UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.METSÄMAAILMA.FI METSÄNOMISTAJA ANDRÉ FORSSTRÖM ”Raivaus ja taimikonhoito ovat metsätöistä tärkeimmät” 22 Puukaupparahat nopeasti tilille 30 4/16 Vihreän kullan UUSI KUKOISTUS 14
TALVISEN METSÄN HANGEN päällä kulkevat pienet parijäljet. Jälkien päässä on onkalo, johon lumikko on sukeltanut suojaan saalistajilta. Onnekas metsässä kulkija voi kuitenkin nähdä pienen, siron, valkoturkkisen pedon, joka takajaloilleen seisten tähystää ympäristöään. Lumikko on sopeutunut Suomen talven kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin pukeutumalla talven tullessa kokovalkoiseen turkkiin. Valkoinen väri suojaa lumikkoa sen omilta saalistajilta. Silti lumikko viettää suuren osan talvesta lumen alla piilossa petolinnuilta ja ketuilta. Keväällä lumikko synnyttää saaliseläinten karvoilla vuorattuun pesäänsä 3–9 poikasta. Itseään ja poikasiaan lumikko ruokkii pienillä jyrsijöillä, kuten metsämyyrillä. Siksi se onkin oikea metsänomistajan ystävä. KUVA PEKKA KOTKATNIEMI / VASTAVALO.FI TEKSTI TUOMAS KARA Lumikko, metsiemme pienin peto METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 4/16
3 3 Lumikko Mustela nivalis Lumikko on maailman pienin petonisäkäs. Lumikon ruumis on pitkä ja solakka. Lumikon pituus on 13–20 cm ja paino 30–80 g. Pienimmät naaraat saattavat painaa vain 25 g. Lumikon kannanvaihtelut mukailevat myyräkantojen kokoa. Lumikko esiintyy koko Suomessa ja se on maassamme rauhoitettu. facebook.com/metsamaailma
4 METSÄN HENKI 4/16 4/2016 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: Puukuitu 19 VIERASKYNÄ: Rauno Numminen 22 METSÄNOMISTAJA: André Forsström 27 KYSYMYS & VASTAUS: Puutavaran mittaus 30 METSÄPALVELUT: UPM Puukaupan rahoituspalvelu 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Metsälahjavähennys helpottaa sukupolvenvaihdosta PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 KAHDEN MILJOONAN PUUKUUTION LISÄYS Mihin kaikkeen UPM:n investoinnit vaikuttavat? 28 LUKEN METSÄMITTARI Työkalu mahdollistaa metsän taloudellisen arvon laskemisen muutoinkin kuin puuston arvon kautta. 34 TUTKAPARI Metsäasiakasvastaava Tero Koivisto ja metsäasiantuntija Marko Hannonen toimivat itärajan metsissä. ARTIKKELIT METSÄT JA METSÄNOMISTAJAT KUNTOKUURILLE ”Metsien kestävä käyttö on pohjana jokaiselle metsästrategian tavoitteelle.” 14 JUHA S. NIEMELÄ
5 5 5 5 5 5 5 5 5 O LLI U RP EL A PÄÄKIRJOITUS Metsään voi luottaa PUUKAUPPA ON SUJUNUT tasaisesti vuoden 2016, mistä kiitos teille, aktiivisille metsänomistaja-asiakkaillemme. Suurimpien puunkäyttäjiemme, sahojen ja sellutehtaiden tuotanto on pyörinyt täysillä, ja tavoitteemme on jatkaa samaa tahtia. Myös paperija vaneritehtaidemme puun tarve on tasainen. Tämä pitää yrittäjämmekin kiireisenä. Teille kiitos siitä, että tehtaamme ovat saaneet riittävästi puuta ja asiakkaidemme metsät on hoidettu ajallaan. Viime vuosien aikana UPM on investoinut 600 miljoonaa euroa Suomen tuotantolaitoksiin. Tuotannon pullonkauloja on avattu, mikä lisää puun käyttöä noin kahdella miljoonalla kuutiolla. Suurimmat investoinnit on tehty kolmella sellutehtaallamme: Kaukas, Kymi ja Pietarsaari. Kaikki nämä investoinnit ovat olleet piristysruiskeita paikalliselle talouselämälle ja merkitsevät nyt ja tulevaisuudessa tasaista tulovirtaa metsänomistajille, yrittäjillemme ja koko Suomen kansantaloudelle verojen ja vientitulojen muodossa. Keräämme jatkuvasti palautetta metsänomistajaasiakkailtamme ja keskustelemme toimintamme kehittämistarpeista. Sähköisten palvelujen käyttö on arkipäivää meille kaikille, ja korkealaatuisten digitaalisten palvelujen lisäämisen tarve on ilmeinen. Vuoden aikana olemmekin tuoneet metsänomistajien käyttöön useita uusia palveluja: palvelukeskus chätteineen, UPM ProMetsä, UPM Metsäni sekä UPM Puukaupan rahoituspalvelu. Ja kehitys jatkuu edelleen. Arvoisat metsänomistajat, kuuntelemme teitä herkällä korvalla ja kehitämme toimintaamme sen mukaisesti. Suomessa metsiä on hoidettu aina hyvin. Tapana on jättää metsät seuraavalle sukupolvelle hyväkuntoisina. Se on hyvä perinne, ja sille pohjalle on helppo rakentaa tapoja todentaa metsänhoitomme korkea taso myös niille, jotka eivät tunne tapaamme toimia. Metsäisen toiminnan osalta metsäserti?ointi, enenevässä määrin FSC®-serti?ointi osoittaa asiakkaillemme ja kuluttajille, että metsiemme hoito ja käyttö on vastuullista. FSC®-serti?oitujen tuotteiden kysyntä globaaleilla markkinoilla kasvaa selvästi. Metsän omistamiseen ja hoitoon kuuluu paljon arkipäiväisiä asioita, joista huolehtiminen ajallaan tuottaa parhaan tuloksen ja iloa omistajalleen. Vanha sanonta – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – pitää paikkansa. Omien tavoitteiden mukaisesti tehty metsäsuunnitelma on helppo tapa seurata oman metsän kehitystä ja vaikuttaa siihen. Ammattilaisemme ovat mielellään apuna ja tukena metsäsuunnitelman tekemisessä ja toteuttamisessa. Joulu lähestyy ja muutaman viikon kuluttua voimme rauhoittua nauttimaan joulun ajasta yhdessä läheistemme kanssa. Itse katson myös tulevaisuuteen rauhallisin mielin. Luotan metsiemme tuovan hyvinvointia meille suomalaisille jatkossakin. Yhteistyöstä vuonna 2016 kiittäen SAULI BRANDER Metsäjohtaja UPM Metsä ”Arvoisat metsänomistajat, kuuntelemme teitä herkällä korvalla ja kehitämme toimintaamme sen mukaisesti.”
6 METSÄN HENKI 4/16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 METS METS ETS METS METS METS METS MEET ET METS METS ETS ETS ETTS METS METS MET E METS METS M M METS METS MET MET M METS METS T M METS M M METS M M METS ETS TSS M M M MEETSS M M M M M METTTTSSS METS M METS ET ETTSSSSS M M M ME MEETSSÄ ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN H N H N H H Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN N H Ä Ä Ä ÄN ÄN N N N N N N Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N H HENK ENK ENK N N ENKI ENKI K K K K ENKI ENK ENKI N N NKI NKI ENK N N NKI ENK ENK EENKI ENK KI 4/16 /16 6 4/ 4/16 4/16 4 4/16 16 4/16 4/16 4/16 4/ / / / / / / VIRKESHANDELN HAR VARIT jämn under 2016 och för det vill vi tacka er, våra aktiva skogsägarkunder. Produktionen hos våra största virkeskonsumenter, sågverken och massafabrikerna, har hållit full kapacitet och målet är att fortsätta i samma takt. Även våra pappersoch plywoodfabriker har en jämn efterfrågan på virke. Detta håller våra företagare fullt sysselsatta. Ett stort tack till er för att våra fabriker fått tillräckligt med virke och kundernas skogar skötts om i rätt tid. Under de senaste åren har UPM investerat 600 miljoner euro i ?nländska produktionsanläggningar. Flaskhalsarna i produktionen har lösts, vilket ökar virkesåtgången med omkring två miljoner kubik. De största investeringarna har gjorts på våra tre massafabriker: Kaukas, Kymmene och Jakobstad. Alla dessa investeringar har stimulerat den lokala ekonomin och medfört jämna intäkter för skogsägarna, våra företagare och hela Finlands nationalekonomi i form av skatter och exportintäkter, både nu och i framtiden. Vi samlar kontinuerligt in respons från våra skogsägarkunder och diskuterar utvecklingsbehoven i vår verksamhet. Elektroniska tjänster är vardag för oss alla och det ?nns ett uppenbart behov av att öka antalet högklassiga digitala tjänster. Därför har vi under året introducerat ?era nya tjänster för skogsägarna: servicecenter med chatfunktion, UPM ProMetsä, UPM Metsäni samt UPM Finansieringstjänst för virkeshandel. Och utvecklingen fortsätter! Bästa skogsägare, vi lyssnar till era önskemål och utvecklar vår verksamhet enligt era behov. I Finland har skogarna alltid skötts bra. Vi har som vana att lämna över välskötta skogar till nästa generation. Det är en ?n tradition som lätt går att bygga vidare på, för att kunna påvisa vår högklassiga skogsskötsel för dem som inte känner till våra arbetssätt. Inom skogsbruket visar skogscerti?eringen, framförallt FSC®-certi?eringen, för våra kunder och konsumenter att våra skogar sköts och används på ett ansvarsfullt sätt. Efterfrågan på FSC®certi?erade produkter ökar hela tiden på den globala marknaden. I skogsägande och skogsskötsel ingår många vardagliga ärenden, som behöver skötas i tid för att ge bästa resultat och glädje för ägaren. Det gamla talesättet ”god planering är halva jobbet” stämmer fortfarande. En skogsbruksplan som uppgjorts enligt de egna målsättningarna är ett enkelt sätt att följa upp den egna skogens utveckling och påverka den. Våra experter ger gärna hjälp och stöd vid uppgörandet av planen samt dess förverkligande. Julen närmar sig och efter några veckor får vi stilla oss för att njuta av julhelgen tillsammans med våra nära och kära. Själv ser jag framtiden an med lugn i sinnet. Jag litar på att skogarna ska ge oss ?nländare välbe?nnande också i fortsättningen. Med tack för samarbetet under 2016 SAULI BRANDER Skogschef UPM Skog Skogen är pålitlig LEDARE Läs mer om vår skogsservice www.skogsvärld.? ”Bästa skogsägare, vi lyssnar till era önskemål och utvecklar vår verksamhet enligt era behov.” O LLI U RP EL A
7 4/2016 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.uusimetsänomistaja.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 19. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2017. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 020 416 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 150 miljoonan kuution kasvu? LUKEN SEMINAARISSA Metsäpäivillä herätettiin kysymys, onko mahdollista, että jonain päivänä suomalaismetsät kasvaisivat 150 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Raju väite, mutta kun taustaksi heittää faktan, että metsiemme kasvu on viimeisten 50 vuoden aikana lähes tuplaan tunut, väite ei ehkä kuulosta täysin utopistiselta. Suomalaiset metsänomistajat hoitavat metsiään pääsääntöisesti hyvin. Teollisuus investoi meille kaikille hyödyllisten tuotteiden valmistamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Se lisää puun kysyntää ja mahdollistaa metsien kestävän uusiutumisen. Hallituksen biotalousstrategia tähtää samoihin päämääriin. Puun käytön lisäys luo hyvinvointia laajasti. Matkalla 150 miljoonan kuution kasvuun mahtuu varmasti monta muutosta ja myös huolenaihetta. Niistä vähäisin ei liene hakkuiden lisäyksen vaikutus metsien monimuotoisuuteen. Siihen ottaa lehdessämme kantaa Maaja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha S. Niemelä, ja asiaa pohtii Metsämaailman blogissaan myös UPM:n Timo Lehesvirta. Vuodesta 2016 kiittäen ja hyviä lukuhetkiä toivottaen AILI PIIRONEN, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 30 PUUKAUPPARAHAT NOPEASTI TILILLE ”UPM Puu kaupan rahoitus palvelusta on hiottu metsänomistajalle mahdollisimman yksinkertainen.” PANU KÄRKKÄINEN
