• Metsänomistaja voi itse vaikuttaa sijoituksensa tuottoon paljon puun myyntihintaa enemmän. s. 14 HOIDETTU METSÄ ON TUOTTOISA SIJOITUS w w w .m et sä m a a ilm a .? YHTEISMETSÄ VÄHENTÄÄ VAIVAA JA HUOLTA S . 30 LÄHIPUUTA MÄNTYHARJULTA PELLOKSEN VANERITEHTAALLE S . 22 KEIHÄÄNHEITTO VAIHTUI METSÄTÖIHIN S . 34 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 2/2013
  • 2 METSÄN HENKI 2/13
  • METSÄN HENKI 2/13 3 UPM METSÄN JOROISTEN TAIMITARHALTA LÄHTEE TÄNÄKIN VUONNA LÄHES 20 MILJOONAA PUUNTAINTA YKSITYISTEN METSÄNOMISTAJIEN JA UPM:N OMIIN METSIIN. PIENISTÄ TAIMISTA KASVAA SUURI METSÄ VUONNA 1980 PERUSTETTU Joroisten taimitarha on maamme ainoa metsäteollisuuden omistama taimitarha. Se tuottaa metsänviljelyyn kotimaisia kuusen-, koivunja männyntaimia. Taimia toimitetaan etelärannikolta Kainuuseen koko istutuskauden ajan touko kuulta syyskuulle. ”Elävän materiaalin käsittely vaatii aina ihmisen kättä ja silmää. Käsityön leima taimien kasvatuksessa on vahva. Taimitarhalla yhdistyvät teollisen toiminnan ja vihreän metsän elementit. Metsäpuiden pienet taimet ovat alku monen uuden metsän synnylle. Taimitarha on osa prosessia, jossa uusiutuvaa luonnonvaraa, puuta, kasvatetaan ja hyödynnetään kestävästi”, maalailee taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Metsänuudistaminen on elintärkeä osa suunnitelmallista metsänhoitoa. Uudistamisella varmistetaan metsän hyvä tuotto ja elinvoima. Hyvä maanmuokkaus, onnistunut taimihuolto ja hyvä metsänviljelymateriaali yhdessä takaavat tuottavan taimikon. Lue lisää metsänuudistamisesta sivulta 26. Ja muista tilata taimet omaan metsääsi ajoissa oman metsäasiakasvastaavasi kautta. KUVA: TIMO IKÄHEIMONEN TEKSTI: NILLA HIETAMÄKI
  • 4 METSÄN HENKI 2/13 KESÄN PARHAAT MENOVINKIT LÖYDÄT UUTISSIVUILTA Retkelle Repovedelle, metsämatkalle Ruotsiin, metsänäyttelyyn Joensuuhun... 8 2/2013 KÄSISSÄSI ON UUDISTUNUT Metsän henki -lehti. Olemme raikastaneet lehden ulkoasua ja terävöittäneet sisältöä tavoitteenamme tehdä entistäkin parempaa lehteä. Lehden nimi Metsän henki kertoo siitä, että metsällä on taloudellisten arvojen lisäksi myös tunne-, monimuotoisuusja virkistysarvoja, ja että me UPM Metsällä teemme työtä metsäisten asioiden parissa paitsi viimeisimpään tietämykseen ja tekniikkaan nojautuen myös suurella sydämellä. Me haluamme kuunnella teidän, metsänomistajien toiveita ja antaa metsäisen asiantuntemuksemme teidän METSÄN HENKEÄ TOTEUTTAMASSA metsänne hyväksi. Iskulauseemme mukaisesti: Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. Metsän henki oli UPM:n taidekokoelmasta 2000-luvun alkupuolella kootun taidenäyttelyn nimi. Metsän henki on myös Yrjö Liipolan nais?guuria esittävän posliinitaideteoksen nimi vuodelta 1935. Metsän henki -lehden lisäksi meillä on monia muitakin viestintäkanavia, joita toivomme teidän käyttävän, esimerkiksi verkkopalvelumme UPM Metsämaailma ja sähköinen uutiskirje eMetsämaailma. NILLA HIETAMÄKI, päätoimittaja 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 20 PUUKAUPAN ETENEMINEN 29 KYSYMYS & VASTAUS 32 SOIDEN ENNALLISTAMINEN 33 HISTORIA – PAKKANEN 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: AKI PARVIAINEN Aki Parviainen pakuriteetauolla. 34 Yrjö Liipolan Metsän henki vuodelta 1935. Lisää metsätaidetta on esillä Amos Andersonin taidemuseossa. 12
  • PÄÄKIRJOITUS OLEMME TOTTUNEET SIIHEN, että metsäluonto on lähellä. Metsää on kaikkialla suurimpien kaupunkien lähialueita myöten. Metsissä on opittu liikkumaan ja totuttu tekemään metsiin liittyviä askareita. Pajupillejä on vuoltu, taimikoita vesottu ja marjoja poimittu, taimia istutettu ja halkoja tehty. Monella maatilalla myös hakkuut ovat olleet jokatalvista pihkantuoksuista puuhaa. NYT ELETÄÄN TÄSSÄKIN suhteessa muutosten aikaa. Aiemmin melko tutuille metsänhoidon ja metsätalouden asioille ja tekijöille on kasvavaa kysyntää. Metsänomistajien työkiireet, elämäntilanne, metsä perittynä tai ostettuna uutena omaisuuseränä ja entistä useammin myös asuinpaikan etäisyys metsän sijaintipaikkakunnasta ovat lisänneet tarvetta ostaa metsäpalveluita. Myös metsäasioissa on tapahtumassa muutoksia, jotka tuovat kirjoa metsänkäsittelyyn. Metsälain uudistusesitys antaa metsänomistajalle lisää mahdollisuuksia päättää metsissään tehtävistä toimenpiteistä. Jatkossakin nykyisen kaltaiset metsien käsittelymallit säilynevät valtamenetelminä. Niiden perusteet ovat edelleen kestävät. Vapaus ja uudet vaihtoehdot luovat rikkautta metsien käsittelyyn. Samalla metsäisen osaamisen vaatimustaso nousee, ja neuvonnan tarve lisääntyy. ME UPM:SSÄ KEHITÄMME jatkuvasti metsäpalveluitamme vastaamaan metsänomistajakunnan ja toimintaympäristön muuttuvia tarpeita. Olemme luoneet myös uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kustannuksia säästäviä ratkaisuja metsänhoitoja metsänparannustöihin. Yksittäisten metsänhoitotöiden rinnalla palveluvalikoimassamme voimistuvat kokonaiset toimenpideketjut kattavat palvelut, kuten puukauppa ja hakkuut sekä niitä seuraava metsän uudistaminen tai lannoitus. Koneellinen varhaisperkaus ja tuhkan hyötykäyttö tienrakennuksessa ovat esimerkkejä innovaatioista ja ratkaisuista, joita olemme vuosia yhtiön omissa metsissä testanneet ja jotka nyt tuomme metsänomistaja-asiakkaiden saataville. Tarjoamme neuvontaa ja kaikki metsätalouden palvelut metsänomistajan haluamassa laajuudessa. Helposti ja laadukkaasti. MUUTOSTEN KESKELLÄ YKSI asia on ennallaan. Tuottoisa ja virkistysarvoja tarjoava metsä ja puut tarvitsevat kehittyäkseen ihmisen apua: hakkuita ja metsänhoitoa. Niiden toteuttamisessa auttavat UPM:n metsäammattilaisten osaaminen sekä kattava puukauppaja metsäpalveluvalikoima. Ole meihin yhteydessä, niin räätälöidään Sinulle omia tavoitteitasi toteuttava metsäinen palvelukokonaisuus! Hyvää kesää! METSÄ TARVITSEE IHMISEN KÄTTÄ ”METSÄISEN OSAAMISEN VAATIMUSTASO NOUSEE, JA NEUVONNAN JA OPASTUKSEN TARVE LISÄÄNTYY.” PANU KÄRKKÄINEN metsäpalvelujohtaja UPM Metsäliiketoiminta
  • VI ÄR VANA vid att ha nära till skogsnavana vid skogsrelaterat arbete. Vi har täljt NU BLÅSER FÖRÄNDRINGENS vindar även i skogsarvar ganska bekant: skogsVI PÅ UPM TROTS ALLA FÖRÄNDRINGAR är det en SKOGEN BEHÖVER EN MÄNSKLIG HAND “STÖRRE FRIHET OCH NYA ALTERNATIV TORDE SKAPA VARIATIONSRIKEDOM I SKOGSHANTERINGEN.” PANU KÄRKKÄINEN skogsservicedirektör UPM Skogsverksamheten LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE
  • METSÄN HENKI 2/13 7 2/2013 HYVIN HOIDETTU METSÄ KASVAA KORKOA KOROLLE Ä Mistä metsänomistuksen taloudellinen hyöty syntyy? 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Nilla Hietamäki. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Matti Toivakainen. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 50 000. 16. vuosikerta. ISSN: 1798-8691. Kannen kuva: Shutterstock. Puuaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy syyskuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistajaasiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavansa. 14 METSÄNOMISTAJA PERTUNMAALTA Reijo ja Merja Nurmiselle oma metsä on tärkeä tulonlähde ja varma sijoitus. METSÄ 360° Metsänuudistamisessa pyritään jäljittelemään luonnollisia metsäpaloja. YHTEISMETSÄ ON VAIVATON Tuottava ja helppo tapa hoitaa metsäomaisuutta estää myös metsäalueiden pirstoutumista. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I
  • 8 METSÄN HENKI 2/13 SUOSITTU RETKEILYKOHDE Repoveden kansallispuisto Kouvolassa täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Repovesi valittiin viime vuonna Retkimessujen yleisöäänestyksessä vuoden retkikohteeksi, ja siellä käy vuosittain lähes 100 000 retkeilijää. Repoveden kansallispuisto ja siihen kuuluva Aarnikotkan metsä on perustettu UPM:n maille. UPM toimii myös puheenjohtajana Repoveden hoitokunnassa, jonka muita jäseniä ovat Metsähallitus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Repovedellä on suojelualueen perustamisen jälkeen panostettu myös luontoarvoihin. Alueen metsiin on lisätty luonnonmetsien piirteitä erilaisin ennallis tamistoimin. Repovesi oli yksi Metsähallituksen koor dinoiman EU:n Metsä Life -hankkeen kohteista Suomessa. www.repovesi.? REPOVESI 10 VUOTTA U U T I S E T KYMENLAAKSON HELMI Uusia suojelualueita Pohjois-Savoon UPM JA POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ovat sopineet suojelualueiden perustamisesta 356 hehtaarin metsäja suoalueille. Alueet sijaitsevat Pielavedellä, Keiteleellä ja Suonenjoella ja ne kuuluvat Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä soidenettä vanhojen metsien suojeluohjelmiin. Suojelukokonaisuuden suurin yksittäinen alue on Pielaveden Pangansuo. Monilla suojeltavilla kohteilla on myös merkittävää virkistysarvoa retkeilykohteina. Oletko jo tilannut eMetsämaailman? UPM METSÄN JULKAISEMAN sähköisen uutiskirjeen eMetsämaailman voi tilata kätevästi verkkopalvelustamme www.metsämaailma.?
