UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 1/20 Metsäinvestointi maksaa itsensä takaisin 12 Näin saat talousmetsästäsi monimuotoisen 18 ”Onneksi seuraava sukupolvi hoitaa metsää hyvin” 22 PEKKA TEIKARI LAHJOITTI METSÄNSÄ POJALLEEN ANTILLE
www.facebook.com/ metsamaailma Kolopuu on tervapääskyn koti Kolopuut ovat arvokkaita pesäpaikkoja monelle linnulle. Niissä pesivät esimerkiksi uuttukyyhky, telkkä, palokärki ja tervapääsky. Tervapääsky suosii takamaiden avohakkuualueita, jos sille on säästetty mäntykeloja, joissa on tikankoloja. Myös moni hyönteinen asuu säästöpuissa. Yksi niistä on kartanokimalainen, joka tekee pesiä tikankoloihin ja linnunpönttöihin. 2 METSÄN HENKI 1/20
1990-LUVULLA SYNTYI AJATUS säästö puista: jättämällä hakkuu alueelle pystyyn vanhoja puita lisätään metsän monimuotoisuutta. Säästöpuiksi jätetään etenkin lintu jen suosimia kolo puita, vanhoja pui ta ja vähälukuisia puulajeja, kuten haapoja, leppiä ja raitoja, joiden taloudellinen arvo on pieni. Ne järeytyvät ja lahoavat aikanaan – ja luonto kiittää. UPM Metsän ympäristöasian tuntija Juha-Matti Valonen arvioi, että säästöpuita on jätetty 90 prosenttiin talousmetsistämme. PEFC™standardin mukaan säästö puita pitää olla viidestä kymmeneen hehtaarilla, FSC® (FSCC109750) standardi edellyttää kymmentä järeää, elävää puuta hehtaarilla. Avohakkuun jälkeen istutetuista taimista kasvaa uusi metsä, jolle tu lee oma mikroilmastonsa. Metsä sul keutuu. Jos sekaan on jätetty haapaa, sen rungoille voi kasvaa esimerkiksi harvinaista raidankeuhkojäkälää. Toisinaan kaatuneita puita korja taan pois metsästä, vaikka ei pitäisi. ”Metsän kierto on pitkä pro sessi. Jos säästöpuita ei jätetä, yli sata vuotiaita puita ei enää ole eikä järeää lahopuuta synny. Monimuo toisuutta saadaan lisättyä pienillä toimen piteillä”, Valonen sanoo. KUVA UPM TEKSTI TIINA TUPPURAINEN ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Säästöpuut hoitavat luontoa METSÄKUVA 3
1/2020 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Metsänhoitoon kannattaa sijoittaa 17 VIERASKYNÄ : Luken johtava tutkija Tuija Aronen 18 INFOGRAFIIKKA: Näin lisäät metsäsi monimuotoisuutta 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: Koivu kestää hyvin ilmastonmuutoksen vaikutuksia 22 METSÄNOMISTAJA: Pekka lahjoitti metsätilansa pojalleen Antille 27 UUSI PALVELU: Tukea sukupolvenvaihdokseen 28 METSÄN TUOTTO: Metsänomistajat arvostavat muutakin kuin rahaa 30 METSÄPALVELUT: Myy ja hoida metsääsi verkossa 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Uusi kasvupaikka puukauppa tuloille 34 METSÄHOMMISSA: Suojaa silmät raivaussahatöissä SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän asiakaspalveluun puh. 0204 16 5100. 34 Metsuri Teijo Niveri näyttää, miten turvallisuus varmistetaan raivaussahan varressa. ”Tuoton kannalta kaikki hoitotyöt uudistamisesta päätehakkuuseen ovat tärkeitä.” Kalle Vanhatalo Tapio Oy 12 4 METSÄN HENKI 1/20
PÄÄKIRJOITUS Metsä on meillä lainassa METSÄNHOITO ON PITKÄJÄNTEISTÄ puuhaa, jossa monet toimenpiteet vaikuttavat voimakkaimmin vas ta vuosien päästä niiden tekemisestä. Metsä miehen kvartaali tarkoittaakin neljännesvuosisataa – toisin kuin taloustieteessä. Uudistaminen aloittaa metsän kiertoajan, joka Suomessa on pitkä, eikä metsää uudistettaessa voi vielä varmasti tietää, mihin kyseiset puut tullaan kymmenien vuosien päästä käyttämään. Teolliset käyttökohteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Puista on tehty lankarullia, sellua, paperia, saha tavaraa, puulevyjä, energiaa, tervaa ja uusimpina tuotteina biopolttoaineita ja kemian teollisuuden raakaaineita. Tulevaisuudessa keksitään uusia tuot teita ja käyttökohteita. KASVUPAIKALLE SOPIVIEN PUULAJIEN istuttaminen on ensiaskel ylisukupolvisessa metsänhoidossa. Nykyi sin uudistamisessa käytetyt puulajit valitaan pää osin oikein, mutta kuusta istutetaan edelleen jokin verran metsikkökuvioille, jotka luontaisesti sopisivat paremmin männylle tai rauduskoivulle. Pian uudistushakkuun jälkeen tehty kylvö tai istutus parantaa uuden puusukupolven menestymis mahdollisuuksia. Metsän uudistamisessa kannattaa käyttää myös lehtipuita. Erityisesti jalostettu raudus koivu oikealla kasvupaikalla lisää tutkitusti saman kuvion kuusen kasvua ja parantaa monimuotoisuut ta. Usealla puulajilla uudistettu metsä vähentää myös tuhoriskejä. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö kan nattaa. Jalostettu kuusi ja mänty antavat noin 20 prosentin lisäkasvun metsikkötaimiin verrattuna. Koivulla jalostushyöty on lä hes 50 prosenttia. Näin saadaan taloudel lista lisäarvoa seuraaville suku polville. Tulevaisuudessa jalostettu metsänviljelymate riaali mahdollistaa hy vän kasvun lisäksi erilaisten ominaisuuk sien suosimisen, kuten kestävyyden juuri kääpää vastaan. NUOREN METSÄN HOITO ratkaisee taloudellisen tuloksen. Ajoissa tehty taimikonhoito sekä oikea aikainen metsän raivaus ovat erittäin kannattavia toimenpiteitä. Raivaussahatyö on kuin laittaisi rahaa pankkiin – se parantaa raivaajan kuntoa ja varmistaa terveen, tuottavan metsän tuleville sukupolville. Myöhemmin korostuvat oikeaaikaiset harven nukset. Ne varmistavat metsän tuoton ja tekevät metsistä helppokulkuisemman myös virkistyskäy tössä. Harvennuksissa ja lopuksi uudistushakkuussa on tärkeää turvata luontokohteiden ominaispiir teet. Samalla tulee lisätä ja ylläpitää moni muotoisuudelle keskeisiä rakennepiir teitä, kuten lehtipuustoa, varvustoa ja pensaita, kuollutta, palanutta ja lahon nutta puustoa sekä järeitä, vanhoja puuyksilöitä. Niiden säilyminen luo elintilaa metsän eri lajeille. RISTO LAAKSONEN Johtaja, metsätalous UPM Metsä K U V A PE TR A K O TR O ”Metsämiehen kvartaali on neljännesvuosisadan mittainen.” 5
