UPM Metsän henki 1/2015 - Lehtiluukku.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2015 H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H HTTI TI TI TI TTI TI TTTI TTTI TTI TTI TTI TI TTTTTTT M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M M METS ETS ETS ETS ETS ETS ETS ETS ETS ETS ETS ETS ETS E S E S EETS ETS ETS ETS TS ETS TS ET ET ET ETS S ETTS S ET ET EET ET ET ET ETS EET EE S EE Ä Ä Ä Ä Ä Ä w w w .m et sä m a a ilm a .? Eräopaskouluttajan parhaat vinkit talviseen metsään. JANNE EKLUND OPETTAA METSÄN TAVOILLE TAVOITTEENA AKTIIVINEN METSÄNHOITO JA PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJILLE TARJOLLA 350 MILJOONAN LISÄPOTTI METSÄSI ON OSA BIOFORE-TARINAA 14 30 20 34
2 METSÄN HENKI 1/15
METSÄN HENKI 1/15 3 MAAPERÄSTÄ PURKAUTUVA pohjavesi pitää lähteet usein talvisinkin jäättöminä. Siksi lähteet sopivat elinympäristöksi suhteellisen tasaisissa olosuhteissa viihtyville eliölajeille. Luonnontilaiset lähteet ovat yksi vesilailla suojelluista vesiluontotyypeistä. Myös metsälain erityisen arvokkaiden elinympäristöjen luettelossa lähteet mainitaan ensimmäisenä. Lähteiden reunametsät poikkeavat kostean maaperänsä vuoksi puustoltaan ja pintakasvillisuudeltaan ympäröivästä metsäluonnosta. Vesistöjen ja pienvesien reunoille jätettävät suojavyöhykkeet pitävät yllä metsäluonnon monimuotoisuutta ja suojaavat vesiä kiintoainesja ravinnehuuhtoutumilta. KUVA: HANNU LAATUNEN / VASTAVALO.FI | TEKSTI: MATTI MAAJÄRVI METSÄN HENKI 1/15 3 ELÄMÄN LÄHDE METSÄKUVA
4 METSÄN HENKI 1/15 PERINTÖMETSÄN TARINAT Päivi Tuupalan metsissä on taisteltu ja urheiltu. 1/2015 MUUTOKSEN TUULIA 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 KYSYMYS & VASTAUS: ULKOMAINEN TYÖVOIMA 33 INNOVAATIO: KALSON KUUSIVIILU 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: ERÄOPAS Puupohjaista, uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannasta Vero 2015 -tapahtuma ja muut vinkit kevätpäiviin: www.metsämaailma.? UPM ON SIIRTYMÄSSÄ yhä monipuolisemmaksi biotalousyhtiöksi. Uusin kaupallinen tuotteemme on UPM BioVerno -diesel. Toimitukset ABC:n ja ST1:n hankintaorganisaatiolle NEOT:lle ovat alkaneet. Sähköisen viestinnän voittokulun vaikutukset näkyvät myös toiminnassamme. Painopaperien kysynnän lasku on merkinnyt paperin tuotantolinjojen sulkemisia. Puun käyttöön se ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi: toimitukset asiakkaille hoidetaan muilta linjoilta. Lisäksi sellun käyttökohteiden kirjo ja maailmanmarkkinat laajenevat. Vuodenvaihteessa mhyjäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi ja alueellinen PEFC TMryhmäserti?ointi siirtyi Kestävän Metsätalou den Yhdistyksen hallinnoitavaksi. Useat toimijat, muun muassa UPM, ovat kertoneet omista ryhmäserti?ointiratkaisuistaan. Metsänomistajalle tämä merkitsee palvelutarjonnan monipuolistumista ja varmasti myös toiminnan laadun paranemista. Me UPM:llä olemme uudistaneet palvelutarjoamamme: metsänomistajan on nyt entistä helpompi löytää itselleen sopivimmat palvelut UPM:ltä. Haluamme tehdä nykyistä syvempää yhteistyötä pitkäaikaiseen kumppanuuteen sitoutuvien metsänomistajien kanssa. Muutoksen tuulet puhaltavat myös johdossamme, kun Esa Retva siirtyi UPM Timberin vetäjäksi. Puunhankinnan ja metsätalouden kokonaisuutta johtaa nyt Sauli Brander, joka tuntee toimintaamme pitkältä ajalta ja eri näkökulmista. Lisää lehtemme sivuilla. Leppoisia lukuhetkiä. AILI PIIRONEN, päätoimittaja 22 10 11
PÄÄKIRJOITUS YHTEISELLÄ POLULLA OLEMME UUDISTANEET VUODEN 2015 alusta tapaamme palvella metsänomistaja-asiakkaitamme. Tavoitteenamme on motivoida ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan ja hyödyntämään metsiään aktiivisesti yhteistyössä UPM:n kanssa. PERINTEIKÄS METSÄPALVELUSOPIMUKSEMME ON jatkossa nimeltään UPM Metsä Kumppanuussopimus. Jo nimenmuutos viestii entistä syvemmästä yhteistyöstä. Parhaiten se soveltuu metsänomistajalle, jolla on keskikokoinen tai sitä suurempi metsätila ja aktiivinen ote metsävarallisuutensa ja metsiensä hoitamiseen. Kumppanuussopimuksen tarkoituksena on metsän mahdollisuuksien hyödyntäminen metsänomistajan toivomalla tavalla. HANKKIMASTAMME YKSITYISMETSIEN PUUSTA ostamme noin puolet sopimusasiakkailta, joiden määrä on kehittynyt viime vuosina tasaisesti. Hoidossamme on runsas miljoona hehtaaria sopimusasiakkaidemme omistamia yksityismetsiä. Se on vakuuttava osoitus metsänomistajien luottamuksesta osaamiseemme ja kumppanuuden voimaan. TOISEN PUOLEN YKSITYISMETSIEN puukaupoista teemme niiden metsäomistajien kanssa, joiden kanssa kahdenvälinen puukauppaja metsäpalvelutoiminta ei ole yhtä säännöllistä kuin kumppanuussopimusasiakkaidemme kanssa. Heille tarjoamme heidän tarpeisiinsa sopivaa ja mahdollisuuksien mukaista palvelua. Kilpailukykyisen puukaupan lisäksi se merkitsee joko kokonaisvaltaisia tai kauppakohtaisia metsäpalveluja. Kerromme niistä mielellämme lisää. METSÄSERTIFIOINNIN MERKITYS KILPAILLUILLA kansainvälisillä lopputuotemarkkinoilla kasvaa. Pääosa Suomen metsistä on PEFC TM mikä sopii erinomaisesti yksityismetsiemme rakenmuuttui vuodenvaihteessa, kun aiemmin metsänomistajaliittojen hallinnoimat alueelliset PEFCMTK:n ja Suomen Sahat ry:n perustaman Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen hallintaan. SERTIFIOINTIPALVELUIDEN tarjonta on samalla monipuolistunut. Useat metsäalan toimijat ovat ilmoittaneet valmiudestaan nista. UPM tarjoaa kumppanuusasiakkailleen osana palvelutarjoamaansa sekä PEFCettä FSC ® omistajalla on. Tärkeintä on, että metsä on METSÄALAN NÄKYMÄT OVAT sikäli valoisat, että Suomessa on meneillään useita kuitupuun käyttöä lisääviä investointi hankkeita, joista osa on jo toteutusvaiheessa. On tärkeää, että pystymme turvaamaan näiden investointien raaka-ainetarpeet kotimaasta luotettavasti. Laskelmien mukaan suomalaismetsien vuotuisia markkinahakkuita pitäisi kasvattaa 9–10 miljoonalla kuutiometrillä, josta noin 3 miljoonaa kuutiota on tukkipuuta. BIOTALOUS, METSÄTEOLLISUUS ja metsäala ovat kansantaloutemme keskeisiä vetureita. Aktiivinen metsänomistus on sen perusta. Haluammekin omalla toiminnallamme edistää aktiivista metsänomistusta muun muassa uudistamalla metsänomistajaasiakkaidemme palvelua, kehittämällä keskinäistä kumppanuutta sekä kehittämällä kotimaisia puumarkkinoita. ”HALUAMME EDISTÄÄ AKTIIVISTA METSÄNOMISTAMISTA.” O LLI U RP EL A DEN tarjonta on ut. Useat metsäalan t eet valmiudestaan mppanuusasiakkailleen ansa sekä PEFCettä ntä on, että metsä on ÄT OVAT sikäli a on meneilkäyttöä lisääa, joista eessa. On e turvaatien maasta en sien kuirillä, . OLLISUUS ntaloutemme tiivinen metusta. Haluamallamme edistää usta muun metsänomistajaua, kehittämällä utta sekä kehitumarkkinoita. A MISTA.” O LLI U RP EL A PEKKA RAJALA sidosryhmäjohtaja metsäasiat
VI HAR FÖRNYAT vårt sätt att betjäna våra skogsägarkunder från och med årsskiftet 2015. Vårt syfte är att motivera och uppmuntra skogsägarna att samarbeta med oss på UPM till att aktivt vårda och utnyttja sina skogar. VÅRT TIDIGARE skogsserviceavtal har fått ett nytt namn, UPM Skog Partnerskapsavtal. Namnändringen i sig visar på ett ännu djupare samarbete än förut. Det nya avtalet lämpar sig bäst för skogsägare med medelstora eller större skogsegendomar och som har ett aktivt grepp om sin skogsförmögenhet och skogens skötsel. Partnerskapsavtalets syfte är att skogsägaren skall kunna utnyttja sin skog på bästa möjliga sätt enligt sina önskemål. NÄSTAN HÄLFTEN AV all vår virkesanskaffning baserar sig på virkesinköp från våra avtalskunder, vilkas antal har haft en jämn utveckling under de senaste åren. Våra skogsvårdsavtal med avtalskunderna omfattar drygt en miljon hektar privatskogsägares skogar. Det är ett gott bevis på att skogsägarna har förtroende för vårt kunnande och visar på styrkan med partnerskapet. DEN ANDRA HALVAN av virkesköpen görs med sådana privata skogsägare, som vi inte har lika regelbundna ömsesidiga kontakter med, som med partnerskapsavtalskunderna. Vi erbjuder också dem tjänster som passar deras behov och möjligheter. Förutom en konkurrenskraftig virkeshandel betyder det antingen helhetslösningar eller kontraktsvisa skogstjänster. Detta är något vi gärna berättar mer om. SKOGSCERTIFIERINGENS BETYDELSE I konkurrensen på den internationella slutproduktmarknaden ökar. Största delen av Finlands skogar är PEFC TM -certiändrade i årsskiftet, då de tidigare skogägarförbunKestävän Metsätalouden Yhdistys ry (Föreningen för Hållbart Skogsbruk rf), som grundades av Skogsindustrin rf, MTK och Suomen Sahat ry (Finlands Sågar rf.). CERTIFIERINGSTJÄNSTERNAS UTBUD HAR samtidigt blivit mångsidigare. Nu har många aktörer inom skogsbranschen meddelat sin färdighet att sköta om bud ger partnerskapskunderna möjligheter till både PEFCoch FSC ® kat skogsägaren hör, utan det är att skogen faktiskt är UTSIKTERNA FÖR SKOGSBRANSCHEN är såtillvida ljusa, att det i Finland nu gjorts många investeringar för att öka användningen av massaved. Vissa av dessa investeringar har redan nått det stadie att de tagits i bruk. Det är viktigt, att vi förtroendefullt kan säkerställa investeringarnas råvarubehov i hemlandet. Den öka med 9–10 miljoner kubikmeter, varav ca 3 miljoner kubikmeter är timmer. NÄR DET GÄLLER vår nationalekonomi är bioekonomi, skogsindustri och skogsbranschen centrala dragare. Basen för dessa är aktivt skogsägande. Vi vill med vår egen verksamhet främja ett aktivt skogsägande bl.a. genom att förnya tjänsterna för våra skogsägarkunder, utveckla det ömsesidiga partnerskapet och utveckla den inhemska virkesmarknaden. PÅ SAMMA STIG LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE skiftet 2015. Vårt och uppmuntra sko med oss på UPM t utnyttja sina skoga VÅRT TIDIGARE sk ett nytt namn, UPM avtal. Namnän ett ännu djup Det nya av skogsäga större sk som h sin sk skog ska sko utn mö öns NÄST vår virk sig på vir avtalskund en jämn utve åren. Våra sko talskunderna om hektar privatsko är ett gott bevis förtroende för v på styrkan med p DEN ANDRA HA görs med sådana p vi inte har lika reg kontakter med, som avtalskunderna. V tjänster som passa PEKKA RAJALA intressegruppsdirektör skogsärenden O LL I U RP EL A ”VI VILL FRÄMJA ETT AKTIVT SKOGSÄGANDE.”
