UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE | WWW.METSÄMAAILMA.FI Metsä tarvitsee kuollutta puuta elääkseen 14 Miten metsä toimii hiilinieluna? 20 1/17 ”Mettän kasvatus on kuin maratonjuoksu” 22 METSÄN OMISTAJA ANTTI NIEMELÄ MH_1_17_s1-19.indd 1 17/02/17 16:25
2 METSÄN HENKI 1/17 Valkoselkätikka Dendrocopos leucotos Valkoselkätikka on noin 25–28 senttimetriä pitkä ja painaa keskimäärin 90 gram maa. Koiraalla on kirkkaan punainen päälaki, naaraalla musta. Muutoin s ukupuolet ovat samannäköisiä. Laji on Suomessa uhanalainen. Valkoselkätikan parasta elin ympäristöä ovat vanhat lehti puuvaltaiset metsät, joissa on kuollutta ja kuolevaa puuta. Tutustu ohjeeseen Valkoselkätikka ja metsänkäsittely. www.upm.fi/vastuullisuus facebook.com/metsamaailma MH_1_17_s1-19.indd 2 17/02/17 16:25
3 ON KEVÄTTALVISEN AAMUN sininen hetki rehevän järvenlahden metsi kössä. Järeän hieskoivupökkelön suunnalta kuuluu vaimeaa nakutus ta. Valkoselkätikkakoiras (kuvassa) on jättänyt yöpymiskolonsa ja etsii pökkelöstä kovakuoriaisen toukkia aamiaiseksi. Auringon noustessa valkoselkä tikka nousee ruokailupuus saan korkeammalle ja päräyttää il moille kuuluvan pitkän rummutuksen. Järvenlahden takana uudistusalan säästöpuuryhmän haavassa yöpy nyt valkoselkätikkanaaras havahtuu rummutukseen, ja jo kolmanteen rummutukseen koiras saa vaimean vastauksen. Valkoselkätikka on tikoistamme aikaisin pesijä. Soidin on yleensä kiivaimmillaan maaliskuussa, mutta viime vuosien lauhoina talvina rummutusta on voinut kuulla pitkin talvea. Valkoselkätikkapariskunta tekee pesäkolonsa yleensä elävään haapaan tai koivupökkelöön. Sääs töpuuryhmät ja lämpimät paikat avointen alueiden reunoilla ovat suosittuja pesäkolopaikkoja. KUVA JARI NISKANEN / VASTAVALO.FI TEKSTI JUHA-MATTI VALONEN 3 Valkoselkätikka METSÄKUVA MH_1_17_s1-19.indd 3 17/02/17 16:25
4 METSÄN HENKI 1/17 1/2017 2 Metsäkuva 5 Pääkirjoitus 6 Ledare 7 Päätoimittajalta 8 Uutiset 13 TULEVAISUUS: Pirkko Harrela, UPM:n sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja 19 VIERASKYNÄ: Pasi Puttonen 27 KYSYMYS & VASTAUS: Puun alkuperän todentaminen 30 METSÄPALVELUT: Asiantuntemusta kulotukseen 33 LAKI & ASIANTUNTIJA: Kuolinpesän osakkaista UPM Yhteismetsän osakkaiksi PALSTAT KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com 20 KASVAVA METSÄ SITOO HIILTÄ Kasvunsa lopettaneessa metsässä hiilensidonta hidastuu. 22 ”METTÄPUOLEN ÄLLIÄ” Metsänomistaja Antti Niemelä jakaa parhaat vinkkinsä tuottavaan ja vastuulliseen metsänhoitoon. 28 SEKAMETSÄ ON RIKKAUS Metsänomistajan kannattaa vaalia sekametsän monimuotoisuutta. ARTIKKELIT KUOLLUT PUU ON TÄRKEÄÄ JÄTTÄÄ METSÄÄN Noin neljännes kaikista metsälajeista tarvitsee kuollutta puuta elääkseen. 14 Kääpäpimikkä on koivupökkelöiden taulakäävillä esiintyvä laji ja sen voi löytää uudistushakkuualoille säästetyistä pökkelöistä. KÄÄPÄPIMIKKÄ MH_1_17_s1-19.indd 4 17/02/17 16:25
5 O LLI U RP ELA PÄÄKIRJOITUS Vastuullisuus on hyvää liiketoimintaa METSÄTEOLLISUUDELLA ON MERKITTÄVÄ rooli kestävän kehityksen edistäjänä. Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeässä osassa hiilen ja veden luonnollisen kiertokulun varmistamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. UPM on merkittävä puun ostaja ja metsänomistaja. Panostamalla kestävään metsänhoitoon turvaamme ja edistämme metsien arvokasta tehtävää hiilen sidonnassa. Samalla lisäämme metsän kasvua ja tuottoa. Puu on UPM:n tärkein raaka-aine. Yhtiö on sitoutunut kestävään metsänhoitoon ja seuraa puun alkuperää sekä varmistaa, että puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja laillisesti hankittu. Metsäsertifiointi on keino osoittaa se kansainvälisesti kaikille niille, jotka eivät muuten tunne tapaamme toimia. Metsät merkitsevät myös paljon muuta kuin puuta. UPM tarjoaa markkinoiden johtavaa metsäasiantuntemusta ja monipuolisia urakointipalveluja Suomessa. Metsäinen arvoketjumme työllistää Suomessa lähes 10 000 henkilöä. Maakunnallinen vaikuttavuus on laaja. UPM on investoinut viime vuosina yli 600 miljoonaa euroa Suomen tehtaisiin, jotka lisäävät lähes kaksi miljoonaa kuutiota puunkäyttöä. Kantorahojen kautta tuleva vaikutus sekä urakointimaksut jakaantuvat laajalle maantieteelliselle alueelle. Arvonlisän tuottamisella mitattuna UPM on Suomen merkittävin yhtiö. (Etla 2016) Toimintaympäristö, jossa toimimme, muuttuu nopeaa tahtia. Kiristyvä lainsäädäntö, erilaiset sanktiouhat ja etenkin sidosryhmien kasvaneet odotukset vaativat jatkuvaa huomiointia ja toiminnan uudistamista. Vanhasta luopuminen on välillä tuskallista ja kipeää, mutta se on elinehto uuden luomiselle. Parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä asiakkaiden, toimittajien ja kumppaneiden kanssa koko arvoketjun osalta. Vastuullinen toiminta motivoi ihmisiä sitoutumaan omaan työhönsä. Henkilöstön on turvallisempi työskennellä yhtiössä, joka pyrkii määrätietoisesti hallitsemaan riskejään. Olemme UPM:ssä panostaneet viime vuosina vahvasti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin. Yhteinen työmme on tuottanut tulosta. Turvallisuustilastomme näyttää merkittävästi paremmalta kuin viisi vuotta sitten. Tehtävää kuitenkin vielä riittää. Päähuomiomme on nyt yrittäjäturvallisuudessa. Erityisesti haluamme parantaa yksityismetsien työmaaturvallisuutta. Kun vierailet yhteisellä työmaallamme muistathan: turvaliivi päälle ja soitto kuskille. Turvallisuutesi on meille tärkeää! SAULI BRANDER Metsäjohtaja UPM Metsä ”Vastuullinen toiminta motivoi ihmisiä sitoutumaan omaan työhönsä.” MH_1_17_s1-19.indd 5 17/02/17 16:25
