UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2014 Olosuhteiden mukaan, maisemaa kunnioittaen w w w .m et sä m a a ilm a .? sivu 26 SAARISAVOTTA PÄIJÄNTEELLÄ METSÄNOMISTAJAN HENKILÖKOHTAINEN OPAS S . 34 KESKI-SUOMI, METSIEN MAAKUNTA S . 14 KAIKKI HYÖTY IRTI PUUSTA S . 20
2 METSÄN HENKI 3/14 SIENET OVAT TÄRKEITÄ KUMPPANEITA PUILLE. SYKSYN AURINKO SYKSYN SAAPUESSA ALKAVAT sienten itiöemät nousta maasta kiihtyvään tahtiin. Suomalaisten sienikorin tutuimpia täytteitä ovat tatit, vahverot ja haperot, vaikka metsästä löytyy joukko muitakin sieniä – onhan Suomessa arviolta 2 000 suursienilajia. Ruokasieniä niistä on kuitenkin vain noin 10 prosenttia. Metsät ovat ehtymätön ruoka-aitta. Vuosittainen kokonaissienisato Suomessa on keskimäärin 1,5 miljardia kiloa. Sienet ovat osa luonnon ihmisellekin tuottamia hyötyjä, ekosysteemipalveluja. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden poimia niitä ja samalla nauttia myös muista ekosysteemipalveluista, kuten metsän virkistyspalveluista. Sienten rooli ekosysteemissä on merkittävä. Ne ovat usein lahottajia, eli ne muuttavat orgaanista ainetta takaisin kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Sienillä voi olla myös hyvin erityinen kohde, jota ne lahottavat. Käävät lahottavat puuta ja esimerkiksi kuusenneulasnahikas lahottaa kuusenneulasia. Täyttyisikö maapallo ilman sitä neulasiin? Sienijuuret eli mykoritsat hyödyttävät puita siirtämällä vettä ja ravinteita. Vastapalveluna ne saavat puulta sokereita. Tällaisia juurisieniä ovat esimerkiksi koivun juurisienet, kantarellit. Nimestä voi päätellä myös monen muun sienen symbioottisen suhteen: männyntai kuusenherkkutatti, haaparousku tai leppärousku. Sienet ovat monipuolinen ryhmä. Jäkälät muodostuvat sienestä ja levästä, osa sienistä lahottaa kuollutta ainesta, toiset eläviä puita. Osan sienistä kuten korvasienen näemme keväällä, pääosan vasta kesän ja syksyn aikana. Jos et halua etsiä sieniä metsästä, yhden sienen – hiivan – voit löytää kaupan hyllyltä läpi vuoden. KUVA: EEMELI PELTONEN / VASTAVALO.FI TEKSTI: SAMI OKSA Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Keltavahveroa eli kantarellia (Cantharellus cibarius) on kutsuttu vanhoissa sieniopaskirjoissa myös ruskosieneksi tai keltasieneksi.
METSÄN HENKI 3/14 3 METSÄN HENKI 3/14 3
4 METSÄN HENKI 3/14 Heikki Porrin metsissä KASVAA LÄHIPUUTA Raumalle, Poriin ja Juupajoelle. 22 3/2014 METSÄSTÄ HYVIN VOINTIA MONIPUOLISESTI 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS: MYRSKYTUHOT 30 TASAINEN VIRE PUUKAUPPAAN 32 TULEVAISUUDEN VANERI 33 OPTIMOITUA PUUN KULJETUSTA Syksyn tapahtumatarjontamme: www.metsämaailma.? 11 Bioverno palkittiin Euroopan parhaiden kestävän energian projektien kilpailussa. 10 SUOMALAINEN METSÄ KASVAA kovaa vauhtia, viimeisimpien inventointitulosten mukaan 104 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös tämänvuotinen kasvukausi on lisännyt puuvarojamme melkoisesti. Kostea alkukesä ja heinäkuun helteet ovat vauhdittaneet kasvua. Tässä lehdessä kerromme Keski-Suomen metsistä, niiden kasvusta ja käytöstä. Siellähän lähes 80 prosenttia alueen pinta-alasta on metsätalouden piirissä. Se on myös hyvä esimerkki siitä, miten paljon aktiivinen metsien käyttö tarjoaa alueella työtä ja toimeentuloa yksityisille ihmisille, verotuloja kunnille sekä monipuolisia virkistysmahdollisuuksia kaikille. Kurkistamme myös tehdasalueen sisälle: miten monipuolisesti metsänomistajalta ostettu ja tehtaalle toimitettu puu voidaan hyödyntää. Esimerkkinä on UPM:n Kaukaan tehdasalue, missä sinne toimitettu puuraaka-aine – tukit, kuitupuu ja energiapuu – käytetään viimeistä kuidunpätkää myöten. Tähteistäkin valmistetaan tuotteita, kuten esimerkiksi uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä. Sama periaate toimii kaikkialla UPM:ssä: mitään ei heitetä hukkaan, vaan kaikelle keksitään käyttöä. Metsien hyvinvoinnista huolehtimisen ja niiden aktiivisen hyödyntämisen vaikutus on siis laaja. Metsänomistajan kannattaa olla siitä ylpeä ja nauttia metsästään ja puun myynnistä saamastaan kantorahatulosta monipuolisesti. Nautinnollisia lukuhetkiä. AILI PIIRONEN, päätoimittaja
PÄÄKIRJOITUS METSÄNOMISTAJA PÄÄTTÄÄ KULUVA VUOSI JÄÄ historiaan erityisesti metsiä ja metsätaloutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Uusi metsälaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Se antaa metsänomistajalle aikaisempaa vapaammat kädet käyttää metsäomaisuuttaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsätuholain muutos täsmensi metsäalan toimijoiden vastuuta metsätuhojen ehkäisemisessä. Myönteisen metsien hyvää terveydentilaa turvaavan tarkoituksen lisäksi lakimuutos toi mukanaan lisähaasteita jo ennestään vaativaan havukuitupuun varastohallintaan keväällä ja alkukesästä. METSÄNHOITOYHDISTYKSIÄ KOSKEVA LAKIUUDISTUS tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tavoitteena on oikaista sekä puukaupan että erityisesti palvelutuotannon kilpailuvääristymät. Uusi laki muuttaa yhdistysten roolia niin, että niiden erityisasema lakisääteistä jäsenmaksua saavana organisaationa loppuu. Metsänhoitoyhdistysten valmistautuminen uuteen tilanteeseen on näkynyt lukuisina pienempien yhdistysten sulautumisina isommiksi kokonaisuuksiksi. Useimmilla paikkakunnilla metsänhoitoyhdistysten metsäammattilaiset eivät kuitenkaan häviä, vaan palvelevat edelleen metsänomistajia. LAKIMUUTOKSESSA METSÄNHOITOYHDISTYSTEN JÄSENYYS muuttuu vapaaehtoiseksi, ja sen johdosta yhdistysten jäsenmäärän arvioidaan supistuvan. Tulevaisuudessa siis metsänomistaja päättää itse, kuka hoitaa hänen metsäasioitaan. Ammattilaisia kannattaa hyödyntää metsänhoitoja puukauppa-asioissa. UPM:ltä löytyvät kaikki palvelut ja ammattilaiset, jotka toimivat paikallisesti noin 120 toimipisteessä. AJANTASAINEN METSÄVARATIETO ON aina perusta metsän käytön hyvälle suunnittelulle. Laatupalkinvelu on erittäin hyvä väline kaikille metsänomistajille oman metsävaratietonsa katselemiseksi ja hyödyntämiseksi. Kannattaa siis käydä tarkistamassa omien UPM toimijaksi, jolla on oikeus katsella tietoja. METSÄALALLA ON TÄMÄN vuoden aikana virinnyt selkeästi aikaisempaa kirkkaampi tulevaisuudenusko, ja biotalous on yhteiskunnassa laajemminkin päivän muotisana. Erityisesti sellutehtaiden ja sahojen tuotanto on käynyt täysillä, mikä on näkynyt myös vientitilastoissa ja kansantaloutemme kipeästi kaipaamissa vientituloissa. Tulevaisuuden uskosta konkreettisena esimerkkinä ovat UPM:n julkistamat investoinnit Kymin ja Pietarsaaren sellutehtaille, joista jälkimmäinen on jo pääosin toteutettukin. Lisäksi UPM kehittää sahateollisuuttaan uudistamalla Alholman sahaa Pietarsaaressa. Metsäteollisuuden investointien yhteydessä kilpailukykyisen puuraakaaineen tasainen saatavuus on aina tärkeimpiä kulmakiviä. Metsien aktiivinen käyttö on näin sekä metsänomistajan että puunjalostajan yhteinen etu. ”METSÄALALLA ON TÄMÄN VUODEN AIKANA VIRINNYT SELKEÄSTI AIKAISEMPAA KIRKKAAMPI TULEVAISUUDEN USKO.” JANNE SEILO Aluejohtaja Pohjanmaan integraattialue O LLI U RP EL A
ÅRET 2014 GÅR till historien speciellt med tanke på den nya lagstiftningen för skog och skogsbruk. Nya skogslagen togs i bruk från årets början och ger nu skogsägarna friare händer att använda sin egen skog enligt egna syften. Lagen om bekämpning av skogsskador kompletterar skogslagen när det gäller skogsbranschens aktörers ansvar att förhindra skador på skogen. Förutom det positiva med att säkerställa en välmående skog ger lagförändringen ytterligare utmaningar för den redan krävande virkeslagringen av barrveden under vår och försommar. NYA LAGEN GÄLLANDE skogsvårdsföreningar träder i kraft genast i början av 2015. Lagen har som syfte att korrigera olägenheter gällande konkurrenssituationen både inom virkeshandeln och i synnerhet utbudet av tjänster. Den nya lagen ändrar föreningarnas roll på så sätt, att dess särställning som medlemsavgiftsmottagande organisation upphör. Skogsvårdsföreningarnas förberedelser inför den nya situationen har märkts bl.a. då många mindre föreningar smält samförsvinner ändå inte skogsvårdsföreningarnas skogsfackmän, utan de kommer fortfarande att betjäna skogsägarna. I SAMBAND MED lagändringen blir medlemskap i en skogsvårdsförening frivilligt och följden av detta antas bli färre medlemsantal. I framtiden kommer alltså skogsägaren själv att besluta vem som har hand om hans/hennes skogsärenden. Det lönar sig att vända sig fackmän i ärenden som gäller skogsvård och virkeshandel. UPM har ett heltäckande utbud av tjänster och ett omfattande nätverk av lokala fackmän på ca 120 orter. UPPDATERADE UPPGIFTER OM skogstillgångar utgör alltid grunden för en bra planering hur skogen används. Skogscentralens kvalitetsprisbelönta MinSkog. ägare att läsa och utnyttja sina egna uppgifter om skogstillgångar. Det lönar sig alltså att gå in och granUPM som aktör med rätt att använda uppgifter. INOM SKOGSBRANSCHEN HAR under detta år en alltmer klarare tro på framtiden kommit fram och ute i samhället har ordet bioekonomi blivit ett allt mer synligt modeord. Särskilt cellulosafabrikernas och sågarnas produktion har varit i full gång, vilket har synts också i exportstatistiken och den exportinkomst som vår nationalekonomi så nödvändigt behöver. Ett konkret exempel på framtidstro är UPM:s meddelade om investeringar i Kymi och Jakobstads cellulosafabriker. Merparten av investeringarna har också redan verkställts. Dessutom utvecklar UPM sin sågindustri genom att förnya Alholmens såg i Jakobstad. Då det gäller skogsindustrins investeringar är en av de viktigaste hörnstenarna en jämn och konkurrenskraftig tillgång på virkesråvara. Fördelarna med ett aktivt skogsbruk ligger därför både i skogsägarens och virkesförädlarens intresse. SKOGSÄGAREN BESTÄMMER ”INOM SKOGSBRANSCHEN HAR UNDER DETTA ÅR EN ALLTMER KLARARE TRO PÅ FRAMTIDEN KOMMIT FRAM.” LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE JANNE SEILO Regiondirektör Österbottens integratregion O LLI U RP EL A
METSÄN HENKI 3/14 7 3/2014 KESKI-SUOMEN METSÄTALOUS ULOTTUU METSÄSTÄ TEHTAALLE. 14 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Ari Mäkelä. Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 KAUKAAN TEHDASINTEGRAATTI PÄHKINÄNKUORESSA Ahkeran kierrätyksen tavoitteena on energiaja raaka-ainetehokkuus. TAIMESTA TUKIKSI SUUNNITELMALLISESTI Kokemäkeläinen Heikki Porri luottaa metsäomaisuutensa asiantuntijan hoiviin. MINIMOI MYRSKYTUHOT Suunnitelmallisesti hoidettu, hyvinvoiva metsä kestää myrskyjäkin paremmin. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Jyväskylän vaneritehdas juhlii 100-vuotista taivaltaan. PEFC/02-31-120
