UPM Metsän henki 1/2017 - Lehtiluukku.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.METSÄMAAILMA.FI Metsä tarvitsee kuollutta puuta elääkseen 14 Miten metsä toimii hiilinieluna? 20 1/17 ”Mettän kasvatus on kuin maratonjuoksu” 22 METSÄN OMISTAJA ANTTI NIEMELÄ MH_1_17_s1-19.indd 1 17/02/17 16:25
2 METSÄN HENKI 1/17 Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Valkoselkätikka on noin 25–28 senttimetriä pitkä ja painaa keskimäärin 90 gram maa. Koiraalla on kirkkaan punainen päälaki, naaraalla musta. Muutoin s ukupuolet ovat samannäköisiä. Laji on Suomessa uhanalainen. Valkoselkätikan parasta elin ympäristöä ovat vanhat lehti puuvaltaiset metsät, joissa on kuollutta ja kuolevaa puuta. Tutustu ohjeeseen Valkoselkätikka ja metsänkäsittely. www.upm.fi/vastuullisuus facebook.com/metsamaailma MH_1_17_s1-19.indd 2 17/02/17 16:25
3 ON KEVÄTTALVISEN AAMUN sininen hetki rehevän järvenlahden metsi kössä. Järeän hieskoivupökkelön suunnalta kuuluu vaimeaa nakutus ta. Valkoselkätikkakoiras (kuvassa) on jättänyt yöpymiskolonsa ja etsii pökkelöstä kovakuoriaisen toukkia aamiaiseksi. Auringon noustessa valkoselkä tikka nousee ruokailupuus saan korkeammalle ja päräyttää il moille kuuluvan pitkän rummutuksen. Järvenlahden takana uudistusalan säästöpuuryhmän haavassa yöpy nyt valkoselkätikkanaaras havahtuu rummutukseen, ja jo kolmanteen rummutukseen koiras saa vaimean vastauksen. Valkoselkätikka on tikoistamme aikaisin pesijä. Soidin on yleensä kiivaimmillaan maaliskuussa, mutta viime vuosien lauhoina talvina rummutusta on voinut kuulla pitkin talvea. Valkoselkätikkapariskunta tekee pesäkolonsa yleensä elävään haapaan tai koivupökkelöön. Sääs töpuuryhmät ja lämpimät paikat avointen alueiden reunoilla ovat suosittuja pesäkolopaikkoja. KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI JUHA-MATTI VALONEN 3 Valkoselkätikka METSÄKUVA MH_1_17_s1-19.indd 3 17/02/17 16:25
4 METSÄN HENKI 1/17 1/2017 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: Pirkko Harrela, UPM:n sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja 19 VIERASKYNÄ: Pasi Puttonen 27 KYSYMYS & VASTAUS: Puun alkuperän todentaminen 30 METSÄPALVELUT: Asiantuntemusta kulotukseen 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Kuolinpesän osakkaista UPM Yhteismetsän osakkaiksi PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 KASVAVA METSÄ SITOO HIILTÄ Kasvunsa lopettaneessa metsässä hiilensidonta hidastuu. 22 ”METTÄPUOLEN ÄLLIÄ” Metsänomistaja Antti Niemelä jakaa parhaat vinkkinsä tuottavaan ja vastuulliseen metsänhoitoon. 28 SEKAMETSÄ ON RIKKAUS Metsänomistajan kannattaa vaalia sekametsän monimuotoisuutta. ARTIKKELIT KUOLLUT PUU ON TÄRKEÄÄ JÄTTÄÄ METSÄÄN Noin neljännes kaikista metsälajeista tarvitsee kuollutta puuta elääkseen. 14 Kääpäpimikkä on koivupökkelöiden taulakäävillä esiintyvä laji ja sen voi löytää uudistushakkuualoille säästetyistä pökkelöistä. KÄÄPÄPIMIKKÄ MH_1_17_s1-19.indd 4 17/02/17 16:25
5 O LLI U RP ELA PÄÄKIRJOITUS Vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa METSÄTEOLLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ rooli kestävän kehityksen edistäjänä. Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeässä osassa hiilen ja veden luonnollisen kiertokulun varmistamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. UPM on merkittävä puun ostaja ja metsänomistaja. Panostamalla kestävään metsänhoitoon turvaamme ja edistämme metsien arvokasta tehtävää hiilen sidonnassa. Samalla lisäämme metsän kasvua ja tuottoa. Puu on UPM:n tärkein raaka-aine. Yhtiö on sitoutunut kestävään metsänhoitoon ja seuraa puun alkuperää sekä varmistaa, että puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja laillisesti hankittu. Metsäsertifiointi on keino osoittaa se kansainvälisesti kaikille niille, jotka eivät muuten tunne tapaamme toimia. Metsät merkitsevät myös paljon muuta kuin puuta. UPM tarjoaa markkinoiden johtavaa metsäasiantuntemusta ja monipuolisia urakointipalveluja Suomessa. Metsäinen arvoketjumme työllistää Suomessa lähes 10 000 henkilöä. Maakunnallinen vaikuttavuus on laaja. UPM on investoinut viime vuosina yli 600 miljoonaa euroa Suomen tehtaisiin, jotka lisäävät lähes kaksi miljoonaa kuutiota puunkäyttöä. Kantorahojen kautta tuleva vaikutus sekä urakointimaksut jakaantuvat laajalle maantieteelliselle alueelle. Arvonlisän tuottamisella mitattuna UPM on Suomen merkittävin yhtiö. (Etla 2016) Toimintaympäristö, jossa toimimme, muuttuu nopeaa tahtia. Kiristyvä lainsäädäntö, erilaiset sanktiouhat ja etenkin sidosryhmien kasvaneet odotukset vaativat jatkuvaa huomiointia ja toiminnan uudistamista. Vanhasta luopuminen on välillä tuskallista ja kipeää, mutta se on elinehto uuden luomiselle. Parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa koko arvoketjun osalta. Vastuullinen toiminta motivoi ihmisiä sitoutumaan omaan työhönsä. Henkilöstön on turvallisempi työskennellä yhtiössä, joka pyrkii määrätietoisesti hallitsemaan riskejään. Olemme UPM:ssä panostaneet viime vuosina vahvasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Yhteinen työmme on tuottanut tulosta. Turvallisuustilastomme näyttää merkittävästi paremmalta kuin viisi vuotta sitten. Tehtävää kuitenkin vielä riittää. Päähuomiomme on nyt yrittäjäturvallisuudessa. Erityisesti haluamme parantaa yksityismetsien työmaaturvallisuutta. Kun vierailet yhteisellä työmaallamme muistathan: turvaliivi päälle ja soitto kuskille. Turvallisuutesi on meille tärkeää! SAULI BRANDER Metsäjohtaja UPM Metsä ”Vastuullinen toiminta motivoi ihmisiä sitoutumaan omaan työhönsä.” MH_1_17_s1-19.indd 5 17/02/17 16:25
SKOGSINDUSTRIN HAR EN BETYDANDE ROLL som främjare av en hållbar utveckling. Välskötta skogar är en viktig del för att säkerställa kolets och vattnets naturliga kretslopp och för bevarandet av naturens mångfald. UPM är en betydelsefull virkesköpare och skogsägare. Genom att satsa på en hållbar skogsvård säkerställer och befrämjar vi skogarnas värdefulla uppgift att binda kol. Samtidigt ökar vi skogens tillväxt och produktivitet. Trä är den viktigaste råvaran för UPM. Bolaget har förbundit sig till en hållbar skogsvård och beaktar virkets ursprung samt försäkrar sig om, att virket kommer från hållbart skötta skogar och är anskaffat på lagligt sätt. Skogscertifiering är ett sätt att bevisa detta för omvärlden, för alla som inte annars känner till vårt sätt att verka. Skogarnas betydelse är också annat än virke. UPM erbjuder marknadens ledande skogsexpertis och mångsidiga entreprenörstjänster i Finland. Vår skogliga värdekedja ger sysselsättning åt nästan 10 000 personer i Finland. På landskapsnivå är inflytandet påfallande. Under de senaste åren har UPM investerat över 600 miljoner euro i fabrikerna i Finland, vilket ökar virkesanvändningen med nära två miljoner kubikmeter. Det inflytande som kommer via rotprisen och entreprenörsbetalningarna sprids över ett vidsträckt område ute i landet. UPM är mätt enligt mervärdesskatteintäkter det mest betydande företaget i Finland. (Etla 2016) Verksamhetsmiljön, där vi verkar, förändras i snabb takt. Strängare lagstiftning, olika hot om sanktioner och särskilt de ökande förväntningarna hos intressegrupperna kräver fortlöpande uppmärksamhet och förnyelse av verksamheten. Att överge det gamla är ibland svårt och smärtsamt, men det är en livsnödvändighet för nyskapande. De bästa verksamhetssätten och lösningarna får man i samarbetet med kunderna, leverantörerna och partners längs hela värdekedjan. En ansvarsfull verksamhet motiverar människorna att engagera sig i sitt arbete. För personalen är det tryggare att arbeta i ett företag, som målmedvetet strävar efter att ha kontroll över de risker man tar. Vi har på UPM de senaste åren satsat kraftigt på arbetssäkerheten och arbetstrivseln. Vårt gemensamma arbete har lett till resultat. Vår säkerhetsstatistik ser mycket bättre ut än för fem år sedan. Men ännu finns det åtskilligt kvar att göra. Vår huvudsakliga uppmärksamhet riktas nu på företagarsäkerheten. Särskilt vill vi förbättra arbetssäkerheten på skogsarbetsplatserna i privatskogarna. När du kommer på besök till vår gemensamma arbetsplats, kom då ihåg; ta på dig säkerhetsvästen och ring upp maskinföraren! Din säkerhet är viktig för oss! SAULI BRANDER Skogschef UPM Skog Att ta ansvar är bra business LEDARE Läs mer om vår skogsservice www.skogsvärld.fi ”En ansvarsfull verksamhet motiverar människorna att engagera sig i sitt arbete.” O LLI U RP ELA MH_1_17_s1-19.indd 6 17/02/17 16:25
