, som samlas in från många olika källor, är nu tillgänglig för skogsägarna. Denna utveckling är utmärkt och även unik i hela världen. RISTO LAAKSONEN Direktör för kundupplevelse UPM Skog Digitaliseringen underlättar vård av skogsegendomen LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi ”Gemensamma standardiserade uppgifter om skogstillgångar gör livet lättare för alla aktörer inom skogsbranschen.” LA U RA VE SA
  • 7 Tervetuloa tulevaisuus! SUOMEN METSÄVARAT ovat suurimmillaan sataan vuoteen. Kasvu jatkuu edelleen ennätystahtia, eikä se ole sattumaa. Johdonmukaisesta, kestävästä metsänhoi­ dosta ja puunhankinnasta hyötyvät niin metsät, ihmiset kuin ympäristökin. Metsä uusiutuvana luonnonvarana tar­ joaa vastuullisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Me UPM:llä uskomme siihen, että puupohjaisilla ratkaisuilla on mer­ kittävä rooli siirryttäessä fossiilittomaan tulevaisuuteen. Kehitämme systemaattisesti palveluita ja luomme uusia innovaatioita, joissa puuta käytetään yhä monipuolisemmin. Meillä on vuosisadan kokemus metsien hoidosta ja oppiaksemme lisää olemme aktiivisesti mukana alan tutkimustyössä. Tämän lehden sivuilla 12–16 paneu­ dumme vastuulliseen metsänhoitoon ja uusiin, metsästä saataviin ratkaisuihin. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen kertoo, kuinka ”on varsin todennäköistä, että suomalaisten metsien hiilivarasto kasvaa edelleen, vaikka uusia puuta käyttäviä investointeja tulisikin”, koska metsiä uudistetaan ja hoidetaan määrätietoisesti. Digitalisaatio on saapunut myös perin­ teiselle metsäalalle. Metsien inventoinnit ja julkinen metsä varatieto ovat mullistaneet palveluiden kehityk­ sen. Siitäkin kerromme tässä numerossa. Rauhallista joulun aikaa ja onnea alkavaan vuoteen, VIRPI MÄENANTTILA, Päätoimittaja VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Tomi Simola, Matti Turkama, Matti Varho, Avidly: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 . Painosmäärä: 55 000. 21. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 23416904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Junnu Lusa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2019. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. www.upmmetsä.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com www.facebook.com/ metsamaailma www.youtube.com/ upmmetsa www.issuu.com/ upmmetsa www.instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTA JALTA
  • 8 METSÄN HENKI 4/18 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I KESÄLLÄ TEHDYN kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat metsä­ teollisuuden roolia maamme talouden selkärankana. Jopa 85 prosenttia suoma­ laisista liittää metsäteollisuuteen kuvauk­ sen ”merkittävä vienti­ ja verotulojen tur­ vaaja”. Metsäteollisuuden maine hyvänä työpaikkana on myös vahva. Kyselyyn vastanneet arvioivat, että metsäteollisuus hoitaa yksityisen sektorin toimialoista parhaiten henkilöstöasiat. Heikomman arvosanan saivat esimerkiksi pankit, metalliteollisuus ja elektroniikkateollisuus. www.metsateollisuus.fi 85 % UPM KITEYTTÄÄ uudella brändi­ lupauksellaan, UPM Biofore – Beyond Fossils, yhtiön suun­ nan kohti tulevaisuutta, joka on riippumaton fossiilisista raaka­ aineista. Lupaus on luontevaa jat­ koa yhtiön toiminta­ajatukselle tarttua biotalouden rajattomiin mahdollisuuksiin. Liiketoimin­ tamme perustuu metsien kes­ tävään käyttöön, joten metsä­ organisaatiomme on keskeisessä roolissa varmistaessaan puun saannin nyt ja tulevai­ suudessa. Kestävässä metsän­ hoidossa ja puunhankinnassa on kyse konkreettisista toimista, joilla turvataan metsien kasvu ja hyödyt niin ihmisille kuin ympä­ ristöllekin. www.upm.fi Beyond Fossils on UPM:n uusi brändilupaus BIOTALOUS BIOKOMPOSIITTIA 3D-TULOSTUKSEEN Katso video www.youtube.com/ upmdotcom 8 METSÄN HENKI 4/18 UPM Formi 3D -biokomposiitissa yhdistyvät sellukuituja biopolymeeriteknologiat. UPM Formi 3D:n tyypillisiä sovelluksia ovat esimerkiksi prototyypit, arkkitehtuurisuunnittelussa käytettävät konseptimallit, designtuotteet ja opetuskäyttö. UPM Formi on saatavana myös FSC ® ja PEFC TM -sertifioituna. U PM