8 METSÄN HENKI 3/14 PAAHDE-LIFE-HANKKEESSA TEHDÄÄN TÖITÄ paahdeympäristöjen ja niiden uhanalaisten lajien hyväksi. Tavoitteena on parantaa paahteisten elinympäristöjen verkostoa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Hanke on Suomessa historiallinen: samassa hankkeessa hoidetaan ensimmäistä kertaa valtion, yksityisten maanomistajien ja yritysten maita. Töitä tehdään 69 Natura 2000 -alueella ympäri Suomea, merenrantaniityillä, dyyneillä, harjuilla, nummilla ja muissa paahdeympäristöissä. Tuli pääsee jälleen riehumaan valvotusti paahdeympäristöjen uhanalaisten ja harvinaistuneiden lajien, kuten hämeenkylmäkukan ja kangasajuruohon suojelemiseksi. UPM on mukana tässä Metsähallituksen koordinoimassa hankkeessa yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun, PohjoisSavon ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen ja WWF Suomen kanssa. Hanke käynnistyi 1.8.2014 ja kestää 31.7.2020 saakka. Puolet hankkeen budjetista kattaa EU. Lue lisää: www.metsa.? HISTORIALLINEN PAAHDE-LIFE-HANKE: LUVASSA TULTA JA VALOA U U T I S E T UPM Metsän keski tetyt toiminnot muuttivat Tampereelle AIEMMIN VALKEAKOSKELLA työskennellyt UPM Metsän väki on muuttanut uusiin toimitiloihin Tulli Business Parkiin, osoitteeseen Åkerlundinkatu 11. Tampereen metsäpalvelutoimisto palvelee metsänomistajia entisessä osoitteessa Järvensivuntie 1A. Kaikki yhteystietomme www.metsämaailma.? Tutustu UPM Metsämobiiliin UPM METSÄMOBIILI tuo metsäsi asiantuntijan ja UPM Metsän toimistojen yhteystiedot saatavillesi vaivattomasti. Älypuhelimesi paikannuksen avulla voit etsiä lähimmän metsäasiakasvastaavan yhdellä klikkauksella. Voit valita, soitatko, lähetätkö sähköpostia vai ajatko ajo-ohjauksen avulla toimistolle. Kokeile sovellusta älypuhelimellasi metsämobiili.? UPM BioVerno, uusiutuva diesel, tulee jakeluun Suomeen UPM ON SOPINUT Lappeenrannan biojalostamossa tuotettavan UPM BioVernon myymisestä NEOT:lle (North European Oil Trade). NEOT toimii öljytuotteiden ja biopolttoaineiden tukkukauppiaana. Suurten suomalaisten huoltamoketjujen, ABC:n, St1:n ja Shellin, polttoaineet tulevat NEOT:lta. www.upm.? UPM:n vuonna 2013 julkaisemassa luontojulisteessa Harjujemme kasveja on kuvattu tyypillisiä paahderinteiden kasveja. Julisteita voi noutaa eri puolella Suomea sijaitsevista toimistoistamme. Toimistojemme yhteystiedot löydät helposti osoitteesta www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 3/14 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsänomistajille PUUKAUPPAPALVELUT METSÄPALVELUT MUUT EDUT www.metsä maailma.? AJOKORTTI LUONNONHOIDON U PM ältä ä ä ä tä tä lt ält äl ä et tt et et ee etsän n n än än ä sä sä sä ts ts et et e --LUTT UT U LU L UPM ON OTTANUT käyttöön uuden sähköisen tavan kerrata metsätöiden ympäristövaikutuksia ja kiinnittää sekä oman henkilöstönsä että yrittäjiensä henkilöstön huomiota ympäristönäkökulmiin metsässä toimittaessa. Raivaussahatöitä, maanmuok kausta ja kannonnostoa tekevä henkilöstö on koulutettu kevään ja alkukesän aikana. Oppeja kerrataan ja testataan nyt sähköisen Luonnonhoidon ajokortti -sovelluksen avulla. Henkilöstö saa testilinkin ja opetusmateriaalin sähköpostilla ja pystyy testin kysymyksiin vastaamalla testaamaan oman tietämyksensä tason. Tieto testin suorittamisesta tallentuu myös UPM:n järjestelmään. Nyt saatavan palautteen pohjalta sovellusta kehitetään edelleen ja laajennetaan koskemaan myös muita työlajeja. Tavoitteena on sekä luonnon että metsänomistajan näkökulmasta laadukas työn jälki. www.metsämaailma.? Lue tuore puukauppakatsaus: Hämeenkylmäkukka on yksi uhanalaisista lajeista, joiden elinympäristöjä hoidetaan PaahdeLIFE-hankkeessa. U PM www.metsämaailma.? > Metsäkirjasto > videoartikkelit www.youtube.com/upmmetsa Katso UPM:n metsäaiheisia videoita:
10 METSÄN HENKI 3/14 U U T I S E T UUSIUTUVA, MÄNTYÖLJYSTÄ VALMISTETTAVA UPM BioVerno -diesel voitti matkustukseen liittyvien projektien sarjan EU:n Sustainable Energy Europe 2014 -kilpailussa. Kilpailussa palkittiin Euroopan parhaat kestävän energian projektit, jotka edistävät energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa tai vähäpäästöistä liikennettä. Palkinto myönnettiin UPM BioVernolle, koska se käyttää innovatiivisesti oman selluntuotannon tähdettä eli mäntyöljyä raaka-aineena kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannossa ja sillä vähennetään kasvihuonepäästöjä. Tuotanto tukee paikallista taloutta ja lisää omavaraisuutta liikenteen polttoaineissa. www.upm.? UPM BIOVERNO VOITTI EU:N KESTÄVÄN ENERGIAN PALKINNON UPM BioVernon raaka-aineena käytetään selluntuotannon tähdettä mäntyöljyä. UPM BONVESTA KIINNOSTI ERÄMESSUKÄVIJÖITÄ KAINUUSSA , RIIHIMÄELLÄ JA KOLILLA RUNSAS JOUKKO METSÄSTYKSEN, kalastuksen ja retkeilyn aktiivisia harrastajia kokoontui toukokuun lopun ja kesäkuun alun viikonloppuina Kainuun erämessuille, Riihimäen erämessuille ja Kolin erämessuille. Tapahtumien yhteiskävijämäärä lähenteli 85 000:ta. UPM Bonvesta oli mukana kaikissa tapahtumissa. Esillä olivat erityisesti metsästäjiä ja kalastajia kiinnostavat Bonvesta-kohteet. Suomussalmen Piispajärven tonteissa huomiota herätti mahdollisuus liittyä tonttikaupan yhteydessä paikallisen metsästysseuran jäseneksi. Kalastajille tarjolla oli unelmatontteja Pudasjärven Korpijoella ja Taivalkosken Niskakoskella, joissa molemmissa tontit sijaitsevat aivan kosken äärellä. Tutustu UPM Bonvestan metsätilaja tonttitarjontaan www.bonvesta.? U PM U PM
METSÄN HENKI 3/14 11 UPM:N VAHVA PANOSTUS työturvallisuuden vahvistamiseen tuottaa tuloksia. Yhtiön työtapaturmien (poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) määrä väheni vuosina 2012 ja 2013 yhteensä 60 %. Poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrä UPM:n toimipisteissä kautta maailman väheni vuoden 2011 yli 550 tapaturmasta 200:aan vuonna 2013. Tulosten takana on Työturvallisuuden ryhtiliike 2012–2014 -ohjelma, jonka kautta työturvallisuuden parantamisen eteen työskentelee koko UPM:n organisaatio. Avainelementtejä ovat johdon sitoutuminen, henkilöstön aktiivinen osallistuminen, yhteiset tavoitteet ja toimintamallit sekä kannustaminen. Metsässä työskenneltäessä tyypillisiä tapaturmia työympäristön moninaisuudesta johtuen ovat erilaiset liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset. Niiden ehkäisyyn sekä turvavarusteiden käyttöön olemme kiinnittäneet erityistä huomiota ja saaneet siten vähennettyä tapaturmien määrää merkittävästi. Työturvallisuuden ryhtiliike kattaa oman henkilöstömme lisäksi myös yrittäjämme ja heidän henkilöstönsä. www.upm.? lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I 60 PROSENTTIA SYKSYN MENOVINKIT Metsän aarteita – taidetta UPM-Kymmenen Kulttuuri säätiön kokoelmista Jyväskylässä JYVÄSKYLÄN KESKUSTASSA SIJAITSEVASSA KeskiSuomen museossa esitellään ”Metsän aarteita” 19.9.–7.11.2014. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön taidekokoelman helmistä, maalauksista, gra?ikasta, valokuvista ja veistoksista koottu näyttely esittelee metsän ympärille syntyneen teollisuuden syntysijoja ja sen rakentajia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet hienon taidekokoelman synnyn. Näyttelyssä on esillä yli 40 taiteilijan teoksia, muun muassa koivuviilulle maalattu Robert Lucanderin teos Kullervo (2002) sekä harvoin esillä ollut Helene Schjerfbeckin teos Figurstudie (1884). 100 vuotta vanerin valmistusta Säynätsalossa HUGO PARVIAINEN PERUSTI aikoinaan vaneritehtaan, koska hän koki, että koivuraaka-aine piti käyttää tarkemmin hyödyksi. Koivukeppien ja -lankkujen sahauksessa syntyi liikaa jätettä. Säynätsalon historia tehdasyhdyskuntana alkoi jo vuonna 1897, kun Johan Parviainen osti saaren ja käynnisti siellä sahatoiminnan. Vuonna 1914 hänen poikansa Hugo käynnisti vaneritehtaan, joka 40-luvulla siirtyi EnsoGutzeitille, 1990 Schaumanille ja 2004 UPM:lle. Nyt Jyväskylän tehdas on yksi kuudesta UPM:n vaneritehtaasta Suomessa ja siellä valmistetaan pinnoitetun ja pinnoittamattoman WISA-koivuvanerin lisäksi UPM:n innovaatioon perustuvaa UPM Gradaa, lämpömuovattavaa puumateriaalia. Vaneritehtaan sorvaussali 1930-luvun puolivälissä. U PM U PM VÄHEMMÄN TYÖ TAPATURMIA KAHDESSA VUODESSA
12 METSÄN HENKI 3/14 KONEYRITTÄJIEN JA HEIDÄN KULJETTAJIENSA METSÄLAKIKOULUTUKSET VUODEN ALUSTA VOIMAAN tulleen metsälain sallimien uusien metsänkasvatusmenetelmien käyttöönotto metsissä vaatii ammattitaitoista, lain yksityiskohdat tuntevaa henkilöstöä. Uusia menetelmiä käyttöönotettaessa korjuuyrittäjät ja heidän henkilöstönsä ovat avainasemassa. UPM on kevään aikana kouluttanut ja perehdyttänyt omien yrittäjiensä henkilöstöä lakiin ja käytännön asioihin, jotka on huomioitava esimerkiksi pienaukkohakkuussa tai kun työskennellään alueella, missä metsänomistaja haluaa toteuttaa eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta. U U T I S E T U PM KAIPOLAN VOIMALAITOKSELLA TEHTIIN historiaa menneen lämmityskauden aikana. Osana BEST-tutkimusohjelmaa UPM testasi röntgeniä metsäenergian laadun mittauksessa. Röntgen asetti kokonaan uuden tason metsäenergian laadun mittaukselle. Kun hakekuljettimesta otetaan yli 90 röntgenkuvaa minuutissa, kertyy yhdestä metsäenergiakuormasta yli 3 000 kuvaa, joiden perusteella laatu on mahdollista määrittää – välittömästi. Uunikuivatukseen perustuvan kosteuden määritys on vihdoin saanut haastajan. Lisäksi röntgen tunnistaa kivet ja muun palamattoman aineksen, kuten raudan. BEST on Tekesin rahoittama tutkimusohjelma, jossa ovat mukana kaikki merkittävät metsäja energiayritykset sekä kaikki keskeiset tutkimuslaitokset. RÖNTGEN – METSÄENERGIAN LAADUN MITTARI Noin 50 henkilöä kesätöissä UPM Metsällä ERI PUOLILLA SUOMEA, pääasiallisesti metsäasiakasvastaavien ja metsäasiantuntijoiden apuna on kesän aikana työskennellyt noin 50 henkilöä. Toukokuussa ennen töiden alkua kesätyöntekijät perehtyivät turvallisiin työmenetelmiin sekä UPM:n ja UPM Metsän toimintaan. Markkinoinnin ja viestinnän kesäapuna työskenteli Susanna Rauhala, jonka tekemiä juttuja voi lukea muun muassa www.metsämaailma.?:stä. A K I M Ä K EL Ä U PM
