UPM Metsän henki 3/2019 - Lehtiluukku.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 3/19 Oikeaan aikaan hoidettu metsä tuottaa paremmin 12 Hakkuukoneen mittatarkkuus 18 ”Haluan oppia metsäalan faktat” 22 NUORI METSÄN OMISTAJA HANNA ÄRLING:
NOEN MUSTAAMA KANTO on muisto parikymmentä vuotta sitten tehdystä pienimuotoisesta kulotuksesta. Tervas kanto on edelleen pystyssä mustan puhuvana. Auringon valon osuessa siihen sopivasti näkyy kannon pinnalla vihertävää, suomu maista jäkälää. Palosuomujäkälän kasvupaikka on nimen omaan palaneiden havu puiden kannoilla. Pikkuhil jaa se valtaa kannon pintaa ja lahottaa sen. Jäkälällä ei ole kiire, työ voi viedä aikaa kymme niä vuosia. Palosuomujäkälän kaverina sen vieressä kasvaa usein kastanjasuomu jäkälä, joka sekin pitää palaneesta puusta. Jäkälät ovat lajiryhmä, josta tie detään suhteellisen vähän. Lähempi tutustuminen niihin ja niiden elämään on kuitenkin mielenkiintoista. Jäkä lät ovat erikoisia: ne koostuvat symbioo sissa elävästä sienes tä ja levästä. Lisäksi jäkälien lajikirjo on erittäin laaja. Eri laisia jäkäliä löytyy Suomes takin peräti 1 500 lajia. Hitaasti kasvavat ja vaati mattomat jäkälät kertovat metsä luonnon monimuotoisuudesta. Ne kasvavat usein myös äärimmäisissä olosuhteissa, kuten vaikkapa kivien pinnalla – tai nokisen kannon päällä. KUVA UPM JA ESA ERVASTI / VASTAVALO.FI TEKSTI TERHI PAAVOLA ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Hiiltyneen puun ystävä METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 3/19
33 www.facebook.com/ metsamaailma Pienialaisesta kulo tuk sestakin on hyötyä Ennallistava kulotus yhdistetään usein suuriin metsänomistajiin. Yli 10 000 hehtaaria omistavien metsänomistajien metsien FSC®sertifiointiin (FSC®-C109750) kuuluu ennallistava kulotus. Se on suuressa mitassa melko kallista ja aikaa vievää, koska turvallisuusnäkökulmat ovat tässä metsätyössä erityisessä tarkastelussa. Pienialainen kulotus onnistuu kuitenkin myös yksityismetsissä ja siitäkin on hyötyä sekä luonnon monimuotoisuudelle että metsänhoidolle. Pienialaisessa kulotuksessa toimenpide voidaan usein tehdä turvalliseen ajankohtaan aikaisin keväällä ja valita alueeksi vaikkapa paahderinne, jota on turvallinen kulottaa. Myös pienialaisessa kulottamisessa turvallisuusnäkökohdat ovat ensi arvoisen tärkeitä. Luonnon kannalta kulottaminen on kannattavaa. Sienet, jäkälät, sammaleet ja putkilokasvit hyötyvät kulotuksesta. Kulotus vaikuttaa metsäluonnon lajistoon useita vuosikymmeniä, hyvänä esimerkkinä tästä on palosuomujäkälä.
4 METSÄN HENKI 3/19 3/2019 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Oikea-aikainen metsänhoito kannattaa 17 VIERASKYNÄ : Metsänomistaja Maija Veteläsuo 18 INFOGRAFIIKKA: Hakkuukoneen mittatarkkuus 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: UPM Metsä -franchisingketju 22 METSÄNOMISTAJA: Tuore metsänomistaja ammentaa metsäalan koulutuksesta faktaa metsänsä hoitoon 27 KYSYMYS & VASTAUS: Hyvä vai huono lahottaja 28 METSÄN TUOTTO: Tietoa puukaupan tueksi löytyy verkkosivulta 30 METSÄPALVELUT: Etämetsän omistaja saa palvelua 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Miten toimii lahjaluonteinen kauppa 34 METSÄHOMMISSA: Heinääminen SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän palvelukeskukseen puh. 0204 16 5100. 34 Heinä voi kasvaa jopa 2 metriä vuodessa. Metsätalousasiantuntija Timo Lassila neuvoo heinäämään ennen lumen tuloa. ”Hakkuuaukean muut kasvit kilpailevat taimien kanssa vedestä, ravinteista ja auringon valosta, joten on tärkeää varmistaa, että viljellyt taimet saavat hyvän kilpailuaseman.” Anna Rakemaa Metsäkeskus 12 Metsänmakuista suklaata Suomesta maailmalle
5 PÄÄKIRJOITUS Hoidettu metsä tuottaa MONI MEISTÄ ON perinyt metsää eikä metsänhoito tai metsien käsittely ole välttämättä meille entuu destaan tuttua. Metsän hyvinvoinnin eteen tehtävien toimenpiteiden hahmottaminen ja niihin tarttumi nen ei ole aina helppoa eikä moni haluaisi käyttää valtavasti aikaa niihin perehtymiseen tai perehdyt tämiseen. Lisäksi meidän jokaisen arvomaailma aset taa erilaisia haasteita metsänhoidon eri vaihtoehto jen arviointiin. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa, ja met sä onkin Suomen yleisin sijoitus. Metsänomistajilla on monenlaisia tavoitteita metsätiloilleen, yleensä useampia kuin yksi. Suurin osa metsänomistajista haluaa metsästään taloudellista turvaa ja tuloja. He asuvat yleensä lähellä metsäänsä, ja he ovat tottuneet hyödyntämään sitä. Kolmannes metsänomistajista korostaa puolestaan luontoarvoja. Heistä moni asuu kaupungissa ja omistaa kohtalaisen pienen palan metsää. Yhdellä kolmanneksella metsänomistajista ei puolestaan ole erityisiä tavoitteita metsälleen. Tosi asia on kuitenkin se, että hoidettu metsä on kaikista tuottoisin tavoitteista riippumatta. Huo mionarvoista on myös se, että metsä on tutkimusten mukaan paras hiilinielu silloin, kun puiden elinvoi maa ylläpidetään antamalla niille tilaa kasvaa, teke mällä esimerkiksi taimikonhoitotyöt ja kasvatushak kuut metsän hyvinvoinnin näkökulmasta. Hoidetut metsät tarjoavat niin metsänomistajalle kuin yhteiskunnalle ja koko maapallolle hyötyjä. Ne sitovat ilman hiilidioksidia itseensä, puhdistavat vettä, tarjoavat virkistyspalveluita, säätelevät ilmas toa sekä tuottavat keruutuotteita puuainesta unohta matta, joka jalostettuna tuottaa uudistuvaa raaka ainetta mm. öljypohjaisten tuotteiden tilalle. Me UPM:llä tarjoamme metsänomistajille metsän hoidon suositusten mukaisia käsittelyvaihtoehtoja. Nämä suositukset pohjautuvat metsäalan toimijoi den yhdessä laatimaan, vapaaehtoisesti noudatetta vaan ohjeeseen metsänhoidon perusteista ja mene telmistä. Suositukset tarjoavat metsien käsittelyyn erilaisia vaihtoehtoja, joista jokainen voi tavoit teidensa mukaisesti valita sopivimman. Sinun metsäsi on meille yhtä tärkeä kuin omamme, ja hoidamme sitä samalla asiantuntemuksella kuin yhtiön omia metsiä. Aktiiviset ja oikeaaikaiset metsänhoito ja hakkuutoi menpiteet ovat keskeisiä niin metsän taloudellisen tuoton varmistamisessa kuin hiili nielujenkin kasvattami sessa. JANNE KIILIÄINEN Pohjanmaan aluejohtaja UPM Metsä ”Hoidetut metsät tarjoavat niin metsänomistajalle kuin yhteiskun nalle ja koko maa pallolle hyötyjä.” LA U RA VE SA
En välskött skog ger avkastning LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi ”Välskötta skogar är till nytta för såväl skogsägaren som samhället som hela jordklotet.” MÅNGA AV OSS har ärvt skog och det är inte alltid som vi känner till skogsvård eller hur vi ska hantera skogen. Det är inte så lätt att se hur skogen ska skötas på bästa sätt eller vidta åtgärder och många vill inte använda en massa tid till att ta reda på eller sätta sig in i vilka åtgärder som behövs. Dessutom har vi alla olika värderingar som påverkar hur vi uppfattar de olika alternativen av skogsvård. I Finland finns det över 600 000 skogsägare och skogen är därför den vanligaste investeringsformen i landet. Skogsägarna har olika målsättningar för sina fastigheter, vanligtvis flera än en. Största delen av skogsägarna vill ha ekonomisk trygghet och inkomster av sin skog. De bor vanligen nära skogen och är vana vid att utnyttja den. En tredjedel av skogsägarna framhåller däremot naturvärden. Många av dem bor i en stad och äger en relativt liten bit skog. En tredjedel av skogsägarna har däremot inga särskilda målsättningar för sin skog. Det är emellertid ett faktum att en välskött skog är allra lönsammast, oberoende av målsättningarna. Det är också värt att beakta att undersökningar visar att skogen utgör den bästa kolsänkan då trädens livskraft främjas genom att ge dem utrymme att växa, till exempel genom plantskogsskötsel och beståndsvårdande avverkningar med fokus på skogens hälsa. Välskötta skogar är till nytta för såväl skogsägaren och samhället som hela jordklotet. De binder luftens koldioxid, renar vattnet, erbjuder rekreation, reglerar klimatet och producerar bär och svamp m.m. och inte minst trämaterial, som i förädlad form erbjuder förnybara råvaror som ersättning för bl.a. oljebaserade produkter. Vi på UPM ger skogsägarna alternativ enligt rekommendationerna om skogsvård. Rekommendationerna bygger på en frivillig anvisning som aktörerna inom skogsbranschen har upprättat tillsammans och som omfattar grunderna för skogsvården och dess metoder. Rekommendationerna omfattar olika alternativ för hantering av skogarna och var och en kan välja det alternativ som passar de egna målsättningarna bäst. Din skog är lika viktig för oss som vår egen och vi tar hand om den med samma sakkunnighet som våra egna skogar. Aktiva skogsvårdsoch avverkningsåtgärder i rätt tid är viktiga både för att säkerställa ekonomisk avkastning av skogen och för att öka kolsänkorna. JANNE KIILIÄINEN Regiondirektör för Österbotten UPM Skog LA U RA VE SA
7 Hyvinvoinnin lähde KANSALLISEN METSÄSTRATEGIAN visiossa nähdään, että metsien kestävä hoito ja käyttö ovat Suomessa kasvavan hyvinvoinnin lähde. Sitä ne todella ovat, sillä metsät tuottavat joka vuosi niin metsänomistajille kuin yhteiskunnallekin erilaisia talousja ympäristöhyötyjä sekä ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin. Metsien hoito parantaa metsätalouden kannattavuutta, kun puut pääsevät järeytymään ja kasvu suunnataan parhaimpiin puuyksilöihin. Hoidettu metsä on tutkimusten mukaan paras hiilinielu, kun puut kasvavat elinvoimaisina ja terveinä. Myös marjat, sienet ja riista viihtyvät hoidetussa metsässä. Tästä lehdestä voit lukea tuhdin paketin metsänhoitotoimenpiteiden eri vaiheista ja niiden oikea-aikaisuuden vaikutuksista taloudelliseen tuottoon (s. 12–16). Sivuilla 20–22 kerrotaan UPM Metsän metsänhoitopalveluiden franchisingketjusta, jonka tavoitteena on auttaa asiakkaitamme lisäämään metsäomaisuutensa tuottoa, kun paikallinen kokemus yhdistetään suuren yrityksen tukeen ja brändiin. Mukana lehdessä ovat myös tutut palstat metsänomistajareportaaseineen ja metsähommavinkkeineen. Hyvää syksyä ja antoisia lukuhetkiä, VIRPI MÄENANTTILA, Päätoimittaja VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsä.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Inka Musta, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, Avidly: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Terhi Paavola. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 . Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2019. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. www.upmmetsä.fi upmyhteismetsä.fi www.upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com www.facebook.com/ metsamaailma www.youtube.com/ upmmetsa www.issuu.com/ upmmetsa www.instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTA JALTA METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella.