1/2015 INVESTOINNEISTA LISÄTULOA METSÄNOMISTAJILLE Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Jarkko Leppimäki, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 55 000. 18. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Pekka Rautiainen. Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 METSÄSI ON OSA BIOFORE-TARINAA Metsä muuttuu lukuisiksi erilaisiksi tuotteiksi. METSÄSUUNNITELMA Metsänuudistamisessa laatu tuo tulosta. UUSI UPM METSÄ KUMPPANUUSSOPIMUS Tavoitteena suunnitelmallinen yhteistyö. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille. Metsäteollisuus tarvitsee tasalaatuista puuta ja osaavaa työvoimaa. PEFC/02-31-120 14 METSÄN HENKI 1/15 7 KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen metsaviestinta@upm.com
8 METSÄN HENKI 1/15 UUTISET SAIMAAN RANNALLA Lappeenrannassa seisoo pieneltä öljynjalostamolta näyttävä suomalainen biojalostamo – maailman ensimmäinen laatuaan. Viereiseltä UPM:n sellutehtaalta ajaa säiliöauto biojalostamon pihaan tuomaan raaka-ainetta, sellunvalmistuksen tähteenä syntyvää mäntyöljyä, biojalostamon käyttöön. Puun pihkasta lähtöisin oleva mäntyöljy jalostuu laitoksen ainutlaatuisessa prosessissa uusiutuvaksi dieseliksi. UPM BioVernoksi ristitty polttoaine vähentää merkittävästi autoilun hiilidioksidipäästöjä. Se on suomalainen keksintö. Tuote ja sen valmistusprosessia on kehitetty UPM:n Lappeenrannan tutkimuskeskuksessa. Sen erinomaiset ominaisuudet saivat yhden tunnustuksen lisää, kun puupohjaiselle dieselille myönnettiin Avainlippu-merkki. Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille, joiden kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Lue Sari Mannosen blogi www.upm biopolttoaineet.?/ ajankohtaista/blogit ja lisää UPM:n biopolttoaineista www.upmbiopolttoaineet.? UUSIUTUVAA DIESELIÄ LAPPEENRANNASTA Tuoreusvahti markkinoille UPM ON KEHITTÄNYT tuoreusvahdin, älytarran, joka reagoi tiettyihin kemikaaleihin. Sen avulla voidaan todeta, onko ruoka vielä tuoretta ja turvallista käyttää. Nanoteknologiayritys Indicatorium alkaa tuoreusvahdin kaupallistamisen. www.upm.? UPM:n metsät UK:ssa myyty UPM ON MYYNYT omistamansa metsät, 7 100 hehtaaria, UK:ssa Englannin kirkon komissiolle. UPM Tilhill, UPM:n tytäryhtiö UK:ssa, vastaa myös jatkossa metsäalueiden kestävästä hoidosta ja hakkuista. www.upm.? S H U TT ER S TO C K
U PM Vastuullisuusarvioinnissa tunnustusta UPM ON VALITTU alansa johtavaksi yritykseksi ja kultaluokkaan RobecoSAMin vuosittaisessa Sustainability Yearbook -kirjassa. Sustainability Yearbook listaa maailman johtavat vastuulliset yritykset ja luokittelee menestyneimmät yritykset kulta-, hopeatai pronssiluokkaan. www.upm.? UPM Metsäsuunnitelma UPM Metsän tilannekartoitus UPM Sukupolvenvaihdos UPM Metsänuudistaminen UPM Taimikonhoito UPM Tuottotaimikko UPM Metsänlannoitus UPM Metsän vesitaloudenhoito UPM Metsätie Tarjoamme Sinulle, mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa Varhaisperkaus, konekitkentä, taimikon perkaus, koneellinen taimikon perkaus, kasvatusmetsän kunnostusraivaus Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ Yhteystiedot www.metsämaailma.? tai p. 020 416 121 o lue lisää:
10 METSÄN HENKI 1/15 KEMERA-HAKEMUSTIEDOT UPM:LLE VIIMEISTÄÄN 20.3. NYKYISEN KEMERA-LAIN MUKAISTEN hakemusten on oltava perillä Metsäkeskuksessa viimeistään 17.4.2015. Jotta ehdimme tehdä rahoitushakemukset huolellisesti puolestanne ja toimittaa ne ajoissa Metsäkeskukselle, toimita tiedot UPM:n metsäasiakasvastaavalle 20.3. mennessä. Metsäkeskukselle jää hakemusten käsittelylle, mahdollisille maastossa tehtäville tarkastuksille ja muiden selvitysten hankkimiselle aikaa reilu kuukausi, sillä Metsäkeskuksen on tehtävä rahoituspäätökset kesäkuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen nykyisen lain voimassaolo päättyy eikä sen nojalla voida enää myöntää uusia tukia. Myönnettyjen tukien maksatuksia voidaan kuitenkin jatkaa vuoden 2019 loppuun saakka. Eduskunta on hyväksynyt uuden Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain eli Kemera-lain. Sen odotetaan tulevan voimaan tänä vuonna. Voimaantulo edellyttää Euroopan komission hyväksyntää uudelle tukijärjestelmälle. Lisätietoja: www.metsakeskus.? KOTIVINKIN TOIMITUS VALITSEE joka vuosi 101 parasta tuotetta, ilmiötä ja tapahtumaa. Yksi vuoden 2014 parhaista tuotteista oli Repoveden kansallispuisto. Repoveden kansallispuisto perustettiin 1.1.2003. UPM lahjoitti vuonna 2002 Suomen valtiolle 560 hehtaarin maa-alueen puiston perustamista varten. Kansallispuiston pinta-ala on 1483 hehtaaria. Vuonna 2003 UPM perusti kansallispuiston välittömään läheisyyteen Suomen suurimman yksityisen suojelualueen, Aarnikotkan metsän. Yhdessä Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsä muodostavat Repovetenä tunnetun alueen, jonka nykypinta-ala on 2870 hehtaaria. Alueen hoidon ja käytön ohjauksen linjaa Aarnikotkan metsän hoitokunta, jossa ovat edustettuina Metsähallitus, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä UPM. KOTIVINKKI VALITSI REPOVEDEN KANSALLIS PUISTON VUODEN 2014 PARHAIDEN TUOTTEIDEN JOUKKOON UUTISET
METSÄN HENKI 1/15 11 METSIEN SERTIFIOINTI KEVÄÄN TAPAHTUMIA ON TÄRKEÄÄ KANSAINVÄLISET ASIAKKAAMME KILPAILLUILLA lopputuotemarkkinoilla edellyttävät, että pystymme todentamaan tuotteiden valmistukseen käytetyn puun alkuperän. Siksi painotamme metsäPEFC TM taan. ® Messut Meidät tapaa Veronmaksajien Vero 2015 -tapahtumassa 11.–12.3. Marina Congress Centerissä Helsingissä ja Tampereen sijoitusmessuilla 24.3. Tampere-talolla. Toimistoilla tapahtuu Kevään aikana järjestämme eri puolilla Suomea työnäytöksiä ja avoimien ovien tapahtumia toimistoillamme. Katso tarkemmat ajankohdat ja paikkakunnat www.metsämaailma.? Metsämatka Viroon Järjestämme metsämatkan Viroon 18.–20.9. yhteistyössä OP:n kanssa. Lisätietoja www.metsämaailma.? Luston metsämuseo Maat, metsät, tehtaat -näyttely Lustossa katsoo purkkapallonostalgian taa 1950-luvun jälleenrakennuksen aikaan. 3.2.2015–10.1.2016. www.lusto.? SUURET METSÄTILAKOKONAISUUDET KIINNOSTAVAT VUODEN 2014 AIKANA suutta myyntiin. pimus. Se turvaa puulle vakaan menekin sekä tavoitteiden mukaisesti. S H U TT ER S TO C K lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I