METSÄN HENKI 3/14 13 Olen saanut isältäni lahjana osuuksia yhteismetsään. Lahjakirja on julkisen kaupanvahvistajan vahvistama. Kun yhteismetsäosuudet luovutettiin minulle kiinteistöstä erillisenä, miten saamani yhteismetsäosuudet kirjataan nimiini? KALVILA: Teidän tulee hakea lainhuutoa yhteismetsäosuuksien saannolle. Lainhuudatus tarkoittaa omistusoikeuden saannon kirjaamista lainhuutoja kiinnitysrekisteriin ja tällä tavoin omistusoikeussaannon julkiseksi saattamista. Kiinteistönmuodostamislain mukaan kiinteistöstä erillisenä luovutettu osuus yhteismetsään siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi (niin sanotuksi haamutilaksi). Samoin voidaan yhteisalueosuus siirtää kiinteistönomistajan hakemuksesta hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön. Toimenpiteisiin sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Yhteismetsäosuudet merkitään ja kuuluvat näin kiinteistölle ja omistusoikeus yhteismetsäosuuksiin välittyy kiinteistöomistuksen kautta. Tarkoitukseni on ostaa metsäkiinteistö. Kauppaan liittyisi ehto tiettyjen tilan myyjän panttivakuuksin turvattujen velkojen siirtämisestä ostajan nimiin, ns. kolmikantasopimuksella myyjän, velkojan ja ostajan välillä. Miten tällainen myyjän velkojapankille tehtävä maksusuoritus vaikuttaa metsätilan ostajan verotukseen? KALVILA: Jos kiinteistökaupassa on esimerkiksi sovittu, että ostaja sitoutuu rahassa suorittamansa kauppahinnan ohella ottamaan vastattavakseen myyjän velkoja, katsotaan luovuttajan hyväksi tuleva, tämän velkojalle sovittu suoritus luonteeltaan vastikkeeksi kiinteistöstä. Velkavastuun siirtämisessä pidetään velan pääomaarvoa kauppahinnan osana. Kiinteistökaupassa luovutuksensaajan on maksettava varainsiirtoveroa 4 prosenttia kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Metsätilan ostajalle metsävähennyspohjaa muodostuu 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Metsän hankintamenoon luetaan metsän osuus kiinteistön kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, kuten myös metsän osuus varainsiirtoverosta. HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Lahjoitin noin 10 vuotta sitten metsätilani tyttärelleni ja pidätin silloin luovutuksessa itselleni elinikäisen hallintaoikeuden metsätilaan. Suunnittelen nyt hallintaoikeudesta luopumista. Jos luovutan hallintaoikeuden vastikkeellisesti, oikeuttaako hallintaoikeudesta maksettu kauppahinta metsävähennykseen? KALVILA: Luovutuksessa metsätilaan pidättämänne hallintaoikeus on ns. rajoitettu esineoikeus, jonka nojalla oikeuden haltijalla on oikeus toisen omistaman metsätilan käyttöön tietyissä suhteissa. Hallintaoikeus on irtainta omaisuutta, eikä siitä luopumisesta maksettu kauppahinta muodosta ostajalle metsävähennysoikeutta. Omistan veljeni kanssa (½ ja ½) puoliksi kiinteistön, johon kuuluu 480 osuutta yhteismetsään. Kiinteistö on ns. haamutila eikä sillä ole omia tiluksia. Suunnittelen yhteismetsäosuuksien siirtoa lapsilleni. Voinko luovuttaa kiinteistöstä omistusosuuttani vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia ilman veljeni suostumusta? KALVILA: Kiinteistön yhteisomistajat voivat vain yhdessä luovuttaa yhteisalueosuuksia yhdessä omistamaltaan kiinteistöltä. Kiinteistölle kuuluvien yhteisalueosuuksien luovuttamisen katsotaan koskettavan kiinteistöä kokonaisuudessa, kuten olisi esimerkiksi määräalan luovutus emätilasta. Yhteisomistajan määräämisvalta sen sijaan rajoittuu määräosaiseen omistusoikeuteen. Haamutila voidaan jakaa jakotoimituksessa, joita ovat lohkominen ja halkominen, jolloin kullekin yhteisomistajalle voidaan muodostaa yksinomistukseen omat haamutilat ja merkitä niihin heidän omistusosuuttaan vastaavat määrät yhteismetsäosuuksia. Näin haamutilan määräämisvalta, kuten yhteismetsäosuuksien luovuttaminen, kuuluu kyseisen haamutilan yksinomistajalle. Haamutilan, jolla ei ole omia maaja vesialueita, jakaminen hoituu ilman maastotöitä. Tarvittavia haamutiloja maanmittaustoimisto voi muodostaa jo yhteismetsän perustamistai alueen liittämistoimituksen yhteydessä. LA K I & A S IA N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA V ES A isältäni lahjana osuuksia yhteisjakirja on julkisen kaupanvahvisKun yhteisme m m tsäosuudet luovutettiin erillisenä, miten saamani yhteisaan nimiini? IKKI KALVILA ipalvelupäällikkö M Metsä Lahjoitin noin 10 vuotta sitten metsätilani tyttärelleni ja pidätin silloin luovutuksessa itselleni elinikäisen hallintaoikeuden t Suunnittelen n t h ll 3
TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM METSÄMAAKUNTA KESKI-SUOMESSA YHDISTYVÄT AKTIIVINEN METSÄTALOUS JA MONIPUOLINEN PUUTA KÄYTTÄVÄ TEOLLISUUS. 14 METSÄN HENKI 3/14
eski-Suomi tunnetaan metsien maakuntana, ja maineelle on todellakin katetta. Keski-Suomessa metsien peittävyys on poikkeuksellisen suuri, ja liki 80 prosenttia alueen pinta-alasta on metsätalouden piirissä. Metsäteollisuus on Keski-Suomen tärkein teollisuuden toimiala. Alueen viennistä yli 40 prosenttia tulee metsäteollisuudesta. Tämä mahdollistaa myös aktiivisen metsätalouden, ja alueen kantorahatulot ovat olleet lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Huomattavan suuri osa – liki 70 prosenttia – alueen metsistä on yksityismetsiä. ”Metsätaloudella ja -teollisuudella on Keski-Suomessa valtava merkitys”, sanoo Metsäkeskuksen Keski-Suomen aluejohtaja Helena Reiman. ”Alueella on hyvät metsävarat, merkittävä metsäteollisuus, aktiivinen toimintaympäristö ja moni-ilmeinen luonto.” Keski-Suomi onkin olosuhteiltaan erittäin otollista aluetta metsätaloudelle. Maan eteläosassa ja lounaisessa Vakka-Suomessa maisema on keskimäärin peltomaisempaa, kun taas Lappi on olosuhteiltaan karua. Myös soita on Keski-Suomessa suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi Pohjanmaan alueeseen. METSÄN HENKI 3/14 15
16 METSÄN HENKI 3/14 6 16 16 16 16 16 16 16 6 6 6 16 16 16 16 16 6 16 16 16 6 16 6 6 6 16 16 16 6 16 16 1 16 1 16 1 16 16 6 16 16 16 16 16 16 1 1 16 16 16 16 16 16 6 6 16 6 16 16 16 16 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 1 16 6 16 6 6 6 6 16 16 6 6 16 6 16 6 16 1 16 6 6 6 16 6 6 6 16 16 6 6 16 16 6 6 16 16 16 6 6 6 16 6 6 16 6 16 6 16 16 16 1 16 6 16 16 6 16 16 16 6 16 6 6 6 6 6 16 16 6 16 16 16 16 16 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 16 16 6 6 6 6 6 6 16 6 6 16 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 16 6 6 16 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 16 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 16 6 6 16 6 6 6 6 6 6 1 1 1 1 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 16 1 16 6 6 6 6 6 16 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 1 1 16 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 16 6 6 6 6 6 6 6 METS MET METS METS ME METS ME M M METS METS METS METS ETS ETS METS METTTS TS METS TS TS ETS ETS TS METS ETSS M M M ME MET ETS ET ET EETS METS METT METTS MET METS METS METS METSS METS METS TSSS M M M ME M M M M M M M M M M M M M M METS MEEEEE METS EEEETS TT ETS TTTTS TTTT METSSSS TSSS TS TS ETSSSS M M M METS METS M METS METS M M M M M MET METS M M M M MEEEEEEEEEE METTS METS TTTS METS ETS TS METSSSS ETSS TSSS TSS MET ME M M M M METS M METS MET M ME M METS METS ETS EETS EET EEE METS METTTT METS ETS T MET METT MET METSSSSSSSS TS M MET MET MET M M MET M M M M M ME MEE MEETS EE MEE METS METTTTS TS TS MET METTTS ETS ETS METSS M M METS M M METS M MET M M M METS M M M MEEEEEEET METS METS ETTS TTTTTTTTT METSS METSSS TS METSS METSS M M METS M M M METS METS M M MET M M M M M MEE MEEEEEEETS ETS TT ETS TS ETTTTT ETSSSSSSSSS ETS M M M M M M M M M METS EEETS METS E ME METS T METTTTTTTT METSSS ETSS TS M METS M METS M M M M M MET EEEEE METTTTTTTTSSSSSSSSSS METS M METS M M M M MET M M M M M M MET METS MEEEEEE METT ETTTTTSSSSSSS M M M M METS M M M M M M M METS EETS EEEETS TT MET METS METSSSS METSS TSSS M M M M M M M M M M M MET EEEEEE MEETTTTS T ETTSS TSSSSS TS TS ETSSS ETS M M METS M M METS EEEEETTTTT ETSSSSSSSSSSS M M M M M M M M M M ME MEEEETTTTTTTT METSSSSS M M M M MEEEEEEEEETS ETTTTTTTTTTSSSSSSS M M M M METS EEEEEEEEETTTTTTTSS M M MET M M METS MEEEEEEEEEETTTTSSSSS M M M M M M M M M M MEEET EEEEETTSSSSSS TS M M M M M M M M M M M MEEEEEEEETTTTTTTSSSS M M M M M M M M MEEEEEETTTTTTTTTTTSSSSSS M M M M M MEEEETTTTTTTTTSSÄ Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN ÄN N ÄN H ÄN H ÄN N ÄN ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H N H N H N H N H ÄN H N H H ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN H N H ÄN H N H N H ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN N ÄN ÄN N ÄN H N H ÄN H Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N ÄN N ÄN N H N H ÄN H N H N H ÄN H ÄN H Ä Ä Ä ÄN ÄN N N N ÄN H H ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN H ÄN ÄN ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN N H N Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN N H ÄN Ä ÄN Ä Ä ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN N N ÄN ÄN N ÄN H N ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN N N H N H Ä Ä ÄN Ä ÄN N H N N N N N N H H ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N H ÄN H N N ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN N N N N H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN N N N Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN N N ÄN Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN N H H H Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N H H H N H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N ÄN H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N H H H H H H H H H Ä ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N H H H H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN N N N N H H H H H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N H H H H H H H H H HEN EN EEN EN EN EN EN NKI N ENKI EN N N EN NK NK K KI KI KI KI KI KI KI KI K K K KI EN EN EN EN EN EENK N N EN N EN NK K KI K KI K K NKI KI N N EN NKI K K KI ENKI KIIIII N NK NK K KI K K K K KI ENKIIII EN EN ENKI K K ENK K K K KII N N NKI K K KI K K K KI KI KII EN N N NK K K K KI K K K K K K KII N N N N N N EN N NK K K K K K K K KI NK NKI N N N N N EN N N N NK K K K K K K K KI EEN NK K NK K K K K KI K EEN NKI K K K ENKI K K K K K EN N N NK K K K K K K K K KII EEN N N EN NK K K K K K K K ENK K K KI EN N N N N N N N N N N N N EN ENK K K K K K K KI EEEN N N N N N N ENK NK NK NK K K K K K K K K K K K KII EEEEEEEEEN EN EN N N NK N N NK N N N N NK K K NK K ENK K K K K K K K EEEEEEEENK NK N N N NK N N N N ENK K K K K K K K K K ENK EEN N N N N N N N NK K K K K EN EEEN EN EEN N N N NK NK K K K K K K K K KI EEEEEENK K K K K K K K K K K EEEEEN N N N N NK K K K K K K K K KII EN N NK K K K K K K K K KII 3/14 3/14 3/14 3/14 3/14 /14 3 3/14 3/ 3/ 3/14 3/14 3/ / /1 / 3/1 / /14 3/ /1 1 3/1 / 4 3/14 4 4 3/14 14 3/14 3 3/ 3/ 3/14 3/1 3/14 3/1 3/14 3/14 3/1 /1 3/14 /14 3/1 / / / 3/1 3/ / / /1 /14 /14 4 4 4 3/14 4 3/ 3/ 3 3 3 3/ 3/14 3/14 3/14 3/1 /1 3/14 /1 1 1 1 3/14 3/14 /14 4 4 4 4 3/ 3 3 3/14 3/14 3/14 3/1 /14 3/14 3/14 1 1 14 3/14 4 14 14 3/14 3/ 3/1 3/14 /14 /14 3/14 /14 /14 14 3/1 14 4 14 4 4 4 14 /14 3/14 / /1 /1 14 4 4 4 4 3/14 3/ 3/ /14 / 3/14 4 4 3/14 /14 3 3 3/ / 3/1 14 4 4 4 4 4 4 /14 4 4 4 3/14 3/14 3 3/14 3/14 3/14 3/14 3/14 / / /1 / / /14 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3/ /1 / / /1 /14 /14 4 4 4 3/14 3/14 3 3/ 4 4 14 3 3 3/ 3/14 4 4 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3/1 3/ /1 1 14 4 4 4 4 4 4 3/14 4 3 3 3 3 3 1 1 1 14 4 4 4 4 4 3/1 3 3 3/ /1 1 14 4 4 3/14 4 4 4 4 4 3/ 3 3/ 3/14 3 14 4 4 4 4 4 4 3/14 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 3 3 3 3 3/ /1 14 4 4 4 4 4 4 3 3/ / / / /1 1 14 4 4 4 4 /14 4 4 4 3 3 3 3 3 3/ / 3/ / / 4 4 4 4 4 4 4 3 3 3 3 3/ 4 4 4 4 4 4 4 4 / / / / / / / / / Metsäteollisuudella on myös kerrannaisvaikutuksia alueen muuhun teollisuuteen, esimerkiksi metsäkoneiden ja muiden laitteiden valmistukseen. Teollisuudenalan murros on näkynyt Keski-Suomessakin, mutta alueen yritykset tähyvät jo tulevaisuuteen uusilla tuotteilla. ”Kesän alussa uutisoitu suunnitelma mittavasta tehdasinvestoinnista Äänekoskelle tuo merkittävän piristysruiskeen koko aluetaloudelle ja viennille”, Keski-Suomen maakuntajohtaja Anita Mikkonen toteaa. KYSYNTÄÄ KAIKILLE PUULAJEILLE UPM:n toiminnot on Keski-Suomessa järjestetty integraatiksi, mikä tarkoittaa, että samalla alueella on toisiaan täydentäviä eri tuotantolaitoksia. Alueella toimivia UPM:n puuta käyttävia tehtaita ovat Kaipolan ja Jämsänkosken paperitehtaat, Korkeakosken saha ja Jyväskylän vaneritehdas. ”Toimintojen keskittämisen myötä voimme optimoida hankinnan puuvirtoja tehokkaammin”, kertoo UPM:n Keski-Suomen integraattialueen johtaja Matti Toivakainen. Kolmannes UPM:n puunhankinnasta integraattialueella käytetään alueen omilla laitoksilla, ja kolmannes toimitetaan UPM:n muille tehtaille alueen ulkopuolelle. Loput toimitetaan muille käyttäjille, lähinnä paikallisille kuusisahoille. UPM hankkii myös merkittävästi metsänenergiaa, muun muassa Jämsänkoskella ja Kaipolassa sijaitseville omille voimalaitoksilleen. Monipuolinen puunjalostus merkitsee jatkuvaa kysyntää kaikenlaiselle puulle. ”Esimerkiksi Euroopan suurin paperitehdaspaikkakunta Jämsä käyttää valtavan määrän kuusikuitua, ja Korkeakosken mäntysaha tarjoaa paljon mahdollisuuksia lähialueen laadukkaan mäntytukin kasvattajille. Vaneritehtaillamme on aina tarvetta hyvälaatuiselle ja järeälle koivutukille”, Toivakainen toteaa. MAALLA JA VESILLÄ UPM:n Keski-Suomen integraattialueella teollisuus on järjestäytynyt valtapuulajien mukaan. ”Jämsän ympäristö ja Pelloksen vaneritehtaan ohjausalue ovat kuusivaltaisia, pohjoisemmat Helena Reiman Anita Mikkonen 1 METSÄSTÄ TEHTAALLE Puukaupan suunnittelu tulee ajankohtaiseksi, kun metsänhoidolliset tai muut tarpeet sitä edellyttävät tai kun ostajan yhteydenotto saa metsänomistajan heräämään puukauppaan. Metsänomistaja voi myös itse ottaa yhteyttä ostajaan tai puukauppaa valmisteleviin metsänhoitoyhdistyksiin. yleensä kahden vuoden pystykaupalla. kysynnän ja leimikon laadun mukaan. tai uittoon tapahtuu tehtaiden puutilausten perusteella. Puutavaralajista riippuen puut yleensä jo kulkevat samanaikaisesti hakkuun kanssa. PUUKAUPPA ASKEL ASKELEELTA 2 Sääolosuhteet, kohde ja puutavaralajit määrittelevät sen, missä aikataulussa puu poistepystytään yleensä korjaamaan nopeammin kuin talvikohteet sääolosuhteiden aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. kertynyt puumäärä ja korjuun onnistuminen todetaan siten, että tehdään mittausasiakirjat ja hakkuu todetaan päättyneeksi. töksensä. 16 METSÄN HENKI 3/14
METSÄN HENKI 3/14 17 E ME M METS METS MET METS MET METS EETS ETS ME MET ME MET METS METSS TS TS ETSSS M M METS ME METS MET ETS MEE ME METTS METS TS METS ETS METSS M M ME MET METS METS MET M M M METS M M M M M M M METS MEEEEEEEEEE METTTTTTTTTTTT METS METS TSSS METS ETS TSS M M M M METS M M M METS M M M M M M M M M M METS E ME ME MEEEEEE MET ETTT METTTTTTTTS TS TS TSSS ETSS ETS M M MET METS M METS MET M M M M M M M M M M METS E ME MEEEEE METS T METTTTTTTTTT METSSSS TS METS ETSS TS ETSSS METSS M M METS METS M M M METS M M M M M M M M M M MET M ME ME MEEEEEEETS ETTT ETTTTTTTT MET METSSSS ETSS TSS TSSSS MET M METS M M M M ME M M M M M M M M M M M M MEEEEEE MEEETT METTTTT ETTT ETS TTSS METSS METSSS METSS TS MET M M M METS METS MET M M M M M M M M MEEEEEEETS EETS TS TS METT ET METTTTTTTS TSS METSSS TS MET M METS M M M MET M M M M M M M M M M MEEEEEEEEEEEE METTTTS METTTTTTSSSSSS TSSSS M M M M M M M M M M MEEE MEEEEEETTTTTS METS T METSSSS TS TSSSSSS METS MET MET M M MET M M M M MEEEE MEEEEEET METS ET METSSSSS METS T M MET M M M M M M M M M ME MET EEEEEEEETTT METS TTTTTTTTS METSSSSSSSS METS M M M M M M M M M M M ME MEEE MEEEETTTTTTTTTTTTSSSS METS M M M M M M M M M M METS MEEEEEEEETT METTTSSSSS METS METS MET M M M M M M M M M M MEEEE MEEEEETS TTTTTSSSSSSSS M M M M M M ME M M M M M M METS M METS M MEEEEEEEEE METTTTTS METSSS TSSSS METS M M M M M M M M METS M M MEEEEETS ETS TTT METTS METSSS TSSS M METS M M ME M M M M MET MEE MEEEEEETTTS METTTS TSSSS M ME M M M M M M MEE MEEEEETTTSSS M M M M M M M M MEEEEEEEETTTTTTSS M M M M M M M M M M MEEETTTTS TSS M M M M M M M M M M M M M M M M M M MEEEETSSSSSÄN H ÄN Ä ÄN Ä Ä ÄN H ÄN H Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN Ä ÄN Ä ÄN H N H N ÄN N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N H ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN H ÄN H Ä Ä ÄN ÄN Ä ÄN H Ä ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN ÄN H N H ÄN H ÄN H ÄN H H N H Ä Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN H ÄN H ÄN N N N H ÄN N H N N N H ÄN H ÄN H N H H ÄN H H H Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H N ÄN ÄN ÄN N H ÄN H Ä ÄN ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN Ä Ä ÄN Ä ÄN Ä ÄN ÄN N H ÄN ÄN ÄN N N N H N H N N H H N H Ä ÄN ÄN H Ä ÄN Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN N N ÄN H ÄN ÄN N H H ÄN H ÄN Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N H N N N H N N H ÄN N H N H N ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN ÄN H ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN H Ä Ä ÄN ÄN N N N N H N N N N H H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N ÄN N N N N H N N H ÄN N ÄN N N N ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N N N N N H H N ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N ÄN N N N N N N ÄN ÄN N Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN N H ÄN N H N H N N ÄN N N N N ÄN H H H N H N H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN N N N N N N N N H H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN Ä Ä ÄN H N N N ÄN N H ÄN H ÄN ÄN H H H H H H H H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N H H H H H H H H H H ÄN Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN Ä Ä ÄN N N N N ÄN ÄN H H ÄN H Ä Ä Ä Ä ÄN N N N H H H H ÄN Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN ÄN Ä Ä ÄN N N N ÄN N H H H H H H H H Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N H H H H N H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N N N N N N N N ÄN H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N H N N ÄN N N N N N H H H H N H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN N N N N N H N N N N N N N H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N ÄN N N H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N N H H H H H H H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N ÄN N N H Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N N N N N N N N N N N N N N N N H H H HENKI EENK ENKI ENKI NKI NK EN NKI ENK NK NK NK ENK NK KI KI K ENK K K KI EEN EENK EN ENK NK ENK NK ENK N NK NK N NK NK ENK NK ENK K KI NK NK K K K NK KI EEEN EN EEEEEN ENK N ENK EN N ENK NK NK N NK KI KI KI K KI K NK NK K K NKIII EEEN EN EN EN ENK ENK EN N NK NK N NK N NK NKI ENK NK NK ENK K K NK K K K K K K NKIIII EN EN EEEN NK N NK ENK NK NK K NK K NK K K K K KIIII EEN EN EN EEEEN NK NK NK NK NK NK NK K NK K K K K K KIIII EN EN EN EN N N NKI NK NK NKI NK NK N NK K K K NK K K K K K KIIIII EEN N N N N NK NKI NK ENK K K K K K KI NK K K K K K K K KIIII EN N N N N NK NK K K K K K K KIII EN N N NK N NK ENK K K KI N N N N NKI K K K K K K KIII EN EN N N N NK N N NK NK K NK K K KI EEEN EN N N N EN N N NK K K KIIII EEEEEEN N N NKI N N N N N ENK K K KIIII ENKI ENK EEEEEEN N N N NK N N N NK NK K K K ENK K K KIII EN EENKI ENK EENKI K K K NK K KIIII KI EENKI EEN EEEEN N N N N IIII EENKI EEN NK K KI EEEEEEEENKI N N N N N N N N N N NK K KI EEEEEEEEN N N N N N N N N N N N ENKI K KI EEEEEN N N N N N N N N N N NK K K K KIII EEEEEEN N N N N N N N N N NK K K K KI 3/14 3/14 3/ 3/ 3/ 3 3/ 3/14 3/14 3/1 / 3/ 3/14 3/14 3/1 3/14 3/ /14 4 / /1 3/14 3 3/ 4 3/14 /14 3/14 3/14 3 3 3/ 3 3/ 3/14 /14 3/14 3/14 / / / / 3/14 / /14 3/14 /1 1 /1 3/14 1 /1 /1 /14 3/14 4 /14 4 3/14 3/ /14 3/ 3/ 3/ / 3/1 /1 /14 /1 3/14 3/14 3 3 3/ 3/ 3/ / /14 /1 /1 1 3/1 3/14 3/14 3/14 3/14 3 3 3 3/14 /14 / 3/ /1 1 1 1 1 1 1 3/14 /14 3/14 3 3 3/14 3/ 3/ / / / /1 3/14 3/14 /14 14 4 3/14 3/14 3/ 3 3/ / / / / / 3/ /1 1 1 1 1 1 1 3/1 3/14 4 3/14 3/ 3/ / / / / /14 / / / /1 1 1 14 3/ 3 3/ 3/14 3 3/ / / / / / / /1 1 1 1 3/14 3/14 3/14 3/14 3/14 4 /14 /14 3 3/1 3 3/14 / / / /1 14 1 1 3/14 4 4 4 3/ 3/ 3/ / /1 / /1 /1 1 3/14 /1 3/14 3/14 3 3 3 3 3 3 3 3/ / /14 / /14 1 14 1 /14 4 4 3 3/ 3 3 3 3 3/ 3 3/ 3 3/ 3 3/14 / / / /1 1 1 /1 /14 4 4 4 3/ 3 3 3 3/ 3 3/ 3/14 3/14 / / / /14 3/1 1 1 1 1 1 3/14 3/14 4 4 3/14 3/ 3 3 3 3 3/ 3/ / / 3/ / / /14 1 1 1 14 3/14 4 3 3/ 3 3/ 3 3/ / / /1 1 1 1 1 1 /14 14 4 4 4 4 3 3 3 3 3 1 14 3/14 4 4 4 3 3 3/ /1 1 1 14 4 3/14 3/ 3 3 3 3 3/ / / /14 4 4 3 3 3 3 3 3 3 3 3/ / / / / / /1 1 1 14 4 4 3 3/ / / / / / /14 4 4 3/ 3 3 3 3/ / / / / / / / / /14 4 4 4 / / / / / / / / / / / / / / / 17 17 7 7 7 17 17 1 17 17 17 7 7 7 17 17 7 17 17 1 1 1 1 1 1 17 7 7 7 7 7 17 17 7 17 17 7 7 17 7 7 7 7 7 1 1 17 17 1 17 7 17 7 7 7 7 7 7 7 17 17 17 17 7 17 7 17 17 17 7 7 7 17 17 17 17 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 1 1 1 1 1 17 7 17 7 7 7 7 7 7 17 7 7 7 7 17 17 1 1 17 17 7 7 7 7 17 7 7 7 7 7 7 7 17 7 17 17 17 17 7 17 17 7 17 7 17 7 7 7 7 17 17 1 17 7 7 17 7 7 7 7 7 7 17 1 17 17 7 7 7 7 17 17 7 7 17 7 17 17 1 17 17 17 7 17 7 7 7 7 7 7 17 7 17 17 17 17 1 1 17 17 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 17 17 1 1 17 7 17 7 7 7 7 7 7 7 7 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 1 17 7 17 7 7 7 7 17 17 7 7 7 7 7 7 7 7 17 17 7 7 7 7 17 7 7 17 7 7 7 17 7 7 7 7 7 7 7 1 17 7 7 7 7 7 7 1 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 17 7 7 7 7 1 1 17 7 7 7 7 1 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 17 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 17 7 7 7 7 7 17 7 7 7 7 1 17 17 7 7 7 7 1 1 17 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 17 7 7 7 7 7 7 17 17 1 1 17 17 7 7 7 1 17 7 7 1 1 1 17 7 7 1 1 17 7 7 alueet puolestaan mäntyvaltaisia, mikä sopii hyvin Pietarsaaren ja Kaukaan tehtaidemme puutarpeisiin”, Toivakainen kertoo. Lukuisat eri toimituspisteet merkitsevät sitä, että puun kuljettamisessa tarvitaan monia eri kuljetusmuotoja. Erityispiirteenä UPM uittaa paljon puuta Savon suunnalta Kaukaan sellutehtaalle Lappeenrantaan sekä Pelloksen vaneritehtaalle Mikkelin Ristiinaan. Puuta hankitaan myös kesäaikaisella saaristokorjuulla, erityisesti Päijänteellä. ”Suurin pullonkaula tällä hetkellä on junavaunukapasiteetin riittävyys varsinkin talviaikaan, jolloin kuusikuidun kuljetukset ovat suurimmillaan”, Toivakainen toteaa. Keskusteluissa logistisista haasteista myös tieverkko nousee usein esiin. Valtatie 4 on keskeinen liikenneväylä niin alueen kuin koko Suomenkin kuljetusten kannalta. ”Kuljetusmäärien kasvaessa on tärkeää huolehtia liikenneväylien kunnosta niin, että elinkeinoelämän ja vientiteollisuuden kilpailukyky säilytetään”, toteaa maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Matti Toivakainen ”NUORTEN METSIEN KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN ON KAIKEN A JA O.” HELENA REIMAN 3 Kauppa jatkuu usein esimerkiksi energiapuun korjuulla noin vuoden ku luessa. Metsäpalveluna toteutettavat jälkityöt on helpointa sopia samalla, kun puukauppakin tehdään. Alemmalla tieverkolla ja metsäautoteiden kunnolla on suuri merkitys puuhuollon varmistamisessa. ”Huolestuttavasti panostukset näihin ovat olleet riittämättömiä. Toiveena on, että jatkossa metsäteollisuuden vaatimukset voidaan huomioida entistä paremmin tällä alueella”, Matti Toivakainen sanoo. MUUTTUVA METSÄ Metsätaloudella ja -teollisuudella on Keski-Suomessa pitkät perinteet. Metsien laadussa on kuitenkin tapahtunut dramaattinen muutos vuosikymmenien kuluessa. Metsävarojen voimakkaasta hyödyntämisestä huolimatta puuston keskitilavuus on viimeisen 50 vuoden aikana kasvanut 1,6-kertaiseksi. UPM Metsän integraattialueet. METSÄN HENKI 3/14 17 LÄNSI-SUOMEN INTEGRAATTIALUE KESKI-SUOMEN INTEGRAATTIALUE Jyväskylä Jokilaakso Korkeakoski ITÄ-SUOMEN INTEGRAATTIALUE POHJANMAAN INTEGRAATTIALUE
”Kehitys on ollut huimaa”, Metsäkeskuksen Helena Reiman toteaa. ”Kun katsoo esimerkiksi 1950-luvun hiihtokilpailujen taustalla näkyvää metsää, se on aivan erilaista kuin nykyään.” Puuston keskitilavuuden voimakas kasvu on seurausta sodanjälkeisten vuosikymmenien määrätietoisesta metsänhoidon kehittämisestä. 1900-luvun alun harsintahakkuiden jälkeiset metsät ovat nyt parhaassa kasvuvaiheessa. Hakkuita olisi kuitenkin mahdollista lisätä vielä paljon. Metsäntutkimuslaitoksen arvio suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta Keski-Suomen Metsäkeskuksen alueella on tällä hetkellä noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Viimeisen viiden vuoden aikana hakkuiden keskiarvo on ollut noin 5 miljoonaa kuutiometriä. ”Nämä laskelmat perustuvat kestävään hakkuumäärään, jossa taataan seuraaville sukupolville yhtä suuret mahdollisuudet metsän tuotolle”, Reiman tähdentää. Metsien kehittymisen myötä suurin kestävä hakkuumahdollisuus kasvaa entisestään. Vuonna 2020 kestäväksi hakkuumääräksi Keski-Suomessa arvioidaan jo 7,1 miljoonaa kuutiometriä. Puuston tilavuuden ja kasvun lakipiste on näköpiirissä 20–30 vuoden kuluessa. Kehitys ei kuitenkaan ole automaattista. ”Metsät eivät kehity, ellei aktiivista ja täysipainoista metsänhoitotyötä jatketa”, Reiman muistuttaa. OMA METSÄ KULLAN KALLIS Keski-Suomen metsänomistajat ovat muuhun Suomeen verrattuna varsin aktiivisia metsän käyttäjiä ja hoitajia. Viiden viime vuoden aikana 82 prosenttia metsäaloista on myynyt ainespuuta, mikä on selvästi enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo. Myös taimikon hoitoa tehdään aktiivisesti ja metsänomistajien neuvontapalveluita käytetään paljon. ”Metsänomistajan on hyvä olla täällä. Puuta kysytään ja alueella on paljon toimijoita puun ostajista isoihin ja aktiivisiin metsänhoitoyhdistyksiin sekä yksityisiin metsäpalveluyrityksiin”, toteaa Reiman. Toki kehitettävääkin löytyy. ”Nuorten metsien kunnosta huolehtiminen on kaiken A ja O. Metsiä perustetaan hyvin, mutta varhaishoidossa olisi parannettavaa. Kaikkia metsänhoidon toimenpiteitä tarvitaan, myös oikein kohdistettuja hakkuita”, Reiman sanoo. ”Metsä on niin arvokas luonnonvara – niin taloudellisesti kuin virkistysarvoiltaan – että sitä kannattaa hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla”, Reiman jatkaa. ”Suomalainen vieraantuu vauhdilla metsästä, eivätkä kaikki metsänomistajat edes tiedä, missä heidän metsänsä ovat, saati miten niitä pitäisi hoitaa. Metsäammattilaisten onkin tärkeä tulla niin lähelle metsänomistajaa, että tämä voi itse hahmotella, miten hoitaa metsäomaisuuttaan mahdollisimman hyvin.” SATA VUOTTA VANERIA UPM:N JYVÄSKYLÄN VANERITEHDAS viettää tänä vuonna merkkipäiväänsä. Säynätsalossa sijaitsevalla tehdasalueella aloitettiin vanerin tuotanto vuonna 1914. Sata tuhatta kuutiometriä vaneria vuodessa tuottava tehdas työllistää 240 henkilöä. Jyväskylän vaneritehtaan tuotteita ovat pinnoittamattomat ja pinnoitetut perusvanerit koivusta ja kuusesta sekä erikoisvanerit, kuten komponentit. Pääkäyttökohteet ovat rakentaminen, betonointi sekä parkettija huonekaluteollisuus. Tuotemerkkejä ovat UPM:n WISA-vanerit sekä uusi lämpömuovattava puumateriaali UPM Grada. Tehtaan tuotanto menee lähes kokonaan vientiin. Tehtaan käyttämä puu pyritään aina hankkimaan lähialueilta. ”Kotimainen puu on ominaisuuksiltaan ylivoimaista, mikä näkyy myös lopullisen tuotteen laadussa. Käytämme paljon laadukasta koivutukkia, mutta myös järeälle kuusitukille on paljon kysyntää UPM:n havuvaneritehtailla Pelloksessa”, kertoo Jyväskylän vaneritehtaan johtaja Tero Hannonen. YLIVOIMAINEN LUJUUS-PAINOSUHDE Vanerin historia ulottuu Egyptin faaraoiden aikaan, mutta sen teollinen valmistus sai alkunsa 1850-luvulla. Ohuista viiluista ristiin liimaamalla valmistetun puulevyn perusidea on säilynyt muuttumattomana, mutta tuotantotehokkuudessa ja vanerin ominaisuuksissa on edetty huimasti. Vanerin valttina on myös ekologisuus. Materiaalin lujuuspainosuhde on verrattavissa alumiiniin, mutta sen valmistuksessa tarvittava energiamäärä on tästä vain murto-osa. ”Kansainvälisille asiakkaillemme on tärkeää paitsi vanerin ensiluokkainen laatu myös se, että sen valmistuksessa käytetty puu on lähtöisin kestävästi hoidetuista metsistä,” Hannonen sanoo. Suomessa metsät on perinteisesti serti?oitu PEFC ™ serti?oinnilla, mutta maailmalla yhä useampi asiakas haluaa myös FSC ® -serti?oituja tuotteita – myös vaneria. ”FSC-serti?ointi PEFC:n rinnalla voi avata kiinnostavia mahdollisuuksia myös yksittäiselle metsänomistajalle,” Hannonen sanoo. Tero Hannonen 18 METSÄN HENKI 3/14
METSÄN HENKI 3/14 19 V IE RA S K Y N Ä ER N S T F. D O C H N A L GLOBAALISTI TOIMIVA SAKSALAINEN metsärahasto alkoi sijoittaa Suomeen viitisen vuotta sitten. Kahden metsää omistavan yhtiön hoidosta verrattuna sijoituksiin muissa maissa on vuosien varrella saatu paljon kokemuksia. Niiden pohjalta on koottu seuraava kokoelma hyviä syitä sijoittaa suomalaiseen metsään. SUOMI TARJOAA TURVALLISEN sijoitusympäristön. Maassa vallitsee vakaa politiikka ja hyvä oikeusturva. Liiallista byrokratiaa ei ole, ja metsälainsäädäntö on moderni – vailla liikoja rajoituksia. Talousmetsän markkinahinta perustuu Suomessa tavallisesti mahdolliseen, kestävään tuottoarvoon. Esimerkiksi Keskija Etelä-Euroopassa hankintahintaa nostaa ja sijoituksen tuottoa alentaa maapohjan ”preemio”. VIIME VUOSINA SUOMESSA on ollut myynnissä pienten, 30–50 hehtaarin tilojen ohessa myös useamman tuhannen hehtaarin metsäalueita, jotka sopivat metsärahastojen kaltaisille sijoittajille. Useimmilla myytävillä tiloilla on hyvä tieverkosto, tilan tiedot on dokumentoitu laadukkaasti ja niillä on harjoitettu kestävää metsätaloutta. SIJOITTAJILLE ERITYISEN KIINNOSTAVAA on, että sekä suunnittelusta että käytännön operatiivisesta toiminnasta huolehtivat pätevät metsäyhtiöt tai metsänhoitoyhdistykset. Palveluntarjoajilla kuten UPM:llä on kattava organisaatio: kokeneet paikalliset metsäammattilaiset ja yrittäjät sekä erinomainen logistiikka. Palveluntarjoajat pystyvät ottamaan suunnittelussa huomioon asiakkaan erityistarpeet, mikä tekee heistä arvokkaita kumppaneita. Suomen toimivat puumarkkinat ovat laajuudeltaan noin 60 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suurin osa puukaupasta on pystykauppaa, ja korjuusta huolehtivat yrittäjät. Tukkija kuitupuun hinta riippuu kysynnästä ja korjuuolosuhteista: harvennus, päätehakkuu, maaston laatu, puuston määrä. Suuria määriä myyvät pitkäaikaiset puuntuottajat kuten metsärahastot voivat saada myös lisähintaa esimerkiksi FSC ® METSÄN TYYPILLISEN RAKENTEEN tai ikäluokkajakautuman sekä ammattimaisen kestävän hoidon ansiosta voi metsän arvo nousta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Se varmistaa sijoituksen arvon. Suomessa on myös mahdollista vakuuttaa metTämä voi usein olla rahastosijoittajalle merkityksellinen tekijä. METSÄN RYHMÄSERTIFIOINTI, myös FSC, on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Se kannattanee puusta saatavan mahdollisen lisähinnan vuoksi. Osalle sijoittajista myös sijoituskohteen ”vihreys” on tärkeää. SUOMESSA PUUKAUPASTA SUORITETAAN yleensä ennakkomaksu arvioidun määrän mukaan. Loppuerä maksetaan hakkuun ja mittauksen jälkeen. Näin myyjä saa rahat nopeammin käyttöönsä kuin monessa muussa maassa. Suomen metsämarkkinoiden suhteellisen laajuuden takia metsän myynti sujuu yleensä melko kivuttomasti. LOPUKSI VOIDAAN TODETA, että sijoitus suomalaiseen talousmetsään on melko vähäriskinen ja suhteellisen kiinnostava erityisesti sijoittajille, joiden sijoitushorisontti on keskipitkä tai pitkä, eli sijoittajille, joiden silmissä ei kiilu vain ”quick dollar”. Avaimet menestykseen ovat oikea hankintahinta ja ennen kaikkea hyvä yhteistyö oikein valitun, hyvän kumppanin kanssa, joka huolehtii metsänhoidosta ja ostaa puuta säännöllisesti. MIKSI SUOMEN METSÄT KIINNOSTAVAT ULKOMAISIA SIJOITTAJIA? ”SUOMI TARJOAA TURVALLISEN SIJOITUSYMPÄRISTÖN.” ERNST F. DOCHNAL Toimitusjohtaja FGF Rautalampi Forest Holding Oy FGF Ylöjärvi Forest Holding Oy
20 METSÄN HENKI 3/14 Kuori biopolttolaitokseen Sahanpuru sellutehtaalle Haketettu tukin pintaosa sellutehtaalle Kuusikuitupuu paperitehtaalle Tukin sisus sahataan lankuiksi, laudoiksi tai rimoiksi Havutukki Valkolipeä Sellutehdas Talteenotto Kaukolämpöä ja sähköä Lappeenrannan asukkaille Mäntyöljy biojalostamolle Uusiutuvaa dieseliä öljyja biotuotetukkukaupalle sekoitettavaksi ja sieltä edelleen huoltoasemille jakeluun Kuorinta ja haketus Haihdutus Poltto, soodakattila Metsäenergiaa (kannot, oksat ja latvukset) sekä turvetta Biojalostamo Kau kolä mp öä ja säh köä Säh köä ja höy ryä Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitos Sähköä ja höyryä sellutehtaan kuivauslinjoille ja paperitehtaalle Koiv use llu Hav use llu Biovoimalaitos tuottaa sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle ja lämpöä ja sähköä Lappeenrannan Energialle Keittolipeän valmistus Mustalipeä Puun rungon järeät osat, tukit, sahalle tai vaneritehtaalle Havusellun varastosäiliö Keitto Pesu Valkaisu Lehtipuusellun varastosäiliö Kuorimo Havuja lehtikuitupuu sekä sahaukseen kelpaamaton puu sellutehtaalle Kuivattu liete Biologisella jäteveden puhdistamolla puhdistetaan jätevedet. Jätevedestä eroteltu liete poltetaan biovoimalaitoksella.
METSÄN HENKI 3/14 21 Hiomo Sähköä ja höyryä paperitehtaaseen Saha ja kuivaamo Havusellu paperitehtaaseen Hioke paperitehtaalle Sähköä ja höyryä koko tehdasalueelle Havu sellu Sellun kuivauskoneet Kuitupuu sellutai paperitehtaalle Koivusellu ja osa havusellusta kuivaukseen Kuivatun sellun varastointi ja lähetys asiakkaille paino-, tarra-, erikoisja hygieniapaperien valmistukseen Kaksi paperikonelinjaa Paperin varastointi ja lähetys asiakkaille aikakauslehtiin ja mainospainotuotteisiin Valmis sahatavara asiakkaille rakentamiseen, jatkojalostukseen tai huonekaluteollisuuteen Integraatin tavoite on raaka-aineja energiatehokkuus INFOGRAFIIKKA: OSMO PÄIVINEN KAUKAAN TEHDASALUEELLA JALOSTETAAN vuosittain yli 5 miljoonaa kuutiometriä puuta selluksi, paperiksi, sahatavaraksi ja energiaksi. Puuraaka-aine ja kaikki tuotannon tähteet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Alueen kiinteästä jätteestä hyötykäytetään 90 %. Soodasakka ja tuhka ovat aineksia, joita ei pystytä hyödyntämään tehdasalueella. Niitä voidaan kuitenkin käyttää maanrakennuksessa ja tuhkaa myös metsän lannoituksessa. Uusia käyttökohteita tutkitaan jatkuvasti. 90 % Tehdasalueen kierrätysaste on KAUKAAN TEHDASINTEGRAATTI NÄIN TEHOKKAASTI TOIMII
22 METSÄN HENKI 3/14 TEKSTI: MILLA MAJANDER KUVAT: JUSSI PARTANEN TAIMESTA TUKKIPUUKSI METSÄNOMISTAJA HEIKKI PORRI ON LUOTTANUT OMAISUUTENSA METSÄASIANTUNTIJAN HOIVIIN. KUMPPANUUDESTA VERSOAA PAITSI ONNISTUNUTTA PUUKAUPPAA MYÖS HUOLETONTA MIELTÄ.