8 METSÄN HENKI 3/19 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I UUDISTETTU FOREST.FI-VERKKOLEHTI kertoo kiinnostavista ja kysytyistä metsäaiheista: monimuotoisuudesta, metsänhoidosta, metsävaroista ja biotaloudesta. Ajankohtaisten aiheiden lisäksi faktatekstit taustoittavat viikoittaisia uutisia ja metsäalaa kuvaavat graafit täydentävät tietoa. forest.fi:tä on julkaistu verkossa lähes 15 vuoden ajan, viime vuodet osana Suomen Metsäyhdistyksen verkkosivustoa. Kun forest.fi on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa metsäalan yhteisenä julkaisuna, se on nyt valmis ponnistamaan seuraavaan kehitysvaiheeseen. Sivusto tuotetaan Suomen Metsäyhdistyksessä. Sitä rahoittavat Suomen Metsäsäätiö, Metsä Group, Stora Enso, UPM, MTK, Sahateollisuus ry, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, maaja metsätalousministeriö sekä Metsäbiotalouden tulevaisuuskuvaston osalta Metsämiesten Säätiö. www.forest.fi 15 UPM OTTAA puunhankinnassaan yhä paremmin huomioon metsien korkeat suojeluarvot. Talousmetsissä korkean suojelu arvon kohteita ovat esimerkiksi laajat ja yhtenäiset luonnontilaiset suot, luontoarvoiltaan erottuvat lehdot tai rantametsät. Näillä voi daan jatkossakin harjoittaa metsä taloutta, mutta hakkuut toteute taan niin, että ne turvaavat metsien korkeat suojeluarvot. Muutokset liittyvät FSC® C109750 kontrolloidun puun sään töihin ja vaikuttavat toimintaan PEFC™sertifioiduissa ja sertifioi mattomissa metsissä. Sertifioiduil le tuotteille on kasvavaa kysyntää ja tämän vuoksi UPM kuten useat muutkin suomalaiset puunhankki jat ovat vahvasti sitoutuneet FSC® järjestelmään. UPM huolehtii puukauppakump paniensa puolesta lain ja sertifioin ti järjestelmien vaatimusten huomioon ottamisesta. Metsänomista j an ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimen piteisiin muutosten vuoksi. Puukaupan yhteydessä UPM huolehtii kohteiden kartoituksesta ja kaikkien vaatimusten täyttymi sestä. Mikäli uuden riskinarvioin nin mukaisia kohteita on puukaup paan kuuluvalla alueella, UPM sopii yhdessä metsänomistajan kanssa, miten hakkuut kysei sillä alueilla toteutetaan. www.upmmetsä.fi FSC ® :n kontrolloidun puun hankinnassa lisäturvaa luontoarvoille METSIEN SUOJELUARVO 8 METSÄN HENKI 3/19 KOIVUNLEHTIÄ, KUUSENKERKKÄÄ ja koivusokerikristallia sisältävä Goodion Metsä-suklaa valmistetaan Helsingissä. Metsä-suklaa on yksi Goodion Nordic Flavours -tuoteperheen mauista. Muut kolme makua ovat Kukka, Meri ja Marja. Kaikissa mauissa on käytetty luonnon elementin mukaisia raaka-aineita. Tuoteperheen ideana on nostaa esiin Suomen luontoa ja kulttuuria. Goodion suklaata myydään 14 maassa, muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, IsossaBritanniassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Goodion toiminnan perusteena on kestävä kehitys. forest.fi:tä on julkaistu lähes G O O D IO vuoden ajan
9 Käytäthän huomioliiviä metsätyömaavierailuilla HALUAMME PITÄÄ HUOLTA myös asiakkaidemme turvallisuudesta. Olemme lähettäneet kesän alusta kaikille vuonna 2019 puukaupan tehneille huomioliivin postissa ja samalla haluamme muistuttaa hakkuutyömaalla vierailun turvallisuudesta. Muistathan ilmoittaa tulostasi etukäteen koneenkuljettajalle tai metsurille, pitää ylläsi huomioliiviä ja odottaa työske ntelyn keskeytymistä! Partiolaisyhteistyö jälleen käyntiin UPM METSÄ ON aloittanut yhteistyön Suomen Partiolaisten kanssa. Metsää ja luontoa aktiivisesti käyttävien partiolaisten kanssa UPM Metsällä on ollut yhteistyötä jo aiemminkin. Silloin toteutettiin yhdessä muun muassa MobiMetsä-peli nuorille. Tänä vuonna käynnistyvässä yhteistyössä tuetaan lasten ja nuorten partioharrastusta erityisesti leireissä. UPM lahjoittaa rakennusmateriaaleja partiolaisten leirikäyttöön, jolloin leirien rakenteet voidaan tehdä mahdollisimman pitkälle puusta ja välttää fossiiliperäisten tuotteiden käyttöä. Lisäksi yhteistyö kattaa partiolaisten joka toinen vuosi järjestettävien Johtaja tulien tukemisen. Tänä vuonna Johtajatulille luovutettiin tuhansia metrejä sahatavaraa kiinteisiin rakenteisiin. www.upmmetsä.fi JA SK A PO IK O N EN Viime numeron artikkelissa Vauras tuminen kutsuu metsänomistajaa (s. 28) oli graafissa menneet luvut väärinpäin. Siinä kerrottiin, että 55 %:lla metsänomistajista jää säännöllisesti säästöön ainakin kolmasosa metsä tuloista. Oikea luku on 44 %:lla. G O O D IO TRIO NISKALAUKAUKSEN rokkarit istuttivat talkoilla taimia Sulkavalla toukokuussa. Rumpali Seppo Pohjolaisen perheen mökin lähelle istutettiin viikonlopun aikana 4 000 UPM:n Joroisten taimitarhalla jalostettua Pikkolo-mäntyä. Terhakkajuuriset, pienikokoiset taimet on helppo kuljettaa metsään, ja ne lähtevät nopeasti kasvuun. Taimia sopii laatikkoon 400 kappaletta, kun perinteisiä mahtui 160. ”On tärkeää, ettei kuljetettaisi multaa ja vettä turhaan metsään. Myös istutusvakka on näitä taimia istutettaessa entistä kevyempi. Taimen koko ei aina ratkaise, vaan on tärkeämpää, että taimen juuristo toimii”, Sulkavalla 8,5 vuotta metsäasiakasvastaavana työskennellyt metsätalousinsinööri Kati Seppänen tuumii. Pikkolo-taimien istutus tavallista ohuemmilla istutusputkilla istutusmättäisiin alkoi sujua pienen treenin jälkeen, ja istutuksen lomassa ehdittiin muistella, kuinka lapsena tuli kerättyä käpyjä myyntiin. Pitkältä keikkatauolta toissa vuonna palanneen bändin sanoituksissa otetaan usein kantaa myös ympäristön tilaan. Uusi levy valmistuu ensi vuonna. www.upmmetsä.fi Rokkikukot istuttivat Pikkolo-taimia METSÄÄ ISTUTTAMASSA OIKAISU PÄ IV I KA PI A IN EN -H EI SK A N EN
10 METSÄN HENKI 3/19 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I METSÄVISA 2019 -FINAALI kilpail tiin tänä keväänä pääkaupunki seudulla. Finaaliin osallistui 50 kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaista eri puolilta Suomea. Kilpailun pää tösjuhla ja palkintojen jako pidetiin UPM:n Biofore Talossa. Valtakunnallisen Metsävisan voitti sotkamolainen Niina Heikkinen. Hän vastasi finaaliradan tehtävistä yli 90 prosenttiin oikein. Finaalirata käsitti 30 rastitehtä vää, joissa testattiin kilpailijoiden tietotaitoa monipuolisesti. Mukana oli sekä metsänhoidollisia tehtäviä, luonnonmonimuotoisuuteen liit tyviä tehtäviä että ideointia ryhmä työnä. Noin kaksi tuntia kestänyt finaalirata järjestettiin Ruotsinky län tutkimusmetsässä Tuusulan Pi runkorvessa. Päätöstilaisuudessa puhuivat maa ja metsätalousministeri Jari Leppä, Suomen Metsäsäätiön toi minnanjohtaja Liisa Mäkijärvi, Biologian ja maantieteen opettajien liiton Heikki Arponen ja UPM:n edustajana metsäjohtaja Sauli Brander. ”Metsä on ratkaisu ilmastoahdis tukseemme. Metsäsuhteemme vahvistaa identiteettiämme ja lisää hyvinvointiamme, ministeri Leppä sanoi juhlapuheessaan. www.upmmetsä.fi Metsävisa innostaa nuoria METSÄSUHTEEN VAHVISTAMINEN O LLI U RP ELA 50 oli tänä vuonna erilaisissa tehtävissä yhteensä reilut UPM Metsällä www.upmmetsä.fi UPM Metsä -mobiili sovellus ja upmmetsä.fipalvelu – Mitä eroa? UPM Metsä -mobiilisovellus Ei vaadi rekisteröitymistä Käytettävän metsävaratiedon lähde: Metsään. fi avoin aineisto tai Luken avoin monilähdeinventointiaineisto Keskeiset ominaisuudet: Metsän arvon suuntaa antava arvio, toimenpide-ehdotukset, tarjouspyynnöt, kuviotiedot, ilmakuva, maastokartta Upmmetsä.fi – kirjautuneen käyttäjän palvelu Vaatii rekisteröitymisen Käytettävän metsävaratiedon lähde: UPM:n metsävaratieto Keskeiset ominaisuudet: Kokonaisvaltaiset sähköiset työkalut kuten sähköinen puukauppa, sähköinen metsäsuunnitelma, Myy & Hoida -osio kesäharjoittelijaa. HALUATKO KUULLA ajankohtaisia metsäasioita ja lukea viimeisimmät vinkit metsänomistajille? Tilaa UPM Metsän sähköinen uutiskirje ja pysyt ajan tasalla uutiskirje.upmmetsa.fi
