UPM Metsän henki 4/2013 - Lehtiluukku.fi

VAIHTOEHTOJA JA VAPAUTTA – METSÄLAKI UUDISTUU S . 14 MITEN METSÄN HOITAMINEN VAIKUTTAA SEN TUOTTOON? S . 20 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2013 Koulutettujen avainyrittäjien verkosto hoitaa puun korjuun ja kuljetuksen kestävästi. sivu 22 PUU KAATUU JA KULKEE w w w .m et sä m a a ilm a .? LEENA VEPSÄ, ETÄMETSÄNOMISTAJA ESPOOSTA S. 26
2 METSÄN HENKI 4/13 ASKOLA, ITÄINEN UUSIMAA, VANHALLE SUOLLE TEHTY PELTO: Teerillä on vuodesta toiseen vakiosoidinpaikat, joten Arto Juvonen tietää hyvin tarkkaan, mihin kuvaustelttansa aamuyöllä pystyttää. Nämä kaksi teerisoitimen valtakukkoa saapuivat runsaan kuukauden ajan joka ikinen aamu samaan paikkaan taistelemaan keskenään tonttiensa rajoista. Kuvausteltasta teerikukot eivät häiriintyneet – kuvia saattoi räpsiä aivan rauhassa parhaimmillaan muutaman metrin päästä tappelutantereesta. Satunnaisemmin soitimelle saapuneet nuoremmat koiraat jäivät suosiolla pellon reunalle hyppimään. Ja kun naaraat viimein aamun taittuessa päiväksi saapuivat, ne valitsivat parittelukumppaneikseen juuri ne pahimmat, arpiset ja tukoille toisensa repimät riitapukarit. Mitä niistä rentuista sanotaankaan…? LO TT A VA IJA
KOKO KESÄN POIKAMIESELÄMÄÄ VIETTÄNEET VANHAT TEERIKUKOT KERÄÄNTYVÄT SYYSAAMUISIN TAAS SOIDENPAIKOILLE SOITIMELLE, JOKA EI KUITENKAAN OLE NIIN KIIHKEÄÄ KUIN KEVÄÄLLÄ. TEERI VIIHTYY KOIVIKOISSA JA KOSTEIKOISSA TEERI (TETRAO TETRIX) on yleisin ja näkyvin metsäkanalintumme. Laji esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Koivun silmut ja urvut ovat talvella teerille tärkeintä ravintoa. Niitä teeret napsivat lyhyen talvipäivän aikana kupunsa täyteen. Pimeän ajan ja kovilla pakkasilla suurimman osan päivästä teeret viettävät lumikiepissä suojassa pedoilta ja pakkaselta. Lajien huomioon ottaminen metsätaloustoimenpiteissä vaatii niiden elinympäristöjen tuntemusta. Teeren osalta keskeistä on huolehtia koivun esiintymisestä läpi kiertoajan taimikosta säästöpuiksi. Hyönteisja marjaravinnon osalta soiden ja kankaiden vaihettumisvyöhykkeiden ja kosteiden painanteiden säästäminen lisää teeren elinympäristöön sen kaipaamaa vaihtelua ja tärkeitä ravintoalueita. Kuusi-alikasvos taas tarjoaa suojapaikkoja. Metsäserti?ointi on keskeinen tapa turvata luonnon monimuotoisuutta ja myös teeren elinympäristöjä. Voima tulee laajasta mittakaavasta, jolla serti?ointia toteutetaan. Serti?oinnin mukaiset säästöpuut tuovat teerelle oman ravinnonlisänsä talven muuten niin vaativiin olosuhteisiin. KUVA: LINTUKUVA.FI / ARTO JUVONEN TEKSTI: JUHA-MATTI VALONEN JA SAMI OKSA METSÄN HENKI 4/13 3
4 METSÄN HENKI 4/13 UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN ”Minua motivoi uskoni siihen, että ekologinen tieto ja metsäosaaminen ovat yhteen sovitettavissa olevia eivätkä suinkaan toisensa pois sulkevia asioita.” 34 4/2013 NÄINÄ AIKOINA ei ole vaikeaa keksiä puheenaiheita, kun ollaan koolla metsäisissä merkeissä. Metsäalalla on käynnissä monia muutoksia. Niistä yksi isoimpia on metsälain muutos, jonka taustoista ja sisällöstä kerromme tarkemmin tässä lehdessä sivulla 14. On hyvä perehtyä lain tuomiin mahdollisuuksiin ja keskustella omiin tavoitteisiin ja omaan metsään parhaiten sopivista toimenpiteistä metsäammattilaisten kanssa. Erilaisissa tilaisuuksissa tapaa usein aktiivisia metsänomistajia, joilla on kokemusta ja näkemystä metsäasioista. On sekä mukavaa että hyödyllistä vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Metsän henki -lehti on yksi kanava, jonka avulla haluamme kertoa teille metsänomistajille niin metsäalan ajankohMETSÄASIAT PUHUTTAVAT taisista asioista kuin siitä, millaisia palveluja me teille tarjoamme. Lehden sisällöstä voitte halutessanne antaa palautetta: www. metsämaailma.?/metsänhenki Omaan metsään liittyvissä asioissa parhaita keskustelukumppaneita ovat UPM:n paikalliset metsäammattilaiset. Metsänomistajia palvelevaan ketjuun kuuluvat olennaisena osana myös puun korjuuta ja kuljetusta hoitavat sopimusyrittäjämme. Heistä yksi, Mäkinen & Pojat Juupajoelta, kertoo omasta roolistaan kokonaisuudessa sivulla 22. Niin yrittäjät kuin muukin organisaatiomme on viritetty toimimaan niin, että toteutamme sloganiamme Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. NILLA HIETAMÄKI, päätoimittaja 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS 32 TERVEISIÄ METSÄMATKALTA 33 HISTORIA – PAKKANEN 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: JUHA-MATTI VALONEN Rupiliskolle kuuluu jo hyvää. 10 Uusi metsäveropalvelu auttaa metsänomistajaa hallitsemaan verotustaan vaivattomasti. 31
PÄÄKIRJOITUS SYKSYN KÄÄNTYESSÄ TALVEEN metsänomistamisen näkymät lähitulevaisuuteen ovat varsin hyvät. Puukauppa on käynyt poikkeuksellisen tasaisesti koko vuoden, ja tuotantolaitostemme puunkäyttönäkymät ovat hyvät. OLEMME ILMOITTANEET julkisuuteen suunnitelmista kapasiteetin lisäyksiin sellutehtaillamme. Myös sahatavaran vienti vetää tällä hetkellä hyvin, ja uuden biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat pitkällä. VUODEN LÄHENTYESSÄ loppuaan haluan kiittää yhteistyökumppaneitamme hyvin sujuneesta vuodesta. Metsänomistajien, UPM:n yrittäjien ja oman henkilöstömme yhteistyöllä olemme pystyneet varmistamaan, että UPM:n tuotantolaitoksilla on sopiva määrä oikeanlaista puuta käytettävissään. METSÄLAIN MUUTOS on ollut näkyvästi esillä syksyn aikana. Uuden metsälain mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat puhuttaneet metsäja luontoväkeä. Uusi laki tuo sekä vapautta että vastuuta. Tästä lehdestä voit lukea lisää uudesta metsälaista, lain taustoista ja lain mukanaan tuomista muutoksista. UPM:N MIELESTÄ yrittäjämäisen metsänomistamisen mahdollisuuksien lisääminen on muutos erinomaiseen suuntaan. Metsäomaisuuden aktiivinen ja suunnitelmallinen käyttö takaa parhaan tuoton metsästä. Iso muutos laissa on, että jatkuvapeitteinen eli eriikäisrakenteinen metsänkasvatus tulee perinteisten metsänkasvatusmenetelmien vaihtoehdoksi. Olemme kouluttaneet henkilöstömme ja yrittäjämme uuden lain mahdollisuuksiin. Kertokaa metsäammattilaisillemme, millaisen metsän haluatte. Asiantuntijamme esittelevät teille sopivia vaihtoehtoja teidän metsänne parhaaksi. Millaisen metsän sinä haluat? UPM TARJOAA palveluja metsänomistajan haluamassa laajuudessa. Kokonaispalvelumme kattaa kaiken puukaupasta metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon. Lisäksi tarjoamme asiantuntijapalveluja lakipalveluihin, sukupolvenvaihdoksiin, yhteismetsiin ja metsäverotukseen liit tyen. Moni metsänomistaja asuu nykyään kaukana metsistään tai on muuten kiireinen. Jos haluat, että metsäsi hoito on helppoa ja vaivatonta, käänny puoleemme. Etsitään yhdessä juuri sinulle ja metsällesi sopiva ratkaisu. JOULUNAIKA on hyvä rauhoittaa oman lähipiirin huomioimiseen ja voimien keräämiseen, kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Luonto ja metsä ovat hyviä rentoutumispaikkoja ympäri vuoden. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! AKTIIVISTA METSÄNOMISTUSTA JA METSÄLAIN TUOMIA MAHDOLLISUUKSIA ”METSÄNOMISTAMISEN NÄKYMÄT LÄHITULEVAISUUTEEN OVAT VARSIN HYVÄT.” SAULI BRANDER johtaja UPM metsäpalvelut ja maankäyttö
