Koko suku hoitaa metsää yhdessä 12 3/22 VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. NÄIN SUOMALAINEN METSÄ TYÖLLISTÄÄ 20 KANNATTAAKO METSÄVAKUUTUS? 26
PINTAA SYVEMMÄLLÄ KALLIO Kallio on ikivanha elinympäristö monelle uhanalaiselle lajille. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA PE TR I H EI N O N EN 2 – METSÄN HENKI 3/22
PINTAA SYVEMMÄLLÄ KALLIO KALLION pienilmasto on paah teinen erityisesti kesän kuivina kausina. Se on ympäristönä karu, eikä siellä tyypillisesti kasva varjostavaa kasvillisuutta. Kallio luokitellaankin kitu maaksi tai joutomaaksi, jotka ovat metsätalouden ulkopuo lella, koska niiden puuntuotto on niin vähäistä. Niukkaravinteisesta, moreenittomasta elinympä ristöstä huolimatta kallioilla elää yhteensä noin kolmesa taa uhan alaista lajia. Lajeista ylivoimaisesti suurin osa, noin 190, on erilaisia jäkä liä. Kallioilla kasvaa esimer kiksi poimuhyytelöjäkälää ja reikäkarvetta. ”Yleisimpiä ovat torvijäkälät, jotka ovat usein hyvin kauniita”, sanoo UPM Metsän ympäristö asiantuntija Petri Heinonen. Lisäksi kallioilla kasvaa sam malia, mäntyjä, katajia sekä maksaruohoa. Maksaruoho on uhanalaisten perhoslajien, kuten kalliosinisiiven, touk kien ravintoa. Kallioita tarvi taan, jotta nämä lajit säilyisivät tulevaisuudessakin. ”Olisi hyvä huomioida, että kalliot ovat miljoonia vuosia vanhoja, ja kun niitä louhitaan, ne eivät enää uusiudu”, Heino nen muistuttaa. 3
2 Kallioilla ruokailevat uhanalaisten perhosten toukat 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Pasi Vakaslahti huolehtii perintö metsistä yhdessä sukunsa kanssa 17 Näkemys: Suomalaista metsäteolli suutta tarvitaan kriisissä 18 Näin ostat hyvän raivaussahan 20 Metsä tarjoaa töitä monenlaisille ammattilaisille 26 Kannattaako metsävakuutus? 28 Metsät ovat täynnä syötävää 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Metsänomistaja Tapani Huovila antoi palautetta, jonka avulla UPM Metsän palveluja kehitetään 33 Metsurintyö ei ole enää pelkkää puunkaatoa vaan myös luonnonhoitoa 34 JuhaMatti Valonen rakastaa lintu bongausta Päätoimittajan poiminnat Mikä on metsänomistajan tärkein työkalu? No raivaussaha tietenkin. Nyt kannattaa napata talteen ammattimetsurin vinkit sahan hankintaan. Sivut 18–19 Syksy on saapunut, ja moni suuntaa marjaja sienimetsään. Tiesitkö, että ruokasienistä kerätään vuosittain käyttöön vain noin 2 %? Sivu 28 Meille on tärkeää luoda vaivaton ja luotettava asiakaskokemus metsänomistajille ja mitata siinä onnistumista. Näin sen teemme. Sivut 30–32 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Mikko Vähäniitty • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2022. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 18 28 30 SISÄLLYS 3/22 4 – METSÄN HENKI 3/22
Tulevaisuuden raaka -aine METSÄTEOLLISUUS tuo Suomeen mittavan mää rän vero ja vientituloja, työpaikkoja sekä uusia innovaatioita ja yhä kestävämpiä metsänhoito menetelmiä. Puupohjaiset tuotteet puolestaan mahdollistavat meille fossiilisista raakaaineista riippumattoman tulevaisuuden. Koko metsätalouden tuoma arvonlisä kotimaal lemme on tärkeä. Suoria ja välillisiä vaikutuksia hyvinvointiimme ovat esimerkiksi metsäteollisuu den työpaikat, joita on lähes 100 000, ja metsätalou den tuottamat noin 3,5 miljardin euron verotulot. Teille yksityisille metsänomistajille maksetut yli kahden miljardin euron (2021) kantorahatulot ovat puolestaan mahdollistaneet teille monia investoin teja sekä tuoneet tuottoja ja hyvinvointia. Nykyaikainen, suomalainen metsätalous on vas tuullista, ympäristön huomioivaa toimintaa, jota kehitetään koko ajan yhdessä eri sidos ryhmien kanssa. Ilman metsien kestävää käyt töä, aktiivista metsän omistamista ja metsä teollisuutta menettäisimme paljon. Metsänomistajat ja metsäteollisuus katsovat samaan suuntaan, sillä molemmilla osapuolilla on vahva usko siihen, että puu on tulevaisuuden mate riaali. Turvataksemme elinvoimaisen metsäteolli suuden Suomessa ja suomalaisen puun tulevaisuu den raakaaineena meidän tulee hoitaa metsiämme suunnitelmallisesti. UPM on luotettava kumppani nyt ja tulevaisuu dessa. Haluamme auttaa teitä metsänomista jia tulevaisuuden metsien kasvattamisessa ja kannattavassa metsätaloudessa. Hyvin vointia metsänomistajalle, yhteiskunnalle ja ympäristölle voidaan tarjoilla samoista metsistä eri tavoitteet yhteen sovittaen. Voimme auttaa teitä vastuullisessa metsänomistamisessa jo tänään ja samalla varmistaa metsien kasvun ja tuoton sekä luotettavan palvelun myös tuleville sukupolville. Kun metsät voivat hyvin, Suomi voi hyvin. JANNE KIILIÄINEN Yksityispuukaupan johtaja UPM Metsä LEDARE ”Haluamme auttaa metsänomistajia tulevaisuuden metsien kasvattamisessa.” PÄÄKIRJOITUS Framtidens råvara SKOGSINDUSTRIN står för en betydande del av Finlands skatteintäkter, exportintäkter och arbetsplatser samt skapar nya innovationer och allt mer hållbara skogsvårdsmetoder. Träbaserade produkter möjliggör en framtid som är oberoende av fossila råvaror. Hela skogsindustrin skapar ett viktigt mer värde för vårt hemland. Direkta och indirekta effekter på vårt välbefin nande är till exempel de nästan 100 000 arbets platser som skogsin dustrin skapar och de skatteintäkter på cirka 3,5 miljarder euro som skogsindustrin genererar. De rotprisinkomster på över två miljarder euro (2021) som betalats till er privata skogs ägare har å sin sida gjort det möjligt för er att göra nya investeringar samt genererat avkastning och välbefinnande. Det moderna finländska skogsbruket är ansvars full verksamhet som beaktar miljön och som hela tiden utvecklas i samarbete med olika intressegrup per. Utan ett hållbart skogsbruk, aktivt skogsägande och skogsindustrin skulle vi gå miste om mycket. Skogsägarna och skogsindustrin drar åt samma håll, eftersom bägge parter har en stark tro på att trä är framtidens material. För att försäkra oss om att finländskt trä är framtidens råvara och att skogs industrin är livskraftig i Finland bör vi sköta våra skogar planenligt och aktivt. UPM är en pålitlig partner både nu och i fram tiden. Vi vill hjälpa er skogsägare att odla framtidens skogar och att skapa ett lönsamt skogsbruk. Välbefinnande för såväl skogs ägaren och samhället som miljön kan till handahållas från samma skogar genom att samordna olika mål. Vi kan hjälpa er att vara ansvarsfulla skogsägare redan i dag och samtidigt säkerställa att skogarna växer och ger avkastning samt erbjuda våra pålitliga tjänster även för framtida generationer. När skogarna mår bra, mår även Finland bra. JANNE KIILIÄINEN Direktör för privat virkesanskaffning UPM Skog ”Vi vill hjälpa er skogsägare att odla framtidens skogar.” SISÄLLYS 5
METSÄNHOITO 1 Heinää taimikko syksyn alussa TAIMIKON heinäämisellä pyritään turvaamaan istutetun taimen hyvä kasvu ilman häiriötekijöitä. Syksyllä pitkiksi ja painaviksi kasvaneet heinät tukahduttavat taimenalut kaatumalla niiden päälle. Heinääminen on parasta tehdä loppukesästä tai alkusyksystä, kun heinä on kasvanut täyteen mittaansa. Liian aikaisin tehty heinäys on turhaa työtä, sillä heinä voi vielä kasvaa takaisin taimien päälle. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuotena istuttamisen jälkeen. Kun niiden kasvumahdollisuudet varmistaa, metsänomistajan kulut pienenevät. Heinääminen tehdään joko polkemalla heinä maahan tai leikkaamalla se viikatteella tai raivaussahalla. Itse työvälineellä ei ole väliä, kunhan heinääminen tehdään. Mikäli metsänomistajalla ei ole toimenpiteen suorittamiseen aikaa, sen voi tilata palveluna UPM:n metsäasiakasvastaavalta. upmmetsa.fi/taimikonhoito VERKKOPALVELU 2 Tarjouspyynnön teko helpottuu TEIMME sähköisen tarjouspyynnön luomiseen uudistuksia UPM Metsä -verkkopalvelussa ja toimme sen tekoon uusia välineitä. Tarjouspyynön voi rakentaa kätevästi kartan kautta, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen on entistä helpompaa. Karttakohteita voi teemoittaa metsävarallisuus-osiosta tuttujen teemojen mukaan. Lisäksi kartalla näkyviä toimenpiteitä voi suodattaa. Oletuksena kartalla näkyy heti tehtävät sekä 1–3 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet. Aiemman mallin mukainen toimenpidelistaus on edelleen käytössä, ja näkymän voi muuttaa entiselleen valitsemalla yläreunan painikkeista ”Kuviolistan”. Nyt myös kuviotietoja on mahdollista tarkastella. Kuviokortin kautta tarjouspyyntökoriin voi lisätä ehdotuksena olevan hakkuutai hoitotoimenpiteen. Mikäli kuviolle ei ole ehdotettuna haluamaasi Painavat heinät voivat tukahduttaa taimenalun. AJANKOHTAISTA 3/22 K U V A U PM • 6 – METSÄN HENKI 3/22