  • METSÄN HENKI 2/13 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Anna palautetta uudistuneesta Metsän henki -lehdestä: www. metsä maailma.?/metsanhenki Palautetta antaneiden kesken arvomme Finlaysonin pyyhkeitä. Tule mukaan tapahtumiin Silva 2013 Metsänäyttely 7.–8.6. on maksuton tapahtuma metsästä ja maaseudusta kiinnostuneille. Näyttelyalue sijaitsee aivan Joensuun keskustassa. Tilaisuuteen odotetaan 25 000 kävijää. UPM Metsä ja UPM Bonvesta esittäytyvät näyttelyalueella sekä s/s Hurma -höyrylaivalla. Perjantaina 7.6. voi tutustua UPM:n Joensuun vaneritehtaan toimintaan opastetuilla tehdaskierroksilla. Metsämatka 5.–7.11.2013 Suosittu metsämatka suuntautuu Ruotsiin. Matkan järjestävät yhteistyössä UPM, OP-Pohjola, Atria Alkutuotanto ja Valtra. Tarkempaa tietoa tapahtumista saat UPM Metsän verkkopalvelusta www.metsämaailma.? ja UPM Metsän sähköisestä eMetsämaailma-uutiskirjeestä, jonka voit tilata samasta osoitteesta. Asiakastilaisuuksista lähetetään tietoa myös postitse ja ilmoitetaan paikallislehdissä. Tervetuloa mukaan tapahtumiin! Oletko käynyt Verlassa? Verla on Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitseva, 141-vuotias pahvitehdas, jossa on toiminut UPM:n ylläpitämä tehdasmuseo yli 40 vuotta. Verlan tehdasmiljöö on myös yksi Suomen seitsemästä UNESCO:n maailmanperintökohteesta. www.verla.? UUTTA KALUSTOA KONEELLISEEN ISTUTUKSEEN METSÄN KONEELLISEN ISTUTTAMISEN edellytykset parantuivat entisestään, kun Risutekniikka toi tänä keväänä markkinoille uuden istutuslaitteen tuotenimeltään TK200. Tuotenimi tulee istutuslaitteeseen kerralla ladattavasta taimimäärästä, noin 200 taimesta. Syksyllä 2012 FinnMETKo:ssa esitelty APC-istutuskone oli UPM:n ja Risutekniikan koneellisen istutuksen kehittämishankkeen ensimmäinen tulos, ja TK200 on jatkoa tälle kehitystyölle. TK200 hyödyntää osin samoja teknisiä ratkaisuja kuin APCistutuskone. Yhdessä nämä kaksi laitetta muodostavat jo koneelliseen istutukseen tuoteperheen. JA A N A RA N N A N PÄ Ä U PM Mikä on tämän lehden paras juttu? U PM
  • 10 METSÄN HENKI 2/13 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ RAHOITTI viime vuonna 1,6 miljoonalla eurolla hankkeita, jotka edistävät puun ja puupohjaisten tuotteiden menekkiä sekä metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Metsänomistajat voivat puukaupan yhteydessä maksaa Metsäsäätiölle vapaaehtoisen menekinedistämismaksun. UPM tilittää vastaavansuuruisen summan Metsäsäätiölle. Menekinedistämismaksuja kertyi 1,9 miljoonaa euroa vuoden 2012 aikana, ja niihin osallistuneiden yksityismetsien puukauppojen osuus oli noin 38 prosenttia puukauppojen lukumäärästä. Metsäsäätiö edisti metsäalan kouluja nuorisoyhteistyötä viime vuonna 320 000 eurolla. Metsäsäätiö on päärahoittaja muun muassa yläkoululaisten valtakunnallisessa Metsävisassa, jota myös UPM Metsä tukee kummin ominaisuudessa. Tänä vuonna Metsäsäätiö tukee muun muassa Bioenergia ja metsäsektorin innovatiiviset tuotteet -näyttelyn rakentamista metsämuseo Lustoon. Lisätietoja www.metsasaatio.? UPM PERUSTAA TUULI VOIMAN KEHITYSYHTIÖN UPM JA ELEMENT POWER perustavat yhteisen tuulivoiman kehitysyhtiön. Yhteisyrityksen tavoitteena on kartoittaa ja kehittää UPM:n parhaiten sopivia maa-alueita tuulivoimatuotantoon soveltuviksi. UPM omistaa Suomessa kaikkiaan noin 850 000 hehtaaria metsätalousmaata. Suomen Ilmastoja energiastrategian tavoitteena on, että vuonna 2020 sähkönkulutuksesta tuotetaan tuulivoimalla noin kuusi prosenttia. Sähkön tuotantotavoite on kuusi terawattituntia, joka edellyttää noin 2 500 megawattia asennettua kokonaistehoa. Tämä vastaa noin 900 turbiinia. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia lähes 300 megawatin verran. U U T I S E T METSÄSÄÄTIÖ TUKEE METSÄALAN HANKKEITA Kesätyöntekijät aloittivat UPM METSÄLLÄ AHKEROI tänä kesänä runsas joukko kesätyöntekijöitä eri tehtävissä eri puolilla Suomea. Metsätalousinsinööriksi opiskeleva Tommi Simonen on UPM Metsällä kesätöissä jo kolmatta kesää. Kaksi aiempaa kesää ovat kuluneet logistiikan parissa Kajaanissa, tuleva kesä metsäsuunnittelun parissa Raahessa tehden metsänhakkuuja hoitoesityksiä ja suorittaen laatumittauksia. ”Kesätyöt ovat vahvistaneet sen, että haluan tehdä töitä metsäalalla. Työ on monipuolista ja haastavaa ja työilmapiiri hyvä. Tältä kesältä odotan nimenomaan uusia haasteita.” v e t
  • METSÄN HENKI 2/13 11 Kiinnostaako metsätila tai rantatontti? Myynnissä olevat metsätilat ja rantatontit UPM Bonvestan uudistuneesta verkkopalvelusta www.bonvesta.?. Sieltä voit tilata myös uusista myyntikohteista kertovat Metsänvartijaja Rantavahti-uutiskirjeet. Rahoitusta UPM Bonvesta -metsätilan ostoon UPM Bonvesta -metsätilojen ostajat voivat nyt halutessaan saada rahoitusta metsätilan ostoon uuden UPM Bonvesta -metsätilalainan avulla, jossa yhteistyökumppanina on OPPohjola. Lisätietoa metsätilalainasta www.bonvesta.? Osallistu kilpailuun – voita rantatontti UPM Bonvestan Voita oma rantatontti -kilpailu on käynnissä koko kesän. Palkintovaihtoehtoja löytyy retkeilyja melontaharrastajalle, veneilijälle, kalastajalle, metsästäjälle, oman rauhan tavoittelijalle tai vaikka ilta-auringosta nauttivalle. Osallistu kilpailuun osoitteessa www.bonvesta.?/voitarantatontti Katso myös www.omarauha.? UPM ON VOITTANUT kestävän kehityksen biopolttoainepalkinnon uusien teknologiainnovaatioiden sarjassa Rotterdamissa World Biofuels Markets Congress & Exhibition -tapahtumassa, joka on Euroopan suurin biopolttoaineisiin keskittyvä tapahtuma. Palkinto myönnettiin UPM Biopolttoaineille uusiutuvan dieselin UPM BioVernon innovatiivisen tuotantoprosessin kehittämisestä. Tuotantoprosessi voitti merkittävän kansainvälisen palkinnon jo ennen tuotteen lanseeraamista markkinoille. UPM BioVerno on korkealuokkainen liikennekäyttöön tarkoitettu polttoaine, joka toimii erittäin hyvin uudenaikaisissa kulkuneuvoissa ja sopii nykyisiin polttoainejakelujärjestelmiin. Se vähentää autoilun kasvihuonekaasupäästöjä noin 80 % fossiilisin polttoaineisiin verrattuna. UPM BioVerno valmistetaan raakamäntyöljystä, joka on kemiallisen selluntuotannon tähde. UPM rakentaa parhaillaan biojalostamoa Kaukaan paperija sellutehtaalle Lappeenrantaan. Biojalostamo valmistaa noin 100 000 tonnia eli noin 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa biodieseliä vuodessa. Noin 150 miljoonan euron investointi on maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan investointi tällä alueella. Tehdas valmistuu vuonna 2014. UPM, VTT ja VV-Auto Group aloittavat kotimaisen uusiutuvan dieselin ensimmäiset koeajot liikenteessä toukokuussa 2013, ja ne kestävät usean kuukauden ajan. Polttoaineen jalostaa UPM, koeajoista vastaa VTT ja autot toimittaa VV-Auto Group. UPM BIOVERNO VOITTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN BIOPOLTTOAINE PALKINNON lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I
  • 12 METSÄN HENKI 2/13 ”ENSIMMÄINEN NELJÄNNES SUJUI odotustemme mukaisesti: kasvuliiketoiminnoissa myönteinen ja vakaa kehitys jatkui. Paperissa tehtiin ankarasti töitä haastavassa toimintaympäristössä,” kommentoi UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen vuoden ensimmäisen neljänneksen tulosta. ”Sellu-, Energia ja Tarraliiketoiminta loivat edelleen vahvan perustan kannattavuudelle. Myös Vanerija Sahaliiketoiminnan kannattavuus parani kustannustehokkuuden ja uudistettujen kaupallisten strategioiden ansiosta. Paperimarkkinoiden kehitys oli odotetusti haastavaa. Markkinarealiteetit ovat tällä hetkellä ankarat, eivätkä tehdyt säästöt riittäneet kompensoimaan heikentyneen markkinatilanteen vaikutuksia. Taloudellinen paine on johtanut – ja uskoaksemme johtaa myös jatkossa – rakenteellisiin muutoksiin, jotka ovat tärkeitä koko teollisuudelle”, Pesonen sanoo. Euroopan talouskasvu on vuoden 2013 alkupuolella pysynyt alhaisena. Tämä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti uksien odotetaan kehittyvän suotuisammin, mikä tukee globaaleja selluja tarramateriaalimarkkinoita, paperimarkkinoita Aasiassa sekä puutuotteiden markkinoita Euroopan ulkopuolella. UPM:n liiketoiminnoista ja niiden näkymistä voit lukea lisää konsernin nettisivuilta www.upm.? Tuoretta puukauppa-asiaa löydät metsänomistajaverkkopalvelustamme www.metsämaailma.? UPM:N SELLU, ENERGIA JA TARRA TEKIVÄT HYVÄÄ TULOSTA Metsävisatietäjiä palkittiin UPM METSÄN EDUSTAJAT ovat käyneet kevään aikana jakamassa Metsävisapalkinnot omien, 120 kummikoulunsa oppilaille. Metsävisa on valtakunnallinen, vuotuinen metsäaiheinen yläkoululaisten metsäaiheinen tietovisa. METSÄRETKI-TAIDENÄYTTELY AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEOSSA AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEOSSA on avoinna Metsäretki-taidenäyttely, joka on suunnattu erityisesti lapsille ja lapsiperheille. Hankkeen takana on Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistys, jonka yhtenä perustakokoelmista on otettu teoksia mukaan näyttelyyn. Näyttelyyn liittyy työpajoja lapsille. Näyttely on avoinna 24.2.2014 saakka. www.amosanderson.? UPM:n metsäasiakasneuvottelija Maarit Koistinen (oikealla) palkitsi Pirkkalan yläkoulun Metsävisa-voittajan Fanni Suomen. Vasemmalla koulun biologian ja maantiedon opettaja Leena Mätäsniemi. U U T I S E T UPM:n metsäasiakasneuvotteS H U TT ER S TO C K Albert Edelfelt, 1886, Sukkaa kutova tyttö