SKOGSINDUSTRIN HAR EN BETYDANDE ROLL som främjare av en hållbar utveckling. Välskötta skogar är en viktig del för att säkerställa kolets och vattnets naturliga kretslopp och för bevarandet av naturens mångfald. UPM är en betydelsefull virkesköpare och skogsägare. Genom att satsa på en hållbar skogsvård säkerställer och befrämjar vi skogarnas värdefulla uppgift att binda kol. Samtidigt ökar vi skogens tillväxt och produktivitet. Trä är den viktigaste råvaran för UPM. Bolaget har förbundit sig till en hållbar skogsvård och beaktar virkets ursprung samt försäkrar sig om, att virket kommer från hållbart skötta skogar och är anskaffat på lagligt sätt. Skogscertifiering är ett sätt att bevisa detta för omvärlden, för alla som inte annars känner till vårt sätt att verka. Skogarnas betydelse är också annat än virke. UPM erbjuder marknadens ledande skogsexpertis och mångsidiga entreprenörstjänster i Finland. Vår skogliga värdekedja ger sysselsättning åt nästan 10 000 personer i Finland. På landskapsnivå är inflytandet påfallande. Under de senaste åren har UPM investerat över 600 miljoner euro i fabrikerna i Finland, vilket ökar virkesanvändningen med nära två miljoner kubikmeter. Det inflytande som kommer via rotprisen och entreprenörsbetalningarna sprids över ett vidsträckt område ute i landet. UPM är mätt enligt mervärdesskatteintäkter det mest betydande företaget i Finland. (Etla 2016) Verksamhetsmiljön, där vi verkar, förändras i snabb takt. Strängare lagstiftning, olika hot om sanktioner och särskilt de ökande förväntningarna hos intressegrupperna kräver fortlöpande uppmärksamhet och förnyelse av verksamheten. Att överge det gamla är ibland svårt och smärtsamt, men det är en livsnödvändighet för nyskapande. De bästa verksamhetssätten och lösningarna får man i samarbetet med kunderna, leverantörerna och partners längs hela värdekedjan. En ansvarsfull verksamhet motiverar människorna att engagera sig i sitt arbete. För personalen är det tryggare att arbeta i ett företag, som målmedvetet strävar efter att ha kontroll över de risker man tar. Vi har på UPM de senaste åren satsat kraftigt på arbetssäkerheten och arbetstrivseln. Vårt gemensamma arbete har lett till resultat. Vår säkerhetsstatistik ser mycket bättre ut än för fem år sedan. Men ännu finns det åtskilligt kvar att göra. Vår huvudsakliga uppmärksamhet riktas nu på företagarsäkerheten. Särskilt vill vi förbättra arbetssäkerheten på skogsarbetsplatserna i privatskogarna. När du kommer på besök till vår gemensamma arbetsplats, kom då ihåg; ta på dig säkerhetsvästen och ring upp maskinföraren! Din säkerhet är viktig för oss! SAULI BRANDER Skogschef UPM Skog Att ta ansvar är bra business LEDARE Läs mer om vår skogsservice www.skogsvärld.fi ”En ansvarsfull verksamhet motiverar människorna att engagera sig i sitt arbete.” O LLI U RP ELA MH_1_17_s1-19.indd 6 17/02/17 16:25
7 1/2017 Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Satu Kivioja, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Mari Ruissalo, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 20. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2017. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsän omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 5100. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas vastaavaansa. Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. PEFC/02-31-120 Keskustelua monimuotoisuudesta VUONNA 2014 voimaan tullut Metsälaki antoi metsänomistajalle vapauden valita metsänkasvatusmenetelmänsä. Jaksollinen kasvatus on edelleen valtamenetelmä, ja jatkuvaa kasvatusta vasta kokeillaan. Keskustelu metsien monimuotoisuudesta käy myös vilkkaana. Tässä lehdessä kerromme eri tavoista edistää metsien monimuotoisuutta talousmetsissä. Lahopuun jättäminen on yksi tärkeimmistä tavoista. Myös sekametsän kasvatus tuo hyviä tuloksia. Molempia tapoja voidaan toteuttaa ilman, että metsän taloudellinen tuotto kärsii. Eikä se perinteinen uudistushakkuukaan pahasta ole, kun suunnitelma ja toteutus tehdään hyvin. Lehti, jota nyt luet, on 20. Metsän henki. Itse olen ollut tekemässä kaikkia näitä numeroita: aluksi taustalla ja vuodesta 2014 lähtien päätoimittajana. Juttuaiheiden miettiminen toimitusneuvostossa ja niiden toteuttaminen yhteistyökumppaneidemme kanssa on ollut antoisaa. Toivottavasti juttumme ovat olleet hyödyllisiä myös lukijoillemme. Toukokuussa ilmestyvästä lehdestä vastaa päätoimittajana Mari Ruissalo . Itse siirryn kesän aikana nauttimaan metsästä eläkeläisenä. Kiitos teille, hyvät Metsän hengen lukijat, antoisista oppivuosista ja palautteestanne. Nautinnollisia lukuhetkiä AILI PIIRONEN, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA 34 PALKITTU KORJUUYRITTÄJÄ TOMI YLIANTTILA: ”Korjuun aikana metsässä ei tehdä mitään fiilispohjalta.” MH_1_17_s1-19.indd 7 21/02/17 09:04