METSO monimuotoisuus­ kysymysten äärellä ETELÄ-SUOMEN METSIEN monimuotoisuu­ den toimintaohjelma METSOn tutkimus­ ja kehittämishankkeet ovat niistä tehdyn vai­ kuttavuusarvioinnin mukaan parantaneet edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Hankkeet ovat metsä­ ja ym­ päristöalan toimijoiden mukaan tuottaneet käytännönläheistä tietoa sekä lisänneet toimijoiden osaamista ja yhteistyötä. METSO­ohjelma tunnetaan erityisesti korvausta vastaan tehdyistä vapaaehtoi­ sista metsiensuojelupäätöksistä, mutta se sisältää myös tutkimus­ ja kehittämishank­ keita sekä muita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. www.syke.fi
  • 9 UPM laajentaa puunhankintaansa UPM:N TEKEMIEN INVESTOINTIEN myötä yhtiön puuntarve on kasvanut yli kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tavoitteena on hankkia tarvittavat lisämäärät Suomesta tehostamalla puunhankintaa ydinalueellamme Eteläja Keski-Suomessa sekä laajentamalla hankinta-aluetta nykyisen hankinta-alueen pohjoispuolelle. Tämän takia lisäämme puunostajien määrää ja panostamme entisestään yksityispuukauppaan koko hankinta-alueella. www.upmmetsa.fi METSÄ ON KIVA PAIKKA ulkoilla ja liikkua talvellakin. Talvisessa metsässä on muutamia vaaranpaikkoja, joita ei välttämättä heti huomaa. Niihin on kuitenkin hyvä varautua. Hakkuiden jälkeen ja ihan luonnostaankin metsässä voi olla kelopuita ja kuivuneita puita, joista katkeilee oksia lumen painosta. Varsinkin kuivunut, lumen peitossa oleva puunlatvus, voi helposti katketa ja pudota maahan. Tuoreilla hakkuualueilla on puolestaan hyvä tiedostaa, että puut eivät ole harvennuksen jälkeen vielä vahvistuneet riittävästi, joten lumi tai kova tuuli voivat aiheuttaa vaaratilanteen. Metsässä liikkuessaan onkin hyvä pysähtyä katsomaan myös, miltä ylempänä näyttää. Myrskyn koettelemissa talvimetsissä ulkoilua ja liikkumista kannattaa välttää kokonaan. Tänäkin syksynä on jälleen pienemmät ja isommat myrskyt koetelleet metsiä ja puita on saattanut jäädä jännitykseen ilmaan. Nämä jännityksessä olevat puut, oksat ja rangat voivat lopulta kaatua lumen painosta alas. Ja jos metsäretkellään sattuu kulkemaan vanhan metsätilan pihaan, josta on saattanut jo rakennuksiakin hävitä, voi lumen alla törmätä yllätykseen – nimittäin vanhaan kaivoon. Talvisella metsätyömaalla vieraillessaan on aina syytä muistaa turvallisuus. Ilmoita siis ennakkoon tulostasi metsätyömaan kyltin kertomaan numeroon. Käytä huomioliiviä tai -vaatetusta, mielellään myös kypärää ja suojalaseja, ja muista turvaetäisyydet. Voit lähestyä työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu ja työskentely on keskeytetty. Turvallisesti liikkuen talvisessa metsässä TURVALLISUUS SH U TT ER ST O C K U PM Lapin arvoluonto­ kohteet esiin yleisövihjeiden avulla METSÄHALLITUS ON KARTOITTANUT arvokkaita luontoja kulttuuriperintökohteita Lapissa. Avuksi työhön saatiin yli 1 300 vinkkiä verkkokyselyssä ja yleisötilaisuuksissa. Valtion maiden alue-ekologisen verkoston ytimen muodostavat luonnonsuojelualueet, lakisääteisesti suojellut luontokohteet ja muut Metsähallituksen päätöksellä suojellut kohteet sekä niitä yhdistävät ekologiset käytävät. retkikartta.fi www.metsa.fi
  • 10 METSÄN HENKI 4/18 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I Lannoitus lisää metsän arvoa LANNOITUS ON KESTÄVÄ ja kannattava sijoitus omaan metsään. Oikein valituilla kohteilla lannoitus lisää arvopuun määrää sekä aikaistaa hakkuumahdollisuuksia ja puukauppatuloja. UPM Metsänlannoitus on palvelu tuote, joka kattaa lannoituksen kaikki vaiheet. Talven aikana on hyvä varmistaa metsälle parhaat kasvumahdollisuudet jo alkavalle kasvukaudelle. www.upmmetsa.fi SH U TT ER ST O C K Metsärahan sijoit­ taminen ­webinaari NORDNETIN OSAKESTRATEGI Jukka Oksa­ harju avasi sijoitusmarkkinoita ja niiden toimintaa vieraillessaan UPM Metsän lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvilan isännöimässä Metsärahan sijoittaminen -webinaarissa alkusyksystä. Webinaarissa käsiteltiin muun muassa sijoittamisen tuottoja ja riskejä, kohteiden valintaa, riskien hallintaa ja sitä, mistä aloittelevan sijoittajan kannattaa lähteä