VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. ”Olen luvannut mummille, että pidän metsätilasta huolta” 12 2/20 JOROISTEN TAIMITARHA – EDELLÄKÄVIJÄ JO NELJÄ VUOSIKYMMENTÄ 20 KAARNAN ALLA KASVAA RATKAISU MUOVIONGELMAAN 30
PINTAA SYVEMMÄLLÄ LAHOPUU TEKEE METSÄLLE HYVÄÄ Useat lajit voivat hyvin, kun tuulenkaatoja ja pystyyn kuolleita puita ei korjata. K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI M A RJ U K K A PU O LA K K A | A S IA N TU N TI JA TU O M A S K A RA , U PM M ET S Ä 2 – METSÄN HENKI 2/20
PINTAA SYVEMMÄLLÄ LAHOPUU TEKEE METSÄLLE HYVÄÄ TIKAN NOKKA ETSII SYÖTÄVÄÄ lahokuusesta. Sen kuoren alla kuhisee elämää. Kun puut kuo levat, kaatuvat ja maatuvat osaksi metsänpohjaa, ne antavat elinympäristön isolle joukolle metsäneläviä. ”Suomen metsälajeista nel jännes eli noin 4000–5000 lajia on jossain elämänsä vaiheessa riippuvaisia lahopuusta. Laho puun väheneminen on iso uhka monelle lajille,” sanoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Tuomas Kara. Erityisesti monet hyön teiset, sienet ja jäkälät elävät lahopuissa. Ne ovat myös kolo pesijöiden, kuten tiaisten, koti puita. Eri lajit tarvitsevat eri ikäistä ja eri puulajien lahopuuta. Lahopuun lisääminen on met sänomistajalle helppoa: pystyyn kuolleet ja myrskyn tai tuu len kaatamat puut tulee jättää rauhaan. Myös muutaman metrin kor keudesta katkaistuista teko pökkelöistä tulee monen lajin kotipuita. On harhaluulo, että lahopuut lisäisivät tuholaisten määrää. ”Muutamat kuolleet puut eivät levitä metsätuhoa. Ja kun puu on ollut kuolleena talven yli, metsätuhon riski häviää koko naan”, Kara sanoo. 3
2 Lahopuu tekee metsälle hyvää 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 11 Siihen aikaan 12 Laulaja Eetu Kalavainen haluaa pitää isoisän metsästä huolta 17 Näkemys: Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen uskoo tulevaisuuteen 18 Näin merkitset metsän rajalinjan 20 Joroisten taimitarha – suomalaisen taimenkasvatuksen edelläkävijä 26 Näin hyödynnät metsäveropalvelua ja metsäsuunnitelmaa 28 UPM:n vastuullisuus numeroina 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila kertoo aikaisen metsäkaupan eduista 30 Korvaako puu muovin? 33 Arlan harjakattoisissa kartonkipakkauksissa käytetään uusiutuvaa biopohjaista muovia 34 Metsä näkyy Anne Immosen taiteessa ja tunnemuistoissa Päätoimittajan poiminnat Metsänomistaja reportaasissa esitel lään tällä kertaa nuo ren metsänomistajan ajatuksia metsien yli sukupolvisuudesta. Sivut 12–16 Kesän kynnyksellä kannattaa ottaa tal teen metsäammat tilaistemme vinkit esimerkiksi taimikon hoidosta tai rajalinjo jen merkitsemisestä. Sivut 7 ja 18–19 Joroisten taimitarha viettää 40vuotisjuhla vuottaan. Tässä leh dessä kerromme sen menestystarinasta. Sivut 20–25 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 • chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Juho Kontra, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero | Alehdet: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 • Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Jirina Alanko • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2020. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 12 18 20 SISÄLLYS 2/20 4 – METSÄN HENKI 2/20
LEDARE UPM Metsä lupaa hyvää OLETKO VANNONUT USKOLLISUUTTA ISÄNMAALLE? Tahtonut rakastaa myötä ja vastoinkäymisessä? Tehnyt valan sielunveljesi kanssa ikuisen ystävyy den merkiksi? Luvannut pitää pikkuisestasi huolta ja uhrannut jotain sen eteen joka päivä? Sitten tiedät, mitä tarkoitan, kun puhun lupauksesta. Lupaus on väkevä viesti sitoutumisesta. Se tar koittaa omistautumista sellaiseen sopimukseen, josta pidetään kiinni, vaikka vastaan tulisi mitä. Täy dellä sydämellä. Lupaus näkyy tekoina ja valintoina, jotka eivät aina ole helppoja ja saattavat joskus vaatia vaivannäköä niin, että kipeää tekee. Nyt me teemme lupauksen sinulle, metsänomis taja. Olemme UPM Metsällä yhteisesti sitoutuneet pitämään sinut ja met säsi rikkaana ja rak kaana – ajattomasti, vaivattomasti ja vastuul lisesti. Tämä on