upmmetsa.fi Metsän henki 3/25 Metsän tulevaisuuden tekijät – kasvu, monimuotoisuus, hyvinvointi Tinja Tähtinen peri metsän isoäidiltään 12 Tunnista ja torju metsätuholaiset 28 Kumppanien asiakastyytyväisyys kasvussa 32 10 x näin saat metsäsi tuottamaan 20
PINTAA SYVEMMÄLLÄ SAMMAL Monet sammalet pärjäävät vaativissa oloissa: metsän pohjakerroksessa, märillä soilla ja kuivilla kallioilla. 2? –? METSÄN HENKI 3/25
Kuvauspaikka: Kaarina Sammal on selviytyjä SUOMESSA on yli 900 tunnettua sam mallajia, joista noin kolmasosa on uhanalaisia. Yleisimpiä ovat seinä sammal ja metsäkerrossammal. Aarnisammal on uhanalainen onkaloiden laji. Se on eksoottisen näköinen, sillä sen kasvusto hohtaa vihreää valoa. Sitä kasvaa paikoissa, joissa ei ole muille kasveille riittä västi valoa. Monet sammalet pärjäävät vaa tivissa oloissa: metsän pohjaker roksessa, märillä soilla ja kuivilla kallioilla. Sammalet ovat tärkeitä metsän monimuotoisuudelle. Ne ovat lukuis ten pieneliöiden, kuten hyönteisten ja sukkulamatojen, elinympäristö. Sammalkerros suojaa metsän pin tamaata kuivumiselta, roudalta ja eroosiolta, joten se edistää puiden kasvua. Sammal yhteyttää ja siten sitoo ilmasta hiilidioksidia. Soiden turve on pääasiassa maatunutta rahka sammalta, eli sidottu hiili on varas toitunut turpeeseen. Sammalilla on juurten sijaan hap sut, joilla ne kiinnittyvät kasvualus taansa. Sammal saa vettä versonsa läpi imeyttämällä ja lisääntyy pää asiassa itiöiden avulla. ”Sammal tuottaa sukusoluja. Siit tiöt tarvitsevat vettä päästäkseen hedelmöittämään munasolun, josta kasvaa itiöpesäke. Sen jälkeen itiöt leviävät tuulen mukana ympäris töön”, sanoo UPM Metsän luonnon hoidon asiantuntija Miika Laihonen. K U V A V A S TA V A LO | T E K S T I JO U K O V U O R E L A 3
SISÄLLYS 3/2025 PÄÄTOIMITTAJAN POIMINTA Asiantuntijamme?tukevat?ja?neuvovat? uusia?metsänomistajia? metsä?omaisuutensa?hoidossa.? ?Metsäasiakasvastaava?on?auttanut? perinnön?saanutta?Tinja?Tähtistä? ottamaan?haltuun?metsänhoidon? periaatteet. Sivut 12–16 UPM METSÄ UPM METSÄ SOMESSA UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa?ja?metsänhoitopalvelut • chat? • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö?? • tietopankki? + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin?8–16 • chat:?arkisin?8–16 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija ?UPM?Metsä?PL?85,?33101? Tampere? Päätoimittaja ?Armi?Kauppila? Toimitusneuvosto ?UPM:?Ilari?Alaruka,? Jarmo?Hakala,?Tuomas?Kara,?Päivi? Mönkkönen,?Tomi?Simola?ja?Anna-Mari? Syrjäläinen? Tuotanto Genero? Paino PunaMusta,?Tampere? Paperi UPM Finesse?Premium?Silk?150/115?g/m 2 Painosmäärä: ?55 000,?23. vuosikerta? ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 ?(verkkojulkaisu)? Metsän?henki?ilmestyy?neljä? kertaa?vuodessa.? Seuraava?numero?ilmestyy? joulukuussa?2025. Kannen kuva: ?Nina?Back + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi • upmmetsa.fi/meista/tilaa-uutiskirje/? Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä?palautetta?ja?juttuvinkkejä lehdestämme?osoitteeseen? metsaviestinta@upm.com Osoitteenja tilausmuutokset: palvelukeskus@upm.com tai?puh.?0204?16?5100.?? facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa METSÄN HENKI 2 12 34 2 Sammal tarjoaa elinympäristön useille pieneliöille 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Tinja Tähtinen perehtyy metsänhoitoon 17 Leivo herkullinen sienipiirakka 18 Suojaa taimet eläimiltä 28 Nämä ovat metsän yleisimmät tuholaiset 29 3 kysymystä yhteismetsästä 30 45-vuotiaalla Joroisten taimitarhalla hyödynnetään koneita mutta tarvitaan yhä ihmiskättä 33 Aarnikotkan tarina 34 Ystäväkirjassa Annastiina Sydänmaanlakka 20 10 x näin saat parhaan tuoton metsästäsi 26 Katsaus tämän hetken puumarkkinatilanteeseen 4? –? METSÄN HENKI 3/25
LEDARE PÄÄKIRJOITUS Kasvua, monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia UPM on yksi Suomen suurimmista metsänomistajista. Asema tuo suuren vastuun mutta myös ainutlaatui sen mahdollisuuden näyttää suuntaa metsäalalla. Omien metsiemme strategia rakentuu kolmelle kivijalalle: kasvu ja kannattavuus, luonnon moni muotoisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Nämä tavoitteet eivät sulje toisiaan pois – päinvas toin, ne vahvistavat toisiaan. Kasvu ja kannattavuus eivät ole meille vain talou dellisia mittareita. Ne tarkoittavat myös metsien elinvoimaisuuden vahvistamista, puuston kasvun lisäämistä ja resurssien tehokasta käyttöä. Tavoitteemme on lisätä omien metsiemme kasvua vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Olemme sitoutuneet siihen, että emme aiheuta luontokatoa vaan vahvistamme metsäluonnon monimuotoisuutta. Luonnon prosessien tukeminen, lehtipuuosuuden ja monipuulajisuuden kasvattaminen sekä soiden ennal listaminen ovat konkreettisia tekoja tämän eteen. Tulevaisuuden mahdollisuudet näkyvät metsis sämme jo tänään. Meillä on uusiutuvan energian hankkeita, teemme aktiivista tutkimusyhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja hyödynnämme automaa tiota sekä metsätietoa päätöksenteossa. UPM:n omien metsien strategia on tärkeä myös asiakkaillemme. Kun kehitämme metsiämme, kehitämme samalla osaamistamme ja palvelui tamme. Haluamme, että asiakkaamme voivat luottaa siihen, että UPM:n asiantuntijuus ja vastuullisuus näkyvät myös heidän metsissään nyt ja tulevai suudessa. Tänä vuonna juhlistamme lisäksi UPM:n Joroisten taimitarhan 45vuo tista taivalta. Taimitarha ei ole vain tuotantolaitos vaan osa suurempaa tarinaamme. Sieltä lähtevät taimet istutetaan metsiin, jotka sitovat hiiltä, tarjo avat elinympäristön lukemattomille lajeille ja tuottavat uusiutuvaa raa kaainetta tuleville sukupolville. Taimitarha on konkreettinen osoitus siitä, miten kasvu ja kan nattavuus, monimuotoisuus sekä tulevaisuuden mahdollisuudet vah vistavat toisiaan. JANNE KIILIÄINEN Metsätalousjohtaja,?UPM?Metsä? Tillväxt, mångfald och möjligheter UPM är en av de största skogsägarna i Finland. Den positionen innebär ett stort ansvar, men också en unik möjlighet att visa vägen för hela skogssektorn. Vår strategi för våra skogar bygger på tre grund stenar: tillväxt och lönsamhet, biologisk mångfald och framtida möjligheter. De är inte mål som uteslu ter varandra – tvärtom förstärker de varandra. För oss är tillväxt och lönsamhet inte bara finan siella indikatorer. Det handlar också om att stärka skogarnas livskraft, öka trädtillväxten och utnyttja resurserna effektivt. Vårt mål är att öka tillväxten i våra skogar på ett ansvarsfullt och långsiktigt sätt. Vi har förbundit oss att inte orsaka förlust av bio logisk mångfald, utan istället stärka den biologiska mångfalden i skogen. Konkreta åtgärder för att uppnå detta är att stödja naturliga processer, öka andelen lövträd och mång falden av trädslag samt att återställa torvmarker t. Framtidens möjligheter syns i våra skogar redan i dag. Vi utvecklar projekt för förnybar energi, sam arbetar aktivt med olika intressenter inom forskning och använder automation och skogsinformation som stöd för beslutsfattande. Strategin för våra skogar är också viktig för våra kunder. När vi utvecklar våra skogar utvecklar vi också vår kunskap och våra tjänster. Vi vill att våra kunder ska känna sig trygga med att UPM:s expertis och ansvar även återspeglas i era skogar nu och i framtiden. I år firar vi också 45-årsjubileet för UPM:s plant skola i Jorois. Plantskolan är inte bara en produk tionsanläggning, utan en viktig del av vår berättelse. Plantorna som kommer därifrån plan teras i skogar som binder koldioxid, utgör livsmiljö för otaliga arter och producerar förnybara råvaror för kommande gene rationer. Plantskolan är en konkret demon stration av hur tillväxt och lönsamhet, mångfald och framtida möjligheter förstärker varandra. JANNE KIILIÄINEN Skogsbruksdirektör,?UPM?Skog 5
velu on suunnattu pilotin alueella metsää omistaville henkilöille, jotka haluavat lisätä monimuotoisuutta uudistushakkuissa, harvennushakkuissa ja metsän uudistamisessa. Palvelu on metsänomistajalle ilmainen. Hän saa UPM Tuohi -puukaupasta 300 euron etusetelin, jonka voi käyttää alennuksena UPM:ltä ostettuihin metsänhoitotöihin. Palvelua testataan vuoden loppuun asti. Sen jälkeen käymme läpi saamaamme palautetta ja päätämme jatkosta. upmmetsa.fi/ puukauppakanssamme/tuohi K U V A U P M K U V A U P M 3 UPM Tuohi -puukauppa 2 Metsäsi talousasiat verkkopalvelussa Ajallaan hoidettu metsä kasvaa parhaiten ja tuottaa arvokasta tukkipuuta. Terveestä metsästä omistaja saa hyvän tuoton. Voit tarkistaa UPM Metsä -verkkopalvelusta toimenpide-ehdotukset ja arvion toimenpiteiden tuotosta. Verkkopalvelussa voit myös lähettää meille tarjouspyynnön, jonka pohjalta teemme tarjouksen toimenpiteestä. Esimerkiksi lannoitus lisää metsän tuottoa. Ehdotuksia lannoituskelpoisista kohteista löydät verkkopalvelun metsävarallisuus-sivulta puusto ja maapohja -osiosta. Verkkopalvelusta voit tarkistaa ennusteet muun muassa tulevasta kassavirrasta sekä puuston määrän ja arvon kehityksestä. Tiedot löytyvät metsävarallisuus-sivun hakkuut-välilehdeltä kohdista kehitysennuste sekä kassavirta ja puuston arvonmuutos. 1 Taimikon heinäys kannattaa ALKUSYKSY on parasta aikaa taimikon heinäykseen. Tällöin taimet ovat päässeet alkuun kasvussa ja heinä on pisimmillään. Heinäyksen tarkoituksena on turvata taimen kasvu ilman häiriötekijöitä. Muun muassa heinät, horsmat ja vadelmat voivat häiritä kasvua tärkeiden ensimmäisten vuosien aikana. Metsänomistajalle syntyy myös vähemmän kuluja, kun metsän kasvu mahdollisuudet on varmistettu. Taimikon voi heinätä polkemalla, repimällä tai leikkaamalla heinää vaikkapa viikatteella, sirpillä tai raivaussahalla. upmmetsa.fi/ metsanhoito upmmetsa.fi/ verkkopalvelu METSÄNHOITO VERKKOPALVELU PUUKAUPPA HALUAMME tukea metsänomistajia monimuotoisuuden edistämisessä. Siksi olemme ottaneet elokuusta alkaen pilottikäyttöön uuden, monimuotoisuuden lisäämiseen keskittyneen UPM Tuohi -palvelun. Pilotissa ovat mukana Hämeenlinnan, Jämsän ja Pietarsaaren metsäasiakasyksiköt. UPM Tuohi -puukauppa lisää monimuotoisuutta metsässä enemmän kuin sertifikaatit vaativat. PalAJANKOHTAISTA 6? –? METSÄN HENKI 3/25
Lue verkkopalvelusta ehdotukset toimenpiteistä, joilla voit nostaa metsäsi arvoa. K U V A U P M Syksy on jo käsillä, ja ilmat viilenevät. Nyt on aika heinätä taimikko, harkita puukauppaa ja tarkistaa verkkopalvelusta ennuste metsäsi tulevasta kassavirrasta. Lannoitus on yksi keino lisätä metsän tuottoa. 7
UPM Kasvu -kumppanit pääsivät ainutlaatuiseen kutsuvierastilaisuuteen suunnistuksen MM-kisoissa. Huippu-urheilun huumaa ja verkostoitumista K U V A U P M YHTEISTYÖ AJANKOHTAISTA Kuopiossa pidetyt suunnistuksen MMkisat huipensivat UPM Metsän kolme vuotta kestäneen yhteistyön lajin parissa. SUUNNISTUKSEN MM-kisojen yhteydessä järjestetty kutsuvierastilaisuus kokosi yhteen 130 Platinaja Kulta-tason UPM Kasvu -kumppanuusasiakasta Kuopiossa 12.7. Tilaisuus tarjosi ainutlaatuisen yhdistelmän asiantuntijatietoa, verkostoitumista ja huippu-urheilun huumaa. Kutsuvierastilaisuudessa kuultiin ajankohtaisia kuulumisia UPM Kasvu -kumppanuudesta, metsäteollisuuden markkinatilanteesta sekä puukaupasta ja palveluista. Lisäksi Suomen Suunnistusliitto kävi kertomassa Suomen maajoukkueen strategiasta MM-kisoissa. Herkullisen lounaan jälkeen siirryttiin seuraamaan jännittävää MM-kisojen viestiosuutta. Tunnelma oli katossa, kun Suomen miesten joukkue taisteli tiensä pronssille ja naisetkin sijoittuivat hienosti viidenneksi. Aurinkoinen ja lämmin sää kruunasi ikimuistoisen päivän. UPM Metsä toimi 7.–12.7. järjestettyjen suunnistuksen MM-kilpailujen pääyhteistyökumppanina. Kuopiossa pidetyt MM-kisat huipensivat UPM Metsän kolme vuotta kestäneen yhteistyön lajin parissa. Yhteistyön perustana oli yhteinen toimintaympäristö metsä ja siitä huolehtiminen. Tavoitteena oli edistää metsien ja ihmisten hyvinvointia sekä lisätä tietoisuutta suomalaisista metsistä sekä niiden hyvästä hoidosta. upmmetsa.fi/ metsanomistajanasiakasedut 8? –? METSÄN HENKI 3/25