7 1/2017 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2017. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 Keskustelua monimuotoisuudesta VUONNA 2014 voimaan tullut Metsälaki antoi metsänomistajalle vapauden valita metsänkasvatusmenetelmänsä. Jaksollinen kasvatus on edelleen valtamenetelmä, ja jatkuvaa kasvatusta vasta kokeillaan. Keskustelu metsien monimuotoisuudesta käy myös vilkkaana. Tässä lehdessä kerromme eri tavoista edistää metsien monimuotoisuutta talousmetsissä. Lahopuun jättäminen on yksi tärkeimmistä tavoista. Myös sekametsän kasvatus tuo hyviä tuloksia. Molempia tapoja voidaan toteuttaa ilman, että metsän taloudellinen tuotto kärsii. Eikä se perinteinen uudistushakkuukaan pahasta ole, kun suunnitelma ja toteutus tehdään hyvin. Lehti, jota nyt luet, on 20. Metsän henki. Itse olen ollut tekemässä kaikkia näitä numeroita: aluksi taustalla ja vuodesta 2014 lähtien päätoimittajana. Juttuaiheiden miettiminen toimitusneuvostossa ja niiden toteuttaminen yhteistyökumppaneidemme kanssa on ollut antoisaa. Toivottavasti juttumme ovat olleet hyödyllisiä myös lukijoillemme. Toukokuussa ilmestyvästä lehdestä vastaa päätoimittajana Mari Ruissalo . Itse siirryn kesän aikana nauttimaan metsästä eläkeläisenä. Kiitos teille, hyvät Metsän hengen lukijat, antoisista oppivuosista ja palautteestanne. Nautinnollisia lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 34 PALKITTU KORJUUYRITTÄJÄ TOMI YLIANTTILA: ”Korjuun aikana metsässä ei tehdä mitään fiilispohjalta.” MH_1_17_s1-19.indd 7 21/02/17 09:04
8 METSÄN HENKI 1/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I METSÄMESSUILLA MARRASKUUSSA kysyimme messuvierailta: ”Mitä metsä merkitsee sinulle?” Osaston puihin ripustimme 567 vastausta, joista 56 oli piirroksia. Yhdessä kolmasosassa vastauksista luki jossain muodossa rauha ja rauhoittuminen. 33% METSÄTEOLLISUUS RY on mukana rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen tutkimushanketta, jossa selvitetään suometsien käsittelyn vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalveluihin. Tutkimushankkeessa testataan erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä korpija rämekoealoilla. Tavoitteena on saada tietoa muun muassa siitä, millaisin edellytyksin erilaisissa suometsissä voidaan siirtyä ympäristön, metsänhoidon kustannusten ja korjuun kannalta järkevästi erirakenteiseen metsänkasvatukseen, ja voidaanko siten välttää tai myöhentää suometsien kunnostusojituksia. Samalla saadaan alustavaa tietoa erirakenteisten suopuustojen uudistumisesta ja tuotoksesta. www.metsateollisuus.fi Suometsien käsittelyn vaihtoehtoja tutkitaan LUONNON MONIMUOTOISUUS PUUTUOLIN innoittajana on ollut ihmisen selkäranka. Lue lisää spyndi.com 8 METSÄN HENKI 1/17 Leikkisyyttä, innovatiisivuustta, kestävyyttä ja luonnonmukaisuutta. Näihin arvoihin perustuu liettualaisen suunnittelijan Mindaugas Žilionisin kehittämä huonekalukonsepti. Tuote koostuu vöhintään 60 käsintehdystä puupalasta, jotka voi helposti liittää toisiinsa lukemattomilla eri tavoilla. Suunnittelua ja lopullista konseptia inspiroi ihmisen selkäranka, joka on yhtaikaa joustava ja vahva. SP YN D I MH_1_17_s1-19.indd 8 17/02/17 16:25
9 Huomionosoituksia yrittäjillemme PITKÄN URAN TEHNEILLE kuljetusyrittäjille Ari Kuljulle ja Pertti Piispalle on myönnetty Suomen yrittäjien korkein arvomerkki, Yrittäjäristin Timanttiristi. Kulju on kuljettanut puuta UPM:lle ja sen edeltäjäyhtiöille aina puun kuljetuksen koneellistamisen alusta asti. Piispa on ajanut puutavara-autoa jo Juuso Waldenin aikakaudella ja kuljettaa puuta metsästä tehtaille edelleen. UPM CDP:n Forest A -listalle CDP:N METSÄOHJELMA laatii vuosittain Forest A -listan, jolle nimetyt yritykset edistävät puun ja puutuotteiden kestävää hankintaa ja tuotantoa. Vuoden 2016 listalle on nimetty kahdeksan yritystä, joista UPM on yksi. www.upm.fi Metsän hengessä maailmanluokan infografiikkaa METSÄN HENKI -LEHDESSÄ 2/2016 julkaistu Kävystä taimeksi -infografiikka sai Folio Awards 2016 -kisassa kunniamaininnan. Folio Awards on yhdysvaltalainen asiakaslehtien ja asiakassisältöjen kilpailu, jossa pääkategoriat ovat tekstisisältöä arvioiva Eddies ja ulkoasua ja designia arvioiva Ozzies. Kävystä taimeksi -infografiikka oli mukana design-kategorian sarjassa Use of Illustration, Custom Content. Infograafin on tehnyt yhteistyökumppanimme Zeeland Familyn Tero Harsunen . SYKSYLLÄ 2016 Tapion asiantuntijat tarkastivat yhteensä 100 uudistusalaa, joissa me olimme toteuttaneet hakkuun ja maanmuokkauksen. Kohteita oli sekä yhtiön että UPM:n FSC®-ryhmäsertifikaattiin (FSC C 109750) liittyneiden asiakkaiden metsissä. Kohteilla selvitettiin FSCja PEFC™-metsänhoitostandardien vaatimusten sekä UPM:n ympäristöohjeiden toteutumista ja maanmuokkauksen laatua. Arvioinnin tulokset ja vertailut aiempien arviointien tuloksiin osoittavat, että FSC-sertifioinnin käyttöönoton jälkeen tekemämme panostukset toimintamme kehittämiseksi näkyvät laadun yleisenä parantumisena sekä UPM:n että yksityismetsänomistajien FSCmetsissä. Vakavia puutteita ei vuoden 2016 arvioinneissa havaittu. Kehitettäviä osa-alueita toki löytyy edelleen, mutta olemme tuloksiin ja varsinkin niiden osoittamaan kehityssuuntaan tyytyväisiä. www.metsämaailma.fi Laadunarvioinnin tulokset kannustavia SERTIFIOINTI Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintäin 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa JA SK A PO IK O N EN SP YN D I JA SK A PO IK O N EN MH_1_17_s1-19.indd 9 21/02/17 09:04
10 METSÄN HENKI 1/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I TAMMIKUUN ALUSSA SAAPUIVAT lumimiehet Jämsästä Joroisten taimitarhalle ja alkoivat valmistaa kovasti kaivattua valkoista vaippaa. Urakka oli noin 35 000 m 3 keino lunta, jolla suojatiin niin pienet kuin vähän isommatkin taimet pak kasta ja kevät ahavaa vastaan. Lumetus valaistulla kentällä on komea näky, etenkin pimeällä. Vii tostiellä autoileville näky muistut taa tulipaloa. Palokunta onkin tuttu vieras taimitarhalla lumetusaikana – onneksi vain väärinä hälyytyksinä. Taimitarhalla viime vuonna aloi tettu investointi on edennyt suun nitelmien mukaan. Halli valmistui ennen joulua. Asennustyöt hallissa jatkuvat. www.metsämaailma.fi 35 000 m 3 keinolunta JOROISTEN TAIMITARHA Metsävaratiedon hyötyjä selvitetään YKSI HALLITUKSEN kärkihankkeista on Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä. Se rahoittaa metsätietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Osana tätä kokonaisuutta Luke analysoi metsävaratietoon sijoitetun rahan tuottamia hyötyjä. www.luke.fi VINKIT UPM OTEPÄÄN VANERITEHTAAN ja uuden biolämpölaitoksen laajennus vihittiin käyttöön marraskuussa 2016. Tehtaan laajennus nosti sen tuotanto kapasiteetin 90 000 kuutiometriin vuodessa. Uusi biolämpölaitos puolestaan parantaa tehtaan materiaali tehokkuutta ja vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 85 %. www.upm.fi 85 % U PM Mitä on biotalous METSÄTEOLLISUUS RY selvitti suomalaisten mielikuvia biotaloudesta. Biotaloutta pide tään positiivisena asiana, ja vain harvat suhtautuvat siihen kriittisesti. Yleisesti ottaen mielikuvat biotaloudesta ovat kui tenkin hajanaisia. Vaikka biotalous koe taan myönteisesti, sitä ei osata suoraan liittää metsätalouteen ja puusta valmistet tuihin tuotteisiin: vain kolmannes vastaajis ta yhdisti metsäteollisuuden biotalouteen. www.metsateollisuus.fi Arvostamme palautetta KEHITTÄÄKSEMME TOIMINTAMME laatua keräämme tekstiviestinä palautetta metsän omistajaasiakkailtamme tuoreeltaan sopimusten allekirjoituksen ja töiden to teutuksen jälkeen. Lisäksi lähetämme sään nöllisesti asiakkaillemme myös sähköpos titse muutaman kysymyksen vastattavaksi. Käsittelemme kaikki palautteet luottamuk sellisesti. Kiitos palautteistanne. Uusi menetelmä tunnistaa puulajin TAMPEREEN TEKNILLISEN yliopiston matematiikan laboratorion ja Luonnon varakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä puulajien tunnistamiseen laserkeilausaineistosta. Sen avulla on mahdollista laskea luokit teluominaisuuksia aivan uudella tavalla. www.luke.fi MH_1_17_s1-19.indd 10 20/02/17 09:59
11 Tutustu myös www.metsämaailma.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ user/upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.fi/ uutiskirje SISÄLLÄ SOMESSA Kerää tietoa ja osallistu kyselyyn! Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Käpytikka vai valkoselkätikka? Osallistu kyselyyn facebookissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää HIRVET AIHEUTTAVAT METSILLE merkittäviä tuhoja. Eläimet ruokailevat taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen. Hirville maistuvat parhaiten männynja koivuntaimet, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin. Valtiolta korvausta hirvituhoista HIRVITUHOT Metsäkeskukselle voi tehdä riistavahinkoilmoituksen ja hakea korvausta, jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää korvauskynnyksen 170 euroa. Hirvivahinkojen arvioinnin suorittaa alueellinen metsäkeskus. Vahinkoilmoitus tulee tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. www.metsämaailma.fi Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.fi/tapahtumat TIK A N KU VA : A RT TU VA LO N EN SH U TT ER ST O C K INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsamaailma TWITTER @upm_metsa Tuoreimmat blogimme www.metsämaailma.fi Matti Maajärvi: Laadunarviointi on toiminnan kehittämisen työkalu Timo Lehesvirta: Viisas tapa käyttää maata Jaakko Lehtinen: Metsän tarina on kerrottava vuosittain myös verottajalle MH_1_17_s1-19.indd 11 17/02/17 16:25
12 METSÄN HENKI 1/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tunnustusta yritysvastuuverkostolta MONIMUOTOISUUSOHJELMAMME palkittiin kunniamaininnalla Suomen johtavan yritysvastuuverkoston FIBSin Yritysten biodiversiteettipalkinto 2016 -kilpailussa. Lisäksi FIBS on palkinnut UPM:n luonnon monimuotoisuusraportoinnista vuoden 2015 vuosikertomuksessa. UPM:n omassa monimuotoisuusohjelmassa on jo yli kahden vuosikymmenen ajan kehitetty menetelmiä, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden talousmetsissä. www.upm.fi www.metsämaailma.fi Vuosi 2016 ennätysvuosi UPM:lle YHTIÖN VUODEN 2016 tulos oli taloudellisesti ennätyksellinen. Se osoittaa, että tehdyt muutokset ovat tuottaneet tulosta. Vahva talous on hyvä pohja etsiä uusia mahdollisuuksia. www.upm.fi PEFC-ryhmämme auditoinnin tulos hyvä INSPECTA SERTIFIOINTI TEKI PEFC TM -auditoinnin UPM:n omissa ja UPM:n PEFC-metsäsertifiointiryhmän metsissä marraskuussa 2016. Auditoijat arvoivat toimintaamme verrattuna kahteen standardiin: ”PEFC metsäsertifioinnin toteutustavat” ja Suomen PEFC-metsänhoitostandardi” sen 28 kriteerin osalta. Viiden kriteerin toteutumisessa auditoijat havaitsivat puutteita, joista kirjattiin niin sanotut lievät poikkea mat. Toteutamme korjaavat toimenpiteet pikimmiten. www.metsämaailma.fi KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 020 416 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 10–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.metsämaailma.fi • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki VTT ON TESTANNUT UPM BioVerno -dieseliä laboratoriossa ja tehnyt pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä tehtyjen liikennekoeajojen seurantamittaukset. Laboratoriotestaus aloitettiin Euro III -luokan busseilla, joita käytetään edelleen paljon Suomen liikenteessä. UPM BioVerno -dieselillä mitattiin selvästi pienemmät päästöt kuin verrokkina olleella kauppalaatuisella fossiilisella dieselillä. Muihin testattuihin kehittyneisiin polttoaineisiin verrattuna UPM BioVerno -dieselin päästöt olivat vähintään yhtä pienet. www.upm.fi UPM:n puupohjainen diesel bussiliikenteessä PUUPOHJANEN BIOPOLTTOAINE U PM U PM MH_1_17_s1-19.indd 12 17/02/17 16:26
13 UPM ON ASETTANUT toiminnalleen tarkat vastuullisuustavoitteet, joiden saavuttamiseen se on sitoutunut lähivuosina. ”Oman tiimini tehtävä on varmistaa, että näiden tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti”, kertoo UPM:n sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela. ”Vastuullisuusraportoinnilla on nykyään myös virallinen status. Esimerkiksi EU edellyttää yrityksiltä raportointia myös muista kuin taloudellisista seikoista.” UPM:n määritelmän mukaan yritysvastuullisuus koostuu kolmesta osa-alueesta: Taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. ”Itse näen tämän niin, että todellista vastuullisuutta on, että huomioidaan kaikki nämä alueet tasapuolisesti, korostamatta yhtä yli muiden”, Harrela sanoo. ”Tämä ei aina ole itsestään selvää, koska sidosryhmien odotukset luonnollisesti painottuvat eri osa-alueisiin. Myös UPM:n eri liiketoimintojen sidosryhmät poikkeavat toisistaan, ja kaikkien vaatimuksiin on pystyttävä vastaamaan. Esimerkiksi UPM Metsän sidosryhmät ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa energialiiketoiminnoissamme.” Harrelan mukaan ajoittain räväkälläkin sidosryhmäkeskustelulla on tarkoituksensa ja arvonsa. Tavoitteena on aina syventää osapuolten ymmärrystä kysymysten asiasisällöstä. ”Monesta tapaamisesta lähtiessä näkemykset edelleen eroavat toisistaan, mutta osapuolten käsitys sekä asiasta että omien päätösten vaikutuksista on laajentunut.” Suomessa UPM:n asiakaskunta on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, sillä siihen kuuluu satoja tuhansia yksityisiä metsänomistajia. ”Ammattimaiset metsänomistajat ovat ehkä miettineet keskimäärin enemmän yritysvastuukysymyksiä, mutta kyllä myös kaikki muut metsänomistajat ovat aiheesta kiinnostuneita”, Harrela toteaa. ”Sillä on merkitystä, miten näitä asioita asiakassuhteessa hoidetaan.” Metsänomistajan näkökulmasta vastuullisuus muodostuukin oikein tehtynä varsin arkipäiväiseksi tekemiseksi. ”Minusta ei oikeastaan edes ole olemassa mitään vastuullisuutta sellaisena isona ylätason konseptina,” Harrela pohtii. ”Vastuullisuus tulee näkyviin ainoastaan silloin, kun se jalkautuu päivittäisiin tekoihin. UPM:lle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teemme mitä on sovittu, hoidamme maksut ja muut toimenpiteet ajallaan, tunnemme tuotteissamme käytetyn puun alkuperän, ja noudatamme tarkasti työturvallisuusmääräyksiä. Edellytämme myös metsässä toimivilta alihankkijoiltamme samojen ohjeiden noudattamista.” UPM:n puupohjainen diesel bussiliikenteessä ”Vastuullisuus tulee näkyviin ainoastaan silloin, kun se jalkautuu päivittäisiin tekoihin.” PIRKKO HARRELA Vastuullisuus on TULEVAISUUS UPM edellyttää vastuullisuusohjeidensa noudattamista myös metsässä toimivilta alihankkijoiltaan. ARKIPÄIVÄN TEKOJA TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVA JASKA POIKONEN www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO MH_1_17_s1-19.indd 13 17/02/17 16:26
14 METSÄN HENKI 1/17 LAHOPUU RIKASTAA METSÄÄ Noin neljännes kaikista metsälajeista tarvitsee kuollutta puuta elääkseen. Siksi talousmetsiin jätetään puuta lahoamaan. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT HANNU HUOVILA / VASTAVALO.FI JA UPM PIIRROKSET KARI HELIÖVAARA / KOVAKUORIAISET, JARI KOSTET / LINNUT, NIJOLE KALINAUSKAITE / SAMMALET JA JÄKÄLÄT MH_1_17_s1-19.indd 14 17/02/17 16:26
M etsänomistajat keräsivät aiemmin kaatuneet ja katkenneet puut polttopuiksi ja kaatoivat vielä pökkelötkin. Se, joka ei ehtinyt metsäänsä säännöllisesti, korjasi lahopuut viimeistään harvennusja päätehakkuiden yhteydessä. ”Siisti metsä oli monelle kunnia-asia aina 90-luvulle asti”, muistelee UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava johtaja Timo Lehesvirta. Hän kiersi kouluttamassa UPM:n omaa väkeä, yrittäjiä ja metsänomistajia 1990-luvulla, jolloin hoitosuositukset ja lainsäädäntö uudistuivat luontoarvojen voimistuttua. Tuolloin käynnistyi myös kestävästi hoidettujen metsien sertifiointi, jota oli alettu edellyttää erityisesti paperituotemarkkinoilla. Metsänhoidon pitkäjänteiseksi tavoitteeksi tuli säilyttää metsäluonto monimuotoisena talousmetsissä, ja yhtenä keinona metsänomistajat alkoivat jättää metsiin kuollutta puuta muiden lajien ravinnoksi ja pesäpaikoiksi. ”Siisti metsä oli monelle kunniaasia aina 90-luvulle asti.” Metsälainkin suojelemat puronotkot ovat kantoraippasammaleille soveltuvia elinympäristöjä. KANTO RAIPPASAMMAL Kuollut puu jää metsään ”Säästämme kaiken järeän kuolleen puun omissa metsissämme silloin, kun metsätuho laki ei velvoita poistamaan sitä”, kertoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa. Kuolleella puulla hän viittaa katkenneisiin ja kaatuneisiin puihin sekä pystyyn puuhun, jonka ovat tappaneet esimerkiksi lahottajat tai hyönteiset. Kuolleen puun lisäksi UPM jättää metsiinsä harvennusten ja päätehakkuiden yhteydessä aina myös eläviä säästöpuita järeytymään. Hänen mukaansa harvalukuisia lehtipuita, kuten haapaa ja raitaa, kannattaa jättää jopa yksittäin, kun taas koivua, mäntyä ja kuusta pyritään säästämään ryhmissä. 15 MH_1_17_s1-19.indd 15 17/02/17 16:26
16 METSÄN HENKI 1/17 ”Tarkoitus on, että luonto korjaa säästö puut aikanaan. Ne ovat silloin yhtä arvokkaita kuin elävinä pystyssä”, Oksa toteaa. Vauhtia lahoamiseen saadaan, jos puut katkaistaan muutaman metrin korkeudelta pökkelöiksi tai poltetaan hallitusti, siis kulotetaan. Näin jäljitel lään metsän luontaisia häiriöitä, kuten myrskytuhoja ja metsäpaloja, jotka olivat aikoinaan hyvinkin tavallisia. Tuhansien lajien ravintoa ”Jos puu kuolee kesällä, ensimmäiset lahottajat tulevat puuhun heti, ja lahoa minen lähtee liikkeelle. Ensin eliöt käyttävät liukoisen vararavinnon, kuten sokerit, ja sen jälkeen ne rupeavat hajot tamaan rakenteellisia osia, kuten sellu loosaa ja hemiselluloosaa”, kertoo tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakes kuksesta. Hän koros taa, että eri puulajit ja lahoamisen eri vaiheet houkuttelevat eri eliö lajeja. Suomen metsissä elää runsaat 20 000 lajia. Sii tonen arvioi, että näistä noin 5 000 eli neljännes tarvitsee kuollutta puuta jos sain vaiheessa elämäänsä. Lahopuulajeja ovat monet sienet, jäkälät, sammaleet ja hyönteiset. Osa näistä lahottaa kuollutta puuta, kun taas osa lajeista on riippuvai sia lahottajista. ”Kuolleelle puulle kasvaa esimerkiksi sitä lahottava sieni, vaikkapa jokin kääpä, ja kääpää syö kovakuoriainen, jolla on puolestaan omia loislajeja. Tämä on var sin tavallinen neliportainen lahopuusta alkava ketju”, Siitonen sanoo. Myös osa kolopesijöistä on riip puvaisia lahopuusta. Esimerkiksi hömötiainen vaatii pesäpaikak seen ohutrunkoisen lahonneen lehti puupökkelön. ”Niiden vähyys talousmetsissä voi vaikuttaa osaltaan siihen, että hö mötiaiskanta on vähentynyt huo mattavasti viime vuosikymmeni nä”, Siitonen toteaa. Oksa odottaa tilanteeseen parannusta, koska lehtipuita on lisätty ja jätetty ta lousmetsiin aktiivisesti jo parin ”Tarkoitus on, että luonto korjaa säästö puut aikanaan. Ne ovat silloin yhtä arvokkaita kuin elävinä pystyssä.” METSÄKERROS SAMMAL HAVUPUNAKUORIAINEN Yleinen metsäkerrossammal kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja voi peittää maalahopuut kokonaan. Havupunakuoriaisen voi tavata lahoilta kannoilta, joiden sisällä toukat kaivelevat käytäviään. MH_1_17_s1-19.indd 16 17/02/17 16:26
17 kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa kehityksen suunnasta kertoo erityisesti hyönteisten esiintyminen, koska ne reagoivat muutoksiin nopeasti. ”Esimerkiksi kovakuoriaisten uhanalaisuus pieneni vuosina 2000–2010, ja syyksi on esitetty muun muassa säästö haapoja”, Oksa kertoo. Riskejä molemmissa ääripäissä Uhanalaisuusarvion mukaan Suomessa on yli kolmesataa lajia, joiden taantuminen johtuu ensisijaisesti lahopuun vähenemisestä. Mitä Suomen luonnolle tapahtuisi, jos menettäisimme nämä ja vähitellen myös muita lahopuulajeja? Lehesvirta arvelee, että lajien väheneminen jättäisi ainakin tilaa haitallisten lajien ylivallalle. Mutta ennustaminen on vaikeaa. Hän pitääkin metsän monimuotoisuutta ennen kaikkea itseisarvona, jolla pelaaminen voi vaarantaa metsäluonnon hyvinvoinnin. ”Kuolleella puulla on lisäksi merkitystä ravinteiden ja hiilen varastona, uuden humuksen synnyttäjänä sekä taimettumisalustana”, Siitonen kertoo. Kuolleen puun säästämisellä on kuitenkin rajansa. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajan korjaamaan myrskyn kaataman kuusikon pian, jotta tuoreeseen nilaan iskeytyneet kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset eivät ehdi lisääntyä. ”Jotkut ovat korjanneet ihan yksittäisiäkin kuolleita puita kirjanpainajien pelossa. Vieressä kasvavat terveet puut vastustavat kyllä kohtuullisia määriä tuhohyönteisiä, eikä metsätuhoriskiä ole”, Oksa vakuuttaa. Erityisen turvallisena vaihtoehtona hän pitää lehtipuiden säästämistä, jos sellaisia on. KOKENUT HYÖNTEISTUTKIJA Erkki Laurinharju tietää, että kovakuoriaispyydys voi odottaa tutkijaa talousmetsässä jopa tyhjänä. UPM:n Harvialan metsätilalla Etelä-Hämeessä sellaista ei ole tapahtunut kertaakaan jo 12 vuotta kestäneen tutkimuksen aikana. Siellä Laurinharju on tavannut peräti kolmanneksen Suomen 3 700 kovakuoriaislajista. Näistä osa on uhanalaisia. Kovakuoriaisia houkuttelee Harvialaan erityisesti kuollut puu, jota moni kovakuoriaislaji vaatii elääkseen. Metsätilalla on poltettujen puiden ryhmiä sekä 3–4-metrisiksi katkaistuja pökkelöitä, jotka saavat lahota omia aikojaan. Tekopökkelöiksi valittiin aikanaan haapaa ja kuusta, kun taas kulotusalueilla on muitakin puulajeja. ”On kiinnostavaa seurata, miten lajisto kehittyy, kun puu lahoaa ja pehmenee edelleen”, Laurinharju sanoo. Hän odottaa Harvialaan niitä lahoavaa puuta hyödyntäviä kovakuoriaislajeja, joilla on Etelä-Hämeessä vielä elävä kanta. Kauempaa kovakuoriaiset tuskin tulevat. TEKOPÖKKELÖT JA KULOTUS HOUKUTTELEVAT KOVAKUORIAISIA Lepänkäävän löytää useimmiten pystyssä olevien kuolleiden harmaaja tervaleppien rungoilta. LEPÄNKÄÄPÄ Sulkasammaleen voi löytää niin maasta kuin kuolleiden puiden päältäkin. SULKA SAMMAL Papintappajan voi löytää huolimattomasti kuoritusta puutavarasta esimerkiksi puutavaran varastopaikoilta. PAPINTAPPAJA MH_1_17_s1-19.indd 17 17/02/17 16:26
18 METSÄN HENKI 1/17 ”Kannattaa varmistaa jo taimikkoa harventaessa, että metsään jää eri puulajeja ja sopivia säästöpuita”, Siitonen sanoo. Koko maan urakka Kuolleen puun määrää on mitattu Suomessa parinkymmenen vuoden ajan. Tuossa ajassa se on lisääntynyt EteläSuomessa hehtaaria kohden mitattuna noin 2,8 kuutiometristä 3,8 kuutiometriin. Koko maan tilanne on pysynyt keskimäärin ennallaan, hieman alle 6 kuutiometrissä. ”Etelässä puuston tilavuus kasvaa koko ajan, joten silloin kuolleenkin puun tilavuus kasvaa, jos elävien ja kuolleiden puiden suhde pysyy samana”, Siitonen selittää. Viime vuosille on osunut myös myrskyjä, jotka ovat kaataneet miljoonia kuutiometrejä puuta, josta osa on jäänyt korjaamatta. Siitosen mukaan vuosituhannen vaihteessa vaikuttikin siltä, että lahopuun tarve ratkeaisi helposti ja kustannus tehokkaasti, jos itsestään kuollut puu vain jätettäisiin metsiin. Puuta kuolee viitisen miljoonaa kuutiometriä vuodessa. ”Sitten energiapuun kysyntä lisääntyi, ja äskettäin kaatuneille puille tuli käyttöä. Myös päätehakkuiden yhteydessä energiapuuta alettiin korjata erikseen”, Siitonen sanoo. Hän pitää nyt erityisen tärkeänä, että metsien monimuotoisuutta edistetään jättämällä metsiin säästöpuita. Hänen mukaansa elävää ja kuollutta säästöpuuta jätetään vuodessa noin miljoona kuutiometriä, mikä ei takaa vielä kaikille lahopuulajeille elämää talousmetsissä mutta osoittaa kehitykselle suuntaa. ”Tilanne on jo merkittävästi parempi kuin se, että säästöpuita ei jätettäisi lainkaan”, Siitonen arvioi. Metsälaki ja sertifiointi ohjaavat metsänomistajia jättämään käytön ulkopuolelle – säästöpuiden ohella – myös monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. ”Ne ovat arvokkaita jo tänään, ja arvo vain kasvaa, kun puut alkavat kuolla”, Oksa toteaa. KANSAINVÄLISET metsäsertifikaatit PEFC TM ja FSC ® viestivät puun kestävästä alkuperästä puuja paperituotemarkkinoilla. PEFCja FSC-standardit edistävät metsäluonnon monimuotoisuutta muun muassa edellyttämällä, että hakkuissa jätetään tietty määrä puuta hehtaaria kohden. METSÄSERTIFIKAATIT KERTOVAT MONIMUOTOISUUDESTA PECF Pysyviä säästöpuita sekä järeitä runkolahopuita yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta. FSC Vähintään 20 kuollutta puuta, kun niitä löytyy, sekä keskimäärin vähintään 10 järeää, elävää ja alkuperäistä puulajia olevaa säästöpuuta. Noin 85 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitua, kun taas FSC-sertifikaatti kattaa vasta muutaman prosentin. UPM on sertifioinut kaikki omat metsänsä ja sen yksityismetsänomistajille tarjoa maan FSC-sertifiointiryhmään (FSC C 109750) on liitetty yli 200 000 hehtaaria metsää. 85 prosenttia kaikesta UPM:n käyttämästä puusta ja puukuidusta on peräisin sertifioiduista metsistä. Isokokoinen lattakääpä aiheuttaa valkolahoa. Sen löytää useimmiten kuolleilta lehtipuilta. LATTAKÄÄPÄ PUUKIIPIJÄ ISOPEHKIÄINEN Puukiipijän pesän voi löytää kuolleen männyn repsottavan kaarnan alta tai vaikka rungon halkeamasta. Isopehkiäinen elää ruskolahossa puussa, joka on useimmiten kantokäävän lahottama. MH_1_17_s1-19.indd 18 17/02/17 16:26
Vieraskynä PASI PUTTONEN Metsänhoitotieteen professori Helsingin yliopisto Avohakkuu ja viljely turvaavat metsän uudistamisen T alousmetsien hakkuut edellyttävät hyvää suunnit telua kaikissa metsien käytön ja hoidon vaiheissa. Parhaita uudistamismenetelmiä suunniteltaessa otetaan huomioon metsänomistajan tavoitteet ja toi vomukset. Metsänuudistamisessa noudatetaan monia lakeja, sopimuksia, suosituksia ja sertifiointikriteerejä. Uudistamisen suosituksia päivitetään jatkuvasti uuden tiedon ja kokemuksen karttuessa. Avohakkuu ja viljely ovat käytetyin ja monipuolisin uudistusmenetelmä, josta on saatu pääsääntöisesti hy viä tuloksia. Menetelmällä saadaan kasvupaikalle sopiva puulaji. Puulajia voidaan toki vaihtaakin, esimerkiksi tuhojen tai aikaisemman puuston huonon kasvun tai kunnon vuoksi. Viljelyn avulla voidaan hyödyn tää metsänjalostuksen tuloksia, nopeampaa kasvua ja parempaa laatua. Nykykäytännöissä avohakkuualan muodot voidaan sopeuttaa maisemaan ja sen korkeusvaihteluun. Avo hakkuualan muotoa pehmentävät säästöpuuryhmät ja muu jätettävä puusto, esimerkiksi purojen varsilla. Met sälain edellyttämä uudistamisvelvoite täyttyy nopeim min ja parhaiten viljelyllä – kylvöllä tai istutuksella. Maanmuokkauksen suuri merkitys onnistuneelle uu distumiselle on tunnettu vuosikymmeniä. Se on tärkein uudistamistuloksen laatuun vaikuttava tekijä. Mätästys on osoittautunut parhaaksi muokkauksen yleismene telmäksi. Metsissä tulisi ylläpitää niin sanottua lahopuujat kumoa. Viljellen uudistettaessa maanmuokkaus tulee tehdä uudistamistuloksen varmistamiseksi. Maan muokkauksessa on varottava rikkomasta ja tuhoamasta maalahopuuta. Jatkuvatoiminen maanmuokkaus rik koo maanpintaa enemmän kuin esimerkiksi mätästys. Metsätalouden harjoittamisen kustannusjahdin koh teena on etenkin metsänuudistaminen, koska se on suurin investointi metsikön kiertoajan kuluessa. Metsän uudistamis vaiheen aikana tehdyt ratkaisut ovat kauaskantoisia. Väärässä paikassa säästä minen on vielä harmillisen yleistä met sänuudistamisessa. Viljelyalalla tehty liian kevyt maanmuokkaus tuottaa ensin heinikön, myöhemmin runsaan vesakon. Tiheän vesakon perkaaminen on kallista. Ja kalliimmaksi työ muuttuu, jos taimikon varhaisperkaus jää tekemättä. Perkaus Nykykäytännöissä avohakkuualan muodot voidaan sopeuttaa maisemaan ja sen korkeusvaihteluun. 19 kustannukset vain suurenevat puuston läpimitan kasvaessa. Avohakkuu ja viljely tuottavat harvoin yksipuu lajisen monokulttuurin. Lähimpänä yhden puu lajin metsikköä ollaan kuivien ja karujen kankaiden männiköissä, jotka jo luontaisesti ovat mänty valtaisia. Avohakkuualalle tulee seka puustona heti koivuja ja myöhemmin kuustakin. Jo taimikon varhaisper kausvaiheessa puiden ollessa noin 1 –1,5 metrisiä voidaan metsikkö jättää sekapuustoiseksi. Metsien käytön jatkuva moni puolistuminen tarvitsee useita, toimivia, kustannustehokkaita uudistamismenetelmiä. Nykyi sistä menetelmistä avohakkuun ja viljelyn riskit tunnetaan edelleen parhaiten. Siksi ne tuottavat varmimmin kasvatus kelpoisen taimikon. MH_1_17_s1-19.indd 19 17/02/17 16:26
20 METSÄN HENKI 1/17 Kasvava metsä Yhteyttäessään puut sitovat ilmakehän hiilidioksidia orgaaniseen aineeseensa hiilenä ja vapauttavat hapen takaisin ilmakehään. Yhden puukuutiometrin tuottaminen sitoo noin 900 kg ilman hiilidioksidia. Puun kuiva-aineesta noin puolet on hiiltä, eli yksi puukuutio metri sisältää noin 250 kg hiiltä. Hiilidioksidia sitoutuu puiden lisäksi myös maaperään. SITOO HIILTÄ INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN & ARTO HOFFRÉN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM Puiden lahoaminen vapauttaa puihin sitoutunutta hiiltä takaisin ilmakehään. Lisäksi kasvunsa lopettaneessa metsässä hiilensidonta hidastuu. Kohtessa, josta puut korjataan, metsän sitoma kokonaishiilivarasto pienenee. Puiden istutus hakkuualueelle käynnistää hiilen sidonnan uudelleen. Kestävä metsätalous takaa hiilivaraston säilymisen alueja maisematasolla. TIETOA SUOMEN METSISTÄ • Kasvu metsäja kitumaalla: 104,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa • Metsän kasvu/asukas/vuosi: 18 m 3 • Kasvu keskimäärin: 4,6 kuutiota hehtaarilla vuodessa • Keskitilavuus metsämaalla: 113 kuutiometriä • Hakkuukertymä: 65,3 miljoonaa kuutiometriä (vuonna 2013) • Metsähukkapuu ja luonnonpoistuma: 13,9 miljoonaa kuutiometriä (2013) • Puuston tilavuus metsäja kitumaalla: 2 357 miljoonaa kuutiometriä (kasvanut yli 48 prosenttia vuodesta 1921) CO 2 CO 2 CO 2 Metsien hiilinielu Suomessa per asukas 8 tonnia hiilidioksidia HIILI VAR ASTO HIILI VAR ASTO HIILI VAR ASTO MH_1_17_s20-36.indd 20 21/02/17 09:03
21 Yksi kuutiometri puuta, joka korvaa uusiutumattomista materiaaleista tehtyjä tuotteita, vähentää noin kahden tonnin verran ilmakehän hiilidioksidia. Suomessa on metsää ja puita istutetaan siksi, että puupohjaiset tuotteet ovat hyödyllisiä ja niillä on kysyntää. Puuhun varastoitunut hiili sitoutuu edelleen puusta valmistettuihin tuotteisiin niiden käyttöiän ajaksi, keskimäärin reiluksi 30 vuodeksi. Puuperäisten tuotteiden käyttöikä vaihtelee: • paperi 2 kk–25 vuotta sen käyttö tarkoituksesta riippuen • pakkaukset 2 vuotta • huonekalut 10–30 vuotta • rakennusmateriaalit 30–75 vuotta Myös energiatuotannossa puun kestävä hyödyntäminen vähentää pitkällä aikavälillä ilmakehän hiilidioksidia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. DR A FRÜHWALD, UNIVERSITY OF HAMBURG, CENTRE FOR WOOD SCIENCE AND TECHNOLOGY RAAKAPUUN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Puutuoteteollisuus 26,65 miljoonaa kuutiometriä Massateollisuus 37,25 miljoonaa kuutiometriä Energiantuotanto 9,53 miljoonaa kuutiometriä Kestävä metsätalous takaa hiilivaraston säilymisen alueja maisematasolla. CO 2 CO 2 HIILI VAR ASTO HIILI VAR ASTO MH_1_17_s20-36.indd 21 21/02/17 09:03
Mene metsään ja kulje siellä. Tien varresta ei näe, mitä hoitotoimia metsä tarvitsee. Työt kannattaa hoitaa ajallaan ja tuijottamatta liikaa hintaa. Erityisesti istutus, taimikon heinääminen, varhaisperkaus ja nuoren metsän hoito ovat kriittisiä. Kun metsän saa vietyä hyväkasvuisena ensiharvennukseen asti, on jo voiton puolella. Tee itse tai teetätä, kunhan tulee tehtyä! Metsän todellinen tuotto tulee puiden kasvusta ja elinvoimaisesta metsästä. ANTIN VINKIT METSÄNHOITOON 22 METSÄN HENKI 1/17 KEURUU Antti Niemelä omistaa metsää Keuruun Haapamäellä. MH_1_17_s20-36.indd 22 17/02/17 16:27
23 J os haluaa Niemelän Antin mukana metsänhoitotöi hin, talviseen aikaan on hyvä ehtiä Niemelän tilalle aamupäivällä hiukan yhdeksän jälkeen. Siihen men nessä navettahommat ja muut aamutoimet on tehty ja on aika suunnata metsään. Kesällä Niemelä lähtisi todennäköisesti pellolle, mutta nyt päivän ensimmäi nen metsätöiden kohde odottaa pienen kävelymatkan päässä pihapiiristä. ”Ei tässä tilalla sellaista hetkeä tule, ettei olisi jotain tehtävänä, mutta eivät ne työt toisaalta niskaan kaadu”, Niemelä toteaa. Antti Niemelä ja Virve Salomaa alkoivat pyörittää Keuruun Haapa mäellä sijaitsevaa maa ja metsätilaa vuonna 2014. Maatalouspuolella tila keskittyy lihakarjaan, navetassa on satakunta sonnia ja peltoa eläinmäärään nähden sopivasti. Metsää on 190 hehtaaria, ja nykyti lanteessa mahdolliset investoinnit ohjautuvat ennemmin metsän kuin navetan puolelle. ”Metsän ostaminen on ihan mahdollista. Lähinnä kyseeseen tulisi sen verran lähellä sijaitseva lisämaa, että siellä voi helposti käydä te kemässä itse töitä”, Niemelä sanoo. Niemelän ja Salomaan periaatteena on pitää maa ja metsätalouden rahat erillään: maatalouden kuluja ei makseta metsärahalla. Nauta puoli on itsessään elinkelpoinen, ja metsä on ollut tilan talouden vahva selkäranka jo pitkään. Puolisot tekevät hakkuupäätökset yhdessä ja käyvät yhdessä myös toteamassa työn jäljet. Ahkera työ ja metsänhoidon hyvä ajoitus takaavat Niemelän tilalla sen, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan metsän tuotosta – ja metsätöistä. ” Mettänkasvatus on kuin maratonjuoksu” TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA VESA 23 MH_1_17_s20-36.indd 23 21/02/17 10:49
24 METSÄN HENKI 1/17 ”Virve on ollut siivousja kotiapupalveluyrittäjänä jo useita vuosia ennen kuin tuli tähän maatalon emännäksi, joten hänellä on ollut yrittäjän vastuu tiedossa vielä paremmin kuin minulla”, Niemelä kertoo. ”Mettäpuolen älliä” Koulunsa Niemelä on käynyt maatalous puolella, metsäasioissa pelaa hänen mukaansa oma älli ja tarvittaessa kirjallinen tieto, jota on hyvin saatavissa. Metsäsuunnitelma antaa hyvää osviittaa, mutta parhaiten kulloinenkin hoitotarve selviää omin silmin katsomalla. ”Kun itse kulkee ja tekee, siinä näkee ennen pitkää työnsä jäljen ja oppii siitä”, Niemelä tiivistää. ”Antti on aina ollut rohkea kysymään, jos jokin asia häntä askarruttaa. Monesti tulee mieleen, että tämä kaveri oikeasti miettii näitä asioita”, vahvistaa metsäasiakasvastaava Matti Asuinmaa. Niemelän kysymykset ovat yleensä koskeneet metsänhoidon käytäntöjä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Välillä hän saattaa pohtia sen verran kiperiä, että Asuinmaa ei pysty ihan suoralta kädeltä vastaamaan varmasti. ”Meidän kesken ei ole mikään ongelma sanoa, että en tiedä, mutta otan selvää”, Asuinmaa toteaa. Taito periytyy Niemelän saha on jo vaiennut lähimetsässä, kun tien suunnalta alkaa kuulua tomeraa pärinää. Konsta, kohta 3 vuotta, on saanut luvan liittyä lelusahansa kanssa hetkeksi mukaan, ja Niemelä neuvoo mielihyvin jälkikasvua metsätöiden saloihin. ”Tila pysyy elinkelpoisena, kun ei mieti vain sitä, mitä euroja minä saan näitä töitä tekemällä, vaan mitä saavat seuraavat sukupolvet. Isälläni on tapana sanoa, että mettänkasvatus on kuin maratonjuoksu”, Niemelä sanoo. ”Näillä seuduilla on opittu elämään metsistä ja hoitamaan niitä. Metsätaloutta ei harrasteta, sitä harjoitetaan”, kertoo Asuinmaa, joka on seurannut paikallista toimintaa työnsä puolesta jo pian parikymmentä vuotta. Konsta ei totea mitään, sillä hänellä on täysi touhu päällä lelusahan kanssa. Niemelä kertoo esimerkin seudun osaavista isännistä: hyvä tuttu, jo kahdeksankymppinen Etelämäen Risto myi hänelle ja Virvelle muutama vuosi sitten lähitieOman metsän tulevaisuus pysyy kirkkaana mielessä, kun kohta 3-vuotias Konsta pistäytyy lelusahoineen mukaan metsätöihin. Tilaan kuuluu kaikenikäisiä metsiä, joissa näkyy myös edellisten sukupolvien osaava kädenjälki. MH_1_17_s20-36.indd 24 17/02/17 16:27
25 noolta metsätilan, josta näkee, että siellä on tehty työt oikein ja ajoissa. ”Pitää kyllä laittaa terveiset Ristolle, taitava mies ihan viimeisen päälle”, Niemelä sanoo. Hoitoa tarpeen mukaan Hoitotöiden oikea ajoitus on Niemelälle selvästi sydämenasia, josta riittää sekä sanottavaa että käytännön esimerkkejä omista metsistä. Niemelä haluaa esitellä vierekkäiset, vuosina 2004 ja 2008 istutetut kuviot. ”Näistä näkee, miten metsä kasvaa, kun sitä hoitaa alusta alkaen. Lehtipuu ei ole missään vaiheessa päässyt haittaamaan kasvua”, Niemelä toteaa terhakan taimikon keskellä harppoessaan. Niemelän periaatteena on, että puun kasvu on se, mistä todellinen tuotto tulee, joten metsä täytyy pitää koko ajan hyvässä kasvukunnossa. Jokaisen neliön ei tarvitse olla tehoaluetta, esimerkiksi tiheiköille ja lehtipuulle on sijansa, mutta yleisesti ottaen hoitotoimien ajoituksen sanelee se, mitä metsä tarvitsee. ”Minun mielestäni heinääminen, varhaisperkaus ja harvennukset tehdään aina ajallaan ja vaikka ilman Kemera”Metsä on hyvä ystävä. Sitä pitää käydä joka vuosi katsomassa.” tukea, sillä mikään fakta ei puolla sitä, että kannattaisi jättää tekemättä”, Niemelä sanoo. ”Aikanaan Antille sanoin, että metsä on hyvä ystävä. Sitä pitää käydä joka vuosi katsomassa. Jos käy 20 vuoden välein, se on ehtinyt muuttua jo aika paljon”, Asuinmaa kertoo ja kiittää, että Niemelä on ottanut neuvosta vaarin aivan erinomaisesti. ”Esimerkiksi mahdolliseen boorin puutteeseen olen joka vuosi yrittänyt puuttua, sillä muuten latvat kasvavat harakanpesää. Boorin levitykselle saa varmasti aikaa myöten tilin”, Niemelä toteaa. Yhteinen aallonpituus Tuvan pöydällä odottaa iso mapillinen Niemelän tilan ja UPM:n yhteistä historiaa: kuitteja, sopimuksia, suunnitelmia ja muita papereita vuodesta 1956 lähtien. Kun Antti Niemelä ja Virve Salomaa ottivat tilan vastuulleen, he kilpailuttivat metsäyhtiöt nähdäkseen, mitä muilla on tarjolla. Osoittautui, että ruoho ei ole aidan takana vihreämpää. ”Yhteistyö UPM:n kanssa on toimivaa, Matin kanssa tehdään kauppaa ja suunnittelua, metsäurakoitsija Metsä-Jurina 25 Konstan saha kulkee pulkassa, ja niin vikkelästi, että Virve Salomaa saa kiirehtiä pysyäkseen perässä. Perheen nuorimmainen Hilda lekottelee metsälenkit vielä vaunuissa. MH_1_17_s20-36.indd 25 17/02/17 16:27
”Se onnistuu kyllä, kun uskaltaa kysyä. Pari vuotta sitten esitin UPM:lle toiveen, että tietyllä työmaalla ei käytäisi pariin päivään, kun olin itse sillä suunnalla jatkuvasti liikenteessä rehuvehkeitten kanssa, ja hyvin se otettiin huomioon”, Niemelä muistelee. Asuinmaa muistuttaakin, että sanomista tulee useimmiten silloin, kun tieto ei ole mennyt perille tai sitä ei ole ymmärretty. Maratonin lisäksi metsänhoitoa voi siis verrata myös viestijuoksuun: kapulan pitää siirtyä sujuvasti juoksijalta toiselle. Oy taas tekee tuttuun tapaan moitteetonta jälkeä”, Niemelä perustelee. Niemelän ja Asuinmaan mutkaton yhteisymmärrys ja yhteinen aallonpituus kannattelevat yhteistyötä. Myös joustoa löytyy tarvittaessa, Asuinmaa esimerkiksi osaa ottaa Niemelän kiireet huomioon. ”Yritän olla kauppailematta asioitani silloin, kun Antilla on maatalouspuolen sesonkia, vaikkapa rehuntekoaikana. Jos taimia on tulossa, kun Antti on pellolla, sovittelemme yhdessä aikataulut”, Asuinmaa kertoo. 26 METSÄN HENKI 1/17 www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO Antti Niemelä on liikkunut lähimailla pienestä pitäen, joten seutu on tuttua. Myös hirvestys on lisännyt alueen tuntemusta. MH_1_17_s20-36.indd 26 17/02/17 16:27
27 Kysymys & vastaus Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm.com Puun alkuperän todentaminen Miksi puun alkuperä pitää todentaa? Puun alkuperän tunteminen on yksi keskeisimpiä vastuullisen toiminnan mittareista. Tieto puun alkuperästä varmistaa sen, ettei tuotteen valmistuksessa käytetty puu ole peräisin esimerkiksi suojelualueilta, trooppisista luonnonmetsistä tai muista kestämättömistä lähteistä. Tuntemalla puun alkuperä voidaan aina varmistua siitä, että keskeiset metsiin liittyvät vastuullisuuden vaatimukset täyttyvät ja ne voidaan todentaa myös jälkikäteen. UPM on ollut uranuurtaja puun alkuperän todentamisessa ja tänään UPM:n hankkiman puun alkuperä tunnetaan 100-prosenttisesti. Miten alkuperä todennetaan? Puun alkuperä voidaan todentaa aina, kun ketjussa voidaan palata alueelle, jossa puu alun perin kasvoi. Alkuperää seurataan useimmiten yritysten tietojärjestelmien avulla. Tieto puun jokaisesta liikkeestä tallennetaan järjestelmään. Näin tuotteen kulkua voidaan seurata asiakkaalta jakelijalle, sieltä tehtaalle, puutavara-autoon ja aina metsään asti. Miten tarkasti tiedot puun alku perästä välittyvät eteenpäin? Puun tai puusta valmistetun tuotteen mukana kulkee aina siihen kiinnitetty tieto. Se tarkoittaa, että jokaisen ketjussa olevan toimijan järjestelmissä jokaista erää kohden on olemassa oma yksilöllinen tunnuksensa, jotka toimijoiden välillä liittyvät toisiinsa. Tällä tavoin tuotteeseen käytetty puu voidaan kohdentaa aina puun kasvupaikkaan, kuten metsikkökuvioon. Millainen puu on laitonta? Laittomalla puulla tarkoitetaan sellaista puuta, joka on kaadettu lain tai viranomaismääräysten vastaisesti, kuten esimerkiksi suojelualueilta ilman viranomaislupaa. Puu on laitonta myös, jos se on kaadettu ilman metsänomistajan lupaa, varastettu tai siihen liittyvät maksut ja verot ovat maksamatta. Metsäteollisuuden yksi keskeisimmistä tavoitteista on varmistua aina puun kestävästä ja laillisesta alkuperästä. Riippumaton kolmas osapuoli tarkistaa järjestelmän vuosittain. SAMI OKSA ympäristöpäällikkö UPM Metsä Tuotteen kulkua voidaan seurata asiakkaalta jakelijalle, sieltä tehtaalle, puu tavaraautoon ja aina metsään asti. LA U RA VE SA MH_1_17_s20-36.indd 27 17/02/17 16:27
28 METSÄN HENKI 1/17 SEKAMETSIÄ ON 14 prosenttia maamme metsäpinta-alasta. Pohjoisesta sijainnista huolimatta Suomessa esiintyy 31 puulajia, joista 27 on lehtipuita. Kaikilla sekametsän puulajeilla elää joukko niistä riippuvaisia ja meille ihmisillekin hyödyllisiä lajeja. Moni metsänomistaja arvostaa sekametsää juuri sen monimuotoisuuden takia. Sekametsien luonto on rikas, ja metsät kestävät tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät. Sekametsien arvostus näkyy tilastoissa. Tapio Oy:n projektipäällikkö Lauri Saaristo kertoo, että esimerkiksi haapojen määrä metsissä on noussut merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. ”Esimerkiksi haapa ei ole talouspuuna kovinkaan merkittävä, mutta metsän säästöpuuna se on varsinainen superyksilö. Se kannattaa jättää kasvamaan harvennuksen ja uudistusakkuun yhteydessä”, innostuu Saaristo. Päättöhakkuiden puuinventaarioissa lehtipuiden osuus on ollut vuosia kasvussa, vaikka kotimainen metsänomistaja suosiikin pitkäkuituista havupuuta sen rikastuttaa omistajaa Metsiemme yleiskuvaa hallitsevat kuusi, mänty ja koivu. Määritelmän mukaan sekametsässä on yhtä hallitsevaa puulajia vähemmän kuin 75 prosenttia koko puustosta. SEKAMETSÄ ”Kymmeniä aikaisemmin uhanalaisiksi luokiteltuja eliöitä on voitu poistaa uhanalaisten lajien listalta.” LAURI SAARISTO METSÄN TUOTTO | Sekametsä paremman taloudellisen tuoton ansiosta. Hyvä nyrkkisääntö monimuotoisuuden lisäämiseksi on sallia uusia puulajeja metsään taimikonhoidon yhteydessä. ”Toinen merkittävä huomio asenteiden muutoksesta on, että kymmeniä aikaisemmin uhanalaiseksi luokiteltuja eliöitä on voitu poistaa uhanalaisten lajien listalta. Esimerkiksi useat kovakuoriaislajit ovat palanneet metsiin, kun suositun kuusen ja männyn rinnalle on jätetty haapaa ja muita lehtipuita”, Saaristo jatkaa. Metsän monimuotoisuus on rikkaus Metsänomistajalla on lukuisia keinoja vaalia sekametsän monimuotoisuutta. Niistä tärkein on, että metsän uudistamisen, raivauksen tai harventamisen yhteydessä muistaa jättää metsään vähintään yhtä monta puulajia kuin siellä oli ennen toimenpiteitä. Luontaisesti metsässä kasvavia lajeja ei ole syytä poistaa, joskin lajien suhdetta voi muokata. Jo kolmen puulajin metsä suojaa metsän monimuotoisuutta ja muodostaa elinvoimaisia ekologisia ketjuja. TEKSTI ANTTI LEINO KUVAT LEENA PÖYKKÖ / VASTAVALO.FI JA SHUTTERSTOCK MH_1_17_s20-36.indd 28 17/02/17 16:28
29 ”Havupuumetsiin suositellaan vähintään kymmenen prosentin lehtipuuston osuutta. Se säilyttää metsän elinvoimaisuuden, parantaa metsämaan laatua ja pitää eliöstön monimuotoisena. Lehtipuut tuovat metsään taimettumista parantavaa lehtikariketta sekä päästävät maahan valoa ja lämpöä. Jokainen puulaji lisää metsässä eläviä lajeja. Samalla sekametsä on eräänlainen vakuutus metsätuhojen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten varalle. Sekametsä on siis riskienhallintaa”, toteaa Saaristo. Roskapuuksikin joskus luokiteltu raita on keväisin ensimmäinen kukkiva puumme. Sitä hyödyntävät ravintonaan kimalaiset, jotka puolestaan pölyttävät metsien mustikat. Varvikossa viihtyvät hyönteiset ja niitä syövät riistalinnut. Lehtipuut ovat havupuita lyhytikäisempiä. Lahopuut ovat monelle linnulle ja kovakuoriaiselle elintärkeitä. Puun elämänkaaren mukana uusiutuu metsän eliöstö, joka pitää metsän terveenä. Sekametsät ovat malliesimerkki luonnon ravintoketjusta. Menestyvän sekametsän hoitaminen on taitolaji Suomessa on aina osattu ajatella luontoa metsätalouden yhteydessä. Tiedämme, että talousmetsissä suositut havupuut tai koivu eivät kasva tasaisesti jokaisella metsän aarilla. Maaperä vaihtelee, joten puu menestyy parhaiten sille sopivammalla kasvupaikalla. Vain kaikkein karuimmilla mäntymailla suositaan yksipuista metsää. Hakkuun yhteydessä on hyvä jättää pystyyn sopivia säästöpuuryhmiä, kun metsään on kasvanutkin istutetun sijaan siellä luontaisesti kasvavaa puustoa. Sekapuumetsäisyys ei käytännössä vaikuta metsän tuottoon. Teoriassa kantorahatuloa sekametsäisyys pienentää, mutta vuosikymmenten mittaan yhden pääpuulajin sekametsä on tuottava valinta. ”Korkealaatuisen koivutukin kasvattaminen onnistuu parhaiten sekapuuna kuusen kanssa. Koivut karsiutuvat tyviosastaan ja niiden laatu on hyvä. Myös eläimet ja hyönteiset aiheuttavat vähemmän tuhoja koivulle sekametsässä”, muistuttaa Saaristo. EDUT: Lisää monimuotoisuutta ja maisemallista arvoa, parantaa riistalajien viihtyvyyttä. Karike vähentää maaperän happamuutta ja tarjoaa ravintoa monille hyönteisille. Leppä lisää typen määrää maaperässä, rauduskoivu tuottaa hyvälaatuista vanerikoivua, lehtipuut vähentävät luonnontuhoja ja tuovat lisää valoa ja lämpöä metsämaahan. HAASTEET: Puulajien erilainen kasvurytmi ja valon tarve edellyttävät hoito-osaamista. Yli 80-vuotiaassa metsässä lehtipuiden säilyttäminen lehtipuiden lyhyemmän eliniän takia. Raudusja hieskoivun erottaminen taimikkovaiheessa. LEHTIPUUT HAVU METSIKÖSSÄ KUUSET MÄNNIKÖSSÄ EDUT: Lisää monimuotoisuutta. Mänty tuottaa hyvälaatuista tukkia jos puu kasvaa samassa latvakerroksessa kuusen kanssa. Vähentää kirjanpainajan ja tuulen aiheuttamia tuhoja. HAASTEET: Hyväkasvuisessa kuusitaimikossa luontainen mänty voi jäädä kasvussa jälkeen. MÄNNYT KUUSIKOSSA EDUT: Lisää metsän maisemallista arvoa ja monimuotoisuutta, vähentää hirvituhoriskiä. HAASTEET: Puiden erilaiset uudistamistavat, erilainen kasvurytmi ja kasvupaikkavaatimukset. Luontaisten kuusentaimien saaminen viljelymännikköön riippuu paljolti olosuhteista. yksi puulaji 55 % hieman sekapuustoa 31 % sekametsää 13 % LÄHDE: LUKE, VALTAKUNNALLINEN METSIEN INVENTOINTI Metsien yksi ja monipuulajisuus metsämaalla vuonna 2009 puuton 1 % MH_1_17_s20-36.indd 29 21/02/17 09:04
30 METSÄN HENKI 1/17 Metsä hyötyy Poltto hoitaa metsää ja luo elinympäristöjä palo riippuvaisille lajeille. Oikeilla kohteilla kulotus on hyvä apu metsän uudistamisessa. KULOTUKSESTA METSÄPALVELUT | Kulotus TEKSTI PÄIVI MÄKI KUVAT RISTO HÖGLUND NYKYISIN KULOTUSTA TEHDÄÄN enimmäkseen luonnonhoidollisia tavoitteita silmällä pitäen. Kuitenkin kulotuksella on myös merkittäviä metsänhoidollisia hyötyjä. Se parantaa metsämaan laatua ja myös metsän terveydellistä tilaa. Kulotuksella on yli satavuotinen perinne osana metsiemme uudistamista. Uudistusalan kulotuksessa poltetaan hakkuutähteet ja osa humuskerroksesta. Tuhkassa maahan vapautuu ravinteita ja samalla emäksinen tuhka vähentää maan happamuutta, jolloin ravinteet ovat paremmin käytettävissä uudelle puustolle. Kulotus myös vähentää juurikääpäriskiä ja tuhohyönteisiä. ”Perinteisesti kulotuskohteet olivat vanhoja, harsittuja kuusikkoja liian karulla maalla, lisäksi ne olivat usein juurikäävän vaivaamia. Tällainen kohde voitiin polton jälkeen kylvää männylle”, kertoo metsäasiantuntija Risto Höglund UPM Metsältä. Edelleenkin kulotusta tehdään juuri silloin, kun halutaan vaihtaa puulajia. Kulotusta tehdään tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla, liian karuille tai reheville kasvupaikoille poltto ei sovi. Kulotuksella saadaan myös ajallisesti toteutettua uudistamisen kuuma ketju. Kulotus hakkuun jälkeen heti keväällä, ensimmäisen sateen jälkeen kevyt maanmuokkaus, kylvö tai istutus. Maan lämpöolot parantuvat, ja istutustyö on helpompaa, kun hakkuutähteet on poltettu. Myös taimien kanssa kilpaileva kasvillisuus pysyy kurissa jonkin aikaa. Tavoitteena nopea poltto Kulotus vaatii huolellista suunnittelua ja ammattitaitoiset toteuttajat, jotta se pysyy täysin hallinnassa. ”Alueen kulotus on otettava huomioon jo hakkuuta suunnitellessa. Hakkuuvaiheessa havut hakataan ympäri aluetta, 30 METSÄN HENKI 1/17 Jos kiinnostuit metsän kulotuksesta, ota yhteyttä UPM:n metsäasiakas vastaavaan. UPM tarjoaa metsäpalveluna myös pienialaisia säästöpuu ryhmän polttoja. MH_1_17_s20-36.indd 30 17/02/17 16:28
eikä reunaalueille jätetä hakkuutähteitä. Hakkuun jälkeen tehdään palokujat ja valmistellaan vedenottopaikat”, Höglund kuvailee. Palokuja on kulotusalueen rajaava 1–2 metrin kaistale, josta kivennäismaa on paljastettu. Palokuja pysäyttää maatulen etenemisen. Valmistelutöihin kuuluu myös letkuverkoston vetäminen kulotusalueen ympärille ja pumppujen asentaminen. Kokenut kulottaja korostaa, että kaiken lähtökohta on läheisyydessä oleva vesistö. ”Enintään 200 metrin päässä tulee olla järvi, lampi, runsas puro, paikka, josta saadaan riittävästi kasteluja sammutusvettä.” Siihen, onko alue sopiva kulotukseen vaikuttaa saatavilla olevan veden lisäksi moni muukin tekijä, kuten maapohja, sijainti, maaston muoto ja tiestö. ”Enimmillään kymmenisen hehtaaria, säännöllisen muotoinen pyöreähkö tai soikea ala, eikä valtavia korkeuseroja”, määrittelee Höglund optimaalisen kulotusalueen. Pinta-alaa määrittää taloudellisten syiden ohella se, että ala pitää saada päivän aikana poltettua. ”Noin kymmenen miestä ja sama kalusto tarvitaan paikalle, vaikka ala olisi pienempikin. Kulotusala pyritään rajaamaan tiehen, mikä helpottaa kaluston kuljettamista ja jälkivartiointia.” Tärkeää on kulottajien ammattitaito ja saumaton yhteistyö paikallisten pelastusviranomaisten kanssa. Höglund on toiminut johtajana UPM:n toteuttamissa kulotuksissa 32 vuoden ajan. Muutkin kulotusryhmän jäsenet ovat kokeneita ammattilaisia. Heidän on myös kyettävä irrottautumaan muista töistä silloin, kun sopiva kulotuspäivä koittaa. Optimaaliset kulotusolosuhteet ovat loppukeväällä, Aloita suunnittelu hyvissä ajoin jo ennen hakkuuta. Rajaa kuloala luonnol lisiin esteisiin, kuten teihin ja vesistöihin. Tie myös helpottaa töiden toteutusta. Tärkeintä on, että kuloalan lähellä on riittävästi vettä alueen kasteluun ja sammutukseen. Hoida vakuutukset kuntoon. Hoida luvat ja ilmoitukset paikal listen viranomaisten kanssa. Varmista, että paikalle saadaan riittävästi kokeneita kulottajia ja kalustoa. Huolehdi jälkivar tioinnista. Tuulen puuska saattaa sytyttää kytevän kohdan vielä viikkojenkin päästä. VINKIT KULOTUSTA SUUNNITTELEVALLE 31 UPM kulotti vuonna 2016 metsää omistamallaan Kakonmetsän tilalla Savonlinnassa. Kulotus oli osa Paahde Life -hanketta. MH_1_17_s20-36.indd 31 17/02/17 16:28
32 METSÄN HENKI 1/17 mutta tarkkana saa olla, sillä sopivia päiviä on vähän. ”Liian märkänä polttaminen on kaikkein vaarallisinta. Kun on tarpeeksi kuivaa, niin kaikki palaa nopeasti, eikä jää palamatonta materiaalia. Tervaskannot ja muurahaispesät ovat usein pahimpia paikkoja, jonne tuli saattaa jäädä kytemään. Yleensä metsäpalovaroitusten aikana on paras aika kulottaa. Ilmoitukset ja luvat hätäkeskukseen ja paikallisille paloviranomaisille tulee tietenkin olla kunnossa”, Höglund kertoo. Täsmäsäätiedotukset helpottavat kulotuspäivän ennakointia. Joustavuutta täytyy kuitenkin löytyä, sillä kulotusta ei aloiteta, jolleivat sääolosuhteet ole täysin otolliset. Erityisesti tuulenpuuskat ovat tulen kanssa vaarallinen yhdistelmä. Kulotuksista tulee aina tehdä ennakolta elinympäristöjä paloista ja lahopuusta riippuvaiselle lajistolle. Luonnonhoidollisella kulotuksella on suuri merkitys metsien monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Aiemmin tuli oli osa boreaalisten metsien luontaista kehityskulkua, mutta nykyisin metsäpalot ovat harvinaisia. Siitä syystä monet elääkseen hiiltynyttä puuta vaativat lajit olisivat vaarassa hävitä ilman, että metsiä poltetaan hallitusti. Paloriippuvaisia lajeja on muun muassa kovakuoriaisissa, jäkälissä ja sienissä. Kulottajien mukaan hyönteiset löytävät kuloalueelle nopeasti. ”Itä-Suomessa kulotettiin viime vuonna yli 13 hehtaaria pystymetsää ja 19 hehtaaria uudistusaloja. Tänä keväänä on tarkoitus kulottaa Ruokolahdella lähes 7 hehtaaria uudistusaloja sekä Savonlinnassa 14 