arvolu pauksemme, joka ohjaa tekemistämme tästä eteenpäin. Lupaamme pitää sinusta taloudellisesti hyvää huolta, samalla kun metsäsi kasvaa ja voi hyvin. Meidän työmme on huolehtia sinusta ja met sästäsi. Me rakastamme työtämme, ja ylpeys siitä näkyy meistä. Muistamme, että metsä on vain lai nassa, ja vaalimme sitä sukupolvienkin vaihtuessa. Sinä ja metsäsi saatte meiltä maailman vastuullisinta huolenpitoa. Kestävästi ja turvallisesti. Nämä ovat vahvoja lupauksia. Tiedämme, että meillä on vielä matkaa, jotta pääsemme kaikessa toiminnassamme lupauksemme tasolle. Mutta lupaus ohjaa meitä uudistumaan ja auttaa tekemään oikeita valintoja. Sinulle tämä näkyy asiakaskokemuksessa, jonka UPM Metsältä saat. Kun UPM Metsä lupaa hyvää, pitää lupauksemme ikuisesti. Sillä metsä jää jälkeesi. KAISA JÄRVISALO Asiakaskokemuspäällikkö UPM Metsä ”Pidämme sinut ja metsäsi rikkaana ja rakkaana ajattomasti, vaivattomasti ja vastuullisesti.” PÄÄKIRJOITUS UPM Skog lovar gott HAR DU SVURIT TROHET TILL FOSTERLANDET? LOVAT ATT älska i nöd och lust? Ingått en ed med din själs frände som tecken på er eviga vänskap? Lovat att ta hand om ditt barn och offrat något för detta varje dag? Då vet du vad jag menar med ett löfte. Ett löfte är ett starkt budskap om engage mang. Det innebär att man binder sig åt ett avtal och håller fast vid det oberoende av vad som händer. Av hela sitt hjärta. Löftet syns i handlingar och val, som inte alltid är enkla och ibland kräver så mycket arbete att det gör ont. Nu ger vi ett löfte till dig, skogsägare. Vi på UPM Skog har tillsammans förbundit oss vid att sköta dig och din skog så att ni får uppleva rikedom och kärlek – tidlöst, smidigt och ansvarsfullt. Detta är vårt värdelöfte som styr vår verksamhet framöver. Vi lovar att ta väl hand om din ekonomi, samti digt som din skog växer och mår bra. Vår uppgift är att vårda dig och din skog. Vi älskar vårt arbete och visar vår stolthet över det. Vi kommer ihåg att vi bara har skogen till låns, och vi tar hand om den också över generations skiften. Du och din skog får världens ansvars fullaste omsorg av oss. På ett hållbart och tryggt sätt. De här löftena är starka. Vi vet, att vi har en lång väg att gå för att uppfylla löf tena i all vår verksamhet. Men löftet styr oss mot förnyelse och hjälper oss att välja rätt. För dig syns detta i kundupplevelsen du får hos UPM Skog. När UPM Skog lovar gott, ska vårt löfte hålla i evighet. För skogen finns kvar efter dig. KAISA JÄRVISALO Kundupplevelsechef UPM Skog ”Vi sköter dig och din skog så att ni får uppleva rikedom och kärlek – tidlöst, smidigt och ansvarsfullt.” SISÄLLYS 5
SIJOITTAMINEN 1 Hae puusta ostovoimaa osakemarkkinoilla KORONAKRIISI ON RAVISTELLUT ALKUVUODEN aikana osakemarkkinoita kovalla otteella. Osake kurssit sukelsivat, kun viruksen huomattiin leviävän Kiinan ulkopuolelle. Vielä ei tiedetä, miten rajusti ja pitkään talous kärsii pandemian seurauksista. Epävarmuus on myrkkyä osakemarkkinoille. Osakkeita on myyty jopa paniikissa. Lähes kaik kien yhtiöiden, sekä hyvien että heikkojen, osake kurssit laskivat melkein yhtä matkaa. Myös kurs sien elpymistä on nähty. Kukaan ei voi ennustaa, milloin osakemark kinoiden pohja on käsillä. Se hetki selviää vasta myöhemmin peruutuspeilistä. Koronakriisi näkyy entistä suurempana kurs sien heiluntana. Se on myös signaali riskistä. Epävarmuus voi luoda myös hyviä ostonpaik koja. Silloin käteinen on kunkku. Puunmyyjä on käteisen osalta hyvissä asemissa. Puumyyntitulo on tarjonnut ostovoimaa osake markkinoilla, jossa on halpuutettu lukuis ten yhtiöiden osakkeita. Myös niiden, jotka tule vat selviämään kriisistä vahvan taseen ja kilpailu edun ansiosta. Lue lisää osoitteessa: nordnet.fi/upmmetsa Ammatti metsuri raivaa taimikon laadukkaasti. AJANKOHTAISTA 2/20 HUOLEHDI JA HYÖDY METSÄSTÄSI K U V A U PM 6 – METSÄN HENKI 2/20
