YRITTÄJÄMÄINEN METSÄNHOITO ON TIIMITYÖTÄ S . 22 MILLAINEN ON SUO MALAINEN METSÄNOMISTAJA? S . 20 UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 1/2014 Serti?ointi kertoo kestävästä metsätaloudesta. sivu 14 HYVÄÄ METSÄÄ w w w .m et sä m a a ilm a .? KULJETUSYRITTÄJÄ ON TÄRKEÄ LENKKI UPM:N PUUHUOLLOSSA S. 34
2 METSÄN HENKI 1/14 PAJUILLA ON SUURI MERKITYS HYÖNTEISILLE JA LUONNON MONIMUOTOISUUDELLE. KEVÄÄN LÄHETTILÄS KEVÄÄN SAAPUESSA LUONTO heräilee. Vesipisaroiden tippuessa räystäästä alkaa ensimmäisten pajujen kukinta. Lämpimillä paikoilla pajunkissoja on jo runsaasti maaliskuussa, vaikka öisin pakkanen saattaa painua pitkälle miinuksen puolelle. Pajut kukkivat aikaisin keväällä, ensimmäisten lajien joukossa, ja niiden merkitys erityisesti hyönteisille on huomattava. Keväällä lämpimien päivien aikana hyönteiset löytävät tarvitsemaansa ravintoa pajunkissoista. Pajut turvaavat näin mehiläisten ja muiden tärkeiden pölyttäjien ensimmäisten viikkojen elämän. Hyönteisillä on keskeinen rooli ekosysteemin toiminnassa, mahdollistavathan ne monen lajin lisääntymisen juuri pölytyksen kautta. Suomessa kasvaa muutamia kymmeniä pajulajeja, ja luontaisesti meillä kasvavia lehtipuitakin on toistakymmentä. Muutamilla on taloudellista arvoa, mutta kaikilla on oma arvonsa luonnon monimuotoisuudelle. KUVA: SHUTTERSTOCK TEKSTI: SAMI OKSA
METSÄN HENKI 1/14 3 METSÄN HENKI 1/14 3
4 METSÄN HENKI 1/14 TIMO HEIKKILÄ YHDISTÄÄ METSÄNHOIDON JA LIIKETALOUDEN OSAAMISEN. 22 1/2014 METSÄSERTIFIOINTI PUHUTTAA 2 METSÄKUVA 4 PÄÄTOIMITTAJALTA 5 PÄÄKIRJOITUS 6 LEDARE 8 UUTISET 13 LAKI – KALVILA 19 VIERASKYNÄ 29 UUDET HAKKUUTAVAT 32 TULEVAISUUDEN BIOFORE 33 KYSYMYS & VASTAUS: HYÖNTEISTUHOT 34 TÖISSÄ METSÄSSÄ: SAKU SIMPANEN Eri-ikäisrakenteinen eli jatkuva kasvatus. 26 Tapio Anttilan palkittu ON-tuolisarja on valmistettu UPM Gradasta. 10 SUOMESSA PEFC TM -STANDARDIN kriteerien tarkastus on menossa ja myös FSC ® -standardin päivitystyö on aluillaan. Aihe puhuttaa ja keskustelua onkin hyvä käydä nyt. Serti?ointi on myös yksi tämän lehden aiheista. Eri serti?ointijärjestelmien ”paremmuudesta” keskustellaan joskus kiivainkin sanakääntein. Vuonna 2004–2005 UPM toteutti eri serti?ointijärjestelmien rinnakkaisvertailun. Ulkopuolinen auditoija Det Norske Veritas teki maastotestauksen. Kansainvälinen WWF toimi ulkopuolisena tarkkailijana ja teknisenä asiantuntijana. Lopputulos testauksessa mukana olleista järjestelmistä oli, että Suomen PEFC, silloin valmisteilla ollut Suomen FSC, Ruotsin FSC, pohjoisamerikkalainen SFI ja Ison-Britannian UKWAS pyrkivät edistämään tasapainoisesti metsien hoidon taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöulottuvuutta, niitä eri tavoin painottaen. Tavoitteemme on lisätä serti?oidun puun käyttöä valmistamissamme tuotteissa ja käyttää ja edistää luotettavia metsäserti?ointijärjestelmiä, kuten PEFC ja FSC sekä osallistua niiden kehittämiseen. Valmistelemme nyt myös oman PEFC-serti?ointiryhmän perustamista, johon metsänomistaja-asiakkaamme voivat halutessaan liittyä. Serti?oinnin lisäksi tässä lehdessä käsitellään laajasti myös muita metsäisiä aiheita. Antoisia lukuhetkiä. AILI PIIRONEN, päätoimittaja
PÄÄKIRJOITUS TASAINEN LÄHIPUUKAUPPA ON MEIDÄN KAIKKIEN ETU ESA RETVA johtaja Puunhankinta ja metsätalous, Pohjois-Eurooppa UPM:LLÄ ON SUOMESSA kolme isoa sellutehdasta (Kaukas, Kymi ja Pietarsaari), neljä paperitehdasta (Jämsänkoski, Kaipola, Kaukas ja Rauma), neljä vaneritehdasta (Ristiina, Savonlinna, Joensuu ja Jyväskylä), Kalson viilutehdas ja neljä sahaa (Kaukas, Korkeakoski, Seikku Porissa ja Alholma Pietarsaaressa) sekä useita voimalaitoksia, jotka käyttävät puuta raakatai polttoaineena. Olemme organisoineet puunhankintamme näiden laitosten läheisyyteen, neljälle integraattialueelle. Tavoitteemme on, että pystymme kiinteässä yhteistyössä puuta käyttävien tehdasasiakkaidemme kanssa kehittämään toimintaamme entistä sujuvammaksi ja kustannustehokkaammaksi, mikä hyödyttää koko ketjun eri osapuolia puukauppasopimuksesta valmiiksi tuotteeksi. YHTÄ LAILLA TÄRKEÄÄ kuin kitkaton yhteistyö tehdasasiakkaiden kanssa meille on hyvä yhteistyö paikallisten metsänomistajien kanssa. Meillä on kaikilla integraattialuella toimintaa, mikä mahdollistaa kaikkien puutavaralajien tehokkaan hyödyntämisen alueen tai naapurialueen laitoksissa. Ihannetilannehan olisi, että paikallisten tehtaiden väki jalostaa paikallisen metsänomistajan puusta hyödyllisiä tuotteita, joita käyttävät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. LUONNOLLISESTIKAAN EMME PYSTY hankkimaan tehtaidemme lähiympäristöstä kaikkea tarvitsemaamme puuta, noin 18:aa miljoonaa kuutiota vuodessa. Jotta kaupankäynti laajemmallakin alueella olisi lähikauppaa, metsäpalvelutoimistomme, joita on noin 120, sijaitsevat lähellä metsänomistajaa isommilla ja pienemmillä paikkakunnilla. Asiantuntijamme on lähellä, on kyse sitten puukaupasta, metsänhoitotöistä tai yleensäkin metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä asioista. TAVOITTEEMME ON, ETTÄ vuoden 2014 aikana pidämme aktiivisesti yhteyttä metsänomistaja-asiakkaisiimme ja pidämme yhdessä yllä vuonna 2013 alkanutta hyvää puukauppavirettä. Puukauppahan kävi vuonna 2013 keskimääräistä vilkkaampana aikaisempiin vuosiin verrattuna. Metsäteollisuusyritysten yksityismetsistä ostama puumäärä oli 33,4 miljoonaa kuutiota, mikä oli 10 prosenttia suurempi kuin viimeisen kymmenen vuoden keskimääräinen ostomäärä. Tarjonta oli myös suhteellisen tasaista koko vuoden ajan. UPM:N TOIMINTA PERUSTUU puun monipuoliseen jalostamiseen. Olemme kertoneet, että tulevien kolmen vuoden kasvuhankkeitamme ovat biopolttoaineet, puuvapaat erikoispaperit Lisäksi näemme mahdollisuuksia laajentaa nykyisten sellutehtaidemme kapasiteettia 10 prosentilla. Toteutuessaan osa näistä hankkeista koskettaisi suoraan toimintaamme Suomessa ja merkitsisi myös puun käytön lisäystä Suomessa. Yksi hankkeiden toteutumiseen vaikuttava tekijä on kuitenkin vakaa ja kustannuskilpailukykyinen toimintaympäristö. Siksi tasaisesti toimiva puumarkkina on meille tärkeä, ja se myös metsänomistajan etu. Viimeaikaiset tutkimuksetkin osoittavat, että tasainen puukaupparytmi tuottaa metsänomistajalle parhaan tuoton. Hyvää puukauppavuotta! “UPM:N TOIMINTA PERUSTUU PUUN MONIPUOLISEEN JALOSTAMISEEN.” O LLI U RP EL A
UPM HAR TRE STORA cellulosafabriker i Finland: Kaukas, Kymi och Jakobstad, fyra pappersbruk: Jämsänkoski, Kaipola, Kaukas och Raumo, fyra fanérfabriker: Kristina, Nyslott, Joensuu och Jyväskylä, Kalso skivfabrik samt fyra sågar: Kaukas, Korkeakoski, Seikku i Björneborg och Alholmen i Jakobstad samt många kraftverk, som använder virke som råvara eller bränsle. Vi har organiserat vår virkesanskaffning till dessa anläggningars närområden, sammanlagt fyra integratregioner. Vårt mål har varit att kunna ha ett nära samarbete med de fabrikskunder som använder det virke vi anskaffar. Tillsammans med dem utvecklar vi vår verksamhet på ett ännu smidigare och mer kostnadseffektivt sätt än förut, vilket är till nytta för hela kedjans olika parter, allt ifrån virkesavtalet till de färdiga produkterna. LIKA VIKTIGT FÖR OSS, som ett friktionsfritt samarbete med fabrikskunderna, är ett gott samarbete med de lokala skogsägarna. Inom alla integratregioner möjliggör vår verksamhet ett effektivt utnyttjande av alla virkesslag i regionens eller närområdets anläggningar. Det mest ideala skulle vara, att människorna på de lokala fabrikerna förädlar de lokala skogsägarnas virke till nyttiga produkter, som används av miljoner människor runt om i världen. HELT NATURLIGT FÖRMÅR vi inte anskaffa allt det virke vi behöver, cirka 18 miljoner m 3 om året, från våra fabrikers närområden. För att virkeshandeln också på ett mera omfattande område skulle bli till närhandel för oss har vi placerat våra ca 120 skogsservicekontor närmare skogsägarna, både på större vare sig det är fråga om virkeshandel, skogsvårdsarbeten eller ärenden som gäller skötsel av skogsegendom i allmänhet. VÅR MÅLSÄTTNING FÖR år 2014 är att hålla aktiv kontakt med våra skogsägarkunder och fortsatt verka också håller i sig under detta år. Virkeshandeln löpte livligare ifjol än under de föregående åren. Skogsindustriföretagens sammanlagda virkesinköp av privata skogsägare var ifjol 33,4 miljoner m 3 , vilket är en 10 % större virkesmängd än medelinköpsmängden under de senaste tio åren. Utbudet var också förhållandevis jämnt under hela året. UPM:S VERKSAMHET BASERAR sig på en mångsidig förädling av virke. Som tidigare har sagts kommer vi i tre år framåt att satsa på ökad anskaffning av biobränslen, träfria specialpapper i Kina och UPM utöka våra nuvarande cellulosafabrikers kapacitet med 10 %. För att en del av dessa projekt skall kunna förverkligas skulle det betyda en direkt ökning av vår verksamhet i Finland och även en ökning av virkesanvändningen i Finland. En betydande faktor för att projekten skall kunna förverkligas är ändå en stabil och konstnadseffektiv verksamhetsmiljö. Därför är en jämnt fungerande virkesmarknad en viktig sak för oss, och gagnar också skogsägaren. Senare undersökningsrön ger besked om att en jämn virkeshandelsrytm också ger bäst avkastning åt skogsägaren. Gott virkeshandelsår! EN JÄMN NÄRHANDEL MED VIRKE GAGNAR OSS ALLA ”UPM:S VERKSAMHET BASERAR SIG PÅ EN MÅNGSIDIG FÖRÄDLING AV VIRKE.” ESA RETVA direktör Virkesanskaffning och skogsbruk, Norra Europa LEDARE LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE O LLI U RP EL A
METSÄN HENKI 1/14 7 1/2014 METSÄSERTIFIOINNISSA PIENILLÄ TEOILLA ON SUURI MERKITYS. 14 Julkaisija: UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.?, www.upm.?. Päätoimittaja: 31.1.2014 asti Nilla Hietamäki. 1.2. alkaen Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Jari Engström, Nilla Hietamäki, Tapani Juuti, Janne Kiiliäinen, Satu Kivioja, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala. Zeeland/Maggie: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m 2 . Painosmäärä: 52 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Shutterstock. Metsäaiheiset piirroskuvitukset läpi lehden: Juha Ilkka. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa. Metsän henki on UPM Metsän asiakasja sidosryhmälehti. UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Osoitteenja tilausmuutokset: metsalehtitilaus@upm.com, www.metsämaailma.? > yhteystiedot > yhteydenottopyyntö tai puh. 0204 16 121. Metsänomistaja-asiakkaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakasvastaavaansa. 14 TILASTOLLINEN METSÄNOMISTAJA Suomalainen metsänomistaja on keskimäärin viisikymppinen mies, joka on saanut metsä-tilan perintönä tai lahjana. ERI-IKÄISKASVATUS Muuttunut metsälaki tuo metsänhoitomenetelmiin uusia mahdollisuuksia. METSÄALA SÄHKÖISTYY Sähköisistä palveluista voi olla paljon hyötyä metsänomistajalle. Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Metsän henki painetaan Suomessa valmistetulle UPM:n paperille.
