Kaupunkilainenkin voi elää metsästä 22 ETÄMETSÄNOMISTAJA LAURA SAVELA UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 3/17 Retkelle oikeaan vai virtuaaliseen metsään? 14 5 askelta sujuvaan sukupolvenvaihdokseen 28
ON TOUKOKUUN ALUN lämmin ilta pienen rehevän järven rantamilla. Naurulokit kirkuvat pesämättäillään, silkkiuikut korahtelevat soidinhuumassaan ja ruokokerttuset säksättävät. Huomio kiinnittyy taustalla kuuluvaan tasaiseen pulputukseen. Illan hämärtyessä pulputus voimistuu ja soidinmenoissaan äänteleviä viitasammakoita näkyy rantaruovikon seassa kymmenittäin. Viitasammakko on melko heikosti tunnettu laji, koska se on ulkonäön perusteella hankala erottaa yleisemmästä lajitoveristaan tavallisesta sammakosta. Parhaiten sen tunnistaakin pulputtavasta kurnutuksesta keväisin. Viitasammakko viihtyy kosteammissa elinympäristöissä kuin tavallinen sammakko, esimerkiksi kosteissa rantametsissä, soilla ja rehevissä kulttuuriympäristöissä. Ennen pakkasia syys–lokakuussa viitasammakot kerääntyvät monilukuisina talvehtimaan lampiin ja järviin, joiden matalilla rannoilla voi taas kevään tullen kuulla mystistä pulputusta. KUVA TEEMU HEINONEN / VASTAVALO.FI TEKSTI JUHA-MATTI VALONEN Viitasammakko METSÄKUVA 2 METSÄN HENKI 3/17
3 3 www.facebook.com/ metsamaailma Viitasammakko Rana arvalis Viitasammakko on 6–7 senttiä pitkä niittyjen, metsien, soiden ja puutarhojen asukki. Se suosii tavallista ruskosammakkoa kosteampaa asuinympäristöä. Viitasammakon ääni tuo mieleen uppoavan pullon ilmakuplien pulputuksen. Joidenkin mielestä ääni kuulostaa pieneltä haukkuvalta koiralta. Viitasammakkoa tavataan koko Suomessa. Se horrostaa talvet vesien pohjissa ja kutee huhti– toukokuun vaihteessa.
4 METSÄN HENKI 3/17 3/2017 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: Digitalisaatio tuo palveluihin uusia ulottuvuuksia myös UPM:llä 19 VIERASKYNÄ: Reijo Karhinen 27 KYSYMYS & VASTAUS: Kaikki asiakaspalaute on erittäin tervetullutta! 30 METSÄPALVELUT: Metsäasiakasvastaava tuntee niin metsät kuin metsänomistajatkin 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Metsälahjavähennyksen hyödyntäminen kannattaa PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 TERVETULOA UPM METSÄN KUMPPANIKSI UPM Metsän palvelumalli infogra?ikassa yhdellä silmäyksellä 22 SUKUPOLVIEN YHTEISTYÖ Savelan tilaa hoidetaan ja kehitetään jo 18. polvessa 34 VIERAILULLA METSÄSSÄ Miltä suomalainen metsätalous näyttää brittiasiakkaan silmin? ARTIKKELIT Metsäsienten satokauden on ennustettu jatkuvan myöhäiseen syksyyn saakka. ”VAIKKA PUUT KASVAVAT HITAASTI, METSISSÄ TAPAHTUU PALJON ASIOITA.” Mikko Väätäinen, Solita Oy 14
5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 LA U RA V ES A PÄÄKIRJOITUS Asiakas on aina oikeassa MARKKINOINNIN JA MYYNNIN vanha viisaus lähtee asiakkaasta ja hänen tarpeistaan. UPM Metsän asiakkaita ovat yhtäältä metsänomistajat, joilta puuta ostetaan, ja toisaalta tehtaat, joille puut toimitetaan. Autamme metsänomistajia hoitamaan metsiään parhaalla mahdollisella tavalla. Metsänomistajilla on monenlaisia ajatuksia metsiensä roolista. Usein metsää halutaan hoitaa muun omaisuuden tapaan pitkäjänteisesti ja tasaista tuottoa vaalien. Myös muut arvot ovat metsänomistajille tärkeitä. Toimimalla PEFC™tai FSC®-serti?kaatin mukaisesti luontoarvot otetaan hyvin huomioon. Moni haluaisi itse hoitaa metsiään, muttei ajanpuutteen vuoksi ehdi. Tällöin kannattaa ostaa metsänhoitotyöt palveluna tai liittää metsä UPM Yhteismetsään. Asiakaskokemus on asiakkaan muodostama tunne tai käsitys, joka syntyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa yrityksen ja sen tuotteiden tai palveluiden kanssa. Asiakaskokemus on meille tärkeä asia. Pyrimme palvelukuvauksissamme selkeyteen, jotta asiakas saa oikean käsityksen tuotteiden ja palveluiden sisällöstä. Palvelu myös toteutetaan sovitulla tavalla. Mikäli poikkeamia esiintyy, niistä tiedotetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Haluamme kehittää palveluitamme edelleen. Siihen tarvitsemme sekä oman toiminnan tinkimätöntä seurantaa että asiakkaiden palautetta. Monet asiakkaistamme ovat saaneet kyselyn sopimuksen eri vaiheiden onnistumisesta. Toivomme runsaasti vastauksia, jotta voimme jatkuvasti kehittää toimintaamme kohti erinomaista asiakaskokemusta. Digitalisaatio muuttaa maailmaa. On sanottu, että kaikki mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Kysymys on vain siitä kuka tämän muutoksen tekee ja millä aikataululla. Metsäalalla digitalisaatio on ollut osa toimintaa jo vuosia. Viime aikojen kehitys painottuu metsänomistajien sähköisten palveluiden parantamiseen. UPM Metsäni -mobiili sovellus mahdollistaa kaikkien metsäkiinteistöjen tietojen katselun julkisia tietolähteitä käyttäen. Uusi verkko palvelumme www.upmmetsä.? tuo kirjautuneille asiakkaille mahdollisuuden puukaupan tekemiseen sähköisesti vielä tämän syksyn aikana. Myöhemmin sähköiseen palvelukanavaan luodaan lisää toimintoja helpottamaan metsänomistajien arkea. Henkilökohtainen asiakaspalvelu säilyy sähköisen asioinnin rinnalla. Haluamme tarjota suomalaisille metsänomistajille parhaan asiakaskokemuksen. RISTO LAAKSONEN Kaupallinen johtaja UPM Metsä ”Tarvitsemme sekä oman toiminnan tinkimätöntä seurantaa että asiakkaiden palautetta.”
DEN GAMLA VISDOMEN om marknadsföring och försäljning utgår från kundens behov. UPM Skogs kunder är å ena sidan skogsägarna som säljer virke och å andra sidan fabriker som virket levereras till. Vi hjälper skogsägarna att sköta om sina skogar på bästa möjliga sätt. Skogsägarna har olika slags idéer om syftet med sina skogar. Ägarna vill ofta behandla skogen som en långsiktig investering som ska ge stabil avkastning. Även andra värderingar upplevs som viktiga av skogsägarna. God hänsyn tas till naturvärderingar genom att arbeta enligt PEFC™eller FSC®-certi?katet. Många vill ta hand som sin skog själv, men kan inte på grund av tidsbrist. Då lönar det sig att köpa skogsvårdsarbete som en tjänst, eller ansluta skogen till UPM Samfällda skogar. Kundupplevelsen är känslan eller upplevelsen som uppstår hos kunden i all samverkan med företaget och dess produkter eller tjänster. Kundupplevelsen är viktig för oss. Vi strävar efter tydlighet i våra tjänstebeskrivningar, så att kunden får rätt uppfattning om innehållet i produkter och tjänster. Tjänsten genomförs också enligt avtal. Vid avvikelser kommer dessa att meddelas så tidigt som möjligt. Vi vill fortsätta utveckla våra tjänster. För det behöver vi noggrann övervakning av verksamheten och kundernas respons. Många av våra kunder har fått en enkät angående hur vi har lyckats med olika skeden i avtalet. Vi hoppas få många svar, så att vi kan fortsätta utveckla vår verksamhet mot en utmärkt kundupplevelse. Digitaliseringen förändrar världen. Det har sagts att allt som kan digitaliseras, digitaliseras. Det är endast frågan om vem som gör denna förändring och inom vilken tidsram. Digitaliseringen har varit en del av verksamheten inom skogsbruket i ?era år. Utvecklingen har den senaste tiden fokuserat på att förbättra elektroniska tjänster åt skogsägarna. UPM Skogs mobila applikation ger möjlighet att se alla skogsfastighetsdata med hjälp av offentliga datakällor. Med vår nya webbtjänst www.upmmetsä.? kan inloggade kunder göra virkesaffärer elektroniskt. Adressen www.upmskog.? tas i bruk senare i höst. Den elektroniska servicekanalen kommer att byggas ut med ?er funktioner för att underlätta vardagen för skogsägarna. Personlig kundservice ?nns kvar vid sidan av elektroniska transaktioner. Vi vill erbjuda den bästa kundupplevelsen åt våra ?nländska skogsägare. RISTO LAAKSONEN Kommersiell direktör UPM Skog Kunden har alltid rätt LEDARE Läs mer om vår skogsservice upmskog.? ”Vi behöver noggrann övervakning av verksamheten och kundernas respons.” LA U RA V ES A
7 3/2017 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.upmmetsä.?, www.uusimetsänomistaja.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Mari Ruissalo. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Risto Laaksonen, Sami Oksa, Pekka Rajala, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Jaska Poikonen. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2017. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.upmmetsä.? > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 Palautteenanto kannattaa MEITÄ SUOMALAISIA moititaan usein huonoiksi palautteenantajiksi. Hyvistä kokemuksista ei iloita julkisesti ja huonon palvelun osuessa kohdalle jupisemme hiljaa itseksemme. Ehkä tämä käsitys on osittain vanhentunut, ja hyvä niin. Jos emme anna palveluntuottajalle palautetta, mistä tämä voisi tietää että parantamisen varaa on? Onneksi palautteenantoon on muitakin tapoja kuin joskus vaikeaksi koettu suullinen palaute. Sähköisiin palautekyselyihin vastaaminen on vaivatonta ja ne tarjoavat mahdollisuuden kehittää yrityksen toimintaa haluttuun suuntaan. Asiakaspalautteet luetaan tarkoin ja niiden pohjalta tähdätään yhä parempaan palveluun ja tuotteisiin. UPM Metsän tavoitteena on tarjota metsänomistajaasiakkaille ylivertainen asiakas kokemus. Osana tätä tavoitetta uudistamme sähköisiä palveluitamme. Käythän tutustumassa uuteen sivustoomme www.upmmetsä.?. Sivuston julkaisua on edeltänyt lukuisten metsänomistajaasiakkaiden mielipiteiden kuuleminen sekä sähköisiä kanavia pitkin että kasvotusten. Kiitos kaikille osallistuneille, arvostamme panostanne suuresti. Palveluidemme kehitystyö jatkuu ja niin myös palautteen keruu. Kanavat ovat aina avoinna – saa siis kommentoida, tykätä ja suositella. Nautinnollisia lukuhetkiä MARI RUISSALO, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 28 SUJUVA SUKUPOLVENVAIHDOS Heikki ja Eila Ahti siirsivät Vesilahdella sijaitsevan metsätilansa seuraavien sukupolvien hallintaan.
8 METSÄN HENKI 3/17 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 METS METS METS METS METS MET METS METS METS METS METS E METS METS E MEETS METS TS METS EEET ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H N H ÄN H ÄN H N H N H N N H N H N N ÄN ENK ENKI ENKI ENKI ENKI ENKI ENKI ENK ENKI ENK NK K ENKI EN ENKI K ENK ENK N ENK ENK N N N NKI 3/17 3/1 3/17 3/17 17 3/17 3/17 3/17 3/17 3/17 3/17 3/17 3/17 3 1 3/17 3/17 1 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I UPM JA HÄMEEN ELY-keskus ovat sopineet merkittävästä luonnonsuojelutarkoitukseen perustuvasta maa-alueiden vaihdosta, jossa UPM luovutti Suomen valtiolle noin 324 hehtaaria maa-alueita Joutsassa, Jämsässä, Lopella ja Puumalassa. Vaihdossa valtio luovutti UPM:lle metsätalousmaata noin 394 hehtaaria. Vaihdolla toteutetaan rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000 -verkoston suojeluvarausten mukaista suojelua. Alueista muodostetaan tulevaisuudessa luonnonsuojelualueita ympäristöministeriön asetuksella. www.upm.? 324 ha VALTAKUNNAN METSIEN 12. inventoinnin tulokset vuosilta 2014– 2016 ovat valmistuneet. Tulosten mukaan puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. Edelliseen mittaustulokseen verrattuna puuston määrä on lisääntynyt 110 miljoonaa kuutiometriä. Sekä männyn, kuusen että lehtipuuston määrä on lisääntynyt. Metsien vuosikasvu on noussut 110 miljoonaan kuutiometriin kun se edellisessä mittauksessa vuonna 2013 oli noin 105 miljoonaa kuutiota. Nykyisillä hakkuumäärillä lähes neljäsosa vuotuisesta kasvusta jää lisäämään puustopääomaa. Monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä on EteläSuomessa lisääntynyt ja on nyt keskimäärin 4,3 kuutiometriä hehtaarilla. Pohjois-Suomessa vastaava luku on 7,3 kuutiometriä hehtaarilla. Taimikonhoitorästejä on 795 000 hehtaaria eli 50 000 hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa. Nuorien metsien ensiharvennusrästejä on jo lähes miljoona hehtaaria. www.luke.? Kasvu kiihtyy ja lahopuun määrä lisääntyy VALTAKUNNAN METSÄT JÄTTIMÄINEN PUUORIGAMI Lue lisää wood-skin.com 8 METSÄN HENKI 3/17 Wood-Skin ® perustuu erilaisiin puupohjaisiin materiaalitasoihin, jotka taipuvat geometrisiksi kolmiulotteisiksi muodoiksi. Italialaisen ryhmän kehittämä tuote niittää mainetta niin julkisissa kuin yksityisissäkin tiloissa ympäri maailman. W O O D -S K IN ®
9 Onni on puukerrostalo PUUKERROSTALOJEN ASUKKAIDEN MUKAAN puukerrostalot eroavat tavanomaisista kerrostaloista eniten hyvän ääneneristyksen, viihtyvyyden, kauneuden ja kodikkuuden suhteen. Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Puurakentamisella tuetaan metsien kestävää ja järkevää käyttöä. www.ym.? Puutavara-autot teiden kunnon kartoittajiksi TEIDEN KUNTO ON usein hiljaista tietoa metsäammattilaisten muistissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tavoitteena on kehittää tiedon systemaattista keruuta, jotta ongelmapaikat ja -ajankohdat saadaan selville. Puutavara-autojen, anturitekniikan, paikkatiedon ja säädatan avulla puunkorjuuta ja kuljetusta voitaisiin kehittää ympärivuotisemmaksi. Tieto palvelisi myös teiden hoitoa ja kaikkia tienkäyttäjiä. www.luke.? Bioaika on the road BIOAIKA-TAPAHTUMAKIERTUE ON metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimessä on Bioaika-rekka, kiertävä tiedekeskus, joka esittelee interaktiivisessa näyttelyssä uusiutuvista raaka-aineista kehitettyjä innovaatioita. Rekkaan on vapaa pääsy ja se kiertää Suomessa sadassa eri kohteessa muun muassa yleisötapahtumissa ja syksyn aikana 60 koululla ja oppilaitoksella. UPM on mukana tukemassa Bioaika-kiertuetta. www.upm.? SUOMEN ITSENÄISYYDEN juhlavuoden kansallispuisto vihittiin käyttöön kesäkuussa. Suomussalmella sijaitseva Hossa on Kainuun suosituin luontomatkakohde ja historiallinen eräalue, joka tunnetaan kirkkaista kalavesistään ja kalliomaalauksistaan. Valtakunnallisesti Hossa on merkittävä luonnonmetsien alue, jonka puusto on mäntyvaltaista ja karua, ja jossa kasvaa lukuisia uhanalaisia kääpä lajeja. Hossa perustettiin valtion retkeilyalueeksi vuonna 1979. www.hossa.? Hossaan kansallispuisto HOSSA Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintään 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa JA SK A PO IK O N EN EE RO V IL M I / VA S TA VA LO .F I
10 METSÄN HENKI 3/17 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I UPM METSÄN UUSI verkkopalvelu www.upmmetsä.? tarjoaa metsänomistajille runsaasti hyötytietoa ja mukavaa sisältöä. Sivuston käytettävyyteen on kiinnitetty erityishuomiota: rakenne on selkeä, navigointi helppoa ja selailu sujuvaa päätelaitteesta riippumatta. Sivustolta löytyvät mm. uudistetut tuoteja palvelukuvaukset, kehittynyt yhteystietohaku, chat-toiminnallisuus sekä Metsän henki -lehdet. Kehitystyö on jatkuvaa: seuraavat askeleet ovat sähköinen puukauppapalvelu ja ruotsinkielinen sivusto www.upmskog.?. Tiedotamme uudistuksista uutiskirjeissämme sekä sähköisissä kanavissamme. www.upmmetsä.? www.upmskog.? Uusi verkkopalvelumme on avattu SÄHKÖISET PALVELUT VINKIT etämetsänomistajia ennustetaan olevan noin 50–60 % metsänomistajista. Vuonna 2030 UPM ja FSC ® solmivat kansainvälisen kumppanuussopimuksen UPM:n ja Forest Stewardship Council ® :n sopimuksen tavoitteena on edistää FSC:n markkina-asemaa metsänomistajia palvelevin keinoin sekä lisätä FSC-serti?oidun puun tarjontaa. UPM:n yhtenä tavoitteena on, että kaikki yhtiön hankkima puu on serti?oitua vuoteen 2030 mennessä. www.upm.? Silvestica Green Forest Finland osti UPM:ltä metsätalousmaata UPM JA SILVESTICA Green Forest Finland Oy sopivat heinäkuussa 6 877 hehtaarin metsätilakaupasta. Myydyt kiinteistöt sijaitsevat Kajaanissa, Sonkajärvellä ja Sotkamossa. UPM omistaa tällä hetkellä noin 640 000 hehtaaria metsää Suomessa. www.upm.? UPM testaa Carinatakasvin viljelyä Brasiliassa ja Uruguayssa UPM BIOPOLTTOAINEET kehittää uutta raakaainekonseptia viljelemällä Brassica Carinataa Etelä-Amerikassa. Kyseessä on öljykasvi, jonka viljely tuo lisätuloja paikallisille maanviljelijöille talviaikaan, kun pellot eivät ole tuottavassa käytössä. Ruokakasvien viljely jatkuu normaaliin tapaan kesällä. www.upm.? Luonnonsuojelukampanja 100-vuotiaan kunniaksi MAANOMISTAJAT VOIVAT TARJOTA omistamiaan maita suojeltavaksi korvauksetta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tarjotuista alueista perustetaan ELY-keskusten toimesta pysyviä yksityisiä suojelualueita. Valtio osallistuu kampanjaan suojelemalla yksityisten osallistujien suojelualueita vastaavan pinta-alan, kuitenkin enintään tavoitetta vastaavan hehtaarimäärän. Tämä kaksinkertaistaa kampanjassa suojellun pinta-alan. Koko maan laajuinen kampanja koskee kaikkia yksityisiä maanomistajia, yrityksiä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Elokuun puoliväliin mennessä kampanjassa on suojeltu noin 570 hehtaaria luontoa. www.luontolahjani.? LÄHDE: PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTI VUODELTA 2009: SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN PROFIILI VUONNA 2030 TUTUSTU JA OSALLISTU ARVONTAAN! U PM
11 Tutustu myös www.upmmetsä.? www.upm.? www.upmbiofore.? FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ user/upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: uutiskirje.upmmetsa.? SISÄLLÄ SOMESSA Lisää luettavaa sähköisissä kanavissamme Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Mikä todellinen terveyspommi on kuvassa? Vinkkaa reseptisi instagramissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.upmmetsä.? > Tietoa ja tapahtumia S H U TT ER S TO C K JA JA S K A PO IK O N EN U PM INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsa TWITTER @upm_metsa Rantatontteja myynnissä UPM BONVESTA myy rantatontteja Kuopiosta ja Pielavedeltä. Bonvestan nettisivuilla voit tutustua myös myytäviin metsätiloihin. www.bonvesta.? KONEURAKOINTI Aki Sammalisto alkaa kuljettaa uudella suuren hyötykuorman (HCT) hakeyhdistelmällä sahahaketta UPM:n Korkeakosken sahalta yhtiön tehtaille Raumalla, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Yhdistelmän kokonaispituus on 28 metriä ja kokonaispaino lastattuna maksimissaan 84 tonnia. Vetoauton pituus on 12 metriä ja sen perässä on normaali 13,6 metriä pitkä viisiakselinen perävaunu. Liikenteen turvallisuusviraston Tra?n myöntämän poikkeusluvan mukaisesti vetoauton perään voidaan liittää myös 15-metrinen kuusi akselinen perävaunu, joka on vielä rakenteilla. Sen valmistuttua yhdistelmän kokonaispituus on 29,19 metriä ja kokonaispaino lastattuna enintään 91 tonnia. www.upmmetsä.? Kolmas HCT-hakeyhdistelmä liikenteeseen JÄTTIREKAT
12 METSÄN HENKI 3/17 UUTISET | lue lisää: W W W . U P M M E T S Ä . F I Kuudesluokkalaiset tutustuvat talousmetsiin UPM ja Suomen Metsäyhdistys toteuttavat elo-syyskuussa Suomi 100 -teemaan linkittyvän hankkeen, jossa noin 1400 kuudennen luokan oppilasta Lappeenrannasta, Raumalta, Pietarsaaresta ja Kouvolasta pääsee maksuttomalle metsäretkelle. Metsäammattilaisten johdolla oppilaat tutustuvat mm. metsän eri vaiheisiin ja monikäyttöön, metsän tuotteisiin sekä monimuotoisuuteen talousmetsässä. Mukana käytännön toteutuksessa ovat paikalliset 4H-yhdistykset. Talousmetsän kierto -retket ovat osa UPM Biofore Share and Care -ohjelmaa, jossa tuetaan sponsoroinnin ja lahjoitusten kautta mm. oppimista ja paikallisyhteisöjä. www.upm.? KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 0204 16 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.upmmetsä.? • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki KIINTEÄN JÄTTEEN MÄÄRÄ vähenee ja jätteet hyödynnetään yhä tehokkaammin UPM:n kaikilla tehtailla. Yhtiön tavoitteena on, ettei sen liiketoiminnoissa maailmanlaajuisesti synny lainkaan kiinteää kaatopaikkajätettä vuoteen 2030 mennessä. UPM:n vanerija sahaliiketoiminnot Suomessa ovat päässeet ensimmäisinä tähän tiukkaan tavoitteeseen: ne kierrättävät kaikki tuotannossa syntyvät jätejakeet kuten hiekkaisen puuja kuorijätteen, kivikuoren ja muovijätteen. UPM Korkeakosken sahalla investoitiin viitisen vuotta sitten voimalaitokseen, jossa rojupuu poltetaan ilman murskausta. Voimalaitokseen menevät kaikki lavat, tukinpätkät ja jopa suurikokoiset kivet. Vanerinvalmistuksessa syntyvän puujätteen jatkokäyttöä varten on käynnissä erilaisia yhteistyöprojekteja mm. Pro Agrian ja korkeakoulujen kanssa. www.upmbiofore.? Stop kaato paikkajätteelle KIERRÄTYS U PM UPM kehittää Kaukaan sellutehtaan tehokkuutta ja kilpailukykyä UPM PARANTAA LAPPEENRANNASSA sijaitsevan Kaukaan sellutehtaan tehokkuutta uudistamalla tuotantoprosessin eri vaiheita 30 miljoonalla eurolla. Uudistukset kohdistuvat kuitulinjoihin, talteenottoon, haihduttamoon, paalaukseen ja puun käsittelyyn. Laitteiden pääasennustyöt ja käynnistys ajoittuvat vuoden 2018 keväälle. Hankkeen myötä Kaukaan havuja koivusellun vuosituotantokyky kasvaa nykyisestä 740 000 tonnista 770 000 tonniin vuonna 2019. Sellun kysyntä jatkaa kasvua erityisesti paperilajeissa, joita hyödynnetään kuluttajatuotteissa. Näitä laatuja ovat esimerkiksi pehmopaperit, tarrapaperit sekä pakkauskartongit. www.upm.? SH UT TER STO CK
13 ”DIGITAALISEN TEKNOLOGIAN monipuolinen kehitys mahdollistaa monien asioiden tekemistä toisella tavalla”, kiteyttää Markku Herrala, UPM:n vaneriliiketoiminnan sidosryhmäsuhdejohtaja. Hän vastaa myös liiketoiminnan digitalisaation johtamisesta. Verkkosivut ovat monelle asiakkaalle tutuin digitaalinen kosketuspinta UPM:ään. Esimerkiksi vaneriliiketoiminnan verkkosivuilta kerätty data osoittaa yksiselitteisesti, että suosituinta sisältöä ovat tuotteiden ominaisuuksiin liittyvät tiedot. ”Keskiössä ovat tuotteet ja niiden hankintaan ja käyttöön liittyvät sisällöt. Kaikki asiat löytyvät helposti myös mobiililaitteilla”, Herrala kertoo. Sisältöjen hienosäätö kävijöiden käyttäytymistietojen perusteella tulee näyttelemään yhä tärkeämpää roolia palveluiden kehittämisessä. ”Asiakaskokemusta voidaan parantaa aivan uusin tavoin, koska palveluita ei tarvitse kehittää arvailujen varassa.” Nousevaksi trendiksi Herrala näkee myös avoimen datan entistä laajemman käytön. Tietoa eri lähteistä yhdistelemällä ja jalostamalla voidaan tarjota ihmisille uudentyyppisiä palveluja, jotka ratkaisevat heidän käytännön ongelmiaan. ”Julkisia tietolähteitä hyödyntävä UPM Metsäni -mobiilisovellus on jo nyt hyvä esimerkki tästä”, Herrala mainitsee. Fyysinen yhdistyy digitaaliseen UPM haluaa tuoda palveluita suoraan asiakkaiden arkeen lisäämällä konkreettisiin esineisiin linkin digitaaliseen maailmaan. ”Lisäsimme jo muutama vuosi sitten vanerituotteidemme näytepaloihin QR-koodit. Niiden kautta kännykällä pääsee suoraan käsiksi kyseisen tuotteen mobiilisivuun, joka kertoo kaikki tuotteeseen liittyvät tiedot. Lisätty todellisuus ja virtuaalitodellisuus laajentavat entisestään mahdollisuuksia yhdistää fyysistä ja digitaalista maailmaa.” Mobiiliteknologia avaa väylän palvella asiakkaita ja tuotteiden loppukäyttäjiä uudella tavalla ja tavoittaa myös uusia kohderyhmiä. ”Voimme tarjota vaikkapa mobiilivideoita, joissa remontoijia neuvotaan, miten vanerilevymme asennetaan oikein ja turvallisesti”, Herrala sanoo. ”Mobiiliteknologioiden ja tiedonsiirtonopeuksien kehittymisen myötä on mahdollista välittää tuotteisiin liittyvää asiantuntemustamme suoraan niiden loppukäyttäjille juuri silloin ja sinne, missä he sitä tarvitsevat. Sovellusmahdollisuudet vain lisääntyvät teknlogioiden kehit tyessä. UPM:lläkin tutkitaan mahdollisuuksia soveltaa keinoälyä ja koneoppimista hyödyntäviä ratkaisuja.” Tärkein palvelukehityksen peruskivi pysyy kuitenkin aina samana. ”Lähtökohta ja tavoite on loppujen lopuksi aina pystyä tarjoamaan erinomainen asiakaskokemus”, Herrala summaa. ”Keskiössä ovat tuotteet ja niiden hankintaan ja käyttöön liittyvät sisällöt.” MARKKU HERRALA asiakastarpeita vastaaviksi TULEVAISUUS Teknologian kehityksen ansiosta asiakkaille voidaan tarjota entistä parempia ja aivan uudenlaisia palveluita. Digitalisaatio tuo palveluihin uusia ulottuvuuksia myös UPM:llä. DIGIPALVELUTKIN TEKSTI LAURA CANKAR KUVA UPM
TUKEA METSÄNOMISTAJALLE Digitaaliset palvelut tavoittelevat taivaita siinä missä puutkin. Hyödyt saa metsänomistaja, joka haluaa hoitaa metsäänsä yhä paremmin ja helpommin. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT JASKA POIKONEN Asiakaskokemus muodostuu kaikista ajatuksista ja tunteista, joita asiakkaalle syntyy vuorovaikutuksessa yrityksen kanssa. Asiakaskokemukseen vaikuttaa siis muukin kuin asiakaspalvelu. 14 METSÄN HENKI 3/17
J uha Kolhinen palasi vuosituhannen vaihteessa pääkaupunkiseudulta juurilleen Jämsään ja osti 20 hehtaarin metsäpalstan kodin tuntumasta. ”Se on tietynlainen sijoituskohde, mutta myös terapiametsikkö. Olen tykännyt hoitaa sitä monipuolisesti itse, yhdessä perheen kanssa, ja vaimoni isäkin viihtyy hyvin metsätöissä. Vähän raivailemme ja otamme polttopuita. Lähtökohtana on ollut paineeton metsänomistaminen”, Kolhinen kuvailee. Maaseudulla kasvaneena ja agronomiksi opiskelleena Kolhisella oli hyvä tuntuma metsänhoitoon jo valmiiksi. Hakkuiden alla hän on soittanut samassa kylässä asuvalle UPM:n asiantuntijalle ja kysynyt, lähdetäänkö metsään katselemaan ja miettimään. Hänen mukaansa metsäalalla korostuu henkilökohtainen palvelu. ”Ainahan se jonkin verran sattuu sieluun, kun myy puuta ja maisema muuttuu. Silloin pitää jäädä tunne, että puun ostaja ajattelee asiaa minunkin kannaltani eikä tavoittele vain puhtaasti maksimituottoa.” Kasvotusten vai digitaalisesti? Kolhinen ei ole metsäalalla ainoa, jolle hyvä asiakaskokemus syntyy henkilökohtaisesta asiakassuhteesta. Samaan aikaan kuitenkin metsäyhtiöt, metsänhoitoyhdistykset ja 15
16 METSÄN HENKI 3/17 Metsäkeskus kehittävät digitaalisia palveluita kiihtyvää vauhtia. Yksi kehittäjistä on myös Helsingin yliopiston tutkimusryhmä VRForest, jota johtaa strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen. Hän pitää tärkeänä, että palvelujen kehittäjät selvittävät huolella, miten asiakkaiden toivoma henkilökohtaisuus kannattaa siirtää digitaaliseen maailmaan. ”Monesti tehdään digitaalista asiakaskokemusta kopioimalla muiden asiointitapojen hyviä puolia. Tuodaan vaikkapa ihmiset viestimään kasvotusten digikanavassa. Mutta se ei välttämättä tunnukaan kivalta”, Parvinen huomauttaa. Henkilökohtaista palvelua on myös se, että asiakas saa valita, missä, miten ja milloin hän asioitaan hoitaa. Joskus nettilomake toimii parhaiten ja joskus taas yrityksen chat-palvelu. ”Esimerkiksi metsäsuunnitelmaa tulee tutkittua yhdessä UPM:n asiantuntijan kanssa, kun tapaamme, mutta tutkin sitä myös itsekseni verkossa”, Kolhinen kertoo. Hänellä on myös kännykässään UPM Metsäni -sovellus, joka tarjoaa tiiviin yhteenvedon metsän tilasta ja sen arvosta. Hän arvelee kuitenkin, että digitaalisista työkaluista hyötyvät eniten metsänomistajat, jotka asuvat kaukana metsistään. Tiedonjanoa sammuttamassa Vantaalla asuva Kristiina Bailey omistaa sisarensa kanssa 80 hehtaarin metsätilan Siikalatvalla, joka sijaitsee Oulun eteläpuolella, yli 500 kilometrin päässä Vantaalta. Eno oli varoittanut perinnöstä, mutta Bailey kertoo ryhtyneensä metsänomistajaksi kuitenkin varsin tietämättömänä viime talvena. ”Nyt katson metsää jo aivan eri tavalla. Aion viettää heinäkuussa ainakin kaksi viikkoa pohjoisessa ja käydä heinäämässä taimet ja tapaamassa UPM:n asiantuntijaa”, Bailey kertoo kesän alussa. Taimien heinääminen tuli hänen sanavarastoonsa keväällä aloittelevien metsänomistajien vertaiskurssilla, jonka järjesti Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry. Samoihin aikoihin Bailey osallistui UPM:n kutsuvierasristeilylle. ”En ole vielä edes asiakas, mutta minut otettiin hirveän lämpimästi vastaan. Sain ”En ole vielä edes asiakas, mutta minut otettiin hirveän lämpimästi vastaan.” KRISTIINA BAILEY Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palvelun asiakaslähtöistä suunnittelua. Asiakkaat otetaan tavallisesti mukaan palvelun suunnitteluun ja testaamiseen. LAAJENNETTU TODELLISUUS MIXED REALITY (MR) Todellinen maailma Real reality Lisätty todellisuus Augmented reality (AR) Lisätty virtuaalisuus Augmented virtuality (AV) Virtuaalinen maailma Virtual reality (VR) Niin sanotulla Milgramin jatkumolla virtuaalitodellisuus ja fyysinen todellisuus on sijoitettu jatkumon molempiin ääripäihin. Väliin jäävät lisätty todellisuus ja lisätty virtuaalisuus, jotka yhdessä muodostavat laajennetun todellisuuden.
17 siellä hyviä vinkkejä myös muilta metsänomistajilta, konkareilta”, Bailey kertoo. Hän myöntää tuntevansa UPM:ää kohtaa lukkarinrakkautta, koska kasvoi sellutehtaan kupeessa Valkeakoskella ja sai sieltä kipinän prosessitekniikan opiskeluunkin. On ilmeistä, että Baileyn asiakaskokemus perustuu tässä vaiheessa hyvin vähän varsinaiseen asiakaspalveluun, mutta sitäkin hän odottaa. Hän arvelee, että etämetsänomistajana tapaamiset UPM:n paikallisen asiantuntijan kanssa jäävät melko vähiin. Millaisia etäpalveluja hän sitten haluaisi? Tätä hän pohtii jo järjestelmällisesti testiryhmässä, johon UPM:n väki värväsi hänet risteilyllä. Samassa ryhmässä on Kolhinen. Asiakkaan kokemus ratkaisee ”Ennen on ollut taipumus yrittää suunnitella kaikki valmiiksi ja asiakkailta on kysytty vasta kun toteutus on valmis. Nyt pyritään siihen, että asiakkaita osallistetaan suunnitteluun ja testaamiseen jo aivan varhaisessa vaiheessa. Muutoksia on paljon helpompi tehdä ideavaiheessa kuin valmiissa digitaalisessa palvelussa”, kertoo liiketoiminnan suunnittelija Mikko Väätäinen Solita Oy:stä, joka on mukana rakentamassa UPM Metsän uutta verkkosivustoa. Käyttäjien testattavana on ollut erityisesti sähköinen puukauppa. ”Pyrimme tekemään puukaupasta mahdollisimman suoraviivaista ja helppoa. Kaikki metsänomistajalle relevantti tieto tulee nähtäväksi yhdellä silmäyksellä ja ymmärrettävästi”, Väätäinen lupaa. Hän toivoo palautteen määrän vielä moninkertaistuvan syksyllä, kun uusi verkkosivusto aukeaa. ”Kaikki metsänomistajalle relevantti tieto tulee nähtäväksi yhdellä silmäyksellä ja ymmärrettävästi.” MIKKO VÄÄTÄINEN
18 METSÄN HENKI 3/17 ”ENHÄN MINÄ EDES ehdi nähdä, millaiseksi nyt istutettu metsä kasvaa”, toteaa tuore metsänomistaja Kristiina Bailey. Hän haaveilee virtuaalisesta metsäkävelystä, jolla voisi nähdä, miltä oma metsä näyttää tulevaisuudessa eri tavoin hoidettuna tai hoitamattomana. Virtuaalimetsässä voisi myös kokeilla, miltä uudistushakkuu näyttäisi tutun kuusikon keskellä. Helsingin yliopiston VRForesttutkimusryhmälle virtuaalimetsä ei ole pelkkä haave vaan aktiivisen kehitystyön kohde. Ryhmä mallintaa todellista metsää, simuloi sen muutoksia ja lisää siihen tietoa ja graa?sia elementtejä, jolloin kokonaisuutta kutsutaan yhdistetyksi tai laajennetuksi todellisuudeksi, siis virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden yhdistelmäksi. Metsänomistaja voi osoittaa virtuaalimetsässään puuta, ja ilmaan välähtää summa, jonka puusta saisi myymällä. Työkalu tietää kartoitusten ja mittausten perusteella, osoittaako metsänomistaja tukkitai kuitupuuta. Virtuaalikierrokset ovat jo tuttuja muun muassa asuntokaupasta ja matkakohteiden esittelystä. RETKI VIRTUAALIMETSÄÄN ”Parhaimmillaanhan sitä voisi lähteä illalla hauskalle virtuaalim atkalle hyvässä seurassa sen sijaan, että katsoisi kotona l effan”, visioi VRForest-ryhmää johtava professori Petri Parvinen. Parvinen uskoo, että metsäalan virtuaaliset palvelut kiinnostavat ensivaiheessa erityisesti etämetsänomistajia. Hän muistuttaa 1960-luvulla levinneestä ilmiöstä, maa tilojen ilmakuvauksesta. Jos isänniltä ja emänniltä olisi kysytty ennen lentoa, kuka tarvitsee ilmakuvan, tilauksia olisi tuskin tullut, mutta kun kauppias näytti ovella valmista ilmakuvaa, kummasti se vain päätyi kehystettynä seinälle. Ihmismielen kummallisuuksia pohtivat myös digitaalisten palvelujen kehittäjät. ”Metsäalalla asiakaskokemus paranee muun muassa siksi, että metsänomistaja kohdataan yhä useammin ihmisenä eikä pelkkänä metsänomistajana. Nyt metsäalan yritykset osaavat sen jo vähintään kohtuullisesti. Oman metsän ja sen hoidon hahmottamisesta tehdään jatkuvasti kiinnostavampaa ja miellyttävämpää”, Parvinen sanoo. ”Teemme varmasti päivityksiä jo loppuvuoden aikana.” Takana on siis aika, jolloin parannusehdotukset kerättiin odottamaan muutaman vuoden päästä ilmestyvää uutta versiota. Metsädata kaikkien käyttöön Metsäalalla on syytä iloita, että ympärillä on aloja, joiden digitaaliset palvelut näyttävät kehitykselle suuntaa. ”Hyviä inspiraation lähteitä ovat esimerkiksi vaatebrändien verkkokaupat. Eihän niistä ihan suoraan voi mallia ottaa, mutta joissakin verkkokaupoissa on osattu yhdistää hienosti digitaalista ja fyysistä palvelua asiakkaan eduksi. Ihan ilmeisen hyvä on myös pankkija vakuutusasiointi, jota voi hoitaa helposti kännykästä”, Väätäinen sanoo. Metsäalalla häntä kiinnostaa metsiin, säähän ja ilmastoon liittyvä data, jota on valtavasti mutta pitkälti vain tutkijoiden käytössä. ”Tietoja yhdistelemällä voisi saada hyvinkin mielenkiintoisia ilmiöitä ja ennusteita metsänomistajien tietoon. Vaikka puut kasvavat hitaasti, metsissä tapahtuu paljon asioita.”