8 METSÄN HENKI 4/16 8 8 8 8 8 8 8 8 MET METS METS METS METS METS M M ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN HENKI ENKI ENKI ENKI NK ENK /16 4/16 4/16 4/16 4/16 / UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I KESÄN AIKANA VOI seurata nettikameran välityksellä elämää UPM:n maille rakennetuissa sääksen tekopesissä Janakkalassa ja Paltamossa. Sääksiparis kunta ei asettunut asumaan Janakkalan kamerapesälle vakituisesti, mutta Paltamossa kolmea poikasta kasvattanutta pariskuntaa pystyi seuraamaan 24/7. Molemmat kamerat välittivät tutkijoille arvokasta tietoa sääksien elintavoista. www.metsämaailma.? 24/7 UUSIMMAT TUTKIMUSTULOKSET kannustavat suosimaan sekametsiä metsien hoidossa. Sekametsät ovat kustannustehokas tapa ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Maailmanlaajuinen tutkijaverkosto, Global Forest Biodiversity Initiative (GFBI), analysoi yli 777 000:lta eri puolilla maailmaa sijaitsevalta pysyvältä metsikkökoealalta yli 30 miljoonan puun ja 8737 puulajin aineiston. Analyysi osoittaa, että puulajien runsaus lisää metsien biomassatuotosta. Vaikutus on suhteellisesti suurin boreaalisissa havumetsissä. Tulosten mukaan puulajien häviäminen paitsi vähentää kiihtyvällä vauhdilla luonnon monimuotoisuutta myös biomassan tuotosta ja hiilen sitoutumista metsä ekosysteemeihin. www.luke.? Sekametsät ylläpitävät monimuotoisuutta LUONNON MONIMUOTOISUUS TOYOTA VALMISTI auton puusta. Lue lisää www.toyota.com > Setsuna 8 METSÄN HENKI 4/16 Toyota valmisti ainutlaatuisen puisen auton vuoden 2016 Milanon muotiviikoille. Japanilaisista puulajeista perinteisin japanilaisin puutyömenetelmin valmistettua autoa voi myös ajaa – muttei yleisessä liikenteessä sentään. Toyotan insinööri Kenji Tsuji perusteli materiaalivalintaa näin: ”Halusimme valmistaa auton puusta rakkauden vuoksi. Puu reagoi, kun sitä rakastetaan. Se elää sekä muuttaa väriään ja tuntumaansa rakkauden myötä.” TO Y O TA
9 Uusinta uutta Joroisista – Pikkolo-mänty PIKKOLO-MÄNNYN KONEISTUTUSTEN tulokset kesältä 2016 ovat olleet lupaavia. Ensi keväänä istutamme niitä lisää yhtiön omiin metsiin ja tarjoamme niitä rajoitetun määrän myös kumppanuusasiakkaillemme. Jatkamme Pikkolo-mäntyjen kasvatusta ja testausta ensi keväänä. Pikkolo on pieni mutta sitäkin terhakampi männyn taimi. Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksi UPM ON LISTATTU metsäja paperiteollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2016–2017 jo viidettä kertaa peräkkäin. www.upm.? Suotalkoita Keski-Suomessa KUOKKA, LAPIO JA leka ovat soiden ennallistamistalkoissa yleisimmät työvälineet. Suomen Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on järjestänyt yhdessä Keurusseudun Luonnonystävien ja Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa UPM:n mailla vuodesta 2011 useita suotalkoita, joissa suo-ojia padotaan ja suolta poistetaan käsipelillä sinne ojituksen jälkeen kasvaneita puita. Upeaa työtä, jonka tulokset näkyvät jo. www.metsämaailma.? BOSKALIS, KANSAINVÄLINEN ruoppausyhtiö ja merenkulun asiantuntija sekä GoodFuels Marine, johtava merenkulun biopoltto aineiden toimittaja kaupallisille aluksille, ovat testanneet onnistuneesti puupohjaista biopolttoainetta UPM BioVernoa. Testit tehtiin aluksella, joka on mukana rakentamassa Marker Waddenin ekosaaria Markermeerjärvellä Alankomaissa. Testattu biopolttoaine on valmistettu UPM Lappeenrannan biojalostamossa ja se on maailman ensimmäinen merenkulkuun sopiva puupohjaisesta tähteestä tehty kaupallinen biopolttoaine. www.upm.? UPM BioVerno testissä meriliikenteessä PUUPOHJANEN BIOPOLTTOAINE Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintäin 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa V ILL E K A N G A S JA SK A PO IK O N EN
10 METSÄN HENKI 4/16 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I KUTSU KORKEAKOSKEN SAHALLE kiinnosti kumppanuusasiakkaitamme. Lokakuun alun tilaisuuteen ilmoittautui ennätysajassa enemmän kuin 40 hengen maksimivierasmäärän, joka voidaan turvallisesti vastaanottaa yhdellä kertaa. Toinen tehdaskierros järjestettiin marraskuussa. Lähialueen metsänomistajia kiinnosti, mitä heidän metsistään kaadetuille järeille mäntytukeille tapahtuu sahan porttien sisäpuolella. Vilkasta keskustelua herättivät myös sahatavaran loppukäyttökohteet ja asiakkaiden vastuullisuusvaatimukset. www.metsämaailma.? Kumppanuusasiakkaita Korkeakoskella UPM KUMPPANUUS Katso FSC ® -videoita KIINNOSTAAKO FSC ja sen vaikutukset metsätalouteen? Katsomalla videot FSCleimikon suunnittelusta, uudistushakkuusta, metsän kasvatuksesta ja metsäsuunnitelmasta sekä soiden ja vesistöjen huomioimisesta löydät vastauksia ja vinkkejä käytännön toteutukseen. (FSC ® C 109750) www.youtube.com/upmmetsa VINKIT TOIMITUSJOHTAJA JUSSI PESONEN: ”UPM:n kolmannen neljänneksen tulos oli erinomainen ja osoitti liiketoimintamallimme vahvuuden. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 31 prosenttia ja liiketoiminnan rahavirta nousi ennätyksellisen vahvaan 506 miljoonaan euroon. Lisäksi nettovelkamme oli 986 miljoonaa euroa alempi kuin vuotta aiemmin.” www.upm.? 31 % U PM Tutustu paikallistiimiläisiimme METSÄMAAILMASSA VOIT tutustua paikallistiimiemme toimintaan ja tiimiläisiimme. Lue myös heidän vinkkinsä metsänomistajille. Verkkopalvelustamme löytyvät jo jutut Alajärven ja Kauhavan tiimeistä. www.metsämaailma.? Sähköinen Kemeratukihakemus puolestasi SÄHKÖISEN ILMOITUKSEN lyhyemmän käsittelyajan ansiosta saat tukirahat tilillesi nopeammin. Tarvitsemme suostumuksesi, jotta voimme tehdä puolestasi taimikon varhaishoidon rahoitushakemuksia tai toteutusselvityksiä. Voit antaa sen helposti metsään.?-asiointipalvelussa. www.metsämaailma.? Puun käytön lisäys ja monimuotoisuus METSÄBIOTALOUTEEN LIITTYVÄN puun käytön lisääminen voi olla ekologisesti kestävää, jos metsien monimuotoisuutta turvaavia ohjauskeinoja ja toimintatapoja tehostetaan, arvioivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tuoreessa raportissaan. www.luke.?
11 11 Blogit ja ajankohtaisuudet www.metsämaailma.? www.upm.? www.upmbiofore.? FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.?/ uutiskirje SISÄLLÄ SOMESSA Kerää tietoa ja osallistu kyselyyn! Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Lumikko vai kärppä? Osallistu kyselyyn facebookissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää SYKSYN 2016 AIKANA ovat Tapio Silvan asiantuntijat kiertäneet UPM:n työmailla arvioimassa metsänhoidon ja puunkorjuun laatua. Arviointeja on tehty sekä UPM:n omissa että yksityisten maanomistajien metsissä toteutetuista töistä. Tällä kertaa on arvioitu uudistushakkuualojen luonnonhoidon, energiapuun korjuun sekä maanmuokkauksen laatua. Laadun arviointi ohjaa kehitystyötä METSÄNHOIDON JA PUUNKORJUUN LAATU Arviointi on perustunut FSC ® ja PEFC TM -serti?ointikriteereihin tilan serti?oin nista riippuen. Lisäksi FSC-serti?oiduissa kohteissa on arvioitu FSC:n käytönrajoituskohteista niiden erityispiirteiden säilyminen. (FSC® C 109750) Arviointiraportti valmistuu maastokauden päätyttyä. Arvioinnin tulosten perusteella pystymme suuntaamaan toimintamme kehittämistä sekä painottamaan oman henkilöstömme ja yrittäjiemme henkilöstön koulutusta erityistä huomiota vaativiin osa-alueisiin. Tapio on tuottanut U PM:lle erilaisia laatuarviointeja lähes yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1995 lähtien. www.metsämaailma.? Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.?/tapahtumat S H U TT ER S TO C K JA S K A PO IK O N EN INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsamaailma TWITTER @upm_metsa
12 METSÄN HENKI 4/16 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM etsii uusia digi taalisia ratkaisuja Junctionhackathonissa UPM HAKI UUSIA, innovatiivisia ratkaisuja toimitusketjuunsa Helsingissä järjestetyssä Junction-tapahtumassa marraskuussa. Junction on Euroopan johtava hackathontapahtuma ja kokoontumispaikka kehittäjille, suunnittelijoille ja yrittäjille ympäri maailman. UPM haastaa hackathonin osallistujat kehittämään digitaalisia ratkaisuja, palveluita ja analytiikkaa toimitusketjun dataa hyödyntämällä. www.upm.? Risto Laaksonen, UPM Metsän kaupallinen johtaja RISTO LAAKSONEN ON aloittanut UPM Metsän kaupallisena johtajana 1.10.2016. Hän vastaa tuotteiden ja palveluiden, asiakkuuksien ja markkinoinnin asiakaslähtöisestä kehittämisestä. Laaja joukko mukana Metsäteollisuuden sidosryhmäretkellä METSÄTEOLLISUUS RY:N SIDOSRYHMÄRETKI kokosi yhteen laajan joukon alan sidosryhmiä. Retkellä tutustuttiin metsien käyttöön ja kiertotalouteen asiantuntijapuheenvuorojen ja käytännön esimerkkien kautta. KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 020 416 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 10–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.metsämaailma.? • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki UPM ON MUKANA CDP:n Ilmasto A-listalla. Tämä on jo kahdeksas kerta peräkkäin, kun UPM on muka na indeksissä ilmastotoimiensa ja läpinäkyvän ilmastoraportointinsa ansiosta. UPM:n Biofore-strategia vastaa ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin monin tavoin kuten edistämällä kestävää metsä taloutta ja resurssitehokasta tuotantoa sekä valmistamalla uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia kierrätettäviä tuotteita. www.upm.? www.cdp.net/en Palkittua ilmastotoimintaa ILMASTO U PM
