• Se on työpaikka, aarreaitta, elinkeino, energianlähde, elinympäristö ja paljon muuta. KYMPPIPYÖRÄLLÄ HELLÄVARAISEEN KORJUUSEEN S . 26 SELLUTEHTAILLA ARVOSTETAAN LÄHIPUUTA S . 14 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2014 w w w .m et sä m a a ilm a .? VAHVA SUKUPOLVIEN JATKUMO JUVALLA, ETELÄ-SAVOSSA S . 22 sivu 20 METSÄ HOITAA
  • 2 METSÄN HENKI 2/14 SUOMESSA PESII YLI 1000 SÄÄKSIPARIA ILMARI-SÄÄKSI IN MEMORIAM ”ILMARI OLI NOIN 24 km etelälounaaseen Peloponnesoksen niemimaan lounaissakaran edustalla sijaitsevasta Schizan saaresta. Valitettavasti näyttää lähes varmalta, että Ilmarin elämänkaari katkesi Välimeren aaltoihin. Ilmarin viimeisen päivämatkan pituus oli kokonaisuudessaan 771 km, josta meren yllä 751 kilometriä.” Näin kuvataan Ilmari-sääksen kaikella todennäköisyydellä elämän viimeisen päivän vaiheita 8.4.2014. Luonnontieteellisen Keskusmuseon, UPM:n ja Sääksisäätiön yhteishankkeessa satelliittilähettimellä varustetun linnun liikkeitä on voitu seurata varsin yksityiskohtaisesti. Lajien suojelu edellyttää tietoa kunkin lajin elinvaatimuksista. Muuttolintujen osalta on tärkeää tietää pesimäaikaisten vaatimusten lisäksi edellytykset onnistuneeseen muuttomatkaan ja talvehtimiseen. Ilmarin osalta ei vielä ole varmuutta, onko turman syynä ihminen tai yllättävä säätilan muutos. Sääksen pesä on tavallisesti jykeväoksaisen aihkimännyn latvuksessa. Koska tällaisia puita on vähän, sääksen pesintää autetaan rakentamalla pesäalustoja sopiville paikoille. UPM ja Sääksisäätiö ovat laatineet metsien käsittelyohjeet sääksen pesintöjen turvaamiseksi. Pesäpuut on suojeltu lailla. Ilmari-sääksikin ehti onneksi saada jälkeläisiä useana kesänä. Pidetään niistä huolta. KUVA: JUHANI KOIVU TEKSTI: TIMO LEHESVIRTA Ilmarin matka Kamerunista Suomeen näyttää katkenneen Välimerelle juuri ennen Kreikan rannikkoa. KARTTA: WWW.LUOMUS.FI Lisätietoja muun muassa Ilmarista: www.luomus.?
  • METSÄN HENKI 2/14 3 METSÄN HENKI 2/14 3
  • 4 METSÄN HENKI 2/14 TURVEMAIDEN KESÄKORJUU ON KELPO RATKAISU. ”Tällä kymppipyörällä voisi lähteä vaikka suolle lakkoja keräämään.” 22 2/2014 BIOJALOSTUS PUHUTTAA 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS: TUOTTOTAIMIKKO 32 TULEVAISUUDEN RAFLATAC 33 METSÄTEIDEN KUNNOSTUS KANNATTAA 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: JUKKA HAPULAHTI Kesän tapahtumatarjontamme: www.metsämaailma.? 11 Metropolia-ammattikorkeakoulun ja UPM:n yhteistyötä: Biofore-konseptiauto 10 UPM:N ILMOITUS INVESTOIDA Kymin sellutehtaan kapasiteetin kasvattamiseen on herättänyt laajaa keskustelua uusiutuvan luonnonvaramme, puun hyödyntämismahdollisuuksista. Metsämmehän kasvavat enemmän kuin käytämme niitä. Oman lisänsä tähän keskusteluun on tuonut myös kansainvälisen ilmastopaneelin viimeisin raportti, jossa kiinnitetään huomiota ilmastomme lämpenemisvauhtiin. Hyvän metsähoidon merkitys korostuu ja kiinnostus uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuihin tuotteisiin, biojalostukseen kasvaa. Tämän lehden sivuilla tutustumme UPM:n Pietarsaaren tehdasintegraattiin, missä puunhankinta, sellutehdas ja saha toimivat tiiviissä yhteistyössä, jotta eri puutavaralajit ja -jakeet saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Tuon yhteistyön vaikutus näkyy myös puun ostossa, korjuussa ja kuljetuksissa. Toiminnan on oltava suunnitelmallista ja tehokasta joka vaiheessa kannolta tehtaalle ja myös tehtaalta asiakkaalle. Metsä on merkittävä ja monipuolinen ”tuotantolaitos” jo sinällään. Kesän kynnyksellä ja kesän aikana tuo aarreaitta paljastaa meille monet kasvonsa. Niihin tutustumme tässä lehdessä niin yleisestä kuin myös metsänomistajan näkökulmasta. Nautinnollisia lukuhetkiä. AILI PIIRONEN, päätoimittaja
  • PÄÄKIRJOITUS AKTIIVISUUTTA METSIIN UPM USKOO SUOMALAISEEN metsään ja suomalaiseen puunjalostamiseen. Jatkamme investointeja laitoksiimme. Uusimpien investointisuunnitelmien myötä Kymin sellutehdas Kuusankoskella lisää sellupuiden käyttöä ja Savonlinnan vaneritehdas koivutukin käyttöä yhteensä vajaalla miljoonalla kuutiolla vuositasolla. INVESTOINTIEN KUTEN KOKO metsäteollisuudenkin olemassaolon keskeinen perusta on puuraaka-aineen varma saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. KYMIN INVESTOINNIN PUUN käytön lisäys näkyy selvimmin Kymenlaaksossa ja Itä-Savossa sekä niiden lähimaakunnissa, mutta toki näin iso lisäys heijastuu laajalti koko UPM Metsän toimintaan. Puunkäytön lisäyksen tuoma piristysruiske ei ole ainoastaan merkittävä asia hyvälle metsienhoidolle vaan myös alan yrittäjätoiminnalle. Kymenlaaksossa ja sen lähimaakunnissa tarvitsemme lisää korjuuja kuljetuskapasiteettia. Osaavan ja motivoituneen metsäkoneen tai puutavara-auton kuljettajan on helppo työllistyä alalle. Myös metsänhoitotöitä tuottavalle yritystoiminnalle avautuu uusia mahdollisuuksia. INVESTOINTIUUTISET TUOVAT PERUSTEITA yhä aktiivisempaan metsänomistamiseen ja metsien hoitamiseen. Sellupuiden tarve antaa paremmat lähtökohdat metsien oikea-aikaisesti toteutettaville kasvatushakkuille. Oikea-aikaiset kasvatushakkuuthan ovat paras keino lisätä metsien hyvää tuottoa ja edesauttaa puiden järeytymistä tukkiluokkiin ja siten parantaa metsien arvokasvua. KUTEN KAIKKEA MUUTAKIN arvokasta omaisuutta, myös metsää on syytä hoitaa aktiivisesti. Aktiivinen metsänomistaminen toteutuu helposti ajan tasalla olevan metsäsuunnitelman pohjalta, jossa voidaan yhdistää niin puuntuotannolliset kuin suojelullisetkin tavoitteet. KANNATTAVAN METSÄTALOUDEN HARJOITTAMISEN tärkeimpiä elementejä on oikea-aikaisten metsänhoitotoimenpiteiden lisäksi metsän onnistunut uudistaminen. Se perustuu hyvään maan muokkaukseen ja laadukkaisiin taimiin. Yhtiömme oma taimitarha tuottaa tarvitsemamme taimija siemenmateriaalin. Lisäksi lannoituksen merkitys metsien tuoton lisääjänä on kasvanut viime aikoina. METSÄSSÄ TEHTÄVIEN TOIMENPITEIDEN omatoimisuuden tason voi metsänomistaja valita. Metsää voi myös hallita ja omistaa eri tavoin. Tarjolla on myös yhteismetsäratkaisu, joka tarjoaa helpon metsän omistamisen muodon ja tasaisen metsätulon. METSIEN SERTIFIOINTI ON yksi keino varmistaa metsätulot ja taata tasainen kysyntä puulle. FSC ® on kasvamassa voimakkaasti. Se on varteenotettava lisä keskimääräistä isommille metsätiloille, ja UPM:n ryhon metsänomistajalle helppo ratkaisu (FSC Group lisenssi koodi: FSC ® C109750). METSÄLAKI ON MUUTTUNUT, mikä tuo lisää vapautta metsien käsittelyyn, mutta ei kuitenkaan poista metsänomistajan velvollisuutta huolehtia metsäänsä hyvin. UPM Metsä henkilöstö ja yrittäjät ovat käyneet mittavan koulutuksen uudesta metsälaista, ja osaamme tarjota metsänomistajille uusiakin käsittelyvaihtoehtoja metsänomistajan niin halutessa. ”OIKEA-AIKAISET KASVATUSHAKKUUT OVAT PARAS KEINO LISÄTÄ METSIEN HYVÄÄ TUOTTOA.” ESA KORHONEN aluejohtaja Itä-Suomen integraattialue O LLI U RP EL A
  • UPM TROR PÅ KÄRNPUNKTEN FÖR DESSA KYMIS INVESTERING INVERKAR NYHETERNA OM INVESTERINGAR LIKSOM GÄLLANDE ALL DE VIKTIGASTE ELEMENTEN IDAG KAN EN CERTIFIERING AV SKOG ® ® ÄNDRINGARNA I SKOGSLAGEN AKTIVITET I SKOGEN ”DE VIKTIGASTE ELEMENTEN FÖR ETT LÖNSAMT SKOGSBRUK ÄR SKOGSKÖTSELÅTGÄRDER I RÄTT TID.” ESA KORHONEN Regiondirektör Östra Finlands integratregion LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE O LLI U RP EL A
  • METSÄN HENKI 2/14 7 2/2014 PAIKALLISUUS ON VALTTIA PUUNHANKINNASSA. 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Mika Ranta Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 METSÄ ON TODELLINEN AARREAITTA Elinvoimaa ja virkistystä, sieniä ja marjoja, puuta ja paperia, puhdasta vettä ja happea – metsästä on moneksi. TEEMANA SUOJELU JA TUOTTAVUUS Sukupolvien perintö elää vahvana Grotenfeltien tilalla Juvalla, Etelä-Savossa. SERTIFIOITU PUU MYY Hollannissa tavoitteena on, että kaikki maassa käytetyt puupohjaiset rakennustarvikLöydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Havusellun kysynnän uskotaan säilyvän hyvällä tasolla.