11 AJANKOHTAISET VINKIT METSÄNOMISTAJALLE TAIMIEN ISTUTUS JA TAIMIKONHOITO PUUKAUPPASOPIMUS Syysistutuksella merkittäviä etuja ELO-SYYSKUU ON HYVÄÄ aikaa kuusentaimien istuttami seen. Syksyllä taimet ovat jämäkämpiä, ja niiden käsitte ly on helpompaa. Myös taimien vedentarve on syksyllä pienempi, koska kasvu on jo pysähtynyt ja maaperässä on luontaisesti kosteutta. Tutkimusten mukaan syysistutus sopii hyvin kuuselle ja koivulle. Kumppaninamme hyödyt hinnantarkistusedusta KUN TEET PUUKAUPAT joulukuun ja toukokuun välisenä aikana, hinnantarkastusetu takaa sinulle hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun. Hinnantarkis tusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Hoidettu metsä tuottaa hyvää Syksyn vinkit 11 OIKEIN AJOITETULLA TAIMIKONHOIDOLLA nopeutat arvokkaiden tukkipuiden kasvua, minimoit metsän hoidon kustannukset ja saat hakkuutuloja nopeammin. Hoidettu metsä toimii myös tehokkaana hiilinieluna ja sen virkistysarvo paranee. Tarvitsetko taimikollesi hoitoa vielä ennen talvea? Pyydä tarjous! www.upmmetsä.fi > Metsäpalvelut > Taimikonhoito SIJOITUSRATKAISUT Uusi osakesäästötili käyttöön 2020 OSAKESÄÄSTÖTILIN TAVOITTEENA ON edistää kotitalouksien ja ylipäänsä yksityissijoittajien aktiivista säästämistä ja sijoittamista. Yksityissijoittajat voivat avata osakesäästö tilejä vuodesta 2020 alkaen. Tilille voi siirtää rahaa enintään 50 000 euroa ja sijoittaa sitten valitsemiinsa pörssiosakkeisiin tai monenkeskisessä kaupankäyntijär jestelmässä kaupankäynnin kohteena oleviin osakkei siin (Suomessa esimerkiksi First North kauppapaikka). Sijoittaja maksaa veroa sijoitusten tuotoista vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa tililtä rahaa. Toisin sanoen tilin sisällä veroa ei vielä makseta osingoista ja myyntivoi toista. Osingot ja myyntivoitot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä ilman, että välissä menee veroa, jolloin sijoittaja pääsee pitkällä aikavälillä hyötymään paremmin korkoa korolle ilmiöstä. 50 000 euron raja koskee tilille siirrettä vän rahan määrää. Sijoitusten arvo voisi nousta tätä suu remmaksi tai laskea tätä pienemmäksi. Yhteistyökumppanillemme Nordnetille on tulossa osakesäästötili. www.nordnet.fi/osakesaastotili LANNOITUS Metsänlannoituksesta kannattaa sopia myös syksyllä VIIME AIKOINA ON yleistynyt, että seuraavan vuoden lan noituksista sovitaan hyvissä ajoin syksyllä. Aiemmin so pimukset lannoituksesta ovat painottuneet alkuvuoteen, kyseisen levityskauden alkuun. Perinteisesti lannoitemark kinoilla, niin pellon kuin metsänkin, raakaaineen hinnat vaihtelevat vuodenkin sisällä useamman kerran. UPM on tehnyt hyviä sopimuksia lannoitevalmistajien kanssa pitkäaikaisen yhteistyön ja säännöllisten omien metsien lannoituksien myötä. Näin UPM Metsänlannoituksesta kannattaa sopia myös syksyllä. Metsänlannoitus on metsä talouden tuottoisimpia sijoituksia.
12 METSÄN HENKI 3/19 Oikeat OIKEAAN AIKAAN TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVAT UPM METSÄ JA JASKA POIKONEN Hyvä metsänhoito varmistaa, että metsä pysyy tuottavana ja siitä voi nauttia monipuolisesti koko sen kasvun ajan päätehakkuuseen asti. työt
M etsänomistajalle hoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuus tuo taloudellista hyötyä monella tavalla. Metsänhoitoon tarvittava työmäärä on pienempi, sillä hyvin hoidetussa metsässä eri työvaiheet on helpompi tehdä ja puu helpompi korjata. Puumäärät hehtaarilta kasvavat, ja oikein hoidettu metsä tuottaa jatkuvasti puuta myös harvennushakkuina. Hyvin hoidetun metsän virkistyskäyttö on mieluisampaa, ja metsä on myös vastustuskykyisempi tuhoille. Oikein hoidetusta metsästä saa päätehakkuussa hyvälaatuista tukkipuuta huomattavasti enemmän kuin huonolle hoidolle jätetystä metsiköstä. Hoitotoimenpiteiden tekeminen ajallaan on erityisen tärkeää metsän elinkaaren alussa. Ajallaan suoritetulla varhaisperkauksella voidaan minimoida nuoren metsän hoitokustannukset ja varmistaa taimikolle parhaat kehitysja kasvuolosuhteet. ”Hakkuuaukean muut kasvit kilpailevat taimien kanssa vedestä, ravinteista ja auringonvalosta, joten on tärkeää varmistaa, että viljellyt taimet saavat hyvän kilpailuaseman”, metsäjohtaja Anna Rakemaa Metsäkeskuksesta sanoo. ”Varhaisperkaus kannattaa tehdä kylvömänniköissä noin puolen metrin taimikossa, ja istutushavupuille metrin kohdalla. Tällöin toimenpide on kustannustehokkaimmillaan.” 13
14 METSÄN HENKI 3/19 Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan ajallaan tehty varhaisperkaus voi lisätä kuusentaimien kasvua 20–30 prosenttia sekä puolittaa tulevan taimikonhoidon kustannukset. Rakemaa muistuttaa, että myös tässä vaiheessa oikea ajoitus on tärkeää. ”Mikäli oikeasta taimikonhoidon ajankohdasta myöhästyy vuodellakin, voi hehtaarikohtainen kustannus koitua huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi jos taimet joutuvat olemaan tiheässä taimikossa liian pitkään, niiden paksuuskasvu heikkenee.” Sijoitus tulevaisuuteen Varhaisperkaus ja taimikonhoito ovat pitkän tähtäimen investointeja, jotka voivat antaa erinomaisen tuoton. Luonnonvarakeskuksen mukaan esimerkiksi istutuskuusikoissa oikea-aikaisten taimikonhoitotoimenpiteiden tuotto voi olla yli viisi prosenttia. Paremmin kasvava puusto järeytyy hyvin ja lyhentää metsän kiertoaikaa. Anna Rakemaa muistuttaa, että taimikon varhaishoitoon voi hakea Metsäkeskuksen kautta ns. Kemera-rahoitusta. Tuki on tarkoitettu yksityisten metsänomistajien metsänhoidon tukemiseen, ja sitä myönnetään taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Myös nuoren metsän hoitoon on saatavilla tukea. Vaihtoehtoja metsänomistajalle Metsälain uudistuminen vuonna 2014 toi metsänomistajalle aiempaa enemmän joustavuutta oman metsänsä käyttämiseen. Laki toi mahdollisuuden muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, jossa koko metsää ei päätehakata samalla kertaa. Anna Rakemaan mukaan eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta hyödynnetään jo jonkin verran. ”Monessa kohteessa pystytään tekemään voimakkaampia yläharvennuksia kuin aiemmin. Lehtipuusekoituksen jättäminen kohteeseen tekee metsästä kestävämpää, kun ei olla vain yhden puulajin varassa. Toisaalta lehtipuuston poistaminen voi myös vähentää hirvien kiinnostusta alueeseen sekä edistää nuoren metsän järeytymistä.” ”Jos taimet joutuvat olemaan tiheässä taimikossa liian pitkään, niiden paksuuskasvu heikkenee." ANNA RAKEMAA HOIDETTU METSÄ SITOO HIILTÄ MONI METSÄNOMISTAJA POHTII, miten eri metsänhoidon toimenpiteet vaikuttavat hiilinieluna toimimiseen. Tutkimusten mukaan hiiltä sitoo ilmakehästä parhaiten hyväkasvuinen metsä. Toisaalta hiilen kannalta olennainen tekijä on hiilivaraston määrä ja sen muutos. Runsaspuustoisessa vanhassa metsässä kasvu on hiipunut, eli metsässä on iso hiilivarasto, mutta se ei enää sido lisää hiiltä ilmasta. Pitkällä aikavälillä suositusten mukaan hoidettu talousmetsäalue sitoo hiiltä huomattavasti enemmän kuin merkittävästi yli-ikäinen puusto. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen rohkaisee metsänomistajia ajattelemaan myös omia metsiään laajemmasta näkökulmasta. ”Monesti hiiliasioita pohditaan yksittäisen metsikön tasolla, mutta useimmilla metsänomistajilla on monenikäistä ja -tyyppistä metsää. Hiilitasapainon ratkaisee kokonaisuus, ei se mitä yhdessä metsikössä tapahtuu.” Hynysen mukaan nykymuotoinen suomalainen metsänhoito ei ole maapallon hiilitasapainon kannalta haitallista toimintaa. Viimeisen 50 vuoden aikana Suomen metsävarat ovat lisääntyneet merkittävästi, ja metsien kasvu on tällä hetkellä noin kaksinkertaista verrattuna sotien jälkeiseen aikaan. ”Kasvusta voidaan ilmastonmuutoksella selittää noin kolmannes, mutta loput ovat onnistuneen metsänkäsittelyn ja -hoidon tulosta. Jos näitä panostuksia ei olisi tehty koko maan tasolla, olisivat metsiemme kasvu ja puuston määrä huomattavasti nykyistä vähäisempiä.”