8 METSÄN HENKI 1/14 UPM ON SOPINUT suojelualueiden perustamisesta Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten kanssa. Alueet kuuluvat Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä muihin vanhoihin suojeluohjelmiin, joiden korvausmenettelystä on nyt sovittu. UPM on sopinut 1990-luvulta lähtien Suomen valtion kanssa yhteensä yli 20 000 hehtaarin myynnistä tai alueiden vaihdosta suojelutarkoituksiin joko elinympäristöihin liittyviin kansallisiin suojeluohjelmiin tai Suomen Natura 2000 -suojeluverkostoon. Lue lisää www.upm.? > media. UPM ON SOPINUT ELY-KESKUSTEN KANSSA SUOJELUALUEKORVAUKSISTA JA SUOJELUALUEIDEN PERUSTAMISESTA U U T I S E T Pysy ajan tasalla – tilaa eMetsämaailma ELLET OLE VIELÄ tilannut sähköpostiisi UPM Metsän sähköistä eMetsämaailma-uutiskirjettä, se käy helposti verkkopalvelussamme www.metsämaailma.? Sijoita metsään JOS METSÄ SIJOITUSKOHTEENA kiinnostaa, kannattaa käydä metsäsijoittamiseen keskittyvällä sivustollamme www.rahakasvaapuissa.? UPM:n myytävät metsätilakohteet löytyvät osoitteesta www.bonvesta.? Merkitse muistiin: Metsämatka Viroon syksyllä 2014 JÄRJESTÄMME YHDESSÄ OP-POHJOLAN kanssa Metsämatkan Viroon syksyllä 2014. Tarkemman ohjelman ja ilmoittautumisohjeet julkaisemme myöhemmin. www.metsämaailma.?
METSÄN HENKI 1/14 9 lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Tykkää meistä Facebookissa, niin pysyt kärryillä ajankohtaisista kuulumisistamme. www.facebook.com/metsamaailma UPM Metsältä monipuoliset palvelut metsänomistajille PUUKAUPPAPALVELUT tukset METSÄPALVELUT suunnittelu ja toteutus sista istutukseen ja taimikonhoisuojelu MUUT EDUT asiantuntijalta www.metsämaailma.? tai 020 416 121. METSÄN LANNOITUS ON KANNATTAVA INVESTOINTI U PM Yli tuhat tykkää meistä Facebookissa – liity joukkoon U PM ältä ä ä ä tä tä lt ält äl ä et tt et et ee etsän n n än än ä sä sä sä ts ts et et e --LUTT UT U LU L METSÄN LANNOITUS PARANTAA metsätalouden kannattavuutta. Lannoituksella metsä saadaan tuottamaan ja maapohjan ravinnetasapaino kuntoon. Jo yksi lannoituskerta voi kasvattaa metsän tuottoa jopa satoja euroja hehtaaria kohti. UPM Metsänlannoitus on tuote, joka kattaa lannoituksen kaikki vaiheet suunnittelusta toteutukseen. Kysy lisää lähimmältä metsäasiakas vastaavaltamme.Yhteystiedot löydät www.metsämaailma.?
10 METSÄN HENKI 1/14 U U T I S E T UPM GRADASTA VALMISTETTU Tapio Anttilan suunnittelema ON-tuolisarja on palkittu arvostetulla Interior Innovation Award 2014 -palkinnolla. Ekologisesta UPM Grada -materiaalista valmistetut ON-tuolisarjan tuotteet puhuvat funktionaalisuuden kieltä materiaalivalinnoista lähtien. ”Käytettävyyden lisäksi raaka-aineet, valmistusprosessi ja kierrätettävyys – koko tuotteen elinkaari – kuuluvat toiminnallisuuteen. Kun tuote toimii estetiikan ja käytettävyyden lisäksi ekologisesti ja eettisesti, voidaan todella puhua funktionaalisesta kalusteesta. Tuotteiden tulee toimia arvojemme mukaan”, kertoo Huonekaluvalmistaja Pedron ja muotoilija Tapio Anttilan yhteistyön tuloksena syntynyt ON-tuoteperhe on saanut runsaasti tunnustusta muotoilustaan ja käytettävyydestään jo sarjan ensimmäisistä tuotteista lähtien. UPM Grada on lämpömuovattava puumateriaali, joka on suunniteltu helpottamaan ja tehostamaan muotopuristusprosessia. Grada-teknologia uudistaa muotopuristamisen lämmön ja paineen avulla. Se avaa uusia muotoilumahdollisuuksia, joita perinteiset tavat eivät ole tarjonneet. UPM Gradan ainutlaatuiset muotoiluominaisuudet mahdollistavat korkealaatuisten ja ekologisten huonekalujen suunnittelun, jotka ovat myös esteettisesti kauniita. www.upmgrada.com Pedro on suomalainen designkalusteita valmistava yritys, jonka pääsuunnittelijana toimii Tapio Anttila. Juuri 25 vuotta täyttänyt yritys sijaitsee Nastolassa, Lahden talousalueella. Johtava erikoiskalustevalmistaja Pedro on ollut mukana tekemässä mm. maailman suurimpia risteilyaluksia. www.pedro.? UPM GRADASTA VALMISTETTU TUOLI SARJA PALKITTIIN UPM VASTUULLISUUDEN KULTALUOKKAAN MERKITTÄVÄN INVESTOINTIASIANTUNTIJAN ARVIOINNISSA UPM ON SAANUT kultaluokituksen ainoana suomalaisyrityksenä maailmassa RobecoSAM:in vuosittaisessa Sustainability Yearbook -kirjassa. Metsäteollisuussektorin yrityksistä vain UPM ja brasilialainen Fibria saavuttivat Gold Class -luokituksen. Sustainability Yearbook listaa maailman johtavat vastuulliset yritykset ja luokittelee parhaiten pärjänneet yritykset kulta-, hopeatai pronssiluokkaan. www.upm.? Tapio Anttila ja ON-tuoli, joka on valmistettu ekologisesta UPM Gradasta. TE EM U TÖ YR YL Ä
METSÄN HENKI 1/14 11 Linnut voittivat julisteäänestyksen METSIEMME LINTUJA VOITTI UPM Metsän julisteäänestyksen. Lintujuliste piti kärkipaikkaa koko äänestyksen ajan ja keräsi loppujen lopuksi 54 prosenttia kaikista äänistä. Joulukuussa www.metsämaailma.?-sivustolla järjestettyyn äänestykseen osallistui kaiken kaikkiaan 1117 vastaajaa. Kiitos osallistuneille. Julisteen kuvat on piirtänyt Jari Kostet. Voittajajulisteesta teemme uusintapainoksen, ja julisteita voi noutaa metsäpalvelutoimistoiltamme huhtikuun alusta lähtien. Toimistojemme yhteystiedot löytyvät www.metsämaailma.?:stä. Mukana äänestyksessä olivat myös julisteet Metsiemme perhosia ja Metsiemme kovakuoriaisia. Kakkossijan äänestyksessä nappasivat perhoset. UPM Metsä on vuosien mittaan julkaissut 12 erilaista luontojulistetta: metsiemme käävät, kovakuoriaiset, sudenkorennot, linnut, perhoset, sammaleet, sienet, lehtokasvit, jäkälät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. Osasta julisteita painos on lisäpainoksista huolimatta jo loppunut. OLETHAN JO OTTANUT www.metsään.? www.metsämaailma.? METSÄÄN.FI-PALVELUN? OLETHAN JO OTTANUT KÄYTTÖÖN lue lisää: W W W . M E T S Ä M A A I L M A . F I Fåglar i våra skogar Pi ir ro ks et ja su un ni tte lu Ja ri Ko st et . H äm ee n K ir ja pa in o O y 20 03 . Li nn un ni m en al la pi tu us se nt te in ä no ka n kä rj es tä py rs tö n kä rk ee n. UPM-Kymmene Metsä Käki 32–36 cm Kehrääjä 24–28 cm Kalasääski 52–60 cm Kanahaukka 49–64 cm Varpushaukka 29–41 cm Nuolihaukka 29–35 cm Hiirihaukka 46–58 cm Mehiläishaukka 52–59 cm Maakotka 80–93 cm Sepelkyyhky 38–43 cm Korppi 54–67 cm Huuhkaja 59–73 cm Varpuspöllö 15–19 cm Lehtopöllö 37–43 cm Viirupöllö 50–59 cm Lapinpöllö 59–68 cm Helmipöllö 22–27 cm Kuukkeli 26–29 cm Käenpiika 16–18 cm Harmaapäätikka 27–32 cm Palokärki 40–46 cm Käpytikka 23–26 cm Pikkutikka 14–16,5 cm Pohjantikka 21,5–24 cm Valkoselkätikka 25–28 cm Tilhi 18–21 cm Kangaskiuru 13,5–15 cm Metsäkirvinen 14–16 cm Peukaloinen 9–10,5 cm Rautiainen 13–14,5 cm Punarinta 12,5–14 cm Sinipyrstö 13–14 cm Leppälintu 13–14 cm Punakylkirastas 19–23 cm Laulurastas 20–22 cm Mustarastas 23,5–29 cm Kulorastas 26–29 cm Kultarinta 12–13,5 cm Lehtokerttu 13–14,5 cm Pikkusieppo 11–12 cm Pajulintu 11–12,5 cm Hippiäinen 8,5–9,5 cm Hömötiainen 12–13 cm Töyhtötiainen 10,5–12 cm Kuusitiainen 10–11,5 cm Puukiipijä 12,5–14 cm Kuhankeittäjä 22–25 cm Peippo 14–16 cm Järripeippo 14–16 cm Vihervarpunen 11–12,5 cm Isokäpylintu 16–18 cm Nokkavarpunen 16,5–18 cm Pohjansirkku 13–14,5 cm Lehtokurppa 33–38 cm Metsäviklo 20–24 cm Teeri 40–58 cm Metso 54–90 cm Pyy 34–39 cm UPM METSÄMAAILMAN BLOGIT PITÄVÄT SINUT AJAN TASALLA UPM METSÄMAAILMAN Jyri Schildtin www.metsämaailma.?
