• TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 5/2021 15 €
• TYÖELÄMÄ. TEHTY ELETTÄVÄKSI. Työ on iso osa elämää, mutta ei kaikki kaikessa. Me mehiläiset ymmärrämme työelämää ja teemme parhaamme, jotta sinä ja henkilöstösi voisitte hyvin. Meillä on yhteinen tehtävä – hyvinvoiva ihminen. Katso miten se saavutetaan: mehilainen.fi/tyoelama
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 5 Päätoimittajalta 6 Onnittelut 8 Lukijoilta 10 Lukuvinkit 12 Painavaa postia jo 50 vuotta 14 Tauon paikka 16 Uskaltaudu mukaan leikkiin! 18 Kolumni Työ 20 Puusepäntehdas menestyy kehittämällä – ei machoilemalla Työntekijäkokemus vaikuttaa tuottavuuteen. 26 Työnhaku on kokopäivätyötä Työnhaku on muuttunut takavuosista. Terveys 32 Ahdistuksen välttäminen on tasapainoilua Ahdingon sietoa kannattaa opetella. 34 Rullaava psykologi auttaa nuoria kriisissä MS-taudin kanssa voi pärjätä työ elämässä. 38 Putkirulla oikaisee rintarangan Tasapainottelu rullan päällä rentouttaa ja vahvistaa. 40 Terveys ajassa Turvallisuus 42 Katupäivystys on siellä, missä nuoretkin Nuorilla on kova aikuisen nälkä. 46 Tapaturmainen kuolema Ajoramppi iskeytyi työntekijän päälle. 48 Työntöä pienyrityksen turvallisuuteen Työterveyshuolto buustaa pienyrityksen riskinarviointia. 51 Pk-yritys punnertaa pienin resurssein Pienyritykset kaipaavat joustavia työterveyshuollon palvelupaketteja. 54 Työsuojelun 50 vuotta Ammattialojen valvonnasta ilmiöiden tarkasteluun. -----------------------------58 Urapolulla Kaksi erilaista ammattia 42 16 Jongleeraus tauottaa mainiosti pitkää koulutuspäivää. Työturvallisuuden tulee toteutua myös vapaaehtoistöissä. Katupäivystys kohtaa nuoret siellä, missä he kokoontuvat. Välillä ajattelen olevani kuin Aku Ankka, joka on kokeillut monenlaisia töitä. DI, LAATUINSINÖÖRI JA SAIRAANHOITAJA (AMK) PASI HAVERINEN. KANSIKUVA SINI NIHTILÄ KU VA M IK KO KÄ KE LÄ KU VA KA TE RI N A RE PP O N EN Sisällys 5/2021
• www.contourdesign.fi Vaihtelu on tärkeää työpäivän aikana. Hyvä ergonomia ohjaa terveellisiiin ja vaihteleviin työskentelytapoihin pitkinä päivinä tietokoneen edessä. Contour Unimouse on palkittu ergonominen hiiri. Ainutlaatuisen rakenteen ansiosta se voidaan säätää luonnollisen työskentelyasentosi mukaiseksi. Unimouse on suunniteltu mahdollistamaan sormien ja ranteen alueen lihasten rentoutumisen ja varmistamaan liikkeiden vaihtelun työpäivän aikana. Osta omasi jo tänään, niin pääset hyötymään kaikista eduista! Kokeile ilmaiseksi MUISTATKO VAIHDELLA työskentelyasentoasi PITKIEN TOIMISTOPÄIVIEN AIKANA? OHJELMOITAVAT PAINIKKEET Tuovat eniten käytetyt toiminnot nopeasti saataville ja vähentävät hiiren ja näppäimistön painalluksia SÄÄDETTÄVÄ RANNEKULMA Säädä hiiren kulma ehkäistäksesi rasitusta kädessäsi SÄÄDETTÄVÄ PEUKALOTUKI Peukalotuen avulla hiiren voi säätää käteen sopivaksi OHJELMOITAVAT PAINIKKEET Tuovat eniten käytetyt toiminnot nopeasti saataville ja vähentävät hiiren ja näppäimistön painalluksia SÄÄDETTÄVÄ RANNEKULMA Säädä hiiren kulma ehkäistäksesi rasitusta kädessäsi SÄÄDETTÄVÄ PEUKALOTUKI Peukalotuen avulla hiiren voi säätää käteen sopivaksi TTT-Magazine_4_Contour-Unimouse_220x280+5mm.indd 1 TTT-Magazine_4_Contour-Unimouse_220x280+5mm.indd 1 20-08-2021 09:31:08 20-08-2021 09:31:08
• PÄÄTOIMITTAJALTA 20.10.2021 On juhlan aika – kiitos lukijoille T TT-LEHTI JUHLII parhaillaan viisi kymmenvuotista olemassaoloaan. Juhlaan on todellakin aihetta! Toimituksessa iloitsemme paitsi lehteä varten tehdystä työstä myös siitä, että työelämä on näinä vuosikymmeninä mennyt melkoisesti eteenpäin. Sitä todistavat lukuisat TTT-lehdessä ilmestyneet artikkelit, joissa on esitelty suomalaisten työpaikkojen hyviä käytäntöjä ja alan tutkimustietoa. ENTISAIKAAN, KUN RAKENNUS oli saavuttanut harjakorkeutensa, työporukalle järjestettiin juhlat, joissa annettiin tunnustusta tehdystä työstä. Kekriä taas vietettiin työn juhlana maatalousyhteiskunnassa satokauden päättymisen kunniaksi. Kesän ja syksyn uurastus palkittiin. Kaiken herkuttelun ja riekkumisen jälkeen palkolliset saivat kaksi viikkoa vapaata käydäkseen kotiseudullaan ja etsiäkseen uuden pestuupaikan. Ihmiselle onkin luontaista rytmittää aikaa arjella ja juhlalla. Raskaan työn jälkeen nautitaan, leikitään, lauletaan ja hassutellaan. Välillä on tarpeellista katkaista työputki, punnita ehkä, mitä on saatu aikaan, ja tehdä jotain hauskaa työyhteisön kesken. Nykyaikana työyhteisö voi juhlistaa saavutuksiaan monella tapaa. Aiemmassa työpaikassani oli tapana järjestää vuotuiset henkilöstöpäivät, joiden Toimitus Asolantie 29 b 01400 Vantaa www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu Sini Nihtilä Taitto AsteHelsinki Sihteeri Sanna Alajoki Puhelin 050 336 5613 sanna.alajoki@tttlehti.fi Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 03 4246 5370 Tilaustarjous on sivulla 56. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2021. Vuositilaus 98 euroa, kestotilaus 88 euroa. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Media­ kasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 15 euroa. TTT­lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 88 euroa, kestotilaus 78 euroa. Osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@jaicom.com 03 4246 5370 Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen Puhelin 040 676 6141 miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 51. vuosikerta ISSN­L 0041­4816 ISSN 2323­7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041­4816 (painettu) KU VA JU HA SO MB Y AVOIMUUS: kaikesta voi puhua. TOIMINTA: ongelmat voidaan ratkaista. REHELLISYYS: virheet korjataan ja niistä voi oppia. LUOTTAMUS: työyhteisö auttaa. KUNNIOITUS: kaikki työ on arvokasta. TOIVEIKKUUS: yhdessä syntyy parempaa. Työ Terveys Turvallisuus -lehden arvot iltaan kuului liikunnallista ohjelmaa – välillä kisattiin melkoisen tosissaan. Joka kolmas vuosi kokoonnuttiin valtakunnalliseen Elokas-juhlaan. Tapahtumat lähensivät organisaation ihmisiä ja loivat mukavalla tavalla työpaikan kulttuuria. VAIKKA KORONA-AIKA hävitti kokoontumiset, työpaikoilla keksittiin onneksi korvaavaa toimintaa tilalle. Esimerkiksi kemianteollisuuden yritys Kiilto siirtyi virtuaaliseen harrastamiseen. Kiillon kuoro jatkoi harjoituksiaan etänä, samoin jooga siirtyi verkkoon. Viime joulun alla yrityksessä leivottiin yhdessä pipareita – etäyhteyksin. Etätapaamiset eivät kuitenkaan ole sama asia kuin kerääntyminen fyysisesti samaan tilaan. Kiillollakin erityisesti kuorolaiset kaipaavat jo mahdollisuutta laulaa yhdessä. TOIVOTTAVASTI KAIKILLA työpaikoilla päästäisiin jo kokoontumaan kokousja kahvihuoneisiin ja ruokaloihin. Niin tämä TTT-lehden juhlanumerokin kuluisi vielä useamman työntekijän käsissä painettuna lehtenä, eikä vain diginä ruudulta. Kiitän teitä kaikkia vanhoja ja uusia lukijoitamme ja kumppaneitamme. Pysykää mukana myös tulevina vuosikymmeninä! Kirsi Väisänen Lue TTT-lehden historiasta sivulta 12. Paino PunaMusta Forssa Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E
• 50 Onnittelut -vuotiaalle TTT-lehdelle Ratkaisut työpaikan turvallisuuteen www.ecoonline.fi Onnittelemme 50-vuotiasta Työ Terveys Turvallisuus -lehteä! Työelämää kehitetään yhdessä. JHL ONNITTELEE 50-vuotiasta Työ Terveys Turvallisuus -lehteä! Tampereen Messut onnittelee lämpimästi 50-VUOTIASTA TTT-LEHTEÄ TTT-LEHTI 50 50 VUOTTA! Sisarlehdet onnittelevat lämpimästi ja toivottavat menestystä seuraavalle vuosikymmenelle! Sisarlehdet onnittelevat lämpimästi ja toivottavat menestystä seuraavalle vuosikymmenelle!
• Onnea! Skydda Suomi Oy toivottaa TTT-lehdelle hyvää juhlavuotta sekä onnea ja menestystä seuraaville vuosikymmenille! Sillä sinun työsi on tärkeä Onnittelut 50-vuotiaalle TTT-lehdelle! 1970 2020 5 F innsafe Onnittelu 50-vuotiaalle TTT-lehdelle! KIITOS 50 vuoden työstä työsuojelun hyväksi! TTT_lehti_45x59mm_Avi_TS.indd 1 TTT_lehti_45x59mm_Avi_TS.indd 1 7.10.2021 14.09.40 7.10.2021 14.09.40 PUNAMUSTA ONNITTELEE 50-vuotiasta TTT-lehteä. www.punamusta.com www.ttl.fi ttt-lehti mainos 94 x 122 nro 5-2021.indd 1 ttt-lehti mainos 94 x 122 nro 5-2021.indd 1 6.10.2021 16.45.17 6.10.2021 16.45.17 TYÖTURVALLISUUSKESKUS ONNITTELEE 50-VUOTIASTA YHTEISTYÖKUMPPANIAAN TTT-LEHTEÄ!