  • METSÄN HENKI 2/13 13 Sain noin kolme vuotta sitten metsätilan lahjoituksena, jossa lahjan antajan käyttämättä ollut metsävähennys siirtyi minun käyttööni. Tein puun myyntejä vuonna 2011, mutta en huomannut silloin tehdä puun myyntituloista metsävähennystä metsäverotuksessani. Voinko vielä vaatia vuoden 2011 metsätalouden verotukseen metsävähen nyksen? KALVILA: Vaikka verovuoden 2011 verotus päättyi vuoden 2012 lokakuun lopussa, teillä on oikeus esittää metsävähennystä koskeva vaatimus vielä säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeen. KHO on 10.12.2010 antanut asiassa ennakkoratkaisun. Muutosta haetaan kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakuaika on viisi vuotta verotuksen toimittamisvuoden päättymisestä. Kun verovuoden 2011 verotusvuosi oli 2012, valitusaika päättyy vuoden 2017 lopussa. Olen tehnyt muutama kuukausi sitten omistamaltani metsätilalta noin neljästä hehtaarista uudistushakkuuta metsänhakkuusopimuksen UPM:n kanssa ja olisin nyt kiinnostunut liittämään tämän metsätilan UPM Yhteismetsään. Miten metsätilalla oleva keskeneräinen hakkuusopimus käsitellään yhteismetsään liittymistilanteessa? KALVILA: Yhteismetsään liitettävään alueeseen kohdistuvat erityiset oikeudet, kuten metsänhakkuuoikeus, selvitetään liittymissopimusta tehtäessä. Liitettävän alueen puuston arvoa määritettäessä ei oteta huomioon sellaista puustoa, johon kohdistuu metsänhakkuuoikeus eikä keskeneräinen hakkuusopimus estä liittymisjärjestelyjä. Metsänhakkuusopimuksenne jää siis rasittamaan yhteismetsän aluetta ja hakkuusopimuksesta kertyvä kauppahinta suoritetaan teille kauppaehtojen mukaisesti. Kuolinpesän varoihin kuuluu noin 70 hehtaarin puhdas metsäkiinteistö, jonka lainhuuto on vainajan nimissä. Muu kuolinpesän omaisuus on jaettu jo aiemmin. Meitä on kuolinpesän osakkaina kolme sisarusta ja kuolleen veljemme kaksi lasta. Emme ole onnistuneet tekemään perinnönjakoratkaisua metsätilasta. Kukaan osakkaista ei ole valmis lunastamaan tilaa emmekä halua pirstoa sitä. Voiko kuolinpesän metsäkiinteistön liittää yhteismetsään ja jakaa sitten perinnönjaossa yhteismetsäosuuksia? HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä KALVILA: Kyllä voi. Alueen liittämistä koskevan sopimuksen osapuolina ovat silloin yhteismetsä ja kuolinpesän osakkaat. Liitettäessä kiinteistön alue yhteismetsään, kiinteistö saa alueensa arvoa vastaavan määrän yhteismetsän osuuksia. Yhteismetsäosuudet merkitään kiinteistötietojärjestelmässä kuolinpesän kiinteistölle liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen rekisteröinnin yhteydessä. Kyseessä on silloin ns. haamukiinteistö, kun kiinteistöllä ei ole omia tiluksia, vaan ainoastaan osuudet yhteismetsään. Tällöin kiinteistön taloudellinen arvo muodostuu yhteismetsäosuuksista. Perinnönjaossa voidaan yhteismetsäosuudet jakaa perillisten kesken perintöosuuksienne suhteessa ja kunkin perinnönsaajan yhteismetsäosuuksista muodostaa hänelle oma kiinteistö. Kunkin perinnönsaajan osakkuusasema yhteismetsään ja oikeus yhteismetsän osakkailleen jakamaan tuloon välittyy hänen kiinteistöomistuksen ja sillä olevien yhteismetsäosuuksien kautta. Osuuksien tilaksi muodostamiseen sovelletaan lohkomista koskevia säännöksiä. Äitini on kärsinyt vaikeasta sairaudesta ja hän joutui pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Laitoshoidon maksun määräämistä varten pyydettiin selvitys perhetilanteesta ja tuloista. Tässä kysyttiin myös onko hänellä metsää. Miten metsätulot vaikuttavat maksuihin? KALVILA: Sosiaalija terveydenhuollon maksulainsäädännön perusteella on tietyissä tilanteissa mahdollista määrätä palvelun käyttäjälle maksukyvyn mukainen asiakasmaksu, joka ottaa huomioon hänen tulonsa. Metsätulo otetaan kuitenkin huomioon laskennallisena – riippumatta puun myynneistä. Tällöin metsätulona otetaan huomioon metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettorahaarvon erotuksen suuruinen. Tuotto määritellään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain nojalla. LA K I & A S IA N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1
  • 14 METSÄN HENKI 2/13 TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH PUUKUVAT: PETRI JUNTUNEN KANNATTAVAA PUUKAUPPAA PALLON YMPÄRI MARKKINAHINNALLA ON PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ HYVIN VÄHÄN VAIKUTUSTA METSÄSTÄ SAATUUN TUOTTOON. uukauppa nivoo kiehtovalla tavalla yhteen globaalin ja paikallisen; maailmantalouden ja kotitalouden. Tieto siitä, että Guangzhoun laitamille rakennetaan uusi 20 pilvenpiirtäjän toimistokeskittymä tuskin ylittää taloustoimituksen uutiskynnystä yhdessäkään suomalaisessa päivälehdessä. Mitä merkitystä asialla voisi olla lehteään aamukahvin ääressä selailevalle helsinkiläiselle IT-projektipäällikölle, joka omistaa 10 hehtaaria perintönä saatua metsää Kainuun lähistöllä? Paljonkin, ainakin mikäli pilvenpiirtäjäprojektin shanghailaisella pääurakoitsijalla sattuu samalla hetkellä olemaan ongelma. Hänen rakentajansa tarvitsevat laivalastillisen koivuvaneria, mutta kaavailtu toimitus kotimaiselta tuottajalta on viivästynyt Koillis-Kiinaa äskettäin ravistelleen maanjäristyksen vuoksi. Jos kysyntä ja tarjonta kohtaavat, raaka-aineet voisi mainiosti tuoda kauempaakin… vaikka Suomesta. Mutta kohtaavatko ne?
  • METSÄN HENKI 2/13 15 YHTEISTÄ ETUA ETSIMÄSSÄ Puukaupan toimitusketju voi todellakin ulottua pohjoissuomalaisesta mäntymetsästä maapallon toiselle puolelle asti. Ketjun muotoutumisessa on kuitenkin olennaista, että kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. ”Pallo on käynyt pieneksi”, toteaa UPM:n Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala. ”Nykyisessä online-yhteiskunnassamme tieto tavoittaa alta aikayksikön, ja tapahtumilla on globaaleja heijastusvaikutuksia. Tilaisuudet tulevat ja menevät, ja maailmalta tuleviin signaaleihin on pystyttävä vastaamaan nopeasti.” Puuta hankkiville ja jalostaville teollisuusyrityksille tämä tarkoittaa, että niillä pitää olla riittävät raaka-ainereservit, joilla kysynnän piikkeihin voidaan reagoida. ”Haluamme toimittaa teollisuuden käyttöön mahdollisimman paljon suomalaista puuta, joka on laadultaan tuttua ja turvallista, ja kotimaisen lähilogistiikkamme piirissä. Tällä hetkellä metsiemme hyödyntämisaste ei kuitenkaan ole suinkaan paras mahdollinen, sillä ainespuun vuotuisia hakkuita suomalaisissa yksityismetsissä voitaisiin kestävästi kasvattaa 10–15 miljoonalla kuutiometrillä”, Rajala kertoo. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo on yhtä mieltä. ”Metsäteollisuudella olisi tällä hetkellä puulle enemmän kysyntää kuin sitä pystytään kotimaasta toimittamaan. Pullonkauloja syntyy, mikäli markkinat eivät toimi joustavasti. Jos raakaaineen markkinahinnan vaihtelut saavat aikaan joustoa kauppahinnan sijasta tuotannossa, on riskinä rakenteellinen kilpailukyvyttömyys, joka ennen pitkää siirtää kotimaista tuotantokapasiteettia kilpailijamaihin.” Keskustelussa alati kummittelevana peikkona on siis pelko siitä, että kotimaiset puuntuottajat eivät pysty järjestämään teollisuudelle tarpeeksi raaka-ainetta silloin kun sitä tarvitaan. Jokainen, joka on matkustanut lentoPekka Rajala Tomi Salo
  • 16 METSÄN HENKI 2/13 koneella Helsingistä Ouluun tajuaa, että Suomessa puuta riittää. Mistä sitten kiikastaa? MYYDÄKÖ VAIKO EIKÖ? Palataan hetkeksi aamukahvia juovaan stadilaiseen projektipäällikköömme. Hän on viime aikoina pohtinut, pitäisikö se vaarin metsäpalsta vihdoinkin hakkauttaa. Lisätuloille olisi käyttöä pankkitilillä, mutta onko tämä paras aika myydä? Puoli vuotta sitten koivutukista maksettava kantohinta oli 5 % parempi. Ehkä kannattaisi sittenkin odottaa… Metsän omistaminen on taloudellinen sijoitus, ja alakoululainenkin ymmärtää menestyksekkään sijoitustoiminnan ensimmäisen säännön: Myy silloin kun markkinahinta on hyvä. Paitsi että metsä on poikkeus, joka kumoaa säännön. Metsänomistuksen suuri julkinen salaisuus on nimittäin se, että markkinahinnalla on pitkällä aikavälillä hyvin vähän vaikutusta metsästä saatuun tuottoon. Siis hetkinen. Ettäkö myyntiajankohdalla ei olisi merkitystä? Mistä metsänomistuksen taloudellinen hyöty sitten tulee? ”Puun myyntipäätöksissä tuijotetaan helposti liikaa senhetkiseen kantohintaan. Hinnat heilahtelevat markkinoiden mukaan noin 10 % suuntaan tai toiseen. Moninkertaisesti suurempi merkitys metsänomistajan saamalle tuotolle on sillä, miten metsää hoidetaan”, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. PTT:n tietojen mukaan kotimaisten talousmetsien kasvu on keskimäärin 2 % vuodessa. ”Tämä on kuitenkin nimenomaan keskiarvo”, Holm huomauttaa. ”Monilla metsänomistajilla metsän tuotto voi olla 4 %, mutta aivan yhtä hyvin se saattaa olla %, jos metsä jätetään hoitamatta.” Asian luonne valkenee, kun ymmärtää, että metsä kasvaa korkoa korolle – ja tuon koron määrä riippuu siitä, miten nopeasti haluttu, arvokas ainespuu pääsee kasvamaan. Metsänomistaja pääsee itse vaikuttamaan sijoituksensa korkoon. Sijoittaisitko mieluummin 10 000 € viideksikymmeneksi vuodeksi tilille, joka kasvaa korkoa 4 %, 1 % – vai %? Tähän korkokertymään verrattuna puun markkinahinnan heilahteluiden osuus sijoituksen lopullisesta tuotosta on hyvin vähäinen. KONE KÄYNTIIN Yhä harvempi suomalainen asuu enää metsän äärellä, joten jopa aiheeseen liittyvä termistö voi tuntua vieraalta. Ehkäpä metsää kannattaakin yrittää hahmottaa ja mitata ennemmin euroina kuin motteina tai muina perinteisinä suureina. ”Metsää voi ajatella tuotantokoneistona. Pitkän aikavälin metsänhoidolliset linjaukset ovat tämän koneiston kehittämistä, kun taas lyhyen aikavälin toimenpiteet kuten myyntipäätökset ja hakkuiden ajoitukset ovat taitoa käyttää koneistoa parhaalla mahdollisella tavalla”, kiteyttää Liiketaloudellisen metsäekonomian professori Lauri Valsta Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta. Sekä pitkän että lyhyen tähtäimen suunnitteluun löytyy nykyään myös ohjelmistoja simulaatiotyökaluja, joilla metsän tuottoa, elinkaaren ajoittumista ja erilaisten hoitotoimenpiteiden vaikutusta pystytään mallintamaan varsin tarkasti. Työkalujen käytössä on kuitenkin tärkeää, että lähtötietoina on riittävän ”PUUN MYYNTIPÄÄTÖKSISSÄ TUIJOTETAAN HELPOSTI LIIKAA SENHETKISEEN KANTOHINTAAN.” PASI HOLM Pasi Holm Lauri Valsta