NÄR NU HÖSTEN övergår i vinter ser det ganska ljust ut på skogsägarfronten. Virkeshandeln har varit ovanligt jämn under hela året och prognoserna för virkesanvändningen vid våra produktionsanläggningar är också goda i dagsläget. UPM HAR OCKSÅ offentliggjort sina planer på ökad kapacitet vid cellulosafabrikerna. Även sågvaruexporten drar bra just nu, och i Villmanstrand har byggnadsarbetena redan kommit långt på nya bioförädlingsanläggningen. NÄR ÅRET NU går mot sitt slut vill jag tacka alla våra samarbetspartners för att det förlöpt så smidigt. Tack vare samarbetet mellan skogsägarna, UPM:s företagarkår och vår egen personal har vi klarat av att säkerställa tillgången på rätt slags virke till lämplig mängd för UPM:s produktionsanläggningar. ÄNDRINGARNA I SKOGSLAGEN har fått offentlighet under hösten. Den nya skogslagens möjligheter har tilltalat skogsoch naturfolket. Den nya lagen både för med sig och frigör ansvarstagande. I denna tidning kan du läsa mer om den nya skogslagen, bakgrunderna till den och förändringar den för med sig. UPM SER DEN ökande företagsamheten i skogsägandet som en förändring i utomordentlig riktning. Aktiv och planenlig användning av skogsegendomen garanterar den bästa avkastningen. En stor förändring i skogslagen är, att det tillkommer ett alternativ till de traditionella skogsodlingsmetoderna, en skogsodling med träd i olika åldrar för en fortsatt heltäckande skog. Vår personal och våra företagare har fått utbildning om de möjligheter nya skogslagen medger. Kontakta våra skogsfackmän och berätta hurdan skog ni vill ha, så kan de med sin yrkeskunskap ta fram de lämpligaste alternativen för er skog. Hurdan skog vill du ha? UPM ERBJUDER TJÄNSTER i den omfattning skogsägaren önskar. Vårt heltäckande tjänsteutbud spänner över hela fältet, från virkeshandel och skogsförnyelse till plantskogsvård. Dessutom erbjuder vi experttjänster gällande juridiska frågor, generationsväxling, samfällda skogar och skogbeskattning. Många skogsägare är numera bosatta långt borta från sin skog eller är annars mycket upptagna. Ifall du vill att din skog blir skött enkelt och problemfritt kan du vända dig till oss. Tillsammans hittar vi just den lösning som bäst passar för dig och din skog. UNDER JULEN ÄR det bra att ta det lugnt i sin närmaste krets och samla krafter, på det sätt som bäst passar en själv. En bra och lämplig avkoppling året runt är att vistas ute i naturen och skogen. En god och fridfull juletid! AKTIVT SKOGSÄGANDE OCH NYA SKOGSLAGENS MÖJLIGHETER ”DET SER GANSKA LJUST UT PÅ SKOGSÄGARFRONTEN.” SAULI BRANDER direktör UPM Skogstjänster och markanvändning LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE
METSÄN HENKI 4/13 7 4/2013 UUDEN METSÄLAIN ON MÄÄRÄ ASTUA VOIMAAN 1.1.2014. Enemmän valinnanvapautta ja vaihtoehtoja metsänhoitoon: 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Esko Koivisto Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 22 26 30 AVAINYRITTÄJÄ MATTI MÄKINEN Korjuuyrittäjä on paljon vartijana. Työn jälkeä seurataan huolellisesti niin luonnon kuin tulostenkin kannalta. METSÄ 360° Etämetsänomistaja Leena Vepsä luottaa metsänhoidossa UPM:ään. VEROVINKKEJÄ METSÄTILAN OSTAJALLE + Uusi palvelu auttaa metsänomistajaa metsä veroilmoituksen teossa. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan UPM Kymin paperitehtaan paperille.
8 METSÄN HENKI 4/13 PUUKAUPPAA ON KÄYTY tänä vuonna aktiivisemmin kuin kertaakaan edellisen viiden vuoden aikana. Puun hinnat ovat säilyneet edellisen viiden vuoden keskimääräisellä tasolla. Metsänomistajien kannattaa nyt tarjota puuta myyntiin niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden puuntarvetta. Näin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. ”Tuotantolaitostemme puunkäyttönäkymät ovat hyvät, ja ostamme kaikkea puuta jatkuvasti. Me UPM:ssä haluamme ylläpitää puukaupassa tätä aktiivista mallia ympäri vuoden”, sanoo UPM:n puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Esa Retva. Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia kaikista metsään liittyvistä asioista metsän hoitotöistä lakipalveluihin. UPM:n metsäasiakasvastaavat palvelevat yli 100 toimipisteessä ympäri Suomea. Metsäasiakasvastaavien yhteystiedot www.metsämaailma.? tai 0204 16121 PUUKAUPPA ON KÄYNYT TASAISESTI U U T I S E T Olethan jo tilannut eMetsämaailman? ELLET OLE VIELÄ tilannut sähköpostiisi UPM Metsän sähköistä eMetsämaailmauutiskirjettä, se käy helposti verkkopalvelussamme UPM Metsämaailmassa. www.metsämaailma.? Kiinnostaako metsäsijoittaminen? JOS METSÄ SIJOITUSKOHTEENA kiinnostaa, kannattaa käydä metsäsijoittamiseen keskittyvällä sivustollamme www.rahakasvaapuissa.? UPM:n myytävät metsätilakohteet löytyvät osoitteesta www.bonvesta.? Testaa mitä puuta sinä muistutat Oletko ystävällinen koivu vai sitkeä kataja? Testaa, mitä puulajia muistutat tekemällä huippusuosittu puulajitestimme UPM Metsämaailmassa. www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 4/13 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tykkää meistä Facebookissa, niin pysyt kärryillä ajankohtaisista kuulumisistamme. www.facebook.com/metsamaailma UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsänomistajille PUUKAUPPAPALVELUT tukset METSÄPALVELUT nittelu ja toteutus sista istutukseen ja taimikonhoisuojelu MUUT EDUT asiantuntijalta www.metsämaailma.? tai 020 416 121. PERUSTA ELINVOIMAINEN KUUSENTAIMIKKO UPM TUOTTO TAIMIKON AVULLA U PM Tykkää meistä Facebookissa S H U TT ER S TO C K PM Metsältääää tä tä lt ält äl ä sä sä sä ts ts et et Me Me Me M M M M M M M M M PM PM PP onipuoliset tt et et e se se is is lis oli ol oo uo uo pu pu pp ip nip ni ni on on on ooo alvelut metsännn än än ä sä sä sä ts ts et et e me me m m m m t t ut ut u lu elu el e ve ve v lv lv al aaa pppppp --mistajilleeee le lle ll ill jil ji aji aj a ta ta sta st is is mis mi m m m UKAU U U AU A KA K UK U U PP P P PP P P A A A A P P P P P P PALVELUTT UT U U LU EL VE VE LV LV AL A A P P P KONEELLINEN TAIMIEN ISTUTUS yhdistettynä samanaikaiseen maanmuokkaukseen ja taimikon koneelliseen kitkentään on kustannustehokas kuusen uudistamismenetelmä. Uusi puusukupolvi saadaan kasvuun nopeasti ja alueesta tulee uudistushakkuun jälkeen nopeasti tuottokuntoinen. UPM TuottoTaimikko on kiinteähintainen tuote, jonka lopputulos on kustannustehokkaasti toteutettu tasalaatuinen ja elinvoimainen taimikko. Puuston päätehakkuun jälkeen kuusen uudistusalueella maa muokataan ja UPM:n laatutaimet istutetaan maahan samalla kertaa samalla koneella. Noin neljän vuoden kuluttua alue kitketään koneellisesti. Koneellinen kitkentä on taimikonperkausmenetelmä, joka vähentää ratkaisevasti vesomista ja siksi myös taimikon perkaustarvetta kitkennän jälkeen. Taimikko varttuu tasaisena ja laadukkaana ja lopputuloksena on elinvoimainen ja arvokas metsä, joka sitoo hiiltä ja mahdollistaa metsänomistajalle parhaan mahdollisen tuoton. Kysy lisätietoja UPM:n metsäasiakas vastaavilta. www.metsämaailma.?