SKOGSVÅRD ÄR ETT långsiktigt arbete, där effekten av många av åtgärderna märks först åratal efter att de har utförts. Det ekonomiska kvartalet är betydligt kortare än skogsarbetarens kvartal – som är ett fjär dedels sekel. Skogsförnyelse är inledningen på skogens omloppstid, som är lång i Finland. När man förnyar skogen kan man ännu inte veta vad träden ska använ das till om tiotals år. Användningen inom industrin har förändrats under årens lopp. Virket har använts för att tillverka trådrullar, cellulosa, papper, sågvaror, träskivor, energi och tjära samt på senare tid även biobränsle och råvaror för den kemiska industrin. Nya produkter kommer också till i framtiden. PLANTERING AV TRÄDSLAG som är lämpliga för stå ndorten är det första steget inom den generations överskridande skogsvården. Nuförtiden väljs huvud sakligen rätt trädslag vid skogsförnyelse, men gran planteras fortfarande i viss mån på beståndsfigurer som skulle lämpa sig bättre för tall eller vårtbjörk. Snabb sådd eller plantering efter förnyelsesav verkningen ger den nya trädgenerationen ett bättre utgångsläge. Det lönar sig att också använda lövträd vid skogsförnyelse. Forskning visar att i synnerhet förädlad vårtbjörk på rätt ståndort ökar gran tillväxten på samma figur och förbättrar den biologis ka mångfalden. Flera trädslag minskar också risken för skador i den förnyade skogen. Det är bäst att använda förädlat skogsodlingsmate rial. Förädlad gran och tall ger cirka 20 procent större tillväxt än oförädlade beståndsplan tor. Förädlingsnyttan av björk är nästan 50 procent. Detta innebär ett ekonomiskt mervärde för följande generationer. I framtiden ger förädlat skogsodlingsmate rial inte bara en god tillväxt, utan gör det även möjligt att gynna olika egenskaper, såsom hållbarhet mot rotticka. VÅRDEN AV UNGSKOGEN avgör det ekonomiska re sultatet. Vård av plantskog och röjning av skog som utförs i rätt tid är mycket lönsamma åtgärder. Arbetet med röjsågen är som att sätta in pengar på banken – det förbättrar arbetarens kondition samtidigt som det garanterar en frisk och produktiv skog för kom mande generationer. Senare ligger fokus på gallringar i rätt tid. De säkerställer skogens avkastning och gör det också lättare att använda skogen för rekreation. Vid gall ringar och slutligen vid förnyelseavverkning är det viktigt att trygga naturobjektens sär drag samt öka och upprätthålla centrala drag av biologisk mångfald, såsom löv träd, ris och buskar, döda, brända och murkna träd samt grova och gamla träd. Bevarandet av dem skapar livs miljöer för skogens olika arter. RISTO LAAKSONEN Direktör, skogsbruk UPM Skog Vi har skogen bara till låns LEDARE ”Skogsarbetarens kvartal är ett fjärdedels sekel.” Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi 6 METSÄN HENKI 1/20
Katse tulevaisuuteen JOKAINEN METSÄNOMISTAJA HOITAA metsiään omien tavoitteidensa pohjalta. Yhteistä on se, että aina on mietittävä myös tulevaa ja sitä, millaisen metsän me haluamme jättää jälkeemme. Myös metsänhoidon suosituksissa pyritään katsomaan tulevaisuuteen, vaikka ennustaminen on aina haastavaa, eikä vähiten isojen muutosten, kuten ilmastonmuutoksen edessä. Metsien kestävä hoito ja käyttö tarkoittavat, että niiden avulla säilytetään metsien monimuotoisuus, tuottavuus ja elinvoimaisuus niin kansallisesti kuin globaalistikin. Meillä Suomessa on paljon tutkimustietoa tekemisemme pohjaksi, ja siihen on helppo nojata. Tässä lehdessä pureudutaan ylisukupolviseen metsänhoitoon niin taloudellisesta kuin ympäristövastuullisuuden näkökulmasta. Voit lukea esimerkiksi metsänhoidon investoinneista ja tuottavuudesta (s. 12–16) sekä metsänomistajien eri tavoitteista (s. 28–29). Lehdessä on runsaasti asiaa metsän uudistamisesta, jalostetusta metsänviljelymateriaalista sekä sukupolvenvaihdoksesta ja meidän mahdollisuuksistamme auttaa siinä – unohtamatta käytännön vinkkejä metsänomistajille. Valoisaa kevättä ja mukavia lukuhetkiä! VIRPI MÄENANTTILA, Päätoimittaja VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Asiakaspalvelu 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Juho Kontra, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, A-lehdet/Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä, Tiina Tuppurainen. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: PunaMusta Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 . Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Antti Vettenranta. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2020. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. upmmetsa.fi upmyhteismetsa.fi upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTAJALTA METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. 7