lähtien. Metsäasiakasvastaava Esko Lahtinen on tänä aikana vastannut Porrin kahdeksankymmenen hehtaarin metsän hyvinvoinnista ja kasvusta monin eri tavoin ja toimenpitein. ”Hyvin hoidetussa metsässä kasvaa hyvälaatuista puuta. Se takaa maanomistajalle tuottoa. Kun metsä hoidetaan ajallaan, molemmat osapuolet hyötyvät”, Lahtinen kiteyttää metsänhoitosopimuksen hyödyt. HYVILLÄ MÄNNYN MAILLA Metsäomaisuus vaatii suunnitelmallista hoitoa, jotta puusto kasvaisi ja tuottaisi arvokasta tukkipuuta. Metsänomistaja voi solmia UPM:n kanssa metsänhoitosopimuksen, jonka olennainen osa on ajan tasalla oleva metsänhoitosuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. M etsätie halkoo vihreää kultaa. Silmä niittää suomalaista sielunmaisemaa vasemmalta ja oikealta. Edessä Kokemäen Pilkistössä siintää Heikki Porrin ikioma metsä. Metsä, jonka Porri on perinyt ja jonka hän haluaa omille jälkipolvilleen jäävän. Metsä voi hyvin, kiitos hyvän metsänhoitosuunnitelman. ”Tuossa näyttää kasvavan hyvää tulevaa tukkipuuta”, Porri osoittaa tyytyväisenä kohti luotisuoria mäntyjään. Hänellä on voimassa oleva metsänhoitosopimus UPM:n kanssa, ollut jo 2000-luvun puolivälistä METSÄN HENKI 3/14 23
24 METSÄN HENKI 3/14 ”KUN METSÄ HOIDETAAN AJALLAAN, MOLEMMAT OSAPUOLET HYÖTYVÄT.” ESKO LAHTINEN ”Siinä voidaan ottaa huomioon metsänomistajan omat toiveet ja tavoitteet”, Lahtinen kertoo. Porri ja Lahtinen istahtavat tarkastelemaan ajantasaista tulostetta metsästä ja sen eri osien vaiheista. Vuosien mittaan miehet ovat tulleet toisilleen tutuiksi. Kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä: Porri saa olla turvallisin ja huolettomin mielin, kun omaisuus on hyvissä käsissä. UPM:lle taas tärkeää on tehtaiden puuhuolto, ovathan Porrin metsät lähellä UPM:n tehtaita, Rauman paperitehdasta ja Porissa sijaitsevaa Seikun sahaa. ”Kunhan vaan hinnasta sovitaan”, Porri lohkaisee hymyillen liikekumppanilleen. Tässä hoidetaan metsää. Metsäsoppi-palvelussa voi jokainen metsänomistaja seurata oman metsänsä hoidon tilannetta ja etenemistä. Metsää on ympärillä silmänkantamattomiin, mutta lähempi tarkastelu metsäammattilaisen kanssa paljastaa sen kerrokset ja syvemmän olemuksen. Porrin metsässä on käynnissä kasvun eri vaiheita. On eri ikäistä taimikkoa, nuoria männiköitä ja uudistuskypsääkin metsää. Istutuksen jälkeen suoritetaan varhaisperkaus, minkä jälkeen siirrytään taimikonperkaukseen. Hoidettuja kasvatusmetsiä kannattaa myös lannoittaa, jotta metsä antaisi taloudellisesti paremman tuloksen. Suurimman hyödyn lannoituksesta saa siinä vaiheessa, kun puusto on järeytymässä tukkikokoon. Harvennusten pitää myös olla tehtynä ajallaan. ”Vuonna 2008 tällä paikalla on vielä ollut tukkimetsä. Ensin alueella tehtiin ennakkoraivaus, jossa kitukasvuinen aluspuusto poistettiin. Sen jälkeen puusto hakattiin. Seuraavana vuonna alueelle tehtiin kaivinkoneella mättäät, joille puolitoistavuotiset kuusentaimet istutettiin”, kertoo Lahtinen taimikossa. Kuusenpaakkutaimet ovat kasvaneet hyvin, joskin koivut menevät alkuvaiheen kasvussa ohitse. ”Koivut poistetaan varhaisperkauksessa lähes kaikki, jotta kuusi pääsee kunnolla kasvamaan. Puut saavat kasvaa 5–8 metrin mittaisiksi, minkä jälkeen tehdään taimikonperkaus, jos siihen on tarvetta. Ensiharvennus
METSÄN HENKI 3/14 25 tehdään puuston ollessa 25–30 vuotta vanhaa. Puustoa harvennetaan vielä yhdestä kahteen kertaa ennen uudistamista. Meneehän siihen aikaa”, Porri toteaa viitaten puun kasvuaikaan. Taimen kasvaminen myytäväksi tukkipuuksi kun kestää 60–80 vuotta. MERKITTÄVÄ LÄHIPUUKAUPPA Lahtinen käy aika ajoin paikan päällä Porrin metsässä tekemässä kartoituskäyntejä ja havainnoi vuosittain metsälle tarpeelliset toimenpiteet. Etenkin myrskyjen jälkeen tuulikaadot pitää kartoittaa. Kaikki tieto päivitetään UPM:n sähköiseen metsäsuunnittelujärjestelmään. Metsäsoppi-verkkopalvelusta voi metsänomistaja halutessaan tarkastella ajantasaisia tietoja. ”Metsäsopista näkee kuvioittain tiedot puustosta ja maapohjasta, hakkuuja metsänhoitotyöehdotukset ja kehitysennusteen. Palvelu sisältää myös metsäveroosion, jonne voi kirjata metsätalouden verokirjauksia ja lähettää veroilmoituksen Verohallintoon sähköisesti”, Lahtinen kertoo. UPM tarjoaa puukauppapalveluiden lisäksi muun muassa metsäsuunnittelua, metsän uudistamiseen liittyvät palvelut, taimikonhoitoa, metsälannoitusta ja esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Toimivat asiakassuhteet lähellä tehdasta takaavat UPM:n laitoksille toimitusvarmuuden. ”Puun hankinta saadaan pidettyä tasaisena sopimusasiakkaiden ansiosta. Reilusti yli puolet puuraakaaineesta ostetaan sopimusasiakkailta. He ovat meille siis tärkeitä kumppaneita”, Lahtinen summaa. Laki velvoittaa päätehakkuun jälkeen uudistamaan metsän. Puukaupan yhteydessä metsänomistajan kanssa tehdäänkin sopimus uusien taimien istuttamisesta. Luontaista uudistamista käytetään karuimmilla kasvupaikoilla. Porrin metsässäkin on siemenpuiden avulla syntyneitä laadukkaita taimikoita. Kyseisestä metsästä kuusikuitua on päätynyt Raumalle paperitehtaalle, tukkeja Seikun sahalle Poriin ja mäntytukkeja Korkeakosken sahalle Juupajoelle. Metsätalous on murroksessa suurten ikäluokkien vanhetessa. Uusilla sukupolvilla ei välttämättä ole edellytyksiä ottaa vastuuta metsänomistajina. Tällaisissa tilanteissa UPM:n tarjoamiin asiantuntijapalveluihin kannattaa tarttua. METSÄSTÄ KOTIIN Kymmenen kilometrin päässä metsän siimeksestä asuvan Porrin pariskunnan pihassa on komeankokoinen klapikasa. Arvatenkin omakotitalon viisi tulisijaa ja sauna lämpiävät oman metsän puilla, jotka taimikonhoidon yhteydessä polttopuiksi syntyivät. Oma metsä antaa lämmön lisäksi luontoelämyksiä isovanhemmille ja kuudelle lapsenlapselle. ”Käymme sienestämässä, marjastamassa, teemme metsään retkiä lastenlasten kanssa ja samalla otamme valokuvia. Kasvua on mukava seurata ja hoidettua metsää on sitä paitsi ilo jo katsella”, Riitta Porri sanoo. Myös hänellä on Joroisissa metsää, jota UPM hoitaa. Pariskunta seuraakin aktiivisesti metsiensä hoitoa nettipalvelun kautta. Sukupolvien jatkumosta kumpikin haluaa pitää kiinni. Erkkilä-nimisen tilan metsä on ollut Porrin suvun hallussa jo toista vuosisataa. Heikki Porrin isoisä osti maan vuonna 1880, ja samassa suvussa vihreä kulta saa jatkaa kasvamistaan ja ilon tuottamista. ”Näin saisi jatkua tulevaisuudessakin, hyvän asiantuntijan huomassa. Koen sen tärkeäksi”, Heikki Porri toteaa. Heikki ja Riitta Porrin lapsenlapset Vivian Forsström (vasemmalla) ja Amanda Henttinen ovat isovanhempien apulaisina. Sauna lämpenee tietysti omasta metsästä hakatuilla klapeilla. Omakotitalon viisi tulisijaa ja sauna lämpiävät niin ikään oman metsän puilla.
26 METSÄN HENKI 3/14 26 26 26 26 26 26 26 2 2 2 2 26 6 6 6 26 6 6 6 6 26 6 M M METS METS METS M METS METS M METS METS M METS M M ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N N N H N H N H N H ÄN H N ÄN H N H ÄN H N H N N N N N N ENK ENKI ENK ENK NK EN EN EN ENK K K NK NK NK EN N 3/14 3/1 3/1 3/14 / / 3/14 3/14 3/14 /1 3/1 / 3/ / 3/ / SAARISAVOTTA ON MUUTEN MELKO TAVALLINEN PUUNKORJUUTYÖMAA, MUTTA KULJETUKSET VAATIVAT ERITYISOSAAMISTA JA -KALUSTOA. TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ TUO PUUT KUIVINA MANTEREELLE KYMI 6 Katso video saarihakkuusta. Mukana myös ilmakuvaa. KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi. Tavaran pitää liikkua ripeästi myös Maakeskestä eteenpäin, sillä 42-metriselle lautalle mahtuu kerrallaan 3–4 autokuormallista puuta. Kärppäsaaria on kaksi: isompi kuuluu Päijänteen kansallispuistoon, pienempi on metsätalouskäytössä ja lisäksi omistajansa mökkisaarena. Pienemmässä Kärppäsaaressa tehtiin kesällä kasvatushakkuu. Hakkuualue oli pienehkö, noin 6 hehtaaria. Pudotuspaikan ympäristössä on useita metsätalouskäytössä olevia saaria. Pienemmän Kärppäsaaren hakkuusopimus on vuodelta 2012, töihin siellä päästiin kesällä 2014, kun lähiympäristöstä oli saatu koottua riittävä määrä muita saarikohteita. Padasjoen Maakeskessä sijaitseva vanha uittoyhdistyksen pudotus paikka palvelee nykyistenkin saarihakkuiden tarpeita. Sitä kautta kulkevat lähiympäristön saarityömaiden koneet, tarvikkeet, työntekijät ja puu. oli pienehkö, noin 6 hehtaaria. Maakesken ja Kärppä saaren välinen noin kymmenen kilometrin matka taittui hinaajalla ja lautalla noin kahdessa tunnissa. Saaripuun kuljetukset noudattelevat laivaväyliä.
METSÄN HENKI 3/14 27 K ymi 6 -hinaaja lauttoineen ja kuormineen alkaa olla Päijänteellä jo tuttu näky, sillä KoneYijälä tekee saaripuunkorjuuta omalla kalustollaan jo viidettä vuotta. Silti päät kääntyvät edelleen, kun noin 200 mottia puuta seilaa lauttakyydissä ohi. Kannattaa katsoakin, sillä useasta lohkosta koostuva lautta on Kone-Yijälän omaa suunnittelua, ja hinaajakin on varta vasten tehtäväänsä varten paranneltu. ”Systeemiä lähdettiin kehittämään UPM:n toiveesta, että puut pitäisi saada Päijänteellä saarista kuivina pois”, kertoo yrittäjä Antti Yijälä. SUUNNITTELUA, SUUNNITTELUA JA SUUNNITTELUA Saarisavotta lähtee liikkeelle hakkuusopimuksen tekemisestä. UPM:n metsäasiakasvastaavalle Jarmo Rajalalle saarileimikoita tulee työn alle säännöllisesti, koska hänen toimipaikkansa on Padasjoella, Päijänteen rannalla. Rajala tarkistaa ensin, mitä kaavoitus määrää kohteen käytöstä, ja sen jälkeen on aika hankkiutua saareen katsomaan paikkoja. Pienen Kärppäsaaren hakkuutyöt veivät kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä hoidettiin hakkuut kahdella motolla, seuraavana päivänä tilalle tuotiin ajokoneet, puut siirrettiin lautalle ja ajettiin mantereelle. Järveltä katsoen maisema on hakkuiden jälkeen ennallaan, sillä saaren rannoille jätettiin koskematon suojavyöhyke. Näin toimitaan kaikissa saarissa, mutta kansallispuiston kupeella maiseman säilyminen oli erityisen tärkeää. Hakkualueesta rajattiin pois myös rannassa ollut rehevämpi tervalepikkö, kalliot, niemenkärki ja mökin ympäristö, josta tosin kaadettiin yhteistuumin omistajan kanssa joitakin suuria puita. Matalakaan ranta ei ole este saaripuunkorjuulle. Lautan syväys lastattuna on metri ja hinaajan 1,7 metriä, joten sopiva lastauspaikka löytyy useimmista saarista. Lastauspaikka oli alku jaan ajateltu saaren pohjoisrannalle. Hakkuiden alkaessa Päijänteen suurimmalta selältä eli Tehinselältä puhalsi niin voimakas pohjoistuuli, että suunnitelmia muutettiin. Uusi lastauspaikka löytyi saaren suojaiselta puolelta, ja työt saatiin hoidettua tuulesta huolimatta.