K U V A U P M K U V A U P M SERTIFIKAATIT Vieraile työmaalla turvallisesti TURVALLISUUS METSÄNOMISTAJANA olet tervetullut seuraamaan metsätyömaillasi tehtäviä töitä. Turvallisuuden varmistamiseksi työmailla käydessä on tärkeää muistaa tietyt asiat. Ilmoita aina tulostasi ennen vierailua. Metsätyömailla on vaarallisesta työmaasta ilmoittavat kyltit. Soita kyltissä näkyvään numeroon ja kerro aina, mistä suunnasta saavut. Pue päällesi UPM:n puukaupoista saamasi heijastinliivi tai muu huomiovaatetus jo ennen työmaalle saapumista. Erottuva pukeutuminen auttaa koneenkuljettajaa havaitsemaan sinut ajoissa. Käytä tarvittaessa myös kypärää ja suojalaseja erityisesti, jos alueella on riski päähän kohdistuvasta iskusta. On hengenvaarallista lähestyä työskentelevää metsäkonetta ilman ennakkovaroitusta. Voit lähestyä metsuria tai konetta metsätyömaalla vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on kokonaan keskeytetty. Turvaetäisyys on 90 metriä hakkuukoneeseen ja 20 metriä muihin koneisiin, raivaussahan käyttäjään, istutuskoneeseen ja maanmuokkajaan. Liiku työmaalla rauhallisesti ja harkiten. Älä kiipeä puupinojen tai -kasojen päälle, sillä ne voivat olla liukkaita tai epävakaita. Pysäköi metsätiellä autosi niin, että koneet pääsevät ohittamaan sen esteettä. Turvallisia työmaavierailuja! Koulutusta sertifikaateista UPM?Metsän?asiantuntijat?osallistuvat? säännöllisesti?koulutuksiin?metsäsertifikaattien?ajankohtaisista?vaatimuksista. Keväällä?2025?PEFC?Suomi?ja?Kestävän?metsätalouden?yhdistys?(KMY)?järjestivät?PEFC-maastokoulutuksia,?joihin? osallistui?esimerkiksi?osa?ympäristöasiantuntijoistamme.?He?välittivät?tietoa? eteenpäin?muulle?henkilöstölle??sisäisissä? koulutuksissa. UPM?Metsän?omissa?maastokoulutuksissa?henkilöstöämme?koulutetaan? laeista?sekä?FSC®-?ja?PEFC-metsäsertifikaattien*?vaatimuksista.??Pidämme? koulutuksia?toimihenkilöillemme?jokaisessa??metsäasiakasyksikössämme? ja?järjestämme?lisäksi?yrittäjillemme? maastokoulutuksia. ”Sekä?asiakkaidemme?että?omien? metsiemme?hoidon?kannalta?on?erittäin?tärkeää,?että?asiantuntijamme?ovat? ?perillä?sertifikaattien?ajankohtaisista?vaatimuksista”,?sanoo?UPM?Metsän? ?ympäristöasiantuntija? Henri Koivisto. *FSC?C-109750,?PEFC/02-21-17 Oikaisu Metsän?hengen?numeron?2/2025?mukana?tulleessa?puuhaliitteessä?oli?virheitä.? Ne?liittyivät?tehtävän?9?oikeisiin?vastauksiin.?Oikeat?vastaukset?ovat:?kohta?2)?c,? kohta?4)?a?ja?kohta?6)?b.?Pahoittelemme? virheitä. 9
K U V A U P M METSÄNLANNOITUS edistää puuston kasvua ja elinvoimaisuutta lisäämällä maaperään ravinteita, joita siellä on niukasti. Lannoitus on myös edullinen keino nopeuttaa hoidettujen havupuumetsien kasvua ja vahvistumista. Lannoittaminen parantaa puiden hiilensidontaa ja puuntuottoa sekä lisää metsätalouden kannattavuutta. Kasvatuslannoituksia voidaan tehdä useita kertoja metsän kiertoaikana. Terveyslannoituksen avulla korjataan turvemailla esiintyvää ravinneepätasapainoa. Lannoituksessa käytetään yleisesti tuhkaa, koska se sisältää fosforia ja kaliumia, joiden niukkuus turvemailla rajoittaa usein puiden kasvua. Erityisesti paksuturpeisilla turvemailla terveyslannoitus on yleensä tarpeellista kaliumin saatavuuden varmistamiseksi, mikä puolestaan tukee puuntuotantoa. Tuhkalannoitus voi myös vähentää ojien kunnostustarvetta ojitetuilla turvemailla, koska se edistää puiden kasvua ja veden haihtumista suolta. Tuhkalla tehdyn terveyslannoituksen vaikutusaika on pitkä: lannoitteesta riippuen 15–30 vuotta tai jopa pidempi. Vaikutus ilmenee kuitenkin aluksi hitaasti. Lannoitus lisää kasvua eniten silloin, kun kaliumista ja fosforista on huomattavan suuri puutos. Kivennäismailla puiden kasvua rajoittaa eniten typen niukkuus. Siksi niillä käytetään lannoituksessa typpeä, joka lisää puiden kasvua ja lisää niiden arvoa. Kivennäismaiden lannoituksella on turvemaiden tuhkalannoitusta lyhyempi vaikutusaika. Typpilannoituksen vaikutusaika on männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 Puustolle elinvoimaa lannoituksella METSÄNHOIDON SUOSITUKSISTA vuotta. Hidasliukoisen lannoitteen vaikutus voi kestää