?10 väitettä metsänhoidosta – totta vai tarua? 20 1/22 NÄIN LISÄÄMME METSÄN MONIMUOTOISUUTTA 28 VAIVATONTA JA VASTUULLISTA HUOLENPITOA. RAKKAUDESTA METSÄÄN – UPM. HYVÄ PALVELU KUULUU IHAN KAIKILLE 30
PINTAA SYVEMMÄLLÄ SULAT VEDET K U V A VA S TA VA LO | TE K S TI TI IN A K A TR II N A TI K K A N EN | A S IA N TU N TI JA JU H A -M A TT I VA LO N EN KOVINAKIN pakkastalvina monet metsäpurot ja lähteet pysyvät sulina Suomen metsissä. Niillä on suuri merkitys luonnolle ja eläimille. Pienvesien lähiympäristön rehevä kasvillisuus tarjoaa myös talvisin ravintoa hirville, valkohäntäpeuroille ja metsäjäniksille. ”Osa kasveista säilyy sulassa vedessä vihreänä talven yli. Purojen pohjasammaliin ja kivien koloihin kiinnittyy vesihyönteisten toukkia koteloitumaan. Kalat ja koskikara käyttävät toukkia ravintonaan”, kertoo UPM:n ympäristöasiantuntija JuhaMatti Valonen. Koskikara muuttaa PohjoisNorjasta ja -Ruotsista talvehtimaan Suomeen. ”Talven sulista vesistä nauttii myös ilahduttavasti lisääntynyt saukko. Se saalistaa puroista kaloja ja lähteiden pohjissa talvehtivia sammakoita.” Vesiensuojelu metsissä on tärkeää luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Metsänomistajan olisi hyvä huolehtia, ettei viereiseen puroon pääse kiintoainesvalumia esimerkiksi maanmuokkauksen yhteydessä. ”Lisäksi ihmisten vedenottopaikkoina käyttämät lähteet olisi hyvä palauttaa luonnontilaisiksi.” 2 – METSÄN HENKI 1/22
PINTAA SYVEMMÄLLÄ SULAT VEDET Metsien sulina pysyvät vedet ovat kylmän talven aikana arvokas elinympäristö useille lajeille. 3
2 Sula vesi on tärkeä elinympäristö 5 Pääkirjoitus/Ledare 6 Ajankohtaista 10 Muista turvallisuus metsätyömaalla 12 Rakkaus metsään on yrittäjä Risto Nurmisella geeneissä 17 Näkemys: Maanomistajain Liiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhinen 18 Näin lisäät lehtipuiden määrää 20 10 väitettä ja vastausta metsänhoidosta 26 UPM Metsä -verkkopalvelun uusi suunnitteluominaisuus esittelyssä 28 UPM tukee luonnon monimuotoisuutta monin tavoin 29 Neuvonantaja Heikki Kalvila 30 Metsänomistajan tausta ei vaikuta palvelun laatuun 33 Testaa tietosi: 5 kysymystä tästä lehdestä 33 Miten metsäkoneet ovat kehittyneet? 34 Jarno Jalkanen metsästää mieluiten koiriensa kanssa Päätoimittajan poiminnat Sekametsät tulevat kestämään paremmin ilmastonmuutoksen haasteita. Poimi talteen asiantuntijan vinkit lehtipuuosuuden lisäämiseen metsässä. Sivut 18–19 Julkisessa keskustelussa metsätalouteen esitetään monenlaisia näkökulmia, ja hyvä niin. Kysyimme asiantuntijoilta, mitkä niistä ovat totta. Sivut 20–25 UPM Metsä -verkkopalvelun keväällä lanseerattava palvelu auttaa metsänomistajaa hoitamaan metsäänsä entistä suun nitelmallisemmin. Sivut 26–27 UPM METSÄ UPM METSÄ + Puukauppa + Metsäomaisuuden hoito + Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava + upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki + Metsänhoito + Kestävyys + Asiakaspalvelu • 0204 16 5100: arkisin 8–17 • chat: arkisin 8–17 • palvelukeskus@upm.com Julkaisija UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja Virpi Mäenanttila • Toimitusneuvosto UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola ja Matti Varho • Tuotanto Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala ja Tiina Tuppurainen • Repro Aste Helsinki Oy • Paino PunaMusta Oy, Tampere • Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 • Painosmäärä: 55 000. 23. vuosikerta • ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu) • Kannen kuva: Antti Raatikainen • Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2022. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. + Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com upmmetsa.fi/ota-yhteytta/yhteystietojenmuutos tai puh. 0204 16 5100. + upmmetsa.fi + upmyhteismetsa.fi + upm.fi + uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa METSÄN HENKI 18 20 26 SISÄLLYS 1/22 4 – METSÄN HENKI 1/22