28 METSÄN HENKI 3/14 ”Mieluiten menen sinne yhdessä metsänomistajan kanssa, jos mahdollista”, Rajala sanoo. UPM:n metsäasiakasvastaava huolehtii suunnittelun niin pitkälle, että korjuuyrittäjä tietää paikalle tullessaan tarkasti, mitä leimikolla on tarkoitus tehdä. Korjuukartalle merkitään etukäteen hakkuukuviot, suojavyöhykkeet ja muut säästettävät kohteet sekä isommissa saarissa ajoreitit. ”Myös lastauspaikka merkitään kartalle, mutta kyllä yrittäjä tai hinaajan kippari viime kädessä katsoo, mihin lautta kannattaa ajaa”, Rajala naurahtaa. Hyvä ennakkosuunnittelu on myös yrittäjän työssä saarisavotan onnistumisen edellytys. Lauttaa käytetään paitsi puun kuljetukseen myös koneiden siirtämiseen kohteesta toiseen. Tähän kuvioon pitää sovittaa vielä työntekijöiden vuoronvaihdot, eikä tarvikkeita sovi unohtaa matkasta. ”Jos saaressa huomaa, että jotain puuttuu, aika vaikeahan sitä on lähteä hakemaan”, Yijälä toteaa. OLOSUHTEIDEN MUKAAN, MAISEMAA KUNNIOITTAEN Tarkkoihinkin suunnitelmiin tarvitaan joskus joustoa. Kone-Yijälä tekee saarihakkuita toukokuusta marraskuulle, ja tähän väliin mahtuu monenlaista keliä. ”Kovalla tuulella ja sumulla järvelle ei kannata lähteä, mutta muuten töitä tehdään kahdessa vuorossa”, Yijälä kertoo. Saarisavotoille ovat valikoituneet ne työntekijät, joilla on kokemusta vesillä liikkumisesta. ”Puunkorjuu ei juuri eroa mantereella tehtävästä työstä, mutta työmatkat ovat saarikorjuussa haasteellisempia. Meillä onkin kiinnitetty erityistä huomiota venematkojen turvallisuuteen”, Yijälä kertoo. Puun kuljettaminen mantereelle tuo saarisavotoille lisäkustannuksia mantereella tehtäviin hakkuisiin verrattuna. Siksi saaripuun hintakin on alhaisempi eikä ihan pieniin saariin kannata mennä lainkaan. ”Metsänomistajat tuntuvat ymmärtävän nämä hintakysymykset hyvin, ja jos saaressa olevaa metsäänsä haluaa hoitaa, niin onhan siellä joka tapauksessa tehtävä hakkuita”, Rajala toteaa. Korjuuyrittäjälle saarihakkuut ovat vuoden kiertoa tasaava tehtävä. ”Monena keväänä olisi voinut olla hiljaistakin ilman saaripuuta, saaret kun ovat tyypillisesti kelirikkoleimikkoja: ne ovat usein kantavaa maata ja mantereella käyttämämme vanhat pudotuspaikat hyvin pohjattuja”, Yijälä sanoo. Metsänomistajia askarruttaa usein myös saarihakkuiden vaikutus maisemaan. Siksi rantaviivan puut jätetään paikoilleen. ”Tavoitteena on, että hakkuiden jälkeen saari näyttää järveltä katsoen lähes samalta kuin ennenkin”, Rajala sanoo. ”PUUNKORJUU EI JUURI EROA MANTEREELLA TEHTÄVÄSTÄ TYÖSTÄ, VAIN TYÖMATKAT OVAT HAASTEELLISEMPIA.” ANTTI YIJÄLÄ 28 8 28 28 28 8 28 28 28 8 28 28 28 METS METS METS METS METS METS METS METSS ETSÄ Ä Ä ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN N H ÄN HENKI ENKI ENK ENK NK KI NK KI K K ENK NK KI KI KI KI KI KIIIIII KI 3/14 3/14 3 3/14 3 3/ /1 3/1 3/ 3/ 3/ / / /1 / 3/14 3/14 3/14 3/14 3/14 3/14 3 3/14 3/14 3/14 3 3 3/1 3/1 3/ 3/ 3/ 3/1 / / /1 1 3/14 3/14 3/14 3 3 3/ 3/1 3/1 3/1 /1 / / / / / / / / / /1 3/1 1 1 1 3/14 3 3 3 3/ 3/ 3/ 3/ / /1 / / / / / / / / 3/1 1 1 1 3/14 3 3 3/1 3 3 3/ /1 / /1 / / / / / / / / /1 /1 1 1 1 3/14 3 3 3 3 3 3/1 / / / / /1 / / / / / /1 1 14 3 3 3 3 3 3 3 3/1 / / / / / / / / / /1 / /1 /1 1 3 3 3 3 3/1 3 3 3 3/1 /1 / / / / / / / / / /1 1 1 3 3 3/ 3 3 3 3/ / / / / /1 /1 3/1 3 3 3 3 3/ / / / 3/1 1 3 3 3 3 3/ / / / / / 3 3 3/ / /1 3/1 1 3/1 3 3 3 3 3/ / / 3/1 3/1 1 3 3 3 3 3/ / / / / / /1 1 1 3 3 3 3 3/1 3 3/ / / / / /1 /1 /1 1 /1 1 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3/ / / / 3/1 /1 /1 3/1 3 3 3 3 3 3 3 3 3/1 / / / / / /1 1 1 3/1 3 3 3 3 3 3/ / / /1 /1 /1 / / / / /1 /1 1 /1 1 3 3 3 3 3 3/ / / 3 3 3 3/ / / /1 1 1 3 3/ / / / / / /1 /14 3 3 3/ / /1 1 1 / / / / / / / / / / Kuormatraktori ajaa saaresta pienemmälle lastauslautalle ja purkaa siitä puut varsinaiselle kuljetuslautalle.
METSÄN HENKI 3/14 29 K YS YM YS & VA ST A U S A S IA N TU N TI JA N A JA N N E K IIL IÄ IN EN MITEN MYRSKYTUHOIHIN VOI VARAUTUA? Hyvinvoiva metsä kestää myrskyjä paremmin kuin uudistuskypsä tai lahottajasienien ja tuholaisten vaivaama metsä. Aktiivinen metsänhoito ylläpitää puuston elinvoimaisuutta, joten ajallaan suoritetut metsänhoitoja hakkuutoimenpiteet ovat myös myrskyyn varautumista. Tehtävissä hakkuissa on mahdollista varautua myrskytuuleen siten, että pyritään välttämään hakkuun rajauksia, jotka paljastavat tuulille alttiin metsänreunan. Erityisesti vanha kuusikko on herkkä tuulituhoille. MISTÄ JOHTOLINJOJEN VIERIMETSÄNHOIDOSSA ON KYSYMYS? Uusi sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkkoyh tiöitä ylläpitämään verkkoa niin, että se toimii mahdollisimman luotettavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jakeluyhtiö voi kaataa ja poistaa puita sähkölinjan vierimetsästä. Hyvin hoidettu vierimetsä tuo metsänomistajalle sekä taloudellista että maisemallista hyötyä. Metsänomistaja saa kantorahatulon kaadetuista puista. Vierimetsän hoidon yhteydessä on hyvä toteuttaa myös muut lähimetsän hakkuuja hoitotarpeet. KORVAAKO METSÄVAKUUTUS MYRSKYTUHOJA? Metsävakuutusten tasoja on monia. Suppeammillaan metsävakuutus on palovakuutus. Kattavimmissa on mukana myös myrskytuhojen korvaaminen. Erityisen tärkeää on tutustua vakuutusten korvausmääriin – millaiset enimmäiskorvausmäärät vakuutuksessa on ja korvaako vakuutus esimerkiksi oman metsän tukkipuuston arvon. MITEN TULISI TOIMIA MYRSKYN JÄLKEEN? Jos metsässäsi on myrskyn vastikään kaatamia tai vaurioittamia puita, arvioi omatoimisesti tuhon laajuutta ja ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan, joka kartoittaa myrskytuhot ja sen myötä syntyneet hakkuutarpeet. Aiotusta puunkorjuusta on tehtävä metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukseen, mutta tämä hoituu vaivattomasti metsänhakkuusopimuksen yhteydessä. Tärkeää on, että myrskypuiden korjuu aloitetaan välittömästi, jotta sinistäjäsienet eivät pilaa puutavaraa eivätkä hyönteistuhot leviä ympäröiviin metsiin seuraavien vuosien aikana. Vakuutusyhtiöstä kannattaa varmistaa mahdollisimman nopeasti, mikä on menettely korvaushakemusten osalta. PITÄÄKÖ TUULEN KAADOT KORJATA POIS METSÄSTÄ? Yksittäisiä tuulenkaatoja ei aina kannata korjata, sillä korjuukustannukset ovat monesti hyötyjä suuremmat. Kaatuneet puut ovat lisäksi arvokkaita metsän monimuotoisuuden kannalta. Jos vahingoittuneita puita on enemmän, tuhojen riski kasvaa. Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajaa poistamaan metsästä tuulenkaadot, jos niitä on kuusella yli 10 kiintokuutiometriä hehtaarilla tai männyllä yli 20 kiintokuutiometriä. Tällöin rajojen ylimenevä puumäärä on poistettava metsästä laissa säädettyihin määräaikoihin mennessä. MITÄ NEUVOJA MYRSKYPUUSAVOTTAAN? Myrskypuiden korjuu on vaarallisimpia metsätöitä ja vaatii aina ammattilaista. Myrskyn kaatamat puut kannattaa korjata hakkuukoneella, koska koneen käyttö lisää työturvallisuutta huomattavasti. Jos myrskytuhopuu on sähkölinjalla tai on riski, että puu kaatuu linjalle, on otettava yhteys sähköyhtiöön. JANNE KIILIÄINEN päällikkö, yksityismarkkinoiden ja puuhuollon tuki UPM Metsä
30 METSÄN HENKI 3/14 akkuut ovat osa hyvää metsänhoitoa, jolla varmistetaan metsien hyvinvointi ja tuotto myös tulevaisuudessa. ”Metsänomistaja saa metsästään parhaan tuoton, kun hoitoja hakkuutoimet tehdään oikeaaikaisesti ja laadukkaasti. Puun myyntiä ei kannata ajoittaa vain senhetkisiin kantohintoihin tuijottaen. Pitkällä aikavälillä tuottavampaa on hakata silloin, kun metsän hyvinvointi sitä vaatii”, UPM Metsän puukauppapäällikkö Janne Kiiliäinen opastaa. ”Metsiemme aktiivinen käyttö ja puukaupan hyvä tasainen vire on kaikkien etu. Viimeaikaiset metsäteollisuuden investoinnit takaavat puulle menekkiä, joten metsänomistajalla on hyvät mahdollisuudet hoitaa metsät kuntoon ja nauttia metsän tuotosta”, Kiiliäinen sanoo. PUUKAUPPA ON HELPPOA Puukauppa alkaa yhteydenotolla UPM:n metsäasiakasvastaavaan, joka toimii metsänomistajan yhteishenkilönä kaikissa metsään liittyvissä asioissa. ”Metsänomistaja saa metsäasiakasvastaavalta asiantuntevat neuvot siitä, mitä metsässä tulisi tehdä ja milloin. Tarjoamme metsänomistajalle avaimet käteen -palveluna puukaupan ja metsänhoitotoimet hakkuun jälkeen, esimerkiksi metsänuudistamisen, taimikon hoidon tai vaikkapa lannoituksen. Kaikki hoituu helposti yhdellä sopimisella”, Kiiliäinen kertoo. Metsänomistajalla voi olla valmis ehdotus hakattavasta metsikkö-kuviosta, josta puukauppaa aletaan hieroa. Jollei näin ole, on hyvä sopia metsäasiakasvastaavan kanssa metsäkäynti, jonka yhteydessä kartoitetaan metsän hakkuutarpeet. Suunnittelussa TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: UPM PUUKAUPPAA KANNATTAA KÄYDÄ SUUNNITELLUSTI JA OIKEA-AIKAISESTI. SIITÄ HYÖTYY NIIN METSÄNOMISTAJA KUIN METSÄKIN. UPM:N KANSSA PUUKAUPPA ON HELPPOA JA KANNATTAVAA. ASIANTUNTEMUSTA JA APUA PUU KAUPPAAN H Etämetsänomistaja Leena Vepsä ja UPM:n Markus Männistö puukauppoja suunnittelemassa.
METSÄN HENKI 3/14 31 mukana kannattaa pitää mahdollinen metsäsuunnitelma tai Metsään. Kiiliäinen muistuttaa. pakumppanin kanssa puukauppa onnistuu. VOIT TUTUSTUA METSÄÄN.FI -palveluun maksutta viikon ajan. Samalla voit antaa suostumuksesi metsätilasi tietojen selailuun ja siirtoon, jolloin voimme yhdessä huolehtia metsäsi hyvinvoinnista. PUUKAUPPAA EI KANNATA lykätä, jos metsä vaatii hakkuuta. Kiertoajan lopulla puuston arvokasvu saattaa kääntyä jopa negatiiviseksi, jolloin tukkia siirtyy kuitutai energiapuuksi. Viivyttely harvennushakkuissa johtaa metsän riukuuntumiseen ja altistaa metsän myrskyja lumi tuhoille. Asiantuntijamme opastavat hakkuiden oikeassa ajoituksessa ja neuvovat, miten metsäsi voi hyvin. SAAT KAIKKI METSÄPALVELUT saman katon alta. Metsäpalvelu räätälöidään aina metsänomistajan haluamaan laajuuteen – se voi olla yksittäinen työ tai kokonaisratkaisu. Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaasi. ”JOKAINEN PUUKAUPPAKOHDE ON OMANLAISENSA JA YKSIKKÖHINTOIHIN VAIKUTTAVAT MONET TEKIJÄT.” JANNE KIILIÄINEN ETSI LÄHIN ASIANTUNTIJASI www.metsämaailma.?. YHTEYSHENKILÖSI TAVOITAT MYÖS puhelimitse numerosta 020 416 121.