12 METSÄN HENKI 1/14 MUUTOKSIA TOIMISTOVERKOSTOSSAMME VALKEALAN TOIMISTOMME ON muuttanut Kouvolaan ja myös Kuhmon, Mäntyharjun ja Ähtärin toimistojen osoitteet ovat muuttuneet. Tarkista lähimmän metsäpalvelutoimistomme yhteystiedot: www.metsämaailma.? U U T I S E T SH U TT ER ST O C K ”VUODEN 2013 VIIMEINEN neljännes oli tyydyttävä päätös vuodelle, joka alkoi reippaassa vastatuulessa”, totesi toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM:n viime vuoden tuloksesta. ”Vuosineljänneksen tulos oli kuluneen vuoden paras osaksi kausivaihteluiden ansiosta, mutta suurelta osin myös vuoden aikana tekemiemme parannustoimenpiteiden ansiosta. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 207 (146) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan vahva rahavirta mahdollisti nettovelan vähentämisen 261 miljoonalla eurolla vuosineljänneksen aikana.” www.upm.? UPM TEKI VAKAAN TULOKSEN VUODEN 2013 VIIMEISELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Metsäkoneen kuljettajaoppilaita käytännön opissa yhtiön metsätilalla WINNOVAN KULLAAN METSÄOPPILAITOKSEN metsäkoneen kuljettajiksi opiskelevien ensimmäisen vuoden opintoihin kuuluvat raivaussahatyöt ja manuaalisen hakkuun eri työt. ”Oppilaitos sijaitsee aivan UPM:n tilan vieressä ja on sekä sijaintinsa että kyseisen tilan puustomateriaalin puolesta erinomainen kohde hakkuiden harjoitteluun”, sanoo opettaja Jari Hautaviita WinNovasta. ”Yhteistyö on hyödyllistä molemmin puolin. Oppilaat ovat saaneet hyvän harjoitteluja opiskelumaaston, ja UPM:n tilalla tehdään laadukkaita metsänhoitotöitä opettajien ohjauksessa sekä valvonnassa.” Syksyllä 2013 metsäkoneenkuljettajaoppilaiden ryhmä teki käytännön harjoitustöitä UPM:n Metsäkooman tilalla Ulvilan Kullaalla. SEURAA TAPAHTUMATARJONTAAMME JÄRJESTÄMME ERI PUOLILLA Suomea tilaisuuksia metsänomistajille. Katso tarkemmat tiedot www.metsämaailma.?/ ajankohtaista . Esimerkiksi 25.3. voit tavata asiantuntijoitamme muun muassa Tampereen sijoitusmessuilla. U PM U PM
METSÄN HENKI 1/14 13 Ostin vuonna 1997 Koivula-nimisen metsätilan ja olen jo käyttänyt metsävähennykseni kokonaan. Tarkoituksenani on suurentaa metsäpinta-alaa ja ostaa nyt toinen metsätila. Jos ostan lisää metsää, voinko käyttää sen myötä tulevaa metsävähennystä myös tuolta aikaisemmin ostamaltani Koivula-tilalta tulevasta puun myyntitulosta? KALVILA: Metsävähennystä koskevaan sääntelyyn vuonna 2008 tehdyssä muutoksessa metsävähennys muun muassa irtautui kiinteistökohtaisesta laskentatavasta metsänomistajakohtaiseksi laskentatavaksi. Metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavia metsätiloja kohdellaan ikään kuin yhtä metsää, ja metsävähennyksen voi tehdä miltä tahansa metsävähennysseurannan piirissä olevalta kiinteistöltä saaduista metsätalouden pääomatuloista. Mikäli ostatte lisämetsätilan, voitte käyttää sen myötä tulevaa metsävähennysoikeutta myös tuolta Koivula-tilaltanne kertyvästä metsätalouden pääomatulosta. Metsävähennyksen edellytyksenä on muun muassa se, että metsä on hankittu vastiketta vastaan 1. päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen. Omistamanne Koivula-tila on osaltanne metsänomistajakohtaisen seurannan piirissä, koska se on tuonut teille vuonna 1997 metsävähennysoikeutta. Meitä on kolme sisarusta ja omistamme 80 hehtaarin suuruisen metsätilan yhtymänä, kukin yhden kolmasosan (1/3) tilasta. Meillä kaikilla on jo aikuiset lapset eikä perhepiirissä kukaan ole valmis ns. ostamaan muita ulos metsänomistuksesta. Haluamme säilyttää metsänomistusta, mutta emme pirstomalla tilaa pieniin osiin emmekä yhtymänä. Suunnittelemme metsätilan liittämistä yhteismetsään. Voidaanko tilan yhteisomistus purkaa yhteismetsään liittymisessä, jotta kukin omistaja voi itse päättää mahdollisista yhteismetsäosuuksien luovutuksista lapsilleen? KALVILA: Liitettäessä kiinteistön alue yhteismetsään toimituksen yhteydessä voidaan jo muodostaa esimerkiksi kullekin kiinteistön yhteisomistajalle halkomalla oma kiinteistö, johon hänen omistusosuuttaan vastaava määrä yhteismetsäosuuksia rekisteröidään. Näin kunkin yksinomistukseen tulevasta kiinteistöstä yhteismetsäosuuksineen voi sen omistaja määrätä yksin, esimerkiksi päättäessään luovuttaa yhteismetsäosuuksia lapsilleen. HEIKKI KALVILA Lakipalvelupäällikkö UPM Metsä Sain lahjana metsätilan vuonna 2009, jolloin metsäverotuksessa oli voimassa puun myyntitulon määräaikainen osittainen verovapaus. Tein ko. tilalta samana vuonna uudistushakkuista reippaasti puukauppoja, joista vuosien 2009 ja 2010 aikana saamistani puun myyntituloista oli puolet verovapaata tuloa. Olen nyt myymässä kyseistä metsätilaa vapaille markkinoille. Ottaako verottaja huomioon luovutusvoiton laskennassa sen, että olen saanut merkittävän osan puuston kauppahinnasta puun myyntituloina puoliksi verovapaana? KALVILA: Vuonna 2008 säädetyn määräaikaisen puun myyntitulon osittaisen verovapauden myötä osa puun myyntitulosta oli väliaikaisesti verovapaata mainitsemallanne tavalla. Tämä merkitsi sitä, että metsän arvokkaimman ainesosan luovutuksesta saadun tulon oli mahdollista olla osittain verovapaata samalla, kun metsätilan luovutuksesta voi syntyä verotuksessa luovutustappiokin. Tältä osin ei kuitenkaan tehty muutoksia luovutusvoiton laskemista koskeviin säännöksiin, vaikka lopputulos merkitsee epäsymmetrisyyttä verotuksen periaatteisiin. Ostin viime vuonna naapuriltani metsätilan, joka sijaitsee perintömetsätilani vieressä. Maanmittaustoimisto on yhdistänyt hakemuksestani kiinteistöt yhdeksi kiinteistöksi. Miten metsävähennyksen käyttäminen toimii, kun perintötilani ei ollut metsävähennysoikeuden piirissä? KALVILA: Kyseisten metsätilojen yhdistäminen yhdeksi kiinteistöksi ei laajenna metsävähennystä kiinteistötasolle. Metsävähennyksen käyttöön oikeuttavan metsätalouden pääomatulon tulee tuloverolain sanamuotojen mukaan kertyä verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä eli tässä sellaisesta osasta yhdistämällä muodostettua reksteriyksikköä, jolla oli alun perin metsävähennysoikeutta (naapurilta ostetun metsän alueelta). Metsänomistajan on liitettävä metsätalouden muistiinpanoihinsa selvitys metsätalouden pääomatulon kohdistumisesta metsävähennykseen oikeuttavaan metsään. LA KI & A SI A N TU N TI JA H EI K K I K A LV IL A 4 3 2 1 LA U RA VE SA
14 METSÄN HENKI 1/14 TEKSTI: LOTTA VAIJA KUVAT: SHUTTERSTOCK METSÄN LAATU TUOKSUU SUOMESSA OLLAAN SERTIFIOINNIN EDELLÄKÄVIJÖITÄ. NOIN 95 PROSENTTIA TALOUSMETSISTÄMME ON SERTIFIOITU. METSÄNOMISTAJALLE SERTIFIOINTI TARKOITTAA SITOUTUMISTA KESTÄVÄN METSÄNHOIDON PERIAATTEISIIN, MIKÄ MAHDOLLISTAA VAKAAT PUUN MYYNNIN TULOT. etsäteollisuus ry:n metsäasiantuntija Karoliina Niemi osaa pukea kulmasta kysymys. non monimuotoisuuteen liittyvät asiat, kuten metsille luonteenomaimetsäluonnon rikkaus.
METSÄN HENKI 1/14 15 SERTIFIOIDUN PUUN MENEKKI ON VARMA VAIHTELEVISSAKIN MARKKINATILANTEISSA. Karoliina Niemi Sosiaalisesti kestävällä pohjalla oleva metsätalous huomioi niin metsäalueiden alkuperäiskansat kuin metsätalouden työntekijätkin. Metsänomistajien osaamisen lisääminenkin on osa sosiaalista vastuullisuutta. le – painotukset tosin vaihtelevat eri järjestelmien välillä. Lisäksi taloudellisen ja ekologisen näkökulman yhdistää vaatimus, että Suomen metsätaloudessa käytetään vain maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja”, Niemi lisää. SERTIFIOIDULLA PUULLA VARMAT KAUPAT Metsänomistaja voi nukkua yönsä hyvin, kun omissa metsissä toteutuvat edellä kuvatut periaatteet. Eija Kuusisto, UPM:n asiakkuuspäällikkö, kannustaa metsänomistajia tutustumaan standardien ehtoihin tarkemminkin. metsänomistajan ei tarvitsekaan huolehtia yksityiskohdista. nointiin liittyvän ja toimii standardin vaatimusten mukaisesti. Metsässä tapahtuvat toimenpiteet ovat kuitenkin metsänomistajan vastuulla, mikäli metsänomistaja toteuttaa toimenpiteet itse”, Kuusisto kertoo. Hyviä yöunia edistää varmasti myös kysynnästä markkinoilla. vaihtelevissakin markkinatilanteissa.” Matti Ylänne UPM:ltä on työskenja on mukana valmistelemassa UPM:n PEFC™-ryhmää. Hänen eroja.
16 METSÄN HENKI 1/14 ”FSC ® painottaa enemmän sidosryhmien osallistamista ja ympäristönäkökohtia. PEFC puolestaan painottaa metsien terveyttä, metsänhoidon käytäntöjä ja sosiaalista vastuuta työntekijöiden ja yrittäjien suhteen. FSC:ssä on enemmän metsänomistajatason vaatimuksia, kun taas PEFC:ssä vaatimusten toteutumista tarkastellaan aluetasolla”, Ylänne tiivistää. käytössä jo vuodesta 1999, ja noin 95 prosenttia talousmetsistämme on tällä PEFC on toteutettu pääosin alueellisen perustuva tarkastelu sopii mielestäni erittäin hyvin maahamme, jossa metsänomistus on aikalailla pirstaloitunut: keskimääräinen metsätilan pinta-ala on noin 30 hehtaaria ja yli 3 hehtaarin metsäpalstan omistavia metsänomistajia Suomessa on noin 730 000”, sanoo UPM:n puunhankintaja metsäpalveluiden sidosryhmäsuhdejohtaja Pekka Rajala. hehtaarille yhtiön omia metsiä eteläisessä ja keskisessä Suomessa. UPM ryhtyi tarjoamaan vuonna 2012 metsäpalvelusopimusloppuun mennessä runsaat 70 000 hehtaaria yksityisten omistamia metsiä olikin jo liitetty UPM:n hallinnoimaan FSC-ryh® C109750). ne soveltuisivat suomalaisille metsänomistajille mahdollisimman hyvin. ”Luonnon monimuotoisuus ei tunne metsänomistajarajoja, joten alueellinen tarkastelu on sikälikin mielekästä”, sanoo Karoliina Niemi. Eija Kuusisto PEFC eli The Programme for the Endorsement of Forest Certi?cation ™ on kansainvälinen metsäserti?ointijärjestelmien yhteinen organisaatio, jonka jäseniksi hyväksytään kansallisia PEFC-järjestelmiä, jotka läpäisevät PEFC:n arviointija hyväksymisprosessin. FSC eli Forest Stewardship Council ® eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on kansainvälinen vuonna 1993 perustettu järjestö. Se on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon ja avoin jäsenjärjestö, johon voivat liittyä jäseneksi organisaatiot ja yksityiset henkilöt. FSC Suomella on yhteistyösopimus kansainvälisen FSC:n kanssa. PEFC ™ JA FSC ®
METSÄN HENKI 1/14 17 UPM:N PEFC-METSÄSERTIFIOINTIPALVELU SILVAMETSÄPALVELUASIAKKAILLE UPM VALMISTELEE metsänomistaja-asiakkailleen metsäserti?ointipalvelua, jonka lopputuotteena on PEFC-serti?oitu metsä. UPM:n PEFC-metsäserti?ointipalvelu kattaa kaikki serti?oinnin kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Toteutamme palvelun UPM:n hallinnoimana ryhmäserti?kaattina. Metsänomistaja voi liittyä UPM:n PEFC-ryhmäserti?kaattiin sopimalla asiasta UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa ja allekirjoittamalla liittymissopimuksen. Tämän jälkeen hoidamme serti?ointiin liittyvät asiat metsänomistajan puolesta. Metsänomistajan pitää sitoutua noudattamaan PEFC-serti?oinnin vaatimuksia, jotka ovat samat kaikille PEFC-serti?ointiin liittyneille metsänomistajille – riippumatta siitä, mitä kautta liittyminen on tapahtunut. Suomessa PEFC-serti?ointi toteutetaan tällä hetkellä alueellisena ryhmäserti?ointina, jota hallinnoivat metsänomistajaliitot. Metsänomistajina niin UPM kuin sen metsäpalveluasiakkaatkin ovat jäseninä näissä ryhmissä. Metsätalouden organisaatiot ovat muuttumassa metsäkeskuksia ja metsänhoitoyhdistyksiä koskevien lakiuudistusten myötä, mikä aiheuttaa muutoksia myös nykyiseen alueelliseen metsäserti?ointiin. Perustamalla oman PEFC-serti?ointiryhmän haluamme korostaa metsäserti?oinnin merkitystä ja edistää omalla toiminnallamme PEFC:n arvostusta ja käyttöä. Tavoitteemme on, että PEFC-serti?ointi on jatkossakin keskeinen osa suomalaista metsätaloutta ja kansallista infraa. PEFC-serti?kaatti on suomalaisia metsäteollisuustuotteita ostavien asiakkaiden hyvin tuntema järjestelmä, jonka avulla voimme osoittaa luotettavasti, että tuotteidemme raaka-aine on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. UPM:n PEFC-ryhmän hallinnointitapa arvioitiin tammikuussa 2014. Varsinainen serti?ointiauditointi tehdään elo–syyskuussa 2014. SERTIFIOINNILLA SUURI MERKITYS LIIKETOIMINNALLE Matti Ylänne
18 METSÄN HENKI 1/14 Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden liiketoimintaedellytyksiä.” Rajalan mukaan FSC-puuta on aiemmin tuotu Suomeen tuotantolaitosten tarvetta vastaavasti ulkomailta, mutta jatkossa UPM:n tavoitteena on kattaa FSC-tarpeet kaikilta osin kotimaasta. ”Kustannustehokkuuden lisäksi puun alkuperän ja toimitusketjun hallinta on aiempaa luotettavammin yhtiön omissa käsissä. Tämä on myös erinomainen tapa edistää suomalaisesta puusta valmistettujen tuotteiden menekkiä vientimarkkinoilla. Kun kykenemme tyydyttämään lopputuotteemme ostajan FSC-tarpeet, UPM:llä on mahdollisuus saada asiakassuhde laajemmassakin mittakaavassa haltuun.” on vientimaissa hyvin tunnettu järjestelmä, jonka avulla suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa. lestäni Suomessa osa kansallista infraa, ja kaikkien metsäalan toimijoiden ykkösintressinä tulee olla kattavan ja laadostaa perustan sille, että Suomi nähdään maana, jossa yhteisesti ja erikseen huolehditaan metsien kestävästä käytöstä kunnioittaen ekologista, sosiaalista ja taloudellista kriteeristöä.” KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ METSIEN HYVÄKSI UPM on aktiivinen sekä kansainvälisessä että kansallineet sekä PEFC:n että FSC:n metsänhoidon ja puunhankinnan alkuperäketjun kansainvälisten standardien Kansallisten standardien laadintaan on osallistuttu aktiivisesti erityisesti Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Myös Metsäteollisuus ry:n Karoliina Niemi pitää tärkeänä suomalaisen metsäteollisuuden osallistumiskeskusteluun ja kehitystyöhön. On oltava vaikuttamassa kansainvälisten yhteisten toimintaperiaatteiden laatimiseen, koska niiden pohjalta luodaan myöhemmin maan omat erityispiirteet huomioiva kansallinen standardi. Suomen tilannetta Niemi kuvaa erinomaiseksi. ”Metsämme ovat hyvin hoidettuja ja korkeasta sertivän metsätalouden edelläkävijä ja aktiivisesti mukana väliseen keskusteluun arvokasta tietoa ja kokemusta esimerkiksi pienmetsänomistajien näkökulmasta.” MAAILMAN SUURIN YMPÄRISTÖLIIKE taisina takaisin kannattavassa ja varmassa puukaupassa. Kustannukset ovat metsänomistajille osittain verovähennyskelpoisia. ”Metsänomistajan kannattaa selvittää hänen metsiään kiksi pinta-alaan perustuva vuosimaksu tekee FSC:n kannattavaksi etenkin suuremmille metsänomistajille. Parin sadan hehtaarin metsäomaisuuden omistajalle FSC-ryhmäsertifointi on hyvinkin kannattava vaihtojoko-tai-asioita – metsälöllä voi olla samanaikaisesti jatuhansia metsänomistajia ja tuhansia puuta käyttäviä tyjä tuotteita ostavien ihmisten kanssa metsänomistajat ja yritykset muodostavat maailman suurimman ympäristöliikkeen. Kuten yleensäkin ympäristön hyvinvointiin teoilla voi olla suuri merkitys. Karoliina Niemi haluaakin nostaa esiin vielä yhden näkökulman, joka liittyy metsänomistajien kaksoisrooliin sekä metsätalouden harjoittajina että kuluttajina. ”Kun metsänomistaja menee kauppaan, kannattaa tarkoitus on ohjata myös yksittäisiä kuluttajia kohti vastuullisempaa ja kestävämpää kulutusta. Tässä metsänomistaja jos joku voi olla kärkijoukoissa.” Pekka Rajala
METSÄN HENKI 1/14 19 VI ER A SK YN Ä PE TR I K O R TE JÄ R V I LANNOITUSINVESTOINNILLE SAA 15 PROSENTIN VUOTUISEN TUOTON Lannoitus tuottaa metsätalouden investoinniksi poikkeuksellisen nopeasti. Vaikutusaika on kangasmailla 6–8 vuotta ja lisäkasvua saadaan tyypillisesti 15–20 mottia hehtaarille. Tämä tarkoittaa noin 15 prosentin vuotuista sisäistä korkoa lannoitusinvestoinnille. ENEMMÄN JA LAADUKKAAMPAA TUKKIA PÄÄTEHAKKUUSSA Tukkipuun tärkein laatukriteeri on järeys. Lannoituksella lisätään puuston järeyttä. Tämä on etu niin hakkuussa, kuljetuksessa kuin jalostuksessakin. Kangasmaiden lannoituksia tehdään aikaisintaan ensiharvennuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että puiden oksaisuuslaatu on jo määräytynyt eikä lannoitus voi sitä heikentää. Päinvastoin laatu paranee. Vähäoksaisen tyvitukin ja terveoksaisen latvatukin osuus tukin kertymästä lisääntyy. METSÄ SITOO ENEMMÄN HIILIDIOKSIDIA Lannoituksen seurauksena hehtaarille sitoutuu jopa 10 000 kiloa hiilidioksidia. Lannoitteen valmistuksen ja levityksen aiheuttama hiilidioksidipäästö on noin 500 kiloa hehtaarille. Lannoituksen ilmastotase on hyvin positiivinen. LANNOITUS LISÄÄ METSÄLUONNON MONIMUOTOISUUTTA Lannoitus kannattaa kohdistaa kuvioille, joilla puuntuotannolle on parhaat edellytykset. Näitä ovat tyypilliset puolukkaja mustikkatyypin havupuuvaltaiset metsät. Lannoitus mahdollistaa osaltaan metsätalouden intensiteetin laskemisen alueilla, joilla luontoja maisema-arvot korostuvat. Metsänomistaja voi halutessaan lannoittamalla edistää samaan aikaan sekä taloudellisten tavoitteiden saavuttamista puuntuotantometsissä että metsäluonnon monimuotoisuutta entistä suuremmiksi rajatuilla herkillä alueilla. Metsänlannoitus ei ole joko-taivaan sekä-että-kysymys. Lannoitus lisää myös marjaja sienisatoja erityisesti kuivahkoilla kankailla. METSÄTILAN ARVO KASVAA Lannoitus lisää kasvua ja metsän elinvoimaisuutta lähes kymmenen vuoden ajan. Se lisää välittömästi metsätilan arvoa. Tämä kannattaa muistaa vaikkapa sukupolvenvaihdostilanteessa. Metsätilan luovuttaja voi vähentää kustannukset verotuksessa, ja uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan hallintaansa. MITEN LANNOITUS TOTEUTETAAN? UPM:llä on käytössään viimeisin satelliittipaikannukseen perustuva levitystekniikka ja Suomen olosuhteisiin suunnitellut lannoitteet sekä omissa metsissä hankittu vankka metsänlannoitusosaaminen. Lannoitukseen sopivien metsäkuvioiden arviointi kannattaa tehdä yhdessä UPM:n metsäasiakasvastaavan kanssa. Ensi kesän lannoitusten suunnittelu on paraikaa alkamassa. MONTA HYVÄÄ SYYTÄ LANNOITTAA METSÄÄ ”TUKKIPUUN TÄRKEIN LAATUKRITEERI ON JÄREYS. LANNOITUKSELLA LISÄTÄÄN PUUSTON JÄREYTTÄ.” PETRI KORTEJÄRVI Avainasiakas myynti päällikkö, Metsänlannoitus Yara Suomi Oy
20 METSÄN HENKI 1/14 TYYTYVÄINEN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVIIN METSÄNHOITOJA HAKKUUTAPOIHIN? Erittäin tyytyväinen 13,9 % Melko tyytyväinen 51,6 % 26,2 % 31,7 % 22 % METSÄMAAN ALA 14,5 % 5,7 % 5–9,9 ha 10–19,9 ha 20–49,9 ha 50–99,9 ha vähintään 100 ha on tehnyt puukaupan viimeisen 4 vuoden aikana (2004–2008). 61,8 % ASUINPAIKKA Maaseutu 54,2 % Taajama / pieni kaupunki 19,1 % Kaupunki (>20 000 as.) 26,7 % METSÄNOMISTAJISTA... Joka neljäs on nainen. alle 45-vuotiaita 11 % 45–54-vuotiaita 19 % 55–64-vuotiaita 32 % 65–74-vuotiaita 24 % yli 74-vuotiaita 14 % 52 % 27 % 21 % kansatai kansalaiskoulun käyneitä perustai keskikoulun käyneitä ylioppilaita SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA GRAAFIT: LAURA YLIKAHRI tiloista on tehty metsänhoitotöitä, joko istutusta, taimikonhoitoa, lannoitusta tai metsäojitusta (2004–2008). Töistä 66,2 % on tehty perheen omalla työpanoksella. 76 % Teksti perustuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsänomistaja -tutkimusaineistoon.
METSÄN HENKI 1/14 21 En tyytyväinen enkä tyytymätön 15,2 % Melko tyytymätön 7,2 % En osaa sanoa 9,9 % 2, 3 % Er itt ä in ty yt ym ä tö n Perheomistus 75,5 % Yhtymä 13 % Kuolinpesä 11,5 % TILAN OMISTUSMUOTO OMISTAJA ASUU TILAN SIJAINTIKUNNASSA Kyllä 68,9 % Ei 3 1 ,1 % Tilallaan vakinaisesti asuu 42 % metsänomistajista. Yhtymien määrä on lisääntynyt samassa suhteessa kuin perikuntien vähentynyt. tulot MIKSI SUOMALAINEN OMISTAA METSÄÄ? TILAN SAANTOTAPA 45 % 41 % 15 % Keskimääräinen hallinta-aika on 22 vuotta. TULEVAT TRENDIT METSÄN OMISTAJAKUNNASSA vuosikymmenellä. kuin isoilla. metsänomistajista suosii henkilökohtaista neuvontaa. 85 % 12,4 % Muu itsenäinen Eläkeläinen 47,1 % kotona tms.) 2,5 % AMMATTIASEMA
TEKSTI: PÄIVI STENROOS KUVAT: ARI MÄKELÄ 22 METSÄN HENKI 1/14 Katso metsänomistaja Timo Heikkilän haastattelu www.youtube.com/ user/upmmetsa KATSO VIDEO YRITTÄJÄN METSÄNHOITO ON TIIMITYÖTÄ TIMO HEIKKILÄ ON PÄLKÄNE LÄINEN METSÄNOMISTAJA, JOKA YHDISTÄÄ METSÄNHOIDON JA LIIKE TALOUDEN OSAAMISEN. Tämä on qr-koodi, jonka avulla pääset suoraan oheiseen video linkkiin. Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku sovellus, avaa ohjelma ja skannaa koodi puhelimellasi.
Yhdellä silmäyksellä tavoittaa satavuotiaan asuintalon, talousrakennuksia, sikalan, peltoja ja kauempana järvenrantaa. 29-vuotias Heikkilä on täällä kotimaisemissaan. Vanhemmille nousee uusi talo naapuriin, setä pitää sukutilaa kilometrin päässä ja sukua asuu näillä main muutenkin. Metsätöissä hän on ollut isän mukana pienestä pitäen. ”Olen tiennyt hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien, että jatkan tässä tilalla. Sukupolvenvaihdos meillä tehtiin vuonna 2010”, Heikkilä kertoo. Opinnot veivät Heikkilän kuitenkin Helsinkiin vuonna 2004. Maatalousja metsätieteen maisteriopintojen ohella maatalousekonomiaan perehtynyt Heikkilä oli mukana perustamassa kahden osakkaan yritystä, joka tuottaa yritystutkimuksen ja taloushallinnon palveluja. N uori jämtlanninpystykorva Iitu on niin innoissaan, että sen käpälät eivät juuri maata tapaa. Isäntä Timo Heikkilä lähestyy talutushihnan kanssa, ja sehän tarkoittaa sitä, että nyt mennään johonkin! 13-vuotias Pessi heiluttaa häntäänsä ja jää rauhallisesti häkkiin. Antaa nuorempien hypähdellä. Kovin pitkälle reissulle Iitu ei vielä pääse. Kiipeämme metsäiseen rinteeseen pihapiirin laidalla. Sinne Heikkilä on rakentanut ystävänsä avustuksella komean laavun, jossa kelpaa paistatella nuotion lämmössä ja tarkastella tilaa ja sen ympäristöä. METSÄN HENKI 1/14 23
24 METSÄN HENKI 1/14 ”Yritystoiminta jatkuu ja sitä on tullut vähitellen lisääkin. Perustana ovat edelleen yritystutkimuksen palvelut, mutta tällä hetkellä kehitämme erityisesti tilitoimistoa ja muita taloushallinnon palveluja”, Heikkilä tiivistää ja nousee Iitun riemuksi hakemaan hiukan lisää puita nuotioon. Joko nyt lähdettäisiin oikeasti liikkeelle? KUVIOITA ELÄMÄSSÄ Timo Heikkilä on niitä ihmisiä, joilla ei ole tyypillistä työpäivää. Yritystoiminnan pyörittämiseen kuluu Helsingissä yleensä kolmesta neljään päivään viikossa. Ei pääkaupunkiseudulta välttämättä ole muutenkaan kiire pois, sillä Heikkilän avovaimo Anne Messala opiskelee siellä eläinlääketiedettä vielä parin vuoden ajan. Hääsuunnitelmat ovat jo sen verran pitkällä, että pariskunta ehtii naimisiin ennen lehden ilmestymistä. Tilalla riittää monenlaista tekemistä. Hallinnollisiin töihin menee oma aikansa, ja metsäänkin olisi hyvä päästä säännöllisesti. ”Olen käyttänyt aikaa siihen, että olen tutustunut omaan metsääni: kun saa kuviot sekä metsäsuunnitelmaan että omaan päähän, tietää varmasti, mitä siellä on”, Heikkilä kuvaa. Tutustumista riittää, sillä Heikkilä on sukupolvenvaihdoksen jälkeen tuplannut tilan metsäpinta-alan kolmella tilakaupalla, ja uudetkin hankinnat ovat mahdollisia. ”Metsätalous on mielekäs ja luonnollinen osa yrittämistä Suomessa”, Heikkilä sanoo. Heikkilä arvelee myös, että metsätalous sopii hyvin hänen luonteenlaadulleen. ”Tässä voi harkita ratkaisujaan muutaman viikon ihan rauhassa. Se on hyvää vastapainoa muun yritystoiminnan kiivaammalle rytmille.” Mutta miten nämä elämän monet kuviot sitten saa sovitettua yhteen? Heikkilän vastaus on se, että ympärillä on hyviä ihmisiä. Kun puoliso, vanhemmat, sukulaiset, ystävät ja yhteistyökumppanit ovat tukena, kaikki sujuu. Kiirettäkään ei osaa pitää pahana, kun siihen on tottunut. Iitu hyppää jaloilleen ja tervehtii uutta tulijaa, joka on yksi Heikkilän hyvistä ihmisistä. Metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio nousee polkua pitkin laavulle, ja siitä jatketaan pidemmälle metsään mahdollista lannoitustyömaata katsomaan. Kallio on valmistellut asiaa jo jonkin aikaa. ”Myös naapureilla olisi tässä nyt lannoitettavia kohteita, joten niistä saataisiin aikaan hyvä kokonaisuus,” hän sanoo. METSÄSSÄ JA VERKOSSA Tienoo on tuttu myös Jarmo Kalliolle. Hän tekee töitään Pirkanmaalla Pälkäneen ja Kuhmalahden alueilla, ja työnkuva ulottuu taimesta tehtaalle. Kallion ja Heikkilän yhteydenpito on säännöllistä: paljon tietoa kulkee Mentäisiinkö metsään? Iitu on hyvä kaveri luonnossa liikkujalle. Lähimmät metsät alkavat heti kotipihan reunalta. Pelloilla kasvatetaan rehuviljaa possujen ruuaksi.
METSÄN HENKI 1/14 25 sähköisesti, tarvittaessa tavataan. Asiakassuhteilla on tapana jatkua yli sukupolvien, ja niin on käynyt Heikkilöidenkin tapauksessa. Siitä rakentuu myös luottamus. ”Jarmolta on aina saanut vastaukset kysymyksiin, mikä oli erityisen tärkeää tilanpidon alkuvaiheessa. Ja tietysti pitää pystyä luottamaan siihen, että hinnat ovat kohdallaan”, Heikkilä toteaa. Iitu painelisi mielellään syvemmällekin metsään, mutta lannoitettavaksi suunniteltu männikkö on metsäautotien varrella vain lyhyen kävelymatkan päässä. Kun koira pysähtyy kaivelemaan hangen alta saalista, Heikkilä ja Kallio ehtivät katsella tarkemmin parin vuoden takaisen harvennushakkuutyön jälkeä. Lannoitussopimuskin alkaa kypsyä muiden aiheiden lomassa. On siis aika siirtyä pakkasesta sisälle, ottaa kuppi kahvia ja avata läppärit. MetsäSoppi-palvelu aukeaa kummankin koneessa, ja taas ollaan Heikkilän metsien äärellä, tällä kertaa virtuaalisesti. Metsäsuunnitelma on Heikkilälle vähintään viikoittain käytettävä työkalu. Verkkopalvelussa tiedot ovat heti saatavilla riippumatta siitä, missä käyttäjä itse sattuu olemaan. ”Metsään en sentään läppärin kanssa lähde, mutta kartat ja kuviotiedot voin tulostaa mukaan. Jos palvelun ”METSÄTALOUS ON MIELEKÄS JA LUONNOLLINEN OSA YRITTÄMISTÄ SUOMESSA.” TIMO HEIKKILÄ saisi mobiilisovelluksena kännykkään, sitä voisin käyttää ulkonakin”, hän sanoo. Heikkilä ja Kallio päivittävät metsäsuunnitelmaan muutamia viime aikoina tehtyjä hoitotöitä. Iitukin rauhoittuu vähitellen tuolin alle nukkumaan, kun miehet kirjaavat toimenpiteitä. Yhden kuvion runkoluku jää puuttumaan, ja Heikkilä ehdottaa pilke silmäkulmassa, että Kallio tarkistaisi sen seuraavan kerran, kun käy niillä kulmin suunnistamassa. Kallio lupaa hoitaa asian. YRITTÄJÄMÄINEN METSÄNHOITO Metsä on Heikkilälle merkittävä ja kasvava osa tilan kokonaistaloutta. ”Tässä laajuudessa metsänomistus ei ole mikään harrastus vaan yrittäjämäistä toimintaa”, Heikkilä toteaa. Yrittäjämäisyys on Heikkilän mukaan suunnitelmallisuutta ja kassavirtojen budjetointia niin, että kulut ja tulot pysyvät tasapainossa ja esimerkiksi puunmyynnit voi ajoittaa sopivasti. ”Metsätaloudenkin tulovirta voi olla tasainen,” hän sanoo. Suunnittelu taas on mahdollista, kun tietää tarkkaan, mitä omissa metsissä on. Metsäsuunnitelma tarjoaa hyvät pohjatiedot, metsissä käymällä kuva tarkentuu ja lisäksi Heikkilä pyrkii itsekin tekemään jonkin verran hoitotöitä. Valtaosa Heikkilän metsistä on sen verran lähellä, että välimatka ei ole töiden esteenä. ”Siinä saa metsään tuntumaa, ja onhan se myös mielekästä tekemistä. Keväällä esimerkiksi on tarkoitus hoitaa omin voimin yksi istutustyö”, hän kaavailee. Yrittäjämäisyyteen kuuluu myös liittänyt metsänsä UPM:n FSCkannalta tärkeänä. Puun loppukäyttäjät ovat nykyään selvästi kiinnostuneita tuotannon taustoista, vastuullisuudesta ja jäljitettävyydestä. taalta, markkinoille saadaan kuluttajien haluamaa tavaraa”, hän pohtii. oli opettavainen kokemus, sillä siinä omat metsät tuli käytyä hyvin tarkasti läpi. ”Siinä sai lisätietoa oman metsän luontokohteista, myös niistä, jotka olivat jo tiedossa. Uusiakin löytyi, esimerkiksi yksi tervaleppäesiintymä metsikön keskeltä”, Heikkilä muistelee. Kahvit on juotu, metsäsuunnitelma päivitetty ja Kallio tekee lähtöä. Iitu ei väräytä korvaansakaan, vaikka juttu siirtyy tästä luontevasti hirvijahtiin. Heikkilä kertoo, että nuori koira on syyskaudella jo hiukan haukkunut hirveä. Tulevat vuodet näyttävät, millainen hirvikoira Iitusta sukeutuu. Tilan sikalassa käy työntekijä hoitamassa rutiinityöt arkisin, viikonvaihteet tekee talon oma väki. Metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio tuntee alueen metsät ja metsänomistajat pitkältä ajalta. Paperi ja kynä ovat vuosien varrella vaihtuneet tietokoneisiin.
26 METSÄN HENKI 1/14 VUODENVAIHTEESSA VOIMAAN TULLUT UUSI METSÄLAKI MAHDOLLISTAA ERI-IKÄISRAKENTEISEN ELI JATKUVAN KASVATUKSEN NYKYISTEN METSÄNHOITOMENETELMIEN RINNALLA. TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH KUVAT: TAPIO / JUHA VARHI UUSI MENETELMÄ METSÄNOMISTAJILLE ERI-IKÄISKASVATUS 26 METSÄN HENKI 1/14 E ri-ikäiskasvatuksessa metsää ei uudisteta avohakkuulla, vaan metsään jätetään hakkuun jälkeen kasvamaan vaihtelevan kokoisia puita. Menetelmää on käytetty aiemmin lähinnä erityisalueilla, joten se on uusi niin metsänomistajille kuin ammattilaisillekin. Varmaa tietoa eri-ikäismetsän tuottavuudesta saadaan odottaa vielä vuosikymmeniä, ja metsän ulkonäkökin voi tuoda yllätyksiä. ”Eri-ikäisrakenteinen kasvatus laajentaa metsänomistajan käytössä olevaa keinovalikoimaa”, kertoo UPM:n metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt. ”Eri-ikäishakkuiden toteuttaminen vaatii ammattitaitoa, ja tosiasia on, että vasta tulevaisuus näyttää, mitkä ovat parhaat käytännöt.” MONTA HAKKUUMENETELMÄÄ Eri-ikäiskasvatuksessa tärkeimmät hakkuutavat ovat poimintahakkuu sekä pienaukkohakkuu. Poimintahakkuissa poistetaan suuret, ”kypsät” puut sekä huonokuntoiset yksilöt ja harvennetaan tiheikköjä. Tavoitteena on varmistaa alikasvoksen ja jätettävien puiden elpyminen sekä nopeuttaa kasvua. Metsässä ei ole eroteltavissa erillisiä kehitysvaiheita. Pienaukkohakkuissa tehdään aukkoja kohtiin, joissa on varttunutta puustoa, ja reunustavaa puustoa harvennetaan. 15–25 vuoden päästä aukkoa laajennetaan ja tehdään uusia pienaukkoja. Parin vuosikymmenen päästä suuret puut korjataan jälleen, ja siemenja säästöpuita jätetään tarpeen mukaan. Poimintaja pienaukkohakkuita voi myös yhdistellä. Esimerkiksi Saksassa on perinteisesti suosittu tällaista 6 6 METS METSÄ ÄN H ÄN HENKI ENKI 1/14 1/14 Kuivahkon kankaan mäntyvaltainen metsä ennen pienaukkohakkuuta. Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa on varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko on taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. PIENAUKKOHAKKUUT
METSÄN HENKI 1/14 27 Eri-ikäiskasvatuksen onnistuminen Ennuste hyvä metsänomistaja ja ammattilainen samalla aaltopituudella eri-ikäisrakenteen pohja olemassa elpymiskykyinen alikasvos turvemaa tai erikoismetsä Ennuste huono ei tietoa, ei yhteisymmärrystä virheelliset kuvitelmat ei valmista eri-ikäisrakennetta, ei alikasvosta juurikääpä valopuulajit Lähde: Metla ns. schwarzwaldilaista lohkoharsintaa. ”Suomen ilmasto ja puulajit ovat niin erilaiset, että näitä kokemuksia ei voi sellaisenaan soveltaa meille. Suurin ero on, että meillä ei ole todellisia varjopuulajeja, minkä vuoksi metsän pysyminen tuottavana vaatii paljon valoa”, Jyri Schildt muistuttaa. MAISEMA VOI YLLÄTTÄÄ Eri-ikäismetsän hoidon perusajatus on riittävän kasvutilan, valon, ravinteiden ja veden saannin varmistaminen kasvavalle puustolle. Metsään tarvitaan siten varsin voimakkaita hakkuita. ”Mielikuva eri-ikäiskasvatuksesta voi olla, että uudistuskypsästä metsästä poimitaan yksittäisiä puita. Kyse ei ole tästä. Jos puukauppoja tehdessä metsänomistajalla ei ole käsitystä siitä, miltä eri-ikäismetsä näyttää, voi syntyä väärinkäsityksiä”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Sauli Valkonen, joka on Suomen johtava eri-ikäiskasvatuksen asiantuntija. TULOKSIA ODOTELLAAN Eri-ikäiskasvatusta on tutkittu Suomessa muutaman vuosikymmenen ajan, mutta lopullisia johtopäätöksiä esimerkiksi uudistumisesta tai kannattavuudesta saadaan odottaa pitkään. ”Metlan ERIKA-tutkimuksessa 20 vuoden aikana saatu eri-ikäisrakenteisen kuusikon puuntuotos vaikuttaisi olevan jonkin verran pienempi kuin viljelykuusikoissa. Mitään varmaa ei kuitenkaan voi vielä sanoa. Selvältä näyttää, että mikäli tavoitellaan suurinta mahdollista puuntuottoa, eri-ikäiskasvatus ei ole paras valinta. Toisaalta suurin tuotos ei aina korreloi metsän parhaan kannattavuuden kanssa”, Sauli Valkonen toteaa. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että ainakin eri-ikäiskuusikoissa sahatavaran laatu olisi hieman perinteisiä kuusikoita heikompaa. Metlan tutkija Riikka Piispasen mukaan alikasvosvaiheessa hitaasti kasvanut nuorpuu on kapealustoista ja tiheää, mikä voi aiheuttaa kuivattaessa sahatavaraan kieroutumista. Eri-ikäispuihin näyttäisi muodostuvan myös tavallista runsaammin lylyä, joka on puiden reaktio kasvuaseman ja latvuksen kehityksen muutoksiin. Tämä heikentää puun lujuutta ja kuituominaisuuksia. KOKEMUS KARTTUU Eri-ikäismetsän hakkuumenetelmät poikkeavat huomattavasti perinteisestä avohakkuusta. Ympäristöasiantuntija ja metsäammattilainen Eero Väisänen on tehnyt UPM:n metsiin mallileimikoita yhtiön henkilökunnan sekä metsäkonekuljettajien koulutukseen. ”Ainakin alkuvaiheessa on tärkeää olla mukana hakkuussa. Kun kuljettajaa pystyy opastamaan suurimpien Mäntyvaltaisen metsän ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Toisessa pienaukkohakkuussa on laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty 20–25 vuotta edellisestä.
28 METSÄN HENKI 1/14 28 28 28 28 28 2 2 28 2 28 28 28 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 28 28 28 2 2 28 28 8 8 8 8 8 2 28 28 28 8 8 2 28 28 2 28 8 8 8 8 8 28 28 8 8 2 28 28 28 28 28 28 8 8 28 28 2 28 8 28 8 8 8 8 8 2 28 8 8 8 8 8 8 28 8 28 28 8 8 8 8 8 28 28 8 8 8 2 28 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 28 28 8 8 8 8 28 8 8 8 8 28 8 8 8 28 8 28 8 8 28 2 28 28 28 8 8 2 28 2 2 ME METS MET ME MET MET MET ME ME MEEET ETS MET METS MET METS METS MET METS METS METS MET MET MET MET ET MET METS METS MET ME MEET ME MEEET MET ME ME M MEEET ET M ME MET MEET M M MET ME ME M T M ME M MEEETS TS TS M ME M M TTS TS METTTS TS S MEEEETTTS TS TS S S S S S M METTTS S S S M M M TTS S M M TTTS METT M M METTTTT Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN N N ÄN ÄN ÄN N ÄN N N N H N N N H N H N H H N H H N H N H H H H H H Ä Ä ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN ÄN N H N H Ä Ä Ä Ä Ä ÄN ÄN ÄN N N H Ä ÄN ÄN ÄN ÄN Ä Ä Ä ÄN H Ä ÄN N Ä ÄN N Ä Ä Ä Ä ÄN Ä ÄN Ä Ä Ä ÄN Ä Ä H Ä Ä ÄN Ä ÄN N Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä ÄN Ä Ä ÄN Ä Ä ENKI ENKI ENKI ENK ENKI ENKI ENK N EN ENKI NK ENKI ENK ENK ENKI NK ENK ENKI ENK ENK N N ENKI NK KI NK KI KI K KI 1 1 1/ 1/ / / / /14 / /1 /14 /14 /14 /14 /14 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 1 1 1/ / / / / 4 4 4 4 1 1/ / / / / /14 4 / / / 4 4 4 4 / / /1 1 14 4 / / / 4 1/ / /1 14 / /1 14 4 4 / / / / 4 4 / 4 / /14 4 4 / / / /14 4 4 / / / / / / / / / / / / 4 / / / / / / / / / / 4 4 / 1/ / /1 14 4 4 / puiden harventamiseen ja huonokuntoisten puiden poistamiseen, hän pääsee nopeasti jyvälle asiasta”, Väisänen toteaa. Kalustolle eri-ikäismetsän hakkuu ei aseta erityisvaatimuksia. Keskikokoinen yleiskone selviytyy poimintahakkuista yleensä mainiosti, mutta järeämmästä kalustosta voi olla etua suuremman ulottuvuuden vuoksi. Suurimpien puiden harventaminen onnistuu myös helpommin tehokkaalla koneella. Metlan Sauli Valkosen mukaan hakkaajan ohje yhden puulajin metsikköä varten voi olla esimerkiksi näinkin yksinkertainen: ”Jotta muutos onnistuisi kohtuullisessa ajassa, on metsikössä oltava elpymiskykyisiä puita, ei ainoastaan alikasvoksina vaan myös muissa latvuskerroksissa, jopa lisävaltapuina. Niistä seuraavan hakkuun poistettavat puut nousevat”, lisää Eero T. Väisänen. Schildt muistuttaa, että kyseessä ei ole joko-tai-valinta. ”Vierastan sitä, että metsänomistajat luokitellaan eri-ikäiskasvatuksen kannattajiksi tai vastustajiksi. Ensisijaisesti taloudellista tuottoa hakeva metsänomistaja todennäköisesti valitsee jatkossakin perinteiset hakkuumenetelmät. Mutta häneltä saattaa myös löytyä kuvioita, joihin avotai siemenpuuhakkuut eivät sovellu. Vaihtoehtoja on aina. Olennaista on, että metsänomistaja hyödyntää niitä omiin tarpeisiinsa parhaiten soveltuvalla tavalla.” ”SUURIN TUOTOS EI AINA KORRELOI METSÄN PARHAAN KANNATTAVUUDEN KANSSA.” ”Poista sairaat ja vialliset puut. Poista kaikki yli 30 cm paksut puut ja 20–30-senttisistä suunnilleen puolet. Tällä tavalla pohjapinta-alaksi pitäisi tulla 10. Pidä huoli, että se ei alitu metsikön keskiarvona, ettei mennä alle lakirajan.” Ohje toki monimutkaistuu, jos tehdään myös pienaukkoja tai metsä vaihtelee paljon, mutta pysyy hyvin arkijärjen ymmärrettävissä. KAIKKI VAIHTOEHDOT KÄYTÖSSÄ Metsän muuttaminen eri-ikäisrakenteiseksi on vaativa prosessi, joka vie kymmeniä vuosia, varsinkin jos metsää on aiemmin hoidettu tasaikäisrakenteisena. ”Eri-ikäishakkuu ei sovi joka paikkaan. Jos harvennushakkuin käsiteltyyn uudistuskypsään 80-vuotiaaseen kuusikkoon tehdään eri-ikäishakkuu, on lopputulos aika hurjan näköinen. Tällaisessa metsässä ränsistyminen tuulija hyönteistuhojen myötä olisi niin suuri, että eri-ikäishakkuu ei ole järkevää taloudellisesti eikä maisemallisesti”, UPM:n Jyri Schildt kertoo. Kuusivaltaisen metsän poimintahakkuu on lähes valmis. Hakkuukertymä on noin 100 m³/ha, josta noin 60 % on tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen metsä viisitoista vuotta poimintahakkuun jälkeen. Aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15–20 vuoden välein. POIMINTAHAKKUUT SAULI VALKONEN K U V A : O LL I U R PE LA SAULI VALKONEN Metsäntutkimus laitos
METSÄN HENKI 1/14 29 UUDET HAKKUUTAVAT UPM TARJOAA PALVELUA JA ASIANTUNTEMUSTA MYÖS ERI-IKÄIS RAKENTEISEN METSÄN HOITOON. UUDET HAKKUUTAVAT SISÄLTÄVÄT metsänomistajan toiveiden mukaan esimerkiksi pienaukkoja poimintahakkuut, yläharvennuksen ja lyhennetyn kiertoajan hakkuut. Osa metsänomistajista haluaisi mieluummin poimintakuin avohakkuita maillaan. Myös metsän uudistamiskustannukset saattavat askarruttaa. Moni voi kuitenkin hyväksyä sellaisen tasaikäisrakenteisen käsittelyn, jossa puustoisuus säilyy. Eri-ikäishakkuita voidaan myös tehdä vain osalla metsänomistajan kuvioista. ”Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita ja metsän käsittely tehdään aina niihin perustuen”, kertoo Janne Kiiliäinen UPM Metsästä. Uusien hakkuutapojen hyödyt ovat ensisijaisesti maisemallisia. Sitä voidaan käyttää kohteissa, joissa peitteisyyden halutaan säilyvän uudistusvaiheen yli. Parhaimmillaan se mahdollistaa metsätalouden metsissä, joissa sitä ei muuten harjoitettaisi. HAASTEET HUOMIOITAVA Eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen liittyy riskejä ja epävarmuutta jaksolliseen malliin verrattuna. Leimikoiden hinnoittelun lähtökohtana on puun markkinahinta, ja siihen vaikuttavat alueellinen kysyntäja tarjontatilanne, poistettavien puiden kertymä, järeys ja laatu sekä jäävän puuston varomisesta aiheutuva lisätyö korjuun yhteydessä. Metsätilatasolla perinteinen jaksollinen metsänkasvatus onkin pääsääntöisesti aina kannattavampaa. Metsikkökohtaisesti eriikäiskasvatus voi tuoda taloudellista hyötyä, jos kohde halutaan säilyttää jatkuvasti puustoisena. Eri-ikäiskasvatus ei ole metsänhoidollisestikaan haasteetonta. Uudistuminen etenkin kivennäismailla on hidasta ja epävarmaa. Korjuu voi aiheuttaa vaurioita, ja useimmat kohteet vaativatkin talvikorjuuta. Hakkuiden väli tihenee ja pinta-ala kasvaa, mikäli tilalta hakataan sama puumäärä kuin jaksollisessa metsätaloudessa. Juurikäävän leviämisen riski lisääntyy. ”Tosiasiat on hyvä selvittää etukäteen”, Kiiliäinen muistuttaa. ”UPM:llä on jo kokemusta eri-ikäishakkuista, joita on erityiskohteilla toteutettu ennenkin. Henkilöstömme ja korjuuyrittäjät saavat kuluvan vuoden aikana lisäkoulutusta uusiin hakkuumenetelmiin. Lähtökohtana on, että voimme asiantuntemuksellamme ja osaamisellamme aina tarjota metsänomistajan tavoitteisiin parhaiten sopivat menetelmät”, Janne Kiiliäinen kiteyttää. “TARJOAMME METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEISIIN PARHAITEN SOPIVAT MENETELMÄT.” Uusista hakkuutavoista kiinnostuneen metsänomistajan kannattaa ottaa yhteyttä omaan UPM Metsän yhteyshenkilöönsä tai yhtiön asiantuntijoihin. Lisäksi yhteydenottopyynnön voi jättää esimerkiksi UPM Metsämaailma -sivuston kautta. www.metsamaailma.? JANNE KIILIÄINEN TEKSTI: THOMAS FREUNDLICH
30 METSÄN HENKI 1/14 UUDET KANAVAT JA TYÖKALUT HELPOTTAVAT JA NOPEUTTAVAT METSÄASIOINTIA. METSÄALA SÄHKÖISTYY etsänomistajille tarkoitetut sähköiset palvelut kehittyvät huimaa vauhtia, ja palvelujen kirjo monipuolistuu. Sähköisestä metsäsuunnitelmasta ja perinteisen metsänhoidon palveluista on siirrytty kohti kattavia kokonaispaketteja. Metsänomistaja voi halutessaan hoitaa verkossa kaiken metsäomaisuutensa hallintaan liittyvän asioinnin. METSÄTOIMIJAT OVAT AKTIVOITUNEET Metsäalalla sähköisten palvelujen kehittäminen on lähtenyt takamatkalta verrattuna esimerkiksi pankkija vakuutusalaan. Metsänomistuksen rakennemuutos, metsälain muutokset ja yleiseen käyttöön vapautuvat metsävaraja paikkatieto ovat haastaneet metsäalan toimijat kehittämään entistä asiakaslähtöisempiä palveluja metsänomistajille. Kehitystyön taustalla on myös yhteinen tahto saada lisää puuta markkinoille ja hoitaa metsät kuntoon. Metsäisten palvelujen sähköistyminen kohtaa useita haasteita. Moniin muihin toimialoihin verrattuna asiointitiheys on harva. Metsäalalla on myös pitkät perinteet henkilökohtaiseen asiointiin ja palvelut ovat luonteeltaan TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVAT: SHUTTERSTOCK, UPM M sellaisia, että useimmiten tarvitaan maastokohteella käynti ja yhteyshenkilön tapaaminen. ”Sähköiset palvelut ja uudet kanavat metsäasioinnissa kehittyvät ripeästi ja niiden rooli kasvaa jatkuvasti – toki asiakkaat valitsevat itselleen sopivan asiointitavan. Monelle se on yhdistelmä, jossa asioidaan alkuun kasvokkain ja sähköisten palvelujen merkitys kasvaa vaiheittain. Olemme myös pilotoineet mallia, jossa sopimusten ja mittaustodistusten allekirjoituksetkin on toteutettu sähköisesti ja palaute on ollut erinomaista”, sanoo UPM Metsän kehityspäällikkö Tapani Juuti. VALMIUDET OVAT OLEMASSA Internet on osa suomalaisten arkea, ja meistä yli 80 prosenttia käyttää verkkoa aktiivisesti niin tiedonhankintaan kuin päätöksentekoonkin. Myös vanhemmissa ikäryhmissä verkkopalvelujen käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut. ”Nykypäivän metsänomistaja on tottunut sähköiseen asiointiin esimerkiksi pankki-, verotusja vakuutusasioissa. Ajasta ja paikasta riippumaton asioiden hoito, tapahtumien seuranta reaaliajassa sekä erittäin lyhyet vastausajat ovat oletusarvo, kun asiakas arvioi metsään liittyviä sähköisiä palveluja. Verkkopalvelumme UPM Metsämaailman käyntimäärät sekä sähköiset yhteydenottoja tarjouspyynnöt ovat tuplautuneet viimeisen vuoden aikana, mikä kertoo siitä, että asiakkaat ovat löytäneet verkkopalvelun ja pitävät sitä luontaisena kanavana etsiä metsätietoa ja ottaa yhteyttä”, Juuti kertoo. Parantuneet tietoliikenneyhteydet, jatkuvasti kehittyvät päätelaitteet ja sovelluskehitys mahdollistavat entistä monipuolisempia ominaisuuksia ja sovelluksia. Jatkossa näitä voidaan käyttää perinteisen tietokoneen lisäksi myös älypuhelimella ja tabletilla. pankk Metsä muut ja yl vat m ovat toim asia me tys yh pu m s u m