  • 8 METSÄN HENKI 2/14 TOUKOKUU ON SUOMESSA ja monessa muussakin maassa puunistutuksen sesonkiaikaa. Perinteisesti olemme järjestäneet – ja niin myös tänä vuonna – eri puolilla maailmaa puunistutustapahtumia eri sidosryhmien, koululaisten, asiak kaiden ja muiden yhteistyökumppaneidemme, kanssa. Pieni puun taimi on iso asia. Se muun muassa sitoo elämänsä aikana noin 1 000 kiloa hiiltä, ehkäisee ilmastonmuutosta ja tuottaa samalla puhdasta happea. Se suojaa maaperää, puhdistaa vettä ja pitää yllä kymmenien metsälajien elämää. Sen varaan on voitu rakentaa myös hyvinvointia. Kun jalostamme puuta hyödyllisiksi tuotteiksi, istutamme tilalle uuden puusukupolven. Tänäkin vuonna istuttamistamme uusista taimista saa alkunsa noin 50 miljoonaa uutta puuta yhtiön ja asiakkaidemme metsissä eri puolilla maailmaa. PIENI PUUN TAIMI ON ISO ASIA U U T I S E T Metsäsuunnitelma kannattaa hankkia METSÄSUUNNITELMA ON metsänomistajan käsikirja oman metsäomaisuuden hoitoon. Hankkimalla UPM Metsäsuunnitelman ja pitämällä sen ajan tasalla yhteistyössä ammattilaistemme kanssa saat vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin. Me teemme toimenpideehdotukset ja sinä päätät, mitä tehdään. www.metsämaailma.? Puukauppaa liikenteessä toukokuussa UPM:N PUUKAUPPA-AUTO KIERSI Suomea toukokuun aikana 15 eri paikkakunnalla. Auto starttasi 12.5. Helsingistä ja suuntasi sieltä Itä-, Keskija Länsi-Suomen kautta Kokkolan markkinoille. Pysähdyspaikoilla keskusteltiin niin puukaupasta ja metsänhoidosta kuin myös siitä, mitä hankkimastamme puusta loppujen lopuksi tehdään. www.metsämaailma.? UPM Yhteismetsään liittyminen on sijoitus OLEMME JULKAISSEET www.metsämaailma.?:ssä neljän UPM yhteismetsän sijoitustuotot sekä Heikki Kalvilan blogin UPM Yhteismetsään liittyminen on sijoitus. UPM Yhteismetsät perustettiin vuoden 2011 lopussa, ja nyt julkaistut sijoitustuotot kahdelta toimintavuodelta osoittavat selkeästi, että hyvä metsien hoito tuottaa lisäarvoa osakkaille. www.metsämaailma.? n lime 8.4. pidetyn UPM:n yhtiökokouksen päätteeksi yhtiön osakkeenomistajia muistutettiin puun merkityksestä jakamalla heille UPM:n Joroisten taimitarhalla kasvatettuja kuusen taimia.
  • METSÄN HENKI 2/14 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsänomistajille PUUKAUPPAPALVELUT METSÄPALVELUT MUUT EDUT www.metsä maailma.? UUTTA TEKNIIKKAA ENERGIAPUUN KORJUUSEEN U PM U PM ältä ä ä ä tä tä lt ält äl ä et tt et et ee etsän n n än än ä sä sä sä ts ts et et e --LUTT UT U LU L KULJETUSLIIKE ANO HEIKKILÄ Oy:n johto otti rohkeasti vastaan haasteen toimittaa metsäenergiapuuta hakkeena UPM:lle. Aiemmin yhtiö oli kuljettanut energiapuuta kantoina ja risuina. Sopimus hakekuljetuksista tehtiin ja haketus ostettiin muilta yrittäjiltä sen aikaa, että Heikkilöiden oma ajatus heidän logistiikkaansa parhaiten sopivasta hakkuriratkaisusta kypsyi ja sopiva laitekokonaisuus löytyi. Lopputulos oli, että he hankkivat haketusyksikön, joka toimii metsässä täysin itsenäisesti ja pystyy myös kuljettamaan hakkeen asiakkaalle. Tämä yhdistelmä, jonka kaikesta toiminnasta vastaa yksi henkilö, on ainutlaatuinen Suomessa. Käytössä se on ollut helmikuusta 2014, ja kokemukset ovat hyvät. Välähdyksiä puukauppaauton tunnelmista voit katsastaa sivustoltamme www.metsämaailma.? U PM www.metsämaailma.? Lue tuore puukauppakatsaus Metsämaailmasta:
  • 10 METSÄN HENKI 2/14 U U T I S E T BIOFORE-KONSEPTIAUTO DEMONSTROI biomateriaalien innovatiivista käyttöä autoteollisuudessa. Valtaosa perinteisesti muovista valmistetuista osista on korvattu konseptiautossa UPM:n korkealaatuisilla, turvallisilla ja kestävillä biomateriaaleilla, UPM Formilla ja UPM Gradalla. Nämä materiaalit voivat parantaa merkittävästi autonvalmistuksen ympäristösuorituskykyä. Bioforekonseptiauton ovat suunnitelleet ja valmistaneet Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. www.upm.? UPM JA METROPOLIA ESITTELIVÄT BIOFOREKONSEPTIAUTON UPM:N PUUPOHJAISEN DIESELIN KOEAJOISTA HYVIÄ TULOKSIA VTT:LLÄ UPM:N KOTIMAISEN UUSIUTUVAN dieselin ensimmäiset liikennekoeajot osoittivat, että UPM BioVerno toimii henkilö autoissa aivan tavallisen dieselin tapaan. Liikennekoeajoista vastasi VTT. Toukokuussa 2013 aloitetut koeajot päättyivät vuoden 2014 alussa. UPM BioVerno -dieselin liikennekoeajoissa tutkittiin UPM:n uusiutuvan dieselin vaikutuksia auton moottorin toimintaan ja polttoaineen kulutukseen. Koeajot suoritettiin polttoaineseoksella, jossa käytettiin 20 prosenttia UPM BioVernoa ja 80 prosenttia fossiilista dieseliä. Tällä seossuhteella kulutus vastasi fossiilisen dieselin kulutusta. www.upm.? Biofore-konseptiauto esittelee UPM:n biomateriaalien käyttömahdollisuuksia. Ne eivät rajoitu autoteollisuuteen. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Autossa on lämpömuovailtavasta UPM Grada -puumateriaalista valmistettu matkustamon lattia, keskikonsoli, mittariston kaaret ja ovipaneelit.
  • METSÄN HENKI 2/14 11 TYYLIKÄS MARMORIMAISESTI KUVIOITU UPM ProFi Floor -komposiittilaatta tuo uudenlaista ilmettä kotien parvekkeille ja terasseille. Ylellinen kiveä muistuttava pinta tuntuu lämpimältä jalkapohjissa. Laattojen asentaminen ja purkaminen käy käden käänteessä. UPM ProFi Floor -laatan on UPM:lle suunnittelut Artek STUDIO. www.upm.? lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I UPM:N CHANGSHUN TEHDASINVESTOINTI ETENEE UPM TOTEUTTAA 7.8.2012 ilmoitetun kolmannen tuotantolinjainvestoinnin Kiinan Changshun tehtaalla. Investointi vahvistaa UPM:n johtavaa asemaa maailmanlaajuisilla tarramateriaalimarkkinoilla kilpailukykyisenä ja korkealaatuisten tuotteiden valmistajana. www.upm.? TYYLIKÄS TERASSILAATTA UPM PROFI FLOOR TUO UUTTA ILMETTÄ PARVEKKEILLE KESÄMATKAKOHTEITA Asuntomessut Jyväskylässä VUODEN 2014 ASUNTOMESSUT järjestetään Jyväskylässä 11.7.–10.8. Tampereen suunnasta Jyväskylään matkatessa kannattaa katsastaa tienvarsimaisemia jo Muuramen kohdalla. UPM Silvestan metsurit ja yrittäjät ovat uurastaneet alueella maisemointitöissä. Käytössä on ollut uudenlainen tekniikka: pienpuusto on poistettu pieneen kaivinkoneeseen asennetulla keräävällä hakkurilla. Mustilan arboretum ELIMÄELLÄ SIJAITSEVA ARBORETUM Mustila on Suomen vanhin ja suurin arboretum eli puulajipuisto. UPM tarjoaa Mustilassa metsäpalveluasiakkailleen perheen vapaan pääsyn arboretumiin sekä pullakahvit. Kerro metsäpalveluasiakkuudestasi kassalla. www.mustila.? Verlan pahvitehdas ja Repo veden kansallispuisto KOUVOLAN KESKUSTASTA 30 kilometrin päässä Verlankosken varrella sijaitseva maailmanperintökohde Verla on ainutlaatuinen nähtävyys, ja opastettu kierros vanhassa pahvitehtaassa elämys. Verlasta voi varata myös majoitusta, ja sieltä on helppo tehdä retki Repoveden kansallispuistoon ja vierailla UPM:n Aarnikotkan metsässä. www.verla.jalusta.com www.verlanmokit.? www.luontoon.?/Retkikohteet/ kansallispuistot/repovesi Metsäkulttuuria Lustossa LUSTO ON METSÄKULTTUURIN valtakunnallinen erikoismuseo ja tiedekeskus – ihmisen ja metsän menneisyyden sekä tulevaisuuden kansainvälinen kohtauspaikka Punkaharjulla. Luston pysyvät näyttelyt ja kesän erikoisnäyttelyt kertovat metsäkulttuurin kehittymisestä. www.lusto.? Metsämatka 19.–21.9. VARAA AIKA KALENTERISTASI. Katso tarkemmat tiedot www.metsämaailma.? rjestee te st es e je rj -ampee pe p mp m m a a -atessa a a sa ss es e te at a
  • 12 METSÄN HENKI 2/14 TUUNAA TONTTI – UPM BONVESTAN KESÄKILPAILU TUUNAA UNELMIESI RANTATONTTI ja katso millainen mökkeilijä olet. Samalla voit voittaa jopa 25 000 euron arvoisen rantatontin. Valitse oma mielikohteesi UPM Bonvestan runsaasta valikoimasta aina vaeltajien vaaramaisemista veneilijöiden Saimaalle. Osallistu UPM Bonvestan Tuunaa tontti -kilpailuun sivustolla www.bonvesta.?/tuunaatontti . Kilpailuaika on 28.4.–31.8.2014. Suomen parhaat rantatontit ja metsätilat löydät osoitteesta www.bonvesta.? U U T I S E T U PM METSÄMAAKAUPPA OLI VILKASTA vuonna 2013. Yli 2 hehtaarin metsätiloista kauppaa tehtiin reilulla 228 miljoonalla eurolla ja yli 10 hehtaarin tiloista reilulla 200 miljoonalla: kasvua 17 % edellisvuoteen. Markkinan kasvuun vaikutti sekä tarjonnan lisääntyminen että keskihintojen nousu. Maanmittaus laitos tilastoi 1766 yli 10 hehtaarin metsämaakauppaa, mikä on 12 % edellisvuotta enemmän. Keskihinnan kasvu oli voimakkainta yli 10 hehtaarin metsämaakaupoissa, joilla kauppaa tehtiin vilkkaimmin Väli-Suomessa. Aktiivisuus markkinoilla on heijastunut UPM Bonvesta metsätilojen kysyntään ja UPM Bonvesta metsätilojen keskikoko on kasvanut. Hyvin hoidetut ja puustoiset metsätilat herättävät kiinnostusta markkinoilla. Isompia tiloja ostetaan enenevässä määrin myös erilaisten metsäyhtymien kautta, jolloin tilaan sijoittaa useampi omistaja. Yhä useampi uusi metsäsijoittaja asuu kaupunkikeskuksissa kaukana ostamastaan metsätilasta. UPM Bonvestan metsätilatarjonta löytyy sivustolta www.bonvesta.? METSÄMAAN MYYNTI ENNÄTYSTASOLLA UPM Silvesta ja Caruna sopivat sähkölinjojen vierimetsien ja reunavyöhykkeiden raivauksesta UPM SILVESTA JA Caruna ovat sopineet sähköjohdoille vaarallisen puuston poistosta Carunan sähkönjakeluverkon ilmajohtojen johtoaukkojen vierestä. Sopimus koskee 110 kV:n johtoaukkojen reunavyöhykkeitä Uudellamaalla, Varsinais-Suomen eteläosassa sekä pohjoisosassa ja Satakunnassa sekä 20 kV:n johtoaukkojen vierimetsiä Länsija KeskiUudellamaalla, Espoossa, Varsinais-Suomen eteläosassa sekä pohjoisosassa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Koillismaalla. Työt tehdään johto-osuuksittain vuoden 2015 loppuun mennessä. UPM Silvestan asiantuntijat ottavat erikseen yhteyttä kunkin raivattavan alueen metsänomistajiin. U PM U PM