13 JYRKI OVASKA, UPM:n teknologiajohtaja, sanoo puukuidun uusien mahdollisuuksien kehityksen lähteneen liikkeelle metsäteollisuuden – erityisesti paperiteollisuuden – murroksesta. Digitaalisuus iski paperiteollisuuteen kymmenen vuotta sitten, jolloin markkinakasvu hyytyi. ”Oli pakko miettiä, miten uuteen tilanteeseen sopeudutaan. Siitä lähti kimmoke kehittää uusia tuotteita.” Kun Worldwatch-instituutti ennusti omassa katsauksessaan biotalouden aaltoa, metsäala näki isoja mahdollisuuksia kehittää biomassasta kestävän kehityksen liiketoimintaa. Ovaska sanoo, että metsäteollisuuden tunnelmat ovat nyt huomattavasti paremmat kuin 5–10 vuotta sitten. Nyt muutosta kyetään hallitsemaan. Puu korvaa fossiilisia raaka-aineita Kun vielä reilut viisi vuotta sitten UPM:n kehitysbudjetista 70 prosenttia käytettiin olemassa olevan liike toiminnan kehittämiseen, nyt tuo 70 prosenttia menee uusien liiketoimintojen kehitykseen. Kehityshankkeissa myös verkostoidutaan ja otetaan mukaan uusia kumppaneita. Esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja suunnitellaan paljon yhdessä startup-yritysten kanssa. ”Yhteistyö on äärimmäisen mielenkiintoista ja ruokkii innovatiivista kulttuuria.” Puukuidun käyttökohteita keksitään yhä uusia. Polttaminen ei kuulu korkeimman jalostuksen ratkaisuihin, mutta kun puumassasta jalostetaan fossiilisia polttoaineita korvaavaa biopolttoainetta tai biokemikaaleja, pienennetään samalla hiilijalanjälkeä. Puulla kyetään korvaamaan myös muovia yhä useammissa käyttökohteissa. Energian, ruoan ja puhtaan veden tarve kasvaa valtavaa vauhtia, ja maailma kaipaa ratkaisuja tuottaa niitä kestävästi. ”Puu on raaka-aineena hyvä, sillä se ei kilpaile viljelykasvien kanssa eikä vie tilaa ruoantuotannolta.” Ovaska muistuttaa myös puun hyvästä serti?ointiketjusta: on tarkkaan tiedossa, mistä raakaaine tulee sekä esimerkiksi se, ettei se ole geenimanipuloitua. Raaka-ainetta sujuvasti ilman katkoja Mitä tulevaisuuden uudet mahdollisuudet tarkoittavat metsänomistajalle? Ovaska sanoo, että yhä edelleen metsästä on syytä pitää hyvää huolta ja huolehtia sen kasvusta. Suomalainen puuraakaaine on hyvälaatuista ja sopii myös uudenlaisiin sovelluksiin. Laatuvaatimukset riippuvat aina käyttötarkoituksesta, mutta nykyinen laatu riittää myös uusiin puukuidun käyttötarkoituksiin. ”Kannattaa myös seurata, mitä alalla tapahtuu ja olla aktiivinen.” Metsäteollisuuden kehittäminen ja kehittyminen vaativat, että hinnaltaan kilpailukykyistä puuta saadaan markkinoille sujuvasti ilman katkoja. Isoja investointeja ei voida laskea vain metsien puuvarannon kasvun varaan. ”Puu on raakaaineena hyvä, sillä se ei kilpaile viljelykasvien kanssa.” JYRKI OVASKA Puukuidulla TULEVAISUUS Maailmalla, myös meillä Suomessa, hehkutetaan puukuidun uusista mahdollisuuksista. Puu on nimetty yhdeksi maailman pelastajista ja sille ennustetaan loistavaa tulevaisuutta. MAAILMAA PELASTAMAAN TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVA JASKA POIKONEN
14 METSÄN HENKI 4/16 Valmiina vihreän kullan uuteen kukoistukseen Kansallinen metsästrategia panee metsät ja niiden omistajat kuntokuurille. Tavoitteena on saada kansallisylpeytemme tuottamaan entistä enemmän hyvää kestävällä tavalla. TEKSTI HELI SATULI KUVAT JASKA POIKONEN
15 K ymmenen puuta. Niin monta runkoa riittää Suomen metsissä jokaiselle maailman ihmiselle. Noiden miljardien puiden täyttämät metsät ovat suomalainen mielenmaisema. Jo pelkkä metsäsana saa monen stressitason sulamaan. Mutta metsistämme saisi irti hyvää vielä paljon nykyistä enemmän. Sitä tavoittelee uusi kansallinen metsästrategia. ”Strategia pitää sisällään kolme isoa päämäärää. Ensimmäinen koskee metsäalan kilpailukykyä, toinen alan uudistumista ja monipuolistumista sekä kolmas metsien entistä aktiivisempaa, kestävämpää ja monipuolisempaa käyttöä”, kertoo ylijohtaja Juha S. Niemelä Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta. Lisää arvoa ja aktiivisia valintoja Tavoitteena on, että kymmenvuotisen strategiakauden päättyessä vuonna 2025 metsäalan yritykset ovat vankistuneet ja Suomeen on syntynyt uusia kasvavia alan toimijoita. Kotimaiset metsävarat ovat terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat kasvaneen biotalouden lisääntyneisiin tarpeisiin. Yritysmäinen metsätalous on voimissaan, metsätilojen koko kasvanut ja metsänomistusrakenne tukee metsien aktiivista käyttöä. Puusta saa hyvän hinnan ja myös metsänomistajien muut ansaintamahdollisuudet ovat lisääntyneet kaupallistamalla ekosysteemipalveluita. Niemelän mukaan kaikenkantavana tavoitteena on kannustaa metsän omistajia huolehtimaan metsistään ja tekemään niitä koskevia aktiivisia valintoja. Tämä voi tarkoittaa talouskäyttöä, suojelua tai vaikka maisema-arvojen erityistä vaalimista. ”Lähes jokaisella metsästrategian hankkeella on kosketuspintaa metsänomistajan arkeen.” 700 000 henkilöä. Suomessa metsää omistaa arviolta 16 miljoonaa Euroopasta löytyy yksityistä metsänomistajaa.
16 METSÄN HENKI 4/16 ”Tärkeintä on, että valinnat tehdään tietoisesti, harkiten ja kestävästi”, linjaa Niemelä. Työ päämäärien saavuttamiseksi on alkanut yli kymmenen hankkeen voimin. Ne ulottuvat metsäalan kehitysyhteistyöstä sähköisten tietopalveluiden kehittämiseen, alan ammattilaisten työhyvinvointiin ja metsävaratiedon hyödyntämiseen. Toimien onnistumista ja vaikuttavuutta seurataan mittareilla. Seurannassa on esimerkiksi runkopuun kasvu, puun korjuumäärät ja julkiset investoinnit metsäinfrastruktuuriin. Lähes jokaisella metsästrategian hankkeella on kosketuspintaa metsänomistajan arkeen. Ensimmäisenä metsänomistajat tulevat Niemelän mukaan huomaamaan uudet sähköiset palvelut, joilla metsätilasta on entistä vaivattomampaa pitää huolta. Purjevene löytyy metsästäsi Suomen erityispiirre on metsänomistajarakenteen pirstaleisuus. Monet metsätilat ovat perinnön yhteydessä pilkottu pieniksi. Usein metsän perinyt henkilö asuu kaupungissa ja on viettänyt kerrostalojen keskellä koko ikänsä. Omistus on pelkkä pala paperia pöytälaatikossa. ”Moni ei myöskään ajattele pientä tilaansa eurot edellä – taloudellisena mahdollisuutena. Se unelmien purjevene voi odottaa omassa metsässä”, Niemelä muistuttaa. Passiivisten omistajien ryhmä on kasvussa. Muun muassa Metsäkeskus tulee tavoittelemaan heitä lähivuosina entistä äänekkäämmin. Jokaista metsänomistajaa tarvitaan, että metsästrategian tavoitteet toteutuvat. Niemelä painottaa, jotta Suomesta löytyy myös iso joukko metsiään monipuolisesti ympäri vuoden hyödyntäviä metsänomistajia. Aktiiviset omistajat asuvat usein maaseudulla ja käyttävät metsätilojaan pankkina. Maatilainvestoinnit rahoitetaan puuta myymällä. Puun myyntiä helpottamaan Niemelä lupaa metsänomistajien avuksi uusia digitaalisia työkaluja ja palveluita. Niillä puun ostajat tavoittavat omistajat aikaisempaa tehokkaammin. Puun markkinoille 30 hehtaaria. Suomalaiset metsätilat ovat kooltaan keskimäärin noin 13 hehtaaria. EU-keskiarvo on Kaksi kolmasosaa eurooppalaisista yksityisistä metsänomistajista omistaa kolme hehtaaria metsää. ”Metsien kestävä käyttö on pohjana jokaiselle metsästrategian tavoitteelle. Keskitymme talousmetsien ekologisen kestävyyden parantamiseen.”
17 tulolle avataan kanavia myös uudella verokannustimella: metsälahjavähennyksellä. Osa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä perittävästä lahjaverosta palautuisi metsänomistajalle pienempänä metsätalouden pääomatulon verona tulevina vuosina. Noin 60 prosenttia metsätilojen pinta-alasta olisi uuden kannustusjärjestelmän piirissä. Jos eduskunta hyväksyy lain, se otetaan Niemelän mukaan käyttöön heti tammikuussa. Myös yrittäjävähennyksestä on toteutuessaan metsänomistajille hyötyä: Metsätalouden pääomatuloa laskettaessa otettaisiin huomioon vain 95 prosenttia tuloista eli metsänomistajan veroprosentti laskisi. Kaiken takana kestävä käyttö Enintään 200 metriä. Niin vähän on matkaa lähimpään metsään yli puolella suomalaisista. Taloudellinen hyvinvointi onkin vain pieni osa metsien tuottamasta hyödystä. Kun puun käyttöä lisätään, on Niemelän mukaan entistäkin tärkeämpää huolehtia metsien monimuotoisuudesta, vesien puhtaudesta ja virkistyskäyttömahdollisuuksista. Luonnontuotteiden keruu on tärkeä osa metsien monikäyttöä. Puustoltaan ja rakenteeltaan monipuoliset metsät ylläpitävät hyviä keruu mahdollisuuksia. Lisäksi valtaosa riistaeläimistä elää talousmetsissä, joten metsänhoito vaikuttaa myös niiden elinympäristöön. ”Metsien kestävä käyttö on pohjana jokaiselle metsästrategian tavoitteelle. Suurin osa suomalaisesta metsäpinta-alasta on nyt ja jatkossakin talousmetsää, joten keskitymme niiden ekologisen kestävyyden parantamiseen”, toteaa Niemelä. Tavoitteena on saada ympäristöasioista huolehtiminen juurrutettua vahvemmin osaksi arkimetsänhoitoa. Talousmetsien puuntuotanto, ekosysteemipalvelutarjonta ja monimuotoisuuden turvaaminen voidaan kaikki sovittaa yhteen metsänja luonnonhoidon keinoilla. Niemelä painottaa, että talousmetsien luonnonhoitoa edistävän Monimetsä-hankkeen tarkoituksena ei ole keksiä uusia temppuja vaan rohkaista metsänomistajat ottamaan 60–70 prosenttia. Metsän kasvusta on Suomessa viime vuosina käytetty vain 104,4 miljoonaa kuutio metriä. Nykyisin kasvu on 81 prosenttia. 40 vuodessa metsien kasvu on lisääntynyt