METSIEN HIILINIELUJEN TAVOITETASO PIENENI EU julkaisi uudet laskelmat siitä, miten suuria hiilinieluja lähivuosina tavoitellaan. UUTISET | lue lisää: U P M M E T S A . F I MIKÄ? LULUCF (Land use, landuse change, and forestry) tarkoittaa YK:n ilmastosopimuksen määritelmää, joka koskee maankäyttö, maan käytön muutos ja metsätalous sektoria. EU on vuonna 2018 antanut asetuksen siitä, miten tämän sektorin toiminta huomioidaan EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. LULUCF viittaa maankäyttösektorin kasvihuonepäästöihin ja kykyyn sitoa hiiltä. Tavoite on vähentää EU:n hii lipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin hiilinieluja verrataan vuosien 2003–2009 keskimääräiseen hiilinie luun. Sen perusteella määritetään, mikä hiilinie lujen taso tulee olla vuosina 2021–2030. MITÄ UUTTA? Suomen Luonnonvarakeskus julkaisi joulukuussa 2019 uudet LULUCFlaskel mat. Niiden mukaan Suomen maankäyttösekto rin hiili nielujen vertailutaso vuosille 2021–2025 on ilman puutuotteita 21,16 miljoonaa ja puu tuotteet mukaan lukien 27,64 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2ekv) vuodessa. Tavoite pieneni hieman entisestä. Hakkuutaso Suomessa vastaa 76,7 miljoonaa kuutiometriä. Jos jäsenmaan maankäyttösektorin hiilinielu jää tavoiteltua tasoa pienemmäksi, maan tulee kompensoida tämä joko ostamalla hiilinieluja markkinoilta tai vähentämällä päästöjä muilla sektoreilla. LULUCFasetus ei aseta metsien käytölle rajoitteita. Euroopan komissio on määritellyt tietyt periaatteet LULUCFlaskelmille, mutta käytännössä kaikki jäsenmaat käyttävät omia laskukaavojaan. Se vaikeuttaa jäsenmaiden tavoitteiden keskinäistä vertailua. MITEN SUOMESSA? Puuta jalostavan teollisuu den investoinnit ovat lisänneet puun käyttöä ja hakkuita viime vuosien aikana, ja vuonna 2018 Suomen hakkuut olivat 78 Mm3. Määrä on histo rian suurin. Metsiemme hakkuumäärä vaihtelee vuosittain markkinatilanteen mukaan, ja vuoden 2019 hakkuiden arvioidaan olevan 74,5 Mm3. Suomessa puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään: 108 Mm3 vuodessa. Metsien käyttö on viime vuosien aikana ollut selvästi alle kestävän hakkuusuunnitteen (84 Mm3). luke.fi HIILINIELUT K U V A U PM Suomessa puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. 8 METSÄN HENKI 1/20
VIERAIDEN PUULAJIEN mahdollisuu det hiilensidonnassa kiinnostavat. Erityisesti keskusteluun on nostettu douglaskuusi, erilaiset lehtikuuset ja kontortamänty. Suomessa kasvatetaan luontaisia, meillä jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja osana niiden alkuperäistä elin ympäristöä. Tämä luo perustan kestävälle ja kehittyvälle metsätalou delle. Tutut puulajimme koivu, kuusi ja mänty ovat avainlajeja myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Metsälaissa säädetään elinympäris töjen suojelusta. Istuttamalla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimia ja kylvämällä niiden sieme niä pystytään säilyttämään metsän ominaispiirteet. Myös metsänhoito suosituksissa linjataan, että ulkomaisia puulajeja ei tule viljellä kuin erikoista pauksissa, kuten tutkimustoiminnassa. Sertifiointijärjestelmistä PEFC™:n mukaan metsän uudistamisessa on käytettävä Suomen luontaiseen la jistoon kuuluvia lajeja. FSC®(FSC C109750):n kriteereissä puolestaan todetaan, että metsän uudistamisessa tulee varmistaa taimi ja siemenainek sen alkuperän soveltuvuus kohteelle. Vierasperäisten lajien käyttöä valvotaan. Vieraslajit aiheuttavat aina häiriöitä ekosysteemissä ja ne yleensä jyräävät luontaisia lajeja. Tuontilajeista on usein tullut harmia. upmmetsa.fi K U V A G ET TY IM A G ES KONTORTAA ON KOKEILTU Kontortamäntyä on testimielessä istutettu 1980-luvulla. Metsiköt ovat olleet rehevillä mailla, eikä kontorta ole ollut niissä tuottava ainakaan laadun suhteen. Sahapuuna se on heikko. Kontortamänty kyllä kasvaa nopeasti, mutta on tuhoherkkä tuulelle ja lumelle painavan neulasmassansa vuoksi. Myös juurikäävälle kontorta on altis, ja se maistuu hyvin myyrille. Kontorta ei myöskään elä niin pitkään kuin mänty. Se muuttuu puiden iän mittakaavassa hiilensitojasta hiilenluovuttajaksi melko nopeasti, koska siitä ei yleensä jalosteta pitkäikäisiä tuotteita. Tarkkaa tietoa katkonnasta PUUN MYYJÄ SAA ENTISTÄ tarkempaa tietoa puukaupassa toteutuneesta katkonnasta. Hänelle toimitetaan korjatuista puista mittaustodistus ja sen liitteenä runkoja puutavaralajierittely sekä puutavaran katkontaerittely. Pyydettäessä metsänomistajalle toimitetaan nykyisin myös puutavaralajien tukkitaulukot. Tietoa jaetaan avoimesti. Metsänomistajalle voidaan toimittaa myös runkotiedot, joista ammattilaiselle selviää runkotason mittaustiedot ja tehdyt päätökset. UPM Metsällä on käynnissä hanke, jossa tukkitaulukot muodostetaan mittaustodistuksen liitteiksi automaattisesti. Sen myötä mittausja katkontatiedot ovat aiempaa helppolukuisempia ja laajemmin tarkasteltavissa. upmmetsa.fi Olisivatko vieraslajit ratkaisu hiilensidontaan? Franchising laajenee METSÄNHOITOPALVELUIDEN myyntiin ja toteutukseen erikoistuneeseen UPM Metsän franchisingketjuun liittyi kolme uutta yritystä. ForestHouse Oy Jämsässä, Nälkäviulu Oy Kuopio– Joensuu-alueella ja Sata Havu Oy Raumalla. Franchisingketjussa jo toimivat yritykset, KT Metsä Oy, Arvohonka Oy ja Esa Kuronen Oy, laajentavat toiminta-alueitaan. Pohjoisen yksikön alueella metsän hoitotöitä jatketaan nykyisillä toimintamalleilla ja sopimuksilla. Uusilla alueilla UPM Silvesta Oy:n metsurit siirtyvät laajentuvien yritysten palvelukseen. Alihankintasopimukset siirtyvät yrittäjille. upmmetsa.fi 9
UUTISET | lue lisää: U P M M E T S A . F I UPM tekee asiakkaidensa metsissä monenlaisia metsänhoitotöitä, ja metsänomistaja on ter vetullut seuraamaan niitä paikan päälle. Kun työmaalla vieraillaan, on tärkeä muistaa tietyt käy tännön asiat. 1. ILMOITA TULOSTASI koneenkuljetta jalle tai metsurille soittamalla metsä työmaan kyltin osoittamaan nume roon. Konetyömaalla kyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan. Kun suoritetaan metsuri töitä, yhteys tieto löytyy auton ovesta. 2. PUE HUOMIOLIIVI päälle ja muista turvaetäisyys! Pukeuduttuasi huomio vaatetukseen voit siirtyä seuraamaan metsätyö maata. 3. NOUDATA TURVAETÄISYYKSIÄ, jotka ovat metsätyömaa ja toimen pidekohtaisia. Motolla turvaetäisyys on 90 metriä, ajokoneella sekä puutavara autolla 20 metriä. 4. ODOTA TAUKOA. Työskentelyn on keskeydyttävä ennen kuin metsätyö maalla työskentelevää metsuria tai konetta saa lähestyä. Saat mennä lähemmäs, kun metsuri tai koneen käyttäjä on varmasti havainnut sinut turvaetäisyyden päästä ja työskentely on kokonaan keskeytetty. Muista 4 asiaa metsätyömaalla TURVALLISUUS K U V A U PM Osakesäästötilien suosio kasvaa SUOMALAISET OVAT AVANNEET AHKERASTI verotehokkaita osakesäästötilejä. Tilille voi siirtää rahaa 50 000 euroon asti. Varat voi sijoittaa kotija ulkomaisiin osakkeisiin. Myynti voitoista ei joudu verolle ja osinkotulot voi sijoittaa lyhentämättömänä uudestaan osakkeisiin. Pääomatuloveroa maksetaan siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan tililtä. Nordnetin markkinaosuus tileistä oli vuoden alussa noin 80 prosenttia. Tammikuun puolivälissä jo 40 000 sijoittajaa oli valinnut Nordnetin osakesäästötilin. Syitä olivat maksuttomuus, reaaliaikaisesti striimaavat pörssikurssit ja laaja valikoima työkaluja osakepoimintaan. nordnet.fi Tarra syntyy mäntyöljystä FOSSIILISISTA RAAKA-AINEISTA valmistetuille materiaaleille tarvitaan vaihtoehtoja. UPM kehittää jatkuvasti uusia tuotteita puupohjaisista biomolekyyleistä ja tuotannon sivuvirroista. Nyt tarralaminaattivalmistaja UPM Raflatac on lanseerannut kaksi vihreää uutuutta: UPM Raflatac Forest FilmTM -tarramateriaalin ja Fossil-Free Adhesive RP48 -liiman. Tuotteet on kehitetty yhteistyössä UPM Biopolttoaineiden kanssa. Raaka-aineena käytetään sellutuotannon tähteenä syntynyttä mäntyöljyä, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Forest Film on markkinoiden ensimmäinen puupohjainen polypropeenitarramateriaali. Sillä voi korvata perinteiset fossiiliset raaka-aineet tuotantoprosessissa ilman muutoksia. upm.fi UPM:n Joroisten taimitarha täyttää 40 vuotta. Onnittelut tarmokkaasta työstä puiden parhaaksi! 10 METSÄN HENKI 1/20
AJANKOHTAISET VINKIT METSÄNOMISTAJALLE METSÄNHOITO Taimikonhoidon aika? KEVÄÄLLÄ ON AIKA TARKASTAA TAIMIKOT JA kartoittaa niiden hoitotarve. Taimikonhoidolla nopeutat merkittävästi metsäsi kasvua, vähennät tulevaisuudessa sen hoitotarvetta ja parannat metsätaloutesi kannattavuutta. UPM TAIMIKONHOITOON KUULUU 1. Taimikonhoitotarpeen määrittäminen 2. Työmenetelmän valinta taimikkokohtaisesti 3. Kustannusarvio 4. Taimikonhoidosta sopiminen metsänhoitosopimuksella 5. Työn suunnittelu ja johtaminen 6. Luontokohteiden kartoitus 7. Kestävän metsätalouden rahoitustuen eli Kemeran tukikelpoisuuden selvittäminen 8. Ilmoitukset metsänhoitotyön toteutuksesta 9. Taimikonhoitotyöt raivaussahalla metsurityönä tai koneellisesti suunnitelman mukaisesti 10. Taimikonhoitotyön laadunvarmistus 11. Laskutus toteutuneen työn mukaisesti 12. Mahdollisen Kemera-tuen hakeminen metsänomistajalle 13. Metsävaratiedon päivittäminen mahdolliseen UPM Metsäsuunnitelmaan 14. Asiakastyytyväisyyskysely METSÄNHOITO Lannoitus lisää arvoa LANNOITUS ON PAITSI TALOUDELLISESTI KANNATTAVIN metsän kasvuun vaikuttava sijoitus, myös ilmastolle hyväksi. Oikein valituilla kohteilla lannoitus lisää arvopuun määrää sekä aikaistaa hakkuumahdollisuuksia ja puukauppatuloja. Sijoitus voi tuottaa jopa 15 prosentin sisäisen vuotuisen koron. Vahva metsä kestää myös paremmin sairauksia, metsätuholaisia ja luonnonvoimia sekä toipuu nopeammin niiden vaikutuksista. Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo hiiltä. UPM Metsänlannoitus on palvelutuote, joka kattaa lannoituksen kaikki vaiheet suunnittelusta toteutukseen. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Kevään vinkit Kuuntele Metsän hengen artikkeleita tai metsäpodcastia VIIME SYKSYSTÄ ASTI JOITAKIN METSÄN HENGEN artikkeleita on voinut kuunnella kuten äänikirjoja. Olemme myös julkaisseet UPM Metsän omaa podcastia, jossa mahtavat asiantuntijamme keskustelevat metsistä monista eri näkökulmista. Sekä podcast että artikkelit löytyvät upmmetsa.fiverkkosivuilta Tietoa ja tapahtumia -osiosta. Nyt vain kuuntelemaan! upmmetsa.fi LANNOITUS JA TAIMIKONHOITO edistävät metsän kasvua. Palvelut eivät ole saatavilla Pohjois-Suomessa. Tarkista saatavuus alueesi metsäasiakasvastaavalta. 11
