UPM Metsän henki 4/2013 - Lehtiluukku.fi

VAIHTOEHTOJA JA VAPAUTTA – METSÄLAKI UUDISTUU S . 14 MITEN METSÄN HOITAMINEN VAIKUTTAA SEN TUOTTOON? S . 20 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 4/2013 Koulutettujen avainyrittäjien verkosto hoitaa puun korjuun ja kuljetuksen kestävästi. sivu 22 PUU KAATUU JA KULKEE w w w .m et sä m a a ilm a .? LEENA VEPSÄ, ETÄMETSÄNOMISTAJA ESPOOSTA S. 26
2 METSÄN HENKI 4/13 ASKOLA, ITÄINEN UUSIMAA, VANHALLE SUOLLE TEHTY PELTO: Teerillä on vuodesta toiseen vakiosoidinpaikat, joten Arto Juvonen tietää hyvin tarkkaan, mihin kuvaustelttansa aamuyöllä pystyttää. Nämä kaksi teerisoitimen valtakukkoa saapuivat runsaan kuukauden ajan joka ikinen aamu samaan paikkaan taistelemaan keskenään tonttiensa rajoista. Kuvausteltasta teerikukot eivät häiriintyneet – kuvia saattoi räpsiä aivan rauhassa parhaimmillaan muutaman metrin päästä tappelutantereesta. Satunnaisemmin soitimelle saapuneet nuoremmat koiraat jäivät suosiolla pellon reunalle hyppimään. Ja kun naaraat viimein aamun taittuessa päiväksi saapuivat, ne valitsivat parittelukumppaneikseen juuri ne pahimmat, arpiset ja tukoille toisensa repimät riitapukarit. Mitä niistä rentuista sanotaankaan…? LO TT A VA IJA
KOKO KESÄN POIKAMIESELÄMÄÄ VIETTÄNEET VANHAT TEERIKUKOT KERÄÄNTYVÄT SYYSAAMUISIN TAAS SOIDENPAIKOILLE SOITIMELLE, JOKA EI KUITENKAAN OLE NIIN KIIHKEÄÄ KUIN KEVÄÄLLÄ. TEERI VIIHTYY KOIVIKOISSA JA KOSTEIKOISSA TEERI (TETRAO TETRIX) on yleisin ja näkyvin metsäkanalintumme. Laji esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Koivun silmut ja urvut ovat talvella teerille tärkeintä ravintoa. Niitä teeret napsivat lyhyen talvipäivän aikana kupunsa täyteen. Pimeän ajan ja kovilla pakkasilla suurimman osan päivästä teeret viettävät lumikiepissä suojassa pedoilta ja pakkaselta. Lajien huomioon ottaminen metsätaloustoimenpiteissä vaatii niiden elinympäristöjen tuntemusta. Teeren osalta keskeistä on huolehtia koivun esiintymisestä läpi kiertoajan taimikosta säästöpuiksi. Hyönteisja marjaravinnon osalta soiden ja kankaiden vaihettumisvyöhykkeiden ja kosteiden painanteiden säästäminen lisää teeren elinympäristöön sen kaipaamaa vaihtelua ja tärkeitä ravintoalueita. Kuusi-alikasvos taas tarjoaa suojapaikkoja. Metsäserti?ointi on keskeinen tapa turvata luonnon monimuotoisuutta ja myös teeren elinympäristöjä. Voima tulee laajasta mittakaavasta, jolla serti?ointia toteutetaan. Serti?oinnin mukaiset säästöpuut tuovat teerelle oman ravinnonlisänsä talven muuten niin vaativiin olosuhteisiin. KUVA: LINTUKUVA.FI / ARTO JUVONEN TEKSTI: JUHA-MATTI VALONEN JA SAMI OKSA METSÄN HENKI 4/13 3
4 METSÄN HENKI 4/13 UPM METSÄN YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN ”Minua motivoi uskoni siihen, että ekologinen tieto ja metsäosaaminen ovat yhteen sovitettavissa olevia eivätkä suinkaan toisensa pois sulkevia asioita.” 34 4/2013 NÄINÄ AIKOINA ei ole vaikeaa keksiä puheenaiheita, kun ollaan koolla metsäisissä merkeissä. Metsäalalla on käynnissä monia muutoksia. Niistä yksi isoimpia on metsälain muutos, jonka taustoista ja sisällöstä kerromme tarkemmin tässä lehdessä sivulla 14. On hyvä perehtyä lain tuomiin mahdollisuuksiin ja keskustella omiin tavoitteisiin ja omaan metsään parhaiten sopivista toimenpiteistä metsäammattilaisten kanssa. Erilaisissa tilaisuuksissa tapaa usein aktiivisia metsänomistajia, joilla on kokemusta ja näkemystä metsäasioista. On sekä mukavaa että hyödyllistä vaihtaa ajatuksia heidän kanssaan. Metsän henki -lehti on yksi kanava, jonka avulla haluamme kertoa teille metsänomistajille niin metsäalan ajankohMETSÄASIAT PUHUTTAVAT taisista asioista kuin siitä, millaisia palveluja me teille tarjoamme. Lehden sisällöstä voitte halutessanne antaa palautetta: www. metsämaailma.?/metsänhenki Omaan metsään liittyvissä asioissa parhaita keskustelukumppaneita ovat UPM:n paikalliset metsäammattilaiset. Metsänomistajia palvelevaan ketjuun kuuluvat olennaisena osana myös puun korjuuta ja kuljetusta hoitavat sopimusyrittäjämme. Heistä yksi, Mäkinen & Pojat Juupajoelta, kertoo omasta roolistaan kokonaisuudessa sivulla 22. Niin yrittäjät kuin muukin organisaatiomme on viritetty toimimaan niin, että toteutamme sloganiamme Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. NILLA HIETAMÄKI, päätoimittaja 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS 32 TERVEISIÄ METSÄMATKALTA 33 HISTORIA – PAKKANEN 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: JUHA-MATTI VALONEN Rupiliskolle kuuluu jo hyvää. 10 Uusi metsäveropalvelu auttaa metsänomistajaa hallitsemaan verotustaan vaivattomasti. 31
PÄÄKIRJOITUS SYKSYN KÄÄNTYESSÄ TALVEEN metsänomistamisen näkymät lähitulevaisuuteen ovat varsin hyvät. Puukauppa on käynyt poikkeuksellisen tasaisesti koko vuoden, ja tuotantolaitostemme puunkäyttönäkymät ovat hyvät. OLEMME ILMOITTANEET julkisuuteen suunnitelmista kapasiteetin lisäyksiin sellutehtaillamme. Myös sahatavaran vienti vetää tällä hetkellä hyvin, ja uuden biojalostamon rakennustyöt Lappeenrannassa ovat pitkällä. VUODEN LÄHENTYESSÄ loppuaan haluan kiittää yhteistyökumppaneitamme hyvin sujuneesta vuodesta. Metsänomistajien, UPM:n yrittäjien ja oman henkilöstömme yhteistyöllä olemme pystyneet varmistamaan, että UPM:n tuotantolaitoksilla on sopiva määrä oikeanlaista puuta käytettävissään. METSÄLAIN MUUTOS on ollut näkyvästi esillä syksyn aikana. Uuden metsälain mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat puhuttaneet metsäja luontoväkeä. Uusi laki tuo sekä vapautta että vastuuta. Tästä lehdestä voit lukea lisää uudesta metsälaista, lain taustoista ja lain mukanaan tuomista muutoksista. UPM:N MIELESTÄ yrittäjämäisen metsänomistamisen mahdollisuuksien lisääminen on muutos erinomaiseen suuntaan. Metsäomaisuuden aktiivinen ja suunnitelmallinen käyttö takaa parhaan tuoton metsästä. Iso muutos laissa on, että jatkuvapeitteinen eli eriikäisrakenteinen metsänkasvatus tulee perinteisten metsänkasvatusmenetelmien vaihtoehdoksi. Olemme kouluttaneet henkilöstömme ja yrittäjämme uuden lain mahdollisuuksiin. Kertokaa metsäammattilaisillemme, millaisen metsän haluatte. Asiantuntijamme esittelevät teille sopivia vaihtoehtoja teidän metsänne parhaaksi. Millaisen metsän sinä haluat? UPM TARJOAA palveluja metsänomistajan haluamassa laajuudessa. Kokonaispalvelumme kattaa kaiken puukaupasta metsänuudistamiseen ja taimikonhoitoon. Lisäksi tarjoamme asiantuntijapalveluja lakipalveluihin, sukupolvenvaihdoksiin, yhteismetsiin ja metsäverotukseen liit tyen. Moni metsänomistaja asuu nykyään kaukana metsistään tai on muuten kiireinen. Jos haluat, että metsäsi hoito on helppoa ja vaivatonta, käänny puoleemme. Etsitään yhdessä juuri sinulle ja metsällesi sopiva ratkaisu. JOULUNAIKA on hyvä rauhoittaa oman lähipiirin huomioimiseen ja voimien keräämiseen, kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Luonto ja metsä ovat hyviä rentoutumispaikkoja ympäri vuoden. Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa! AKTIIVISTA METSÄNOMISTUSTA JA METSÄLAIN TUOMIA MAHDOLLISUUKSIA ”METSÄNOMISTAMISEN NÄKYMÄT LÄHITULEVAISUUTEEN OVAT VARSIN HYVÄT.” SAULI BRANDER johtaja UPM metsäpalvelut ja maankäyttö
NÄR NU HÖSTEN övergår i vinter ser det ganska ljust ut på skogsägarfronten. Virkeshandeln har varit ovanligt jämn under hela året och prognoserna för virkesanvändningen vid våra produktionsanläggningar är också goda i dagsläget. UPM HAR OCKSÅ offentliggjort sina planer på ökad kapacitet vid cellulosafabrikerna. Även sågvaruexporten drar bra just nu, och i Villmanstrand har byggnadsarbetena redan kommit långt på nya bioförädlingsanläggningen. NÄR ÅRET NU går mot sitt slut vill jag tacka alla våra samarbetspartners för att det förlöpt så smidigt. Tack vare samarbetet mellan skogsägarna, UPM:s företagarkår och vår egen personal har vi klarat av att säkerställa tillgången på rätt slags virke till lämplig mängd för UPM:s produktionsanläggningar. ÄNDRINGARNA I SKOGSLAGEN har fått offentlighet under hösten. Den nya skogslagens möjligheter har tilltalat skogsoch naturfolket. Den nya lagen både för med sig och frigör ansvarstagande. I denna tidning kan du läsa mer om den nya skogslagen, bakgrunderna till den och förändringar den för med sig. UPM SER DEN ökande företagsamheten i skogsägandet som en förändring i utomordentlig riktning. Aktiv och planenlig användning av skogsegendomen garanterar den bästa avkastningen. En stor förändring i skogslagen är, att det tillkommer ett alternativ till de traditionella skogsodlingsmetoderna, en skogsodling med träd i olika åldrar för en fortsatt heltäckande skog. Vår personal och våra företagare har fått utbildning om de möjligheter nya skogslagen medger. Kontakta våra skogsfackmän och berätta hurdan skog ni vill ha, så kan de med sin yrkeskunskap ta fram de lämpligaste alternativen för er skog. Hurdan skog vill du ha? UPM ERBJUDER TJÄNSTER i den omfattning skogsägaren önskar. Vårt heltäckande tjänsteutbud spänner över hela fältet, från virkeshandel och skogsförnyelse till plantskogsvård. Dessutom erbjuder vi experttjänster gällande juridiska frågor, generationsväxling, samfällda skogar och skogbeskattning. Många skogsägare är numera bosatta långt borta från sin skog eller är annars mycket upptagna. Ifall du vill att din skog blir skött enkelt och problemfritt kan du vända dig till oss. Tillsammans hittar vi just den lösning som bäst passar för dig och din skog. UNDER JULEN ÄR det bra att ta det lugnt i sin närmaste krets och samla krafter, på det sätt som bäst passar en själv. En bra och lämplig avkoppling året runt är att vistas ute i naturen och skogen. En god och fridfull juletid! AKTIVT SKOGSÄGANDE OCH NYA SKOGSLAGENS MÖJLIGHETER ”DET SER GANSKA LJUST UT PÅ SKOGSÄGARFRONTEN.” SAULI BRANDER direktör UPM Skogstjänster och markanvändning LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE
METSÄN HENKI 4/13 7 4/2013 UUDEN METSÄLAIN ON MÄÄRÄ ASTUA VOIMAAN 1.1.2014. Enemmän valinnanvapautta ja vaihtoehtoja metsänhoitoon: 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Esko Koivisto Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 22 26 30 AVAINYRITTÄJÄ MATTI MÄKINEN Korjuuyrittäjä on paljon vartijana. Työn jälkeä seurataan huolellisesti niin luonnon kuin tulostenkin kannalta. METSÄ 360° Etämetsänomistaja Leena Vepsä luottaa metsänhoidossa UPM:ään. VEROVINKKEJÄ METSÄTILAN OSTAJALLE + Uusi palvelu auttaa metsänomistajaa metsä veroilmoituksen teossa. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan UPM Kymin paperitehtaan paperille.