METSÄN HENKI 1/14 31 Älypuhelimien korkeatasoiset ominaisuudet kartta-, navigointija kameratoiminnoissa tuovat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi metsävaratiedon hyödyntämiseen. TAVOITTEENA METSIEN AKTIIVINEN HOITO JA KÄYTTÖ Sähköisten palvelujen kehittäjillä, sekä julkisella puolella että yrityksillä, on tavoitteenaan aktivoida metsänomistajia metsä omaisuuden hoitoon ja saada puuta markkinoille. Tähän pyrkii Suomen metsäkesjossa metsänomistaja voi sähköisesti tarkastella metsävaratietojaan ja suunnitella metsänhoitoja hakkuutoimenpiteitä. omistajalle mahdollisuuden yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa. Metsänomistajan suostumuksella esimerkiksi UPM:n asiantuntija voi tarkastella metsikkötietoja ja tehdä toimenpide-ehdotuksia muun muassa kiireellisistä taimikonhoitotai hakkuukohteista. Metsänomistaja voi myös antaa palvelussa luvan siirtää metsävaratietonsa UPM Metsän verkkometsäsuunnitelmaan, jolloin palvelu helpottuu entisestään. Tulevaisuutta on myös puuja metsäpalvelukauppaa varten kehitettävä sähköinen markkinapaikka, jossa metsänomistajat ja palveluntarjoajat voivat käydä avoimesti kauppaa reaaliajassa. Ensimmäinen askel siihen suuntaan on Puumarkkihoitoyhdistysten valtakirjakauppojen myyntikohteita on puunostajien nähtä villä. Sähköisten palveluiden hyödyt metsänomistajalle: UPM Metsämaailma www.metsämaailma.? www.facebook.com/ metsamaailma
METSÄN HENKI 1/14 33 KY SY M YS & VA ST A U S A S IA N TU N TI JA N A TO M I M Ö R S K Y VUODEN ALUSTA TULI VOIMAAN LAKI METSÄTUHOJEN TORJUNNASTA. MIKÄ MUUTTUI? Uusi metsätuholaki korvaa aiemman ötökkälakina tunnetun lain metsän hyönteisja sienituhojen torjunnasta. Käytännön toiminnan kannalta katsottuna laki säilyi isoilta periaatteiltaan ennallaan. Jatkossakin rajoitetaan tuoreen havupuutavaran ja vahingoittuneen havupuun kesäaikaista varastointia metsässä. Uusi laki koskee tyviläpimitaltaan yli 10 senttiä paksua havupuutavaraa, mukaan lukien energiapuuta. Aluejako on muuttunut aiemmasta kahdesta kolmeen alueeseen A, B ja C. Lisäksi metsätuholaissa on tarkennettu ja tiukennettu puutavaran omistajan tai maanomistajan vahingonkorvausvastuuta tapauksissa, joissa lain noudattamattomuudesta aiheutuu vahinkoa ympäröiville metsille. MILLOIN PUUTAVARA TULEE KULJETTAA POIS? Laki määrää, että puutavaran omistajan on huolehdittava, että 1.9.–31.5. kaadettu havupuutavara kuljetetaan pois hakkuualalta ja välivarastosta määräaikojen puitteissa. Männyn osalta aikarajat pysyivät ennallaan, mutta kuusipuutavaran osalta määräajat aikaistuivat. Esimerkiksi A-alueella eli Salpausselän eteläpuolella kaadettu kuusi tulee kuljettaa pois 15.7. mennessä. Laki määrää myös, että kesäaikana A-alueella kaadettu kuusipuutavara pitää viedä pois kuukauden sisällä. MITEN METSÄTUHOLAKI VAIKUTTAA PUUN KORJUUSEEN JA KULJETUKSEEN? Talviaikaiset ja alkukevään hakkuut on suunniteltava siten, että metsätuholain alaiset havupuuvarastot saadaan kuljetukseen määräaikoihin mennessä. Tarvittaessa puita varastoidaan välivarastoihin tai tehdään lain sallimia puutavaran poistamisen korvaavia toimenpiteitä. Tällainen on esimerkiksi mäntypuutavarapinon pintaosien poiskuljettaminen pystynävertäjien iskeytymisen jälkeen. Pintaosaltaan kuorittu pino merkitään erityisellä pinonpäälapulla, johon kirjataan päivämäärä ja kuljettajan nimikirjaimet. SÄÄTÄÄKÖ UUSI LAKI KANTOJEN NOSTOSTA? Kyllä, juurikääpäriskin vuoksi kannot ovat nyt metsätuholain piirissä. Jos metsikössä tai varastopaikalla on yli 10 kiintokuutiometriä nostettuja kantoja, ne on kuljetettava pois 2–2,5 vuoden kuluessa nostosta. PITÄÄKÖ TUULENKAADOT KERÄTÄ POIS METSÄSTÄ? Tuulenkaadot pitää kerätä pois metsästä, jos kuusta on yli 10 kiintokuutiota hehtaarilla ja mäntyä yli 20 kiintokuutiota. Tällöin edellä mainittujen rajojen yli menevä puumäärä on poistettava metsästä. Myös aiempi laki on määrännyt vahingoittuneiden puiden metsästä poistamisesta, mutta siinä ei ollut määrärajoja vaan puhuttiin ”merkittävästä määrästä”. Tuulenkaatojen keräämisestä vastaa metsänomistaja. KUKA VALVOO METSÄSSÄ? Metsäkeskus valvoo jatkossakin metsätuholain noudattamista. Lisäksi uudessa laissa toimijat velvoitetaan omavalvontaan. Lopulliset käytännöt omavalvonnasta määritellään kevään aikana. Pääosin valvonta tapahtuu tietojärjestelmästä saatavien raporttien avulla, ja tarvittaessa jalkaudutaan tekemään pistokokeita tienvarsivarastoille. TONI MÖRSKY operaatiopäällikkö UPM Metsä
”ON TÄRKEÄÄ OLLA OSANA TOIMIVASSA METSÄKETJUSSA, JOKA TUO TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA MAASEUDULLE.” KULJETUSYRITTÄJÄ SAKU SIMPANEN, UPM 34 METSÄN HENKI 1/14
PIELAVETINEN SAKU SIMPANEN TEKEE KULJETUSYRITTÄJÄNÄ LUOTETTAVAA JA VARMAA TYÖTÄ, JOKA ON TÄRKEÄ LENKKI UPM:N PUUHUOLLOSSA. PUU SIIRTYY METSÄSTÄ TEHTAALLE SAKU SIMPANEN OHJAA puutavararekkansa kohti välivarastoa. Ketterästi nosturin ohjaamoon, kuormaa sitovat automaattipankot auki napin painalluksella ja kouralla käsiksi kuormaan. Valtavan kokoiset kuusitukit siirtyvät haparoimatta kuusikon reunaan pinoon. ”Kyydissä on sorvitukkia Pelloksen vaneritehtaalle. Kuorma puretaan välivarastoon ja kesän tultua tukit uitetaan Ristiinaan. Kuljetamme puita hakkuukohteilta suoraan tehtaille, junaja uittoterminaaleihin ja välivarastoihin.” Saku Simpanen on kasvanut puun kuljetukseen isänsä mukana. Seppo Simpanen aloitti vuonna 1968 puun ajon UPM:n edeltäjälle Tehdaspuulle. Saku hyppäsi kuljettajaksi suoraan peruskoulusta. Vuodesta 2006 lähtien toisen polven perheyritys on ollut Sakun ja hänen vaimonsa Jaana-Riitan omistuksessa. Yhteistyö UPM:n kanssa on jatkunut avainyrittäjänä. Kuljetus S. Simpanen Oy liikuttaa vuodessa noin 300 000 mottia puuta. Simpanen on kouluttanut nuoria osaajia kuljettajiksi. ”Isäni opetti, että työ kannattaa opetella tekemään kunnolla, jolloin sen tekee jatkossakin rutiinina hyvin. Kun työn osaa, se on helppoa ja työtä voi tehdä itseensä luottaen. Uusi, toimiva ja siisti kalusto sekä hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä, jotta me kaikki viihdymme töissä”, Simpanen kertoo. Simpanen on rohkeasti kehittänyt toimintaansa nykypäivän haasteisiin. Investointi uuteen 76 tonnin puutavarayhdistelmään oli jo valmiina mittaja painosäädösten muuttuessa. Uuden auton rekisterinumerona komeilee UPM-1. ”Otetaan haasteet vastaan positiivisin ja avoimin mielin ja pysytään kehityksen kärjessä. Uudessa autossa kulkee reilut 50 tonnia puuta.” ”Toimimme kiinteässä yhteistyössä UPM:n ja muiden avainyrittäjien, etenkin samalla alueella toimivien metsäkoneyrittäjien, kanssa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman tehokas ja teiden kantavuudet huomioiva puunkuljetus”, Simpanen tiivistää. Yrityksen pyörittämiseen kuuluu paljon suunnittelua, paperityötä ja palavereja. Sakun mielestä parasta TEKSTI: PÄIVI MÄKI KUVA: PETRA TIIHONEN METSÄN HENKI 1/14 35 on kuitenkin puun ajaminen metsästä. Jaana-Riitta puolestaan viihtyy toimistotöissä. Puunkuljetus on osa Simpasen perheen elämää, eivätkä alakoulua käyvät tytöt arkaile hypätä tukkirekan kyytiin metsäkeikalle. ”Aamuvuorossa työpäivä alkaa neljän viiden välillä ja ajossa olen 10–12 tuntia iltavuorolaisen lähtöön saakka. Illalla tehdään ajosuunnitelmia ja hoidetaan juoksevia asioita. Perhe on tottunut siihen, että isällä puhelin soi työasioissa myöhäänkin illalla”, Simpanen naurahtaa. ”Metsät merkitsevät meidän perheellemme leivän tuojaa ja mahdollistavat asumisen maaseudulla järven rannalla. Tärkeää on myös olla osana toimivassa metsäketjussa, joka tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle. On hienoa, että täällä metsät kasvavat ja puuta jatkojalostetaan lähellä.” Simpaset on palkittu Savon vuoden nuorina yrittäjinä ja myös UPM:n avainyrittäjinä. ”Onhan siitä hyvä mieli, että meitä pidetään luotettavana ja varmana toimijana”, myhäilee Saku Simpanen. TYÖPAIKKANA METSÄ:
Oletko kiinnostunut lisäämään metsäomaisuuttasi? Katso www.bonvesta.? TEIMME PUUKAUPASTA SINULLE LÄHIKAUPAN UPM Metsä on aina lähellä sinua ja metsääsi. Yli 200 asiantuntijaamme ympäri maata avustavat sinua puukaupan jokaisessa vaiheessa ja neuvovat, miten huolehdit metsäsi hyvinvoinnista. Joten, kuinka voimme palvella? Sovi maksuton tapaaminen jo tänään. Ota yhteyttä osoitteessa www.metsämaailma.? /? tai soita numeroon 020 416 121. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ UPM METSÄ