  • METSÄN HENKI 2/13 17 paremmin se palvelee koko kansantaloutta”, Metsäteollisuus ry:n Tomi Salo sanoo. AMMATTILAISET AUTTAVAT Salon mukaan metsänomistajan kannattaa pohtia, haluaako tehdä kaiken itse – vai päästä suosiolla helpommalla. ”Harva metsänomistaja osaa hoitaa metsäänsä paremmin kuin ammattilaiset. Metsänomistajien yhteistyösuhteet alan palveluyritysten kanssa ovat perinteisesti olleet hyvin pitkäaikaisia. Tämä kertoo ennen kaikkea molemminpuolisesta luottamuksesta.” Jokainen puukauppa on väistämättä kompromissi. Ammattimaisen puukauppakumppanin kanssa toimiminen antaa kuitenkin varmuuden paitsi siitä, että sopimus vastaa senhetkistä markkinatilannetta, myös siitä, että metsälle tehdään oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet, joilla saadaan paras tuotto pitkällä aikavälillä. UPM:n Pekka Rajala korostaa, että metsänomistamisen ei tarvitse olla vaikeaa. ”Suuri ja luotettava puukauppakumppani voi tarjota metsänomistajalle kaikki tarvittavat työkalut ja tietotaidon. Metsäpalvelusopimuksen myötä metsän omistaminen ja puukauppojen teko voi parhaillaan olla paitsi tuottoisaa, myös erittäin helppoa. Välttämättä ei tarvitse tehdä muuta kuin seurata saldon kasvua pankkitilillä.” AJANKOHTAISET PUUMARKKINATIEDOT, tarkempaa tietoa palveluistamme sekä metsälaskurin, jolla voit arvioida parhaan hakkuuajankohdan, löydät täältä: www.metsämaailma.?. TARVITTAESSA TAVOITAT YHTEYSHENKILÖSI myös puhelimitse numerosta 020 416 121. tarkat tiedot metsälöstä. ”Keskiarvotiedoilla ei välttämättä pääse kovin pitkälle, koska ne voivat johtaa laskelmia harhaan mikäli ne eivät vastaakaan todellisia runkotietoja”, Valsta toteaa. STRESSITÖNTÄ METSÄNOMISTUSTA Metsänomistajalle näkökulman muutos voi olla vapauttavaa. ”Useimmat metsänomistajat tiedostavat, että metsää pitää hoitaa ja harventaa, ja metsän elinkaari ymmärretään vähintään kahden sukupolven yhteisenä projektina. Arjen taloudellisissa paineissa puun myyntipäätöksiä jäädään kuitenkin usein miettimään liikaa senhetkisen kantohinnan perusteella. Kun ymmärtää, että paljon suurempi merkitys on hyvällä metsänhoidolla, se myös tekee metsänomistamisesta stressittömämpää”, sanoo PTT:n Pasi Holm. Myös puun ostajat ovat ottaneet huomioon metsänomistajien ymmärrettävän huolen siitä, miten hintavaihtelut vaikuttavat puukaupan tulokseen. ”Pystymme tarjoamaan kanssamme kumppanuussopimuksen tehneille metsäpalveluasiakkaillemme hintatakuun, jonka myötä metsäänsä vuoden ensimmäisellä puoliskolla myyvät metsänomistajat saavat hyvitystä, mikäli puun markkinahinta loppuvuonna nousee”, kertoo UPM:n Pekka Rajala. Metsänomistajan ja teollisuuden intressit ovat siis loppujen lopuksi hyvinkin yhteneväiset: Sujuva, kaikkia osapuolia hyödyttävä puukauppa tukee koko maan taloutta. Toisaalta metsänomistajalla tulisi myös olla realistiset odotukset kantohinnan suhteen. ”Viime vuonna yksityisille metsänomistajille kotiutettiin puolitoista miljardia euroa puukaupan kantorahatuloa. Mikäli teollisuus ja metsänomistajat eivät pysty yhdessä tarjoamaan kilpailukykyistä raakaainetuotantoa maailmanmarkkinoille, tämä tuotto valuu väistämättä muualle. Mitä ammattimaisemmin ja säännöllisemmin maamme metsiä hoidetaan, sitä PUUKAUPAN TUOTON MUODOSTUMINEN 20-VUOTIAS METSÄ 60-VUOTIAS METSÄ TUOTTO HOITAMATON METSÄ KASVU 1 % VUODESSA HOIDETTU METSÄ KASVU 4 % VUODESSA MARKKINA HINNAN HEILAHTELUIDEN VAIKUTUS +/–10 % PUUKAUPAN KANTORAHATULO Hyvin hoidettu metsä takaa korkeamman kantorahatulon puukaupassa. ”VÄLTTÄMÄTTÄ EI TARVITSE TEHDÄ MUUTA KUIN SEURATA SALDON KASVUA PANKKITILILLÄ.” PEKKA RAJALA
  • PUUKAUPAN SANASTOA AINESPUU Kaupalliset vaatimukset täyttävä puutavara, jota käytetään saha-, vaneri-, paperitai selluteollisuuden raaka-aineeksi. AVOHAKKUU Uudistushakkuutapa, jossa hakataan metsikön kaikki puut lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita tai -puuryhmiä. ENERGIAPUU Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitettua puuta tai puuainesta. ENSIHARVENNUS Nuoressa harvennusmetsässä tehtävä ensimmäinen hakkuu, tehdään yleensä kun metsä on 20–40 vuotta vanhaa. ERIKOISPUU Puulajin, teknisen laadun tai muun ominaisuutensa perusteella erikoiskäyttöön soveltuva puutavara, josta maksetaan tavallista parempaa hintaa. HAKKUUKERTYMÄ Hakkuussa metsästä tietyltä alueelta poistettava puutavaran määrä. HANKINTAKAUPPA Puukaupan muoto, jossa metsänomistaja toimittaa puut valmiina puutavarana tienvarteen. HARVENNUSHAKKUU Hakkuu, jossa puita poistamalla annetaan kasvutilaa metsikön parhaille puille. Tehdään tavallisesti 2–3 kertaa ennen uudistushakkuuta. KANTOHINTA Puun hinta metsässä kuutiota kohti puutavaralajeittain pystykaupassa eli se hinta, minkä ostaja maksaa puusta myyjälle. Ostaja huolehtii kustannuksellaan puunkorjuusta. METSÄLÖSI HOITAMISEEN EI EHKÄ PALJON SANOJA TARVITA, MUTTA SAATTAA NÄISTÄ SILTI OLLA APUA. KIINTOKUUTIOMETRI Puutavaran kuorellisen määrän mittayksikkö, sisältää vain kiinteää puuta. KORJUUAIKA Pystykaupassa aika, jonka kuluessa ostajalla on oikeus ja velvollisuus hakata puut myyjän metsästä. Useimmiten kaksi vuotta. KUITUPUU Pienikokoinen puutavara, jota käytetään selluloosan ja paperin raaka-aineena. METSÄLÖ Metsänomistusyksikkö, jolla tarkoitetaan yhteen tilaan kuuluvia metsiä. METSÄNHOITOYHDISTYS Metsänomistajien lakisääteinen alueellinen yhteenliittymä. Valmisteltavana on parhaillaan metsänhoitoyhdistyslaki, jonka myötä metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen olisi vapaaehtoista vuoden 2015 alusta. PYSTYKAUPPA Puukaupan muoto, jossa metsänomistaja myy ostajalle, esimerkiksi UPM:lle, oikeuden korjata puut sovitulla tavalla. SIEMENPUUHAKKUU Luontaiseen uudistamiseen tähtäävä männiköiden ja koivikoiden uudistushakkuu, jossa jätetään yleensä 40–100 siemenpuuta hehtaarille. TAIMIKON PERKAUS Hoitotyö, jossa poistetaan havupuuntaimikosta sitä haittaava liika lehtipuusto ja harvennetaan taimet sopivaan kasvatustiheyteen. UUDISTUSHAKKUU Metsän hakkuutapa, jonka tarkoituksena on uuden puusukupolven tuottaminen. Tavallisimmat uudistushakkuut ovat avohakkuu ja siemenpuuhakkuu. VALTAKIRJAKAUPPA Puukaupan muoto, jossa metsänhoitoyhdistys hoitaa valtakirjalla puukaupan asiakkaan puolesta. YHTEISMETSÄ Kiinteistöille kuuluva yhteinen metsäalue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. 18 METSÄN HENKI 2/13
  • METSÄN HENKI 2/13 19 V IE RA S K Y N Ä A K I A R K IO M A A KUN NYKYINEN METSÄLAKI astui vuonna 1997 voimaan, oli se sisällöltään osin mullistava ja vanhoja rakenteita ravisteleva. Ensimmäistä kertaa metsäntuotannolliseen lainsäädäntöön sisällytettiin luonnonsuojelullisia tavoitteita. Taustalla oli biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, jonka keskeinen tavoite on sisällyttää monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö yhteiskunnan kaikenlaiseen toimintaan. Siis myös talousmetsien hoitoon. METSÄLAKI ON VIENYT talousmetsien luonnonhoitoa eteenpäin. Samalla asenneilmapiiri metsänomistajien keskuudessa on muuttunut suojelumyönteiseksi. Jos metsä täyttää METSO-kriteerit, omistajat halukkaasti säästävät metsän jälkipolville ja tekevät sopimuksen metsänsuojelusta. MYÖS METSÄVIRANOMAISET OVAT ottaneet suojelutavoitteet vakavasti. Pohjois-Karjalan metsäkeskus on vuosia kartoittanut alueensa petolintujen pesiä ja esittänyt metsänomistajille pesämetsien säästämistä hakkuissa. Lähes kaikki omistajat ovat halunneet suojella pesät, ja oman metsän luontoarvoista ollaan oltu aidosti ylpeitä. Ongelmana ei ole ollut suojeluhalun puute vaan tiedon puute. Vastaavia hankkeita on meneillään myös muualla maassa, ja lisätietoja kannatta kysyä oman alueen metsäkeskuksesta. METSÄLAISTA JA MUUN lainsäädännön kehittymisestä huolimatta on selvää, ettei Suomen ja EU:n tavoitetta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä saavuteta nykykeinoilla. Alun perin tavoite piti saavuttaa jo vuoteen 2010 mennessä, mutta siinä ei onnistuttu. Uusi määräaika on asetettu vuoteen 2020. Jokainen metsänomistaja voi kuitenkin auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Jättämällä metsiin lahopuita, säästämällä pesäpuuryhmiä ja pitämällä metsä peitteisenä autetaan suurta joukkoa vähentyneitä lajeja, kuten tikkoja ja kanalintuja. Samalla varmistetaan metsän monikäyttömahdollisuudet ja hyvät mustikkasadot. SERTIFIOIMALLA PUOLET SUOMESSA olevista metsistään luontojärjestöjen hyväksymällä FSC-standardilla, myös UPM on pyrkinyt suojelutavoitteisiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että talouskäytön ulkopuolelle. METSÄLAIN UUDISTAMINEN ON meneillään. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vaatii suojelun vahvempaa sisällyttämistä uuteen metsälakiin. Kansalaiset ovat siihen valmiita ja niin tulee olla muidenkin metsäalan toimijoiden. AKI ARKIOMAA toiminnanjohtaja BirdLife Suomi ry METSÄLAKI ON MYÖS SUOJELULAKI “METSÄLAKI ON VIENYT TALOUSMETSIEN LUONNONHOITOA ETEENPÄIN.”