liikkeelle. Webinaari on katsottavissa verkkosivuillamme www.upmmetsa.fi JUHO IKONEN ON TUTKINUT pro gradu -tutkielmassaan (5/2018) suomalaisia yhteismetsiä. Tutkimuksen mukaan yhteismetsä on aktiivinen metsänomistusmuoto, joka perustuu kestävän ja taloudellisesti tehokkaan metsätalouden harjoittamiseen. Toimintaa ohjaa useimmiten metsäsuunnitelma. ”Yhteismetsien toiminnassa on aineiston perusteella havaittavissa selkeitä liiketoimintastrategian piirteitä. Ne tarkastelevat sisäistä toimintaa ja ulkoista toimintaympäristöä ja sopeuttavat toimintansa ja puukaupan vallitseviin olosuhteisiin. Lisäksi ne tavoittelevat niin laajentumiseen kuin puukauppaankin perustuen kilpailuetua”, Ikonen kertoo. Tutkimus osoittaa, että yhteismetsillä on kasvupotentiaalia metsänomistusmuotona, kun yhteiskunnallinen yhteismetsätietoisuus lisääntyy ja yhteismetsien rooli toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa metsänomistajien ikääntyessä ymmärretään laajemmin. Yhteismetsäpohjainen metsätalous on potentiaalinen keino ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja passivoitumista. uef.finna.fi/Record/ uefepub.12117 Aktiivinen metsän­ omistusmuoto YHTEISMETSÄ Olethan muistanut tilata taimia? TÄNÄ VUONNA SUOMESSA on hakattu ennätysmäärä puuta, joten metsänuudistamisesta kannattaa sopia hyvissä ajoin jo puukaupan yhteydessä. UPM kasvattaa taimia omassa taimitarhassaan, ja jotta taimitoimitus onnistuisi haluamanasi ajankohtana, kannattaa taimitilaus tehdä ajoissa. Turvaat metsäsi terveyden, kasvun ja tuoton valitsemalla oikean taimitai siemenmateriaalin. Jalostetusta siemenestä kasvatetut taimet tuottavat tutkitusti enemmän ja laadukkaampaa puuta metsän kiertoaikana sekä kestävät paremmin luonnontuhoja. www.upmmetsa.fi
  • 11 Uusi yhteisöpalvelu käyttöön MONILLA JULKISYHTEISÖILLÄ on metsä­ omaisuutta, jonka huolehtimiseksi ja arvon lisäämiseksi tarvitaan usein alan asian­ tuntija­apua. UPM Metsä on kehittänyt uuden palvelun, jolla kuntien, seurakun­ tien, valtion laitosten ym. julkisyhteisöjen kanssa tehtävää yhteistyötä helpotetaan ja selkeytetään. Tavoitteena on raken­ taa luottamuksellinen ja pitkäaikainen yhteistyö, jonka avulla metsäomaisuuden hoito helpottuu ja ennustettavuus paranee. Palveluun sisältyy mm. asiantuntija­apu metsänhoidossa, puukauppojen suunnit­ telussa, tuottoennusteen määrittämisessä ja metsävaratiedon ylläpidossa. Palvelu räätälöidään kunkin yhteisön tarpeita vas­ taavaksi. www.upmmetsa.fi VALTAKUNNALLISESSA REPOVEDEN luontokuvakilpailussa etsitään py­ säyttäviä kuvia Repoveden kan­ sallispuistosta. Kilpailuun voivat osallistua valokuvauksen ammatti­ laisten lisäksi valokuvausta harras­ tavat luontovalokuvaajat. Kuvissa toivotaan näkyvän valo kuvaajan taidon lisäksi myös luonnon tunte­ mus. Kilpailun tavoitteena on kuvata Repo veden kansallispuiston luon­ toa ja sen monimuotoisuutta. Kuvat julkistetaan ja asetetaan esille Repo­ veden kansallispuiston läheisyydessä sijaitsevan Vuohijärven luonto­ ja kulttuuritalon näyttelyyn kesäksi 2019. www.kulttuurivuohijarvi.fi Ikuista kansallispuiston luonnon kauneus REPOVESI 80 % BioVerno­dieselin CO 2 ­päästöt ovat yli pienemmät kuin fossiilisen dieselin. EIJA KU U SIS TO UPM valmistaa biopolttoainetta selluntuotannon tähteenä syntyvästä mäntyöljystä. U PM OPINTOMATKA SKOTLANTIIN Lue opintomatkasta www.upmmetsa.fi TEIMME YHDESSÄ asiakkaidemme kanssa opintomatkan Skotlantiin lokakuun alussa. Lue metsänomistaja Nanna Kataviston matkakertomus verkkosivuiltamme.
  • Uudet puupohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita, kuten muovia ja dieseliä, ominaisuuksista tinkimättä. Vastuullisella metsänhoidolla varmistetaan, että tuotteet syntyvät ekologisesti kestävälle pohjalle. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT UPM 12 METSÄN HENKI 4/18 Uusia tuotteita metsästä VASTUULLISESTI