PUUKAUPPA 2 Ota yhteyttä metsäasiakasvastaavaan VOIT KÄYNNISTÄÄ HÄNEN KANSSAAN HAKKUIDEN ja puukaupan suunnittelun metsäsuunnitel man, metsaan.fimetsävaratiedon tai metsäkäyn nin perusteella. Harvennushakkuut kannattaa aina tehdä heti, kun metsä on sen tarpeessa. Unohda metsä par haana pankkina – vanhan metsän tuotto hiipuu yllättävän nopeasti! UPM:n yhteyshenkilö vastaa kaikissa puu kaupan vaiheissa mahdollisiin kysymyksiisi. Ota rohkeasti yhteyttä, niin keskustellaan sinun met säsi vaihtoehdoista. Se ei sido sinua mihinkään. upmmetsa.fi METSÄNHOITO 3 Älä aikaile taimikon kanssa KUN TAIMIKKO NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ RAIVAUS saattaisi olla paikallaan, on usein jo kiire. Kasva tettavaa puustoa häiritsevä vesakko ja lehtipuut ilmestyvät taimikkoon salakavalasti. Ensimmäi nen raivaus on tarpeen noin neljän vuoden päästä metsän istuttamisesta. Voit tehdä työn itse tai antaa sen ammattimet surin hoidettavaksi. Teetettävän työn loppusum maa kohtuullistavat Kemera tuki sekä pääoma tulon verovähennys. Kun sovit työn UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa, me haemme mahdollisen Kemera tuen puolestasi (160–230 €/ha riippuen taimikostasi). Voit vähentää työn metsä talouden verotuksessa. Maksettavaa jää nettona parhaimmillaan enää puolet alkuperäisestä työn hinnasta. Ammattimetsuri raivaa taimikon turvallisesti, laadukkaasti ja nopeasti. Omalle työlle on vaikea saada tällä laskukaavalla kelvollista tuntipalkkaa. upmmetsa.fi METSÄSSÄ MIELI RAUHOITTUU, VAIKKA MAAILMA YMPÄRILLÄ KUOHUU. Tänä kesänä suunnitellaan tulevaisuutta, tehdään puukauppaa, rakennetaan hyönteishotelli ja iloitaan luonnon monimuotoisuudesta. 7
UPM SITOUTUU YK:N TAVOITTEESEEN Ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. UPM ON ALLEKIRJOITTANUT YK:N GLOBAL Compact aloitteeseen kuuluvan 1,5 asteen ilmasto sitoumuksen. Sitoumuksen allekirjoit taneet yritykset lupaavat tehdä tieteelliseen tut kimukseen perustuvia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. UPM:n tavoitteena on hillitä ilmastonmuu tosta ja luoda lisä arvoa hoitamalla metsää kes tävästi, kehittämällä uusia tuotteita ja vähentä mällä yhtiön CO 2 päästöjä 65 prosentilla. UPM on yksi ensimmäisistä metsäteolli suusyrityksistä, jotka ovat allekirjoittaneet sitoumuksen. Se vastaa kasvavaan huoleen ilmastonmuutoksesta. Seuraukset ovat vakavia, mikäli lämpenemistä ei saada pysähtymään ajoissa. UPM on sitoutunut kestävään metsä talouteen. Varmistamme, että metsämme kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään ja pyrimme parantamaan metsien kasvua ja hii lensidontaa entisestään. Suomessa UPM:n metsien keskimääräinen hiilinielu vaikutus on ollut kuluneen viiden vuoden aikana 1,3 miljoonaa CO 2 ekv. ton nia vuodessa. Jatkossa raportoimme vuosit tain metsiemme hiilinielutasot ja kehitämme raportointi järjestelmäämme edelleen. upm.fi K U V A U PM UPM on yksi ensimmäi sistä metsä teollisuusyri tyksistä, jotka ovat allekir joittaneet sopimuksen. AJANKOHTAISTA KESÄ KIIKARISSA METSÄN MONIMUOTOISUUS UPM on asettanut tavoitteen parantaa luonnon monimuotoisuutta yhtiön metsissä Suomessa. Tavoite julkistettiin Yhdistyneiden Kansakuntien biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2018. Maaliskuussa 2020 UPM ilmoitti, että se sitoo 750 miljoonan euron valmiusluottonsa marginaalin pitkän aikavälin ilmastoja biodiversiteetti tavoitteisiin. Kyseessä on maail man ensimmäinen biodiversiteettisidonnainen laina. Luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymykset liittyvät olennaisesti vastuulliseen puuntuotantoon ja -hankintaan. UPM on toteuttanut monimuotoisuusohjelmaansa vuodesta 1998 lähtien. Kehitetyt mittarit liittyvät metsien rakennepiirteisiin, kuten puulajisuhteisiin ja lahopuun määrään. Muut indikaattorit kuvaavat muun muassa metsien suojelua ja toteutettavia yhteistyöhankkeita. Ulkopuolinen, riippumaton asiantuntija taho vahvistaa vuosittain ohjelman tavoitteen toteutumisen. upm.fi ILMASTONMUUTOS Hyvinvoivassa metsässä on r iittävästi lahopuuta. 8 – METSÄN HENKI 2/20