hehtaaria Paahde-LIFE -hankkeen uudistusaloja”, Höglund kertoo. UPM on kulottanut metsiä Savonlinnan alueella vuodesta 1985 lähtien. Useat kulotukset samalla alueella turvaavat paloalueiden jatkumoa. ilmoitus paloviranomaisille. UPM:n ItäSuomen kulotustöistä tiedotetaan myös paikallisradiossa. ”Kulotusalue on suunniteltu niin, että se saadaan päivässä poltettua. Tavoitteena on nopea poltto ja jälkisammutus mahdollisimman nopeasti. Jälkivartiointia jatketaan ensimmäiseen kastelevaan sateeseen asti. Sammutuskalusto pidetään paikalla useita vuorokausia ja kerätään pois vasta, kun on täysin savutonta.” Tulen alla hakkuualoja ja pystymetsää UPM on yksi Suomen suurimmista kulottajista. Hakkuualojen lisäksi UPM Metsä on kulottanut myös pystymetsää. Suurin osa kulotuksista kuuluu Paahde-LIFE -hankkeeseen, jossa UPM on mukana. Hankkeessa ennallistamispoltoilla jäljitellään metsäpaloja esimerkiksi paahderinteillä, ja näin luodaan METSÄPALVELUT | Kulotus ”Liian märkänä polttaminen on kaikkein vaarallisinta.” RISTO HÖGLUND H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN Metsäasiantuntija Risto Höhgund valvoo UPM:n kulotuksia 32 vuoden kokemuksella. PEFC TM :n vaatimus on yksi luonnonhoidollinen kulotus vuodessa 200 000 hehtaarin pinta-alaa kohden. Se voi olla uudistus alueen kulotus, ennallistamispoltto tai säästöpuuryhmien poltto. FSC ® -sertifikaatti (FSC C 109750) edellyttää kulotuksia ja polttoja, jos metsän pinta-ala on yli 10 000 hehtaaria. Vaatimuksena on kulottaa vähintään 3 prosenttia soveltuvien kohteiden uudistushakkuun pinta-alasta 5-vuotiskaudella. SERTIFIKAATIT VELVOITTAVAT POLTTAMAAN MH_1_17_s20-36.indd 32 21/02/17 09:04
Laki & asiantuntija KATRI PALOKANGAS Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Kuolinpesän osakkaista UPM Yhteismetsän osakkaiksi M etsänomistaja Rauno kuoli 30.6.2006. Häneltä jäi perillisinä neljä lasta Matti, Iina, Anni ja Eeva. Rauno oli jäänyt leskeksi puolisonsa Kaisan kuoltua v. 1994. Ositus ja perinnönjako oli Kaisan kuoleman jälkeen kokonaan toimitettu. Raunon kuolinpesään kuului 60 hehtaarin Rekolaniminen metsätila. Tila oli hyväpuustoinen ja siihen kuului myös sisarusten lapsuuden koti pihapiireineen. Pelloista oli luovuttu aikaisemmin. Pesän rahavarat ja osakkeet oli jaettu tasan lasten kesken mutta metsätilan perinnönjakoa ei oltu saatu aikaiseksi. Mitään varsinaista erimielisyyttä sisarusten välillä ei ollut. Yksimielisiä oltiin siitä, että isän toiveen mukaisesti tilaa ei pirstota. Toisaalta kenelläkään kuolinpesän osakkaista ei ollut mahdollisuutta eikä halua lunastaa muiden osuutta tilasta itselleen ja kauppahinta olisi noussut korkeaksi. Ulkopuolisille ei tilaa kuitenkaan haluttu myydä. Osakkaista Matti, joka asui 200 km:n päässä, oli jo vuosien ajan yksin hoitanut muiden osakkaiden antamilla valtakirjoilla puukaupat, sopinut metsänhoitotyöt ja tehnyt vuosittaiset veroilmoitukset. Kukaan muu ei ollut kiinnostunut asiasta. Matista yhteisten asioiden hoito oli alkanut tuntua melko raskaalta. Hän toivoi tilanteeseen ratkaisua. Matti kuuli yhteismetsävaihtoehdosta osallistuttuaan metsäiltaan. Hän kertoi sisaruksille aiheesta ja hekin kiinnostuivat. Osakkaat allekirjoittivat aiesopimuksen Rekola-kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Tilakeskuksen ja sitä ympäröivän noin kahden hehtaarin alueen he päättivät jättää yhteismetsän ulkopuolelle yhteiseksi kesäpaikaksi. Tilan puustoa lähdettiin inventoimaan ja sen arvoa määrittämään. Osakkaille selvitettiin, että lopullisen päätöksen tilan liittämisestä yhteismetsään he kuitenkin tekevät vasta kun laskennan tulos saadaan. Puustoinventoinnin jälkeen osakkaat saivat tiedon heille kaavailluista yhteismetsäosuuksien määrästä ja laskelmat sekä yhteismetsän että Rekola-tilan arvoista. Rekola-tilan arvo oli 280 000 euroa ja se sai laskennassa arvoaan vastaavasti 1 400 osuutta yhteismetsään. He tutustuivat laskelmiin huolellisesti ja olivat yhdessä sitä mieltä, että Rekola-tila liitetään yhteismetsään. Maanmittaustoimituksessa muodostetiin tulevaisuutta ajatellen neljä samanarvoista osakaskiinteistöä Metsä-Rekola, Etu-Rekola, Taka-Rekola ja Koivu-Rekola, joista kuhunkin tuli 350 osuutta, arvoltaan 70 000 euroa. Maanmittaustoimituksen kustannukset makset33 tiin valtion varoista ja toteutuneen liittymissopimuksen puustoinventoinnin sekä osuuksien laskennan että asianhoidon kustannuksista vastasi yhteismetsä. Tämän jälkeen toteutettiin perinnönjako, jossa kukin kuolinpesän osakas sai omistukseensa yhden 350 yhteismetsäosuutta sisältävistä osakaskiinteistöistä, arvoltaan 70 000 euroa. Matista, Iinasta, Annista ja Eevasta tuli näin jokaisesta henkilökohtaisesti yhteismetsän osakkaita. Osakkaat olivat tyytyväisiä ratkaisuun. Heistä kukin saa osuuksien perusteella yhteismetsän osakkailleen jakamaa tuloa. Huoletonta on, että yhteismetsä hoitaa osakkaiden puolesta kaikki metsätalouden toimet kuten metsänhoitotöistä ja hakkuista sopimisen. Yhteismetsä myös maksaa verot yhteismetsän tuloksesta (veroprosentti vuoden 2017 alusta 26,5 %) ja yhteismetsän jakama ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa. Metsävero ilmoitustakaan ei osakkaan tarvitse tehdä. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN MH_1_17_s20-36.indd 33 17/02/17 16:28
34 METSÄN HENKI 1/17 SATAKUNTALAISESSA METSÄSSÄ ON kaunis talvipäivä ja lumi pehmentää kulkua. Sää on mitä parhain metsätöille. “Routaiseen maahan tulee töistä vain vähän painaumia eikä pakkastakaan ole niin paljon, että puu katkoisi kaatuessaan muiden puiden oksistoa”, kertoo Tomi Yli-Anttila , jonka yritys on tehnyt UPM:n kanssa tiivistä yhteistyötä jo lähes vuosikymmenen ajan. Ammattitaitoa ja kokemusta vaaditaan yhä enemmän myös metsätyökoneiden kuljettajilta, joiden on tunnettava metsätyyppien erityispiirteet. “Jos korjuuohjeista pitää poiketa, ratkaistaan jokainen tilanne harkitusti ja tarvittaessa yhteistyössä UPM:n kanssa. Mitään ei tehdä metsässä fiilispohjalta.” Metsän hyvinvoinnista huolehditaan muun muassa jättämällä kasvupaikkatyyppien tarpeiden mukaisesti korjuupaikoille säästöpuuta tai siemenpuuta. “Ulospäin näkyvät usein vain kaadetut puut. Mutta kyllä täällä paljon muutakin tehdään. Metsän on pystyttävä uudistumaan ja voitava hyvin myös korjuutöiden jälkeen.” Yli-Anttila puhuu vastuusta osana ammattiylpeyttä. Yrittäjä tuntee vastuunsa niin metsänomistajan kuin tilaajankin suuntaan. “Meidän täytyy kerätä se määrä puuta, josta on sovittu – ei myöskään liikaa. Laadunvalvonnan täytyy pelata niin, että esimerkiksi raakkitukkia ei päädy kuormaan kolmea prosenttia enempää. Metsänomistajan toiveita kuunnellaan ja työ tehdään tiukasti metsälaki ja sertifikaatit huomioiden”, sanoo Yli-Anttila. Yli-Anttilan yritys kuuluu niihin UPM:n kumppaniyrityksiin, jotka tarjoavat metsätöiden lisäksi myös kuljetuspalvelun. Tieverkon tuntemus ja mahdollisten tievaurioiden jälkikunnostustyöt ovat vastuullisen logistiikan lähtökohtia. Lähipuuta kulkee etenkin Seikun sahalle sekä Rauman paperitehtaalle. Vastuullisuudesta UPM on Yli-Anttilan yrityksen myös palkinnut. Vuoden 2016 Laatupalkinto käytetään henkilökunnan kouluttamiseen. “Mikäs sen parempi tapa pitää yllä työn korkeaa laatua. Kyllä tällainen palkinto minun mieltäni kovasti lämmittää.” TEKSTI JA KUVA JASKA POIKONEN METSÄTYÖ METSÄSTÄ TEHTAALLE Tomi Yli-Anttilalle UPM:n tilauksen vastuullinen hoitaminen korjuusta kuljetukseen on kunnia-asia. on muutakin kuin puunkaatoa www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO MH_1_17_s20-36.indd 34 17/02/17 16:28
35 Huomioi metsätyypit. Kasvualustat ovat erilaisia ja se on otettava korjuutöissä huomioon. Uudistumisvelvoitteen on toteuduttava. TOMI YLI-ANTTILAN VINKIT VASTUULLISELLE YRITTÄJÄLLE Työskentele turvallisesti. Kaiken A ja O. Aihe on VPK-menneisyyteni myötä sydäntä lähellä ja kuulun itsekin UPM:n turvatiimiin. Älä kuormita teitä liikaa. Etenkin sivutieverkostojen kanssa oltava tarkkana. Kun 76 000 -kiloinen kuorma-auto ajaa pikku-Valmetille rakennettua tietä, on vaurioriski suuri. TOMI YLI-ANTTILA ”Periaatteenamme on ollut se, että tie on kuljetustemme jälkeen paremmassa kunnossa kuin niitä ennen.” MH_1_17_s20-36.indd 35 17/02/17 16:28
UPM METSÄ Metsä rikastuttaa elämääsi Metsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Metsäserti? ointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua. Serti? oimalla metsäsi pystyt osoittamaan, että hoidat metsääsi vastuullisesti. Se takaa puullesi vakaan menekin, koska siten pystymme osoittamaan kansainvälisille asiakkaillemme tuotteidemme puuraaka-aineen alkuperän. Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta. www.metsämaailma.? Ota yhteyttä ja kysy lisää Metsäpalvelukeskus 0204 16 5100 Avoinna arkisin klo 8–18 ja lauantaisin klo 9–14 palvelukeskus@upm.com