  • V uosituhannen vaihteessa digitaalisuus alkoi leikata paperinkulutusta, ja vuonna 2006 UPM sulki ensimmäistä kertaa kokonaisen paperitehtaan. Samoihin aikoihin maailma havahtui toden teolla ilmastonmuutokseen. Fossiilista energiaa oli korvattava uusiutuvalla, ja öljystä tehtyjä tuotteita biopohjaisilla. Näin suurille metsäyhtiöille tarjoutui mahdollisuus uudistua ekologisesti kestävällä tavalla ja erottua samalla toisistaan. ”UPM alkoi tutkia liikenteen biopolttoaineita ja pian myös biokemikaaleja. Katsoimme oman boksimme ulkopuolelle ja löysimme yhteistyökumppaneita aivan uusilta aloilta, jopa biolääketieteestä. Se oli meille valtava muutos”, sanoo UPM:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Marko Janhunen. Muovia ja dieseliä tuotannon tähteistä ja sivuvirroista UPM toi uusiutuvan dieselinsä markkinoille vuonna 2015. ”BioVerno-dieselimme hiilidioksidipäästöt ovat yli 80 prosenttia pienemmät kuin fossiilisen dieselin. Nyt BioVernoa käytetään tavallisissa henkilöautoissa ja raskaassa liikenteessä, mutta tulevaisuudessa se soveltuu myös lentoja meri liikenteeseen, koska sähköistä ratkaisua näihin on tuskin luvassa vielä pitkään aikaan”, Janhunen kertoo. Hän korostaa, että UPM valmistaa biopolttoainetta selluntuotannon tähteenä syntyvästä mänty öljystä. Biopolttoainetuotannon sivuvirtana syntyy puolestaan naftaa, joka sopii biobensiinin ja muovien raaka-aineeksi. Kemikaalijätti Dow valmistaa jo UPM BioVerno -naftasta biomuovia, jolla Elopak pinnoittaa nestepakkauskartonkejaan. ”Tulevaisuudessa BioVerno soveltuu henkilöautojen ja raskaan liikenteen lisäksi myös lentoja meriliikenteeseen.” MARKO JANHUNEN 13 Hoidetaan metsiä vastuullisesti ja käytetään sertifioitujen metsien puuta. FOSSIILIVAPAA TULEVAISUUS
  • 14 METSÄN HENKI 4/18 Janhunen erottaa UPM:n biopolttoaineet ja biokemikaalit markkinoiden massasta kahdella ominaisuudella. Ensinnäkin, raaka-aineena käytetään metsäteollisuuden tähteitä, eikä ruoaksi kelpaavia kasveja, kuten maissia, vehnää, soijaa tai sokeriruokoa. Toiseksi, UPM:n tuotteista valtaosa on kemiallisesti samoja kuin fossiiliset esikuvansa. ”BioVerno-dieseliä voi käyttää sellaisenaan, ja kemikaalit sopivat suoraan asiakkaan tuotantoon.” Ekologinen jälki oltava kunnossa Tällä hetkellä UPM valmistaa biopolttoaineita Lappeenrannan biojalostamossa, sellutehtaan kyljessä, mutta harkinnassa on uusi tehdas, joka käyttäisi raakaaineena myös kiinteää puuta. Kotkaan kaavaillaan biojalostamoa, joka olisi viisi kertaa nykyistä isompi. ”Se olisi tässä mittakaavassa ensimmäinen tehdas, joka pystyisi tekemään tehokkaasti huippuluokkaista uusiutuvaa dieseliä kiinteästä puusta, siis esimerkiksi hakkuutähteistä, sahanpurusta ja hakkeesta”, Janhunen sanoo. Saksaan UPM harkitsee tehdasta, joka tuottaisi puupohjaisia biokemikaaleja korvaamaan fossiilisia kemikaaleja. Tuotteita käytettäisiin raaka-aineina muun muassa muovisten juomapullojen tai tekstiilikuitujen valmistuksessa. ”Fossiilisten tuotteiden korvikkeista on nyt huutava kysyntä. Puupohjaisina tuotteiden hiilijalanjälki olisi merkittävästi pienempi kuin öljypohjaisina.” Janhunen huomauttaa, että biotuotteen ostaja tiedostaa aina ekologisen kestävyyden ja edellyttää sitä raaka-aineen kasvatuksesta alkaen. ”On erityisen tärkeää, että suomalaisista metsistä pidetään hyvää huolta ja että niiden maine säilyy hyvänä maailmalla”, Janhunen painottaa. Hän peräänkuuluttaa monimuotoisia metsiä, jotka toimivat kasvaessaan myös hyvinä hiilinieluina, siis sitovat hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu puuta käytettäessä ja luontaisesti metsän vanhetessa. Lisää kasvuvauhtia ja korjuutaitoa ”On varsin todennäköistä, että suomalaisten metsien hiilivarasto kasvaa edelleen, vaikka uusia, puuta käyttäviä investointeja tulisikin. Vain massiiviset tuhot voisivat kääntää tilanteen huonompaan suuntaan”, sanoo tutkimusprofessori Antti Asikainen Lukesta eli Luonnonvarakeskuksesta. Tutkijat ja metsäyhtiöiden ammattilaiset käyttävät työkalunaan metsän hiilitasetta, joka lasketaan vähentämällä puuston kasvusta hakkuut ja luonnollinen poistuma ja arvioimalla edelleen metsien hiilimäärän muutosta. Asikainen pitää metsien nykyistä kasvuvauhtia erittäin hyvänä. Hän sijoittaa sen alun 1960-luvulle, Tehdään yhä ohuempaa paperia ja kierrätetään puukuitua. Leikataan tuotannon päästöjä ja energian­ kulutusta. Poltetaan tuotannon ja hakkuiden tähteitä lämpö­ kattilassa.
  • 15 jolloin metsiä ryhdyttiin uudistamaan ja hoitamaan määrätietoisesti. Samalla kehitettiin metsänjalostusta ja maanmuokkausta. Esimerkiksi 1980-luvulla keksittiin laikkumätästys, joka auttoi taimia hyvän kasvun alkuun. ”2000-luvun alkuvuosina metsien kasvua paransi myös niiden energiakäyttö, joka helpotti maanmuokkausta ja istutusta ja kannusti metsänomistajia varhaisharvennuksiin.” Metsänhoidon suurin muutos on tapahtunut Asikaisen mukaan kuitenkin puunkorjuussa. ”1990-luvulla tuli harvesteri, joka hoiti koko hakkuun metsurien sijaan. Sen jälkeen kalusto on kehittynyt vielä valtavasti maastoliikkuvuudessa ja kehittyy edelleen.” Nyky kalustolla uskalletaan mennä yhä useammin myös heikosti kantavalle sulalle maalle, jolle ilmastonmuutos puunkorjaajia ajaa. ”Jotta vältytään vaurioilta, tarvitaan ihan tunnin tarkkuudella toimivia kantavuusennusteita, jotka perustuvat digitaalisiin maaperäkarttoihin ja tarkkoihin sääennusteisiin. Veikkaisin, että niitä tulee viiden vuoden sisällä.” Metsäsertifikaatit viestinviejinä Kun metsänhoitoa kehitettiin, tapahtui myös ylilyöntejä. Vielä 1980-luvulla soita ojitettiin ja metsää hakattiin paikoin monien kymmenien hehtaareiden aloilta, ja ravinteita huuhtoutui vesistöihin. ”Ympäristöjärjestöt käynnistivät suuren keskustelun, jonka seurauksena otettiin käyttöön muun muassa suojavyöhykkeet ja alettiin ymmärtää metsien monimuotoisuutta. Nyt metsänomistajilla on jo runsaasti hyviä vaihtoehtoja tehokkaan puuntuotannon ja täydellisen suojelun välillä”, Asikainen sanoo. UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava johtaja Timo Lehesvirta pitää metsäsertifiointia ylivoimaisesti parhaana työkaluna, jolla voidaan edistää metsien kestävää käyttöä ja osoittaa se myös asiakkaille kautta maailman. ”Lähdimme 1990-luvulla aktiivisesti mukaan metsien PEFC™ser tifiointiin ja sen jälkeen FSC ® (FSC ® -C109750)-sertifiointiin, jonka sovittaminen Suomen oloihin on vaatinut paljon yhteistyötä yritysten ja ympäristöjärjestöjen välillä.” Lehesvirta korostaa, että osa asiakkaista haluaa nimen omaan FSC ® -serti fioitua sahatavaraa tai paperia. ”Nyt metsänomistajilla on jo runsaasti hyviä vaihtoehtoja tehokkaan puuntuotannon ja täydellisen suojelun välillä.” ANTTI ASIKAINEN Valmistetaan tuotan­ non ja hakkuiden tähteistä tuotteita, jotka korvaavat fos­ siilisia raaka­aineita. UPM tähtää tulevaisuuteen, jossa biopohjaiset tuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita kestävällä tavalla. Reitti on ollut selvä jo vuosikymmenten ajan, mutta sen viimeinen etappi on jalostunut aivan viime vuosina.
  • Kehitystyötä ja keskustelua Lehesvirta pitää tärkeänä, että UPM omistaa itse metsää ja oman taimitarhan. ”Silloin voimme kehittää metsänhoitoa ja jakaa parhaita käytäntöjä myös yksityisille metsänomistajille.” Tätä linjaa tukee myös Harvialan metsätila Etelä-Hämeessä, jossa UPM tutkii asiantuntijoiden avulla metsätalouden vaikutuksia ja etsii uusia tapoja turvata talousmetsien monimuotoisuutta. Siellä tutkijat seuraavat muun muassa hyönteisten elämää tekopökkelöissä ja poltetuissa puissa ja graduaan tekevä opiskelija kääntää alueen ekosysteemipalveluja numeroiksi. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta: alkaen puusta, marjoista ja retkimaastoista aina hiilen sitomiseen asti. Koska palvelut verottavat osin toi siaan, sopivaa suhdetta ja mittaustapoja haetaan tutkien ja keskustellen jopa maailmanlaajuisesti. Marjat, sienet ja maisemat puhuttavat – ja kiihdyttävät tunteita – myös paikallisesti. ”Hakkuiden kohdalla monesti jo se helpottaa, että niistä keskustellaan etukäteen”, Lehesvirta sanoo. Tasaikäistä vai eri-ikäistä? Tänä vuonna Suomessa on keskusteltu erityisesti avohakkuista valtion omistamissa metsissä. Lehesvirta toivoo, että metsiä tarkasteltaisiin kokonaisuutena, oli kyse sitten hiilitaseesta, maisemasta tai metsän monimuotoisuudesta. ”Kun jossain hakataan metsää, toisaalla kasvaa uutta.” Lehesvirta pitää jatkuvapeitteistä kasvatusta hyvänä kehityskohteena muun muassa turvemailla, mutta jaksottainen malli soveltuu hänen mukaansa erinomaisesti valtaosalle metsiä. Asikainen on samoilla linjoilla: ”Jatkuvasti kasvava metsä joudutaan hakkaamaan erittäin harvaksi ennen kuin se lopulta uudistuu. Hiilitaseen kannalta hakkuumenetelmä ei ratkaise, vaan juuri kasvatustiheys.” Mitä monimuotoisuuteen tulee, Asikainen uskoo, että molemmilla tavoilla voidaan heikentää tai parantaa metsien tärkeitä ominaispiirteitä, kuten lahopuun määrää. ”Molemmilla tavoilla voidaan myös tehdä kohtalokkaita virheitä kasvun tai metsätuhojen suhteen – tai pärjätä hyvin. Jatkuva kasvatus vaatii kuitenkin enemmän työtä ja harrastuneisuutta.” 16 METSÄN HENKI 4/18 ”Kun jossain hakataan metsää, toisaalla kasvaa uutta.” TIMO LEHESVIRTA UPM:N BIOMOLEKYYLIT JA NIIDEN KÄYTTÖKOHTEITA BIOPOLTTOAINEET • Uusiutuva diesel: henkilöautoliikenne, raskas tieliikenne, lentoja meriliikenne • Uusiutuva nafta > biomuovit BIOKEMIKAALIT • Kemialliset rakenneaineet > muovit, hajuvedet ja tekstiili kuidut • Ligniinituotteet > vaneriliimat • Biolääketieteen tuotteet > s olujen kasvatusalustat
  • Vieraskynä LAURI SAARISTO Projektipäällikkö Tapio Kestävämpiä vaihtoehtoja J oitakin vuosia sitten pääsin suunnittelemaan avohakkuun jälkeistä metsänuudistamista kohteella, johon kuului noin hehtaarin laajuinen ojitettu korpinotkelma. Kaivinkoneen käyttö notkelmassa olisi ollut riski, koska keskellä virtaava oja johti vesiä suoraan viereiseen järveen. Tavanomaiset vesiensuojeluratkaisut eivät maanpinnan kaltevuuksien puuttuessa olleet mahdollisia. Maanomistaja päätti ehdotuksen mukaisesti tinkiä tulevasta puuntuotoksesta ja jättää notkelman ilman muokkausta ja viljelyä. Kun parin kasvukauden jälkeen kävin paikalla uudelleen, oli vastassa odotusten mukainen hieskoivutaimikko. Sen alle tullee jossain vaiheessa luontaisesti kuusta. Hitaasti, mutta todennäköisesti. Maanomistajalle oli tärkeämpää, että järvi säästyy ylimääräiseltä ravinneja kiintoaineskuormalta. ”Tämähän on vain lapsilta lainassa”, totesi eräs toinen, kun keskustelimme hänen metsänsä käsittelyn vaihtoehdoista. Mielessä oli nykyään harvinainen toimenpideketju – hakkuu ja sen jälkeinen kulotus. Maanomistaja halusi saada monimuotoisen sekametsän nykyisen yksipuolisen viljelymännikön tilalle. Kohteen, joka tukee virkistyskäyttöä ja lähellä sijaitsevien suojelualueiden ekologista toimivuutta. Suunnittelimme kulotusalueelle jätettäväksi runsaasti säästöpuustoa. Siitä hyötyvät metsäpaloympäristön eliöt sekä myöhemmin nuoressa metsässä lahoavilla rungoilla elävät lajit. Nämä esimerkit kuvaavat mielestäni tavallisten metsänomistajien vastuullisuutta sekä valmiutta miettiä ja toteuttaa hakkuuja metsänhoitotöissä kestävyyden kannalta parempia vaihtoehtoja. Halua poiketa tavanomaisesta toiminnasta, kun valinnan mahdollisuus on olemassa ja tietoa on tarjolla. Vaihtoehtojen pohdinnan perusteeksi tarvitaan näkemys siitä, mitkä asiat juuri pohdinnan alla olevassa metsässä ovat kestävyyden kannalta olennaisia. Tämän suhteen edellytykset kestävämpien vaihtoehtojen käyttöön ovat kehittymässä vauhdilla. Kaikki metsiköt eivät suinkaan ole monimuotoisuuden ”hotspoteja” tai ”Kun tavoitteet ovat selvillä, ei toteutus jää kiinni keinojen puutteesta.” vesistökuormituksen riskialueita. Saatavilla oleva paikkatieto ja siihen perustuvat analyysit auttavat kohdentamaan toimenpiteitä sinne, missä niiden käytöstä on suurin hyöty. Silloin ekologinen ja taloudellinen kestävyys kehittyvät rinta rinnan kohti parempaa. Kun tavoitteet ovat selvillä, ei toteutus jää kiinni keinojen puutteesta. Tuhat sivua metsänhoitoon liittyviä suosituksia voi kuulostaa turhan suurelta luku-urakalta. Mutta se viestii metsäammattilaisten ja maanomistajien saatavilla olevan keinovalikoiman laajuudesta. Kestävämpiä vaihtoehtoja on hyvä hakea tilannesidonnaisesti maanomistajan tavoitteiden ja metsän olosuhteiden pohjalta. Käytössä oleva metsänkäsittelytapojen kirjo kannattaa pitää monipuolisena, koska kestävyyteen liittyy pyrkimys jatkuvaan parantamiseen sen kaikilla osaalueilla. H EI K K I RÄ IS Ä N EN 17
  • INFOGRAFIIKKA AVIDLY TEKSTIT UPM 18 METSÄN HENKI 4/18 METSÄINVENTOINNIT JA METSÄVARATIETO Monen eri toimijan yhteistyöllä on Suomessa koostettu maailmanluokan tarkkaa tietoa siitä missä, miten paljon ja millaista metsää maassamme kasvaa. Metsävaratieto on esimerkiksi tietoa maaperästä, kasvupaikasta, puustosta, hakkuumahdollisuuksista ja metsän arvosta. SUOMEN METSÄKESKUS • Kerää valtion rahoituksella tietoja Suomen yksityismetsistä laserkeilauksella, ilmakuvauksella ja koealamittauksella. • Metsävaratietoa hyödynnetään laajasti käytännön tilaja kuviotason metsätaloudessa ja luonnonhoidossa. • Tieto ilman metsänomistajan henkilötietoja on kaikille avointa. LASERKEILAUS 15 000 SATELLIITTIKUVAT MAASTOKOEALAT LUONNONVARAKESKUS • Kerää valtion rahoituksella maastokoealoihin perustuvaa alueellista tilastotietoa Suomen metsistä. • Tuloksena aikasarja puuston muutoksesta 1920-luvulta nykypäivään. • Inventointikierros kestää 5 vuotta, mutta uusia tuloksia lasketaan noin kolmen vuoden välein. • Tilastotietojen lisäksi tuotetaan karttamuotoista metsävaratietoa 40 muuttujasta useita lähteitä käyttäen = monilähdeinventointi. Lähteitä