TUTKIMUS Suomen metsät ovat järeytyneet LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) tutkimuksen mukaan Suomessa kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten. Niitä on tällä hetkellä eniten eteläisimmän Suomen metsissä – toisin kuin 1920luvulla, jolloin järeitä puita oli eniten pohjoi sessa. Vanhojen puiden määrässä ei ole tapahtunut suuria muutok sia 1970luvun jälkeen. Etelässä varsinkin keski kokoisisten sekä suurten mänty jen ja kuusien määrä on kasvanut huomattavasti. Maan keski ja pohjoisosissa ovat lisääntyneet eniten pienet ja keski kokoiset männyt sekä pienet lehtipuut. Tämä johtuu muutoksista maankäytössä, maaseudun elinkeinoissa ja met sien käsittelyssä. Myös ilmastonmuutos on kiih dyttänyt puiden kasvua niin, että tietynkokoiset puut ovat nyt nuo rempia kuin aikaisemmin. Järeät vanhat puut ovat tär keitä metsien monimuotoisuu delle. Suojelu alueilla on etenkin pohjoisessa suuri rooli niiden säilyttäjinä. Hakkuualoille jätettävillä säästö puilla on jonkin verran vai kutusta järeiden puiden määrään, mutta vanhoista puista säästö puita on vain prosentin verran. Eteläisimmän Suomen van hoista puista säästöpuita on noin kaksi miljoonaa eli neljä prosenttia. luke.fi K U V A U PM Rakenna oma hyönteishotelli Hyönteiset eivät ainoastaan pörise, surise ja liihottele, ne tekevät myös arvokasta työtä pölyttämällä ruokakasveja. Jos hyönteisille ei löydy sopivia pesä paikkoja, ne eivät pääse tekemään työ tään. Silloin lautasiltamme katoavat pian niin omenahillo, Härkis kuin mustikka jugurtti. Maa ja metsätalousministeriön Hyönteis hotellit 2020 kampanja kannustaa suo malaisia avaamaan oman hyönteis hotellin vaikka kotipihan kulmalle, kerros talon katolle tai mökkirantaan. Kampanja on osa YK:n maailman laajuista kasvinterveysvuotta, jota vie tetään Suomen aloitteesta. Hyönteis hotellikampanjassa on mukana iso liuta reippaita kumppaneita. hyonteishotellit.fi Tuhkalannoitusta lisätään Valtioneuvosto hyväksyi huhtikuussa asetuk sen koskien metsien tuhkalannoitusta. Tukea on voitu myöntää 1.5.2020 alkaen entistä useammalle hankkeelle. Päätös perustuu Vuosaaren ilmasto kokouksessa tehtyyn hallituksen linjaukseen metsien hiilinielujen vahvistamisesta. Tavoitteena on kolminkertaistaa tuhka lannoituksen määrä 30 000 hehtaariin vuodessa. Asetus laajentaa lannoituksen saamaa tukea, koska tuen myöntämisen edellytyksistä poistuu vaatimus puuston ravinneepätasapainon osoittamisesta. Tarkoituksena on, että tukiperusteet säi lyvät nyt hyväksytyssä muodossa Kemera tukijärjestelmän loppuun eli kuluvan vuoden päättymiseen asti. Järjestelmälle suun nitellaan parhaillaan vähintään vuoden mittaista jatkoaikaa Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ja valtiontuki uudistusten viivästymisen vuoksi. Tuhkalannoitus sopii erityisesti turve maille, ja siitä on monia hyötyjä ympäris tölle ja ilmastolle. Tuhkan käyttö vähentää tarvetta ojien kunnostukseen ja parantaa turvemaiden vesitasapainoa lisäämällä puuston kasvua ja haihdutuskykyä. Oikein kohdennetulla tuhkalannoituksella voidaan edistää metsätalouden vesiensuojelua. mmm.fi K U V A G ET TY IM A G ES 9
RAIVAUSSAHATYÖTÄ TEHDESSÄ kannattaa edetä systemaattisesti. Sopiva käsittelyalue on noin nel jän metrin levyinen kaista. Huomioi etenemissuunnan valinnassa tuu len suunta. Liiku vain eteenpäin, älä taaksepäin. Pidä molemmat kädet kiinni rai vaussahan kahvoissa. Jos puita pitää siirtää pois tieltä, varmista, että sahanterä on pysähtynyt. Vältä sahaa mista yli polven korkeudella. Muihin ihmisiin ja eläimiin tulee pitää 20 metrin turvaetäisyys. Jos puhdistat terää, tarkis tat sen takaosan suojusta tai teet muuta terään kohdistuvaa työtä, sulje ensin moottori ja ota saha pois kantohihnoista. Sekä sahan että sahaajan turva varusteiden on oltava kunnossa. Tärkeitä varusteita ovat suojalasit ja visiiri, kuulonsuojaimet, turvakäsi neet, kypärä ja tukevat jalkineet. Huomioi turvallisuus raivaussahatöissä K U V A V IE S TI LE H D ET Sankarimetsurin elämä Lappajärveläinen Jaakko Pessinen (s. 1949) tunnetaan poikkeukselli sen tuotteliaana ja tehokkaana met surina. Siirtokarjalaisen sota veteraanin poika aloitti metsätyöt jo lapsena pokasahalla. Hän on jatkanut työ tään vielä eläkkeellä. Pessisestä kirjoitettu elämäkerta ilmestyi viime syksynä. Se on ollut erittäin suosittu. Teoksesta on otettu jo kolmas painos. Terveellisistä elintavoistaan tun nettu Pessinen teki töitä kuusi päi vää viikossa eikä omien sanojensa mukaan ollut koskaan sairaus lomalla. 