M UK A N A H A U SK A P U U HA L I I TE L APS I L L E JA A I K U I SIL LE UPM:n metsät ovat monimuotoisempia kuin keskivertometsät 12 2/23 MITEN ENSIHARVENNUS TOTEUTETAAN OIKEIN? 20 TÄLLAINEN ON PUUMARKKINATILANNE JUURI NYT 26 VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM.
PINTAA SYVEMMÄLLÄ PÖLYTTÄJÄT Monet kasvit vaativat hyönteisiä lisääntyäkseen. Ilman pölyttäjiä metsistä ei saataisi marjasatoa. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA M II K A LA IH O N EN 2 – METSÄN HENKI 2/23
PINTAA SYVEMMÄLLÄ PÖLYTTÄJÄT PÖLYTTÄJÄT ovat tärkeä osa metsäekosysteemiä. Lajeja on useissa hyönteisryhmissä, kuten mesipistiäisissä, perhosissa, kukkakärpäsissä ja kovakuoriaisissa. ”Kuvan viherkukkajäärä on esimerkki pölyttäjäkovakuoriaisesta. Juhannuksen jälkeen lajia voi nähdä kukissa metsätien laidassa”, kertoo UPM Metsän ympäristöasiantuntija, biologi Miika Laihonen. Viherkukkajäärä pölyttää erityisesti asterija sarjakukkaiskasveja, kuten siankärsämöä ja koiranputkea. Lisäksi se tarvitsee lahopuuta lisääntyäkseen. Naaras munii erityisesti männyn kantoihin ja kaatuneisiin runkoihin. Toukka kehittyy lahoavan puun kuoren alla ainakin kahden talven yli ennen muodonmuutosta lentokykyiseksi aikuiseksi. Viherkukkajäärä on elinvoimainen laji, mutta osa metsän pölyttäjistä on uhanalaisia. Pölyttäjiä voi huomioida metsän avoimia ympäristöjä ja mesikasvillisuutta tukemalla: ”Hyvä taimikonhoito pitää elinympäristön puoliavoimena pidempään. Metsäteiden pientareet kannattaa niittää vasta syyskesällä kukinnan jälkeen.” 3
2 Viherkukkajäärä on tärkeä pölyttäjä 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 12 Vastuullinen metsänhoito on tehnyt UPM:n metsistä monimuotoisia 17 Näkemys: Paula Lehtomäki 18 Näin säilytät taimia oikein 20 Miten ensiharvennus tehdään oikea oppisesti? 26 Katsaus tämän hetken puumarkkina tilanteeseen 28 Metsäteollisuuden vienti vihertää 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Tällaisille metsille jatkuvatoiminen laikkumätästys sopii 33 Ennen metsässä saattoi vierähtää tunteja asiakkaan kanssa, mutta nykyisin moni hoitaa metsäänsä etänä 34 Karoliina Lindqvist rakastaa suunnistamista Päätoimittajan poiminnat Metsänomistaja reportaasissa tutus tutaan UPM:n omiin metsiin ja siihen, miten ja kuka niitä hoitaa. UPM on yksi suurimmista metsän omistajista Suomessa. Sivu 12–16 Kesäkuu on puiden istuttamisen aikaa. Nappaa tästä lehdestä talteen vinkit, kuinka taimia säily tetään oikein ennen istutusta, jotta ne läh tevät hyvään kasvuun. Sivut 18–19 Harkitsetko uutta har rastusta? Suunnistus sopii kaikenikäisille ja kuntoisille metsistä ja liikkumisesta pitäville. Sivut 34–35 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Jarmo Hakala, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Riina Peuhu • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2023. Metsän henki painetaan UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/otayhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 18 34 SISÄLLYS 2/23 4 – METSÄN HENKI 2/23
Puut tehokkaasti tehtaalle UPM:N liiketoiminta perustuu metsiin: kasvatamme, ostamme ja istutamme puita uusiutuvien tuotteiden valmistamista varten. Se, mihin metsänomistajalta ostettu puu menee ja mitä siitä valmistetaan, vaihtelee metsän puuston, sijainnin ja tehtaidemme tarpeen mukaan. Lisäksi puun eri osat päätyvät eri käyttötarkoituksiin aina sahatavarasta biolääketieteen ratkaisuihin. Logistiikka on merkittävässä roolissa tehokkaassa ja vastuullisessa raaka-aineen hankinnassa. UPM on panostanut viime vuosina tehokkaisiin kuljetusratkaisuihin, kuten rautatiekuljetuksiin ja niiden vaunukapasiteettiin. Yhdessä raakapuujunassa kuljetettava puumäärä vastaa yli 20 puutavara-autollista, joten rautatiekuljetuksilla on merkittävä vaikutus toimitusketjun energiatehokkuuteen ja päästöjen pienentämiseen. Venäjän tuonnin loputtua on entistä tärkeämpää hyödyntää hakkuupotentiaalia laajasti eri puolilla Suomea. Pitkiin etäisyyksiin uitto on hyvä kuljetusmuoto. Tieverkoston kunnolla on tärkeä merkitys siinä, että puut saadaan eri metsäkohteista ja maantieteistä terminaaleihin, satamiin ja puuta jalostaville laitoksille. Ennen logistisia ratkaisuja metsänomistajan tärkein tehtävä on huolehtia oikea-aikaisesta metsänhoidosta, jotta metsät kasvavat ja tuottavat. Näillä toimilla turvataan metsäomaisuus ja tulevaisuuden raaka-ainehuolto. Suomi sijaitsee kaukana metsäteollisuustuotteiden päämarkkinoilta, joten maan sisäisen logistiikan tehokkuus on yksi