Laatua metsän omistajalle HYVÄLLÄ metsänhoidolla varmistetaan metsien ja hiilinielujen kasvu, luonnon monimuotoisuus sekä puuraaka-aineen riittävyys yhteiskunnan lisääntyvään tarpeeseen, kun liikutaan kohti fossiileista riippumatonta tulevaisuutta. Jotta voimme taata metsänomistaja-asiakkaillemme parhaan mahdollisen laadun ja palvelun niin puunkorjuussa kuin metsänhoitotöissä, meidän on pidettävä huolta koko toimitusketjumme suorituskyvystä, osaamisesta ja luotettavuudesta. UPM Metsällä on osaava ja sitoutunut yrittäjäverkosto, joka pystyy suorittamaan palvelut aina metsätöistä ja puunkuljetuksista muihin monipuolisiin raaka-aineen hankintaan liittyviin tehtäviin laadukkaasti ympäristöä kunnioittaen. Valitsemme yhteistyökumppanimme huolellisesti varmistaen kokonaisvaltaisen suorituskyvyn ja vastuullisuuden. Olemme kehittäneet toimitusketjuumme auditointimenetelmän varmistaaksemme, että asiat hoidetaan sovitulla tavalla. Viime vuosina olemme panostaneet merkittävästi turvallisuuteen. Metsään työympäristönä liittyy erilaisia riskejä, jotka ovat hallittavissa hyvällä osaamisella sekä metsänomistajan ja metsäasiakasvastaavamme yhteisellä suunnittelulla jo kaupanteon yhteydessä. On tärkeää, että tiedät metsänomistajana aina, mitä metsässäsi tapahtuu. Henkilökohtainen kohtaaminen on tärkeintä luottamuksen rakentamisessa. Haluamme, että jokainen työntekijä tuo samat viestit mutta omalla murteellaan ja kasvoillaan. Viestintä ja oikea tapa toimia ovat laatuvaatimuksiamme. Haluamme luoda turvallisen ja vastuullisen työskentely-ympäristön, joka on kilpailutekijä jokaiselle työmaan toimijalle. Tuntemalla asiakkaamme, toimittajamme ja muut liikekumppanimme opimme lisää toistemme tarpeista. Näin kykenemme parantamaan toimitusvarmuutta sekä metsänomistajien saamaa palvelua edelleen. TERO NIEMINEN Operaatiojohtaja UPM Metsä LEDARE ”On tärkeää, että tiedät metsänomista jana aina, mitä metsässäsi tapahtuu.” PÄÄKIRJOITUS Skogsägaren får kvalitet MED god skogsvård kan vi säkerställa skogarnas och kolsänkornas tillväxt, samt naturens mångfald. Vi kan också se till att det finns tillräckligt med träråvara för samhällets ökade behov, eftersom vi går mot en fossiloberoende framtid. För att kunna garantera våra skogsägarkunder bästa möjliga kvalitet och service, både inom drivning och skogsvårdsarbete, måste hela vår leveranskedja vara kompetent och tillförlitlig. UPM Skog har ett sakkunnigt och engagerat företagarnätverk, som kan utföra allt ifrån skogsarbeten och virkestransporter till andra mångsidiga uppgifter i anknytning till råvaruanskaffning på ett kvalitativt och miljövänligt sätt. Vi väljer våra samarbetspartners noggrant, och satsar på övergripande prestationsförmåga samt ansvarsfullhet i alla våra tjänster. Vi har utvecklat revisionen av vår leveranskedja för att försäkra oss om att allt sköts enligt överenskommelse. Under senare år har vi satsat mycket på säkerheten för våra avtalsentreprenörer. Skogen som arbetsmiljö är förenad med många olika risker som måste hanteras. Vi vill skapa en omgivning där dessa frågor är en konkurrensfaktor, inte bara för oss utan också för enskilda företagare. Planeringen av arbetsplatserna ur säkerhetssynpunkt börjar redan i det allra första planeringsskedet i samarbete mellan skogsägarna och våra skogskundansvariga. Som skogsägare är det viktigt att du alltid vet vad som händer i din skog. Ett personligt bemötande har stor betydelse när det gäller att skapa förtroende. Du får samma information av alla våra medarbetare, men deras ansikten och dialekter kan variera. Välfungerande kommunikation och arbetssätt hör till våra kvalitetskrav, båda är förutsättningar för en bra företagsverksamhet. Genom att känna våra kunder, leverantörer och andra affärspartners lär vi oss mer om varandras behov. Då kan vi ytterligare förbättra leveranssäkerheten och servicen till skogsägarna. TERO NIEMINEN Operativ chef UPM Skog ”Som skogsägare är det viktigt att du alltid vet vad som händer i din skog.” SISÄLLYS 5
METSÄNHOITO 1 Taimikonhoitotarve on hyvä selvittää lumien sulettua METSÄNOMISTAJAN kannattaa tarkastaa taimikot keväällä, kun lumet ovat sulaneet. Tarkastuksessa arvioidaan tulevan kesän taimikonhoitotarvetta sekä mahdollisia tuhoja. Alle metrinen taimikko kannattaa tarkastaa vuosittain, varttunut taimikko parin vuoden välein. Tarkastus on sijoitus metsän tulevaisuuteen. Jos sitä ei ehdi tehdä itse, palvelun voi hankkia UPM:ltä. Varhaisperkauksen tarve on helppo arvioida: jos metrisiä taimia ympäröi keväällä samankorkuinen lehtipuusto, perkaus on hyvä tehdä kesällä. Taimikon harvennuksen aika on, kun taimet ovat 3–7 metrin korkuisia. Puusto harvennetaan puu lajikohtaiseen tavoitetiheyteen, ja lehtipuuvesakon lisäksi poistetaan