8 METSÄN HENKI 1/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I METSÄMESSUILLA MARRASKUUSSA kysyimme messuvierailta: ”Mitä metsä merkitsee sinulle?” Osaston puihin ripustimme 567 vastausta, joista 56 oli piirroksia. Yhdessä kolmasosassa vastauksista luki jossain muodossa rauha ja rauhoittuminen. 33% METSÄTEOLLISUUS RY on mukana rahoittamassa Luonnonvarakeskuksen tutkimushanketta, jossa selvitetään suometsien käsittelyn vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia ekosysteemipalveluihin. Tutkimushankkeessa testataan erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä korpija rämekoealoilla. Tavoitteena on saada tietoa muun muassa siitä, millaisin edellytyksin erilaisissa suometsissä voidaan siirtyä ympäristön, metsänhoidon kustannusten ja korjuun kannalta järkevästi erirakenteiseen metsänkasvatukseen, ja voidaanko siten välttää tai myöhentää suometsien kunnostusojituksia. Samalla saadaan alustavaa tietoa erirakenteisten suopuustojen uudistumisesta ja tuotoksesta. www.metsateollisuus.fi Suometsien käsittelyn vaihtoehtoja tutkitaan LUONNON MONIMUOTOISUUS PUUTUOLIN innoittajana on ollut ihmisen selkäranka. Lue lisää spyndi.com 8 METSÄN HENKI 1/17 Leikkisyyttä, innovatiisivuustta, kestävyyttä ja luonnonmukaisuutta. Näihin arvoihin perustuu liettualaisen suunnittelijan Mindaugas Žilionisin kehittämä huonekalukonsepti. Tuote koostuu vöhintään 60 käsintehdystä puupalasta, jotka voi helposti liittää toisiinsa lukemattomilla eri tavoilla. Suunnittelua ja lopullista konseptia inspiroi ihmisen selkäranka, joka on yhtaikaa joustava ja vahva. SP YN D I MH_1_17_s1-19.indd 8 17/02/17 16:25
9 Huomionosoituksia yrittäjillemme PITKÄN URAN TEHNEILLE kuljetusyrittäjille Ari Kuljulle ja Pertti Piispalle on myönnetty Suomen yrittäjien korkein arvomerkki, Yrittäjäristin Timanttiristi. Kulju on kuljettanut puuta UPM:lle ja sen edeltäjäyhtiöille aina puun kuljetuksen koneellistamisen alusta asti. Piispa on ajanut puutavara-autoa jo Juuso Waldenin aikakaudella ja kuljettaa puuta metsästä tehtaille edelleen. UPM CDP:n Forest A -listalle CDP:N METSÄOHJELMA laatii vuosittain Forest A -listan, jolle nimetyt yritykset edistävät puun ja puutuotteiden kestävää hankintaa ja tuotantoa. Vuoden 2016 listalle on nimetty kahdeksan yritystä, joista UPM on yksi. www.upm.fi Metsän hengessä maailmanluokan infografiikkaa METSÄN HENKI -LEHDESSÄ 2/2016 julkaistu Kävystä taimeksi -infografiikka sai Folio Awards 2016 -kisassa kunniamaininnan. Folio Awards on yhdysvaltalainen asiakaslehtien ja asiakassisältöjen kilpailu, jossa pääkategoriat ovat tekstisisältöä arvioiva Eddies ja ulkoasua ja designia arvioiva Ozzies. Kävystä taimeksi -infografiikka oli mukana design-kategorian sarjassa Use of Illustration, Custom Content. Infograafin on tehnyt yhteistyökumppanimme Zeeland Familyn Tero Harsunen . SYKSYLLÄ 2016 Tapion asiantuntijat tarkastivat yhteensä 100 uudistusalaa, joissa me olimme toteuttaneet hakkuun ja maanmuokkauksen. Kohteita oli sekä yhtiön että UPM:n FSC®-ryhmäsertifikaattiin (FSC C 109750) liittyneiden asiakkaiden metsissä. Kohteilla selvitettiin FSCja PEFC™-metsänhoitostandardien vaatimusten sekä UPM:n ympäristöohjeiden toteutumista ja maanmuokkauksen laatua. Arvioinnin tulokset ja vertailut aiempien arviointien tuloksiin osoittavat, että FSC-sertifioinnin käyttöönoton jälkeen tekemämme panostukset toimintamme kehittämiseksi näkyvät laadun yleisenä parantumisena sekä UPM:n että yksityismetsänomistajien FSCmetsissä. Vakavia puutteita ei vuoden 2016 arvioinneissa havaittu. Kehitettäviä osa-alueita toki löytyy edelleen, mutta olemme tuloksiin ja varsinkin niiden osoittamaan kehityssuuntaan tyytyväisiä. www.metsämaailma.fi Laadunarvioinnin tulokset kannustavia SERTIFIOINTI Tervetuloa korjuutyömaalle – turvallisesti ILMOITA VIERAILUSTASI MOTOKUSKILLE puhelimitse. Numeron löydät kyltistä alueen laidalta. Käytä huomio liiviä. Sen olet saanut puukauppasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Pysähdy vähintäin 90 metrin päähän koneesta niin pitkäksi aikaa, että kuljettaja on huomannut sinut, sammuttanut koneen moottorin, laskenut kouran maahan ja avannut moton oven. Katso video: www.youtube.com/upmmetsa JA SK A PO IK O N EN SP YN D I JA SK A PO IK O N EN MH_1_17_s1-19.indd 9 21/02/17 09:04