edellytys teollisuuden kilpailukyvylle. Investoinnit ratakapasiteettiin ja väylien kunnossapitoon maksavat itsensä takaisin vientituloina. Keskeinen tavoite on saada tuotettua uusiutuvia raaka-aineita fossiilisten tilalle. Vaikka puu ei riitä korvaamaan kaikkea fossiilipohjaista materiaalia, on sillä merkittävä rooli siirryttäessä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Hyvää kesää! VILLE PARKKINEN Johtaja, operaatiot UPM Metsä LEDARE ”On entistä tärkeämpää hyödyntää hakkuupotentiaalia laajasti eri puolilla Suomea.” PÄÄKIRJOITUS Effektiv virkestransport till fabriken UPM:S affärsverksamhet bygger på skogen: vi odlar, köper och planterar träd för att tillverka förnybara produkter. Var skogsägarens sålda virke hamnar och vad som tillverkas av det beror på skogens trädbestånd, läge och våra fabrikers behov. Dessutom används trädets olika delar till olika ändamål, allt från sågvara till biomedicinska lösningar. Logistiken är viktig för att skapa effektiv råvaruanskaffning som belastar miljön så lite som möjligt. UPM har satsat på effektiva transportlösningar, till exempel järnvägstransporter och deras vagnskapacitet. Ett råvirkeståg kan transportera en virkesmängd som motsvarar över 20 virkesbilslass. Järnvägstransporter av virke har stor inverkan på leveranskedjans energieffektivitet och utsläpp. Eftersom den ryska importen har upphört och efterfrågan på inhemskt virke har ökat är det viktigt att utnyttja avverkningspotentialen i bred skala på olika håll i Finland. För långa avstånd är flottning en utmärkt transportmetod. Skogsvägarnas och det lägre vägnätets skick är avgörande för att kunna transportera virket till terminaler, hamnar och anläggningar för virkesförädling. Innan skogsägaren väljer logistiska lösningar är hens viktigaste uppgift ändå att vårda skogen i rätt tid för att säkerställa skogens tillväxt och avkastning. Finland ligger långt ifrån skogsindustriprodukternas huvudmarknad, vilket gör den interna logistiken till en grundförutsättning för industrins konkurrenskraft. Investeringar i bankapacitet och underhåll av trafiklederna återbetalar sig i form av långvariga exportintäkter. Det främsta målet är att ersätta produkter som tillverkas av fossila råvaror med förnybara råvaror. Även om träet inte räcker till för att ersätta allt fossilt material, har det en viktig roll i övergången till en mer hållbar framtid. Trevlig sommar! VILLE PARKKINEN Operativ direktör UPM Skog ”Det är viktigt att utnyttja avverkningspotentialen i bred skala på olika håll i Finland.” SISÄLLYS 5
TAIMIKONHOITO 1 Hyvä hetki hoitaa taimikkoa TAIMIKONHOITO on ratkaisevan tärkeä työvaihe, jolla nopeutat merkittävästi metsäsi kasvua ja parannat metsätaloutesi kannattavuutta. Sen avulla ohjaat kasvun edellytykset valituille hyvälaatuisille taimille. Taimikonhoidolla varmistat metsänviljelyn onnistumisen. Metsäsi kasvaa elinvoimaisena, sillä hoidetussa taimikossa kilpailu vähenee ja metsä tuhoriskit pienenevät. Pituutta ja paksuutta nopeasti kasvavat puut välttyvät hoidon ansiosta paremmin hirvieläinja lumituhoilta. Taimikonhoito perustuu hyvän metsänhoidon suosituksiin, jotka ottavat huomioon metsän monimuotoisuuden. Hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä. UPM Metsän kumppaniasiakkaat voivat käyttää puukauppabonusta UPM:n taimikonhoitopalveluihin. upmmetsa.fi/taimikonhoito PUUKAUPPA 2 Puukauppa tuo tuloja UPM:LLÄ puukauppa on tehty metsänomistajalle helpoksi. Se tuottaa aina tuloa, ja samalla varmistuu metsän arvon kehitys myös tulevaisuudessa. Nuorten metsien puut saavat harvennuksessa kaipaamaansa kasvutilaa kehittyäkseen arvokkaiksi tukkipuiksi. Vanhat metsät, joiden kasvu on päättynyt, uudistetaan elinvoimaisiksi uuden sukupolven taimikoiksi. Metsätaloudessa pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta. Puusto kannattaa pitää jatkuvasti kasvukykyisenä. Oikein ajoitetut, tehokkaasti toteutetut hakkuut ja metsänhoitotyöt ovat tässä avainasemassa, ja puukauppa on tärkeä osa kokonaisuutta. Hakkuiden ajoittaminen metsän tarpeiden näkökulmasta oikeaan ajankohtaan on tärkeämpää kuin Hyvin hoidettu metsä sitoo parhaiten hiiltä. AJANKOHTAISTA 2/23 K U V A U PM • 6 – METSÄN HENKI 2/23