kasvatettavan puulajin huonolaatuisia puita. Taimikonhoidon voi ostaa UPM:ltä. Kesän työt kannattaa varata huhti-kesäkuussa. Pienessä taimikossa myyrät saattavat syödä taimen kuorta ja silmuja, toisinaan koko taimen. Joskus tuho on niin laaja, että taimikko vaatii täydennysistutuksen. Myös sen tarpeen arviointiin voi pyytää apua UPM:n asiantuntijalta. Varttuneissa taimikoissa hirvituhot ovat yleisiä. Hirvet syövät etenkin mäntyjen latvakasvaimia, ja hirviemä saattaa taittaa latvan vasalleen. upmmetsa.fi/taimikonhoito METSÄNHOITO 2 Valmistaudu metsänviljelykauteen HUHTIKUUSSA on hyvä alkaa valmistautua metsänviljelyyn. Mikäli aiot kylvää siemenet tai istuttaa taimet itse, kertaa metsänviljelyohjeet. Löydät ne esimerkiksi verkkosivuiltamme: upmmetsa.fi. Touko kuussa voit aloittaa kevät istutukset. AJANKOHTAISTA OLETKO OIKEUTETTU HINNAN TARKISTUS ETUUN? 1/22 K U V A M A RK K U PU LK K IN EN • 6 – METSÄN HENKI 1/22
KEVÄT ON TAAS TÄÄLLÄ. Pian on aika istuttaa uudet taimet ja selvittää, miten aiemmin istutetut puunalut voivat. Tervetuloa myös ilmaiselle Yhteismetsäverkkoluennolle 29.3. klo 9. Lue lisää: upmmetsa.fi/tapahtumat. Touko kuussa voit aloittaa kevät istutukset. Varaa valmiiksi tarvittavat istutusvälineet ja raivaa kalenteristasi tilaa tuleville istutustöille. Toukokuussa voit aloittaa kylvöt ja kevätistutukset. Erityisesti routivat maat ja savimaat kannattaa istuttaa keväällä, jotta istutukset ehtivät kunnolla juurtua. Muistathan, että kylvöt on ehdottomasti hoidettava juhannukseen mennessä, sillä siemenen itävyys romahtaa juhannuksen jälkeen. Kuivuus ja kuumuus voivat olla yksi syy tähän. Lisäksi kasvukausi jää juhannuksen jälkeen kylvetyistä siemenistä syntyneille taimille liian lyhyeksi, eikä talveentumisprosessi ehdi edetä riittävästi ennen talven tuloa. Eri puulajien istutusjärjestys on seuraava: ensin koivut, sitten männyt ja viimeisenä kuuset. Pohdi myös kesäja syysistutuksen mahdollisuutta. Mänty suositellaan istutettavaksi keväällä, mutta kuusta ja koivua voit istuttaa elokuun loppuun asti. Kuusen istutuksista on saatu myös syyskuussa hyviä tuloksia vähän routivilla karkeimpien maalajien kohteilla. upmmetsa.fi/istutus PUUKAUPPA 3 Hyödynnä hinnantarkistusetu TOUKOKUUN loppuun mennessä tehdyissä puukaupoissa voi vielä hyödyntää hinnantarkistusedun. Kun teet puukaupat joulukuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana, hinnantarkistusetu takaa sinulle hyvityksen, jos hinnat puumarkkinoilla lähtevät nousuun. Hinnantarkistusetu poistaa huolen puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen. Onnistunut puukauppa alkaa yhteydenotolla metsäasiakasvastaavaan. Puukauppa on mahdollista hoitaa myös sähköisesti. upmmetsa.fi/puukauppa • 7
VERKKOPALVELU Näiden ohjeiden avulla voit helposti kirjautua UPM Metsä -palveluun, jossa voit hoitaa metsäasioita sähköisesti kellon ympäri. AJANKOHTAISTA KEVÄT NÄIN KIRJAUDUT UPM METSÄ -VERKKOPALVELUUN Jotta voit kirjautua UPM Metsä -verkkopalveluun, tulee sinun luoda itsellesi käyttäjätunnus. Voit tehdä sen osoitteessa: upmmetsa.fi/asioi-verkossa/luotunnus 1–3 5 4 1 1. Mene osoitteeseen upmmetsa.fi/verkkopalvelu . 2. Syötä kenttään sähköpostiosoitteesi ja salasanasi. 3. Valitse Kirjaudu sisään. 4. Tilaa seuraavaksi kirjautumiselle vahvistuskoodi puhelimeesi. Klikkaa Lähetä koodi. 5. Saat vahvistuskoodin tekstiviestillä. Syötä koodi alle ilmestyvään kenttään. Voit kirjautua sisään myös tunnistautumalla mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksillasi. 1. Valitse tunnistautuminen joko Mobiilivarmenteella tai Pankkitunnuksilla. 2. Jos valitsit tunnistaudu Mobiilivarmenteella tai Pankkitunnuksilla, sivusto ohjaa sinut seuraavaan näkymään, jossa voit valita tunnistautumistavaksi mobiilivarmenteen tai verkkopankkisi. 3. Kun olet vahvistanut kirjautumisesi, pääset palvelun etusivulle. Palvelussa voit tarkastella metsäomaisuuttasi, seurata sopimustesi tilaa ja niiden etenemistä. Voit myös tehdä puukauppaa ja tilata metsänhoito töitä ja hoitaa metsäverotuilmoituksen teon. 2 3 8 – METSÄN HENKI 1/22