• LUKIJOILTA 8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 LUKIJOITA KIINNOSTI eniten lehdessä 4/2021 juttu, joka käsitteli kuuntelun ja käsittelyn taitoa eli keskusteluälyä. Yleensä työpaikoilla konfliktit syntyvät siitä, että ei osata kuunnella tai kohdata toista. Myös juttu Somehäirintää ei tarvitse sietää sai liki yhtä paljon mainintoja, ja aiheen koettiin olevan hyvin ajankohtainen monilla työpaikoilla. Hienoa nähdä, että viimeinkin joku sanoo sen ääneen: "sosiaalista mediaa käytetään myös tietoisesti negatiiviseen vaikuttamiseen, jonka tavoitteena voi olla esimerkiksi disinformaation levittäminen tai sekaannuksen aiheuttaminen." Paluu työpaikoille hybridimalli toimivaksi Kovinkin ajankohtainen monella työpaikalla, myös omallani. Yli puolentoista vuoden etätyöskentelyn jälkeen mietitään, milloin ja miten jatketaan. NETTISIVULTA: Miten johtaa intopiukeita, näkymättömiä luottopakkeja ja muita työelämän tyyppejä? Meidän jokaisen pitäisi muistaa, että työelämän erilaiset työntekijät ovat rikkaus ja näin työpaikka saa monia eri näkökulmia asioihin. Monesti tämä vaan tuppaa johdolta unohtumaan ja halutaan kaikkien toimivan yhtäläisesti ja yksikön eroavat tarpeet unohdetaan ja hiljennetään. Meillä on juuri menossa aihetta liippaava esimieskoulutus, ja kehityskeskustelutkin ovat käynnistymässä – sattui tosi sopivaan saumaan ja resonoi. Hyvin kerrottu, miten kannattaa lähestyä ja hyödyntää erilaisia tyyppejä. Miten meistä jokaisesta löytyy jotakin mainituista tai useampaakin eri päivinä. Hyvä muistutus, miten erilaisuus on voimavara eikä riesa työyhteisössä ja miten sitä kannattaa tietoisesti hyödyntää johtamisessa. LÄMMIN KIITOS kaikille palautetta antaneille. Contour Rollermouse Mobile -hiiriohjaimen voitti Martti Määttä Rovaniemeltä. Onnittelut voittajalle! ÄÄNESTÄ PARASTA & ANNA PALAUTETTA! MIKÄ JUTTU tässä numerossa tai uutiskirjeessämme kiinnosti sinua eniten? Kerro se tai anna muuta palautetta. Arvomme palautetta antaneiden kesken kolmen kuukauden pääsyn KoulutusOnlinen verkkokursseille. Palkinnon arvo on reilut 300 euroa, ja eri aiheiden kursseja on noin 350. Parasta juttua voit äänestää verkossa 5.11. asti: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta KERRO JUTTUVINKKISI & ANNA PALAUTETTA! Juttuvinkit ja palaute tulevat perille verkkosivujen kautta: www.tttlehti.fi > Yhteystiedot > Anna palautetta Tai sähköpostitse: toimitus@tttlehti.fi Elämän tärkein taito _ myös työelämässä KU VA SH U TT ER ST O C K C M Y CM MY CY CMY K wgh-hki-2021-olemme-mukana_220x85.pdf 1 5.10.2021 9.53.08
• M UUTTUVA MAAILMA vaatii uudenlaista osaamista. Kalifornialainen Institute for the Future selvitti tulevaisuuden työelämätaitoja. Niitä ovat: 1. Analysointikyky, kyky ymmärtää asioiden merkitys. 2. Sosiaalinen älykkyys, kyky vuorovaikutukseen ja ihmisen ymmärtämiseen. 3. Mukautuva ratkaisukyky, kyky vastata odottamattomiin tapahtumiin. 4. Monikulttuuriset taidot, kyky toimia erilaisissa kulttuuriympäristöissä. 5. Laskennalliset ajattelutaidot, kyky päättelyyn ja laajan tietomäärän hyödyntämiseen. 6. Mediataidot, kyky arvioida tietoa kriittisesti sekä hyödyntää uusia medioita ja luoda sisältöä niihin. 7. Poikkitieteellisyys, kyky hyödyntää monialaisuutta ongelmanratkaisussa. 8. Muotoiluosaaminen, kyky hyödyntää ympäristön fyysisiä rakenteita. 9. Kognitiokuorman hallinta, kyky erottaa olennainen informaatiotulvasta. 10. Tuottava etätyöskentely, kyky olla läsnä ja sitoutua tiimiin. Lähde: Future Work Skills 2020. Anna Davies ja muut. Institute for the Future. 10 UUTTA TYÖELÄMÄTAITOA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Ajassa S. 58 Ammattien yhdistelmä voi yllättää. 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9
• 10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 LUKUVINKIT Neuvot vetovoimaisen työpaikan rakentamiseen Tuottavuutta luovilla tauoilla Aivosi tarvitsevat tauon – taukokulttuurin elvytysopas. Tuuma-kustannus 2021. AIVOTUTKIJA , kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen mukaan työpaikoilla olisi syytä keskustella enemmän tauoista, esimerkiksi siitä, onko luvallista ottaa torkut kesken työpäivän. Päikkäreiden lisäksi hän kannustaa virikkeellisiin hetkiin, kuten piirtämiseen tai yhteisölliseen diskoiluun tauoilla. Aivot pitävät terveistä elintavoista. Huotilaisen mukaan taukoliikunta on taukojen kuningatar, eikä taukotarjoilujenkaan tarvitse olla kahvia ja donitseja. Huotilainen puhuu myös keskipäivän liukuman puolesta aloilla, joilla se on mahdollista järjestää. Siinä vuorokautinen työaika jaetaan kahteen osaan, joten parituntisella tauolla voi vaikka käydä uimahallissa tai ulkoilla valoisan aikaan. Mitä luovempaa ja monimutkaisempaa työtä olemme tekemässä, sitä todennäköisemmin työn tuottavuus putoaa rajusti, jos jätämme tauot pitämättä. Jos vireystila laskee ja työhön on vaikea keskittyä, keksimme lähes automaattisesti sijaistoimintoja, kuten puhelimen selailun. Tauot mahdollistavat myös konsolidaation, joka lienee useimmille tuttu ilmiö. Konsolidaatio on tietoisuuden ulkopuolinen toiminto, joka tuottaa oivalluksia. Siitä on kyse, kun ajatus pulpahtaa mieleen ja tuntuu sen jälkeen itsestäänselvyydeltä. Stressierkin palautumisresepti Psykologinen palautuminen. Anniina Virtanen. Tuuma-kustannus 2021. PALAUTUMISESTA väitöskirjaansa valmisteleva psykologi Anniina Virtanen kirjoittaa siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä hyvinvointinsa eteen. Kehon ja mielen yhteys kuormittumisessa ja palautumisessa selvitetään kirjassa hyvin ymmärrettävästi. Vankinta tutkimusnäyttöä on sosiaalisen tekemisen ja liikunnan hyvistä vaikutuksista. Työn vaatimukset eivät ole aina suinkaan haitaksi, kun voimavarat riittävät. Usein työ myös täyttää tärkeitä omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita. Jos se ei täytä, vapaa-ajan toiminnalta vaaditaan tässä suhteessa enemmän. Vapaa-ajan toiminnan tulisi tuoda vastapainoa työlle. Virtasen mukaan työssä tylsistyvä saattaakin tarvita vapaa-ajaltaan enemmän aktiivisuutta ja virikkeitä kuin kiireettömyyttä haikaileva stressaaja. Myös persoona ja temperamentti vaikuttavat palautumiseen. Kielteisesti ja tunneperäisesti ajatteleva kokee työnsä useammin kuormittavaksi. Työasioiden ajattelu vapaa-ajalla ei olekaan aina pahasta. Jos ajatukset ovat myönteisiä, se lisää positiivisia tunteita ja työn imua. TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN Terveelliset ja tuottavat tauot L UULISI, ETTÄ TAUKOJEN merkitys hyvinvoinnille olisi jo iskostunut kovapäisimmänkin työmyyrän kalloon. Mutta ei! Vasta kuuntelin johtajaasemassa työskentelevän tuttavani selvitystä hänen tiiviistä etätyöpäivästään. Lounaan hän nauttii seisaallaan keittiötason ääressä, läppäri seuranaan. Muistutusta tarvitaan siis edelleen. Työn sujuvuuden kannalta tärkeää on palautua jo työn lomassa – ei vasta työajan jälkeen, viikonloppuisin ja lomilla. Vapaa-aika ei tietenkään ole pelkkää työstä palautumista varten. Kun tavoittelee hyvinvointia, on kuitenkin merkitystä sillä, miten vapaa-aikansa käyttää. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Miikka Huhta ja Visa Myllyntaus. Alma Talent Oy 2021. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ on kasvanut korkeasuhdanteessa, ja yleisesti puhutaan jo osaajaja työvoimapulasta muillakin kuin sote-aloilla. Teoksen kirjoittaneet konsultit Miikka Huhta ja Visa Myllyntaus uskovat, että osaajapula ratkaistaan 1 2 aivan muulla kuin palkankorotuksilla, hurjilla eduilla ja mainoskampanjoilla – tai viemällä työpaikat pois Suomesta. Työpaikan vetovoima paranee kehittämällä systemaattisesti työntekijäkokemusta ja työnantajabrändiä. Kestävään osaamispulan ratkaisuun ei ole oikopolkuja. Työpaikan olosuhteista on luotava sellaiset, että työntekijä kokee työn imua ja tyytyväisyyttä.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 Organisaatiolle on eduksi houkutella juuri oikeanlaisia työntekijöitä. Hyvä työnantajabrändi karsii jo ennalta sopimattomia. Uutuuskirja lupaa tarjota pitkäjänteisen ratkaisun työnantajille löytää ja pitää heidän tarvitsemansa työntekijät. Kehittämisen tulee perustua strategiaan ja olla systemaattista. Kirjan tekijät neuvovat näin: 7 NEUVOA TYÖNANTAJILLE 1. Laadi vetovoimastrategia. Aloita organisaation strategiasta ja sen mukaisesta osaajahaasteesta. Vastaa vetovoimastrategiassa oikeisiin houkuttelevuuden ja kiinnipitämisen ongelmiin. Tee rohkeita valintoja siitä, mihin työntekijäryhmiin ja toimenpiteisiin panostetaan ja mihin ei. 2. Ymmärrä pääkohderyhmiesi näkemyksiä ja tarpeita. Kaikki tieto ei kuitenkaan ole yhtä arvokasta. Keneltä kysyt, mitä kysyt ja miten kysyt ovat yhtä tärkeitä kuin se, miten jalostat tiedosta käyttökelpoista ymmärrystä. 3. Keskity merkitykselliseen. Kaikkia työntekijöiden kokemuksia ei ole luotu tasa-arvoisiksi. Kehitä ja vaali mieluummin yhtä työntekijöiden elämää muuttavaa kokemusta kuin kymmentä arkista. Räätälöi myös viestisi ja toimenpiteesi pääkohderyhmillesi. Älä yritä olla kaikille kaikkea, vaan tavoitelluille parasta. Arvosta myös jokaista, joka voi sanoa ”Ahaa. No nyt ymmärrän, että en todellakaan viihtyisi teidän firmassa!” 4. Näe ja puhu kokonaisuudesta. Asiakaskokemus on yhteydessä työntekijäkokemukseen, työntekijäkokemus työnantajabrändiin ja työnantajabrändi organisaatiobrändiin. Panostus yhteen sataa myös toisten laariin, mutta kehittämisen pitää olla linjassa. 5. Huomioi yhteneväisyydet ja muista eroavaisuudet brändityössä. Työnantajan ja suklaapatukan brändäämisessä on paljon samanlaista, mutta muista, että tässä tapauksessa kysyntä ei lisää tarjontaa ja ostajan ja myyjän välillä tulee olla syvä yhteys. 6. Hyödynnä muotoiluajattelua ja muotoilutyökaluja. Ymmärrä ja yhteiskehitä asioita kohderyhmän kanssa. Tunnista työnantajabrändin ja työntekijäkokemuksen tärkeimmät kohtauspisteet ja muotoile niistä vaikuttavia. Testaa, iteroi ja jatkokehitä. 7. Menestyksen 3 M:ää – mokaa, mittaa ja muokkaa. Kokeile rohkeasti uusia toimintatapoja. Päivitä strategiaa tavoitteiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Kehitä työtäsi jatkuvasti omasta, kilpailijoiden ja edelläkävijöiden toiminnasta opitun pohjalta. Aloita alusta. Panuntie 4 00610 Helsinki astehelsinki.fi astekirjat.fi Me astelaiset olemme laaja joukko digitaalisten prosessien, teknisten ratkaisujen ja designin osaajia. Optimoimme ja kevennämme yhteistyökumppaniemme työtä ja tuotantoa räätälöidyillä ja kehittyneillä palveluilla. Yhteistyö­ kumppani, joka vapauttaa aikaa olennaiseen. 3