KESÄ TUNTUU MIELESSÄ JA IHOLLA. Nauti metsäsi kukoistuksesta ja tarkista samalla sen vointi. Pidä taimikko kunnossa, tutustu verkossa metsäluontosi monimuotoisuuteen ja liiku turvallisesti metsätyömaalla. Iloista kesää! pienet puun hinnanvaihtelut. Puiden kasvun edellyttämä tuotantokoneisto – terveet ja voimakkaat latvukset – tarvitsevat riittävän kasvutilan, eikä sen supistuessa kannata viivytellä puumarkkinasuhdanteiden vuoksi. Puiden elinolosuhteet ja elinvoima sanelevat puukaupan parhaan ajankohdan. upmmetsa.fi/puukauppa VERKKOPALVELU 3 Tutustu uusiin monimuotoisuusmittareihin UPM Metsä -verkkopalvelun uusi ominaisuus auttaa metsänomistajia tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin metsiensä luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä tavoittelemaan entistä monimuotoisempia ja ilmastopositiivisempia metsiä. Osana Forest Action -metsävastuullisuusohjelmaamme haluamme tarjota metsänomistajien käyttöön monimuotoisuusmittarit, joita voidaan soveltaa yksityismetsistä kerättävän metsätiedon avulla. VERKKOPALVELUN MONIMUOTOISUUSMITTARIT OVAT: • Metsän rakenteen monipuolisuus • Metsien sertifioinnin kattavuus • Suojelualueiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen määrä • Lehtipuun osuus kokonaispuustosta • Eri-ikärakenteisesti hoidettavien metsien ala. Näiden mittarien avulla metsänomistaja voi arvioida metsänsä monimuotoisuutta ja tehdä suunnitelmia sen kehittämiseksi yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Metsän monipuolinen rakenne ja lajisto takaavat tuottavan sekä rikkaan metsän tulevillekin sukupolville. upmmetsa.fi/verkkopalvelu • 7
YKSI alle 23-vuotiaiden yleisurheilun EM-kilpailujen tärkeimmistä tavoitteista on järjestää kestävän kehityksen mukainen, ympäristöystävällinen kilpailutapahtuma sekä nostaa esille tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta. UPM on mukana monissa yhteisö hankkeissa, jotka tukevat kestävää kehitystä ja edistävät ympäröivien yhteisöjen taloudellista ja henkistä hyvinvointia. ”Yhteistyökumppanuutemme rakentuu hyvälle perustalle, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat niin UPM:n, Espoon kaupungin kuin kisaorganisaation keskeisiä tavoitteita”, sanoo UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa. ”Olemme UPM:llä sitoutuneet ilmastopositiiviseen metsätalouteen ja lisäämään metsiemme monimuotoisuutta. Lisäksi voimme kannustaa nuoria liikkumaan ja huolehtimaan luonnosta.” KUMPPANUUS näkyy kisoissa monella tavalla, ja yhteistyö huipentuu lehtipuiden taimien istuttamiseen Leppävaaran urheilupuiston lähimetsissä. Lehtipuiden lisääminen metsissä parantaa AJANKOHTAISTA KESÄ UPM Metsä on yksi alle 23-vuotiaiden yleisurheilun EM-kilpailujen pääyhteistyökumppaneista. Kumppanuuden perustana ovat jaetut arvot ja vastuullisuustavoitteet. Kisat järjestetään Espoossa 13.–16.7.2023. Yhteistyö huipentuu lehtipuiden taimien istuttamiseen Leppävaaran urheilupuiston lähimetsissä. TAVOITTEENA KESTÄVÄ TULEVAISUUS YHTEISTYÖ 8 – METSÄN HENKI 2/23
METSÄALALLA on kehitetty entistä tarkempi tapa muuntaa punnittu puumäärä tilavuudeksi. Menetelmä ottaa huomioon paikalliset sääolosuhteet ja varastointiajan. Uutta menetelmää käytetään hankintakaupoissa ja tehdasmittauksessa. Uudessa toimintamallissa kuitupuun tilavuuden määrittämisessä käytettävät tuoretiheysluvut lasketaan ensisijaisesti puun kuivumista kuvaavien säämallien avulla Luonnonvarakeskuksen määräyksen (1/2021) mukaisesti. Tuoretiheyslukujen laskemiseen käytetään Pulpwood Online -laskentapalvelua (PWO), joka otettiin käyttöön UPM:llä ja Stora Ensolla 19.4.2023. Jos mittauserän sijaintitai varastointiaikatiedot puuttuvat, tuoretiheys lasketaan yksinkertaistetuilla malleilla. Ennustemallit kalibroidaan päivittäin otantamittaustiedoilla. Puutavaran vastaanottopaikoilla tehtäviä mittauksia ohjataan keskitetysti ja valvotaan tilastollisesti, jotta puutavaralajin mittaustarkkuus vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Tuoretiheyslukujen ja otantamäärien laskennassa, ennustemallien kalibroinnissa ja mittaustarkkuuden omavalvonnassa käytetään Luonnonvarakeskuksen kehittämää laskentaohjelmistoa. Mittauserän tilavuus määritetään mittaajien omissa tietojärjestelmissä. Metsänomistajille avataan avoin ja ilmainen verkkopalvelu, jossa voi tutustua aiheeseen lisää. Uuden mallin käyttöönotto ei aiheuta toimenpiteitä metsänomistajalle. upmmetsa.fi Uusi, tarkempi laskentapalvelu Pulpwood Online K U V A M IK K O VÄ H Ä N II TT Y MITTAUSPALVELU K U V A U PM puuston kasvua sekä luonnon monimuotoisuutta ja ilmastokestävyyttä. Puita istuttamalla UPM, kisaorganisaatio ja Espoo haluavat välittää ihmisille ympäri Eurooppaa tärkeän viestin. Tarkoitus on osoittaa, että metsät ovat keskeinen ratkaisu globaalissa ilmasto kriisissä ja kiihtyvän luontokadon pysäyttämisessä. Suomen metsät tuottavat vastuullisesti uusiutuvaa raakaainetta kasvavaan tarpeeseen. Suomalainen metsä talous ei aiheuta metsäkatoa, vaan metsät kasvavat täällä aina enemmän kuin niitä käytetään. upmmetsa.fi 9