pidempäänkin. Kasvatuslannoituksella parannetaan valmiiksi hyvin kasvavan puuston kasvua. Vaikutus on suurimmillaan 3–5 vuoden päästä lannoituksesta ja hiipuu noin 10 vuodessa. Typpilannoituksen tuoma kasvunlisäys on suurin nuorissa metsiköissä ja heikkenee hitaasti metsikön iän myötä. Se lisää läpimitan kasvua enemmän kuin pituuskasvua. Boorista voi olla pulaa sekä kivennäisettä turvemailla. Puutosta voidaan korjata lannoituksella, sillä useimpiin kaupallisiin metsälannoitteisiin on lisätty pieni määrä booria. Boorilannoitus vähentää kasvuhäiriöitä ja lisää erityisesti pituuskasvua, ei niinkään läpimitan kasvua. metsanhoidonsuositukset.fi Lannoittaminen vahvistaa puustoa ja edistää sen kasvua. AJANKOHTAISTA 10? –? METSÄN HENKI 3/25
UPM edistää metsäyrittäjyyttä UPM?on?mukana?Metsäkeskuksen? hallinnoimassa?Kestävää?kasvua?Etelä-? Karjalan?ja?Kymenlaakson?metsiin? -hankeparissa. Hankkeissa?edistetään?metsätalou?den? harjoittamista?nuorissa?metsissä? sekä?vahvistetaan?metsien?monimuotoisuutta?ja?ilmastokestävyyttä.?Lisäksi? tuetaan?metsäpalveluyrittäjyyden?kehittymistä. Hankkeisiin?liittyy?maastoretkiä?ja? webinaareja?metsänomistajille.??Lisäksi? Kouvolassa?järjestetään?8.11.?Metsänomistajan?päivä,?johon?voi?ilmoittautua? Metsäkeskuksen?verkkosivuilla. metsakeskus.fi K U V A U P M K U V A U P M YHTEISTYÖ VALTIONEUVOSTO PIRTTIRANNAN päiväkotiin Nivalassa saatiin uusi, hirsinen laajennus. Rakennusmateriaali valittiin puhtaan sisäilman ja hyvän akustiikan takaamiseksi. Taustalla olivat kasvatusalan ammattilaisten hyvät kokemukset hirsirakentamisesta. Päiväkodin johtajan Marjut Parhialan mukaan päiväkodin ääni kuormakin on pehmentynyt. Uudet tilat ovat UPM Timberin ja DEN Finland Oy:n yhteistyön tulos. Lisärakennuksen raaka aineena käytettiin UPM Timberin sahatavaraa, jonka laadusta ja vastuullisuudesta kertovat PEFC*ja FSC**-sertifikaatit. Hirsi on pitkäikäinen, hiiltä sitova materiaali. Poikkeuksellista päiväkotirakennuksessa on myös se, että sitä on mahdollista siirtää ja muokata tarpeiden mukaan. Jonain päivänä päiväkodin lisäosa voi muuntautua vaikkapa asunnoiksi. Päiväkodin avajaisissa UPM antoi lapsille lahjaksi puuntaimia, jotka he saivat istuttaa kotipihaansa. Päiväkodin hirsilaajennus kerää kiitoksia TUOTE Vanhat metsät säästetään Valtioneuvoston?periaatepäätös? YM/2024/57?valtion?vanhojen?metsien? kriteereistä?sekä?luonnontilaisen?metsän? määritelmä?hyväksyttiin?20.3.2025.?UPM? on?sitoutunut?noudattamaan?päätöstä? eikä?korjaa?puuta?määritelmän?mukaisista?metsistä. Vanhojen?metsien?määrittelyssä? ratkaisevaa?on?puuston?ikä?ja?kuolleen? puun?määrä.?Näiden?lisäksi?tarkastellaan? metsikön?rakennetta,?kuten?metsän? kerroksellisuutta,?vanhoja?puuyksilöitä? ja?vanhan?metsän?lajeja.?Määritelmään? eivät?kuulu?aktiivisessa?metsätalouskäytössä?olevat?metsät. * PEFC (PEFC/02-34-05) **FSC® Chain of Custody (FSC C086359) 11
Tinja Tähtinen peri metsätilan isoäidiltään. Nyt hän perehtyy metsänhoitoon ja haluaa viedä metsään myös pienen poikansa. KUVA JUSSI ESKOLA | TEKSTI NINNI SANDELIUS ” On ihanaa olla metsänomistaja” Mänttä-Vilppula, Pohjois-Pirkanmaa METSÄSSÄ Kuvateksti xxxxx 12? –? METSÄN HENKI 3/25
13
R EHEVÄ mäntymetsä pursuaa vihreän eri sävyjä. Kuin merkkinä metsän elinvoimasta mustikanvarvutkin ovat kasvaneet komeaan korkeuteen, puoleen sääreen saakka. Tinja Tähtinen, 30, harppoo mättäiden yli. ”Olen retkeillyt ja marjastanut suvun metsissä lapsesta asti. Potkukelkkailimme mummun ja veljeni kanssa tänne Vilppulan kylältä ja kävimme täällä myös ulkoiluttamassa mummun koiraa”, hän muistelee. Tähtisen äidin puolen suku on omistanut Mänttä-Vilppulasta metsää useiden sukupolvien ajan. Viitisen vuotta sitten Tähtinen peri äitinsä ja kolmen nuoremman sisaruksensa kanssa isoäidiltään noin 35 hehtaarin metsätilan. Tähtinen asui tuolloin Helsingissä, ja metsä asiat unohtuivat moneksi vuodeksi. ”Havahduimme metsistä huolehtimiseen pikkuhiljaa. Sanoin äidille, että niille pitäisi tehdä jotain, jotta puut pysyisivät hyväkuntoisina. Saimme tästä