Vieraskynä REIJO KARHINEN Pääjohtaja OP Ryhmä Asiakaskokemus keskiöön myös metsäalalla N opeasti kehittyvät teknologiat haastavat nyt valtavalla voimalla niin yhteiskunnat, yritykset kuin yksilöt uudistumaan. Digitalisaatio muuttaa kokonaisia toimialoja, totuttuja toimintamalleja ja kuluttajien käyttäytymistä ennen kokemattomalla tavalla ja nopeudella. Kehittyvä teknologia mahdollistaa muutoksen, mutta sen takana on vielä suurempi voima: asiakaskäyttäytymisen muutos. Kuluttaja eli yrityksen näkökulmasta asiakas on nyt noussut uudella tavalla vallan kahvaan. Tuota valtaa hän käyttää tekemällä tarpeidensa ja arvojensa mukaisia valintoja yhä lisääntyvien vaihtoehtojen välillä. Vertailukohdan asiakaskokemukselle hän hakee niiltä toimijoilta, jotka ovat Metsänomistajan asiakaskokemus muodostuu koko ostoketjusta, ei pelkästään tarjotusta hinnasta. 19 kehittäneet oman palvelunsa alusta alkaen asiakkaiden ehdoilla. Asiakas, joka on kokenut uuden teknologian mahdollistaman palvelun ylivertaisuuden, ei enää hyvillä mielin suostu tyytymään vähempään. Hän odottaa saavansa samaa kaikilta palveluntarjoajilta – toimialasta riippumatta. Olen päässyt seuraamaan oman toimialani historiallisen rajua murrosta aitiopaikalta. Tulevan ymmärtäminen on nyt poikkeuksellisen tärkeää. Pankkien on pystyttävä muuttamaan radikaalisti toimintatapojaan – tai ne ohitetaan. OPn lähtökohta ?nanssialan murroksessa on, että nyt kannattaa seurata asiakasta, ei niinkään kilpailijaa. Olemme nostaneet asiakaskokemuksen kaikkein tärkeimmäksi strategiseksi mittariksi – johtamisen ja kaiken toiminnan ytimeen. Olemme palkanneet useita kymmeniä palvelumuotoilijoita, joiden tehtävä on asiakasta herkästi kuunnellen olla tiiviisti mukana uudistamassa tuoteja palvelutarjoomaamme ja ennen kaikkea palveluprosessejamme. Palvelumuotoilijoidemme rooli asiakkaiden edunvalvojina on nähdä toimintamme asiakkaiden silmin. Olen seurannut metsäalan uudistumista sekä innolla että ilolla, niin päätyöni näkökulmasta kuin metsänomistajana. Finanssialan lähes vallankumouksellisen muutoksen kautta huomaan jatkuvasti tarkkailevani mitä metsäalalla tapahtuu – ja nimenomaan metsänomistajan kohtaamisessa. Metsänomistajan asiakaskokemus muodostuu koko ostoketjusta, ei pelkästään tarjotusta hinnasta. Metsäalan kauppatavoista ja toimintamalleista huokuu perinteikkyys, jossa myös juristin kädenjälki näkyy vahvemmin kuin osaavan palvelumuotoilijan. Metsäyhtiöiden strategioissa en vielä näe vahvana sanaa asiakaskokemus, vaikka paikoin asiakaslähtöisyys onkin jo nostettu keskiöön. Suunta on oikea. Itse koen, että ylivertainen asiakaskokemus rakentaisi luottamusta ja ruokkisi uskollisuutta, jotka yhdessä olisivat parasta liimaa sitouttamaan metsänomistajaa ”omaan yhtiöönsä”. Tuon uskollisuuden kasvattaminen tulisi olla metsäalalle paras motivaatio uudistua ja nostaa asiakaskokemus toimintansa keskiöön. Kannustan metsäalaa ottamaan mallia asiakaskokemuksen kehittämisessä oman toimialan ulkopuolelta. Enkä nyt tarkoita ?nanssialaa – myös meillä on vielä pitkä matka kuljettavana. PA U LA V IR TA
20 METSÄN HENKI 3/17 INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM 1 2 3 4 5 6 7 KAIKKI ASIAKKAAT – UPM metsän palvelumalli 1. Metsänhoitopalvelut 10. Metsän henki -lehti 9. Kumppanitilaisuudet ja -tapahtumat 8. Lainopilliset palvelut 7. Serti?ointipalvelut 5. Puukaupan hinnantarkistus 6. Menekkitakuu 4. Ensiluokkaiset taimet 2. Puukauppapalvelut 5. Asiakaspalaute 3. Puukaupan rahoituspalvelu 8. Kaikille avoimet tapahtumat ja tilaisuudet 7. Sähköiset palvelut 6. Palvelukeskus Kumppanina SAAT ENEMMÄN Tarjoamme laajan valikoiman ammattimaisia metsänhoitopalveluita. Pitkä kokemuksemme UPM:n omien metsien hoidosta takaa parhaat käytännöt myös asiakkaidemme metsissä. Tarjoamme kaikki palvelut vaivattomasti suunnitteluvaiheesta aina puun korjuuseen, kuljetukseen ja taimikon perustamiseen saakka. Puukaupasta saadaan yleensä tuloa vasta hakkuun jälkeen. Tarjoamme mahdollisuutta ennakkorahoitukseen, joka voi suurimmillaan tarkoittaa 80 % puukauppasopimuksen summasta suoraan tilille heti sopimuksen solmimisen jälkeen. Joroisten taimitarhan laadukkaat taimet ovat kaikkien kanssamme puukauppaa tekevien metsänomistajien tilattavissa. Keräämme metsänomistajilta palautetta asiakastapaamisissa sekä sähköpostija tekstiviestikyselyillä. Asiantuntijamme ovat tavoitettavissa puhelimitse, chatilla ja sähköpostilla kuutena päivänä viikossa puh. 0204 16 5100. Verkkosivustomme www.upmmetsä.? tarjoaa ajankohtaisia uutisia ja hyötytietoa. 8 Järjestämme kaikille metsänomistajille avoimia tapahtumia ja tilaisuuksia ympäri Suomea.