AJANKOHTAISTA KESÄ ” Työskentelen puunkorjuun ja -kuljetuksen logistiikkayrityksessä. Vuosittain eteeni tulee kymmeniä tapauk sia hakkuutyömaille ilmoittamatta ja ilman huomiovaatetusta ilmestyvistä henkilöistä, jotka aiheuttavat itselleen hengenvaaran. Turvallisuudesta keskustellaan kuljettajien kanssa joka viikko, mutta metsänomistajia on vaikeampi tavoittaa. Tämän takia päätin kirjoittaa turvallisuusnäkökohdista, joita työssäni kohtaan. Metsätyömailla on vaarallisesta työmaasta ilmoittavat kyltit, joissa kerrotaan koneiden turvaetäisyydet ja puhelinnumero koneenkuljettajalle sekä muistutetaan huomiovaatteiden käyttämisestä. Emme halua estää savotan seuraamista – meillä on aina aikaa vaihtaa sananen vierailijan kanssa – mutta turvallisuustoimenpiteitä on noudatettava. Ohjaamosta näkee hyvin ulos, ja sen ulkopuolelle on asennettu kameroita näkyvyyttä lisäämään. Näkyvyyteen jää kuitenkin aina kuolleita kulmia, ja kuljettajan on keskityttävä nosturin käyttöön, jolloin ympäröivää maastoa ei näe koko ajan. Moton kuljettajan työtä haastaa myös luontoäiti. Pimeys ja pöllyävä lumi heikentävät näkymää, kaadettava puu taas voi tuoda mukanaan kuivia oksia tai kaataa kokonaisen kelon. Muun muassa näiden syiden takia turvaetäisyys työskentelevään koneeseen on 90 metriä. En soisi yhdenkään kuljettajan joutuvan elämään sen kanssa, että hän on aiheuttanut henkilön loukkaantumisen tai pahimmassa tapauksessa kuoleman. Huolehditaan siis yhdessä turvallisuudesta!” Laatuvastaava Saila Pulkkinen, Forest Saimaa Oy KUN VIERAILET METSÄTYÖMAALLA: 1. Käytä huomiovaatetusta. UPM lähettää esimerkiksi puukaupan yhteydessä heijastinliivin metsänomistajalle. Se on halpa henkivakuutus. 2. Soita koneen kuljettajalle ja ilmoita aikeistasi tulla käymään koneen luona. Ilmoita myös, mistä suunnasta saavut, vaikka kuljettaja olisi tuttu. 3. Odota turvaetäisyyden päässä, että kuljettaja havaitsee sinut, sammuttaa koneen ja laskee portaat. TURVALLISUUS Ilmoita aina vierailusta metsätyömaalla K U V A U PM SUOMEN HIRVIKANTA ON PIENEN TYNYT Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman arvion mukaan Suomen hirvikanta oli syksyn 2022 jahdin jälkeen noin 77 000 hirveä. Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 4,4 prosenttia. Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tiheystavoitteet hirvitalousalueittain. Ne vastaavat noin 69 000–86 000 hirven kantaa koko maassa. Suurimmat hirvitiheydet (vähintään 4,1 hirveä / 1000 ha) olivat LounaisSuomen saaristossa ja eteläisellä rannikolla. Pienimmät hirvitiheydet olivat pääosassa Lappia ja Oulun läänin luoteis osassa, jossa hirvitiheys oli korkeintaan 2,1 hirveä / 1000 ha. Vasoja syntyy yhä vähemmän. Merkkejä siitä näkyy suuressa osassa Suomen hirvitalousalueista. Ilmiön syitä tutkitaan tänä vuonna. Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen syksyn 2022 havaintoja kaatotietoja, jotka hirviseurat olivat kirjanneet hirvijahdin aikana, sekä arvioita alueelle jääneen hirvikannan koosta. luke.fi HIRVIKANTA K U V A VA S TA VA LO 10 – METSÄN HENKI 2/23
SUOMETSÄN HOIDON TUKI MUUTTUU Suometsänhoidon tukeen tulee muutoksia ensi vuonna, kun siirrytään uuteen metsätalouden kannustejärjestelmään metkaan. Suometsän hoidon tukea ei jatkossa enää myönnetä ojien kunnostustöihin vaan suometsien hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, piennarteiden rakentamiseen ja vesiensuojeluun. Muutokseen voi jo valmistautua tutustumalla Metsäkeskuksen tarjoamiin aineistoihin ja koulutuksiin. Uuden metsätalouden kannustejärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa. Voimaantuloa edeltää Euroopan komission hyväksyntä, jota odotetaan viimeistään syksyksi. Suometsänhoidon suunnittelun yksityiskohdista ja tukitasosta säädetään asetuksessa, joka oli viime syksynä lausunnolla. Hallitus antaa asetuksen komission käsittelyn jälkeen. metsakeskus.fi K U V A U PM FOSSIILISISTA raaka-aineista riippumaton tulevaisuus vaatii paitsi uusiutuvien raaka-aineiden kehittämistä, myös uudenlaisia kierrätysmateriaaleja, jotka on valmistettu esimerkiksi roskista ja jo olemassa olevista fossiilipohjaisista tuotteista. Yksi tällaisista kierrätysmateriaaleista on vanhoista kalaverkoista ja köysistä valmistettu muovi, josta tehdään nyt vateja, kauhoja ja sankoja. Vastuullisen