ajatuksesta sopivan potkun tarttua toimeen.” Sittemmin Tähtinen muutti Mänttä-Vilppulan naapurikaupunkiin Orivedelle, lähemmäs metsätilaansa ja sukulaisiaan. METSÄOMAISUUTTA hoidetaan metsäyhtymän kautta, jonka osakkaita Tähtinen, hänen sisaruksensa ja äitinsä ovat. UPM valikoitui yhtymän kumppaniksi kilpailutuksen kautta. Tähtinen vakuuttui UPM:n asiakaspalvelusta ja asiantuntemuksesta. Hyvältä kuulostivat myös puukaupasta kertyvät bonukset, joilla voi maksaa metsänhoitotöitä. Lisäksi Tähtinen pitää hyödyllisenä sitä, että yhtymällä on oma metsäasiakasvastaava Juha Mikkolainen. ”Juha on todella kiva. On ollut tärkeää, että hän on ollut UPM Kasvu -kumppanuusprosessissa läsnä alusta asti. Kun yksi henkilö tietää tilanteemme, meidän ei tarvitse kertoa asioita moneen suuntaan. Se on kätevää.” Tähtinen ja hänen äitinsä vastaavat yhtymän puolesta metsänhoidon päätöksistä. Vaikka metsät ovat Tähtiselle rakkaita ja läpikotaisin tuttuja, hän ei tiennyt metsänhoidosta entuudestaan juuri mitään. “En edes hahmottanut, kuinka suuri alue hehtaari on. Olen ollut yhteistyöhön todella tyytyväinen, koska olemme saaneet Juhalta vastaukset tyhmiinkin kysymyksiin”, hän sanoo ja nauraa. Metsänomistajaksi ryhtyminen ei Tähtistä jännittänyt, vaikka opittavaa riittää yhä. ”Olen luonteeltani sellainen, että lähden rohkeasti uusia asioita päin. Minusta on Tinja Tähtinen haluaa opettaa metsän arvon myös pojalleen. METSÄSSÄ On ollut tärkeää, että metsäasiakas vastaavamme Juha on ollut läsnä alusta asti.” Tinja Tähtinen 14? –? METSÄN HENKI 3/25
ihanaa olla metsänomistaja. Nautin siitä, että olen oppinut puolen vuoden aikana niin paljon metsänhoidosta ja metsätöistä. Tämä on ollut tosi mukavaa.” Tähtisen äitikään ei ollut perehtynyt metsän hoitoon ennen perintöä. “Olemme selvitelleet, mitä metsille on tehty aiemmin, mitä tarkoittaa mätästys ja millaisia raivaustapoja on olemassa. Se on yhdistänyt meitä.” KUN asiakkaana on kokemattomia mutta innostuneita metsänomistajia, metsäasiakasvastaavakin terästäytyy. “Palvelemme asiakasta hänen tietotasonsa ja toiveidensa mukaan niin perinpohjaisesti kuin mahdollista. On innostavaa, että pääsen hyödyntämään ammattitaitoani keskusteluissa ja metsäsuunnitelman laatimisessa. Voin neuvoa metsänomistajia ja esitellä eri vaihtoehtoja”, Juha Mikkolainen sanoo. Hän kuvailee Tähtisten metsää monipuoliseksi. Siellä on niin taimikkoa kuin nuorta ja vanhaa metsää. On kuusta, mäntyä ja lehtipuuvaltaista metsää sekä sekametsää. Tilaan kuuluu myös rantoja, luontokohteita ja peltoa, jota on tarkoitus metsittää. Mikkolainen ennustaa Tähtisten metsätilalle valoisaa tulevaisuutta. “Heillä on eri kasvuvaiheissa olevaa puustoa, mikä on metsätaloudellisesti ajateltuna ihanteellista. Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.” YHTEISTYÖ UPM:n kanssa alkoi loppukesästä 2024. Tähtiset ja Mikkolainen lähtivät yhdessä metsäkävelylle, katsastivat kaikki metsäalueet ja pohtivat samalla metsäsuunnitelmaa. Mikkolainen vastasi Tähtisten kysymyksiin, avasi puun kasvun perusteita ja perusteli, millaisia metsänhoitotöitä kussakin metsässä kannattaisi missäkin vaiheessa harkita. Metsäsuunnitelmaan on nyt merkitty pieniä osioita, kuten lehdon kaltainen alue ja rehevä korpi, joille ei tehdä Tähtisten päätöksellä metsänhoitotoimia. ”Niillä alueilla osa puustosta on vanhaa ja lahonnutta, mikä on tärkeää erilaisille eliöille. Ne saavat jäädä sellaiseksi kuin ne ovat”, Tinja Tähtinen sanoo. Hän pyrkii huomioimaan metsänhoidossa monimuotoisuuden. “Siitäkin minulla on paljon opittavaa.” Suunnittelukierroksella seurue löysi myös kantarellipaikan, jota Tähtiset eivät olleet metsässä aiemmin huomanneet. Tähtinen laittoi paikan muistiin syksyä varten. Hän kiittää UPM:n asiantuntevaa ja avuliasta palvelua. ”Olen huomannut, että metsäsuunnitelma selkeyttää metsänhoidon kokonaisuutta. Toivon, että vastaisuudessakin vastataan, neuvotaan ja annetaan rohkeasti vinkkejä myös sellaisista asioista, joita en itse hoksaa kysyä.” METSÄSUUNNITELMAA ryhdyttiin toteuttamaan saman tien. Ensimmäiset puukaupat tehtiin maaliskuussa, ja kesällä aloitettiin jo hakkuut. Taimia istutetaan ensi keväänä. Tähtinen aikoo osallistua itsekin metsänhoitotöihin. Tähtinen katsoo metsää nyt monipuolisemmasta näkökulmasta kuin lapsuudessaan, jolloin hän vietti metsässä aikaa perheensä kanssa marjastamalla ja ulkoilemalla. Toivon, että poika tottuisi metsässä kulkemiseen ja oppisi viihtymään siellä yhtä hyvin kuin minä.” Tinja Tähtinen 15