  • METSÄN HENKI 2/14 13 Isämme kuoli puoli vuotta sitten ja perunkirjoitus on toimitettu. Jäämistöön kuuluu yksi metsätila, jonka isämme oli ostanut noin viisi vuotta sitten ja häneltä jäi käyttämättä siitä metsävähennystä 30 000 euroa. Teimme kyseiseltä tilalta kuolinpesän lukuun puukaupan. Voiko kuolinpesä tehdä metsäverotuksessaan metsävähennyksen vainajalta käyttämättä jääneen metsävähennyksen perusteella, jos metsätila on kuolinpesän omistuksessa verovuoden lopussa, jolta verovuodelta puun myyntituloa verotetaan. KALVILA: Kyllä voi. Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen ja kyseessä on vastikkeeton saanto, jossa kuolinpesällä on sama oikeus metsävähennyksen tekemiseen kuin edellisellä omistajalla olisi ollut. Isäni ja äitini omistavat yhdessä 30 hehtaarin metsätilan, josta molempien omistusosuudet ovat puolet (½) ja puolet (½). Heillä on tarkoitus nyt lahjoittaa metsätila minulle. Tilan käypä arvo on 130 000 euroa. Äitini lahjoitti minulle vuosi sitten 10 000 euroa, josta meni silloin lahjaveroa 520 euroa. En ole aikaisemmin saanut vanhemmilta muita lahjoja. Paljonko metsätilasta menee lahjaveroa? KALVILA: Lahjanantajan lapsi on I-veroluokassa ja eri lahjanantajilta saadut lahjat verotetaan erikseen. Molemmilta vanhemmilta tulevan lahjan arvo on 65.000 euroa. Isältä tulevasta lahjasta menee lahjaveroa 6.260 euroa. On kuitenkin huomattava, että lahjavero on progressiivinen, ja jottei progressiivista luonnetta voi mitätöidä, laissa on säännökset muun muassa verotettavien lahjojen yhteen laskemisesta. Lahjansaajan samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa saamat lahjat lasketaan yhteen ja kumuloidusta lahjasta määrättävästä verosta vähennetään se lahjavero, joka on maksettu aikaisemmista lahjoista. Näin ollen äidiltä tulevasta lahjasta lahjaverot lasketaan 75.000 eurosta, mutta 7.560 euron lahjaverosta vähennetään aikaisemmin maksettu 520 euroa. Äidiltä tulevasta metsätilan puoliosuudesta menee lahjaveroa 7.040 euroa. Kokonaisuutena kyseisestä 130.000 euron arvoisesta metsätilasta menisi lahjaveroa (6260 €+7040 €) yhtensä 13.300 euroa. (PerVL maaliskuu 2014) HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Olen liittämässä metsätilaani UPM Yhteismetsään. Aiheutuuko metsäalueen liittämisestä yhteismetsään luovutusvoittotai varainsiirtoverotusta? KALVILA: Kun kiinteistön alue liitetään yhteismetsään kiinteistölle annettavia yhteismetsäosuuksia vastaan ja kiinteistö saa näin liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia, alueen liittäminen yhteismetsään ei aiheuta veroseuraamuksia. Kiinteistöön kuuluvan alueen liittämisestä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan säädetään kiinteistönmuodostamislaissa, jonka mukaan ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään. Kiinteistöjaotuksellisesti yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue. Se kuuluu murto-osina niihin kiinteistöihin, joilla on osuus yhteismetsään. Yhteismetsän hallinnon ja hoidon järjestämisestä on säädetty erityislaki (yhteismetsälaki). Liityttäessä yhteismetsään kysymyksessä on maanmittastoimitus, eikä osakaskiinteistössä tapahdu omistajavaihdosta. Kiinteistön liittämistä yhteismetsään ei pidetä kiinteistön luovutuksena. Asiasta on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO:2002:83. Jos osakeyhtiö ostaa metsätilat siinä tarkoituksessa, että osakeyhtiö tulee perustettavan yhteismetsän osakkaaksi, saako yhteismetsä metsävähennyksen osakeyhtiön ostaman metsän perusteella? KALVILA: Osakeyhtiöllä ei ole oikeutta metsävähennykseen eikä näin ollen osakeyhtiön ostamasta metsätilasta synny yhteisametsälle siirtyvää metsävähennystä yhteismetsään liitettynäkään. LA K I & A S IA N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA V ES A
  • 14 METSÄN HENKI 2/14
  • METSÄN HENKI 2/14 15 SELLUN VALMISTUKSEN VAIHEET TEKSTI: OLLI MANNINEN KUVAT: SHUTTERSTOCK JA UPM LÄHIPUUTA TEHTAILLE PUURAAKA-AINEEN HANKINTA UPM:N SELLU-, PAPERIJA VANERI TEHTAILLE SEKÄ SAHOILLE ON NYKYISIN TIIVISTÄ TEHTAIDEN JA PUUNHANKINNAN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ. UPM:N TUOREIMMAT SELLUTEHDASINVESTOINNIT LISÄÄVÄT KUITUPUUN TARVETTA PIETARSAARESSA JA KYMILLÄ. ohjanlahden rannalla sijaitsevaa UPM:n Pietarsaaren sellutehdasta on trimmattu iskukykyisemmäksi mittavin investoinnein. Tehtaan biologinen jätevedenpuhdistamo uusittiin vuosi sitten. Noin 30 miljoonan euron investointi mahdollistaa tuotannon lisäämisen ympäristökuormitusta lisäämättä. Tehtaan tulevaa tuotantotasoa varten ja tehtaan käynnin varmistamiseksi uusitaan myös hakekuljettimet, joita pitkin haketettu puuraaka-aine kuljetetaan sellutehtaan keittämölle. Tehtaalla on 2 tuotantolinjaa: koivulinja ja havulinja. Havulinjalla tuotetaan pelkästään havusellua, mutta koivulinjalla sekä koivuettä havusellua. Tänä vuonna tehtaan koivulinjaa uusitaan ajonopeuden nostamiseksi niin, että tehtaan kokonaistuotanto nousee jopa 800 000 tonniin vuodessa. Samalla kun sellutuotanto kasvaa noin 60 000 tonnia nykyisestä, lisääntyy etenkin havupuun kysyntä. PUU TUODAAN SELLUTEHTAALLE yleensä pyöreänä kuitupuuna. Sellun valmistus aloitetaan kuorimalla puu kuorimarummussa. Kuorittu puu haketetaan ja hake seulotaan. Kemiallista sellua valmistettaessa hake keitetään sellukattiloissa joko sulfaattimenetelmällä tai sul?ittimenetelmällä, mikä poistaa suuren osan hemiselluloosasta ja ligniinistä. 1/3
  • 16 METSÄN HENKI 2/14 SELLUN VALMISTUKSEN VAIHEET Uudistusten myötä havuja koivusellun tuotannon suhdetta voidaan säätää nykyistä joustavammin, mikä mahdollistaa tehokkaamman reagoinnin sellun kysynnän vaihteluihin. Tällä hetkellä Pietarsaaren sellutehtaan tuotannosta havusellua on noin 65 prosenttia ja koivusellua 35 prosenttia. Jatkossa koivulinjan pesemöuudistuksen jälkeen havusellun osuus lisääntyy. ”Keskitymme tulevaisuudessa käyttämään nykyistä enemmän havupuuta ja havuhaketta, sillä uskomme havusellun kysynnän säilyvän hyvällä tasolla”, sanoo Pietarsaaren sellutehtaan johtaja Veikko Petäjistö. Koivua haastaa maailmanmarkkinoilla eukalyptus ja siitä valmistettavan lyhytkuitusellun markkina ei näytä kasvavan samaan tahtiin selluntuotantokapasiteetin kasvun kanssa. ”Ostamme puut paikallisilta metsänomistajilta ja jalostamme niistä vientituotteita”, Petäjistö sanoo. Valtaosa Pietarsaaren sellutehtaan tuotannosta menee vientiin, mikä on luontaista ottaen huomioon tehtaan sijainnin lähellä satamaa. Aasian markkinat haukkaavat noin kolmasosan vientisellun volyymista. Siitä syntyy pehmoja pakkauspaperia sekä erikoispaperia ja kartonkia. Myös Keski-Euroopassa ja Välimeren alueella Pietarsaaren sellu on kysyttyä. Sellutehtaan suurin kotimainen asiakas on samalla tehdasalueella sijaitseva BillerudKorsnäs Finland Oy, joka valmistaa ostamastaan sellusta erilaisia pakkauspapereita. Toinen paikallinen yritys Walki puolestaan jalostaa paperin vielä pidemmälle. ”Pietarsaari on nykyisin ainoita paikkakuntia, jossa sijaitsee edelleen näin pitkä metsäteollisuuden jalostusketju”, Petäjistö sanoo. Pietarsaaren sellutehtaan toiminta säteilee monella tavalla lähiympäristöön. Se toimittaa sellua maailmanmarkkinoille ja tuo siten runsaasti vientituloja Suomelle. Puunhankinta lisää sellutehtaan lähialueen taloudellista elinvoimaisuutta ja tuo seurannaisvaikutuksina runsaasti työpaikkoja myös puun korjuussa ja -kuljetuksissa toimiville alihankkijoille. KOTIMAINEN PUU ETUSIJALLA Lähiseudun koivua aiotaan edelleen jalostaa Pietarsaaren sellutehtaalla, mutta koivun tuonnista Pietarsaareen on päätetty luopua. UPM on muutenkin keskittänyt puunhankintansa pääasiassa kotimaahan, ja tuontipuun osuus on kutistunut minimiin. Kotimaisen puun suotuisa hintakehitys ja parempi saatavuus ovat edistäneet tätä ostotrendiä. ”Pietarsaaren tehdasintegraatti on hyvä yksikkö, sillä siellä voidaan hyödyntää kaikki puu, mikä metsästä saadaan koivutukkeja lukuun ottamatta. Ja niitähän Pohjanmaan lakeudella ei juuri kasva”, Petäjistö sanoo. Pohjanmaa on puunhankinnan näkökulmasta vaativa alue, sillä sijainti rannikolla tekee Pietarsaaren tehdasintegraatin puunhankinta-alueesta puoliVeikko Petäjistö Janne Seilo SUURIN OSA NYKYSELLUTEHTAISTA on sulfaattisellutehtaita. Keiton jälkeen sellumassa on väriltään ruskeaa. Keitetty massa pestään ja mahdollisesti valkaistaan, minkä jälkeen massa lajitellaan, kuivataan ja puristetaan ohuiksi levyiksi. Levyt leikataan ja paalataan kuljetusta varten. Sellu voidaan toimittaa myös kuivaamattomana pumppumassana putkea pitkin lähellä sellutehdasta sijaitsevalle paperitehtaalle. Sellusta valmistettavia tuotteita ovat muun muassa erilaiset paino-, tulostus-, pakkausja hygieniapaperit sekä pakkausmateriaalit. 2/3
  • METSÄN HENKI 2/14 17 ympyrän muotoisen ja kuljetusmatkoista pitkiä. Osa puusta hankitaankin aina Kainuusta asti, jolloin kuljetuskustannukset nostavat puun tehdashintaa. ”Sahatukkia ostamme Pietarsaaren lähialueelta, mutta sellupuuta hankimme kaikista UPM:n Pohjanmaan integraattialueella sijaitsevista maakunnista aina Kainuuta myöten”, sanoo puunhankinnasta UPM:n Pohjanmaan integraattialueella vastaava aluejohtaja Janne Seilo. YHTEISTYÖ TUO PITKÄJÄNTEISYYTTÄ UPM organisoi kaksi vuotta sitten puunhankintansa uudelleen neljään integraattialueeseen, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä UPM:n tehtaiden kanssa. Neljällä integraattialueella on kullakin omat erikoispiirteensä. Pietarsaaren alueen tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että satamaan saadaan uusi väylä ja junarata sähköistettyä. ”Näillä infrahankkeilla saisimme alennettua puunkuljetusten logistiikkakustannuksia, mikä parantaisi tehtaidemme kilpailukykyä”, sanoo UPM:n integraattien kehittämisestä vastaava johtaja Sami Saarela. Hankkimalla keskitetysti tehtaiden tarvitseman puun selluja paperitehtaat sekä niiden yhteydessä toimivat sahat voivat hyödyntää raaka-aineet tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin siinä kohteessa, missä raaka-aineesta syntyy paras kate yhtiölle. Tukit sahataan sahoilla, tukkien sahahake jatkokäytetään selluSami Saarela ”USKOMME HAVUSELLUN KYSYNNÄN SÄILYVÄN HYVÄLLÄ TASOLLA.” VEIKKO PETÄJISTÖ, PIETARSAAREN SELLUTEHTAAN JOHTAJA Pietarsaaren sellutehtaan tuotannosta havusellua on noin 65 prosenttia ja koivusellua 35 prosenttia.