  • 20 METSÄN HENKI 2/13 PUUKAUPAN VAIHEET JOKO METSÄSSÄSI ON PUUKAUPAN AIKA? HAKKUUT OVAT OSA HYVÄÄ METSÄNHOITOA, JOLLA VARMISTETAAN METSIEN TUOTTO MYÖS TULEVAISUUDESSA. OIKEA-AIKAISET, SUUNNITELMALLISET TOIMENPITEET johtavat taloudellisesti parhaaseen lopputulokseen. Puukauppa on hyvä aloittaa hakkuutarpeiden kartoituksella UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa. YHTEYDENOTTO UPM METSÄASIAKASVASTAAVAAN UPM:llä on tiheä ja osaava asiantuntijaverkosto, jolta saat avun kaikkiin metsääsi liittyviin kysymyksiin. Voit valita metsäasiakasvastaavasi joko metsäsi sijaintipaikkakunnasta tai asuinpaikaltasi. Yhteystiedot löydät helposti verkkopalvelustamme www.metsämaailma.? tai soittamalla numeroon 0204 16121. METSÄKÄYNTI Metsäasiakasvastaavan kanssa sovitaan metsäkäynti, jonka yhteydessä kartoitetaan metsän hakkuuja hoitotarpeet. Metsänomistajan näkemys metsänsä tavoitetilasta on aina metsässä tapahtuvien toimenpiteiden lähtökohtana. Mukaan on hyvä ottaa mahdollinen metsäsuunnitelma, mutta sitä ilmankin puukaupassa päästään hyvään alkuun. 2 PUUKAUPAN VEROT Metsänhakkuusopimuksessa ilmoitetut hinnat ovat arvonlisäverottomia hintoja. Arvonlisäverovelvolliselle metsänomistajalle ostaja maksaa kauppasumman päälle arvonlisäveroa 24 %. Ostaja suorittaa ennakonpidätyksen, joka on pystykaupassa 20 % arvonlisäverottomasta kauppahinnasta. Loput pääomatulon verosta metsänomistaja maksaa suoraan verottajalle. UPM lähettää verottajalle tiedot maksuista ja pidätyksistä. Metsänomistaja ilmoittaa puukauppaan liittyvän arvonlisäveron kausiveroilmoituksella. PUUKAUPAN MAKSUT maksu maksetaan kaupan solmimisen jälkeen kuukauden kuluessa kuukauden kuluessa loppumittauksesta teksti: PÄIVI MÄKI kuvitus: TERO HARSUNEN
  • METSÄN HENKI 2/13 21 HUOM! Puukauppaan liittyy erilaisia asiakirjoja, joiden teko hoituu helpoiten ja varmimmin metsäasiakasvastaavasi tekeminä. Esimerkiksi jan muilta omistajilta. tään 14 vuorokautta ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kaksi vuotta. OSTOJA MYYNTITARJOUS kasvastaava laatii ajankohtaiset toimenpide-ehdotukset ja laskelman puukauppatuloista. Ostotarjous on esitys puukaupasta, joka sisältää kuviokohtaiset hakkuuehdotukset hintoineen sekä mittaja laatuvaatimukset. Ostotarjous muuttuu sitovaksi metsänhakkuusopimuksella. 3 METSÄNHAKKUUSOPIMUS sovitaan kaikista puukauppaan liittyvistä toimenpiteistä. Sopimukseen kirjataan muun muassa lajeittain määräarviot ja hinnat 4 HAKKUUN JÄLKEEN Pystykaupoissa hakkuun ja metsäkuljetuksen päätyttyä suoritetaan loppumittaus. Siinä todetaan toteutuneet hakkuumäärät puutavaralajeittain sekä kaupan arvo. taustodistuksen hakkuuja lähikuljepuukauppatulot metsänomistajalle. 5 YHTEISTYÖSSÄ LUOTETTAVAN PUUNOSTAJAN KANSSA PUUKAUPPA ONNISTUU.
  • METSÄ, HOIDOSSA HYVÄSSÄ REIJO JA MERJA NURMISEN OMALLA TILALLA PERTUNMAALLA HYVIN HOIDETTUJEN METSIEN TUOTTO PALKITSEE AHKERUUDEN. LÄHIPUU HYÖDYNNETÄÄN MUUN MUASSA PELLOKSEN VANERITEHTAALLA. TEKSTI: SIRKKA-LIISA SALMELA KUVAT: VILLE KOKKOLA tosten tarpeet olivat kokolailla vaatimattomampia. Tänään UPM:n puunhankintaorganisaatio palvelee tehdasintegraatteja suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Puu hankitaan läheltä alueen omilta metsänomistajilta. HYVÄ SIJOITUS Reijo Nurminen ryhtyi hoitamaan kotitilaansa vuonna 1982. Sittemmin metsätiloja on hankittu muutamaan otteeseen lisää, metsää on nyt kaikkiaan reilut 120 hehtaaria. Ikäjakaumaltaan metsät ovat ihanteelliset: taimikot, ensiharvennusikäiset ja järeämmät metsät ovat tasapainossa. Valtalajina on kuusi, kuten Pertunmaan ja Mäntyharjun alueelle luonteenomaista on. ”Metsä on hyödyntämistä varten, tärkeä tulonlähde, turvallinen ja hyvä sijoitus”, Nurminen kiteyttää viitaten samalla siihen, miksi hoitamattoman metsälön katseleminenkin ottaa lujille. ”Metsää pitää hoitaa, harventaa kuin porkkanapenkkiä. Mitä taitavammin kirvestä käyttää, sitä enemmän metsä tuottaa.” P ertunmaan Hartolan kylässä mäen laella jo eläkeikään ehtinyt Vinskin Veto särpii verkkaisesti kaurojaan. Isäntä Reijo Nurminen päätti suoda hevoselleen lokoisat eläkepäivät, vaikkei Vinskistä ravuriksi saati metsätöihin ollutkaan. Vinskin edeltäjä Raikka oli toista maata: ”Raikan kanssa metsätöitä tehtiin aikoinaan paljonkin ennen traktorien tuloa”, Reijo Nurminen juttelee. Nurminen muistelee itse ryhtyneensä metsätöihin vuoden 1967 vaiheilla isänsä ja velipoikansa kanssa. UPM Metsän metsäasiakasvastaava Pertti Apell nyökkää vieressä. Apell on ehtinyt 30-vuotisen uransa aikana nähdä hänkin, miten paljon metsätyöt ja puunhankinta ovat muuttuneet. Vuosikymmeniä sitten motoja ei metsissä nähty ensimmäistäkään, metsureita sitäkin enemmän. Reagointinopeus markkinoiden kysyntään ja puuta jalostavien tuotantolai22 METSÄN HENKI 2/13
  • ”METSÄ ON TÄRKEÄ TULONLÄHDE, TURVALLINEN JA HYVÄ SIJOITUS.” METSÄNOMISTAJA REIJO NURMINEN METSÄN HENKI 2/13 23 Katso ja kuuntele metsänomistaja Reijo Nurmisen mietteitä metsänhoidosta ja lähipuusta. KATSO VIDEO
  • 24 METSÄN HENKI 2/13 KAUPPOJA JOKA VUOSI Reijo Nurminen on tehnyt puukauppoja Tehdaspuun ja sittemmin UPM:n kanssa alusta lähtien. Jo toistakymmentä vuotta Nurmisen yhteistyökumppanina toiminut Apell laskee, että pelkästään hankintakauppoja vuodessa tulee hyvinkin parinsadan motin verran. Kuluneena talvena Nurminen pinosi hankintapuuta UPM:n likeisten tehtaiden tarpeisiin peräti 500 kuutiota – harvennuspuita, vähän tukkeja sekä ylispuuta kotitilan taimiston päältä. ”Hankintapuuna 500 mottia on paljon”, Apell kehaisee lisäten, että tulevalle kesälle Nurmisen kanssa on sovittu myös yhdestä järeämmästä pystykaupasta, josta järeä kuusi matkaa Pellokselle. Nurmisen mukaan viime talvi oli metsätöiden kannalta varsin hyvä, suokohteellakin maapohja kesti. Pertunmaan ja osittain myös Hirvensalmen ja Mäntyharjun alueella operoiva Pertti Apell tietää kokemuksesta, että seudun rehevä maaperä ei aina ole korjuutöille otollisimmillaan. ”Varsinkin kesäkorjuukohteet on valikoitava tarkkaan, kuusikkopohjaisiin harvennuksiin ei kesällä välttämättä ole asiaa. Kulunut kevättalvi suosi uurastajia, yöpakkaset pitivät korjuuketjut liikkeellä. Hirvensalmella saimme sujuvasti valmiiksi 4 000 motin saarisavotan helmikuun loppuun mennessä. Saareen saatiin jäätietä pitkin jopa kaivinkone laikuttamaan”, Apell kertoo. OMATOIMISTA JA OSTETTUA Reijo Nurminen kuuluu niihin metsänomistajiin, jotka tekevät suuren osan tilan töistä itse. Omien metsätilojen ohella hän auttelee myös Pertunmaan kesämökkiläisiä, joista moni mielii raivauttaa tonttejaan ja rantojaan ammattitaitoisella tekijällä. ”Raivaustyöt ja istutukset teen itse, muokkauksessa käytetään UPM:n ostopalvelua. Samoin taimet ostan UPM:ltä, jolla on taimitarha Joroisissa.” Nurminen kertoo nauttivansa metsätöistä kovasti – oman käden jälki näkyy ja kunto kohenee. ”Meillä on kylällä semmoinenkin tapa, että isännillä on suorastaan velvollisuus käydä katsastamassa myös naapurin hakkuutyömaiden edistymistä ja työn jälkeä. Näin talviaikaan itsekin sujahdan potkukelkalla tienoita katsastamaan”, Nurminen hymyilee. Hän pitää varsin hyödyllisenä sitä, että metsänomistajat vaihtavat kuulumisia ja juttelevat puukaupoista siinä missä vertailevat myös korjuuryittäjien työn jälkeä. Hyvä kello kauas kuuluu, olipa sitten kyse korjuujäljestä tai metsäyhtiöstä. Läheskään kaikki metsänomistajat eivät Nurmisen tapaan enää ahkeroi itse tiluksillaan. Metsänomistaja”METSÄÄ PITÄÄ HOITAA, HARVENTAA KUIN PORKKANAPENKKIÄ.” REIJO NURMINEN Liki 30 vuotta alalla työskennellyt metsäasiakasvastaava Pertti Apell tietää, että isännät arvostavat luottamusta ja asioiden sujuvuutta. Viime talvena isäntä Reijo Nurminen (oik.) myi hankintapuuta noin 500 mottia, tulevalle kesälle on sovittu järeästä pystykaupasta.