innovaation takana ovat UPM Raflatac ja muovituotevalmistaja Orthex. Materiaali lajitellaan, puhdistetaan ja silputaan. Silpusta valmistetaan muovigranulaatteja, joista tehdään uusia tuotteita. Niillä on 94 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin neitseellisestä muovista valmistetuilla tuotteilla. UPM Raflatacin käsialaa ovat tuotteiden tarrat, joita valmistetaan yhteistyössä usean yrityksen kanssa. Kyseessä on maailman ensimmäinen ocean bound -tarra, mikä tarkoittaa sitä, että sen valmistukseen käytetty muovi on vaarassa päätyä mereen ja että raaka-aine on kerätty 50 kilometrin säteellä rannasta. upm.fi Vähemmän muoviroskaa meriin TUOTE Kalaverkoista ja köysistä valmistettujen Orthexin tuotteiden tarrat ovat UPM Raflatacin. Ne on tehty muovista, joka on kerätty 50 kilometrin säteellä rannasta. METSÄNHOITO K U V A VA S TA VA LO VERKKOPALVELU UPM METSÄ VERKKOPALVELU PÄRJÄSI METSÄLEHDEN VERTAILUSSA Metsälehti (25.11.2022) testasi maksuttomien verkkometsäpalveluiden sähköisiä metsäsuunnitelmia. UPM Metsä -verkkopalvelu erottautui vertailussa edukseen muun muassa käytettävyydeltään ja runsaudeltaan. Se oli ainut palvelu, joka tarjosi kuviokohtaista arvokasvuprosenttia uudistushakkuun ajoituksen pohtimisen tueksi. Palveluun on avattu myös monimuotoisuusmittarit metsän monimuotoisuuden vaalimiseksi. Vertailussa tutkittiin verkkometsäpalveluiden metsäsuunnitelmaosioita, joissa näkyvät asiakkaiden metsävaratiedot. Testissä vertailtiin sekä verkkosivuja että mobiiliversiota. Palveluita ei laitettu paremmuusjärjestykseen, vaan tarkastelun kohteena olivat palveluiden sisältö ja ominaisuudet. Ne erosivat toisistaan lisäpalveluiltaan ja käytettävyydeltään. UPM Metsä -verkkopalvelu sai kehuja. ”Sivustomme käytettävyyden arvioitiin olevan puoli askelta muita edellä. Olemme nähneet vaivaa sen kehittämiseen, joten on palkitsevaa saada siitä positiivista palautetta. Panostamme sähköisiin palveluihin muutenkin paljon”, sanoo UPM Metsän tuotepäällikkö Jaakko Lehtinen . 11
UPM:llä on Suomessa noin puoli miljoonaa hehtaaria metsää. Niissä kasvaa enemmän puita kuin muissa suomalaisissa metsissä keskimäärin. Miten näin hyvään tilanteeseen on päästy? TEKSTI SAILA AARNIO | KUVA RIINA PEUHU UPM:n metsät ovat keskimääräistä monimuotoisempia V irpi Kaipainen vietti lapsuutensa Längel mäellä metsän lähellä. Hän rakensi tuuhei den kuusenoksien alle majoja sisarustensa kanssa ja poimi äidille sinivuokkoja touko kuussa. Metsä on aina ollut Kaipaiselle luontai nen ympäristö. Lapsena se vähän pelottikin, kun kouluautolle piti kävellä aamuhämä rissä metsän läpi. Häntä on aina kiehtonut metsän vih reys, joka vaihtelee vuodenaikojen ja päivänvalon mukaan. Keväällä, kun lehdet puhkeavat, väri on vaaleanvihreä. Loppukesää kohti sävy muuttuu tummemmaksi. Nykyisin Kaipainen toimii UPM:n metsäasiantuntijana ja hoitaa työk seen yhtiön omia metsiä. UPM omistaa yhteensä 900 000 hehtaaria metsää kolmessa eri maassa. Suomessa sijaitsee UPM:n metsämaista vähän yli puolet, Uruguayssa noin kolmasosa ja Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa noin 76 000 hehtaa ria. 12 – METSÄN HENKI 2/23
Virpi Kaipainen suunnittelee UPM:n metsien hoitoa Etelä-Pirkanmaalla. Hoitoratkaisuissa valitaan aina ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisin vaihtoehto. 13
METSÄN OMISTAJAN ARVOT 1 TALOUDELLINEN KESTÄ VYYS. ”UPM:n metsissä on enemmän puuta kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin. Pidämme metsämme tuottokuntoisina.” 2 EKOLOGINEN KESTÄVYYS. ”UPM:n metsät ovat hyvinvoivia ja monimuotoisia. Huolehdimme siitä, että ne säilyvät tällaisina.” 3 SOSIAALINEN KESTÄVYYS. ”Jokamiehenoikeudet tarjoavat kaikille suomalaisille mahdollisuuden nauttia metsistä.” Panu Mielonen muistaa yhä lapsuuden savotan kotimetsässä. Mieleen ovat painuneet korpin raakunta, moottorisahan pärinä sekä pihkan, tervastulen ja makkaran tuoksu raikkaassa syysilmassa. K U V A M IN N A RA IT A V U O 14 – METSÄN HENKI 2/23
