VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. ”Villiyrttien keräily on parasta yhdessä” 34 3/20 TÄLLAINEN ON SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA 20 UPM LISÄÄ LEHTIPUITA PARANTAAKSEEN METSÄN KASVUA JA ILMASTO KESTÄVYYTTÄ 33
PINTAA SYVEMMÄLLÄ METSÄLAMMET Metsälammet ovat luonnon monimuotoisuuden keitaita, joiden äärellä elää erityinen kasvija eläinlajisto. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI M A RJ U K K A PU O LA K K A | A S IA N TU N TI JA A IJ A TA PI O 2 – METSÄN HENKI 3/20
PINTAA SYVEMMÄLLÄ METSÄLAMMET ULPUKAN LEHDET LEPÄÄVÄT VEDEN pinnalla, kaakkuri kaakattaa mättäällä ja sammakot kurnutta vat kutupaikoillaan. Metsälampi on oma pieni maailmansa. ”Vesien läheisyydessä elää ympäröivästä metsästä poik keava rikas lajisto. Metsälam pien erityinen pienilmasto tar joaa suotuisat olosuhteet niin pieneliöille kuin veden äärellä kasvavalle kasvillisuudelle”, sanoo UPM Metsän ympäristö asiantuntija Aija Tapio. Metsälampia on monen laisia. Suolampea ympäröivä suo johdattaa lammen ääreltä metsävyöhykkeelle. Harjulam men ympärillä kasvaa karum paa puustoa. Rehevimmissä lammissa viihtyvät erilaiset vesiskasvit. Telkät ja muut linnut hyödyn tävät lampien ympäristöjä pesi miseen ja levähtämiseen. Har vinainen rupimanteri lisääntyy KaakkoisSuomen ja Ahvenan maan metsälammissa. Enintään puolen hehtaarin kokoisia metsälampia suojelee metsälaki. Lammen rannalle tulee jättää käsittelystä vapaa suojavyöhyke. Se on yleensä vähintään puuston keskipituuden levyinen. Näin turvataan lammen ainutlaatui nen lajisto ja pienilmasto. 3
2 Metsälammet ovat monimuotoisuuden keitaita 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 11 Siihen aikaan 12 Sähköiset palvelut helpottavat Antti Kaupin ja lasten yhteisten metsien hoitoa 17 Näkemys: Taaleritehtaan Metsän Jyrki Ketola 18 Näin kunnostat metsäautotiesi 20 Tällainen on suomalainen metsänomistaja vuonna 2020 26 Miten koronakriisi on vaikuttanut metsä teollisuuteen? 28 Suomen metsät numeroina 29 Kannattaako metsätila myydä vai lahjoittaa lapselle? 30 UPM edistää YK:n ilmastotavoitteita kehittämällä uusia tuotteita 33 Lehtipuuhanke tähtää metsien terveyteen ja ilmastokestävyyteen 34 Ville Sorsa rakastaa villiyrttien keräilyä Päätoimittajan poiminnat Metsänomistaja Antti Kauppi pitää sähköi siä palveluja nykyään välttämättöminä. Lue metsäreportaasista lisää Antin kokemuk sista! Sivut 12–16 Ovatko metsäautotiesi kunnossa? Lue asian tuntijan vinkit niiden hyvään kunnossa pitoon. Sivut 18–19 Suuri Metsänomistaja 2020 tutkimus valmis tui keväällä. Siitä sel viää muun muassa se, että etämetsänomista jien osuus on kasva nut. Entä mitä muuta? Sivut 20–25 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 • chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Juho Kontra, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero | Alehdet: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Paula Virta • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2020. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 18 20 SISÄLLYS 3/20 Perhe 82,7 % Yhtymä 9,2 % Kuolinpesä 8,1 % 4 – METSÄN HENKI 3/20
Kunnes kaikki ovat turvassa HARVOIN IHMISISTÄ VÄLITTÄMINEN JA YHTEISÖJEN hyvinvointi on ollut niin keskeistä kuin nyt. UPM:lle on ollut selvää, että paras tapa kantaa vastuuta on jatkaa toimintaa mutta tehdä se turvallisesti. Suomessa metsäteollisuus on määritelty yhteiskunnan kannalta kriittiseksi toimialaksi. Puunmyynti tulot, kuljetusyrittäjien ja henkilöstön tulot sekä osa energiansaannista ja verotuloista ovat kiinni siitä, miten teollisuus pitää pyörät pyörimässä. Koronaepidemia alkoi Kiinasta, ja sieltä maail malle levisivät myös keinot viruksen torjuntaan: matkarajoitukset, käsihygienia, turvaetäisyydet, eriy tetyt tiimit, tilojen desinfektointi, maskit ja etätyö. UPM:n Kiinassa oppimat turvakäytännöt omak suttiin nopeasti kaikilla toimintapaikkakunnilla eri puolilla maailmaa. Käytäntöjä on