  • UPM:N PELLOKSEN VANERITEHTAAT rouskuttavat vuodessa lähes miljoonaa kuutiota puuta – portista sisään tulee jopa 80 rekkakuormallista tukkeja päivässä. Havuvanereita parkettiteollisuuteen, betonointiin, kuljetusvälineteollisuuteen ja jakeluliiketoimintaan tehtaat pystyvät tuottamaan enimmillään 480 000 kuutiota vuodessa. Tuotteista noin 90 prosenttia menee vientiin, päämarkkinaalue on Keski-Eurooppa. Pelloksen käyttämä raakaaine on suurimmaksi osaksi kuusta. Vallan hyvä siis, että myös Pertunmaan, Hirvensalmen ja Mäntyharjun tuottavilla metsämailla kuusi on valtalaji. Rakenteellisesti kuusen osuus alueen metsiköissä on reilut 50 prosenttia, männyn 30 ja koivun 20 prosenttia. Tavoitteena on, että suuri osa kuusiraaka-aineesta tulee tehtaalle läheltä, keskimäärin 100–150 kilometrin säteeltä. Ilman Reijo Nurmisen kaltaisia määrätietoisia metsänomistajia ja hyvin hoidettuja kuusikoita Pelloksen kolme eri vaneritehdasta eivät tehokkaasti pyörisi. Nurmisen metsätilan koko – noin 120 hehtaaria – on reippaasti yli alueen metsälöiden 50 hehtaarin keskikoon. ”Raaka-ainetta tarvitaan tasaisena virtana, tästä huolehtii UPM Metsä yhteistyössä metsänomistajien kanssa”, Pelloksen tehdaspäällikkö Tommi Takanen kertoo. Takanen korostaa lähipuun saatavuuden merkitystä ja koko tuotantoketjun yhteistoimintaa. ”Pellos työllistää noin 630 henkilöä. Työllistävät kerrannaisvaikutukset koko ketjun läpi ovat huomattavat.” Vanerin tuotannossa Pellos kohtaa myös kilpailua, haastajia tulee esimerkiksi Etelä-Amerikasta. Maailmanmarkkinoilla Pelloksen kilpailueduksi nousevat laatu ja toimituskyky – toisin sanoen menestyksen jäljet juontavat vahvasti lähialueen metsiin. ”Tuotantomäärien arvioiminen on pitkäjänteistä työtä. Vuodet, saati vuodenajat eivät ole samanlaisia, vaan vaihteluita tulee. Siinä koko ketjun ketteryys ratkaisee”, Takanen summaa. Lähipuuta Pelloksen vaneritehtaalle kunta ikääntyy ja myös kaupungistuu. Tilat voivat sijaita kaukana asuinpaikkakunnalta, eikä raivaussaha pysy jokaisen käsissä. ”UPM Metsällä on kattavat palvelut kaikille metsäomistajille taimikonhoidosta metsäsuunnitelmiin, lannoituksesta metsänuudistamiseen, pihapuiden kaatoon ja sukupolvenvaihdoksiin. UPM:n palvelukokonaisuudessa erilaiset metsäomistajat ja heidän tarpeensa halutaan huomioida mahdollisimman hyvin. Kaikessa palvelussa asiakaslähtöisyys on se, johon ihan aidosti panostamme”, Pertti Apell kertoo. LUOTTAMUSTA IHMISTEN KESKEN ”Luottamus ja asioiden sujuvuus ennen kaikkea, puukaupoissa sovitut asiat myös hankintaja käteiskaupoissa ovat aina pitäneet”, Reijo Nurminen vastaa kysyttäessä pitkäaikaisen UPM-yhteistyön perusteita. Nurmisen kaltaisille metsänomistajille UPM:n metsäpalveluasiakkuus merkitsee varmuutta myös puusta saatavassa hinnassa. Metsäpalvelusopimukseen sisältyy hintatakuu: tammi–kesäkuun välisenä aikana tehtyjen pystykauppasopimusten hintoja seurataan lokakuun loppuun asti. Jos hintataso tänä aikana nousee, metsänomistaja hyötyy. Sen sijaan alaspäin sovittua hintaan ei seurantajaksolla muuteta. ”Metsäpalveluasiakas hyötyy myös kauppamääriin sidotuista bonuksista. Rahanarvoisia etuja metsänomistaja voi hyödyntää vaikkapa palveluina. Kaiken kaikkiaan metsäpalvelusopimus on kattava kokonaisuus, josta kukin metsänomistaja voi poimia juuri hänelle sopivimmat edut”, Pertti Apell kiteyttää. KÄYTTÖKOHTEELLA ON VÄLIÄ Reijo Nurminen vieraili alkuvuodesta UPM:n Kymin paperitehtaalla, joka on yksi UPM:n Itä-Suomen integraattialueen tuotantolaitoksista. Muut alueen merkittävät tehtaat ovat Pelloksen vaneritehtaat sekä Kalson viilutehdas Vuohijärvellä. Metsänomistajana Nurmiselle on merkitystä sillä, että tilan puu päätyy paikallisen teollisuuden raaka-aineeksi. Metsä on tärkeä tulonlähde metsänomistajille, puukauppa työllistää alueen yrittäjiä ja pitää merkittävät tehtaat pyörimässä. ”Metsäpalveluasiakkaille aika ajoin järjestettävät tehdasvierailut ja muut aktiviteetit ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä.” U U U U U U U U UP UP UP UP UP UP U U U U U U U UP UP U UP UP P UP P P P P P P P P P P U U U U U U U U U U U U U U U U UP U U U U U U U U U U U U rrrro ro ro o o o o o rro ro o rrrrro o o o o o o o o o o o rrrrrrr na na na na na na a na na a a a a a a a a a a a a a a a na na nnnnnnn tu ttu tu tu tu tu tu tu tu tu tu tu ttu tu tuu ttu tttuuuuuuu ttttttttu ttu ttt tu tu tu tu tuu tu tu tu ttu tuu tuu tuu ttu tu tu ttu ttu tu tuuuuuuu ttttttttttt p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p ä vvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvv p pa pa pa pa pa pa pa p p parrk rk rkkkkk rrkkeeeeet et ettt eee tttttttttttt eeeee kkkkkkk r a a a a a a a p p p ttttttt 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 TTTTTTTTTTTTTT m m m m m a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a kkkkkkkkkkkk m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m ja ja ja ja ja a a a a a ja jja m m m m m p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p p METSÄN HENKI 2/13 25
  • 26 METSÄN HENKI 2/13 ONNISTUNEELLA METSÄNUUDISTAMISELLA VARMISTETAAN METSÄ OMAISUUDEN HYVÄ TUOTTO JA ELINVOIMA. TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: UPM TIEN PERUSPARANNUS ON tärkeä osa metsänhoidon suunnitelmallisuutta. Hyväkuntoinen metsätiestö mahdollistaa puun kuljetuksen ja varastoinnin sekä helpottaa metsänhoitotöiden toteuttamista kaikkina vuodenaikoina. Yksityisten metsänomistajien tarvitsemat tietyöt hoituvat UPM:n kautta. Tien parannuksen ansiosta hakkuu voitiin toteuttaa ja puut päästiin korjaamaan viime vuoden marraskuussa, joka on tyypillisesti pahinta syyskelirikkoaikaa. UPM:N TILA LOPELLA SUUNNITELMALLISEN METSÄNHOIDON A JA O METSÄNUUDISTAMINEN
  • METSÄN HENKI 2/13 27 Täällä kasvoi 80-vuotias kuusikko. Alueella toteutettiin avohakkuu, josta puuta kertyi 320 m 3 per hehtaari. Hakkuussa lammen rantaan jätettiin suojavyöhyke, johon jätettiin säästöpuita. Punaisella katkoviivalla merkitty säästöpuukohde poltettiin kuluneen kevään aikana. Siten metsään saatiin luontaista palanutta ainesta, joka on eliöiden kannalta tärkeää. Tuhka on hyvä ravinneaine ja maaperän pH:n neutraloija. Toukokuun aikana alueelta korjattiin kuivuneet hakkuutähteet poiskuljetettaviksi. Hakkuutähteiden keräys toteutetaan UPM:n kohteissa niin, ettei maaperän ravinnearvo laske. Esimerkiksi neulasten annetaan kuivua ja varista maahan, sillä vihreiden neulasten poisviemisen myötä maa köyhtyisi. Alkukesästä vuorossa on kannonnosto. Kesän aikana kannot kuivahtavat palstalla, ja elokuussa ne ajetaan varastolle odottamaan haketusta. Syksyllä alkaa maanmuokkaus, joka toteutetaan laikkumätästyksenä: uusille kuusentaimille tehdään hyvät mättäät istutusta varten. Vuoden kuluttua keväällä Joroisten taimitarhalla parhaan mahdollisen elämänalun saaneet taimet istutetaan maahan. Kolmen vuoden päässä taimikkoa odottaa ensimmäinen virallinen inventointi. Toki jo aikaisemmin sitä on seurattu järjestelmällisesti. Muun muassa myyrien tuhoamien taimien tilalle tehdään tarvittavat täydennysistutukset. 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta vuorossa on taimikon varhaishoito. 1 Esimerkiksi 71.0: Ensiharvennus on tehty. 10–15 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta eli kun puusto on 40–55-vuotiasta, toteutetaan niin sanottu kakkosharvennus. Tyypillisesti sen jälkeen metsän annetaan kasvaa rauhassa. Kasvatus vaatii toki tarkkailua ja seuraamista. Esimerkiksi vihreä 63.0 on varttunutta kasvatusmetsää, jota on lannoitettu vuonna 2011. Sininen 64.0 on kasvatettu päätehakkuuikäiseksi ja se odottelee keltaisen 70.0:n kaltaisia toimenpiteitä. toimenpiteitä. 62.2 on vähä puustoinen suo, joka jo metsälain määritelmän mukaan on täydellisessä toimenpidekiellossa. 3 Varhaishoidossa istutustai mien elintila turvataan poista malla liika lehtipuusto. Esimerkiksi punainen 72.0 on varhaisperkausalue. Kun istutuksesta on kulunut noin 8–14 vuotta, taimikossa tehdään perkaus raivaussahalla. Taimikonhoitovaiheessa poistetaan mahdolliset kasvatettavan puulajin ylimääräiset puut. Tarkoituksena on hakea parasta mahdollista puulajisuhdetta, pituutta ja tiheyttä määräämällä kasvatettavat puut ja puulajisuhde. Esimerkkialueena punainen 69.0. 2 joka jo metsälain määritelmän mukaan on täydellisessä toimenpidekiellossa. ien elintila turvataan o. Esimerkiksi punainen ut noin 8–14 vuotta, taimiTaimikonhoitovaiheessa uulajin ylimääräiset puut. llista puulajisuhdetta pi Alueelle 62.0 on tulossa ensiharvennus, joka toteutetaan monitoimikoneella (puusto 30–40-vuotiasta). 4
  • 28 METSÄN HENKI 2/13 E kologisesta näkökulmasta metsänuudistamisessa on yksinkertaistettuna kyse metsäpalojen jäljittelemisestä. Historiassa Suomen metsät ovat palaneet luontaisesti kulonkiertämiä alueita lukuun ottamatta parin sadan vuoden välein. Nykyaikana palot ovat harvinaisia, joten tulielementin positiivisia vaikutuksia yritetään jäljitellä avohakkuin suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti”, kertoo metsäasiantuntija Mikko Heikkinen. Hän vastaa UPM:n omien met sien hoidosta Karkkila–Loppi-alueella ja toimii UPM:n metsäasiakasvastaavien tukena 11 kunnan alueella eteläisessä Suomessa suunnitellen metsänhoitotoimenpiteitä ja hakkuita yksityisten metsänomistajien metsiin. ”Metsänuudistamisen toimenpiteisiin kuuluu myös kulotusta ja säästöpuu ryhmien polttamista, jolloin metsään saadaan oikeanlaista metsänkierron dynamiikkaa”, Heikkinen jatkaa. Metsänuudistamisen ulkopuolelle jätetään luontokohteet, kuten lehtolaikut, lähteet, puronvarret, kosteikot ja ruohoiset korvet. Myös esimerkiksi kelot, lahopuut ja pesäpuut suojellaan. Metsänuudistamista ohjaavat muun muassa metsälaki, luonnonsuojelulaki, kaavamääräykset viereiseltä sivulta.) TAVOITTEENA ELINVOIMAINEN TAIMIKKO Kun puuston keskiläpimitta on riittävän suuri, voidaan ryhtyä metsänuudistamiseen. Puuston kunto ja ikä viimeistelevät päätöksen. Heikkinen neuvoo metsänomistajia, ettei puukaupan mahdollista hintapiikkiä kannata uudistuksen ajoittamisessa odotella. ”Esimerkiksi lahoneteneminen tai ötökkätuhot saattavat hävittää enemmän euroja, kuin mitä odottelulla voi voittaa. Meillä UPM:llä tavoitteena on hakea yhdessä metsänomistajan kanssa päätehakkuulle optimaalinen hetki, jolla saadaan suurin etu metsäomistajalle.” UPM tarjoaa yksityisille metsänomistajille kaikki metsänuudistamiseen ja muuhunkin metsänhoitoon liittyvät palvelut ja toimenpiteet. Hakkuusuunnitelman tekeminen alkaa yhteisellä maastossa tehtävällä kartoituksella. Metsätilalta etsitään hakkuukohteet, joihin kasvupaikkatyypin mukaan mietitään maanmuokkausmenetelmä ja uudistettava puulaji. Metsänuudistamisessa on erityisen tärkeää onnistua kerralla perustamaan uusi puusukupolvi. Elinvoimainen taimikko voidaan tehdä viljellen – istuttamalla tai kylvämällä – tai luontaisesti. Niin metsäpalveluasiakkaille kuin yhtiön omiinkin metsiin laadukkaat taimet kasvatetaan UPM:n omalla taimitarhalla Joroisissa. MISTÄ UUDISTUSKYPSÄN METSIKÖN TUNNISTAA? Heikkisen kuvailemat puuston vanhenemisen merkit ovat kovin inhimillisen tuntuisia. ”Esimerkiksi hyväkuntoisessa kuusessa kuori on punertavaa ja ohutta. Sen sijaan uudistuskypsän kuusikon kaarna alkaa harmaantua ja liuskoittua, latvakasvu loppuu ja oksistossa esiintyy harsuuntumista. Myöhässä ollaan, jos metsikössä alkaa olla paljon pystykuivia tai kaatuneita puita. Myös juurikäävän merkkejä, paisuvia ja halkeilevia puiden tyviä, on hyvä pitää silmällä. Iältään noin 60-vuotiasta puustoa on jo hyvä seurata vuosittain, etteivät tuhot pääse leviämään.” ”LAHONETENEMINEN TAI ÖTÖKKÄTUHOT SAATTAVAT HÄVITTÄÄ ENEMMÄN EUROJA, KUIN MITÄ ODOTTELULLA VOI VOITTAA.” MIKKO HEIKKINEN METSÄASIANTUNTIJA MIKKO HEIKKISELLÄ ON KOKEMUSTA ERILAISISTA METSÄNUUDISTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA UPM:N OMISSA METSISSÄ. METSÄNUUDISTAMINEN ON TÄRKEÄ OSA SUUNNITELMALLISTA METSÄNHOITOA.