  • 18 METSÄN HENKI 2/14 SELLUN VALMISTUKSEN VAIHEET tehtaalla, kuoret hyödynnetään integraatin kuorikattilassa. Sellutehtaalla poltettu mustalipeä tuottaa sähkön integraatille. ”Suunnittelemalla puunhankintaa yhdessä, voimme nopeasti ja joustavasti reagoida muutoksiin markkinoilla. Tarvittaessa voimme esimerkiksi lisätä haketuksen määrää sahoilla sellutehtaan tarpeisiin sen sijaan, että toisimme ulkoa kalliita hake-eriä”, kuvailee Saarela yhteistyön käytännön hyötyjä. ”Puun mahdollisimman tehokkaan käytön ja hankinnan lisäksi yhteistyö parantaa energian tehokasta tuottoa ja käyttöä sekä edistää sivuvirtojen hyödyntämistä”, Saarela sanoo. Hän korostaa, että kaikki liiketoimintayksiköt vastaavat edelleen oman toimintansa tuloksesta ja kannattavuudesta, mutta yhteistyöstä syntyy hyötyä konsernille. ”Samalla voimme oppia toisiltamme hyviä käytäntöjä esimerkiksi ostotoiminnasta tai työturvallisuuteen liittyvissä asioissa”, Saarela sanoo. Paikalliseen puumarkkinaan UPM:n uusi toimintamalli tuo kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. ”Tehdasintegraateissa liiketoimintamme voi kehittyä tasaisesti ja metsänomistajat voivat luottaa, että ostamme heiltä puuta tulevaisuudessakin. Haluamme olla metsänomistajille luotettava ja vastuullinen yhteistyökumppani”, Saarela sanoo. niin, että kaikki voivat hyötyä synergian synnyttämästä lisäarvosta”, Saarela sanoo. HYVIÄ KOKEMUKSIA Alholman sahalla Pohjanmaan integraattialueen yhteistyö on otettu myönteisesti vastaan. Sahan johtaja Mika Åby kertoo, että työskentely on mutkatonta ja joustavaa, kun asioista neuvotellaan ja sovitaan yhdessä paikallisella tasolla. ”Työskentely on kannustavaa, kun olemme mukana päättämässä puunhankinnasta tai sivuvirtojen hyödyntämisestä. Me täällä sahalla koemme, että asemamme liiketoiminnan arvoketjussa on noussut”, Åby sanoo. UPM:n paikalliset investoinnit ovat myönteinen viesti myös sahan toiminnan pitkäjänteisyydelle ja luovat uskoa tulevaisuuteen. Janne Seilo uskoo, että yhteistyö lähentää myös metsänomistajia ja puunkäyttäjiä. Suorat yhteydet metsänomistajiin helpottavat puunhankinta. ”Olemme järjestäneet paikallisille metsänomistajille tehdasvierailuja ja esitelleet integraattimme toimintaa. Niiden yhteydessä olemme voineet valaista toimintamme merkitystä konkreettisesti niin alueen työllisyyden näkökulmasta kuin myös lähimaakuntien metsätaloudelle. Pohjanmaan integraattialue tuo omalle alueelleen esimerkiksi kantorahatuloina noin 150 miljoonaa euroa ja urakointimaksuina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa”, Seilo sanoo. Lähikuntien metsänomistajat ovat ottaneet uuden toimintatavan myönteisesti vastaan, edistäähän se samalla maakuntien kehittämistä, mistä hyötyvät kaikki osapuolet. ”Haluamme olla helppo ja joustava kumppani, joka pystyy puukaupan lisäksi tarjoamaan metsänomistajille metsänhoidon koko ketjun metsän uudistamisesta taimikonhoitoon ja muihin metsänhoitotoimenpiteisiin”, Seilo sanoo. Mika Åby KYMIN SELLUTEHTAAN LAAJENNUS LISÄÄ PUUN KYSYNTÄÄ Kymin sellutehtaan havukuitulinja modernisoidaan ja tehtaalle toimitetaan uusi kuorimo ja kuivauskone. Projekti valmistuu vuoden 2015 lopulla ja sen arvo on noin 160 miljoonaa euroa. Investoinnin myötä Kymin vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua. Kymin kapasiteetin lisäys on osa UPM:n tavoitetta kasvattaa yhtiön 3,3 miljoonan tonnin sellukapasiteettia 10 prosentilla seuraavan kolmen vuoden aikana. ”Laajennus lisää sekä havukuidun että koivukuidun kysyntää Kaakkois-Suomessa. Palaute investointipäätökseen on ollut erittäin innostunut ja toivottavasti se näkyy myös paikallisten metsänomistajien halukkuutena myydä meille puuta tulevaisuudessa”, Sami Saarela sanoo. Laajennus lisää myös paikallisen puunhankintaketjun työllisyyttä. SELLUN VALMISTUKSESSA KÄYTETYT kemikaalit otetaan talteen ja kierrätetään uudelleen käytettäväksi. Valmistuksessa syntyvä keittoliemi eli mustalipeä otetaan myös talteen ja hyödynnetään suurimmaksi osaksi bioenergiana, mutta siitä voidaan uuttaa myös muista ainesosia edelleen jalostettavaksi. 3/3
  • METSÄN HENKI 2/14 19 V IE RA S K Y N Ä N IL S -O LO F N Y LU N D RAAKAÖLJYPERÄISTEN POLTTOAINEIDEN OSUUS tieliikenteessä on yli 90 prosenttia. Muun muassa ympäristöja huoltovarmuussyistä öljyriippuvuutta halutaan vähentää. Uusiutuvan energian edistämistä koskevan direktiivin sitovan tavoitteen mukaan uusiutuvan energian osuus liikenteessä tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020. Koska vuosi 2020 on jo niin lähellä, suurin osa tavoitteesta tullaan kattamaan biopolttoaineilla. Sähköautojen ja varsinkin polttokennoautojen osuus autokannassa on vielä marginaalinen. SUOMESSA LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEISSA mennään eteenpäin iso vaihde päällä, koska kansallinen tavoitteemme on 20 prosenttia biopolttoaineita vuonna 2020. Valtiovalta on nähnyt, että kestävästi tuotetut kehittyneet biopolttoaineet ovat mahdollisuus Suomelle. Niinpä meillä liikennepolttoaineiden verotus on säädetty parhaimmille biopolttoaineille edulliseksi, ja lisäksi Työja elinkeinoministeriöllä on erityismäärärahoja toisen sukupolven biopolttoaineiden edistämiseksi. MITÄ SITTEN OIKEASTAAN tarkoitetaan toisen sukupolven biopolttoaineilla tai kehittyneillä biopolttoaineilla? Ensinnäkin kehittynyt biopolttoaine on sellainen, joka ei käytä ihmisravinnoksi kelpaavia raaka-aineita. Ei ole oikein käyttää viljaa, öljykasveja ja muita ruokakelpoisia raaka-aineita polttoaineisiin. Meidän tulisi suosia erilaisia sivuvirtoihin ja jätteisiin perustuvia polttoaineita. Bio-osuuden laskennassa direktiivi antaa etuja ”jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotetuille biopolttoaineille”. Tähän kategoriaan kuuluu UPM:n uusi mäntyöljypohjainen BioVerno dieselpolttoaine. JA SUOMESSAHAN RIITTÄÄ puuta. Euroopan maista Ruotsilla ja Suomella on parhaat mahdollisuudet tuottaa merkittäviä määriä kestäviä biopolttoaineita. Tälläkin hetkellä Suomen metsät kasvavat nopeammin kuin niitä käytetään. Ja meillä kestävä metsänhoito on hyvissä kantamissa. TOINEN KRITEERI KEHITTYNEELLE biopolttoaineelle on se, ettei biokomponentti aiheuta ongelmia jakelussa tai loppukäytössä. Perinteisten biokomponenttien eli etanolin ja kasviöljyestereiden (tavallinen biodiesel eli FAME) osalta pitoisuuksia bensiinissä ja dieselissä joudutaan rajoittamaan tasolle 10 prosenttia autokaluston toimivuuden takaamiseksi. Tarkat pitoisuusrajat on kirjattu polttoaineiden laatua säätelevään direktiiviin. Rajoitteet eivät koske BioVernon kaltaisia hyvälaatuisia komponentteja. UPM BioVerno kuuluu ”drop-in” polttoaineisiin eli se sopisi sellaisenaan polttoaineeksi. Tämä tarkoittaa, ettei BioVerno aiheuta korkeinakaan pitoisuuksina ongelmia jakelussa tai ajoneuvoissa. Itse asiassa BioVerno on laadullisesti parempaa kuin peruslaatuinen dieselpolttoaine. VTT ON MUKANA tekemässä ajoneuvokokeita BioVernolla. Kokeita tehdään niin laboratoriossa kuin kenttäkokeina. Laajoilla koesarjoilla määritetään muun muassa uuden polttoaineen vaikutukset pakokaasupäästöihin, energian kulutukseen ja toimivuuteen pitkäaikaisessa käytössä. Hyvältä näyttää! PETÄJÄSTÄ POLTTOAINETTA ”KEHITTYNYT BIOPOLTTOAINE ON SELLAINEN, JOKA EI KÄYTÄ IHMISRAVINNOKSI KELPAAVIA RAAKA-AINEITA.” NILS-OLOF NYLUND VTT:n tutkimusprofessori
  • 20 METSÄN HENKI 2/14 METSÄSTÄ ON MONEKSI KUVITUS: LAURA YLIKAHRI TEKSTIT: MATTI VÄLIMÄKI TILASTOLLINEN LÄHDE: Metsien monikäyttö, Metla 2011 METSÄN UUDISTAMISESTA HUOLEHTIMINEN on aina ollut vastuullisen metsänhoidon perusta. Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmaston muuttuminen ovat saaneet eri tahot tarkastelemaan eri maankäyttömuotoja ja niiden vaikutuksia ja ihmisille tarjoamia hyötyjä uusista lähtökohdista. Myös suomalaisen metsän voi nähdä uusin silmin. Metsän tarjoamia puupohjaisia tuotteita ja muita hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Kun tarkastelee istutettavan puun elinkaarta, voi hämmästyä millainen ”palvelupaketti” yksittäinen puu on. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain. HAPPEA JA PUHDASTA ILMAA 6H 2 O + 6CO 2 + valo = C6H 12 O6 + 6O 2 uut ja metsän muut kasvit sitovat hiilidioksidia, ja tuottavat glukoosia ja happea. Yksi puu tuottaa elinkaarensa aikana noin 6000 kiloa kun ne sitovat lehvästöönsä pienhiukkasia. PUURAKENTAMISEEN JA PAPERIKSI jalanjälkeä. Työja elinkeinoministeriön alaisuudessa toteutettavan Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) yhdeksi kärkihankkeeksi on nostettu Valtakunnallinen puurakentamisohjelma. Sen mukaan Suomessa on mahdollista lisätä puunkäyttöä muun muassa kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja hallimaisissa rakennuksissa. Metsäekosysteemi on jatkuvassa muutoksessa. Erilaiset tuhot, kilpailu ja kasvu muovaavat metsää jatkuvasti. Dynaamisessa metsäympäristössä ekosysteemipalvelut eivät ole pysyvästi yksittäisellä kohteella mutta säilyvät aluetasolla. Metsikön umpeutuessa vadelmat häviävät mutta lähialueelle syntyy toinen avoin soveltuva elinympäristö. Toisaalta puiden kaatuessa olosuhteiden muutos ei usein suosi sienilajistoa vaan on vadelmien vuoro kukoistaa. k k l 2/3 Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista ainakin 16 poimitaan ihmisten ravinnoksi. 37 Syötäviä sienilajeja kasvaa Suomen metsissä noin 200, joista 23 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. 200 ELINVOIMAA JA VIRKISTYSTÄ Metsät antavat elinvoimaa ja virkistystä. Itäja pohjoissuomalaiset ovat muuta maata aktiivisempia marjastuksessa ja metsästyksessä, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa asuvat ovat innokkaimpia mökkeilijöitä. (www.metla.?)