12 METSÄN HENKI 1/15 SAULI BRANDER VASTAA UPM:N PUUNHANKINNASTA JA METSÄTALOUDESTA SAULI BRANDER ON nimitetty UPM:n Pohjois-Euroopan Puunhankinnan ja metsätalouden johtajaksi 1.2.2015 alkaen. Hän toimi aiemmin UPM:n metsätalousjohtajana. Aiemmin Puunhankinnasta ja metsätaloudesta vastannut Esa Retva siirtyy UPM:n sahaliiketoiminnan, UPM Timberin johtajaksi. UPM Timberiä aiemmin johtanut Anssi Klinga siirtyy UPM:n selluliiketoiminnan johtajaksi. Kaikki kolme ovat alueen johtoryhmän jäseniä ja raportoivat johtaja Heikki Vappulalle. U PM VUODEN 2015 ALUSSA vauhti puumarkkinoilla on jatkunut viime vuoden lopun hyvällä tasolla ja vastannut hyvin puutarpeitamme. Odotuksemme onkin, että markkinat toimivat edelleen tasaisesti ja pystymme yhdessä suomalaisten metsänomistajien kanssa turvaamaan tehtaidemme kilpailukyvyn ja tasaisen käynnin. UPM:n tehtaiden puunkäyttönäkymät ovat hyvät. Pietarsaaren sellutehtaalla jo toteutettu investointi ja Kymin sellutehtaan meneillään oleva investointi lisäävät kuitupuun tarvettamme. Myös sahoillamme jo tehdyt ja menossa olevat investoinnit merkitsevät lisääntyvää tukkitarvetta. Vaneritehtaidemme erityistoive on saada nykyistä enemmän koivuraaka-ainetta kotimaasta. Jämsänkosken paperikone 5:n ja Kaukaan paperikone 2:n sulkemiset tämän kevään aikana eivät vaikuttane merkittävästi paperikuitupuun tarpeeseen: hoidamme paperitoimitukset asiakkaillemme muilta vastaavilta koneilta. Paikalliset metsäasiakasvastaavamme auttavat mielellään niin puukauppa-asioissa kuin metsänhoitoon liittyvien kysymysten ratkaisemisessa. Heidän kanssaan keskustelemalla selviää parhaiten myös paikallinen puukauppatilanne. Metsäasiakasvastaaviemme yhteystiedot ja viimeisin puukauppakatsaus löytyvät löytyvät osoitteesta www.metsamaailma.? PUUKAUPPAKATSAUS UPM sulkee painopaperikapasiteettia Suomessa ja UK:ssa UPM SULKEE PYSYVÄSTI Kaukaan paperikone 2:n ja Jämsänkosken paperikone 5:n Suomessa sekä paperikone 1:n Shottonin tehtaalla Isossa-Britanniassa. Tuotanto päättyy viimeistään maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Sulkemisia koskevat yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen tammikuun puolivälissä. Niin ikään marraskuussa ilmoitetut UPM Chapellen paperikone 3:n suunniteltua sulkemista koskevat henkilöstöneuvottelut Ranskassa etenevät. www.upm.? U PM UUTISET
METSÄN HENKI 1/15 13 Äitini on vuodesta 1989 lähtien omistanut yhdessä kahden sisarensa kanssa metsätilan määräosin siten, että kunkin heidän osuus verotusyhtymästä on yksi kolmasosa (1/3). Olen aikeissa ostaa äitini 1/3 määräosan metsä tilasta. Voinko tehdä metsätilan määräosan hankintahinnan perusteella muodostuvan metsävähennyksen siitä metsätalouden pääomatulon määrästä, joka minulle yhtymästä jaettaisiin? KALVILA: Yhtymä ei ole erillinen verovelvollinen, vaan laskentasubjekti verotuksessa. Yhtymällä on oma kirjanpito, se tekee itsenäisen veroilmoituksen ja sille vahvistetaan verotettava tulo tai tappio. Luonnollisten henkilöiden muodostamalla verotusyhtymällä on hallinnassaan olevilta kiinteistöiltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta oikeus metsävähennyksen tekemiseen tuloverolaissa säädetyin edellytyksin. Kyseessä olevan metsätilan määräosan kaupan perusteella muodostuva metsävähennys vaaditaan yhtymän metsätalouden veroilmoituksella ja yhtymälle vahvistetut tulot (tai tappiot) jaetaan verotettavaksi osakkaiden henkilökohtaisessa verotuksessa niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tulohin. Tällöin kyseessä olevassa tilanteessa metsävähennyksestä hyötyvät myös muut yhtymän osakkaat. Omistan yhden metsätilan, jonka ostin vuonna 1997, ja olen käyttänyt metsävähennyksen kokonaan. Olen liittämässä metsätilaani UPM Yhteismetsään. Johtaako käyttämäni metsävähennys sen tulouttamiseen minulle luovutusvoittoverona liitettäessä metsävähennysmetsä UPM Yhteismetsään? KALVILA: Ei johda. Liitettäessä kiinteistön tiluksia UPM Yhteismetsään kiinteistö saa yhteismetsään liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän yhteismetsäosuuksia eikä erillisiä rahakorvauksia makseta. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisun (27.11.2002/3066) mukaan kiinteistön tilusten liittämistä yhteismetsään kiinteistölle annettavaa yhteismetsäosuutta vastaan ei pidetä kiinteistön luovutuksena. Näin ollen siitä ei koidu luovutusvoittoveroseuraamuksia. Kyseisen kiinteistön omistusoikeus ja lainhuuto säilyvät liittyjän nimissä. Yhteismetsäosuudet merkitään liittyjän kiinteistölle liittämistä koskevan kiinteistötoimituksen rekisteröinnin yhteydessä. Sain kuusi vuotta sitten metsätilan lahjana vanhemmiltani. Kyseisessä lahjoituksessa käyttööni siirtyi edelliseltä omistajalta 7000 euroa käyttämättä jäänyttä metsävähennystä. Lahjasaannon jälkeen olen tehnyt tilalta puukaupan, josta sain vuonna 2011 noin 20 000 euron kauppahinnan, mutta metsävähennys jäi tekemättä metsäveroilmoituksella. Voiko metsävähennystä vaatia taannehtivasti? KALVILA: Metsävähennystä koskevan vaatimuksen verovelvollinen voi esittää vielä säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeen riippumatta siitä, voitiinko metsävähennystä koskevan vaatimuksen tekemättä jättämisen katsoa tapahtuneen erehdyksestä. Muutosta haetaan tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Tuloverotuksen oikaisuvaatimus on tehtävä 5 vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Kun verovuoden 2011 verotus päättyi vuonna 2012, valitusaika ko. vaatimuksen osalta päättyy siis vuoden 2017 lopussa. LA U RA V ES A LAKI & ASIANTUNTIJA HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä 1 2 3
TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: UPM JA ESKO KOIVISTO LISÄÄ PUUTA TARVITAAN MITÄ ENEMMÄN METSÄTEOLLISUUS INVESTOI, SITÄ ENEMMÄN SE TARVITSEE TASALAATUISTA PUUTA JA AMMATTITAITOISTA VÄKEÄ. NYT ON METSÄNOMISTAJIEN JA OSAAVAN TYÖVOIMAN ETSIKKOAIKA. 14 METSÄN HENKI 1/15
U pouusi kuorintalinja UPM:n Kymin tuotantolaitoksella näyttää päällisin puolin valmiilta. Kuorimarumpu on jo paikallaan ja henkilöstön koulutus alkamassa. Kymin sellutehtaalle saadaan laajennuksen valmistuttua uuden kuivauskoneen ja kuorimon lisäksi uusittu havukuitulinja. Koko integraatin energiatehokkuus paranee laajennuksen jälkeen. 160 miljoonan euron investointi tietää vipinää paitsi tänne Kuusanniemeen myös koko Kaakkois-Suomeen. Kun laajennukset saadaan valmiiksi ja käyntiin, Kymin sellun vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla eli 700 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua. ”Olemme hyvin aikataulussa”, kertoo tuotantopäällikkö Jyri Kylmälä hyvillään. Hän vie kierrokselle ja näyttää, miten puu matkaa autoja junakyydin jälkeen sulatettavaksi, kuorittavaksi, pestäväksi, haketettavaksi ja lopulta selluksi. PIRISTYSRUISKE KOKO ALUEELLE ”Kymin tuotantolaitosten investointi tekee äärimmäisen hyvää KaakkoisSuomen metsäteollisuudelle”, huomauttaa aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäkeskuksesta. JYRI KYLMÄLÄ ”SUUNNITELMISSA ON, ETTÄ HAVUKUIDUN KÄYTTÖÄ KOKONAISUUDESSAAN LISÄTÄÄN.” METSÄN HENKI 1/15 15
16 METSÄN HENKI 1/15 Hän muistuttaa, että koko Suomen vuotuisesta teollisesta puunkäytöstä Kaakkois-Suomi lohkaisee kolmanneksen. Puun kysyntä on alueella kovaa, mutta Kaakkois-Suomi Etelä-Savon ja Häme-Uusimaan ohella osaa myös hyödyntää metsää parhaiten. Mittavat investoinnit vaikuttavat aina jonkin verran siihen, miten puuvirrat maassa kulkevat. ”Uusia toimialan investointeja on tulossa myös Äänekoskelle ja Varkauteen, mikä siirtää kuljetuksia uusille tehtaille ja samalla lisää puun hankintapaineita Kaakkois-Suomessa.” Kaakkois-Suomessa on Vainikan mielestä varaa lisätä hakkuita. Mitä enemmän sellutehdas saa raaka-ainetta kotimaasta, sen vähemmän sitä pitää tuoda – ja sitä enemmän työtä ja rahaa jää Suomeen. Vainikka huomauttaa, että puut eivät Suomesta lopu kesken. Kun metsiä hyödynnetään järkevästi, kypsyvä sato saadaan talteen ja metsien monimuotoisuus sekä suojelu varaukset turvataan. ”Kestävä hakkuu mahdollistaisi 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun nyt hakkuumahdollisuuksista hyödynnetään 60 miljoonaa kuutiota”, Vainikka sanoo. Jos kotimainen puu ei riitä, sitä tuodaan lisää lähinnä Venäjältä. Viime vuosina