15 Kysyntää riittää tulevaisuudessakin Päätehakkuun lähestyessä metsänomistaja joutuu pohtimaan oikeaa aikaa puukaupan tekemiselle. Moni pohtii myös sitä, mikä on ilmaston kannalta paras ratkaisu. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynysen mukaan metsän kiertoajan pidentäminen voi olla perusteltua molemmista näkökulmista, mutta puuston vanheneminen tuo myös riskejä. ”Erityisesti kuusikoissa juurikääpä, myrskytuhot ja kaarnakuoriaiset iskevät helposti yli-ikäiseen metsään. Männiköissä kiertoajan pidentäminen voi olla turvallisempaa ja myös hiilitalouden näkökulmasta perusteltua, sillä järeämmästä puusta suurempi osa päätyy pitkäkestoisten tuotteiden materiaaliksi. Toisaalta taloudelliset seikat kannattaa miettiä huolella, sillä puuston kasvattaminen vanhemmaksi ei välttämättä ole optimaalista puumarkkinoilta saatavien myyntituottojen kannalta.” Suomeen on kaavailtu lähivuosina useita mittavia sellutehdashankkeita. Metsänomistajalle tämä kehitys varmistaa suurella todennäköisyydellä sen, että puulle tulee olemaan kysyntää jatkossakin. ”Luultavasti kaikki kaavaillut hankkeet eivät toteudu, mutta mikäli näin kävisi, niin viimeistään siinä vaiheessa JALOSTETTU LAJIKE KASVAA NOPEAMMIN KUN METSÄNOMISTAJA ON tehnyt päätöksen uudistaa metsänsä kylvämällä tai istuttamalla, kannattaa varmistaa, että käytössä on paras mahdollinen siementai taimiaines. Tutkimustulosten mukaan jalostetun männynsiemenen kasvu on 10–20 prosenttia nopeampaa kuin maatiaissiemenellä, ja kuusella lukemat ovat samansuuntaisia. ”Metsäalan ammattilaisen kanssa kannattaa käydä huolella läpi, millä siemenillä tai taimilla metsä uudistetaan”, ohjeistaa Luonnonvara keskuksen Jari Hynynen. ”Hintaero ei ole merkittävä, ja nopeamman kasvun lisäksi oikein valitusta jalostetusta siemen alkuperästä uudistettu metsä myös sopeutuu paremmin muuttuvaan ilmastoon.”
16 METSÄN HENKI 3/19 metsäteollisuuden on tuotava puuta ulkomailtakin – tai kantohintojen on oltava sellaisella tasolla, että puuta voidaan ottaa talteen sellaisistakin kohteista, jotka eivät nykyisellään ole kannattavia.” Oikea hoito tuo tuottoa Taloudellisesta näkökulmasta metsänomistajan kannattaa suunnata investoinnit sinne, missä sijoitukselle saa parhaan tuoton. Tärkeintä on ajoittaa oikein toimenpiteet puuston elinkaaren alkuja loppupäässä. ”Istutustaimikko kannattaa hoitaa mahdollisimman aikaisin, jotta saadaan paras hyöty puiden kasvukyvystä. Toisaalta etenkin kuusikoissa päätehakkuuta ei kannata kohtuuttomasti viivyttää, varsinkaan jos alueella on juurikääpää”, toteaa Jari Hynynen. Hynynen arvioi, että Suomen metsistä voitaisiin kestävästi hakata nykyistä enemmän puuta, aina noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. ”Toki tulee huomioida muutkin näkökulmat kuten luonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilinielut, mutta joka tapauksessa kasvua voidaan valtakunnallisesti vielä lisätä paljonkin metsänhoidollisin keinoin. Taloudellisen näkökulman lisäksi metsän muutkin käyttöarvot tulee varmistaa, mutta mahdollisuuksia on paljon, jos toimenpiteet kohdistetaan oikein ja tehdään ajallaan.” Myös UPM Metsän Heikki Kalvila korostaa, että metsän tuotto pohjautuu toimenpiteiden onnistuneeseen valintaan ja ajoitukseen. ”Metsänomistajan ei tarvitse jäädä epätietoiseksi, millä toimenpiteillä ja miten ajoitettuna hän voi varmistaa, että metsä pysyy elinvoimaisena ja tuottavana. Metsänomistajille on tarjolla monipuolisia palveluja tuottavaan metsän kasvatukseen sekä puukauppaan. Kumppanuusasiakkaillamme on käytettävissä myös henkilökohtainen metsäasiakasvastaava”, Kalvila vinkkaa. ”Taloudellisen näkökulman lisäksi metsän muutkin käyttöarvot tulee varmistaa, mutta mahdollisuuksia on paljon, jos toimenpiteet kohdistetaan oikein ja tehdään ajallaan.” JARI HYNYNEN TUKI TAIMIKON VARHAISHOITOON METSÄKESKUKSEN KAUTTA VOI hakea tukea taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä taimikon yllä kasvavan verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Tukea on haettava kirjallisesti ennen toimenpiteen aloittamista. Työn voi aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen. • Haettava kerralla vähintään 1 hehtaarille • Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 ha • Taimikon keskipituus työn jälkeen 0,7–3 m • Poistuma vähintään 3 000 runkoa/ha, pohjoisessa vähintään 2 000 runkoa/ha • Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa/ha • Hoitoja kunnossapitovelvoite 7 vuotta www.metsakeskus.fi
Vieraskynä MAIJA VETELÄSUO Metsänomistaja Tampere Metsätieto raivaa uhkakuvia takaavat metsänomistajalle parhaan tuoton, ja niiden ansiosta metsä voi hyvin. Metsätoimijat voivat rakentaa luottamusta vastuulli seen metsien hoitoon sekä omilla toimillaan että yhdes sä. Pitää miettiä, miten monipuolista tietoa metsästä ja sen loputtomista mahdollisuuksista voidaan saada leviämään. Tietoja ja erilaisia näkemyksiä vertailemal la ihmiset pystyvät parhaiten muodostamaan mielipi teensä. Vain tiedolla voidaan raivata ennakkoluuloja ja karsia uhkakuvia. Samalla varmistetaan, että metsät ja metsäluonto ovat meille tulevaisuudessakin sekä hen kinen että taloudellinen voimanlähde. PE TR A K O TR O 17 K eskustelu suomalaisten metsien tulevaisuudesta hämmentää. Erityisesti se, miten voimakkaasti otetaan kantaa hatarien mielikuvien perusteella metsien hoitoon ja niiden hyödyntämiseen. Asiat ovat kuitenkin monisyisiä, eikä yhtä totuutta ole. Se on näh ty esimerkiksi keskustelussa avohakkuista ja jatkuvas ta kasvatuksesta. Uhkakuvat leviävät, vaikka Suomessa metsiä on kaikkien ulottuvilla, niitä hoidetaan pääosin hyvin ja niiden varaan rakentuu iso osa Suomen kan santaloutta ja hyvinvointia. Onkohan käynyt jo niin, että ihmisten aito yhteys metsään ja metsäluontoon on ohentunut ja myös tieto metsien taloudellisesta merki tyksestä Suomelle on rapistunut. Metsäihmisten – metsänomistajien, metsä ammattilaisten, teollisuuden edustajien – ei enää kannata luottaa siihen, että avohakkuun nähdessään katsoja uskoo, että samalla on mietitty, miten metsä uudistetaan ja miten sitä jatkossa hoidetaan. Kiistämättä huonosti suun nitellut hakkuut tai retuperälle jätetyt metsät vähentävät luottamusta kestävään metsätalou teen. Silti on pysäyttävää, että moni nuori ja ai kuinenkin kokee ahdistusta siitä, että Suomen metsät ovat hakkuiden vuoksi tuhoutumassa. Tienvarressa avautuva hakkuualue on kieltä mättä musertava näky, jos ei tiedä, että muuta man vuoden kuluttua siinä kurkottaa kaunis uusi metsä eikä hiilinielu todellakaan kadonnut iäksi. Mutta enää ei palata idylliin, että tarina met sästä, metsäluonnosta ja metsän merkityksestä siirtyy kuin itsestään sukupolvelta toiselle. Metsätoimijoiden olisi aika herätä yhdessä miettimään, miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa, ei julistamalla omaa totuutta vaan viestiä avoimesti, tarjoamalla rohkeas ti monipuolista tietoa ja aitoja kokemuksia metsästä. Pitää ideoida uusia kanavia ja keino ja tavoittaa erityisesti nuoret, jotka tulevaisuu dessa päättävät metsistä ja elävät metsistä. Vaikka metsät ovat jonkin henkilön, perheen tai yhteisön omaisuutta, ne ovat tavallaan kaik kien omaisuutta. Ihmisten on voitava luottaa sii hen, että metsästä huolehditaan vastuullisesti. Yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsästään mutta hoitaa silti metsäänsä hyvin. Valitettavasti on myös metsänomistajia, jotka eivät välitä hoitaa metsä omaisuuttaan huolella eivätkä osaa tai halua turvautua metsäammattilaisten apuun. Ajoissa tehdyt hoitotyöt ”Yhä useampi metsänomistaja asuu kaukana metsästään, mutta hoitaa silti metsäänsä hyvin.”
B A C INFOGRAFIIKKA JA TEKSTIT AVIDLY TARKASTI MITASSA Hakkuukonemittaus on vallitseva puutavaran mittaustapa UPM Metsän pystykaupoilla. Laki puutavaran mittauksesta asettaa vaatimukset hakkuukonemittauksen tarkkuudelle ja määrittää myös toimenpiteet luotettavan ja läpinäkyvän mittatarkkuuden ylläpidolle. UPM Metsän leimikolla varmistetaan joka päivä, että hakkuukone on tarkasti mitassa. Hakkuukonemittauksen eli motomitan tarkkuuden varmistaa hakkuukoneen kuljettaja monin keinoin. Pituusja läpimittalaitteen toiminta varmistetaan jokaisen työvuoron alussa, minkä lisäksi mittalaitteiden tarkkuutta seurataan jatkuvasti hakkuun edetessä. Motomitan tarkkuuden varmistaa myös ulkopuolinen taho vähintään kahdesti vuodessa. Koivu Mänty Kuusi Hakkuukoneen käytönaikainen mittatarkkuuden hallinta perustuu näyterunkoihin ja näistä valmistettuihin näytepölkkyihin. Hakkuukoneen mittalaite arpoo satunnaisella ajanhetkellä rungon, josta valmistettavien tukkien ja kuitupuiden tilavuus mitataan sekä motomitalla että mittasaksilla. Motomitan ja tarkistusmittauksen tuloksia verrataan toisiinsa ja motomittausta säädetään tarkemmaksi tarpeen niin vaatiessa. Näytepölkkyjä mitataan pääpuulajista vähintään 12 kpl viikossa. 12 kpl Näytepölkkyjä mitataan pääpuulajista vähintään viikossa. 18 METSÄN HENKI 3/19
B A C Puutavaran pituus ja läpimitta mitataan hakkuukoneen kouran mittalaitteilla ja puutavaran tilavuus lasketaan hakkuukoneen tietojärjestelmässä. Mittaustietojen tulostusta varten rekisteröidään hakattujen runkojen kappalemäärä (runkoluku) runkolajeittain (tukkija kuitupuurunko). Lisäksi rekisteröidään mittauserän tilavuus runkoja puutavaralajeittain sekä pölkkyjen kappalemäärä puutavaralajeittain. Mitattavan erän mittaustulos säilytetään mittalaitteen muistissa, kunnes koko erä on mitattu. Mittaustulokset siirtyvät hakkuukoneelta sähköisesti UPM:n tietojärjestelmään ja edelleen puukaupan mittaustodistukselle. A B C Metsäkoneen kuljettaja varmistaa omalla toiminnallaan oikean mittaustuloksen. Hän huolehtii jokaisessa työvuorossa mittalaitteen kunnosta ja tarkkuudesta. Hyvä lopputulos perustuu paljon myös siihen, että paikallinen kuljettaja tuntee paikalliset olosuhteet sekä käsiteltävän kohteen ominaisuudet. Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. Rungon mahdollinen kuoriutuminen sekä runkoon kertynyt lumi ja jää huomioidaan mittauksessa. Mittatarkkuuden ollessa kunnossa, on muukin työn laatu tavallisesti kunnossa. Korkealaatuisessa puunkorjuussa on priimaa mittatarkkuus, katkonta sekä korjuujälki. 19 LISÄTIETOJA Laki puutavaran mittauksesta 414/2013 Hakkuukoneen mittaustarkkuuden ylläpito. Puutavaranmittauksen neuvottelukunta. Suositus. 12.9.2018 Korkealaatuisessa puunkorjuussa on priimaa mittatarkkuus, katkonta sekä korjuujälki. Mahdollisimman hyvä mittaustarkkuus hyödyttää niin metsänomistajaa, puun ostajaa kuin hakkuukoneyrittäjää. Metsänomistaja on aina tervetullut vierailemaan hakkuutyömaalleen ja jututtamaan koneen kuljettajaa. Turvallisuusseikat tulee huomioida, eli soitto kuljettajalle ja huomiovaatetusta päälle.
UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | UPM Metsä -franchisingketju UPM Metsä -franchisingketju on nyt aloittamassa toden teolla toimintansa. Tällä hetkellä viiden yrittäjän ketju helpottaa metsätöiden saatavuutta ja lisää hoidettujen metsien määrää. Toimivan yrittäjäketjun uskotaan tuottavan hyötyä niin metsänomistajille, metsälle, paikalliselle yritys toiminnalle kuin UPM:llekin. TEKSTI TERHI PAAVOLA KUVAT UPM UUSIA VOIMIA Koko ketju metsänhoitoon ”TOIMINTA UPM METSÄN kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle. Tunnelma on todella positiivinen. On sellainen olo, että enää ei tarvitse tehdä näitä töitä yksin. Yhteistyö tässä mallissa on niin kiinteää kuin se vain voi olla. UPM Metsä on sekä yrittäjälle että asiakkaalle erinomainen selkänoja. Tunnen, että yritykseni on vahvasti osa UPM:ää.” ”Tämänkaltainen toiminta tuo yrittäjyyteen varmuutta ja uusia työntekijöitäkin tulevaisuudessa varmasti tarvitaan. Olen aina mielelläni palkannut metsäkoulusta harjoittelijoita, sillä ala tarvitsee uusia tekijöitä.” ”Metsä ja työ metsässä tarkoittaa minulle monipuolisuutta. Saan olla ihmisten kanssa, mutta nauttia myös luonnosta.” UUDET UPM METSÄ -FRANCHISINGKETJUN YRITTÄJÄT EERO-TAPANI KÄRKKÄINEN Keski-Suomen alue Toimipiste Jyväskylässä Positiivista tunnelmaa ”TÄSSÄ MALLISSA VAPAUS ja vastuu yhdistyvät. Saan omaan ja asiakkaiden käyttöön ison talon leveät hartiat. Tässä pienen yrityksen paikallistieto ja ketteryys yhdistyvät ison talon tietotaitoon ja toimitusvarmuuteen.” ”Metsänomistajan on helppo löytää meidän palvelumme, ja hän voi luottaa siihen, että työ tehdään laadukkaasti ja kaikkien sääntöjen mukaan, lisäksi paikallisesti.” ”Työhön metsässä kuuluu paljon muutakin kuin tukkilaisromantiikkaa. Siellä kohtaa ampiaispesät, vesisateet, kuraojat ja hikiset ukot. Arvostan korkealle jokaista metsätöistä elantonsa saavaa ja mielelläni kuljen nykyään töissä UPM -logo selässä.” MATTI JÄMSEN Viitasaaren metsäasiakasyksikkö Toimipiste Viitasaarella Ketterästi leveillä hartioilla JYVÄSKYLÄ VIITASAARI TAMPERE MIKKELI HÄMEENLINNA 20 METSÄN HENKI 3/19
21 ”MEILLE ON TÄRKEÄÄ palvella kaikkia metsänomistajia. Toimivan UPM Metsä -franchisingketjun avulla saamme lisättyä metsänhoidon laatua niin, että työt tulevat tehdyksi oikeaan aikaan oikeassa paikassa”, kertoo UPM Metsä -franchisingasiantuntija Elina Pitko. Hän uskoo, että uusi malli tuo win-wintilanteen kaikille osapuolille. ”Metsänomistaja saa tämän mallin avulla laadukasta työtä, usein jopa aikaisempaa edullisemmin.” Kun metsä hoidetaan oikeaan aikaan, se kasvaa nopeammin ja tuottaa parempilaatuista puuta. Myös virkistyskäytössä hyvin hoidettu metsä on mukavampaa kulkea. Elina Pitkon mukaan metsänomistaja hyötyy myös siitä, että ketjuyrittäjien takana on iso yhtiö. ”Se on takuu laadulle ja sille, että sovitut työt hoidetaan tehokkaasti kaikkien lakien ja asetuksien mukaan.” Uusi ketju ei sinällään muuta jo olemassa olevia asiakassuhteita. Esimerkiksi omat henkilökohtaiset metsäasiakasvastaavat jatkavat entiseen tapaan. Uusien yrittäjien myötä saadaan lisää työvoimaa erityisesti metsänhoitotehtäviin. Näin myös metsänomistajan on helppoa ja vaivatonta hankkia tutun yhtiön kautta apua oman metsänsä hoitamiseen juuri silloin, kun sille on tarvetta. Muutos koko metsänhoitoalalle Elina Pitko kertoo, että ketjuun mukaan lähteneet yrittäjät uskovat vahvasti, että franchisingtoimintamallin avulla yritysten kilpailukyky kasvaa. Kun yritysten taustalla on vahva ketjuohjaus, se tuo yrityksiin ison metsäyhtiön vahvan tuen. Yrittäjiä tuetaan esimerkiksi esimiestoiminnassa. Samalla valvotaan, että esimerkiksi tilaajavastuulain vaatimukset täyttyvät. Yrittäjät saavat myös turvallisuus-, ympäristöja laatukoulutusta sekä uusinta tietoa alan vaatimuksista. Sekä yrittäjien että UPM Metsän vahva näkemys on, että menestyvät metsäalan yritykset ovat tulevaisuudessa myös houkuttelevia työnantajia nuorille. ”Franchisingmalli tuo yrittäjälle turvaa eikä uusien työntekijöiden palkkaaminen ole niin suuren kynnyksen takana kuin silloin, kun yrittäjä toimii yksin.” ”TÄMÄ YHTEISTYÖMALLI ON yrittäjälle erinomainen mahdollisuus ja paikka kasvaa. Nuorta työvoimaa tarvitaan varmasti tälle alalle.” ”Suurimman hyödyn saa metsänomistaja. Uskon vahvasti siihen, että tällaisen yhteistyön avulla metsänhoitoon löytyy uusia näkökulmia, toimintatapamuutoksia ja boksin ulkopuolista ajattelua. Samalla tietysti myös ketteryys kasvaa.” ”Metsä on kiinnostava elementti ja luonteva työpaikka. Siihen on tutustunut jo lapsesta pitäen harrastusten kautta, joten metsä on aina lähellä sydäntä.” JUKKA KNIIVILÄ JA JAAKKO TIITTA Pirkanmaan alue Toimipiste Tampereella Ajattelua boksin ulkopuolelta Metsänhoitoon uskotaan UPM Metsä -franchisingmalli on ainutlaatuinen. Malli eroaa ulkoistamisesta tai alihankinnasta siinä, että toiminnassa mukana olevat yritykset ovat vahvan brändin alla ja toimivat tiiviissä synergiassa. ”Tämä on iso asia myös UPM Metsälle. Malli tuo meidän organisaatioon uutta väkeä, kun yritykset toimivat UPM Metsäbrändin alla”, Elina Pitko miettii. Mallin noin vuoden kestänyt pilotointi sujui erinomaisesti, ja siitä saatu palaute oli lähes yksinomaan kiittävää. ”Tätäkin mallia on tietysti kehitettävä jatkuvasti. Meidän pitää olla valmiita ohjaamaan ja tukemaan yrittäjiä ja pidettävä yllä jatkuvaa vuorovaikutusta.” Innostus UPM Metsä -franchisingmallista kertoo myös vahvasta uskosta metsäalan tulevaisuuteen. ”Uudenlaisia toimintatapoja kehittämällä ja jatkuvasti kehittymällä metsäalan tulevaisuus on varmasti valoisa”, Elina Pitko sanoo. www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/ artikkelit/mika-on-upm-franchising/ ”OLEN TYÖSKENNELLYT METSÄALALLA pitkään, yli 20 vuotta. Franchisingyrittäjänä keskityn töiden organisointiin ja yrityksen hallinnollisiin tehtäviin.” ”Metsänomistaja saa uuden palvelun kautta apua metsänhoitoon. Olen vahvasti sitä mieltä, että metsä kannattaa aina hoitaa ajoissa. Varhaisperkaus on tärkein toimenpide saada metsä kuntoon ja tuottamaan.” ”Olen lapsesta asti viihtynyt metsässä. Ensin omien vanhempieni kanssa marjaja sienestysreissuilla. Nyt oman perheen kanssa metsästä ja sen antimista nauttien.” ESA KURONEN Etelä-Savo Toimipiste Mikkelissä Metsä kannattaa hoitaa ajoissa ”VAHVA TUKI JA hyvä verkosto ovat franchisingyrittäjälle todella tärkeitä. Nautin asiakaspalvelusta, ja yhteistyössä asiat hoituvat. Tykkään tehdä metsänomistajien kanssa töitä. Minulle on myös tärkeää, että omat työntekijäni viihtyvät työssään.” ”Metsä on minulle sekä toimeentulon lähde että virkistyspaikka. Retkeilin jo lapsena paljon metsässä. Myös metsän omistajien kannattaa muistaa, että virkistyskäyttö on yksi metsän tärkeistä arvoista. Kun metsän hoitaa hyvin, myös sen monikäyttöisyys esimerkiksi marjastukseen paranee.” TUOMAS SAARENPÄÄ Etelä-Suomi Toimipiste Hämeenlinnassa Yhteistyöllä asiat hoituvat
22 METSÄN HENKI 3/19 Metsänomistajuus innosti Hanna Ärlingin alan opintoihin. Hän haluaa perustaa oman näkemyksensä metsien hoidosta tietoon ja metsien tuntemiseen. METSÄNHOITOA faktapohjalta TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA Metsänomistaja Hanna Ärling ja metsäasiakas vastaava Harri Salmensuo asialinjalla – kun metsänomistaja opiskelee alaa ja asuu metsänsä keskellä, keskusteluissa on helppo päästä suoraan asian ytimeen.