• AJASSA 12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 K OLME KOVAA TEETÄ on hyvin säilyttänyt linjansa, kirjoitti eräs TTT-lehden lukijatutkimukseen viime vuonna osallistunut lukija. Kiitos lehdestä! Teette arvokasta työtä, ja toivon, että lehti vain vahvistuu entisestään, kirjoitti toinen lukija, joka kertoi lehden olevan hänelle tuttu jo vuodesta 1999. “Kolme kovaa teetä” sai alkunsa 50 vuotta sitten, kun Työ Terveys Turvallisuus -lehden ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa 1971. Lehti syntyi, kun Työterveyslaitoksen Työterveys-lehti ja Tapaturmatorjunta ry:n Varokeino-lehti yhdistyivät. Uusi julkaisu vastasi kasvavaan työsuojelutiedon tarpeeseen. Teollistuminen oli päässyt kovaan vauhtiin jo edellisellä vuosikymmenellä, ja 1969 työmarkkinajärjestöt olivat tehneet sopimuksen työsuojelutoiminnasta työpaikoilla. Työpaikoilla työsuojeluun parissa toimiville oli tärkeä välittää tietoa ja neuvoja, ja siihen Työ Terveys Turvallisuus -lehti oli oiva kanava. Lehden saivat ne työsuojelun parissa toimivat henkilöt, jotka oli ilmoitettu vuotta aiemmin perustetun Työturvallisuuskeskuksen rekisteriin. Aluksi lehti ilmestyi viisi kertaa vuodessa 30 000 kappaleen painoksena. Seuraavina vuosikymmeninä TTT-lehti ilmestyi enimmillään jopa 16 kertaa vuodessa, mutta ilmestymistahti vakiintui lopulta kuuteen numeroon vuodessa. Aihepiirit yhä kattavammiksi Lehden sisältö painottui alkuvuosina teollisuuden terveyshaittoihin. Mukana oli silti myös kevyempää asiaa, kuten työelämään sijoittuvia novelleja. Aihepiirit laajenivat vuosikymmenten kuluessa sitä mukaa, kun uutta tutkimustietoa kertyi ja työsuojelua koskeva lainsäädäntö uudistui. Lukijat alkoivat kaivata tietoa paitsi työterveydestä ja -turvallisuudesta myös henkisestä hyvinvoinnista, joka lainsäädännön uudistuessakin tuli entistä vahvemmin osaksi työsuojelua. Jos aiemmin lehden sivuilla oli puhuttu vain työturvallisuudesta ja työterveydestä, termi työhyvinvointi alkoi vähitellen toistua yhä useammassa artikkelissa. Alusta lähtien periaatteena oli, että lukijoille on tarjottava tutkittua tietoa helposti omaksuttavassa ja käytännönläheisessä muodossa. Siksi lehdessä on edelleenkin paljon juttuja erilaisista työpaikoista ja niiden hyvistä käytännöistä. Uusi kustantaja vuodesta 2015 Lehden kustantamisessa tapahtui sen historian isoin muutos vuonna 2014, kun Työterveyslaitos säästötoimien seurauksena päätti luopua lehden julkaisemisesta. Lehti siirtyi erikoislehtien pienkustantamolle, Kempulssi Oy:lle, jossa TTT-lehdestä vastaa tytäryhtiö TTT Kustannus Oy. Muutoksen yhteydessä ilmaisjakelu työsuojeluhenkilöstön rekisteriin kuuluville päättyi, ja lehdestä tuli tilattava ja maksullinen. Kohti sähköistä Paperilehti on yhä pitänyt pintansa, mutta tilaajien luettavissa oleva digilehtikin on löytänyt paikkansa. Lisäksi lehti julkaisee uutisia, verkkoartikkeleita ja poimintoja printtilehdestä verkkosivuillaan www.tttlehti.fi ja maksuttomassa uutiskirjeessään. TTT-lehti pyrkii kattamaan työturvallisuuden, -terveyden ja -hyvinvoinnin aiheita mahdollisimman laajasti. Se vaatii toimitukselta tasapainoilua, sillä työsuojelun painopisteet ja kiinnostuksenkohteet osin vaihtelevat ammattialoittain. Tavoitteena kuitenkin on, että joka numerosta löytyy hyödyllistä luettavaa kaikille työelämän ja työsuojelun kehittämisestä kiinnostuneille. TTT-lehti on ollut tärkeä tiedon lähde työpaikoilla jo puolen vuosisadan ajan. Lukijapalautteen mukaan lehti on myös onnistunut elämään mukana työelämän muutoksissa. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SINI NIHTILÄ PAINAVAA POSTIA jo 50 vuotta
• Lukijatutkimuksista arvokasta tietoa Lukijatutkimukset ovat antaneet arvokasta tietoa siitä, millä mielin lehteä luetaan ja mitä siltä toivotaan. Niiden mukaan lehti on onnistunut tyydyttämään tiedon tarpeet varsin hyvin. Vuoden 2020 lukijatutkimukseen osallistui lähes tuhat vastaajaa, ja heistä 98 prosenttia oli erittäin tai melko tyytyväisiä lehteen. Hyvällä asialla olette liikenteessä, kuului yksi arvio. Ja toinen lukija kommentoi: Jatkakaa vain samaan malliin. Tätä lehteä tarvitaan. Jutun lähteenä on TTT-lehden 40-vuotis juhlavuonna julkaistu artikkeli Painavaa postia työpaikoille (TTT-lehti 1/2011), jonka on kirjoittanut toimittaja Päivi Haavisto. Lehden sisältö painottui alkuvuosina teollisuuden terveys haittoihin. Mukana oli silti myös kevyempää asiaa. 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13
• 14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 TEKSTI JA KUVA PETRI HÄNNINEN Tauon paikka Haastavassa ja hektisessä työssä kokemusten jakaminen on voimaannuttavaa. Välillä jutut ovat tauoilla aika hervottomia. Omnian ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen henkilöstö kokoontuu opettajien huoneessa Espoon keskuksessa. Kuvausajankohtana tauolle ehtivät Tiina Koski (vas.), Maria Thurman, Marja Muukkonen, Minna Mansikkala ja Riitta Karttunen. Kuvasarja kertoo siitä, mitä työtauoilla tapahtuu. Onko teidän työpaikallanne keksitty hyviä keinoja irrottautua työstä? Anna vinkki: toimitus@tttlehti.fi
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15 AJASSA Lupaan usein tehdä enemmän asioita kuin oikeasti ehtisinkään, koska aliarvioin niihin tarvitsemani ajan. E I OLE HELPPO muistaa eikä hahmottaa, mitä kaikkia vaiheita tiettyjen töiden tekemiseen kuuluu. Jos tehtävä on uusi, aikaa on vielä vaikeampaa arvioida. Mitä monimutkaisempi asia on ja mitä enemmän se vaatii selvittämistä ja muidenkin ihmisten työpanosta, sitä todennäköisemmin aikataulut venyvät. Huomioi myös eteen tulevat ennakoimattomat työt! Hyvä nyrkkisääntö on varata työtä varten kaksintai kolminkertainen aika. Jos siis arvioit sinulta pyydetyn homman hoituvan tunnissa, todellisuudessa se vie kaksi tai kolme tuntia. Yksi tapa asennoitua aikapaineeseen on mitoittaa työpanoksensa käytettävissä olevan ajan mukaan. Silloin on ehkä vain kieltäydyttävä tehtävästä, koska sen tekemiseen ei realistisesti ole aikaa. Tai panostettava tehtävään vain sen verran, minkä oma aikataulu sallii. HELINÄ KUJALA Lisää keskittymistä työhösi Saatko töissä vähemmän aikaan kuin etukäteen arvioit? Harmit­ tavatko keskeytykset, pät­ kiikö muisti? Ota käyttöön psykologi Virpi Kalakosken vinkit työnteon suju­ voittamiseen. RAKENNAMME HYVÄÄ TYÖELÄMÄÄ Suomen parasta päihdeohjelmaja puheeksiottokoulutusta ALKOHOLINKÄYTTÖ ON TAITOLAJI huugo.fi HUUGO-toiminta on osa EHYT ry:n työtä KYSY, TILAA & KONSULTOI p. 050 570 7825 Huugo
• AJASSA 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Monen työ on nykyisin paikallaanoloa ja istumista. Keho kaipaa kuitenkin liikettä. Siksi tauoilla on syytä antaa kropalle – ja samalla mielelle – töitä. Miltä kuulostaisi jongleeraus sukkapalloilla? TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA KATERINA REPPONEN USKALTAUDU mukaan leikkiin! V IELÄ KAKSI VUOTTA sitten Katerina Repponen ja Pasi Nousiainen kiersivät ympäri maailmaa eri sirkusryhmien mukana, festivaaleilla ja varieteeteattereissa. Kuten monilla esiintyvillä taiteilijoilla myös heillä kaikki sovitut työt peruuntuivat, kun koronarajoitukset astuivat voimaan. – Iski paniikki, miten selviämme, kun kaikki tulot loppuivat kuin seinään, Nousiainen sanoo. Kaksikko pohti, voisiko esityksiä toteuttaa jotenkin virtuaalisesti. Mistä löytyisi yleisö pandemian aikana? Nousiainen oli aikoinaan harjoitellut jongleerausta sukkapalloilla eli palloiksi käärityillä sukilla. Sukat ovat väline, joka löytyy jokaiselta, ja siksi niillä olisi erityisen helppo toteuttaa sellaistakin toimintaa, jossa yleisö osallistuu. Syntyi idea jongleeraustyöpajasta, jota tarjotaan piristämään yritysten etäkokouksia. – Tarjosimme parikymmenminuuttista työpajaa ensin Kansanvalistusseuran työyhteisölle testataksemme, mitä mieltä he ovat. Osallistujat olivat aivan fiiliksissä, Nousiainen kertoo. Idea lähti lentoon jo ensimmäisestä kokeilusta, ja työpaja sai suosituksia. Viime vuonna jongleerausoppia kysyttiin erityisen paljon etäpikkujouluihin. Myös kokousten tauoilla päästiin heittelemään sukkapalloja. – Virtuaalinen työpaja on kehittynyt matkan varrella, ja siihen on tullut uusia elementtejä. Esityksen lopussa osallistujat saavat yllätyksenä akrobaattiesityksen, joka on kuulunut sirkusohjelmistoomme. Se onnistuu kotisohvaltammekin, koska huonekorkeus riittää vanhassa talossamme, Repponen kertoo.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 Vuodesta 2015 osa TTT-lehden jutuista on ilmestynyt kotisivulla tttlehti.fi. Esittelemme tässä lukijoidemme mielestä kiinnostavimmat. Kaikkiin voit palata nettisivullamme. Top 15 -jutut kotisivulla 1. Niska jumissa – syy kaularangassa? 2. Aivot eivät multitaskaa – keskeytykset ja kuormitukset altistavat virheille 3. Putkirulla avaa jumit 4. Suru seuraa mukana töihinkin 5. Valheet ja manipulointi kukoistavat työelämässäkin 6. Pöllyssä töissä 7. Väkivaltaa ei pidä sietää päiväkodissakaan 8. 5 kysymystä sairauslomista 9. Työilmapiirin myrkyttäjä kutsuu outoon tanssiin 10. Resilienssi auttaa oppimaan: Joustavalle työ­ yhteisölle ongelma voi olla onnenpotku 11. Mitä muutoksia toisi uusi työaikalaki? 12. Etätyötä tekevä, muista verovähennykset 13. Kun työn aloitus tökkii, huijaa aivojasi 14. Takaisin pinnalle syvän masennuksen jälkeen 15. Poikkeama Tilastokeskuksessa – miten ADHD­henkilö päätyi taulukoiden maailmaan? Rentoudu ja oikaise kumaraan painunutta rintarankaa putkirullan päällä Minja Koskelan ohjein s. 38 Liikeharjoittelu virkistää Sukkahassuttelua hyödynnetään myös koulutuspäivien tauko-ohjelmana. Keskittymistä edellyttävien luentojen välissä liike elvyttää ja stimuloi aivoja. Taiteilijapari ohjaa syksyllä useita työpajoja Metso Outotecin työntekijöille eri mantereille. – Ideana on siis, että jokainen varaa mukaan kolme sukkaparia, joista tehdään pallot. Työpajassa työntekijät pääsevät harjoittelemaan erilaisia koordinaatiota ja rytmiä vahvistavia harjoituksia, Repponen selvittää. Työpajoihin osallistuneet ovat innostuneet temppuilusta. He avaavat rohkeasti kamerat ja kannustavat kollegojaan. – Chattikenttään tulee kommenttia, että hei, mä onnistuin! Toistaiseksi teemme tätä vielä etänä, mutta olisi niin hauskaa päästä jo työpaikoille ja nähdä, miten osallistujat pärjäävät – saada nauruja ja hyvää fiilistä, Repponen toteaa. KU VA JA RK KO M IK KO N EN KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA SH U TT ER ST O C K KU VA H EL IN Ä KU JA LA KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN 1. 9. 14. 15. 4. Miksi jongleeraus tauottaa erityisen hyvin koulutuspäivää? – Kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen vastaa “JONGLEERAUS SOPII erinomaiseksi keskittymis­ harjoitukseksi, sillä keskittymisen herpaantumisen huomaa heti. Se on myös sopivan kokonaisval­ taista tekemistä ja aktivoi mukavasti näppäimis­ tön ääressä jämähtäneitä hartioita. Taitoharjoittelu liitetään aivojen muokkaan­ tumiseen ja muovautumiseen. Jongleerausta tutkittaessa on havaittu, että tietyllä aivokuoren alueella harmaan aineen määrä kasvaa harjoitte­ lun myötä. Taitoharjoittelu siis lisää aivokuoren kapasiteettia. Työelämässä leikkisyydestä on apua, kun yri­ tämme keksiä vastauksia uudenlaisiin haasteisiin. Leikkisä tunnelma vapauttaa meidät ideoimaan, ja työyhteisön psykologinen turvallisuus kasvaa. Työelämässä on tärkeää uskaltaa heittäytyä oppijan rooliin. Emme osaa kaikkea, mutta ha­ luamme perehtyä sellaiseenkin, joka tuntuu aluksi vaikealta. Jongleeraamisen harjoittelu on kaikille haaste, joten opittavaa riittää.”