”Kun joka vuodelle on luvassa hakkuita ja hoitotöitä, puutulot ja hoitomenot saadaan tasapainoon.” Juha Mikkolainen Metsäasiakas vastaava, UPM upmmetsa.fi/ otayhteytta METSÄSSÄ ”Olisi lisäksi ihanaa oppia käyttämään raivaussahaa.” Aivan kuten muutkin metsänomistajuuteen liittyvät seikat, myös metsätalous on Tähtiselle uutta. “Minua kiinnostaa se, että metsästä voi saada jatkuvaa tuottoa huolellisen metsänhoidon kautta, metsän ehdoilla.” Tähtinen on sosiaalisen median vaikuttaja. Matkalla sataan -Instagram-tilillään hän käsittelee talousasioita, kuten säästämistä ja sijoittamista. Tulevaisuudessa hän saattaa tehdä someen sisältöjä myös metsänomistamisesta ja -hoidosta. Metsäala kiinnostaa Tähtistä monelta kantilta. ”Metsänhoidon aloittaminen on ollut todella innostavaa, ja olen jo jotain oppinutkin. Jos nyt lähtisin kouluttautumaan uudelleen, saattaisin hyvinkin mennä opiskelemaan metsäalaa.” TINJA Tähtinen pitää metsissään erityisesti kallioista ja niiltä avautuvasta järvimaisemasta. Siellä Tähtinen on soudellut ja suppaillut. Ehkä rannan tuntumaan voisi joskus rakentaa pienen mökin, hän haaveilee. Metsien tunnelma rauhoittaa häntä. ”Lempipaikkojani ovat vanhat, hieman avarammat metsät. Ne ovat kauniita, ja käyn mielelläni niissä kävelemässä.” Tänään metsäkävelyllä ovat mukana myös Tähtisen puoliso Miikka Tuomaala sekä pariskunnan vastasyntynyt lapsi. Muutaman viikon ikäinen vauva on ensimmäistä kertaa metsässä. Hän vetelee sikeitä turvakaukalossa harson suojissa, sillä hyttyset ovat kiinnostuneita puiden lomassa liikkuvista ihmisistä. ”Toivon, että poika tottuisi metsässä kulkemiseen ja oppisi viihtymään täällä yhtä hyvin kuin minä – lapsesta asti. Haluaisin myös, että voisimme myöhemmin hoitaa metsää yhdessä. Suvun metsät ovat tulevaisuudessa myös hänen metsiään.” Tähtinen nostaa pikkuisen syliinsä. Taivaalta satelee muutama pisara vettä. On aika päättää perheen ensimmäinen yhteinen metsä retki. Tinja Tähtisen arvot 1 JATKUVUUS. ”Olemme etuoikeutettuja,?sillä?omistamme?metsää.? Toivon,?että?saisimme?sen?kasvamaan?terveenä,?jotta?se??siirtyisi? hyvässä?kunnossa?seuraavalle? ?sukupolvelle.” 2 JUURET. ?”Olen?tykännyt?patikoida?ja?marjastaa??lapsesta? asti.?Metsän?kautta?voin?säilyttää? ?yhteyden?juuriini?ja?kotiseutuni? maisemiin.”? 3 VAIKUTTAMINEN. ?”Vaikuttajana? haluan?kertoa?ruohonjuuritason? talousasioista.?Tulevaisuudessa? voisin?käsitellä?taloutta?myös? metsänomistajan?näkökulmasta.” Tinja Tähtisen vastasyntynyt lapsi pääsi ensi kertaa mukaan metsäretkelle. 16? –? METSÄN HENKI 3/25
RESEPTI METSÄN ANTIMISTA Herkkupalat sienistä ? ?Sienet?sisältävät?paljon?vettä.? Kypsennettäessä?ne?kannattaa? ensin kuumentaa pannulla tai kattilassa?ilman?rasvaa,?jotta? neste?haihtuu.?Lisää?sen?jälkeen? voita?tai?öljyä?ja?paista?sienet? maukkaiksi. Helpot kantarellipiirakat valmistuvat nopeasti valmistaikinasta ja maistuvat vaikka iltapalana. KUVA KRISTIINA KURRONEN | TEKSTI ANNIK A ELOMA A KANTARELLIPIIRAKAT 10 kpl • 1 pkt (500 g) voitai lehtitaikinalevyjä • 1 kananmuna voiteluun • 1 dl siemensekoitusta • 150 g ranskankermaa • 1?+?1?dl?juustoraastetta?(esim.? västerbotten?tai?parmesaani) TÄYTE • 250?g?kantarelleja • 1 pieni sipuli • 1?valkosipulinkynsi • 1 pieni kesäkurpitsa (200 g) • 125?g?kirsikkatomaatteja • 1?rkl?oliiviöljyä • 1?rkl?timjamia?hienonnettuna • ½ tl mustapippuria • ½ tl suolaa • (tuoretta?timjamia,? chilihiutaleita?ja?hunajaa) OHJE ? Ota?taikinalevyt?sulamaan? uunipellille?leivinpaperin?päälle.? Leikkaa?levyt?kahtia?ja?paina? levyjen?reunoihin?viillot?1?cm:n? päähän?reunasta,?ei?pohjaan? asti.?Voitele?pohjien?reunat? ?munalla?ja?ripottele?siemen sekoitusta?pinnalle. ? Sekoita?ranskankerma?ja? 1?dl?juustoraastetta?kulhossa. ? Puhdista?kantarellit?ja?revi? isot?sienet?pienemmiksi.?Kuori? ja?hienonna?sipuli?ja?valko sipulinkynsi.?Leikkaa?kesäkurpitsa veitsellä tai mandoliinilla ohuiksi?viipaleiksi?ja?halkaise? tomaatit?puoliksi. ? Paista sieniä kuumalla pannulla ilman rasvaa muutama minuutti.?Lisää?