10 METSÄN HENKI 1/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I TAMMIKUUN ALUSSA SAAPUIVAT lumimiehet Jämsästä Joroisten taimitarhalle ja alkoivat valmistaa kovasti kaivattua valkoista vaippaa. Urakka oli noin 35 000 m 3 keino lunta, jolla suojatiin niin pienet kuin vähän isommatkin taimet pak kasta ja kevät ahavaa vastaan. Lumetus valaistulla kentällä on komea näky, etenkin pimeällä. Vii tostiellä autoileville näky muistut taa tulipaloa. Palokunta onkin tuttu vieras taimitarhalla lumetusaikana – onneksi vain väärinä hälyytyksinä. Taimitarhalla viime vuonna aloi tettu investointi on edennyt suun nitelmien mukaan. Halli valmistui ennen joulua. Asennustyöt hallissa jatkuvat. www.metsämaailma.fi 35 000 m 3 keinolunta JOROISTEN TAIMITARHA Metsävaratiedon hyötyjä selvitetään YKSI HALLITUKSEN kärkihankkeista on Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä. Se rahoittaa metsätietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittämistä. Osana tätä kokonaisuutta Luke analysoi metsävaratietoon sijoitetun rahan tuottamia hyötyjä. www.luke.fi VINKIT UPM OTEPÄÄN VANERITEHTAAN ja uuden biolämpölaitoksen laajennus vihittiin käyttöön marraskuussa 2016. Tehtaan laajennus nosti sen tuotanto kapasiteetin 90 000 kuutiometriin vuodessa. Uusi biolämpölaitos puolestaan parantaa tehtaan materiaali tehokkuutta ja vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 85 %. www.upm.fi 85 % U PM Mitä on biotalous METSÄTEOLLISUUS RY selvitti suomalaisten mielikuvia biotaloudesta. Biotaloutta pide tään positiivisena asiana, ja vain harvat suhtautuvat siihen kriittisesti. Yleisesti ottaen mielikuvat biotaloudesta ovat kui tenkin hajanaisia. Vaikka biotalous koe taan myönteisesti, sitä ei osata suoraan liittää metsätalouteen ja puusta valmistet tuihin tuotteisiin: vain kolmannes vastaajis ta yhdisti metsäteollisuuden biotalouteen. www.metsateollisuus.fi Arvostamme palautetta KEHITTÄÄKSEMME TOIMINTAMME laatua keräämme tekstiviestinä palautetta metsän omistajaasiakkailtamme tuoreeltaan sopimusten allekirjoituksen ja töiden to teutuksen jälkeen. Lisäksi lähetämme sään nöllisesti asiakkaillemme myös sähköpos titse muutaman kysymyksen vastattavaksi. Käsittelemme kaikki palautteet luottamuk sellisesti. Kiitos palautteistanne. Uusi menetelmä tunnistaa puulajin TAMPEREEN TEKNILLISEN yliopiston matematiikan laboratorion ja Luonnon varakeskuksen (Luke) yhteistutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä puulajien tunnistamiseen laserkeilausaineistosta. Sen avulla on mahdollista laskea luokit teluominaisuuksia aivan uudella tavalla. www.luke.fi MH_1_17_s1-19.indd 10 20/02/17 09:59
11 Tutustu myös www.metsämaailma.fi www.upm.fi www.upmbiofore.fi FACEBOOK www.facebook.com/ metsamaailma YOUTUBE www.youtube.com/ user/upmmetsa ISSUU www.issuu.com/ upmmetsa Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.fi/ uutiskirje SISÄLLÄ SOMESSA Kerää tietoa ja osallistu kyselyyn! Löydät Metsän henkeen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: Käpytikka vai valkoselkätikka? Osallistu kyselyyn facebookissa. Tägää paras luontokuvasi #metsärikastaaelämää HIRVET AIHEUTTAVAT METSILLE merkittäviä tuhoja. Eläimet ruokailevat taimikoissa etenkin talvisin, kun ne kerääntyvät laumoiksi tutuille laidunalueilleen. Hirville maistuvat parhaiten männynja koivuntaimet, mutta paremman puutteessa ne syövät myös kuusta. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti samoissa taimikoissa monena vuonna peräkkäin. Valtiolta korvausta hirvituhoista HIRVITUHOT Metsäkeskukselle voi tehdä riistavahinkoilmoituksen ja hakea korvausta, jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää korvauskynnyksen 170 euroa. Hirvivahinkojen arvioinnin suorittaa alueellinen metsäkeskus. Vahinkoilmoitus tulee tehdä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. www.metsämaailma.fi Tapahtumat Seuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.fi/tapahtumat TIK A N KU VA : A RT TU VA LO N EN SH U TT ER ST O C K INSTAGRAM www.instagram.com/ upm_metsamaailma TWITTER @upm_metsa Tuoreimmat blogimme www.metsämaailma.fi Matti Maajärvi: Laadunarviointi on toiminnan kehittämisen työkalu Timo Lehesvirta: Viisas tapa käyttää maata Jaakko Lehtinen: Metsän tarina on kerrottava vuosittain myös verottajalle MH_1_17_s1-19.indd 11 17/02/17 16:25