55 työvuoden aikana hän ehti kuluttaa loppuun 80 moottori sahaa. Pessinen ei koskaan löytänyt elämän kumppania. Hän tuli tunne tuksi voimailijana. Metsuri pääsi jopa Guinnessin Ennätysten kir jaan autonkaadon maailman ennätyksellä. Pessinen toimi myös halvaantuneen äitinsä omaishoita jana. Nykyisin metsuri on tunnettu sosiaalisessa mediassa: hänestä kuvatut Youtubevideot ovat kerän neet satojatuhansia katsojia. AJANKOHTAISTA KESÄ Mikä ihmeen webinaari? Webinaari eli verkkoluento on internetissä toteutet tu virtuaalinen tapahtuma, johon esiintyjät ja yleisö osallistuvat tietokoneellaan tai mobiililaitteellaan. UPM Metsän asiantuntijat jakavat webinaareis sa ajankohtaista tietoa metsänhoidosta ja metsän omistamisesta. Voit katsella aiemmin järjestettyjen webinaarien tallenteita verkko sivuiltamme: upmmetsa.fi > Tietoa ja tapahtumia > Katso ja kuuntele > Webinaarit. Miten voin osallistua? Ilmoitamme tulevista webinaareista etukäteen verkkosivuillamme: upmmetsa.fi > Tietoa ja tapahtumia > Tapahtumat. Kun tulevasta tapahtumasta julkaistaan uutinen, se sisältää myös ohjeet siitä, kuinka voit ilmoittautua mukaan. Risto Jussila: Kuningasmetsuri. Viestilehdet 2019. TURVALLISUUS Suojavarusteet ovat tärkeitä metsää raivatessa. LÖYDÄ UUSIA AJATUKSIA WEBINAAREISTAMME K U V A A N TT I RA A TI K A IN EN 10 – METSÄN HENKI 2/20
1983 SIIHEN AIKAAN KUVASSA OLLAAN NOSTAMASSA AVOJUURISIA männyntaimia Joroisten taimitarhalla vuonna 1983. Taimet irrotettiin maasta, niputettiin ja laitettiin taimisäkkeihin, jotka suljettiin rautalangalla. Taimitarha oli 1980–90luvuilla naisvaltai nen työpaikka. Työ vaati tarkkuutta ja vah vuutta: taimia nostettiin polvillaan kumarassa urakka työnä, kahdeksan tuntia päivässä. Välillä palelsi, toisinaan hiekka kirskui hampaissa. Silti töissä viihdyttiin. Kuvassa etualalla on Oili Kasanen, joka työskenteli tarhalla 37 vuotta. Hän jäi eläk keelle syksyllä 2019. Taimitarha siirtyi paakkutaimiin vuonna 1984 ensimmäisten joukossa Suomessa. Taimia alettiin kasvattaa muovisissa kasvatuslaatikoissa, joiden sisään pingotettiin paperista tehdyt kasvatuslokerikot. Tällaisia taimia kutsuttiin paperipottitaimiksi. Taimet idätettiin ja alku kasvatettiin kasvihuoneessa. Sen jälkeen ne saivat kasvaa vielä ulkona. 1990luvulla siirryttiin kovakennokasva tukseen. Samaa kennoa alettiin käyttää monta kertaa. Nyt työn raskaimmat vaiheet on koneellis tettu. Käsityö on edelleen tärkeää: ilman ihmi siä taimitarha ei pyöri. Oili Kasanen (edessä) teki Joroisten taimitarhalla lähes 40 vuoden uran uusien puiden parissa. K U V A JO RO IS TE N TA IM IT A RH A 11
12 – METSÄN HENKI 2/20
Muusikko Eetu Kalavainen teki UPM Metsän arvolupausvideolle kappaleen, joka kertoo hänen juuristaan metsänomistajana. TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT JIRINA ALANKO JA EETUN KOTIALBUMI 13
hänen isälleen ja siskolleen. Virallisesti tila on vielä kuolinpesän nimissä. ”Metsänomistaminen ei ole hirveän tavallista minun sukupolvessani. Kun mainitsen siitä ihmisille, reaktio on välillä hyvin yllättynyt.” Kalavaiselle itselleen asiassa ei ole mitään ihmeellistä. ”Ukki sanoi jo kun olin pieni, että nämä ovat sinun maitasi. Ymmärsin, että olen osa jatkumoa.” EETU KALAVAISEN PERINTÖTILA SIJAITSEE KIVIJÄRVELLÄ Keski-Suomessa. Pihapiiriin kuuluu rintamamiestalo, aitta, navetta, ulkosauna ja leikkimökki. Metsät ympäröivät pihaa, ja kirkonkylälle on muutama kilometri. Kalavaisen isovanhemmat hankkivat metsän sotien jälkeen. He rakensivat talon oman metsän puista ja valoivat itse tiilet navettaan. Pihapiiri on Kalavaiselle tärkeä paikka, koska siihen liittyy niin paljon muistoja. Isovanhempien pihalla hän opetteli ajamaan mopoa ja maistoi retiisiä ensimmäisen kerran. ”Tila on minulle tärkein fyysinen