UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2015 w w w .m et sä m aa ilm a. ? Asiantuntija auttaa uutta metsänhoitajaa KESTÄVÄÄ METSÄNHOITOA 22 METSÄSUUNNITELMA VOI OLLA RIISTAPAINOTTEINEN UPM:N LUONNON MONIMUOTOISUUSOHJELMA 14 26 ISO MUTTA HYVÄTAPAINEN HCT-AUTO 20
2 METSÄN HENKI 4/15
METSÄN HENKI 4/15 3 HYVÄ METSÄNHOITO ON hyvää luonnonhoitoa. Metsänhoidon tavoitteena on varmistaa metsien terveys ja taloudellinen tuotto. Hyvä metsänhoito lisää metsän terveyttä, tuottoa, monimuotoisuutta ja monia muita ihmiselle tärkeitä hyötyjä. Tutkimusten mukaan sekametsä tuottaa paremmin kuin yhden puulajin metsikkö. Tämä johtuu juurten ja latvusten erilaisuudesta. Metsikön puulajimäärän monipuolistuessa lisääntyy myös juurisienten rihmastojen määrä, mikä lisää esimerkiksi kantarellien ja tattien määrää alueella. Metsätalouden käytännöt muuttuivat kaksi vuosikymmentä sitten metsälain ja metsäserti?oinnin myötä, ja lehtipuita alettiin aktiivisesti säästää havupuuvaltaisissa metsissämme. Käytäntöjen muuttuessa monen lehtipuusidonnaisen lajin kannat ovatkin kääntyneet kasvuun. Hyviä esimerkkejä ovat pikkuja valkoselkätikka, joiden parimäärät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Luonnon erityinen huomioon ottaminen onnistuu pienillä toimenpiteillä kustannustehokkuuden kärsimättä. KUVA: TARU RANTALA / VASTAVALO.FI | TEKSTI: SAMI OKSA METSÄN HENKI 4/15 3 HYVÄÄ METSÄNJA LUONNONHOITOA METSÄKUVA
4 METSÄN HENKI 4/15 ”TEKEMÄLLÄ OPPII.” Partion perusajatus toimii niin kahvinkeitossa kuin metsänhoidossakin. Antti Koistisella ei kauan kestä, kun kahvit jo kiehuvat lainakeittimellä. 4/2015 VASTUULLISTA TOIMINTAA 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ: JYRKI KANGAS 22 UUDET METSÄNOMISTAJAT EURASTA 29 Q&A: METSÄSERTIFIOINTI 30 METSÄPALVELUT: SUKUPOLVENVAIHDOS 80 vuotta viilun sorvausta Vuohijärvellä. Lisää uutisia ja blogeja: www.metsämaailma.? METSÄTALOUS ja metsäteollisuus työllistävät tuhansia ihmisiä Suomessa. Puuta kasvatetaan, myydään, korjataan, kuljetetaan, jalostetaan ja kuljetetaan edelleen asiakkaille eri puolille maailmaa. Ketjussa on mukana monia osapuolia. Saumaton yhteistyö ja vastuullinen toiminta tuottavat hyvän lopputuloksen ja luo hyvinvointia. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi oleellinen osa vastuullista toimintaa on luonnon huomiointi. Hyvin hoidetussa, monimuotoisessa metsässä on helppo hengittää ja rauhoittua, on kyse sitten taimikosta tai nuoresta tai varttuneesta metsästä. Elinvoimainen metsä on niin metsänomistajan kuin puun korjaajan ja jalostajan tavoite. UPM on työskennellyt vuosikymmenten ajan määrätietoisesti metsien monimuotoisuuden edistämiseksi. Se on merkinnyt tutkimusta ja yhteistyötä eri järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa eri lajien elinolovaatimuksista ja tarvittavista toimenpiteistä, joilla lajien elinoloja talousmetsissä voidaan edistää. Toimintatapojen kehittäminen yhteistyössä eri osapuolien kanssa parantaa toiminnan tehokkuutta, lisää suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä maailmalla ja on perusta niin ihmisten kuin luonnon hyvinvoinnille. Hyviä lukuhetkiä! AILI PIIRONEN, päätoimittaja 34 8
PÄÄKIRJOITUS YRITTÄJÄT OVAT OLEELLINEN OSA VASTUULLISTA HANKINTAKETJUA TOIMIMME METSÄSSÄ YMPÄRI vuoden: hankimme puuta ja hoidamme metsiä. Lähes kaikki näihin toimintoihin liittyvät työt tekevät avainyrittäjämme. Töiden teettäminen ulkopuolisilla palveluntarjoajilla ei kuitenkaan vähennä vastuutamme huolehtia toiminnan kestävyydestä. Päämääränämme on pitkäjänteinen ja elinvoimainen metsätalous ja sen mahdollistama kansainvälisesti kilpailukykyinen metsäteollisuus. Lopputuotemarkkinoilla vastuullisuus ei ole enää erottava kilpailutekijä vaan perusolettamus, on kyse sitten mäntysahatavaran myynnistä tai puunkorjuupalvelujen tuottamisesta. Pikavoittoja ei ole tarjolla! MONET PUUNKORJUUTA, -KULJETUSTA ja metsänhoitotöitä tekevistä avainyrityksistämme ovat olleet jo vuosikymmeniä yhteistyökumppaneitamme ja varmistaneet toiminnallaan sekä metsänomistajien että tehdasasiakkaidemme hyvän palvelun vastuullisesti. Kannattava, kilpailukykyinen ja vastuullisesti toimiva yritys pystyy huolehtimaan niin taloudellisesta kuin sosiaalisesta ja ekologisestakin vastuustaan. Tällaisen yrityksen toiminta on pitkäjänteistä ja se pystyy kehittämään toimintaansa. Avainyrittäjämme ovatkin innokkaita toiminnan kehittäjiä ja halukkaita laajentamaan palvelutarjontaansa tarpeen mukaan. PALVELUN TILAAJANA EDELLYTÄMME yrittäjiltämme tinkimätöntä tilaajavastuuta, toiminnan ekologista kestävyyttä sekä taloudellista ja sosiaalista vastuuta. Arvot, konkreettiset teot ja pitkäaikainen sitoutuminen ovat vastuullisen toiminnan perusta. Nämä sekä toiminnan läpinäkyvyys ovat osa kriteeristöä, kun valitsemme yhteistyökumppaneita, ja avainyrittäjämme ovat sitoutuneet UPM:n arvoihin ja tapaamme toimia. PUUN JALOSTUS ON vastuullista toimintaa. Pääraaka-aineemme on uusiutuva, kotimainen puu, joka voidaan kierrättää useaan kertaan elinkaarensa aikana. Pystymme myös todentamaan asiakkaillemme aukottomasti hänelle toimitetun tuotteen koko toimitusketjun sekä sen raaka-aineena käytetyn puun alkuperän. SUURIN OSA KÄYTTÄMÄSTÄMME puusta on peräisin joko PEFC TM tai FSC ® kaatit asettavat omat läpinäkyvyysvaatimuksensa sekä tiukat toiminnalliset kriteerit hankintaketjun kaikille toimijoille. METSÄNHOIDON JA PUUNHANKINNAN tinkimätön osaaminen ja ammattitaitoiset ja vastuullisesti toimivat yrittäjät takaavat, että pystymme varmistamaan metsien kasvun, laadukkaat palvelut metsänomistajille ja kilpailukykyisen raaka-aineen tehtaillemme myös tulevaisuudessa. Uudet investoinnit, innovatiivisuus ja kotimaisen raaka-aineen monipuolinen hyödyntäminen tarjoavat työllistämismahdollisuuksia maakunnissa ja hyvän kasvualustan avainyrittäjillemme. Metsään voi luottaa nyt ja tulevaisuudessa! ”LOPPUTUOTEMARKKINOILLA VASTUULLISUUS EI OLE ENÄÄ EROTTAVA KILPAILUTEKIJÄ VAAN PERUSOLETTAMUS.” O LLI U RP EL A PEKKA PÖLLÄNEN Resurssipäällikkö UPM
VÅR VERKSAMHET I skogen pågår året om: vi anskaffar virke och sköter om skogen. Nästan allt detta arbete utförs av våra nyckelföretag. Att arbetet görs som utomstående tjänster minskar ändå inte vårt eget ansvar att se till en hållbar verksamhet. Våra huvudmål är långvarigt och livskraftigt skogsbruk och dess möjligheter att ge en internationellt konkurrenskraftig skogsindustri. När man ser på slutproduktmarknaden är ansvarsfullhet inte längre en enskild konkurrensfaktor, utan det är utgångspunkten, vare sig det gäller försäljning av sågvaruprodukter eller producerande av virkesdrivningstjänster. Det ges inga snabbvinster! MÅNGA AV VÅRA virkesdrivnings-, virkestransportoch skogsvårdsnyckelföretag har i tiotals år verkat som våra samarbetspartners och säkerställt vår verksamhet både med skogsägarna och med våra fabrikskunder genom att utföra sina tjänster på ett ansvarsfullt sätt. Ett hållbart, konkurrenskraftigt och ansvarstagande fungerande företag förmår att bära sitt ansvar ekonomiskt, socialt och ekologiskt. Ett sådant företags verksamhet är långvarig och företaget klarar av att utveckla sin verksamhet. Våra nyckelföretagare är också ivriga utvecklare av verksamheten och villiga SOM BESTÄLLAREN AV tjänsterna förutsätter vi av våra företagare ett kompromisslöst beställaransvar, en ekologiskt hållbar verksamhet samt ekonomiskt och socialt ansvar. Värden, konkreta handlingar och långvarigt engagemang är grunderna för en ansvarsfull verksamhet. Dessa och verksamhetens transparens är del av kriterierna, när vi väljer våra samarbetspartners, och våra nyckelföretagare är engagerade att följa UPM:s värden och vårt sätt att verka. FÖRÄDLING AV VIRKE är ansvarsfull verksamhet. Våra huvudsakliga råvaror är förnybart, inhemskt trä, livstid. Vi kan också visa våra kunder en oavbruten funktionskedja för de produkter som levereras från oss samt ursprunget för den råvara som vi använder. MERPARTEN AV DET virke vi använder kommer antingen från PEFC TM eller FSC ® samt stränga funktionella kriterier på alla funktionärer inom anskaffningskedjan. ETT ABSOLUT SKOGSVÅRDSoch virkesanskaffningskunnande samt yrkesskickliga och ansvarsfullt verksamma företagare ger garanti, att vi kan säkerställa skogens tillväxt, kvalitetstjänster till skogsägarna och konkurrenskraftiga råvaror till våra fabriker också i framtiden. Nya investeringar, innovation och ett mångsidigt utnyttjande av den inhemska råvaran erbjuder sysselsättningsmöjligheter på landsbygden och en bra tillväxtgrund för våra nyckelföretagare. Det går att lita på Skogen nu och i framtiden! FÖRETAGARNA ÄR EN VÄSENTLIG DEL AV EN ANSVARSFULL ANSKAFFNINGSKEDJA LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE PEKKA PÖLLÄNEN Resurschef UPM O LL I U RP EL A ”PÅ SLUTPRODUKTMARKNADEN ÄR ANSVARSFULLHET INTE LÄNGRE EN ENSKILD KONKURRENSFAKTOR.”