18 METSÄN HENKI 4/16 hyvät menetelmät käyttöönsä valtakunnallisesti. Esimerkiksi rajaamalla suojakaista vesistöön ja säilyttämällä järeät lahopuut ehjinä, saadaan ekologisesti vaikuttavia tuloksia aikaan. Metsiä ei voi museoida 40 prosenttia EU:n pinta-alasta on metsää, mutta aiemmin metsät eivät ole päättäjiä Suomen ulkopuolella kiinnostaneet. Toisin on nyt. Metsä on noussut valokeilaan kaikkialla Euroopassa. Suurin yksittäinen syy on ilmastonmuutos. Hiilidioksidia ilmakehästä nielevillä metsillä on korvaamaton rooli taistelussa ilmaston muutosta vastaan. EU:n 2030 ilmastoja energiapaketti sisältää kymmeniä aloitteita. Niistä osa vaikuttaa suoraan siihen, miten suomalaisia metsiä pystytään jatkossa hyödyntämään ja millaisessa toimintaympäristössä metsänomistajat tilaansa koskevia päätöksiä tekevät. Onko esimerkiksi harvennushakkuujätteille enää jatkossa kysyntää markkinoilla? ”Nyt käsittelyssä olevat EU-lait eivät tunnusta metsien ja metsäpolitiikan SUOMEN METSISSÄ ON puukuutioita enemmän kuin koskaan ennen mittaushistorian aikana. 1970-luvun alussa Suomen metsät kasvoivat 57 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nykyisin kasvu on metsänhoidon ansiosta yli 104 miljoonaa kuutiometriä. Puiden kasvua voidaan lisätä vielä nykyisistäkin lukemista jalostuksella ja lannoittamalla. Pienikin satsaus kannattaa. ”Esimerkiksi ympärivuotisen korjuun edellytyksiä voi parantaa huolehtimalla, että ojat eivät ole tukossa, vaan ylimääräinen kosteus pääsee poistumaan metsästä”, vinkkaa ylijohtaja Juha S. Niemelä Maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta. Koko kasvusta on viime vuosina käytetty vain 60–70 prosenttia. Tehokkaalla metsänhoidolla hakkuita voidaan lisätä jopa 40 prosenttia vähentämättä metsiin jäävän puun määrää. Yksi uuden kansallisen metsästrategian tavoitteista onkin runkopuun hakkuumäärien kasvattaminen. Tavoitteena on, että puuta hakataan vuoteen 2025 mennessä vuosittain 80 miljoonaa kuutiota eli 15 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän. Jos tavoite saavutetaan, bruttokantorahatulot nousisivat vuosittain puoli miljardia euroa ja viennin arvo varovastikin arvioiden noin 1,5 miljardia euroa. Puun kysyntä kasvaa Suomessa lähivuosina arvioiden mukaan 10–11 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on huima lisäys nykyiseen. Äänekosken biotuotetehtaan lisäksi suunnitteilla on useita muita investointeja. Jos edes osa niistä toteutuu, puulla riittää Niemelän mukaan kysyntää ja todennäköisesti hinnatkin ovat kohdillaan. Nyt kaivataan ennen kaikkea metsänomistajien aktiivisuutta. LISÄÄ KASVUA JA KAUPPAA Hiilidioksidia ilmakehästä nielevillä metsillä on korvaamaton rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. moni tavoitteellisuutta Suomen kaltaisessa metsistä elävässä maassa. Metsät palvelevat meitä lukuisilla tavoilla, myös hiilinieluina, mutta eivät pelkästään sellaisina”, toteaa Niemelä. Suomessa biotalous nojaa vahvasti metsiin, mutta esimerkiksi Hollannissa biotaloudesta puhuttaessa ei metsiä mainita. Lähtökohdat ovat niin erilaiset, että suomalaisen metsän ja metsänomistuksen erityispiirteitä on usein vaikea ymmärtää Pohjoismaiden ulkopuolella. Euroopassa unohdetaan helposti, että juuri aktiivisen metsänhoidon ansiosta suomalaiset talous metsät kasvavat nyt vahvemmin kuin koskaan. Aktiivisella hoidolla saadaan paras mahdollinen hyöty irti myös ilmastollisesti. Hiilinielu ei pysy samanlaisena ikuisesti. Niemelä muistuttaa, että on maltettava katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Metsänhoidossa aikajänne on vuosikymmeniä. Varmaa on, että metsien tarjoama aineellinen ja aineeton hyvinvointi kasvaa ja metsien merkitys korostuu tulevaisuudessa. Metsät ansaitsevat nyt arvoisensa kohtelun. 10 –11 miljoonaa kuutiota vuodessa. Puun kysyntä kasvaa Suomessa lähivuosina LÄHDE: EUROOPPALAINEN METSÄNOMISTAJAJÄRJESTÖ CEPF
Vieraskynä RAUNO NUMMINEN puheenjohtaja Etämetsänomistajien Liitto ry. Tulevaisuuden metsänomistaja – nuorempi ja nörtimpi I tse olen tällä hetkellä tismalleen keskimääräisen metsänomistajan ikäinen eli rapiat 60 vuotta. Metsänäkemykset ovat myös hyvin perinteiset ja taidot käyttää esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksia rajalliset. Ja hyvin tuntuu näilläkin pärjäävän, ainakin omasta mielestä. Toisaalta ymmärrys siitä, että monet asiat metsäasioissa muuttuvat, on selkeä. Mutta millainen on tulevaisuuden metsänomistaja. Tutkimusten mukaan metsänomistajien keski-ikä tulee laskemaan. Syitä tähän on varmasti useampia. Metsänomistajan ei ole enää välttämätöntä säilyttää metsää omistuksessaan ” hautaan saakka ”, koska eläkevuosien toimeentulo on turvattu muutenkin. On myös arvioitu, että tulevaisuudessa on trendikästä omistaa osa isänmaata ja hoitaa mahdollisimman hyvin isien perintöä. Tämä vaikuttaa siihen, että perheissä tullaan keskustelemaan sukupolvenvaihdoksesta entistä aktiivisemmin ja aikaisemmin. Oma vaikutuksensa metsänomistajan keski-iän laskuun on myös valtion toimenpiteillä. Valtiohan pyrkii edistämään sukupolvenvaihdoksia ja siten puun markkinoille tuloa. Yksi esimerkki valtion toimista edistää sukupolvenvaihdoksia on juuri nyt esillä oleva metsätilalahjavähennys. Päätökset siitä on tarkoitus saada voimaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämän päivän keskimääräinen metsänomistaja haluaa suunnitella hakkuut metsässä ja tehdä puukaupat nokikkain puunostajan kanssa. Henkilökohtainen kontakti on tärkeää. Se lisää luottamusta ja antaa tunteen siitä, että asiat ovat omassa hallinnassa. Tulevaisuuden metsänomistaja sen sijaan luottaa asiantuntijoihin metsänsä hoidossa ja hakkuissa. Ei ole välttämätöntä hallita itse kaikkea metsään liittyvää. Toki siitä, että itsekin ymmärtää perusasiast, ei ole haittaakaan. Tulevaisuuden metsänomistaja ei kuitenkaan ”On myös arvioitu, että tulevaisuudessa on trendikästä omistaa osa isänmaata.” välttämättä ehdi ja pysty kuluttamaan aikaa kursseilla, vaan metsätietoa pitää saada muullakin tavalla. Tähän on jo nyt hyvät mahdollisuudet erilaisten videoyhteyksien ja webinaarien kautta. Niitä pitää kehittää edelleen. Kuten muuhunkin palvelutarjontaan, myös metsään liittyviin palveluihin tulevaisuuden metsänomistaja kaipaa vaihtoehtoja. Viime vuosina kehitys onkin edennyt tähän suuntaan. Metsänomistajalla on nyt valinnan varaa useista eri vaihtoehdoista. On myös tärkeää, että metsänomistaja saa samalta palveluntarjoajalta mahdollisimman suuren osan tarvitsemistaan palveluista. Pieni osa puukaupoista tehdään jo nyt sähköisesti. Metsänomistaja voi laittaa leimikkonsa tiedot ”nettiin” ja puun ostajat voivat tehdä siitä tarjouksensa. Tämä kauppatapa lisääntyy. Nyt pitää vain huolehtia siitä, että metsänomistaja pystyy helposti määrittelemään myyntiin laitettavan leimikon tiedot. Jos metsänomistaja ei tulevaisuudessa koe välttämättömäksi jättää saappaan jälkiään metsään, niin samaan pitäisi päästä myös puun ostajan. Metsään.?palvelun kehittämisellä voi olla merkittävä rooli tässä kehitystyössä. Tulevaisuudessa metsänomistajan konkreettinen kosketus omaan metsäänsä tulee vähenemään. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö kiinnostus metsäasioihin säilyisi. Metsäasioitakin hoidetaan entistä enemmän etänä. Tulevaisuudessakin metsän tärkein merkitys on taloudellinen ja siksi puun ostaja on metsänomistajalle erittäin tärkeä kumppani. Oma kokemukseni on, että metsänomistajalla on hyvä olla yhteistyösopimus valitsemansa puunostajan kanssa. Siten pystyy varmistamaan puun markkinoille saannin kaikissa tilanteissa. 19
20 METSÄN HENKI 4/16 SAHAT SELLUTEHTAAT PUUN 2 MILJ INVESTOINNIT Alholma Seikku Kaukas Kymi Pietarsaari Kaukas MERKITSEE LISÄÄ koneketjua puun korjuuseen 40 puutavara-autoa 40 UPM on investoinut Suomeen 600 miljoonaa vuodesta 2013–2017 Korkeakoski UPM investoi, UPM on investoinut Suomen tehtaisiin 600 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Investoinnit lisäävät tehtaiden puun käyttöä 2 miljoonalla kuutiometrillä vuosittain. Suurimmat investoinnit on tehty sellutehtailla: Kaukaalla, Kymillä ja Pietarsaaressa. Myös Alholman, Kaukaan, Korkeakosken ja Seikun sahojen sekä Joensuun, Jyväskylän, Kalson Pelloksen ja Savonlinnan vanerija viilutehtaiden kilpailukykykunnosta on pidetty huolta. Mitä puun käytön lisäys kahdella miljoonalla kuutiometrillä vuosittain konkreettisesti merkitsee? PUUN KÄYTTÖ KASVAA INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN
21 henkilötyövuotta puun korjuuseen VANERIJA VIILUTEHTAAT KÄYTÖN LISÄYS J. m 3 /VUOSI Joensuu Kalso Pellos Savonlinna LISÄÄ TULOJA LISÄÄ TYÖTÄ 150 henkilötyövuotta kuljetukseen 80 milj. € 60 henkilötyövuotta metsänuudistamiseen puukauppatuloja metsänomistajille milj. € 20 korjuuyrittäjille milj. € 20 kuljetusyrittäjille milj. € 26 verokertymää (puunmyyntitulovero, ansiotulovero, polttoaineverot yhteensä koko hankintaketjulle) 75 henkilötyövuotta lisää puun ostoon, leimikoiden suunnitteluun, operaatioiden ohjaukseen ja muuhun toimintaan 80 henkilötyövuotta taimikonhoitoon 25 Jyväskylä Luken ja Syken tutkimuksen mukaan hakkuiden lisäys ei vaikuta monimuotoisuuteen, kun tämä otetaan huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. ) nykytavalla toimittaessa.
K okkolan lähellä Alavetelissä myöhäissyksyinen tiistaiaamu aukeaa pilvisenä. Ajelemme metsäasiakasvastaava Fjalar Henrikssonin kanssa kohti Kainon kylää ja hänelle tuttua Forsströmien tilaa. Metsänomistaja André Forsström on luvannut, että perheen lapsetkin, Elin, Emil ja Anton, osallistuvat juttukeikalle aamutuimaan. Koulusta on hyvällä syyllä saatu vapautus ensimmäiseltä oppitunnilta. Alavetelin alakoulussa metsäasiat ovat läheisiä ja arkipäiväisiä. Heidi Forsström, yksi koulun opettajista, vei juuri edellisellä viikolla kolme koululuokkaa katsomaan Forsströmien metsän hakkuutyömaata. Retki oli osa Heidin pitämää jokaviikkoista metsäkoulua. Niitä samoja tuoreita tukkipinoja on tänäänkin tarkoitus mennä ihailemaan. Elävää maaseutua Alaveteli on hyvä esimerkki elävästä maaseudusta. Tien varrelle näkyy useampi rakenteilla oleva uusi puutalo. Forsströmien kotitalo on rakennettu jo vuonna 1851 ja siirtynyt vuonna 1907 Andrén suvulle. ”Tie dos tamme hyvin, että meidän elämämme maaseudulla on erityisen toimivaa. Koemme asuvamme aivan maalla, 22 METSÄN HENKI 4/16 Rakkaus metsään ja kotiseutuun on saanut André Forsströmin hankkimaan ja hoitamaan metsää määrätietoisesti ja harkitusti. Oma metsä, paras metsä TEKSTI LOTTA VAIJA KUVAT LAURA VESA ALAVETELI André Forsström omistaa metsää Alavetelissä Keski-Pohjanmaalla.