  • METSÄN HENKI 2/14 21 VEDENPUHDISTAMO, TULVAVALLI, MELUSEINÄ JA MYRSKYSUOJA BIOENERGIAKSI 1000 kg Yksi puu sitoo elämänsä aikana ilmakehästä noin 1000 kiloa hiiltä ja hillitsee näin ilmastonmuutosta. 104 milj. METALLIN TAI MUOVIN KORVAAJAKSI, VAIKKAPA AUTOKSI
  • TEKSTI: MILLA BOUQUEREL KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN Kolmekymmentä vuotta sitten Nils Grotenfelt otti tilan haltuunsa ja nyt valta on siirtymässä tyttärelle, Carin Grotenfeltille. Timo Hyytiäinen, UPM:n metsäasiakasvastaava harppoo metsätiellä Grotenfeltien rinnalla. On taas aika päivittää metsäsuunnitelmaa. Vauhtia siihen on otettu teehuoneelta, jossa yhdessä UPM:n Tomi Närhen kanssa on tutkittu metsää tietokoneen ruudulta. Metsäsoppi on UPM:n metsäpalveluasiakkaiden verkkopalvelu. ”Se on oiva työkalu metsänhoidossa. Systeemi laskee puuston, maastopohjan ja vuotuisen kasvun”, Hyytiäinen kertoo. Vanhassa tallissa sijaitsevat vaateliike Butiken på landet ja Teahouse of Wehmais ovat tilan liitännäiselinkeinoja. ”Tietääkseni ainoa englantilainen teehuone Suomessa. Maailman parhaat skonssit”, Grotenfelt kuvailee vanhimman tyttärensä Annan yritystä. ”S e on kaatunut. Ei onnistunut meidän kelohanke. Vaan ehti se tässä kolmekymmentä vuotta olla kuitenkin”, Nils Grotenfelt katsoo kangasmaastossa lepäävää harmaapintaista honkaa. ”Oli isän toive, että säästetään tämä nätiksi keloksi.” Grotenfelt suhtautuu kunnioituksella jo edesmenneen isänsä toiveisiin metsänhoidosta. Sukupolvien perintö elää vahvana Grotenfeltien tilalla Juvalla, Etelä-Savossa. Aikanaan Ruotsin kuninkaan ratsutilaksi rakennetun Wehmaan Kartanon mailla on ollut asutusta ja viljelyä satoja vuosia. Varhaisimmat valokuvat tilalta ovat jo 1890-luvulta. Silloin kartanoa asutti Grotenfeltin isoisä, alueensa ensimmäinen koulutettu maanviljelijä ja aktiivinen puuhamies. 22 METSÄN HENKI 2/14 ISIEN MAILLA SUKUPOLVIEN JATKUMO ELÄÄ VAHVANA GROTENFELTIEN TILALLA. METSÄ MERKITSEE HENGÄHDYSTAUKOA JA PERHEAIKAA.
  • METSÄN HENKI 2/14 23
  • 24 METSÄN HENKI 2/14 AINA LÖYTYY JOTAIN UUTTA Takaisin metsään. Keväinen aurinko siilautuu kauniisti puiden lomasta. Hyytiäinen huomauttaa, että metsätien reunaa on harvennettu säästellen. ”Tämä paikka on nimeltään Antonian verho”, Grotenfelt kertoo. ”Äitini Antonia toivoi, että kulkureitin varrelta ei hakattaisi puita vaan se saisi jäädä suojaisan näköiseksi.” ”Tässä on huippu mustikkapaikka”, Carin huomaa. ”Korvasieniä ja tatteja tästä saa myös”, lisää Nils. Kysymys Carinin metsätuntemuksesta saa hänet nauramaan. ”Sitä luulee, että tuntee oman metsänsä, mutta aina löytyy uusia ulottuvuuksia.” Carinin kihlattu, Ruotsista Suomeen muuttanut koneinsinööri Mattias Anderson on kova sienestäjä. Kun Mattias kertoi Grotenfelteille, mihin aikoi sienikorineen suunnistaa, ”väitimme kaikki kovaan ääneen, ettei sieltä mitään sieniä saa”, Carin muistelee. ”Ja olimme väärässä. Mattias löysi huippupaikan!” Carinista piti tulla aivan muuta kuin agronomi ja sukutilan jatkaja. Opiskeltuaan ensin vaatetusalaa vuoden, hän huomasi, että kivasta harrastuksesta ei ole ammatiksi. ”Aloin ajanvietteeksi lukemaan taloutta ja aina kun tulin kotiin, Niilo toi metsään ja osoitteli missä mitäkin on. Pikkuhiljaa kiinnostus kasvoi.” Carin on saanut agronomin koulutuksen Ruotsissa, Uppsalan maatalousyliopistossa. Myös Nils on kouluttautunut Ruotsissa. Tehoviljelijän koulutus vain ei soveltunut Etelä-Savon tilalle. Nyt tilan pellot ovat luomussa. Grotenfelteillä on maata viljelyssä 250 hehtaaria neljässä eri pitäjässä. METSO-HANKE Wehmaan tilalla ympäristöarvot elävät vahvana ja heijastuvat metsäänkin. Viimeisen vuoden ajan yhtenä teemana on ollut suojelu. Grotenfeltien tilalle on suunniteltu Metso-hanke, jolla turvataan metsien monimuotoisuutta myymällä osuus valtion suojeltavaksi. ”Meillä on alueita, joita ei ole hoidettu talousmetsänä ja niitä ei koskaan tulla hakkaamaan. Alueet on jätetty rauhaan neljän sukupolven ajan.” Nyt 84 hehtaaria suojeltavaa harjumetsää odottaa enää ministeriön hyväksyntää. Yksi osa sitä on kahdeksan kilometrin osuus Myllyjoen vartta. ”Kun isä ei täältä hakattuja kantoja löytänyt, hän päätti että ei hakata mekään. ” Vanha hovin mylly seisoo yhä paikalla, jonne se Metso-suojelualueella tuulenkaadot tulee jättää paikalleen. Vasemmalta UPM:n Tomi Närhi ja Timo Hyytiäinen sekä kahden sukupolven Grotenfeltit, Carin ja Nils. Agronomi Carin Grotenfeltille navettatyössä mieleisintä on analysointi. Jos jokin hoidossa on vialla, se näkyy herkkien eläinten kohdalla nopeasti.
  • METSÄN HENKI 2/14 25 1800-luvulla siirrettiin. ”Olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että metsä on pitänyt sisällään elävää maatilaelämää”, Carin kertoo. Lapsuudessa Carinin ja kahden muun sisaruksen lempileikkeihin kuului etsiä metsästä lähdettä ja pakolatoa, josta he olivat kuulleet jännittäviä sodanaikaisia tarinoita vanhemmiltaan. Tiellä makaa vanha kaatunut honka. ”Mites se on”, Nils Grotenfelt huikkaa puumarkkina-asiantuntija Närhelle. ”Jätetäänkö tänne vai saako hakea pois?” Närhi neuvoo, että suojelualueella polut saa pitää auki, mutta muuten tuulenkaadot täytyy jättää paikalleen. Istahdetaan lepäämään hongalle. Alue on ollut aikanaan myllärinkarjan laitumena; hyvä kantarellija lampaankääpäpaikka. Kun tulee puhetta majavien metsästyksestä, Nils kertoo yhden suojelualueista olevan majavien tekemä. ”Se oli taas isän juttuja. Majava teki patoa harjun viereen ja isä kielsi hävittämästä.” Suojelukohde sai nimekseen Majavalaakso. ”SITÄ LUULEE, ETTÄ TUNTEE METSÄNSÄ, MUTTA AINA LÖYTYY UUSIA ULOTTUVUUKSIA.” CARIN GROTENFELT KAIKENKATTAVA METSÄPALVELUSOPIMUS ”Tässä on tulevaa lämpöä menossa hakelaitokseen”, Nils viittaa tienvarrella seisovaan pöllirivistöön. Grotenfeltit kertovat olevansa melko omavaraisia. Lämpö tulee metsästä, liha omasta karjasta ja suunnitteilla on tuulivoimala. ”Ja nyt saamme riistaakin, kun aloitimme Mattiaksen kanssa metsästyksen”, Carin lisää. Vaikka suojelu on lähellä sydäntä, suurin osa Grotenfeltien metsästä hoidetaan tavallisella talousmetsäajattelulla. ”Metsäsuunnitelmamme tähtää siihen, että taloudellinen hyöty on mahdollisimman suuri”, Nils kertoo. ”Viimeisen kahdeksan vuoden ajan olemme kuitenkin pyrkineet siihen, ettei hakata kasvua vaan kasvatetaan puuvarantoa. On sitten puuta enemmän tuleville sukupolville.” Hyytiäisen ja Grotenfeltien yhteistyö on jatkunut jo kolmenkymmenen vuoden ajan ”ja luottamus on kova”. Nils kertoo yhteistyötä kuvaavan tarinan. ”Isäni vanhetessa ja liikuntakyvyn rajoittuessa, hänelle laitettiin penkki koivukujan varrelle, jossa hän saattoi levätä.” Penkki oli vanhalle isännälle rakas. Sen oli valmistanut talon renki Nikulainen. Eräänä päivänä UPM:n metsäkoneenkuljettaja oli epähuomiossa ajanut penkin päälle. Vanha Grotenfelt oli raivoissaan. ”Soitin Timolle, että mitäs nyt tehdään. Timo tuli paikalle, otti penkin rippeet mukaansa ja seuraavana päivänä oli penkki paikallaan korjattuna.” ”Tämä on sitä metsäpalvelusopimuksen kirjoittamatonta osaa”, Nils hymyilee. NAVETTA ON NOPEIDEN TULOSTEN MAAILMA Isä opetti Nilsille liikkumisen metsässä ja luonnon kunnioittamisen. Sitä samaa Carin kertoo oppineensa myös omalta isältään. ”Koska UPM hoitaa käytännön työn, metsä merkitsee hengähdystaukoa ja perheen kanssa olemista.” ”Ei tämä ole pelkkä sijoitus. On paljon tärkeitä paikkoja, jotka tulevat olemaan sitä tulevallekin perheelleni.” ”Resursseja tässä olisi tehdä vaikka ammatti itselleen, mutta maanviljely veti enemmän puoleensa.” Carin on omimmillaan navettatyön analysoinnissa. ”Se on mielenkiintoista ja aikavievää, mutta hauskaa, koska tuloksen näkee heti.” Lehmät ovat herkkiä eläimiä, jotka reagoivat nopeasti muutoksiin. ”Navettahomma on eri tavalla mielekästä kuin metsätoiminta, jossa tulos näkyy sadan vuoden päästä. Tässä vastaus miksi minusta tuli maanviljelijä eikä metsäalan yrittäjä”, Carin nauraa. Tilan uusi traktori toimii tietokoneohjauksella. Wehmaan Kartano Juvalla on vanha sukutila. Pääelinkeinona ovat viljely ja lypsykarjan pito. Tilan liitännäiselinkeinoja ovat vaateliike ja teehuone.
  • 26 METSÄN HENKI 2/14 2 2 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 2 2 26 2 2 26 26 2 26 26 26 6 6 2 2 2 26 6 6 2 26 26 2 2 2 2 2 26 6 2 2 2 26 26 26 26 26 26 26 2 26 26 6 26 26 26 26 6 26 2 26 26 6 6 26 26 26 26 6 26 2 2 2 26 6 2 26 2 26 26 6 26 6 6 6 26 26 26 26 6 6 6 6 6 6 26 26 6 6 6 6 26 6 6 M METS M MET METS MET MET METS METS MET METS ME MEE ME METS METS METS METS METS MET METS MET M M ME MEE METS T METS METS S METS METS METS ME METTTS M METS S METS S S S METS MET METS METS E METS METS METS ME METS METS MET METS M METS M M ME METS METS TTS ETS TS METS M M M METS METS TS METS ME METS EET METS METS M M TS S METS M ME M MET MEE M M M METS ETS ET E M ME MET ME MET MEET ET ET ETS TS M M MEET ET EETS S M M MEEETS METS S S M METTTTTS SÄN H ÄN H ÄN H ÄN ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN ÄN H Ä ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H N N H ÄN ÄN N H N H N H H ÄN H N H H ÄN H N H H H ÄN H Ä ÄN Ä Ä Ä Ä ÄN H N H ÄN H N H N H ÄN Ä ÄN ÄN H ÄN H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN H ÄN ÄN H Ä ÄN ÄN ÄN H ÄN H ÄN H ÄN H Ä ÄN Ä Ä ÄN N ÄN H ÄN H Ä Ä Ä H Ä Ä Ä Ä H Ä Ä H ÄN H H H ÄN H Ä H Ä Ä Ä HEN ENK ENK EEN EN ENK NK ENK NKI NKI NKI KI KI K K NKI NKI K EEN EEN NKI ENK KI KI K EN ENK KI NKI EEN N NKI K KIII ENK K KIII E I EEN NK N NK E K EEENK EEENK K E K NK K K K K EN ENKI ENK N 4 2/14 2 2 2/14 2/14 2/14 2/14 2/14 /14 2/14 2/1 2/14 /14 /14 2/14 2/14 2/1 2/14 /14 / / 2/14 2 2/14 /14 / /14 2/14 2/14 2/14 /14 2 2/ 2/14 /14 /1 / / 2/ /14 2/14 4 2/14 /14 /14 /1 2/14 2/14 / / / 2/14 2/14 / / / /1 / / 4 4 2 4 4 4 / / 4 4 4 4 4 4 / 4 4 4 4 14 4 2/14 4 2/ / / / / / / OIKEIN VALITTU KOHDE, SOPIVA AJANKOHTA JA PEHMEÄÄN MAASTOON VARUSTELTU KALUSTO – KUN NÄMÄ ASIAT OVAT KUNNOSSA, TURVEMAIDEN KESÄKORJUU TUOTTAA LAADUKASTA JÄLKEÄ. TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ KULKEE TURVEMAILLA KESÄLLÄKIN KYMPPIPYÖRÄ Katso video turvemaiden korjuusta KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi. “Mukaviahan nämä turvemaat ovat ajella”, toteaa Keuruulla kymppipyörää kuljettanut Heimo Pokela. Töiden sujumista kyselemässä UPM:n metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen ja koneyrittäjä Pertti Lehtomäki.
  • METSÄN HENKI 2/14 27 Esimerkki suoleimikon kesäharvennuksesta Tämä noin kolmen hehtaarin ojitettu suoalue on tyypillistä maastoa Multialla Keski-Suomessa. Leimikon harvennushakkuut on mahdollista tehdä kesäaikaan, kun kalusto ja ajoitus ovat sopivat ja työ suunnitellaan oikein. UPM:n asiantuntija pystyy etukäteen arvioimaan leimikon kesäkorjuukelpoisuutta muun muassa puuston määrän, turpeen paksuuden ja pohjaveden syvyyden perusteella. Pitempi kuiva kausi parantaa maapohjan kantavuutta. Erityisen tärkeää työn onnistumisen kannalta on ajourasuunnittelu. Eniten käytetyt urat eli kokoojaurat sijoitetaan mahdollisimman kantavalle maapohjalle. Kantavuutta parannetaan myös laittamalla hakkuutähteitä urille. Tarvittaessa pehmeälle maapohjalle voidaan tehdä useampia kokoojauria, jolloin maaston rasitus jakautuu tasaisemmin, painumia syntyy vähemmän ja työn jälki kestää vertailun talviaikaiseen työhön. Periaatteena on, että mitä pehmeämmällä maalla ura on, sitä vähemmän ajokertoja sille suunnitellaan. Kokoojaurat voidaan sijoittaa myös leimikon ulkopuolelle, jos maa on siellä kantavampaa. U PM:n metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen ja koneyrittäjä Pertti Lehtomäki rohkaisevatkin hellittämään otetta kalenterista ja talvikuukausista, kun suunnitellaan esimerkiksi turvemaiden männiköiden harvennuksia. Veljekset Lehtomäki Oy on keskisuomalainen perheyritys, joka on muutaman viime vuoden aikana panostanut kalustonsa kantavuuteen. Kun kuormatraktorissa on turvemaiden puunkorjuuseen tarkoitettu pitkä ja leveä telavarustus sekä takana yksi lisäakseli pyörineen, ison koneen paino jakautuu laajalle alalle. Näin pintapaine on samaa luokkaa kuin kumisaappaissa astelevan ihmisen. ”Tällä kymppipyörällä voisi lähteä vaikka suolle lakkoja keräämään”, Lehtomäki vahvistaa. Marjamatkat tehdään kuitenkin jalan, sillä kymppipyörän varustelu on yrittäjälle iso investointi ja kalusto on syytä pitää tiivisti töissä. Takana on lauha talvi, joka vielä korosti kantavan kaluston tarpeellisuutta läpi vuoden. ASIANTUNTIJA AUTTAA KOHTEEN VALINNASSA Kaikille turvemaille kesäaikainen korjuu ei sovellu, mutta osa talvileimikoiksi suunnitelluista kohteista voidaan hyvin hoitaa sulan maan aikana. ”Jos kuvion kokonaispuusto on yli 170 mottia hehtaarilla, se sopii hyvin todennäköisesti kesäkorjuuseen”, Hakkarainen tiivistää. VARASTO 1 VARASTO 2 Metsäautotien varrella on kaksi varastoa, yksi kummankin kokoojauran päässä. Metsätraktori lähtee liikkeelle varastolta 1, kerää kuorman, tyhjentää sen varastolle 2 ja tekee seuraavan reissun päinvastaisessa järjestyksessä. Näin tyhjällä koneella ei tarvitse ajaa leimikon perälle asti kuormaa hakemaan, ja ajokertojen määrä vähenee. Suoalueella ajourat kulkevat ojien suuntaisesti ja suoraan, jolloin kymppipyöräistä metsätraktoria voi kuljettaa mahdollisimman siististi. Mutkia vältetään, jotta pitkä telarakenne ei kääntyessään murtaisi kantavaa pintakerrosta. Erityisen pehmeäksi arvioitu kohta hoidetaan niin, että siitä ajetaan läpi vain kerran ja kerätään kaikki puutavaralajit samaan kuormaan. Leimikon rajalla on kantavaa maata, joten kokoojaura on sijoitettu tänne. Tässä kokoojaurana on käytetty leimikon ulkopuolella olevaa valmista uraa, joka kulkee kantavalla maapohjalla.
  • 28 METSÄN HENKI 2/14 Mitä runsaspuustoisempi hakattava kohde on, sitä enemmän siellä on myös maapohjan kantavuutta lisäävää juuristoa. Lisäksi hakkuutähteitä kertyy enemmän, ja niitä voidaan käyttää ajourien vahvistamiseen. Vähemmälläkin kokonaispuustolla kesäkorjuu on hyvällä suunnittelulla mahdollinen, mutta jos puustoa on alle 120 kuutiometriä hehtaarilla, korjuu on parasta jättää talveksi. ”Mikäli oman leimikon kesäkorjuukelpoisuus askarruttaa, kannattaa ottaa yhteys UPM:n metsäasiakasvastaavaan”, Hakkarainen neuvoo. AMMATTITAITO KOROSTUU SUOLEIMIKOLLA Heinä-elokuu on parasta aikaa turvemaiden kesäkorjuille, sillä silloin takana on todennäköisimmin muutaman viikon kuiva jakso, joka parantaa maapohjan kantavuutta. Kuusikoidenkin kesäaikainen korjuu onnistuu oikein toteutettuna oikein varustetuilla ajokoneilla. Korjuuyrittäjän osaamiseen kuuluu taito ajoittaa työt oikein. Sen jälkeen laatu on pitkälti koneenkuljettajien näpeissä. ”Miesten ammattitaito korostuu näissä kohteissa. Hakkuukoneen kuljettaja näkee, mitä leimikolla voi tehdä ja mitä ei – ja osaa heti sanoa senkin, tarvitaanko puiden pois ajamiseen kymppipyörä”, Lehtomäki kertoo. ”Käytännössä se menee niin, että jos kohteen pääsee hakkaamaan motolla, niin kyllä kymppipyörällä voi ajaa puut perästä”, Hakkarainen lisää. Pienillä koneilla Lehtomäki ja Hakkarainen eivät lähtisi turvemaille korjuuseen. Isompaan koneeseen saadaan riittävän kokoinen pintapainetta alentava telavarustus, ja kantavuus on suolla koneen tärkein ominaisuus. Kun kyytiin saa kerralla kunnon kuorman, myös ajokertojen aiheuttama maaperän kuormitus pysyy kurissa. ”Näin koneilla päästään tekemään töitä täysillä tehoilla ja toiminta on taloudellisesti kannattavaa”, Lehtomäki sanoo. TURVEMAIDEN KESÄKORJUU YLEISTYY Koneyrittäjää kiinnostaa kesäkorjuussa mahdollisuus pitää koneet ja miehet töissä ympäri vuoden ja vähentää talven työpaineita. Harvennusjälkikin on kesällä parempaa, sillä olosuhteet suosivat työtä. ”Valaistus ja näkyvyys ovat ihan eri luokkaa kuin talven lumilla”, kertoo Lehtomäki. Lopputulos kiinnostaa tietysti metsänomistajaa, mutta on myös yrittäjälle keskeinen asia. Veljekset Lehtomäki on tehnyt töitä samoilla seuduilla jo 40 vuotta, ja työn jälki on aina paras käyntikortti. Ojitukset ovat lisänneet turvemaiden hakkuumahdollisuuksia, ja kuitupuulle on kysyntää läpi vuoden, joten kesäkorjuu on kelpo ratkaisu laajemmastakin näkökulmasta. ”JOS KOHTEEN PÄÄSEE HAKKAAMAAN MOTOLLA, NIIN KYMPPIPYÖRÄLLÄ VOI AJAA PUUT PERÄSTÄ.” PASI HAKKARAINEN Turvemaiden haasteet on otettu vastaan: kone kulkee pehmeässäkin maastossa, kun se varustetaan leveillä teloilla ja yhdellä lisäpyöräparilla.
  • METSÄN HENKI 2/14 29 K YS YM YS & VA ST A U S A S IA N TU N TI JA N A JA R I EN G S TR Ö M UPM TUOTTOTAIMIKKO ON UUSI TAPA PERUSTAA KUUSENTAIMIKKO. MITÄ UUTTA PALVELU TUO? Metsänomistajalle TuottoTaimikko on helppo ja huoleton tapa saada aikaan elinvoimainen taimikko. Kun metsänomistaja tilaa TuottoTaimikon uudistusalalleen, hän saa yhdellä sopimisella kiinteään hintaan maanmuokkauksen, laadukkaat Joroisten taimet ja taimien istutuksen sekä myös taimikon varhaisperkauksen, joka tehdään yleensä viimeistään kuuden vuoden kuluttua istutuksesta. Kaikki työvaiheet tehdään konetyönä, mikä nopeuttaa taimikon kehitystä. MITÄ ETUJA ON KONEELLISESTA PUUNISTUTUKSESTA? Koneellinen metsänistutus nopeuttaa viljelyketjua, sillä maanmuokkaus ja istutustyö tehdään samalla kertaa. Lisäksi taimen alkukehitykselle on eduksi, että taimi istutetaan tuoreeseen muokkausjälkeen. Tämä paitsi nopeuttaa taimen kasvuun lähtöä, niin myös vähentää heinänja vesakontorjunnan tarvetta. Konetyön jälki on tasalaatuista, minkä ansiosta taimikon kehitys on myös tasainen ja helposti ennustettava. TAIMIKON VARHAISHOITO TEHDÄÄN KITKEVÄLLÄ PERKAAJALLA. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA? Taimikon varhaisperkauksessa tehdään nuorille viljelytaimille kasvutilaa poistamalla ylimääräinen lehtipuusto ja liian tiheässä olevat kasvatettavan puulajin yksilöt. Nämä poistetaan koneellisesti kitkien eli juurineen maasta, joten vesakoituminen vähenee ratkaisevasti. Noin 2/3 kohteita varttunutta taimikkoa ei tarvitse perata uudelleen ja lopuissakin kohteissa toinen perkaus on vaivatonta ja edullista vähäisen vesomisen vuoksi. MILLAISIIN KOHTEISIIN TUOTTOTAIMIKKO SOPII? Koneellinen istutus sopii ensisijaisesti kuusella uudistettaviin kivennäismaihin. Uudistushakkuun jälkeen tehty hakkuutähteiden ja kantojen korjuu nopeuttaa ja parantaa työn laatua. Sen sijaan runsaskivisessä tai jyrkkärinteisessä maastossa koneketjun kustannustehokkuus laskee. MITEN LUONNONHOITO HUOMIOIDAAN? Palvelu toteutetaan hyvän metsänhoidon suositusten ja UPM Metsän täydentävien ohjeiden mukaisesti. Näihin sisältyy luonnollisesti luonnonhoidon huomioiminen, jolla varmistetaan metsän monimuotoisuus. Kaikki koneyrittäjämme osallistuvat ennen kevään metsänhoitotöiden alkua metsänhoitokoulutukseen, jossa päivitämme luonnonhoidon oppeja. MITÄ HYÖTYÄ UUSI PALVELU ANTAA ASIAKAALLE? Tilaamalla TuottoTaimikko-palvelun metsänomistaja saa vaivattomasti yhdellä sopimisella uuden alun tuottavalle ja laadukkaalle metsälle. Kaikkein helpointa on, kun sopii paikallisen metsäasiakasvastaavan kanssa metsänuudistamisesta jo puukaupan yhteydessä. Sen jälkeen metsänomistaja voi olla huoletta, sillä taimikon perustamiseen ja varhaisperkauksen työt toteutetaan oikea-aikaisesti UPM:n omissa metsissä testatuilla työmenetelmillä. JARI ENGSTRÖM Tuoteryhmäpäällikkö, metsänhoitopalvelut UPM Metsä
  • 30 METSÄN HENKI 2/14 ™ ® Michiel Verbraak K HOLLANNISSA TAVOITELLAAN TILANNETTA, JOSSA KAIKKI MAASSA KÄYTETYT PUUPOHJAISET RAKENNUSTARVIKKEET OVAT SERTIFIOITUJA. ESIMERKIKSI PUUTAVARAKAUPPIAITTEN YHDISTYS ON ASETTANUT TAVOITTEEKSI, ETTÄ 85 PROSENTTIA KAIKISTA LEVYISTÄ ON SERTIFIOITUJA. FSC-SERTIFIOIDULLA VANERILLA TEKSTI: TUOVI SIMILÄ KUVAT: ADRIAAN VAN DAM JA UPM HYVÄT MARKKINAT HOLLANNISSA Hollannissa seitsemän ihmistä kymmenestä tuntee FSC:n tai on vähintään kuullut siitä”, Michiel Verbraak kertoo.
  • METSÄN HENKI 2/14 31 KULUTTAJILLE FSC ON PEFC:TÄ TUTUMPI ”Vähittäismyyntiasiakkaamme ovat jo kauan suosineet FSC:tä. Hollannissa seitsemän ihmistä kymmenestä tuntee FSC:n tai on vähintään kuullut siitä”, Verbraak sanoo. Tämän vahvistaa myös Verbraakin kollega Jongeneelilla, Jörgen Hermsen. ”Hollantilaiset kuluttajat tuntevat FSC:n paljon paremmin kuin PEFC:n, ja sillä on korkeampi huomioarvo. On myös vallalla sellainen käsitys, että FSC on ’tiukempi’ ka hallitus ja suuret yritykset suosivat sitä”, Hermsen sanoo. tuotteista sitten enemmän kuin tai ylimääräisenä, vaan pikemminkin välttämättömyytenä. Siitä on tullut kiinteä osa tuotteen ominaisuuksia”, Jörgen toteaa. mukaan lähinnä sitä, että he voivat vastata kysyntään, joka syntyy muun muassa raja valtiollisten ja kaupunkien sitoutumisesta FSC:n käyttöön. jälkeen FSCkasvoi jyrkästi, mutta näyttää nyt tasaantuneen. Verbraak sanoo, että melko tasaisena. ”Serti?ointia ei pidetä minään erikoisuutena tai ylimääräisenä, vaan pikemminkin välttämättömyytenä”, sanoo Jörgen Hermsen. UPM:n vanereita käytetään Hollannissa rakentamisessa, vesikatoissa, seinissä ja pakkauksissa. ”SERTIFIOINNISTA ON TULLUT ERIKOISUUDEN SIJAAN KIINTEÄ OSA TUOTTEEN OMINAISUUKSIA.” JÖRGEN HERMSEN KONINKLIJKE JONGENEELIN PERUSTI vuonna 1791 Huybertus Jongeneel. Vuonna 1971 siitä tuli osa Deli Maatschappij -yhtiötä, joka on Hollannin johtava kauppaja jakeluyhtiö. Delin päätoimialoja on puutavaran ja rakennusmateriaalien myynti rakennusteollisuudelle Hollannissa, rakennusja sisustusmateriaalien myynti diy-ketjuille ja puutarhamyymälöille ympäri Euroopan sekä erityisten maataloustuotteiden myynti teollisuudelle maailmanlaajuisesti. Jongeneelin liikevaihto on noin 240 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä on runsaat 500. Yhtiöllä on eri puolilla Hollantia 44 myymälää, jotka ovat keskittyneet rakennusja korjausmarkkinoiden palvelemiseen. Tuoteryhmiä ovat puupohjaiset levyt, puutavara (kovapuu ja havupuu) ja rakennustarvikkeet. Jongeneel ostaa tavarat suoraan tuottajilta ympäri maailman. UPM:n vanereita käytetään rakentamisessa, vesikatoissa, seinissä ja pakkauksissa.