8 METSÄN HENKI 4/13 PUUKAUPPAA ON KÄYTY tänä vuonna aktiivisemmin kuin kertaakaan edellisen viiden vuoden aikana. Puun hinnat ovat säilyneet edellisen viiden vuoden keskimääräisellä tasolla. Metsänomistajien kannattaa nyt tarjota puuta myyntiin niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden puuntarvetta. Näin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. ”Tuotantolaitostemme puunkäyttönäkymät ovat hyvät, ja ostamme kaikkea puuta jatkuvasti. Me UPM:ssä haluamme ylläpitää puukaupassa tätä aktiivista mallia ympäri vuoden”, sanoo UPM:n puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Esa Retva. Puukaupan yhteydessä on luontevaa sopia kaikista metsään liittyvistä asioista metsän hoitotöistä lakipalveluihin. UPM:n metsäasiakasvastaavat palvelevat yli 100 toimipisteessä ympäri Suomea. Metsäasiakasvastaavien yhteystiedot www.metsämaailma.? tai 0204 16121 PUUKAUPPA ON KÄYNYT TASAISESTI U U T I S E T Olethan jo tilannut eMetsämaailman? ELLET OLE VIELÄ tilannut sähköpostiisi UPM Metsän sähköistä eMetsämaailmauutiskirjettä, se käy helposti verkkopalvelussamme UPM Metsämaailmassa. www.metsämaailma.? Kiinnostaako metsäsijoittaminen? JOS METSÄ SIJOITUSKOHTEENA kiinnostaa, kannattaa käydä metsäsijoittamiseen keskittyvällä sivustollamme www.rahakasvaapuissa.? UPM:n myytävät metsätilakohteet löytyvät osoitteesta www.bonvesta.? Testaa mitä puuta sinä muistutat Oletko ystävällinen koivu vai sitkeä kataja? Testaa, mitä puulajia muistutat tekemällä huippusuosittu puulajitestimme UPM Metsämaailmassa. www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 4/13 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tykkää meistä Facebookissa, niin pysyt kärryillä ajankohtaisista kuulumisistamme. www.facebook.com/metsamaailma UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsänomistajille PUUKAUPPAPALVELUT tukset METSÄPALVELUT nittelu ja toteutus sista istutukseen ja taimikonhoisuojelu MUUT EDUT asiantuntijalta www.metsämaailma.? tai 020 416 121. PERUSTA ELINVOIMAINEN KUUSENTAIMIKKO UPM TUOTTO TAIMIKON AVULLA U PM Tykkää meistä Facebookissa S H U TT ER S TO C K PM Metsältääää tä tä lt ält äl ä sä sä sä ts ts et et Me Me Me M M M M M M M M M PM PM PP onipuoliset tt et et e se se is is lis oli ol oo uo uo pu pu pp ip nip ni ni on on on ooo alvelut metsännn än än ä sä sä sä ts ts et et e me me m m m m t t ut ut u lu elu el e ve ve v lv lv al aaa pppppp --mistajilleeee le lle ll ill jil ji aji aj a ta ta sta st is is mis mi m m m UKAU U U AU A KA K UK U U PP P P PP P P A A A A P P P P P P PALVELUTT UT U U LU EL VE VE LV LV AL A A P P P KONEELLINEN TAIMIEN ISTUTUS yhdistettynä samanaikaiseen maanmuokkaukseen ja taimikon koneelliseen kitkentään on kustannustehokas kuusen uudistamismenetelmä. Uusi puusukupolvi saadaan kasvuun nopeasti ja alueesta tulee uudistushakkuun jälkeen nopeasti tuottokuntoinen. UPM TuottoTaimikko on kiinteähintainen tuote, jonka lopputulos on kustannustehokkaasti toteutettu tasalaatuinen ja elinvoimainen taimikko. Puuston päätehakkuun jälkeen kuusen uudistusalueella maa muokataan ja UPM:n laatutaimet istutetaan maahan samalla kertaa samalla koneella. Noin neljän vuoden kuluttua alue kitketään koneellisesti. Koneellinen kitkentä on taimikonperkausmenetelmä, joka vähentää ratkaisevasti vesomista ja siksi myös taimikon perkaustarvetta kitkennän jälkeen. Taimikko varttuu tasaisena ja laadukkaana ja lopputuloksena on elinvoimainen ja arvokas metsä, joka sitoo hiiltä ja mahdollistaa metsänomistajalle parhaan mahdollisen tuoton. Kysy lisätietoja UPM:n metsäasiakas vastaavilta. www.metsämaailma.?
10 METSÄN HENKI 4/13 U U T I S E T TÄNÄ VUONNA PÄÄTTYVÄSSÄ METSO-verkostohankkeessa on kaivettu 21 uutta lampea, joista kuusi UPM:n maille Pohjois-Karjalaan. Seurannoissa havaittiin rupiliskojen levinneen jo kuuteen uuteen lampeen. Lampia on kaivettu alueille, joiden rupiliskokannat ovat heikentyneet esimerkiksi lampien umpeenkasvun tai ojitusten takia. Lisäksi rupiliskojen elinoloja on kohennettu kunnostamalla olemassa olevia lampia. Lampien suunnittelu ja toteutus on tehty ELYja Metsäkeskuksen sekä UPM:n yhteistyönä, ja kaivuutöihin osallistui paikallisia koneyrittäjiä. Rupiliskon esiintymisalueet osataan nykyään huomioida osana normaalia metsänhoitoa. Hakkuissa rupiliskolampia ympäröivä puusto säästetään. Rupiliskon elinolosuhteiden parantamisessa on kyetty viemään ekologinen tieto ja nykyaikainen metsäosaaminen jo hankkeen aikana käytännön metsätaloustoimintaan, toteaa UPM:n ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman hankkeissa tehdään työtä Suomen metsien lajiston hyväksi. UPM on ollut mukana neljässä eri METSO-yhteistoimintaverkostossa. UPM on auttanut myös yksityisiä metsänomistajia liittämään metsäalueitaan METSOon. RUPILISKO VOI PAREMMIN METSO-HANKKEEN ANSIOSTA UUSI BIOLÄMPÖLAITOS TUOTTAA KUORESTA ENERGIAA KORKEAKOSKEN SAHALLA UPM KORKEAKOSKEN SAHALLA Juupajoella on otettu käyttöön uusi, pelkästään biopolttoainetta käyttävä lämpölaitos. Laitos parantaa sahan energiatehokkuutta ympäristöystävällisellä tavalla hyödyntäen sahausprosessista ylijäävän puun kuoren. Uuden laitoksen myötä fossiilisen polttoaineen käyttö lämmöntuotannossa sekä siihen liittyvät kuljetukset loppuivat kokonaan. Myös sivutuoteja jätekuljetusten tarve on pienentynyt merkittävästi. Valtaosa sahan tuotannosta menee vientiin Aasiaan, Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Saha työllistää noin 80 puualan ammattilaista sekä välillisesti joukon korjuuja kuljetusyrittäjiä. V IL LE V U O RI O Rupiliskosta tuli hankkeen aikana koko Pohjois-Karjalan maskotti; se on esiintynyt niin lehdissä, rock-tapahtumassa, musiikkivideolla kuin lautapelissäkin. Vuonna 2012 Joensuun kaupunki nimesi rupiliskon nimikkolajikseen.
METSÄN HENKI 4/13 11 Mistä luontojulisteesta haluaisit uusintapainoksen – osallistu äänestykseen! Minkä UPM Metsän suosituista luontojulisteista haluaisit nähdä uusintapainoksena: perhoset, linnut vai kovakuoriaiset? Lisätietoja julisteäänestyksestä www.metsämaailma.? ja www.facebook.com/metsamaailma. UPM Metsä on vuosien mittaan julkaissut kaikkiaan 12 erilaista luontojulistetta: metsiemme käävät, kovakuoriaiset, sudenkorennot, linnut, perhoset, sammaleet, sienet, lehtokasvit, jäkälät, pisitäiset, puut ja harjukasvit. Osasta julisteita painos on lisäpainoksista huolimatta jo aikaa sitten loppunut. Erityisesti perhos-, lintuja kovakuoriaisjulisteita kysytään meiltä jatkuvasti, joten olemme päättäneet ottaa uusintapainoksen jostakin näistä kolmesta suositusta julisteestamme. Julisteita voi noutaa UPM:n metsäpalvelutoimistoista, joiden yhteystiedot löytyvät verkkopalvelustamme www.metsämaailma.?/Yhteystiedot. Kannattaa varmistaa etukäteen, miten toimistossa ollaan paikalla ja mitä julisteita siellä on saatavilla. Toimistoissa on hyvin jäljellä kahta uusinta julistetta, metsiemme puita ja metsiemme harjukasveja. METSÄÄN.FI ON SUOMEN metsäkeskuksen tarjoama sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille. Metsänomistaja voi kirjautua palveluun ja selata tilansa metsävaratietoja. Metsäkeskus ottaa yhteyttä metsänomistajiin sitä mukaa, kun heidän tilojensa tiedot on siirretty palveluun. olevat luontokohteet ja pääosin laskennallisesti tuotetut ehdotuksen lähiajan metsänhoitotöistä ja hakkuista. Palvelussa voi myös katsoa metsätilan karttaa ja ilmakuvaa. Metsänomistajalla on mahdollisuus antaa palvelussa olevat tilatietonsa maksutta halua miensa toimijoiden käyttöön, jolloin toimija (esimerkiksi UPM) voi selata metsäntietoja asiakassuhteidensa laadukkaassa hoidossa. Halutessaan metUPM:n järjestelmään ajantasaisen metsäsuunnitelman ylläpitoa varten. Aktiiviselle metsänomistajalle UPM Metsäsuunnitelma ja siihen yhdistetty sähköinen MetsäSoppi-palvelu ovat edelleen metsäomaisuuden hallinnan ykkösvaihtoehdot. UPM Metsäsuunnitelmassa jokaiselle metsikkökuviolle kerrotaan metsänomistajan tavoitteiden ja metsän tilan mukainen toimenpide-esitys. Lisäksi monipuolinen uusi UPM Metsäsuunnitelma sisältää kehitysennusteen metsän tilasta suunnitelmakauden lopussa. MetsäSoppi-palvelussa voi liittää kuvioille muistiinpanoja tai vaikkapa valokuvia sekä hyödyntää metsävero-osiota metsätalouden veroilmoituksen ja kausiveroilmoituksen teossa. www.metsään.? www.metsämaailma.? METSÄÄN.FI-PALVELUUN TUTUSTU SUOMEN METSÄKESKUKSEN lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Fåglar i våra skogar P ii rr o ks et ja su u n n it te lu Ja ri K o st et . H ä m ee n K ir ja p a in o O y 2 3 . L in n u n n im en a ll a p it u u s se n tt ei n ä n o ka n kä rj es tä p yr st ö n kä rk ee n . UPM-Kymmene Metsä Käki 32–36 cm Kehrääjä 24–28 cm Kalasääski 52–60 cm Kanahaukka 49–64 cm Varpushaukka 29–41 cm Nuolihaukka 29–35 cm Hiirihaukka 46–58 cm Mehiläishaukka 52–59 cm Maakotka 80–93 cm Sepelkyyhky 38–43 cm Korppi 54–67 cm Huuhkaja 59–73 cm Varpuspöllö 15–19 cm Lehtopöllö 37–43 cm Viirupöllö 50–59 cm Lapinpöllö 59–68 cm Helmipöllö 22–27 cm Kuukkeli 26–29 cm Käenpiika 16–18 cm Harmaapäätikka 27–32 cm Palokärki 40–46 cm Käpytikka 23–26 cm Pikkutikka 14–16,5 cm Pohjantikka 21,5–24 cm Valkoselkätikka 25–28 cm Tilhi 18–21 cm Kangaskiuru 13,5–15 cm Metsäkirvinen 14–16 cm Peukaloinen 9–10,5 cm Rautiainen 13–14,5 cm Punarinta 12,5–14 cm Sinipyrstö 13–14 cm Leppälintu 13–14 cm Punakylkirastas 19–23 cm Laulurastas 20–22 cm Mustarastas 23,5–29 cm Kulorastas 26–29 cm Kultarinta 12–13,5 cm Lehtokerttu 13–14,5 cm Pikkusieppo 11–12 cm Pajulintu 11–12,5 cm Hippiäinen 8,5–9,5 cm Hömötiainen 12–13 cm Töyhtötiainen 10,5–12 cm Kuusitiainen 10–11,5 cm Puukiipijä 12,5–14 cm Kuhankeittäjä 22–25 cm Peippo 14–16 cm Järripeippo 14–16 cm Vihervarpunen 11–12,5 cm Isokäpylintu 16–18 cm Nokkavarpunen 16,5–18 cm Pohjansirkku 13–14,5 cm Lehtokurppa 33–38 cm Metsäviklo 20–24 cm Teeri 40–58 cm Metso 54–90 cm Pyy 34–39 cm P ii rr o ks et ja su u n n it te lu Ja ri K o st et . H ä m ee n K ir ja p a in o O y 2 3 . L in n u n n im en a ll a p it u u s se n tt ei n ä n o ka n kä rj es tä p yr st ö n kä rk ee n . ne Metsä ka Hiirihaukka 46–58 cm Mehiläishaukka 52–59 cm Maakotka 80–93 cm Sepelkyyhky S lk hk p yy y p yy y 38–43 cm Korppi pp 54–67 cm Lapinpöllö p p p p 59–68 cm Helmipöllö pp 22–27 cm Kuukkeli 26–29 cm Pikkutikka 14–16,5 cm Pohjantikka jj 21,5–24 cm Valkoselkätikka Valkoselkätikka 25–28 cm n Rautiainen 13–14,5 cm Punarinta 12,5–14 cm Sinipyrstö py 13–14 cm s Kulorastas 26–29 cm Kultarinta 12–13,5 cm Lehtokerttu 13–14,5 cm n Töyhtötiainen yy 10,5–12 cm Kuusitiainen 10–11,5 cm p j Puukiipijä p j p j 12,5–14 cm en Isokäpylintu py py 16–18 cm Nokkavarpunen pp 16,5–18 cm Pohjansirkku jj 13–14,5 cm Metso 54–90 cm UPM-Kymmene Metsä Ruutuperhonen (Melanargia galathea) Etelänkeltaperhonen (Colias crocea) Purjeperhonen (Iphiclides podalirius) Helmihopeatäplä (Issoria lathonia) Vaaleakeltaperhonen (Colias hyale) Sinappiperhonen (Pontia daplidice) Täpläverkkoperhonen (Melitaea cinxia) Amiraali (Vanessa atalanta) Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) Naurisperhonen (Pieris rapae) Kaaliperhonen (Pieris brassicae) Ruijannokiperhonen (Erebia medusa) Keltaverkkoperhonen (Eurodryas aurinia) Tummaverkkoperhonen (Melitaea diamina) Mansikkakirjosiipi (Pyrgus malvae) Pikkukultasiipi (Lycaena phlaeas) Hohtosinisiipi (Polyommatus icarus) Niittyhopeatäplä (Clossiana selene) Metsäpapurikko (Lasiommata petropolitana) Hietaheinäperhonen (Hipparchia semele) Jalavanopsasiipi (Satyrium wäalbum) Purohopeatäplä (Clossiana thore) Suonokiperhonen (Erebia embla) Kääpiöhopeatäplä (Clossiana improba) Tunturikeltaperhonen (Colias nastes) Kangasperhonen (Callophrys rubi) Hopeasinisiipi (Agrodiaetus amandus) Tummapapurikko (Lasiommata maera) Virnasinisiipi (Glaucopsyche alexis) Lapinkeltaperhonen (Colias hecla) Tundrahopeatäplä (Clossiana chariclea) Rahkahopeatäplä (Clossiana frigga) Keisarinviitta (Argynnis paphia) Tuominopsasiipi (Fixenia pruni) Kirjoverkkoperhonen (Hypodryas maturna) Piippopaksupää (Ochlodes venatus) Lauhahiipijä (Thymelicus lineola) Lanttuperhonen (Pieris napi) Virnaperhonen (Leptidea sinapis) Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) Sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) Niittysinisiipi (Cyaniris semiargus) Ruskosinisiipi (Eumedonia eumedon) Ketosinisiipi (Lycaeides idas) Kangassinisiipi (Plebejus argus) Paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) Loistokultasiipi (Lycaena virgaureae) Nokkosperhonen (Aglais urticae) Herukkaperhonen (Polygonia cäalbum) Neitoperhonen (Inachis io) Suruvaippa (Nymphalis antiopa) Orvokkihopeatäplä (Speyeria aglaja) Ketohopeatäplä (Fabriciana adippe) Pursuhopeatäplä (Clossiana euphrosyne) Ratamoverkkoperhonen (Mellicta athalia) Metsänokiperhonen (Erebia ligea) Keltaniittyperhonen (Coenonympha pamphilus) Idänniittyperhonen (Coenonympha glycerion) Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) Muurahaissinisiipi (Maculinea arion) Pikkuapollo (Parnassius mnemosyne) Pohjanhopeatäplä (Clossiana polaris) Muurainhopeatäplä (Clossiana freija) Häiveperhonen (Apatura iris) Apollo (Parnassius apollo) Rinnehopeatäplä (Fabriciana niobe) Mustatäplähiipijä (Carterocephalus silvicola) Täpläpapurikko (Pararge aegeria) Tamminopsasiipi (Quercusia quercus) Tummahäränsilmä (Maniola jurtina) Rämekylmänperhonen (Oeneis jutta) Lapinverkkoperhonen (Hypodryas iduna) Luhtakultasiipi (Lycaena helle) Kalliosinisiipi (Scolitantides orion) Pikkusinisiipi (Cupido minimus) Isokultasiipi (Lycaena dispar) Sarakylmänperhonen (Oeneis norna) Paljakkakylmänperhonen (Oeneis bore) Lapinnokiperhonen (Erebia pandrose) Kairanokiperhonen (Erebia disa) Tunturihopeatäplä (Boloria napaea) Tunturikirjosiipi (Pyrgus andromedae) Kirjopapurikko (Lopinga achine) Saraikkoniittyperhonen (Coenonympha tullia) Rämehopeatäplä (Proclossiana eunomia) Suohopeatäplä (Boloria aquilonaris) Haapaperhonen (Limenitis populi) Valkotäpläpaksupää (Hesperia comma) Lehtosinisiipi (Aricia artaxerxes) Juolukkasinisiipi (Vacciniina optilete) Suokeltaperhonen (Colias palaeno) Ritariperhonen (Papilio machaon) Ketokultasiipi (Lycaena hippothoe) Pihlajaperhonen (Aporia crataegi) Keltatäplähiipijä (Carterocephalus palaemon) Suokirjosiipi (Pyrgus centaureae) Tummakirjosiipi (Pyrgus alveus) Karttaperhonen (Araschnia levana) Huhtasinisiipi (Pseudoaricia nicias) Ruostenopsasiipi (Thecla betulae) Angervohopeatäplä (Brenthis ino) Harjusinisiipi (Pseudophilotes baton) MUISTA TURVALLISUUS! JOS AIOT KÄYDÄ metsätyömaalla, ilmoita tulostasi metsäkoneenkuljettajalle, käytä huomioliivejä ja pidä riittävä etäisyys koneeseen.