24 METSÄN HENKI 4/16 metsien äärellä, mutta minulla on töihin 800 metriä ja vaimolla puolitoista kilometriä. Lapsilla on kavereita ihan naapurustossa ja harrastusmahdollisuudet ovat lähes rajattomat”, André kehuu. Peritty rakkaus Metsätien vieressä nousevat vastahakatut pinot mäntyä, kuusta ja koivua. Puut haetaan todennäköisesti hetkenä minä hyvänsä ja kuljetetaan 40 kilometrin päähän Pietarsaaren tehtaalle. ”Ostin tämän joen kohdalla olevan metsälön parikymppisenä. Ihailin tätä kohtaa, kun leikin täällä pikkupoikana. Toivon, että rakkaus metsäasioihin tarttuu myös omiin lapsiin.” Tuntuu tarttuneen – nyt leikkejä samassa metsikössä jatkavat Andrén omat lapset. Isommat kiipeilevät paraikaa ketterästi puissa ja kehittelevät uusia leikkejä joen töyräällä keikkuen. ”Parasta metsässä on leikkiminen, kivet, kepit ja rakentelu. Koulun jälkeen tavataan kaverit meidän omassa metsässä, sellaisessa vähän salaisessa, johon aikuiset ei hyvin näe. Talvella, kun metsän lampi jäätyy, pelataan metsäjääkiekkoa kävyillä ja kepeillä.” Kokeilumieltä ja aikaa André tekee paljon metsätöitä itse: hän käy vuoden aikana läpi noin 20 hehtaaria metsää. Metsätöistä kevyemmät, istutukset ja raivaukset, ovat tuttua puuhaa. Päätehakkuut hän jättää poikkeuksetta korjuuyrittäjien hoidettavaksi. ”Viime vuosina tilamme koko on kasvanut sen verran suureksi, että olen pyytänyt enemmän apua myös UPM:ltä. Tärkeimpiä töitä ovat nähdäkseni raivaus ja varhaishoito. Kun raivaus on tehty oikeaan aikaan, pääpuulaji pääsee hyvään vauhtiin ja pärjää kyllä. Raskaammat työvaiheet luovutan kuitenkin mielelläni koneille.” Metsänhoito on Andrén harrastuksista rakkain ja aikaa vievin. Ajankäytön suhteen se on kuitenkin armeliasta, sillä toimenpiteet eivät yleensä ole niin päivän päälle. ”Ainahan siellä on tekemättömiä töitä, mutta metsä kasvaa kyllä itsekseenkin. Metsästä en stressaa koskaan. Sille ja lapsille löytyy aina aikaa. Viime vuosina on poikkeuksellisesti ollut erityisen paljon sellaisia hommia, jotka ovat olleet kriittisiä tehdä heti. Myrskytuhot ja tykkylumi ovat rassanneet viimeisen kolmen Metsässä oleillaan Forsströmien perheessä paljon vapaa-aikanakin. Suunnistus on lasten ja aikuisten yhteinen harrastus. Pitkän linjan metsänomistajana André uskoo, että metsäala kehittyy lähitulevaisuudessa aivan valtavasti. Tulevina vuosina puusta tullaan tekemään paljon sellaista, mitä emme voi vielä edes kuvitella. Sekä Fjalarilla että Andrélla on vakaa näkemys, että suunta on kohti kestävämpää metsätaloutta. Taimikonhoito on tärkein työvaihe. Usein se kannattaa hoitaa monivaiheisena muutaman vuoden välein. Tee välillä kokeiluja, josta saat iloa ja mielihyvää. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa kasvattaa metsää. Tietyissä metsissä virkistysja luonnonarvot voittavat metsätaloudellisen ajattelun. ANDRÉN VINKIT METSÄNHOITOON
25 25 25 2 25 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 25 5 5 5 5 5 5 5 5 5 25 5 5 5 5 5 25 25 5 5 5 25 5 5 2 25 5 5 5 5 25 5 25 25 5 5 2 25 5 5 5 25 5 5 5 5 5 25 5 5 5 5 5 5 5 25 5 5 5 5 2 vuoden aikana enemmän kuin sitä edeltävän kolmenkymmenen vuoden kuluessa yhteensä.” André ja Fjalar jatkavat matkaansa vastamerkittyyn leimikkoon. Matkalla solmitaan merkkausnauha useamman suojeltavan puun ympärille. Leimikko rajoittuu kuvankauniiseen koivikkoon: pelkkiä valkoisia runkoja, kuin satukirjasta. ”Tämä koivikko on metsissäni ainoa kohta, jossa olen karsinut kaikki männyt ja kuuset pois. Metsänhoitoa ei pidä ottaa niin vakavasti! Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa kasvattaa metsää ja sitä paitsi on kiva vähän kokeilla. Kokeilut eivät aina ole taloudellisesti kannattavia, mutta minulle metsänhoito merkitsee paljon muutakin kuin rahallista tuottoa”, André sanoo. Itse hankittu omaisuus André on vuosien varrella kasvattanut metsätilaansa määrätietoisesti ja harkitusti – aina, kun rahatilanne on sen sallinut. Kotiseuturakkaus heijastuu metsätilaankin: kauimmainen metsä sijaitsee vain 35 kilometrin päässä kotiovelta. ”Haluan omistaa metsää läheltä kotia, jotta hoitaminen on helppoa. Jo pikkupoikana haaveilin, että työni olisi hoitaa omia metsiä. Nykyään ajattelen, että harrastus on hyvä pitää harrastuksena. Työskentelen läheisen betonielementtitehtaan myyntipäällikkönä. Ilman syvää kotiseuturakkauttani olisin luultavasti päätynyt opiskelemaan metsäalaa. Lähin metsäalan koulu oli Tammisaaressa, joten minusta tulikin rakennusinsinööri. Ensimmäisen pienen metsäpalstani ostin ylioppilaana, 22-vuotiaana sitten jo ensimmäisen isomman, yli 30-hehtaarisen.” Rakkauden metsään ja metsänhoitoon André on saanut jo äidinmaidossaan. Suvussa on jo pitkään harjoitettu metsätaloutta. ”Olen ollut isäni mukana metsässä pikkupojasta asti. Emilin ikäisenä olin isän kanssa metsätöissä kokonaisen kesän. Silloin äiti mietti, että onkohan tuollainen ”Metsänhoitoa ei pidä o aa niin vakavasti! Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa kasva aa metsää.” hyväksi lapselle. Ilmeisesti päätyi siihen, että oli, sillä seuraavana kesänä taisi toistua ihan sama juttu.” ”Ilman ymmärtäväisiä kotijoukkoja ei näistä hommista tulisi yhtään mitään”, vahvistaa Fjalarkin. ”Nuoret on otettava metsään mukaan, ei kiinnostus muuten herää. Tyypillisesti 15–25-vuotiaana nuoret etääntyvät perheen yhteisistä harrastuksista, mutta jos metsässä on ollut mukana pienenä, niin kyllä kiinnostus tulee takaisin”, Fjalar vakuuttaa. Tuoretavaraa Pietarsaareen Kun metsäreissun jälkeen siirrytään sisään kahvin ja papereiden ääreen, Fjalarin puhelin soi. Aamulla katsastettuja tukkikasoja ollaan paraikaa hakemassa puuauton kyytiin. ”Varmistivat vain, että pinojen viereen pääsee hyvin metsäautotietä pitkin. Puut päätyvät Pietarsaareen, sahatavaran sekä sellun ja siitä tehtävän paperin valmistukseen. Toimitusketju on lyhyt, sillä puu on tuoretavaraa”, Fjalar huomauttaa ja jatkaa: ”On positiivista, että Pietarsaari on tämä alueen suhteen kaikensyövä ja iso laitos. Se tekee toiminnan seudulla mielekkääksi ja helpoksi.” Pietarsaari heijastelee alueelle muutenkin kuin metsän suhteen. André on ”Eivät ne tuolla nytkään viihtyisi ja pärjäisi, jos olisin aina aiemmin kieltänyt ja kovasti varoitellut. Lasten pitää antaa seikkailla ja viettää aikaa metsässä”, Heidi Forsström sanoo. 25
26 METSÄN HENKI 4/16 Politiikasta puheen ollen Andrélla olisi terveisiä valtionhallinnon tasolle asti: ”On hyvä, että kemeratukia uudistetaan. Mutta kriittisempänä näen juurikäävän torjunnan. On kansantaloudellisesti tärkeää, että juurikääpä saadaan hävitettyä. Soisin, että metsänomistajat saisivat torjunta-aineen valtion tukemana.” Kunnia kahvittelulle Kansallinen metsästrategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Sen mukaan metsätilojen kokojen kasvua ja ammattimaista metsänomistusta pitäisi edistää. Andrén ja Fjalarin havaintojen mukaan Alavetelissä maatilojen koot kasvavat vauhdilla. Ennen seudulla oli satakunta maitotilaa, nyt enää 25. ”Maatilat ovat niin suuria, etteivät omistajat ehdi itse hoitaa tiloihin kuuluvia metsiä. Metsänhoitotyöt ovat kuitenkin sijoitus tulevaisuuteen, joten hoitotöitä pitäisi tarvittaessa ostaa palveluna, vaikkapa UPM:ltä. Mutta jos joku toinen hoitaa minun metsiäni, pitää henkilökohtaiseen kanssakäymiseen löytyä riittävästi aikaa”, André korostaa. Fjalar on ollut metsänomistajien kanssa tekemisissä UPM:llä jo 38 vuotta. Hänen vastuullaan on Alavetelin osa Kruunupyyn kunnasta, Luodon kunta sekä kanta-Kokkola. ”Luottamus rakennetaan hiljalleen. Tällaisesta kahvittelusta ei missään nimessä pidä karsia. Andrénkin olen tuntenut ja metsäasioita hänen kanssaan hoitanut jo vuosia. Hän on ollut pienestä pojasta asti kiinnostunut metsäalasta, kokeilee rohkeasti uusia asioita eikä pysy totutulla uralla.” ”Todellisuudessa olen hyvin vanhanaikainen näissä asioissa. Kaupat haluan tehdä kasvotusten, en pelkällä sähköpostin vaihdolla. Metsä on minulle niin tärkeä, että haluan jutella siitä ostajan kanssa. Arvostan kovasti Fjalarin kanssa vietettyä aikaa”, André sanoo. Nyt tehdään paperit niistä hetki sitten haetuista pinoista. Hakkuu ja kaupat sovittiin ennen kesää, jolloin tehtiin myös alustava arvio kauppasummasta. André ja Fjalar keskustelevat puun määrään ja laatuun liittyvät yksityiskohdat tarkasti läpi. Loppusumma vastaa molempien odotuksia. ”Määrä oli hieman arvioita suurempi, mutta laatu vastaavasti heikompi. Se näkyy kauppapapereiden riveillä selvästi. Mutta laatuun voi onneksi itse vaikuttaa, kunhan sen tekee ajoissa. Istutus, lannoitus, maanmuokkaus, taimikonhoito – kaikki metsänhoidolliset toimenpiteet konkretisoituvat sillä kuuluisalla viimeisellä rivillä”, André sanoo. ”Tarkka poika!” Fjalar huomauttaa lempeästi väliin. ”Mutta minulle ratkaisevaa ei ole se viimeinen euro vaan palvelu ja henkilökohtainen kontakti. Se on meille nuorille myös tärkeää, vaikka digiaikaa eletäänkin”, André huomauttaa. ”Se, e ä puulle kehitetään jatkuvasti moni puolisia käy ökohteita, tuo metsäalalle valtavasti nousua.” Hyvinvoiva sekametsä tuntuu Andrén mielestä virkistysmielessä kaikkein hienoimmalta ja antaa eniten. päivätyössään juuri varmistanut suuren betonielementtitoimituksen Pietarsaaren tehtaan laajennusta ja perusparannusta varten. Biotalouden tulevaisuuden André näkee erittäin positiivisena. ”Se, että puulle kehitetään jatkuvasti monipuolisia käyttökohteita, tuo metsäalalle nousua ja metsänomistajille paljon positiivista. 10 vuotta sitten tilanne oli huolestuttavampi. Tuntui, että kaikkien nokioiden keskellä metsäala unohdettiin. Mutta ei metsä Suomesta mihinkään lähde. Se on vahva osa niin Suomea kuin suomalaisiakin. Ja vahva osa meidän kansallista menestystämme. Etenkin tukkipuu menee nyt erittäin hyvin kaupaksi ja uskon, että tulee jatkossakin menemään. Risut ja kannot olen jättänyt metsään lannoitteeksi. Hakeja energiapuu ei oikein vedä, mutta siinä on kyse enemmänkin politiikasta kuin mistään muusta.”