paikka maapallolla. Se on pysynyt aina, vaikka koti on vaihtunut. Olen luvannut mummille, että pidän siitä huolta.” Kalavainen käy metsässään aina vieraillessaan vanhempiensa luona Jyväskylässä. Joka viikonloppu sinne ei ole mahdollista mennä, koska matka Helsingistä kestää lähes viisi tuntia. Käytännössä metsänhoito on ulkoistettu, mutta Kalavainen tekee itsekin isänsä kanssa pienimuotoisia raivausja ylläpitotöitä. Kalavainen haluaisi oppia lisää metsänhoidosta ja puuhastella tiluksilla nykyistä enemmän. Hän sanoo olevansa toistaiseksi oppipoikavaiheessa. ”Isä tuntee metsänhoidon huomattavasti tarkemmin kuin minä, mutta olen alkanut olla aktiivisesti mukana. Kun isästä joskus aika jättää, tiedän, miten homma toimii”, Kalavainen sanoo. ”Olen vähän pettynyt itseeni, jos en jossain vaiheessa touhua metsässä samalla tavalla kuin ukki.” ISOVANHEMPIEN TILA ON OLLUT lähes kymmenen vuotta tyhjillään. Kun Kalavaisen isoisä kuoli vuonna 2011, isoäiti muutti rivitaloon kirkonkylälle. Kalavaisen suunnitelmissa on pitää tila ja metsä sellaisessa kunnossa, että siellä voisi viettää tulevaisuudessa paljon aikaa. Jos Kalavainen ei tekisi musiikkia eikä toimeentulosta olisi huolta, hän muuttaisi Kivijärvelle, kunnostaisi kasvimaan ja hankkisi kanoja. Metsätila merkitsee hänelle syvää yhteyttä johonkin suurempaan. ”Minulle isoin arvo on se, että jatkan sitä, mitä isovanhempani ovat tehneet. Ukilla oli sellainen maine, että hänen metsänsä olivat alueen parhaiten hoidetut. Yritämme pitää tuon maineen.” ”Ukki sanoi jo kun olin pieni, että nämä ovat sinun maitasi. Ymmärsin, että olen osa jatkumoa.” K uusimetsä oli lapselle suuri. Eetu Kalavainen kaiveli multaa, kurkisteli sammalten alle ja ihasteli puiden keskellä virtaavaa jokea. Isoisä käveli vieressä ja näytti, missä oman metsän rajat kulkevat. Mistä sen voi ilman merkkejä tietää, Kalavainen ihmetteli. Hänellä ja isoisällä oli tapana istuttaa ja kaataa puita yhdessä. Kun isoisä nosti kaadettuja runkoja kärryyn, Kalavainen istui traktorin takaikkunalla. Ilmassa leijui juuri kaadetun puun pihkansekainen tuoksu. Jos harvennettavana oli koivuja, Kalavainen sai maistaa mahlaa suoraan rungolta. ”Ilman tuota kaikkea suhteeni luontoon ei olisi niin syvä.” Kalavainen on 30-vuotias Helsingissä asuva muusikko, joka julkaisi ensimmäisen soololevynsä marraskuussa 2019. Taiteilijanimellä eetu esiintyvä Kalavainen muistetaan oman tuotantonsa lisäksi muun muassa Ellinooran kanssa tehdystä Bäng Bäng typerä sydän -hitistä. Moni ei tiedä, että Kalavainen on paitsi muusikko myös tuore metsänomistaja. Isovanhempien tila ja lapsuudesta tuttu 56 hehtaarin metsä päätyi isoäidin kuollessa Kalavaiselle, Kalavainen oli jo pienenä isoisän mukana metsässä. 14 – METSÄN HENKI 2/20
NUOREN METSÄN OMISTAJAN ARVOT 1 JATKUMO. ”Minulle on tärkeää jatkaa isovanhempieni tekemää työtä. Haluan jättää metsät perinnöksi lapselleni.” 2 VASTUULLISUUS. ”Ilmasto asiat ovat lähellä sydäntäni. Metsän hoito ei ole vain sitä, että hakataan, vaan myös sitä, että istutetaan.” 3 KUNNIOITUS. ”Isovanhemmat opettivat minut kunnioittamaan luontoa. Vaikka omistan metsää, se ei ole minun. Minulla on vain vastuu siitä.” Musiikki ja metsä ovat molemmat sielunhoitoa Kalavaiselle. ”Asiat, joita saan musiikista ja metsässä kävelystä, ovat aika lähellä toisiaan. Molemmissa on jotain samaa syvälle sukeltamista.” 15
Kalavainen kävi syksyllä katsomassa, miltä hänen ja isoisän 20 vuotta sitten istuttamat taimet nyt näyttävät. Oli pysäyttävää huomata, kuinka paljon ne olivat kasvaneet. Metsä ei ole Kalavaiselle bisnes, eikä hän siksi aio koskaan hakata edes puolta omistamastaan alueesta kokonaan pois. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että myös hakkuita ja materiaalituotantoa tarvitaan. ”Vaikka puu kuuluu luonnolle ja eläimille, se on myös superhyvä materiaali. Monet yritykset vaihtavat nyt muovipakkaukset paperiin, ja jostainhan sen paperin täytyy tulla. Tämä tuntuu järkevimmältä tavalta tehdä pakkauksia.” KALAVAINEN ON TEHNYT Lupaus tulevaisuuden meille -kappaleen, joka soi UPM Metsän uudessa arvolupaus videossa. ”Meissä on elämä, meillä on juuret”, kappaleessa lauletaan. Sanoitus on saanut inspiraationsa isovanhempien perinnöstä. Yhteistyö UPM:n kanssa on Kalavaiselle luontevaa, koska yrityksen arvot vastaavat hänen omiaan. Kalavaisestakin on tärkeää hoitaa metsää vastuullisesti ja lisätä kaupungeissa asuvien metsänomistajien ymmärrystä siitä, miten metsää kannattaa hoitaa. ”Suomessa on paljon metsiä, jotka ovat jääneet kuolinpesille. On useita nuoria kaupunkilaisia, jotka omistavat metsää, mutta joilla ei ole hajuakaan, mitä sille voisi tehdä.” Kalavainen uskoo, että isovanhemmat olisivat yhteistyöstä mielissään. ”Intuitioni sanoo, että he olisivat ylpeitä minusta. Näin voin antaa takaisin jotain, mitä olen saanut. He ovat istuttaneet minuun rakkauden metsää kohtaan.” KALAVAISEN ISOVANHEMMAT OPETTIVAT, ETTÄ IHMINEN on osa luontoa, ei sen yläpuolella. Kun hän halusi 7-vuotiaana lemmikiksi ahvenen, isoisä piti ideaa typeränä mutta hankki kalan. Hän laittoi ahvenen vanhaan kylpyammeeseen ja täytti sen vedellä. Seuraavana aamuna kala oli kuollut. ”Ukki tiesi tietenkin, että niin kävisi. Se oli ihan sairaan kova opetus siitä, että luontoa täytyy kunnioittaa. Ihminen ei omista täällä mitään.” Kalavainen asuu lähellä Helsingin keskustaa mutta käy säännöllisesti Nuuksion kansallispuistossa hengittelemässä. Metsään meno on arjen vastapainoa, pakopaikka, joka asettaa kaiken perspektiiviin. Jos Kalavainen ei ole päässyt metsään pitkään aikaan, olo on kireä. ”Metsässä on jotain rauhoittavaa, jopa hengellistä. Jotkut käyvät kirkossa, minulle on tosi tärkeää mennä metsään vain olemaan”, hän sanoo. ”Luonnossa oleminen on minulle ainut tapa kokea, että olen omalla paikallani universumissa. Metsässä ei ole mitään tavoitteita, stressiä, kunnianhimoa, egoa tai draamaa. On vain se fakta, että olen vain yksi olio muiden joukossa.” HOIDA METSÄÄSI VASTUULLISESTI UPM:N KANSSA 1 KASVATA Jotta metsän hiilinielu toimii, on tärkeää huolehtia metsän kasvusta ja uudistaa sitä pian hakkuiden jälkeen. Kumppanuusasiakkaana voit käyttää puukauppabonusta esimerkiksi metsänhoitotöiden ja UPM:n kotimaisten taimien ostamiseen. 2 HARVENNA Taimikonhoito ja harvennukset kannattaa tehdä ajallaan, jotta taimet ja puut saavat tarpeeksi kasvutilaa. UPM:n kumppanuusasiakkaana saat oman metsäammattilaisen auttamaan metsänhoidossa. Hän neuvoo esimerkiksi, milloin harvennus ja uudistaminen on ajankohtaista. 3 MUISTA MONIMUOTOISUUS Säästä laho puita ja lehtipuita, joita monet uhan alaiset lajit tarvitsevat elääkseen. Jätä vesistöjen ympärille käsittelemättömät suojavyöhykkeet. Sähköinen metsäsuunnitelma antaa sinulle toimenpide-ehdotuksia ajankohtaisiin metsän hoitotöihin. upmmetsa.fi/metsanomistajan-asiakasedut ”Olen vain yksi olio muiden joukossa.” Eetu Kalavainen nauttii metsästä myös Helsingissä. Oma metsä on kuitenkin rakkain. ”Olen saanut lahjaksi aarteen. Jos sitä ei hoida, se häviää. On minun vastuullani jättää paikka jälkeläisilleni siinä kunnossa kuin sen sain.” 16 – METSÄN HENKI 2/20
NÄKEMYS ERNO JÄRVINEN Toimitusjohtaja Suomen metsäsäätiö Katse horisonttiin metsäelin keinon harjoittaminen on kannattavaa ja metsäalalle riittää osaavaa työvoimaa. SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ KERÄÄ PUUKAUPPOJEN yhteydessä metsänomistajilta ja puunostajilta vapaaehtoisia menekinedistämismaksuja. Niillä rahoitetaan muun muassa lasten ja nuorten metsätapahtumia, viestintää, puunkäytön edistämistä ja puurakentamista sekä metsä elinkeinoa palvelevaa tutkimusta. Säätiön rahoituskohteissa on varmasti asioita, jotka ovat lähellä jokaisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen sydäntä. Tule sinäkin mukaan ja laita puukaupan yhteydessä rasti ruutuun Metsäsäätiömaksun kohdalla. Näin sijoitat pienen osan tuloistasi metsäelinkeinon turvaamiseen. K U V A S U O M EN M ET S Ä S Ä Ä TI Ö MENNEEN KEVÄÄN UUTISOINTIA ON OIKEUTETUSTI hallinnut koronavirus. Meillä kaikilla on huoli omasta ja läheistemme terveydestä sekä tietysti