Venäjältä on tuotu suureksi osaksi koivukuitua ja haketta, 9–10 miljoonaa kuutiota. ”Suunnitellut uudet metsäteollisuusinvestoinnit lisäävät raaka-ainetarvetta 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jos kotimaan hakkuita kyetään lisäämään pysyvästi tuon verran, metsäketjuun saadaan 2 500–3 000 uutta työpaikkaa”, Vainikka sanoo. Arvioon on laskettu mukaan hakkuuja ajokoneiden kuljettajat, puutavaran kuljettajat, puunhankintaa tekevät sekä koko ketjusta tulevat välilliset työpaikat. PIAN PULA TYÖVOIMASTA Toimialan uudet investoinnit näkyvät myös TE-toimistoissa. Kaakkois-Suomen TE-toimiston palvelujohtaja Tuija Luodelahti huomauttaa, että alan työvoiman tarve kasvaa, kun metsäteollisuus kehittyy. Luodelahti mainitsee esimerkeiksi biopohjaiset tuotteet sekä puurakentamisen. ”Sen lisäksi uusi investointi tuo myönteistä virettä, mikä sekin on tärkeää. Metsäteollisuus työllistää nykyisellään KaakkoisSuomessa 6 300 ihmistä. Luku on siis edelleen aiemmista alasajoista huolimatta merkittävä.” Metsätyöntekijöitä on vielä nyt enemmän kuin ala pystyy työllistämään, mutta Luodelahti arvioi, että tilanne voi muuttua pian. Iso osa alan väestä on jäämässä eläkkeelle. Kuten monella muullakin toimialalla, myös metsätaloudessa ja -teollisuudessa tarvitaan moniammattilaisia. Esimerkiksi tuotantolaitoksilla arvostetaan sitä, että väki kykenee ymmärtämään ja pyörittämään eri prosesseja sekä tarvittaessa hoitamaan niiden kunnossapitoa. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen asiantuntija Jaana Komi ennustaa piristyvään metsätalouteen työvoimapulaa. Erityisesti PEKKA VAINIKKA ”SUUNNITELLUT UUDET METSÄTEOLLISUUSINVESTOINNIT LISÄÄVÄT RAAKA-AINETARVETTA 10 MILJOONAA KUUTIOTA VUODESSA.” PISIN MATKA TRINIDAD JA TOBAGOON 8859 km Kymi
puunkorjuuseen ja metsänhoitotöihin tarvitaan jatkossa lisää väkeä. Kymin investoinnin yhteydessä on huomattu, että nyt tarvitaan lisää osaavia puutavara-autonkuljettajia. Heitä varten aloitetaan koulutus helmikuussa. Myös metsäkoneenkuljettajien koulutustarvetta selvitetään alan yrittäjien kanssa. Komi kertoo, että Ely-keskuksissa ennakoidaan yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa, mitä eri toimialojen investoinnit käytännössä tarkoittavat. ”Joustava tapa vastata tarpeeseen ovat työvoimakoulutukset. Uusi koulutus saadaan syntymään parissa kolmessa kuukaudessa. Tehokas työnantajien kanssa järjestettävä täydennyskoulutus voi antaa tarvittavat tiedot ja taidot lyhyessäkin ajassa.” TARJOLLA 350 MILJOONAA EUROA Entä sitten raaka-aine? Onko varmaa, että kun teollisuus investoi, se myös saa tarvittavan määrän puuta hankkeisiinsa? ”Nyt on käynnissä metsänomistajien etsikkoaika. Heidän tulee näyttää, että markkinat toimivat luotettavasti ja puuta tulee niin paljon kuin sitä tarvitaan”, sanoo Metsäkeskuksen Vainikka. Hän muistuttaa, että metsänomistajille on tarjolla mahdollisuus saada 350 miljoonaa euroa vuodessa lisäkantorahaa, jos puun myyntimäärä kasvaa 10 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Metsänomistajakuntaa ravistelee parhaillaan voimakas rakennemuutos. Tilat pirstoutuvat ja metsä tilanomistajien määrä kasvaa. Metsänomistajien keski-ikä on 62 vuotta. Vainikka toivoo, että metsätalousyrittämistä tuettaisiin poliittisin päätöksin luomalla tilakoon kasvattamiselle paremmat edellytykset. Metsätilojen siirtymistä aikaisemmin nuoremmille sukupolville voitaisiin nopeuttaa perintöja lahjaveroa pienentämällä. Poliittisilla päätöksillä olisi mahdollista myös rohkaista yhteismetsien omistukseen. Kaupungeissa asuvat metsänomistajat tarvitsevat tietoa metsänhoidosta ja tarvittaessa alan yrittäjiä siitä huolehtimaan. Vainikka on kaiken kaikkiaan optimistinen. Viime vuosi oli hyvä puukauppavuosi, ja samanlaista kehitystä hän ennustaa myös alkaneelle vuodelle. ”Puukauppa on toiminut, ja puun hintataso on pysytellyt vakaana kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä kertoo siitä, että puukaupan osapuolet ovat vahvistaneet keskinäistä luottamustaan.” METSÄN HENKI 1/15 17 JAANA KOMI ”JOUSTAVA TAPA VASTATA TARPEESEEN OVAT TYÖVOIMAKOULUTUKSET.” Trinidad ja Tobago Katso video puun laatuvaatimuksista sellutehtaalla. KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
18 METSÄN HENKI 1/15 JÄREÄÄ JA TASALAATUISTA KYMIN SELLUTEHTAAN LAAJENNUS tarkoittaa yhä modernimpia prosesseja, mutta tästä huolimatta puu ja sen laatuvaatimukset ovat samanlaiset kuin aiemmin. Tehtaalla arvostetaan yhä edelleen järeää ja tasalaatuista laadukasta puuta. Sellutehdas käyttää lehtipuista pääosin koivua, vaikka mukaan sopii myös pieni määrä haapaa. Havupuista mäntyä käytetään jonkin verran enemmän kuin kuusta. Havupuuseos tulee suomalaisesta metsästä kuin luontaisesti eikä sen eteen tarvitse juuri ponnistella. ”Puutavaralaji ei muutu jatkossakaan, mutta on suunnitelmissa, että havukuidun käyttöä kokonaisuudessaan lisätään”, sanoo Jyri Kylmälä. Kuusankoskella käytetään selluntuotannossa myös sahojen ylijäämähaketta. Puutavara tulee suurimmaksi osaksi alle sadan kilometrin säteeltä koivua lukuun ottamatta. Sitä saadaan rautatiekuljetuksina Porista ja Nurmeksesta asti – sekä Venäjältä. Jotta puusta syntyy hyvää sellua ja sellusta esimerkiksi laadukkaita A4-arkkeja ja pehmopapereita, puutavaran on oltava kunnossa. Tuotannon kannalta on eduksi, että puut katkotaan suunnilleen samanmittaisiksi. Kuorintatuloksen kannalta ihanteellinen mitta on runsaat kolme metriä. ”Silloin puunrungot menevät tasamittaisina kuorimarumpuun ja puut hierovat toisiaan koko mitan verran. Haasteemme on, että tuontipuu on usein tuplasti pidempää kuin kotimainen. Jos näitä menee samaan aikaan prosessiin, kuorimatulos voi kärsiä.” Puuhävikkiä puolestaan seuraa siitä, jos tuotantoon siirtää vänkyröitä tai oksallisia runkoja. Sellutehtaissa suositaan suoraa puuta. ”Emme myöskään halua lahoa puuta. Rungot saattavat lahota, jos niitä joudutaan varastoimaan pitkään. Seuraamme lahoisuutta jatkuvasti ja ohjaamme epäkurantit kuormat muualle.” Myös puun ikä, siis käytännössä läpimitta, on tärkeä. Kylmälä kertoo, että puun hankinnasta huolehtivat asiantuntijat sekä hakkuukoneiden kuljettajat osaavat hommansa ja tietävät, miten läheltä latvaa puuta voidaan ottaa sellutehtaan tarpeisiin. Hyväksyttävä minimiläpimitta on 6 senttiä, haapapuulle 8 senttiä. ”Jonkun verran voimme käyttää myös leimikkojen ensiharvennuspuuta. Sen määrä pidetään kuitenkin pienenä, sillä ohut puu katkeilee kuorinnan aikana ja saattaa lisätä puuhävikkiä.” Kuitenkin esimerkiksi UPM Pietarsaaren tehdas voi käyttää nimenomaan harvennuspuuta sellaisenaan, jolloin ensiharvennuskuidun erityisominaisuudet voidaan hyödyntää tietyissä paperilaaduissa. Tuotantoon ei haluta muovia eikä kiviä, joita puunkorjuun mukana saattaa tulla. Muovi ei prosessoidu tuotannossa, ja kivet voivat hajottaa laitteita. ”Paperikoneiden tekniikka on muuttunut, ja prosessiin kuuluu paljon puhdistus-, lajittelusekä seulontavaiheita, joilla pyritään eroon vieraista aineista. Aika hyvin tässä onnistutaan”, Kylmälä kertoo. SELLUTEHTAALLA SUOSITAAN SAMANMITTAISTA, SUORAA PUUTA. Vinkki Lue sivuilta 26–28, kuinka koneistuttamalla koivua pystymme lyhentämään koivun kiertoaikaa ja siten lisäämään sen saatavuutta kotimaasta.