noudatettu tar kasti, ja tartunta tapaukset ovat jääneet vähäisiksi. Henkilöstön ja urakoitsijoiden suojaamiseen oli jo entuudestaan hyviä keinoja. Tuotanto ei onnistu etänä, joten suurin osa UPM:n henkilöstöstä on käynyt koko ajan työpaikal laan. Toimihenkilöillä on ollut mahdollisuus etätyö hön. Olemme pitäneet toimistomme auki pandemian alkuvaihetta lukuun ottamatta. Kannoimme vastuuta myös palkkaamalla 800 kesäharjoittelijaa. Toistai seksi olemme joutuneet turvautumaan väli aikaisiin lomautuksiin vain painopaperitehtailla. Olemme tehneet lisäksi yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Avustimme Huoltovarmuus keskusta maskihankin noissa ja jakelimme itse puoli miljoonaa maskia tehdaspaikkakuntien sotetoimijoille. Olimme mukana yritysryhmässä, joka joudutti nopeiden testien tuloa Suomeen. Olemme myös myöntä neet vuokrahelpotuksia. Toivon, että toisista välittämi nen on tullut jäädäkseen. Talouden ja ympäristön lisäksi kannamme vastuuta ihmisistä ja yhteisöistä, joihin kuulumme. Pandemiassa kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki toimivat turvallisesti. PIRKKO HARRELA Sidosryhmäjohtaja UPM LEDARE PÄÄKIRJOITUS Tills det är säkert för alla ATT BRY SIG OM MÄNNISKOR OCH SAMHÄLLENS välbefinnande har sällan varit lika väsentligt som nu. För UPM har det varit klart att det bästa sättet att ta ansvar är att fortsätta verksamheten, men på ett säkert sätt. I Finland har skogs industrin definierats som en samhällskritisk bransch. Virkeshandelsintäkterna, transportföretagarnas och personalens inkomster samt en del av energiför sörjningen och skatteintäkterna är beroende av hur industrin håller hjulen igång. Coronaepidemin började i Kina, och därifrån spreds även metoderna för virusbekämpning ut i världen: resebegränsningar, handhygien, säkerhets avstånd, avskilda team, desinficering av lokaler, mun skydd och distansarbete. De säkerhetsrutiner som UPM började tillämpa i Kina infördes snabbt på alla verksamhetsorter runtom i världen. Rutinerna har följts noga, och smittfallen har förblivit få. Det fanns sedan tidigare bra sätt att skydda personalen och entreprenörerna. Det går inte att ha produktion på distans, så mer parten av UPM:s personal har hela tiden gått till sin arbetsplats. Tjänstemännen har haft möjlighet att arbeta på distans. Med undantag för pandemins inledande skede har våra kontor hållits öppna. Vi tog ansvar även genom att anställa 800 sommarprakti kanter. Hittills har vi endast behövt ta till tillfälliga permitteringar på tryckpappersfabrikerna. Vi har samarbetat med olika aktörer i samhället. Vi hjälpte Försörjningsberedskapscentralen med upphandling av munskydd och distribuerade själva en halv miljon munskydd till social och hälsovårds aktörerna på fabriksorterna. Vi deltog i en företags grupp som påskyndande införandet av snabb tester i Finland. Dessutom har vi beviljat hyreslättnader. Jag hoppas att detta med att bry sig om varandra är här för att stanna. Utöver ekonomiskt ansvar och miljöansvar tar vi ansvar för människor och de samhällen vi är del av. I en pandemi är ingen trygg för rän vi alla agerar säkert. PIRKKO HARRELA Direktör för intressentgrupper UPM ”Vi har samarbetat med olika aktörer i samhället . ” SISÄLLYS ”Olemme tehneet yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.” 5
PUUKAUPPA 1 Puukaupan aika? – Hyvin hoidettu metsä tuottaa SAAT METSÄSTÄSI PARHAAN TUOTON, KUN TEET puukaupan oikea-aikaisesti metsäsi kasvun kannalta. Harvennuksen viivästyminen pienentää uudistushakkuusta saatavaa puukauppatuloa. Me UPM Metsällä autamme sinua valitse maan metsällesi sopivan hakkuutavan. Metsikön ja maaperän ominaisuudet sekä omistajan tavoitteet metsän tulevaisuuden suhteen ratkaisevat käsittelytavan. Valittavanasi ovat kaikki hakkuutavat, jotka tähtäävät metsän tasaikäisrakenteisuuteen tai jatkuvaan kasvatukseen. Säästät aikaa, kun voit myydä kaikki puutavara lajit samalla kaupalla. Voit sopia myös metsänhoitotöistä puukaupan yhteydessä. UPM Metsän Kumppanit saavat puukaupastaan bonusta, jota voi käyttää metsänhoitopalveluiden ostamiseen. upmmetsa.fi Syyskuussa kannattaa istuttaa kuusta. AJANKOHTAISTA 3/20 SÄÄSTÄ AIKAA JA HYÖDYNNÄ ETUSI K U V A U PM 6 – METSÄN HENKI 3/20