toimeentulostamme. Toimintatavat opiskelussa, työpaikoilla ja harrastuksissa ovat kokeneet erittäin suuren muutoksen, mikä ei välttämättä ole pelkästään huono asia. Tarpeeton matkustaminen vähenee, kun huomataan, että asiat voi tehdä myös toisin. Yhteydenpitokin onnistuu nyky aikana vaivattomasti ilman henkilökohtaista tapaamista. Uskon ja toivon, että koronavirukseen liittyvien tapahtumien jälkeen myös alkutuotantoa, mukaan lukien metsätalous ja siihen perustuvat teollisuudenalat, aletaan arvostaa aikaisempaa enemmän. Metsäelinkeino on ollut ja on myös tulevaisuudessa suomalaisen hyvinvointi yhteiskunnan selkäranka. SUOMALAISTEN METSIEN KASVUKAUSI LUO USKOA tulevaisuuteen. Metsätalous ja siihen perustuvat elinkeinot ovat pitkäjänteistä toimintaa. Metsiä kannattaa aina hoitaa, talouden suhdanteista riippumatta. Kestävä metsänhoito, jossa metsänhoitotoimenpiteet tehdään ajallaan, on parasta ilmastopolitiikkaa. Samalla varmistetaan metsien hiilinielut ja tuotetaan raaka-ainetta yhä monipuolisempiin puupohjaisiin tuotteisiin. Metsien kasvua pystytään metsänhoidolla edelleen merkittävästi lisäämään. Keski-Euroopan ja Kanadan massiiviset hyönteistuhot ovat varoittava esimerkki siitä, mitä metsänhoidon laiminlyömisestä voi pahimmillaan seurata. Suomalaisella yhteiskunnalla ei laajamittaisiin metsä tuhoihin ole varaa. SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ PERUSTETTIIN 25 VUOTTA sitten puolustamaan koko maan metsäelin keinoa. Säätiö tekee sitä tänäkin päivänä. 2000-luvulla toteutunut kehitys osoittaa, että suhdanteet vaihtelevat metsä alalla jatkuvasti. Nousua seuraa aina lasku ja päinvastoin. Metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytyksiä rakennetaan pitkäjänteisesti. Puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa tulevina vuosina takuuvarmasti maailmanlaajuisesti. On tärkeää, että ”Metsä elinkeino on yhteis kunnan selkä ranka.” 17
1 Miten rajalinjan löytää metsästä? Hyvin ylläpidetty rajalinja on helppo löytää. Se on noin puolitoista metriä leveä oksista ja vesakosta raivattu avoin linja. Rajojen kulmapisteet merkitään rajapyykein. Useimmiten ne ovat rautaa tai kiveä. Rajapyykki on usein hautautunut aluskasvustoon sammaleen ja varpujen alle. Joskus se on hakattu kallioon, ja päälle on vuosien aikana kasvanut sammalta ja jäkälää. Pyykeistä löytyy aina numero, mutta joskus sitä on vaikea hahmottaa. Rajalinjan sijainnin voi selvittää etsimällä peräkkäin sijoitettuja kiviä, niin sanottuja välipyykkejä, tai katkottuja oksia. Vanha piikkilanka on myös hyvä vihje. 2 Miten rajapyykki merkitään? Rajapyykki merkitään kepillä, johon sidotaan kuitu nauhaa. Alussa raivataan vain sen verran, että linja saadaan hahmotettua ja merkittyä kepeillä. Vasta kun suora linja on selvillä, se raivataan auki kunnolla. Jos molemmin puolin tehdään uudistushakkuu muutaman vuoden sisällä eikä linjaa ole merkitty hyvin, myöhemmin sitä voi olla vaikea löytää taimikosta. Silloin on turvauduttava Maanmittauslaitoksen rajankäyntiin. Se on kallista, joten linjoja kannattaa ylläpitää raivaamalla kasvustoa noin viiden vuoden välein. 3 Millaiset varusteet tarvitaan? Ennen metsään lähtöä kannattaa hankkia hyvä kartta ja ladata puhelimeen maastokarttasovellus, jolla pyykin sijaintia voi haarukoida maastossa. Mukaan tarvitaan hyvät käsineet, suojalasit, värikkäät vaatteet, vesuri ja kuitunauhaa. Rajalinjan etsiminen yksin on hankalaa, joten kannattaa kysyä rajanaapuria tai kaveria mukaan. Rajat auki Metsän rajalinjan merkitseminen maastoon on metsänomistajan vastuulla. Näin löydät sen. TEKSTI JUSSI ESKOLA | KUVAT HANNU AROMAA METSÄHOMMISSA RAJALINJAN MERKITSEMINEN 18 – METSÄN HENKI 2/20
UPM Metsän laatuvastaava Sini Nikula tietää rajalinjojen merkitsemisestä kaiken. METSÄHOMMISSA RAJALINJAN MERKITSEMINEN Rajapyykeistä löytyy aina numero, mutta sitä on toisinaan vaikea hahmottaa. Joskus rajapyykki on hakattu kallioon. Päälle on saattanut kasvaa sammalta ja jäkälää. Rajojen kulmapisteet merkitään rajapyykein. Useimmiten ne ovat rautaa tai kiveä. 3 × RAJAPYYKKI 19