  • METSÄN HENKI 2/13 29 K YS YM YS & VA ST A U S A S IA N TU N TI JA N A EI JA K U U S IS TO MITÄ SERTIFIOINTI YKSINKERTAISTETTUNA TARKOITTAA? ™ ® MISTÄ FSCJA PEFC-LYHENTEET TULEVAT? MITÄ EROA ON FSCJA PEFC-SERTIFIOINNILLA? MIKSI YKSITYISEN METSÄNOMISTAJAN KANNATTAA LIITTYÄ UPM:N FSC-RYHMÄSERTIFIKAATTIIN? ONKO SERTIFIOITU PUU ERITYISEN KYSYTTYÄ? OVATKO UPM:N OMAT METSÄT SERTIFIOITUJA? EIJA KUUSISTO metsäasiakas päällikkö UPM Metsä HALUATKO LISÄTIETOJA SERTIFIOINTIASIOISTA? Ota yhteys omaan metsäasiakasvastaavaasi tai eija.kuusisto@upm.com
  • 30 METSÄN HENKI 2/13 TARJOAA TUOTTAVAN JA VAIVATTOMAN TAVAN HOITAA METSÄVARALLISUUTTA. M etsiä hoitavat metsäammattilaiset ja osakkaille yhteismetsä tuo säännöllisen tuoton. Yhteismetsä on myös oiva keino ehkäistä metsien pirstoutumista, sillä yhteismetsäosuuksia voidaan tasapuolisesti luovuttaa ja jakaa perintönä nuoremmalle polvelle tarvitsematta pirstoa metsäaluetta useiksi palstoiksi. TUOTTAVAA METSIEN HOITOA Raumalaiset Eino ja Mauno Kuoppasalmi ovat jo ennestään tuttuja Metsän henki -lehdestä. Heidän ja YHTEISMET TEKSTI: PÄIVI MÄKI ISO KUVA: SUVI ELO Miksi UPM Yhteismetsään?
  • METSÄN HENKI 2/13 31 SÄ UPM:n yhteistyötä puukaupassa ja metsäpalveluissa seurattiin juttusarjassa vuoden ajan. Nyt veljekset ovat hankkineet kokemusta myös UPM yhteismetsästä. Kuoppasalmien kotitilasta irrallaan olevista metsäpalstoista ensimmäinen liitettiin UPM Länsi-Suomen yhteismetsään viime syksynä. Toisen palstan osalta maanmittaustoimitus tehdään alkukesällä. Pitkään metsätalousyrittäjinä toimineet Kuoppasalmet korostavat ammattitaidon ja oikean ajoituksen merkitystä metsän hoidossa ja hakkuissa. ”Tärkeintä meille on, että metsät ovat metsäammattilaisten hoidossa. Yhteismetsän puunmyynneissä mittakaavaedut tulevat hyödyksi ja puulla on hintaja menekkitakuu. Puukauppaan kohdistuva alhaisempi verotus tuo myös pientä etua.” Yhteismetsään liittyessään metsänomistaja saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia. Kiinteistön omistusoikeus säilyy liittyjän nimissä. Osakkuusasema ja oikeus yhteismetsän jakamaan ylijäämään välittyvät kiinteistöomistuksen ja yhteismetsäosuuksien kautta. ”Ikä ja sairaudet ovat pakottaneet vetäytymään sivuun raskaimmista metsätöistä. Kummallakaan meistä ei ole perillisiä, jotka jatkaisivat työtämme metsissä. Näistäkin syistä johtuen päädyimme liittämään metsäpalstamme UPM yhteismetsään. Metsän käyttö ja hallinto siirretään yhteismetsälle”, kertoo Eino Kuoppasalmi. ”Liittyminen UPM yhteismetsään oli helppoa ja mutkatonta. Olen seurannut yhteismetsän toimintaa puoli vuotta ja tässä vaiheessa olen hyvin luottavaisin mielin. Myönteisiä kokemuksia lisää, niin taatusti harkitsemme lisämaiden liittämistä yhteismetsään”, sanoo Eino Kuoppasalmi. VAIVATONTA METSÄNOMISTUSTA Osaksi sukupolvenvaihdosjärjestelyä Raili Närhi päätti liittää päätilasta erillisen metsäpalstansa UPM Keski-Suomen yhteismetsään. Laukaassa kotitilalla tilanpitoa jatkaa kolmesta pojasta nuorimmainen. Raili Närhen äidiltään perimä metsäalue sijaitsee Konnevedellä. Omistusjärjestelyissä yhteismetsä oli hyvä ratkaisu erillisen metsäpalstan osalta. Jatkossa yhteismetsän osuuksia on helppo siirtää suvussa. ”Olimme puolisoni kanssa pohtineet palstan myymistä jo pitkään. UPM:n tilaisuudessa saimme lisätietoa yhteismetsään liittymisestä, ja totesimme sen olevan meille sopivin ratkaisu”, Närhi kertoo. Närhet ovat olleet UPM:n metsäpalveluasiakkaita jo vuosikymmenten ajan ja hyödyntäneet yhtiön tarjoamia metsäpalveluita. Maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyvän paperiurakan ohella yhteismetsään liittyminen sujui helposti. Apuna heillä oli UPM Metsäliiketoiminnan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. ”Liittymiseen liittyvät paperityöt ja maanmittaustoimitus hoituivat sujuvasti. Uusina osakkaina seuraamme mielenkiinnolla kaikkea yhteismetsästä tulevaa informaatiota. Yhteismetsä on vaivaton tapa omistaa metsää”, sanoo Raili Närhi. Raili Närhi sai tietoa yhteismetsästä UPM.n järjestämässä infotilaisuudessa. Hän kiittelee liittymisen helppoutta. Eino (vas.) ja Mauno Kuoppasalmi (oik.) hallinnoivat yli 200 hehtaarin metsätilaa Raumalla. Keskellä UPM:n metsäasiakasvastaava Jari Vahanto.
  • 32 METSÄN HENKI 2/13 SOIDEN ENNALLISTAMISESTA VAKIINTUNUT TOIMINTAMALLI SUO ON EKOSYSTEEMI, JOKA KERRYTTÄÄ TURVETTA. TURVE ON PUOLESTAAN OSIN HAJOAMATONTA BIOMASSAA ELI KASVINJÄÄNTEITÄ, JOTKA EIVÄT OLE MAATUNEET HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA. SUOMEN LUONNON ERITYISPIIRRE on suuri soiden määrä – kolmannes Suomen maapinta-alasta on soita. Suo tuottaa turvetta noin kymmenen kuutiometriä hehtaarilla, kasvaahan se millin paksuutta vuosittain. Sotien jälkeen alkaneiden metsäojitusten huippuvuodet olivat 1950-luvun jälkeen. Uudisojituksen loputtua 1990-luvulla käytännössä lähes kokonaan on suoluonnon palauttaminen käynnistynyt vahvasti 2000-luvun alkupuolella. Metsätaloudessa on 1990-luvulta alkaen kiinnitetty erityishuomiota suoluonnon säilyttämiseen. Uudisojituksia ei ole käytännössä tehty. Puuntuotannollisesti heikkotuottoisten maiden ja monimuotoisuudelle arvokkaiden soiden jättäminen kunnostusojitusten ulkopuolelle ovat jo pitkään olleet käytäntöjä ja vaatimuksia kriteereissä. Vuonna 1997 nykyisen metsälain tullessa voimaan suoluontoa turvattiin lailla. Luonnontilaiset letot Lapin eteläpuolella, rehevät korvet ja avosuot sisältyvät edelleenkin lain vaatimuksiin. Uuden metsälain luonnoksessa myös Lapin letot ja suomuurain sekä metsäkortekorvet on sisällytetty lailla suojeltujen soiden joukkoon. KAIVINKONEELLA JA MIESTYÖNÄ Viimeisten vuosien aikana soiden ennallistamisesta eli suon palauttamisesta ennen ojitusta vallinneeseen tilaan on tullut vakiintunut toimintamalli. Ennallistamista takaisin luonnontilaan on tehty niin kaivinkoneella kuin miestyönäkin. Osalla kohteista ennallistaminen on tehty tukkimalla ojat kokonaan kaivinkoneella. Miestyönä on tehty patoja lähialueen tykötarpeista ja näin nostettu veden pintaa ja käynnistetty soistuminen uudelleen. UPM on yhteistyössä Birdlife Suomen kanssa ennallistanut omistamaansa suoaluetta Keuruulla. Yhteisissä talkoissa on tehty patoja ojiin virtaaman pysäyttämiseksi ja soistumisen uudelleen käynnistämiseksi. Patojen rakentamisen yhteydessä alueelta on korjattu aikaisemman ojituksen aikaansaamaa puustoa. Puuston haihduttavan vaikutuksen vähetessä vettä kertyy suoalueella yhä enemmän. Ennallistamisen tavoitteena Keuruulla on ollut myös etelässä harvinaistuneen riekkokannan vahvistaminen. Alueella on ollut havaintoja riekosta aikaisemmin. Ojituksella aikaansaatu puuston kasvu on vähentänyt riekolle sopivaa elinympäristöä, jota nyt puuston poistolla ja vedenpinnan nostamisella lisätään. Onpa suolta ennallistamistoimenpiteiden jälkeen saatu jo havaintojakin riekosta, muun muassa yksi kukko löytyi soidintamasta padon päältä. Soiden ennallistamiseen ei pidä suhtautua varauksetta. Pitkälle maatunut turve voi aiheuttaa voimakkaasti tehtävillä ennallistamisalueilla päästöjä vesistöön. Myös alueen uudelleen vettäminen voi aiheuttaa muun muassa fosforikuormitusta. Soiden ennallistaminen onkin suunniteltava huolella kohdevalintaa myöten, jotta vältyttäisiin epätoivotuilta seurauksilta. Luonnonsuojelukaan ei aina ole ongelmatonta tai päästötöntä. a p O m h m so pi Pit h TEKSTI: SAMI OKSA KUVAT: UPM UPM ja Birdlife ennallistivat keuruulaista suota talkoovoimin.