27 Kysymys & vastaus Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com Puutavaran mittaus Miten määritellään puumäärä, josta metsänomistaja saa maksun? Puutavaran mittaus on oleellinen osa puukauppaa. Pystykaupoissa jalostamattoman puutavaran määrä kauppahinnan maksua varten määritellään korjuukoneella. Kone kirjaa automaattisesti leimikosta kaadetut puut ja puutavaralajit järjestelmään. Järjestelmästä tulostetaan mittatodistus, jonka sekä myyjä että ostaja tarkastavat ja allekirjoittavat. Maksu puukaupasta tilitetään myyjälle allekirjoitetun mittatodistuksen mukaisesti. Hankintakaupoissa, kun puut myydään valmiiksi tien varteen toimitettuna, puu tavaran määrä mitataan puutavara-auton kuormainvaa’alla eli puutavaraerät punnitaan metsässä kuormauksen yhteydessä. Puutavaraerien kuutiomäärä lasketaan käyttämällä kohdetehtaan ajantasaista tuoretiheyttä (kg/m 3 ) ja punnittua massaa. Mikäli kohdetehtaan tuore tiheyttä ei ole käytettävissä, käytetään Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiä kuukausi-/puutavaralajikohtaisia, alueellisia tuoretiheystaulukoita. Kuormavaakamittauksen tulos on maksun perusta. Voiko mittauksen tulokseen luottaa? Miten varmennetaan, että mittauksen tulos on oikea? Mittatulokseen voi luottaa. Laki puutavaran mittauksesta sisältää säännökset mittaustavasta, ajankohdasta mittauksen tekijästä, dokumentoinnista ja mittaustulosten ilmoittamisesta. Laki sisältää myös määräykset mittauksen luotettavuuden varmistamistavoista. Laissa määritetään menettelyt lain valvonnasta, mittauserimielisyyksien ratkaisemisesta ja muutoksenhakuorganisaatiosta ja -menettelyistä. Mittaaja varmistaa mittauksen luotettavuuden omavalvonnalla. Lisäksi ulkopuolinen tarkastaja tarkistaa mittausmenetelmän ja laitteiden toimivuuden ja mittaustuloksen tarkkuuden säännöllisesti. Kuormainvaakamittaukseen käyttävien ajoneuvojen vaakojen on läpäistävä testausjakso, jonka aikana niiden tarkkuus varmennetaan. Käytön aikana ajoneuvojen vaakojen tarkkuutta seurataan käyttöviikoittain. Miten digitalisaatio vaikuttaa puutavaran mittaukseen? Mittaus ja mittaustietojen välitys on jo nyt digitaalista. Uudet tulevaisuuden sovellukset eivät vaikuta mittaus tuloksiin, mutta voivat nopeuttaa tiedon välitystä. MARTTI HAARANEN asiantuntija, puun vastaanotto ja mittaus UPM Metsä Maksu puukaupasta tilitetään myyjälle allekirjoitetun mittatodistuksen mukaisesti. JA S K A PO IK O N EN
28 METSÄN HENKI 4/16 KEHITTEILLÄ OLEVA METSÄMITTARI tuo metsäalalle uudenlaista ajattelua. Metsän ensisijaisena käyttönä voisikin olla vaikka pihkan tuotanto. ”Metsämittarilla voi laskea taloudellisen arvon metsän erilaisille hyödyille. Se kertoo, kuinka yhden hyödyn suosiminen vaikuttaa muihin. Keskenään vertailtavia hyötyjä ovat esimerkiksi puuntuotanto, erilaiset luonnontuotteet, hiilitase ja monimuotoisuus”, kertoo Uusia tuotteita metsästä -hanketta johtava professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta. Ajatuksena on mahdollistaa metsän taloudellisen arvon laskemista muutoinkin kuin puuston arvon kautta. Samalla luonnontuotteiden suunnitelmallinen hyödyntäminen voisi nostaa metsätilojen kannattavuutta ja tuoda uutta liiketoimintaa. Suurin osa luonLisää kannattavuutta Kiinnostaisiko tietää, mikä on metsäsi marjasadon arvo. Entä miten pakurikäävän viljely vaikuttaa puuntuotantoon. LUONNONTUOTTEISTA METSÄN TUOTTO | Metsämittari nontuotteista kasvaa metsissä luonnostaan, mutta joidenkin tuotantoa voidaan myös edistää. ”Tavoitteena ei ole korostaa sitä, mikä on kannattavinta, vaan esittää eri hyötyjen keskinäisiä vaihtosuhteita. Hyödyistä osa voidaan arvottaa euroissa ja osaa ei. Luonnontuotteista on mahdollista saada merkittäviä tuloja puuntuotannon rinnalle”, Tolvanen visioi. Syyskuussa alkanut EAKRhanke edistää metsien kestävää ja monipuolista käyttöä sekä tukee metsään perustuvia elinkeinoja ja yritystoimintaa. Metsämittaria rakentavat Luken kanssa Itä-Suomen yliopisto, Lapin sekä Oulun ammattikorkeakoulut ja Suomen metsäkeskus. Alkuvaiheessa laskelmat tehdään aluetasolla pohjoiseen Suomeen, jonka jälkeen tavoitteena on laajentaa Metsämittari valtakunnalliseksi. TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT SHUTTERSTOCK Mustikka 1,3 €/kg Puolukka 1,1 €/kg Herkkutatti 2,9 €/kg Keltavahvero 6,8 €/kg Lakka 9 €/kg MARJOJEN JA SIENIEN KILOHINNAT VUONNA 2015 (HINNAT ILMAN ALV:A) LÄHDE: MAASEUTUVIRASTO
29 Työkalu kaikille Metsämittarista on tulossa uusi työkalu yksittäisille metsänomistajille kuin myös metsäalan toimijoille ja viranomaisille. Aluetasolla metsämittari hyödyttää erityisesti alueellisia metsäohjelmapäivityksiä. Tolvasen mukaan puun lisäkäytön tavoitteiden rinnalla on syytä huomioida myös metsän muut tuotteet ja luonnon monimuotoisuus, jotta metsien käyttö on kestävää. Eri käyttötavat ja tuotteet voivat tukea toisiaan. ”Metsä voi hyvin, kun se tuottaa monipuolisesti eri ekosysteemi palveluja.” ”Metsänomistajarakenne on muuttumassa ja sitä myötä metsänomistuksen tarpeet ja tavoitteet ovat muuttuneet. Usealle metsänomistajalle puu ei ole ensisijainen rahan lähde. Ennemmin hän haluaa hoitaa metsäänsä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Hankkeessa on mukana pilottitiloja, joilla inventoimme luonnontuotteet ja teemme kannattavuuslaskelmia. Mitä tarkoittaa, kun puuntuotantoa sovitetaan yhteen pihkan keräämisen tai luonnon monimuotoisuuden lisäämisen kanssa”, Tolvanen pohtii. ”Metsäammattilaisille metsämittari on metsien kestävää käsittelyä tukeva työkalu. Sen avulla voi määrittää tavoitteita metsänkäsittelylle eli halutaanko pelkästään maksimoida puuntuotannon arvo vai huomioidaanko metsän monipuolinen käyttö ja muutkin arvot.” Tolvanen lupailee, että Metsämittaria pääsee kokeilemaan reilun kahden vuoden päästä. Mallintaminen lähtee liikkeelle niistä metsän tuottamista hyödyistä, joista on saatavilla pitkän aikavälin laskenta-aineistoja. Tällaisia ovat esimerkiksi marjaja sienisadot, hiilitase, monimuotoisuuden osalta lahopuun sekä putkilokasvien esiintyminen sekä tietenkin puun kasvu ja puuston määrä. MUSTIKKA on kaupallisesti tärkeä luonnonmarja, jonka vienti mm. Kiinaan ja Japaniin on merkittävää. LAKKA ELI HILLA kasvaa luonnonvaraisilla soilla varsinkin Lapissa. PUOLUKKA on kaupallisesti Suomen tärkein luonnonmarja. KARPALO kasvaa suolla, kypsyy myöhään syksyllä, kestää hyvin hallaa. VARIKSENMARJA antaa vuosittain tasaisen sadon. Käyttö Suomessa vähäistä. JUOLUKKA on maultaan mieto, mustikan värinen mutta kookkaampi. PIHLAJANMARJAN sato ja maku vaihtelevat paljon. MESIMARJA antaa satoa myyntiin asti PohjoisSuomessa. Hyvänmakuinen mutta hintava. METSÄVADELMA on pioneerikasvi, joka valtaa alaa heti hakkuiden jälkeen. TYRNI kasvaa luonnonvaraisena vain Pohjanlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. LUONNONMARJAT HERKKUTATTI on kaupallisesti tärkein ja määrällisesti eniten kerätty luonnonsieni. Vientiä mm. Italiaan. KELTAVAHVERO kasvaa sekametsissä ja on koivun seuralainen. Keltavahvero on monikäyttöinen ja suosittu. KORVASIENI aloittaa sienikauden kevätkesällä. Yleinen koko maassa. Myrkyllisyyden vuoksi oikea käsittely on tärkeää. HAAPAROUSKU on erinomainen ruokasieni. Suosii kosteita, vanhoja havumetsiä. Ryöpättävä. KANGASROUSKU on runsassatoinen, maultaan kirpeän mausteinen. Ryöpättävä. KARVAROUSKU on karvapintaisena helppo tunnistaa. Yleinen koko maassa. Ryöpättävä. SUPPILOVAHVERO on myöhäissyksyn sieni, joka kasvaa vasta ensimmäisten hallaöiden jälkeen. Viihtyy parhaiten sammaleisissa havumetsissä. MUSTATORVISIENI on hyvä ruokasieni, jota löytää parhaiten valoisista, sammalpohjaisista metsistä. LUONNONSIENET Monilla metsänkasveilla on käyttöä ruokana, luonnontuotteissa, lääkkeissä ja kosmetiikassa. Tällaisia ovat monet rohdot ja yrtit, kuusenkerkät, pakurikääpä sekä jäkälä. Männyn ja kuusen pihkaa käytetään mm. lääkevoiteena. Pihkan tuotto lisääntyy puun vahvistuessa ja yleensä päätehakkuukypsät puut ovat parhaita pihkantuottajia. Myös koivunmahlaa on kautta aikain juoksutettu elämäneliksiiriksi. TIESITKÖ? Jokaisella luonnontuotteella on omat vaatimuksensa kasvupaikan, valon, veden ja ravinteiden suhteen. Metsän kehitys ja käsittely muuttaa olosuhteita. Esimerkiksi mustikka viihtyy sopivasti harvennetussa metsässä. Se ei pidä voimakkaista muutoksista, kuten avohakkuusta ja maanmuokkauksesta. TIESITKÖ?