UUSI ALKU VIRKISTÄÄ. Kuljemme kohti kuulaita syyspäiviä ja tunnelmallisia iltoja. On aika varautua myös myrskyihin, heinätä taimikko ja tutustua verkkopalveluiden uusiin ominaisuuksiin, jotka helpottavat asiointia entisestään. hakkutoimenpidettä, voit lisätä sen itse helppokäyttöisellä ”Määrittele itse toimenpide” -toiminnolla. Ensimmäisessä vaiheessa voit lisätä tarjouspyyntökoriin vain omia hakkuutoimenpiteitäsi. Toimme palveluun uutena toimintona ”Tarjouspyyntökorin luonnoksen”. Voit avata sen ikkunaksi kartan yhteyteen. Näkymän sulkeminen käy klikkaamalla karttaa hiirellä. Näkymästä näkee, minkälaisia kohteita tarjouspyyntöön on nostettu. Tarjouspyynnön kohteita on helppo tarvittaessa myös poistaa luonnoksesta. Pääset tarkastelemaan lopullista tarjouspyyntöä painamalla ”Mene tarjouspyyntökoriin” -nappia. Tarjouspyynnön lähettäminen tapahtuu entiseen tapaan tarjouspyyntökorin kautta. Lähetettyjä tarjouspyyntöjä sekä niihin tehtyjä tarjouksia tarkastellaan tuttuun tapaan sopimus-osion kautta. upmmetsa.fi/verkkopalvelu METSÄNHOITO 3 Näin varaudut syysmyrskyihin 1. Tee taimikonhoito ja harvennukset ajoissa. Terve metsä kestää paremmin rasitusta. 2. Valitse sopivat puulajit metsääsi. Puhtaat kuusikot ovat alttiimpia tuulituhoille kuin sekametsät. Sekä mäntyettä koivusekoitus kuusikossa vähentävät tuulituhojen riskiä. 3. Hyödynnä ammattilaista hakkuiden suunnittelussa. Metsäasiantuntija huomioi kohteessa vallitsevan tuulen suunnan ja mahdolliset tuhoriskit. 4. Anna yksittäisten tuulenkaatojen jäädä metsään. Metsänomistajan tulee ryhtyä metsätuholain mukaan puunkorjuuseen, kun vioittuneita kuusenrunkoja on yli 10 kuutiometriä ja männynrunkoja 20 kuutiometriä hehtaarilla. Yksittäiset tuulenkaadot toimivat monien sienija hyönteislajien lisääntymisalustana ja tukevat metsän monimuotoisuutta. 5. Varaudu vakuutuksella. Tuulituhoja metsissä ei voi täysin estää, joten metsävakuutusta kannattaa harkita. Vakuutusten kattavuudessa on eroja, joten vakuutusten ehtoja kannattaa vertailla. • 7
METSÄN HENGESSÄ 3/2021 kerrottiin Ajutech Oy:n valmistaman metsäkylvökauhan testauksesta ja koealan perustamisesta UPM Metsän maalle Karstulaan touko-kesäkuussa 2021. Tavanomaisesta konekylvöstä poiketen siemenet voidaan peittää metsäkylvökauhan avulla hallitusti ohuella maakerroksella kuivumisen ja siemensyönnin estämiseksi. Osa kokeessa tehdyistä kylvölaikuista jätettiin kuitenkin peittämättä vertailua varten. Toukokuun kylvössä peitettyjen laikkujen taimimäärä oli ensimmäisenä syksynä lähes nelinkertainen ja kesäkuun kylvössä yli 2,5-kertainen peittämättömiin laikkuihin verrattuna (ks. graafi). Peittämättömistä laikuista taimettomia oli kolmannes mutta peitetyistä vain alle 7 %. Tulokset viittaavat siihen, että metsäkylvökauhalla tehtävässä kylvössä AJANKOHTAISTA SYKSY Metsäkylvökauhan ansiosta siemeniä tarvitaan entistä vähemmän. Avain on laikkujen peittäminen. UUSI MENETELMÄ PARANTAA KYLVÖTULOSTA KYLVÄMINEN Laikkukohtainen taimimäärä eri käsittelyissä ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Toukokuun kylvö Peitto Ei peittoa Kesäkuun kylvö Peitto Ei peittoa 5,5 1,5 4,7 1,8 TAIMIMÄÄRÄ, kpl siemenmäärää voidaan pienentää merkittävästi nykyisestä suosituksesta. Vaikka metsäkylvökauha on suunniteltu erityisesti konekylvöön, sillä voidaan tehdä kaikkea metsänuudistamiseen liittyvää maanmuokkausta. Karstulaan perustettu koe on osa Luonnonvarakeskuksen vetämää ja maaja metsätalousministeriön rahoittamaa metsäkylvön kehittämishanketta. UPM Metsän lisäksi hankkeessa on mukana Suomen metsäkeskus. K U V A M IK K O VÄ H Ä N II TT Y 8 – METSÄN HENKI 3/22
K U V A U PM PALVELUT YHÄ VAHVEMPI PALVELU VERKOSTO UPM Metsä on laajentanut metsäasiakasvastaaviensa verkostoa rekrytoimalla 20 uutta metsäalan asiantuntijaa palvelemaan metsänomistaja-asiakkaita eri puolilla Suomea. Lisäksi ostoja palvelumyyntialuetta on laajennettu. ”Suomalaisilta metsänomistajilta ostettava puu on UPM:n tehtaiden tärkein raaka-aine, ja siitä valmistettuja tuotteita tarvitaan yhä enemmän korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita. Suomen metsät on vastuullinen paikka tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta kasvavaan biopohjaisten tuotteiden tarpeeseen. Tavoitteenamme on lisätä entisestään kotimaista puunhankintaa”, sanoo UPM Metsän yksityispuukaupan johtaja Janne Kiiliäinen. UPM auttaa metsänomistajia metsien hoidossa ja puukaupassa. Metsäasiakasvastaavien määrää on lisätty runsaasti eri osissa Suomea, ja metsänomistajille tarjotaan palveluita entistä laajemmalla maantieteellisellä alueella. upmmetsa.fi UPM:n vanhimmat tehtaat 150 vuotta HISTORIA TÄNÄ vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun UPM:n tarina alkoi Kymijoen, Valkeakosken ja Kokemäenjoen rannoilla. Metsäteollisuuden synnystä alkoi myös Suomen talouden ja hyvinvoinnin kasvu, jonka kärjessä metsäteollisuus edelleen on. Useat UPM:n tehtaat ovat kyenneet uudistumaan kunkin aikakauden tarpeisiin, ja ne voivatkin nyt juhlia 150-vuotista taivaltaan. UPM:n sukujuurista on kasvanut yli 130 suomalaista metsäteollisuusyhtiötä idästä länteen. Joukossa ovat esimerkiksi Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Kaukas, Kajaani, Schauman, Rosenlew, Rauma-Repola ja Raf. Haarla, jotka ovat ajan saatossa sulautuneet nykyiseksi UPM-konserniksi. Vanhin käytössä oleva yritystunnus, UPM:n aarnikotka, on perua Kymiyhtiön 1800-luvun lopulla järjestämästä suunnittelukilpailusta, jonka voitti nuori Hugo Simberg. UPM:n sukupuun vanhimmat juurihaarat ovat Kymenlaaksossa, Valkeakoskella ja Porissa. Kymijoen varressa aloittivat vuonna 1872 Verlan puu hiomo sekä Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat. Samana vuonna Porissa perustettiin Seikun saha ja Valkeakoskella puuhiomo sekä paperitehdas, joiden tuotanto alkoi seuraavana vuonna. upm.fi K U V A U PM Verlan vanha kartonki tehdas on maailmanperintökohde. Ensimmäinen UPM:n aarni kotkayritystunnus oli Hugo Simbergin suunnittelema. 9
AJANKOHTAISTA SYKSY KUN kuulet metsässä sahauksen ääntä, lähestyt todennäköisesti taimikonhoitotai hakkuualuetta. Jos metsuri on tauolla, tunnistat alueen siitä, että maahan on kaadettu lehdellistä puuvesakkoa ja alueella tuoksuu tuore puu mutta samalla myös pakokaasu. Lisäksi lähelle pysäköity pakettiauto kielii työmaakohteesta. Alueella voi liikkua turvavarusteisia ja värikkäisiin suojavaatteisiin pukeutuneita työntekijöitä. ”Jos hakkuukoneen ääni kuuluu tai kone näkyy, kannattaa valita toinen reitti. Hakkuutyömaa on lyhytaikainen este metsässä kulkevalle”, UPM:n yritysvastaava Jukka Hirvonen sanoo. Sekä taimikonhoitoettä hakkuualue merkitään erityisesti metsäautotien ja taajama-alueen lähettyvillä varoituskyltein, joissa mainitaan, että hakkuukoneeseen tulee pitää 90 metrin etäisyys ja muihin koneisiin vähintään 20 metriä väliä. Hakkuukoneen koura ylettyy noin kymmenen metrin päähän koneesta, ja jos se kaataa 30-metrisen puun, latva voi ulottua jopa 40 metriin. ”Jos kaatuva puu kaataa vieressä olevan puun, se voi rojahtaa jopa 70 metrin päähän”, Hirvonen sanoo. Myös hiljaisilla metsäteillä saattaa kulkea raskaita ajoneuvoyhdistelmiä, jotka siirtävät metsäkoneita. Metsäteillä liikkuvan kannattaa pysäköidä autonsa niin, että koneet pääsevät sen ohitse. Autoa ei sovi jättää risteysalueelle tai metsätien päättävään lenkkiin, sillä silloin metsäkone ei välttämättä pääse kääntymään. Yhteystiedot kannattaa jättää tuulilasiin. Tällöin metsässä töitä tekevät voivat ottaa