SÄHKÖISET PALVELUT 2 Pian voit maksaa metsän hoitotöidenkin laskut sähköisesti UPM METSÄLLÄ OTETAAN SYKSYLLÄ KÄYTTÖÖN uusi, sähköinen laskutus metsänhoitotöiden ja kiinteistösopimusten laskutuksessa. Olemme kehittäneet digitaalisia palvelujamme metsänomistajille pitkäjänteisesti. Pian myös metsänhoitotöiden laskut on helppo hoitaa verkossa. Asiakkaanamme saat sähköisen laskun entistä nopeammin, eikä sen toimitus ole riippuvainen postin kulusta. Lasku saapuu asiakkaalle verkkopankin kautta turvallisesti. Metsäasioiden hoito sähköisesti on metsänomistajalle vaivatonta. Halutessaan asiakas saa meiltä edelleen paperisen laskun tai sähköpostilaskun, mutta syksyllä myös verkkolasku on mahdollinen. upmmetsa.fi METSÄNHOITO 3 Saat syys istutuksella merkittäviä etuja ELO-SYYSKUU ON HYVÄÄ AIKAA KUUSENTAIMIEN istuttamiseen. Syksyllä taimet ovat tavallista jämäkämpiä, ja niiden käsittely on helpompaa. Myös taimien vedentarve on syksyllä normaalia pienempi, koska kasvu on jo pysähtynyt ja maaperässä on luontaisesti kosteutta. Metsänomistajien kannattaa hyödyntää koko istutuskausi, myös syksy. Tutkimusten mukaan syysistutus sopii hyvin kuuselle. upmmetsa.fi NAUTI SYKSYN KAUNEUDESTA JA ASTU UUTEEN ARKEEN. Nyt on hyvä hetki harventaa puustoa, muistella metsämuistoja ja ammentaa voimaa luonnosta. Tutustu uusiin ajankohtaisiin palveluihimme ja tapaa meitä verkossa turvallisesti. 7
SAHANPURU SUOJAA TAIMIA TARHALLA Ekologinen katemateriaali ehkäisee sammaloitumista. UPM JOROISTEN TAIMITARHA JA EPIRA OY OVAT kehittäneet yhdessä peittosahanpurun, joka suojaa itävää ja kasvavaa taimea ilman kasvinsuojeluaineita tai muovia. Ekologinen katemateriaali ehkäisee sammaloitumista ja sitoo kosteutta. Se voi huoletta matkata taimien mukana metsään. Peittopuru on kehitetty puhtaasta männyn sahanpurusta. Mänty soveltuu hyvin kosteus tasapainon ylläpitämiseen ja sammalen torjumiseen. Peittopurun toimittaa karstulalainen Epira Oy, joka hyödyntää puutavaran jokaista lastua myöten. upmmetsa.fi/peittopuru K U V A U PM Muovihuoneenhoitaja Hanna Lipsanen tarkastaa taimikasvustoja UPM Joroisten taimitarhalla. AJANKOHTAISTA SYKSY TAIMENKASVATUS PEITTOPURUN HYÖTYJÄ • Pitää siemenen paikallaan kasvatusturpeessa, kun taimikennostoja siirrellään. • Heijastaa auringonvaloa ja ehkäisee siten kuumuutta ja kuivumista. • Sitoo lämpöä ja kosteutta. • Vähentää maksasammalen ja muiden sammalien kasvua kennostoissa. • Estää kasvuturpeen liettymistä. • Maatuu luonnollisesti metsään. 8 – METSÄN HENKI 3/20
KAUPPA Monikanavainen metsäelämys VASTUULLISESTI VALMISTETTUIHIN tuotteisiin erikoistuneen Metsä/ Skogenin verkkokaupassa voi klikata päälle metsä-äänet ja katsella rauhoittavaa videota. Linnut laulavat, käki kukkuu ja kuuset humisevat. Kuvakulma lipuu sammalten yli kuusen latvaan. Moniaistisuus jatkuu Helsingin kivijalkaliikkeessä metsän ääninä, tuoksuina ja väreinä. Tilan voi vuokrata myös omaan käyttöön. Myynnissä on esimerkiksi Maija Louekarin ja HelsinkiMission kanssa luotu I’m With You -vaateja laukku mallisto, joka muistuttaa yhdessä kokemisen tärkeydestä. 10 prosenttia tuotteiden myynnistä lahjoitetaan HelsinkiMission yksinäisyyttä ehkäisevään työhön. Tarjolla on myös tekstiilejä, huonetuoksuja, teetä, kuivattuja sieniä, erikoissuoloja ja Sami Tallbergin villiyrttikeittokirjoja, kosmetiikkaa ja pesuaineita. Metsä/Skogenin tuotteet ovat pääasiassa kotimaisia. Kaupan perustaja Carita Peltonen toipui itse uupumuksesta juuri metsässä. Se sai hänet perustamaan liikkeen viime syksynä. Metsä/Skogen on alkanut valmistaa myös ekologisia liikelahjoja, jotka on nimetty kiitoslahjoiksi. Tulevaisuudessa on tarkoitus avata uusia elämyskauppoja Japaniin. metsaskogen.fi K U V A M IK A H U IS M A N / D EC O PI C Kerro metsämuis tosi SKS:lle ja Suomen Metsä museolle Mitä metsä sinulle merkitsee? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke ja LUSTO – Suomen Metsämuseo keräävät tänä syksynä kirjoituksia suomalaisten metsä muistoista. Kirjoituskeruun tavoitteena on saada tallennettua mahdollisimman monenlaisia kuvauksia tämän päivän suomalaisten metsä suhteesta tulevia sukupolvia varten. Kirjoitusten keruu jatkuu lokakuun puoliväliin asti. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon, ja keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2021. finlit.fi Metsänhoitotyöt sujuivat kesällä hyvin Koronapandemiasta huolimatta kaikki UPM:n metsänhoitotyöt onnistuttiin kevään ja kesän aikana hoitamaan hyvin. Aikaisen varautumisen ansiosta työvoimaa saatiin palkattua riittävästi ja asiakkaiden palvelu maanmuokkauksissa, istutuksissa, lannoituksissa, taimikonhodossa ja muissa metsänhoitotöissä onnistui suunnitellusti. UPM:n metsänhoidon ammattilaiset ovat pääosin kotimaisia, ja UPM Metsän franchising yrittäjät reagoivat nopeasti kevään tilanteeseen rekrytoimalla lisää kausi työntekijöitä. Näin metsänhoitotyöt turvattiin ja samalla työllistettiin kotimaisia tekijöitä. OIKAISU: Edellisessä numerossa (Metsän henki 2/2020) oli virhe sivulla 18. Väliotsikossa 2 luki ”Miten rajapyykki tehdään?” Oikea muoto on: ”Miten rajapyykki merkitään?” Metsän rajapyykkiä ei saa tehdä itse. 9
Asiakkaiden ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus ovat meillä aina etu sijalla. Koronavirustilanteen vuoksi meidän on täytynyt suunnitella asiakastilaisuudet ja kumppani tapahtumat huolellisesti, jotta emme vaarantaisi kenenkään terveyttä. Esimerkiksi erilaiset kulttuuritapahtumat pidetään tänä vuonna soveltuvin osin verkossa. Seminaarimatkat ja osa tapahtumista on siirretty kokonaan vuodelle 2021. Kesällä oli tarkoitus viettää Joroisten taimitarhan 40-vuotisjuhlia, mutta päädyimme siirtämään niitä vuodella eteenpäin. Juhlimme Joroisilla heinäkuussa 2021. OSALLISTU KAUPUNKILAISTEN KUMPPANI -WEBINAARIIN 16.9. Verkkotapahtumassa eli webinaarissa pääset tutustumaan Helsingin asiakaspalveluvastaaviin ja heidän työhönsä. Näet ja kuulet, millainen matka tarjous pyynnöstä on puukauppaan sekä miten UPM Kumppanuus toimii kaupunkilaisten tukena. Verkkotapahtuma järjestetään keskiviikkona 16.9. klo 17.30. Isäntinä toimivat metsäasiakasvastaavamme Ville Sorsa ja Seppo Vesalainen. Voit keskustella ja esittää kysymyksiä metsäasioiden hoidosta sekä asioinnista UPM:llä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa upmmetsa.fi/tapahtumat . KUIVAN JA LÄMPIMÄN KESÄN AIKANA metsäja maastopalon vaara on ollut suuri. UPM:n metsäammattilaiset ja työmailla työskentelevät yrittäjät varautuvat riskeihin monin tavoin. Korjuutyömailla paloriskiä minimoidaan jo kohteiden valinnalla. Erittäin kivisten kohteiden korjuuta vältetään kipinävaaran vuoksi. Ympäröivää maastoa ja ajourien lähistöä seurataan tarkasti. Kaikilla työmailla on varautumissuunnitelma palon varalta ja nopeasti käyttöönotettava ensisammutusvälineistö. Kuljettajat osaavat hoitaa alkusammutuksen ja hälyttää apua. Metsänomistajalla on aina oikeus kieltää metsässään toimiminen kuivana aikana. Samoin UPM tai sen yrittäjä voivat kieltäytyä töiden tekemisestä, kun maastopalojen riski on erittäin korkea. Paikalliset pelastusviranomaiset voivat kieltää työskentelyn metsässä, jossa palon riski arvioidaan suureksi. Jos metsäomistajalla on metsäpalovakuutus, se korvaa yleensä palon aiheuttamia vahinkoja. UPM Metsän ja sen käyttämien yrittäjien vakuutukset korvaavat vahingot, mikäli ne aiheutuvat työntekijöiden huolimattomuudesta. Metsäpalon varalta UPM Metsän franchisingketju on erikoistunut metsänhoitopalveluiden myyntiin ja toteutukseen. Alkuvuodesta 2020 mukaan liittyivät Forest House Oy Jämsässä, Nälkäviulu Oy Kuopio–Joensuu-alueella ja Sata Havu Oy Raumalla. Uusien franchisingyritysten työt ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä. Nälkäviulun Anssi Nykänen ja Antti Ojala tarjoavat metsänhoitopalveluja PohjoisSavon ja Pohjois-Karjalan alueella. Palveluihin kuuluvat kaikki metsuri työnä tehtävät metsänhoitopalvelut metsänviljelystä raivaussahatöihin ja lannoituksiin. Nälkä viulu tekee myös koneellista maanmuokkauksta ja konekitkentää. Sata Havun Sauli Norolahti auttaa tiimeineen UPM Metsän asiakkaita metsänhoitotöissä Rauman alueella. Palveluihin kuuluvat maanmuokkaukset, istutukset ja raivaukset. Käyttämällä yrityksen osaamista metsänhoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa metsänomistajaasiakkaat saavat parhaan hyödyn metsistään. ForestHousen metsänhoidon ammattilaiset Anto Laas ja Joni Uusitalo hoitavat metsiä ammatti taidolla metsänhoidon kaikissa vaiheissa Jämsän seudulla. Heillä on kokemusta metsän koko kierto ajasta. Kun metsää hoitaa laadukkaasti, sieltä saa jatkossa myös parhaat raakaaineet. upmmetsa.fi/ota-yhteytta/ AJANKOHTAISTA SYKSY TURVALLISUUS TAVATAAN JA JUTELLAAN VERKOSSA! K U V A U PM Monipuolista palvelua uusilta franchising yrittäjiltä 10 – METSÄN HENKI 3/20
1929 SIIHEN AIKAAN TYÖTURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN uranuurtaja Lilli Vuorela aloitti Yhtyneiden Paperitehtaiden ja AB Walkiakosken huoltotarkastajana vuonna 1929. Hänen nimiinsä menevät monet UPM:n historian sosiaalisen vastuullisuuden toimet. Noihin aikoihin suomalaisessa puunjalostusteollisuudessa alettiin vasta kiinnittää huomiota työtapaturmien ehkäisyyn ja sosiaali toimintaan. Suomessa oli toiminut muutama naisammattientarkastaja jo vuosisadan alussa, mutta Vuorela oli ensimmäinen nainen, joka toimi erityisellä huoltotarkastajan nimikkeellä. Vuorela huolehti työturvallisuudesta ja -terveydestä neljällä eri tehtaalla. Arvostettu ja luotettava hahmo edisti ympäristönsä hyvinvointia monin tavoin. Hän itse piti tapaturmia ehkäisevää työtä kaikkein tärkeimpänä tehtävänään. Vuorelan kaltaiset uudistajat ovat olleet merkittäviä liikkeellepanijoita matkalla kohti turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Turvallisuus on UPM:llä edelleen ensiarvoisen tärkeää. Siihen liittyvät muun muassa oma-aloitteinen turvallisuusraportointi, turvallisen työn koulutukset työntekijöille ja alihankkijoille sekä jatkuva työhyvinvointiin panostaminen. Lilli Vuorela edisti myös työväenhuoltoa. Hän neuvotteli esimerkiksi ilmanvaihdosta, pukuja ruokailuhuoneista, juomaja pesuvesilaitteista sekä lääkärintarkastuksista. TE K S TI S A A RA PA K A RI N EN K U V A U PM 11
Digipalveluiden ansiosta Antti Kaupin lapset pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti, mitä suvun metsässä tapahtuu. Se helpottaa metsän siirtämistä heidän nimiinsä. TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT ANTTI VETTENRANTA KOKO PERHE HOITAA METSÄÄ VERKOSSA 12 – METSÄN HENKI 3/20
13
ANTTI KAUPPI ON KÄYTTÄNYT METSÄNHOIDON verkkopalveluita vuodesta 2011 lähtien. Silloin metsäsuunnitelma laitettiin ensimmäisen kerran verkkoon. Hiljattain Kauppi teki kumppanuussopimuk sen UPM:n kanssa, ja hän on siitä lähtien käyttänyt UPM Metsän verkkopalveluita. Metsäasiakasvas taavan kanssa on tehty muun muassa tilaus uudesta metsäsuunnitelmasta. ”Halusin, että meillä olisi varainhoitaja kulke massa rinnalla, jos jotain käy ja lapset tarvitsevat tukea. Metsänhoito perustuu luottamukseen, ja UPM:n metsäasiakasvastaavat Markku Ruuth ja Mika Lehtinen ovat onnistuneet sen ansaitsemaan”, Antti Kauppi sanoo. UPM Metsän puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäisen mukaan metsänomistajat ovat ottaneet verkko palvelut hyvin vastaan. Positiivista palautetta on tullut esimerkiksi verkkopalvelun monipuolisista ominaisuuksista ja helppokäyttöisyydestä. ”Sähköiset palvelut luovat metsänomistajalle vaihto ehtoisen, hyvin joustavan mahdollisuuden hoitaa, hallita ja suunnitella metsäasioitaan. Metsä varallisuutta voi tarkastella monipuolisesti ja ajan