METSÄELINKEINON hyväksyttävyyttä haastetaan jatkuvasti, ja maailma alan ympärillä muuttuu kiivaasti. Tämä luo uusia tarpeita Metsäsäätiön rahoittamiin hankkeisiin. Tänä vuonna nähdään ensimmäiset versiot alakoululaisille suunnatusta Taskumetsä-mobiilipelistä. ”On tärkeää, että metsäelinkeinon merkitys yhteiskunnan osana ymmärretään, ja sen viestimiseksi on mietittävä uudenlaisia keinoja. Tästä esimerkkinä pelillistäminen”, toteaa Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Erno Järvinen. Pitkään jatkuneet hankkeet ovat osoittaneet vaikuttavuutensa metsäkasvatuksessa ja -viestinnässä. Keväällä koululaisten Metsävisa järjestetään jo 41. kerran. Forest.fi-verkkolehti jatkaa metsäuutisten tuottamista, ja 4H:n metsäretket sekä koululaisten kuljetusapurahakyydit starttaavat. Päättäjien Metsäakatemiasta järjestetään jo 51. kurssi. Suomen Metsäsäätiö myöntää apurahoja ympäri vuoden. Pari tänä vuonna nähtävää uutta hanketta painottuu viestintään Taskumetsä-pelin tavoin. Hyvän vastaanoton suomalaisten keskuudessa saavuttanut Metsien Suomi -viestintähanke jatkaa kampanjointia uusin teemoin, ja televisioon saadaan lastenohjelma metsien ammattilaisista. metsasaatio.fi Metsätietoa koululaisille pelillistämisen avulla METSÄTIETO Suomen Metsäsäätiö rahoittaa tänä vuonna koululais hankkeita, metsäviestintää ja puurakentamista. TEKSTI: EETU PUNKKA TYÖTÄ SUON HYVÄKSI UPM:n selluliiketoiminta ja sak salainen pehmopaperivalmistaja WEPA käynnistävät elinympäris tön ennallistamishankkeen Suo messa havainnollistaakseen met sän monimuotoisuutta edistävää vastuullista metsänhoitoa. Yhtiöiden tavoitteena on en nallistaa noin viiden hehtaarin suoalue UPM:n Harvialan tilalla alueeksi, joka on puoliksi avosuo ta ja puoliksi korpea. Työt käynnistyvät alueen sam mal ja jäkälälajiston kartoituksel la, jonka jälkeen alueen veden pintaa aletaan nostaa aktiivisilla ennallistamistoimilla. Niiden myö tä odotetaan, että alueelle palaa suolle ominaisia kasvi ja eläinla jeja, joihin kuuluvat hilla, kihokki ja jopa riekko. Pitkän ajan kuluessa suolle odotetaan palaavan myös harvi naisempia lajeja, kuten erilaisia sammalia ja saroja. Korvet ja nevat ovat turvemai den elinympäristöjä, joissa poh javesi on turvekerroksen rahka sammalkasvuston vuoksi lähellä pintakerrosta, ja kasvit pidättävät veden alueella. Vesi hidastaa kas vien hajoamista, mutta ajan ku luessa hajoavasta biomassasta muodostuu turvetta. Aiemmin soita kuivattiin eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä Suomessa on menossa useita soi den ennallistamishankkeita. UPM ja WEPA seuraavat alueella tapahtuvaa kehitystä ja ja kavat tietoa tuloksista. Yhtiöt ovat kiinnostuneita jatkamaan yhteistyö tä vastaavien hankkeiden parissa. upm.fi YHTEISTYÖ METSÄSÄÄTIÖN APURAHAT Suomen Metsäsäätiön apurahoil la vahvistetaan metsäelinkeinon hy väksyttävyyttä. Toiminta perustuu va paaehtoisiin metsäsäätiömaksuihin. Metsänomistaja voi tehdä puukaup pojen yhteydessä lahjoituksen, jon ka suuruus on 0,2 % pystykaupan loppusummasta. UPM sitoutuu lah joittamaan tällöin saman summan. Metsäsäätiömaksu on verovähennys kelpoinen. metsasaatio.fi K U V A U PM 9
AJANKOHTAISTA KEVÄT TURVALLISUUS Tule metsätyömaalle turvallisesti TEEMME asiakkaidemme metsissä monenlaisia metsänhoitotöitä, ja metsänomistaja on tervetullut seuraamaan niiden toteutusta. Ennen vierailua metsänomistajan tai muun vierailijan on kuitenkin huomioitava tarkasti turvallisuusohjeemme, jotta hän voi varmistaa oman ja henkilöstömme turvallisuuden. Turvallisuus on tärkeää metsätyömaalla! Huomaa, että vierailet työmaalla aina omalla vastuullasi. Tärkeintä on ilmoittaa tulostaan aina etukäteen, käyttää huomioliiviä tai -vaatteita sekä noudattaa turvaetäisyyksiä. Jos näitä ohjeita ei noudata, se voi aiheuttaa hengenvaaran. Käytä myös kypärää, jos on vaara päähän kohdistuvista iskuista. Lisäksi suojalasien käyttö on suositeltavaa. Älä myöskään kiipeä puupinojen tai -kasojen päälle. Turvaetäisyydet ovat tärkeitä. Puunkorjuutyömailla turvaetäisyys hakkuukoneeseen on 90 metriä ja metsätraktoriin sekä puutavara-autoon 20 metriä. Muillakin työmailla täytyy säilyttää turvaetäisyydet. Esimerkiksi raivaussahan käyttäjään, istutuskoneeseen tai maanmuokkariin turvaetäisyys on 20 metriä. On hengenvaarallista lähestyä metsäkonetta ilmoittamatta. Näillä ohjeilla pääset pitkälle. P II R R O S PE K K A RA H K O N EN 3 VIERAILUN TÄRKEINTÄ SÄÄNTÖÄ 1. ILMOITA TULOSTASI Kerro vierailustasi koneenkuljettajalle tai metsurille soittamalla metsätyömaan kyltin osoittamaan numeroon. 2. MUISTA HUOMIOLIIVI JA TURVAETÄISYYS Pue päällesi huomioliivi tai käytä huomiovaatetusta. Noudata aina metsätyömaaja toimenpidekohtaisia turvaetäisyyksiä. 3. ODOTA TYÖSKENTELYN KESKEYTYMISTÄ Voit lähestyä metsätyömaalla työskentelevää metsuria tai konetta vasta, kun sinut on havaittu turvaetäisyyden päästä ja työskentely on keskeytetty. 10 – METSÄN HENKI 1/22