4/2015 20 VUOTTA UPM:N MONIMUOTOISUUSOHJELMAA Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.uusimetsanomistaja.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Varho, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 53 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 ISO MUTTA HYVÄTAPAINEN HCT-puutavara-auto kuljettaa täysiä lasteja terminaalista ja UPM:n tehtailta toiselle. METSÄSUUNNITELMA HUOMIOI RIISTAN Riistapainotus ei vaikuta metsän tuottavuuteen. KOPIOPAPERI PITÄÄ PINTANSA Digitaalisen mediasisällön lisääntyminen jopa tukee paperin kysynnän kasvua. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Lähtökohtana on huomioida luonto osana kestävää metsätaloutta. PEFC/02-31-120 14 METSÄN HENKI 4/15 7 KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com
8 METSÄN HENKI 4/15 UUTISET KOUVOLAN VUOHIJÄRVELLÄ SIJAITSEVALLA UPM:n Kalson viilutehtaalla järjestettiin 29.8. avoimien ovien päivä tehtaan 80-vuotistaipaleen kunniaksi. Vuonna 1934 perustettu ja seuraavana vuonna vanerituotannon aloittanut tehdas keskittyi vuonna 1986 pelkästään parketissa käytettävän taustaviilun sorvaukseen. Hitaasti kasvanut järeä kuusitukki on parketin taustaviilulle juuri oikea raaka-aine. www.upm.? 80 VUOTTA VIILUN SORVAUSTA VUOHIJÄRVELLÄ Metsätilat kiinnostavat UPM:N MYYTÄVÄT METSÄTILAT ovat kiinnostaneet niin sijoittajia kuin yksityisiä metsänomistajiakin. Kaikista vuoden aikana julkaistuista suurista tilakokonaisuuksista on saatu useita tarjouksia ja kauppoja on solmittu tasaiseen tahtiin. Ostajat tietävät, että UPM:n myymät tilat ovat hyvin hoidettuja ja niistä saatavat tiedot pitävät paikkansa. Ovathan kuitit tallella veroilmoitusta varten? VUOSI VAIHTUU JA veroilmoitusaika lähenee. Tarkista, että metsäverokirjanpitosi on ajan tasalla ja tarpeelliset kuitit ovat tallella metsäveroilmoituksen tekoa varten. UPM Kumppanuusja UPM Oiva -asiakkaana voit tehdä kans samme myös UPM Metsävero palvelusopimuksen. Hankintaja käteiskauppapuun mittaustapa muuttuu UPM SIIRTYY KÄYTTÄMÄÄN puutavaraautojen kuormainvaakaa hankintaja käteiskauppapuiden mittauksessa. Tavoitteena on tarkka ja oikeudenmukainen puutavaran mittaus. Uuteen menettelyyn on siirrytty osittain jo syksyn aikana. Pystypuukauppapuiden mittaustapa säilyy entisellään. U PM
SA RII N A VIE RIM A A / VA ST AV A LO .F I Arvostamme palautetta SYYSKESÄSTÄ ALKAEN OLEMME lähettäneet tekstiviestikyselyn palvelumme onnistumisesta asiakkaille, joiden kanssa olemme tehneet puukaupan tai metsänhoitosopimuksen. Kyselyyn vastanneiden kommentit ovat meille arvokkaita, ja kehitämme toimintaamme niiden pohjalta. Keskimäärin palvelumme on arvioitu kiitettäväksi. Kokemusten kirjo on kuitenkin laaja. Viikon kuluessa sopimuksesta lähetetty kriittinen palaute ja siihen liittyvät epäselvyydet saadaan kuitenkin nyt selvitettyä tuoreeltaan. • Puukauppa • Hakkuun suunnittelu ja valmistelu • Harvennushakkuut ja päätehakkuut • Korjuutyön valvonta • Viranomaisilmoitukset • Vuosi-ilmoitukset • Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava • Metsäkäynti puukaupan yhteydessä • Palvelubonus • Ennakkomaksu • Menekkitakuu • Hintatakuu • Tuplabonus UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko UPM Metsänlannoitus UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette? Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa Räätälöimme puukaupan ja metsäpalvelut tarpeittesi ja mahdollisuuksiesi mukaan Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ Yhteystiedot www.metsämaailma.? tai p. 020 416 121 ava essä minen s lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA
MOTOKUSKI KIITTÄÄ, KUN ILMOITAT TULOSTASI JA NÄYT TYÖMAALLA METSÄSSÄ LIIKKUJA SULAUTUU helposti maastoon, eikä motokuskikaan ehdi koko aikaa havainnoimaan työympäristönsä tapahtumia. Oman turvallisuuden takia on siis tärkeää, että kaikki hakkuutyömaan läheisyydessä liikkuvat soittavat ennen alueelle menoa motokuskille vierailustaan. Hakkuualueen laidalla on lappu, josta numero löytyy. Käytä siis puukaupan yhteydessä saamaasi huomioliiviä aktiivisesti niin metsässä kuin pimeällä tiellä liikkuessasi. UUTISET Huomioliivin käyttö parantaa näkymistä merkittävästi. UPM ALOITTAA KAKSIVUOTISEN oppisopimuskoulutuksen, jonka tavoitteena on kouluttaa 21 bioja metsäteollisuuden moniosaajaa tuotantolaitosten prosessitehtäviin Pietarsaaren sellutehtaalla ja Kaukaan sahalla Lappeenrannassa. Lisäksi vaneritehtailla Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä käynnistyy vuodenvaihteessa kaksivuotinen levyalan ammattitutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutus. Koulutuspaikkoja on yhteensä 60, joista noin 40 on Savonlinnassa, noin 10 Joensuussa ja noin 10 Mikkelissä Pelloksen vaneritehtaalla. UPM käynnistää noin 1,5 vuotta kestävän Tulevaisuuden esimies -koulutusohjelman. Helmikuussa 2016 alkavaan ohjelmaan otetaan yhteensä kuusi henkilöä, jotka sijoittuvat Lappeenrantaan Kaukaan sellutehtaalle sekä Kouvolassa Kymin selluja paperitehtaalle. www.upm.? U PM UPM KOULUTTAA TULEVAISUUDEN AMMATTILAISIA UPM:N SÄÄTIÖ TUKEE PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSTÄ URUGUAYSSA UPM:N SÄÄTIÖ, FUNDACIÓN UPM, edistää maaseudulla sijaitsevien yhteisöjen kehitystä ja kasvua pitkällä aikavälillä yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. Kumppaneitamme ovat muun muassa kansalaisjärjestöt, julkiset instituutiot sekä alueelliset ja kansalliset viranomaiset sekä muut toimijat, joiden päämääränä on yhteisöjen kehittäminen. Uruguayn maaseudulla osa lapsista päättää koulunsa jo 12vuotiaina. Heidän on vaikea päästä töihin, joihin vaaditaan ammatillista koulutusta. Säätiön ansiosta on pystytty pidentämään lasten koulunkäyntiä ja samalla parantamaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. www.upm.? HYVÄN JOULUN TOIVOTUKSIN JA VUODESTA 2015 KIITTÄEN UPM Metsä 10 METSÄN HENKI 4/15
METSÄN HENKI 4/15 11 UPM BIOVERNOA VINKKEJÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN BUSSEIHIN KOTIMAISEN PUUPOHJAISEN UPM BioVerno -dieselin erinomaiset ominaisuudet saivat lisävahvistusta, kun uusimmat tutkimustulokset osoittavat sen käytön vähentävän myös autoilun lähipäästöjä. Useita moottorija ajoneuvokokeita on toteutettu eri tutkimuslaitoksissa kuten VTT:llä, Vaasan yliopistossa ja kansainvälisesti tunnetussa ajoneuvoteknologian tutkimuslaitoksessa FEV:issä Saksassa. Suomalainen puupohjainen UPM BioVerno -diesel vähentää merkittävästi haitallisia pakokaasupäästöjä eli autoilun lähipäästöjä. UPM aloittaa UPM BioVerno -koeajot pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä yhdessä Helsingin seudun liikenteen ja VTT:n kanssa lokakuussa 2015 ja ne kestävät vähintään vuoden. Koeajoissa ovat mukana myös St1, Volvo ja Transdev Finland Oy. www.upmbiopolttoaineet.? Lue tuorein puukauppakatsaus Onko metsäsi puuston arvokasvu siinä vaiheessa, että puukauppa on ajankohtaista? Tutustu tapahtumatarjontaamme Ajankohtaiset tapahtumavinkit metsänomistajille. Tilaa uutiskirjeemme Haluatko pysyä ajantasalla metsäasioista? Uutisia ja blogeja UPM:n blogilla on yli 20 aktiivista kirjoittajaa. www.metsämaailma.? TUTKIMUS EKOSYSTEEMIPALVELUISTA UPM JA SUOMEN ympäristökeskus (SYKE) ovat kehittäneet menetelmää, jolla voidaan arvioida puuntuotannon rinnalla metsästä saatavia muita hyötyjä eli ekosysteemipalveluja osana puupohjaisten tuotteiden ympäristövaikutuksia. Pilottitutkimuksessa tarkasteltiin sellutonnin valmistukseen tarvittavan puumäärän kasvatuksen vaikutuksia ympäristöön. Tutkimuksen kohteiksi valittiin metsien hiilinieluvaikutus, vesiensuojelu ja luontaisen metsälajiston ylläpito. Sellutonnia varten kasvatettava puusto puhdistaa elinkaarensa aikana keskimäärin yli 8 miljoonaa litraa vettä ja sitoo yli 4 000 kg hiilidioksidia. www.upm.? U PM lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Puupohjainen Bio Verno -diesel vähentää autoilun lähipäästöjä merkittävästi. UPM ALANSA PARAS KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDEKSISSÄ UPM ON LISTATTU paperija metsäteollisuussektorin parhaaksi yritykseksi Dow Jonesin eurooppalaisessa ja globaalissa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI) vuosiksi 2015–2016. UPM on mukana listauksessa jo neljättä kertaa peräkkäin. Indeksissä tarkastellaan maailman johtavia yrityksiä laaja-alaisesti taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Indeksi käyttää luokkansa paras -lähestymistapaa, jossa mukaan luetaan kaikilla toimialoilla yritykset, jotka suoriutuvat kilpailijoitaan paremmin kestävän kehityksen mittareilla arvioituna. www.upm.? Vesistö puhdistuu puusta. U PM