VIERASKYNÄ BIOTALOUS ON SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN MOOTTORI SIXTEN SUNABACKA Strateginen johtaja Elinkeinoja innovaatio-osasto Työja elinkeinoministeriö MAAILMANLAAJUISET HAASTEET, KUTEN ilmastomuutos, väestönkasvu ja tästä johtuva kasvava biotuotteiden kysyntä, luovat perustan ja tarpeen biotalouden edistämiselle. Vaikka öljyn hinta on viime aikoina laskenut, odotetaan biotalouden olevan hiipuvan fossiilitalouden jälkeen talouden seuraava aalto. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee luonnon ekosysteemien köyhtymistä luoden samalla talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla. SUOMEN HYVINVOINTI PERUSTUU myös jatkossa kykyymme hyödyntää runsaita luonnonvarojamme kestävällä tavalla. Nousevassa biotaloudessa Suomen vahvuudet ovat mittavat luonnonvarat, osaaminen ja vahva teollinen perusta. Suomen biotalouden yhteenlaskettu liikevaihto on jo tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa, ja sen odotetaan kasvavan noin 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Biotalouden viennin arvo on noin neljäsosa Suomen koko viennistä. Viime vuosina investoinnit biotalouteen ovat olleet vuositasolla karkeasti arvioiden noin 1,5 miljardin euron tasoa. METSÄALA ON SUOMEN biotalouden merkittävin toimiala. Meitä pidetään ulkomailla metsien kestävään käyttöön perustuvan biotalouden globaalina edelläkävijänä. Suomessa on perinteisestä metsä-, energiaja kemianteollisuudesta kehittynyt uudenlainen klusteri, jossa puusta jalostetaan integroidusti perinteisten ja uusien puujalosteiden lisäksi energiaa, liikennepolttoaineita ja erilaisia kemikaaleja. UPM ON ERITTÄIN hyvä esimerkki menestyvästä biotalousyrityksestä. UPM:n johto määritteli jo vuosia sitten yhtiön biofore-yritykseksi. Yhtiö on käytännössäkin osoittanut voimakasta kykyä uudistumiseen. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että UPM tekisi selluprosessin tähteestä korkealaatuista biodieseliä? Yhtiö on myös erittäin merkittävä toimija energia-alalla. BIOTALOUDEN KEHITTÄMISEEN PANOSTETAAN voimakkaasti. Uusien biotuotteiden osuuden arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä puoleen Suomen metsäalan vientituloista. Myös elintarviketeollisuus on osa biotaloutta, ja ruoka-arvoketjun jätteiden hyödyntäminen esimerkiksi bioetanolin valmistuksessa yhdistää elintarviketeollisuuden kemianteollisuuteen. Samoin luonnonarvot ja luonnonvaroja ylläpitävät prosessit (ns. ekosysteemipalvelut) tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen liiketoimintaan. SUOMEN HALLITUS TEKI viime keväänä periaatepäätöksen, jossa biotalous määriteltiin cleantechin ja digitalisaation ohella Suomen talouden tulevan kasvun kärjeksi. On tärkeää, että biotaloutta edistetään myös tulevalla hallituskaudella. Valtio voi luoda suotuisat edellytykset yritysten uudistumiselle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle ja vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn, mutta varsinaisen liiketoiminnan kehittäminen kuuluu silti täysin yritysten vastuulle. Paras tulos saadaan aikaan, kun valtio ja yritykset tekevät yhdessä työtä tämän yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. PUUN JA METSIEN käyttö monipuolistuu biotalouden kehittymisen myötä. Myös metsänomistajat hyötyvät biotalouden kasvusta. Metsätalouteen ja puuntuotantoon kannattaa siis panostaa. Sixten Sunabacka toimii strategisena johtajana elinkeino ministeri Jan Vapaavuoren alaisuudessa toimivassa Metsäalan strategisessa ohjelmassa, jonka vastuulla on myös Suomen biotalousstrategian toimeenpano. METSÄN HENKI 1/15 19
3 1 1 2 3 4 5 6 2 3 6 4 5 RAAKA-AINEESTA TUOTTEEKSI SE LL U JA SA HA TA VA RA Biofore-yhtiönä hyödynnämme uusiutuvaa puuraaka-ainetta monipuolisesti nykyisissä tuotteissamme ja luomme uutta jatkuvan tuotekehityksen ja innovoinnin pohjalta. JÄ TT E E T & TÄ H TE ET K IE R R Ä TY S K U IT U Tukkipuu sahatavaraksi ja vaneriksi Kuitupuu selluksi, paperiksi, biofibrilleiksi ja biokomposiiteiksi Uuteaineet uusiutuvaksi dieseliksi tai biokemikaaleiksi Ligniini energiaksi ja biokemikaaleiksi Selluloosa ja hemiselluloosa biokemikaaleiksi Kuori, oksat ja latvukset energiaksi JA VA NE RI PA PE RI 20 METSÄN HENKI 1/15
ASIAKKAAT JA KULUTTAJAT SÄH KÖ , LÄ M PÖ JA BIO PO LT TO A IN EE T Rakentamiseen Listoihin, paneeleihin (höylättäväksi) Huonekaluihin Oviin ja ikkunanpuitteisiin Pakkauksiin Kuormalavoihin Tehtaiden käyttövoimaksi Valtakunnan verkkoon Höyrynä tehtaiden tuotantoon Tehtaiden lämmitykseen Kaukolämpönä paikallisille asukkaille Neotille sekoitettavaksi dieselpolttoaineisiin ja sieltä edelleen ST1:n, ABC:n ja Shellin jakeluasemille Suomessa UPM Betula -koivusellu: tarra-, pehmo-, hieno ja ohkopainopapereihin UPM Conifer -havusellu: pehmo-, pakkausja aikakauslehtiin sekä kartogiksi Biokomposiitteihin kuten UPM ForMi Elintarvikkeiden täyteja sidosaineeksi Tuotannon sivutuotteet ja tähteet energiantuotantoon sekä biokemikaalien ja biopolttoaineiden valmistukseen Sanomalehtiin Aikakauslehtiin Kirjoihin Hakemistoihin Tuoteluetteloihin Suoramarkkinointiin Liikelomakkeisiin ja kirjekuoriksi Kotija toimistotulosteisiin Tarrojen pintaja taustapapereihin Pakkauspapereihin Rakentamiseen Kuljetusvälinelattioihin Nesteytettyä maakaasua kuljettaviin LNG-tankkereihin Parketteihin Kalusteisiin Valmistavaan teollisuuteen SAHATAVARA WISA ® -VANERIT ja -VIILUT, UPM GRADA ® SELLU PAPERI SÄHKÖ LÄMPÖ UUSIUTUVA DIESEL, UPM BIOVERNO NEOT:lle sekoitettavaksi dieselpolttoaineisiin ja sieltä edelleen ST1:n, ABC:n ja Shellin jakeluasemille Suomessa METSÄN HENKI 1/15 21
painajien jälkiä kuusten latvuksissa. Kirjanpainaja iskeytyy puun runkoon kaarnan alle ja kuivattaa puun pystyyn. Korte kertoo, ettei kirjanpainajia onneksi tavattu viime kesänä. Aikaisempina kesinä niitä kyllä on ollut ja tuhojakin ne ehtivät tehdä. JUOKSUHAUDAT JA TAISTELUTANNER Kari Korte on Päivin luottomies metsänhoidossa. ”Me tehtiin Päivin kanssa ensimmäiset metsäkaupat vuonna 2010.” Ensimmäiset metsäsuunnitelmat UPM teki Tupalan metsiin jo yli kaksikymmentä vuotta sitten. Perintömetsien hoito ei ole mikään pikku juttu, kun metsää on parisataa hehtaaria. Seuraavaksi lähdetään katsomaan Päivin metsiä itäradan ja valtatien toisella puolella. Muutama sata metriä päästään ajamaan lumista pikkutietä, kun auto alkaa jumittua lumeen. ”Lumilinkomies ei ole ehtinyt tänne asti”, Päivi toteaa. Radan takaisella metsällä on tarina. Kari Korte kertoo, että metsässä on juoksuhautoja Kustaa III:n sodan ajalta 1788–1790. Tuolloin paikalla oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhaton rajalinja ja Tillolassa käytiin suuri taistelu. N ää alkaa olla mun mettiä”, Päivi Tupala kertoo aidolla Kymenlaakson murteella. Ollaan Kausalassa ja katsastamassa toissatalvisen harvennuksen jälkiä lumisessa metsässä. Läheiseltä Lahden– Joensuun radalta kuuluu silloin tällöin ohi ajavien junien humahdus. ”Kari menee kuin nuori hirvi”, Päivi nauraa ja yrittää pysyä metsäasiakasvastaava Kari Kortteen perässä. Saapas uppoaa parikymmensenttiseen lumeen ja taivaalta putoilee hiljalleen uusia suuria hiutaleita. Kuusten ja mäntyjen latvat kohoavat korkeuksiin. Siellä täällä kasvaa koivua ja haapaa, josta tehtiin ennen jäätelötikkuja. Korte arvelee, että metsä on aikanaan, kuusikymmentä vuotta sitten, istutettu entiselle pellolle. Puut alkavat olla jo hakkuukypsässä iässä. ”Liikun mettässä lähinnä marjastamassa”, Päivi Tupala kertoo. ”En omista moottorisahaa enkä tee mitään mettähommia.” Yhden metsänhoitoon liittyvän tavan hän kertoo omaksuneensa. Hän tarkkailee mahdollisten kirjan22 METSÄN HENKI 1/15 TEKSTI: MERJA OJANSIVU | KUVAT: LAURI ROTKO PERINTÖMETSÄN METSÄNOMISTAJA PÄIVI TUPALA POIMII MUSTIKAT JA PUOLUKAT TALTEEN OMISTA METSISTÄÄN, MUTTA MOOTTORISAHAA HÄN EI OMISTA. HALTIJA
METSÄN HENKI 1/15 23
24 METSÄN HENKI 1/15 Historiankirjojen mukaan venäläiset sotavangit kaivoivat juoksuhaudat, jotka erottuvat edelleen selvästi maastossa. ”Juoksuhaudat ovat museoviraston suojeluksessa ja niitä pitää varjella, kun alueella tehdään metsänhoito töitä tai hakkuita”, Kari tietää. Päivi muistaa Ilmari-pappansa kertoneen tarinoita paikkakunnan erikoislaatuisesta sotahistoriasta. ”Mutta eihän ne jutut minuu pienenä likkana kiinnostaneet”, hän tokaisee. Korte näyttää kartalta juoksuhautojen kanssa samalla suunnalla sijaitsevan 2,9 hehtaarin suuruisen suojelu alueen, jolla tiettävästi pesii liito-oravia. Satavuotinen kuusikko saa jäädä uhanalaisten oravien temmellys kentäksi. PAPPA RAKENSI URHEILUKENTÄN Kun Tillolan kankaalta ajellaan takaisin Tupalan kylään, matkalla on taas Päivin metsiä. Tullaan korkeita mäntyjä kasvavalle avaralle kankaalle. ”Satulinnaksi yksi sukulainen tätä paikkaa kutsui”, Päivi kertoo. Lumisessa metsässä mielikuva osuu kohdalleen. Ajellaan eteenpäin ja tullaan erikoiselle paikalle jälleen. ”Tuolla on mun oma urheilukenttä”, Päivi huudahtaa. Keskellä metsää on tosiaankin suuri lumen peittämä kenttä. Metsäasiakasvastaava Kari Korte kertoo Päivi Tupalalle, että 60-vuotiset puut alkavat olla hakkuukypsiä. ”Siellä pelattiin lapsena pesäpalloa, juostiin rataa ympäri ja heitettiin keihästä”, kentän omistaja muistelee. Kentän laidalla on iso kivi, jolle Päivi kiipesi pikkutyttönä ja huuteli marjastajille: ”Menkää pois, tää on meijän mettää.” Muistelus naurattaa nyt metsänomistajaa. Jokamiehenoikeuksista hän ei silloin ymmärtänyt vielä mitään. Urheilukentän tarina kertoo paljon Tupalan suvun asenteesta metsään ja maahan. Päivi kertoo, että hänen pappansa Ilmari Tupala rakennutti urheilukentän omille mailleen Nuorisoseura Liekin käyttöön. Nuorisoseura olisi myöhemmin halunnut ostaa kentän, mutta Tupalan isäntä ei myynyt. ”Iskältäkin kenttää yritettiin ostaa, mutta hän sanoi, ettei myy niin kauan kuin hänen pää keikkuu. Ei myynyt velikään enkä myy mie.” SUKUVIIRISSÄ ON VUOSI 1706 Tupalan kylässä on parisenkymmentä asukasta ja useimmat heistä ovat Tupalan sukua. Suvun maat sijaitsevat kylässä ja sen ympäristössä. Päivin kotitalon pihalla voi aistia 1800-luvun tunnelman. Kaksikerroksiset punamultaiset aitat reunustavat pihapiiriä. Päärakennuksen ja aitan katoilla sukuviireissä erottuu vuosiluku 1706. Siitä lähtien tila on kuulunut Tupalan suvulle. Päärakennus siirrettiin paikalleen 1838 läheiseltä Tillolan koulun mäeltä. Päivi kertoo hiihtäneensä talvisin kyläkoululle pellon halki. Niin monet lapset vielä silloinkin koulumatkansa taittoivat. Päivi harmittelee, että ensi syksynä kyläkoulu lakkaa ja jää tyhjilleen. Samalla valuvat hukkaan kyläyhdistyksen talkooponnistukset, joilla koulu on pidetty hyvässä kunnossa. ”Lapset kuljetetaan koulukyydillä Kausalaan ala-asteelle, vaikka pieni koulu olisi lapsille paljon parempi.” Päivi Tupala on ammatiltaan keittäjä. Hän työskentelee kesäisin Iitin seurakunnalla Heinlahden leirintäpaikan emäntänä. Sijaisuuksia hän hoitaa tarvittaessa myös muissa seurakunnan keittäjän tehtävissä. Maatakin Päivi viljelee omilla pelloillaan. Neljäkymmentä hehtaaria peltoa kasvaa ohraa ja kauraa. TÄRKEINTÄ ON METSIEN HYVÄ HOITO Päärakennuksen tilavassa tuvassa huomio kiinnittyy seiniä kiertäviin pitkiin penkkeihin. Sileiksi hioutuneet istuimet ovat nähneet jo monta sukupolvea. Metsäasiakasvastaava Kari Korte istahtaa penkille ja nostaa kannettavan tietokoneen pitkälle pöydälle. Ruudulta hän esittelee Päiville metsäsuunnitelmaa. Metsäsuunnitelma on UPM:n tietojärjestelmässä ja sieltä näkee, milloin metsää voi hakata ja milloin on aika tehdä metsänhoitotöitä.