• 18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 KOLUMNI Teknologian armoilla O N TYLSÄÄ PUHUA PERUSASIOISTA . Sellaisista kuin työn järkevästä resursoinnista, muutosvastarinnasta ja kahvitauoista. Siksi on houkuttelevaa sortua trendisanoihin, kuten digitalisaatio, innovaatiot ja ketteryys, tai pohtia, kuinka chat-robotit mullistavat työelämän. Työelämän kehitykseen liittyvä keskustelu on välillä kuin muotinäytös. Vaikka tarvitsemme vuodesta toiseen samoja toppahousuja ja villapaitoja, catwalkilla vaatteet höystetään joka syksy uusilla trendikkäillä leikkauksilla ja väreillä. Oli lopputulos sitten kuinka haute couturea tahansa, toppahousut ovat silti kömpelöt ja villapaita on tehty lämmittämään. KEKSIMME PERUSVAATTEET uudelleen paitsi pitääksemme vaateteollisuuden pystyssä myös siksi, että saamme mielihyvää uusista ja kiiltävistä asioista. Olemme pystyneet luomaan maailman, jossa löydetään ja luodaan uutta. Jatkuva uuden haluaminen voi kuitenkin johtaa myös ähkyyn, ilmastonmuutokseen tai tyhjään pankkitiliin. Työelämässä se voi tarkoittaa digiuupumusta eli ilmiötä, jossa työmme tehostamisen tai parantamisen vuoksi hankitut uudet teknologiat kääntyvät itseään vastaan. Työpaikalla käytössä olevat lukuisat digitaaliset sovellukset tekevät työpäivistä loputonta tiedostojen etsimistä ja ohjelmasta toiseen suhaamista. Työ on pahimmillaan turhauttavaa ja keskittymiskyvyn lamauttavaa. Olen kasvanut ajattelutapaan, että työelämässä pitää jatkuvasti olla valmis omaksumaan uutta ja ottamaan haltuun uusia teknologioita. Sukupolveani kutsutaan tästä syystä myös diginatiiviksi. En kuitenkaan usko, että minkään ikäluokan edustaja haluaa luopua omista tarpeistaan ja juosta teknologian perässä. Luovun mieluummin digi-etuliitteestä, ja olen ihan vain ihmisnatiivi. TYÖELÄMÄN JÄRKEISTÄMINEN ei tapahdu täyttämällä työpäiviä yhä uusilla teknologioilla vaan kuuntelemalla ihmisistä kumpuavaa viisautta. Silloinkin, kun se tarkoittaa keskustelua tylsistä perusasioista tai muistiinpanojen tekemistä kynällä ja paperilla. Miksi teemme sitä mitä teemme? Olemmeko tyytyväisiä työmme jälkeen? Missä asioissa tarvitsisimme apua? Mitä asiakkaamme meiltä toivovat? Miltä työmme tuntuu? Nämä kysymykset eivät muutu helpommiksi, vaikka ne kuorruttaisi digitaalisella tähtisateella tai kuvanmuokkausohjelman pupunkorvilla. Parhaimmillaan teknologia voi auttaa raivaamaan kalenteristamme pois automatisoitavia tehtäviä, jotta meille jää enemmän aikaa pohtia vastauksiamme. Tärkeimmät asiat pysyvät. Onneksi. Aurora Airaskorpi Aurora Airaskorpi on luovan viestinnän ammattilainen, kirjoittaja ja joogaopettaja. Työelämän järkeistäminen ei tapahdu täyttämällä työpäiviä yhä uusilla teknologioilla vaan kuuntelemalla ihmisistä kumpuavaa viisautta. K UV A TE RH I KO R H O N E N
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 T YÖVOIMAPULA UHKAA noususuhdanteessa olevaa taloutta. Avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin kahtena aiempana vuonna. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita on enemmän kuin kaksinkertainen määrä avoimiin työpaikkoihin nähden. Julkisuudessa asiaa on puitu paitsi taloustieteilijöiden ja tutkijoiden myös työnantajien ja ammattiliittojen edustajien suulla. Toiset syyttävät kannustinloukkuja, toiset huonoja työehtoja. Puhutaan myös kohtaanto-ongelmasta. Kaikki työpaikat eivät tekijöitä houkuta. Esimerkiksi erään pikaruokaketjun työolot nousivat otsikoihin nuorten arvosteltua niitä ankarasti viestisovellus Jodelissa. Korona-aikana työntekijät ovat siirtyneet työn puutteessa pois joiltakin aloilta, ja heitä voi olla vaikea houkutella takaisin. Yksi ratkaisu työvoimapulaan on huolehtia siitä, että työelämään tulevat otetaan hyvin vastaan ja perehdytetään tehtäviinsä. Toinen on sitoutua työntekijöihin ja kehittää työtä sellaiseksi, että siinä halutaan pysyä. Kolmanneksi tulee huomioida, etteivät ikääntyneet putoa kärryiltä koronapandemian tuulettamassa työelämässä. MITEN LÖYTÄÄ AMMATTIMAISTA TYÖVÄKEÄ JA PITÄÄ HEIDÄT TÖISSÄ? TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA JA N I M AH KO N EN Työ / TERVEYS / TURVALLISUUS S. S. 20 Kilpailukyky kehittyy, kun työntekijöistä pidetään huolta. 20 Puusepäntehdas menestyy kehittämällä – ei machoilemalla 26 Työnhaku on kokopäivätyötä 27 Työnhakijaksi vuosikymmenten jälkeen Tässä numerossa
• 20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Työpaikan sisälogistiikkaa parantamalla voidaan kehittää koko yritystä ja sen tuottavuutta – kunhan huomioidaan myös ihmiset työnsä takana. Korvenranta Oy:ssä asiaan on paneuduttu viime aikoina useasta näkökulmasta. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT JARKKO KORVENRANTA JA JANI MAHKONEN Puusepäntehdas menestyy kehittämällä – EI MACHOILEMALLA Miten laatuinsinööri Pasi Haverinen päätyi nykyiseen työhönsä, ja mikä hänen toinen ammattinsa on? Lue Urapolulla-tarina sivulta 58! Pasi Haverinen ajaa pinontatrukkia, jonka käyttöä on ohjeistettu entistä tarkemmin Korvenranta Oy:ssä.
• K UN KORONAPANDEMIA alkoi hiljentää Korvenranta Oy:n tilauskantaa keväällä 2020, yrityksessä ei lyöty jarrua pohjaan vaan käännettiin katse työolojen kehittämiseen ja uuden ideointiin. Järvelässä Päijät-Hämeessä toimiva yritys on erikoistunut puuntyöstöön ja toimii alihankkijana muun muassa kalustevalmistajille. – Täällä on aina vahvasti pidetty kiinni siitä, ettei lomautuksiin tarvitsisi ryhtyä. Mietimme, miten voisimme valmistautua siihen, kun tuotanto taas alkaa toipua, kertoo yrityksen laatuinsinööri Pasi Haverinen. Liiketoimintaa virkisti kotitoimistokalusteiden kasvava kysyntä. Tehtaassa ryhdyttiin myös parantamaan siisteyttä ja järjestystä sekä käynnistettiin projekti puupölyn vähentämiseksi. Hankkeesta potkua kehittämiseen Kehittämisintoa vauhditti maaliskuussa 2020 käynnistynyt SafeInLog-hanke, johon yritys oli päättänyt osallistua. Sen tavoitteena on parantaa pk-yritysten sisälogistiikan työturvallisuutta ja työhyvinvointia ja siten vahvistaa niiden kilpailukykyä ja tuottavuutta. Kyseessä on LAB-ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Työtehoseuran 2,5 vuotta kestävä yhteishanke, jolle sosiaalija terveysministeriö on myöntänyt ESR-rahoituksen. Mukana on yhteensä 13 yritystä Päijät-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Lapista. – SafeInLog-hanke on ollut meille hyvä juttu. Se on entisestään vahvistanut ajatusta siitä, että työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kannattaa ja on myös lupa panostaa, Pasi Haverinen toteaa. Hän lisää, että lakikin toki asettaa työturvallisuudelle tiukat vaatimukset. – Hankkeen myötä on kirkastunut näkemys siitä, että yritysten kannattaa minimitason täyttämisen sijasta nähdä lain vaatimukset mahdollisuuksina työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parantamiseen ja pyrkiä vastaamaan niihin mahdollisimman laaja-alaisesti. Työelämän laatu tekee tuloksen tavoittelusta kestävää S AFEINLOG-HANKKEESSA työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyden tarkastelu perustuu Lapin yliopistossa kehitettyihin teorioihin työelämän laadusta (QWL, Quality of Working Life) ja henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiosta. Teoriat pohjautuvat tutkimusjohtaja, dosentti Marko Kestin tutkimustyöhön. Funktiossa työhyvinvointi määritetään uudella tavalla tuotantotekijäksi, jota kutsutaan nimellä Työelämän laatu (QWL-indeksi). – Työelämän laatu ei yksinään takaa yrityksen menestystä, mutta on olennainen osa työn sujuvuutta ja siten toiminnan perusta. Yrityksen tuloksen kannalta tärkeitä ovat myös yrityksen missio ja liiketoimintalogiikka, joiden avulla yritys voi tuottaa taloudellista tulosta, Kesti sanoo. Hän kuvailee liiketoimintalogiikkaa yrityksen moottoriksi ja työelämän laatua öljyksi, joka mahdollistaa moottorin maksimaalisen tuottokyvyn. Siksi kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että yritys panostaa molempiin – sekä teknologiseen kehitykseen että ihmisiin. TOIMINTANSA VAKIINNUTTANEEN yrityksen operatiivinen arvo muodostuu liikevaihdosta ja tuloksesta, joita nostamalla voidaan kohottaa yrityksen arvoa. Jotta yrityksen kilpailukyky on kestävällä pohjalla, työhyvinvoinnin ja talouden on pitkäjänteisesti tuettava toisiaan. – Lyhyen aikajänteen tulosmaksimointi ei tuota kestävää arvonnousua, jos työelämän laatu pettää eli työntekijät sairastuvat tai uupuvat tai heillä ei ole intoa kehittää työtään ja työyhteisöään, toteaa projektikoordinaattori Katja Mälkki Lapin yliopistosta. Yhdistämällä yrityksen henkilöstötiedot, talousluvut sekä työelämän laatu voidaan arvioida, mikä on yrityksen kestävän kilpailukyvyn tilanne ja millä toimilla sitä voidaan parantaa. 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 21 Täällä on aina vahvasti pidetty kiinni siitä, ettei lomautuksiin tarvitsisi ryhtyä.