12 METSÄN HENKI 1/17 UUTISET | lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tunnustusta yritysvastuuverkostolta MONIMUOTOISUUSOHJELMAMME palkittiin kunniamaininnalla Suomen johtavan yritysvastuuverkoston FIBSin Yritysten biodiversiteettipalkinto 2016 -kilpailussa. Lisäksi FIBS on palkinnut UPM:n luonnon monimuotoisuusraportoinnista vuoden 2015 vuosikertomuksessa. UPM:n omassa monimuotoisuusohjelmassa on jo yli kahden vuosikymmenen ajan kehitetty menetelmiä, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden talousmetsissä. www.upm.fi www.metsämaailma.fi Vuosi 2016 ennätysvuosi UPM:lle YHTIÖN VUODEN 2016 tulos oli taloudellisesti ennätyksellinen. Se osoittaa, että tehdyt muutokset ovat tuottaneet tulosta. Vahva talous on hyvä pohja etsiä uusia mahdollisuuksia. www.upm.fi PEFC-ryhmämme auditoinnin tulos hyvä INSPECTA SERTIFIOINTI TEKI PEFC TM -auditoinnin UPM:n omissa ja UPM:n PEFC-metsäsertifiointiryhmän metsissä marraskuussa 2016. Auditoijat arvoivat toimintaamme verrattuna kahteen standardiin: ”PEFC metsäsertifioinnin toteutustavat” ja Suomen PEFC-metsänhoitostandardi” sen 28 kriteerin osalta. Viiden kriteerin toteutumisessa auditoijat havaitsivat puutteita, joista kirjattiin niin sanotut lievät poikkea mat. Toteutamme korjaavat toimenpiteet pikimmiten. www.metsämaailma.fi KOKONAISVALTAISTA PALVELUA Puukauppa Metsänhoito Metsäomaisuuden hoito Kestävyys Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava Palvelukeskus 020 416 5100: arkisin 8–18 lauantaisin 9–14 chat: arkisin 10–17.45 lauantaisin 9.15–13.45 palvelukeskus@upm.com www.metsämaailma.fi • chat • yhteystiedot • yhteydenottopyyntö • tietopankki VTT ON TESTANNUT UPM BioVerno -dieseliä laboratoriossa ja tehnyt pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä tehtyjen liikennekoeajojen seurantamittaukset. Laboratoriotestaus aloitettiin Euro III -luokan busseilla, joita käytetään edelleen paljon Suomen liikenteessä. UPM BioVerno -dieselillä mitattiin selvästi pienemmät päästöt kuin verrokkina olleella kauppalaatuisella fossiilisella dieselillä. Muihin testattuihin kehittyneisiin polttoaineisiin verrattuna UPM BioVerno -dieselin päästöt olivat vähintään yhtä pienet. www.upm.fi UPM:n puupohjainen diesel bussiliikenteessä PUUPOHJANEN BIOPOLTTOAINE U PM U PM MH_1_17_s1-19.indd 12 17/02/17 16:26
13 UPM ON ASETTANUT toiminnalleen tarkat vastuullisuustavoitteet, joiden saavuttamiseen se on sitoutunut lähivuosina. ”Oman tiimini tehtävä on varmistaa, että näiden tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti”, kertoo UPM:n sidosryhmäsuhteista vastaava johtaja Pirkko Harrela. ”Vastuullisuusraportoinnilla on nykyään myös virallinen status. Esimerkiksi EU edellyttää yrityksiltä raportointia myös muista kuin taloudellisista seikoista.” UPM:n määritelmän mukaan yritysvastuullisuus koostuu kolmesta osa-alueesta: Taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. ”Itse näen tämän niin, että todellista vastuullisuutta on, että huomioidaan kaikki nämä alueet tasapuolisesti, korostamatta yhtä yli muiden”, Harrela sanoo. ”Tämä ei aina ole itsestään selvää, koska sidosryhmien odotukset luonnollisesti painottuvat eri osa-alueisiin. Myös UPM:n eri liiketoimintojen sidosryhmät poikkeavat toisistaan, ja kaikkien vaatimuksiin on pystyttävä vastaamaan. Esimerkiksi UPM Metsän sidosryhmät ovat hyvin erilaiset kuin vaikkapa energialiiketoiminnoissamme.” Harrelan mukaan ajoittain räväkälläkin sidosryhmäkeskustelulla on tarkoituksensa ja arvonsa. Tavoitteena on aina syventää osapuolten ymmärrystä kysymysten asiasisällöstä. ”Monesta tapaamisesta lähtiessä näkemykset edelleen eroavat toisistaan, mutta osapuolten käsitys sekä asiasta että omien päätösten vaikutuksista on laajentunut.” Suomessa UPM:n asiakaskunta on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen, sillä siihen kuuluu satoja tuhansia yksityisiä metsänomistajia. ”Ammattimaiset metsänomistajat ovat ehkä miettineet keskimäärin enemmän yritysvastuukysymyksiä, mutta kyllä myös kaikki muut metsänomistajat ovat aiheesta kiinnostuneita”, Harrela toteaa. ”Sillä on merkitystä, miten näitä asioita asiakassuhteessa hoidetaan.” Metsänomistajan näkökulmasta vastuullisuus muodostuukin oikein tehtynä varsin arkipäiväiseksi tekemiseksi. ”Minusta ei oikeastaan edes ole olemassa mitään vastuullisuutta sellaisena isona ylätason konseptina,” Harrela pohtii. ”Vastuullisuus tulee näkyviin ainoastaan silloin, kun se jalkautuu päivittäisiin tekoihin. UPM:lle tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että teemme mitä on sovittu, hoidamme maksut ja muut toimenpiteet ajallaan, tunnemme tuotteissamme käytetyn puun alkuperän, ja noudatamme tarkasti työturvallisuusmääräyksiä. Edellytämme myös metsässä toimivilta alihankkijoiltamme samojen ohjeiden noudattamista.” UPM:n puupohjainen diesel bussiliikenteessä ”Vastuullisuus tulee näkyviin ainoastaan silloin, kun se jalkautuu päivittäisiin tekoihin.” PIRKKO HARRELA Vastuullisuus on TULEVAISUUS UPM edellyttää vastuullisuusohjeidensa noudattamista myös metsässä toimivilta alihankkijoiltaan. ARKIPÄIVÄN TEKOJA TEKSTI THOMAS FREUNDLICH KUVA JASKA POIKONEN www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO MH_1_17_s1-19.indd 13 17/02/17 16:26
14 METSÄN HENKI 1/17 LAHOPUU RIKASTAA METSÄÄ Noin neljännes kaikista metsälajeista tarvitsee kuollutta puuta elääkseen. Siksi talousmetsiin jätetään puuta lahoamaan. TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT HANNU HUOVILA / VASTAVALO.FI JA UPM PIIRROKSET KARI HELIÖVAARA / KOVAKUORIAISET, JARI KOSTET / LINNUT, NIJOLE KALINAUSKAITE / SAMMALET JA JÄKÄLÄT MH_1_17_s1-19.indd 14 17/02/17 16:26