METSÄN HENKI 1/15 25 ”Uudistuskypsiä on noin paljon, ainakin 30 hehtaaria. On kaikenikäistä metsää, varttunutta kasvatusmetsää ja taimikoita”, Kari selostaa suunnitelmaa. Päivi on tehnyt UPM Metsän kanssa metsäpalvelusopimuksen. Sen mukaan UPM Metsä hoitaa hänen 223 hehtaarin metsiään kestävän metsätalouden periaatteella. Sopimuksen mukaisesti UPM ostaa puut Tupalan metsistä ja tekee tarvittavat uudistustyöt, kuten istutukset ja muut metsänhoitotyöt. Kari Kortteen mukaan tänä vuonna tulevat voimaan UPM:n kumppanuussopimukset metsänomistajien kanssa. Kumppanuussopimukset sisältävät periaatteessa samoja asioita kuin metsäpalvelusopimukset. Päivin mielestä metsäpalvelusopimuksen suurin hyöty on se, että metsässä tulee tehtyä jotakin. ”Minulle on tärkeää, että metsiä hoidetaan hyvin.” Metsät ovat periytyneet Tupalan suvussa jo yli sadan vuoden ajan. Suurimmat metsäkaupat teki aikanaan Päivin isoisän isä Nestori Tupala tullessaan pitämään tilaa. Hän osti maita pikku hiljaa ja seuraavat sukupolvet ovat pitäneet metsät suvussa. PUU JALOSTETAAN LÄHISEUDULLA Mihin puut sitten tätä nykyä menevät? Se tieto kiinnostaa Päivi Tupalaa. ”Sorvikuusi menee Vuohijärvelle Kalson vaneritehtaalle tai Ristiinaan Pelloksen vaneritehtaalle, mäntytukit Lappeenrantaan Kaukaan sahalle, mäntykuitu ja koivukuitu Kymin sellutehtaalle Kuusanniemeen.” Kari Korte vakuuttaa, ettei Kuusanniemen piipusta sauhu lopu. Parhaillaan Kymin tehtailla on menossa mittava laajennus. Selluntuotanto kasvaa. ”Hyvä, että puu menee”, Päivi toteaa. ”Ainahan mettän pitää tuottaa. Se antaa jos ottaakin.” Taloudellisen hyödyn ja marjasadon lisäksi Päivi nauttii olosta metsän rauhassa. Kun tuvan ikkunasta katsoo ulos, näkyy vain metsää ja paljon ikivanhoja puita. Tupalan suvun miehet olivat innokkaita metsästäjiä, mutta Päivin harrastuksia ovat käsityöt ja tanhut. ”Puput käy tossa pihalla ja kauriit tulee syömään omenoita puista. Kyl ne tietää, etten mie mettästä”, Päivi nauraa. ”AINAHAN METTÄN PITÄÄ TUOTTAA. SE ANTAA JOS OTTAAKIN.” PÄIVI TUPALA
26 METSÄN HENKI 1/15 METSÄSUUNNITELMA OHJAA TEKEMÄÄN OIKEAT TOIMEN PITEET OIKEA-AIKAISESTI. TOTEUTTAMINEN ONNISTUU VAIVATTOMASTI UPM:N RÄÄTÄLÖIDYILLÄ PALVELUPAKETEILLA. UUSI TAIMIKKO KANNATTAA SAADA NOPEASTI HYVÄÄN KASVUUN. TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: RISTO HAGQVIST JA UPM LAATU TUO TULOSTA METSÄNUUDISTAMISESSA M etsänomistaja on saanut lisää vaihtoehtoja metsänsä uudistamiseen. Perinteisen miestyönä tehdyn puunistutuksen rinnalle on viime vuosina noussut koneellisesti tehty metsänuudistaminen. ”Olemme jo vuosia olleet aktiivisesti mukana koneellisen metsänhoidon kehittämistyössä. Haluamme tarjota asiakkaillemme kullekin kohteelle parhaiten sopivan palvelun”, kertoo metsänhoitopalvelujen tuoteryhmäpäällikkö Jari Engström UPM Metsältä. Koneellinen istutus sopii ensisijaisesti kuusella uudistettaviin kivennäismaihin. ”Myös hinnaltaan koneellinen uudistaminen on nykyisin lähes vastaava kuin metsurityönä tehty. Metsänomistajalle se on sopivilla kohteilla hyvinkin kannattava vaihtoehto.” Tutkimustulokset osoittavat, että koneellisella istutuksella saavutetaan jopa hieman parempi laatu kuin perinteisin menetelmin. Merkittävin laatua parantava tekijä on hyvä maanmuokkaus ja tasainen viljelytiheys. Taimen alkukehitystä nopeuttaa taimen istuttaminen koneella tuoreeseen muokkausjälkeen. ”Maanmuokkaus ja istutus tehdään samalla kertaa. Tuore mätäs on taimen alkukehitykselle hyväksi, sillä kuivumisriski on pienempi. Viljelyketjun nopeutuminen vähentää heinänja vesakontorjunnan tarvetta huomattavasti. Koneketjussa myös taimihuolto toimii varmemmin”, Engström kuvailee. Engströmin mukaan koneellisen metsänuudistamisen rajoitteina vastaan tulevat pääasiassa maaperän kivisyys, jyrkkä rinne tai uudistuskohteen koko. ”Koneen siirtokustannukset ovat isossa roolissa, joten kohteen tulisi olla yli hehtaarin kokoinen.” Koneellisen istutuksen etuja Lue lisää ja lataa esite osoitteesta www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 1/15 27 Tämä kuvio uudistetaan rauduskoivulle. Tuoreen kankaan kohde on sopiva koneelliseen koivun istutukseen. Kohteen vesitalous on kunnossa ja myös keskikarkea maalaji puoltaa koivun kasvatusta. Koneistutus nopeuttaa taimikon kasvuunlähtöä. 1 4 2 Metsäsuunnitelma kertoo, että tällä kuviolla on uudistushakkuun aika. 80-vuotias kuusikko on päättänyt kasvunsa, joten se kannattaa hakata e nnen kuin arvokasvu kääntyy negatiiviseksi. Vanha kuusikko on altis sieni-, tuulija hyönteistuhoille. Puukauppaa solmiessa on helppo samalla sopia myös uuden taimikon perustamisesta. Kuviolla kasvaa 5-vuotias kuusentaimikko, ja nyt on vuorossa varhaisperkaus, joka tehdään konekitkentänä. Ylimääräisen lehtipuuston kitkeminen juurineen vähentää vesomista. Useissa kohteissa toinen taimikonharvennuskerta on tarpeeton. Tehdyt toimenpiteet päivitetään metsäsuunnitelmaan. UPM:n kumppanuusasiakkailla on käytössä verkkometsäsuunnitelma, joka helpottaa tietojen pitämistä ajan tasalla ja mahdollistaa mm. GPS-paikannuksen. Ajantasainen metsäsuunnitelma ohjaa hoitamaan metsää suunnitelmallisesti ja kannattavasti. 4 3 1 2 metsäsuunnitelmaan. on käytössä verkko3 Katso videolta istutuskoneen esittely. KATSO VIDEO Tämä on QR-koodi, jonka avulla pääset katsomaan videon. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien lukusovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
VAIVATTOMASTI PALVELUPAKETTINA Metsänuudistaminen on UPM Metsän palvelupaketti, joka räätälöidään kohteelle sopivimman puulajin ja menetelmän mukaan. UPM:n asiantuntija antaa metsänomistajalle ehdotuksen maanmuokkauksesta ja istutuksesta joko käsin tai konetyönä. Hän arvioi tarvittavan taimimäärän, hoitaa taimet ja tekijät paikalle sekä päivittää tiedot metsäsuunnitelmaan. Metsänomistajalle palvelu on helppo ja huoleton tapa saada taimikko uuteen kasvuun – yhdellä sopimisella ja kiinteällä hinnalla. ”Pakettiin voi lisätä myös taimikon varhaishoidon. Tuottotaimikkopalvelussa tarjoamme taimikon perustamisen lisäksi varhaisperkauksen, joka tehdään 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Kaikki ketjun työvaiheet tehdään konetyönä”, Engström sanoo. JALOSTETTU KOIVU TUOTTAA HYVIN Uutuutena UPM Metsä tarjoaa nyt myös koneellista koivun istutusta. Jalostettu taimi lähtee nopeasti hyvään kasvuun. ”Koivun jalostus on pitkästi edellä muita puulajeja. Nykyisin käytämme koivuntaimia, joilla saavutetaan reilusti yli 20 prosenttia parempi tuotto kuin metsikköalkuperällä”, kertoo metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt UPM Metsältä. Koivun kasvattajille jalostuksen tulokset lupaavat jatkossakin hyvää. ”Koealoillamme on kasvamassa täysin uusia rauduskoivun jalosteita, jotka saavuttavat uudistuskypsyyden parhailla kasvupaikoilla jo 35 vuoden iässä. Erinomaisen kasvun lisäksi puun laatu on huippuluokkaa. Puut ovat suorarunkoisia ja vähäoksaisia, joten tukkipuuprosentti on korkea”, kertoo koivnjalostaja Risto Hagqvist Luonnonvarakeskuksesta. Taustalla on yli 50 vuotta tehty aktiivinen kehitystyö. ”Koivun osalta puhumme jo kolmannen polven jalosteista. Näiden myötä kasvunopeuden jalostushyöty nousee kokonaan uudelle kymmenluvulle, 30–35 prosenttiin.” Kehitystyön pontimena on ollut ajatus monipuolistaa metsänviljelyä ja etenkin lisätä koivun istutusta reheville paikoille. Metsänomistajalle kiertoajan lyheneminen ja laadukas tukkirunko lisäävät metsätalouden kannattavuutta merkittävästi. Ihan vielä tätä superkoivua ei ole saatavilla istutuksiin. ”Laajempi siementuotanto on aloitettu useammalla viljelmällä. Uutta jalostettua siementä saadaan taimituotantoon muutaman vuoden päästä”, Hagqvist lupaa. Jalostetun siemenen käyttö lyhentää koivun kiertoaikaa 15–20 vuotta. Kuvassa Hartolassa kasvavia 20-vuotiaita rauduskoivuja, joiden pituuskasvu on ollut yli metrin vuodessa. “HALUAMME TARJOTA ASIAKKAILLEMME KULLEKIN KOHTEELLE PARHAITEN SOPIVAN PALVELUN.” JARI ENGSTRÖM LA U RA VE SA