  • 32 metsän henki 2/14 kestävä metsätalous tarrojen taustalla InnovatIIvIset tarrat, ensIluokkaInen palvelu ja vastuullIsestI hankItut raaka-aIneet ovat upm raflatacIn tarratuotannon peruspIlarIt. kestävän kehItyksen perIaatteet luovat puItteet kehItystyölle. uPm raflatac valmistaa tarralaminaattia, jota käytetään hintaja tuote-etiketeissä esimerkiksi elintarvikeja juomateollisuudessa, vähittäiskaupassa, logistiikassa, kosmetiikkaja kodinhoitotuotteissa sekä lääketeollisuudessa. Maailman toiseksi suurin tarralaminaattien valmistaja tuottaa tarramateriaaleja 12 tehtaalla ympäri maailman. Lisäksi yhtiöllä on laaja myyntikonttoreiden sekä leikkuuja jakeluterminaalien verkosto. Tarrojen ensisijaisena tehtävänä voidaan pitää tuotetiedon ja muun informaation välittämistä. Tuotemerkkien omistajille etiketit ovat mahdollisuus erottaa tuote muista markkinoilla. Tarraetiketit ovatkin tärkeä osa tuotteen identiteettiä. Erikoistarroja käytetään esimerkiksi tuotemerkin suojaamiseen. Asiakkaidensa tarpeisiin UPM Raflatac vastaa laajalla tuotevalikoimallaan, teknisellä osaamisellaan ja kattavalla palveluverkostollaan. Nykyisellään tuotannossa on yli 5000 tarramateriaalia, ja lisää on tulossa asiakkaiden tarpeiden jatkuvasti muuttuessa. UPM:n Biofore-ajattelun tavoitteena on käyttää uusiutuvia ja kierrätettäviä raaka-aineita, kuten puuta, mahdollisimman tehokkaasti ja vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan. Tavoitteiden mukaisesti Raflatacin tuotannossa on panostettu raaka-ainetehokkuuteen ja materiaalien kierrätettävyyteen. ”Uskomme, että ekologisuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi entistä tehokkaampaa materiaalien käyttöä ja uusia ohuempia tarramateriaaleja”, kertoo UPM Raflatacin viestintäja ympäristö johtaja Robert Taylor. UPM Raflatac tukee asiakkaidensa eli painotalojen ja loppukäyttäjien vastuullisuusja ympäristötavoitteiden toteutumista jo tarratuotteiden kehitystyössä. Asiakkaiden käyttöön on kehitetty elinkaarianalyysin Label Life -työkalu, jolla voi helposti vertailla eri tarramateriaalien ympäristövaikutuksia, kuten energian kulutusta ja kierrätettävyyttä. tekstI: päivi mäki kuvat: upm, ShutterStock ”Globaalisti toimivat painotalot ja brändit ovat tarkkoja kestävyyskysymysten suhteen. Haluamme tarjota heille tuotteita, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia läpi koko niiden elinkaaren ja lisätä ekomerkittyjen tuotteiden määrää valikoimissamme.» UPM Raflatacille on myönnetty FSC ® ja PEFC™sertifikaatit, jotka varmistavat, että paperipohjaisissa laminaateissa käytetty puukuitu tulee kestävästi hoidetuista metsistä Suomesta ja muualta. Sertifioitujen tuotteiden lisäksi Raflatacin tuotevalikoimissa on muun muassa tarralaminaatteja, jotka on valmistettu kierrätetystä raaka-aineesta, kuten sokeriruokojätteestä. ”Se, että paperimateriaaleissamme käytetty raaka-aine hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä antaa loppukäyttäjille mahdollisuuden hyödyntää metsäsertifiointia omassa markkinoinnissaan”, Taylor sanoo. Materiaalien kierrätystä ohjaava RafCycle-palvelukonsepti kierrättää tarralaminaatin elinkaaren aikana syntyvän jätteen uusiokäyttöön. Niin tuotannon sivutuotteet kuin asiakkaiden painojätteet ja etiketöinnin taustapaperit saadaan kierrätettyä yhtiön sisällä esimerkiksi raaka-aineeksi UPM ProFi -puumuovikomposiitille, josta valmistetaan muun muassa terassilautaa. Kuluttaja voi löytää sertifioinnin ja jatkossa myös kierrätysketjun logon vaikkapa viinipullon etiketistä. Lisääntynyt ympäristötietoisuus on UPM:ssä otettu mahdollisuudeksi tehdä ”enemmän vähemmällä”. “uskomme, että ekologIsuus ja tehokkuus kulkevat käsI kädessä.” robert taylor
  • METSÄN HENKI 2/14 33 HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILAN ARVOA KUNNOSSA OLEVAT METSÄTIET HELPOTTAVAT PUUNKORJUUTA JA -KULJETUSTA, METSÄNHOITOTÖITÄ JA MYÖS METSIEN VIRKISTYSKÄYTTÖÄ. INVESTOINTI METSÄTIEN KUNNOSTUKSEEN NÄKYY PUUNHINNASSA JA METSÄTILAN ARVONNOUSUNA. KATTAVA METSÄTIEVERKOSTOMME ON metsätalouden peruspilari, joka palvelee niin metsätaloutta kuin virkistyskäyttäjiä. Metsäteitä ei kuitenkaan voi jättää hoitamatta, vaan ne tarvitsevat säännöllistä ylläpitohuoltoa ja tarvittaessa perusparannuksen. UPM toteuttaa metsäteiden kunnostushankkeita niin omissa kuin myös yksityisten metsänomistajien metsissä. ”Nykyisin pääpaino on teiden perusparannuksessa. Uusina teinä rakennetaan useimmiten täydentäviä pistoja esimerkiksi hakkuualan reunaan. Tärkeintä on pitää olemassa oleva tieverkosto kunnossa”, sanoo UPM Metsän metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkava. Metsätien peruskunnostuksen aika on, kun tiessä on selvät urat, ja tie on menettänyt kantavuutensa. Tien kuivatusta ja kantavuutta parannetaan kaivamalla raviojat auki, muotoilemalla tienrunko, vaihtamalla tarvittaessa rumpuputket ja tarkistamalla siltojen kunto. ”Metsäkoneiden ja kuljetuskaluston mitat ovat kasvaneet, mikä tulee ottaa huomioon ajoradan levey dessä ja kääntöympyröiden koossa. Uusi hyönteistuholaki vaikuttaa myös metsäteiden suunnitteluun, sillä kesällä puut on saatava metsästä pois nopeasti”, Sulkava kertoo. Metsätien kunnostuksen kustannuksiin on mahdollisuus saada valtion tukea, jolloin kustannukset ovat yksityiselle metsänomistajalle kohtuullisia. ”Suunnittelun kustannusten lisäksi tien perusparannuksen kustannus on tiemetriä kohden 10 euron molemmin puolin. Kun mukaan lasketaan tiehankkeelle saatava julkinen tuki ja verovähennysoikeus metsäverotuksessa, jää lopulliseksi kustannukseksi 3–4 euroa tiemetrille.” ”Investointi metsätiehen paitsi helpottaa töiden toteuttamista niin myös lisää metsän taloudellista arvoa. Puukaupan aikaan leimikon kiinnostavuus kasvaa. Samoin koko kiinteistön arvo nousee. Metsänhoitotyöt tehostuvat, kun esimerkiksi taimet voidaan ajaa lähemmäksi istutusalaa”, Jari Sulkava kuvailee. KAIPAAKO METSÄTIESI KUNNOSTUSTA? Kun metsätien kunto alkaa heiketä, tutki riittääkö ylläpitohuolto vai tarvitaanko tien perusparannus. Ylläpitoon sisältyy tienvarsivesakon raivaus, tien lanaus ja soratai murskekerroksen tuominen. Selvitä yhdessä metsäasiakasvastaavasi kanssa, onko tien peruskorjaus oikeutettu kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen Kemera-tukeen. Tukea voi saada yli 20 vuotta vanhalle metsätielle, jolla yli 40 prosenttia liikenteestä on metsätalouden ajoa. Tuki kattaa hankkeen suunnittelukulut kokonaan ja 40–60 prosenttia toteutuskustannuksista. “TÄRKEINTÄ ON PITÄÄ OLEMASSA OLEVA TIEVERKOSTO KUNNOSSA.” JARI SULKAVA TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: JARI SULKAVA Tammelassa UPM:n mailla kulkeva metsätie perusparannettiin keväällä. Nyt kuivatus, kantavuus ja muoto ovat kunnossa.
  • ”SEN TÄMÄ TYÖ TEKEE, ETTÄ KOTIIN MENNESSÄ EI KAIPAA ÄÄNTÄ. HILJAISUUTTA VAIN JA SUIHKUN.” METSURI JUKKA HAPULAHTI, UPM 34 METSÄN HENKI 2/14
  • TAIMIKONHOITAJA JUKKA HAPULAHTI VARMISTAA TYÖLLÄÄN, ETTÄ UUDELLAMAALLA SIJAITSEVAN HIISKULAN TILAN KUUSENTAIMET SAAVAT TARPEEKSI ELINTILAA, AURINKOA JA VETTÄ. SAHA LAULAA JA TAIMIKKO KASVAA PÖRRIÄISET KAAHAILEVAT ALKUKESÄN lämmössä. Metsä tuoksuu vastapuhjenneille kukille ja meheville kuusenkerkille. Niistä ei tosin metsuri pääse työtä tehdessään nauttimaan, sillä turvavarusteet, kypärä, kuulosuojaimet ja raivaussahan pärinä sulkevat ympäristön tehokkaasti. UPM Silvestan metsuri Jukka Hapulahdella soi kuulokkeissa useimmiten Radio Suomi. Pitkän linjan metsurin ei tarvitse enää työn rutiineja miettiä. Hommat tulevat tehdyiksi kuin itsestään. ”Sen tämä työ tekee, että kotiin mennessä ei kaipaa ääntä. Hiljaisuutta vain ja suihkun.” Hapulahti riisuu raivaussahan valjaat yltään ja istahtaa tienpenkalle tauolle. ”Aamupuuron voimilla pärjää aika pitkälle päivään. Pullollinen mehua ja banaani auttavat jaksamaan ainakin tämän leimikonpläntin loppuun.” Palanpainikkeeksi Hapulahti kaataa vielä termospullosta kupillisen kahvia. Metsurin lisäksi tauolla tankataan raivaussaha. Siinä samalla on hyvä teroitella sahan terää. ”Vähän tuosta kannattaa viilalla sipaista. Kun tarpeeksi usein teroittaa TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVA: MIKA RANTA METSÄN HENKI 2/14 35 vähän, ei pääse saha koskaan tylsäksi asti vaan pysyy aina hyvänä.” Työ tekijäänsä on opettanut. Hapulahdella ei ole metsäalan peruskoulutusta, mutta työnantaja on kouluttanut miestä vuosien varrella paljon, merkittävimpänä metsämestarin erikoisammattitutkinto. ”Työhistoriani alkoi vuonna 1979, kun menin metsuriksi Kytäjän Kartanoon Hyvinkäälle. Tilipussit tuotiin vielä silloin metsään, niin sanotusti kannolle. Vaikka työnantajan nimi on vuosien saatossa muuttunut, työsuhteeni on jatkunut jo 35 vuotta.” TYÖPAIKKANA METSÄ: Katso video Jukka Hapulahden taimikonhoitotyöstä, mukana myös kypäräkamera ja lintuperpektiivi! http://bit.ly/1iSZlfr KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen video linkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
  • Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi? Katso myytävät metsätilat www.bonvesta.? LÄHIPALVELUA METSÄSI HYVÄKSI Tiesitkö, että apu on lähellä, kun metsäsi sitä kaipaa? UPM Metsä tarjoaa sinulle yli 200 asiantuntijan voimin palvelut metsänomistuksen ja metsänkierron kaikkiin vaiheisiin. Autamme sinua huolehtimaan metsäomaisuutesi tuotosta ja hyvinvoinnista. Voit vapaasti valita asiointipaikkasi asuinkuntasi, metsäsi sijainnin tai sen mukaan, missä satut juuri nyt olemaan. Löydät meidät helpoiten älypuhelimellasi osoitteesta metsämobiili.? Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.?/? tai soita numeroon 020 416 121. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ UPM METSÄ