• 22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Miten työntekijämme voivat? Sisälogistiikalla tarkoitetaan yrityksen sisäistä materiaalivirran hallintaa, johon voi kuulua esimerkiksi tavaroiden vastaanottoa, hyllytystä, siirtoja, keräilyä ja pakkaamista. Kun työntekijä voi tehdä työtään turvallisesti, sujuvasti ja hyvillä mielin, se näkyy myönteisesti myös yrityksen tuottavuudessa ja kannattavuudessa. Tämä on SafeInLog-hankkeen johtoajatus. – Emme tarkastele vain varastohyllyn korkeutta, vaan myös ihmistä siinä hyllyn luona. Vaikka tekniset asiat olisivat kunnossa mutta työntekijä on loppupalanut tai voi muuten huonosti, sekin vaikuttaa tuottavuuteen, sanoo projektipäällikkö Jaana LerssiUskelin LAB-ammattikorkeakoulusta. Aluksi yrityksille tehtiin työturvallisuuskartoitus kyselyineen, ja Työtehoseuran asiantuntijat kävivät myös paikan päällä tekemässä turvallisuuskävelykierroksen. Korvenranta Oy sai kierroksesta hyvää palautetta. – Heidän mukaansa asiat ovat meillä varsin hyvin. Varastohyllyjä voisi edelleen vahvistaa riskien pienentämiseksi mahdollisissa törmäystilanteissa, mutta juuri muuta parannettavaa ei löytynyt. Teemme ilman muuta tarvittavat toimenpiteet, Pasi Haverinen kertoo. Korvenranta poikkeaa ehkä muista hankkeen osallistujista siinä, että sillä ei ole erikseen varastohenkilöstöä. Tehtaan tuotannossa työskentelee reilut 20 henkeä ja toimihenkilöitä on kuusi. – Levyvarastomme on pitkälti automatisoitu, mutta materiaalia haetaan myös varastosta perinteisesti trukilla ajaen. Jokaisen tuleekin osata vähintään varastoinnin alkeet. Työyhteisömme on tiivis, ja kaikkia neuvotaan tarpeen mukaan. Machokulttuuri väistymässä Hankkeessa tehdyn työhyvinvointikyselyn perusteella Korvenrannalla on myös hyvä työilmapiiri. Lisäksi työntekijöiden oma arvio työkyvystään asteikolla 0–10 läheni kiitettävää, keskiarvo oli 8,9. Kehitettävääkin silti löytyi. – Kyselyn mukaan työntekijät kaipaavat lähimmältä esimieheltään nykyistä enemmän palautetta työstään. Se on yksi asia, jota ryhdytään kehittämään, Haverinen sanoo. Hän toteaa, että puuteollisuuteen on perinteisesti liittynyt miehinen machokulttuuri, jossa kovat arvot ovat tahtoneet jyrätä alleen pehmeämmät arvot. Kuitenkin etenkin nuoret esimiehet tiedostavat jo hyvin, että Levyvarastomme on pitkälti automatisoitu, mutta materiaalia haetaan myös varastosta perinteisesti trukilla ajaen. CNC-koneistajat työssään. Korvenranta Oy:n tuotannossa työskentelee parikymmentä työntekijää, joista kaikki tekevät jonkin verran myös sisälogistiikan tehtäviä.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 heidän kuuluu olla kiinnostuneita alaistensa jaksamisesta ja antaa kiitosta työstä. – Pyrimme huomioimaan työntekijöitä entistä systemaattisemmin mutta samalla luontevasti osana arkea. Ettei työntekijät koe asiaa niin, että jaahas, on taas se aika viikosta, kun esimies tulee sanomaan meille jotain kivaa, Haverinen karrikoi. Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen korostuvat myös työturvallisuuden ja -terveyden ISO 45001 -järjestelmässä, josta yritys sai sertifikaatin viime keväänä. Siirtymistä uuteen järjestelmään sujuvoitti yrityksessä jo vuosia käytössä ollut OHSAS 18001 -työterveysja -turvallisuusstandardi. Korvenrannan toimintajärjestelmään kuuluvat ISO 45001:n lisäksi myös laadunhallintajärjestelmä ISO 9001 sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 14001. “Hanke on ollut hyvä hoksauttaja” K UN SAFEINLOG-HANKETTA SUUNNITELTIIN, koronapandemiasta ei vielä ollut tietoa. Hanke starttasi juuri samaan aikaan, kun virus alkoi levitä Suomessa maaliskuussa 2020. Mukana olevat yritykset toimivat eri aloilla, ja myös pandemia on vaikuttanut niihin eri tavoin. – Joissain yrityksissä työ stoppasi kokonaan ja joissain se lisääntyi niin, että työmäärästä on vain yritetty selvitä, kertoo projektisuunnittelija Niina Sallinen LAB-ammattikorkeakoulusta. Työturvallisuuden, työhyvinvoinnin sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden tarkastelu on hänen mukaansa kuitenkin otettu yrityksissä hyvin vastaan. Joillekin tulokset ovat ehkä antaneet odotettua enemmänkin uutta tietoa. Tuki kannattelee haasteissa Projektipäällikkö Jaana Lerssi-Uskelin nimittää hanketta hoksauttajaksi: se on paljastanut monille, että toimiva sisälogistiikka ei tarkoita vain varastoja hyllyturvallisuutta vaan myös sitä, että ihmiset voivat hyvin työssään. Varastotyö on fyysisesti kuormittavaa, ja sen henkinen rasittavuus näyttää hankkeen tulosten perusteella lisääntyneen. Ilahduttavaa kuitenkin on, että monessa yrityksessä työyhteisön ilmapiiri koettiin myönteiseksi. – Kiire ja henkinen paine ovat tyypillisiä piirteitä, mutta monessa yrityksessä työyhteisö toimii hyvin ja työkaveria tuetaan. Työtä on kiva tehdä, ja se näyttää kannattelevan haasteiden keskellä, Lerssi-Uskelin sanoo. Sisälogistiikan alalla digitalisointi ja automatisointi herättävät nykyisin paljon kiinnostusta, mutta itse työntekijät saattavat Sallisen ja Lerssi-Uskelinin mukaan jäädä varjoon. Siitäkin syystä hankkeelle on ollut tilausta. – Varastotyötä helposti aliarvioidaan, mutta se on tärkeää ja arvokasta työtä, joka nykyisin vaatii myös digiosaamista. Jos varastossa homma ei toimi, tavara ei liiku ja toimitukset myöhästyvät, he muistuttavat. Perehdytys syvenee Perehdytykseen tulisi satsata entistä enemmän. Tämä nousi esiin suuressa osassa SafeInLog-hankkeen yrityksistä, myös Korvenrannalla. Pasi Haverisen mukaan perehdytys on yrityksessä tähän asti painottunut etenkin laitteiden turvalliseen käyttöön, mutta vastedes esiin tuodaan paljon muutakin. – Kerromme aiempaa syvällisemmin tehtaan liiketoiminnasta, tuotteista ja historiasta – siitä, miten firma on tähän pisteeseen tullut. Myös yrityksen missiota ja visiota avataan entistä perusteellisemmin. Toivomme, että uusi työntekijä saa käsityksen yrityksen kulttuurista ja arvoista niin, että hänen on helppo liittyä tärkeäksi osaksi työporukkaamme. Lisäksi yritys aikoo entisestään painottaa turvallisuuden varmistamista. Työntekijällä on suorastaan velvollisuus kysyä esimieheltä tai työkavereilta, jos hän on epävarma jostain työturvallisuuteen liittyvästä asiasta. Myös tehtaan infotauluilla muistuteKiire ja henkinen paine ovat tyypillisiä piirteitä, mutta monessa yrityksessä työyhteisö toimii hyvin ja työkaveria tuetaan. Työtä on kiva tehdä, mikä kannattelee haasteiden keskellä. Levyvarastomme on pitkälti automatisoitu, mutta materiaalia haetaan myös varastosta perinteisesti trukilla ajaen.
• 24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 5/2019: Itseohjautuvuus – hyvää ja pahaa TTT-lehti 6/2018: Hyvin johdetussa työpaikassa kaikki voittavat TTT-lehti 5/2017. Työhyvinvointi on fiksua liiketoimintaa. taan, että työtilanteesta pitää ja saa poistua, jos katsoo sen aiheuttavan vaaraa terveydelle. – Riskinä on, että erityisesti nuoret työntekijät eivät välttämättä kehtaa tuoda esiin sitä, jos oma osaaminen ei vielä täysin riitäkään annettuun työtehtävään. Tehtaassa sattuu Haverisen mukaan hyvin harvoin työtapaturmia, mutta viimeisin niistä on liittynyt nimenomaan sisälogistiikkaan. Pinontatrukkia käyttäneen työntekijän jalka jäi puristuksiin, kun hän siirsi trukkia sen vieressä seisten ja sivusta ohjaten. Kyseistä trukkia kuuluu ohjata ajolevyn päällä seisten. Tilanteessa oli mukana myös onnea: jalka osui periksi antavaan esteeseen, eikä vamma ollut vakava. – Kävimme tapauksen läpi jokaisen työntekijän kanssa ja ohjeistimme oikean ajotavan. Asiasta tiedotettiin myös infotauluilla, ja kaikkiin pinontatrukkeihin kiinnitettiin varoituskyltit. Näin pyrimme varmistamaan, ettei vastaavaa enää tapahdu. Hyvinvoinnista tuottavuutta Lapin yliopistossa on tutkimusjohtaja Marko Kestin johdolla kehitetty malli, jossa tarkastellaan yritysten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä työelämän laadun indeksillä eli niin sanotun QWL-indeksillä. Tässä tarkastelussa Korvenranta Oy sai arvokseen 70,2 %, kun hankkeen yritysten keskiarvo oli noin 65 % ja Suomen työväestön vastaava arvo on noin 60 %:n tasolla. – Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys on mielestäni meillä tiedostettu jo ennenkin, ja saamamme hyvä QWL-indeksin tulos viittaakin tähän. Nyt se kuitenkin hahmottui entistä selkeämmin, kun saimme eteemme raportin ja statistiikkaa aiheesta. Malli on hyvä johtamisen työkalu, jonka kautta työelämän laatuun osataan panostaa entistä järjestelmällisemmin, Pasi Haverinen toteaa. Kuluvana syksynä hankkeen yrityksille järjestetään muun muassa esimieskoulutusta sekä työelämäsafareja, joissa yritysten edustajat voivat jakaa kokemuksiaan ja saada muilta vinkkejä työn kehittämiseen. Laatuinsinööri Haverinen toivoo kuulevansa muun muassa siitä, millaisia perehdytysohjelmia muilla yrityksillä on. Myös sisäisen viestinnän linjaukset kiinnostavat: onko viestintä asiapitoista tiedottamista vai kuuluuko siihen myös kevyempää sisältöä? Siitä mielipiteet omalla työpaikalla osin jakautuvat. – Tällä hetkellä meillä ollaan tässä asiassa välimaastossa, ja ehkä se on hyvä niin. Tiedotusta kehitetään työntekijöiden toiveita kuunnellen, koska heitä vartenhan se on olemassa. Puusepäntehtaan automaattivaraston robotti työn touhussa.
• VARMISTA LÄMMIN TALVI Kylmyyttä, tuiskua ja jäätävää tuulta – me suomalaiset tiedämme, mitä talvi tarkoittaa. Onneksi tiedämme myös sen, että L.Brador tekee lämpimiä työvaatteita. Korkealaatuisilla työvaatteilla työ sujuu turvallisesti, tehokkaasti ja mukavasti riippumatta siitä, millainen talvi meitä odottaa. Anna meidän pitää sinut lämpimänä. Kysy lähin L.Brador jälleenmyyjäsi skydda@skydda.fi KYSY LISÄÄ 0201 523 200 skydda@skydda.fi www.skydda.fi 12.–13.1.2022 Messukeskus Helsinki #finnsec22 Yhteistyössä: Samanaikaisesti Messukeskuksessa: Rekisteröidy maksutta finnsec.fi Luomme huomisen tulevaisuutta KIINTEISTÖ TYKYtystä työhön! TYOHYVINVOINTIM ESSUT.FI # T YO H Y V I N VO I N T I M E S S U T 13.–15.9.2022 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS ASIAA AIDOSTA TYÖELÄMÄSTÄ, TERVETULOA MUKAAN! SAMAAN AIKAAN 13.–15.9.2022 14.–15.9.2022 Turvallisuusalan ammattitapahtuma
• 26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 E SPOOLAINEN TRADENOMI (YAMK) Anne Hirvonen jäi työttömäksi keväällä 2020 ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Irtisanominen johtui hänen silloisen työnantajansa taloudellisista vaikeuksista, jotka koronapandemia aiheutti. Irtisanominen herätti tunteita. Ensimmäinen reaktio oli itku. Sitä seurasi tietynlainen hätäännys ja epäusko. Eihän näin voi tapahtua! – Tilanne tuntui epätodelliselta, ja tietysti tuli huoli myös omasta taloudellisesta tilanteesta. Kokemusten opettamana Hirvonen neuvoo työnhakijoita sallimaan itselleen epäonnistumisen ja torjutuksi tulemisen tunteet. Pettymysten jälkeen pitää uskoa siihen, että oma työpaikka odottaa löytymistään tulevaisuudessa. Työhaku vaatii ponnistuksia Työnhaun tavat olivat täysin muuttuneet kolmenkymmenen vuoden takaisesta. Työvoimatoimistoon ei enää mennä paikan päälle. Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi ja kaikki työnhakuun liittyvät toimet tehdään verkossa. Korona-aikana verkko-osaamista ja omatoimisuutta tarvittiin entistäkin enemmän. Keneltäkään ei voinut pyytää kasvotusten apua. Hirvonen teki vuoden 2020 keväällä neljän kuukauden aikana 176 työhakemusta. Työnhaku oli kokopäivätyötä. – Täytin hakulomakkeita, kirjoitin hakemuksia, kävin työvoimatoimiston kursseilla päivittämässä CV:tä ja opettelin videoimaan hakemukseni. Onnekseni minulla oli tietoteknistä osaamista työnhakua varten. Skype ja videopalaverit olivat tulleet tutuiksi työuran aikana. Kaikki työnhakukokemukset eivät olleet vain ansioluettelon viilaamista. Useissa työnhauissa rekrytoiva taho antoi ennakkotehtävän. Jotkut tehtävistä olivat yllättävän laajoja. Kokemuksia työhaastattelusta kertyi Hirvoselle kymmenkunta. Ne kaikki järjestettiin videoyhteydellä. – En saanut kokemusta anonyymeistä rekrytoinneista, mutta en myöskään kokenut tulleeni syrjityksi minkään ominaisuuteni vuoksi hauissa. Anne Hirvonen sai työpaikan Kelasta suunnittelun asian­ tuntijana elokuussa 2020. Työsuhde vakinaistettiin tammi­ kuussa 2021. Viisikymppinen Anne Hirvonen teki 176 työhakemusta – ja työllistyi. Nykyisin työnhakijalla on oltava tietoteknistä osaamista. Lisäksi tarvitaan omatoimisuutta, jonka tarve korostui korona-aikana. TEKSTI SANNA KOSKINEN KUVA SHUTTERSTOCK Työnhaku on KOKOPÄIVÄTYÖTÄ Kouluttaudu mahdollisuuksien mukaan. Rohkeus ja kiinnostus erilaisten työpaikkojen hakuun on hyväksi. Anna tilaa negatiivisille tunteille epäonnistumisten jälkeen. Jos saat kieltävän vastauksen haustasi, saat olla surullinen ja pettynyt. Luota tulevaisuuteen. “Itse ajattelin pettymysten seurattua toisiaan, että jotain vielä upeampaa on tulossa. Jaksoin lähteä aina uuteen hakuun positiivisella mielellä tietäen, että minulle on tuolla jossain työpaikka”. i Anne Hirvosen vinkit työnhakijalle
• K UN TYÖURA PYSÄHTYY yllättäen työttömyyteen, se aiheuttaa monissa kelpaamattomuuden ja häpeän tunteita. Työ on usein tärkeä osa identiteettiä, ja sen loppuessa osa minuudesta on helposti hukassa. Osaanko edes hakea uutta työpaikkaa, jos edellisestä kerrasta on kulunut vuosia tai jopa vuosikymmeniä? Hannu Pelli on työskennellyt neljä vuotta rekrytoinnin parissa. Taito Researchin konsulttina hän toteuttaa rekrytointeja eri alojen ja eri kokoisten yritysten kanssa. Miten Pelli ohjeistaisi työnhakijaa onnistumaan oman unelmatyön löytämisessä, jos takana on jo pitkä työura? – Ihan ensimmäiseksi voi istua alas ja pohtia, mitä haluaa työelämältä. Kokenutkaan ammattilainen ei aina osaa hakea töitä. Hän ei välttämättä oikein tiedä, mistä aloittaa ja miten toimia. Työnhaku ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin onkin hyvä mahdollisuus tutkia omia ammatillisia toiveita ja näkemyksiä. Haku kannattaa kohdistaa niihin tehtäviin, jotka itseä aidosti kiinnostavat. Työpaikkailmoitus on syytä lukea tarkasti: Mitä rekrytoiva taho etsii? Työnhaku on muuttunut takavuosista. Hakemuskirje ja ansioluettelo ovat edelleen käytössä, mutta nyt ne pitää osata räätälöidä oikein. Työelämän somealusta LinkedIn kannattaa ottaa haltuun. TYÖNHAKIJAKSI vuosikymmenten jälkeen 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27
• 28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Miten erottua? Avointa työpaikkaa saattaa tavoitella satoja hakijoita. Alkukarsinta tehdään usein ansioluettelon eli CV:n perusteella. Siinä päätetään, ketkä etenevät hakuprosessissa jatkoon ja edelleen haastatteluvaiheeseen. Työnhaussa on mahdollisuus menestyä nopeudella. – Nopeat syövät hitaat, usein aikataulukiireiden vuoksi. Sopivien ehdokkaiden kanssa edetään yleensä heti, kun hakemuksia saapuu. Näin ollen hakuajan viimeisinä päivinä saapuvat hakemukset eivät välttämättä menesty – alkupään hakijoiden kanssa on ehkä edetty jo haastatteluihin, Pelli sanoo. Erottuva CV on selkeä ja helppolukuinen. Ansioluettelossa kannattaa avata tehtävänimikkeen alle, mitä vastuita ja tehtäviä työ on sisältänyt. CV:ssä voi listata oman työn parhaita saavutuksia: saitko suoritettua sertifikaatteja, olitko jonkin osa-alueen vastuuhenkilö, teitkö omilla ansioillasi työnantajalle parempia tuloksia? Ansioluetteloon kannattaa koota juuri ne saavutukset ja ansiot, jotka ovat eduksi haettavassa tehtävässä. – Älä kirjoita, että olet ollut kolmekymmentä vuotta myyntipäällikkönä, tittelit eivät kerro oleellisinta. Esimerkiksi Sales Manager on laaja nimike, joka ei itsessään vielä kerro osaamisesta, Pelli neuvoo. Hakemuskirjeessä voi tuoda enemmän ilmi osaamistaan ja sitä, mitä hyötyä tuo yritykselle. Persoona saa näkyä hakemuksessa, ja se onkin hyvä erottautumiskeino. Onko pakko olla LinkedInissä? LinkedIn helpottaa työnhakua, eli viimeistään työtä hakiessa sinne kannattaa luoda profiili. Profiiliin kirjataan ansioluettelon tapaan oma koulutusja työhistoria. Profiilissa voi myös kertoa, mitä osaa ja mistä on kiinnostunut. LinkedInin kautta etsitään työntekijöitä hyvin laajasti johtotason tehtävistä ensimmäisiin työpaikkoihin. Hannu Pelli kertoo löytävänsä sieltä ihmisiä erityisesti asiakaspalvelun ja taloushallinnon tehtäviin. – Riittää, että on hyvin tehty profiili, joka on löydettävissä ja näkyy oikeille henkilöille, hän toteaa. LinkedInissä löydetyksi tulemista edistävät oman alan kontaktit ja open to work -merkintä omassa profiilissa. Kanavassa kannattaa seurata työnhakuun liittyviä yritysprofiileita, rekrytointiportaalien sivustoja ja rekrytoinnin parissa työskenteleviä henkilöitä ja yrityksiä. LinkedInissä voi julkaista itsestään myös työnhakuilmoituksen. Verkostoituminen ja keskustelu hyödyttävät työnsaantia, koska kontaktien kommentoinnit ja tykkäykset parantavat julkaisun näkyvyyttä. Lisäksi kannattaa rohkeasti lähestyä kiinnostavien yritysten vastuuhenkilöitä ja työntekijöitä. – Ota yhteyttä myös oman alasi rekrytoijiin. Kun nimesi on tiedossa jo etukäteen, se saattaa olla etu, kun vapaa työpaikka tulee auki, Pelli vinkkaa. LinkedInistä voi löytää myös työnhaun sparraajan: aikuisten opinto-ohjaajat ja työelämävalmentajat auttavat oman työelämänsä suuntaa hakevia. Älä lannistu! Pettymys ja paha mieli ovat luonnollinen seuraus, kun työtä joutuu hakemaan pitkään. Kirkas visio omasta unelmatyöstä, työnhaun kanavien monipuolinen käyttö sekä vertaistuki auttavat onnistumaan ja jaksamaan työnhaussa. – Työnhaku on joskus pikamatkan sijaan maraton, joka vaatii kestävyyttä, Pelli muistuttaa. 1. Ota etukäteen selvää yrityksestä. Valmistaudu myös kysymään asioista, jotka sinua kiinnostavat tehtävässä ja yrityksessä. Näin osoitat motivoituneisuutta. 2. Harjoittele tilannetta miettimällä vastauksia tyypillisiin työhaastattelukysymyksiin. Niitä löytyy googlaamalla verkosta. Kuuntele ja vastaa täsmällisesti siihen, mitä kysytään. 3. Minimoi häiriötä aiheuttavat tekijät etähaastattelussa. Muista tarkistaa teknologia kuntoon. 4. Älä moiti nykyistä työpaikkaasi tai puhu pahaa entisistä työnantajista tai kollegoista. 5. Ole aito oma itsesi. 5 ohjetta haastattelutilanteeseen
• VAIHTELUA TYÖASENTOIHIN MAINOS Lisääntynyt etätyö loi kysyntää Etätyöratkaisuille on ollut korona-aikana valtava kysyntä. ErgoFinland on kehittänyt etätyöratkaisuja jo usean vuoden ajan ennen pandemiaa, joten akuuttiin tarpeeseen oli helppo vastata. Suosituin tuote on ollut kotimainen GetUpDesk light, joka on pienikokoinen pöydälle asetettava ja säädettävä työtaso. Tuote on loistava ratkaisu seisomatyöskentelyyn, mikäli työtä tehdään pääasiassa kannettavalla tietokoneella. Kotimaista designia ja tuotantoa oleva GetUpDesk light on kolmesta osasta koostuva korkeus säädettävä työtaso, jota voi kuljettaa ja säilyttää kompaktisti. ErgoFinland Oy on suomalainen perheyhtiö, joka on ollut mukana rakentamassa tervettä ja hyvinvoivaa työympäristöä vuosikymmenten ajan. E rgonomiset ratkaisut, terveysdesign, innovatiivisuus ja tuotekehitys ovat yrityksen keskiössä. ErgoFinlandin valikoimaan kuuluu useita huippubrändejä, jotka huokuvat laatua ja pitkäikäisyyttä. Pitkäjänteisellä kehitystyöllä on saatu kattava valikoima tuotteita niin yksittäisten ihmisten, yritysten kuin isompienkin kalusteprojektien tarpeisiin. Enemmän liikettä Moni meistä istuu suurimman osan päivästä, olimmepa sitten kotona tai työpaikalla. Liiallinen istuminen ja kehon yksipuolinen käyttö voivat aiheuttaa selkäkipuja, niskaja hartiavaivoja sekä altistaa useille vakaville sairauksille. Työasentojen vaihtelu, aktiivisuuden ja liikkeen lisääminen työpäivän aikana on parasta lääkettä pitämään kroppa paremmassa kunnossa. Kattava ratkaisuvalikoima ErgoFinlandilla on kattava valikoima erilaisia ergonomisia ratkaisuja säädettävistä työpöydistä työja aktiivituoleihin, Gymba-aktivointilauta, seisontamattoja jne. Yksilöllisten tarpeiden mukaan on mahdollista räätälöidä sopivat ratkaisut, olosuhteet huomioiden. Ergonomiaratkaisut mahdollistavat hyvän työskentelyasennon, lisäävät liikettä ja aktiivisuutta parantaen työja toimintakykyä. Kuvan tuotteet: GetUpSit-aktiivituoli, GetUpDesk Single -sähköpöytä ja Gymba-aktivointilauta.
• PORRAS PÄIVÄT TULEVAT JÄLLEEN 1.–7.11.2021 Valitse viikon ajan portaat hissin sijaan ja haasta työkaverit hyvinvointitalkoisiin. Tulosta maksuttomia materiaaleja, ideoi tempaus omalle työpaikallesi, kannusta muutkin portaisiin ja ilmoita työyhteisösi mukaan osoitteessa www.porraspaivat.fi. ILMOITTAUDU MUKAAN! Ota askel terveyteen ja valitse portaat hissin sijaan! porraspaivat.fi Tavoitteena nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä! Acetium-imeskelytabletin tehokkuus perustuu sen sisältämän l-kysteiinin kykyyn sitoa tupakan savun sisältämää syövälle altistavaa asetaldehydiä tupakoitsijan syljestä. Tämän ansiosta tupakan tuottama mielihyväja makukokemus muuttuu, mikä helpottaa tupakasta luopumista. Tuote ei sisällä mitään riippuvuutta aiheuttavia ainesosia. Tilaa tuotenäytteitä ja esitteitä: cs@biohit.fi Saatavilla päivittäistavarakaupoista, apteekeista ja www.biohitshop.fiverkkokaupasta. www.acetium.fi TTT-LEHTI KIRJOITTAA TYÖTERVEYDEN AIHEISTA ttt_220x45.indd 1 ttt_220x45.indd 1 5.10.2021 16.12 5.10.2021 16.12
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 A HDISTUNEISUUS ON YLEISTYNYT nuorilla aikuisilla, erityisesti naisilla. Syyksi on epäilty muun muassa nykyelämän kovia vaatimuksia. Joillakin tunnesäätely on lähtökohtaisesti tavallista vaikeampaa temperamentin piirteiden, neurologisten ominaisuuksien, autonomisen hermoston herkkyyden tai epäsuotuisien lapsuuden kokemusten takia. Ahdistus ottaa tällöin helpommin vallan. Usein ihminen alkaa silloin vältellä ahdistavia tilanteita, ja välttely kaventaa elämää. Tunnereaktiota voi kuitenkin oppia hillitsemään ja ikäviä tilanteita sietämään. Lyhyiden terapioiden, joihin liittyy itsehoidon opettelua, on huomattu olevan hyvin tehokkaita ahdistuksen hoidossa. Syy on siinä, että silloin hoidettava ottaa itse vastuun paranemisestaan ja luottaa tulosten saavuttamisessa enemmän itseensä kuin terapeuttiin, psykoterapeutti Teemu Ryhänen sanoo. AHDISTUS HELPOTTUU ITSEHOIDOLLA TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K Tässä numerossa 32 Ahdistuksen välttäminen on tasapainoilua 34 Rullaava psykologi auttaa nuoria kriisissä 38 Putkirulla oikaisee rintarangan 42 Terveys ajassa S. S. 32 Miten oppia sietämään ahdistusta? TYÖ / Terveys / TURVALLISUUS
• 32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 TERVEENÄ TÖISSÄ O LO ON LEVOTON ja jännittynyt, huolettaa ja pelottaakin. Ajatukset kiertävät kehää, eikä niistä pääse irti. Tunnetilassa on kyse ahdistuksesta. Ajoittaisena tuntemuksena se kuuluu joskus kaikkien elämään eikä sitä ole syytä silloin vältellä, päinvastoin. – On mentävä tilanteisiin! Vastoinkäymisiä on tultava jonkin verran, jotta oppii sietämään ikäviä tunteita, psykoterapeutti Teemu Ryhänen neuvoo. Kielteiset tunteet nousevat pintaan, kun on väsynyt tai nälkäinen tai kärsii vaikka kivuista. Työssä on ehkä TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK Ahdistuksen välttäminen on tasapainoilua paineista, tai on muuten vaikeaa irrottautua työajatuksista. Tunteiden hallinnan häiriöt voivat kertoa myös työuupumuksesta. Mieli käy ylikierroksilla. Tällöin elimistöä aktivoiva sympaattinen hermosto työskentelee niin tehokkaasti, ettei parasympaattiselle hermostolle jää tilaa rauhoittaa ja rentouttaa elimistöä ja mieltä. Vaikka useimmilla tällaiset tuntemukset ovat satunnaisia, ahdistus voi jäädä vaivaamaan ja alkaa haitata normaalia arkea. Silloin puhutaan yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Joskus ahdistus voi yltyä sietämättömäksi, ja tunne lamauttaa ajattelun. Ihminen kokee väistämättä välillä ikäviä asioita, jotka aiheuttavat negatiivisia tuntemuksia. Terveellisiä tapoja sietää ahdistusta kannattaa aktiivisesti opetella.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 – Jos tunnereaktio on kovin voimakas, informaation käsittelyä ja havainnointia – ja siksi myöskään oppimista – ei tapahdu. Tilanteesta ei juuri tallennu muistiin, eikä henkilö myöskään muista jo oppimiaan taitoja sietää ahdistusta, Ryhänen sanoo. Tällöin on välttämätöntä pysäyttää tunnekuohu. Kun suuntaa huomion johonkin muuhun kuin ahdinkoa aiheuttavaan asiaan, saa katkaistua ahdistavan tunteen ja ajatukset. Kun tunne sitten lievenee, se on syytä käsitellä. Tunteiden tukahduttaminen ei nimittäin ole viisasta pidemmän päälle. Tunteilla on tarkoituksensa, ne muun muassa ohjaavat meitä suuntaamaan toimintaamme itsellemme tärkeisiin asioihin. Liiallista tunnereaktiota voi hillitä On olemassa taitoja, joita voi opetella äärimmäisen ahdistavia tilanteita varten. Näitä kutsutaan TIPP-taidoiksi, ja ne ovat osa dialektista käyttäytymisterapiaa. Ideana on antaa hermostolle tunnereaktion tilalle vahva ärsyke, johon keskittyä ja joka vie ajatukset pois päällimmäisenä olevasta tunteesta. Ärsykkeen lisäksi toiminta vaikuttaa kiertäjähermoon, joka rauhoittaa autonomista hermostoa. Ylikierroksilla käyvä voi mennä kylmään suihkuun tai ottaa oikein kuumat löylyt, kun vain varoo polttamasta itseään. Myös pelkän pään upottaminen kylmään veteen voi riittää. – Saman vaikutuksen saa ilman kylmäaltistustakin, kun kumartuu eteenpäin niin, että vatsaonteloon syntyy painetta, ja pidättää hengitystä puolesta yhteen minuuttiin. Hengityksen pidättäminen aktivoi osaltaan kiertäjähermoa, Ryhänen neuvoo. Voimakas rasitus toimii yhtä lailla. Suorituksen on oltava lyhyt, vain muutaman minuutin kestävä, ja sykkeen on noustava korkealle. Silloin kehoon vapautuu runsaasti endorfiineja. Aina ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Vasteen synnyttäminen elimistössä kun ei välttämättä vaadi minkäänlaista toimintaa. – Ihmiselle voisi myös sanoa, että älä tee mitään. Usein epävakaa ihminen on impulsiivinen ja pyrkii ratkaisemaan ongelman toiminnalla. Mutta kyllä olotila lähtee pois, kun odottaa. Hengitä ja rentoudu Kaksi muuta TIPP-taitoa ovat lempeämpiä luonteeltaan, mutta niiden oppiminen vaatii harjoittelua ja runsaasti toistoja. Ne ovat tahdistettu hengitys ja pariutettu lihasten rentoutus. Hengitysharjoituksia löytyy runsaasti verkosta. Pariutetussa lihasten rentoutuksessa samoja lihasryhmiä vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Helpoin tapa on jännittää ja rentouttaa vuorotellen alaja yläkehon lihaksia. Yhtäaikaisesti kehoa stimuloitavien tekojen lisäksi voi toistaa mielessään, että rauhoitu tai rentoudu. Näin keho ehdollistuu rentoutumaan käskystä. Hoivaa itseäsi Vaikka siedätys on tärkeää, ihmisellä on hyvä olla valikoima ahdistusta lievittäviä keinoja. – Tarvitsemme kokemuksen siitä, että toiminnallamme on vaikutusta, muuten meidät valtaisi lamaannus ja epätoivo, Teemu Ryhänen sanoo. Moni ymmärtää hakeutua itseä tyynnyttävien toimintojen pariin ihan luonnostaan. Joku liikkuu luonnossa, toinen pelaa, ja kolmas siivoaa. Mielekkään tekemisen lisäksi Ryhänen neuvoo hoitamaan itseään aistien kautta. Lohtua ja helpotusta voi etsiä miellyttävistä tuoksuista tai mauista. Itsensä voi rauhoittaa kylvyssä, silittämällä lemmikkiä tai katselemalla kauniita kuvia. Musiikki tunnetusti tyynnyttää levottoman mielen, samoin kuin jooga tai muu keskittymistä vaativa toiminta. Tietoisuustaidoista ja hyväksyvästä asenteesta itseä kohtaan on apua. Jotkut Ryhäsen epävakaista potilaista ovat oppineet vahingollisen tavan lievittää tuskaansa, he käyttävät päihteitä tai viiltelevät itseään. Heillä on voinut olla elämässään rankkoja kokemuksia ja vakavia vastoinkäymisiä. Ravistellakseen ja kyseenalaistaakseen potilaansa ajattelua Ryhänen saattaa kysyä häneltä: – Minkä ihmeen takia tuon kaiken kärsimyksen lisäksi vielä viillät itseäsi? Sinunhan pitäisi olla hyvä itsellesi. Mene kylpyyn, syö hyvin, soita ystävälle, mene hierontaan, hoivaa itseäsi. Ryhänen vertaa ahdistusta tyyppiin, joka ilmestyy paikalle ja yrittää kiinnittää huomion itseensä. Silloin kannattaa vain rauhallisesti todeta tyypin läsnäolo. – Jos kiinnität siihen liikaa huomiota, ruokit ahdistusta. Anna ennemmin huomiota sille, että olet hyvä itsellesi. TIPP-TAIDOT Kehon lämpötilan säätely Intensiivinen urheilu Lihasten jännittäminen ja rentouttaminen vuoron perään Tahdistettu hengitys TIPP tulee sanoista temperature, intense exercise, paired muscle relaxation ja paced breathing. Jos kärsit sydänsairauksista tai migreenistä, neuvottele lääkärin kanssa ennen kuin testaat radikaaleja TIPP-taitoja.