32 METSÄN HENKI 3/14 VANERI TAIPUU MONEEN TARPEESEEN UPM WISA ® -VANERIT JA -VIILUT OVAT TUNNETTU LAATU TUOTE YMPÄRI MAAILMAN. LUJUUS, KESTÄVYYS JA PINTAOMINAISUUDET TEKEVÄT VANERISTA YLIVOIMAISEN MATERIAALIN MONESSA KÄYTÖSSÄ. VANERI ON MYÖS EKOLOGINEN VALINTA. VANERIN MERKITTÄVIMMÄT KÄYTTÖKOHTEET ovat rakentamisessa ja kuljetusvälineissä. Sadan vuoden kokemuksen tuoma luotettavuus ja tuotteen laatu vakuuttavat asiakkaat eri puolilla maailman. WISA-tuotemerkki on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien. UPM:n vanerintuotannosta lähes 90 prosenttia menee vientiin. Myös tulevaisuudessa vanerin käytön pääajurit ovat rakentaminen ja kuljettaminen. UPM Plywoodin sidosryhmäsuhdejohtaja Markku Herrala listaa kolme globaalia kehitystrendiä, jotka puoltavat vanerin käyttöä. ”Kaupungistuminen, elintason nousu ja jatkuva korjausrakentamisen tarve luovat raamit rakentamisen kasvulle. Tässä vanerilla on kaksi erillistä roolia, rakennusmateriaalina ja rakentamisen apuvälineenä, kuten betonoinnin valumuotteina.” ”Toinen trendi liittyy maailmankaupan kasvuun ja siirtymiseen logistiikkaketjuissa pienempiin määriin ja lyhyempiin matkoihin. Maantiekuljetusten lisääntyminen lisää vanerin käyttöä muun muassa rekkojen perävaunujen lattioissa ja pakettiautojen tavaratiloissa.” ”Kolmantena vanerin kysyntään vaikuttaa maailmanlaajuisen energiakaupan ja erityisesti nesteytetyn maakaasun markkinoiden kasvu. Nykyaikaisten kaasutankkereiden säiliöiden eristyslaatikoihin koivuvaneri on ainoa hyväksytty materiaali”, Herrala kertoo. Koivuvaneria käytetään, kun tarvitaan erityistä lujuutta tai kaunista ja sileää pintaa. Havuvaneri puolestaan on kevyempää ja edullisempaa, ja sen käyttökohteet ovat usein rakentamisessa. ”Painon, lujuuden ja hinnan suhde on vanerilla ylivoimainen verrattuna esimerkiksi teräkseen. Kun tarkastellaan näitä ominaisuuksia yhdessä, on vaneri erittäin kilpailukykyinen materiaali”, Herrala toteaa. TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: UPM ”Jatkuvasti kasvava ympäristötietoisuus tukee markkinoiden kehitystrendejä. Kaikki WISA-tuotteemme ovat saatavissa myös FSC ® tai PEFC ™ Kestävästi tuotettu ja uusiutuva raaka-aine on vain yksi osa vanerin ekologisuutta. Vaneri on kestävä ja pitkäikäinen tuote, joka toimii hiilivarastona niin kauan kuin tuotetta käytetään. Koivuvanerikuutioon on varastoituneena noin 1000 kilogrammaa hiiltä. Lisäksi vaneria voidaan käyttää uudelleen samassa tai eri tarkoituksessa. Esimerkiksi betonoinnissa valumuotteja käytetään uudelleen jopa satoja kertoja. Elinkaarensa lopussa vanerituotteet voidaan käyttää hiilineutraalina energianlähteenä. Vaneria ja viilua käytetään myös parketeissa, huonekaluissa, pakkauksissa, hevoskuljetuskärryissä, leluissa ja monissa muissa käyttökohteissa. UPM:n vaneriliiketoiminnan tuoteja sovelluskehityksessä tehdään jatkuvaa kehitystyötä innovatiivisten käyttöratkaisujen eteen. Uusimpia tuotesovelluksia ovat liimattavat rekkojen perävaunulattiat, joissa uusi liimaratkaisu korvaa ruuvit asennuksessa. Uusi rakenne tuo lisää lujuutta ja kestävyyttä. Toinen merkittävä tuoteuutuus on lämpömuovattava puumateriaali UPM Grada, joka tuo uusia mahdollisuuksia muun muassa huonekaluvalmistajille. Lue lisää wisa.? MARKKU HERRALA ”JATKUVASTI KASVAVA YMPÄRISTÖTIETOISUUS TUKEE MARKKINOIDEN KEHITYSTRENDEJÄ.”
METSÄN HENKI 3/14 33 PUUVIRTOJEN KULKU ON OPTIMOINNIN TULOS LÄHIN TEHDAS EI OLE AINA SOPIVIN PAIKKA KATKOTULLE PUULLE. HANKINNASSA OPTIMOIDAAN KOKONAISUUDEN KANNALTA PARAS PUUTAVARALAJIEN KÄYTTÖ, KULJETUSMUOTO JA TOIMITUSALUE. RAAKAPUUN TOIMITUKSET KANNOLTA käyttöpaikkoihin ovat monivaiheinen prosessien ketju. Puun kuljetuslogistiikan suunnittelu alkaa siitä, että puun hankinta kohdistetaan oikeaan maantieteeseen, ja päättyy tehtaan puukentälle. Tällä välillä jokaiselle puuerälle on valittava optimiketju korjuun, varastoinnin, kuljetusten ja käyttöpaikan suhteen. ”Puun hankinnan ja kuljetusten ohjauksessa hyödynnetään matemaattisia optimointimalleja ja karttajärjestelmää satelliittipaikannuksineen. Suunnittelun lähtökohtina ovat tuotantolaitosten puuntarve, puuvarannot, varastot, korjuuja kuljetuskalusto ja leimikoiden korjuuajat”, kertoo UPM Metsän korjuupäällikkö Pekka Lepikko. Hankinnan kokonaissuunnittelussa pitkän aikavälin tavoitteet tarkentuvat kuukausittaisiin tavoitelukuihin, jotka rantautuvat integraattialueille. Siellä kuljetussuunnittelijat tarkentavat tarjontamäärät ja käytettävät resurssit, jonka jälkeen keskitetysti tehtävä optimointi antaa viikkotason ohjelman. Lopulta käsissä on tarkasti määritellyt puutavaralajikohtaiset toimitusmäärät, kuljetusmuodot, reititys ja aikataulut. ”Kuljetusten optimoinnissa tärkeässä roolissa ovat meno-paluukuljetukset, joilla pyritään välttämään puutavara-autojen tyhjänä ajoa”, Lepikko sanoo. ”Keski-Suomessa teemme tiivistä yhteistyötä kolmen muun integraattialueen kanssa. Puuta kulkee oman alueen tehtaiden lisäksi muiden integraattien tehtaille. Alueellamme on käytössä auto-, juna-, uittoja aluskuljetusta sekä saaripuiden korjuukalustoa”, operaatioasiantuntija Marko Minkkinen kuvailee. ”Hakkuuja ajokoneista päivittyvät järjestelmään tarkat puutavaralajittaiset tiedot. Samoin autokuljetus päivittää varastot reaaliajassa. Näin meillä on käytössä oikea tieto varastoista ja puut löytyvät juuri sieltä, missä ne ovat”, Minkkinen kertoo. Paikalliset korjuuja kuljetussuunnittelijat huolehtivat operatiivisesta ohjauksesta alueellaan ja ovat päivittäin yhteydessä metsässä ja tien päällä työskentelevien sopimusyrittäjien kanssa. ”Sopimusyrittäjämme korjuussa ja kuljetuksessa ovat tärkeässä roolissa, jotta kuljetusten optimointi toimii. Viikko-ohjelmaa tulee noudattaa ja tiedot kirjata oikein eri vaiheissa. Suunnitteluprosessin tavoitteena on saada kustannustehokkaasti oikeanlaiset puut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan”, Minkkinen tiivistää. AUTORINKI HOITAA KULJETUKSET UPM Metsän avainyrittäjä Ari Kulju hoitaa puun kuljetuksia Jämsän ympäristössä. Kuljulla on alihankkijoina yhdeksän puutavara-autoa, ja puuta kulkee noin 400 000 mottia vuodessa. ”Määrittelemme kuljetusten ohjausjärjestelmään etukäteen käytettävissä olevat autot ja ajotunnit. Perjantaisin saamme joka autoon seuraavan viikon kuljetusohjelman, jossa on näkyvillä suunnitellut määrät, aikataulut, lähtöpisteet ja määränpäät. Viikko-ohjelmaan voin kotikoneella tehdä tarvittavia muokkauksia ja tarkentaa varastopaikat”, Kulju kertoo. ”Voisi sanoa, että roolini on liikutella puuta kännykällä. Paikallistuntemus on eduksi etenkin kelirikkoaikaan. Osataan hakea hyvissä ajoin puut tien päästä pois”, sanoo Kulju. ”VOISI SANOA, ETTÄ ROOLINI ON LIIKUTELLA PUUTA KÄNNYKÄLLÄ.” ARI KULJU TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: UPM UPM:n sopimusyrittäjät korjuussa ja kuljetuksessa ovat tärkeässä roolissa, jotta kuljetusten optimointi toimii.
”TYÖ ON PALKITSEVINTA SILLOIN, KUN OLEN VOINUT TARJOTA TIETOTAITONI METSÄNOMISTAJAN KÄYTTÖÖN JA METSÄ ON ANTANUT HYVÄN TUOTON.” METSÄASIANTUNTIJA ROBERT LINDQVIST, UPM 34 METSÄN HENKI 3/14
METSÄASIANTUNTIJA ROBERT LINDQVIST NAUTTII TYÖSTÄÄN, JOSSA HÄN VOI TARJOTA TIETOA METSÄNOMISTAJILLE JA SEURATA KONKREETTISESTI ERILAISTEN METSÄPALSTOJEN KEHITYSTÄ. TYÖSUHDE-ETUNA RAITIS ILMA ROBERT LINDQVIST LIIKKUU tottuneesti metsässä. Hän istuu sammaleisella kivellä, niin kuin se olisi osa kodin sisustusta, ja kertoo rauhallisella äänellä työstään. Edes paikalle osuneet hyttyset eivät näytä häiritsevän metsäasiantuntijaa. Tosin silloin tällöin kuuluu läimähdys ja kuiskaamalla lausuttu voimasana. Metsäasiantuntijan tehtävänä on opastaa metsänomistajia hoitamaan metsää parhaalla mahdollisella tavalla. ”Työ on palkitsevinta silloin, kun olen voinut tarjota tietotaitoni metsänomistajan käyttöön ja metsä on antanut hyvän tuoton. Metsänomistajat ovat sanoneet, että saadut neuvot ovat olleet arvokkaita ja ne ovat tulleet oikeaan aikaan. Toki se on sitä, mitä meiltä odotetaan, mutta on erityisen mukavaa, jos on toimittu yli odotusten ja metsänomistaja pystyy näkemään, mitä hyötyä toiminnastamme on ollut.” Lindqvist on työskennellyt metsäalalla eri tehtävissä pian 30 vuotta. Viimeiset pari vuotta metsäasiatuntijana ovat tuoneet lisää variaatiota ja monia erilaisia työtehtäviä. ”Tyypillistä työpäivää ei pysty määrittelemään. Yhtenä päivänä teen toimistotöitä UPM:n konttorilla Ähtävällä, toisena päivänä kuljen metsäpalstalla katsomassa, miten metsä voi ja mitä sille pitäisi tehdä. Opin koko ajan uusia asioita.” Metsäasiantuntijan työ vaatii kattavaa tietoa paitsi metsästä myös luonnosta ja ympäristönhoidosta. Lindqvist käyttää työssään hyväksi metsänhoitosuunnitelmia ja monia erilaisia mittareita. ”Viime vuosina ympäristön huomioonottaminen on tullut entistä tärkeämmäksi, ja metsäasiantuntijoilta vaaditaan vankkaa tietoutta ympäristökysymyksistä.” Myös vuorovaikutustaitoja tarvitaan entistä enemmän. ”Kukaan ei voi sooloilla metsänhoitokysymyksissä. Vanha myytti metsäTEKSTI: JOHAN SVENLIN KUVA: MATS SANDSTRÖM METSÄN HENKI 3/14 35 TYÖPAIKKANA METSÄ: Katso myös video! TITTA PÅ VIDEON Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen video linkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi. miehistä, jotka pärjäävät yksin, ei päde enää, vaan kaikkien prosessissa mukana olevien osapuolten on pidettävä yhteyttä ja kuultava toisiaan.” Lindqvistin mukaan metsänhoidon koneellistuminen ja tietokoneet ovat helpottaneet työtä. ”Voin käyttää tietokonetta metsässä ollessani ja päivittää kaikki tiedot viiveettä. Toki tiedonvaihto metsänhoidon, puunkorjuun ja logistiikan välillä voisi olla vieläkin tehokkaampaa.” Neljä vuodenaikaa tuovat yhden lisäulottuvuuden työhön. ”Saan seurata luonnon muuttumista kaikkina vuodenaikoina, mikä tuo työhön lisää vaihtelua. Saan kokea luonnon kauneuden lähes päivittäin ja nauttia raittiista ilmasta. Metsä on myös vapaa-ajanharrastukseni. Metsästän ja järjestän opastettuja kierroksia kotiseutuni vaellusreiteillä. Vaimoni tapaa sanoa, että asun metsässä”, toteaa Lindqvist hymyssä suin.
Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi? Katso myytävät metsätilat www.bonvesta.? LÄHIPALVELUA METSÄSI HYVÄKSI Tiesitkö, että apu on lähellä, kun metsäsi sitä kaipaa? UPM Metsä tarjoaa sinulle yli 200 asiantuntijan voimin palvelut metsänomistuksen ja metsänkierron kaikkiin vaiheisiin. Autamme sinua huolehtimaan metsäomaisuutesi tuotosta ja hyvinvoinnista. Voit vapaasti valita asiointipaikkasi asuinkuntasi, metsäsi sijainnin tai sen mukaan, missä satut juuri nyt olemaan. Löydät meidät helpoiten älypuhelimellasi osoitteesta metsämobiili.? Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.?/? tai soita numeroon 020 416 121. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ UPM METSÄ