öljy,?sipulit?ja? kesäkurpitsa.?Paista?noin?3? minuuttia?käännellen.?Mausta? seos?timjamilla,?mustapippurilla?ja?suolalla.?Lisää?tomaatit? ja?siirrä?pannu?sivuun. ? Levitä ranskankermajuusto?seos?taikinalevyjen? pohjalle.?Lusikoi?päälle?sieni kasvis?seos.?Ripottele?pinnalle? loput?juustoraasteesta?(1?dl). ? Paista 200-asteisen uunin alatasolla?noin?20?minuuttia.? Viimeistele?timjamilla?ja?halutessasi?chilihunajalla.? Viimeistele sienipiirakat lämpimällä chilihunajalla: Lämmitä ½ dl hunajaa kattilassa tai mikrossa ja lisää ½ tl kuivattuja chilihiutaleita. Valuta chili hunajaa piirakoiden päälle. Hot honey eli chilillä maustettu hunaja tuo makeutta ja pientä tulisuutta piirakoiden makuun. Mitä pidit uudenlaisesta jutusta? Anna palautetta! ? ?Kuivattuna?sienten?maku? tiivistyy.?Liota?kuivattuja?sieniä? vedessä?ennen?käyttöä.?Liotusveden?voi?käyttää?esimerkiksi? risoton,?keiton?tai?kastikkeen? liemeksi.?Voit?myös?murustella? pienen?määrän?kuivattuja?sieniä? esimerkiksi?keittoon?tai?pataan. ? ?Yhdistä?rohkeasti?eri? sienilajeja?samaan?ruokaan,? esimerkiksi?kastikkeeseen? tai?keittoon.?Mausta?tulee? moniulotteisempi,?kun?eri makuiset sienet antavat ruokaan?omat?arominsa. 17
1. Puulajin valinta Taimia istutettaessa on tärkeää tiedostaa eläinja hallatuhojen riskit. Runsas hirvikanta on ohjannut metsän yksipuoliseen rakenteeseen, kun kuusta istutetaan usein eniten. Kuusi kestää sorkkaeläinten syömistä parhaiten ja on siten varmin istutettava. Lehtipuista tammi kestää hirvituhoja paremmin kuin koivu ja pysyy elossa, vaikka sen latvat syödäänkin. Tuottoisa rauduskoivu kasvaa nopeasti. Se tuo metsään monimuotoisuutta ja parantaa maaperää, sillä lehti karike vähentää happamuutta. Metsässä tulisi viljellä monipuolisesti eri puulajeja. Se auttaa varautumaan myös ilmastonmuutokseen. 2. Suojaaminen Taimien suojaustarve jatkuu melko pitkään. Jalostettu rauduskoivu singahtaa parhailla kasvupaikoilla melkein metrin korkeuteen yhdessä kesässä. Hirvi yltää syömään taimia noin kahden metrin korkeudesta, talvisin lumen päältä korkeammaltakin. Varjele taimia eläimiltä Jos eläintuhojen riski on suuri, taimien suojaaminen on tärkeää. TEKSTI JA KUVAT JUSSI ESKOLA K U V A JU S S I E S K O L A METSÄHOMMISSA TAIMIEN SUOJAAMINEN Taimet voi suojata ensimmäisinä vuosina niiden kokoon nähden sopivilla suojaputkilla. Niiden on oltava riittävän vahvoja, jotta ne torjuvat jänikset, mutta ne eivät saa puristaa kasvavan taimen tyveä. Jos näin käy, putket täytyy poistaa. 3. Karkotteet Markkinoilla on vain yksi puuntaimille soveltuva karkoteaine. Se on tehty pahalta haisevasta lampaanrasvasta. Rasvan haistaessaan hirvi luulee, että alueella on ihmisiä tai muita eläimiä. Aine myös maistuu pahalle. Hirviä on paljon, samoin kauriita ja peuroja. Tuhoja vastaan taisteleminen onkin tarpeen monessa kohteessa. Kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa, jotta saa kasvatettua sopivaa puulajia sopivalla kasvupaikalla. Katso video taimien suojaamisesta qr-koodin avulla: ”Olen erikoistunut tuhoihin, joten pääsen harvemmin ihailemaan onnistuneita kohteita. Kyllähän se lämmittää mieltä, kun näkee taimikoita, jotka ovat saaneet kasvaa rauhassa eläimiltä”, sanoo metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. 18? –? METSÄN HENKI 3/25
Karkote laimenee taimen kasvaessa. Esimerkiksi tammen käsittely kannattaa tehdä kaksi kertaa kesässä. Rauduskoivun ja männyn taimet pitäisi suojata siihen asti, että ne ovat hirven ulottumattomissa. Taimia ei kannata istuttaa pienelle alueelle korpeen ja jättää ne suojaamatta; hirvet löytävät ne helposti. 3 × suojaa taimet 19