kasvumaita. Kasvatusmetsissä on myös paljon män tyä. Alueelta korjataan kaikkia puutavaralajeja, joita UPM:n tehtaissa ja sahoilla käytetään. Kuusikuitu puuta käytetään Jämsänkoskella, ja mänty ja koivukuitupuu menee pääasiassa Pietarsaareen. Mäntytukki sahataan Juupajoella, ja koivuvaneri päätyy Savonlinnaan. UPM:N metsät on Suomessa jaettu kolmeen aluee seen. Itäisen alueen raja kulkee Vieremältä Helsin kiin. Alueella sijaitsee vajaa puolet UPM:n Suo messa omistamista metsistä. Itäisen alueen metsien hoidosta vastaa UPM:n metsätalouspäällikkö Panu Mielonen. Hänen tehtävänsä on tuottaa hyvälaatuista, yhtiön omaan käyttöön sopivaa puuta tehokkaasti ja vastuulli sesti. ”Huolehdin siitä, että yhtiön metsäomaisuutta hoidetaan hyvin”, hän sanoo. Itäisellä alueella, varsinkin Saimaan ympäris tössä on yhtiön omistamia saarialueita, joissa on paljon metsätalousmaata. Näiden metsien hoidon erityispiirteitä ovat saaristokorjuu ja vesistökulje tukset. Saarissa käydään harvakseltaan, joten siellä tehtävät toimenpiteet tulee rytmittää tarkasti. Myös nippuuitolla tai aluksella hoidettava pui den kuljetus vaatii huolellista suunnittelua. Mieloselta kysytään usein UPM:n metsien hyvin voinnin salaisuutta. Hänellä on selkeä vastaus: ”Meillä on pitkä kokemus metsänhoidosta. Tie dämme, mitä puuta kannattaa kasvattaa missäkin ja miten metsiä on hyvä hoitaa.” Vaikka UPM toimittaa metsistään saatavan puun omille tehtailleen, yhtiön metsänhoitoosaamisesta hyötyvät myös UPM:n metsänomistajaasiakkaat. ”Saamme yhtiön metsistä jatkuvasti lisää koke musta, ja sitä kautta muotoutuvat parhaat toimin tatavat yksityisasiakkaidemme metsien hoitoon.” Maastoon Panu Mielonen lähtee aina, kun vain pääsee. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun jonkun paikan hoitoratkaisuja on tarpeen pohtia porukalla. Näistä hetkistä hän nauttii työssään eniten. Mielonen hakeutuu metsään myös vapaaajal laan – joko metsästämään tai vain kuljeskelemaan. Hänen ensimmäiset metsämuistonsa liittyvät kotitilalla tehtyyn savottaan, jossa hän kulki pik kupoikana isänsä mukana pieni kirves kädessään. Mieleen ovat jääneet erityisesti korpin raakunta, teeren kukerrus ja moottorisahan pärinä sekä pih kan, bensan, tervastulen ja makkaran tuoksu raik kaassa syysilmassa. ”Metsässä tunnen olevani kotonani.” KAIKKI UPM:n Suomessa omistamat metsät on sekä PEFC/024441 että FSC® (FSCC105876) serti fioituja. Metsien hoidossa noudatetaan siis kansain väliset yleisindikaattorit täyttäviä mutta paikalli sesti sovittuja sertifiointikriteerejä. ”Meillä on myös paljon omia ohjeita ja sitoumuk sia, jotka ylittävät sertifiointivaatimukset”, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara sanoo. UPM oli ensimmäinen iso toimija Suomessa, joka otti FSC-sertifikaatin käyttöön. Valtaosa UPM:n metsistä on sekametsiä, joissa kasvaa alueelle luontaisia puulajeja. Suomen metsät ovat boreaalisen vyöhykkeen ja Yhdysvaltojen metsät pohjoisen lauhkean vyö hykkeen talousmetsiä. Uruguayn metsät taas ovat entisille laidun ja ruohomaille perustettuja euka lyptuspuuviljelmiä. UPM:n metsiä hoidetaan kaik kialla samalla periaatteella: vastuullisesti. KAIPAINEN suunnittelee hoitotoimenpiteet UPM:n metsiin EteläPirkanmaan alueella. Hän kaavailee kullekin metsäkuviolle sopivat toimenpiteet, kuten maanmuokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon, hakkuun ja lannoituksen. Hoitoratkaisut valitaan sillä perusteella, mikä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista. ”Mietin, kannattaako jotain asiaa tehdä tai kuinka käytämme resursseja järkevästi. Nouda tamme metsien hoidossa metsälakia, sertifiointikri teerejä, hyvän metsänhoidon suosituksia ja UPM:n omia ohjeita.” Hoitotoimenpiteiden suunnittelussa Kaipai nen hyödyntää metsäsuunnitelmien kuviotietoja ja metsävaraaineistoja. Metsävaratiedon käyttö on lisääntynyt merkittävästi hänen yli 30vuotisen työuransa aikana. ”Satelliitti ja ilmakuvaaineistojen hyödyntämi nen on mullistanut työmme. Sen avulla isoja alueita voi hallita tietokoneelta käsin. Maastossa käydään tarkistamassa lähinnä ympäristön kannalta arkoja paikkoja, kaavaalueita ja kaupunkimetsiä.” Kaipaisen tehtäviin kuuluu myös yhteydenpitoa urakoitsijoihin, metsureihin ja koneenkuljettajiin. ”Pyrin välittämään kaiken tarpeellisen tiedon tilatusta työstä niin, että sen suorittaja pystyy teke mään työnsä mahdollisimman hyvin. Vastuullisuus tarkoittaa minulle myös tätä.” EteläPirkanmaan metsissä on pääosin rehe vät maapohjat, jotka ovat hyviä kuusen ja koivun 15
Karan mukaan UPM:n metsät voivat hyvin. Suo messa yhtiön omistamissa metsissä on keskimäärin enemmän puuta kuin tavallisessa suomalaisessa talousmetsässä, ja ne ovat myös keskivertometsää monimuotoisempia. ”Tämä on osoitus siitä, että olemme onnistuneet yhdistämään metsissämme talouden ja biodiversi teetin huomioimisen.” UPM:ssä ryhdyttiin panostamaan metsien moni muotoisuuteen vuonna 1998, kun UPM:n Suomen biodiversiteettiohjelma otettiin käyttöön. UPM on halunnut olla edelläkävijä vastuullisessa toimin nassa ja tulevaisuuteen varautumisessa. ”Haluamme olla kärkijoukoissa panostamassa ympäristöarvoihin jatkossakin”, Kara sanoo. Merkittävimpänä toimenpiteenä hän pitää vuonna 2011 tehtyä FSCpäätöstä. Silloin päätet tiin, että suuri osa UPM:n metsäomaisuudesta FSCsertifioidaan. Myöhemmin FSCsertifiointi laajennettiin koskemaan kaikkia yhtiön metsiä. Päätös on lisännyt UPM:n metsien monimuo toisuutta. Yhtiö oli ensimmäinen iso toimija Suo messa, joka otti FSCsertifikaatin käyttöön. MONIMUOTOISUUDEN edistyminen näkyy UPM:n metsissä muun muassa lehti ja lahopuun määrän kasvuna. Molempien määrä on tarkoitus kaksin kertaistaa. Lehtipuun osuutta on saatu kasvatet ”Metsä turvaa tulevaisuutta sekä luonnolle, ilmastolle, minulle että tuleville sukupolville.” UPM:ssä on satsattu metsien monimuotoisuuteen 1990-luvun lopulta lähtien. PEFC-sertifikaatti otettiin käyttöön UPM:n metsissä Suomessa 2000luvun alkupuolella. Vuonna 2011 päätettiin FSC-sertifioida kaikki UPM:n Suomen metsät, ja seuraavana vuonna FSC-sertifiointia alettiin tarjota myös yksityisille metsänomistajille. Vuonna 2019 julkaistiin UPM:n Net Positive Impact (NPI) -ohjelma, jossa UPM sitoutui siihen, että yhtiön toiminnalla on nettopositiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle. Samalla luotiin mittaristo, jonka avulla metsien monimuotoisuuden kehitystä voidaan seurata. Vuonna 2022 lanseerattiin UPM:n globaali Forest Action -metsävastuullisuusohjelma. tua muutamassa vuodessa noin puoli prosenttia. Määrää lisätään jatkossa taimikoiden hoidolla ja istutuksilla. Lahopuuta on yhtiön metsissä tuoreen datan mukaan 5,5 kuutiota per hehtaari eli kuutio enem män kuin suomalaisissa metsissä keskimäärin. ”Vaikka ylitämme keskiarvon, tiedämme, että määrä on liian alhainen. Siksi meidän tavoitteemme on tuplata lahopuun määrä talousmetsissämme ja erityiskohteissa jopa nelinkertaistaa se.” Yhtiössä on kehitetty myös monimuotoisuus mittareita, joista hyötyvät lisäksi UPM:n asiakkaat. Niiden avulla yksityinen metsänomistaja voi tarkis taa verkosta, miten esimerkiksi lehtipuun osuus on kehittynyt hänen metsässään. UPM on kytkenyt metsien biodiversiteetin kohe nemisen myös yhtiön rahoitukseen ja henkilöstön tulospalkkioihin. Jos UPM:n metsät voivat entistä paremmin, yhtiö saa halvempaa lainaa ja kannus tepalkkioiden piirissä olevat työntekijät parempia bonuksia. TUOMAS Karalle metsä on ennen kaikkea rauhoittu mispaikka, jossa voi olla yhdessä perheen kanssa ja johon liittyy paljon rakkaita muistoja. Hääkuvat on otettu valoisalla mäntykankaalla ja hääpäivät vie tetty perheen mökillä Kuusamon hillasoilla marjoja poimien. Esikoistytär on nimetty Hillaksi, ja hänkin on käynyt marja ja sieniretkillä pienestä pitäen. Työn ja pienen metsäomistuksen kautta metsällä on Karalle myös tärkeä taloudellinen merkitys. ”Metsä turvaa tulevaisuutta sekä luonnolle, ilmastolle, minulle että tuleville sukupolville”, hän tiivistää. 2000 PEFC-sertifikaatti 1998 Biodiversiteettiohjelma 90LUKU UPM ohjeet talous metsien luonnonhoitoon 1997 Uusi metsälaki 10§ MITÄ OLEMME JO TEHNEET? 2005 UPM globaali BD-ohjelma 2011 UPM FSC omat metsät 2012 UPM FSC ryhmä 2022 Forest Action 2019 UPM NPI TUOMAS KARA Ympäristöpäällikkö, UPM Metsä 16 – METSÄN HENKI 2/23
NÄKEMYS PAULA LEHTOMÄKI Toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Puu vahvistaa omavaraisuutta ja fossiilivapautta KOTITONTILLA meillä kaikilla on yhteinen tehtävä: metsien kasvun vahvistaminen ja oikeaaikaset hoi totoimet ovat tae sille, että raakaaineen käyttö on pitkälläkin aikavälillä kestävää. Metsistä saatavan hyvinvoinnin kasvattamisen ja kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisen edellytys on myös hiilinieluista huolehtiminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Näihinkin avain on metsien kasvu ja hyvä metsän hoito. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sitä, että uusiutuvaa raakaainetta on tarjolla. Siitä päättää omalta osaltaan jokainen suomalainen metsänomistaja. Metsäomaisuutta kannattaa hoi taa ja hyödyntää, ja metsänomistajien tukena pitää jatkossakin olla vahva verkosto sekä kannustimet aktiiviseen omistajuuteen. Metsäyhteisö on kes kiössä myös tulevaisuudessa. MEILLÄ metsäyhteisön jäsenillä on näinä aikoina yhteinen ilo olla yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä. Metsistä puhuttiin kevään eduskunta vaaleissa paljon, ja paljon tullaan varmasti puhu maan myös ensi vuoden EUparlamenttivaaleja lähestyttäessä. Ilmaston rooli korostuu. Yhteinen haasteemme on