METSÄN HENKI 1/15 29 Puunkorjuussa ja -kuljetuksessa työskentelee yksittäisiä ulkomailta tulleita henkilöitä. UPM Metsän kanssa sovitut metsänhoitotyöt toteuttaa UPM Silvesta, jossa työskentelee noin 110 suomalaista metsuria. Lisäksi UPM Silvestan palveluksessa on noin 130 metsäpalveluyrittäjää, joilla on ulkomaisia työntekijöitä noin 20 prosenttia koko työntekijämäärästä. MISTÄ MAISTA TYÖVOIMAA SAAPUU? Lähes kaikki ulkomaiset metsätyöntekijät ovat Virosta. Sieltä saapuu metsäalan koulutuksen saaneita, ammattitaitoisia työntekijöitä. Virossa käytetyt metsänhoitomenetelmät ovat samantyyppisiä kuin meillä Suomessa. Lisäksi virolaiset ovat tottuneita työskentelemään suomalaisten kanssa. KYSYMYS & VASTAUS SAULI BRANDER johtaja, Puunhankinta ja metsätalous UPM METSISSÄMME TYÖSKENTELEE RUNSAASTI ULKOMAALAISIA. MIKÄ ON UPM:N TILANNE? MITÄ METSÄTÖITÄ HE TEKEVÄT? Eniten ulkomaalaisia on metsänistutuksessa kesäaikana. Puita istuttamassa on myös muiden alojen ihmisiä, jotka hakevat lyhytaikaista työtä kesäksi. Lisäksi ulkomaalaisia, joilla on metsäalan ammattitaito, on jonkin verran raivaussahatöissä. MITÄ VAATIMUKSIA UPM METSÄ ASETTAA U LKOMAALAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE? Vaatimukset ovat samat kuin suomalaisilla työntekijöillä. Edellytämme, että kaikki ulkomaalaiset toimivat Suomen lainsäädännön mukaan. UPM Silvestan sopimusyrittäjät ovat kaikki Suomeen rekisteröityjä. Niiden yrittäjien kanssa, jotka käyttävät ulkomaalaista työvoimaa, käydään erikseen läpi sitä koskeva lainsäädäntö ja heitä velvoitetaan toimimaan sen mukaan. Esimerkiksi turvallisen työskentelyn osalta ohjeistus ja vaatimukset ovat kaikille samat. MIKSI ULKOMAISEN TYÖVOIMAN TARVE ON KASVANUT? Kotimaisia ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole enää riittävästi saatavilla kausiluonteisiin töihin. Valitettavasti nuoria ei tule metsäalalle riittävästi, jotta työvoiman tarve niin puunkorjuun kuin metsänhoidon tehtävissä täyttyisi. Toivomme, että metsäala houkuttelisi nuoria entistä enemmän. MITKÄ OVAT HYÖDYT JA HAASTEET? TARVITAANKO ERILAISTA KOULUTUSTA JA TYÖNJOHTOA? Hyötynä on, että pystymme hoitamaan isoja työkokonaisuuksia tehokkaasti, kun työvoimaa on riittävästi. Ulkomaisen työvoiman liikkuvuus on myös kotimaista parempi. Tarjoamme kaikille sopimusyrittäjillemme saman koulutuksen, ja sen jälkeen ulkomaista työvoimaa palkkavan yrittäjän vastuulla on järjestää jatkokoulutusta. Yritys tarvitsee enemmän työnjohtoa varmistamaan, että esimerkiksi työohjeet ymmärretään oikein. Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki metsaviestinta@upm. com
AKTIIVINEN METSÄNHOITO JA PUUKAUPPA METSÄNOMISTAJA SAA RUNSAASTI UUSIA ETUJA JA VAIVATTOMUUTTA ASIOINTIIN. TEKSTI: PÄIVI MÄKI | KUVAT: SHUTTERSTOCK METSÄPALVELUT UPM METSÄ UUDISTI kanta-asiakkuusohjelmansa vuoden vaihteessa. Aiemmasta metsäpalvelusopimuksesta siirrytään UPM Metsä Kumppanuussopimukseen. Metsäpalvelusopimuksia ovat UPM ja sen edeltäjät laatineet jo yli 30 vuoden ajan. Kokemuksena on, että pitkäjänteiset asiakassuhteet hyödyttävät molempia osapuolia. ”Hoidossamme on runsas miljoona hehtaaria sopimusasiakkaidemme metsiä, mikä on vakuuttava osoitus kumppanuuden voimasta”, kertoo markkinointija asiakkuuspäällikkö Paula Savonen UPM Metsältä. ”Hyvillä eduilla ja laadukkailla palveluilla pyrimme aktivoimaan metsänomistajia metsänhoitoon ja puukauppaan. Meille, puun hankkijalle ja jalostajalle, hyvä metsänhoito tarkoittaa hyvälaatuista puuta tulevaisuuden metsäteollisuuden tuotteisiin”, Savonen jatkaa. Kumppanuus tuo metsänomistajalle monia rahanarvoisia etuja, kuten puun menekkija hintatakuun sekä korotetun palvelubonuksen, joka oikeuttaa tuntuviin alennuksiin metsänhoitoja asiantuntijapalveluista. Asioiden hoitamista helpottaakseen ja nopeuttaakseen kumppanuusasiakas voi valita oman henkilökohtaisen metsäasiakasvastaavan haluamaltaan paikkakunnalta. YHTEISTYÖ PERUSTUU SUUNNITELMALLISUUTEEN Savonen kertoo, että UPM Metsä Kumppanuussopimusta tarjotaan metsänomistajille, joilla on aktiivinen ja suunnitelmallinen ote metsätalouteen. ”Toivomme, että tilalla on ajantasainen metsäsuunnitelma valmiina tai metsänomistajan kanssa voidaan sopia suunnitelman laatimisesta tai vanhentuneen päivittämisestä. Näin voimme ehdottaa asiakkaan tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä ja pitää metsäomaisuuden tuottavana ja kannattavana pitkällä aikavälillä. Metsäsuunnitelma tuo ennustettavuutta ja suunnitelmallisuutta metsänomistajan ja UPM:n väliseen yhteistyöhön.” Metsätalouspäällikkö Panu Kärkkäisen mukaan TAVOITTEENA Uusi UPM Metsä Kumppanuussopimus ”TARVITSEMME LAADUKASTA JA KESTÄVÄSTI TUOTETTUA SUOMALAISTA PUUTA.” PAULA SAVONEN 30 METSÄN HENKI 1/15
UPM:n järjestelmään on vaihtoehto uuden metsäsuunnitelman laatimiselle. Myös se helpottaa asiakkaan ja UPM:n välistä kanssakäymistä ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelua. ”Metsäsuunnitelma on kuitenkin merkittävästi monipuolisempi ja laajempi metsänomistuksen työkalu. Se laaditaan huomioimalla metsänomistajan omat tavoitteet metsiensä käytölle ja kehitykselle. Suunnitelmakaudella toteutetaan vuosittain ajankohtaiset toimenpiteet ja varmistetaan, että metsänomistajan tavoitteet toteutuvat. Me myös kehitämme metsänomistajille uusia palveluja, joiden pohjana on ajantasainen metsäsuunnitelma”, Kärkkäinen vinkkaa. PALVELUJA PAKETTINA TAI YKSITTÄIN Kumppanuusasiakkaille on tarjolla UPM Metsän täysi palveluvalikoima, joka kattaa muun muassa hakkuuja metsänhoitotyöt, metsäsuunnittelun, metsätiet, lakija omistajan arkea helpottamaan on metsäpalveluita paketoitu avaimet käteen -kokonaisuuksiksi. ”Yhdellä sopimisella saa esimerkiksi metsänlannoituksen suunnittelusta levitykseen. Tai sukupolvenvaihdoksen alusta loppuun. Kaiken kattavien palvelupakettien lisäksi on lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I tarjolla myös yksittäisiä palveluja. Oleellista on, että jokaisesta palvelusta räätälöidään asiakkaan tarpeisiin sopiva kokonaisuus”, Kärkkäinen kuvailee. ”Jollei UPM Metsä Kumppanuussopimukseen metsätiloilla mahdollinen kumppanuusasiakkaillemme”, Kärkkäinen kertoo. Toimivan yhteispelin perustana oleva metsäsuunnitelma tai tilan metsävaratiedot ladataan UPM:n verkkometsäsuunnitelmaan, joka on sopimusasiakkaalla maksutta käytössä. UPM huolehtii siitä, että puustotiedot metsän kasvun ja toteuttamiensa toimenpiteiden osalta päivittyvät suunnitelmaan. Kumppanin etuihin kuuluu myös sähköinen metsävero-ohjelma. Savonen painottaa, että UPM Metsällä panostetaan kestävään kumppanuuteen. ”Tarvitsemme laadukasta ja kestävästi tuotettua suomalaista puuta. Olemme valmiita laittamaan koko asiantuntemuksemme peliin, jotta asiakkaidemme metsät kasvavat ja tuottavat pitkälle tulevaisuuteen.” UPM Metsän Kumppanuussopimuksen etuja METSÄN HENKI 1/15 31
Vinkki ”Saat meiltä uuden UPM Metsäsuunnitelman tai päivityksen olemassa olevaan vanhentuneeseen suunnitelmaan edulliseen kampanjahintaan, kun samalla sovit UPM Metsä Kumppanuussopimuksesta. Kampanja on voimassa toukokuun loppuun asti. Metsäasiakasvastaavasi kertoo tarjouksestamme mielellään lisää.” 32 METSÄN HENKI 1/15 UUDISTUKSEN MYÖTÄ METSÄPALVELUIHIN on tuotu kolme tasoa, jotka auttavat metsänomistajaa valitsemaan asiakkuutensa laajuuden. Pääajatuksena on, että mitä enemmän metsänomistaja keskittää asiointia, sitä enemmän hän hyötyy. UPM Reilu tukee pienehkön metsätilan omistajaa, joka harvakseltaan tekee puukaupat. Hakkuut ja niiden valmistelut, korjuun valvonta sekä viranomaisilmoitukset kuuluvat palveluun. Samalla voi sopia myös hakkuuseen liittyvistä metsänhoitotöistä kuten metsänuudistamisesta tai ennakkoraivauksesta. Seuraavalla palvelutasolla UPM Oiva tarjoaa laajemman valikoiman palvelupaketteja ja yksittäisiä metsäpalveluja. Tällä tasolla on mahdollista sopia kumppanuudesta. UPM Uljas-asiakkaana metsänomistajalla on käytössään metsäpalvelutarjonta täydessä laajuudessaan. Kumppanuussopimuksen myötä UPM Uljas antaa kaikki metsäasioinnin keskittäjän edut. Kevään aikana metsäasiakasvastaavat eri paikkakunnilla ottavat yhteyttä sopimusasiakkaisiin ja esittelevät uusia palvelutasoja sekä UPM Metsä Kumppanuussopimuksen tuomia etuja. MIKÄ ON VALINTASI? PANU KÄRKKÄINEN metsätalouspäällikkö UPM Metsä METSÄPALVELUT Uusi UPM Metsä Kumppanuussopimus
UPM KALSON VIILUTEHTAALLA Vuohijärvellä vuosittainen tekninen tuotantokapasiteetti on noin 80 000 kuutiota kuusiviilua, jota käytetään taustaviiluna kolmikerrosparketin rakenteessa. Parkettitehtailla viilun päälle syntyy noin 40 miljoonaa parkettineliötä vuodessa. Kuusiviilu on korkealaatuinen tekninen komponentti, jolla on erittäin tärkeä rooli parketin laadussa. ”Ohut mutta luja viilu tasapainottaa monikerroksisen parketin rakenteen ja pitää sen suorana läpi käyttöiän”, tehtaanjohtaja Mikko Miettinen sanoo. Viilu valmistetaan tukista sorvaamalla. Raaka-aineena käytetään ainoastaan kotimaista, hyvin hoidetuista metsistä tulevaa tasalaatuista kuusitukkia. ”Käytämme viilun valmistuksessa lähipuuta. Pohjoismainen, hitaasti kasvanut kuusi on viilulle juuri oikea raaka-aine. On myös tärkeää, että raaka-aine on kestävällä tavalla kasvatetuista metsistä hankittu. Siitä ovat PEFCtärkeitä todisteita.” Raaka-aineesta hyödynnetään kaikki osat. ”Puun kuoresta valmistetaan lämpöenergiaa tuotantoprosessiin ja merkittävänä sivutuotevirtana toimitamme kuusihaketta UPM:n Kymin paperija sellutehtaan tarpeisiin.” VIENTIALUEENA KOKO MAAILMA Missä tahansa maailman parketeilla jalkojemme alla voi olla suomalaista puuta, sillä Kalson tehtaalta toimitetaan kuusiviilua lähes kaikille parkettivalmistajille maailmassa. Viennin osuus tuotannosta on yli 90 prosenttia. Tärkeimmät vientialueet ovat Eurooppa ja Kaakkois-Aasia. PUHDAS JA KESTÄVÄ PUUTUOTE Liiketoiminta perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja tuotekehitykseen asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi mittatarkkuuden ja erityisesti kosteuden on oltava jatkuvasti tasaisia. Kalson kuusiviilu on täysin puhdas puutuote, sillä sen valmistusprosessissa ei käytetä kemikaaleja. Se on monin tavoin malliesimerkki kestävästä puutuotteesta, joka valmistetaan raaka-ainetta, metsää ja ympäristöä kunnioittaen. ”Meillä on hyvin ekologinen lopputuote. Olemme modernin tuotantoprosessin ja korkean automaatioasteen myötä pystyneet nostamaan arvokkaan raakaaineen jalostusarvon kestävälle pohjalle”, Miettinen sanoo. TEKSTI: SARI LOMMERSE | KUVA: UPM KESTÄVÄLLÄ POHJALLA INNOVAATIO KALSON KUUSIVIILU ON PUHDAS PUUTUOTE, JOKA ON NÄKYMÄTÖN, MUTTA ERITTÄIN TÄRKEÄ OSA PARKETIN RAKENNETTA. SITÄ LÖYTYY ESIMERKIKSI SUOMALAISEN PARLA FLOORIN OSLON JA BERGENIN RADISSON SAS -HOTELLEIHIN TOIMITTAMISTA PARKETEISTA. ”UPM KALSON VIILU ON HYVIN EKOLOGINEN LOPPUTUOTE.” MIKKO MIETTINEN METSÄN HENKI 1/15 33
34 METSÄN HENKI 1/15 ”KOKEMUKSEN JAKAMINEN JA ASIAKASTYÖN YHDISTÄMINEN ON SUURI KIITOLLISUUDEN AIHE.” ERÄOPAS JA ERÄOPASKOULUTTAJA JANNE EKLUND
JANNE EKLUNDIN METSÄÄN MAHTUU MUITAKIN IHMISIÄ. SIKSI HÄNESTÄ TULI ERÄOPAS JA ERÄOPASKOULUTTAJA. METSIEN MENTORI ULLAKOLTA LÖYDETYSSÄ SOTA-AJAN repussa on Meppsin vieheitä, ruisleipää ja omenia. Alla rämisee Helkaman Oiva-polkupyörä ja sen tarakalle sidottu upouusi Abu-virveli. Taskussa on 50 markkaa rahaa ja edessä 65 kilometrin matka pölyisiä metsäteitä. 12-vuotias Eklundin Janne on ystävänsä kanssa matkalla ystävän mummolaan, joka on ollut asumattomana vuosia. Siellä he viettäisivät viikon kahdestaan kalastaen ja metsässä käyskennellen, Meri-Porin kaukopartiomiehet. Vatsa kurisee tyhjyyttään suurimman osan ajasta, mutta muuten mikään ei voisi olla paremmin. Tuosta reissusta on nyt 35 vuotta, mutta Eklund on yhä samalla tiellä. Luonnosta tuli hänelle ammatti, ja nyt hän opettaa Eerikkilän Urheiluopistossa Tammelassa eräoppaana ja eräopaskouluttajana muille taitoja, jotka itse oppi kantapään kautta jo lapsena. Olemme nytkin metsässä, missä 17 eräoppaaksi kouluttautuvaa aikuisopiskelijaa valmistautuu lähtemään liikkeelle leiristään. Yksi pilkkoo vielä märkiä puita, joku toinen hörppää nokipannussa keitettyä kahvia. Välillä tuulenpuuska pölläyttää laavutelttojen päälle lunta. Eklund myhäilee taustalla, sillä vuoden kestävä koulutus on jo puolessa välissä ja opiskelijat ovat vuorotellen itse vetovastuussa. Vaikka hän on kasvanut luonnon parissa, Eklund ei ole mikään erakko. ”Kokemuksen jakaminen ja asiakastyön yhdistäminen on suuri kiitollisuuden aihe. Lapsena koulutin kavereitakin metsäreissuja varten”, Eklund kertoo. ”Kolme minuuttia!” kuuluu huuto männiköstä. On aika pujottaa sukset jalkaan. Metsä kutsuu taas. TEKSTI: TUOMO TAMMINEN | KUVA: PEKKA RAUTIAINEN METSÄN HENKI 1/15 35 TYÖPAIKKANA METSÄ Janne Eklundin vinkit talviseen metsään Pukeudu niin, että pysyt kuivana: ettei lumi tai oma hiki kastele. Pukeudu niin, että pysyt lämpimänä. Lisää tai vähennä vaatekerroksia tarpeen mukaan. Termospullo mukaan. Juominen on yhtä tärkeää talvella kuin kesälläkin. Ota kylmässä säilyvää evästä, esimerkiksi pähkinöitä tai näkkileipää. Suunnittele reitti, jonka jaksat kulkea. Jos maassa on enemmän kuin 10 senttiä lunta, kannattaa harkita suksia tai lumikenkiä. 1 2 3 4 5
UPM METSÄ ETSITKÖ UUTTA KUMPPANIA? Suunnitelmallista metsänhoitoa – ja nyt vielä edullisesti! Kun solmit kumppanuussopimuksen kanssamme 31.5.2015 mennessä, saat UPM Metsäsuunnitelman tarjoushintaan. Toimi siis heti! Kysy lisää UPM metsäammattilaiselta www.metsämaailma.? tai soita 020 416 121. UPM Metsä Kumppanuussopimus on täysin uudistunut. Kun keskität metsäasiointisi meille, saat runsaasti rahanarvoisia etuja puukauppaan ja metsävarallisuutesi hoitoon. Kumppaninamme varmistat vaivattoman tuoton ja huolehdit metsäsi hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Sinulla on käytössäsi metsänhoidon parhaat osaajat aina, kun tarvitset meitä. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