30 METSÄN HENKI 4/16 3 30 30 30 30 30 30 30 30 3 30 3 3 3 3 3 3 30 3 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 3 30 30 30 3 30 3 3 3 30 3 3 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 3 3 30 3 3 3 3 3 30 30 30 30 30 3 3 30 30 30 3 3 3 3 30 30 30 30 30 30 30 3 3 30 3 30 3 30 30 30 30 30 30 30 30 30 3 3 3 30 30 30 3 30 3 3 30 30 30 30 30 30 30 3 30 3 30 30 30 30 30 30 30 30 3 30 30 30 30 30 3 3 30 30 30 3 3 3 30 3 3 30 3 30 30 30 3 3 30 3 3 30 30 30 30 3 3 3 3 3 30 3 30 30 3 30 3 3 3 3 3 30 30 3 3 30 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 30 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 30 3 3 30 3 3 3 30 30 3 3 30 3 30 3 3 30 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 3 30 30 3 3 3 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 3 3 30 3 3 3 3 30 3 3 3 30 3 3 3 3 30 3 3 3 30 MET MET MET MET ME METS METS METS METS METS MET E MEE METS METS METS METS MET MET ME MET METS METS MET ETS METS METS MET M METS MET MET ETS ET METS MET MET MET METS TS ETS M M M M M M M MET MET MET MET MET METS EE MET E MEEE MEEEETTTT METS ETS METSSSS M M M M M ME M ME MET MET MEEE MET EEEETT MET METTTT ETTS METS METSSSSS M M M M MET EET EEETTTTTTTTTSSS METS TSSSSSS M M M ME MEEETS MEETTTTTTTTT ETS METSSSSSSSSSSS M M M M M MET MET ET ET E MET EETTT ETTT METTSSSSSSSS TSSSSS M M M M M M M M M M MEEEETS EETTTTTT METSSSSSSSS TSSSS M MET EETTTSSSSSSSSSSSSSS MET ETTTTTTTTSSSS TSSSSSS EEEEETTTTTTTTTTTSSSSSSSSSSSSS M M MEET EEETTTS TS TTTTSSSSSSSSSSSSS ET METS ETTTTTTTTSSSSSSSSSSSS EEETS EETTTTTTTTTSSSSSSSS MEETS EEETTTS TTTTTTTTSSSSSSSSSS MET MEEEET ETTTTTTS TSSSSSSSSSS TTTTTSSSSS TTSSSSS ETSSSSSS EETSSSSSSSSSSSSSSSSSSS M M SSSSSSÄ Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä ÄN H ÄN H Ä Ä ÄN H ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN N N ÄN H N Ä Ä ÄN ÄN ÄN N ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä ÄN H Ä ÄN N ÄN N N ÄN N ÄN N H H N H ÄN H N H N H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN ÄN H Ä ÄN H Ä ÄN Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN ÄN H ÄN ÄN H Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN H N H N H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H H ÄN H Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN Ä Ä ÄN N H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä Ä Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN N ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H H N H Ä Ä ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N ÄN H ÄN ÄN H ÄN ÄN H H N H N H ÄN H ÄN H ÄN H H H H H H H H H H ÄN H Ä ÄN ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN ÄN N N N N N N N N N N N H ÄN ÄN ÄN H ÄN H N H ÄN H ÄN H N H H H N H N H H Ä ÄN H ÄN Ä ÄN H Ä ÄN H Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN N N N N ÄN N N ÄN H ÄN H ÄN N H ÄN ÄN H H H N H H H H ÄN H H ÄN H Ä Ä ÄN ÄN H Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N ÄN H ÄN H ÄN H H ÄN H N H ÄN H N H ÄN H H H H H Ä ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN Ä Ä Ä ÄN N N ÄN H ÄN N H N N H N N H ÄN N ÄN H H ÄN H H H ÄN H H ÄN H ÄN H ÄN Ä Ä ÄN H ÄN Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N H H H ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N H ÄN H N H H H H H H H ÄN H Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H N H ÄN N N ÄN N N H H H N H N H ÄN H H H H ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H N H N N N N ÄN H H H ÄN H H H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN N N N H H ÄN H H H Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN N N ÄN N ÄN N H H ÄN H ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN N N N ÄN H H ÄN Ä Ä ÄN ÄN H H H ÄN N H ÄN H H H H H H ÄN H Ä ÄN ÄN N H H H H H H Ä ÄN ÄN ÄN N H H H H H H H ÄN N N N N N H H H H H H H H ÄN H H H H H H Ä Ä Ä Ä ÄN N H H H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä ÄN H H H H H H H H HENKI ENKI ENK ENK ENK ENK NK ENK EN N ENK EN NK N NK N NKI NK NKI ENK NK NK K NK NK NKI ENKI NKI ENKI EENK ENK EN EN NK EN NK ENK N EN NK ENKI ENKI N N NKI NK K ENK NK ENK NK NKI EEN EENK EENK ENK EEEEN N N EN N N N N N N N NKI EN N N N N N NK K K NK K K K K K K NK K K K NKI KIIIIII EEEN EEEEENK N NKI NKI N N NKI N N N N N N N NK NKI ENK K K NK ENK K K K K K K K K K NK K NK K NK ENKIIII EENK ENK EEEEEEEEN N N N NKI NK N NKI N N N N N N NK NK K K ENK K ENK K K K K K ENK NKIIII EEN ENK EEEEEN ENK EENK EN N N N N N N NK N N N N ENK N N ENK KI K K K NK ENKI K K KI K NK K K K ENKIIIIII K EEEEENK EEENK EENK EN N N N N N N N N N N N EN N N EN NK K K K K K NK K K K K K ENK K K K K KIIIIII ENKI EN EEN EEEEENKI NKI N N NKI N N N N EN N N N N N N NK K NK K K K K K K K K K K K K KII ENKII ENKI EN EEEEEEEEN N N N NK N N N N N NK ENK N N ENK N NK N NK ENK K K K K K K KIIIII EEENK EEEEEEEN NK NK N N N N N N N NK N N EN N NK K NK K K NK K K K K K K K K NKIIIII EENK EEEEEEEEN N N N N N N N N N N NK N N N N N NK NK K K K NK K K K K K K KIIIIIII EENKI EN EEEEEN EN N N N N N EN N N N N N ENKI N N NK ENK ENK K K K K K KII NKIII EEEEEN NKI N N N N N N N N N N N N NK K K NK K NK K K KII KII EEEENK N N N N N N N N N NK N N NK KII EEEEEEN N N N N N N NK N N N N NK K K K K KII EEEEEEEEN NKI N N N N EN NK N N N NK K K K K K K NK K KII ENKII EN EEEEEEEEN N N N EN N N NKI K K K K K NK KII EEEEEEENK NKI N N N N N N N N NK NK K K K K KII EEEENK EENKI N N NK K K K K K K K KI EEEEEENK EENK N N EN NK K K K K NK K K KII EEEEEEEEN N N N N NK K K K K K K K K K EEEEEEN N N N N N NK K K KIII 4 4/16 4/16 4/16 /16 4/1 4/1 /1 4/16 /16 /16 / / /1 / /1 /1 4/16 6 4/16 4 4 4/16 4 4/16 4/16 4 4/1 4 4 4 4/16 4/16 /1 /16 /16 4/ / / /16 4/16 /16 / / / /16 /1 /1 / / /1 /1 4/1 4/16 4/16 4/1 4/16 4/16 4/16 4/16 4/16 4/16 4 4 4/16 4 4/ 4 4 4 4 4 4 4 4/ /1 / /1 /16 4/16 / 4/16 / / 4/16 / /1 /16 /1 /16 16 4/16 4/16 6 6 6 6 6 6 4/16 6 /16 4 4 4 4 4/16 4/16 4/ 4/16 4 4/16 4/16 4/16 4/16 4/ 4/ 4/1 /1 / 4/16 /1 / / / / / / /16 /1 /1 16 1 4/1 4/1 4/1 /16 /16 6 6 6 6 6 4/16 4/16 6 4/1 4 4 4 4/16 4/16 4 4 4 4 4/16 / / /1 / / 4/ /16 /16 / / / / /16 /1 1 /16 6 4/16 6 16 6 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4/16 4 4 4/ / / /16 / / /16 / /16 /1 1 1 /16 6 6 6 4/16 6 6 4/16 4 4/16 4 4/16 4 4/16 4 4/ /16 /1 / /16 /16 4/ / /16 /16 /1 4/1 /1 4/16 6 6 6 6 6 4/16 6 /16 4/16 4 4 4 4 4 4 4 4/16 4 4/ / / / /16 /16 1 /1 /16 6 6 6 6 6 /16 6 6 6 6 6 4 4 4/16 4 4 4/16 4 4 4 4 4 4/ / /16 / / / / / 6 6 6 6 6 6 4/16 /16 6 6 6 4/16 4 4 4 4 4 4/ 4/ /16 / / / / /16 / / /1 / 4/16 6 6 6 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4/ 4/ / / / / /16 4/16 / / 6 4/16 6 6 6 6 /16 6 6 6 4 4 4/ 4 4 4 4 4/16 4 4 4/ /1 / / 4/ / / 6 6 6 6 6 6 6 4 4 4/16 4 4 4 4 4/ / / / / / / /1 16 6 6 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4/16 4 4/ / / / / 4/ 6 6 6 4/16 6 6 6 6 4 4 4 4 4/ 4 4/ /1 / / 4/1 4/16 16 16 4/16 6 4/16 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4/16 / /16 / /16 6 6 6 6 4 4/ 4 4/16 4 4 4 4 4 4/ /16 4 4 4 4 4 1 /16 6 6 4 4/16 4 4 4 4/ / / / 4/1 /16 6 6 6 4 4 4 4/ / /16 /16 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4/16 6 6 6 6 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4/ 6 6 6 / / / / / / / / nopeasti tilille Puukauppa on helppoa, kun sen tekee osaavan kumppanin kanssa. UPM:n uusin avaus on rahoituspalvelu, joka nopeuttaa tuntuvasti puukaupparahojen maksua metsän omistajalle. PUUKAUPPARAHAT METSÄPALVELUT | Puukaupan rahoituspalvelu TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA JA JASKA POIKONEN UPM PUUKAUPAN RAHOITUSPALVELU SYNTYI METSÄNOMISTAJIEN TARPEESTA UPM OTTI LOKAKUUN alussa käyttöön uuden puukaupan rahoituspalvelun, jolla metsänomistaja voi saada puukaupparahaa tililleen pian kaupanteon jälkeen. UPM tarjoaa rahoituspalvelun yhdessä OPn kanssa, ja alkunsa se on saanut metsänomistajien toiveista. ”Puukauppaa tehdään monesti rahantarpeen takia, ja tämä palvelu on suora ratkaisu siihen: valtaosan puukauppatulosta voi saada tililleen viidessä pankkipäivässä hakkuusopimuksen tekemisen jälkeen”, kertoo UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. Uusi rahoituspalvelu tuo merkittävän vaihtoehdon perinteisen puukaupan maksuaikataululle, jossa puunmyyjä saa rahat kun leimikko on hakattu, tyypillisesti noin vuoden tai kahden vuoden kuluessa. Palvelusta on hiottu metsänomistajalle mahdollisimman yksinkertainen. ”Rahoituspalvelusta sovitaan osana puukauppaa, erillisiä neuvotteluja ei tarvita, kulut ovat pienet ja verotuksessa vähennyskelpoiset”, Kärkkäinen listaa. UPM Puukaupan rahoituspalvelu on käytännössä myyntisaatavan kauppa, jossa puunmyyjä saa 55–80 prosenttia hakkuusopimuksen kauppahinnasta viidessä pankkipäivässä, loppumaksu hoidetaan korjuun jälkeen. Kuluja ovat OPn järjestelypalkkio 200 euroa sekä korko (3 kuukauden euribor, vähintään % sekä marginaali 1,75 %). ”Metsäasiakasvastaavamme ovat syksyn aikana opiskelleet palvelun sisältöä ja yksityiskohtia, joten heiltä saa nyt tuoret30 METSÄN HENKI 4/16
31 ta lisätietoa. Rahoituspalvelu sopii lähes kaikille metsänomistajille, joten siitä kannattaa kyllä kysellä.” Myyttiä murtamassa Vaikka rahantarve on yksi syy ryhtyä miettimään puukaupan tekemistä, se ei ole ainoa. Kärkkäisen mukaan Suomessa elää turhan sitkeässä uskomus, että metsä olisi paras pankki – eli jos rahaa ei tarvita, puiden voi antaa kasvaa kaikessa rauhassa. ”Paras puukaupan aika on silloin, kun metsässä on hakkuutarvetta. Jos metsää ei pitkään aikaan hakata, siellä alkaa nopeasti tulla tappiota”, Kärkkäinen painottaa. Mikäli kasvuvaiheessa olevaa metsää ei harvenneta, se kasvaa riukua arvopuun asemesta ja puuston elinvoima rapautuu. Vanhaa, kasvunsa päättänyttä metsää ei sitäkään kannata turhaan odotuttaa, sillä uudistamisen viivästyminen alentaa kiertoajan tuottoa nopeasti. Puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen on innostunut uudesta rahoituspalvelusta, sillä se vastaa selkeästi asiakkaiden tarpeisiin ja saa kenties uusiakin metsänomistajia aktivoitumaan puukauppaan ja sitä myöten metsien hoitoon. UPM:n metsäasiakasvastaava on puukaupan avainhenkilö. Ota siis yhteys omaan metsäasiakasvastaavaasi, niin pääset helpoimmin alkuun. Yhtä vaivattomasti saat puukaupan käyntiin palvelukeskuksemme kautta. Voit hoitaa asioita sähköisesti, puhelimitse tai paikan päällä sen mukaan, mikä sinulle parhaiten sopii. Metsästäsi tehdään tilannearvio: tarvittavat hoitotoimet, hakkuumahdollisuudet, mahdolliset kulut ja tulot. Sinä päätät, mitä metsässäsi tehdään, ja UPM:n asiantuntija neuvoo tarvittaessa – älä siis epäröi kysyä. Puukaupan yhteydessä on luontevaa ottaa keskusteluun myös esimerkiksi verotukseen ja pitemmän aikavälin hoitoja hakkuusuunnitelmiin liittyvät asiat. PANUN VINKIT SUJUVAAN PUUKAUPPAAN Vaikka metsänomistaja olisi puukauppojen valmisteluun ryhtyessään epätietoinen siitä, mitä metsässä pitää tehdä, UPM:n asiantuntijan kanssa tilanteeseen saa selkoa. Tilannearviota varten asiantuntija selvittää ensin välttämättömimmät ja kiireellisimmät työt, niin hoidot kuin hakkuutkin, ja osaa kertoa niiden vaikutuksista, kustannuksista ja puukauppatuloista. Metsänomistaja voi tämän perusteella pohtia, mitä haluaa tehtäväksi ja mihin metsänsä hoidossa pyrkii.