12 METSÄN HENKI 4/13 METSÄPALVELUTOIMISTO UUDESSA OSOITTEESSA UPM:N HELSINGIN metsäpalvelutoimisto on muuttanut. Uusi osoite on Alvar Aallon katu 1. Metsäpalvelutoimisto sijaitsee UPM:n uudessa pääkonttorissa Finlandiatalon läheisyydessä. Toimisto on auki ma–pe klo 9–15 tai sopimuksen mukaan. Kaikkien metsäpalvelutoimistojemme yhteystiedot löydät verkkopalvelustamme www.metsämaailma.?/ Yhteystiedot U U T I S E T U PM TAALERITEHDAS ON OSTANUT UPM:ltä hieman yli 1100 hehtaaria metsää Savosta. Metsätilakohteiden kauppaan liittyy pitkäaikainen puukauppaja metsäpalvelusopimus, joka takaa puulle vakaan menekin. UPM:n ammattilaiset hoitavat metsiä jatkossakin. Nyt ostetut metsätilat ovat Taaleritehtaan Metsäpääomarahaston kolmas metsätilahankinta UPM:ltä. ”Taaleritehtaan Metsä on sijoittajalle helppo ratkaisu. Kaikista metsäomistamiseen liittyvistä töistä vastaa Taaleritehdas suomalaisen metsäosaamisen huippuammattilaisen Jyrki Ketolan johdolla yhdessä UPM:n metsäammattilaisten kanssa. Sijoituskohteena metsä sopii hyvin suomalaiselle sijoittajalle. Metsän tuotot eivät ole historiassa korreloineet muiden sijoitusluokkien, kuten osakkeiden tai korkojen, kanssa. Juhani Elomaa. Lisätietoa myynnissä olevista UPM:n metsätiloista www.bonvesta.? TAALERITEHDAS OSTI JÄLLEEN METSÄÄ UPM:LTÄ UPM parantaa sähkön toimitusvarmuutta yhteistyössä Fortumin kanssa UPM JA FORTUM testaavat talven aikana yhteistyömallia, jossa Fortumin normaalin sähkölinjan kunnossa pitoraivauksen yhteydessä tehdään niin sanottu vierimetsähakkuu. Vierimetsästä hakataan sähkönjakelua uhkaavat puut 10 metrin leveydeltä molemmin puolin linja-aukkoa. Puuston hakkuusta, lähikuljetuksesta ja yhteismyynnistä vastaa metsänhoitotöitä toteuttava UPM Silvesta. Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähkönjakeluverkkoyhtiöitä suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään jakeluverkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti. UPM Silvesta tarjoaa sähköyhtiöille linjanraivaustöiden kokonaispakettia, jossa yhtiö vastaa omistajaselvityksistä, maastomerkkauksista, asiakaskontakteista, puukaupan järjestämisestä, korjuusta ja raivaustöistä. UPM Silvestan metsuri Jukka Hapulahti kaataa puuta UPM:n ja Fortumin vierimetsänhoidon pilottihankkeessa Vihdissä.
METSÄN HENKI 4/13 13 Omistin puolisoni kanssa puoliksi metsätilan, jonka ostimme yhdessä 100.000 markalla (16.819 €) vuonna 1990. Avioliittomme päättyi viime vuonna eroon. Avioero-osituksessa sain tasinkona puolisoni puoliosuuden ko. tilaan ja tila jäi osituksessa kokonaan minulle. Olen nyt myynyt metsätilan 120.000 eurolla vapaille markkinoille. Myyntikuluja oli 2.000 euroa. Miten myynnin luovutusvoitto lasketaan? KALVILA: Luovutusvoiton laskennassa lähtökohtana on todellisen voiton määrittäminen. Luovutusvoitto lasketaan luovutushinnan ja verotuksessa poistamattoman hankintamenon erotuksena. Vähennettäviä menoja ovat myös voiton hankkimisesta olleet menot. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän luovutusvoitto voidaan vaihtoehtoisesti laskea vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama, jos se on verovelvolliselle edullisempi. Hankintameno-olettamana vähennetään luovutushinnasta vähintään 20 prosenttia ja, jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähintään 40 prosenttia luovutushinnasta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä ei saa kuitenkaan erikseen vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneita menoja, kuten myyntikuluja. Tuloverolaissa säännellään mm. myös metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisättävästä tehdyn metsävähennyksen määrästä. Tässä tapauksessa hankintameno-olettaman vähentäminen on verovelvolliselle edullisempi eikä luovutusvoittoon lisättävää metsävähennystä ole, koska kiinteistön osto oli tapahtunut jo vuonna 1990 ennen metsävähennysjärjestelmän säätämistä. Koska luovutusvoittoverotuksessa osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta, luovutusvoiton laskennassa omistusaikanne alkaa myös osituksessa saamanne puoliosuuden osalta vuodesta 1990 ja voitte vähentää koko tilan myyntihinnasta 40 prosenttia (0,4 x 120.000 €) hankintameno-olettamana 48.000 euroa. Luovutusvoittoa kertyy myynnistä näin olen (120.000 € 48.000 €) 72.000 euroa. Voiko yhteismetsästä saada metsätilansa takaisin? KALVILA: Vaikka yhteismetsälaki ja yhteismetsien ohjesäännöt mahdollistavat osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottamisen yhteismetsästä, alueen HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä erottamiseen edellyttävän päätöksen syntymisestä ei ole mitään taetta. Myöskään yhteismetsälaki ei takaa osakkaalle oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi. Alueen erottaminen vaatii yhteismetsälain mukaan ohjesääntömääräyksen lisäksi osakaskunnan kokouksen suostumuksen, josta on päätettävä kolme neljäsosan äänten enemmistöllä. Alueen erottaminen vaatii siis aina osakaskunnan kokouksen suostumuksen, jota ei kuitenkaan ole pakko antaa. Ei myöskään ole mitään taetta, että osakkaalle pystyttäisiin tai suostuttaisiin erottamaan juuri se alue, jonka osakas on mahdollisesti juuri liittänyt yhteismetsään. Alueen erottamisen maanmittaustoimituksen kuluja ei makseta valtion varoin. Ostin viime kesänä 0,8 hehtaarin tontin ja myin rakennuspaikalta hankintakaupalla puuta 4.000 euron arvosta. Voinko tehdä metsävähennyksen tai vähentää tontista maksamaani kauppahintaa 4.000 euron verran puun myyntitulosta? KALVILA: Ette voi. Tontilta myytyyn puuhun ei sovelleta metsävähennystä koskevia säännöksiä, koska tontissa ei ole kysymyksessä maatila. KHO totesi asiaa käsittelevässä tuoreessa ennakkoratkaisussa, että kasvavan metsän myynnissä on kysymys maa-alueen tuoton verottamisesta, eikä tuloverolaissa ollut tämän tilanteen osalta säädetty laskentajärjestelmässä metsävähennyksen kaltaisesta vähennysoikeudesta eikä osankaan omaisuuden hankintamenon vähentämisestä, vaikka tuoton irrottaminen alentaa omaisuuden arvoa. Meillä on metsätila kolmen sisaruksen yhteisomistuksessa. Yhtymällä on y-tunnus. Tarkoituksenani on ostaa kahden sisarukseni osuudet pois. Siirtyykö yhtymän y-tunnus minulle, kun metsätila siirtyy yksinomistukseeni? KALVILA: Ei siirry. Verotuksessa yhtymä purkautuu, kun metsätila siirtyy yhden omistukseen osakaan lunastaessa muut osakkaat pois. Ostettuanne metsätilan määräosat sisaruksiltasi ja rekisteröityessänne arvonlisäverovelvolliseksi saatte oman y-tunnuksen. LA K I & A S IA N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA V ES A
14 METSÄN HENKI 4/13 TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVITUS: LAURA YLIKAHRI UUDISTUU METSÄNOMISTAJILLE ENEMMÄN VALINNANVAPAUTTA JA VAIHTOEHTOJA METSÄNHOITOON.
METSÄN HENKI 4/13 15 etsälainsäädännössä on ollut jo useita vuosia käynnissä laajamittainen kokonaisuudistus. Muutosta ovat ajaneet toisaalta globaalin maailmantalouden suhdanteet ja metsäteollisuuden voimakas rakennemuutos, toisaalta metsien käytössä sekä yhteiskunnan ja metsänomistajien arvoissa tapahtuneet muutokset. 1940-luvun lopulla Suomen metsät olivat metsälaiduntamisen ja nopeasti laajentuvan maankäytön myötä heikossa kunnossa. Lisä rasitetta metsätaloudelle aiheutti laajojen metsäalueiden menetys alueluovutuksissa. Metsä oli elintärkeä tulonlähde sodasta toipuvalle kansantaloudelle, ja sotien jälkeisellä lainsäädännöllä pyrittiin määrätietoisesti maksimoimaan metsien puuntuotto. Sodanjälkeisten vuosikymmenien tilanteesta niin maailma kuin Suomen metsätkin ovat muuttuneet valtavasti. Maamme metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, ja Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan hakkuita voitaisiin lisätä vuosittain 10–15 miljoonaa kuutiometriä uudistumisen silti vaarantumatta. Nykyisessä, vuonna 1996 voimaan tulleessa metsälaissa otettiin ensimmäiset askeleet kohti metsälainsäädäntöä, joka nosti puuntuotannon turvaamisen ja taloudellisten METSÄNOMISTAJIEN ERILAISET ARVOT VOIDAAN OTTAA ENTISTÄ PAREMMIN HUOMIOON PUUKAUPASSA JA METSÄNHOITOPALVELUISSA. arvojen rinnalle myös metsien sosiaalisen ja ekologisen arvon. Nyt työn alla olevien lakiuudistusten pohjana on valtioneuvoston hyväksymä Kansallinen metsäohjelma 2015, jonka toiminta-ajatuksena on luoda hyvinvointia monipuolisella metsien hoidolla ja käytöllä. Muutosten nopeutta kuvaa se, että maaliskuussa 2008 hyväksytty ohjelma tarkistettiin liki tuoreeltaan jo vuoden 2010 lopulla. Hallituksen esitys metsälain muuttamisesta annettiin eduskunnan käsittelyyn kuluvan vuoden kesäkuussa, ja sen on määrä astua voimaan 1.1.2014. Lakiin ehdotetaan merkittäviä muutoksia, joilla halutaan parantaa metsätalouden kannattavuutta, motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti ja vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen. INTRESSIT TASAPAINOSSA Uuden metsälain valmisteluun on maaja metsätalousministeriön johdolla osallistunut laajalti edustajia metsänomistajien, alan teollisuusyritysten, metsähallinnon, tutkimuslaitosten ja ympäristöjärjestöjen piiristä. Yksityiskohdista on käyty vilkasta keskustelua, mutta pääsääntöisesti uudistus on saanut kiitosta osakseen. Metsäteollisuusyritykset odottavat lain tehostavan puun myyntiä, kun metsänomistajien erilaiset arvot voidaan ottaa entistä paremmin huomioon puukaupassa ja metsänhoitopalveluissa. UPM näkee uuden metsälain kahdesta näkökulmasta. Yhtiö on merkittävä puunostaja Suomessa, mutta samalla maan suurin yksityinen metsänomistaja.
”Uusi metsälaki pyrkii vastaamaan niin yhteiskunnan kuin metsänomistajien muuttuviin tarpeisiin. Lain myötä metsänomistaja voi tehdä entistä vapaammin valintoja siitä, mitä arvoja hän omassa metsäomaisuuden hoidossaan painottaa”, kertoo UPM:n puunhankinnan ja metsäpalveluiden maankäyttöjohtaja Jorma Saarimaa, joka on ollut mukana uutta metsälakia valmistelleessa maaja metsätalousministeriön työryhmässä. ”Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin uusi laki tuskin tuo kovin suuria muutoksia”, sanoo Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja. ”Voi olla, että jonkin verran uusia metsänomistajia herää puukaupan mahdollisuuksiin. Kuitenkin jo nykyinen laki on antanut varsin suuret vapaudet metsänomistajille – käytännössä asettavat paljon tiukemmat vaatimukset kuin lainsäädäntö.” ”Vaikka arvokkaiden elinympäristöjen turvaamisessa ei lakiesityksessä ole otettu merkittäviä edistysaskeleita, ei askeleita ole otettu myöskään taaksepäin. Metsäluonnon turvaamisen vähimmäisvaatimukset säilyvät nykyisellä tasolla. Avaimet metsäluonnon tilan parantamiseksi ovatkin nyt entistä enemmän metsänomistajien ja heitä neuvovien palveluntarjoajien käsissä”, kirjoittaa ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) blogissaan. VAPAUKSIA JA VASTUUTA Metsänomistajille uusi laki tuo useita tärkeitä muutoksia. Laista esimerkiksi ehdotetaan poistettavaksi uudistamishakkuiden ikäja järeyskriteerit. Jatkossa metsänomistaja voi itse päättää missä kasvuvaiheessa metsänsä hakkauttaa. Lisäksi uudessa laissa ehdotetaan poistettavaksi muun muassa Lapin metsäraja-alueen suojametsäalueilla nykyään vaadittavat hakkuuja uudistamissuunnitelmat, taimikon perustamisilmoitusmenettely, katselmusmenettely sekä uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi säädetty vakuusmenettely. Lähtökohtana on ollut lisätä toisaalta metsänomistajan omaa päätäntävaltaa metsänsä käytöstä, toisaalta myös vastuuta. ”On tärkeä muistaa, että mitään metsän hakkuupakkoa ei ole vanhassa eikä uudessakaan laissa. Laki ainoastaan edellyttää, että mikäli metsäomaisuutta hyödynnetään hakkaamalla, sitä ei saa hävittää, eli metsän uudistuminen on turvattava”, Jorma Saarimaa toteaa. Uutta on, että laissa tarkoitetun metsän hakkaajan – yleensä metsänomistajan – lisäksi hakkuun suunnittelijalla on vastuu huolehtia hakkuun lainmukaisuudesta. Osaavan metsäpalvelukumppanin arvo kasvaa tämän myötä entisestään. Jorma Saarimaa Heikki Pajuoja METSÄHALLINNON JA -LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSIA 2012 Vuoden 2012 alussa toimintansa aloitti uudistunut Suomen metsäkeskus, jonka alle yhdistettiin entiset 13 alueellista metsäkeskusta. Metsäkeskuksen Julkiset palvelut -yksikkö tarjoaa lakiin perustuvia palveluja, jotka liittyvät metsien hoitoon ja käyttöön, monimuotoisuuteen sekä metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseen. 2013 Syyskuussa 2013 lähti eduskunnalle myös esitys uudesta metsätuholaista. Uusi laki vastaa paremmin muuttuneisiin luonnon olosuhteisiin, mutta sen sisältö vastaa pitkälti nykyistä lakia. 16 METSÄN HENKI 4/13
UUSI METSÄLAKI PYRKII VASTAAMAAN NIIN YHTEISKUNNAN KUIN METSÄNOMISTAJIEN MUUTTUVIIN TARPEISIIN. JORMA SAARIMAA VAIHTOEHTOJA METSÄNHOITOON Metsälain uudistuksessa paljon keskustelua on herättänyt eri-ikäisrakenteisen eli jatkuvan kasvatuksen mahdollistuminen. Eri-ikäisrakenteisessa kasvatuksessa metsästä voidaan korjata vain tietyt puut ja antaa jäljelle jäävän metsän uudistua luontaisesti, kylvöillä tai istutuksilla. Muutoksella pyritään mahdollistamaan monipuolisempaa metsien hyödyntämistä niin metsätalouden, ympäristön kuin aineettomien arvojen näkökulmasta. Yhä useampi metsänomistaja näkee metsänsä paitsi taloudellisen hyödyn lähteenä, myös virkistysja ulkoilumahdollisuutena. Moni vierastaa perinteistä avohakkuuta, jolloin eri-ikäisrakenteinen kasvatus voi avata uusia mahdollisuuksia metsän taloudelliseen hyödyntämiseen. ”Metsänhoitomenetelmän valinnassa on aina kyse taloudellisten, maisemallisten ja ekologisten tekijöiden yhteensovittamisesta. Menetelmien soveltuvuus riippuu paitsi metsälle asetetuista tavoitteista, myös esimerkiksi maaperän ominaisuuksista”, sanoo Jorma Saarimaa. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tutkinut eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta jo usean vuoden ajan. Vuosina 2012–2016 käynnissä olevassa Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmassa kehitetään toimintamalleja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle ja puunkorjuulle sekä vertaillaan eri kasvatusmenetelmien kannattavuutta. ”Metsän uudistumiskyky ja siten sen soveltuvuus eri-ikäisrakenteiseen kasvatukseen tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Olemassa olevan alikasvuston määrä on yksi metsän uudistumiskyvystä kertova indikaattori. Jos vahvaa alikasvustoa ei ole, metsän muuntaminen eri-ikäisrakenteiseksi on erittäin hidas prosessi”, kertoo Metlan tutkimusjohtaja Taneli Kolström. Taneli Kolström METSÄTALOUDEN kehittämiskeskus Tapion vuonna 2006 julkaisema Hyvän metsänhoidon suositukset on työväline, jonka avulla metsänomistaja voi määritellä omat tavoitteensa metsiensä hoidolle ja käytölle. Hyvän metsänhoidon suosituksia on uudistettu, ja uudet suositukset tulevat voimaan 2014 alusta. Muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus on aiempaa laajemmin mukana suosituksissa. www.metsanhoitosuositukset.? METSÄNHOIDON SUOSITUKSET UUDISTUVAT 2015 Metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on jätetty tänä syksynä esitys eduskunnalle. Toteutuessaan lakimuutos tulisi voimaan vuoden 2015 alusta. Keskeinen muutos on, että laki ei jatkossa aseta yhdistyksille toimintarajoitteita tai velvoitteita metsätalouteen liittyvien palveluiden, puukaupan tai yleisten metsäpoliittisten tavoitteiden suhteen. Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu. Metsänhoitoyhdistykseen voi liittyä tai siitä erota vapaasti. METSÄN HENKI 4/13 17
18 METSÄN HENKI 4/13 Erityisesti Etelä-Suomen tiheästi asutuilla alueilla erilaisten maankäyttömuotojen kohtaamiset korostuvat. ”Uusi metsälaki antaa mahdollisuuden soveltaa erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä aiempaa joustavammin, jolloin maisemallisten arvojen ja metsän taloudellisen hyödyntämisen yhteensovittaminen helpottuu”, UPM:n Jorma Saarimaa jatkaa. VAATIVA TEHTÄVÄ Eri-ikäisrakenteinen kasvatus eroaa huomattavasti vallitsevasta tasaikäisrakenteisesta metsänhoitomallista, ja edellyttää uutta osaamista niin metsänomistajalta kuin metsäpalveluiden tarjoajilta. Eri-ikäisrakenteista kasvatusta hyödyntävällä metsänomistajalla on usein selkeä näkemys siitä, miltä metsän tulisi näyttää, mutta maisemallinen lopputulos voi yllättää. ”Eri-ikäisrakenteinen kasvatus on perin juurin vaativa menetelmä,” muistuttaa Metsätehon Heikki Pajuoja. ”Metsän uudistamiseksi eri-ikäisrakenteisesta metsästä pitää usein hakata huomattava määrä puuta, jolloin metsä näyttää hakkuun jälkeen hyvin erilaiselta kuin perinteinen tasaikäisrakenteinen talousmetsä.” Vaihtoehtoiset kasvatusmenetelmät ovat myös erittäin haastavia metsäkoneiden kuljettajille. Valikoivan poimintahakkuun toteuttaminen pimeässä ja lumisessa metsässä ei ole helppo eikä yksinkertainen tehtävä – ainakaan siten, että lopullinen maisema seuraavana kesänä vastaa metsänomistajan visiota. Haasteista huolimatta eri-ikäisrakenteinen kasvatus tulee uuden metsälain myötä kasvattamaan suosiotaan perinteisten menetelmien rinnalla. Paikallistuntemuksen merkitys korostuu entisestään, ja oman alueensa metsät ja maaperän tunteva ammattilainen on metsänomistajalle korvaamaton apu metsänhoitomenetelmän valinnassa. ”UPM on vahvasti mukana tukemassa asiakkaitaan myös eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon vastuullisessa ja kannattavassa hyödyntämisessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyse ei ole joko tai -valinnasta”, UPM:n Jorma Saarimaa toteaa. UPM TARJOAA MYÖS UUDEN METSÄLAIN MAHDOLLISTAMIA METSÄNKÄSITTELYMENETELMIÄ UPM TARJOAA METSÄNOMISTAJILLE heidän tarpeisiinsa vastaavaa asiantuntevaa kokonaispalvelua. UPM:n metsäammattilaiset ehdottavat metsänomistaja-asiakkailleen näiden toiveisiin ja metsien tarpeisiin parhaiten sopivaa ratkaisua. UPM:n suositukset voivat totuttujen metsänkäsittelymenetelmien ohella sisältää myös uuden metsälain mahdollistamia, vaihtoehtoisin hakkuumenetelmin toteutettavia metsänhoitosopimuksia. UPM Metsän henkilöstö osaa perustella asiantuntevasti nykyiset ja uuden metsälain mukaiset mahdollisuudet, niiden soveltuvuuden eri kohteisiin ja vaikutuksen metsän uudistamistehokkuuteen, kantorahatuloon sekä metsän tuottoon. UPM:n korjuutyötä toteuttavat yrittäjät osaavat soveltaa ja toteuttaa niin perinteiset kuin uuden metsälain mahdollistamat uudet hakkuutavat. HAASTEISTA HUOLIMATTA ERI-IKÄISRAKENTEINEN KASVATUS TULEE UUDEN METSÄLAIN MYÖTÄ KASVATTAMAAN SUOSIOTAAN PERINTEISTEN MENETELMIEN RINNALLA.
METSÄN HENKI 4/13 19 V IE RA S K Y N Ä LI IS A M Ä K IJ Ä R V I PUUSTA SYNTYY USKOMATTOMIA RAKENNUKSIA, PARASTA PAPERIA, EROTTUVAA MUOTOILUA JA UUSIA INNOVAATIOITA Metsäsäätiö rahoittaa tämän yhteisen viestin viemistä eteenpäin. Metsäsäätiön varoilla tuetaan koululaisten metsäpäiviä ja lavennetaan opettajien metsätietämystä. Päättäjät ja vaikuttajat tarvitsevat neutraalia tietoa uusiutuvan luonnonvaramme kestävästä käytöstä, uusista innovaatioista ja metsäsektorin merkityksestä kansantaloudelle. MENEKINEDISTÄMISMAKSULLA METSÄRETKELLE Kuluvan vuoden aikana Metsäsäätiön varoin noin 5 000 koululaista on tutustunut metsään ja metsä elinkeinoon tai tehtaaseen metsäammattilaisten yhdessä koulujen kanssa järjestämillä metsäpäivillä. Metsäsäätiö maksaa näiden tapahtumien kuljetuskustannukset. Yläkoululaisille suunnatun, Suomen Metsäyhdistyksen organisoiman valtakunnallisen Metsävisan, 4H-järjestön tapahtumien ja ammattilaisten järjestämien metsäpäivien kautta saadaan vuosittain kontakti noin 35 000 koululaiseen. NYKYAIKAISEN PUURAKENTAMISEN OSAAJIA TARVITAAN Modernille puurakentamiselle on luotu positiivinen ilmapiiri ja rakennusmääräykset on saatu moderneille puurakentamiselle suotuisiksi. On turvattava, että alalla on riittävästi osaajia. Metsäsäätiö on sitoutunut rahoittamaan Aalto yliopiston puurakentamisen lahjoitusprofessuuria viideksi vuodeksi. Sen jälkeen professuuri siirtyy Aalto yliopiston itsensä rahoitettavaksi. Lahjoitusprofessuuri nopeuttaa puurakentamisen yliopistotason opetuksen alkamista 4 vuodella. Metsäsäätiö on rahoittamassa Puuinfon kautta myös insinöörien täydennyskoulutusta. On tärkeää, että osaamme rakentaa Suomessa oikein ja hyvin puukerrostaloja, jotta puurakentamisen trendi jatkuu positiivisena. PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA – PÄÄTTÄJIEN JA TRENDINLUOJIEN METSÄRETKI Päättäjien metsäakatemia kokoaa kutsukurssina päättäjiä ja vaikuttajia saamaan metsäalan perustietoa sekä tietoa uusista tuulista ja tuotteista. Metsäakatemiassa, kuten myös muussa Metsäsäätiön rahoittamassa toiminnassa, Metsäsäätiön yhteisöllinen ja läpinäkyvä raha toimii erinomaisesti koko metsätalouden hyödyksi. METSÄNOMISTAJA ON PÄÄTÖKSENTEKIJÄ METSÄSÄÄTIÖMAKSUN OSALTA Metsäsäätiön varat kerätään puukaupan yhteydessä vapaaehtoisella 0,2 prosentin Metsäsäätiömaksulla puukaupan arvosta. Kun metsänomistaja päättää olla mukana rahoittamassa oman elinkeinonsa turvaamista metsäsäätiömaksulla, sitoutuu puunostaja maksamaan saman summan Metsäsäätiölle, jolloin summa kaksinkertaistuu. 10 000 euron puukaupassa metsänomistaja maksaa 20 euroa, ja maksu on verovähennyskelpoinen. Kun ostava yhtiö maksaa saman summan, tulee Metsäsäätiön kasaan yhteensä 40 euroa. PIENISTÄ SUMMISTA ISO POTTI Viime vuonna 38 000 metsänomistajaa päätti olla mukana Metsäsäätiön toiminnassa. Yhteensä varoja kerättiin 1,9 miljoonaa euroa. Tästä summasta Metsäsäätiö käytti 1,6 miljoonaa euroa metsäalan tärkeiden viestien viemiseen ja uuden tiedon kartuttamiseen alan taloudellisissa tutkimuksissa. Metsäsäätiön hallitus koostuu puun ostajien ja myy jien edustajista. Hallitukselle ei makseta palk kioita. Lämmin kiitos kaikille Metsäsäätiön toimintaa tukeneille! LIISA MÄKIJÄRVI Toiminnanjohtaja Suomen Metsäsäätiö www.metsasaatio.? SINUNKIN METSÄSI OVAT TÄYNNÄ TULEVIA KANSALLISAARTEITA ”METSÄSÄÄTIÖN VARAT KERÄTÄÄN PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ VAPAAEHTOISELLA METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA.” M A TT I IM M O N EN
TAIMIKON VARHAISPERKAUS Istutuskuusille saadaan kasvutilaa poistamalla nopeakasvuisia lehtipuita. Koneellisessa perkauksessa lehtipuuvesakko kitketään juurineen, mikä vähentää raivaustarvetta jatkossa. Varhaisperkaus tehdään noin metrin mittaisessa taimikossa. Ajoissa tehty varhaisperkaus varmistaa taimikon kehittymisen elinvoimaiseksi ja arvokkaaksi metsäksi. Perkaus myös alentaa myöhemmän taimikonhoidon kustannuksia. LÄHTÖTILANNE: Kuusikko tuoreella kankaalla Väli-Suomessa Metsänomistajan tavoitteet: – taloudellinen tuotto – virkistyskäyttö – metsä perintönä lapsille TAIMIKON HARVENNUS Kun puusto on 3–7 metrin mittaista, taimikko harvennetaan tavoitetiheyteen, 1800–2000 runkoa hehtaarille. Samalla valitaan hyvälaatuiset puut ja parhaiten tuottavat puulajit kasvamaan. Kasvutilan lisääntyminen näkyy nuorilla kuusilla rungon paksuuntumisena. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito lisää tulevia hakkuumahdollisuuksia ja parantaa metsikön kasvatuksen kannattavuutta. ENSIHARVENNUS Metsänomistaja palkitaan ajallaan tehdystä taimikonhoidosta. Varhaisperattu ja oikein harvennettu taimikko tuottaa ensiharvennuksessa jopa kolme kertaa enemmän puuta kuin hoitamattomana kasvanut taimikko. Hakkuusta saatu puu on lisäksi parempilaatuista ja arvokkaampaa ainespuuta, mikä lisää tuottoa. Harvennuksessa jätetään hehtaarille 800–1200 runkoa. Puusto saa lisää kasvutilaa ja puut järeytyvät, mikä lisää tukkisaantoa myöhemmissä hakkuissa. Ei taimikonhoitoa – Puuston kasvu kärsii – Ainespuuta vähemmän – Korjuukustannukset nousevat – Ensiharvennuksen tuotto negatiivinen – Johtaa jopa kolmanneksen pienempään tuottoon kiertoajalla Harventamaton tai riittämätön harvennus – Metsän riukuuntuminen – Aiheutuu laatuja kasvutappioita – Altis myrskyja hyönteistuhoille HOITAMATTOMUUDEN SEURAUKSIA Taimikonhoito lisää puun tuotosta 30 % . Hoitamalla taimikot saat 50 % enemmän tuottoa. 5 m 14 m 10 V 20 V 30 V 40 Hakkuupoistuma 50 m³/ha . Hyvä varhaishoito palkitsee hakkuutuloilla jo ensiharvennuksessa. 20 METSÄN HENKI 4/13 ARVO NOUSEE, KUN METSÄÄ HOITAA OIKEA-AIKAISET HOITOTYÖT JA HAKKUUT OVAT TIE KANNATTAVAAN METSÄTALOUTEEN. METSÄ TARVITSEE HOITOA ja hakkuita kehittyäkseen kiertoajan kuluessa arvokkaaksi tukkimetsäksi. Oikeaan aikaan tehdyt hoitotoimenpiteet ja harvennukset parantavat metsän tuottoa. Näin metsänomistaja palkitaan suuremmilla puunmyyntituloilla niin harvennushakkuiden kuin päätehakkuun aikaan. Hyvän tuoton lisäksi myös luonnon monimuotoisuus ja virkistyskäyttö hyötyvät metsän hyvästä hoidosta. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVITUS: TERO HARSUNEN
HARVENNUS Harvennushakkuu parantaa puuston kasvuolosuhteita ja antaa tuloja metsänomistajalle. Toisesta harvennuksesta saadaan hyvä tukkija kuitupuukertymä. Harvennuksessa puuntuotanto keskitetään hyvälaatuisiin puihin ja nopeutetaan puiden järeytymistä arvokkaiksi tukkipuiksi, mikä lisää päätehakkuun taloudellista tuottoa. Myös puuston tuhonkestävyys paranee. Harvennus säilyttää metsän terveenä ja elinvoimaisena. PÄÄTEHAKKUU Hyvin hoidettu metsä tuottaa kiertoaikansa lopussa hyvälaatuista tukkipuuta. Arvokkaan tukkipuun osuus on 80–90 % hakatusta ainespuusta. Aktiivinen metsänhoito lyhentää kiertoaikaa, joten metsänomistaja pääsee korjaamaan sadon aikaisemmin ja uudistamaan metsän uuteen kasvuun. Päätehakkuun aika on, kun puusto on tarpeeksi vanhaa ja järeää, ja sen kasvu on hidastunut. Uudistuskypsää kuusikkoa ei kannata jättää seisomaan, sillä vanhetessaan puut ovat alttiimpia erilaisille tuhoille. Päätehakkuun viivästyminen – Luonnonpoistuma lisääntyy – Tuulenkaatoja – Tyvilaho lisääntyy – Taloudellinen kannattavuus heikkenee HOITAMATON METSÄ – Kiertoajan tuotto 2000 €/ha (NNA 3 % korolla, NNA = nettonykyarvo) Hakkuupoistuma 330 m³/ha Kiertoajan vuotuinen keskikasvu 6,5 m³/ha Kiertoajan tuotto 3000 €/ha (NNA 3 %) Hakkuupoistuma 70 m³/ha. Harvennuksista saat tuloja ja varmistat tuottavan päätehakkuun. – Ainespuuta vähemmän,tukkipuusaanto pienenee – Kiertoaika pitenee – Jopa 40 % heikompi taloudellinen tuotto LANNOITUS Metsänlannoitus on kannattava investointi metsään. – lannoituksen vaikutusaika on 6–8 vuotta – lisää puuston kasvua noin 20 m³/ha – nopeuttaa järeytymistä, joten hakkuiden tukkiosuus kasvaa – aikaistaa hakkuita 2–4 vuodella – lannoitukseen sijoitettu euro antaa 15–20 % tuoton 23 m V 50 V 60 V 70 V HOITAMATTOMAN METSÄN KIERTOAIKA +30 VUOTTA METSÄN HENKI 4/13 21 SIJOITTAMALLA METSÄNVILJELYYN JA TAIMIKONHOITOON SAAT NIIHIN PISTETYT RAHAT TAKAISIN + 50 % KORKEAMMAN TUOTON METSÄN KIERTOAIKANA. Puiden pituudet ovat suuntaa-antavia.
22 METSÄN HENKI 4/13 Katso korjuuyrittjä Matti Mäkisen haastattelu www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO
vejä. Metsäautotien varteen on jo kertynyt puupinoja, ja leimikolta kantautuva möyrintä kertoo, että ajokoneenkuljettaja Toni Takkula tuo kohta uuden kuorman. – Olemme olleet täällä aloittelemassa jo ennen aamun valkenemista. Koneissa on nykyään niin tehokkaat valot, että pimeys ei haittaa työtekoa, Mäkinen kertoo. KASVAVA PERHEYRITYS Mäkinen lähtee kohta leimikolle hakkaamaan Takkulalle ajettavaa. – Yritän kyllä ehtiä aina ajaa nämä omat työvuoroni, vaikka yrityksen pyörittämisessä riittää monenlaista tekemistä, Mäkinen sanoo. Mäkinen & Pojat Oy on pitkän linjan perheyritys, joka on alusta asti tehnyt yhteistyötä UPM:n kanssa. M arraskuinen perjantai on hyvä päivä tavata UPM:n puun korjuuyrittäjä Matti Mäkinen. Sää suosii, työn alla on mainio leimikko, tuliterä hakkuukone toimii moitteettomasti ja yrittäjän puhelin soi sopivan harvakseltaan. Maisema höyryää, kun aamuaurinko alkaa vähitellen lämmittää edellisenä päivänä aloitettua leimikkoa Orivedellä. Takana on pari sateisempaa päivää ja melkein pakkasen puolelle kääntynyt yö. – Kohta päästään puimaan, toteaa yrittäjä Matti Mäkinen ja lähtee hakemaan tulijoille huomioliiTEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: AKI MÄKELÄ METSÄN HENKI 4/13 23 MATTI MÄKINEN JUUPAJOELTA TUNTEE METSÄT JA KONEET AVAINYRITTÄJÄN MATKASSA
24 METSÄN HENKI 4/13 Matti Mäkisen isä aloitti yritystoiminnan 1970-luvulla, Matti tuli mukaan 1990-luvulla ja hänen veljensä Mikko hiukan myöhemmin. Vuonna 2006 yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos ja samalla avainyrittäjäsopimus UPM:n kanssa. – Töissä olen ollut isän mukana pienestä pitäen ja voi sanoa, että olen sillä tavoin kasvanut metsätöihin, Mäkinen kertoo. Viimeksi kulunut vuosi on ollut Mäkinen & Pojille kipakan kasvun aikaa. Työntekijämäärä on miltei kaksinkertaistunut pariinkymmeneen ja omia korjuuketjuja on nykyään liikkeellä seitsemän. – Kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta kun ollaan löydetty hyviä työntekijöitä ja puu liikkuu, niin onhan se ollut luontevaa, Mäkinen pohtii. NÄKYVYYS ON VALTTIA Ennen työmaalle siirtymistä käydään vielä kertaamassa varoituskyltistä turvallisuusohjeita, muun muassa koneiden turvaetäisyyksiä. Hakkuukoneesta on pysyteltävä ainakin muutaman rungonmitan eli 90 metrin päässä, vaikka sen työskentelyn katsominen onkin kiehtovaa puuhaa. – Metsänomistajilla turvaetäisyydet ovat yleensä hyvin tiedossa, mutta joskus pitää pysäyttää kone ja patistella esimerkiksi mökkiläisiä tai kylänmiehiä turvallisen välimatkan päähän, Mäkinen naurahtaa. Työntekijöillä on asianmukaiset turvavarusteet jo valmiiksi päällä, ja vieraat varustautuvat huomioliiveillä. – Näkyvyydestä on työmaalla aina hyötyä, Mäkinen toteaa. RUTIINIA JA TARKKUUTTA Mäkinen kiipeää hakkuukoneeseen, käynnistää sen ja ryhtyy töihin. Leimikkoa on kehuttu jo etukäteen: neljä hehtaaria satavuotiasta kuusikkoa päätehakkuuna hyväkulkuisessa ja tutussa maastossa. – Minulle sopii hyvin tällainen homma, jossa näkee, mitä tulee tehtyä. Lisäksi metsä on työpaikkana mukavan rauhallinen, vaikka täällä koneella ollaankin liikkeellä, Mäkinen miettii. Mäkisen käsissä hakkuukone kulkee pitkin puuston laitaa ja katkoo kuusia vakuuttavalla tahdilla. Rungot menevät omiin läjiinsä, oksat omiinsa, ja sitten eteenpäin. Kone toimii, ja kuljettaja tietää, mitä pitää tehdä. Mäkisen mukaan vuosien kokemuksen tuoma rutiini tuottaakin laatua niin, että jokaista ratkaisua ei tarvitse jäädä erikseen miettimään. – Koneen automatiikka tekee oman osansa, ja kuljettaja taas huolehtii puista viat, mutkat ja lahot pois. Näin saadaan katkottua laatuvaatimusten mukaista tavaraa, Mäkinen kuvaa. Tarkkana pitää olla koko ajan. Jos esimerkiksi työkohteen kartta ja leimikon merkinnät eroavat toisistaan, soitto leimikon suunnittelijalle ratkaisee pulmat parhaiten. Mäkinen & Pojat seuraa korjuujälkeä säännöllisesti, ja arviointi ostetaan varmemmaksi vakuudeksi ulkopuoliselta. Luonnollisesti työn tuloksia seuraavat myös UPM ja metsänomistajat. Puunkorjuuyrittäjä Matti Mäkinen viihtyy metsätöissä. Vaikka tahti on kiireinen, työt tehdään hosumatta ja ympäristöä tarkkaillen. “Tästä jatketaan.” Hakkuukoneenkuljettaja Perttu Kaihua on tullut leimikolle iltavuoroon, ja aamuvuoron tehnyt Matti Mäkinen suuntaa seuraavalle työmaalle.
METSÄN HENKI 4/13 25 SÄHKÖISTÄ TIETOA Metsäkoneiden kuljettajat ovat paljon vartijoina, mutta arvauksen varassa töitä ei tarvitse tehdä. Kuskilla on käytössään leimikon työtilaus ja kartta eli tarkka tieto siitä, mitä kohteessa on tarkoitus tehdä: ohjeet, puutavaralajit ja yhteystiedot. Nykyaikaisissa koneissa tieto liikkuu sähköisesti. – Esimerkiksi luontokohteet on kyllä UPM:llä kartoitettu tosi hyvin etukäteen. Harvoin käy niin, että hakkuut pitäisi pysäyttää jonkin yllättävän löydön takia, Mäkinen kertoo. Puunkorjuuyritys ilmoittaa hakkuiden alkamisesta metsänomistajalle puhelinsoitolla tai tekstiviestitse, ja ainakin lähellä asuvat omistajat käyvät mielellään yrittäjän juttusilla. Tällöin voidaan vielä käydä läpi metsänomistajaa mahdollisesti askarruttavia kysymyksiä. Töiden yleisen sujumisen kannalta Mäkinen nostaa esille kaksi keskeistä asiaa: ennakkoraivauksen ja leimikon rajojen merkitsemisen. – GPS-paikannuksesta on meille apua, mutta ei se kuitenkaan käytännössä korvaa rajojen merkkaamista, Mäkinen toteaa. YRITTÄJÄN ISO PALAPELI Olemme vielä muhkuramännyn juurella, kun Mäkisen puhelin soi. Eikä ihme, sillä kun yritys on kasvanut, työntekijöitä, koneita ja työmaita on tullut lisää – järjestelemistä siis riittää. UPM toimittaa yrittäjälle tiedot korjuuja kuljetusvalmiista leimikoista ja asettaa tavoitteet hakkuumäärille, aikatauluille ja laadulle. Yrittäjän tehtävänä on suunnitella työt niin, että valmista tulee sovitulla tavalla. Mäkinen myöntää, että yrittäjällä on tässä iso palapeli pohdittavanaan. – Millä koneella kannattaa tehdä mitäkin, missä koneet ja leimikot sijaitsevat, missä kuskit asuvat ja mitä sääennuste lupaa… liikkuvia osia on paljon, hän sanoo. Mäkinen & Pojat -yhtiön erikoisuus on vielä se, että se tekee töitä sekä Pirkanmaalla että Keski-Suomessa eli kahden UPM:n integraatin alueella. Töiden suunnittelu vaatii varmaa näppituntumaa. Yrittäjän tekemä työ on koko metsäteollisuuden kuviossa tärkeä kulmapala: kun Mäkinen työntekijöineen käy töihin leimikolla, puulla on jo osoite olemassa ja sen pitää saapua tehtaalle ajoissa. Jos olo”METSÄ ON TYÖPAIKKANA MUKAVAN RAUHALLINEN, VAIKKA TÄÄLLÄ KONEELLA OLLAANKIN LIIKKEELLÄ.” MATTI MÄKINEN suhteet taas eivät suosi aikataulujen noudattamista, siitäkin lähtee tieto eteenpäin. – Pidetään siis koko ajan mielessä, että tässä toimitaan osana ketjua, Mäkinen sanoo. VUORONVAIHTO Mäkisen työvuoro hakkuukoneella alkaa olla lopuillaan, sillä Perttu Kaihua on tullut aloittelemaan iltavuoroa. Mäkinen pysäyttää koneen ja juttelee Kaihuan kanssa hetkisen. Miehet sopivat tulevia töitä ja mittailevat sopivia säästöpuiden paikkoja. Avainyrittäjät hoitavat puun korjuun ja kuljetuksen UPM käyttää puun korjuuseen ja kuljetukseen valittuja avainyrittäjiä, joita on noin 150. Avainyrittäjät ja heidän työntekijänsä toimivat UPM:n tiiviissä ohjauksessa. UPM myös kouluttaa yrittäjiään jatkuvasti. – Työtilauksesta näkyy, että nyt ollaan PEFC-serkaan, miten täällä tulee toimia, Mäkinen mainitsee. Mäkinen käy vielä vaihtamassa pari sanaa sopivasti kuormansa kanssa metsäautotien varteen osununeen Toni Takkulan kanssa. Sen jälkeen yrittäjä siirtyy varsinaisista metsätöistä lavetin rattiin. Yksi työmaista on valmistumassa, ja sieltä pitää kuljettaa kone seuraavaan kohteeseen. Tekemistä riittää – ja valmista tulee. UPM METSÄ PALKITSI Mäkinen & pojat Oy:n LänsiSuomen vuoden 2013 avainyrittäjänä. Muut vuoden 2013 palkitut avainyrittäjät ovat Kuljetus S. Simpanen Oy (Keski-Suomi), Velj. Knuutinen Oy (Pohjanmaa), Rajaforest Oy (Itä-Suomi). Valintakriteereinä olivat muun muassa toiminnan laatu, yhteistyö UPM:n kanssa, metsänomistajapalaute ja asenne.
26 METSÄN HENKI 4/13 UPM TARJOAA KOKONAISPALVELUA PUUKAUPASTA METSÄNHOITOON TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: ESKO KOIVISTO METSÄNHOIDON SUUNNITELMALLISUUS ON ESPOOLAISEN LEENA VEPSÄN MIELEEN TYYTYVÄINEN ETÄMETSÄNOMISTAJA Tänne tehdään kunnostusojitus. Myös täällä tien vierustalla tehdään kasvatusmetsän kunnostusraivausta. Laikkumätästys ja istutus. Suunnitelmissa on istuttaa tänne 1600 kpl koivua. Lilat alueet: Avohakkuu. Hakkuut aloitettu jo kesällä. Loput hoidetaan tulevana talvena. Keltaiset alueet: Ensiharvennus. Oranssit alueet: Muu harvennus. Kartassa näkyvät seuraavan viiden vuoden aikana hakattavat leimikot. Muut tulevat hakkuut suunnitellaan paikallisen metsäasiantuntijan johdolla ja ehdotetaan metsänomistajalle. Kasvatusmetsän kunnostusraivaus.
METSÄN HENKI 4/13 27 METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS METS M METS METS TS METS M MET METS M METS METT METS METSS TS M METS ME M METS METS METS M MEETS MET METS METSSSS METS M METS T M TSSSS METSS ETS T M ME METS MET EETS TTTT Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä Ä ÄN H ÄN Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN H N H N H ÄN H ÄN H ÄN Ä ÄN N ÄN H H ÄN ÄN H ÄN H N N N H Ä ÄN ÄN H ÄN N H N N N H N N H ÄN H N H H H ÄN H N H HENKI ENKI ENKI ENK ENK ENK ENKI ENKI ENKI ENKI ENK ENKI ENKI ENKI ENKI ENK ENK ENK EN N NK K ENKI EENK ENK NK N N NK K K K NK N N NK K ENKI NKI ENKI N NKI NK N N N EN ENK ENKI ENKI ENKI ENK N NKI EENKI ENK KI KI K K K KI ENKIII ENK K NK ENK K EENK NK EE KI N NK 4/13 4/1 / 4/13 4/13 4/13 4/13 4/13 4/13 4/13 4/13 4/13 4/1 4/13 4/13 4/13 4/13 4/13 4/1 4/13 4 4/1 4 4 4 4/13 4/ 4/1 4/13 4/13 /13 4/13 4 4/13 4 4 4 4 4 4 4 4/13 /1 4/ 4/ 4 4 4 4 4 4/13 /13 4/ 4 4 4/ 4 4 4 4/ 4/ 4/13 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4/ /13 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4/1 4 4 4 4 4 4 4/ /1 4/ 4 4 4 4/ 4/ / 4/13 4/ /13 3 4/13 /13 3 /1 / 27 7 27 27 27 7 27 27 27 27 27 2 27 27 27 27 27 27 27 2 2 27 27 27 27 27 27 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 27 27 7 27 7 2 2 2 27 2 2 2 27 27 2 27 27 2 2 27 27 27 27 27 2 27 2 27 27 2 27 2 2 27 27 2 2 2 27 27 7 2 2 27 27 27 27 27 7 27 27 27 27 27 7 27 7 7 7 27 27 27 27 2 Leena Vepsä on UPM:n pääkaupunkiseudun metsäpalvelutoimistossa Helsingissä tuttu vieras. Leena omistaa metsää itäisessä Suomessa, mutta asuu itse pääkaupunkiseudulla. Etämetsänomistajana hän luottaa kaikki metsänsä hoitoon liittyvät asiat UPM:lle. ”Metsäpalvelutoimiston ovet tuntuvat olevan aina auki ja vastaanotto on lämmin. Tänne voi tulla juuri niin ymmärtämättömänä kuin on. Periessäni isäni metsät minulle selvisi, että hänkin on aikanaan ollut UPM:n asiakas, ja minusta tuntuu oikein hyvältä jatkaa tätä ketjua”, Leena kertoo. TYÖKALUJA TARJOLLA Leena ei ole metsänomistajana harvinaisuus: pääkaupunkiseudulla on noin 30 000 metsänomistajaa, joiden metsät sijaitsevat ympäri Suomea, pitkänkin etäisyyden päässä kotoa. Metsäasiakasvastaava Markus Männistö kertoo, että pääkaupunkiseudun metsäpalvelutoimistosta haetaan monenlaista apua metsänhoitoon. ”Usein neuvottelu alkaa, kun metsäsuunnitelman päivittäminen, metsänhoitotoimenpide tai puukauppa on ajankohtainen. Enimmillään metsänomistaja toivoo LEENA VEPSÄN METSÄSUUNNITELMASSA suunnataan paraikaa katseet eteenpäin ja mietitään vuosien 2014 ja 2015 toimenpiteitä. Metsänomistajan näkökulmasta konkreettisten toimenpiteiden suunnitelmat tehdään yleensä viideksi vuodeksi kerrallaan. Sopimukset solmitaan 1–2 vuoden toimista. ”Vuosiraportissa katsomme vuoden taakse ja vuoden eteenpäin sekä tarkastelemme kassavirtalaskelmaa. Yhdessä metsänomistajan kanssa käymme läpi, mitä hakkuita ja metsänhoitotöitä on sovittu tehtäväksi, mitä on tehty, mitä on suunniteltu ja mitä ryhdytään toteuttamaan”, kertoo metsäasiakasvastaava Markus Männistö UPM:n pääkaupunkiseudun metsäpalvelutoimistosta. ”Kun Leena peri metsät muutama vuosi sitten, voimavaroja haluttiin keskittää sinne, missä metsä eniten tarvitsi kirvestä. Näin saimme kaikkialle Leenan metsiin selkeän tilanteen, josta nyt jatkamme johdonmukaisesti eteenpäin”, kertoo Markus, Leenan oma metsäasiakasvastaava. Suunnitteluun osallistuu myös paikallinen UPM:n metsäammattilainen. Metsänomistaja Leena Vepsän kohdalla se tarkoittaa itäisessä Suomessa toimivaa metsäasiantuntija Esa Hirvosta. Esa tuntee Leenan metsät kuin omat taskunsa ja tekee ehdotukset tulevista metsänhoitotoimenpiteistä ja hakkuista Leenan toiveet ja tarpeet huomioiden. Esan ja Markuksen keskustelujen pohjalta tehdään ehdotus Leenalle. Juuri nyt Leena ja Markus keskustelevat mahdollisesta FSC ® -serti?oinnista. ”Kartoitamme Esan johdolla, soveltuisivatko Leenan metsät luontaisesti UPM:n yksityismetsänomistajille tarjoaman FSC ® -ryhmäserti?oinnin piiriin. Yhteenvedon perusteella mietimme yhdessä metsänomistajan kanssa, kannattaisiko serti?ointiin liittyä.”
28 METSÄN HENKI 4/13 meidän huolehtivan kaikista metsäomaisuuden hoitoon kuuluvista asioista. Me koemme olevamme työkaluja, joita hyödyntäen jokainen metsänomistaja saa hoitaa metsäänsä kuten itselle parhaiten sopii.” ”Isäni oli aikanaan lähtöisin Jääskestä, johon jäi myös paljon hänelle rakasta metsää. Asettuessaan asumaan Imatralle isäni hankki omaa metsää sieltä. Minullekin metsä on ollut aina tärkeä paikka, paitsi pienenä, kun piti talloa taimia loputtomalta tuntuvaan tylsyyteen saakka. Vasta perittyäni isän vanhat metsät kiinnostuin myös metsänhoidosta. Halusin laittaa metsät hyvään kuntoon.” Metsänhoidon vastuuta Leena ei kuitenkaan halua harteilleen, mutta hän haluaa olla perillä siitä, mitä omissa metsissä tapahtuu. ”Olen UPM:n poikien kanssa kävellyt kaikki metsät läpi ja oppinut parin vuoden aikana kovin paljon. Tunnistan jo eri metsätyypit! Mutta toisaalta tiedän, että nämä UPM:läiset neuvovat ja tietävät. Muistan vieläkin, miten suuren vaikutuksen metsistäni otetut ilmakuvat minuun tekivät”, Leena hymyilee ja muistaa samalla sen kaikkein suurimman henkisen helpotuksen, jonka UPM:ltä saa. ”Veroilmoituksen teko! Se on minulle hirveä mörkö. On suuri huojennus, että siitä ei tarvitse itse huolehtia alkuunkaan. Yhdistettyä huvia ja hyötyä olen sen sijaan saanut erilaisista infoilloista, metsämatkoilta ja järjestetyiltä metsäretkiltä.” Markus Männistö korostaa, että UPM:n metsäammattilaisia ja -tapahtumia saa mielellään käyttää oman metsätietämyksensä syventämiseen. ”Tapaamiset voivat liittyä johonkin tiettyyn aiheeseen, esimerkiksi juuri verotukseen tai vaikka siihen, miten luetaan metsäsuunnitelmaa tai mitä uutta UPM:llä on tarjota metsäomaisuuden hoitoon. Meille tärkeitä ovat myös hyvät yhteydet metsien sijaintikuntiin. Jos asiakkaamme omistaa metsää useammassa kunnassa, me pystymme tarjoamaan hänelle asioinnissa kaikki palvelut kerralla.” MILLAINEN ON LEENAN TOIVEIDEN METSÄ? ”Pehmeää ja syvää sammalmätästä, jossa kasvaa hyvinvoiva, jykevä kuusikko. Sellainen vihreän vehreä maailma, johon voisin kuvitella menninkäisiä.” ”Kaikki metsänomistajan toiveet pyrimme kyllä toteuttamaan, mutta menninkäisten luominen voi jopa UPM:lle olla aika haaste”, Markus nauraa. UPM:N METSÄAMMATTILAISIA JA -TAPAHTUMIA SAA MIELELLÄÄN KÄYTTÄÄ OMAN METSÄTIETÄMYKSENSÄ SYVENTÄMISEEN. Espoolainen etämetsänomistaja Leena Vepsä ja UPM:n Markus Männistö keskustelevat tulevien vuosien metsänhoitotoimenpiteiden ja hakkuiden lisäksi mahdollisesta FSC ® -serti?oinnista.
METSÄN HENKI 4/13 29 K YS YM YS & VA ST A U S A S IA N TU N TI JA N A M A TT I M A A JÄ R V I MITÄ PUUT TEKEVÄT TALVELLA? Suomessa, kuten muuallakin pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, elävien puulajien vuosirytmi on sopeutunut kylmään talveen, jolloin olosuhteet kasvulle ovat epäedulliset. Puut ovat talvella lepotilassa jolloin uutta kasvua ei tapahdu ja muutkin biologiset prosessit ovat lähes pysähtyneet. Puut eivät kuitenkaan talvehdi täysin elottomina, vaan jotkin elintoiminnot jatkuvat, joskin hyvin hitaina. Myös yhteyttämistä ja haihdutusta voi tapahtua myös talvella, kun lämpötila nousee tarpeeksi korkealle. Puiden juuret voivat kasvaa talvilevonkin aikana. MILLÄ TAVALLA PUUT KESTÄVÄT KIREITÄ PAKKASIA? Talveen valmistautuessaan puiden solunesteissä tapahtuu pakkasenkestävyyttä parantavia muutoksia eri aineissa ja niiden pitoisuuksissa. Tärkeä suojautumiskeino on, että veden määrä soluissa vähenee. Tällä tavoin puut estävät jääkiteiden muodostumista solukoihinsa ja kestävät hyvin matalia lämpötiloja ilman vaurioitumista. Pakkasen sietokykyä parantaa myös solujen sokeripitoisuuden nousu talvea kohden, ja rasvahappojen määrä solukalvoissa lisääntyy tehden niistä joustavampia. MILLAINEN TALVI ON PUILLE RASKAIN? ENTÄ MUKAVIN/HELPOIN? MIKSI? Puiden vuosirytmi riippuu lämpötilasta ja valon määrästä. Normaaleista vuodenajan keskiarvoista suuresti poikkeavat lämpötilat voivat olla puille stressaavia. Kovat pakkaset aikaisin syksyllä voivat olla ongelmallisia, sillä kylmänkestävyyden kehittyminen tapahtuu vaiheittain päivän lyhenemisen ja kylmäsumman kertymisen seurauksena. Jos kevättalvella, jolloin valoa on jo runsaasti, on pitkä hyvin lauha jakso, voivat puut päätellä lämpösummakertymän ja päivän pituuden perusteella kevään tulleen. Tällöin puiden pakkasenkestävyys alenee puussa tapahtuvan biologisen aktivoitumisen seurauksena. Tämän jälkeinen kova pakkasjakso voi aiheuttaa puulle vahinkoa alentuneesta kylmänkestävyydestä johtuen. Kevättalvella suuret lämpötilan vaihtelut altistavat puita myös kuivumiselle kun haihdutus lisääntyy, mutta puu ei saa imettyä jäisestä maasta vettä haihdutetun tilalle. Keskimääräisiä lämpötiloja noudatteleva talvisää lienee puille helpointa. MINKÄ ELÄINTEN JA ELIÖIDEN KANNALTA PUU ON TÄRKEÄ TALVEHTIMISPAIKKA TAI RAVINNONLÄHDE? Monet Suomessa talvehtivat lintulajit käyttävät talvisin puita ravintonsa lähteenä. Metsäkanalinnuista teeret ruokailevat koivujen silmuja syöden, metsot elävät talven lähes yksinomaan männynneulasilla ja pyyt hyödyntävät leppää sekä koivua. Pihlajanmarjat maistuvat erityisesti tilhille ja rastaille. Puut antavat myös suojaa ja ravintoa monille nisäkkäille. Oravat rakentavat talviasuttavat pesänsä kuusien tai mäntyjen oksille ja perustavat talven varalle ravintovarastoja puiden koloihin. Hirvet saavat talvella hyvin energiaa männyn neulasista. Talviaikaisia hirvituhoja esiintyykin erityisesti mäntytaimikoissa. Monet meillä talvehtivat kolopesijät, kuten tiaiset, tikat ja useat pöllöt käyttävät pesäkoloja yöpymispaikkoina suojautuessaan talven pakkasilta. Kuusen ja männyn siemenet ovat monelle kävynpurijalle, kuten käpylinnuille, käpytikoille ja oraville, edellytys onnistuneelle talvehtimiselle. VOIKO METSÄNOMISTAJA JOTENKIN EDESAUTTAA PUIDEN TALVEHTIMISTA? ONKO TÄLLE TARVETTA? Metsänomistaja ei voi vaikuttaa lämpötiloihin tai päivän pituuteen, joten paljon ei ole tehtävissä. Käyttämällä metsänuudistamisessa istutusajankohtaan ja paikallisiin olosuhteisiin sopivaa taimiainesta voidaan vähentää istutettujen taimien talvivahinkoja. Mikäli istutetaan keskikesällä tai syksyllä, tulisi taimien olla taimitarhalla lyhytpäiväkäsiteltyjä, jotta ne ovat riittävästi karaistuneet talven tuloa varten. MITÄ ON HYVÄ MUISTAA, KUN HAKEE TALVISESTA METSÄSTÄ JOULUKUUSEN? Kaadettua kuusta säilytetään ulkotiloissa. Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa viileässä tilassa ennen jalkaan asettamista. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi. ( MATTI MAAJÄRVI ympäristöasiantuntija UPM Metsä
30 METSÄN HENKI 4/13 VEROVINKKEJÄ METSÄTILAN OSTAJALLE METSÄTILAN OSTO OIKEUTTAA METSÄVÄHENNYKSEEN. Metsänomistaja saa tehdä metsävähennyksen sellaisesta metsästä, joka on hankittu ostamalla, vaihtamalla tai muutoin vastikkeellisesti vuonna 1993 tai sen jälkeen. Metsävähennysoikeus muodostuu metsän hankintamenon perusteella. Metsävähennyspohja on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsävähennyksen vuotuinen määrä on enintään 60 % verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on oltava vähintään 1500 euroa. Mahdollisuus metsävähennykseen on luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteismetsällä. METSÄYHTYMÄN OSAKKAIDEN VÄLINEN KIINTEISTÖN MÄÄRÄOSIEN KAUPPA OIKEUTTAA METSÄVÄHENNYKSEEN. Metsävähennyspohjaa muodostuu myös yhtymään kuuluvien kiinteistöjen määräosien vastikkeellisissa luovutuksissa metsän hankintamenoa vastaavalta osalta, vaikka yhtymän hallinnoiman metsän määrä ei tällöin lisäännykään. Metsän yhteisomistuksen lopettaminen yhden osakkaan ostaessa muiden osakkaiden kiinteistön määräosat oikeuttaa samalla tavoin metsävähennykseen. METSÄVÄHENNYSOIKEUS MUODOSTUU METSÄN HANKINTAMENON PERUSTEELLA. Liitä metsätalou den muistiinpanoihin tarvittavat selvitykset metsävähennyspohjan muodostumisesta. Metsän hankintameno on metsän (maapohja ja puusto) osuus kiinteistön tai määräalan kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta. Jos kiinteistökauppaan kuuluu metsän lisäksi myös muita omaisuuseriä, metsän osuus koko kiinteistön hankintamenosta arvioidaan omaisuuserien käypien arvojen suhteessa. Metsän hankintamenoon lisätään metsän osuus kiinteistökauppaan välittömästi liittyneistä muista menoista, varainsiirtovero, lainhuudatusja lohkomiskulut sekä muut kaupasta aiheutuneet suoranaiset kulut. METSÄVÄHENNYKSEN VOI TEHDÄ JO METSÄTILAN HANKINTAVUOTENA. Metsävähennys tehdään verovelvollisen vaatimuksesta, ja hänen tulee sitä vaatiessaan esittää selvitys sen edellytyksistä. Metsäyhtymässä osakkaiden yhteiseen lukuun hankittujen metsien osalta metsävähennys vaaditaan verotusyhtymän metsätalouden veroilmoituksella. Liitä muistiinpanoihin selvitys metsävähennyspohjan muodostumisesta ja puun myyntitulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeutettuun alueeseen. UPM METSÄ JÄRJESTÄÄ metsäveroiltoja seuraavilla paikkakunnilla. Tarkempi ohjelma, aikataulu ja paikka lähempänä ajankohtaa www.metsämaailma.?. Tervetuloa! 1 3 2 4
METSÄN HENKI 4/13 31 P alvelu on paitsi luotettava, myös aidosti huoleton tapa hoitaa metsätalouden veroilmoitusten tekeminen ja niiden lähettäminen verottajalle. Lähetät vain metsätalouden tulojenja menojen tositeaineiston yhteistyökumppanimme tilitoimistoon. Kirjanpidon ammattilaiset hoitavat puolestasi loput – myös tositeaineiston säilyttämisen. ”Monet metsänomistajat kaipaavat avaimet käteen -palvelua metsäverotuksessaan. Metsätalouden kuittirumba ja veroilmoitukset aiheuttavat monelle harmaita hiuksia, ja kiirekin voi vielä helmikuun lopussa yllättää. Haluamme tarjota metsänomistajille metsäveropalvelun, jossa kirjanpidon ammattilaiset tekevät metsänomistajan lähettämiin tuloja menotositteisiin perustuen veromuistiinpanot, metsäveroilmoituksen ja arvonlisäverotuksen kausiveroilmoituksen sekä lähettävät veroilmoitukset verottajalle. Metsänomistajan ei myöskään tarvitse säilytellä kuitteja ja mappeja kotonaan, sillä palveluun kuuluu muistiinpanojen ja tositeaineiston säilyttäminen nykyaikaisesti sähköisessä muodossa”, kertoo UPM metsäpalveluiden? lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. UPM Metsäveropalvelu toteutetaan yhteistyössä Suomen Talousverkko Oy:n kanssa. Palvelun käyttöönotossa metsänomistajalla tulee olla sähköpostiosoite ja verkkopankkitunnukset. ”Ohjeistamme asiakkaita tarvittavan tositemateriaalin toimittamisessa tilitoimistolle. Pienissäkin yrityksissä kirjanpidon ulkoistaminen tilitoimistoon on arkipäivää ja yhtä luontevaa tilitoimiston käyttäminen metsäveroasioissa on myös monille metsänomistajille. Metsäveropalvelu auttaa varmasti myös monia kuolinpesiä ja yhtymiä, joissa ”yksi muiden puolesta taktiikalla” osakkaan tekemä kirjanpito voidaan hoitaa palvelun kautta kaikille yhteisomistajille vaivattomasti”, Heikki Kalvila taustoittaa. UPM Metsäveropalvelu muodostuu peruspalvelusta ja lisäpalveluista. Peruspalvelun on arvioitu riittävän monille metsänomistajille. Lisäpalveluiden avulla metsäveropalvelu tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun liikevaihdoltaan suuremmankin metsätalouden harjoittajan tarpeisiin. UPM Metsäveropalvelun kustannus on luonnollisesti metsätalouden verotuksessa vähennyskelpoinen. Lisätietoja UPM Metsäveropalvelusta saat UPM:n metsäasiakasvastaavalta, jonka kanssa voit myös sopia palvelun hankkimisesta. Yhteystiedot löydät helposti osoitteesta www.metVoit lähettää metsäveropalvelua koskevan yhteydenkautta. METSÄVEROTUKSEEN liittyviä vinkkejä: www.metsämaailma.? UPM UUDISTI METSÄVEROPALVELUN METSÄVEROILMOITUS UUDELLA PALVELULLA VAIVATTOMASTI UUSI UPM METSÄVEROPALVELU AUTTAA METSÄNOMISTAJAA HALLITSEMAAN METSÄVEROTUSTAAN VAIVATTOMASTI. SIINÄ AMMATTILAISET TEKEVÄT METSÄVEROILMOITUKSEN PUOLESTASI. Mikä on Suomen Talousverkko Oy Suomen Talousverkko on valtakunnallinen yrittäjävetoinen tilitoimistoketju. Ketjuun kuuluu 40 aluetoimistoa ja 120 taloushallinnon ammattilaista, jotka palvelevat 2.500 yritystä ja yhteisöä. UPM:n Metsäveropalvelu tuotetaan metsäverotukseen erikoistuneen tiimin voimin. METSÄN HENKI 4/13 31
32 METSÄN HENKI 4/13 METSÄMATKALLA TIUKKAA METSÄASIAA UPM:N, OP-POHJOLAN, ATRIAN JA VALTRAN JÄRJESTÄMÄLLÄ TUKHOLMAAN SUUNTAUTUNEELLA METSÄMATKA & FARMERI -RISTEILYLLÄ OLI MUKANA LÄHES 1500 METSÄNOMISTAJAA JA MAA TALOUSYRITTÄJÄÄ. TILAISUUDEN AVAUSPUHEEN PITI maaja metsätalousministeri Jari Koskinen, joka kertoi metsäja maatalousalan ajankohtaisista asioista, muun muassa lakimuutoksista ja EU-tuista. Risteilyn aikana järjestettiin lisäksi lukuisa määrä seminaareja maaja metsätalouteen liittyvistä aiheista. Asiantuntijat olivat tavattavissa esittelypisteissä, ja halukkaat saivat varata aikoja pienryhmäkeskusteluihin ja henkilökohtaisiin tapaamisiin asiantuntijoiden kanssa. Ruotsissa oli tarjolla useita metsäisiin aiheisiin liittyneitä retkiä. Risteilyllä olleita metsänomistajia puhuttivat niin metsälain uudistus, puukauppa, metsänhoito kuin metsäomaisuuden tuottoon ja hoitoon liittyvät muutkin asiat. MILLAINEN METSÄN OMISTAJA SINÄ OLET? Kari ja Ritva Poti, Ähtäri ”Olemme päätoimisia metsänomistajia, ja olemme vuosien mittaan hankkineet lisääkin metsäomaisuutta.” ”Metsän tuotto täytyy tietysti pitää mielessä, kun suunnitellaan metsässä tehtäviä toimenpiteitä. Toki myös metsän luontoja virkistysarvot ovat tärkeitä, mutta ne ovat yhteen sovitettavissa talousnäkökulman kanssa.” Pauli ja Jaana Kalliomäki, Virrat ”Metsä on meille sijoitus. Olemme sitä ostaneet jonkin verran lisääkin. Uskomme, että metsä säilyttää arvonsa.” ”Hyvä metsänhoito on tietysti tärkeää, jotta metsästä saadaan laatupuuta ja jotta metsä tuottaa. Raivaukset ja harvennukset pitää tehdä oikeaan aikaan.” Jouni ja Tarja Hämäläinen, Pihtipudas ”Metsän tuotto on meille tärkeää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Myös muut kuin taloudelliset arvot tulee huomioida riittävässä määrin ja jättää metsään esimerkiksi säästö-, lahoja kolopuita.” TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVAT: TALLINK SILJA JA NILLA HIETAMÄKI Metsänomistajat Jouni ja Tarja Hämäläinen tunnistivat kaikki UPM Metsän esittelypisteessä olleen puulajien tunnistustehtävän puut. Taustalla keskellä UPM:n metsäasiakasvastaava Markku Nuutinen Joensuusta. M t ä i t j t J i j T j T Hä äläi Kari ja Ritva Poti. Pauli ja Jaana Kalliomäki.
METSÄN HENKI 4/13 33 KYSYMYKSEEN EI OLE helppo vastata. On kuitenkin muistettava, että Saksassakin kirvestä käytettiin puiden kaadossa ja katkonnassa sahan rinnalla vielä pitkään. Kirveshän oli tunnettu työkansan tärkeimpänä työvälineenä jo vuosituhansien ajan; kivikirveen käytön sanotaan alkaneen 30 000 vuotta sitten. Kun kirves opittiin tekemään raudasta, sen teho kasvoi tuntuvasti. Ensimmäiset rautakirveet tulivat Suomeen kaiketi viikinkien mukana. Rautakirveellä puu kaatui ja katkesi, taitavan miehen käsissä hämmästyttävän nopeasti; jopa 20–30 tukkipuuta päivässä 1800-luvun lopulla. Metsähallituksen tilastojen mukaan keskiarvo jäi kuitenkin paljon pienemmäksi, reilusti alle 10 puuhun. Kirveen huono puoli oli siinä, että se tuhlasi puuta paljon. Sahallakin on pitkä historia. Tukkien sahaaminen laudoiksi veistämisen sijaan alkoi kaiketi 1000-luvun alkupuolella, mutta metsään saha tuli paljon myöhemmin. Ilmeisesti vasta 1600-luvun lopulla, kun Hollannissa oli kehitetty aikaisempaa huomattavasti ohuempi terä vesisahoihin. Lyhentämällä terää ja kiinnittämällä päihin vetokapulat saatiin tukkieli justeerisaha, jota käytettiin tukkipuiden katkonnassa, aikaa myöten myös kaadossa. Justeeri oli alkuun kallis peli, ainakin verrattuna kirveeseen, jollaisen jokainen kyläseppä osasi tehdä. Siksi saha yleistyi hitaasti, vaikka elettiinkin ”hyödyn aikakautta”. Ruotsissa justeeria kokeiltiin jo 1800-luvun KIRVEESTÄ SAHAAN SAKSASSA KÄYTETTIIN SAHAA METSÄTÖISSÄ 1700-LUVUN ALUSSA. MEILLE SE TULI VASTA 150 VUOTTA MYÖHEMMIN. MIKSI? alussa, mutta siihen se jäi, vaikka hyväksi havaittiinkin. Hovimetsänhoitaja Israel af Ström totesi vuoden 1830 oppikirjassaan puiden kaatamisen käyvän sahalla nopeammin ja helpommalla kuin kirveellä. Lisäksi puuta säästyi: polttopuiden teossa kirveellä tuhlaantui puuta 1/4, sahalla vain 1/14! Tämäkään valistus ei auttanut. Eikä oikein sekään, että kuningas Oskar I:lle järjestettiin sahausnäytös vuonna 1852, jonka tuloksena sahoja määrättiin levitettäväksi jokaiseen maanviljelysseuraan. Syynä oli se, että metsätyöt oli totuttu tekemään kirveellä. Lisäksi ”stock-såg” oli hintansa ohella vaikea teroittaa. Näin oli Suomessakin, jossa myös oli ryhdytty rummuttamaan sahan puolesta. ”Maamiehen Ystävä” kysyi vuonna 1850: ”Onko etuisampi katkasta puita sahalla taikka kirweellä?”, ja vastaus oli: kyllä. Silti sahan tulo maamme metsiin vei aikaa. Vuonna 1864 Metsähallitus sai senaatilta luvan hankkia 115 metsäsahaa (”skogssågar”) 16 markan (70 €) kappalehintaan, mutta mitä sahoille tapahtui, sitä ei tiedetä. Vähitellen justeereita alkoi kuitenkin näkyä metsissämme; esimerkiksi Evon kruununpuiston ohjesäännössä vuodelta 1878 vaadittiin, että metsätyömiehillä tuli olla kirveen ohella myös ”wakaajasaha”. ”Hämäläinen” puolestaan kirjoitti vuonna 1881, että ”wiime aikoina on ahkerasti ruwettu käyttämään sahaa kirween asemasta kaikissa metsä-töissä”. Pohjois-Suomeen saha levisi hitaammin. Vieroksuntaa lisäsi se, että justeeri vaati kaksi miestä, ja meillähän oli totuttu yksintyöhön. Mutta kun Kemi-yhtiö ryhtyi 1890-luvulla vaatimaan sahan käyttöä puiden kaadossa, siihen mentiin, tosin vastentahtoisesti. Kahden miehen ”ongelma” ratkesi pokasahalla, jollaista tiedetään käytetyn Saksassa ainakin 1800-luvun puolivälissä. Meillä se yleistyi 10-20 vuotta justeeria myöhemmin. Pokasahojen terä oli aluksi melkoisen leveä, kuten käy ilmi mm. Pekka Halosen maalauksesta ”Polttopuun sahaaja” (1902; teos on esillä Ateneumin hienossa näyttelyssä ”Järven lumo”). Myös pokasahan kanssa oli pitkään sama ongelma kuin justeerissakin: se oli opittava teroittamaan! Sahan tulon jälkeenkin kirves säilyi pitkään jätkän ”kakkoskaluna”, joskus jopa ykkösenä. Kun Kalle Päätalo sai ensimmäisen hakkuupalstansa vuonna 1931, hänen ainoa työkalunsa oli kirves. Toki kyseessä oli nuorehkon koivikon hakkaaminen polttorangoiksi, mutta sittenkin… Vasta moottorisahakarsinta lopetti kirveen tarpeen, mutta vielä silloinkin sitä tarvittiin usein nuotiopuiden tekoon. JUSTEERI OLI ALKUUN KALLIS PELI, AINAKIN VERRATTUNA KIRVEESEEN, JOLLAISEN JOKAINEN KYLÄSEPPÄ OSASI TEHDÄ. TEKSTI: ESKO PAKKANEN M ET SÄ & H IS TO RI A ES K O PA K K A N EN Puu kaatuu pokasahalla Sonkajärvellä talvella 1925. (Ivar Ekström; Varkauden museo, Ahlströmin kokoelma)
”OLEN KULKENUT METSÄSSÄ PIKKUPOJASTA. KAVEREIDEN KANSSA TEIN LINTURETKIÄ.” YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM 34 METSÄN HENKI 4/13 Juha-Matti Valonen on tartuttanut lintuja luontoharrastuksen myös poikiinsa.
SYKSYINEN METSÄ HÄMEESSÄ ON TULVILLAAN VÄREJÄ, MUTTA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN NÄKEE METSÄSSÄ PALJON MUUTAKIN. YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN ON OLENNAINEN OSA METSÄTALOUTTA ”TUOLLA ON VANHA säästöpuuryhmä, jossa on paljon järeitä haapoja ja vanhoja maalahopuita. Tuossa tienvarsilepikossa olen nähnyt kolme pyytä ja nuolukiven lähellä valkohäntäpeuran”, Valonen esittelee UPM:n metsää Lopen ja Janakkalan rajamailla. ”Tiedätkös mikä tämä on”, Valonen kysyy ja nappaa maasta käteensä pienenpienen sienen. ”Se on Suomen pienin silmällä erotettava sienilaji, kuusenneulasnahikas. Täällä on muuten erinomaiset sienimaastot. Tällä alueella on sekä karuja kalliokumpareita että reheviä notkoja, ja paljon lehtipuita, esimerkiksi metsälehmuksia.” Juha-Matti Valonen on työskennellyt UPM Metsällä ympäristöasiantuntijana lähes kymmenen vuotta. Sitä ennen hän toimi erilaisissa puunhankinnan ja metsätalouden tehtävissä. ”Olen kulkenut metsässä pikkupojasta. Olin isän mukana jahtihommissa jo pienenä, ja äidinisänikin kanssa liikuin metsissä. Kavereiden kanssa tein linturetkiä. Metsäalan opintoihin liittyvän lopputyöni tein valkoselkätikan elinympäristön metsänhoidosta.” Ympäristöasiantuntijan työhön kuuluu vahvasti sidosryhmäyhteistyö. Tärkeitä sidosryhmiä ovat ympäristöviranomaiset kuten ministeriöt, Suomen ympäristökeskus ja ELY-keskukset, ympäristöjärjestöt ja tietysti myös metsänomistajat. Punaisena lankana Valosen työssä ympäristöasiantuntijana on ollut metsätalouden hyväksyttävyys. ”Minua motivoi uskoni siihen, että ekologinen tieto ja metsäosaaminen ovat yhteen sovitettavissa olevia, eivätkä suinkaan toisensa pois sulkevia asioita. Käytännön metsätaloustoimenpiteissä voidaan ottaa ja nykyään ehdottomasti otetaankin ympäristöasiat huomioon”, Valonen korostaa. Ympäristöasiantuntijan työhön kuuluu UPM Metsän kenttähenkilöstön opastaminen ympäristöasioissa. Ympäristö asiat ovat luonteva osa metsänhoitokoulutusta. ”UPM on selkeästi panostanut ympäristöasioihin ja ollut mukana monissa metsäympäristöön liittyvissä yhteistyöhankkeissa. Yhtiön omat metsät ovat toimineet oppipaikkana, jossa on voitu kokeilla asioita, monesti yhteistyössä erilaisten asiantuntijoiden kanssa.” TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI KUVA: ARTTU VALONEN METSÄN HENKI 4/13 35 ”Elinympäristöjen hoito, harjuhankkeet, METSO-yhteistoimintaverkostohankkeet, Sääksisäätiöja BirdLifeyhteistyö”, Valonen listaa tärkeitä yhteistyöhankkeita, joissa hän on ollut mukana. Valonen on perehtynyt myös tulenkäyttöön talousmetsässä, esimerkiksi säästöpuiden polttoon ja paahderinteiden kulotukseen. Erikoisosaamiseen kuuluvat myös lintuihin liittyvät asiat, sillä Valonen on harrastanut lintuja ”aina”. Valosen työkavereilla UPM Metsän ympäristötiimissä on kullakin omat erikoistumisalueensa, esimerkiksi serti?ointi. Uusi metsälaki tuo lisää vapauksia metsien käsittelyyn. Vapaudet toki tuovat mukanaan myös vastuun metsien mahdollisimman hyvästä hoidosta. ”Metsänomistaja voi antaa metsänsä meille hoidettavaksi huolettomin mielin. Kuten sloganimme Tehdään yhdessä toiveidesi metsä kertoo, metsänomistajan kannattaa tuoda erilaiset toiveensa esiin. Mahdollisuuksia ja osaamista löytyy tänä päivänä monenlaisten asioiden toteuttamiseen”, Valonen korostaa. Ä Ö TYÖPAIKKANA METSÄ:
Metsät ovat tulevaisuuden vihreää varallisuutta, joka säilyy sukupolvelta toiselle. Hyvin hoidettu metsä on turvallinen ja pitkäaikainen sijoitus. Jotta metsästä saisi myös tulevaisuudessa parhaan mahdollisen tuoton, on siitä pidettävä hyvää huolta tänään. Helppo ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta on liittää oma metsäalue UPM Yhteismetsään, jolloin metsänhoito helpottuu huomattavasti. Lue lisää UPM Yhteismetsästä osoitteessa www.metsämaailma.? tai soita 0204 16 121. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ UPM METSÄ PIDÄ HUOLTA VIHREÄSTÄ PERINNÖSTÄ