FIBDEX-HAAVASIDOS on valmistettu Lappeenrannassa kestävästi hoidetuista suomalaisista koivuista. UPM Biomedicalsin nanosellupohjainen innovaatio voitti Uusi puu -kilpailussa ensimmäisen palkinnon. FibDex nopeuttaa haavan paranemista, vähentää potilaan tuntemaa kipua ja tuottaa entistä parempilaatuisen ihokudoksen. Plastiikkakirurgit ovat käyttäneet sitä Suomessa ihonsiirtoihin. Parasta on, että haavasidosta ei tarvitse vaihtaa hoidon aikana, ja se irtoaa itsestään haavan parannuttua. Näin vältytään ihon repeytymisiltä, joita saattaa liittyä sidosten vaihtamiseen. ”FibDex on upea esimerkki suomalaisen pitkän tuotekehitysja innovaatiotoiminnan tuotteesta, joka on maailmanluokassa uraauurtava. Se on asiakkaan näkökulmasta huippu. Samalla se säästää aikaa ja kustannuksia, ja sen ympäristövaikutukset ovat pienemmät”, kommentoi tuomariston jäsen Tiina Kähö, Smart & Clean -säätiön toimitusjohtaja. upmbiomedicals.com UPM Biomedicalsin nanosellusta kehitetty FibDex edistää haavan paranemista. METSÄNHOITO Koivupohjainen haavasidos vähentää kipua K U V A T U PM PUUPOHJAINEN TUOTE LAADUKASTA METSÄNHOITOA Metsänja luonnonhoidon laadun arviointi on tärkeä osa UPM Metsän toiminnan kehittämistä. Tapio Oy arvioi vuonna 2021 UPM:n metsätyömaiden laatua. Arviointeja tehtiin UPM:n omissa ja metsänomistaja-asiakkaiden metsissä. Tarkastettavina olivat uudistusalat, kasvatushakkuut, taimikonhoito sekä HCV-kohteet eli korkean suojeluarvon kohteet. Lisäksi toteutettiin yhtiön maiden uudistusja harvennushakkuiden erillismittaus. Uudistusalojen maanmuokkaukset oli toteutettu laadukkaasti, ja päämenetelmä arvioitiin oikeaksi kaikilla kohteilla. Kehitettävää havaittiin muokkauksen apumenetelmissä ja vesitalouden hoidossa kohteilla, joissa liika vesi haittasi puunkasvatusta. Taimikonhoidossa lehtipuuosuuden säilyttäminen oli parantunut selvästi. Kasvatushakkuiden korjuun laatu näkyi elinvoimaisena puustona, ja kasvatettavan puuston määrä oli kehittynyt. Oikealla harvennustiheydellä varmistetaan metsikön hyvä kasvu sekä hiilensidonta. Lähes kaikki luontokohteet ja vesistöjen suojavyöhykkeet oli rajattu oikein. Energiapuun korjuussa, riistalle tärkeiden kohteiden säästämisessä ja aina säästettävien puiden säilyttämisessä ei ollut huomautettavaa. Keskeisimmät kehityskohteet liittyvät säästöpuiden määrään ja sijoittamiseen, taimikonharvennuksien ajoittamiseen ja kasvatushakkuiden korjuujäljen laadunhallintaan. K U V A U PM 11
Risto Nurmisen isä myi aikoinaan Asikkalassa sijaitsevan maatilansa puita UPM:n edeltäjälle Kymmene Oy:lle. Nurminen on jatkanut yhteistyötä UPM Metsän kanssa 40 vuoden ajan. TEKSTI ELISA HELENIUS | KUVAT ANTTI VETTENRANTA ”Minulle metsä on kaikki kaikessa” K un Risto ”Ripa” Nurminen oli noin 10-vuotias, naapurin rouva kävi hänen kotonaan kylässä. Rouva kertoi Nurmisen äidille, että on menossa istuttamaan puita. Istutustöissä auttoi Kymi Oy, nykyinen UPM. Nurmiseen ja hänen vuotta nuorempaan veljeensä iski kova halu päästä seuraamaan istutusta, ja he pyysivät äidiltä lupaa lähteä mukaan. Äiti kuitenkin kielsi lähtemästä, koska viiden kilometrin matka metsän halki istutuksille oli hänestä liian pitkä lasten kuljettavaksi ilman aikuista. Veljekset lähtivät salaa. Perillä he näkivät, kuinka työntekijät istuttivat taimia maahan kuokilla. Kun lapset palasivat kotiin, äiti antoi heille rangaistuksen. ”Karkaaminen oli silti sen arvoista”, sanoo 72-vuotias Nurminen ja naurahtaa. • 12 – METSÄN HENKI 1/22
Risto Nurmisen suku on omistanut Asikkalassa sijaitsevan Rähälän maatilan ja sen metsäalueen jo sata vuotta. KATSO VIDEO: PITKÄAIKAINEN ASIAKASSUHDE TEKEE YHTEISTYÖSTÄ PAREMPAA youtube.com/upmmetsa 13