marjastajaan yhteyttä, jos hänen autonsa on tiellä. upmmetsa.fi TURVALLISUUS Jos näkee metsässä koneen, on aika kääntyä kannoillaan. Turvallisuusvinkkejä metsässä liikkujalle K U V A U PM K U V A U PM METSÄSER TIFIOINNIN STANDARDIT UUDISTUVAT FSC®* ja PEFC*-metsäsertifikaattien uudet standardit on saatu valmiiksi kansallisissa standardityöryhmissä. Standardit ovat parhaillaan kansainvälisessä hyväksymisprosessissa, ja ne tulevat käyttöön vuoden 2023 alussa. Uudessa PEFC-standardissa talousmetsien luonnonhoidon menetelmiä on tehostettu metsänomistajalle kustannustehokkaalla tavalla. Jatkossa metsään jätetään hakkuiden yhteydessä niin eläviä kuin kuolleita säästöpuita sekä isompia puita vesistöjen suojavyöhykkeille. Uudessa FSC-standardissa käytönrajoitusvaatimukset pysyvät ennallaan. Täsmennyksiä on sen sijaan tehty esimerkiksi luontokohteiden rajaamisperusteisiin, vesistöjen suojavyöhykkeisiin sekä säästöja lahopuiden jättämiseen. Koulutamme omaa henkilöstöämme ja yrittäjiämme laajasti uusien standardien vaatimuksiin syksyn ja kevään aikana. Tulemme myös ottamaan yhteyttä asiakkaisiimme ja kertomaan uusien standardien vaikutuksista yksityiskohtaisemmin. upmmetsa.fi * FSC® N003385 *PEFC/02-44-41 SERTIFIKAATIT 10 – METSÄN HENKI 3/22
AJANKOHTAISTA SYKSY MITÄ jos kumin valmistuksessa käytettävän fossiilisen hiilimustan ja silikan voisi korvata ekologisemmalla vaihtoehdolla? Siihen tähtäävät puupohjaiset, toiminnalliset täyteaineet (Renewable Functional Fillers, RFF), joita UPM Biokemikaalit valmistaa. Hiilimustaa ja silikaa kuluu vuosittain 15 miljoonaa tonnia esimerkiksi renkaissa ja tiivistejärjestelmissä käytettävän kumin ja muovin vahvistamiseen. Uudet puupohjaiset täyteaineet ovat paljon kevyempiä, puhtaampia ja kustannustehokkaampia. Suorituskykykään ei kärsi: RFF-täyteaineet ovat erittäin lujia ja joustavia. Alustavien laskelmien mukaan uusien täyteaineiden hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi kuin teollisen hiilimustan. Keveys merkitsee autoteollisuudessa enemmän kilometrejä ja pienempiä kustannuksia. Uudet täyteaineet soveltuvat myös rakentamiseen, lattiapintoihin, jalkineisiin ja viihdeteollisuuteen. Täyteaineita on tarkoitus alkaa valmistaa UPM:n jalostamossa, joka valmistuu Saksan Leunaan vuonna 2023. upmbiochemicals.com Uudet täyteaineet voivat korvata hiilimustan TUOTE NIMITYS K U V A U PM K U V A M ET S Ä S Ä Ä TI Ö SUOMEN METSÄSÄÄTIÖN toimitusjohtajana keväällä aloittanut Martta Fredrikson on työskennellyt säätiössä ennenkin, mutta työnkuva on nyt entistä laajempi. Fredrikson on koulutukseltaan metsänhoitaja, ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus metsäalan viestinnästä. Suomen Metsäsäätiö on metsä alan yhteinen rahoittajataho. Se rahoittaa monenlaisia projekteja, jotka edistävät metsä elinkeinon elinvoimaisuutta sekä suomalaisen puun käyttöä. ”Suomen Metsäsäätiön taustalla ovat niin metsänomistajat kuin puuta ostava teollisuus sekä muut metsäalan keskeiset toimijat. Se antaa vahvan jalansijan vaikuttamiselle”, Fredrikson sanoo. Onnistuneet projektit ovat säätiön vaikuttavuuden perusta. ”Muuttuva toimintaympäristö luo mahdollisuuksia uusille ideoille, ja niihin pitää tarttua ennakkoluulottomasti.” Metsäsäätiö onkin rahoittanut esimerkiksi useita puurakentamisen pilottitutkimuksia ja uusimpana AR-teknologiaa hyödyntävän mobiilipelin kehitystä. ”Toisaalta on hienoja esimerkkejä siitä, miten pitkäjänteinen ja vuosia jatkunut yhteistyö tuottaa tulosta. Koululaisten Metsävisaa ja Päättäjien Metsäakatemiaa Metsäsäätiö on rahoittanut alusta asti”, Fredrikson mainitsee. metsasaatio.fi FAKTA Suomen Metsäsäätiön toiminta perustuu vapaaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin. Metsänomistaja voi tehdä puukauppojen yhteydessä lahjoituksen, jonka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta. Muiden puunostajien tapaan UPM sitoutuu lahjoittamaan saman summan säätiölle. Metsäsäätiömaksu on verovähennyskelpoinen. Martta Fredrikson kehittää metsäalaa 11
Muuramessa sijaitsevassa Vehkoon tilayhtymässä otetaan huomioon metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Kuuden sukulaisen omistamalla tilalla pidetään huolta sekä metsien tuottavuudesta että niiden suojelusta. TEKSTI SAILA AARNIO | KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY Talous ja luontoarvot tasapainossa Vehkoon tilayhtymän osakkaat pitävät huolta metsiensä kunnosta yhdessä sovittujen linjausten mukaisesti. Kuvassa Kalle Vakaslahti (vas.), Ritva-Liisa Luomaranta, Tessa ja Pasi Vakaslahti, Anssi Luomaranta ja Anni Murto. Edessä Fiona Luomaranta (vas.) ja Vilma Murto. 12 – METSÄN HENKI 3/22
KATSO VIDEO: TILAYHTYMÄN OMISTAMINEN VAATII SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ youtube.com/upmmetsa 13
vuokralle. Metsä on havupuuvaltaista sekametsää, josta noin 20 hehtaaria on suojeltua. Idea luonnonsuojelualueen perustamisesta syntyi vuosikokouksessa vuonna 2020, kun osakkaat keskustelivat yhtymän arvoista. Omistajat haluavat hoitaa maata ja metsiä niin, että ne jäävät entistä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. ”Päätimme, että huomioimme metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja pidämme huolta sekä metsien tuottavuudesta että niiden suojelusta”, Pasi sanoo. ”Meillä on mahdollisuudet toteuttaa sekä metsätaloutta että vaalia luontoarvoja, jotka ovat tulleet meille perintönä äidiltä. Uskon, että seuraavakin sukupolvi ymmärtää tämän”, Ritva-Liisa jatkaa. Tilalla on ollut määräaikaisia ympäristötukisopimuksia vuodesta 1999 lähtien. Tuolloin sopimukset tehtiin 30 vuodeksi. ”Halusimme hakea niiden sijaan pysyvän suojelupäätöksen valituille alueille. Myös FSC® (FSCC109750) -sertifiointipäätös edellytti meiltä tietyn määrän suojeltua metsää. Kartoitimme suojeltavia alueita Metsäkeskuksen ja ELY-keskuksen kanssa”, Kalle kertoo. YKSI Vehkoon tilayhtymän metsistä näkyy pihapiiriin, ja sinne pääsee helposti jalan pellon poikki. Metsän kuntoa lähtee tarkastamaan koko omistajakuusikko. Mukaan tulevat myös seuraavan sukupolven edustajat, serkukset Vilma Murto ja Fiona Luomaranta, jotka etenevät metsää kohti kävellen, kilpaa juosten ja kärrynpyöriä heittäen. Ujosti vihertävä heinäpelto vaihtuu tiheäksi kuusikoksi. Vilma ja Fiona ovat ehtineet jättimäisen kuusen luo, jota he kutsuvat Kallen kuuseksi. Heidän kätensä eivät yllä sen ympäri. Rehevässä sekametsässä koivut viheriöivät, linnut livertävät ja puron kirkas vesi pulppuaa vaahdoten. Seurue kulkee tottuneesti pitkin polkua, joka on syntynyt kantatilalla asuvan Tessan juoksuharrastuksen myötä. Hän on pitänyt yllä tilan vahvojen naisten perintöä huolehtimalla yhteisestä metsästä. Tessa raivaa, istuttaa ja tekee muita metsänhoitotoimenpiteitä. ”Tessan osuus on todella tärkeä, mutta olemme sopineet, että hän saa itse valita, kuinka paljon tekee. Tästä ei saa tulla liian isoa taakkaa yhdelle. Voimme käyttää myös ostopalveluja”, Pasi sanoo. Hakkuut hoitaa yleensä UPM Metsä, joka on toiminut Vehkoon tilayhtymän kumppanina vuodesta 1986. UPM on vastannut myös metsänhoitosuunnitelman tekemisestä kestävien periaatteiden mukaisesti, metsänomistajien tavoitteet huomioiden. ”Yhteistyö on toiminut hyvin. Tapaamme metsäasiakasvastaavaamme säännöllisesti ja saamme häneltä asiantuntevia neuvoja tulevia toimenpiteitä ajatellen”, Kalle kertoo. Serkukset ovat oppineet tekemään metsäja heinätöitä vietettyään lapsuuskesiään mummolassa. ”Kun tulen tänne kesällä, tykkään kierrellä metsässä. Katselen myös sen kuntoa”, Anssi sanoo. ”On hienoa, että meille on tullut tilayhtymän myötä yhteisiä asioita. Tässä elämäntilanteessa ”On hienoa, että meille on tullut tilayhtymän myötä yhteisiä asioita.” P uolen tunnin matkan päässä Jyväskylästä lounaaseen ollaan keskellä keskisuomalaista maaseutumaisemaa. Moottoritie on vaihtunut pienemmäksi asfalttitieksi ja edelleen kapeaksi hiekkatieksi. Mutkat ovat tiukkoja ja mäet jyrkkiä. Mäen päällä sijaitsee Vehkoon tila. Siinä se on seissyt vuodesta 1782 asti. Vaikka tilan johdossa on ollut kymmeniä isäntiä, Vehkoota pidetään vahvojen naisten talona. Yksi heistä oli Kirsti Vakaslahti, joka istutti 1940-luvulla pihapiiriin tammen tilan emännäksi ryhdyttyään. Uljaassa puussa ovat sittemmin kiipeilleet niin Kirstin lapsenlapset kuin heidän lapsensa. Haastattelupäivänä tammen alle kahville kokoontuu iloinen ja puhelias porukka eri puolilta maata. He ovat tilan nykyiset omistajat: Kirstin lapset Kalle Vakaslahti ja Ritva-Liisa Luomaranta, heidän edesmenneen veljensä tytär Tessa Vakaslahti, Kallen poika Pasi Vakaslahti sekä Ritva-Liisan lapset Anssi Luomaranta ja Anni Murto. He omistavat metsäyhtymän, jossa huomioidaan metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Yhtymään kuuluu myös Jämsässä sijaitseva tila, jonka Kirstin mies Eero sai perintönä. METSÄYHTYMÄLLÄ on ollut Y-tunnus vuodesta 1978 asti, mutta tällä kokoonpanolla yhtymä on toiminut vasta pari vuotta. ”Isällä oli aiemmin ratkaiseva rooli kokonaisuuden hallinnassa, mutta nyt me seuraavan sukupolven edustajat olemme tulleet mukaan toimintaan. Haluamme pitää yhdessä huolta tilayhtymästä”, Pasi Vakaslahti sanoo. Muut kutsuvat häntä pehtooriksi. Yhtymän omistamien tilojen yhteenlaskettu pintaala on hieman alle 500 hehtaaria. Valtaosa tästä on metsää ja pieni osa peltoja, jotka on laitettu 14 – METSÄN HENKI 3/22
METSÄN OMISTAJAN ARVOT 1 TEHDÄÄN TÖITÄ YHTEIS TEN ASIOIDEN ETEEN. ”Pidetään keskeiset päätökset omissa käsissä. Ajatellaan kaikessa asioita yhtymän kannalta.” 2 AUTETAAN TOISIAMME. ”Sovituista asioista pidetään kiinni. Ei sooloilla.” 3 OTETAAN LUONTOARVOT HUOMIOON. ”Hoidetaan maat ja metsät niin, että ne jäävät entistä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle.” Pasi Vakaslahti käy metsässä hirvestämässä, suunnistamassa, kävelemässä ja poimimassa marjoja. Omaa metsää hän katsoo aina vähän eri silmin kuin muita, myös metsänhoidon näkökulmasta. 15
on eri tavalla halua, aikaa ja ymmärrystä hoitaa yhteistä omaisuutta”, Anni jatkaa. ”Nuorempana muut kuviot olivat tärkeämpiä, mutta nyt sitä palaa vähän niin kuin juurilleen”, summaa Pasi. Tilan jatkaminen on ollut Tessalle selvää pienestä pitäen. Ajatus kumpusi hänestä itsestään, mutta hän sai päätökseen myös kannustusta. ”Mummo jaksoi muistuttaa, että minusta tulisi hyvä lehmänhoitaja. Myös isä rohkaisi minua tähän, se oli hänelle todella tärkeää. Minulla on aina ollut hyvin vahva tunne, että tämä on minun paikkani.” Tessan päätös tuntuu muista osakkaista hyvältä. ”On iso asia, että Tessa miehineen otti päätilan rakennukset ja pihapiirin hoitaakseen. Olisi aika kurjaa mennä tästä ohi omalle mökille, jos joku vieras asuisi tässä”, Ritva-Liisa sanoo. Myös Kalle asuu kantatilan lähellä. ”Yhteiselon kannalta on ratkaisevaa, että kaikilla on sopiva hajurako toisiinsa”, Ritva-Liisa heittää, ja koko porukka räjähtää nauruun. LUONNONSUOJELUALUEELLA metsätyyppi vaihtuu kosteammaksi ja valoisammaksi kangasmetsäksi. Maastossa on enemmän korkeuseroja, ja pääpuulaji on mänty. Näkymää hallitsee suo. Aluskasvillisuus koostuu jäkälästä, puolukasta, lakasta ja syvänvihreästä sammaleesta. Kaatunutta lahopuuta näkyy paljon. ”Minulla on ollut aina hyvin vahva tunne, että tämä on minun paikkani.” Vehkoon tilayhtymän metsät pidetään edellisen sukupolven toiveiden mukaan suvun omistuksessa. ”Mummon opit ovat välittyneet meille kaikille”, sanoo Pasi Vakaslahti. MIKÄ ON METSÄYHTYMÄ? Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Yhtymiä kutsutaan niiden toiminnan luonteen mukaan maatalous-, kiinteistö tai metsäyhtymiksi. Maaja metsätaloutta harjoitetaan usein verotusyhtymänä. Sen tilat voivat sijaita eri kunnissa, kunhan ne muodostavat taloudellisen kokonaisuuden. Maatilan yhteisomistus tai viljely yhteiseen lukuun muodostaa maatalousyhtymän, joka voi harjoittaa maataloutta tai maaja metsätaloutta. Metsäyhtymä taas syntyy, kun vähintään kaksi henkilöä omistaa yhdessä metsää. Yhtymä muodostuu esimerkiksi silloin, kun metsä on vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteisomistuksessa. Metsäyhtymä ei ole verovelvollinen, eikä sille vahvisteta tappiota, jonka se voisi vähentää tuloistaan. Yhtymä on vain verotuksessa käytetty laskentayksikkö. Metsätalouden tulo ja tappio jaetaan osakkaiden kesken heidän omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa. Lue lisää: vero.fi Metsä tarjoaa omistajilleen taloudellisten ja luontoarvojen lisäksi muutakin iloa. Kalle kertoo käyvänsä metsässä marjassa ja sienessä. ”Korvasienet ovat minun herkkuani.” Myös polttopuut ja joulukuuset haetaan omasta metsästä. Kalle vie joulukuusia lisäksi lähialueen hoitokoteihin. Valitsemaansa yhtiömuotoon omistajakuusikko päätyi luonnostaan. Harkinnassa oli myös yhteismetsä, mutta toistaiseksi metsäyhtymä on tuntunut heistä toimivimmalta ratkaisulta. Kokouksia he pitävät vähintään kerran vuodessa. Silloin tarkistetaan, onko sovitut toimenpiteet tehty, ja suunnitellaan tulevan vuoden hakkuita. Juoksevia asioita hoidetaan sähköpostilla ja puhelimitse. Kaikesta ei olla yhtä mieltä, mutta suuria kiistoja ei ole syntynyt. ”Olemme pystyneet aika hyvin pitämään kiinni äidinäitimme toiveesta, että omistamisesta ei pidä riidellä”, Ritva-Liisa sanoo. ”Vuoropuhelu on tärkeää. Muiden näkökulmia tulee arvostaa ja kuunnella. Sitten pitää löytää yhteinen linja”, korostaa Pasi. ”Meillä on yhteinen tahtotila siitä, että omistus pysyy suvussa. Se ohjaa kaikkea tekemistämme”, Tessa tiivistää. Mahtaako jompikumpi Tessan tyttäristä jatkaa joskus äitinsä jalanjäljissä? Aika näyttää. 16 – METSÄN HENKI 3/22
NÄKEMYS TIMO TOLONEN Asiantuntija, kauppapolitiikka ja Venäjä-asiat Metsäteollisuus ry Aktiivinen metsätalous lisää Suomen huoltovarmuutta PUURAAKAAINEEN teollisen käytön taso määräytyy metsäteollisuudessa alan yritysten kysynnän ja metsänomistajien puun tarjonnan mukaan. Mikäli metsäteollisuuden tuotteiden kysynnässä ei tapahdu merkittävää laskua lähiaikoina, kotimaisen puun tarve voi kasvaa entisestään käynnistyvien tehdasinvestointien ja Venäjän tilanteen takia. Tässä tilanteessa on tärkeää pitää erillään jalostukseen kelpaava ainespuu ja polttoon ohjautuva energiapuu. Aktiivinen metsätalous ja puukauppa ovatkin avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen ja sitä kautta myös energiahuoltovarmuuden varmistamiseen. Nyt on metsänomistajille otollinen ajankohta hoitaa ensiharvennukset kuntoon ja vahvistaa nuorten metsien kasvuedellytykset tulevaisuuden tukkileimikoiksi. MAAILMANPOLIITTINEN tilanne muuttui äkillisesti helmikuun lopulla, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Hyökkäyksen seurauksena kotimaisten metsäyhtiöiden ja kansainvälisten sertifiointijärjestöjen tekemät päätökset, länsimaiden Venäjälle asettamat pakotteet sekä Venäjän vastatoimet johtivat siihen, että metsäteollisuuden puuraaka-aineen tuonti Venäjältä loppui. Kotimaisen metsäteollisuuden käyttöön tuotiin vuonna 2021 puuraaka-ainetta Venäjältä 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Se oli noin 10 prosenttia Suomen metsäteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta. Tärkeimmät puutavaralajit olivat koivukuitu ja havuhake, joiden osuus tuonnista oli 75 prosenttia. Tuontihaketta on käytetty viime vuosina myös energiantuotantoon noin 1,5–1,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Nyt esiin ovatkin nousseet kysymykset siitä, mistä saadaan korvaava puuraaka-aine teollisuuden tarpeisiin ja minkälaisia vaikutuksia tuonnin päättymisellä on kotimaan metsätalouteen. METSÄYHTIÖT ovat löytäneet kotimaan metsiin ja erityisesti ensiharvennuksiin sekä kasvatushakkuisiin liittyviä mahdollisuuksia. Kiikarissa ovat myös lähialueiden maat. Erityisesti koivukuidulle on löydettävä korvaava lähde, sillä koivun kannattava hankinta kotimaasta on haastavaa. Yhtiöt ovatkin laajentaneet hankinta-alueitaan, ja loppukeväästä rekrytointimäärät lisääntyivät, mikä ennakoi uusien metsäasiakasvastaavien tuloa puukauppoja hoitamaan heti kesälomakauden jälkeen. Keskustelu metsien kestävästä käytöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jatkunut vilkkaana jo vuosia. EU pyrkii varmistamaan yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa omilla aloitteillaan sen, että jäsenvaltiot pitävät huolen kestävyyden ja ilmastotavoitteiden toteutumisesta. Suomessa metsiä on hoidettu ja hoidetaan jatkossakin vastuullisesti. Metsien reilun sadan miljoonan kuution vuotuisesta kasvusta suurin ylläpidettävissä oleva hakkuumäärä on noin 80 miljoonaa kuutiometriä, jota ei valtakunnan tasolla ole ylitetty. Suomessa metsiä on hoidettu ja hoidetaan jatkossakin vastuullisesti. Kuva on otettu Timo Tolosen perikunnan metsässä Pohjois-Karjalassa. Metsä antoi aikoinaan sysäyksen metsänhoitajan opinnoille ja uravalinnalle. ”Metsä tarjoaa edelleen oivallisen paikan puuhasteluun ja rentoutumiseen”, Tolonen sanoo. 17
Metsuri Jukka Hapulahti tietää, minkälainen raivaussahan tulee olla. 1. TEHOKAS SAHA KEVENTÄÄ TYÖTÄ Tehokkaalla raivaussahalla on kevyt työskennellä. Huonolla ja halvalla sahalla saa vain selkänsä kipeäksi. Moottorin sylinteritilavuuden pitäisi olla vähintään 45 kuutiosenttiä ja tehon kaksi kilowattia. Silloin sahalla saa helposti poikki noin ranteenpaksuiset puut. Kaikkein tehokkaimmat sahat on tarkoitettu ammattikäyttöön esimerkiksi hakkuiden ennakkoraivauksille. Ne ovat useimmille viikonloppusahureille liian painavia. Hyvän raivaussahan saa noin tuhannella eurolla. Kaikki tämän hintaluokan sahat ovat laadukkaita merkistä riippumatta. Metsänomistaja voi vähentää verotuksessa sahan arvonlisäveron. Loput voi vähentää kuluna metsäverotuksessa. 2. TESTAA VALJAAT JA OSTA TURVAVARUSTEET Kiinnitä huomiota raivaussahan valjaisiin. Niiden pitää istua tukevasti olkapäiltä ja lantiolta. Valjaat keventävät sahan painoa ja vähentävät fyysistä rasitusta. Sovita valjaita liikkeessä. Osta sahan kanssa kunnollinen kypärä-kuulosuojainsilmikkoyhdistelmä. Ilman suojavarusteita raivaussahan kanssa ei saa lähteä metsään. 3. HUOLLA JA TEROITA Tavallinen metsänomistaja pärjää terällä, jonka halkaisija on 200 millimetriä. Tärkeintä on pitää se terävänä. Terä pitäisi teroittaa muutaman bensatankillisen jälkeen. Myös terän haritus kannattaa opetella, sillä se vaikuttaa terän purevuuteen. Viikonloppusahaajan kannattaa käyttää polttoaineena valmiiksi sekoitettua pienmoottoribensiiniä. Silloin ei ole vaaraa bensan ja öljyn väärästä sekoitussuhteesta. Arvokas saha kannattaa huollattaa säännöllisesti ammattilaisella. Valitse saha huolella Raivaussaha on metsänomistajan tärkein työkalu. Sen hankinnassa ei kannata pihistellä. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA RAIVAUSSAHAN VALINTA JUKKA HAPULAHTI Metsuri, Hämeen Metsätyö Oy, UPM Metsän franchising-ketju 18 – METSÄN HENKI 3/22
METSÄHOMMISSA RAIVAUSSAHAN VALINTA 3. Raivaaja tarvitsee aina kypärän, kuulosuojaimet ja silmikon tai suojalasit. 2. Moottorissa pitää olla tehoa vähintään kaksi kilowattia. Akkusahat eivät sovi metsätöihin. 1. Kokeile sahan valjaita jo kaupassa. Valjaiden pitää istua hyvin olkapäiltä ja lantiolta. KATSO VIDEO: NÄIN VALITSET RAIVAUSSAHAN youtube.com/upmmetsa 3 × HANKI RAIVAUSSAHA 19
METSÄ ON HYVÄ TYÖPAIKKA Metsänomistajat työllistävät myymänsä metsän kautta välillisesti jopa 100 000 suomalaista. Yksi heistä on puutavaraauton kuljettaja Juuso Keskinen, joka pitää työnsä itsenäisyydestä. TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY 20 – METSÄN HENKI 3/22
METSÄ ON HYVÄ TYÖPAIKKA 21
J uuso Keskinen, 32, vie KeskiSuomen metsistä raakapuuta UPM:n tehtaille. Puutavara-auton kuljettajana hän lastaa työkseen myös junia, sillä puuta kuljetetaan raiteita pitkin paljon puunjalostusteollisuuden tarpeisiin ympäri Suomen. ”Olen maalaispoikana touhunnut metsässä ja koneiden kanssa koko ikäni, joten tämä työ oli minulle luonteva valinta”, Keskinen sanoo. Hänen työnantajansa on jämsäläinen Kuljetus A. Lehti Oy, joka on yksi UPM Metsän monista alihankkijoista. Keskisen työkalu, Volvo 750 -kuorma-auto, painaa täydessä lastissa 76 000 kiloa. Metsäautoteitä on onneksi kohenneltu viime vuosina paljon, ja kääntöpaikat sopivat entistä paremmin isoillekin ajoneuvoille. Olen maalaispoikana touhunnut metsässä koko ikäni. Tämä oli luonteva valinta. Useimmiten tiet kestävät auton painon ja ajaminen sujuu mukavasti, mutta kelirikot tuovat toisinaan haastetta työhön. ”Kun kesällä on kuivaa ja aurinko paistaa, niin mikäs siinä on ajellessa. Talvellakin tiet ovat yleensä hyvässä kunnossa, mutta syksyisin metsäautoteillä voi olla hankala ajaa.” Keskinen tekee kaksivuorotyötä. Tiukat aikataulut tuovat toisinaan paineita: tehtailla on tarkat aikaikkunat, jolloin puuta saa viedä sisään, ja junatkin lähtevät aina tiettyyn aikaan. Keskinen on kuitenkin tyytyväinen työhönsä puutavara-auton kuljettajana. ”Viihdyn erittäin hyvin. Tämä on itsenäistä ja mukavaa työtä, jossa saa melko rauhakseen ajella, ja minulla on käytössä hyvä kalusto.” YKSITTÄINEN metsänomistaja ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka valtavan määrän eri alojen ammattilaisia hänen metsänsä työllistää metsänhoidon ja puunkorjuun kautta. 22 – METSÄN HENKI 3/22
”Aikamoinen arvoketju siitä syntyy”, kiittää UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalainen. Puukauppaa tehdessään metsänomistaja asioi aluksi metsäasiakasvastaavan kanssa. Sitten metsään tulee korjuun suunnittelija. Puunkorjuun alkaessa lavettiauton kuljettaja tuo paikalle metsäkoneet, joita ajavat hakkuukoneen kuljettaja ja kuormatraktorin kuljettaja. Tienvarresta puutavara-auton kuljettaja vie puut esimerkiksi junaan, vesitiekuljetukseen tai suoraan tehtaalle. Työnjohtajat ohjaavat toimintaa. Metsässä alkavat puunkorjuun jälkeen metsänhoitotyöt, jolloin maata muokataan ja taimet istutetaan. Puuntaimet tulevat UPM:n omalta taimitarhalta, jossa lukuisat alansa ammattilaiset huolehtivat taimien kasvatuksesta siemenestä istutusvalmiiksi puunaluksi asti. ”Ei ole mahdotonta, että puukauppakokonaisuuden parissa työskentelee eri vaiheissa ja tehtävissä jopa kymmeniä eri ihmisiä”, Nevalainen sanoo. Metsään liittyvien ammattien kirjo on kiinnostavan moninainen. Töitä riittää suorittavista ruohonjuuritason tehtävistä aina ylimpiin johtoportaisiin asti. Metsäala työllistää yhteensä noin 62 000 suomalaista. Työt jakautuvat monille eri toimijoille ja alihankintaketjuille. Esimerkiksi UPM Metsä työllistää suoraan viitisensataa ihmistä omilla palkkalistoillaan ja lisäksi parituhatta henkilöä noin sadan sopimusyrittäjänsä kautta. Metsäsektori työllistää Suomessa suoraan tai välillisesti lähes 100 000 työntekijää. Esimerkiksi puutavara -autojen, metsäkoneiden ja muun urakointikaluston tuotanto ja huolto sekä alan tarvitsemat tuotteet ja palvelut ovat Suomessa iso bisnes. UPM Metsä ostaa kaikki urakointityöt alihankkijoilta, kuten Juuso Keskisen työnantajalta Kuljetus A. Lehti Oy:ltä. Puutavaran kuljettamisen lisäksi sopimusyritykset huolehtivat muun muassa puunkorjuusta, metsänhoitotöistä ja puunkäsittelystä tehtailla. Puutavara-auton kuljettaja joutuu tekemään töitä toisinaan aikataulupaineessa. Useimmiten työ on Juuso Keskisen mukaan rauhallista. 23
METSÄALAN ammattilaisten kontolla on yli 20 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Metsätalouden vientiarvo oli viime vuonna 14 miljardia euroa. ”Metsäalan ammattitaito on pystyttävä turvaamaan, sillä puu on Suomelle erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa”, korostaa metsäalan kehittämispäällikkö Eila Lautanen Työtehoseurasta. Lautanen on itse alkujaan metsäkoneenkuljettaja. Metsäalan vetovoimaisuudella ja koulutuksen laadulla on hänen mukaansa iso merkitys sille, kuinka hanakasti alalle haetaan opiskelemaan ja saadaan ammattitaitoista väkeä. ”Nuoret opiskelijat pitävät metsäalaa innovatiivisena tulevaisuuden alana, joka edistää kestävää kehitystä ja voi myös vastata ilmastohaasteeseen. Työssä pääsee käsittelemään huipputeknisiä laitteita.” Kaksi kolmesta metsäalan ammattilaisesta valmistuu ammatillisista tutkinnoista, kuten puutavaraauton kuljettaja Juuso Keskinen. Hän opiskeli Jämsänkosken logistiikan linjalla mutta olisi voinut opiskella metsäalan perustutkinnon Suurin osa metsäalan opiskelijoista tulee kaupungeista ja taajamista. METSÄ TYÖLLISTÄÄ • Metsäsektori* (metsätalous + metsäteollisuus) työllistää 62 100 ihmistä, joista • Metsätalous työllistää 22 100 ihmistä • Metsäteollisuudessa työskentelee 40 000 ihmistä, joista • Sahatavaraja puutuoteteollisuudessa työskentelee 22 200 ihmistä ja • Paperija kartonkiteollisuudessa 17 800 ihmistä. *Metsäsektori tarkoittaa metsätaloutta (metsänhoitoa sekä puun kasvatusta, korjuuta ja myyntiä) ja metsäteollisuutta (tehtaalta valmiiksi tuotteeksi) yhdessä. LÄHDE: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito METSÄALAN KOULUTUS**, ALOITTANEET, SYKSY 2021 Metsäalan perustutkinto: • metsäkoneenkuljettaja .......................................427 • metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ............................79 • metsäenergian tuottaja ........................................48 • suuntautumisala ei tiedossa ..................................67 Metsätalousinsinööri ...........................................273 Metsätieteiden kandidaatti ..................................105 YHTEENSÄ ..........................................................999 **oppilaitosten ilmoittamat tiedot LÄHDE: TTS Työtehoseura 24 – METSÄN HENKI 3/22
myös metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmassa. Suosituin suuntaus metsäalan ammatillisessa koulutuksessa onkin juuri metsäkoneenkuljettajan ammatti, josta valmistuu vuosittain yli neljäsataa henkilöä. Siinä suuntautumisvaihtoehtoina ovat puutavara-autokuljetus, metsäkoneenkuljetus ja metsäkoneasentaja. ”Metsäkoneenkuljettajakoulutus on Suomen toisiksi kallein koulutus lentäjän ammattitutkinnon jälkeen. Metsäkoneenkuljettajan työssä päätöksenteon ja hienomotoriikan täytyy toimia yhdessä täydellisesti.” METSURI-METSÄPALVELUTYÖNTEKIJÄN ammattiin suuntautuvia opiskelijoita kaivattaisiin Lautasen mukaan paljon enemmän, sillä kovin moni opiskelija ei tähtää metsurin ammattiin vaan jää esimerkiksi hoitamaan omaa metsäänsä. Tällä hetkellä vain pieni joukko opiskelijoista päätyy metsureiksi. Yksityiset ihmiset omistavat noin 60 % Suomen tuottavasta metsämaasta. Suomessa on noin 620 000 metsänomistajaa eli lähes 14 prosenttia kansasta, kun mukaan lasketaan kaikki yli kahden hehtaarin tilojen omistajat, puolisot sekä yhtymien ja kuolinpesien osakkaat. LAHDE: forest.fi ”Olisi todella tärkeää saada koulutukseen hakeutumaan nuoria, joiden päämääränä on ammatti, jotta saisimme turvattua tämän alan osaamista vuosiksi eteenpäin.” Myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskellaan metsäalaa. Ammattikorkeakoulusta valmistuu metsäalan insinöörejä, ja töitä riittää. ” Laadukkaaseen insinöörikoulutukseen on mukavasti tulijoita. Osa insinööreistä päätyy asiantuntijatehtäviin metsätalouden puolelle ja osa metsäteollisuuteen.” Metsätalouden maistereita valmistuu Joensuun ja Helsingin yliopistoista. Moni maisteri hakee samoja tehtäviä kuin insinöörit. Metsäala voi Lautasen mukaan tukea suotuisaa väestönkehitystä houkutellessaan nuoria ihmisiä syrjäseuduille kiinnostavan työn ja kilpailukykyisen palkan perässä. ”Tällä hetkellä suurin osa metsäalan opiskelijoista tulee kaupungeista ja taajamista eikä suinkaan maaseudulta, kuten voisi luulla.” UPM METSÄ TARVITSEE SOPIMUSYRITTÄJIÄ UPM Metsän sopimusyrittäjät tekevät kaikki työt metsissä, kuljetuksessa, terminaaleissa ja tehtailla, kun taas UPM Metsän oma henkilöstö hoitaa pääasiassa toimihenkilötehtäviä, kuten puun ostoa ja metsäpalvelumyyntiä. UPM:n työntekijät huolehtivat myös UPM:n omistamista metsätiloista, suunnittelevat puunhankintaa sekä ohjaavat puunhankintaan ja metsänhoitotöihin liittyvää toimintaa sopimusyrittäjien suuntaan. UPM Metsän organisaatiossa on tehtäviä toki myös johdolle, erityisasiantuntijoille ja assistenteille. UPM Metsän resurssipäällikkö Marko Nevalaisen mukaan UPM Metsä ja sen sopimusyrittäjät ovat yhteen hitsaantunut suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuus, jossa vastuukysymykset ovat tärkeitä. Tavoitteena on hankkia kestävästi puuta suomalaiselle metsäteollisuudelle ja turvata metsäalan toimintaedellytykset. ”Hoidamme metsissä työskennellessämme metsänomistajien omaisuutta, joten on tärkeää toimia yhdessä laadukkaasti ja luotettavasti”, Nevalainen sanoo. 25
Vakuutus suojaa tuhoilta TALOUS METSÄVAKUUTUKSET Metsävakuutus kannattaa ottaa ainakin, jos elinkeino on metsässä kiinni. Riskialueilla on hyvä harkita myös palovakuutusta laajempaa vakuutuspakettia. TEKSTI JOSE RIIKONEN | KUVA VASTAVALO Kesällä 2021 riehunut Paula-myrsky kaatoi Metsäkeskuksen mukaan Koillismaalla neljä miljonaa kuutiometriä puuta. Valtaosa metsien vakuutuskorvauksista maksetaan lumija myrskyvahingoista. 26 – METSÄN HENKI 3/22
TALOUS METSÄVAKUUTUKSET SUOMESSA noin puolet metsänomistajista on vakuuttanut metsänsä. Onko se paljon vai vähän? Suomen Metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula vastaa rinnastuksella. ”Monella perheellä on kaksi autoa, ja mahdollisesti alle 10 000 euron kakkosautossakin on usein kaskovakuutus. Silti samalla perheellä voi olla 100 000 euron arvoinen metsä, jota ei ole vakuutettu.” Pajula kannustaa harkitsemaan vakuutusta etenkin, jos metsä on elinkeino. Metsävakuutuksia on kolmea eri laajuutta. Suppein on pelkkä palovakuutus. Sen hinta, kuten muidenkin metsävakuutusten hinnat, riippuu omavastuusta, vakuutusyhtiöstä ja siitä, missä metsä sijaitsee. Pajulan oman kokemuksen mukaan palovakuutus ei ole kovin kallis. ”Kun metsäni oli nuori, minulla oli siihen vain palovakuutus. Se taisi olla 50 senttiä hehtaarilta vuodessa.” Metsäpalot ovat Suomessa melko harvinaisia: vain kaksi prosenttia kaikista vakuutuskorvauksista on maksettu metsäpaloista. Toisaalta, jos metsäpalo kuitenkin tulee, jälki on pahaa. Siksi Pajula suosittelee palovakuutusta kaikille. YHDEKSÄNKYMMENTÄ prosenttia metsien vakuutuskorvauksista on maksettu myrskyja lumivahingoista. Ne kuuluvat metsävakuuttamisen toiseksi laajimpaan kokonaisuuteen. ”Nykyään minulla on vakuutus myös myrskyja lumituhojen varalle, ja hinta taitaa olla neljästä viiteen euroa hehtaarilta vuodessa.” Kaiken kaikkiaan Pajula maksaa 80 hehtaarin metsästään vakuutusmaksuja nettona noin 250 euroa vuodessa. Vakuutusmaksut ovat yhteensä noin 350 euroa, mutta niistä saa vähentää osan verotuksessa. SE, kannattaako myrskyja lumituhojen varalta vakuuttaa, riippuu osittain maantieteestä. Lumituhot, joissa raskas tykkylumi jää puiden latvoihin, ANTTI PAJULA Metsätilarakenteen johtava asiantuntija Suomen Metsäkeskus ”Monella perheellä on alle 10 000 euron kakkosautossakin usein kaskovakuutus. Silti samalla perheellä voi olla 100 000 euron arvoinen metsä, jota ei ole vakuutettu.” ovat riesana erityisesti Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Myrskyja tuulituhoja taas on Pajulan mukaan kahdenlaisia. Talvikautena Atlantilta tulee myrskyjä, jotka ovat tuhoisimmillaan Etelä-Suomessa, VarsinaisSuomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuumina kesinä järvenselät antavat voimaa trombeille. Niille ovat alttiita Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa sijaitsevat metsät. Jos metsä on vielä nuori, myrskyja lumituhot eivät ole yhtä suuri vaara kuin iäkkäämmässä metsässä. Metsänhoidollakin voi vaikuttaa tuhojen laajuuteen. ”Kannattaa harventaa taimikot ajallaan. Se vähentää myrskyja lumituhojen vakavuutta.” KOLMAS ja laajin vakuutustaso korvaa palojen, myrskyjen ja lumituhojen lisäksi esimerkiksi tulvat, vahingonteot sekä jyrsijöiden, sienten ja hyönteisten aiheuttamat tuhot. Laajimman tason vakuutusmaksu ei Pajulan mukaan ole merkittävästi kalliimpi kuin toiseksi laajimman. Sitä kannattaa harkita, jos omistaa kuusimetsää Etelä-Suomessa, kirjanpainajien suosikkialueella. ”Kirjanpainaja tappaa järeitä kuusia. Käytännössä se tekee tukkipuusta polttopuuta, mikä on taloudellisesti tuhoisaa.” Metsätuhojen riskit kasvat tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia. Metsien maa tulee olemaan entistä vähemmän aikaa roudassa, mikä lisää tuulituhoja: routamaassa puut pysyisivät paremmin kiinni. Myös myrskyt lisääntyvät ilmastonmuutoksen vuoksi. Lisäksi sateiden määrä kasvaa, mikä lisää lumituhojen riskiä etenkin pohjoisessa. Myös pitkät ja kuumat kuivuusjaksot yleistyvät. Tämä kasvattaa sekä metsäpalojen että tuholaisten riskiä. Tuholaiset siirtyvät entistä pohjoisemmaksi, ja eteläisempään Suomeen voi tulla uusia. Ilmastonmuutos tekee metsän vakuuttamisesta ikävämpää. ”Riskien kasvaessa on todennäköistä, että myös metsävakuutusten hinta nousee.” 27
RUOKAA TULVILLAAN TALOUS METSIEN LUONNONTUOTTEET NYT saappaat jalkaan, kori kainaloon ja metsään, vielä ehtii! ”Sienisato näyttää hyvältä. Tatit, orakkaat, rouskut, mustatorvisienet ja suppilovahverot odottavat vielä poimijoita”, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen. Arktiset Aromit edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä. ”Marjoista lakkaja mustikkasato on ollut paikoitellen erinomainen ja puolukkaja karpalosato hyvä.” Suomen metsistä marjoja poimitaan vuosittain yli sadan miljoonan ja sieniä noin 50 miljoonan euron arvosta. Jokamiehenoikeus sallii marjojen ja sienten lisäksi rauhoittamattomien kasvien keräämisen. Villiyrtit ovatkin kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. ”Eniten poimitaan maitohorsmaa, vuohenputkea ja voikukkia.” Kuusenkerkän käyttö on kasvanut huimasti viime vuosina. Suomen metsissä kasvaa muutakin arvokasta kuin puuta. ”Kuusenkerkän sato on vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa ja kilohinta noin 5 euroa, joten sen kokonaisarvo on 400 miljoonaa euroa, ja jatkojalostuksella sen voisi moninkertaistaa.” Kuusenkerkkä on maanomistajan omaisuutta, eli sen keräämiseen täytyy olla maanomistajan lupa. Suomen metsät pursuavat joka vuosi miljoonia kiloja syötäviä marjoja ja sieniä, joista kerätään hyötykäyttöön vain murto-osa. Tuleeko kuusenkerkästä Suomen uusi menestystuote? LUONNONMARJOJEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT LAJEITTAIN 2021 Puolukka ....................... 10 650 700 kg Mustikka ......................... 5 291 500 kg Lakka................................. 231 600 kg LUONNONMARJAT SUOMESSA Suomen metsissä on luonnonmarjoja vuosittain 560–1100 miljoonaa kiloa eli huonoinakin satovuosina noin 100 kiloa yhtä asukasta kohti. Suomalainen syö keskimäärin noin 8 kiloa marjoja vuodessa. Luonnonmarjoista kerätään vuosittain noin 5–10 prosenttia. Ruokasieniä kasvaa 300– 1000 milj. kg vuodessa ja niistä kerätään noin 2?% . RUOKASIENTEN JA LUONNONMARJOJEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT ALUEITTAIN 2021 10 l = 5 kg Itä-Suomi n. 755 000 kg Länsi-Suomi n. 25 000 kg Oulu ja Kainuu n. 20 000 kg Lappi n. 1 000 kg SIENET n. 802 000 kg Itä-Suomi n. 4 100 000 kg Länsi-Suomi n. 6 525 000 kg Oulu ja Kainuu n. 2 657 000 kg Lappi n. 2 892 000 kg MARJAT n. 16 174 000 kg RUOKASIENTEN KAUPPAANTULOMÄÄRÄT LAJEITTAIN 2021 Tatit ................................... 672 400 kg Rouskut ................................ 72 900 kg Keltavahvero ........................ 15 200 kg LÄHTEET: Ruokavirasto, Arktiset Aromit ry 28 – METSÄN HENKI 3/22
KESKIÖSSÄ TUOTTO Yhteismetsän liiketoiminnan arvo perustuu puun kasvuun sekä vuotuisiin kassavirtoihin. Puustopääoman tuottoprosentin maksimointi ei suoraviivaisesti johda edullisimpaan tulokseen, koska pelkistäen suhteellinen tuotto suurenee pienentämällä puustopääomaa. Arvokkaan tukkipuuston kasvattaminen taas lisää puustopääomaa ja näkyy viivan alla suurempina myyntituloina. Puusto on yhteismetsän tuotantokoneisto ja myytävissä oleva puuvaranto. Puun kasvu ohjataan metsänhoidon toimilla arvokkaaksi puusadoksi. Tuottoa voi tarkastella puun myyntien ja metsätalouden kustannusten kautta realisoituneesta liikevoitosta ja realisoimattomasta pystypuuston arvonmuutoksesta. Puustoja kasvupaikkatietojen sekä kasvumallien avulla yhteismetsälle simuloidaan hakkuuennuste. Se on paras hakkuiden ja hoitotöiden yhdistelmä ja siitä saadaan myös karkea ennuste kassavirrasta, josta tuotot maksetaan osakkaille. Puustoon sitoutuu paljon pääomaa. Päätehakkuukypsän puuston uudistamisen ajankohta valitaan taloudellisin perustein, tyypillisesti suhteellisen arvokasvun avulla. Kiertoajan kantorahatuloista valtaosa saadaan päätehakkuista. EKOLOGINEN KESTÄVYYS UPM Yhteismetsät ovat FSC® (FSC-C109750) -sertifioituja. Sertifikaatti varmistaa, että hakkuut ovat kestävällä tasolla, monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ei heikennetä ja että uhanalaisten lajien elin olosuhteet turvataan. Säästettävät lehtipuut voivat olla niin rauduskoivuja kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita lehtipuita, kuten haapoja tai tervaleppiä. Lahopuujatkumo ja vanhojen puiden olemassaolo turvataan. Vesistöjen suojavyöhykkeet jätetään käytön ulkopuolelle. Näin pyritään estämään ravinnehuuhtoumat vesistöihin ja luomaan suojaa lajeille, jotka elävät rannoilla ja vesistöissä. KASVUINVESTOINNIT METSÄNHOITOON Päätehakkuualue on syytä uudistaa pian hakkuun jälkeen. Näin saadaan aikaan hyvälaatuinen taimikko, ja kasvupaikan tuottopotentiaali tulee tehokkaasti käyttöön. Jalostettu viljelymateriaali nopeuttaa kasvua, parantaa laatua ja tuo 10–25 % lisäyksen keskituotokseen. Hakatun metsän tilalle kasvaa uusi metsä, joka sitoo hiiltä edelleen. Varhaisperkauksella ja myöhemmällä taimikonharvennuksella turvataan uudistamisinvestoinnin tuotto ja ensiharvennuksen kannattavuus. Jos työ myöhästyy, taimikonhoidon kustannukset nousevat ja taimien elinvoimaisuus heikkenee. Hoidetussa taimikossa ainespuun kokonaistuotos nousee merkittävästi hoitamatonta suuremmaksi. Esimerkiksi tukkipuun kertymä hoidetussa kuusikossa voi olla kiertoajalla yli 30 % korkeampi kuin hoitamattomassa metsässä. Ensiharvennus on metsänhoidollisesti tärkein harvennushakkuu. Se on sijoitus tulevien tuottojen lisäämiseen. Ensiharvennuksella, kuten taimikonhoidolla, estetään tulevien puunmyyntitulojen menetyksiä. Harvennushakkuilla lisätään järeytymistä ja ainespuun tuotosta. Harvennustulot parantavat myös kannattavuutta. Puuvalinnoilla turvataan monimuotoisuutta, kun metsään jätetään lehtipuuta, lahopuuta ja aikanaan säästöpuiksi sopivia yksilöitä. Hyvin hoidettu metsä sitoo tehokkaasti hiiltä. Puumateriaaleista valmistetaan tuotteita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja. UPM Yhteismetsien osuuksia on jo siirretty polvelta toiselle sekä saatu perinnöksi. Suomalaisten suosikkiperiodi metsän omistamiseen onkin sukupolvi. Yhteismetsän osakkaana metsän omistaminen on vain paljon helpompaa! UPM Yhteismetsien kyydissä sukupolvelta toiselle HEIKKI KALVILA Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä UPM Yhteismetsien toiminnan tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaidensa hyväksi. Tavalliset perhemetsänomistajat ovat liittäneet metsäalueita yhteismetsiin osuuksia vastaan. He arvostavat ammattimaista ja tuottavaa metsätaloutta, säännöllistä tuloa sekä metsän omistamisen vaivattomuutta. Yhteismetsien metsätalouden kivijalkana on metsien vuotuinen kasvu ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Puun kasvua voi jopa pitää metsäsijoittajan vallihautatyyppisenä kestävänä etuna, jolla voi suojata metsätalouden kannattavuutta. NEUVONANTAJA TALOUS Hoidetussa taimikossa ainespuun kokonaistuotos nousee merkittävästi hoitamatonta suuremmaksi. 29
ASIAKASKOKEMUS Tapani Huovila peri metsän isältään. Nyt hän huolehtii siitä perikunnan osakkaana. 30 – METSÄN HENKI 3/22