12 METSÄN HENKI 4/15 UPM-YRITTÄJÄT TURVATIIMI HENKILÖSTÖN JA YRITTÄJIEN henkilöstön työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat UPM:n toiminnan painopistealueita. Metsässä toimittaessa on aina tapaturmien riski ja hyvät ideat niiden välttämiseksi ovat tarpeen. Yrittäjien kokemusten keräämiseksi ja jakamiseksi UPM:n Puunhankinta ja metsätalous on perustanut UPM-Yrittäjät Turvatiimin, jonka jäseninä on tusinan verran korjuu-, kuljetusja metsänhoitotyöyrittäjiä. Tiimin tavoitteena on kehittää parhaita käytäntöjä henkilöstön työturvallisuuden edistämiseksi. UUTISET Eteran Työkykypalkinto 2015 UPM Silvestalle ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN RAATI valitsi syyskuussa viisi ?nalistia vuoden 2015 Työkykypalkintoehdokkaaksi: eQ:n, Exoterikon, Herman Anderssonin, StaffPoint-konsernin ja UPM Silvestan. Kriteerinä oli suunnitelmallinen ja tuloksekas työhyvinvointityö. Sisustusarkkitehti, kuvanveistäjä Stefan Lindfors kiersi syys-lokakuussa tutustumassa ?nalistien toimintaan. 22.10. julkaistiin palkinnon saaja: UPM Silvesta. www.etera.? U PM U PM UPM-Yrittäjät turvatiimi kokoontuu säännöllisesti kehittämään keinoja ehkäistä työtapaturmat. Turvallisuussovellus yksin työskentelevän turvana MONET TOIMIHENKILÖMME JA metsurimme työskentelevät ja liikkuvat paljon yksin. Metsässä liukastumisen, kompastumisen, kaatumisen tai jonkun muun ikävän tapahtuman takia henkilö voi tarvita apua nopeasti. Näitä tilanteita varten UPM on kehittänyt henkilöstönsä käyttöön turvallisuussovelluksen, joka toimii älypuhelimessa. Henkilö kytkee sovelluksen päälle ja pois itse. Kun sovellus on päällä henkilön turvana on Kaipolan pääportin valvomon henkilöstö, joka seuraa, että järjestelmää käyttävät henkilöt tekevät asianmukaiset kuittaukset sovituin välein, tarkistaa tilanteen, jos kuittausta ei tehdä, ja tarvittaessa hälyttää paikalle apujoukot. Kemera-tukien käsittelyssä ruuhkaa KEVÄÄLLÄ PIKAVAUHTIA VOIMAAN tulleen uuden Kemera-lain mukaisten rahoitusanomusten käsittely Suomen Metsäkeskuksessa on ruuhkautunut. Rahoituspäätösten teko ja myös toteutusilmoitusten käsittely sekä maksut ovat viivästyneet. Huolellisesti täytetty hakemus nopeuttaa käsittelyä, ja ammattilaisemme hoitavat hakemukset asiakkaidemme puolesta. Kemera on hyvä kannuste tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuista riippumatta metsien oikeaaikainen hoito on paras tapa parantaa tehokkaasti metsän tilaa ja tulevaisuuden tuotto-odotuksia. www.metsämaailma.? www.metsäkeskus.? SHUTTERSTOCK kitehti, kuvanveistäjä Stefan Lindfors kiersi syys-lokakuussa tutustumassa ?nalistien toimintaan. 22.10. julkaistiin palkinnon saaja: UPM Silvesta. www.etera.? Kemera-tukien käsittelyssä ruuhkaa KEVÄÄLLÄ PIKAVAUHTIA VOIMAAN tulleen uuden Kemera-lain muk i t h it t kä itt l S M t äk k k SHU U UTTE TTE TTERST S RST RSTOC OCK OCK U PM
LA U RA VE SA LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä 1 2 Omistan yhdesssä veljeni kanssa puoliksi (½ ja ½ ) metsätilan. Yhtymän verotettava metsätalouden pääomatulo verovuodelta oli 50 000 euroa. Verotetaanko 30 000 euron ylittävä tulo pääomatulon korotetun veroprosentin mukaan? KALVILA: Yhtymä tekee itsenäisen metsätalouden veroilmoituksen, mutta yhtymä on verotuksessa vain verotettavan tulon laskentayksikkö. Yhtymän verotettava tulo jaetaan sen osakkaille verotettavaksi tuloksi yhdessä osakkaan omissa nimissä saadun tulon kanssa. Yhtymästä teille molemmille jaetaan henkilökohtaisesti verotettavaksi tuloksi osuuksien mukaisesesti 25 000 euroa. Mikäli teillä on samana vuonna metsätalouden pääomatulojen lisäksi omissa nimissä saatua pääomatuloa siten, että osakkaan verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, tämä 30 000 euroa ylittävä tulo verotetaan pääomatulon korotetun veroprosentin mukaan. Ostin noin neljä vuotta sitten isältäni metsätilan. Kauppahinta jäi silloin velaksi. Isäni kuoli yllättäen noin kuukausi sitten. Osa metsätilan kauppahintavelasta oli silloin vielä maksamatta. Miten maksamatta ollut velan määrä käsitellään perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa? Meitä on perillisinä kolme sisarusta. KALVILA: Perittävän saamiset merkitään vainajan varoina perukirjaan. Mikäli velka oli korollinen, saamisen nimellisarvoon lisätään sille kertynyt korko. Perittävälle vielä maksamatta ollut kauppahintavelan määrä tulee näin perintöveron kohteeksi. Silloin kun pesän varoihin kuuluu saaminen kuolinpesän osakkaalta, on se perinnönjaossa annettava velallisosakkaalle, sikäli kuin hänen perintöosuutensa siihen riittää. Velka sammuu, kun velka ja sitä vastaava saaminen ovat samassa kädessä. Tarkoitukseni on ostaa lisää metsämaata, ja olen käynyt katsomassa muutamaa metsätilaa. Ovatko metsätilan ostoon liittyvät matkakulut vähennyskelpoisia metsäverotuksessa? 3 4 METSÄN HENKI 4/15 13 KALVILA: Jos tilan osto ei toteudu, tällaiseen tilaan kohdistuneet tutustumismenot eivät ole vähennyskelpoisia. Ostettuun metsätilaan kohdistuvat matkakulut ovat osa tilan hankintamenoa, ja tällaiset matkakulut vähennetään metsäverotuksessa metsävähennyksenä sitä koskevan sääntelyn mukaisesti. Olen yksi kuolinpesän neljästä osakkaasta sekä sisaruksesta. Olemme kaikki jo yli 70-vuotiaita. Nuorempaa sukupolveakin meillä on yhteensä kuusi jälkeläistä. Kuolinpesään kuuluu pelkästään noin 100 hehtaarin puhdas metsätila. Ositus kuolinpesän ja lesken välillä tehtiin jo vuosia sitten. Kuolinpesän osakkaiden lapsista kukaan ei ole halukas ostamaan metsätilaa omakseen, eikä myöskään kukaan osakkaista. Meidän jälkeemme nuoremman polven sisarusten ja serkkujen metsäyhtymä ei myöskään vaikuta toimivalta ratkaisulta, emmekä halua pilkkoa metsätilaa pieniksi tiloiksi. Suunnittelemme nyt kuolinpesän metsätilan liittämistä UPM Yhteismetsään. Miten yhteismetsään liittyminen auttaa metsätilan perinnönjaossa? KALVILA: Kun tilan metsäalueet liitetään yhteismetsään, metsänomistajan kiinteistö saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Tässä tapauksessa kuolinpesän kiinteistölle rekisteröitäisiin annettavat yhteismetsäosuudet. Yhteismetsäosuuksien avulla voitte perinnönjaossa lopettaa kuolinpesän metsätilan yhteisomistuksen jakamalla osuudet kullekin kuolinpesän osakkaalle tasan perintöosuuksien mukaisesti, ilman että metsä alueita pilkotaan, eikä kenenkään teistä tarvitse sitoa rahavarojaan metsätilan ostoon. Jokainen teistä voi tämän jälkeen päättää itse omien yhteismetsäosuuksiensa luovuttamisesta. Osuuksia voi lahjoittaa omille lapsille tai jättää ne heille perinnöksi, jos metsänomistaja haluaa tulon yhteismetsästä itselleen, tai hän voi myydä osuuksia vapaille markkinoille.
14 METSÄN HENKI 4/15 TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: VASTAVALO JA SHUTTERSTOCK UPM UUDISTAA METSÄNHOIDON KÄYTÄNTÖJÄ JA EDISTÄÄ LUONNON MONIMUOTOISUUTTA YHDESSÄ TUTKIJOIDEN, VIRANOMAISTEN JA JÄRJESTÖJEN KANSSA. YHTEINEN SAVOTTA
VIL LE H EIK KIN EN / VA ST AV A LO .F I METSÄN HENKI 4/15 15 U PM on strategisesti integroinut biodiversiteetin turvaamisen osaksi kestävää metsätaloutta jo 20 vuoden ajan. Yhtiö on 1990-luvulta asti toteuttanut metsien monimuotoisuusohjelmaa, jota on hyödynnetty Suomen lisäksi myös kansainvälisesti. Nykyaikainen metsätalous ei ole tinkinyt puuntuotannon tehokkuudesta, mutta puun lisäksi biodiversiteetti, vesien suojelu, ilmastokysymys ja metsien monikäyttö ovat nousseet keskeiseen asemaan. ”Lähtökohtana on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon osana kestävää metsätaloutta. Vaikka olemme metsien käytössä ensisijaisesti taloudellinen toimija, haluamme pystyä keskustelemaan muillakin kuin taloudellisilla argumenteilla”, kertoo UPM:n metsäasioista kansainvälisesti vastaava johtaja Timo Lehesvirta. Metsien monimuotoisuusohjelmaa on ollut kehittämässä laaja joukko asiantuntijoita ekologeista ja biologeista metsänhoitajiin. Lehesvirran mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä suojeluohjelma. ”Tarkoitus on ennen kaikkea kehittää toimintaamme yhdessä yhteiskunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Isoa muutosta ei kukaan pysty toteuttamaan yksin.” Monimuotoisuusohjelman myötä muun muassa metsänhoidon päivittäiset ohjeet ovat uudistuneet perinpohjaisesti. ”Aikaisemmin tavoitteena oli TIMO LEHESVIRTA ”HALUAMME PYSTYÄ KESKUSTELEMAAN MUILLAKIN KUIN TALOUDELLISILLA ARGUMENTEILLA.”