tasaisesti”, Kärkkäinen sanoo. Verkossa voi nykyään tehdä myös puukauppaa. Kärkkäisen mukaan sähköinen puukauppa on lisään tynyt kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Tämä näkyi erityisesti kevään poikkeusaikana. ”Nykyisin valtaosassa puukauppoja hyödynnetään sähköisiä palveluja.” DIGIPALVELUT HELPOTTAVAT ELÄMÄÄ, ANTTI KAUPPI ajattelee. Hän ei vierasta asioiden hoitamista ver kossa, koska on tehnyt sitä paljon työssään koulutta jana, opettajana ja johtotehtävissä. Hänestä palveluiden digitalisoituminen on nyky aikaa ja hyvä asia, kunhan sähköiset palvelut toimivat ja niitä on helppo käyttää. ”Digipalvelut ovat aivan loistava, toimiva systeemi, mutta on niissä tietysti riskejäkin, kuten hakkerit ja muut turvallisuusuhat. On silti välttämätöntä, että asioita voi hoitaa nykypäivänä sähköisesti.” Kaupilla ja hänen lapsillaan on pilvipalvelu Google Drivessa sähköinen metsänhoitoarkisto, jossa he säilyttävät esimerkiksi veroilmoituksia, tarjouksia ja sopimuksia. Lisäksi he käyttävät erillistä projektin hallintaohjelmistoa Trelloa. Kaikilla lapsilla on käyttöoikeudet UPM Metsä verkkopalveluun. Kauppi kokee, että verkkopalvelut helpottavat yhteisen metsän hoitoa ja yhteydenpitoa eri paikka kunnilla asuvien lasten kanssa. ”Kun asiakirjat ovat sähköisiä, muutokset näkyvät kaikille yhtä aikaa. Lapset pystyvät koko ajan seuraamaan, mitä metsässämme tapah tuu, ja ottamaan asioihin kantaa. Teen tätä kautta sukupolvenvaihdosta.” Metsä on Kaupille tärkeä sielunmaisema. Hän harrastaa luontokuvausta ja viettää paljon aikaa suvun mailla olevalla kesämökillä. Silloin kun hän ”Metsänhoito perustuu luottamukseen, ja UPM on onnistunut sen ansaitsemaan.” B ussi saapui Heinolan linja autoasemalle ensimmäi senä kesälomapäivänä ja lähti päivää ennen kou lun alkua. Kyydissä istui 7vuotias Antti Kauppi, joka matkusti Helsingistä tätinsä luo Heinolaan. Pienen pojan kesä kului suvun metsissä samoillen. Kauppi kalasti metsälammilla, istuskeli nuotiolla ja kuljeskeli puiden siimeksessä. Metsä oli hänelle rau hoittumisen paikka. ”Muistan, kun sodan kokenut tätini sanoi, että jos tulee hätä tai joku hyökkää, eivät ne sieltä metsästä löydä. Metsä on turva.” Viisikymmentäviisi vuotta myöhemmin Kauppi, 62, omistaa lapsuutensa metsistä vajaat 200 hehtaa ria. Lisäksi hän huolehtii siskonsa ja kolmen lapsensa metsäosuuksista. Yhteensä hoidettavaa metsää on 700–800 hehtaaria. Tila metsineen päätyi Kaupin suvulle vuonna 1856, ja siitä eteenpäin metsät ovat periytyneet suku polvelta seuraavalle. Kauppikin haluaa siirtää oman metsäosuutensa tulevaisuudessa kokonaan lastensa nimiin. ”Sähköiset palvelut auttavat siinä. Paperit hau tautuvat jonnekin, mutta kun asiat ovat verkossa, ne ovat reaaliaikaisesti yhtä lähellä kaikkia. Digipalve lut tekevät metsän yhteisomistamisen huomattavasti helpommaksi.” 14 – METSÄN HENKI 3/20
METSÄN OMISTAJAN ARVOT 1 YLISUKUPOLVISUUS. ”Olen itse saanut met sän perintönä ja haluan jättää sen seuraavalle sukupolvelle mah dollisimman hyvässä kunnossa.” 2 TALOUDELLISUUS. ”Olen aika suunnitel mallinen, tarkka ja taloudellisesti orientoitu nut metsän omistaja. Hoi dan metsää niin kuin muutakin omaisuutta.” 3 JUURET. ”Metsällä on myös tunnearvoa. Vaikka olen toisen pol ven helsinkiläinen, koen olevani sielultani itä hämäläinen talonpoika. Juuret ovat niin syvällä maassa.” Metsä on Antti Kaupille sielun maisema, johon liittyy tunnearvoa ja muistoja lap suudesta. ”Se ei estä sitä, etteikö metsää voisi hyödyntää myös taloudellisesti”, Kauppi sanoo. 15