Metsänomistajan asiakaskokemusta mitataan palautekyselyllä, joka uudistui vuoden alussa. Palautteen perusteella UPM Metsä kehittää palvelujaan metsänomistajan hyödyksi. Yksi vastaajista on Tapani Huovila. TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY Palaute parantaa palvelua T apani Huovila päätyi huolehtimaan perikunnan osakkaana isänsä perinnöstä, johon kuului vanha torppa metsineen. Sen kummempaa kokemusta metsistä hänellä ei ollut. Huovila oli tehnyt ennen eläkeikäänsä töitä muun muassa toimittajana, opettajana ja tutkijana. Myös UPM:n asiakkuus siirtyi Huovilalle luontevasti isän perintönä, ja yhteyshenkilö pysyi samana. ”Kävimme melko pian isän kuoltua metsässä kävelemässä ja tutustumassa metsätilaan. Yhteyshenkilö tunsi metsän paremmin kuin minä ja tiesi tarkalleen esimerkiksi, mitkä alueet olivat kaatovaiheessa. Olen oppinut paljon metsästä ja sen hoidosta asioidessani UPM:n kanssa.” Huovila on myynyt puuta rahoittaakseen kuolinpesän menoja. Kun hän teki jokin aika sitten puukauppaa UPM:n kanssa, sähköpostiin kilahti linkki asiakaspalautteen antamista varten. ”Kysely tuli pian sopimuksen tekemisen jälkeen. Siinä tiedusteltiin, oliko asiointi ollut sujuvaa ja asiantuntevaa. Vastaaminen kävi nopeasti, koska sain laittaa rastia ruutuun tai antaa numeroarvion.” Samanlainen asiakaspalautekysely tulee yksityisille metsänomistajille myös korjuun sekä metsänhoitotyön jälkeen. 31
”Palautteen kautta saamme tietoa siitä, miltä asiakkaasta tuntuu, kun hän on asioinut kanssamme. Se on meille erittäin tärkeää”, sanoo asiakkuusasiantuntija Krista Taimioja UPM Metsältä. ASIAKASPALAUTEKYSELYÄ uudistettiin vuodenvaihteessa UPM Metsän saamien palautteiden pohjalta. Tavoite oli, että vastaaminen olisi mahdollisimman helppoa. Metsänomistajan asiakaskokemus jää pimentoon, jos kysymykset tuntuvat liian hankalilta. Huovila piti kysymyksiä selkeinä. Sekin kävi yksiselitteisesti ilmi, mitä palvelua kysely koski, eli tällä kertaa sopimuksen tekemistä. ”Kyselyssä tiedusteltiin, menikö kaikki hyvin ja olinko tyytyväinen. Minulla ei ole ollut valittamista, sillä koen, että metsäasioitani hoidetaan hyvin. Yleensä olen antanut arvosanan 9 tai 10 vähän kulloisenkin tuulen mukaan.” Palautekyselyssä on tilaa myös avoimille vastauksille, joissa voi kertoa omin sanoin tunnelmistaan ja huomioistaan. ”Avoimet palautteet ovat meille hyödyllisiä. Jotkut asiakkaat kirjoittavat pitkiäkin palautteita, joissa kiitetään esimerkiksi vaivattomuutta ja metsäasiakasvastaavan luotettavuutta”, sanoo asiakaskokemuspäällikkö Jarmo Hakala UMP Metsästä. Palautetta tulee myös siitä, mikä ei ole sujunut ja missä UPM Metsä on asiakkaan mielestä epäonnistunut. ”Erityisesti nämä palautteet auttavat meitä kehittämään toimintamme sujuvuutta ja huomioimaan asiakkaan tarpeet paremmin”, Hakala jatkaa. Hän vakuuttaa, että kaikki palautteet luetaan ja käsitellään, sillä jokainen niistä on arvokas palvelun kehittämisen kannalta. Kun vastaukset on analysoitu, tehdään tarvittavat toimenpiteet prosessien ja toimintatapojen parantamiseksi. UPM Metsä haluaa ymmärtää, minkälainen metsänomistajan asiakaskokemus on. Hakalan mukaan palvelussa pyritään vaivattomuuteen, luotettavuuteen ja ennakoitavuuteen. Asioinnin tulee olla helppoa kaikissa kanavissa – niin puhelimella, sähköpostitse, kasvotusten kuin verkkopalvelussa. Luotettavuus taas näkyy vankkana asiantuntemuksena metsäomaisuuden ”Olen saanut paljon tietoa ja oppinut itsekin etsimään sitä.” hoidossa ja siinä, että asiat tehdään siten kuin on sovittu. ”Ennakoitavuus tarkoittaa sitä, että asiakkaalle tarjotaan sopivia ratkaisuehdotuksia ja kerrotaan mahdollisuuksista jo ennen kuin hän ehtii niistä edes kysyä. Haluamme tuntea asiakkaan tarpeet ja tilanteet hyvin”, Hakala sanoo. Asiakaskokemuksen mittareita arvioidaan suhteessa UPM Metsän palvelulupauksiin: UPM Metsä lupaa huomioida kaikessa toiminnassaan asiakkaan ja hänen metsänsä tarpeet. Lupauksien mukaan metsänomistaja myös tietää aina, mitä mahdollisuuksia hänen metsäomaisuutensa hänelle tarjoaa sekä mitä metsässä tapahtuu ja milloin. Tapani Huovila kokee saaneensa vastinetta palvelulupauksille. Parasta UPM:n asiakkuudessa on hänen mielestään sujuvuus ja yhteyshenkilön asiantuntemus. ”Olen saanut paljon tietoa ja oppinut itsekin etsimään sitä UPM:n verkkosivuilta. Joskus jokin asia jää sopimuksen suuren tekstimäärän takia epäselväksi, mutta metsäasiakasvastaavalta saan yleensä pian vastauksen kysymyksiini.” Metsäasiakasvastaava on vastannut Huovilan kysymyksiin aina nopeasti. ASIAKASKOKEMUS K ys ym ys te n va st au ks et : 1. b, 2. a, 3. c, 4. c, 5. a. KRISTA TAIMIOJA Asiakkuusasian tuntija, UPM Metsä JARMO HAKALA Asiakaskokemuspäällikkö, UPM Metsä 32 – METSÄN HENKI 3/22
5 KYSYMYSTÄ LEHDESTÄ Metsurityön parissa on työskennellyt jo kolme sukupolvea: käsityöläiset, metsäkoneiden kanssa työskennelleet sekä tietoteknologian murroksen kokeneet. VARHAINEN metsätyösukupolvi koostui tilattomista tai pientilallisista, jotka suorittivat talvisin hakkuita ensin kirveen ja myöhemmin pokasahan kanssa. 1940-luvulla metsissä työskenteli lähes puoli miljoonaa ”jätkää” ja satatuhatta hevosta. ”Jätkien työ oli suoraviivaista puunkaatoa”, sanoo Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. Metsuri-sana otettiin käyttöön vuonna 1967, kun Metsäradio julisti kilpailun, jossa etsittiin ammattinimikettä moottorisahalla puita kaataville metsätyömiehille. 1960–70-luvuilla puiden kaataminen alkoi koneellistua. Käyttöön otettiin moottorisaha, metsätraktori, prosessori SIIHEN AIKAAN ja harvesteri. Metsuri oli osa koneketjua: yksi käytti sahaa, toinen ohjasi prosessoria ja kolmas ajoi metsätraktoria. Työläs puiden kuorintavaihe siirtyi tehtaisiin. Metsurien työsuhteita vakinaistettiin, ja heidän määränsä väheni. 1980-luvulla työnkuva laajeni pelkästä puunkaadosta istutukseen ja taimikonhoitoon. ”Nykyisin metsurin tehtäviin kuuluu yhä enemmän metsänja luonnonhoitoa”, Rikala sanoo. Metsuri-sana on peräisin kilpailusta, jossa etsittiin nimikettä moottorisahalla puita kaatavalle ammattilaiselle. K ys ym ys te n va st au ks et : 1. b, 2. a, 3. c, 4. c, 5. a. Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta. 1. Kuinka monta uhanalaista lajia kallioilla elää? A) Noin viisisataa. B) Noin kolmesataa. C) Noin tuhat. 2. Miten monta omistajaa metsäyhtymällä pitää vähintään olla? A) Kaksi. B) Kolme. C) Neljä. 3. Mikä pitäisi olla raivaussahan sylinteritilavuus? A) 50 kuutiosenttiä. B) 60 kuutiosenttiä. C) 45 kuutiosenttiä. 4. Kuinka monta ihmistä metsä ala työllistää? A) Noin 30 000. B) Noin 48 000. C) Noin 55 000. 5. Miten monta prosenttia metsävakuutuskorvauksista on maksettu myrskyja lumivahingoista? A) 90 %. B) 80 %. C) 70 %. 33
RAKKAUDESTA METSÄÄN LINTUBONGAUS K U V A PE TR I M U LA RI | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN ”Kevään ensimmäinen kiuru tai västäräkki sykähdyttää aina.” 34 – METSÄN HENKI 3/22
”LINTUJEN bongaaminen on osa arkeani, sillä elän metsästä ja luonnosta. Lisäksi olen rengastanut lintuja sekä tehnyt lintulaskentoja. Laskennat auttavat lajien kannanvaihtelujen seuraamisessa. Lintuja voi bongata missä tahansa. Ei tarvita kuin maastovarusteet ja kiikarit. Eri lajeja näkee varmimmin, jos on aikaisin aamulla liikkeellä. Kevään ensimmäinen kiuru tai västäräkki sykähdyttää aina. Kerran 90-luvulla rämmimme Kuusamossa lintubongauksen SM-kilpailuissa hyttysten keskellä kolmen kaverin kanssa, kun kuusikosta lehahti lentoon lintu. Kukaan ei tunnistanut sitä aluksi. Se oli yöhaikara. Tavallisesti laji pesii Etelä-Euroopassa. Siitä on tehty Suomessa vain noin kymmenen havaintoa. Kuljen yleensä kiikarit kaulassa ja metsästysaikoina myös haulikko selässä. Välillä ihmetellään, miten lintubongari voi harrastaa metsästystä. Jo isoisäni harrasti molempia. Myös lapseni ovat lintubongareita, ja toinen metsästää. Jos meillä syödään riistaa, se on tavallisesti nopeasti lisääntynyttä vieraslajia eli valkohäntäpeuraa.” JUHA-MATTI VALONEN Ympäristöasiantuntija, UPM Metsä RAKKAUDESTA METSÄÄN LINTUBONGAUS 35
METSÄ RIKASTUTTAA ELÄMÄÄ Luonnon monimuotoisuus on terveen ja tuottavan metsän perusta. Siksi se on tärkeä osa Forest Action -vastuullisuusohjelmaamme, jossa olemme sitoutuneet tekoihin luonnon monimuotoisuuden palauttamiseksi. Vastuullinen metsänhoito on myös paras tapa sopeutua vaikutuksiin ja hallita riskejä, joita ilmastonmuutos tuo metsiin. Asioimalla kanssamme varmistat, että metsäsi rikastuttaa myös tulevien sukupolvien elämää. Lue lisää upmmetsa.fi/vastuullisuus