32 METSÄN HENKI 4/16 ”Haluaako tasaiset vai maksimoidut hakkuutulot, haluaako kasvattaa puustopääomaa? Nämä ovat kaikki mahdollisia tavoitteita. Metsänomistaja voi nykyisin hyvin vapaasti päättää metsässään toteutettavista toimenpiteistä, ja UPM:n asiantuntijat esittävät tarvittaessa, millä toimenpiteillä haluttu tavoite on saavutettavissa.” Laatu ja luotettavuus Suomalaisilla metsätiloilla on paljon hyödyntämättömiä hakkuumahdollisuuksia. Yksi syy tähän on se, että kaikki metsänomistajat eivät rohkene ryhtyä puukauppaan, koska se tuntuu liian hankalalta tai monimutkaiselta. Jyväskylän yliopiston kesällä tekemän tutkimuksen mukaan kolmasosa metsänomistajista on myynyt puuta alle kaksi kertaa elämänsä aikana ja joka viidennellä metsätilalla ei ole tehty mitään toimenpiteitä 30 vuoteen. UPM käyttöä kaikille puutavaralajeille, yhtiön metsien hoidon varmistama osaaminen ja resurssit metsänhoitotöiden toteutukseen. ”Ja ollaanhan me luotettava ja laadukas toimija, jonka kanssa asiat hoituvat”, Kärkkäinen toteaa. Laatu syntyy jokapäiväisestä perustyöstä: tehdään, mitä on luvattu, ja vastataan tekemisistä. Hyvä yrittäjäkunta ja moniportainen laadunvarmistus tuottavat laatua, ja luotettavuuteen ohjaavat sekä yhtiön pitkä historia että halu luoda tulevaisuutta. ”Siitä hyvänä esimerkkinä vaikkapa juuri UPM Puukaupan rahoituspalvelu; uusi avaus, jota ei ole kellään muulla alan toimijalla.” pyrkii luomaan palveluja, jotka tekevät aktiivisen metsänomistamisen mahdollisimman helpoksi. ”Haluamme auttaa ihmisiä oivaltamaan, että metsänhoito ja puukauppa ovat järkeviä hommia, joista jokainen kyllä selviää”, Kärkkäinen sanoo. UPM:n vahvuus puukaupan kumppanina on Kärkkäisen mukaan siinä, että yhtiö tarjoaa metsänomistajille kokonaispalvelua, joka kattaa laajasti suunnittelun, hoitotoimet ja hakkuut. Hakkuuja hoitotyöesitykseen voivat kuulua kaikki puukauppaan liittyvät toimenpiteet ennakko töistä jälkitöihin. Kokonaispalveluun liittyy sekin, että UPM:llä on METSÄPALVELUT | Puukaupan rahoituspalvelu ”Paras puukaupan aika on silloin, kun metsässä on hakkuutarvetta.” PANU KÄRKKÄINEN Parhaan metsätuoton saavuttaakseen metsää pitää hakata ja hoitaa. Harvennukset nopeuttavat puuston järeytymistä ja lisäävät ainespuun tuotosta. 4 % korkokanta Etelä-Suomi Istutuskuusikko Lehtomainen kangas LÄHDE: SAIJA HUUSKONEN, METLA Uudistamisen viivästyminen alentaa nopeasti kiertoajan tuottoa 100 82 1 2 3 4 5 VUOTTA TU O TT O
Laki & asiantuntija HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Metsätilan sukupolvenvaihdoksia edistetään metsälahjavähennyksellä H allitusohjelman tavoite lisätä yrittäjämäistä metsä taloutta ja kasvattaa metsätilakokoa edistämällä metsätilojen sukupolvenvaihdoksia on edennyt lain säätämisvaiheeseen. Hallitus antoi viime syyskuussa esityksen eduskunnalle metsälahjavähennystä koskevaksi lainsäädännöksi. Metsälahjavähennyksen verohuojennus toteutettaisiin metsätalouden tuloverotuksessa myönnettävänä vähennyksenä. Siinä osa metsästä suoritetusta lahjaverosta hyvitettäisiin puun myyntitulosta menevää veroa vastaan. Metsämaata lahjaksi saavalle henkilölle muodostuisi tietyn tuottoarvon ylittävältä osalta suorittamansa lahjaveron perusteella oikeus metsälahjavähennykseen, joka tehtäisiin metsätalouden pääomatulosta. Lahjaveron lahjansaaja maksaisi metsälahjan käyvästä arvosta. Lainsäätäjän näkökulmasta tilakoon kasvua edistäisi huojennuksen edellyttämä metsätilalle asetettava vähimmäiskoko, joka määriteltäisiin tilan hehtaarituottoon perustuvan verotusarvon perusteella. Verohallinto vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset verotusarvot. Yrittäjämäistä metsätaloutta määrittäisi puunmyyntiaktiivisuus. Perintösaanto ei oikeuttaisi metsälahjavähennykseen. Vähennyspohjaa muodostuisi, jos metsämaan verotus arvo ylittää 30 000 euron raja-arvon tai metsän pintaala on yli 100 hehtaaria. Muodostuva vähennyspohja olisi raja-arvon yli menevään metsämaahan kohdistuva lahjavero kerrottuna luvulla 2,4. Koska kynnysarvo tarkastellaan saajakohtaisesti, metsätilan lahjoittaminen usealle saajalle laimentaisi verohuojennusta tai kynnysarvo voisi jäädä ylittymättä. Jos metsätila lahjoitetaan yhdelle lapsista, järjestelyssä on syytä huomioida jatkajan kanssasisarusten perintöoikeudelliset hyvitysvaateet. Verovuonna tehtävä metsälahjavähennys olisi enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta. Pienin tehtävä vähennys olisi 1500 euroa ja vähennyksen vuosikohtainen enimmäismäärä 195 000 euroa. Vähennyspohja olisi käytettävä viimeistään viidentenätoista verovuonna lahjoitusvuoden jälkeen. Mikäli vähintään 10 prosentin suuruinen osa lahjaksi saatujen metsäkiinteistöjen pinta-alasta luovutetaan 15 vuoden kuluessa lahjoituksesta, sääntelyyn liittyisi tietyin rajauksin veroedun menettäminen ja sanktio. 33 ESIMERKKI: Bertta lahjoittaa Jämsässä sijaitsevan 50 hehtaarin metsätilan tyttärelleen Liisalle. Tilan käypä arvo on 200 000 euroa, josta lahjaveroa koituisi Liisalle 25 770 euroa. Jämsässä metsän verotusarvo (vuonna 2016) on 1 392,5 euroa per hehtaari, jolloin 50 hehtaarin metsätilan verotusarvo on 69 625 euroa. Vähennyspohjaa muodostuisi 30 000 euron raja-arvon ylittävään osaan kohdistuvasta lahjaverosta kerrottuna luvulla 2,4, eli (30000/69625 x 25770 x 2,4) 26 649 euroa. Myydessään riittävästi puuta Liisa saa vähennyksestä verohyötyä metsäverotuksessa 7 995 euroa (30 % verokannalla). Metsälahjavähennystä koskevan lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. Oikeus metsälahjavähennykseen syntyisi, jos lahja annetaan lain voimaantulon jälkeen. LA U R A V E S A
34 METSÄN HENKI 4/16 Asiakas on aina oma yksilönsä Asetu metsänomistajan saappaisiin. Metsänomistajia kiinnostavat erilaiset ratkaisut. Kerro myös vaihtoehdoista, jotka voivat sopia metsänomistajalle, vaikka hän ei niitä itse vielä tuntisi. METSÄASIAKASVASTAAVAN HUONEENTAULU Tieto on A ja O Vain ajan tasalla olevan faktatiedon avulla voi asiakkaalle tarjota parhaita ratkaisuja metsä omaisuuden hoitoon. Suosi metsäsuunnitelmia! Lupaa vain se, minkä voit pitää Luottamus on yhteistyön perusta. Luottamuksen rakentaminen voi viedä vuosia, mutta sen voi menettää nopeasti.
35 METSÄASIAKASVASTAAVA Tero Koivistolla o n työssään kaksi luottopakkia: kännykkä ja oman talon metsäasian tuntija Marko Hannonen. Puhelimellaan – soittamalla, teksti viestillä tai WhatsAppsovelluksella – Koivisto on jatkuvasti yhteydessä metsänomistajiin. Ja usein myös Hannoseen. ”En minä pystyisi hommia tekemään, jos ei olisi tätä taisteluparia. Marko varmaan voisi työskennellä ilman minua, mutta minä en ilman häntä”, Koivisto sanoo. Hannonen valmistelee metsänomistajien tiloja FSC®-serti?ointiin (UPM:n ryhmäserti?kaatti FSC C 109750) sekä suunnittelee metsänhoitopaketteja ja leimikoita esittelykuntoon Koivistolle, joka välittää tiedot asiakkaille. Näin miehet pyörittävät kahdestaan UPM:n palveluja Tohmajärven toimialueella. Hannonen suunnittelee metsänhoitotyöt ja leimikot myös yhtiön omiin metsiin. Miehen peukalon alla on 11 000 hehtaaria UPM omia metsiä. Suurista hehtaareista ottaa Koivistokin hyödyn irti. ”Kun teemme hoitotöitä omiin metsiimme, voimme myydä palveluja samasta urakasta yksityisillekin tiloille. Esimerkiksi samalta varastolta voi lentolannoittaa alueen muitakin metsiä”, Koivisto sanoo. Hän uskoo, että UPM:n metsät ovat näyteikkuna naapureille. ”Moni on nähnyt onnistuneita toimen piteitä UPM:n tiloilla ja luottaa, että tuottavuutta on saatavissa samalla tavalla omissakin metsissä.” KUVA HARRI MÄENPÄÄ TEKSTI HEIKKI HAMUNEN TUTKAPARI METSÄSTÄ TEHTAALLE Metsänomistajien yhteyshenkilöllä on kuuma linja UPM:n muihin ammattilaisiin, erityisesti metsäasiantuntijaan. ”En minä pystyisi hommia tekemään, jos ei olisi tätä taisteluparia.” TERO KOIVISTO
UPM METSÄ Kuuntelimme metsänomistajia ja laitoimme vauhtia puukauppaan. UPM Puukaupan rahoituspalvelun avulla sinulla on mahdollisuus saada jopa 80 % puukaupan arvosta viidessä pankkipäivässä tilillesi. Rahoituksen järjestää OP puun myyntisaatavan kaupalla. Tee puukauppaa UPM Metsän kanssa, niin saat rahoituspalvelun käyttöösi ja pääset käsiksi metsäsi tuottoon nopeasti. Lue lisää www.metsämaailma.? Metsä rikastuttaa elämääsi. Me UPM:llä hoidamme kaikki metsäasiat puolestasi. Puukaupparahaa alle viikossa! Kysy lisää UPM Palvelukeskuksesta 020 4165 100 tai suoraan metsäasiakasvastaavaltasi.