kyetä laajentamaan näkökulmaa suomalaiseen metsäluontoon. Puu tulisi nähdä Euroopassa strategisena raaka aineena. Strategisena siksi, että se tarjoaa ratkai suja kahden keskeisen eurooppalaisen tavoitteen edistämiseen: omavaraisuuden ja fossiilivapauden vahvistamiseen. On siksi välttämätöntä, että unionitasolla kye tään näkemään metsät laajemmin kuin vain hiili nieluina – ja tukemaan myös säädöksin niiden kes tävää raakaainekäyttöä. Sota ja kansainvälisten suhteiden muutokset ovat nostaneet Euroopassa pintaan tarpeen vähen tää taloudellista riippuvuutta Kiinasta. Tuon tavoit teen toteuttaminen ei onnistu ilman mittavia muu toksia raakaainehuollossamme. Uusiutuva puu monine, jopa maamineraaleja korvaavine mahdollisuuksineen, voi tässä työssä olla merkittävä resurssi. ILMASTONMUUTOKSEN torjunnan keskeinen ele mentti, fossiilisten raakaaineiden korvaaminen uusiutuvilla, on entistäkin tärkeämpi. Puupohjaiset ratkaisut tarjoavat mittavia mahdollisuuksia aina energiantuotannosta ja pakkauksista rakentami seen ja jopa lääkinnällisiin tuotteisiin asti. Perinteisiä ja uusia tuotteita puusta valmistetaan Suomessa pienemmällä hiilijalanjäljellä kuin juuri missään muualla. Sekin on arvokas asia muistaa, kun rakennamme kestävää tulevaisuutta. Suomalaiset metsänomistajat ja puuta jalostava teollisuus voivat tarjota ratkaisuja eurooppalaisiin tulevaisuuden kysymyksiin. Me metsäteollisuudessa tulemme ponnistele maan kovasti, jotta Euroopassa ymmärrettäisiin paremmin puuraakaaineen keskeinen rooli ja siitä tehtävien tuotteiden myönteinen ilmastovaikutus. Fossiilisten raakaaineiden korvaamisen polulla pitää edetä määrätietoisesti. Puu tulisi nähdä Euroopassa strategisena raakaaineena. Kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja, jolla on vaikuttava kokemus erilaisista julkisista tehtävistä, kuten Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin, ulkomaankauppaja kehitysministerin sekä ympäristöministerin ja valtiosihteerin työstä. Hän kokee tärkeäksi olla mukana luomassa kestävää hyvinvointia Suomessa ja Euroopassa. 17
UPM:n taimet kuljetetaan keväällä taimiterminaaleihin eri puolille Suomea. Sata Havu Oy:n Elina Seppälä ja Sampsa Patamäki tarkastelevat hyvälaatuisia, lumen alla talvehtineita taimia Kullaan taimiterminaalissa. 1. NOUDA TAIMET TERMINAALISTA Etukäteen tilatut taimet haetaan UPM:n taimiterminaaleista, joita on ympäri Suomen. Taimiterminaalista ollaan yhteydessä metsänomistajaan taimien noutoajan sopimiseksi. Taimet ovat joko muovisissa kasvatuslaatikoissa tai pahvi laatikoissa. Pahvilaatikoissa olevat pakkasvarastoidut taimet on sulatettu terminaalissa, joten niitä voi alkaa istuttaa heti. 2. VALITSE VARJOISA PAIKKA Metsäpalstalla taimia pitää säilyttää kuivumisen estämiseksi varjoisassa paikassa. Pahvilaatikkotaimet pitäisi saada lisäksi sateelta suojaan, jotta kosteus ei murenna kartonkilaatikoita. Laatikoista on poistettu terminaalissa kannet, jotta taimet saa vat valoa ja pysyvät elinvoimaisina. Huolehdi siitä, että taimien juuripaakut pysyvät kosteina istutukseen asti. Taimet pitäisi saada maahan noin viikon kuluessa siitä, kun ne on noudettu taimiterminaalista. Pahvi laatikkotaimiin ei saisi syntyä uutta kasvua ennen istutusta. 3. VARAA TAIMET AJOISSA Laatutaimet kasvatetaan UPM:n omalla taimitarhalla Joroi sissa. Jotta niitä osataan varata oikea määrä, seuraavan vuoden tilaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin edellisenä vuonna. Moni tekee tilauksen puukauppaa solmittaessa. Kun taimet on tilattu, kannattaa varmistaa työvoiman saa tavuus ja hankkia istutusvälineet. Metsänomistajalla pitää olla oma istutusputki ja taimivakka. UPM:n asiakkaat saavat välineistä pienen alennuksen Uittokalusto Oy:stä. Jos istutusta ei ehdi tehdä itse, sen voi tilata UPM:n metsäasiakasvastaavalta. Varastoi taimet oikein Istutettavien taimien varastointipaikka kannattaa valita huolella, jotta taimet säilyvät elinvoimaisina istutukseen asti. Taimet tulisi istuttaa aina mahdollisimman nopeasti. TEKSTI JA KUVAT MARKKU PULKKINEN METSÄHOMMISSA TAIMIEN VARASTOIMINEN ELINA SEPPÄLÄ Sata Havu Oy 18 – METSÄN HENKI 2/23
METSÄHOMMISSA TAIMIEN VARASTOIMINEN Varaa taimet jo edellisenä vuonna ja hanki istutusvälineet ja istutusporukka hyvissä ajoin. Varmista, että pahvilaatikon kansi on poistettu ennen varastointia, jotta taimet saavat valoa. Elinvoimaisen taimen tuntomerkkejä ovat syvänvihreä väri ja kostea juuripaakku. KATSO VIDEO: VARASTOI TAIMET OIKEIN youtube.com/upmmetsa 3 × TAIMET TALTEEN 19