10 METSÄN HENKI 4/13 U U T I S E T TÄNÄ VUONNA PÄÄTTYVÄSSÄ METSO-verkostohankkeessa on kaivettu 21 uutta lampea, joista kuusi UPM:n maille Pohjois-Karjalaan. Seurannoissa havaittiin rupiliskojen levinneen jo kuuteen uuteen lampeen. Lampia on kaivettu alueille, joiden rupiliskokannat ovat heikentyneet esimerkiksi lampien umpeenkasvun tai ojitusten takia. Lisäksi rupiliskojen elinoloja on kohennettu kunnostamalla olemassa olevia lampia. Lampien suunnittelu ja toteutus on tehty ELYja Metsäkeskuksen sekä UPM:n yhteistyönä, ja kaivuutöihin osallistui paikallisia koneyrittäjiä. Rupiliskon esiintymisalueet osataan nykyään huomioida osana normaalia metsänhoitoa. Hakkuissa rupiliskolampia ympäröivä puusto säästetään. Rupiliskon elinolosuhteiden parantamisessa on kyetty viemään ekologinen tieto ja nykyaikainen metsäosaaminen jo hankkeen aikana käytännön metsätaloustoimintaan, toteaa UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman hankkeissa tehdään työtä Suomen metsien lajiston hyväksi. UPM on ollut mukana neljässä eri METSO-yhteistoimintaverkostossa. UPM on auttanut myös yksityisiä metsänomistajia liittämään metsäalueitaan METSOon. RUPILISKO VOI PAREMMIN METSO-HANKKEEN ANSIOSTA UUSI BIOLÄMPÖLAITOS TUOTTAA KUORESTA ENERGIAA KORKEAKOSKEN SAHALLA UPM KORKEAKOSKEN SAHALLA Juupajoella on otettu käyttöön uusi, pelkästään biopolttoainetta käyttävä lämpölaitos. Laitos parantaa sahan energiatehokkuutta ympäristöystävällisellä tavalla hyödyntäen sahausprosessista ylijäävän puun kuoren. Uuden laitoksen myötä fossiilisen polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Myös sivutuoteja jätekuljetusten tarve on pienentynyt merkittävästi. Valtaosa sahan tuotannosta menee vientiin Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Saha työllistää noin 80 puualan ammattilaista sekä välillisesti joukon korjuuja kuljetusyrittäjiä. V IL LE V U O RI O Rupiliskosta tuli hankkeen aikana koko Pohjois-Karjalan maskotti; se on esiintynyt niin lehdissä, rock-tapahtumassa, musiikkivideolla kuin lautapelissäkin. Vuonna 2012 Joensuun kaupunki nimesi rupiliskon nimikkolajikseen.
METSÄN HENKI 4/13 11 Mistä luontojulisteesta haluaisit uusintapainoksen – osallistu äänestykseen! Minkä UPM Metsän suosituista luontojulisteista haluaisit nähdä uusintapainoksena: perhoset, linnut vai kovakuoriaiset? Lisätietoja julisteäänestyksestä www.metsämaailma.? ja www.facebook.com/metsamaailma. UPM Metsä on vuosien mittaan julkaissut kaikkiaan 12 erilaista luontojulistetta: metsiemme käävät, kovakuoriaiset, sudenkorennot, linnut, perhoset, sammaleet, sienet, lehtokasvit, jäkälät, pisitäiset, puut ja harjukasvit. Osasta julisteita painos on lisäpainoksista huolimatta jo aikaa sitten loppunut. Erityisesti perhos-, lintuja kovakuoriaisjulisteita kysytään meiltä jatkuvasti, joten olemme päättäneet ottaa uusintapainoksen jostakin näistä kolmesta suositusta julisteestamme. Julisteita voi noutaa UPM:n metsäpalvelutoimistoista, joiden yhteystiedot löytyvät verkkopalvelustamme www.metsämaailma.?/Yhteystiedot. Kannattaa varmistaa etukäteen, miten toimistossa ollaan paikalla ja mitä julisteita siellä on saatavilla. Toimistoissa on hyvin jäljellä kahta uusinta julistetta, metsiemme puita ja metsiemme harjukasveja. METSÄÄN.FI ON SUOMEN metsäkeskuksen tarjoama sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Metsänomistaja voi kirjautua palveluun ja selata tilansa metsävaratietoja. Metsäkeskus ottaa yhteyttä metsänomistajiin sitä mukaa, kun heidän tilojensa tiedot on siirretty palveluun. olevat luontokohteet ja pääosin laskennallisesti tuotetut ehdotuksen lähiajan metsänhoitotöistä ja hakkuista. Palvelussa voi myös katsoa metsätilan karttaa ja ilmakuvaa. Metsänomistajalla on mahdollisuus antaa palvelussa olevat tilatietonsa maksutta halua miensa toimijoiden käyttöön, jolloin toimija (esimerkiksi UPM) voi selata metsäntietoja asiakassuhteidensa laadukkaassa hoidossa. Halutessaan metUPM:n järjestelmään ajantasaisen metsäsuunnitelman ylläpitoa varten. Aktiiviselle metsänomistajalle UPM Metsäsuunnitelma ja siihen yhdistetty sähköinen MetsäSoppi-palvelu ovat edelleen metsäomaisuuden hallinnan ykkösvaihtoehdot. UPM Metsäsuunnitelmassa jokaiselle metsikkökuviolle kerrotaan metsänomistajan tavoitteiden ja metsän tilan mukainen toimenpide-esitys. Lisäksi monipuolinen uusi UPM Metsäsuunnitelma sisältää kehitysennusteen metsän tilasta suunnitelmakauden lopussa. MetsäSoppi-palvelussa voi liittää kuvioille muistiinpanoja tai vaikkapa valokuvia sekä hyödyntää metsävero-osiota metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen teossa. www.metsään.? www.metsämaailma.? METSÄÄN.FI-PALVELUUN TUTUSTU SUOMEN METSÄKESKUKSEN lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Fåglar i våra skogar P ii rr o ks et ja su u n n it te lu Ja ri K o st et . H ä m ee n K ir ja p a in o O y 2 3 . L in n u n n im en a ll a p it u u s se n tt ei n ä n o ka n kä rj es tä p yr st ö n kä rk ee n . UPM-Kymmene Metsä Käki 32–36 cm Kehrääjä 24–28 cm Kalasääski 52–60 cm Kanahaukka 49–64 cm Varpushaukka 29–41 cm Nuolihaukka 29–35 cm Hiirihaukka 46–58 cm Mehiläishaukka 52–59 cm Maakotka 80–93 cm Sepelkyyhky 38–43 cm Korppi 54–67 cm Huuhkaja 59–73 cm Varpuspöllö 15–19 cm Lehtopöllö 37–43 cm Viirupöllö 50–59 cm Lapinpöllö 59–68 cm Helmipöllö 22–27 cm Kuukkeli 26–29 cm Käenpiika 16–18 cm Harmaapäätikka 27–32 cm Palokärki 40–46 cm Käpytikka 23–26 cm Pikkutikka 14–16,5 cm Pohjantikka 21,5–24 cm Valkoselkätikka 25–28 cm Tilhi 18–21 cm Kangaskiuru 13,5–15 cm Metsäkirvinen 14–16 cm Peukaloinen 9–10,5 cm Rautiainen 13–14,5 cm Punarinta 12,5–14 cm Sinipyrstö 13–14 cm Leppälintu 13–14 cm Punakylkirastas 19–23 cm Laulurastas 20–22 cm Mustarastas 23,5–29 cm Kulorastas 26–29 cm Kultarinta 12–13,5 cm Lehtokerttu 13–14,5 cm Pikkusieppo 11–12 cm Pajulintu 11–12,5 cm Hippiäinen 8,5–9,5 cm Hömötiainen 12–13 cm Töyhtötiainen 10,5–12 cm Kuusitiainen 10–11,5 cm Puukiipijä 12,5–14 cm Kuhankeittäjä 22–25 cm Peippo 14–16 cm Järripeippo 14–16 cm Vihervarpunen 11–12,5 cm Isokäpylintu 16–18 cm Nokkavarpunen 16,5–18 cm Pohjansirkku 13–14,5 cm Lehtokurppa 33–38 cm Metsäviklo 20–24 cm Teeri 40–58 cm Metso 54–90 cm Pyy 34–39 cm P ii rr o ks et ja su u n n it te lu Ja ri K o st et . H ä m ee n K ir ja p a in o O y 2 3 . L in n u n n im en a ll a p it u u s se n tt ei n ä n o ka n kä rj es tä p yr st ö n kä rk ee n . ne Metsä ka Hiirihaukka 46–58 cm Mehiläishaukka 52–59 cm Maakotka 80–93 cm Sepelkyyhky S lk hk p yy y p yy y 38–43 cm Korppi pp 54–67 cm Lapinpöllö p p p p 59–68 cm Helmipöllö pp 22–27 cm Kuukkeli 26–29 cm Pikkutikka 14–16,5 cm Pohjantikka jj 21,5–24 cm Valkoselkätikka Valkoselkätikka 25–28 cm n Rautiainen 13–14,5 cm Punarinta 12,5–14 cm Sinipyrstö py 13–14 cm s Kulorastas 26–29 cm Kultarinta 12–13,5 cm Lehtokerttu 13–14,5 cm n Töyhtötiainen yy 10,5–12 cm Kuusitiainen 10–11,5 cm p j Puukiipijä p j p j 12,5–14 cm en Isokäpylintu py py 16–18 cm Nokkavarpunen pp 16,5–18 cm Pohjansirkku jj 13–14,5 cm Metso 54–90 cm UPM-Kymmene Metsä Ruutuperhonen (Melanargia galathea) Etelänkeltaperhonen (Colias crocea) Purjeperhonen (Iphiclides podalirius) Helmihopeatäplä (Issoria lathonia) Vaaleakeltaperhonen (Colias hyale) Sinappiperhonen (Pontia daplidice) Täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxia) Amiraali (Vanessa atalanta) Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) Naurisperhonen (Pieris rapae) Kaaliperhonen (Pieris brassicae) Ruijannokiperhonen (Erebia medusa) Keltaverkkoperhonen (Eurodryas aurinia) Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) Mansikkakirjosiipi (Pyrgus malvae) Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) Hohtosinisiipi (Polyommatus icarus) Niittyhopeatäplä (Clossiana selene) Metsäpapurikko (Lasiommata petropolitana) Hietaheinäperhonen (Hipparchia semele) Jalavanopsasiipi (Satyrium wäalbum) Purohopeatäplä (Clossiana thore) Suonokiperhonen (Erebia embla) Kääpiöhopeatäplä (Clossiana improba) Tunturikeltaperhonen (Colias nastes) Kangasperhonen (Callophrys rubi) Hopeasinisiipi (Agrodiaetus amandus) Tummapapurikko (Lasiommata maera) Virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis) Lapinkeltaperhonen (Colias hecla) Tundrahopeatäplä (Clossiana chariclea) Rahkahopeatäplä (Clossiana frigga) Keisarinviitta (Argynnis paphia) Tuominopsasiipi (Fixenia pruni) Kirjoverkkoperhonen (Hypodryas maturna) Piippopaksupää (Ochlodes venatus) Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) Lanttuperhonen (Pieris napi) Virnaperhonen (Leptidea sinapis) Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) Niittysinisiipi (Cyaniris semiargus) Ruskosinisiipi (Eumedonia eumedon) Ketosinisiipi (Lycaeides idas) Kangassinisiipi (Plebejus argus) Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) Loistokultasiipi (Lycaena virgaureae) Nokkosperhonen (Aglais urticae) Herukkaperhonen (Polygonia cäalbum) Neitoperhonen (Inachis io) Suruvaippa (Nymphalis antiopa) Orvokkihopeatäplä (Speyeria aglaja) Ketohopeatäplä (Fabriciana adippe) Pursuhopeatäplä (Clossiana euphrosyne) Ratamoverkkoperhonen (Mellicta athalia) Metsänokiperhonen (Erebia ligea) Keltaniittyperhonen (Coenonympha pamphilus) Idänniittyperhonen (Coenonympha glycerion) Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) Muurahaissinisiipi (Maculinea arion) Pikkuapollo (Parnassius mnemosyne) Pohjanhopeatäplä (Clossiana polaris) Muurainhopeatäplä (Clossiana freija) Häiveperhonen (Apatura iris) Apollo (Parnassius apollo) Rinnehopeatäplä (Fabriciana niobe) Mustatäplähiipijä (Carterocephalus silvicola) Täpläpapurikko (Pararge aegeria) Tamminopsasiipi (Quercusia quercus) Tummahäränsilmä (Maniola jurtina) Rämekylmänperhonen (Oeneis jutta) Lapinverkkoperhonen (Hypodryas iduna) Luhtakultasiipi (Lycaena helle) Kalliosinisiipi (Scolitantides orion) Pikkusinisiipi (Cupido minimus) Isokultasiipi (Lycaena dispar) Sarakylmänperhonen (Oeneis norna) Paljakkakylmänperhonen (Oeneis bore) Lapinnokiperhonen (Erebia pandrose) Kairanokiperhonen (Erebia disa) Tunturihopeatäplä (Boloria napaea) Tunturikirjosiipi (Pyrgus andromedae) Kirjopapurikko (Lopinga achine) Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) Rämehopeatäplä (Proclossiana eunomia) Suohopeatäplä (Boloria aquilonaris) Haapaperhonen (Limenitis populi) Valkotäpläpaksupää (Hesperia comma) Lehtosinisiipi (Aricia artaxerxes) Juolukkasinisiipi (Vacciniina optilete) Suokeltaperhonen (Colias palaeno) Ritariperhonen (Papilio machaon) Ketokultasiipi (Lycaena hippothoe) Pihlajaperhonen (Aporia crataegi) Keltatäplähiipijä (Carterocephalus palaemon) Suokirjosiipi (Pyrgus centaureae) Tummakirjosiipi (Pyrgus alveus) Karttaperhonen (Araschnia levana) Huhtasinisiipi (Pseudoaricia nicias) Ruostenopsasiipi (Thecla betulae) Angervohopeatäplä (Brenthis ino) Harjusinisiipi (Pseudophilotes baton) MUISTA TURVALLISUUS! JOS AIOT KÄYDÄ metsätyömaalla, ilmoita tulostasi metsäkoneenkuljettajalle, käytä huomioliivejä ja pidä riittävä etäisyys koneeseen.
12 METSÄN HENKI 4/13 METSÄPALVELUTOIMISTO UUDESSA OSOITTEESSA UPM:N HELSINGIN metsäpalvelutoimisto on muuttanut. Uusi osoite on Alvar Aallon katu 1. Metsäpalvelutoimisto sijaitsee UPM:n uudessa pääkonttorissa Finlandiatalon läheisyydessä. Toimisto on auki ma–pe klo 9–15 tai sopimuksen mukaan. Kaikkien metsäpalvelutoimistojemme yhteystiedot löydät verkkopalvelustamme www.metsämaailma.?/ Yhteystiedot U U T I S E T U PM TAALERITEHDAS ON OSTANUT UPM:ltä hieman yli 1100 hehtaaria metsää Savosta. Metsätilakohteiden kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppaja metsäpalvelusopimus, joka takaa puulle vakaan menekin. UPM:n ammattilaiset hoitavat metsiä jatkossakin. Nyt ostetut metsätilat ovat Taaleritehtaan Metsäpääomarahaston kolmas metsätilahankinta UPM:ltä. ”Taaleritehtaan Metsä on sijoittajalle helppo ratkaisu. Kaikista metsäomistamiseen liittyvistä töistä vastaa Taaleritehdas suomalaisen metsäosaamisen huippuammattilaisen Jyrki Ketolan johdolla yhdessä UPM:n metsäammattilaisten kanssa. Sijoituskohteena metsä sopii hyvin suomalaiselle sijoittajalle. Metsän tuotot eivät ole historiassa korreloineet muiden sijoitusluokkien, kuten osakkeiden tai korkojen, kanssa. Juhani Elomaa. Lisätietoa myynnissä olevista UPM:n metsätiloista www.bonvesta.? TAALERITEHDAS OSTI JÄLLEEN METSÄÄ UPM:LTÄ UPM parantaa sähkön toimitusvarmuutta yhteistyössä Fortumin kanssa UPM JA FORTUM testaavat talven aikana yhteistyömallia, jossa Fortumin normaalin sähkölinjan kunnossa pitoraivauksen yhteydessä tehdään niin sanottu vierimetsähakkuu. Vierimetsästä hakataan sähkönjakelua uhkaavat puut 10 metrin leveydeltä molemmin puolin linja-aukkoa. Puuston hakkuusta, lähikuljetuksesta ja yhteismyynnistä vastaa metsänhoitotöitä toteuttava UPM Silvesta. Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähkönjakeluverkkoyhtiöitä suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään jakeluverkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti. UPM Silvesta tarjoaa sähköyhtiöille linjanraivaustöiden kokonaispakettia, jossa yhtiö vastaa omistajaselvityksistä, maastomerkkauksista, asiakaskontakteista, puukaupan järjestämisestä, korjuusta ja raivaustöistä. UPM Silvestan metsuri Jukka Hapulahti kaataa puuta UPM:n ja Fortumin vierimetsänhoidon pilottihankkeessa Vihdissä.
METSÄN HENKI 4/13 13 Omistin puolisoni kanssa puoliksi metsätilan, jonka ostimme yhdessä 100.000 markalla (16.819 €) vuonna 1990. Avioliittomme päättyi viime vuonna eroon. Avioero-osituksessa sain tasinkona puolisoni puoliosuuden ko. tilaan ja tila jäi osituksessa kokonaan minulle. Olen nyt myynyt metsätilan 120.000 eurolla vapaille markkinoille. Myyntikuluja oli 2.000 euroa. Miten myynnin luovutusvoitto lasketaan? KALVILA: Luovutusvoiton laskennassa lähtökohtana on todellisen voiton määrittäminen. Luovutusvoitto lasketaan luovutushinnan ja verotuksessa poistamattoman hankintamenon erotuksena. Vähennettäviä menoja ovat myös voiton hankkimisesta olleet menot. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän luovutusvoitto voidaan vaihtoehtoisesti laskea vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama, jos se on verovelvolliselle edullisempi. Hankintameno-olettamana vähennetään luovutushinnasta vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä ei saa kuitenkaan erikseen vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneita menoja, kuten myyntikuluja. Tuloverolaissa säännellään mm. myös metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisättävästä tehdyn metsävähennyksen määrästä. Tässä tapauksessa hankintameno-olettaman vähentäminen on verovelvolliselle edullisempi eikä luovutusvoittoon lisättävää metsävähennystä ole, koska kiinteistön osto oli tapahtunut jo vuonna 1990 ennen metsävähennysjärjestelmän säätämistä. Koska luovutusvoittoverotuksessa osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta, luovutusvoiton laskennassa omistusaikanne alkaa myös osituksessa saamanne puoliosuuden osalta vuodesta 1990 ja voitte vähentää koko tilan myyntihinnasta 40 prosenttia (0,4 x 120.000 €) hankintameno-olettamana 48.000 euroa. Luovutusvoittoa kertyy myynnistä näin olen (120.000 € 48.000 €) 72.000 euroa. Voiko yhteismetsästä saada metsätilansa takaisin? KALVILA: Vaikka yhteismetsälaki ja yhteismetsien ohjesäännöt mahdollistavat osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottamisen yhteismetsästä, alueen HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä erottamiseen edellyttävän päätöksen syntymisestä ei ole mitään taetta. Myöskään yhteismetsälaki ei takaa osakkaalle oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi. Alueen erottaminen vaatii yhteismetsälain mukaan ohjesääntömääräyksen lisäksi osakaskunnan kokouksen suostumuksen, josta on päätettävä kolme neljäsosan äänten enemmistöllä. Alueen erottaminen vaatii siis aina osakaskunnan kokouksen suostumuksen, jota ei kuitenkaan ole pakko antaa. Ei myöskään ole mitään taetta, että osakkaalle pystyttäisiin tai suostuttaisiin erottamaan juuri se alue, jonka osakas on mahdollisesti juuri liittänyt yhteismetsään. Alueen erottamisen maanmittaustoimituksen kuluja ei makseta valtion varoin. Ostin viime kesänä 0,8 hehtaarin tontin ja myin rakennuspaikalta hankintakaupalla puuta 4.000 euron arvosta. Voinko tehdä metsävähennyksen tai vähentää tontista maksamaani kauppahintaa 4.000 euron verran puun myyntitulosta? KALVILA: Ette voi. Tontilta myytyyn puuhun ei sovelleta metsävähennystä koskevia säännöksiä, koska tontissa ei ole kysymyksessä maatila. KHO totesi asiaa käsittelevässä tuoreessa ennakkoratkaisussa, että kasvavan metsän myynnissä on kysymys maa-alueen tuoton verottamisesta, eikä tuloverolaissa ollut tämän tilanteen osalta säädetty laskentajärjestelmässä metsävähennyksen kaltaisesta vähennysoikeudesta eikä osankaan omaisuuden hankintamenon vähentämisestä, vaikka tuoton irrottaminen alentaa omaisuuden arvoa. Meillä on metsätila kolmen sisaruksen yhteisomistuksessa. Yhtymällä on y-tunnus. Tarkoituksenani on ostaa kahden sisarukseni osuudet pois. Siirtyykö yhtymän y-tunnus minulle, kun metsätila siirtyy yksinomistukseeni? KALVILA: Ei siirry. Verotuksessa yhtymä purkautuu, kun metsätila siirtyy yhden omistukseen osakaan lunastaessa muut osakkaat pois. Ostettuanne metsätilan määräosat sisaruksiltasi ja rekisteröityessänne arvonlisäverovelvolliseksi saatte oman y-tunnuksen. LA K I & A S IA N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA V ES A
14 METSÄN HENKI 4/13 TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVITUS: LAURA YLIKAHRI UUDISTUU METSÄNOMISTAJILLE ENEMMÄN VALINNANVAPAUTTA JA VAIHTOEHTOJA METSÄNHOITOON.
METSÄN HENKI 4/13 15 etsälainsäädännössä on ollut jo useita vuosia käynnissä laajamittainen kokonaisuudistus. Muutosta ovat ajaneet toisaalta globaalin maailmantalouden suhdanteet ja metsäteollisuuden voimakas rakennemuutos, toisaalta metsien käytössä sekä yhteiskunnan ja metsänomistajien arvoissa tapahtuneet muutokset. 1940-luvun lopulla Suomen metsät olivat metsälaiduntamisen ja nopeasti laajentuvan maankäytön myötä heikossa kunnossa. Lisä rasitetta metsätaloudelle aiheutti laajojen metsäalueiden menetys alueluovutuksissa. Metsä oli elintärkeä tulonlähde sodasta toipuvalle kansantaloudelle, ja sotien jälkeisellä lainsäädännöllä pyrittiin määrätietoisesti maksimoimaan metsien puuntuotto. Sodanjälkeisten vuosikymmenien tilanteesta niin maailma kuin Suomen metsätkin ovat muuttuneet valtavasti. Maamme metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, ja Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan hakkuita voitaisiin lisätä vuosittain 10–15 miljoonaa kuutiometriä uudistumisen silti vaarantumatta. Nykyisessä, vuonna 1996 voimaan tulleessa metsälaissa otettiin ensimmäiset askeleet kohti metsälainsäädäntöä, joka nosti puuntuotannon turvaamisen ja taloudellisten METSÄNOMISTAJIEN ERILAISET ARVOT VOIDAAN OTTAA ENTISTÄ PAREMMIN HUOMIOON PUUKAUPASSA JA METSÄNHOITOPALVELUISSA. arvojen rinnalle myös metsien sosiaalisen ja ekologisen arvon. Nyt työn alla olevien lakiuudistusten pohjana on valtioneuvoston hyväksymä Kansallinen metsäohjelma 2015, jonka toiminta-ajatuksena on luoda hyvinvointia monipuolisella metsien hoidolla ja käytöllä. Muutosten nopeutta kuvaa se, että maaliskuussa 2008 hyväksytty ohjelma tarkistettiin liki tuoreeltaan jo vuoden 2010 lopulla. Hallituksen esitys metsälain muuttamisesta annettiin eduskunnan käsittelyyn kuluvan vuoden kesäkuussa, ja sen on määrä astua voimaan 1.1.2014. Lakiin ehdotetaan merkittäviä muutoksia, joilla halutaan parantaa metsätalouden kannattavuutta, motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti ja vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen. INTRESSIT TASAPAINOSSA Uuden metsälain valmisteluun on maaja metsätalousministeriön johdolla osallistunut laajalti edustajia metsänomistajien, alan teollisuusyritysten, metsähallinnon, tutkimuslaitosten ja ympäristöjärjestöjen piiristä. Yksityiskohdista on käyty vilkasta keskustelua, mutta pääsääntöisesti uudistus on saanut kiitosta osakseen. Metsäteollisuusyritykset odottavat lain tehostavan puun myyntiä, kun metsänomistajien erilaiset arvot voidaan ottaa entistä paremmin huomioon puukaupassa ja metsänhoitopalveluissa. UPM näkee uuden metsälain kahdesta näkökulmasta. Yhtiö on merkittävä puunostaja Suomessa, mutta samalla maan suurin yksityinen metsänomistaja.
”Uusi metsälaki pyrkii vastaamaan niin yhteiskunnan kuin metsänomistajien muuttuviin tarpeisiin. Lain myötä metsänomistaja voi tehdä entistä vapaammin valintoja siitä, mitä arvoja hän omassa metsäomaisuuden hoidossaan painottaa”, kertoo UPM:n puunhankinnan ja metsäpalveluiden maankäyttöjohtaja Jorma Saarimaa, joka on ollut mukana uutta metsälakia valmistelleessa maaja metsätalousministeriön työryhmässä. ”Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin uusi laki tuskin tuo kovin suuria muutoksia”, sanoo Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja. ”Voi olla, että jonkin verran uusia metsänomistajia herää puukaupan mahdollisuuksiin. Kuitenkin jo nykyinen laki on antanut varsin suuret vapaudet metsänomistajille – käytännössä asettavat paljon tiukemmat vaatimukset kuin lainsäädäntö.” ”Vaikka arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa ei lakiesityksessä ole otettu merkittäviä edistysaskeleita, ei askeleita ole otettu myöskään taaksepäin. Metsäluonnon turvaamisen vähimmäisvaatimukset säilyvät nykyisellä tasolla. Avaimet metsäluonnon tilan parantamiseksi ovatkin nyt entistä enemmän metsänomistajien ja heitä neuvovien palveluntarjoajien käsissä”, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) blogissaan. VAPAUKSIA JA VASTUUTA Metsänomistajille uusi laki tuo useita tärkeitä muutoksia. Laista esimerkiksi ehdotetaan poistettavaksi uudistamishakkuiden ikäja järeyskriteerit. Jatkossa metsänomistaja voi itse päättää missä kasvuvaiheessa metsänsä hakkauttaa. Lisäksi uudessa laissa ehdotetaan poistettavaksi muun muassa Lapin metsäraja-alueen suojametsäalueilla nykyään vaadittavat hakkuuja uudistamissuunnitelmat, taimikon perustamisilmoitusmenettely, katselmusmenettely sekä uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi säädetty vakuusmenettely. Lähtökohtana on ollut lisätä toisaalta metsänomistajan omaa päätäntävaltaa metsänsä käytöstä, toisaalta myös vastuuta. ”On tärkeä muistaa, että mitään metsän hakkuupakkoa ei ole vanhassa eikä uudessakaan laissa. Laki ainoastaan edellyttää, että mikäli metsäomaisuutta hyödynnetään hakkaamalla, sitä ei saa hävittää, eli metsän uudistuminen on turvattava”, Jorma Saarimaa toteaa. Uutta on, että laissa tarkoitetun metsän hakkaajan – yleensä metsänomistajan – lisäksi hakkuun suunnittelijalla on vastuu huolehtia hakkuun lainmukaisuudesta. Osaavan metsäpalvelukumppanin arvo kasvaa tämän myötä entisestään. Jorma Saarimaa Heikki Pajuoja METSÄHALLINNON JA -LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSIA 2012 Vuoden 2012 alussa toimintansa aloitti uudistunut Suomen metsäkeskus, jonka alle yhdistettiin entiset 13 alueellista metsäkeskusta. Metsäkeskuksen Julkiset palvelut -yksikkö tarjoaa lakiin perustuvia palveluja, jotka liittyvät metsien hoitoon ja käyttöön, monimuotoisuuteen sekä metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseen. 2013 Syyskuussa 2013 lähti eduskunnalle myös esitys uudesta metsätuholaista. Uusi laki vastaa paremmin muuttuneisiin luonnon olosuhteisiin, mutta sen sisältö vastaa pitkälti nykyistä lakia. 16 METSÄN HENKI 4/13
UUSI METSÄLAKI PYRKII VASTAAMAAN NIIN YHTEISKUNNAN KUIN METSÄNOMISTAJIEN MUUTTUVIIN TARPEISIIN. JORMA SAARIMAA VAIHTOEHTOJA METSÄNHOITOON Metsälain uudistuksessa paljon keskustelua on herättänyt eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen mahdollistuminen. Eri-ikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsästä voidaan korjata vain tietyt puut ja antaa jäljelle jäävän metsän uudistua luontaisesti, kylvöillä tai istutuksilla. Muutoksella pyritään mahdollistamaan monipuolisempaa metsien hyödyntämistä niin metsätalouden, ympäristön kuin aineettomien arvojen näkökulmasta. Yhä useampi metsänomistaja näkee metsänsä paitsi taloudellisen hyödyn lähteenä, myös virkistysja ulkoilumahdollisuutena. Moni vierastaa perinteistä avohakkuuta, jolloin eri-ikäisrakenteinen kasvatus voi avata uusia mahdollisuuksia metsän taloudelliseen hyödyntämiseen. ”Metsänhoitomenetelmän valinnassa on aina kyse taloudellisten, maisemallisten ja ekologisten tekijöiden yhteensovittamisesta. Menetelmien soveltuvuus riippuu paitsi metsälle asetetuista tavoitteista, myös esimerkiksi maaperän ominaisuuksista”, sanoo Jorma Saarimaa. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkinut eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta jo usean vuoden ajan. Vuosina 2012–2016 käynnissä olevassa Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmassa kehitetään toimintamalleja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle ja puunkorjuulle sekä vertaillaan eri kasvatusmenetelmien kannattavuutta. ”Metsän uudistumiskyky ja siten sen soveltuvuus eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Olemassa olevan alikasvuston määrä on yksi metsän uudistumiskyvystä kertova indikaattori. Jos vahvaa alikasvustoa ei ole, metsän muuntaminen eri-ikäisrakenteiseksi on erittäin hidas prosessi”, kertoo Metlan tutkimusjohtaja Taneli Kolström. Taneli Kolström METSÄTALOUDEN kehittämiskeskus Tapion vuonna 2006 julkaisema Hyvän metsänhoidon suositukset on työväline, jonka avulla metsänomistaja voi määritellä omat tavoitteensa metsiensä hoidolle ja käytölle. Hyvän metsänhoidon suosituksia on uudistettu, ja uudet suositukset tulevat voimaan 2014 alusta. Muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on aiempaa laajemmin mukana suosituksissa. www.metsanhoitosuositukset.? METSÄNHOIDON SUOSITUKSET UUDISTUVAT 2015 Metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on jätetty tänä syksynä esitys eduskunnalle. Toteutuessaan lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Keskeinen muutos on, että laki ei jatkossa aseta yhdistyksille toimintarajoitteita tai velvoitteita metsätalouteen liittyvien palveluiden, puukaupan tai yleisten metsäpoliittisten tavoitteiden suhteen. Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu. Metsänhoitoyhdistykseen voi liittyä tai siitä erota vapaasti. METSÄN HENKI 4/13 17
18 METSÄN HENKI 4/13 Erityisesti Etelä-Suomen tiheästi asutuilla alueilla erilaisten maankäyttömuotojen kohtaamiset korostuvat. ”Uusi metsälaki antaa mahdollisuuden soveltaa erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä aiempaa joustavammin, jolloin maisemallisten arvojen ja metsän taloudellisen hyödyntämisen yhteensovittaminen helpottuu”, UPM:n Jorma Saarimaa jatkaa. VAATIVA TEHTÄVÄ Eri-ikäisrakenteinen kasvatus eroaa huomattavasti vallitsevasta tasaikäisrakenteisesta metsänhoitomallista, ja edellyttää uutta osaamista niin metsänomistajalta kuin metsäpalveluiden tarjoajilta. Eri-ikäisrakenteista kasvatusta hyödyntävällä metsänomistajalla on usein selkeä näkemys siitä, miltä metsän tulisi näyttää, mutta maisemallinen lopputulos voi yllättää. ”Eri-ikäisrakenteinen kasvatus on perin juurin vaativa menetelmä,” muistuttaa Metsätehon Heikki Pajuoja. ”Metsän uudistamiseksi eri-ikäisrakenteisesta metsästä pitää usein hakata huomattava määrä puuta, jolloin metsä näyttää hakkuun jälkeen hyvin erilaiselta kuin perinteinen tasaikäisrakenteinen talousmetsä.” Vaihtoehtoiset kasvatusmenetelmät ovat myös erittäin haastavia metsäkoneiden kuljettajille. Valikoivan poimintahakkuun toteuttaminen pimeässä ja lumisessa metsässä ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä – ainakaan siten, että lopullinen maisema seuraavana kesänä vastaa metsänomistajan visiota. Haasteista huolimatta eri-ikäisrakenteinen kasvatus tulee uuden metsälain myötä kasvattamaan suosiotaan perinteisten menetelmien rinnalla. Paikallistuntemuksen merkitys korostuu entisestään, ja oman alueensa metsät ja maaperän tunteva ammattilainen on metsänomistajalle korvaamaton apu metsänhoitomenetelmän valinnassa. ”UPM on vahvasti mukana tukemassa asiakkaitaan myös eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon vastuullisessa ja kannattavassa hyödyntämisessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyse ei ole joko tai -valinnasta”, UPM:n Jorma Saarimaa toteaa. UPM TARJOAA MYÖS UUDEN METSÄLAIN MAHDOLLISTAMIA METSÄNKÄSITTELYMENETELMIÄ UPM TARJOAA METSÄNOMISTAJILLE heidän tarpeisiinsa vastaavaa asiantuntevaa kokonaispalvelua. UPM:n metsäammattilaiset ehdottavat metsänomistaja-asiakkailleen näiden toiveisiin ja metsien tarpeisiin parhaiten sopivaa ratkaisua. UPM:n suositukset voivat totuttujen metsänkäsittelymenetelmien ohella sisältää myös uuden metsälain mahdollistamia, vaihtoehtoisin hakkuumenetelmin toteutettavia metsänhoitosopimuksia. UPM Metsän henkilöstö osaa perustella asiantuntevasti nykyiset ja uuden metsälain mukaiset mahdollisuudet, niiden soveltuvuuden eri kohteisiin ja vaikutuksen metsän uudistamistehokkuuteen, kantorahatuloon sekä metsän tuottoon. UPM:n korjuutyötä toteuttavat yrittäjät osaavat soveltaa ja toteuttaa niin perinteiset kuin uuden metsälain mahdollistamat uudet hakkuutavat. HAASTEISTA HUOLIMATTA ERI-IKÄISRAKENTEINEN KASVATUS TULEE UUDEN METSÄLAIN MYÖTÄ KASVATTAMAAN SUOSIOTAAN PERINTEISTEN MENETELMIEN RINNALLA.