JÄMSÄ Hanna Ärling omistaa metsää Jämsässä. 23 H anna Ärlingistä tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksella vuonna 2014. Hanna ja hänen puolisonsa Jarno olivat joka tapauksessa päättäneet asua kotiseudulla Jämsässä, ja huolellisen harkinnan jälkeen Hannan kotitilalle asettuminen vaikutti juuri sopivalta ratkaisulta. Tekemistä on sen jälkeen ollut yllin kyllin: metsien hoito ja peltojen viljely, niihin liittyvät paperityöt, talon ja pihapiirin kunnostus… ”Sillä tavalla pitää asennoitua, että tämä on meille loppuelämän projekti. Talo on nyt remontoitu, mutta piharakennuksissa riittää tekemistä. Sama pätee tilan metsiin, jos niitä haluaa talousmetsinä hoitaa siihen tahtiin kuin ne kasvavat”, Ärling toteaa. Hannan eläkkeelle jääneet vanhemmat viimeistelevät lähistöllä hirsitaloaan, ja isä Martti auttaa mielellään tilan konetöissä, muun muassa maanmuokkauksissa ja metsäautoteiden kunnostuksessa. Koulusta pohjaa näkemykselle Sukupolvenvaihdos sai Ärlingin hakeutumaan metsäalan opintoihin. Vaikka hän on pienestä pitäen seurannut isänsä toimintaa metsän parissa, omistajuus nosti vastuut, velvollisuudet ja sitä myöten tiedon tarpeen aivan eri tasolle. Ärling otti opintovapaata
24 METSÄN HENKI 3/19 varsinaisesta työstään pankissa ja haki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun. Siellä hän suorittaa kaksivuotista metsätalousinsinöörin tutkintoa monimuoto-opintoina. ”En ole vaihtamassa alaa, vaan halusin luoda opiskelulla pohjaa, jotta voin muodostaa selkeän oman näkemykseni tästä hommasta: metsän kasvusta ja kasvattamisesta, puukaupasta, teollisuudesta ja ylipäänsä kaikesta, mitä metsänomistamiseen liittyy”, Ärling toteaa. Kun Hanna Ärling ja metsäasiakasvastaava Harri Salmensuo keskustelevat metsäasioista, juttu kulkee vankasti faktapohjalla. ”Tässä pihapiirissä on paljon tietoa. Hannan isä tietää, miten metsien kanssa on ennen toimittu. Hannan ja Jarnon ote taas on ennakkoluuloton ja kokeilevakin, ja he ovat selvästi hyvin perillä asioista”, Salmensuo luonnehtii. ”Kokeileva siis esimerkiksi siinä mielessä, että jatkuvaan kasvatukseen meillä lähdetään jossain määrin, koska siihen on jo olemassa sopivia kohteita”, Ärling jatkaa. Metsien hoidosta, käytöstä ja vaikutuksesta ilmastoon keskustellaan ja kirjoitetaan nykyään vireästi. Ärling kokee, että se tekee metsänomistamisesta mielenkiintoista: uutta tietoa tulee koko ajan, ja lähdekritiikki on tarpeen uutisia seuratessa. Jaksollisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta syntynyt väittely on saanut jopa huvittavia piirteitä, jos keskustelijat linnoittautuvat ehdottomasti vain toisen vaihtoehdon kannalle. ”Minun mielestäni se menee niin, että mitä monipuolisempaa, sen parempi. Jaksollinen ja jatkuva kasvatus tukevat toinen toistaan”, Ärling pohtii. Luontoarvot mielessä Valtaosaa tilan metsistä hoidetaan talousmetsänä, josta pitää saada myös tuottoa. Se ei sulje pois luontoarvojen vaalimista. Tilan liittäminen FSC®-sertifiointiin Koulu antaa tietoa, mutta metsään pitää myös syventyä – tarkkailemalla sen oppii tuntemaan. Tilaa hoitaa nyt järjestyksessään viides sukupolvi. Pihapiiriin kuuluva lampi saa vetensä lähteistä, ja niistä juontuu myös tilan nimi Lähdelepo.
25 (FSC®-C109750) on otettu hiljattain pohdittavaksi, mutta päätösten tekemisellä ei ole mitään kiirettä. Monimuotoisuus kun tulee jo selkäytimestä, ja perheessä on aina haluttu ottaa luontoarvot huomioon. Se näkyy niin riistapeltoina, pääskysten pesäpaikkojen järjestämisenä pihapiirissä kuin metsänhoidon käytäntöinäkin. ”Laki ja sertifiointi määrittelevät, mitkä ovat tärkeitä luontokohteita, mutta minulla on sen lisäksi takataskussa meille tärkeitä paikkoja, joita haluan säästää sellaisina kuin ne ovat”, Ärling sanoo. Lähin tällainen kohde on näköetäisyydellä talosta – pienen peltoaukean takana kohoavasta metsästä Ärlingin isä on poiminut tarvepuita ja tilalle on tullut luontaisesti uutta kasvustoa. Nuorempi polvi arvelee jatkavansa samaan tapaan. Ärling haaveilee, että pääsisi itse tekemään enemmän metsänhoitotöitä, mutta kolmen pienen lapsen äidillä aika on jokseenkin kortilla. Metsän ei silti pidä antaa odottaa. ”Jossain sanottiin hyvin, että metsänomistajan pahin virhe on luulla itsellä olevan tarpeeksi aikaa metsänhoitotöihin. Siksi meilläkin käytetään ulkopuolisten apua, jotta saadaan esimerkiksi taimikko hyvään kasvuun. Siitä se metsän elinvoimaisuus lähtee”, Ärling sanoo. UPM:ltä asiantuntija-apu Metsäasiakasvastaava Salmensuo ja metsänomistaja Ärling ovat tehneet yhteistyötä kaksi ja puoli vuotta, siitä lähtien kun Salmensuo tuli Jämsän seudulle töihin. Ilmari, Oiva ja Iida ristivät äitinsä Hemuliksi, kun koulutyöt innostivat tämän tutkimaan lähiympäristön luontoa tavallista tarkemmin. Kanat saavat kuljeskella pihalla mielensä mukaan. ”Meilläkin käytetään ulkopuolisten apua, jotta saadaan esimerkiksi taimikko hyvään kasvuun.” METSÄNOMISTAJA HANNA ÄRLING
26 METSÄN HENKI 3/19 www.youtube.com/ upmmetsa KATSO VIDEO ”Harrille on helppo soitella ja kysellä ihan mitä tahansa asiaa. Päätökset meillä tehdään itse, mutta haemme niihin UPM:ltä tukea ja näkökulmia”, Ärling sanoo. Kun siis viime kevättalven lumituhot laittoivat ison osan vanhaa kuusikkoa nurin, sopivinta ratkaisua mietittiin porukalla. Salmensuo tarjoaa asiakkaalleen vaihtoehtoja, mutta ottaa myös mielellään oppia tämän kokemuksista. ”Asiakkaan omaa metsäsuhdetta pitää kunnioittaa. Jos joku on ikänsä metsiään samoillut, hän todennäköisesti tietää ja tuntee ne parhaiten”, Salmensuo sanoo. Tilan UPM-yhteistyöllä on pitkät juuret. Jämsä on pienehkö paikkakunta, jolla on kaksi UPM:n tehdasta, ja koko suku on ollut monin tavoin tekemisissä yhtiön kanssa. Ärlingin lapsuusmuistoista nousevat etenkin ne päivät, kun puunostajat tulivat salkkuineen käymään. ”Lapsille se oli vähän kuin joulu, sillä ostomiehet toivat aina mukanaan ison laatikollisen piirustuspaperia ja ruutuvihkoja. Sitten he istuivat isän kanssa pirtin pöydän äärellä pitkän tovin ja me lapset seurailimme sivusta”, Ärling kertoo. Seuraava sukupolvi puolestaan saattaa aikanaan muistella äidin ”hemulointia”. Ärling on tutkinut opintojensa takia kotikonnuillaan monenlaisia kasveja, puita ja tuholaisia, usein lapset Ilmari, Oiva ja Iida seuranaan. Lapset nimesivät toiminnan Muumeista tutun kasvitieteilijän mukaan. ”Lapsia on voinut joskus jo vähän pitkästyttääkin, kun äiti kykkii puskissa ja haluaa tutkia vielä yhden jutun. Mutta se on aivan valtavan hauskaa ja kiinnostavaa!” Sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä ajallaan, jotta nuorempi polvi ehtii innostua metsästä ja metsänomistajuudesta. Metsä on kullakin omistajalla vain hetken lainassa, joten sitä pitää vaalia kauaskantoisesti. Metsänhoidossa on hyvä toimia suunnitelmallisesti, mutta joskus luonto yllättää. Pidä vakuutukset kunnossa! HANNAN AJATUKSIA METSÄN OMISTAMISESTA:
27 Kysymys & vastaus Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com Hyvät ja huonot lahonaiheuttajat Mitä hyvää laho saa aikaan metsissä? Kuollut, lahoava puuaines on hy vin tärkeää met säluonnon moni muotoisuudelle. Luonnontilaisissa metsissä on lahopuuta runsaasti, ja siksi monet metsälajit ovat sopeutuneet käyttämään lahopuuta resurssinaan. Täl laisia lajeja ovat esimerkiksi lahottajasienet, monet met sien hyönteiset sekä kolo pesijälinnut. Lahopuulla voi olla lajeille merkitystä elinympäristö nä tai ravintona. Hoidetuissa talousmetsissä lahopuuta on vähemmän, ja siksi monet sitä elääkseen tarvitsevat metsälajit ovat uhanalaistuneet. Onkin erittäin tärkeää huolehtia siitä, että myös talousmetsiin pääsee synty mään eri puulajeista koostuvaa ja eriikäistä lahopuuta. Monimuotoinen metsä on myös kestävämpi erilaisia tuhoja vastaan. Milloin ja miksi se ei ole hyväksi? Laho voi olla huono asia silloin, kun se aiheuttaa tuhoja taloudellisesti arvokkaille puille, eli lahottaa puita, joita olisi tarkoitus kasvattaa tukki ja kuitupuuksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos metsikkö on pahasti juurikäävän vaivaama. Juurikääpä onkin merkittävin puun paha lahottaja. Lahon vaivaamat puut ovat myös terveitä puita alttiim pia muille tuhoille, kuten erilaisille taudeille ja hyön teisille. Esimerkiksi kirjanpainajatuhot voivat usein ilmestyä juuri lahon heikentämiin puihin. Miten metsänomistajan kannattaa toimia, että hyvää lahoa syntyy, mutta huonoa ei synny? Luonnolle tärkeää lahopuuta syn tyy esimerkiksi metsään jätetyistä säästöpuista ja vaikkapa vesistöjen suojavyöhykkeille ja muiden arvok kaiden elinympäristöjen yhteyteen jätetyistä puista. Säästettäviksi puiksi kannattaa valita esimerkiksi raitaa, haapaa tai vikaisia havupuita. Nämä ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita, mutta taloudellisesti vähäarvoisia. On myös tärkeää, että talousmetsissä jo olevaa kuol lutta puuta ei korjata turhaan pois, vaan annetaan sen jäädä metsään. Huonon lahon välttämisessä tärkeintä on toimia oikein juurikäävän leviämisen riskialueilla. Kun näillä alueilla tehdään hakkuita toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana, on huolehdittava juurikäävän torjunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa kantojen käsittelyä kasvinsuojeluaineella hakkuun yhteydessä. Mikäli kohteella on juurikääpää, kannattaa harkita puulajin vaihtoa havupuusta lehtipuuksi, jos kyseessä on uudistushakkuu. On tärkeää, että metsätuhojen torjumiseen kiinnite tään huomiota, sillä tuhojen aiheuttamat taloudelliset menetykset voivat olla merkittävät. Kuollut, lahoava puuaines on hyvin tärkeää metsäluonnon monimuotoisuudelle. INKA MUSTA Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Juurikääpää torjutaan kantokäsittelyllä. JA N N E SK IN N A RL A / VA ST AV A LO .F I
28 METSÄN HENKI 3/19 METSÄN TUOTTO | Puumarkkinasivu TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVA HEIKKI RÄISÄNEN TIETOA ”PUUMARKKINASIVU ON YKSI suosi tuimmista UPM Metsän verkkosivuista. Sivulla on tuhansia kävijöitä kuukausit tain, ja sisällön parissa vietetään hyvä tovi. Haluamme tarjota monipuolista puumarkkinainformaatiota teknisesti ja visuaalisesti toimivana ratkaisuna”, ker too markkinoinnin suunnittelija LiisaMaija Vanhala. Sivusto tarjoaa tuhdin tietopaketin puukaupan suunnittelun avuksi. Alueel liset katsaukset kertovat paikallisesta puukauppatilanteesta ja tehtaiden puun käytöstä, ja mukana on neuvoja onnis tuneeseen puukauppaan. Uudistetun puukaupan hintatiedon avulla voi luoda hyvän käsityksen yleisistä puunhinta tasoista. Sivuston käyttäjän on helppoa puukaupan tueksi Mietitkö puukauppaa? Kokosimme puukaupan kaikki elementit yhteen paikkaan. Nyt puukaupan teko on aiempaa helpompaa. edetä puukaupan toimenpiteisiin jättä mällä tarjouspyyntö sähköisesti tai otta malla yhteyttä paikalliseen puunostajaan. Puukaupan voi halutessaan tehdä myös kokonaan verkossa. Metsä kertoo, milloin on puukaupan aika Sivustolla esitetyt puun hintatiedot pe rustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luken) julkaisemaan aineistoon Metsäteolli suus ry:n jäsenyritysten ja puun myyjien tekemistä puukaupoista. Ne kattavat 83 prosenttia yksityismetsien puukaupoista. Upmmetsä.fisivustolla on nyt siirrytty aiemmasta koko Suomea kuvaavasta puun hinnan esityksestä suuraluetasoille. Viikoittain päivittyvät hinnat ovat neljän 28 METSÄN HENKI 3/19 LIISA-MAIJA VANHALA ”Puumarkkinasivu on yksi suosituimmista UPM Metsän verkkosivuista. Sivulla on tuhansia kävijöitä ja sisällön parissa vietetään hyvä tovi.” Puumarkkinasivulla voit seurata esimerkiksi eri puulajien tukkipuun viikottaisia hintoja. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen dataan. Puumarkkinasivujen kautta pääset myös tekemään tarjouspyynnön.
29 edellisviikon keskiarvoja, ja näiden lisäksi on mahdollista tarkastella pidemmän aikavälin hintakehitystä. ”Esitetyt hinnat ovat keskiarvohintoja, eivät hintalupaus yksittäiselle leimikolle. Puukauppakohteen sijainti, puuston määrä ja järeys, korjuuja kuljetusolosuhteet ja hakkuutapa vaikuttavat hinnan muodostumiseen. Tarkan hinnan omaan leimikkoon saa kysymällä tarjouksen alueen metsäasiakasvastaavalta”, tähdentää puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. Kärkkäisen mukaan tällä hetkellä kysyntää on kaikelle puulle, joten metsänomistajan kannattaa tarjota kaikenlaisia puukauppakohteita myyntiin. PANU KÄRKKÄINEN ”Esitetyt hinnat ovat keskiarvohintoja. Tarkan hinnan omaan leimikkoon saa kysymällä tarjouksen alueen metsäasiakas vastaavalta.” 29 Puumarkkinakatsauksen voit valita oman metsäsi sijainnin mukaan. Katsauksen antavat kunkin alueen aluejohtajat. ”Pitkässä juoksussa hakkuumahdollisuudet kannattaa hyödyntää ajallaan, jotta metsä säilyy elinvoimaisena. Puumarkkinatilannetta on hyvä seurata, mutta pienet hintamuutokset eivät vaikuta metsätalouden kannattavuuteen. Tärkeää on varmistaa myös tulevat tuotot”, Kärkkäinen muistuttaa. www.upmmetsa.fi/puun-hinta
30 METSÄN HENKI 3/19 METSÄPALVELUT | Etämetsänomistajuus ETÄMETSÄN OMISTAJALLE Yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa kaukana metsästään. Lähellä ovat kuitenkin asiantuntijat, joiden avulla metsää voi hoitaa helposti etäältäkin. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT OLLI URPELA Apua 30 METSÄN HENKI 3/19
31 MITÄ TAIMIKOLLE KUULUU? Miten kuusik ko selvisi myrskystä? Moni metsänomis taja voi vain vetää saappaat jalkaansa ja lähteä selvittämään. Yhä kasvava joukko metsänomistajia ei kuitenkaan asu met sänsä lähellä, eikä kevätlumista kuoriutu va taimikko välttämättä houkuttele heitä viikonloppumatkalle satojen kilometrien päähän. ”Silloin on helpompaa pyytää meidän paikallista asiantunti jaamme käymään met sässä”, sanoo tuotepääl likkö Eija Kuusisto UPM:ltä. UPM:llä on koko maan kattava, 120 metsäpal velutoimiston verkosto, jotta jokaisen metsätilan lähellä olisi asiantuntija, metsäasiakasvastaava. Samainen verkosto varmistaa, että etämet sänomistajalla on asian tuntija myös kotinsa lähellä. Yhden kanssa tavataan lähimmäl lä toimistolla, ja toinen raportoi metsä tilalta. ”Toimistolla voi aina käydä juttele massa ja hakemassa neuvoa siihen, mi ten metsää kannattaa omistaa ja hoitaa. TAINA LAUTALA ”Tilasimme maan muok kauk sen ja istu tuksenkin UPM:ltä. Istutukseen menisi meiltä aloittelijoilta viikkokausia.” Keskustelu ja neuvot eivät maksa mitään. Sähköiset palvelut mahdollistavat myös videoneuvottelun paikallisen asiantunti jan ja metsänomistajan sekä lähitoimis ton välillä.” Kaupungissa paperitöitä – maalla metsätöitä UPM:n pääkonttorissa, Töölönlahden rannalla sijaitsee metsäpalvelutoimisto, joka palvelee pääkau punkiseudulla asuvia metsänomistajia. Helsin kiläinen Taina Lautala astui sinne ensimmäisen kerran kesällä 2018 neu vottelemaan puukaupois ta metsäasiakasvastaava Ella Kaivolan kanssa. Samalla he sopivat uuden metsäsuunnitelman laa timisesta. Viisikymppi sestä Lautalasta oli tullut metsänomistaja vuoden alussa, kun vanhemmat päättivät siirtää keskikokoisen metsä tilansa kahdelle tyttärelleen. Metsätila sijaitsee reilun 200 kilometrin päässä Längelmäellä, Pirkanmaalla. ”Olemme sopineet, että minä hoidan enemmän paperitöitä ja Längelmäellä teettää metsänhoidon UPM:llä jokaista yksityis kohtaa myöten tai hoitaa osan itse hakea neuvoja metsä asiakasvas taavalta, joka työskentelee lähimmässä toimistossa ja pitää yh teyttä kollegaansa metsän sijaintipaikkakunnalla pitää yhteyttä asian tuntijoiden kanssa kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse tai chat palvelussa käydä kotipaikkakuntan sa asiakastilaisuuksissa tapaamassa asiantuntijoi ta ja muita metsänomis tajia sekä keräämässä tietoa ajankohtaisista aiheista, kuten jatkuvan kasvatuksen menetelmäs tä tai yhteismetsistä. ETÄMETSÄNOMISTAJA VOI FAKTAA METSÄNOMISTAJISTA TRENDIT METSÄNOMISTAJAKUNNASSA: Kaupungistuminen Ikääntyminen • Halu ja tarve kokonaisvaltaiselle palvelulle lisääntyy 31 % metsänomistajista ei asu metsätilansa sijaintikunnassa 54 % metsänomistajista asuu maaseudulla 19 % asuu taajamassa tai pienessä kaupungissa 27 % asuu yli 20 000 asukkaan kaupungissa LÄHDE: METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUS ”SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA” VUODELTA 2010.