Nurminen ei koe metsässä puuhastelua työksi. Töissä hän on kahdessa perustamassaan yrityk sessä: peltisepänliike Europelti Oy:ssä ja metalli alan yrityksessä Renpaja Oy:ssä. Yritysten omistuk sen hän on jo siirtänyt aikuisille pojilleen. Joskus Nurminen käy metsässä viitenä päi vänä viikossa, joskus harvemmin, mutta pisin tauko metsässä käymisestä on kestänyt pari viikkoa. Työkiireiden takia hän ei aina ehdi puiden siimekseen. ”Kai tämä rakkaus metsään on geeneissä. Isäni oli hyvin ankara kasvattaja ja kireä kotona. Kuiten kin aina kun menimme metsään, hän muuttui lem peäksi ja sallivaksi.” Nurminen käy yleensä metsässä yksin, mutta joskus hänen mukanaan on aikuinen tytär, joka on myös kiinnostunut metsästä. ”Minulle metsä on kaikki kaikessa. Olen kuin tulisilla hiilillä, jos en pääse joka viikko käymään siellä. Parasta metsässä on rauha.” UPM:N metsäasiakasvastaavan Mikko Upolan mukaan metsänomistajan on hyvä tietää, koska hakkuut alkavat ja miten ne on suunniteltu. Hak kuukoneenkuljettaja on päävastuussa tiedon jaka misesta metsänomistajalle. ”Metsäasiakasvastaavana autan metsänomis tajaa kaikessa, mikä metsään liittyy. Puukaupan lisäksi metsänhoitotyöt on merkittävin tarjoa mamme palvelu. Osa metsänomistajista on toki omatoimisempia, kuten Risto Nurminen, jolla on paljon kokemusta metsänhoidosta”, Upola sanoo. Koneenkuljettajat ja hakkuiden ajankohta ovat tärkeimmät tekijät hakkuiden onnistumisen kan nalta. Hakkuita tehdään ympäri vuoden. Puusto, metsäteiden kunto ja maapohja vaikuttavat siihen, milloin missäkin on ihanteellinen aika hakkuille. Metsäasiakasvastaava varmistaa asiakkaan palautteesta, että asiakaslupaus on lunastettu. ”Yleensä jos metsänomistajasta ei kuulu mitään, kaikki on mennyt hyvin tai loistavasti”, Upola sanoo ja naurahtaa. Risto Nurminen ei tiedä tarkkaan, mitä hänen myymästään puusta tehdään. ”Varmaan isosta osasta tulee sahatavaraa, ja osasta sellua ja sorvipuuta.” Hän näkee puun myynnin yhtenä tulonlähteenä muiden joukossa. ”Minulle metsänomistajana tärkeintä on puista saatu tulo”, Nurminen sanoo. ”Kaikki tilille tuleva raha ei jää minulle, vaan maksan tuloista alvit, verot, uudet taimet ja jälki työt. Raha menee takaisin metsään. Aina tilille toki jotain jää riippuen hakkuiden pintaalasta.” METSÄN keskellä kulkeva hiekkatie vie hakkuuko neen luo. Sen lähellä tarvitaan aina suojakypärää ja suojalaseja, eikä työmaalle voi mennä ilmoitta matta. Hakkuukoneen humina kuuluu kauas, ja korkea mänty kaatuu rytinällä. Heinolalaisen Koskenmyllyn Korjuu Oy:n hak kuukoneenkuljettaja Tomi Sorri, 40, kaataa ja ”Isä oli ankara kasvattaja, mutta metsässä hän muuttui lempeäksi.” LINNUT sirkuttavat, ja sammal saappaiden alla tuntuu pehmeältä. Ympärillä aukeaa Nurmi sen omistama metsä, sama kuin 60 vuotta sitten lapsena. Lähellä on tukkeja pinossa ja niiden vieressä iso kasa kuusenoksia. Tukkien päät on maalattu eri väreillä sen mukaan, mille tehtaalle ne ovat menossa. Kantojen päällä oleva turkoosi väri taas on juurikäävän torjuntaainetta. Neliönmuotoinen oleskelualue on erotettu muusta ympäristöstä paksuilla tukeilla. Sen kes kellä rätisee nuotio. Nurmisen naapuri on juuri keittänyt nokipannukahvit, ja retkipöydälle on katettu makkaroita ja lohileipiä. Ilmassa tuoksuvat savu ja kuusenneulaset. Kai killa on yllään keltaiset huomioliivit, koska ollaan hakkuutyömaalla. Asikkalassa sijaitseva Rähälän maatila ja sen noin 80 hehtaarin metsäalue on kuulunut Nurmi sen suvulle sadan vuoden ajan. Nurmisen vaari osti maatilan vuonna 1920. Nurminen on ollut tilan isäntänä nyt 40 vuotta, ja koko sen ajan hän on asioinut UPM:n kanssa. Jo hänen isänsä myi aikoinaan puita UPM Metsän edeltäjille Kymmene Oy:lle ja Tehdaspuulle. Nurmisen apuna puiden myynnissä on ollut hänen naapurinsa, jolla on pitkä kokemus metsänhoidosta. ”Voi sanoa, että 95 prosenttia tilan puista on mennyt UPM:lle. Yhteistyö on sujunut erittäin hyvin ja täysin suunnitelmien mukaisesti”, Nurmi nen kehaisee. RISTO Nurminen viettää lähes kaiken vapaaaikansa metsässä. Mieluiten hän tekee raivaussahatöitä, joi den ansiosta metsässä on vaivatonta liikkua. Lisäksi hän istuttaa puita ja pilkkoo klapeja. Nurminen pyrkii tekemään metsänhoitotyöt pit kälti itse. Pintaalaa on kuitenkin niin paljon, että osa raivaustöistä teetetään ulkopuolisilla. • 14 – METSÄN HENKI 1/22
METSÄN OMISTAJAN ARVOT 1 LUONNONLÄHEISYYS. ”Nautin metsässä liikkumisesta.” 2 METSÄN HOITAMINEN. ”Metsässä ollessani teen aina jotain, kuten raivaustöitä tai puiden istutusta.” 3 PYSYVYYS. ”Olen perinyt rakkauden metsään isältäni. Elinkeinoni ei ole puiden myynti vaan omat yritykseni. Yritin saada yli satavuotiasta kuuden hehtaarin metsää luonnonsuojelukohteeksi, mutta sitä on aikoinaan ojitettu, joten se ei täyttänyt suojelulle asetettuja ehtoja.” Risto Nurminen nauttii metsässä puuhastelusta ja käy metsässä yleensä useita kertoja viikossa. 15