METSÄN HENKI 4/13 19 V IE RA S K Y N Ä LI IS A M Ä K IJ Ä R V I PUUSTA SYNTYY USKOMATTOMIA RAKENNUKSIA, PARASTA PAPERIA, EROTTUVAA MUOTOILUA JA UUSIA INNOVAATIOITA Metsäsäätiö rahoittaa tämän yhteisen viestin viemistä eteenpäin. Metsäsäätiön varoilla tuetaan koululaisten metsäpäiviä ja lavennetaan opettajien metsätietämystä. Päättäjät ja vaikuttajat tarvitsevat neutraalia tietoa uusiutuvan luonnonvaramme kestävästä käytöstä, uusista innovaatioista ja metsäsektorin merkityksestä kansantaloudelle. MENEKINEDISTÄMISMAKSULLA METSÄRETKELLE Kuluvan vuoden aikana Metsäsäätiön varoin noin 5 000 koululaista on tutustunut metsään ja metsä elinkeinoon tai tehtaaseen metsäammattilaisten yhdessä koulujen kanssa järjestämillä metsäpäivillä. Metsäsäätiö maksaa näiden tapahtumien kuljetuskustannukset. Yläkoululaisille suunnatun, Suomen Metsäyhdistyksen organisoiman valtakunnallisen Metsävisan, 4H-järjestön tapahtumien ja ammattilaisten järjestämien metsäpäivien kautta saadaan vuosittain kontakti noin 35 000 koululaiseen. NYKYAIKAISEN PUURAKENTAMISEN OSAAJIA TARVITAAN Modernille puurakentamiselle on luotu positiivinen ilmapiiri ja rakennusmääräykset on saatu moderneille puurakentamiselle suotuisiksi. On turvattava, että alalla on riittävästi osaajia. Metsäsäätiö on sitoutunut rahoittamaan Aalto yliopiston puurakentamisen lahjoitusprofessuuria viideksi vuodeksi. Sen jälkeen professuuri siirtyy Aalto yliopiston itsensä rahoitettavaksi. Lahjoitusprofessuuri nopeuttaa puurakentamisen yliopistotason opetuksen alkamista 4 vuodella. Metsäsäätiö on rahoittamassa Puuinfon kautta myös insinöörien täydennyskoulutusta. On tärkeää, että osaamme rakentaa Suomessa oikein ja hyvin puukerrostaloja, jotta puurakentamisen trendi jatkuu positiivisena. PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA – PÄÄTTÄJIEN JA TRENDINLUOJIEN METSÄRETKI Päättäjien metsäakatemia kokoaa kutsukurssina päättäjiä ja vaikuttajia saamaan metsäalan perustietoa sekä tietoa uusista tuulista ja tuotteista. Metsäakatemiassa, kuten myös muussa Metsäsäätiön rahoittamassa toiminnassa, Metsäsäätiön yhteisöllinen ja läpinäkyvä raha toimii erinomaisesti koko metsätalouden hyödyksi. METSÄNOMISTAJA ON PÄÄTÖKSENTEKIJÄ METSÄSÄÄTIÖMAKSUN OSALTA Metsäsäätiön varat kerätään puukaupan yhteydessä vapaaehtoisella 0,2 prosentin Metsäsäätiömaksulla puukaupan arvosta. Kun metsänomistaja päättää olla mukana rahoittamassa oman elinkeinonsa turvaamista metsäsäätiömaksulla, sitoutuu puunostaja maksamaan saman summan Metsäsäätiölle, jolloin summa kaksinkertaistuu. 10 000 euron puukaupassa metsänomistaja maksaa 20 euroa, ja maksu on verovähennyskelpoinen. Kun ostava yhtiö maksaa saman summan, tulee Metsäsäätiön kasaan yhteensä 40 euroa. PIENISTÄ SUMMISTA ISO POTTI Viime vuonna 38 000 metsänomistajaa päätti olla mukana Metsäsäätiön toiminnassa. Yhteensä varoja kerättiin 1,9 miljoonaa euroa. Tästä summasta Metsäsäätiö käytti 1,6 miljoonaa euroa metsäalan tärkeiden viestien viemiseen ja uuden tiedon kartuttamiseen alan taloudellisissa tutkimuksissa. Metsäsäätiön hallitus koostuu puun ostajien ja myy jien edustajista. Hallitukselle ei makseta palk kioita. Lämmin kiitos kaikille Metsäsäätiön toimintaa tukeneille! LIISA MÄKIJÄRVI Toiminnanjohtaja Suomen Metsäsäätiö www.metsasaatio.? SINUNKIN METSÄSI OVAT TÄYNNÄ TULEVIA KANSALLISAARTEITA ”METSÄSÄÄTIÖN VARAT KERÄTÄÄN PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ VAPAAEHTOISELLA METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA.” M A TT I IM M O N EN
TAIMIKON VARHAISPERKAUS Istutuskuusille saadaan kasvutilaa poistamalla nopeakasvuisia lehtipuita. Koneellisessa perkauksessa lehtipuuvesakko kitketään juurineen, mikä vähentää raivaustarvetta jatkossa. Varhaisperkaus tehdään noin metrin mittaisessa taimikossa. Ajoissa tehty varhaisperkaus varmistaa taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. Perkaus myös alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. LÄHTÖTILANNE: Kuusikko tuoreella kankaalla Väli-Suomessa Metsänomistajan tavoitteet: – taloudellinen tuotto – virkistyskäyttö – metsä perintönä lapsille TAIMIKON HARVENNUS Kun puusto on 3–7 metrin mittaista, taimikko harvennetaan tavoitetiheyteen, 1800–2000 runkoa hehtaarille. Samalla valitaan hyvälaatuiset puut ja parhaiten tuottavat puulajit kasvamaan. Kasvutilan lisääntyminen näkyy nuorilla kuusilla rungon paksuuntumisena. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito lisää tulevia hakkuumahdollisuuksia ja parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta. ENSIHARVENNUS Metsänomistaja palkitaan ajallaan tehdystä taimikonhoidosta. Varhaisperattu ja oikein harvennettu taimikko tuottaa ensiharvennuksessa jopa kolme kertaa enemmän puuta kuin hoitamattomana kasvanut taimikko. Hakkuusta saatu puu on lisäksi parempilaatuista ja arvokkaampaa ainespuuta, mikä lisää tuottoa. Harvennuksessa jätetään hehtaarille 800–1200 runkoa. Puusto saa lisää kasvutilaa ja puut järeytyvät, mikä lisää tukkisaantoa myöhemmissä hakkuissa. Ei taimikonhoitoa – Puuston kasvu kärsii – Ainespuuta vähemmän – Korjuukustannukset nousevat – Ensiharvennuksen tuotto negatiivinen – Johtaa jopa kolmanneksen pienempään tuottoon kiertoajalla Harventamaton tai riittämätön harvennus – Metsän riukuuntuminen – Aiheutuu laatuja kasvutappioita – Altis myrskyja hyönteistuhoille HOITAMATTOMUUDEN SEURAUKSIA Taimikonhoito lisää puun tuotosta 30 % . Hoitamalla taimikot saat 50 % enemmän tuottoa. 5 m 14 m 10 V 20 V 30 V 40 Hakkuupoistuma 50 m³/ha . Hyvä varhaishoito palkitsee hakkuutuloilla jo ensiharvennuksessa. 20 METSÄN HENKI 4/13 ARVO NOUSEE, KUN METSÄÄ HOITAA OIKEA-AIKAISET HOITOTYÖT JA HAKKUUT OVAT TIE KANNATTAVAAN METSÄTALOUTEEN. METSÄ TARVITSEE HOITOA ja hakkuita kehittyäkseen kiertoajan kuluessa arvokkaaksi tukkimetsäksi. Oikeaan aikaan tehdyt hoitotoimenpiteet ja harvennukset parantavat metsän tuottoa. Näin metsänomistaja palkitaan suuremmilla puunmyyntituloilla niin harvennushakkuiden kuin päätehakkuun aikaan. Hyvän tuoton lisäksi myös luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö hyötyvät metsän hyvästä hoidosta. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVITUS: TERO HARSUNEN