32 METSÄN HENKI 3/19 H EI K K I RÄ IS Ä N EN asuva sisko hoitaa käytännön töitä mie hensä kanssa. Ja isäkin osallistuu yhä. Hän kävi katsomassa hakkuita, kun konekuski soitti ja sanoi aloittavansa työt”, Lautala kertoo. Hän itse on tähyillyt metsässä ennen kaikkea sieniä, mutta viime syksynä katse nousi jo korkeammalle. ”Lähdin mukaan, kun paikallinen metsäasiakasvastaava Tuomo Jokinen kävi rajaamassa leimikoita. Käveltiin muutama kuvio läpi ja laitettiin mer kit. Oli mielenkiintoista katsoa, kuinka kuvioita merkataan.” Toimistolla katsellaan kokonaiskuvaa Jos Taina Lautala ei ehtisi Längelmäelle tai jos maastokäynnit eivät edes kiinnos taisi häntä, hän voisi hoitaa – tai hoi dattaa – metsäänsä täysin Ella Kaivolan kautta Helsingistä käsin. ”Kokoan aina seuraavaksi vuodeksi selkeän paketin siitä, mitä metsässä kan nattaisi tehdä ja mitä tuloja ja menoja on odotettavissa. Sen perusteella metsän omistaja voi sitten valita, mitä toimen piteitä toteutetaan ja kuinka ne toteu tetaan”, Kaivola sanoo. Hän muistuttaa, että tarjouksia esimer kiksi taimikon hoidosta tai puukaupasta voi tilata myös UPM Metsän verkkopal velusta. Tapaamisten välillä metsänomistaja voi seurata töiden edistymistä metsäsuunni telmasta, jota UPM päivittää verkkopal veluun. Lautalan metsäsuunni telmassa näkyy jo, että osa viime vuonna tilatuista hak kuista on tehty ja osa odot taa vuoroaan. ”Tilasimme maanmuok kauksen ja istutuksenkin UPM:ltä. Istutukseen meni si meiltä aloittelijoilta viik kotolkulla. Mutta esimer kiksi taimikkoa haluamme hoitaa itse. Siskonmies rai vaa mielellään kuntoiluhar rastuksenaan, ja varmaan minäkin vielä osallistun. Ainakin kuvitte len, että joskus olisi siihen aikaa.” Aikaa päivätöissä käyvillä sisaruksilla on kieltämättä melko vähän, koska suku polvenvaihdos ei tuonut heille pelkkää metsätilaa vaan myös maatilan vehnä ja kaurapeltoineen. METSÄPALVELUT | Etämetsänomistajuus ELLA KAIVOLA ”Tärkeintä on, että metsää ylipäänsä hoidetaan, jotta se pysyy terveenä ja kasvaa hyvin.” ”Viljelijän tukiin liittyviä asioita on helppo hoitaa etänäkin, ja vanhemmat ovat auttaneet muun muassa paikallisissa hankinnoissa.” Kohti metsänomistajan tavoitteita Kun kumppanuus UPM:n kanssa alkoi, Lautala tarttui sen tarjoamaan FSC® ryhmäsertifiointiin (FSC®C109750). ”Olen huomannut Saksassa käydessäni, että siellä tavallistakin kuluttajaa voi kiin nostaa, onko tuote FSC®puusta valmis tettu. Ja puukaupoissa FSC®sertifikaatti nostaa hintaa”, hän perustelee. Hän mää rittelee itsensä talousmetsän kasvattajak si, joka haluaa metsästään tuottoja luon toarvot huomioiden. Kaivola pitää tärkeänä, että metsän omistaja kertoo, mikä hänen päätöksiään ohjaa ja mitä hän tavoittelee. ”Osa haluaa tasaista tulo virtaa, kun taas joku haluaa nopeasti tuloja voidakseen maksaa perintöverot. Jol lekin on erityisen tärkeää, että metsään ei tule suuria aukkoja. Silloin selvitäm me, millaiset hakkuutavat kyseiseen metsään sopivat. Tärkeintä on, että metsää ylipäänsä hoidetaan, jotta se pysyy terveenä ja kasvaa hyvin.” Monesti Kaivola avaa metsänhoidon lisäksi omis tamisen eri vaihtoehtoja ja tarvittaessa ohjaa metsänomistajia vero ja lakiasian tuntijoiden puheille. ”Kaiken tämän ohessa saan kuulla iha nia tarinoita metsistä, jotka ovat ihmisille kovin rakkaita, vaikka ne olisivat kauka nakin.” Helsinkiläinen Taina Lautala omistaa metsää Längelmäellä. Hänen mielestään on erinomaista, että metsään liittyviä asioita voi hoitaa myös aivan kaupungin keskustassa.
H EI K K I RÄ IS Ä N EN 33 Lahjanluonteinen kauppa vastasi moneen tarpeeseen P uolisot Maija ja Veikko omistivat (½ ja ½) yh dessä 45 hehtaarin metsätilan, käyvältä arvoltaan 200 000 euroa. He olivat ostaneet tilan vuonna 1995 ja he olivat käyttäneet metsävähennyksen koko naan. Ajatus metsätilan siirrosta nuoremmalle polvelle oli kytenyt jo jonkin aikaa. Lapsia heillä on kaksi, Liisa ja Matti. Perheessä oli yhdessä keskusteltu siitä, että metsätila siirrettäisiin Liisalle, koska sisarusten yhteis omistus haluttiin välttää. Maija ja Veikko tarvitsivat tilasta matalahkon kauppahinnan, josta osa jäisi heille itselleen ja osan he lahjoittaisivat Matille. Maija ja Veik ko halusivat asettaa kauppahinnan selvästi alle käyvän arvon, ettei tilalainan maksaminen metsän tulevilla tuotoilla veisi Liisalta kovin monia vuosia. Metsätila päädyttiin myymään Liisalle 80 000 euron kauppahinnalla, jolloin osa luovutuksesta oli vastikkee ton ja Liisalle molemmilta vanhem miltaan lahjaa. Liisa otti pankki lainaa ja maksoi kauppahinnan kaupantekopäivänä. Maijan ja Veikon tilan myynnistä saama luovutusvoitto oli verovapaa, koska he olivat omistaneet har joittamaansa metsätalouteen kuuluneen metsäkiinteistön yli 10 vuotta ja ostajana oli heidän lapsensa. Kaup pahinnasta Maija ja Veikko pitivät itsellään 30 000 euroa ja lahjoit tivat Liisan vel jelle, Matille, 50 000 euroa. 33 Verotuksessa lähdetään siitä, että jos sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta, kat sotaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero lahjaksi. Näin ollen Liisa sai molemmilta vanhemmilta 60 000 euron arvoisen lahjan, yhteensä 120 000 euroa, josta koitui hänelle lahjaveroa yhteensä 10 600 euroa. Liisan maksettava varainsiirtovero oli (0,4 x 80 000 €) 3 200 euroa. Kauppahinnan ja varainsiirtoveron perusteella metsävähennyspohjaa Liisalle muodostui 49 920 euroa. Matille lahjaveroa koitui kahdesta 25 000 euron raha lahjasta yhteensä 3 400 euroa. Liisalle lahjanluonteisen kaupan verokustannukset olivat yhteensä siis 13 800 euroa ja aikanaan tuleva verosäästö metsävähennyk sen (0,3 x 49 920 €) kautta puun myyntiverotuksessa on 14 976 euroa. Järjestelyssä Liisa sai lahjana omaisuutta 120 000 euron ja Matti 50 000 euron arvosta. Koska lahjananta jat halusivat, että viimeistään heidän kuoltuaan pääsee Matti suurin piirtein samaan asemaan Liisan kanssa, tekivät Maija ja Veikko lahjoituksissa määräykset e nnakkoperintöratkaisusta, jossa Matti voi perinnön jaossa vaatia ottamaan laskennallisena eränä huomioon Liisan saaman 70 000 euron ennakkoperinnön. Liisa saa silloin perintöä tämän verran vähemmän. Myös perintöverotuksessa ennakkoperintö lisätään kuolinpesän varoihin, joista määrätään perintövero. Perintöveron progression takia perintövero yleensä hieman kiristyy, vaikka perintöverotuksessa huomioon otettavista lahjoista maksettu lahjavero otetaan huo mioon vähennyksinä perintöverosta. Maijalta ja Veikolta on jäämässä myös muuta va rallisuutta perittäväksi. Jäämistösuunnittelu yleensä edellyttääkin, että perinnönjättäjän reaalinen jäämistö voidaan kohtuullisesti arvioida. HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä 33 Laki & asiantuntija 33
34 METSÄN HENKI 3/19 www.youtube.com/ upmmetsa KATSO VIDEO
35 TEKSTI JA KUVAT JASKA POIKONEN METSÄHOMMISSA Miksi heinäämistä tehdään? Taimikon heinäämisellä pyritään turvaamaan istutetun taimen kasvaminen tehokkaasti, ilman häiriötekijöitä. ”Ideana on tehdä taimelle tilaa kasvaa. Syksyllä heinä kaatuu taimen päälle ja kasvu saattaa tukahtua”, kertoo UPM:n metsätalousasiantuntija Timo Lassila. Hän näyttää taimikosta paikkoja, joissa kesän aikana pitkäksi kasvaneesta heinikosta pilkistää kuusentaimia. ”Nuoressa kuusentaimessa on valtava kasvupotentiaali. Kun metsän kasvumahdollisuudet varmistaa, pienenevät kulut myös metsänomistajalta.” Milloin on oikea ajankohta heinäämiselle? Heinääminen tehdään loppukesästä ja alkusyksystä. Silloin heinä on pisimmillään ja keväällä istutetut taimet ovat jo päässeet kasvuun. ”Jos heinää liian aikaisin, ehtii heinä kasvamaan uudelleen taimen päälle ja työ menee hukkaan.” Heinäämistarpeen kartoitus tehdään heti istutusvuonna. Taimikot on hyvä kiertää neljänä vuonna istutuksen jälkeen. ”Heinä kasvaa elinvoimaisessa maaperässä jopa kaksi metriä vuodessa”, Lassila kertoo. HEINÄÄ Heinät, vadelmat tai horsmat saattavat häiritä taimen kriittisten ensimmäisten vuosien kasvua. ja hengähdä Miten heinääminen tehdään? Käytännössä heinääminen tehdään yleisimmin joko polkemalla heinä tai leikkaamalla se viikatteella tai raivaussahalla. ”Sählymailaakin olen kuullut käytettävän. Työkalua tärkeämpää on se, että heinäämisen tekee. Leikkaaminen on toki tehokkain tapa pysäyttää taimikon heinittyminen.” Heinäämisen metsänomistaja voi tehdä itse tai sen voi tilata palveluna UPM:ltä. ”Aina ei ole aikaa heinäämiseen. Kun ottaa yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan, saa tilattua työn a lusta loppuun asti.” Metsätalousasiantuntija Timo Lassila näyttää, miten taimi tarvitsee tilaa kasvaa. Jos heinä kaatuu taimen päälle, taimen kasvu saattaa tukahtua.
OMA METSÄ MUKANASI Tee sähköistä puukauppaa, tilaa metsänhoitotöitä, katso ammattilaisten toimenpidesuositukset ja seuraa puukaupan etenemistä verkkopalvelussa, jossa metsäsuunnitelmasi ja metsäsi sopimukset ovat aina saatavillasi. TUTUSTU PALVELUUN www.upmmetsa.fi/verkkopalvelu Tee puukauppaa ja tilaa metsänhoitotöitä. Saat viestejä puukaupan etenemisestä. Sähköinen metsäsuunnitelma on aina saatavillasi. Metsäsi sopimukset ovat aina tallessa. Palvelun uudet ominaisuudet: