UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.UPMMETSÄ.FI 1/20 Metsäinvestointi maksaa itsensä takaisin 12 Näin saat talousmetsästäsi monimuotoisen 18 ”Onneksi seuraava sukupolvi hoitaa metsää hyvin” 22 PEKKA TEIKARI LAHJOITTI METSÄNSÄ POJALLEEN ANTILLE
www.facebook.com/ metsamaailma Kolopuu on tervapääskyn koti Kolopuut ovat arvokkaita pesäpaikkoja monelle linnulle. Niissä pesivät esimerkiksi uuttukyyhky, telkkä, palokärki ja tervapääsky. Tervapääsky suosii takamaiden avohakkuualueita, jos sille on säästetty mäntykeloja, joissa on tikankoloja. Myös moni hyönteinen asuu säästöpuissa. Yksi niistä on kartanokimalainen, joka tekee pesiä tikankoloihin ja linnunpönttöihin. 2 METSÄN HENKI 1/20
1990-LUVULLA SYNTYI AJATUS säästö puista: jättämällä hakkuu alueelle pystyyn vanhoja puita lisätään metsän monimuotoisuutta. Säästöpuiksi jätetään etenkin lintu jen suosimia kolo puita, vanhoja pui ta ja vähälukuisia puulajeja, kuten haapoja, leppiä ja raitoja, joiden taloudellinen arvo on pieni. Ne järeytyvät ja lahoavat aikanaan – ja luonto kiittää. UPM Metsän ympäristöasian tuntija Juha-Matti Valonen arvioi, että säästöpuita on jätetty 90 prosenttiin talousmetsistämme. PEFC™standardin mukaan säästö puita pitää olla viidestä kymmeneen hehtaarilla, FSC® (FSCC109750) standardi edellyttää kymmentä järeää, elävää puuta hehtaarilla. Avohakkuun jälkeen istutetuista taimista kasvaa uusi metsä, jolle tu lee oma mikroilmastonsa. Metsä sul keutuu. Jos sekaan on jätetty haapaa, sen rungoille voi kasvaa esimerkiksi harvinaista raidankeuhkojäkälää. Toisinaan kaatuneita puita korja taan pois metsästä, vaikka ei pitäisi. ”Metsän kierto on pitkä pro sessi. Jos säästöpuita ei jätetä, yli sata vuotiaita puita ei enää ole eikä järeää lahopuuta synny. Monimuo toisuutta saadaan lisättyä pienillä toimen piteillä”, Valonen sanoo. KUVA UPM TEKSTI TIINA TUPPURAINEN ASIANTUNTIJA JUHA-MATTI VALONEN, UPM Säästöpuut hoitavat luontoa METSÄKUVA 3
1/2020 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 12 Metsänhoitoon kannattaa sijoittaa 17 VIERASKYNÄ : Luken johtava tutkija Tuija Aronen 18 INFOGRAFIIKKA: Näin lisäät metsäsi monimuotoisuutta 20 UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ: Koivu kestää hyvin ilmastonmuutoksen vaikutuksia 22 METSÄNOMISTAJA: Pekka lahjoitti metsätilansa pojalleen Antille 27 UUSI PALVELU: Tukea sukupolvenvaihdokseen 28 METSÄN TUOTTO: Metsänomistajat arvostavat muutakin kuin rahaa 30 METSÄPALVELUT: Myy ja hoida metsääsi verkossa 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Uusi kasvupaikka puukauppa tuloille 34 METSÄHOMMISSA: Suojaa silmät raivaussahatöissä SISÄLTÖ HALUATKO TILATA TAI PERUUTTAA LEHDEN? Tilausmuutoksen voit lähettää osoitteeseen metsalehtitilaus@ upm.com tai soittamalla UPM Metsän asiakaspalveluun puh. 0204 16 5100. 34 Metsuri Teijo Niveri näyttää, miten turvallisuus varmistetaan raivaussahan varressa. ”Tuoton kannalta kaikki hoitotyöt uudistamisesta päätehakkuuseen ovat tärkeitä.” Kalle Vanhatalo Tapio Oy 12 4 METSÄN HENKI 1/20
PÄÄKIRJOITUS Metsä on meillä lainassa METSÄNHOITO ON PITKÄJÄNTEISTÄ puuhaa, jossa monet toimenpiteet vaikuttavat voimakkaimmin vas ta vuosien päästä niiden tekemisestä. Metsä miehen kvartaali tarkoittaakin neljännesvuosisataa – toisin kuin taloustieteessä. Uudistaminen aloittaa metsän kiertoajan, joka Suomessa on pitkä, eikä metsää uudistettaessa voi vielä varmasti tietää, mihin kyseiset puut tullaan kymmenien vuosien päästä käyttämään. Teolliset käyttökohteet ovat muuttuneet vuosien saatossa. Puista on tehty lankarullia, sellua, paperia, saha tavaraa, puulevyjä, energiaa, tervaa ja uusimpina tuotteina biopolttoaineita ja kemian teollisuuden raakaaineita. Tulevaisuudessa keksitään uusia tuot teita ja käyttökohteita. KASVUPAIKALLE SOPIVIEN PUULAJIEN istuttaminen on ensiaskel ylisukupolvisessa metsänhoidossa. Nykyi sin uudistamisessa käytetyt puulajit valitaan pää osin oikein, mutta kuusta istutetaan edelleen jokin verran metsikkökuvioille, jotka luontaisesti sopisivat paremmin männylle tai rauduskoivulle. Pian uudistushakkuun jälkeen tehty kylvö tai istutus parantaa uuden puusukupolven menestymis mahdollisuuksia. Metsän uudistamisessa kannattaa käyttää myös lehtipuita. Erityisesti jalostettu raudus koivu oikealla kasvupaikalla lisää tutkitusti saman kuvion kuusen kasvua ja parantaa monimuotoisuut ta. Usealla puulajilla uudistettu metsä vähentää myös tuhoriskejä. Jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttö kan nattaa. Jalostettu kuusi ja mänty antavat noin 20 prosentin lisäkasvun metsikkötaimiin verrattuna. Koivulla jalostushyöty on lä hes 50 prosenttia. Näin saadaan taloudel lista lisäarvoa seuraaville suku polville. Tulevaisuudessa jalostettu metsänviljelymate riaali mahdollistaa hy vän kasvun lisäksi erilaisten ominaisuuk sien suosimisen, kuten kestävyyden juuri kääpää vastaan. NUOREN METSÄN HOITO ratkaisee taloudellisen tuloksen. Ajoissa tehty taimikonhoito sekä oikea aikainen metsän raivaus ovat erittäin kannattavia toimenpiteitä. Raivaussahatyö on kuin laittaisi rahaa pankkiin – se parantaa raivaajan kuntoa ja varmistaa terveen, tuottavan metsän tuleville sukupolville. Myöhemmin korostuvat oikeaaikaiset harven nukset. Ne varmistavat metsän tuoton ja tekevät metsistä helppokulkuisemman myös virkistyskäy tössä. Harvennuksissa ja lopuksi uudistushakkuussa on tärkeää turvata luontokohteiden ominaispiir teet. Samalla tulee lisätä ja ylläpitää moni muotoisuudelle keskeisiä rakennepiir teitä, kuten lehtipuustoa, varvustoa ja pensaita, kuollutta, palanutta ja lahon nutta puustoa sekä järeitä, vanhoja puuyksilöitä. Niiden säilyminen luo elintilaa metsän eri lajeille. RISTO LAAKSONEN Johtaja, metsätalous UPM Metsä K U V A PE TR A K O TR O ”Metsämiehen kvartaali on neljännesvuosisadan mittainen.” 5
SKOGSVÅRD ÄR ETT långsiktigt arbete, där effekten av många av åtgärderna märks först åratal efter att de har utförts. Det ekonomiska kvartalet är betydligt kortare än skogsarbetarens kvartal – som är ett fjär dedels sekel. Skogsförnyelse är inledningen på skogens omloppstid, som är lång i Finland. När man förnyar skogen kan man ännu inte veta vad träden ska använ das till om tiotals år. Användningen inom industrin har förändrats under årens lopp. Virket har använts för att tillverka trådrullar, cellulosa, papper, sågvaror, träskivor, energi och tjära samt på senare tid även biobränsle och råvaror för den kemiska industrin. Nya produkter kommer också till i framtiden. PLANTERING AV TRÄDSLAG som är lämpliga för stå ndorten är det första steget inom den generations överskridande skogsvården. Nuförtiden väljs huvud sakligen rätt trädslag vid skogsförnyelse, men gran planteras fortfarande i viss mån på beståndsfigurer som skulle lämpa sig bättre för tall eller vårtbjörk. Snabb sådd eller plantering efter förnyelsesav verkningen ger den nya trädgenerationen ett bättre utgångsläge. Det lönar sig att också använda lövträd vid skogsförnyelse. Forskning visar att i synnerhet förädlad vårtbjörk på rätt ståndort ökar gran tillväxten på samma figur och förbättrar den biologis ka mångfalden. Flera trädslag minskar också risken för skador i den förnyade skogen. Det är bäst att använda förädlat skogsodlingsmate rial. Förädlad gran och tall ger cirka 20 procent större tillväxt än oförädlade beståndsplan tor. Förädlingsnyttan av björk är nästan 50 procent. Detta innebär ett ekonomiskt mervärde för följande generationer. I framtiden ger förädlat skogsodlingsmate rial inte bara en god tillväxt, utan gör det även möjligt att gynna olika egenskaper, såsom hållbarhet mot rotticka. VÅRDEN AV UNGSKOGEN avgör det ekonomiska re sultatet. Vård av plantskog och röjning av skog som utförs i rätt tid är mycket lönsamma åtgärder. Arbetet med röjsågen är som att sätta in pengar på banken – det förbättrar arbetarens kondition samtidigt som det garanterar en frisk och produktiv skog för kom mande generationer. Senare ligger fokus på gallringar i rätt tid. De säkerställer skogens avkastning och gör det också lättare att använda skogen för rekreation. Vid gall ringar och slutligen vid förnyelseavverkning är det viktigt att trygga naturobjektens sär drag samt öka och upprätthålla centrala drag av biologisk mångfald, såsom löv träd, ris och buskar, döda, brända och murkna träd samt grova och gamla träd. Bevarandet av dem skapar livs miljöer för skogens olika arter. RISTO LAAKSONEN Direktör, skogsbruk UPM Skog Vi har skogen bara till låns LEDARE ”Skogsarbetarens kvartal är ett fjärdedels sekel.” Läs mer om vår skogsservice upmskog.fi 6 METSÄN HENKI 1/20
Katse tulevaisuuteen JOKAINEN METSÄNOMISTAJA HOITAA metsiään omien tavoitteidensa pohjalta. Yhteistä on se, että aina on mietittävä myös tulevaa ja sitä, millaisen metsän me haluamme jättää jälkeemme. Myös metsänhoidon suosituksissa pyritään katsomaan tulevaisuuteen, vaikka ennustaminen on aina haastavaa, eikä vähiten isojen muutosten, kuten ilmastonmuutoksen edessä. Metsien kestävä hoito ja käyttö tarkoittavat, että niiden avulla säilytetään metsien monimuotoisuus, tuottavuus ja elinvoimaisuus niin kansallisesti kuin globaalistikin. Meillä Suomessa on paljon tutkimustietoa tekemisemme pohjaksi, ja siihen on helppo nojata. Tässä lehdessä pureudutaan ylisukupolviseen metsänhoitoon niin taloudellisesta kuin ympäristövastuullisuuden näkökulmasta. Voit lukea esimerkiksi metsänhoidon investoinneista ja tuottavuudesta (s. 12–16) sekä metsänomistajien eri tavoitteista (s. 28–29). Lehdessä on runsaasti asiaa metsän uudistamisesta, jalostetusta metsänviljelymateriaalista sekä sukupolvenvaihdoksesta ja meidän mahdollisuuksistamme auttaa siinä – unohtamatta käytännön vinkkejä metsänomistajille. Valoisaa kevättä ja mukavia lukuhetkiä! VIRPI MÄENANTTILA, Päätoimittaja VERKOSSA KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsäomaisuuden hoito Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava www.upmmetsa.fi • puukauppa ja metsänhoitopalvelut • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki Metsänhoito Kestävyys Asiakaspalvelu 0204 16 5100: arkisin 8–18, la 9–14 chat: arkisin 8.15–17.45, la 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. Päätoimittaja: Virpi Mäenanttila. Toimitusneuvosto: UPM: Kaisa Järvisalo, Tuomas Kara, Juho Kontra, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Tomi Simola, Matti Varho, A-lehdet/Genero: Mikko Hirvonen, Arja Kulmala, Anu Mäkelä, Tiina Tuppurainen. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: PunaMusta Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/ m 2 . Painosmäärä: 55 000. 22. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Antti Vettenranta. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2020. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, upmmetsa.fi > ota yhteyttä tai puh. 0204 16 5100. upmmetsa.fi upmyhteismetsa.fi upm.fi uutiskirje.upmmetsa.fi Lataa UPM Metsä -mobiiliapplikaatio sovelluskaupastasi. Mitä mieltä olet lehdestämme? Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com facebook.com/ metsamaailma youtube.com/ upmmetsa issuu.com/ upmmetsa instagram.com/ upm_metsa @upm_metsa PÄÄTOIMITTAJALTA METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. 7
METSIEN HIILINIELUJEN TAVOITETASO PIENENI EU julkaisi uudet laskelmat siitä, miten suuria hiilinieluja lähivuosina tavoitellaan. UUTISET | lue lisää: U P M M E T S A . F I MIKÄ? LULUCF (Land use, landuse change, and forestry) tarkoittaa YK:n ilmastosopimuksen määritelmää, joka koskee maankäyttö, maan käytön muutos ja metsätalous sektoria. EU on vuonna 2018 antanut asetuksen siitä, miten tämän sektorin toiminta huomioidaan EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. LULUCF viittaa maankäyttösektorin kasvihuonepäästöihin ja kykyyn sitoa hiiltä. Tavoite on vähentää EU:n hii lipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Maankäyttösektorin hiilinieluja verrataan vuosien 2003–2009 keskimääräiseen hiilinie luun. Sen perusteella määritetään, mikä hiilinie lujen taso tulee olla vuosina 2021–2030. MITÄ UUTTA? Suomen Luonnonvarakeskus julkaisi joulukuussa 2019 uudet LULUCFlaskel mat. Niiden mukaan Suomen maankäyttösekto rin hiili nielujen vertailutaso vuosille 2021–2025 on ilman puutuotteita 21,16 miljoonaa ja puu tuotteet mukaan lukien 27,64 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2ekv) vuodessa. Tavoite pieneni hieman entisestä. Hakkuutaso Suomessa vastaa 76,7 miljoonaa kuutiometriä. Jos jäsenmaan maankäyttösektorin hiilinielu jää tavoiteltua tasoa pienemmäksi, maan tulee kompensoida tämä joko ostamalla hiilinieluja markkinoilta tai vähentämällä päästöjä muilla sektoreilla. LULUCFasetus ei aseta metsien käytölle rajoitteita. Euroopan komissio on määritellyt tietyt periaatteet LULUCFlaskelmille, mutta käytännössä kaikki jäsenmaat käyttävät omia laskukaavojaan. Se vaikeuttaa jäsenmaiden tavoitteiden keskinäistä vertailua. MITEN SUOMESSA? Puuta jalostavan teollisuu den investoinnit ovat lisänneet puun käyttöä ja hakkuita viime vuosien aikana, ja vuonna 2018 Suomen hakkuut olivat 78 Mm3. Määrä on histo rian suurin. Metsiemme hakkuumäärä vaihtelee vuosittain markkinatilanteen mukaan, ja vuoden 2019 hakkuiden arvioidaan olevan 74,5 Mm3. Suomessa puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään: 108 Mm3 vuodessa. Metsien käyttö on viime vuosien aikana ollut selvästi alle kestävän hakkuusuunnitteen (84 Mm3). luke.fi HIILINIELUT K U V A U PM Suomessa puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. 8 METSÄN HENKI 1/20
VIERAIDEN PUULAJIEN mahdollisuu det hiilensidonnassa kiinnostavat. Erityisesti keskusteluun on nostettu douglaskuusi, erilaiset lehtikuuset ja kontortamänty. Suomessa kasvatetaan luontaisia, meillä jääkauden jälkeen levinneitä puulajeja osana niiden alkuperäistä elin ympäristöä. Tämä luo perustan kestävälle ja kehittyvälle metsätalou delle. Tutut puulajimme koivu, kuusi ja mänty ovat avainlajeja myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Metsälaissa säädetään elinympäris töjen suojelusta. Istuttamalla Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvien puiden taimia ja kylvämällä niiden sieme niä pystytään säilyttämään metsän ominaispiirteet. Myös metsänhoito suosituksissa linjataan, että ulkomaisia puulajeja ei tule viljellä kuin erikoista pauksissa, kuten tutkimustoiminnassa. Sertifiointijärjestelmistä PEFC™:n mukaan metsän uudistamisessa on käytettävä Suomen luontaiseen la jistoon kuuluvia lajeja. FSC®(FSC C109750):n kriteereissä puolestaan todetaan, että metsän uudistamisessa tulee varmistaa taimi ja siemenainek sen alkuperän soveltuvuus kohteelle. Vierasperäisten lajien käyttöä valvotaan. Vieraslajit aiheuttavat aina häiriöitä ekosysteemissä ja ne yleensä jyräävät luontaisia lajeja. Tuontilajeista on usein tullut harmia. upmmetsa.fi K U V A G ET TY IM A G ES KONTORTAA ON KOKEILTU Kontortamäntyä on testimielessä istutettu 1980-luvulla. Metsiköt ovat olleet rehevillä mailla, eikä kontorta ole ollut niissä tuottava ainakaan laadun suhteen. Sahapuuna se on heikko. Kontortamänty kyllä kasvaa nopeasti, mutta on tuhoherkkä tuulelle ja lumelle painavan neulasmassansa vuoksi. Myös juurikäävälle kontorta on altis, ja se maistuu hyvin myyrille. Kontorta ei myöskään elä niin pitkään kuin mänty. Se muuttuu puiden iän mittakaavassa hiilensitojasta hiilenluovuttajaksi melko nopeasti, koska siitä ei yleensä jalosteta pitkäikäisiä tuotteita. Tarkkaa tietoa katkonnasta PUUN MYYJÄ SAA ENTISTÄ tarkempaa tietoa puukaupassa toteutuneesta katkonnasta. Hänelle toimitetaan korjatuista puista mittaustodistus ja sen liitteenä runkoja puutavaralajierittely sekä puutavaran katkontaerittely. Pyydettäessä metsänomistajalle toimitetaan nykyisin myös puutavaralajien tukkitaulukot. Tietoa jaetaan avoimesti. Metsänomistajalle voidaan toimittaa myös runkotiedot, joista ammattilaiselle selviää runkotason mittaustiedot ja tehdyt päätökset. UPM Metsällä on käynnissä hanke, jossa tukkitaulukot muodostetaan mittaustodistuksen liitteiksi automaattisesti. Sen myötä mittausja katkontatiedot ovat aiempaa helppolukuisempia ja laajemmin tarkasteltavissa. upmmetsa.fi Olisivatko vieraslajit ratkaisu hiilensidontaan? Franchising laajenee METSÄNHOITOPALVELUIDEN myyntiin ja toteutukseen erikoistuneeseen UPM Metsän franchisingketjuun liittyi kolme uutta yritystä. ForestHouse Oy Jämsässä, Nälkäviulu Oy Kuopio– Joensuu-alueella ja Sata Havu Oy Raumalla. Franchisingketjussa jo toimivat yritykset, KT Metsä Oy, Arvohonka Oy ja Esa Kuronen Oy, laajentavat toiminta-alueitaan. Pohjoisen yksikön alueella metsän hoitotöitä jatketaan nykyisillä toimintamalleilla ja sopimuksilla. Uusilla alueilla UPM Silvesta Oy:n metsurit siirtyvät laajentuvien yritysten palvelukseen. Alihankintasopimukset siirtyvät yrittäjille. upmmetsa.fi 9
UUTISET | lue lisää: U P M M E T S A . F I UPM tekee asiakkaidensa metsissä monenlaisia metsänhoitotöitä, ja metsänomistaja on ter vetullut seuraamaan niitä paikan päälle. Kun työmaalla vieraillaan, on tärkeä muistaa tietyt käy tännön asiat. 1. ILMOITA TULOSTASI koneenkuljetta jalle tai metsurille soittamalla metsä työmaan kyltin osoittamaan nume roon. Konetyömaalla kyltti on asetettu työmaalle johtavan tien tuntumaan. Kun suoritetaan metsuri töitä, yhteys tieto löytyy auton ovesta. 2. PUE HUOMIOLIIVI päälle ja muista turvaetäisyys! Pukeuduttuasi huomio vaatetukseen voit siirtyä seuraamaan metsätyö maata. 3. NOUDATA TURVAETÄISYYKSIÄ, jotka ovat metsätyömaa ja toimen pidekohtaisia. Motolla turvaetäisyys on 90 metriä, ajokoneella sekä puutavara autolla 20 metriä. 4. ODOTA TAUKOA. Työskentelyn on keskeydyttävä ennen kuin metsätyö maalla työskentelevää metsuria tai konetta saa lähestyä. Saat mennä lähemmäs, kun metsuri tai koneen käyttäjä on varmasti havainnut sinut turvaetäisyyden päästä ja työskentely on kokonaan keskeytetty. Muista 4 asiaa metsätyömaalla TURVALLISUUS K U V A U PM Osakesäästötilien suosio kasvaa SUOMALAISET OVAT AVANNEET AHKERASTI verotehokkaita osakesäästötilejä. Tilille voi siirtää rahaa 50 000 euroon asti. Varat voi sijoittaa kotija ulkomaisiin osakkeisiin. Myynti voitoista ei joudu verolle ja osinkotulot voi sijoittaa lyhentämättömänä uudestaan osakkeisiin. Pääomatuloveroa maksetaan siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan tililtä. Nordnetin markkinaosuus tileistä oli vuoden alussa noin 80 prosenttia. Tammikuun puolivälissä jo 40 000 sijoittajaa oli valinnut Nordnetin osakesäästötilin. Syitä olivat maksuttomuus, reaaliaikaisesti striimaavat pörssikurssit ja laaja valikoima työkaluja osakepoimintaan. nordnet.fi Tarra syntyy mäntyöljystä FOSSIILISISTA RAAKA-AINEISTA valmistetuille materiaaleille tarvitaan vaihtoehtoja. UPM kehittää jatkuvasti uusia tuotteita puupohjaisista biomolekyyleistä ja tuotannon sivuvirroista. Nyt tarralaminaattivalmistaja UPM Raflatac on lanseerannut kaksi vihreää uutuutta: UPM Raflatac Forest FilmTM -tarramateriaalin ja Fossil-Free Adhesive RP48 -liiman. Tuotteet on kehitetty yhteistyössä UPM Biopolttoaineiden kanssa. Raaka-aineena käytetään sellutuotannon tähteenä syntynyttä mäntyöljyä, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Forest Film on markkinoiden ensimmäinen puupohjainen polypropeenitarramateriaali. Sillä voi korvata perinteiset fossiiliset raaka-aineet tuotantoprosessissa ilman muutoksia. upm.fi UPM:n Joroisten taimitarha täyttää 40 vuotta. Onnittelut tarmokkaasta työstä puiden parhaaksi! 10 METSÄN HENKI 1/20
AJANKOHTAISET VINKIT METSÄNOMISTAJALLE METSÄNHOITO Taimikonhoidon aika? KEVÄÄLLÄ ON AIKA TARKASTAA TAIMIKOT JA kartoittaa niiden hoitotarve. Taimikonhoidolla nopeutat merkittävästi metsäsi kasvua, vähennät tulevaisuudessa sen hoitotarvetta ja parannat metsätaloutesi kannattavuutta. UPM TAIMIKONHOITOON KUULUU 1. Taimikonhoitotarpeen määrittäminen 2. Työmenetelmän valinta taimikkokohtaisesti 3. Kustannusarvio 4. Taimikonhoidosta sopiminen metsänhoitosopimuksella 5. Työn suunnittelu ja johtaminen 6. Luontokohteiden kartoitus 7. Kestävän metsätalouden rahoitustuen eli Kemeran tukikelpoisuuden selvittäminen 8. Ilmoitukset metsänhoitotyön toteutuksesta 9. Taimikonhoitotyöt raivaussahalla metsurityönä tai koneellisesti suunnitelman mukaisesti 10. Taimikonhoitotyön laadunvarmistus 11. Laskutus toteutuneen työn mukaisesti 12. Mahdollisen Kemera-tuen hakeminen metsänomistajalle 13. Metsävaratiedon päivittäminen mahdolliseen UPM Metsäsuunnitelmaan 14. Asiakastyytyväisyyskysely METSÄNHOITO Lannoitus lisää arvoa LANNOITUS ON PAITSI TALOUDELLISESTI KANNATTAVIN metsän kasvuun vaikuttava sijoitus, myös ilmastolle hyväksi. Oikein valituilla kohteilla lannoitus lisää arvopuun määrää sekä aikaistaa hakkuumahdollisuuksia ja puukauppatuloja. Sijoitus voi tuottaa jopa 15 prosentin sisäisen vuotuisen koron. Vahva metsä kestää myös paremmin sairauksia, metsätuholaisia ja luonnonvoimia sekä toipuu nopeammin niiden vaikutuksista. Terve ja hyvin kasvava metsä sitoo hiiltä. UPM Metsänlannoitus on palvelutuote, joka kattaa lannoituksen kaikki vaiheet suunnittelusta toteutukseen. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Kevään vinkit Kuuntele Metsän hengen artikkeleita tai metsäpodcastia VIIME SYKSYSTÄ ASTI JOITAKIN METSÄN HENGEN artikkeleita on voinut kuunnella kuten äänikirjoja. Olemme myös julkaisseet UPM Metsän omaa podcastia, jossa mahtavat asiantuntijamme keskustelevat metsistä monista eri näkökulmista. Sekä podcast että artikkelit löytyvät upmmetsa.fiverkkosivuilta Tietoa ja tapahtumia -osiosta. Nyt vain kuuntelemaan! upmmetsa.fi LANNOITUS JA TAIMIKONHOITO edistävät metsän kasvua. Palvelut eivät ole saatavilla Pohjois-Suomessa. Tarkista saatavuus alueesi metsäasiakasvastaavalta. 11
T urvalliset ja tuottavat sijoitus kohteet ovat nykyisessä suhdannetilanteessa vähissä. Kannattaakin miettiä, löytyisikö omasta metsästä ajankohtaisia hoitotöitä tai muita sopivia investointikohteita – ja mitkä toimenpiteet toisivat parhaan tuoton. Asiantuntijoiden mielestä metsän hyvä kasvu on aina kaikkien hoitotöiden tuottama kokonaisuus. ”Tuoton kannalta kaikki hoitotyöt uudistamisesta päätehakkuuseen ovat tärkeitä. Jos jonkin hoitotoimen jättää väliin, on seuraava selvästi kalliimpi toteuttaa. Vain yhden osan optimointi ei johda hyvään lopputulokseen”, konsultointipalvelualueen päällikkö Kalle Vanha talo Tapio Oy:stä tiivistää. Vanhatalo kehottaa metsänomistajaa ensimmäiseksi tutustumaan kunnolla metsiinsä. Päätöksiä on helpompi tehdä, kun tietää, mitä omistaa ja mitä metsiltään haluaa. Perustiedot löytyvät helposti esimerkiksi Metsä keskuksen Metsään.fi-palvelusta. Palvelusta saa myös tietoa metsänkäytön mahdollisuuksista. Metsään on hyvä tutustua lisäksi maastossa alan asiantuntijan kanssa. Tämä auttaa suunnittelussa. Ajantasainen, omistajan tavoitteiden mukainen metsän hoitosuunnitelma on Vanhatalon mukaan edelleen hyvä työkalu. On hyvä miettiä, miten oma aika ja osaaminen riittävät ja mitä kannattaa hankkia ostopalveluina. Yleensä metsänomistaja saa parhaan tuoton työlleen johtamisesta ja suunnittelusta. ”Metsätalous voi metsän sijainnista ja ominaisuuksista riippuen antaa yli viiden prosentin tuoton. Se edellyttää omistajalta tavoitteellista ja aktiivista metsänkasvatusta, jossa tarvittavat työt hoidetaan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.” TAVOITTEELLISESTI TEKSTI MARKKU PULKKINEN KUVAT GETTY IMAGES Kasvata metsääsi Metsään tehdyt investoinnit antavat yleensä hyvän koron sijoitetulle pääomalle. Investointi metsään on mitä parhainta pitkäaikaissäästämistä. 12 METSÄN HENKI 1/20
TAVOITTEELLISESTI 13
Korkonäkökulmasta lannoittaminen on metsänhoitotoimista kannattavin. Kun lannoitus tehdään oikeille kohteille oikeassa kasvuvaiheessa, se tuottaa 10–20 prosentin koron. Ravinteiden puutteesta kärsivän kuvion terveyslannoitus booripitoisella lannoitteella saattaa tuottaa jopa enemmän. ”Puun kasvun kannalta ei ole merkitystä, tehdäänkö lannoitus maasta vai ilmasta. Helpointa – ja metsänomistajalle edullisinta – on toteuttaa lannoitukset yhteishankkeina. Parhaita lannoituskohteita ovat uudistamista lähestyvät hyvälaatuiset ja hoidetut havumetsät.” Uudista hakkuuala heti päätehakkuun jälkeen Päätehakkuun jälkeisen uudistamisen kanssa ei ole syytä viivytellä. Hakkuuala on hyvä uudistaa heti seuraavalla kasvukaudella. Kasvun menetys yhdestä välivuodesta on Etelä-Suomen oloissa noin 150 euroa hehtaarilta. Menetys kertaantuu, kun huomioidaan taimien kehitystä haittaavan pintakasvillisuuden lisääntyminen välivuoden aikana. Maan muokkaaminen antaa hyvän koron muokkaukseen sijoitetulle rahalle. Se maksaa 400–600 euroa hehtaarilta. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa muokkaus on tuonut 3,5 prosentin koron. ”Kaivinkonemätästys on todettu parhaaksi muokkaustavaksi kuuselle ja rauduskoivulle. Karummilla kasvupohjilla tapahtuvassa männyn kylvössä riittää usein, että maanpinta raavitaan rikki äestämällä tai laikuttamalla. Tärkeintä on, että muokkaus tehdään huolellisesti. Laadukkaita viljelypaikkoja pitää olla oikea määrä, ja muokkaustapaa pitää vaihdella kasvupohjan mukaan”, Vanhatalo sanoo. Osa muokkauskustannuksista tulee takaisin jo istutusvaiheessa, sillä hyvä muokkausjälki tuplaa istutusnopeuden. Maanmuokkaus vähentää myös pintakasvillisuuden kanssa kilpailua. Ripeyden lisäksi uudistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota taimien alkuperään. ”Uudistuksissa on hyvä käyttää vain jalostettuja siemeniä tai niistä kasvatettuja taimia. Niiden kasvu tahti on puulajista riippuen 10–30 prosenttia nopeampi kuin metsikkösiemenistä kasvatettujen taimien.” Taimikonhoito itse vai ostettuna? Taimikoiden hoito on oleellinen osa uudistamisketjua. Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta tietää, että huolellisen taimikonhoidon ansiosta hakkuutulot kasvavat metsän ”Yläharvennus parantaa metsä talouden kannattavuutta.” KALLE VANHATALO 14 METSÄN HENKI 1/20
koko kiertoajalla 40 prosenttia. Taimikonhoito kannattaa aloittaa varhaisperkauksella viiden vuoden päästä istutuksesta. Varhaisperkaus on nopeaa, ja metsänomistaja ehtii perata puolesta hehtaarista hehtaariin päivässä. ”Työ on raivaussahalla melko helppoa. Varhaisperkaus nopeuttaa oleellisesti puiden kasvua ja antaa tehdylle työlle esimerkiksi männyn kohdalla jopa 5–6 prosentin koron”, Remes laskee. Varsinainen taimikonhoito tehdään 10–15 vuoden ikäiselle taimikolle. Taimikko harvennetaan oikeaan kasvu tiheyteen ja sen jälkeen ei-toivotut puulajit kaadetaan pois. ”Ulkopuolisella teetettynä työ maksaa 400–700 euroa hehtaarilta. Jos varhaisperkaus on jätetty toteuttamatta, on taimikonhoito työläämpää ja kalliimpaa.” Kun metsänomistaja on tehnyt taimikonhoidon molemmat vaiheet itse, se tuottaa hieman yli viiden prosentin koron. Hyvin toteutettu hoitotyö edesauttaa sitä, että 20–30 vuoden ikäiselle taimikolle tehtävä ensiharvennus jää taloudellisesti plussan puolelle. Kestävän metsätalouden rahoitus eli Kemera on suunnattu vahvasti nuoren metsän hoitoon. Osin ”Varhaisperkaus raivaussahalla on melko helppoa.” MARKKU REMES senkin ansiosta taimikonhoidolle saatava korko on erinomainen. Ikääntynyt metsä on huono pankki Sekä Tapio Oy:n Kalle Vanhatalo että Metsäkeskuksen Markku Remes painottavat, että päätehakkuu kannattaa tehdä heti, kun puiden kasvu alkaa hiipua. Varttuneessa metsässä puiden lisä järeyden kasvattaminen ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Lehtipuita ja kuusia uhkaavat myös lahovauriot. Vanhatalo kehottaa pohtimaan, voisiko metsän kasvatus vaiheessa harvennukset tehdä alaharvennusten sijaan yläharvennuksina, jolloin myös poistetaan suurimpia puita. Yläharvennus parantaa hänen mukaansa metsätalouden kannattavuutta. ”Kyseessä ei silti ole jatkuva kasvatus. Yläharvennusmenetelmällä metsän kasvuaika hieman pitenee mutta taloudellinen tulos useimmiten paranee.” Puukauppojen yhteydessä puhutaan usein ennakko raivauksesta. Se merkitsee nuoressa metsässä tehtävää vesakon raivausta. Sitä ei välttämättä tarvita, jos kaikki aikaisemmat hoitotyöt on tehty ajallaan. ”Ennakkoraivauksella puusta voi saada paremman hinnan tai se voi olla edellytys, että puut saa Päätehakkuutulosta kannattaa laittaa 15 prosenttia talteen tulevia uudistamisja taimikonhoitokuluja varten. 15
ylipäätään myytyä. Ennakko raivaus maksaa 200–400 euroa hehtaarilta. Sille on vaikea laskea tarkkaa tuottoa”, Vanhatalo sanoo. Myös käsittelyalueiden koko vaikuttaa huomattavasti hoitotöistä saatavaan tuottoon. ”Mitä suurempi käsiteltävä kuvio on, sitä kustannustehokkaammin hoitotyö onnistuu. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi harvennushakkuissa, joissa puukertymä jää pienehköksi. Harvennettavia kuvioita onkin hyvä mahdollisuuksien mukaan yhdistää, vaikka käsittelyajankohta ei olisikaan kaikille kuvioille ihanteellinen”, Remes neuvoo. Nopea kasvu on myös ilmaston etu Mitä nopeammin metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä. Nopeimmin puiden kasvua ja samalla hiilen sitomista saadaan lisättyä lannoituksella. ”Vaikka käytetään kemiallisia lannoitteita, joiden valmistamisesta ja levittämisestä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, lannoituksen hyöty on hiilensidonnan kannalta kuitenkin kaksikymmenkertainen syntyviin päästöihin nähden”, Remes muistuttaa. ”Pidemmällä tähtäimellä kaikki hyvin tehdyt metsänhoitotoimet harvennushakkuut mukaan lukien lisäävät hiilen sitoutumista metsään. Metsän kasvun edistäminen on siten myös ilmastoteko.” Voimakkaimmillaan hiilinielu on 30–60-vuotiaissa eteläsuomalaisissa kuusikoissa. Koivikot sitovat hiiltä tehokkaasti jo nuorempina. Pohjois-Suomessa hiilen sidonnan kiihkein vaihe tapahtuu myöhemmin. Jatkuva kasvatus ei Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tuo eteläisen Suomen viljavilla kivennäismailla ilmastolle eikä metsänomistajalle niin hyviä tuloksia kuin jaksollinen kasvatus. TEE TAI TEETÄ AINAKIN NÄMÄ 1. Maanmuokkaus 2. Istutus tai kylvö jalostetuilla siemenillä tai taimilla 3. Varhaisperkaus viiden vuoden iässä 4. Taimikon harvennus 10–15 vuoden iässä 5. Ensiharvennus 20–40 vuoden iässä 6. Harvennushakkuu 35–60 vuoden iässä. 7. Päätehakkuu 40–80 vuoden iässä. LISÄKSI TARPEEN VAATIESSA: a) Lannoitus siihen sopivilla kohteilla b) Kunnostusojitus liian märillä turvemailla c) Kolmas harvennushakkuu hyvin kasvaneissa männiköissä. Katso metsänhoitotoimien vaikutus kannattavuuteen: metsanhoitosuositukset.fi/ suositukset/ kannattavuus 16 METSÄN HENKI 1/20
Vieraskynä TUIJA ARONEN Johtava tutkija Luonnonvarakeskus Metsää kannattaa jalostaa Tulevaisuudessa puiden kestävyys tauteja ja tuholaisia vastaan on yhä tärkeämpää. Paraikaa tutkitaankin jalostusaineistojen kestävyyttä muun muassa kuusen juurikääpää ja mäntyankeroista vastaan. TUTKIJAKOLLEGANI LASKESKELI TAANNOIN, että käyttämällä männyn viljelyssä parasta mahdollista jalostettua aineistoa saataisiin vuodessa kaksi miljoonaa kuutiometriä lisää kasvua – ja hiilinielua. Vaihtoehtoisesti 300 000 hehtaaria metsää voitaisiin siirtää pois puuntuotannon piiristä hakkuukertymää pienentämättä. Metsänjalostuksella on siis kansallisella tasolla suuri merkitys. Mikä parasta, tulokset ovat kaikkien metsänomistajien saatavilla. Ovathan sinunkin taimesi jalostettuja? Vilpas-sovellus: metsainfo.luke.fi/fi/vilpas K U V A A N N A -K A TR I H Ä N N IN EN METSÄNJALOSTUKSEN PERUSIDEA ON valita puiden joukosta erityisen hyviä yksilöitä ja käyttää niitä uuden puusukupolven vanhempina. Puiden ominaisuuksiin suotuisasti vaikuttavia perintötekijöitä rikastetaan risteyttämällä jokaisen puusukupolven parhaat puut keskenään. Samalla huolehditaan perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämisestä. Suomessa metsänjalostuksesta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke). Pääpuu lajiemme männyn, kuusen ja raudus koivun lisäksi jalostetaan haapaa, tervaleppää ja siperianlehtikuusta. Metsänjalostuksen tulokset viedään käytäntöön siemenviljelysten kautta: viljelyksille on istutettu valittuja puita, jotka risteytyessään tuottavat jalostettua siementä. Uusia siemenviljelyksiä perustetaan jalostustyön edistymisen mukaan. Jalostetun männyn käyttäminen lisää metsän tuottoa parhaimmillaan yli 20 prosenttia hehtaarilta. Rauduskoivulla rungon tilavuuskasvu on parantunut noin 30 prosenttia. Männyn siemenviljelyksiä voi vertailla Luken Vilpas-sovelluksella, jossa metsänomistaja voi valita palstalleen parhaan mahdollisen siementai taimierän. JALOSTETUISTA KUUSENSIEMENISTÄ ON ajoittain pulaa. Hyvän taimimateriaalin tuottamiseksi siemenalkioita voidaan myös monistaa solukkoviljelyllä. Menetelmä on automatisointija pilotointivaiheessa. Sen etuja ovat jalostustulosten nopea saaminen käyttöön, siemenviljelyksiä suuremmat jalostushyödyt sekä parempi mahdollisuus haluttujen ominaisuuksien valintaan. Jalostustyössä ei tarkastella vain kasvua, vaan tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden ilmastoon sopeutuneita, elinvoimaisia puita, jotka tuottavat korkealaatuista puuraaka-ainetta. Ilmastoon sopeutumisen arvioimiseksi suomalaispuita testataan monessa eri paikassa, myös Suomea etelämpänä, Virossa. Lisäksi puiden kasvurytmiin kiinnitetään huomiota: esimerkiksi kuusista karsitaan pois varhain keväällä kasvuun lähtevät, hallavaurioille alttiit yksilöt. Myös oksikkuuslaatua on saatu parannettua männyissä ja koivuissa. ”Ovathan sinunkin taimesi jalostettuja?” 17
Petolintujen pesäpuut säästetään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota, että niiden lähiympäristössä ei tehdä häiritseviä metsätöitä pesintäaikaan. Metsässä arvokkaat elinympäristöt eli luontokohteet, joissa olosuhteet on sellaiset, että niissä elää paljon eläimiä ja kasveja, suojellaan. Nämä kohteet tunnistetaan jo metsäsuunnittelussa. Näin arvokkaita elinympäristöjä voidaan suojella pidemmällä tähtäimellä koko metsän kasvun ajan. Metsälaki 10 §: monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnonsuojelulaki (FSC®-C109750) Lisäksi metsänomistaja voi aina säästää itselleen tärkeitä kohteita omilla perusteillaan. Tämä on hyvin yleistä. Esimerkiksi vanhoja yksittäisiä puita säästetään tunnearvon vuoksi. Syynä voi olla vaikka se, että puun alla on syöty eväitä isoisän kanssa metsäretkillä. Käytetään erilaisia hakkuutapoja, esimerkiksi turvemailla pomintahakkuita ja pienaukkohakkuita. TAIMIKKO KASVATUS HAKKUU UUDISTUSHAKKUU Riistatiheiköt säästetään riistaa varten. Taimikon hoidossa esimerkiksi kosteat painanteet jätetään koskematta. Säästetään suojavyöhykkeet vesien varsille. Avosoiden reunojen vaihettumisvyöhykkeet säästetään. Jätetään harvennusja uudistushakkuualoille pysyvästi säästöpuita ryhmiin. Säästöpuut monipuolistavat metsien rakennetta, tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille ja muodostavat kuollessaan järeää runkolahopuuta. Ne ovat oikein sijoitettuna hyödyllisiä myös maiseman kannalta. Suomen metsälajeista neljännes, 4 000?5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Säästetään pystylahopuut. Maalahopuuta varotaan koneilla ajettaessa. LISÄKSI: Hiiltyneestä puusta on pulaa. Sitä saatasiin kulotuksessa, mutta työvoimavaltaisena ja vaativana työnä sitä tekevät lähinnä suuret metsänomistajat, kuten UPM. Taimikon harvennuksessa jätetään myös lehtipuustoa kasvamaan, tavoitteena sekametsä. Kasvatushakkuussa jätetään kasvamaan eri puulajeja, myös lehtipuuta. Uhanalaisten lajien elinympäristöt on luonnonsuojelulain perusteella säästettävä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi liito-orava ja hämeenkylmäkukka. NÄILLÄ TOIMENPITEILLÄ SAAT TALOUSMETSÄSTÄSI MONIMUOTOISEN Talousmetsän luonnonhoito on tehokas tapa edistää metsien monimuotoisuutta. Kun metsäsuunnitelmassa ja toimenpiteissä ottaa huomioon monimuotoisuuden, itse metsä, eläimet ja ihmiset hyötyvät. KASVATUSHAKKUU 18 METSÄN HENKI 1/20
Petolintujen pesäpuut säästetään. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota, että niiden lähiympäristössä ei tehdä häiritseviä metsätöitä pesintäaikaan. Metsässä arvokkaat elinympäristöt eli luontokohteet, joissa olosuhteet on sellaiset, että niissä elää paljon eläimiä ja kasveja, suojellaan. Nämä kohteet tunnistetaan jo metsäsuunnittelussa. Näin arvokkaita elinympäristöjä voidaan suojella pidemmällä tähtäimellä koko metsän kasvun ajan. Metsälaki 10 §: monimuotoisuuden säilyttäminen ja erityisen tärkeät elinympäristöt Luonnonsuojelulaki (FSC®-C109750) Lisäksi metsänomistaja voi aina säästää itselleen tärkeitä kohteita omilla perusteillaan. Tämä on hyvin yleistä. Esimerkiksi vanhoja yksittäisiä puita säästetään tunnearvon vuoksi. Syynä voi olla vaikka se, että puun alla on syöty eväitä isoisän kanssa metsäretkillä. Käytetään erilaisia hakkuutapoja, esimerkiksi turvemailla pomintahakkuita ja pienaukkohakkuita. TAIMIKKO KASVATUS HAKKUU UUDISTUSHAKKUU Riistatiheiköt säästetään riistaa varten. Taimikon hoidossa esimerkiksi kosteat painanteet jätetään koskematta. Säästetään suojavyöhykkeet vesien varsille. Avosoiden reunojen vaihettumisvyöhykkeet säästetään. Jätetään harvennusja uudistushakkuualoille pysyvästi säästöpuita ryhmiin. Säästöpuut monipuolistavat metsien rakennetta, tarjoavat elinympäristöjä monille lajeille ja muodostavat kuollessaan järeää runkolahopuuta. Ne ovat oikein sijoitettuna hyödyllisiä myös maiseman kannalta. Suomen metsälajeista neljännes, 4 000?5 000 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Säästetään pystylahopuut. Maalahopuuta varotaan koneilla ajettaessa. LISÄKSI: Hiiltyneestä puusta on pulaa. Sitä saatasiin kulotuksessa, mutta työvoimavaltaisena ja vaativana työnä sitä tekevät lähinnä suuret metsänomistajat, kuten UPM. Taimikon harvennuksessa jätetään myös lehtipuustoa kasvamaan, tavoitteena sekametsä. Kasvatushakkuussa jätetään kasvamaan eri puulajeja, myös lehtipuuta. KAIKISSA IKÄVAIHEISSA EDISTETÄÄN METSÄN MONIMUOTOISUUTTA KASVATUSHAKKUU 19
UPM METSÄTALOUDEN KEHITTÄJÄNÄ | Taimien jalostus UPM pyrkii lisäämään koivun määrää metsäluonnossa monimuotoisuuden takaamiseksi. Puun ominaisuuksia on parannettu jalostamalla. TEKSTI ANNA GUSTAFSSON | KUVA GETTY IMAGES SUOMEN KOLMEN PERUSPUULAJIN joukossa koivu on tällä hetkellä pisimmälle jalostettu puulaji. Taimitarhoilla varttuvat parhaillaan jo kolmannen sukupolven koivut. Jokainen uusi sukupolvi on kehittynyt parhaiden yksilöiden jalostuksesta. ”Hyödynnämme Luonnonvarakeskuksen uusimpia tutkimustuloksia metsänjalostuksesta. Muutamme työssämme tutkimustulokset ja tiedon metsänviljelymateriaalin kautta konkreettisiksi taimiksi”, sanoo UPM:n taimitarhan päällikkö Anne Immonen. Keskeinen osa Immosen työtä on tukea suomalaista puunjalostusta. Hän vastaa Joroisten taimitarhan viljelyaineistosta, metsäpuiden taimista ja siemenasioista. Immonen on mukana myös metsän uudistamisessa. Jalostetun puun hyötyjä on helppo listata. Se on monikäyttöisempi ja terveempi kuin jalostamaton. Esimerkiksi vaneriteollisuudelle kelpaa parhaiten ehyt ja vähäoksainen puutavara. Nykyisin jalostus toiminnan tavoitteissa painaa myös sopeutuminen ilmastonmuutokseen. Puiden jalostuksen päätavoitteena on kuitenkin aina tehdä niistä terveempiä. Ilman terveyttä ei ole kasvua, Immonen muistuttaa. ”Vaikka puhumme jalostuksesta, se ei tarkoita, että metsiimme olisi tuotu mitään ulkopuolista. Jalostusperimä, jonka pohjalta koivun ominaisuuksia on tus väheni väliaikaisesti. Immonen pitää yhtenä syynä myös hirvien ja muiden sorkkaeläinten kannan kasvua. Eläimet tekevät tuhoa syöden paitsi koivua, myös muita lehtija jalopuita. Immonen kehottaa metsänomistajia tutustumaan ensitöikseen tarkemmin alueensa tilanteeseen. Hirvien ja peurojen määrä ei ole sama kaikkialla maassa, ja voi olla, etteivät ne kaikkialla aiheuta tuhouhkaa. ”On myös alueita, joilla hirvieläimet eivät liiku. Sellaisia ovat esimerkiksi tienvarret. Koivua voisi istuttaa nykyistä enemmänkin.” Koivu on yksi Immosen suosikkipuista monipuolisuutensa ansiosta. Se sopii vaneriteollisuuden raakaaineeksi mutta myös energiapuuksi. Koivu parantaa maaperää ja tukee metsämaan mikrobitasapainoa. Lisäksi se tuo vaihtelevuutta suomalaiseen metsämaisemaan. Immosen mukaan Suomen hienon vuodenaikakierron näkee erityisen kauniilla tavalla juuri koivussa. ”Pidän eniten keväästä, jolloin koivu vaihtaa muutaman päivän sisällä väriä vaaleanvihreästä tummempaan. Syksyllä sillä on helmat upeissa väreissä.” kehitetty, on metsistä lähtöisin ja puissa edelleen.” Jalostettu puu kestää UPM:n taimitarhalla on kehitetty uusia koivuntaimia, joiden istutus onnistuu käsityönä, pottiputkella tai koneellisesti. Aiemmin koivuntaimi on ollut kookas ja sen juuripaakku suuri. Istutus on tehty kuokalla tai kookkaalla istutusputkella. Kehitystyön tuloksena syntynyt jalostettu koivun pikkutaimi on vain 10–20 senttimetrin korkuinen, mutta kolmen kasvukauden jälkeen sen pituus on jo yli 140 senttiä. Helpon istutuksen ja kestävyyden ansiosta koivun määrää Suomen metsissä on mahdollisuus lisätä. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuusjaksoista saattaa tulla Suomessa nykyistä pidempiä, mikä rasittaa puita ja altistaa niitä tuhoille. Koivu hajauttaa kuivuuden aiheuttamia riskejä tehokkaasti. Syvien juuriensa ansiosta koivu kestää rasitusta ja kuivuutta paremmin kuin kuusi. Nopeasti kasvava rauduskoivu sitoo myös tehokkaasti hiiltä. Hirvieläimet haittana Kun peltoja metsitettiin, koivun istutusta tuettiin Suomessa. Tuen loputtua koivun istuKOIVU PÄRJÄÄ ilmastonmuutoksessa ”Koivua voisi istuttaa enemmänkin. Se parantaa maaperää ja tukee metsämaan mikrobitasa painoa.” ANNE IMMONEN 20 METSÄN HENKI 1/20
UPM:N TAIMITARHAN ISTUTUSVINKIT • Koivunistutus ei ole työlästä. Se onnistuu koneellisesti tai pottiputkella. • Älä tee liikaa mättäitä! Hehtaarille istutetaan 1600 koivun tainta. • Koivu ei viihdy liian kosteassa. Savimaalle sitä ei kannata istuttaa. • Koivua voi istuttaa koko kesän ajan aina elokuuhun asti. • Juurikäävän vaivaamissa metsissä puulajin vaihto koivuun on hyvä ratkaisu. • Istuta ja kylvä metsiin Suomen luonnossa luontaisesti esiintyviä puulajeja. • Valitse laji kasvupaikan olosuhteiden, ei puukauppatilanteen mukaan. • Suosi sekametsää aina kun se on kasvupaikalle mahdollista. • Huolehdi siitä, että lehtipuita on metsissä kaikissa kasvuvaiheissa. 21
Helsinkiläinen Pekka Teikari ehti hoitaa metsätilaansa lähes 50 vuotta. Sitten hän lahjoitti sen pojalleen Antille. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT ANTTI VETTENRANTA ISÄLTÄ POJALLE ammattilaisten avulla P unainen puutalo pilkistää esiin sänkipeltojen keskeltä Porvoon Hinthaarassa. Sisällä olohuoneen pöydän ääressä isä ja poika, P ekka ja Antti Teikari, tutkivat metsäsuunnitelmaa. ”Otetaanpa nämä opaskoirat”, Pekka Teikari sanoo ja asettaa silmä lasit nenälleen. Teikarit etsivät kartalta kuviota, jolla tehtiin viimeisin päätehakkuu. ”Tuo se on”, Antti Teikari sanoo ja näyttää vajaan kahden hehtaarin kuviota, jolta kaadettiin joulukuussa mäntyja koivuvaltainen sekametsä. ”Se on juuri se alue, joka paloi sotien jälkeen. Olin silloin käymässä isän kanssa Porissa. Palo sai alkunsa leiriytyjien nuotiosta”, Pekka Teikari kertoo. Pekka Teikari ehti hoitaa sukunsa metsätilaa Porin Tuorsniemessä lähes 50 vuotta. Hän peri metsän sisarensa kanssa isältään vuonna 1971. ”Metsänhoito ei kiinnostanut sisartani. Vuonna 2008 jaoimme isän perinnön siten, että sisareni sai pellot ja rakennuspaikan, ja metsä jäi minulle”, Pekka Teikari muistelee. 22 METSÄN HENKI 1/20
Pekka Teikari tutkii poikansa Antin kanssa metsäsuunnitelmaa. 23
Metsän omistaminen innostaa opettelemaan uusia taitoja. Keväällä Antti Teikari aikoo opetella käsin kylvöä ja istuttamista. UPM:n kumppanuusasiakkaana Antti Teikari voi liittyä esimerkiksi FSC ® (FSC-C109750) -sertifiointiin, mikä tuo hänelle hintalisää puukaupassa. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saatu neuvonta auttaa Antti Teikaria varautumaan lahjaveroseuraamuksiin. UUDEN METSÄNOMISTAJAN ILONAIHEITA Kaksi vuotta sitten hän lahjoitti metsätilan Porvoossa asuvalle pojalleen Antille. ”Pidän metsästä ja luonnosta, vaikka en metsänhoidosta paljon vielä tiedäkään. Opin kuitenkin joka päivä lisää”, sanoo sairaanhoitajana työskentelevä Antti Teikari. Ammattilaiset apuna Seismologina työuransa tehnyt Pekka Teikari hoiti metsätilaansa vuosikymmenet Helsingistä käsin metsäammattilaisten tuella. ”Sehän meni niin, että metsäherrat esittelivät suunnitelmiaan, ja kaupunkilaismetsänomistaja vain myötäili”, hän nauraa. Pekka Teikari ei itse osallistunut metsänhoitotöihin, mutta hän kävi metsässään vähintään kerran vuodessa. Varhaisina vuosina mukana oli koko perhe. ”Minulla oli jatkuvasti huono omatunto siitä, etten tiennyt metsänhoidosta riittävästi. Oli onni saada avuksi Pentti Rainion ja Jari Hautaviidan kaltaisia luotettavia metsäammattilaisia”, Teikari kiittelee. Pentti Rainio hoiti Teikarin suvun metsiä jo Pekan isän ollessa elossa. Viimeisimmät kaksikymmentä vuotta metsänhoitotöistä on vastannut metsäpalvelu yrittäjä Jari Hautaviita. Oma metsä oli Pekka Teikarille tärkeä muutenkin kuin vain tulonlähteenä. ”Kyllä siihen kiintyi. Ja kun näin, miten puut kasvoivat ja taimikot voivat hyvin, sain tyydytystä siitä, että olin pystynyt hoitamaan metsääni kutakuinkin järkevästi.” Noin 75 hehtaarin metsätila on Pekka Teikarin jäljiltä hyvässä kunnossa, sanoo Teikarien kanssa viidettä vuotta työskentelevä metsäasiakasvastaava Petteri Laakso UPM:ltä. ”Pekka on hoitanut metsätilaansa mallikkaasti. Taimikonhoitotyöt on tehty aina ajallaan, eikä mitään hoitotarpeita ole rästissä”, Laakso kertoo. Verohuojennus vauhditti Viime kesänä Pekka Teikari vielä vieraili sukunsa mailla Porin Tuorsniemessä. ”Alamme vaimon kanssa nyt olla jo siinä kunnossa, ettei meistä enää ole sinne. Luojan kiitos, että sukupolvenvaihdos on tehty!” Sukupolvenvaihdoksen toteuduttua Pekka Teikari oli 86-vuotias. ”Se olisi ollut meillä ajankohtainen varmaan jo kymmenen vuotta aikaisemmin, mutta kun meillä ei ollut mitään hirveää kiirettä, niin annoimme ajan vain kulua.” ”Minusta mänty on metsän kuningas ja puuna paras”, toteaa vuosikymmeniä metsää omistanut Pekka Teikari. ”Metsään kyllä kiintyi. Näin, miten puut kasvoivat ja taimikot voivat hyvin.” PEKKA TEIKARI 24 METSÄN HENKI 1/20
”Luotan metsäammattilaisiin. Ei ole kenenkään etu, että metsänhoidossa hölmöillään”, sanoo tuore metsänomistaja Antti Teikari. Asiat saivat vauhtia, kun Pekka Teikari vaimoineen osallistui metsätilan sukupolvenvaihdosta käsittelevään tilaisuuteen Helsingissä vuonna 2016. Tilaisuudessa puhui lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila, joka vastaa UPM Metsän sukupolvenvaihdospalveluista. ”Heikki Kalvila piti erittäin hyvän esitelmän. Me kuuntelimme tarkkaan ja tulimme siihen tulokseen, että sukupolvenvaihdos kannattaa tehdä nyt.” Erityinen täky Teikarien tapauksessa oli metsälahjavähennykseksi nimetty verohelpotus. Se tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Verottaja voi hyvittää metsälahjan saaneelle osan lahjaverosta. Vähennys tehdään metsätalouden pääomatulosta. Nopea sukupolvenvaihdos Päätöksen tehtyään Teikarit ottivat yhteyttä Heikki Kalvilaan. Kun alkukartoitus ja metsän arviolausunto oli tehty, he tapasivat Kalvilan UPM:n tiloissa Helsingissä. ”Hän oli laskenut valmiiksi kaikki vaihtoehdot ja hän esitteli ne meille. Selvisi, että lahja oli meidän tapauksessamme paras ratkaisu”, Antti Teikari sanoo. Lakipalvelupäällikkö huomioi laskemissaan myös Antin siskon. ”Tytär sai asunto-osakkeen Töölöstä. Arvioimme sen samanarvoiseksi metsätilan kanssa”, Pekka Teikari kertoo. Itse sukupolvenvaihdos sujui lopulta nopeasti. Kalvila laati tarvittavat asiakirjat, ja seuraavassa tapaamisessa metsätila jo siirtyi isältä pojalle. ”Meidän ei tarvinnut itse seikkailla pykäläviidakossa. Menimme vain paikan päälle ja laitoimme nimemme paperiin”, Antti Teikari kiittelee. Teikarit arvostavat myös sukupolvenvaihdoksen yhteydessä saamaansa veroneuvontaa. Esimerkiksi lahjaveroseuraamuksiin oli valmistauduttu jo hyvissä ajoin puukaupoilla. ”Voisin menettää tuhansia euroja, jos en tietäisi metsälahjavähennyksestä. Käytän sitä tänä keväänä ensimmäisen kerran. Sitä täytyy osata itse vaatia verottajalta”, Antti Teikari sanoo. Keväällä istutuksille Paperinpyörityksen ohella tuore metsänomistaja Antti Teikari on päässyt myös metsätöiden makuun. Hän on tehnyt ennakkoraivauksia metsissään. ”Metsätyöt ovat kivaa vastapainoa työlleni. Etäisyys on suurin haaste. Porvoosta Poriin on noin 270 kilometriä, ja Porissa pitää yöpyä hotellissa. Se on kallista.” Antti ja Pekka Teikari kertovat saaneensa rahanarvoista veroneuvontaa tehdessään metsätilan sukupolvenvaihdoksen UPM:n asiantuntijoiden avulla. ”Pidän metsästä ja luonnosta, vaikka en metsän hoidosta paljon vielä tiedäkään. Opin kuitenkin joka päivä lisää.” ANTTI TEIKARI 25
www.youtube.com/ upmmetsa 1. ALOITA AJOISSA Kun sukupolvenvaihdos tehdään elinaikana, metsänomistajalla on laaja vaikuttamismahdollisuus ratkaisuvaihtoehtoihin ja siihen, miten metsätilaa jatketaan. Verosäästöt puun myyntien kautta metsävähennyksestä ja metsälahjavähennyksestä vaativat yleensä aikaa. Perintönä siirtyvä metsä on usein kallein vaihtoehto. 2. PYYDÄ APUA Ulkopuolinen osaa usein katsoa kokonaisuutta parhaiten. Se auttaa kaikille osapuolille mieleisen ratkaisun löytymistä. Sukupolvenvaihdos on yleensä myös monipuolinen juridinen tapahtuma esimerkiksi verotuksen ja perintöoikeudellisten kysymysten takia. 3. VALITSE LUOVUTUSTAPA Yleisimmät vaihtoehdot metsätilan siirtämisessä seuraavalle polvelle ovat kauppa, lahja tai lahjanluonteinen kauppa. Lopullinen päätös riippuu perheen tavoitteista ja tarpeista. NÄIN METSÄOMAISUUDEN SIIRTÄMINEN ONNISTUU Kevään tullen Antti Teikari aikoo opetella käsinkylvöä sekä istuttamista. Viimeisimpään hakkuuaukkoon, vanhalle paloaukealle, on määrä istuttaa sekaisin mäntyä ja kuusta. ”Alue on vaihteleva eikä ihan ravinteikkaimmasta päästä. Sekaistutuksella pienennetään mahdollisia riskejä”, luonnehtii UPM:n Petteri Laakso. Antti Teikari sanoo pitävänsä aktiivisesti yhteyttä Laaksoon ja muihin käyttämiinsä metsäammattilaisiin. ”Kahden vuoden aikana metsässäni on tehty hakkuita, laikutuksia ja istutuksia. Siellä on jatkuvasti jotain metsänhoidollisia töitä meneillään”, hän sanoo. UPM:n Kumppanuussopimus on hänestä rahanarvoinen etu. Kumppanuusasiakkaat voivat Teikarin tavoin liittyä esimerkiksi FSC®-sertifiointiin, joka tuo hintalisää puukaupassa. ”Tuttujen kanssa on helppo asioida. Voin hyvällä omallatunnolla soitella UPM:n asiantuntijoille, koska olen tehnyt heidän kanssaan puukauppaa.” Pekka Teikari seuraa poikansa kiinnostusta metsäasioihin tyytyväisenä. ”Olen erittäin onnellinen huomatessani, että seuraava sukupolvi hoitaa metsää hyvin, todennäköisesti jopa paremmin kuin mihin minä pystyin.” ”Olen onnellinen huomatessani, että seuraava sukupolvi hoitaa metsää hyvin.” PEKKA TEIKARI ”Ilman UPM:n asiantuntijoiden apua meidän olisi ollut lähes mahdoton toteuttaa metsätilan sukupolvenvaihdos”, sanovat Antti ja Pekka Teikari. KATSO VIDEO 26 METSÄN HENKI 1/20
Uudistunut palvelu Sukupolvi vaihtoon vaivatta METSÄTILOJEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN LIITTYY paljon kysymyksiä. Kannattaako tehdä lahjakirja vai kauppakirja? Minkälaisia veroja täytyy maksaa? Kumppaniasiakkaat saavat sukupolvenvaihdokseen jatkossa asianajaja-apua UPM Metsän yhteistyökumppanilta OpusLexiltä. Se on asianajotoimistojen laaja verkosto, joten lakipalveluita saa entistä helpommin ja lähempää. ”Perhevarallisuuden siirtämiseen liittyy useita juridisia ja taloudellisia kysymyksiä. Ilman muuta kannattaa käyttää asiantuntijaa”, sanoo UPM Metsän lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila. ”Sukupolvenvaihdoksessa on helppo lähteä UPM:n kautta liikkeelle. Metsänomistaja saa meiltä metsänarvion maksutta, mikäli hänen tilojensa metsävaratiedot ovat UPM:n tietojärjestelmässä. Järjestämme metsänomistajalle sitten yhteyden asianajajaan.” Tilannekuva auttaa löytämään sopivan ratkaisun, minkä jälkeen palvelusta voi sopia suoraan asianajotoimiston kanssa. Asianajaja Hanna Räihä-Mäntyharju on tehnyt yli kaksikymmentä vuotta töitä metsänomistajien kanssa. Hän tietää, että sukupolvenvaihdoksen kanssa saatetaan vitkastella inhimillisistä syistä. ”Ensimmäinen asia on luopumisen tuska, johon liittyy tunnekysymyksiä: Siirränkö itseni nyt vanhojen ihmisten kirjoihin? Onko otteeni lipsumassa, jos en enää hoida asioita itse? Joskus kyse on siitäkin, ettei mielessä ole sopivaa jatkajaa, ja ajatus vaatii kypsymistä jatkajankin päässä.” Usein myös kustannukset askarruttavat, eikä sukupolvenvaihdosta miettivä edes rohkene kysyä, mitä palvelu maksaisi. Alkukartoituksen kiinteä hinta on 250 euroa. ”Asiakas voi turvallisin mielin ottaa yhteyttä. Ensitapaaminen ei velvoita mihinkään ja annamme kustannusarvion mahdollisista toimenpiteistä”, RäihäMäntyharju sanoo. ”On tärkeää, että asiakkaalle kerrotaan kaikki vaihto ehdot ja käydään riskit realistisesti läpi”, hän toteaa. ”Ensimmäinen asia on luopu misen tuska. Onko ote lipsumassa, jos en enää hoida metsää itse?” Hanna RäihäMäntyharjun ja Heikki Kalvilan mukaan UPM:n asiakkaat saavat uuden palvelun avulla entistä tehokkaammin lakiapua. TE K S TI TI IN A TU PP U RA IN EN K U V A PE TR I M U LA RI 27
METSÄN TUOTTO | Suomalainen metsänomistaja METSÄ ON RAKAS JA HYÖDYLLINEN HYVÄ PUUNTUOTANTO ON metsänomis tajalle tärkeä mutta ei suinkaan ainoa tavoite. Suurimmalla osalla omistajista metsään liittyy useita erilaisia arvoja ja tavoitteita. Metsä tuo taloudellisia hyötyjä ja turvaa mutta antaa samalla mahdollisuuden ulkona työskentelyyn ja virkistymiseen. Myös metsäluonnon moninaisuutta arvostetaan. ”Metsään monia eri tavoitteita koh distavien ryhmä on metsänomistajista suurin. Heitä on selvästi enemmän maa seudulla asuvien joukossa, ja heidän metsä tilansa ovat keskimääräistä tila Metsällä on omistajalleen monta merkitystä: se virkistää, tuo tuloja ja tarjoaa tekemistä. Osa omistajista pelkää ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäänsä. TEKSTI MARJUKKA PUOLAKKA KUVA UPM kokoa suurempia”, kertoo vanhempi tut kija Heimo Karppinen Helsingin yliopis ton metsätieteiden osastolta. Kaupungista virkistäytymään Suomalainen metsänomistaja 2010 tut kimuksen mukaan joka neljäs metsän omistaja on ensisijaisesti metsän virkistyskäyttäjä. Hän arvostaa luonnon suojelua, marjastaa, sienestää ja ihai lee maisemia sekä pysähtyy kuusen alle tuoksuttelemaan pihkaa ja hengittämään hyvää oloa. ”Virkistyskäyttäjien tilakoot ovat suh teellisen pieniä. Heitä on enemmän kau pungeissa kuin maalla asuvissa metsän omistajissa. Mitä vanhempi omistaja, sitä enemmän hän arvostaa metsää virkistyk sen lähteenä”, Karppinen sanoo. Noin joka viides metsänomistajista piti vuoden 2010 tutkimuksessa metsää tär keänä sen tuomien metsänhoitotöiden ja ulkoilumahdollisuuksien takia. Kuudesosalle metsä oli tutkimuksen mukaan silkka sijoituskohde: puukaupat toivat taloudellista turvaa ja säännöllisiä tuloja. Noin joka kymmenes ei asettanut omistukselleen erityisiä tavoitteita. Näin ajattelevien metsätilat olivat keskimää räistä pienempiä. Monitavoitteinen sijoittaja aktiivisin Pellervon taloustutkimus PTT vertaili metsänomistajien asenteita ja tavoitteita vuonna 2017 ja jakoi sen perusteella metsän omistajat neljään ryhmään (ks. taulukko sivulla 29). Metsänomistajat jaettiin lisäksi kahteen suurempaan ryh mään: aktiivisesti puukauppaa ja metsän hoitoa tekeviin sekä niin sanottuihin hil jaisiin omistajiin. Hiljaisiksi määriteltiin ne, jotka eivät olleet tehneet kymmeneen vuoteen puukauppaa tai hakeneet tukea metsänhoitotyöhön. ”Aktiivisia ja hiljaisia metsänomistajia on kaikissa tavoiteryhmissä. Eniten hak kuita ja hoitotöitä tekevät ne, jotka arvos tavat metsää monelta kantilta mutta joille sillä on myös iso taloudellinen merkitys”, sanoo PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia. Myös aktiiviset metsänomistajat pitävät luonnon monimuotoisuuden säilymistä tärkeänä. He myös painotta vat usein luonnonsuojeluarvoja ainakin osalla metsänsä alueista. 28 METSÄN HENKI 1/20
Luonto ja ympäristö arvoja ensi sijaisesti korostavat jättävät hakkuut ja hoito työt selvästi vähemmälle kuin muut: Metsän ei haluta muuttuvan eikä sinne haluta raskaita koneita. Avohakkuisiin he suhtautuvat kielteisesti. Ilmastonmuutos ja hiilinielut huoles tuttavat osaa metsänomistajista. Myrsky tuhot lisääntyvät, ja metsäpuiden tärkeys maapallon hiilinieluna korostuu. ”Osa metsänomistajista seuraa ilmasto asioita hyvin tarkkaan ja istuttaa uusia puita metsien biomassan kasvat tamiseksi. Osa ymmärtää metsien roolin ilmastoasioissa, mutta se ei näy käytän nön metsänhoidossa”, Heimo Karppinen sanoo. Toisaalta on myös metsänomistajia, joita ilmastonmuutos ei kiinnosta – heille ilmastonmuutos on jotain, mikä tapah tuu kaukana jäätiköillä tai valtamerten atolleilla. ”Kysyimme metsänomistajilta, olisi vatko he korvausta vastaan kiinnostuneita metsänsä hiilivaraston kerryttämisestä. Noin puolet kertoi olevansa kiinnostunut, jos korvaus olisi riittävän suuri”, PTT:n Emmi Haltia kertoo. OSAN METSÄSTÄ VOI SUOJELLA Monen metsänomistajan tavoitteissa korostuu luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön METSO-ohjelmassa vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu voi olla pysyvää tai määräaikaista. Maanomistaja saa suojelualueesta rahallisen korvauksen. ”Määräaikaiseen suojeluun mukaan lähteville maan omistusoikeuden säilyminen on tärkeää, jottei suojelupäätös sido jälkipolvea”, kertoo tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolta. Erityisen aktiivisesti METSO-ohjelmaan tarjoavat kohteita paljon hakkuita ja metsätöitä tekevät omistajat, jotka tuntevat metsänsä hyvin. ”METSOn lisäksi on paljon omaehtoista suojelua, jossa tietty alue jätetään suojelutarkoituksessa vähemmälle käytölle”, kertoo PTT:n metsäekonomisti Emmi Haltia. Lue lisää: metsonpolku.fi PTT JAKOI METSÄNOMISTAJAT ASENTEIDEN JA TAVOITTEIDEN PERUSTEELLA NELJÄÄN RYHMÄÄN. Suurimmalle osalle (43 % metsänomistajista) metsä on tärkeä monista syistä: se tuo taloudellista hyötyä ja turvaa, mutta se on tärkeä myös luonto ympäristönä sekä virkistysja harrastuspaikkana. Yli viidennes (22 %) arvostaa metsää paikkana, jossa on mukava tehdä metsänhoitotöitä ja korjata polttopuita. Osalle (21 %) oma metsä on rakas sen luontoja ympäristöarvojen takia. Joillakin metsänomistajilla (14 %) omistukseen ei liity selkeitä tavoitteita. ”Osa metsänomistajista seuraa ilmasto asioita tarkkaan ja istuttaa uusia puita metsien biomassan kasvattamiseksi.” HEIMO KARPPINEN 43 % Taloudellisesti suuntautuneet monitavoitteiset 22 % Metsänhoitotöitä tekevät 21 % Luontoa ja ympäristöä korostavat 14 % Epätietoiset 29
UPM METSÄN VERKKOPALVELU metsänomistajille on uudistunut. Yhä suurempi osa metsävarallisuuden hoidosta onnistuu nyt verkossa. Verkkopalvelua on kehitetty vaiheittain jo muutaman vuoden ajan. Nyt verkkosivusto tarjoaa jo todella kattavan näkymän omiin metsiin ja toimii hyvänä työkaluna tuottavassa metsänhoidon suunnittelussa. Palvelua kehittänyt projektipäällikkö Mikko Turunen kertoo, että var sinkin viimeisimmän vuoden aikana verkkopalvelu on monipuolistunut. Nyt sähköisen palvelun kautta voi lähettää tarjouspyyntöjä metsänhoitotöistä tai puukaupasta. Metsäsuunnitelmaa voi tar kastella ajasta ja paikasta riippumatta. Yhden klikkauksen takaa löytyvät metsäomaisuu teen liittyvät sopimukset, tarjouspyynnöt, tarjoukset, puukauppasopimukset, mittaukset, metsämaksut ja bonukset. ”Tavoitteenamme on ollut luoda verkkopalveluun huippuluokan työkalut helppoon, tuottavaan ja kes tävään metsävarallisuuden hoitoon”, Turunen kuvaa. Rekisteröityminen on helppoa Uusi verkkopalvelu löytyy UPM Metsän internet sivujen kautta. Palvelu on mobiiliskaalautuva, eli sitä voi käyttää myös älypuhelimella – vaikka metsässä kulkiessa. Rekisteröitymiseen tarvitaan sähköpos tiosoite, puhelinnumero sekä henkilöllisyyden var mistamista varten pankkitunnukset. Lisäksi palvelun käyttö edellyttää metsävaratietojen jaka mista UPM:lle. Verkkopalvelua on kehitetty asiakas tarpeiden perusteella. Käyttäjäpalautetta on kerätty koko kehitystyön ajan. Eri tyinen tavoite on ollut lisätä selkeyttä ja parantaa käytettävyyttä. Kiittävää palau tetta on tullut myös siitä, että kaikki met säasiat on nyt mahdollista hoitaa tehok kaasti yhdessä paikassa. Aiemmin omaa verkkometsäsuunni telmaa ja metsäveromuistiinpanoja on voinut hallinoida UPM MetsäSopissa, joka poistuu käytöstä 31.3.2020. Siihen mennessä kannattaa rekis teröityä upmmetsa.fi:n käyttäjäksi. Verkkopalveluun rakennetaan kevään kuluessa uusi verotusosio, ja palveluun siirtyvät myös Metsä Soppiin tallennetut muistiinpanot ja valokuvat. Vuoden 2019 metsäveroilmoituksen voi hoitaa vielä tuttuun tapaan MetsäSopissa. Puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen on ollut pitkän UPMuransa aikana tekemässä ensim mäisiä verkkoversioita asiakkaille jo vuosikymmen METSÄPALVELUT | Verkkopalvelut VERKOSSA Sähköiset palvelut laajenevat entisestään. UPM Metsän verkkopalvelussa metsänomistaja saa kattavan näkymän metsä omaisuuteensa . TEKSTI ANNA GUSTAFSSON Hoida metsävarallisuuttasi Rekisteröidy upmmetsa.fi:n käyttäjäksi nyt. MetsäSoppi lakkautetaan 31.3.2020. 30 METSÄN HENKI 1/20
Myy ja hoida: tee tarjouspyyntöjä puukaupasta ja ajankohtaisista metsänhoitotöistä, käsittele saamasi tarjoukset ja tee sopimuksia. NÄIN HYÖDYT PALVELUSTA Tutustu UPM Metsä -verkkopalveluun ilman kirjautumista upmmetsa.fi/demo Luo katsaus varallisuuteesi: tarkastele metsäsi yleistilaa ja siihen ehdotettuja hakkuuja metsänhoitotöitä. Vertaile eri hoitotöiden vaikutusta metsäsi kehitykseen. Seuraa sopimuksia: löydät nyt samasta paikasta metsäomaisuuteesi liittyvät sopimukset, tarjouspyynnöt, tarjoukset, puukauppasopimukset, mittaukset, maksut ja kertyneet bonukset. 31
sitten. Yhtenä parhaista uuden verkkopalvelun omi naisuuksista hän pitää mahdollisuutta käydä puu kauppaa sähköisesti. Digitalisaation myötä puukaup pa verkossa on vauhdittunut. ”Puukaupan sähköistyminen on teknisen kehitys työn sekä metsävaratiedon tarkkuuden ja saatavuu den parantumisen ansiota. Metsänomistajia kehitys on hyödyttänyt valtavasti”, Kärkkäinen sanoo. Suomen metsäkeskus kerää metsävaratietoa kau kokartoituksen avulla maamme yksityismetsistä. Keruujärjestelmä perustuu laserkeilaukseen, ilma kuvaukseen, koealamittauksiin ja kohdennettuun maastoinventointiin. Lähes koko Suomen kattava kartoitus on tehty julkisin varoin. Tätä metsävaratie toa hyödynnetään metsänhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupat kokonaan verkossa Kuinka sähköinen puukauppa sitten käytännös sä hoituu? Panu Kärkkäisen mukaan puukaupan tarjous pyynnön jättäminen on helppoa. Hakkuiden suunnitteluvaiheen tukena palvelussa on mahdollisuus vertailla eri hakkuuskenaarioiden vaikutusta metsän tulevaan kehitykseen. Tarjous pyynnön tekemistä varten palvelu näyttää metsän omistajalle tämän metsien ajankohtaiset hakkuut kuvioittain. Niistä voi valita tarpeisiinsa sopivan lei mikkokokonaisuuden. Tarjouspyyntö jätetään sähköisesti, ja siihen voi liittää kommentteja sekä hakkuuseen liittyviä toiveita. Kun tarjouspyyntö on saapunut UPM:lle, siihen saa palvelun kautta nopeasti vastauksen. Kun metsänomistaja on hyväksynyt UPM:n tarjouksen, hän saa verkkopalveluun sopimuksen, joka alle kirjoitetaan sähköisesti lähetettävän linkin kautta. Jos metsä on yhteisomistuksessa, jokainen osakas saa oman allekirjoituslinkin. Apuväline hakkuiden ja metsähoitotöiden suunnitteluun Kuluvan vuoden aikana UPM Metsä verkkopalve luun on tulossa lisää toimintoja, esimerkiksi mahdol lisuus tarkastella seuraavan vuoden hakkuita ja met sänhoitotöitä ymmärrettävänä kokonaisuutena. ”Tarjoamme myös helpotusta metsäveroasioiden hoitoon. Palvelun kehittymistä kannattaa siis seurata aktiivisesti”, Turunen sanoo. ”Ja vaikka verkkopalvelut kehittyvätkin huimasti, jatkossakin apua ja tukea saa omalta metsäasiakas vastaavalta tai UPM Metsän asiakaspalvelusta”, Panu Kärkkäinen muistuttaa. METSÄPALVELUT | Verkkopalvelut ”Apua saa jatkossakin kasvokkain. Verkkopalvelu täydentää palvelujamme. ” PANU KÄRKKÄINEN Verkkopalvelun myy ja hoida -osiossa avautuu selkeä yleiskuva omaan metsävarallisuuteen. Sivuston avulla on helppo nähdä ehdotetut hakkuuja metsänhoitotyöt ja vertailla eri hoitotöiden vaikutusta metsän kehitykseen. Tarjouspyynnöt lähetetään lisäämällä toivotut työt tarjouspyyntökoriin. Kun tarjouspyyntö on käsitelty, ilmoitus saapuu verkkopalvelun viestiosioon. Myös puukaupan sopimuksen tekeminen onnistuu verkkopalvelussa. 32 METSÄN HENKI 1/20
K U V A PE TR I M U LA RI ”Asian ydin on verotuksen lykkääntyminen tulevaisuuteen. ” UUDELLA OSAKESÄÄSTÖTILILLÄ ON hyvä pöhinä – ja aiheestakin. Asian ydin on verotuksen lyk kääntyminen tulevaisuuteen. Yksityissijoit taja voi osakesäästötilin sisällä ostaa ja myydä pörssi osakkeita niin, että myyntivoitosta ei tarvitse maksaa veroa. Myöskään osinkoja ei ve roteta vielä siinä vaiheessa, kun ne tulevat osa kesäästötilille. Sijoittaja maksaa veroa tuotois ta vasta siinä vaiheessa, kun hän nostaa varoja pois osakesäästötililtä. Sijoittajalla saa olla vain yksi osakesäästötili, johon voi tallettaa rahaa korkeintaan 50 000 euroa. Tilin sisällä sijoitusten arvo voi kasvaa suuremmaksi. Olemassa olevia osakkeita ei voi siirtää osakesäästötilille. Kun nostat varoja osakesäästötililtä, varat jaetaan tuottoon ja pääomaan. Tuotto on veronalaista tuloa, mutta pääoman osuus nostosta ei ole veronalaista. Jakoavaimena on tilille kertyneen tuoton osuus tilin käyvästä arvosta nostohetkellä. Tililtä voi nostaa vain rahaa. Jos osakesäästötili tuottaa tappiota, tappio vähennetään pääomatuloista sinä vuonna, kun osakesäästötili lopetetaan. Tappiota ei siis vähennetä varoja nostettaessa. Jos osakesäästö tilin lopettamisvuonna ei ole riittävästi pää omatuloja tappion vähentämiseen, tappiosta vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappio vähennetään seuraavien 10 verovuoden aikana pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy. Tavallisella arvoosuustilillä olevien koti maisten pörssiosakkeiden osingoista veron määrä on 25,5 tai 28,9 prosenttia, koska 15 pro senttia osingosta on verovapaata. Osakesäästö tilillä kaikki tuotto, osingot mukaan lukien, on veronalaista tuloa varoja tilitä nostettaessa. Osakesäästötilin sisäinen tuottojen verotto muus ei kuitenkaan täysin pelasta ulkomaisista osakkeista saatuja osinkoja, koska lähdevaltio näet perii niistä ensin lähdeveron. Esimerkiksi Ruotsi perii veroa 15 prosenttia, jota ei noston yhteydessä hyvitetä. Osakkeiden myynnin yhteydessä osakesäästötilillä ei voi soveltaa niin sanottua hankintamenoolettamaa. Milloin osakesäästötilin kyvykkyys tarjoaisi oivan vipuvarren tuottojen petraamiseen? Asian ytimessä on kolme pointtia. Ensimmäi nen on korkoa korolle ilmiö, jossa tuotot sijoi tetaan tuottamaan uudelleen. Kansankielellä ”laitetaan raha tekemään töitä”. Toiseksi, osakesäästötilin sisällä sijoitta jalla on enemmän sijoitettavaa, koska hän voi sijoittaa osingot uudelleen ja vaihtaa sijoitus kohdetta – sekä suomalaisia että ulkomaisia pörssiosakkeita – ilman välittömiä veroseu raamuksia. Tilin sisällä hevosen vaihto käy veroitta, jos ja kun yhtiö ei menesty tarpeeksi hyvin, saati ikuisesti. Kolmantena on pitkäjän teisyys, koska korkoa korolle ilmiö voimistuu, mitä pidempään tuotot sijoitetaan uudelleen. Osakesäästötili lakkaa säästäjän kuollessa. Tällöin tulevaisuuteen lykkääntynyt tuottojen tuloverotus, tavallaan piilevä verovelka, sam muu, koska osakesäästötilisopimuksen lakkaa misesta verovelvollisen kuoleman johdosta ei synny tuloverotuksessa veronalaista tuloa eikä vähennyskelpoista tappiota. Kappas vaan, säästäjän kuollessa sijoitus aikana verottamatta jääneet luovutusvoitot ja osingot jäävätkin tuloverotuksen ulottumatto miin. Näin siksi, että perintövero määrätään varojen käyvän arvon mukaan ja osakkeisiin kohdistunut verotusarvo saadaan vähentää osakkeiden myynnissä niiden hankintamenona. Lainsäätäjän tavoitteena on edistää osake säästötilillä kotitalouksien aktiivista säästä mistä ja sijoittamista sekä lisätä kiinnostavien sijoitusmuotojen tarjontaa. Vaikka helppoja neuvoja ei ole, osakesäästötili ainakin mahdol listaa lisävauhdin sijoitustuottojen kasvulle – vaikka puukauppatulojenkin kasvupaikkana. Uusi kasvupaikka puukauppatuloille Osakesäästötili tuottaa korkoa korolle veroluotolla vivutettuna Laki & asiantuntija HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä 33
www.youtube.com/ upmmetsa KATSO VIDEO 34 METSÄN HENKI 1/20
METSÄHOMMISSA Minkälaiset turvavarusteet raivaussahaa käytettäessä tulee olla? Kypärä, kuulonsuojaimet, silmäsuojain sekä pitävät kengät ja käsineet. Kypärä tulee sää tää niin, ettei se heilu. Silmien suojaus on erityisen tärkeää. Visiiri suojaa esimerkiksi oksilta, suojalasit taas pöl lyävältä puupurulta. Aina kun on mahdollista, pitää käyttää sekä suojalaseja että kypärän visiiriä. Kengissä on oltava pitävät, kuvioidut pohjat. Nauha kengät tukevat nilkkaa paremmin kuin kumi saappaat. Varvassuoja varjelee jalkaa, jos saha leikkaa vahingossa kenkää tai puunranka tipahtaa kengän päälle. Hyvä varuste ovat myös viiltosuojahousut. Käsineissä on oltava pitävä pinta, jotta sahasta saa hyvän otteen. Käsineiden tulisi myös pitää vettä. Mitä muuta raivaussahan käyttäjän tulee muistaa? Mukana pitää aina olla puhelin, joka on ladattu täyteen. Kun on yksin metsässä, se on ainut keino hälyttää apua. Kannattaa myös kertoa etukä teen, minne on menossa. Autossa on oltava ensiapulaukku tapaturmien varalta. Ensiapusidettä tulee aina kantaa mukana metsällä. SAHAA Raivaussahaa käytettäessä on pidettävä huoli turvallisuudesta. Muista ainakin nämä, kun lähdet metsälle. TEKSTI TIINA TUPPURAINEN | KUVAT ANTTI RAATIKAINEN turvallisesti Miten varmistetaan turvallinen työskentely sahan kanssa? Raivaussahan kantovaljaat tulee sää tää omalle kropalle sopiviksi niin, etteivät ne purista. Sahaa ei pidä viritellä, esimerkiksi sektorisuojaa ei saa poistaa. Laitteisiin asennetut turvavälineet ovat tärkeitä. Raivaussahan terän kuntoa tulee seurata. Kun ehjää terää heläyttää metallilla, se soi kauniisti. Rik kinäinen tai kulunut terä pitää vaihtaa heti. Jos työskentelee toisen ihmisen kanssa metsässä, täytyy pitää ainakin 20 kymmenen metrin suojaväli. Jos havaitsee ihmisen tulevan paikalle, saha pitää heti sammuttaa. Teijo Niverillä on vuosien kokemus metsurin työstä. Turvallisuus on työssä tärkeää. Saha kiinnitetään valjaisiin. 35
PAREMPI TUOTTO METSÄNLANNOITUKSELLA Metsä rikastuttaa elämääsi www.upmmetsa.fi Metsänlannoitus on tuottava sijoitus, jolla voit parantaa merkittävästi metsiesi kasvua ja lisätä näin myös hiilen sidontaa. Metsänlannoituksella voit saada jopa satojen eurojen lisätuoton hehtaaria kohden. Lähde mukaan yhteislannoituksiimme! TARTU TILAISUUTEEN www.upmmetsa.fi/metsanlannoitus