UPM METSÄN VEROOSIO UUDISTUI 1 METSÄVEROPALVELU HELPOTTAA ELÄMÄÄ UPM Metsä verkkopalvelun uudistunut veroosio korvaa MetsäSopin. Uuden verkkopalvelun avulla metsäveroilmoituksen tekeminen on entistä helpompaa. Esimerkiksi UPM Metsän puukauppamaksut ja metsän hoitotyökirjaukset ilmes tyvät veroohjelmaan automaattisesti. 2 KUITIT JA KILOMETRIT TALTEEN HELPOSTI Ostot ja matkakustannukset voi kirjata palveluun mobiililaitteilla, ja osto kuiteista voi ottaa puhelimella valokuvan talteen. Sähköisen vero palvelun ajopäiväkirjaan voi kirjata metsäajojen tiedot helposti. 3 PALVELUA KEHITETÄÄN LOPPUVUODEN AIKANA Loppuvuoden aikana palvelu täydentyy siten, että metsätalouden veroilmoitus (2C) ja arvonlisäveroilmoitus muodostuvat palveluun syötetyistä ja sinne tuo duista tiedoista vaivattomasti. Ilmoitukset voi lähettää suoraan verohallinnolle. upmmetsa.fi/metsaveropalvelu Kauppi käy omistamissaan metsissä useita kertoja vuodessa. Kesät hän viettää sähköttömällä kesä mökillään Heinolassa metsän keskellä. ei kulje omissa metsissään, hän samoilee koiriensa kanssa muissa metsissä. Kauppi kuvailee itseään suunnitelmalliseksi ja taloudellisesti orientoituneeksi metsänhoitajaksi. Hän ajattelee, että metsää pitää hakata ja istuttaa, jotta se pysyy hyvässä kunnossa. ”On kuitenkin alueita, jotka ovat niin rakkaita, että haluan säästää ne. Kaikkea ei pistetä talouden alttarille. Metsiämme on suojeltu sekä Natura että Metsoohjelmaan.” Kaupin rakkaimmat metsämuistot ovat lapsuu den kalastusreissuilta ja niistä hetkistä, kun hänen perheensä oli ensimmäisiä kertoja mukana metsässä. Lasten kanssa käristettiin makkaraa nuotiolla. Myös taimikon raivaus omin käsin on jäänyt mieleen. ”Olen pelastanut kuusentaimia lepikon alta, ja aina kun ajan niiden ohi, muistelen sitä.” Metsätyöt ovat vastapainoa tietokoneen ääressä istumiselle ja puhe ja ajattelutyölle. ”Opettajana, kouluttajana sekä johtotehtävissä työn tulokset näkyvät vasta ajan kuluessa. Metsässä näkee suoraan, mitä on saanut aikaan.” KAUPPI OSTAA METSÄNHOITOPALVELUT ULKOPUOLELTA mutta hoitaa metsää myös jonkin verran itse ja yhdessä lasten kanssa. Hän on aloittanut sukupol venvaihdoksen pitämällä lapset koko ajan kartalla metsän asioista. Kauppi pitää lastensa kanssa säännöllisesti metsänhoitoon liittyviä etäpalavereja, joissa pää tetään ajankohtaisista asioista. Kerran vuodessa lapset kokoontuvat Kaupin luo tekemään omat metsäveroilmoituksensa. ”Samalla he näkevät, mitä metsässä on tehty, ja voimme yhdessä pohtia seuraavaa vuotta”, Kauppi sanoo. Hän kysyy lastensa mielipidettä aina, kun he kul kevat omistamissaan metsissä. Mitä tekisitte tälle alueelle? Mikä olisi teidän mielestänne fiksuin tapa hoitaa hakkuut ja hoitotyöt? Kauppi on itsekin oppinut metsänhoitoa kulke malla mukana, seuraamalla sivusta ja osallistumalla keskusteluun. ”Lapsillani ei ole ollut luontaista kiinnostusta metsänhoitoon. Heidän on ollut helppo jättää se meikäläisen hoidettavaksi. UPMkumppanuussopi muksen ja sähköisten palvelujen myötä hekin ovat kiinnostuneet olemaan enemmän mukana. Tyttäreni on tarttunut jo raivaussahaankin.” Kauppi ajattelee, että metsästä huolehtiminen on paitsi oikeus myös iso vastuu. Metsien hoitaminen on hänelle tärkeämpää kuin omistaminen. ”Metsät ovat olleet siellä aina ja ovat siellä minun jälkeenikin. Minä olen se, joka pitää niistä huolta ja antaa niille mahdollisuuden kasvaa.” ”Metsässä näkee suoraan, mitä on saanut aikaan.” 16 – METSÄN HENKI 3/20
NÄKEMYS JYRKI KETOLA Metsäasiantuntija Taaleritehtaan Metsä Tuottava tila voi moninkertaistaa pääomansa tanut alkuperäisen pääoman reaalisesti lähes 3,4ker taiseksi. Jos omistaja on kyennyt ostamaan saman verran tuottavia tiloja, on sadan hehtaarin tila kasva nut 340 hehtaarin tilaksi. Taloudellisesti hyvin kannattava metsänhoito on yleensä myös hyvää luonnon, maiseman ja riistan hoitoa sekä vesiensuojelua. Se antaa metsänomista jalle taloudellista liikkumavaraa. Pidän metsänhoitotöistä ja tykkään olla luon nossa. Poimin myös ahkerasti sieniä. Suomessa met sien tilanne on käytännössä lähes aina kunnossa, mutta kaikkialla maailmassa näin ei ole. K U V A M A TI A S H O N K A M A A AIVAN TAVALLISEN HYVIN HOIDETTU METSÄ TUOTTAA kivasti. Pidetään kiertoaika lyhyenä ja uudis tetaan hakkuiden jälkeen metsä mätästettyyn maahan mahdollisimman nopeasti jalostetulla siemen materiaalilla. Tehdään taimikonperkaus ja harvennus oikeaan aikaan, jolloin se on edullista. Harvennushakkuita tehdään kaksi, molemmat riittävän aikaisin. Tavoitteena on kasvattaa mahdol lisimman paljon tukkia. Huolehditaan aina luonnon monimuotoisuudesta ja vesiensuojelusta. Fiksusti tehtynä sen aiheuttama kulu on kohtuullinen. Useimmat metsänomistajat haluavat saada metsästään taloudellista tuottoa ja siirtää aika naan perillisille varallisuutta sekä hyvin hoidetun metsätilan. Joskus vain taloudellinen toiminta meinaa unoh tua, kun on muuta tekemistä. Tai kenties perikun nassa tai yhtymässä on ”vaikeita” henkilöitä. METSÄNHOIDOLLA JA PUUNTUOTANNOLLISESTI OIKEIN ajoitetuilla hakkuilla on iso merkitys tuloihin ja varallisuuteen. Annan esimerkin, jossa on tavoit teena siirtää varallisuutta seuraavalle sukupolvelle ja elää itsekin taloudellisesti mukavasti. Etelä ja KeskiSuomessa ei ole vaikeaa päästä noin kahdeksan kuution keskimääräiseen kasvuun. Jos myydystä puusta 60 prosenttia on tukkia, keski hinta on noin 40 e/m 3 ja metsänhoitokulut 40 e/ha/ vuosi. Silloin tuotto on 280 euroa/ha/vuosi. Huonommin hoidetulla tilalla kasvu on viisi kuu tiota vuodessa. Tukkia on myydystä puusta 40 pro senttia, keskihinta on vain 32 e/m 3 ja kulut 40 e/ha/ vuosi. Tuotoksi tulee 120 e/ha/vuosi. JOS TILOJEN ARVOKSI OLETETAAN LASKENNAN alkuhetkellä 4 000 euroa hehtaarilta ja molemmat metsän omistajat käyttävät kuluihinsa sen verran kuin heikompituottoinen tila tuottaa ennen veroja vuosittain, heikompituottoinen tila säilyttää alku peräisen varallisuutensa. Mikäli omistusaika on molemmilla ollut kolme kymmentä vuotta, parempituottoinen tila on muut ”Kaikkialla maailmassa metsien tilanne ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa.” 17
UPM Metsän metsätalous päällikkö Mikko Kauppila tietää, miten varmiste taan metsä tien turvallisuus. 1 Lanaa ja muotoile keväällä Metsätie kannattaa lanauttaa joka kevät. Tien lanaaminen ja muotoileminen on hel pompaa, kun tiessä on jäljellä kevätkosteutta. Ammattitaitoinen tieurakoitsija osaa muo toilla tien keskikohdan korkeammaksi kuin reunat, jolloin sadevesi valuu esteettä reunaojiin. Veden lätäköityminen tielle syö tien pintaa ja runkoa. Keväällä kannattaa ajattaa uusi murskekerros sellaisiin kohtiin, joissa tien kulutuskerros on hävinnyt pois. 2 Raivaa pusikot kesällä Reunapusikoista on monenlaista harmia metsätielle. Tiivis pusikko hidastaa tien pinnan kuivumista, jolloin tie kuluu nopeammin, routa iskee helpommin ja kelirikkoaika pitenee. Puu vesojen juuret saattavat lisäksi tunkeutua tien runkoon. Reunakasvillisuus kannattaa raivata pois ojien ulkoreu noihin asti noin kolmen vuoden välein, mieluiten keskellä kesää. Avoin tieura lisää liikkumisen turvallisuutta. 3 Laita rummut kuntoon Ojien toimivuus pitää tarkistaa muutaman vuoden välein. Useimmiten ongelmia tulee tien alittavista ojarummuista. Rumpujen päät saat tavat nousta, eikä vesi pääse enää ojasta put keen. Myös puutavaraautojen renkaat voivat kulkea liian kapealla tiellä rummun pään yli ja rikkoa sen. Tietä kannattaa huoltaa vuosittain ammattitaidolla, sillä se siirtää tien peruskunnostuksen tarvetta. Hyväkuntoinen tie lisää ostajien kiinnostusta leimikoihin, ja puun hinta kin voi olla parempi. Myös omien metsätöiden mielekkyys lisääntyy, kun palstalle pääsee henkilöautolla. Pidä metsätiesi kunnossa Metsäautotie on sijoitus, josta kannattaa pitää huolta. Metsätien vuosihuoltoon kuuluu ainakin lanaus. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA METSÄAUTOTIEN HUOLTO 18 – METSÄN HENKI 3/20
METSÄHOMMISSA METSÄAUTOTIEN HUOLTO Jos tie on liian kapea, puutava raauton rengas kulkee helposti ojarummun päältä ja rikkoo sen. 3 × METSÄTIE KUNTOON Reunapusikot pitää raivata muutaman vuoden välein ojien ulkoreunaan asti. Tieurakoitsija Petri Lehtonen (vas.) ja Mikko Kauppila tarkastelevat kevätlanauksen tulosta Ylöjärvellä. 19
”Kunnioitan metsän monimuotoista elämän verkkoa” SUOMALAINEN METSÄN OMISTAJA 2020 20 – METSÄN HENKI 3/20