T urvalliset ja tuottavat sijoitus kohteet ovat nykyisessä suhdannetilanteessa vähissä. Kannattaakin miettiä, löytyisikö omasta metsästä ajankohtaisia hoitotöitä tai muita sopivia investointikohteita – ja mitkä toimenpiteet toisivat parhaan tuoton. Asiantuntijoiden mielestä metsän hyvä kasvu on aina kaikkien hoitotöiden tuottama kokonaisuus. ”Tuoton kannalta kaikki hoitotyöt uudistamisesta päätehakkuuseen ovat tärkeitä. Jos jonkin hoitotoimen jättää väliin, on seuraava selvästi kalliimpi toteuttaa. Vain yhden osan optimointi ei johda hyvään lopputulokseen”, konsultointipalvelualueen päällikkö Kalle Vanha talo Tapio Oy:stä tiivistää. Vanhatalo kehottaa metsänomistajaa ensimmäiseksi tutustumaan kunnolla metsiinsä. Päätöksiä on helpompi tehdä, kun tietää, mitä omistaa ja mitä metsiltään haluaa. Perustiedot löytyvät helposti esimerkiksi Metsä keskuksen Metsään.fi-palvelusta. Palvelusta saa myös tietoa metsänkäytön mahdollisuuksista. Metsään on hyvä tutustua lisäksi maastossa alan asiantuntijan kanssa. Tämä auttaa suunnittelussa. Ajantasainen, omistajan tavoitteiden mukainen metsän hoitosuunnitelma on Vanhatalon mukaan edelleen hyvä työkalu. On hyvä miettiä, miten oma aika ja osaaminen riittävät ja mitä kannattaa hankkia ostopalveluina. Yleensä metsänomistaja saa parhaan tuoton työlleen johtamisesta ja suunnittelusta. ”Metsätalous voi metsän sijainnista ja ominaisuuksista riippuen antaa yli viiden prosentin tuoton. Se edellyttää omistajalta tavoitteellista ja aktiivista metsänkasvatusta, jossa tarvittavat työt hoidetaan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.” TAVOITTEELLISESTI TEKSTI MARKKU PULKKINEN KUVAT GETTY IMAGES Kasvata metsääsi Metsään tehdyt investoinnit antavat yleensä hyvän koron sijoitetulle pääomalle. Investointi metsään on mitä parhainta pitkäaikaissäästämistä. 12 METSÄN HENKI 1/20
TAVOITTEELLISESTI 13
Korkonäkökulmasta lannoittaminen on metsänhoitotoimista kannattavin. Kun lannoitus tehdään oikeille kohteille oikeassa kasvuvaiheessa, se tuottaa 10–20 prosentin koron. Ravinteiden puutteesta kärsivän kuvion terveyslannoitus booripitoisella lannoitteella saattaa tuottaa jopa enemmän. ”Puun kasvun kannalta ei ole merkitystä, tehdäänkö lannoitus maasta vai ilmasta. Helpointa – ja metsänomistajalle edullisinta – on toteuttaa lannoitukset yhteishankkeina. Parhaita lannoituskohteita ovat uudistamista lähestyvät hyvälaatuiset ja hoidetut havumetsät.” Uudista hakkuuala heti päätehakkuun jälkeen Päätehakkuun jälkeisen uudistamisen kanssa ei ole syytä viivytellä. Hakkuuala on hyvä uudistaa heti seuraavalla kasvukaudella. Kasvun menetys yhdestä välivuodesta on Etelä-Suomen oloissa noin 150 euroa hehtaarilta. Menetys kertaantuu, kun huomioidaan taimien kehitystä haittaavan pintakasvillisuuden lisääntyminen välivuoden aikana. Maan muokkaaminen antaa hyvän koron muokkaukseen sijoitetulle rahalle. Se maksaa 400–600 euroa hehtaarilta. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa muokkaus on tuonut 3,5 prosentin koron. ”Kaivinkonemätästys on todettu parhaaksi muokkaustavaksi kuuselle ja rauduskoivulle. Karummilla kasvupohjilla tapahtuvassa männyn kylvössä riittää usein, että maanpinta raavitaan rikki äestämällä tai laikuttamalla. Tärkeintä on, että muokkaus tehdään huolellisesti. Laadukkaita viljelypaikkoja pitää olla oikea määrä, ja muokkaustapaa pitää vaihdella kasvupohjan mukaan”, Vanhatalo sanoo. Osa muokkauskustannuksista tulee takaisin jo istutusvaiheessa, sillä hyvä muokkausjälki tuplaa istutusnopeuden. Maanmuokkaus vähentää myös pintakasvillisuuden kanssa kilpailua. Ripeyden lisäksi uudistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota taimien alkuperään. ”Uudistuksissa on hyvä käyttää vain jalostettuja siemeniä tai niistä kasvatettuja taimia. Niiden kasvu tahti on puulajista riippuen 10–30 prosenttia nopeampi kuin metsikkösiemenistä kasvatettujen taimien.” Taimikonhoito itse vai ostettuna? Taimikoiden hoito on oleellinen osa uudistamisketjua. Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tietää, että huolellisen taimikonhoidon ansiosta hakkuutulot kasvavat metsän ”Yläharvennus parantaa metsä talouden kannattavuutta.” KALLE VANHATALO 14 METSÄN HENKI 1/20
koko kiertoajalla 40 prosenttia. Taimikonhoito kannattaa aloittaa varhaisperkauksella viiden vuoden päästä istutuksesta. Varhaisperkaus on nopeaa, ja metsänomistaja ehtii perata puolesta hehtaarista hehtaariin päivässä. ”Työ on raivaussahalla melko helppoa. Varhaisperkaus nopeuttaa oleellisesti puiden kasvua ja antaa tehdylle työlle esimerkiksi männyn kohdalla jopa 5–6 prosentin koron”, Remes laskee. Varsinainen taimikonhoito tehdään 10–15 vuoden ikäiselle taimikolle. Taimikko harvennetaan oikeaan kasvu tiheyteen ja sen jälkeen ei-toivotut puulajit kaadetaan pois. ”Ulkopuolisella teetettynä työ maksaa 400–700 euroa hehtaarilta. Jos varhaisperkaus on jätetty toteuttamatta, on taimikonhoito työläämpää ja kalliimpaa.” Kun metsänomistaja on tehnyt taimikonhoidon molemmat vaiheet itse, se tuottaa hieman yli viiden prosentin koron. Hyvin toteutettu hoitotyö edesauttaa sitä, että 20–30 vuoden ikäiselle taimikolle tehtävä ensiharvennus jää taloudellisesti plussan puolelle. Kestävän metsätalouden rahoitus eli Kemera on suunnattu vahvasti nuoren metsän hoitoon. Osin ”Varhaisperkaus raivaussahalla on melko helppoa.” MARKKU REMES senkin ansiosta taimikonhoidolle saatava korko on erinomainen. Ikääntynyt metsä on huono pankki Sekä Tapio Oy:n Kalle Vanhatalo että Metsäkeskuksen Markku Remes painottavat, että päätehakkuu kannattaa tehdä heti, kun puiden kasvu alkaa hiipua. Varttuneessa metsässä puiden lisä järeyden kasvattaminen ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Lehtipuita ja kuusia uhkaavat myös lahovauriot. Vanhatalo kehottaa pohtimaan, voisiko metsän kasvatus vaiheessa harvennukset tehdä alaharvennusten sijaan yläharvennuksina, jolloin myös poistetaan suurimpia puita. Yläharvennus parantaa hänen mukaansa metsätalouden kannattavuutta. ”Kyseessä ei silti ole jatkuva kasvatus. Yläharvennusmenetelmällä metsän kasvuaika hieman pitenee mutta taloudellinen tulos useimmiten paranee.” Puukauppojen yhteydessä puhutaan usein ennakko raivauksesta. Se merkitsee nuoressa metsässä tehtävää vesakon raivausta. Sitä ei välttämättä tarvita, jos kaikki aikaisemmat hoitotyöt on tehty ajallaan. ”Ennakkoraivauksella puusta voi saada paremman hinnan tai se voi olla edellytys, että puut saa Päätehakkuutulosta kannattaa laittaa 15 prosenttia talteen tulevia uudistamisja taimikonhoitokuluja varten. 15
ylipäätään myytyä. Ennakko raivaus maksaa 200–400 euroa hehtaarilta. Sille on vaikea laskea tarkkaa tuottoa”, Vanhatalo sanoo. Myös käsittelyalueiden koko vaikuttaa huomattavasti hoitotöistä saatavaan tuottoon. ”Mitä suurempi käsiteltävä kuvio on, sitä kustannustehokkaammin hoitotyö onnistuu. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi harvennushakkuissa, joissa puukertymä jää pienehköksi. Harvennettavia kuvioita onkin hyvä mahdollisuuksien mukaan yhdistää, vaikka käsittelyajankohta ei olisikaan kaikille kuvioille ihanteellinen”, Remes neuvoo. Nopea kasvu on myös ilmaston etu Mitä nopeammin metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä. Nopeimmin puiden kasvua ja samalla hiilen sitomista saadaan lisättyä lannoituksella. ”Vaikka käytetään kemiallisia lannoitteita, joiden valmistamisesta ja levittämisestä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, lannoituksen hyöty on hiilensidonnan kannalta kuitenkin kaksikymmenkertainen syntyviin päästöihin nähden”, Remes muistuttaa. ”Pidemmällä tähtäimellä kaikki hyvin tehdyt metsänhoitotoimet harvennushakkuut mukaan lukien lisäävät hiilen sitoutumista metsään. Metsän kasvun edistäminen on siten myös ilmastoteko.” Voimakkaimmillaan hiilinielu on 30–60-vuotiaissa eteläsuomalaisissa kuusikoissa. Koivikot sitovat hiiltä tehokkaasti jo nuorempina. Pohjois-Suomessa hiilen sidonnan kiihkein vaihe tapahtuu myöhemmin. Jatkuva kasvatus ei Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tuo eteläisen Suomen viljavilla kivennäismailla ilmastolle eikä metsänomistajalle niin hyviä tuloksia kuin jaksollinen kasvatus. TEE TAI TEETÄ AINAKIN NÄMÄ 1. Maanmuokkaus 2. Istutus tai kylvö jalostetuilla siemenillä tai taimilla 3. Varhaisperkaus viiden vuoden iässä 4. Taimikon harvennus 10–15 vuoden iässä 5. Ensiharvennus 20–40 vuoden iässä 6. Harvennushakkuu 35–60 vuoden iässä. 7. Päätehakkuu 40–80 vuoden iässä. LISÄKSI TARPEEN VAATIESSA: a) Lannoitus siihen sopivilla kohteilla b) Kunnostusojitus liian märillä turvemailla c) Kolmas harvennushakkuu hyvin kasvaneissa männiköissä. Katso metsänhoitotoimien vaikutus kannattavuuteen: metsanhoitosuositukset.fi/ suositukset/ kannattavuus 16 METSÄN HENKI 1/20
Vieraskynä TUIJA ARONEN Johtava tutkija Luonnonvarakeskus Metsää kannattaa jalostaa Tulevaisuudessa puiden kestävyys tauteja ja tuholaisia vastaan on yhä tärkeämpää. Paraikaa tutkitaankin jalostusaineistojen kestävyyttä muun muassa kuusen juurikääpää ja mäntyankeroista vastaan. TUTKIJAKOLLEGANI LASKESKELI TAANNOIN, että käyttämällä männyn viljelyssä parasta mahdollista jalostettua aineistoa saataisiin vuodessa kaksi miljoonaa kuutiometriä lisää kasvua – ja hiilinielua. Vaihtoehtoisesti 300 000 hehtaaria metsää voitaisiin siirtää pois puuntuotannon piiristä hakkuukertymää pienentämättä. Metsänjalostuksella on siis kansallisella tasolla suuri merkitys. Mikä parasta, tulokset ovat kaikkien metsänomistajien saatavilla. Ovathan sinunkin taimesi jalostettuja? Vilpas-sovellus: metsainfo.luke.fi/fi/vilpas K U V A A N N A -K A TR I H Ä N N IN EN METSÄNJALOSTUKSEN PERUSIDEA ON valita puiden joukosta erityisen hyviä yksilöitä ja käyttää niitä uuden puusukupolven vanhempina. Puiden ominaisuuksiin suotuisasti vaikuttavia perintötekijöitä rikastetaan risteyttämällä jokaisen puusukupolven parhaat puut keskenään. Samalla huolehditaan perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisestä. Suomessa metsänjalostuksesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke). Pääpuu lajiemme männyn, kuusen ja raudus koivun lisäksi jalostetaan haapaa, tervaleppää ja siperianlehtikuusta. Metsänjalostuksen tulokset viedään käytäntöön siemenviljelysten kautta: viljelyksille on istutettu valittuja puita, jotka risteytyessään tuottavat jalostettua siementä. Uusia siemenviljelyksiä perustetaan jalostustyön edistymisen mukaan. Jalostetun männyn käyttäminen lisää metsän tuottoa parhaimmillaan yli 20 prosenttia hehtaarilta. Rauduskoivulla rungon tilavuuskasvu on parantunut noin 30 prosenttia. Männyn siemenviljelyksiä voi vertailla Luken Vilpas-sovelluksella, jossa metsänomistaja voi valita palstalleen parhaan mahdollisen siementai taimierän. JALOSTETUISTA KUUSENSIEMENISTÄ ON ajoittain pulaa. Hyvän taimimateriaalin tuottamiseksi siemenalkioita voidaan myös monistaa solukkoviljelyllä. Menetelmä on automatisointija pilotointivaiheessa. Sen etuja ovat jalostustulosten nopea saaminen käyttöön, siemenviljelyksiä suuremmat jalostushyödyt sekä parempi mahdollisuus haluttujen ominaisuuksien valintaan. Jalostustyössä ei tarkastella vain kasvua, vaan tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden ilmastoon sopeutuneita, elinvoimaisia puita, jotka tuottavat korkealaatuista puuraaka-ainetta. Ilmastoon sopeutumisen arvioimiseksi suomalaispuita testataan monessa eri paikassa, myös Suomea etelämpänä, Virossa. Lisäksi puiden kasvurytmiin kiinnitetään huomiota: esimerkiksi kuusista karsitaan pois varhain keväällä kasvuun lähtevät, hallavaurioille alttiit yksilöt. Myös oksikkuuslaatua on saatu parannettua männyissä ja koivuissa. ”Ovathan sinunkin taimesi jalostettuja?” 17
Petolintujen pesäpuut säästetään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota, että niiden lähiympäristössä ei tehdä häiritseviä metsätöitä pesintäaikaan. Metsässä arvokkaat elinympäristöt eli luontokohteet, joissa olosuhteet on sellaiset, että niissä elää paljon eläimiä ja kasveja, suojellaan. Nämä kohteet tunnistetaan jo metsäsuunnittelussa. Näin arvokkaita elinympäristöjä voidaan suojella pidemmällä tähtäimellä koko metsän kasvun ajan. Metsälaki 10 §: monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnonsuojelulaki (FSC®-C109750) Lisäksi metsänomistaja voi aina säästää itselleen tärkeitä kohteita omilla perusteillaan. Tämä on hyvin yleistä. Esimerkiksi vanhoja yksittäisiä puita säästetään tunnearvon vuoksi. Syynä voi olla vaikka se, että puun alla on syöty eväitä isoisän kanssa metsäretkillä. Käytetään erilaisia hakkuutapoja, esimerkiksi turvemailla pomintahakkuita ja pienaukkohakkuita. TAIMIKKO KASVATUS HAKKUU UUDISTUSHAKKUU Riistatiheiköt säästetään riistaa varten. Taimikon hoidossa esimerkiksi kosteat painanteet jätetään koskematta. Säästetään suojavyöhykkeet vesien varsille. Avosoiden reunojen vaihettumisvyöhykkeet säästetään. Jätetään harvennusja uudistushakkuualoille pysyvästi säästöpuita ryhmiin. Säästöpuut monipuolistavat metsien rakennetta, tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille ja muodostavat kuollessaan järeää runkolahopuuta. Ne ovat oikein sijoitettuna hyödyllisiä myös maiseman kannalta. Suomen metsälajeista neljännes, 4 000?5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Säästetään pystylahopuut. Maalahopuuta varotaan koneilla ajettaessa. LISÄKSI: Hiiltyneestä puusta on pulaa. Sitä saatasiin kulotuksessa, mutta työvoimavaltaisena ja vaativana työnä sitä tekevät lähinnä suuret metsänomistajat, kuten UPM. Taimikon harvennuksessa jätetään myös lehtipuustoa kasvamaan, tavoitteena sekametsä. Kasvatushakkuussa jätetään kasvamaan eri puulajeja, myös lehtipuuta. Uhanalaisten lajien elinympäristöt on luonnonsuojelulain perusteella säästettävä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi liito-orava ja hämeenkylmäkukka. NÄILLÄ TOIMENPITEILLÄ SAAT TALOUSMETSÄSTÄSI MONIMUOTOISEN Talousmetsän luonnonhoito on tehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta. Kun metsäsuunnitelmassa ja toimenpiteissä ottaa huomioon monimuotoisuuden, itse metsä, eläimet ja ihmiset hyötyvät. KASVATUSHAKKUU 18 METSÄN HENKI 1/20
Petolintujen pesäpuut säästetään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota, että niiden lähiympäristössä ei tehdä häiritseviä metsätöitä pesintäaikaan. Metsässä arvokkaat elinympäristöt eli luontokohteet, joissa olosuhteet on sellaiset, että niissä elää paljon eläimiä ja kasveja, suojellaan. Nämä kohteet tunnistetaan jo metsäsuunnittelussa. Näin arvokkaita elinympäristöjä voidaan suojella pidemmällä tähtäimellä koko metsän kasvun ajan. Metsälaki 10 §: monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnonsuojelulaki (FSC®-C109750) Lisäksi metsänomistaja voi aina säästää itselleen tärkeitä kohteita omilla perusteillaan. Tämä on hyvin yleistä. Esimerkiksi vanhoja yksittäisiä puita säästetään tunnearvon vuoksi. Syynä voi olla vaikka se, että puun alla on syöty eväitä isoisän kanssa metsäretkillä. Käytetään erilaisia hakkuutapoja, esimerkiksi turvemailla pomintahakkuita ja pienaukkohakkuita. TAIMIKKO KASVATUS HAKKUU UUDISTUSHAKKUU Riistatiheiköt säästetään riistaa varten. Taimikon hoidossa esimerkiksi kosteat painanteet jätetään koskematta. Säästetään suojavyöhykkeet vesien varsille. Avosoiden reunojen vaihettumisvyöhykkeet säästetään. Jätetään harvennusja uudistushakkuualoille pysyvästi säästöpuita ryhmiin. Säästöpuut monipuolistavat metsien rakennetta, tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille ja muodostavat kuollessaan järeää runkolahopuuta. Ne ovat oikein sijoitettuna hyödyllisiä myös maiseman kannalta. Suomen metsälajeista neljännes, 4 000?5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Säästetään pystylahopuut. Maalahopuuta varotaan koneilla ajettaessa. LISÄKSI: Hiiltyneestä puusta on pulaa. Sitä saatasiin kulotuksessa, mutta työvoimavaltaisena ja vaativana työnä sitä tekevät lähinnä suuret metsänomistajat, kuten UPM. Taimikon harvennuksessa jätetään myös lehtipuustoa kasvamaan, tavoitteena sekametsä. Kasvatushakkuussa jätetään kasvamaan eri puulajeja, myös lehtipuuta. KAIKISSA IKÄVAIHEISSA EDISTETÄÄN METSÄN MONIMUOTOISUUTTA KASVATUSHAKKUU 19
UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Taimien jalostus UPM pyrkii lisäämään koivun määrää metsäluonnossa monimuotoisuuden takaamiseksi. Puun ominaisuuksia on parannettu jalostamalla. TEKSTI ANNA GUSTAFSSON | KUVA GETTY IMAGES SUOMEN KOLMEN PERUSPUULAJIN joukossa koivu on tällä hetkellä pisimmälle jalostettu puulaji. Taimitarhoilla varttuvat parhaillaan jo kolmannen sukupolven koivut. Jokainen uusi sukupolvi on kehittynyt parhaiden yksilöiden jalostuksesta. ”Hyödynnämme Luonnonvarakeskuksen uusimpia tutkimustuloksia metsänjalostuksesta. Muutamme työssämme tutkimustulokset ja tiedon metsänviljelymateriaalin kautta konkreettisiksi taimiksi”, sanoo UPM:n taimitarhan päällikkö Anne Immonen. Keskeinen osa Immosen työtä on tukea suomalaista puunjalostusta. Hän vastaa Joroisten taimitarhan viljelyaineistosta, metsäpuiden taimista ja siemenasioista. Immonen on mukana myös metsän uudistamisessa. Jalostetun puun hyötyjä on helppo listata. Se on monikäyttöisempi ja terveempi kuin jalostamaton. Esimerkiksi vaneriteollisuudelle kelpaa parhaiten ehyt ja vähäoksainen puutavara. Nykyisin jalostus toiminnan tavoitteissa painaa myös sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Puiden jalostuksen päätavoitteena on kuitenkin aina tehdä niistä terveempiä. Ilman terveyttä ei ole kasvua, Immonen muistuttaa. ”Vaikka puhumme jalostuksesta, se ei tarkoita, että metsiimme olisi tuotu mitään ulkopuolista. Jalostusperimä, jonka pohjalta koivun ominaisuuksia on tus väheni väliaikaisesti. Immonen pitää yhtenä syynä myös hirvien ja muiden sorkkaeläinten kannan kasvua. Eläimet tekevät tuhoa syöden paitsi koivua, myös muita lehtija jalopuita. Immonen kehottaa metsänomistajia tutustumaan ensitöikseen tarkemmin alueensa tilanteeseen. Hirvien ja peurojen määrä ei ole sama kaikkialla maassa, ja voi olla, etteivät ne kaikkialla aiheuta tuhouhkaa. ”On myös alueita, joilla hirvieläimet eivät liiku. Sellaisia ovat esimerkiksi tienvarret. Koivua voisi istuttaa nykyistä enemmänkin.” Koivu on yksi Immosen suosikkipuista monipuolisuutensa ansiosta. Se sopii vaneriteollisuuden raakaaineeksi mutta myös energiapuuksi. Koivu parantaa maaperää ja tukee metsämaan mikrobitasapainoa. Lisäksi se tuo vaihtelevuutta suomalaiseen metsämaisemaan. Immosen mukaan Suomen hienon vuodenaikakierron näkee erityisen kauniilla tavalla juuri koivussa. ”Pidän eniten keväästä, jolloin koivu vaihtaa muutaman päivän sisällä väriä vaaleanvihreästä tummempaan. Syksyllä sillä on helmat upeissa väreissä.” kehitetty, on metsistä lähtöisin ja puissa edelleen.” Jalostettu puu kestää UPM:n taimitarhalla on kehitetty uusia koivuntaimia, joiden istutus onnistuu käsityönä, pottiputkella tai koneellisesti. Aiemmin koivuntaimi on ollut kookas ja sen juuripaakku suuri. Istutus on tehty kuokalla tai kookkaalla istutusputkella. Kehitystyön tuloksena syntynyt jalostettu koivun pikkutaimi on vain 10–20 senttimetrin korkuinen, mutta kolmen kasvukauden jälkeen sen pituus on jo yli 140 senttiä. Helpon istutuksen ja kestävyyden ansiosta koivun määrää Suomen metsissä on mahdollisuus lisätä. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuusjaksoista saattaa tulla Suomessa nykyistä pidempiä, mikä rasittaa puita ja altistaa niitä tuhoille. Koivu hajauttaa kuivuuden aiheuttamia riskejä tehokkaasti. Syvien juuriensa ansiosta koivu kestää rasitusta ja kuivuutta paremmin kuin kuusi. Nopeasti kasvava rauduskoivu sitoo myös tehokkaasti hiiltä. Hirvieläimet haittana Kun peltoja metsitettiin, koivun istutusta tuettiin Suomessa. Tuen loputtua koivun istuKOIVU PÄRJÄÄ ilmastonmuutoksessa ”Koivua voisi istuttaa enemmänkin. Se parantaa maaperää ja tukee metsämaan mikrobitasa painoa.” ANNE IMMONEN 20 METSÄN HENKI 1/20