  • METSÄN HENKI 2/13 33 ”VALLAN HUIPUT JA onnen kukkulat ovat kaukana toisistaan”, metsänhoitaja Kalervo, ”Kali”, Huttunen, joka täytti maaliskuussa 100 vuotta Lahden Johannakodissa. Kali ei haikaillutkaan vallan ja johtajuuden perään työurallaan, joka alkoi Thomén Metsätoimistossa vuonna 1937 ja päättyi Tehdaspuun (UPM Metsän edeltäjä) aluemetsänhoitajana Heinolassa vuonna 1978. Elämänohjeensa hän kertoo antaneensa myös Pekka Tiililälle, entiselle alaiselleen, joka erosi vuonna 1997 UPM:n metsäpäällikön toimesta, ”ja Pekka myönsikin minun olleen oikeassa. Siihen aikaanhan metsäpäälliköt olivat vielä päälliköitä ja taisivat päästä seurustelemaan toimitusjohtajienkin kanssa.” FIRMOILLA OLI ERONSA Helsinkiläisen työläiskodin pojan päätyminen metsäalalle oli enemmän johdatusta kuin sattumaa. ”Kuvittelin, että siinä vaan kuljeskellaan metsässä ja taputellaan puita. Ja niinhän se vähän olikin silloin, kun olin Thomélla ja tein metsätaloussuunnitelmia kartanoille. Mutta se metsissä kulkeminen viikot toisensa jälkeen alkoi vähän tympiä, ja niin vaihdoin taloa, menin Tampellaan.” Kalille jäi miellyttävät muistot Thomén Metsätoimiston omistaneesta Timo Brofeldtista. ”Hän oli reilu mies. Kun olin ollut vuoden talossa, menin Timon puheille ja tiedustelin, voiskohan palkkaa mitenkään tarkistaa, niin Timo kysyi, paljonko saat. Kerroin ja Timo totesi, että niinkö vähän, käviskö että pannaan kaksinkertaiseksi. Se kävi. Ja kaikki ”VALTA EI TUO ONNEA” Kali Huttunen 100 vuotta ne sotavuodet kun olin rintamalla, minulle maksettiin puoli palkkaa kotiin.” Kalin sotaretki kesti 4 vuotta, 9 kuukautta ja 7 päivää, viimeiset vuodet pommikoneen tähystäjänä. Tampellaan tullessaan Kali ei tiennyt mitään puunhankinnasta. ”Yks piiriesimies Vähätalo opetti tiedoilla sitten pärjäsin loppuelämäni.” Esimiehekseen Kali sai Heikki Piipposen, originellin metsäpäällikön. ”Heikki oli hyvä mies, hankki puuta riittävästi ja halvalla. Mutta oli myös tiukka ja omalaatuinen. 23 vuoden aikana Heikki erotti minut 73 kertaa, mutta otti seuraavana päivänä aina takaisin.” Kali olisi ehkä päässyt Heikki Piipposen seuraajaksi, mutta vastusti jyrkästi sellaista, ja kun Tehdaspuu aloitti vuonna 1968, hänestä tuli yksi kahdeksasta aluemetsänhoitajasta. Tehdaspuun neljä osakasta olivat Kalin mukaan hyvin erilaisia, ja niiden metsäosastot eri tavoin johdettuja. ”Ahlström oli ilman muuta edistyksellisin, ehkä sen takia, ettei siellä ollut mitään pysyväisohjeita. Siellä sai vaikka jätkäkin tehdä puukaupan, jos se vaan oli Kali nautti aluemetsänhoitajan toimesta. ”Siinä oli riittävän kaukana esimiehestä ja sai toimia vapaasti.” Kali myös uskoo olleensa inhimillinen johtaja, toisin kuin esimiehensä. ”Enkä voisi myydä sieluani rahasta, mutta kai sellaisiakin tarvitaan.” Eläkepäivät ovat olleet rauhaisia, mutta kiireisiä. ”Syödäkin matta, että Kali on liki täyssokea, hän lukee ahkerasti. Apuna on voimakkaasti suurentava lukulaite, jolla voi lukea ruudulta viitisen riviä kerrallaan. ”Pikkasen hidastahan se on, mutta siihen tottuu. Luen päivän lehdet, ja nyt olen ruvennut lukemaan myös saksalaisia rikosromaaneja. KAIKEN TAKANA ON NAINEN Pitkän iän salaisuus? ”Naiset”, Kali vastaa epäröimättä. ”Miehen ei ole hyvä elää ilman naista. Minä aloin seurustella tulevan vaimoni kanssa jo alle leikkikouluikäisenä, ja 63 vuoden onnellisen avioliitovuoden jälkeenkin minulla on ollut jatkuvasti tyttöystäviä. Niin on nytkin.” Myös hyvä kunto on avuksi pitkään elämisessä. Vaikka Kalilla onkin ollut monenlaisia vaivoja, hän on hyväkuntoinen, talon paraskuntoisin, vaikka onkin vanhin. ”Herään joka aamu kello 6 ja ensimmäiseksi teen puolen tunnin voimistelun. Ja joka päivä teen kaksi tunnin kävelyä ulkona.” Eikä Kali kiistä, etteikö konjakillakin voisi olla osansa ensimmäisen 100 vuoden ikään. ”PITKÄN IÄN SALAISUUS OVAT NAISET JA HYVÄ FYYSINEN KUNTO.” KALI HUTTUNEN TEKSTI: ESKO PAKKANEN KUVA: KALERVO HUTTUSEN ALBUMI M ET SÄ & H IS TO RI A ES K O PA K K A N EN
  • UPM SILVESTAN PALVELUKSESSA on noin 130 metsuria ja yli 200 yritystä, joista osa on franchiseyrittäjiä ja osa aliurakoitsijoita. UPM Silvesta tarjoaa metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille metsätyöpalveluja linjanraivauksiin, maisemointiin, metsäluonnon ja talousmetsien hoitoon. Lisätietoja: www.upmsilvesta.? Metsänomistajat tilaavat metsätyöpalvelut suoraan omilta metsäasiakasvastaaviltaan tai UPM Metsän verkkopalvelusta www.metsämaailma.? ”METSÄTÖISSÄ JÄNNITYS SIITÄ, MINKÄLAINEN MAASTO ON SEURAAVAKSI VASTASSA, ON KIEHTOVAA.” AKI PARVIAINEN 34 METSÄN HENKI 2/13
  • TUUPOVAARALAINEN ENTINEN KEIHÄÄNHEITON AMMATTILAINEN JA SUOMEN ENNÄTYSTÄ EDELLEEN HALLUSSAAN PITÄVÄ AKI PARVIAINEN TYÖSKENTELEE METSÄTYÖPALVELUITA TARJOAVAN UPM SILVESTAN FRANCHISEYRITTÄJÄNÄ NYT ENSIMMÄISTÄ KEVÄTTÄ. AKI PARVIAINEN VIIHTYY RAIVAUSSAHAN VARRESSA TAUKOA PITÄVÄ PARVIAINEN myhäilee kevätauringossa ja hörppii pakurikääpäteetä termospullostaan. Pakurikäävät on kerätty omista metsistä ja kuivatettu uuninpankolla. ”Yhteistyö UPM Silvestan kanssa toimii hyvin. Työohjeet, työstettävät palstat ja kartat ovat aina täsmällisiä. Jos jostakin asiasta on epävarmuutta, aina voi kysyä”, Parviainen kertoo. Aiemmin Parviainen ehti toimia UPM Silvestan sopimusyrittäjänä kaksi vuotta. Yrittäjäketjun tarkoituksena on tarjota korkealaatuisia metsänhoitopalveluja asiakkaille esimerkiksi raivauksen, harvennuksen, taimikonhoidon ja vaativien tonttipuiden kaadoissa. Yrittäjälle UPM Silvestan franchiseyrittäjyys tarjoaa monipuoliset tukipalvelut ja valmiit toimintamallit. Yrittäjä voi keskittyä oman työnsä tekemiseen, kun taustalla on valmis ja ammattimainen konsepti. UPM Silvestan franchiseyrittäjyyden kriteereitä ovat laatu ja hyvä työnjälki. TYYPILLISIÄ TYÖPÄIVIÄ EI OLE Parviainen aloittaa työpäivänsä yleensä kuuden aikoihin aamulla ja työskentelee raivauspäivinä noin kahteen asti iltapäivällä. ”Jos kuvio on saatu valmiiksi, illalla tehdään paperityöt ja mietitään seuraavan päivän kohdetta. Siinäpä ne yhteneväisyydet ovatkin”, naurahtaa Parviainen. Mies nauttii työn vapaudesta ja päivien erilaisuudesta. Oman tekemisen saa itse suunnitella ja työn parissa pääsee liikkumaan luonnossa. ”Olen tehnyt metsätöitä pienestä pitäen. Keihäsuran jälkeen suoritin kaksivuotisen metsurija metsäpalvelujen tuottaja -koulutuksen ja sen jälkeen olen toiminut yrittäjänä metsäalalla”, Parviainen kertoo. METSÄ ON ENTISEN URHEILIJAN SYDÄNTÄ LÄHELLÄ ”Metsätyöt ovat vähän kuin aarteen etsintää. Jännitys siitä, minkälainen maasto on seuraavaksi vastassa, on kiehtovaa”, Parviainen kertoo hymyillen. Tärkeää on myös oman työn jäljen näkeminen. Metsä on miehelle intohimo ja paljon enemmän kuin pelkkää tukkia ja kuitupuuta, kuten hän itse vitsailee. Metsässä touhuaminen on erinomaista hyötyliikuntaa entiselle ammattiurheilijalle. ”Mikä talvella kertyy, se kesällä lähtee”, Parviainen tiivistää metsätöiden hyödyt. UPM Silvestan franchiseyrittäjyyskonsepti kannustaa oman yrittäjyyden kehittämiseen ja kasvuun. ”Meillekin on lisää työvoimaa tulossa”, paljastaa Parviainen. Hänen mukaansa ala tulee työllistämään entistä enemmän väkeä, koska metsureita tarvitaan kaupunkilaisten metsäomistajien alati kasvavan joukon palvelukseen. ”Nykyajan metsäarvojen ykkössijoilla alkavat olla maisema ja virkistyskäyttö kuten metsästys. Taloudellinen arvo tulee ehkä noin neljäntenä”, arvioi Parviainen. Yrittäjät saavat ehdottaa myös omia ideoitaan UPM:lle, ja franchiseyrittäjien keskinäinen verkosto on toiminutkin tässä hyvin. ”Ideoita on tullut esimerkiksi mökkitalkkaritoiminnasta, lumenpudotuksista ja polttopuiden teosta”, Parviainen listaa. Ideoiden tarkoituksena on saada toiminta ympärivuotiseksi. ”Hienoa tässä on se, että hyvät ideat hyödyttävät kaikkia ketjun yrittäjiä, koska brändi on yhtenäinen”, kiteyttää Parviainen. TEKSTI: JOHANNA KOKKOLA KUVA: VILLE KOKKOLA METSÄN HENKI 2/13 35
  • UPM METSÄ Metsänhoidon ja hakkuiden oikea ajoitus vaikuttaa metsäomaisuutesi tuottoon enemmän kuin puun hinnan vaihtelut. Tarjoamme kaikki palvelut joita tarvitset parantaaksesi metsäsi hyvinvointia ja tuottoa – aina uudistushakkuista istutuksiin sekä muihin metsänhoitotoimenpiteisiin. Löydät tarkempaa tietoa palveluistamme sekä metsälaskurin, jolla voit arvioida parhaan hakkuuajankohdan, verkkopalvelustamme www.metsämaailma.? Tavoitat yhteyshenkilösi myös numerosta: 020 416 121 Älä päästä tuottoa hiipumaan. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ. AVULLAMME MÄNNYTKIN TUOTTAVAT TUOHTA