pinoaa puita. Hän hoitaa Nurmisen metsän hakkuut yksin. ”Kuljettaja on kolmen kuoren välissä: urakoitsijan, maanomistajan ja firman. Tehtäväni on pitää kaikki asiakkaani tyytyväisinä. Tämä vaatii minulta tarkkaavaisuutta töissä”, Sorri sanoo. Kahdenkymmenen vuoden kokemuksella monitoimikoneen eli moton käyttäminen sujuu Sorrilta rutiinilla. Einari Vidgrén Säätiö palkitsi hänet heinäkuussa 2021 hyvästä työstä 1 500 euron suuruisella Einarin Kuljettajapalkinnolla. ”Näen suhteeni metsänomistajaan vastuullisena. Teen työni hänen toiveitaan kuunnellen ja omaisuuttaan hoitaen”, Sorri sanoo. ”Isäntä on vaalinut puita ja kasvattanut ne, ja kuljettajan tehtävä on tehdä niistä korkealaatuista raaka-ainetta metsäteollisuudelle. Jos puu on esimerkiksi laho, kuljettaja siirtää sen lahojen puiden pinoon.” Nurminen on tyytyväinen saatuaan metsäänsä niin ammattitaitoisen kuskin kuin Sorri. ”Hakkuiden onnistumisen kannalta ykkösasia on korjuujälki. Jos korjuukoneen kuski ei osaa työtään, hän voi kolhia puita ja sotkea aluetta. Hyvä korjuukoneen kuljettaja on tärkein asia hakkuiden onnistumisen kannalta”, Nurminen sanoo. Alkaa tihuttaa vettä. Moton harvesteripää kääntelee mäntyä, ja Sorri jatkaa työtään sateesta piittaamatta. ”Hyvä korjuukoneen kuljettaja on tärkein asia hakkuiden onnistumisen kannalta.” UPM Metsän metsä asiakasvastaava Mikko Upola (vas.) käy paikan päällä tapaamassa metsä omistajia, kuten Risto Nurmista. Taustalla hakkuukoneenkuljet taja Tomi Sorri pitää taukoa työstään. SINUSTAKO UPM KASVU -KUMPPANI? UPM Kasvu -kumppanuus tarjoaa asiakkaille alan parhaan asiantuntijuuden ja moderneimmat digitaaliset työkalut metsäomaisuuden vaivattomaan hoitoon. Vastuullisuus huomioidaan kumppanuudessa useasta eri näkökulmasta. Metsänomistaja saa kumppanina sitä parempia etuja, mitä enemmän hän keskittää asiointiaan UPM:lle. Kumppanuussopimuksen solmiminen ei kuitenkaan edellytä puukauppaa. Kumppanuus sisältää neljä etutasoa. Etutaso lasketaan kuluneen viiden vuoden euromääräisestä asioinnista, johon lasketaan sekä puukaupat että metsänhoitotyöt. Hopea-tason raja on 20 000 euroa, Kulta-tason 100 000 euroa ja Platinatason 300 000 euroa. Hopeatasolla bonusta maksetaan 1 euro, Kulta-tasolla 1,50 euroa ja Platina-tasolla 1,80 euroa per kuutio. Aineettomiin etuihin kuuluvat kaikilla kumppanuustasoilla metsäasiakasvastaavien henkilökohtainen palveluaika, metsäomaisuuden suunnitelmallinen hoitaminen, metsänomistajille suunnattu ajankohtainen tieto sekä hyödylliset tapahtumat. Lue lisää: upmmetsa.fi/kumppanuus 16 – METSÄN HENKI 1/22
NÄKEMYS REIJO KARHINEN Vuorineuvos Maanomistajain Liiton hallituksen puheenjohtaja Ohipuhumisen kulttuuri ei rakenna hyvää ilmapiiriä sellaista, että lukua on täytynyt ottaa. Ehkä jokamiehenoikeuden varjolla on alettu tulla vahvoilla mielipiteillä ja jopa suoranaisilla vaateilla sellaisten kysymysten äärelle, jotka ovat perinteisesti kuuluneet ja kuuluvat edelleen omaisuudensuojan piiriin. Ärsyyntymiskynnys on tavan takaa ylitetty puolin ja toisin. Hulvattomalla uudenlaisella ohipuhumisen kulttuurilla emme kuitenkaan rakenna ilmapiiriä, jolla löydetään oikeasti kestävät ratkaisut ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Siis sellaiset, joilla sekä monimuotoisuustavoitteet että metsien talouskäyttö voidaan yhdistää. Uuden strategiansa myötä jäsenkuntansa merkittävään kasvuun tähtäävä Maanomistajain Liitto peräänkuuluttaa avointa, rakentavaa ja ratkaisuhakuista dialogia. Viime kädessä maanomistaja on mahdollistaja. LÄPI elämäni henkilökohtainen mottoni on ollut: ole avoin uudelle. Se on tarkoittanut halua kokeilla, halua tarttua uuteen ja valmiutta uudistaa. Se on opettanut lukemaan tulevaisuutta ja katsomaan kauas. Tämä sama motto ohjasi minut olemaan käytettävissä, kun Maanomistajain Liitolle valittiin uutta hallituksen puheenjohtajaa vuoden 2021 lopulla. Maanomistajain Liitolla on pitkä ja perinteikäs historia. Ärsyke sen syntyyn tuli ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuvasta merkittävästä muutoksesta. Maanomistajat halusivat tulla kuulluksi sotien jälkeisessä ajassa uutta historiallista maanhankintalakia valmisteltaessa. Elämme jälleen aikaa, jossa maanomistajat ovat todella uuden äärellä. Toimintaympäristömme muuttuu rajusti, ja koko yhteiskuntaa koskeva systeeminen muutos etenee. Meiltä maanomistajilta vaaditaan nyt näkemyksellisyyttä ja kykyä lukea tulevaa. MUUTOSVOIMAT ovat poikkeuksellisen vahvoja, emmekä voi pysäyttää niitä. Jossain määrin voimme niitä ohjata, mutta ennen kaikkea voimme välttää näiden muutosvoimien aiheuttamia epäedullisia seurauksia yhdessä muiden sidosryhmien ja toivottavasti kasvavan jäsenkunnan kanssa oikein valitulla vaikuttamisstrategialla. Ekologinen jälleenrakennus – ilmastonmuutos ja luontokato – on alkanut ohjata yhteiskunnallista päätöksentekoa erityisesti EU-tasolla. Maanomistajaa koskeva normipohja vihertyy, ja luontoarvot hallitsevat julkista keskustelua sekä asenneilmastoa. Tämä keskustelu on tullut jäädäkseen, se syvenee ja voimistuu. Näkökulma omistamiseen pirstaloituu. Samasta kohteesta puhuttaessa voidaan puhua niin maanomistajuudesta, metsänomistajuudesta, maisemanomistajuudesta kuin jokamiehenoikeuksiin perustuvasta omistajuudesta. Uusia normeja tulee, ja ne tulevat entistä enemmän myös maanomistajan iholle. Tämä kehitys on faktana hyväksyttävä. Samalla on myönnettävä rehellisesti, että nykyinen metsänomistajan yli käytävä keskustelu ”meidän metsistämme” on ollut sisällöltään osin Ärsyyntymiskynnys on tavan takaa ylitetty puolin ja toisin. ”Sekä vaimoni että minä perimme synnyinkodeistamme arvot, jotka ovat vahvasti ohjanneet sijoittamista metsään. Metsässä stressaavan työn ja arjen ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Olen aktiivinen metsänraivaaja. Kaikki omistuksemme aikana metsiimme istutetut taimet olemme itse perheen voimin istuttaneet. Iän karttuessa luontoarvojen merkitys on alkanut nousta yhä enemmän keskiöön”, Reijo Karhinen sanoo. K U V A A N N A -K A TR I H Ä N N IN EN 17
1 Uudista rauduskoivulla Ilmaston lämpeneminen uhkaa eri tuhoriskien kasvaessa eniten kuusen viljelyä. Valitse metsän uudistusvaiheessa seuraavaksi puulajiksi rauduskoivua. Koivulle otollisimpia istutusalueita ovat viljavat keskikarkeat maapohjat. Lehtipuun osuutta voi lisätä myös vähentämällä kuusen istutustiheyttä, jolloin sekaan mahtuu luontaisesti kasvamaan lehtipuuta. Lehtipuiden lisääminen auttaa ilmastonmuutoksen uhkien torjumisessa, mutta niistä on hyötyä myös kasvun kannalta. Lehtipuut parantavat metsämaan ravinnekiertoa, sillä pudonneet lehdet monipuolistavat maaperän ravinnepitoisuutta. Ravinteikas maaperä parantaa myös havupuiden kasvua. 2 Jätä lehtipuuta taimikkoon Lehtipuita poistetaan tavallisesti havutaimikon varhaisperkauksessa. Tuolloin viljeltyjen taimien ympäriltä poistetaan niiden kehitystä häiritsevää muuta kasvustoa. Seuraava taimikonhoitovaihe on yleensä kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta. Kummassakin taimikonhoitovaiheessa lehtipuuta kannattaa jättää lisäämään metsän monimuotoisuutta. UPM:n omissa metsissä lehtipuita jätetään metsään toisessa taimikonhoitovaiheessa 20 prosenttia puustosta. 3 Säilytä säästöpuita eläimille Uudistushakkuussa säästöpuiden jättäminen metsään on tehokas tapa turvata eliöstön monimuotoisuus. Lehtipuut soveltuvat säästöpuiksi hyvin. Monet lajit hyötyvät niin elävistä, kuolleista kuin lahoavistakin puista. Lehtipuilla on myös maisema-arvoa. Siksi niiden lisääminen kannattaa. Lisää lehtipuita UPM Metsän metsänhoidon tuotepäällikkö Ella Kaivola kertoo, miten voit varautua ilmastonmuutokseen entistä paremmin lehtipuiden avulla. TEKSTI ANNA GUSTAFSSON KUVAT VASTAVALO JA UPM METSÄHOMMISSA LEHTIPUIDEN LISÄÄMINEN ELLA KAIVOLA Metsänhoidon tuotepäällikkö, UPM Metsä 18 – METSÄN HENKI 1/22
METSÄHOMMISSA LEHTIPUIDEN LISÄÄMINEN Lehtipuut sopivat myös uudistushakkuussa jätettäviksi säästöpuiksi. Monet eliöt hyötyvät niistä. Älä kaada taimikonhoidossa kaikkia lehtipuita, vaan muista säilyttää metsän monimuotoisuus. Vähennä kuusen istutustiheyttä, niin lehtipuut mahtuvat sekaan kasvamaan. 3 × SÄÄSTÄ LEHTIPUUTA 1. 2. 3. 19
SUOMESSA HAKATAAN LIIKAA METSÄÄ AVOHAKKUUT PITÄÄ LOPETTAA METSÄNHOITO ON EPÄEGOLOGISTA UUSI METSÄ ON HUONOMPI HIILINIELU Asiantuntijat kertovat, ovatko julkisuudessa esitetyt väitteet metsästä ja metsänhoidosta totta vai tarua. TEKSTI EMMI LAUKKANEN | KUVAT VASTAVALO JA UPM 10 VÄITETTÄ METSÄNHOIDOSTA 20 – METSÄN HENKI 1/22