M etsänomistajat keräsivät aiemmin kaatuneet ja katkenneet puut polttopuiksi ja kaatoivat vielä pökkelötkin. Se, joka ei ehtinyt metsäänsä säännöllisesti, korjasi lahopuut viimeistään harvennusja päätehakkuiden yhteydessä. ”Siisti metsä oli monelle kunnia-asia aina 90-luvulle asti”, muistelee UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava johtaja Timo Lehesvirta. Hän kiersi kouluttamassa UPM:n omaa väkeä, yrittäjiä ja metsänomistajia 1990-luvulla, jolloin hoitosuositukset ja lainsäädäntö uudistuivat luontoarvojen voimistuttua. Tuolloin käynnistyi myös kestävästi hoidettujen metsien sertifiointi, jota oli alettu edellyttää erityisesti paperituotemarkkinoilla. Metsänhoidon pitkäjänteiseksi tavoitteeksi tuli säilyttää metsäluonto monimuotoisena talousmetsissä, ja yhtenä keinona metsänomistajat alkoivat jättää metsiin kuollutta puuta muiden lajien ravinnoksi ja pesäpaikoiksi. ”Siisti metsä oli monelle kunniaasia aina 90-luvulle asti.” Metsälainkin suojelemat puronotkot ovat kantoraippasammaleille soveltuvia elinympäristöjä. KANTO RAIPPASAMMAL Kuollut puu jää metsään ”Säästämme kaiken järeän kuolleen puun omissa metsissämme silloin, kun metsätuho laki ei velvoita poistamaan sitä”, kertoo UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa. Kuolleella puulla hän viittaa katkenneisiin ja kaatuneisiin puihin sekä pystyyn puuhun, jonka ovat tappaneet esimerkiksi lahottajat tai hyönteiset. Kuolleen puun lisäksi UPM jättää metsiinsä harvennusten ja päätehakkuiden yhteydessä aina myös eläviä säästöpuita järeytymään. Hänen mukaansa harvalukuisia lehtipuita, kuten haapaa ja raitaa, kannattaa jättää jopa yksittäin, kun taas koivua, mäntyä ja kuusta pyritään säästämään ryhmissä. 15 MH_1_17_s1-19.indd 15 17/02/17 16:26
16 METSÄN HENKI 1/17 ”Tarkoitus on, että luonto korjaa säästö puut aikanaan. Ne ovat silloin yhtä arvokkaita kuin elävinä pystyssä”, Oksa toteaa. Vauhtia lahoamiseen saadaan, jos puut katkaistaan muutaman metrin korkeudelta pökkelöiksi tai poltetaan hallitusti, siis kulotetaan. Näin jäljitel lään metsän luontaisia häiriöitä, kuten myrskytuhoja ja metsäpaloja, jotka olivat aikoinaan hyvinkin tavallisia. Tuhansien lajien ravintoa ”Jos puu kuolee kesällä, ensimmäiset lahottajat tulevat puuhun heti, ja lahoa minen lähtee liikkeelle. Ensin eliöt käyttävät liukoisen vararavinnon, kuten sokerit, ja sen jälkeen ne rupeavat hajot tamaan rakenteellisia osia, kuten sellu loosaa ja hemiselluloosaa”, kertoo tutkija Juha Siitonen Luonnonvarakes kuksesta. Hän koros taa, että eri puulajit ja lahoamisen eri vaiheet houkuttelevat eri eliö lajeja. Suomen metsissä elää runsaat 20 000 lajia. Sii tonen arvioi, että näistä noin 5 000 eli neljännes tarvitsee kuollutta puuta jos sain vaiheessa elämäänsä. Lahopuulajeja ovat monet sienet, jäkälät, sammaleet ja hyönteiset. Osa näistä lahottaa kuollutta puuta, kun taas osa lajeista on riippuvai sia lahottajista. ”Kuolleelle puulle kasvaa esimerkiksi sitä lahottava sieni, vaikkapa jokin kääpä, ja kääpää syö kovakuoriainen, jolla on puolestaan omia loislajeja. Tämä on var sin tavallinen neliportainen lahopuusta alkava ketju”, Siitonen sanoo. Myös osa kolopesijöistä on riip puvaisia lahopuusta. Esimerkiksi hömötiainen vaatii pesäpaikak seen ohutrunkoisen lahonneen lehti puupökkelön. ”Niiden vähyys talousmetsissä voi vaikuttaa osaltaan siihen, että hö mötiaiskanta on vähentynyt huo mattavasti viime vuosikymmeni nä”, Siitonen toteaa. Oksa odottaa tilanteeseen parannusta, koska lehtipuita on lisätty ja jätetty ta lousmetsiin aktiivisesti jo parin ”Tarkoitus on, että luonto korjaa säästö puut aikanaan. Ne ovat silloin yhtä arvokkaita kuin elävinä pystyssä.” METSÄKERROS SAMMAL HAVUPUNAKUORIAINEN Yleinen metsäkerrossammal kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja voi peittää maalahopuut kokonaan. Havupunakuoriaisen voi tavata lahoilta kannoilta, joiden sisällä toukat kaivelevat käytäviään. MH_1_17_s1-19.indd 16 17/02/17 16:26
17 kymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa kehityksen suunnasta kertoo erityisesti hyönteisten esiintyminen, koska ne reagoivat muutoksiin nopeasti. ”Esimerkiksi kovakuoriaisten uhanalaisuus pieneni vuosina 2000–2010, ja syyksi on esitetty muun muassa säästö haapoja”, Oksa kertoo. Riskejä molemmissa ääripäissä Uhanalaisuusarvion mukaan Suomessa on yli kolmesataa lajia, joiden taantuminen johtuu ensisijaisesti lahopuun vähenemisestä. Mitä Suomen luonnolle tapahtuisi, jos menettäisimme nämä ja vähitellen myös muita lahopuulajeja? Lehesvirta arvelee, että lajien väheneminen jättäisi ainakin tilaa haitallisten lajien ylivallalle. Mutta ennustaminen on vaikeaa. Hän pitääkin metsän monimuotoisuutta ennen kaikkea itseisarvona, jolla pelaaminen voi vaarantaa metsäluonnon hyvinvoinnin. ”Kuolleella puulla on lisäksi merkitystä ravinteiden ja hiilen varastona, uuden humuksen synnyttäjänä sekä taimettumisalustana”, Siitonen kertoo. Kuolleen puun säästämisellä on kuitenkin rajansa. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajan korjaamaan myrskyn kaataman kuusikon pian, jotta tuoreeseen nilaan iskeytyneet kirjanpainajat ja muut kaarnakuoriaiset eivät ehdi lisääntyä. ”Jotkut ovat korjanneet ihan yksittäisiäkin kuolleita puita kirjanpainajien pelossa. Vieressä kasvavat terveet puut vastustavat kyllä kohtuullisia määriä tuhohyönteisiä, eikä metsätuhoriskiä ole”, Oksa vakuuttaa. Erityisen turvallisena vaihtoehtona hän pitää lehtipuiden säästämistä, jos sellaisia on. KOKENUT HYÖNTEISTUTKIJA Erkki Laurinharju tietää, että kovakuoriaispyydys voi odottaa tutkijaa talousmetsässä jopa tyhjänä. UPM:n Harvialan metsätilalla Etelä-Hämeessä sellaista ei ole tapahtunut kertaakaan jo 12 vuotta kestäneen tutkimuksen aikana. Siellä Laurinharju on tavannut peräti kolmanneksen Suomen 3 700 kovakuoriaislajista. Näistä osa on uhanalaisia. Kovakuoriaisia houkuttelee Harvialaan erityisesti kuollut puu, jota moni kovakuoriaislaji vaatii elääkseen. Metsätilalla on poltettujen puiden ryhmiä sekä 3–4-metrisiksi katkaistuja pökkelöitä, jotka saavat lahota omia aikojaan. Tekopökkelöiksi valittiin aikanaan haapaa ja kuusta, kun taas kulotusalueilla on muitakin puulajeja. ”On kiinnostavaa seurata, miten lajisto kehittyy, kun puu lahoaa ja pehmenee edelleen”, Laurinharju sanoo. Hän odottaa Harvialaan niitä lahoavaa puuta hyödyntäviä kovakuoriaislajeja, joilla on Etelä-Hämeessä vielä elävä kanta. Kauempaa kovakuoriaiset tuskin tulevat. TEKOPÖKKELÖT JA KULOTUS HOUKUTTELEVAT KOVAKUORIAISIA Lepänkäävän löytää useimmiten pystyssä olevien kuolleiden harmaaja tervaleppien rungoilta. LEPÄNKÄÄPÄ Sulkasammaleen voi löytää niin maasta kuin kuolleiden puiden päältäkin. SULKA SAMMAL Papintappajan voi löytää huolimattomasti kuoritusta puutavarasta esimerkiksi puutavaran varastopaikoilta. PAPINTAPPAJA MH_1_17_s1-19.indd 17 17/02/17 16:26
18 METSÄN HENKI 1/17 ”Kannattaa varmistaa jo taimikkoa harventaessa, että metsään jää eri puulajeja ja sopivia säästöpuita”, Siitonen sanoo. Koko maan urakka Kuolleen puun määrää on mitattu Suomessa parinkymmenen vuoden ajan. Tuossa ajassa se on lisääntynyt EteläSuomessa hehtaaria kohden mitattuna noin 2,8 kuutiometristä 3,8 kuutiometriin. Koko maan tilanne on pysynyt keskimäärin ennallaan, hieman alle 6 kuutiometrissä. ”Etelässä puuston tilavuus kasvaa koko ajan, joten silloin kuolleenkin puun tilavuus kasvaa, jos elävien ja kuolleiden puiden suhde pysyy samana”, Siitonen selittää. Viime vuosille on osunut myös myrskyjä, jotka ovat kaataneet miljoonia kuutiometrejä puuta, josta osa on jäänyt korjaamatta. Siitosen mukaan vuosituhannen vaihteessa vaikuttikin siltä, että lahopuun tarve ratkeaisi helposti ja kustannus tehokkaasti, jos itsestään kuollut puu vain jätettäisiin metsiin. Puuta kuolee viitisen miljoonaa kuutiometriä vuodessa. ”Sitten energiapuun kysyntä lisääntyi, ja äskettäin kaatuneille puille tuli käyttöä. Myös päätehakkuiden yhteydessä energiapuuta alettiin korjata erikseen”, Siitonen sanoo. Hän pitää nyt erityisen tärkeänä, että metsien monimuotoisuutta edistetään jättämällä metsiin säästöpuita. Hänen mukaansa elävää ja kuollutta säästöpuuta jätetään vuodessa noin miljoona kuutiometriä, mikä ei takaa vielä kaikille lahopuulajeille elämää talousmetsissä mutta osoittaa kehitykselle suuntaa. ”Tilanne on jo merkittävästi parempi kuin se, että säästöpuita ei jätettäisi lainkaan”, Siitonen arvioi. Metsälaki ja sertifiointi ohjaavat metsänomistajia jättämään käytön ulkopuolelle – säästöpuiden ohella – myös monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. ”Ne ovat arvokkaita jo tänään, ja arvo vain kasvaa, kun puut alkavat kuolla”, Oksa toteaa. KANSAINVÄLISET metsäsertifikaatit PEFC TM ja FSC ® viestivät puun kestävästä alkuperästä puuja paperituotemarkkinoilla. PEFCja FSC-standardit edistävät metsäluonnon monimuotoisuutta muun muassa edellyttämällä, että hakkuissa jätetään tietty määrä puuta hehtaaria kohden. METSÄSERTIFIKAATIT KERTOVAT MONIMUOTOISUUDESTA PECF Pysyviä säästöpuita sekä järeitä runkolahopuita yhteensä keskimäärin vähintään 10 kappaletta. FSC Vähintään 20 kuollutta puuta, kun niitä löytyy, sekä keskimäärin vähintään 10 järeää, elävää ja alkuperäistä puulajia olevaa säästöpuuta. Noin 85 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitua, kun taas FSC-sertifikaatti kattaa vasta muutaman prosentin. UPM on sertifioinut kaikki omat metsänsä ja sen yksityismetsänomistajille tarjoa maan FSC-sertifiointiryhmään (FSC C 109750) on liitetty yli 200 000 hehtaaria metsää. 85 prosenttia kaikesta UPM:n käyttämästä puusta ja puukuidusta on peräisin sertifioiduista metsistä. Isokokoinen lattakääpä aiheuttaa valkolahoa. Sen löytää useimmiten kuolleilta lehtipuilta. LATTAKÄÄPÄ PUUKIIPIJÄ ISOPEHKIÄINEN Puukiipijän pesän voi löytää kuolleen männyn repsottavan kaarnan alta tai vaikka rungon halkeamasta. Isopehkiäinen elää ruskolahossa puussa, joka on useimmiten kantokäävän lahottama. MH_1_17_s1-19.indd 18 17/02/17 16:26