ovat muun muassa satelliittikuvat, maastokoealat, peruskartat ja korkeusmallit. Kahdella organisaatiolla on lakisääteinen velvoite kerätä metsävaratietoa. MIKSI TIETOA KERÄTÄÄN? tarjotaan tietopohja, jonka perusteella metsänomistaja voi tehdä päätöksiä tietoisena metsänsä tarpeista ja mahdollisuuksista nopeasti käsitys metsän tilanteesta ehdotukset kiireellisistä metsänhoitotöistä ja hakkuista metsälakikohteet ja muut luontokohteet näkyvillä n. 2–3 km koealamittausta joka puolelta maata. Yleistetään satelliittikuvan avulla joka toinen vuosi koko maan kattavaksi metsävarakartaksi. Vuosittain noin • Yksittäiset Landsat kuvat kattavat 185 x 185 kilometrin kokoisen alueen. • Satelliittikuvat tarjoavat mahdollisuuden tuottaa ajantasaisia metsävarakarttoja koko maasta tihein välein. • Metsävarakarttoja käytetään Lukessa kuntakohtaisten inventointitulosten tuottamiseen. LAKI-INFO: Metsätietolaki muuttui 1.3.2018. Lakimuutos sallii metsävaratiedon vapaamman jakelun. Metsänomistajille tarjottavien metsävaratietoon perustuvien palveluiden määrät lisääntyvät. Palvelut auttavat metsänomistajia toteuttamaan paremmin omia tavoitteitaan metsäomaisuutensa hoidossa. • Palvelee sekä metsänomistajien että toimijoiden tarpeita. • Edistää metsänhoitoa ja ylläpitää monimuotoisuutta. • Tehostaa puuhuoltoa. • Tietoinfra mahdollistaa myös kaupallisten palvelujen tuottamisen. • Hyötyjä metsänomistajalle:
  • 19 Tietoja päivitetään jatkuvasti eri tietolähteistä, esimerkiksi metsän­ käyttö ilmoituksista. Jatkossa pyritään hyödyntämään myös toteutus­ tietoa, esimeriksi hakkuukoneista. LASER­ KEILAUS 12,5 1,5–2 2020 ILMAKUVAUS KOEALAMITTAUS KOHDENNETUT MAASTOKÄYNNIT TULOKSET JA HYÖDYNTÄMINEN n. 2–3 km Koealamittauksella saatu tieto yleistetään laserkeilauksella ja ilmakuvauksella. • Saadaan tarkennettua tietoa puustosta ja maapohjasta. • Osa käynneistä perustuu aikaisempaan metsävaratietoon. n. 7–8 km Inventoitua metsävaratietoa on nyt Vuosittain metsiä inventoidaan milj. ha milj. ha (88 % yksityis ­ metsistä) Kansallisella keilaus­ ja kuvausohjelmalla varmistetaan laadukas metsien inventointi. UPM METSÄ (mobiilisovellus) JA METSÄNARVOLASKURI (verkkosivuilla) Landsat Sentinel Saadaan päätökseen ensimmäinen kokonainen Suomen metsien inventointikierros. • Yksittäiset Landsat kuvat kattavat 185 x 185 kilometrin kokoisen alueen. • Satelliittikuvat tarjoavat mahdol­ lisuuden tuottaa ajantasaisia metsä­ varakarttoja koko maasta tihein välein. • Metsävarakarttoja käytetään Lukessa kuntakohtaisten inventointitulosten tuottamiseen. Puustotiedot lasketaan 16x16 metrin kokoisille alueille ja noin 0,5–5 hehtaarin kokoisille metsikkökuvioille, joista inventointialue koostuu. Tilastotiedot = tilannekuva tietyn vuoden metsävaratiedoista. Saadaan tietoa puuston koosta, iästä ja määrästä puulajeittain. Saadaan tietoa puuston koosta, iästä ja määrästä puulajeittain. Monilähdeinventoinnissa puustotiedot lasketaan 16 x 16 metrin kokoisille alueille. • Oman metsän suuntaa­antavan arvion voi laskea muutamassa sekunnissa. • Kertovat metsätilan yleiskuvan. • Antavat arvion puiden kuutiomääristä ja rahallisesta arvosta eri puulajeittain. • Muodostavat näkymän metsän ikärakenteeseen. • Antavat karkean arvion toimenpiteistä. UPM & METSÄVARATIETO • UPM on Suomessa ensimmäinen taho, joka on hyödyntänyt laserkeilausta yhtiön omien metsien inventoinnissa operatiivisessa mittakaavassa. • UPM hyödyntää julkisiin varoin tuotettua metsävaratietoa omassa toiminnassaan ja kehittää metsävaratietoon pohjautuen uusia, lisäarvoa tuottavia palvelukonsepteja metsänomistajille. • Sähköisen puukaupan sovellus on avattu maaliskuussa 2018 upmmetsä.fi­sivuston kirjautuneen käyttäjän palvelussa. Palvelussa on mahdollista hyödyntää julkista metsävaratietoa. • Myös UPM Metsä ­mobiilisovellus hyödyntää julkisin varoin kerättyä metsävaratietoa. • UPM hyödyntää avointa metsävaratietoa täydentäen sitä maastoinventoinnein tehdessään metsäsuunnitelmia. • Metsäsuunnitelman avulla UPM auttaa metsänomistajaa hoitamaan metsäänsä suunnitelmallisesti ja kestävästi ja saamaan siitä parhaan tuoton. Kaikille avoimia karttatasoja voi katsella verkossa osoitteessa www.paikkatietoikkuna.fi. Tieto on saatavilla Metsään.fi­palvelussa, johon on kirjautunut jo yli 100 000 yksittäistä metsänomistajaa ja lähes 700 metsäalan palveluntarjoajaa. ASIANTUNTIJAT: Juho Heikkilä, Metsäkeskus Annika Kangas, Luonnonvarakeskus Janne Uuttera, UPM Metsävara tiedon avulla metsänomistaja voi hoitaa ja hyödyntää metsäänsä ja metsäomaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla – kestä­ västi ja kannattavasti.
  • UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Metsänhoitotöiden franchising METSÄNHOITOPALVELUT UPM Metsä hakee franchising-mallista metsänhoitotöiden laatuun ja määrään uutta vauhtia. TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVA LAURA VESA NYKYISIN METSÄNHOIDOSSA ahkeroivat yleensä pienet, 1–2 hengen yritykset. Ne tekevät hyvää työtä, mutta kausiluonteisesti, eikä myyntiin, markkinointiin ja sitä kautta kasvuun riitä monellakaan töiden ohella rahkeita. Franchising-ketjun avulla UPM haluaa uudistaa ja kehittää metsänhoitoyrittämistä. Kasvuhaluisilla yrityksillä on mahdollisuus hakeutua ketjuun ja työllistää puolestaan suoraan ja alihankinnan kautta paikallisia tekijöitä. ”Tavoitteena on, että ketjuohjaus parantaa palvelun tasoa niin työsuorituksissa, turvallisuudessa, vastuullisuudessa kuin ympäristöasioissakin”, kertoo UPM Metsän franchising-liiketoiminnan johtaja Jorma Saarimaa. Paikallisia tekijöitä on ohjeistettu ja koulutettu tähänkin asti. Franchisingmallilla haetaan entistä parempia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, että työt tehdään maan joka kolkalla saman palvelukuvauksen sekä yhteisten käsikirjojen ja pelisääntöjen mukaisesti. Käytäntöjen kehitystä pilotilla Yrittäjä Tuomas Saarenpää on ollut kehittämässä metsänhoitotöiden franchising-ketjua alkuvuodesta 2018 lähtien. Hämeenlinnan ja Lahden metsäasiakasyksiköiden alueilla aloitettiin tuolloin pilottihanke, jossa UPM ja Saarenpään yritys Hämeen Metsätyö Oy testasivat käytännössä franchising-mallin toimivuutta metsänhoitotöissä. Yrittäjälle kokeilu oli antoisa. ”Olen päässyt kehittämään liiketoimintaani tavalla, joka tehostaa omaa tekemistäni ja luo kannattavuutta”, Saarenpää sanoo. ”Pilotin aikana hiottiin monta asiaa, muun muassa tietojärjestelmiä, siihen malliin, että ne toimivat yrittäjänkin kannalta mahdollisimman suoraviivaisesti. Puolen vuoden kokeilu osoitti, että olemme oikealla tiellä, joten toiminta jatkuu ja laajenee”, Saarimaa kertoo. Saarenpää on tyytyväinen siihen, että franchising-mallissa yrittäjällä on alueellaan tehtävien metsänhoitotöiden kokonaisuus käsissään. Hyvällä ennakkosuunnittelulla työntekijöitä ja koneita on mahdollista ohjata järkevästi ja kustannustehokkaasti kohteesta toiseen – samaan tapaan kuin korjuupuolella on jo tavattu tehdä. Tavoitteena metsien hyvä hoito UPM Metsä rakentaa franchising-mallilla myös uutta metsänhoitotöiden myyntikanavaa. Saarimaan mukaan hoitotarpeet kasvavat yksityisten metsänomistajien metsissä koko ajan. Metsänomistajien omatoimisuus hoitotöissä vähenee, kun yhä useampi on palkkatyössä käyvä kaupunkilainen. Yksi franchising-yrittäjien tehtävistä onkin herätellä metsänomistajia teettämään tarpeellisia hoitotöitä eli käytännössä myydä metsänhoitoa UPM:n lukuun uusille asiakkaille. entistä helpommin saataville TUOMAS SAARENPÄÄ ”Olen päässyt kehittämään liiketoimintaani tavalla, joka tehostaa omaa tekemistäni ja luo kannattavuutta.” 20 METSÄN HENKI 4/18 ”Suomen metsiä pitää hoitaa ajantasaisemmin, paremmin ja tehokkaammin, jotta puun kasvavaan kysyntään on mahdollista vastata”, Saarimaa sanoo. Franchising-yrittäjä Saarenpää pitää omaa palvelujen myyntiä itselleen luontevana ja innostavana tehtävänä, joka mahdollistaa yrityksen kasvun ja tekee samalla alasta houkuttelevamman myös uusille työntekijöille. Tekemättömiä hoitotöitä on yksityismetsissä siinä määrin, että palvelujen myyntiin kannattaa panostaa. Lisää töitä kaikille Franchising-malli on herättänyt yrityksissä kiinnostusta, ja mukaan valittujen uusien yrittäjien on tarkoitus aloittaa ketjussa vuodenvaihteessa. Franchising