16 METSÄN HENKI 4/15 yhden puulajin monokulttuuri, mikä näkyy edelleen vanhemmissa havumetsissä. Nuoremmat metsät ovat rakenteeltaan aivan erilaisia,” Lehesvirta sanoo. TUTKIMUSTA JA TIETOA Osana monimuotoisuusohjelmaa UPM toteuttaa säännöllisesti projekteja, jotka keskittyvät yksittäisiin lajeihin tai elinympäristötyyppeihin. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Petteri Vihervaara on ollut mukana tekemässä ohjelmaan liittyviä tutkimuksia. ”Viimeksi olemme laskeneet sellutonnin vaikutusta erilaisiin ekosysteemipalveluihin eli ihmisen luonnosta saamiin hyötyihin. Mukana on ollut monipuolinen kokoonpano asiantuntijoita”, Vihervaara kertoo. PETTERI VIHERVAARA ”VIIMEKSI OLEMME LASKENEET SELLUTONNIN VAIKUTUSTA ERILAISIIN EKOSYSTEEMIPALVELUIHIN.” Aiempina vuosina Vihervaara on toteuttanut muun muassa lepakoiden radioseurantaa UPM:n metsätiloilla Janakkalassa. Isoviiksisiippojen selkään liimattujen lähettimien avulla saatiin tietoa lepakoiden ruokailuja piilopaikoista sekä kulkureiteistä. Tutkimuksen perusteella luotiin suositukset siitä, miten lepakoiden esiintymisympäristöjä voidaan huomioida talousmetsien hoidossa. MIKÄ IHMEEN PALVELU? Luonnon monimuotoisuuteen liittyvässä keskustelussa puhutaan usein ekosysteemipalveluista. Termillä tarkoitetaan luonnosta saatavia aineellisia tai aineettomia hyötyjä, jotka on pyritty arvottamaan taloudellisilla tai muilla mittareilla. Ekosysteemipalveluita voivat olla muun muassa luonnon säätelypalvelut, kuten veden ja ilman puhdistuminen, tuotantopalvelut, kuten puuntuotanto ja marjasadot tai kulttuuripalvelut kuten metsien virkistyskäyttö. Ekosysteemipalvelu voi kuitenkin käsitteenä tuntua erikoiselta. Miten luonto voi olla palveluntarjoaja? Sanavalinnan tarkoituksena onkin tehdä näkyväksi ja auttaa hahmottamaan luonnon arvoa yhteiskunnalle. ”Ekosysteemipalveluiden käsitteen avulla luonnon tarjoamista hyödyistä voidaan puhua käsitteillä, jotka tunnustetaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tässä keskustelussa taloudellinen arvo on vain yksi arvo muiden joukossa”, sanoo Vihervaara. MUKANA LINTUTALKOISSA METSIEN MONIMUOTOISUUSOHJELMAAN KUULUVAT tärkeänä osana paikalliset yhteistyöhankkeet metsien biodiversiteetin säilyttämiseksi ja edistämiseksi. UPM on vuosien varrella toteuttanut useita projekteja BirdLife Suomeen kuuluvan Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Hankkeisiin on kuulunut muun muassa metson ja teeren soidinpaikkojen ja reviirien kartoittamista ja seurantaa UPM:n omistamissa metsissä Harvialassa. ”Vuonna 2013 kunnostimme UPM:n tuella yhdistyksen lintutornia pitkospuineen sekä raivasimme kosteikkoaluetta Toivanjoen Natura 2000 -suojelualueella,” kertoo KHLY:n puheenjohtaja Juhani Kairamo. UPM on myös ollut usein mukana yhdistyksen vuosittaisissa linnunpönttötalkoissa lahjoittamalla puunrunkoja pönttöjen rakentamiseen. ”UPM on vastannut näiden materiaalien kuljetuksista, joten yhdistykselle ei ole tästä koitunut ylimääräisiä kustannuksia”, Kairamo sanoo.
PE N TT I KA TA JIS TO / VA ST AV A LO .F I METSÄN HENKI 4/15 17 SUURALUEITA SUOJELUUN Osana metsien monimuotoisuusohjelmaa UPM toteuttaa myös perinteistä metsien suojelua. Tähän asti merkittävin yksittäinen toimenpide on ollut Repoveden kansallispuiston perustamisen mahdollistanut 560 hehtaarin maalahjoitus vuonna 2001. Kouvolan Valkealaan perustetun kansallispuiston yhteyteen rauhoitettiin lisäksi UPM:n mailta 1 400 hehtaarin suuruinen Aarnikotkan metsä, joka on Suomen suurin yksityinen suojelualue. UPM tukee WWF:n Perintömetsäohjelmaa, joka täydentää valtion tukemaa METSO-ohjelmaa. UPM on perustanut omille mailleen 14 Perintömetsä-aluetta. WWF:n kanssa yhteistyössä on myös laadittu valkoselkätikan turvaamista käsittelevä yhteinen opas metsäalan toimijoille. UPM:n metsissä on suojeltu kymmeniä tuhansia yksittäisiä avainbiotooppeja, kuten puronvarsia, lähteitä ja lehtolaikkuja. ”2000-luvun alussa meillä oli useamman vuoden kartoitusprojekti, jossa yhtiön mailta etsittiin ja kartoitettiin metsätalousmaisemissa sijaitsevia kohteita, joilla oli vähintään paikallista arvoa monimuotoisuuden säilyttämisessä. Mukana oli parikymmentä kesäharjoittelijaa sekä UPM:n työntekijöitä”, muistelee kartoituksia vetänyt Timo Lehesvirta. YKSITYISMETSÄT AVAINASEMASSA ”Ilmastonmuutos ymmärretään jo varsin hyvin yleisessä keskustelussa. Riskit ovat selvillä ja niiden vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kuitenkin globaalisti ihmiskunnalle vähintäänkin yhtä iso riski”, sanoo Suomen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Asia ymmärretään vasta mehiläiskatojen kaltaisista suurista romahduksista, mutta silloin voi olla jo liian myöhäistä.” TIMO TANNINEN ”YKSITTÄINEN METSÄNOMISTAJA ON MONI MUOTOISUUDEN SUOJELUSSA TÄRKEÄSSÄ ASEMASSA.” LIISA ROHWEDER ”MONIMUOTOISUUDEN HEIKKENEMINEN ON SUURI GLOBAALI RISKI.”
18 METSÄN HENKI 4/15 LUONNONHOIDON AJOKORTTI UPM ESITTELI KULUVAN vuoden kesällä uuden internetpohjaisen sovelluksen luonnonhoidon osaamisen kehittämiseksi ja testaamiseksi. UPM:n Luonnonhoidon ajokortti on tarkoitettu kaikille taimikonhoitoa, maanmuokkausta, istutusta ja kannonnostoa tekeville yhtiön työntekijölle ja metsäyrittäijille. Marraskuussa järjestelmä laajeni kattamaan myös metsäkuljetukset ja hakkuut. ”Tähän mennessä yli 500 henkilöä on suorittanut ajokortin, ja uuden osion myötä suorittajia tulee saman verran lisää,” kertoo UPM:n ympäristöpäällikkö Sami Oksa. ”Jatkossa edellytämme testin hyväksyttyä suoritusta kaikilta, jotka meille näitä töitä tekevät.” Oksan mukaan luonnonhoidon ajokortin avulla voidaan todentaa työntekijöiden osaaminen myös uusien metsäyrittäjien kohdalla. ”Haluamme tarjota metsänomistajille parasta mahdollista palvelua, ja tämä on yksi tapa työn laadun kehittämiseksi. Organisaatiomme on maantieteellisesti hyvin hajautettu, joten järjestelmällä voidaan tehokkaasti lisätä tekijöiden osaamista koko maan laajuisesti.” Etelä-Suomen metsistä 98 prosenttia on talouskäytössä, eikä odotettavissa ole, että tämä osuus kovin merkittävästi muuttuisi tulevaisuudessakaan. ”Se, mitä talousmetsissä tehdään, on hyvin tärkeää, ja on hienoa, että UPM on ottanut käyttöön ohjelman metsien monimuotoisuuden edistämiseksi”, sanoo ympäristöministeriön ylijohtaja ja luontoympäristöosaston päällikkö Timo Tanninen. Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Tannisen mukaan luonnonsuojelualueiden perustamisella on tässä tärkeä rooli, mutta se ei ole ainoa keino. ”Varsinkaan Etelä-Suomessa suojelualueverkosto ei yksinään tule koskaan riittämään. Yksittäinen metsänomistaja ja puuta ostava teollisuus ovat sen vuoksi tärkeässä asemassa.” Tanninen muistuttaa, että metsätalous on Suomessa aina perustunut kestävyyteen niin ekologisilla, taloudellisilla kuin sosiaalisillakin mittareilla, mutta painopisteet ovat vaihdelleet. Aiempina vuosikymmeninä puuntuotanto ja taloudelliset mittarit olivat keskiössä. ”Nykyään korostuu metsien monipuolisempi hyödyntäminen. Metsänomistajat painottavat tänä päivänä myös muita arvoja, kuten virkistyskäyttöä ja luonnonsuojelua”. KULLANARVOINEN LAHOPUU Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat biodiversiteettiä. WWF:n metsäasiantuntijan Annukka Valkeapään vuonna 2014 julkaistussa väitöstutkimuksessa kansalaiset nostivat luonnon monimuotoisuuden ylivoimaisesti tärkeimmäksi seikaksi, joka tulisi ottaa huomioon metsiä koskevassa päätöksenteossa. Mutta mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi? Vastaukset voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. Suomen metsissä elää yli 20 000 eliölajia, joista neljännes tarvitsee lahopuuta elääkseen. Metsänhoidosta johtuva lahopuun vähyys on merkittävimpiä uhanalaisuuden syitä. ”Metsänomistaja ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, miten suuri osa esimerkiksi koko ekosysteemille elintärkeistä hyönteislajeista on riippuvaisia lahopuusta”, sanoo WWF:n Rohweder. Metsien monimuotoisuusohjelman toteuttaminen on parantanut UPM:n valmiutta myös eri standardien kehittämiseen. ”Esimerkiksi Suomen FSC ® -standardissa on paljon meillä kehitettyjä kustannustehokkaita ympäristötoimenpiteitä, kuten säästöpuuryhmän poltto edullisena vaihtoehtona tuottaa elinympäristöjä paloriippuvaiselle lajistolle”, Timo Lehesvirta kertoo. ”UPM.n omien metsien rooli on ollut hyvin keskeinen kehitettäessä uusia käytäntöjä ja metsäpalveluja yksityisille metsänomistajille.”
VIERASKYNÄ JYRKI KANGAS metsäbiotalouden professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu METSÄN HENKI 4/15 19 KOTIMAISEN PUUN KÄYTÖN lisääminen voi koitua hyödyksemme niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Se antaa eväät vähintäänkin triplawintilanteeseen, kunhan pelaamme myös metsäpään kortit viisaasti. PUU ON SUOMEN tärkein uusiutuva luonnonvara. Metsät ja puubiomassa ovat perusta biotaloutemme kasvulle. Uusille biojalostamoille tarvitaan jopa 15 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa tai enemmänkin, jos kaikki esillä olleet investointisuunnitelmat toteutetaan. Ja siihen lisähakkuutarpeeseen päälle kuitupuun ”sivuvirtana” lankeavat tukit. SUOMESSA HAKATAAN METSIÄ selvästi vähemmän kuin mitä puusto kasvaa, ja metsiin kertyy vuosi vuodelta lisää puuvarantoa. Tilastojen valossa on selvää, että metsissä on potentiaalia lisähakkuisiin. ”Hakkuuvajeen” kurominen umpeen ei kuitenkaan ole helppo rasti, vaikka kysyntää olisikin. Monien metsänomistajien puunmyynti voi olla melko tunnotonta kantohinnan muutoksille, muun muassa muiden kuin taloudellisten metsänomistustavoitteiden takia. Puun ostajan kannalta taas riittävä kantohinnan nosto voisi olla taloudellisesti kestämätöntä. Puun mobilisointiin tarvitaankin metsäpolitiikan apuja – kuitenkin ennemmin porkkanoita kuin sosiaalisesti kestämättömiä ja markkinatalouteen sopimattomia pakkoja. TALOUDELLISEN KESTÄVYYDEN NIMISSÄ koko ketjun kaikkien vaiheiden on oltava kannattavia siemenestä lopputuotemarkkinoille asti. Biotalousbuumin tuoman puun lisätarpeen kattaminen kotimaisella puulla on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää kuin puun tuonti. Se tuo metsätalouden ja puunhankinnan eurot ja työpaikat kerrannaisvaikutuksineen kotimaan talouksiin. SAMAAN AIKAAN KUN hakkuita tarvitaan lisää, metsien muukin biotalouskysyntä kasvaa – kuten luontomatkailu ja hyvinvointipalvelut. Jos hakkuupinta-alaa lisätään olennaisesti, sillä on vääjäämättä vaikutuksensa esimerkiksi maisemiin, eliöstöön ja metsien virkistysarvoihin. Metsän eri käyttöjen yhteensovittaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi. PATENTTIKEINO PARANTAA PITKÄJÄNTEISESTI hakkuiden lisäämisen kestävyyttä ja puuntuotannon tehostamisen hyväksyttävyyttä, vaikka se äkkiseltään voikin tuntua yllättävältä. Jos pystyisimme tuottamaan talousmetsissä puuta rutkasti enemmän kuin nyt, puuta voitaisiin hakata lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Keinoja siihen jo on, mutta hehtaarisadon kannattavaan nostoon kaivataan lisääkin innovaatioita. Samalla hiiltä sitoutuisi metsiin ja puusta tehtyihin tuotteisiin entistäkin enemmän. HAKKUIDEN LISÄÄMINEN KESTÄVÄSTI Suomen metsissä on mahdollista. Ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi sekä lisähakkuiden hyväksyttävyyden parantamiseksi on tarpeen samalla pystyä tehostamaan puuntuotantoa – enemmän motteja samalta kokonaishakkuualalta tai vastaavasti sama määrä motteja pienemmältä hakkuualalta. NYKYMETSÄTALOUDEN HAITALLISET VAIKUTUKSET liittyvät enemmän hakkuualaan kuin hakkuiden mottimääriin, vahvat positiiviset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset puolestaan mottimääriin. Kestävien hakkuumahdollisuuksien nostaminen puuntuotantoa tehostamalla antaisi samalla tilaa metsän eri tavoitteiden ja käyttömuotojen yhteensovittamiselle tilanteessa, jossa hakkuumääriä pitää selkeästi lisätä. Siis moniwintilanne. WIN-WIN-WIN – KESTÄVÄÄ METSÄBIOTALOUTTA
20 METSÄN HENKI 4/15 MUTTA HYVÄTAPAINEN ISO INFOGRAFIIKKA: TERO HARSUNEN ORPE KULJETUKSEN SUUREN HYÖTYKUORMAN (HCT) PUUTAVARAAUTO AJAA PUUTA UPM:N TEHTAILLE SAIMAAN YMPÄRISTÖSSÄ. Tutkimushankkeen tiedot Tra? myönsi poikkeusluvan 94 tonnin kokeiluyhdistelmälle vuoden 2014 syyskuussa. Tavoitteena on kehittää päätieliikenteeseen sopiva ympäristöystävällinen, turvallinen ja tehokas puutavarayhdistelmä. Tutkimushanketta koordinoivat Metsäteollisuus ry ja Metsäteho. PERUSTEITA REITTIVALINTAAN • Tutkimusauto ajaa vain Saimaata ympäröivällä päätieverkolla. • Terminaalivarastoissa varastoidaan puutavaralajit, joita kyseisellä laitoksella ei käytetä. KULJETTAJAN VAATIMUKSET • HCT-yhdistelmän kuljettajalta edellytetään normaalin raskaan ajoneuvon kuljettajan pätevyyden lisäksi erillistä käyttö-, hallintaja turvallisuuskoulutuksen suorittamista. KUORMAN PAINOJAKAUMA JA SEN VAIKUTUS • Tiestöön kohdistuvat telija akselimassat nykyisiä yhdistelmiä pienemmät. • Tierasitus pienenee myös autojen lukumäärän vähetessä. • HCT-yhdistelmä liikkuu ainoastaan poikkeusluvassa määritellyllä reitillä pääteitä pitkin. PÄÄSTÖVAIKUTUKSET • CO 2 -päästöt ja polttoainekulutus laskevat suhteessa hyötykuormaan.
METSÄN HENKI 4/15 21 KOTKA KAUKAS • koivuja havukuitupuu • mäntyja kuusitukki SAVONLINNA • koivutukki PELLOS • kuusitukki KYMI • koivuja havukuitupuu AJAMINEN • HCT-yhdistelmän ajaminen ei ole haastavampaa kuin muunkaan raskaan yhdistelmän ajaminen. • Nopeus liikenteessä sama kuin muulla raskaalla liikenteellä. LIIKENNETURVALLISUUS • HCT yhdistelmä tehostaa kuljetuksia, jolloin sen haitat ja toimintaan liittyvät riskit vähenevät. • Käytössä uusin ja tehokkain saatavilla oleva jarrutusjärjestelmä, joka parantaa ajoneuvon hallintaa jarrutettaessa. • Stabiliteetti esimerkiksi väistötilanteissa perinteistä yhdistelmää parempi. KOKONAISLOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN • Yksittäisten puutavaralajien keräily ja käyntikerrat alemmalla tieverkolla vähenevät. • Liikennemäärä pääteillä ja tyhjänä ajo vähenevät. Orpe Kuljetuksen HCT-yhdistelmän tekniset tiedot • Pituus noin 30–31 metriä eli henkilöauton mitan normiyhdistelmää pidempi. • Leveys 2,55 metriä. • Suunniteltu suurin tekninen kokonaispaino 102 tonnia, poikkeuslupa 94 tonnille. • Vetoautossa on 750 hv:n moottori. • Kuormatila noin puolitoista kertaa perinteistä puutavarayhdistelmää suurempi. AUTO KULJETTAA TÄYSIÄ LASTEJA TERMINAALISTA JA UPM:N TEHTAASTA TOISEEN.
22 METSÄN HENKI 4/15 TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: LAURA VESA JANIKA JA RAMI HANNIALAN VIISIHENKINEN PERHE MUUTTI PARI VUOTTA SITTEN METSÄTILALLE EURAAN. TILAN KUNNOSTAMISESSA TARVITAAN INNOSTUSTA JA RUNSAASTI TYÖTUNTEJA, TOISINAAN MYÖS ASIANTUNTIJOIDEN APUA. PAPAN METSÄT TUOTTAMAAN
METSÄN HENKI 4/15 23 M ettään”, toteaa 2-vuotias Elias ilahtuneesti ja sovittelee jalkansa lämpimiin saappaisiin äitinsä Janika Hannialan avustuksella. Kirpeä pakkaspäivä vaatii kunnon varusteet. Perheen isommat lapset, 11-vuotias Emmiina ja 9-vuotias Valtteri, ovat jo lähteneet kouluun, joten Elias pääsee metsäretkelle aikuisten seurassa. Metsään menolle on tänään hyvä syy, sillä UPM Metsän metsäasiakasvastaava Anni Asikainen on tullut käymään. Tarkoituksena on käydä maastossa läpi muutamia kohteita, merkitä ajouria ja kuvioiden rajoja, jotta saadaan metsätöitä käyntiin. ”Tällä tilalla on kyllä paljon tehtävää, sekä hoitoa että hakkuuta, ja samalla hyvät mahdollisuudet kokeilla uusiakin metsänhoidon menetelmiä”, Asikainen toteaa. TILA 60-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN Hakkuuja hoitorästejä selittää tilan historia. Janika ja Rami Hanniala muuttivat Euran Kauttualla sijaitsevalle tilalle virallisesti vasta pari vuotta sitten. Yhteensä noin 67 hehtaarin tilalla on jonkin verran peltoa, mutta enimmäkseen kuitenkin metsää. UPM:n metsäasiakasvastaava Anni Asikainen merkitsee ajouran paikkaa Janika ja Rami Hannialan metsätilalla Euralla. EURA
24 METSÄN HENKI 4/15 ”Pappani ja mummuni tekivät tässä elämäntyönsä, pellot olivat viljelyssä ja muutama lehmäkin tilalla oli. Pappa teki talvet metsätöitä, ja kun olin nuorena poikana mukana hommissa, niin hyvin rauhalliseen tahtiin niitä yleensä hoidettiin”, Rami Hanniala kertoo. Sen jälkeen, kun Ramin papan terveys ei enää sallinut tilalla asumista ja työskentelyä, vanha rintamamiestalo ehti olla seitsemisen vuotta tyhjillään. Metsissä tehtiin kiireisimpiä töitä Ramin isän johdolla. Janikan ja Ramin päätös asettua tilalle asumaan on tuonut muutoksia niin taloon kuin pelloille ja metsiinkin. ”Meillä oli sellainen ajatus, että kaikki aloitetaan heti: viljelyt, talon remontti ja järjestelmällisemmät metsätyöt”, Rami Hanniala naurahtaa. ”Ja niinhän me olemme tehneetkin. Tuomme vähitellen tätä tilaa nykypäivään jostain 60–70-luvulta, jonne aika näyttää täällä pysähtyneen”, Janika Hanniala jatkaa. ONNEKAS SATTUMA VAUHDITTI METSÄTÖITÄ Tellu-koira haukahtelee toiveikkaasti mutta saa jäädä pihalle, kun muu väki suuntaa maastotöihin. Kauas ei tarvitse mennä, sillä ensin katsotaan suulin kulmalle sopiva varastoalue ja lähdetään siitä merkitsemään ajouraa metsään. ”Tuossa on meidän suppilovahveropaikka”, Janika Hanniala näyttää. Elias käy kurkistamassa, mutta ainuttakaan sientä ei ole näkyvissä. Hakkuukuvion rajalla Asikainen ja Hannialat tutkivat maastoa, puita ja karttoja. Asikainen sitoo merkkinauhoja paikoilleen sitä mukaa, kun tarkka raja alkaa hahmottua, ja työ lähtee etenemään mukavasti. Janika Hanniala paljastaa, että taustalla on myös yksi onnekas sattuma. ”Meillä oli jo puhuttu siitä, että pelkästään omin voimin ja tiedoin emme näistä metsähommista selviä. Sitten kävi niin, että voitin keväällä Euran Pyhäjärvimessuilla tilanteeseen sopivan palkinnon”, hän kertoo. ”Totta, UPM Metsällä oli siellä arpajaiset, joiden pääpalkintona oli metsän tilannekartoitus. Janikallehan se sitten osui ja tehtiin viime kesänä”, Asikainen vahvistaa. Arpaonni potkaisi metsätöiden suunnittelun vauhtiin, ja Hannialat päättivät, että samalla ryhdytään rikkomaan rajoja. Siinä missä papan ajan metsä oli enemmänkin pahan päivän vara ja tarvepuiden noutopaikka, uusi sukupolvi haluaa panostaa metsän kestävään tuottoon. Yhteistyö UPM:n kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin, eikä vähiten siksi, että metsä asiakasvastaavan kanssa on helppo keskustella. ”Tykkään siitä, että meillä on suora yhteys isoon, kokeneeseen yhtiöön, eli voimme esitellä suunnitelmiamme Annille ja pyytää häntä kertomaan mielipiteensä asiantuntijana”, Rami Hanniala sanoo. UUSIA MENETELMIÄ Lähin kuvio on ylitiheää, synkeää kuusikkoa ja selvästi perinteinen uudishakkuukohde. Hannialoita kiinnostaa kuitenkin myös uusien metsänhoitosuositusten mukainen metsän jatkuvan kasvatuksen periaate. Tilalla on siihen soveltuvia kohteita, joilla on sopivasti eri-ikäisiä ja -kokoisia puita. ”Niissä voidaan tehdä poimintahakkuita eli ottaa pois myös isoimpia puita. Näin tulee tilaa ja valoa, ja silloin metsän pitäisi lähteä uudistumaan luontaisesti”, Asikainen selittää. Poimintahakkuiden lisäksi jatkuvan kasvatuksen kohteissa voidaan tehdä myös pienaukkohakkuita. Tulevaisuus näyttää, miten kohteissa käytännössä toimitaan, syntyykö uutta taimikkoa ja kuinka metsänhoitoa jatketaan siitä eteenpäin. Tilan metsät ovat Rami Hannialalle toisaalta jo lapsuudesta tuttuja, toisaalta metsänomistajina Hannialoilla on paljon opittavaa – ja huomattavasti intoa oppimiseen. Homma otetaan haltuun, tuli mitä tuli, eikä neuvojen kysymistä ujostella. Tilalla on paljon tehtävää ja remontoitavaa. Tavoitteena on että, kaikki olisi kunnossa, kun perheen esikoinen Emmiina pääsee ripille. Aikaa on siis noin neljä vuotta, toteaa Janika Hanniala. Hannialoille vastuullisuus metsänhoidossa on sitä, että työt tehdään parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan ja pitkä jänteisesti, tuleviakin sukupolvia ajatellen.
METSÄN HENKI 4/15 25 ”Esimerkiksi metsäkauppaa en ole ennen tehnyt. Olen nähnyt sivusta, kun isä teki, ja yrittänyt tutustua ja lukea, mutta ei se tietysti pelkästään lukemalla aukene”, Rami Hanniala toteaa. TYÖTÄ, JOLLA ON MERKITYS Tavallisesti Rami Hanniala starttaa joka arkiaamu kuudelta päivätöihinsä Satakunnan keskussairaalan lääkintälaitehuoltoon. Janika Hanniala puolestaan on osa-aikaisena myyjänä paikallisessa Salessa. Ja tämän lisäksi siis metsätöitä, viljelyä ja talon remonttia niin sisällä kuin ulkonakin – pariskunta myöntää olleensa aina ahkeruuteen taipuvainen, välillä liiaksikin. ”Yksi syy siihen, että muutimme Ulvilasta tänne maalle, oli kuitenkin se, että kaipasimme muutosta oravanpyörään”, Janika Hanniala kertoo. ”Työmäärähän on tuplaantunut tänne tultua, mutta nyt työllä on koko ajan jokin tarkoitus”, Rami Hanniala jatkaa. Metsien suhteen Hannialoiden ensimmäinen tavoite on saada tilanne tasaannutettua niin, että kiireisimmin tekemistä vaativat hoitoja hakkuutyöt saadaan hoidettua. Työmäärä on sen verran mittava, että siihen tarvitaan ulkopuolisia tekijöitä, mutta tulevaisuudessa Hannialoiden oma osuus töistä todennäköisesti kasvaa. Jo nyt listalla odottaa muutama kohde. ”Tuolla on esimerkiksi yksi kuvio, josta Anni sanoi, että kaikki kuuset pois. Se kuulostaa ihan selkeältä hommalta”, Janika Hanniala naurahtaa. ”Lisäksi metsänomistajia voi rohkaista esimerkiksi hakkuiden ennakkoraivaukseen ja varhaisperkaustyöhön, jos heillä vain riittää aikaa”, Asikainen jatkaa. Janika arvelee, että raivaussahaan tarttuminen voisi olla hyvä idea, ja Rami toteaa, että Hannialoiden taloudessa traktorin hytti voi olla yhtä hyvin emännän kuin isännänkin paikka. Lapset saavat osallistua kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan, ja metsähommat ovat jo herättäneetkin heissä innostusta. ”Aika paljon olemme keskustelleet siitä, että lapsille pitää pystyä jättämään jotain. Hyviä kokemuksia luonnosta ja maaseudun töistä, kestävästi hoidettua metsää, kaikkea tällaista”, Hannialat toteavat. Asikainen laittaa viimeisen merkkinauhan paikalleen, ja kuvio on korjuuvalmis. Elias tietää, mitä seuraavaksi tehdään. ”Sitten mennään metsästä pois”, hän toteaa. Oma palvelu uudelle metsänomistajalle UPM:n uusi www.uusimetsanomistaja.?-verkkosivusto ja Uuden Metsänomistajan palvelu ovat uusille ja perustietoa tarvitseville metsänomistajille uudenlainen matalan kynnyksen tapa päästä alkuun metsäasioiden hoidossa. Sivuston chat-palvelun kautta tai soittamalla puhelinpalvelunumeromme saat lisätietoa. Lue lisää osoitteesta www.uusimetsanomistaja.?
26 METSÄN HENKI 4/15 TEKSTI JA KUVA: TERO IKÄHEIMONEN M etsäsuunnitelma on metsänomistajan työkalu, joka laaditaan tavallisesti kymmeneksi vuodeksi. Suunnitelma pitää sisällään metsän hoitoon ja käyttöön liittyvät toimenpiteet kuviokohtaisine puustotietoineen. Metsänomistajan tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan metsäsuunnitelmaa painottaa eri tavoin, esimerkiksi riistan elinolot huomioiden. Tällöin suunnitelmaan kirjataan esimerkiksi riistan suosimia kosteikkoja, jotka jätetään raivaamatta. Myös metsän kerroksellisuudesta huolehditaan, jotta riistalla on luonnollisia paikkoja hakeutua katseilta piiloon. ”Ei ole niin tärkeää, mitä tehdään vaan mitä jätetään tekemättä”, sanoo UPM:n metsäasiantuntija Petri Ryöti. Metsäsuunnitelman ansiosta tiedot ovat kaikkien metsänkasvatukseen ja -hoitoon liittyvien osapuolien saatavilla: niin metsänomistaja, metsuri kuin hakkuukoneenkuljettajakin tietävät samaa suunnitelmaa katsoessaan, mitä metsässä on tarkoitus tehdä. ”On ensisijaisen tärkeää, että tiedot saadaan kartalle. Sitä kautta ne siirtyvät kaikille työntekijöille metsässä, eivätkä tiedot ole vain metsänomistajan päässä”, sanoo metsäasiakasvastaava Heikki Hujo UPM:ltä. METSÄ KÄYTTÖÖN MONIPUOLISESTI Kiikoislainen Jyrki Sirola on yksi ensimmäisistä UPM:n asiakkaista, jonka tilalle on Riistapainotteinen metsäsuunnitelma • Metsäsuunnitelma on metsätilalle tehty metsien hoitoja käyttösuunnitelma. Metsäsuunnitelma voidaan tehdä riistan elinolot huomioiden. Tavallisesti suunnitelma tehdään kymmeneksi vuodeksi ja siihen sisältyy metsäkartta kuviokohtaisine metsätietoineen ja toimenpide-ehdotuksineen. Lue lisää osoitteesta www.metsämaailma.? UPM:N LAATIMA METSÄSUUNNITELMA VOIDAAN TEHDÄ MYÖS RIISTAN ELINOLOT HUOMIOIDEN. RIISTA PAINOTUS EI VAIKUTA METSÄN TUOTTAVUUTEEN. RIISTAN HUOMIOIMINEN TUKEE METSÄN MONIMUOTOISUUTTA SH UT TE RS TO CK Jyrki Sirola
tehty riistapainotteinen metsäsuunnitelma. Pääasiassa kasvatusmetsästä koostuvan tilan mailla on metsän monimuotoisuudesta ja riistan viihtyvyydestä huolehdittu jo vuosikymmeniä, mutta nyt tiedot ovat ensimmäistä kertaa kootusti yhdessä paikassa. Monialayrittäjä harjoittaa suomenlampaiden kasvatuksen ohessa myös matkailuliiketoimintaa Kiikoisista Enontekiölle. Yksi Taivaantulien lomapaikkojen valteista onkin juuri riistamatkailu. Sirolan mailla riistan huomioiminen on viety hyvin pitkälle. Kaikki ojanpenkat on tasattu ojitusten jälkeen ja kylvetty riistan ravinnoksi. Maastoon on myös rakennettu laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Tulevaisuudessa pieniä jokia ja lampia on tarkoitus kaivaa lisää. Metsäsuunnitelma toimii samalla hankesuunnitelmana Ely-keskuksen suuntaan. ”Ei riista viihdy täysin hoitamattomassakaan metsässä. Se merkkaa tiet ja polut, joita pitkin se kulkee. Lisäksi riista tarvitsee tiheikköjä, joihin pääsee suojaan”, itsekin intohimoisesti metsästystä ja kalastusta harrastava Sirola kertoo. Ja tosiaan: laskeutusaltaan penkalla on maassa tuoreita kauriinjälkiä. Metsänkasvatukselle riistan huomioimisesta ei ole haittaa. Suunnitelmaa laadittaessa on aina tavoitteena, että metsä on omistajalleen myös tulonlähde. Parhaimmillaan kaikki hyötyvät: raivausten osalta voidaan välttää turhaa työtä ja saada säästöjä. Miten riistan elinoloista huolehtiminen on vaikuttanut metsiesi tuottoon, Jyrki Sirola? ”Parantanut sitä. Vuosikasvu on seitsemän mottia hehtaarilta eli täysin normaali.” ”RIISTA MERKKAA TIET JA POLUT, JOITA PITKIN SE KULKEE. LISÄKSI SE TARVITSEE TIHEIKKÖJÄ, JOIHIN PÄÄSEE SUOJAAN.” JYRKI SIROLA 28 METSÄN HENKI 4/15
METSÄN HENKI 4/15 29 SAMI OKSA ympäristöpäällikkö UPM Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta @upm.com KYSYMYS & VASTAUS Metsäteollisuustuotteiden lopputuoteasiakkaat haluavat varmistua, että tuotteissa käytetty puu on peräisin kestävästi ja vastuullisesti hoidetuista metsistä. FSC ® tai PEFC TM tuotteeseen käytetyn raaka-aineen täyttävän kestävän edistää metsäluonnon monimuotoisuutta, joka on perusta ihmisten tarvitsemille luonnon tarjoamille palveluille. Niitä ovat puu, monimuotoisuus, veden puhdistus, hiilen sidonta, kasvien pölytys, metsän virkistysarvot ja monet muut hyödyt. MITÄ METSÄSERTIFIKAATTEJA ON OLEMASSA? järjestelmät ovat FSC ja PEFC. Noin 10 prosenttia miin kuuluvien kansallisten standardien mukaisesti. kilpailevat markkinoilla keskenään. Kiinnostus eri aluekohtaisesti. Asiakas voi valita omiin tarpeisiinsa MITKÄ OVAT PEFCJA FSC-SERTIFIOINNIN EROT? Metsänomistajan omat arvovalinnat ja metsätalouden tavoitteet sekä metsien rakenne ratkaisevat, MIKSI METSÄSERTIFIOINTIA TARVITAAN? parhaiten. FSC:n ja PEFC:n perusvaatimukset ovat samanlaiset, eroja yksittäisissä vaatimuksissa on jonkin verran esimerkiksi suojavyöhykkeiden leveydessä. MITÄ HYÖTYÄ METSÄSERTIFIOINNISTA ON METSÄNOMISTAJALLE? vastuullisesti ja metsänomistajan metsiä hoidetaan hypuuta ostettaessa, koska lopputuoteasiakkaat haluavat varmistua, että tuotteissa käytetty puu on peräisin kestään suomalaisten tuotteiden menestymistä kilpailluilla markkinoilla ja siten myös puun menekkiä. MITEN METSÄSERTIFIKAATIN SAA HANKITTUA? voilla. UPM tarjoaa kumppanuusasiakkailleen mahdollisuutta liittyä UPM:n hallinnoimaan PEFC-sertisuoraan Kestävän metsätalouden yhdistyksen alueellitoimijoilta. Yksityismetsänomistajat voivat liittyä UPM:n FSC® C109750). Keskustele asiasta tarkemmin metsäasiakasvastaavamme kanssa. KANNATTAAKO METSÄT SERTIFIOIDA MOLEMPIEN JÄRJESTELMIEN MUKAISESTI? FSC ja PEFC painottavat eri asioita. Metsänomistaolevat käytännöt mahdollistavat siihen liittymisen helpuolestaan vaatii, että metsänomistaja perehtyy sen vaaKUINKA SUURI OSA SUOMEN METSISTÄ ON SERTIFIOITU? PEFC:n kattavuus Suomessa on noin 90 prosenttia talousmetsistä. FSC:n kattavuus viisi prosenttia. Suurin PEFC:n mukaan.
SUKUPOLVENVAIHDOS ONNISTUU KANSALLINEN METSÄSTRATEGIA TÄHTÄÄ METSÄTILAKOON KASVUUN. TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: UPM JA SHUTTERSTOCK SUOMALAISEN METSÄSEKTORIN YHTEINEN tavoite on suurentaa metsätilakokoa ja torjua tilojen pirstoutumista. Syyt tähän ovat selvät. Suuremmilla tiloilla on paremmat edellytykset aktiiviseen, pitkäjänteiseen ja kannattavaan metsänomistamiseen ja metsäsijoittamiseen kuin pienillä tiloilla. Tilakoon kasvu parantaa edellytyksiä biometsätaloutemme kasvulle. Yksityisten omistamien metsätilojen keskikoko on 30 hehtaaria. Maassamme on paljon pieniä tiloja, sillä noin 61 prosenttia tiloista on alle 20 hehtaarin kokoisia. Kansallisen metsästrategian tavoitteeksi on asetettu, että yli 50 hehtaarin metsätilojen osuus metsäpintaalasta lisääntyy nykyisestä 57 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tilakoon kasvattaminen edellyttää paitsi pirstoutumisen välttämistä myös metsätilatarjonnan lisääntymistä vapailla markkinoilla. Perinteisen henkilömetsänomistuksen lisäksi tarvitaan myös vaihtoehtoisia tapoja omistaa metsää. Hyvä esimerkki siitä ovat yhteismetsät eri muodoissaan, kuten perheiden ja sukujen yhteismetsät, metsäsijoittajien yhteismetsät sekä ammattilaisvetoiset yhteismetsät. METSIEN PIRSTOUTUMINEN VAANII SUKUPOLVENVAIHDOKSESSA Yleisesti metsänomistajat haluavat siirtää tilansa kokonaisina seuraavalle polvelle. Samoin metsänomistajat haluavat sukupolvenvaihdostilanteessa kohdella lapsiaan perintöoikeudellisesti tasapuolisesti. Monet syyt voivat kuitenkin johtaa metsien pirstoutumiseen. Tila voi jakautua esimerkiksi yhteisomistuksen lopettamisen seurauksena tai jos yhteisomistuksen välttämiseksi kullekin lapselle luovutetaan metsäpalsta yksinomistukseen. Yksittäisten päätösten ja valintojen taustalla heijastuvat monesti vaihtoehdoista riippuen sukupolvenvaihdoksen verotus ja muut kustannukset. Tilakokonaisuutta ja sen puustoa on kuitenkin hyvä tarkastella sukupolvenvaihdoksessa metsäsijoituksena tai yrityksen tuotantokoneistona, jossa puun kasvu TILAA PIRSTOMATTA Sukupolvenvaihdos ”OSAKKAILLA ON KÄYTÄNNÖSSÄ OLTAVA VALMIUS KÄYDÄ KAUPPAA TILOJEN MÄÄRÄOSISTA.” 30 METSÄN HENKI 4/15 UPM Metsävarallisuuspalveluista apua Metsätilan sukupolvenvaihdokseen • Autamme löytämään sinulle sopivimmat ratkaisut ja toteuttamaan metsätilan omistajavaihdoksen Metsän arvon määritykseen • Pohjana on UPM:n tietojärjestelmässä ylläpidetty metsäsuunnitelma • Metsän arvio auttaa sinua hallitsemaan metsän omistajavaihdosta METSÄPALVELUT HEIKKI KALVILA Yhteismetsään liittymiseen • Hoidamme alueiden liittämisen UPM Yhteismetsään avaimet käteen -palveluna Metsäverotukseen • Palvelumme auttaa sinua hoitamaan metsätalouden veroilmoitukset vaivattomasti • Lähetät vain tositteet, tilitoimisto laatii metsäveroilmoituksen ja säilyttää tositteesi
kerryttää tuottoa ja tuloa pitkässä sijoitushorisontissa. Helpot ratkaisut voivat mutkistua pitkässä juoksussa painottaa UPM Metsän lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. ”Usein perheen metsien yhteisomistukseen ajaudutaan perikuntana metsänomistajan kuoltua. Tavallista on myös luovuttaa metsät sisaruksille yhteiseksi. On hyvä huomata, että esimerkiksi metsäkiinteistön lahjoittaminen sisarusten yhteisomistukseen on eräänlainen välitilavaihe. Yhteisomistukseen niin sanottuna yhtymänä on voitu päätyä esimerkiksi tasapuolisuuskysymysten vuoksi. Tai perhepiirissä ei haluta sitoa yhden sisaruksen rahavaroja perhemetsien ostoon. Jotta yhtymän metsätilakokonaisuus ei yhteisomistusta lopetettaessa pirstoudu, on osakkailla käytännössä oltava valmius käydä kauppaa tilojen määräosista. Eli tarvitaan yksimielisyys kauppahinnasta ja ostajasta sekä muilta osakkailta valmius myydä osuutensa. Tilanne monimutkaistuu edelleen, jos yhtymän osakkaina on jo kuolinpesiä osakkaineen.” KESKITETTY ISÄNNYYS TAI EMÄNNYYS PITÄÄ TILAT KOKONAISINA Sukupolvenvaihdoksessa tilat voidaan pitää eheänä kokonaisuutena, mutta se edellyttää kauaskantoista suunnittelua. Kun sukupolvenvaihdos tehdään metsänomistajan elinaikana, käytössä on laajasti toimintavaihtoehtoja ja kaikki perheenjäsenet saman pöydän ääressä. ”Yhteisomistuksen välitila on ohitettavissa, mikäli metsä voidaan siirtää kaupalla yhdelle saajalle tai jos metsänomistaja voi lahjoittaa tai jättää perinnöksi metsän yhdelle saajalle ja tämän kanssasisaruksille vastaavasti muuta omaisuutta”, Kalvila kertoo. ”Monesti metsätilan varallisuusarvo on kuitenkin suuri eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta esimerkiksi lahjoittaa metsäomaisuutta yhdelle ja muille lapsille euromääräilue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I METSÄN HENKI 4/15 31 UPM Yhteismetsän hyödyt • Ammattilaiset huolehtivat puuston tuottokunnosta puolestasi • Osakkaana saat säännöllistä tuloa vaivattomasti • Sukupolvenvaihdos ja perinnönjako käy osuuksilla tasapuolisesti ja helposti • Yhteismetsään liitetyt metsät eivät pirstoudu Soita ja kysy lisää Yhteismetsäpuhelin 0204 160016 www.metsämaailma.?
32 METSÄN HENKI 4/15 METSÄPALVELUT Sukupolvenvaihdos sesti kutakuinkin saman verran muuta omaisuutta.” Tässä tilanteessa ratkaisu voi olla metsien luovutus osittain vastikkeellisena, käytännössä lahjaluonteisella kaupalla. Silloin ostajan maksamaa kauppahintaa käytetään niin sanottuna sisarosuuskorvauksena tilanpidon jatkajan sisarusten perintöoikeudellisten hyvitysvaateiden hoitamiseen. ”Metsän arvion lisäksi kehitysennusteet metsän tulevista tuloista ja menoista sekä puuston arvosta ovat hyvä pohja paitsi kannattavuuslaskelmille, myös oiva keino hallita perintöoikeudellisia kysymyksiä”, Kalvila muistuttaa. YHTEISMETSÄ SUOJAA PIRSTOUTUMISELTA Kalvilan mukaan pirstoutumisen riski lisääntyy ja problematiikka monimutkaistuu edelleen, kun metsäomaisuuden määrä ja arvo kasvaa. ”Isoissa metsätilakokonaisuuksissa ja laajoissa yhteisomistuksissa metsänomistuksen keskittäminen yksiin käsiin voi suvun sisällä kaatua helposti jo kauppa hintakysymyksiin. Tämä luo tarvetta hakea myös vaihtoehtoja perinteisille henkilömetsänomistuksille.” Hyvä ratkaisu, jolla suojata metsätilan pirstominen, on yhteismetsä. Tällöin sukupolvenvaihdokset ja perinnönjaot tapahtuvat yhteismetsäosuuksilla eikä metsäalueisiin puututa. Yhteismetsäosuuksia on esimerkiksi helppo lahjoittaa tai jakaa perintönä perhepiirissä tasapuolisesti. ”Yhteismetsä on metsätalouden harjoittamiseen räätälöity omistusmuoto. Monet perheet ja suvut ovatkin perustaneet oman yhteismetsän metsiensä hallinnointiin. Valtaosin motiivina näissä on pirstomisen välttäminen omistajavaihdoksissa sekä halu säilyttää suuren yksikkökoon mittakaavaedut metsätaloudessa. Ammattilaisvetoisena yhteismetsä tarjoaa lisäksi osakkailleen huolettoman tavan saada säännöllistä tuloa metsänomistuksestaan”, Kalvila tiivistää. ”YHTEISMETSÄ ON METSÄ TALOUDEN HARJOITTAMISEEN RÄÄTÄLÖITY OMISTUSMUOTO.” HEIKKI KALVILA METSÄN HYVÄ HOITO JATKUU YHTEISMETSÄSSÄ KUHMOISISSA ASUVAT Hannu ja Sirkka Toivonen päätyivät tekemään metsäomaisuuden sukupolvenvaihdoksen yhteismetsäosuuksilla. He liittivät metsänsä UPM Keski-Suomen yhteismetsään ja lahjoittivat lapsilleen Päivi Uusitalolle ja Timo Toivoselle yhteismetsäosuudet vuonna 2015. ”Esittelin ratkaisun lapsille valmiina pakettina. Tässä ei tarvitse itse miettiä hakkaako vai hoitaa, eikä kamppailla veroilmoitusten kanssa. Kumpikaan lapsista ei ollut kovin kiinnostunut ottamaan metsää itselleen, joten tämä järjestely sopi oikein hyvin”, kertoo Hannu Toivonen. Hannu itse on tehnyt pitkän uran UPM:n puunhankinnassa ja hoitanut itse aktiivisesti vanhemmiltaan 1980-luvulla ostamaansa metsätilaa. ”Yhteismetsä oli meille sopiva ratkaisu, jolla vältyttiin metsän jakamiselta tai myynniltä. Metsä säilyy yhtenäisenä ja side metsään säilyy omalla tavallaan”, Hannu Toivonen tuumii. Viime vuodelta Toivosten vanhempi polvi sai yhteismetsän osakkailleen jakamaa ylijäämää. Seuraavan kerran tuotto jaetaan uusien osakkaiden tilille. Korjaamoyrittäjänä toimivan Timo Toivosen mukaan ratkaisu on toimiva. ”Oma aika ei riitä kaikkeen, ja metsät tarvitsevat aikaa ja tekijää. Antaa ammattilaisten hoitaa.” Metsätilan sukupolvenvaihdos hoitui Toivosten perheessä helposti. Vasemmalta pöydän ääressä yhteismetsäosuuksien saajina Timo Toivonen ja Päivi Uusitalo sekä luovuttajina Sirkka ja Hannu Toivonen. Takana Heikki Kalvila UPM Metsältä.
KOPIOPAPERIA KULUU nykyisin maailmanlaajuisesti lähes yhtä paljon kuin noin vuosikymmen sitten. Vaikka saturoituneilla Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoilla kopiopaperin kysyntä laskee lievästi, Aasia, erityisesti Kiina, pitää huolen siitä, että kopiopaperin maailmanlaajuiset markkinat kasvavat edelleen. ”Maailmassa kulutetaan keskimäärin noin 18 asukasta kohti, ääripäinä Yhdysvaltain 74 kiloa ja toisaalta Afrikan alle 3 kiloa. Kiinassa paperia käytetään tällä hetkellä noin 20 kiloa vuodessa asukasta kohden. Tämä merkitsee, että Aasiassa on valtava kasvupotentiaali”, toteaa UPM Paper ENA:n (Europe & North America) MHO -liiketoimintaalueesta vastaava johtaja Petteri Kalela. Digitaalisen mediasisällön kasvu jopa tukee tulostusja kopiopaperin kysynnän kasvua. ”Tietoa halutaan vaihtaa entistä enemmän, ja tätä kautta myös tarve dokumenttien tulostamiseen kasvaa. Täysin paperittomia konttoreitakin on kohtuullisen vähän, eikä näköpiirissä ole tähänkään oleellista muutosta.” Digipainatus on vahvassa nousussa tällä hetkellä. Myös erikoispaperilajien käyttö kopioinnissa yleistyy – esimerkiksi A5-kokoiselle paperille printtaaminen. LAADULLA ON VÄLIÄ UPM valmistaa laadukkaita kopiopaperituotteita Suomen, Saksan ja Kiinan tehtaillaan. ”Laadukas kopiopaperi on pölytöntä ja riittävän jämäkkää, jotta sen liikkuvuus kopiokoneessa on hyvä ja toisaalta sitä on miellyttävä pitää myös kädessä ja lukea. Hyvän kopiopaperin tunnusmerkkinä on myös laadukas painojälki. Paperin väri on myös tarpeeksi vaalea, jotta se tarjoaa riittävän painojälkikontrastin.” UPM huolehtii siitä, että sen valmistamat paperituotteet täyttävät – jopa ylittävät – loppukäyttäjien tiukat kriteerit ja lainsäädännön asettamat normit yritysvastuuasioiden osalta. ”Meille on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki käyttämämme puukuitu tulee kestävistä lähteistä eikä trooppisia lehtipuita ole käytetty raaka-aineena. Asiakkaillemme tämä näkyy PEFC™ja FSC ® Nordlandin ja Kymin tehtailla valmistettavilla kopiopapereilla on EU Ympäristömerkintä, mikä on tae erinomaisesta ympäristösuorituskyvystä. ”Paperi on hyvin konkreettinen ja inhimillinen tuote. Sitä voi kosketella ja pitää kädessä, arkistoida ja tuhota ympäristöystävällisesti ja tietoturvallisesti. Joidenkin tutkimusten mukaan paperilta oppii paremmin kuin näytöltä. ”DIGITALISAATIO ON MONELTA OSIN JOPA LISÄNNYT PAPERIN KULUTUSTA.” PETTERI KALELA METSÄN HENKI 4/15 33 TEKSTI: NINA GARLO | KUVA: UPM PITÄÄ PINTANSA INNOVAATIO DIGITALISOITUMINEN MULLISTAA NOPEASSA TAHDISSA ERI TEOLLISUUDENALOJEN LIIKETOIMINTATAPOJA MAAILMANLAAJUISESTI. KOPIOPAPERI
PARTION SYDÄN ON TOIMIMINEN LUONNOSSA. MAAMME SUURIN KASVATUSJÄRJESTÖ TARJOAA SOPIVASTI VASTUUTA KAIKENIKÄISILLE. PARTIOLAINEN OPPII TEKEMÄLLÄ ANTTI KOISTINEN LIITTYI partioon 7-vuotiaana. Nyt, 26-vuotiaana edelleen aktiivisena partiolaisena, Koistinen on vähän harmissaan sisätöiden valtaamasta ajankäytöstään. Metsäasioita mahtuu onneksi silti jokaiseen päivään. Koistinen toimii nykyään Suomen Partiolaisten metsäryhmän puheenjohtajana ja on mukana maaja metsätalousministeriön asettamassa kansallisessa metsäneuvostossa. ”Partio on mukana nimenomaan kasvatusjärjestönä, joka yhdistää virkistystä, suojelua ja taloudellisen käytön ymmärrystä toiminnassaan. Yhdistämme sopuisasti metsän käyttöön liittyviä intressejä – ja olemme siinä vieläpä aika hyviä! Meillä on monipuolinen suhde luontoon ja paljon annettavaa yhteiseen keskusteluun metsiin ja niiden kestävään käyttöön liittyen. PARTIOSSA ELÄÄ VAHVANA arvostus metsää kohtaan. ”Meillä Suomessa hyvinvoivasta metsästä riittää kyllä kaikille. Metsää saa ja pitää käyttää – monin tavoin.” Jokamiehen oikeudet määrittelevät partiolaiselle, mitä metsässä saa tehdä. Ideologiaan kuuluu vankasti myös se, mitä ei saa tehdä. Lapset ja nuoret kasvavat sudenpennusta kunnioittamaan luontoa. ”Partioliikkeen perustaja, Robert Baden-Powell, neuvoi partiolaisia jättämään luontoon jälkeensä kaksi asiaa: ei mitään ja kiitoksen.” Koistiselle partio ja metsä ovat antaneet paljon iloa, ystäviä ja osaamista. Metsä antaa hänelle tulevaisuudessa toimeentulonkin. ”Opiskelen Aalto-yliopistossa biotuotetekniikkaa, jossa tähdätään luonnonvarojen kestävään käyttöön.” Koistinen on myös metsänomistaja. Suvun metsät kasvavat Heinävedellä Savossa. Ensi kesän tärkein metsä partiolaisille on sen sijaan Hämeenlinnassa. Evon retkeilyalueelle nousee heinäkuussa 15 000 partiolaisen voimin Suomen suurin nuorisotapahtuma, Finnjamboree Roihu. TEKSTI: LOTTA VAIJA | KUVA: JASKA POIKONEN 34 METSÄN HENKI 4/15 TYÖPAIKKANA METSÄ Partiojohtaja Antti Koistisen ohjenuorat: Tekemällä oppiminen. Vastuun jakaminen: Anna nuoremmille mielekästä vastuuta sopivankokoisina paloina. He kantavat sen kyllä! Aivan kuin metsä sopii kaikenikäisille, niin sopii myös partioharrastus. Kokeneella metsänomistajalla on taatusti paljon jaettavaa partiolaisille. Jätä metsään jälkeesi kaksi asiaa: ei mitään ja kiitos. 1 2 3 4 ”YHDISTÄMME SOPUISASTI METSÄN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ ERI INTRESSEJÄ – JA OLEMME SIINÄ VIELÄPÄ AIKA HYVIÄ!” ANTTI KOISTINEN Partion uuden metsäohjelman myötä järjestö pyrkii ottamaan entistä suuremman roolin lasten ja nuorten metsäsuhteen kehittämisessä sekä metsäkokemuksen tarjoajana. Lue lisää osoitteesta www.partio.? www.mmm.? www.roihu2016.?
METSÄN HENKI 4/15 35 UPM ja Suomen partiolaiset yhteistyöhön UPM JA SUOMEN Partiolaiset ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten metsäsuhteen vahvistaminen muun muassa tuottamalla metsäinen mobiilipeli partiolaisten käyttöön.
UPM METSÄ ETSITKÖ UUTTA KUMPPANIA? Kysy lisää UPM metsäammattilaiselta www.metsämaailma.? tai soita 020 416 121. UPM Metsä Kumppanuussopimus on täysin uudistunut. Kun keskität metsäasiointisi meille, saat runsaasti rahanarvoisia etuja puukauppaan ja metsävarallisuutesi hoitoon. Kumppaninamme varmistat vaivattoman tuoton ja huolehdit metsäsi hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat aina, kun tarvitset meitä. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ Suunnitelmallista metsänhoitoa