Vieraskynä PASI PUTTONEN Metsänhoitotieteen professori Helsingin yliopisto Avohakkuu ja viljely turvaavat metsän uudistamisen T alousmetsien hakkuut edellyttävät hyvää suunnit telua kaikissa metsien käytön ja hoidon vaiheissa. Parhaita uudistamismenetelmiä suunniteltaessa otetaan huomioon metsänomistajan tavoitteet ja toi vomukset. Metsänuudistamisessa noudatetaan monia lakeja, sopimuksia, suosituksia ja sertifiointikriteerejä. Uudistamisen suosituksia päivitetään jatkuvasti uuden tiedon ja kokemuksen karttuessa. Avohakkuu ja viljely ovat käytetyin ja monipuolisin uudistusmenetelmä, josta on saatu pääsääntöisesti hy viä tuloksia. Menetelmällä saadaan kasvupaikalle sopiva puulaji. Puulajia voidaan toki vaihtaakin, esimerkiksi tuhojen tai aikaisemman puuston huonon kasvun tai kunnon vuoksi. Viljelyn avulla voidaan hyödyn tää metsänjalostuksen tuloksia, nopeampaa kasvua ja parempaa laatua. Nykykäytännöissä avohakkuualan muodot voidaan sopeuttaa maisemaan ja sen korkeusvaihteluun. Avo hakkuualan muotoa pehmentävät säästöpuuryhmät ja muu jätettävä puusto, esimerkiksi purojen varsilla. Met sälain edellyttämä uudistamisvelvoite täyttyy nopeim min ja parhaiten viljelyllä – kylvöllä tai istutuksella. Maanmuokkauksen suuri merkitys onnistuneelle uu distumiselle on tunnettu vuosikymmeniä. Se on tärkein uudistamistuloksen laatuun vaikuttava tekijä. Mätästys on osoittautunut parhaaksi muokkauksen yleismene telmäksi. Metsissä tulisi ylläpitää niin sanottua lahopuujat kumoa. Viljellen uudistettaessa maanmuokkaus tulee tehdä uudistamistuloksen varmistamiseksi. Maan muokkauksessa on varottava rikkomasta ja tuhoamasta maalahopuuta. Jatkuvatoiminen maanmuokkaus rik koo maanpintaa enemmän kuin esimerkiksi mätästys. Metsätalouden harjoittamisen kustannusjahdin koh teena on etenkin metsänuudistaminen, koska se on suurin investointi metsikön kiertoajan kuluessa. Metsän uudistamis vaiheen aikana tehdyt ratkaisut ovat kauaskantoisia. Väärässä paikassa säästä minen on vielä harmillisen yleistä met sänuudistamisessa. Viljelyalalla tehty liian kevyt maanmuokkaus tuottaa ensin heinikön, myöhemmin runsaan vesakon. Tiheän vesakon perkaaminen on kallista. Ja kalliimmaksi työ muuttuu, jos taimikon varhaisperkaus jää tekemättä. Perkaus Nykykäytännöissä avohakkuualan muodot voidaan sopeuttaa maisemaan ja sen korkeusvaihteluun. 19 kustannukset vain suurenevat puuston läpimitan kasvaessa. Avohakkuu ja viljely tuottavat harvoin yksipuu lajisen monokulttuurin. Lähimpänä yhden puu lajin metsikköä ollaan kuivien ja karujen kankaiden männiköissä, jotka jo luontaisesti ovat mänty valtaisia. Avohakkuualalle tulee seka puustona heti koivuja ja myöhemmin kuustakin. Jo taimikon varhaisper kausvaiheessa puiden ollessa noin 1 –1,5 metrisiä voidaan metsikkö jättää sekapuustoiseksi. Metsien käytön jatkuva moni puolistuminen tarvitsee useita, toimivia, kustannustehokkaita uudistamismenetelmiä. Nykyi sistä menetelmistä avohakkuun ja viljelyn riskit tunnetaan edelleen parhaiten. Siksi ne tuottavat varmimmin kasvatus kelpoisen taimikon. MH_1_17_s1-19.indd 19 17/02/17 16:26
20 METSÄN HENKI 1/17 Kasvava metsä Yhteyttäessään puut sitovat ilmakehän hiilidioksidia orgaaniseen aineeseensa hiilenä ja vapauttavat hapen takaisin ilmakehään. Yhden puukuutiometrin tuottaminen sitoo noin 900 kg ilman hiilidioksidia. Puun kuiva-aineesta noin puolet on hiiltä, eli yksi puukuutio metri sisältää noin 250 kg hiiltä. Hiilidioksidia sitoutuu puiden lisäksi myös maaperään. SITOO HIILTÄ INFOGRAFIIKKA TERO HARSUNEN & ARTO HOFFRÉN / ZEELAND FAMILY TEKSTIT UPM Puiden lahoaminen vapauttaa puihin sitoutunutta hiiltä takaisin ilmakehään. Lisäksi kasvunsa lopettaneessa metsässä hiilensidonta hidastuu. Kohtessa, josta puut korjataan, metsän sitoma kokonaishiilivarasto pienenee. Puiden istutus hakkuualueelle käynnistää hiilen sidonnan uudelleen. Kestävä metsätalous takaa hiilivaraston säilymisen alueja maisematasolla. TIETOA SUOMEN METSISTÄ • Kasvu metsäja kitumaalla: 104,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa • Metsän kasvu/asukas/vuosi: 18 m 3 • Kasvu keskimäärin: 4,6 kuutiota hehtaarilla vuodessa • Keskitilavuus metsämaalla: 113 kuutiometriä • Hakkuukertymä: 65,3 miljoonaa kuutiometriä (vuonna 2013) • Metsähukkapuu ja luonnonpoistuma: 13,9 miljoonaa kuutiometriä (2013) • Puuston tilavuus metsäja kitumaalla: 2 357 miljoonaa kuutiometriä (kasvanut yli 48 prosenttia vuodesta 1921) CO 2 CO 2 CO 2 Metsien hiilinielu Suomessa per asukas 8 tonnia hiilidioksidia HIILI VAR ASTO HIILI VAR ASTO HIILI VAR ASTO MH_1_17_s20-36.indd 20 21/02/17 09:03