• Rullaava psykologi AUTTAA NUORIA KRIISISSÄ TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA VILLE RINNE 34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 TYÖELÄMÄN SELVIYTYJÄT
• Tuomas Hakamäki työskentelee lastensuojelun psykologina kolmena päivänä viikossa. Lyhennetyn työajan ansiosta hänellä jää aikaa levolle ja kuntoilulle, jotka auttavat pitämään MS-tautia kurissa. muutama kaveri tiesi siitä, mutta heidänkään kanssa Hakamäki ei halunnut keskustella aiheesta. – Eihän se mennyt ihan kuin Strömsössä. Elin kaksoiselämää, mikä oli varmaan minun tapani käsitellä asiaa silloin parhaan tietoni mukaan. Se oli raskasta, ja nyt psykologina on helppo katsoa taaksepäin ja todeta: ei näin. Alkuvuosina taudin salaaminen onnistuikin, sillä vaikka oireet heikensivät jaksamista ja toimintakykyä, ne eivät juuri näkyneet ulospäin. Sitten sairaus alkoi edetä pitkälti oppikirjan mukaisesti. – Ensin jää pois juokseminen, sitten nopeasti käveleminen ja sen jälkeen pitkään käveleminen. Kun elämä alkoi muuttua, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mukautua ja kääntää kelkka avoimuuden suhteen. Tuolloin itsellänikin oli jo paremmat kyvyt käsitellä asiaa. Jo opiskeluvuosinaan Hakamäki oli kartuttanut työkokemusta muun muassa lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien ohjaajana. Nykyisessä työpaikassaan Helsingin kaupungin lastensuojelussa hän on työskennellyt reilut kymmenen vuotta. Työnantaja saa kiitosta Kuusi vuotta sitten Hakamäki ryhtyi tekemään kolmipäiväistä viikkoa aiemman täyden työviikon sijaan. Näin hänelle jää aikaa lepoon sekä uimiseen, kuntosaliharjoitteluun ja muihin harrastuksiin, jotka puolestaan auttavat pitämään yllä työja toimintakykyä. Järjestely tuli mahdolliseksi, kun työnantaja palkkasi samaan tehtävään toisen henkilön, joka työskentelee kahtena päivänä viikossa. – Olen siitä erittäin tyytyväinen ja kiitollinen. Kun työnantaja panostaa siihen, että minä pystyn tekemään työni, vastalahjaksi minä haluan antaa parhaan mahdollisen työpanokseni. Pyörätuolia Hakamäki ryhtyi käyttämään, kun liikkumisen vaikeus alkoi liiaksi rajoittaa hänen elämäänsä. Apuväline mahdollistaa työssä käymisen ja vapaa-ajan aktiviteetit, kun ei tarvitse miettiä esimerkiksi istumapaikan löytämistä liikennevälineissä. Hakamäki asuu Helsingin Kalliossa ja kulkee töihin metrolla. Matkantekoa hän pitää melko vaivattomana. – Hissit asemilla toimivat hyvin. Joskus metron sisäänmenon kynnyksen ylittäminen voi tuottaa vaikeuksia, mutta aina joku antaa selästä jeesiä. Ihmiset ovat aika auttamishaluisia. K UN HELSINKILÄISNUORI ON kiireellisesti sijoitettava pois kotoaan, vastaanottolaitoksessa hänen psyykkistä hyvinvointiaan arvioi ja tukee kaupungin lastensuojelupsykologi. Yksi tätä työtä tekevistä on Tuomas Hakamäki, 38. Sitä, että Hakamäki rullaa paikalle pyörätuolilla, asiakkaat tuskin edes noteeraavat. Kriisin keskellä fokus on nuoren ja hänen perheensä tilanteessa. – Hyvin harvoin minulta kysytään, miksi liikun näin. Kun ollaan kiireessä ja hädän keskellä, sellaiselle ei edes jää tilaa. Sitä paitsi suomalaiset nuoret ovat sen verran cooleja, etteivät he edes kehtaisi kysyä, vaikka asiaa miettisivätkin, Hakamäki sanoo. Tämänkaltaisissa kriisitilanteissa nuoren arvioidaan olevan vaarassa, joko hänen itsensä tai ympäristön aiheuttamien vaarojen vuoksi. Psykologin tehtävänä on antaa asiakkaille akuuttia apua, on se sitten kuuntelemista, lyhyt terapiasessio tai esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen pikaista hoitoa. Oireilu alkoi teini-iässä MS-tauti on neurologinen autoimmuunisairaus, jonka oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon tulehdusmuutoksista. Se aiheuttaa tyypillisesti näköhäiriöitä, uupumusta, lihasten heikkoutta ja jäykkyyttä sekä tasapainovaikeuksia. Oireet kuitenkin vaihtelevat yksilöittäin. Hakamäki sai oman diagnoosinsa 19-vuotiaana. Sitä ennen epämääräisiä oireita oli epäilty migreeniksi. – Minulla oli useita näköhermon tulehduksia ja pääkipuja. Ajattelin, että pitäisi varmaan saada rillit, koska näkö on heikentynyt. Kun lähdin hankkimaan silmälaseja, minut ohjattiinkin lisätutkimuksiin, joiden jälkeen tuli tieto sairaudesta. Hakamäki sanoo diagnoosin olleen odottamaton yllätys ja shokki. Silti hän on hyvillään siitä, että tuohon aikaan ei ollut Googlea, jonka kautta oireilun syy olisi paljastunut hänelle todennäköisesti jo varhain teini-iässä. “Tästä ei sitten puhuta” Samoihin aikoihin, kun diagnoosi selvisi, Hakamäki aloitti psykologian opinnot Tampereen yliopistossa. Hän kertoo nauttineensa opiskeluajoista mutta pitäneensä sairautensa visusti omana tietonaan. Vain 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35
• 36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 LISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 3/2019: Unelma-ammatissa – tai ainakin melkein Myös työpaikalla liikkuminen vastaanottolaitoksen osastojen ja oman työhuoneen välillä sujuu ongelmitta. Yhtä toimistosiiven vessoista on muutettu niin, että sinne pääsee myös pyörätuolilla, ja seiniin on asennettu tukikahvoja. – Toistaiseksi pienet muutostyöt ovat hoituneet niin, että olen vain huikannut asiasta talonmiehelle. Tapaan asiakkaita joko osastolla tai työhuoneessani. Tapaamisiin mahtuu kokonainen perhe, joten huoneessa on hyvin tilaa apuvälineillekin. Työpäivät täyttä tykitystä Tuomas Hakamäki on tyytyväinen nykyiseen terveydentilaansa, joka hänen mukaansa on ollut jo muutaman vuoden nousujohteinen. Hänen MS-tautiaan hoidetaan lihaskuntotreenillä, fysioterapialla ja tarpeen vaatiessa lääkkeillä, eikä hänen ole tarvinnut pitkään aikaan olla itse perussairauden vuoksi sairauslomalla. Kuutisen vuotta sitten tilanne oli toinen. Erään voimakkaan lääkehoidon seurauksena Hakamäen vastustuskyky romahti ja kunto heikkeni radikaalisti. – Olin tämän tästä ambulanssin kyydissä milloin minkäkin infektion seurauksena, ja sairauslomia kertyi. Työnantajalle kiitos siitä, ettei se katkaissut peliä siihen, vaan oli sitä mieltä, että katsotaan vielä tämä kortti. Työ kiireellisesti sijoitettujen nuorten parissa on henkisesti vaativaa, ja suunnitelmat saattavat vaihtua päivän mittaan lennosta ja useaan kertaan. Hakamäelle se sopii. – Päivät ovat täyttä tykitystä, mutta en viihtyisi hidastempoisessa työssä. Tapaamisia on keskimäärin kolme päivässä, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Jotkin työssä vastaan tulevat tilanteet ovat myös todella graaveja, julmia ja surullisia. Oma koulutus on antanut työkalut prosessoida asioita ja tulla niiden kanssa tulee toimeen. Rullaavaa psykologia kiukuttaa Viime vuosina Tuomas Hakamäki on aktivoitunut ajamaan esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden asiaa. Hän on ollut muun muassa Neuroliiton MS-päivän kampanjakasvo ja toimii yhä muun muassa liiton yhteyshenkilönä VR:n suuntaan. Twitteristä hänet löytää nimimerkillä Rullaava psykologi, jota Hakamäki nimittää alter egokseen. – Rullaava psykologi on usein hieman kiukkuinen ja tviittaa sellaisista esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta koskevista asioista, jotka ovat pielessä. Mutta äksyydestä huolimatta häntä saa mielellään lähestyä. Olen käynyt Twitterissä monia hyviä keskusteluja. Hakamäki sanoo kuulleensa monia esimerkkejä syrjinnästä, mutta hän itse ei ole kohdannut eriarvoista kohtelua esimerkiksi työelämässä. Myös kaupungilla liikkuessaan hän on välttynyt ikävyyksiltä. – Maailmaan kyllä mahtuu idiootteja ja huutelijoita, mutta itselläni ne ovat olleet mitättömän pienessä osassa. Näin ei kaikilla kuitenkaan ole. Vertaistukea, heviä ja koiralenkkejä Korona-aika on vaikuttanut Hakamäen työhön niin, että tapaamisissa pidetään turvavälejä ja käytetään maskia. Työ edellyttää läsnäoloa, joten verkkotapaamisia asiakkaiden kanssa pidetään vain harvoin. Sen sijaan vapaa-ajan menoihin pandemialla on ollut suurempi vaikutus. Hakamäki kuuluu MS-tautia sairastavien ryhmään, jolla on tapana tavata ja keskustella kasvokkain. Nämä tapaamiset on toistaiseksi siirtyneet verkkoon. – On tärkeää, että on porukka, jossa voi jakaa kokemuksia ja fiiliksiä ja jossa ihmiset ymmärtävät heti, mistä toinen puhuu. Ihminen, jolla ei ole MS-ominaisuutta, ei voi sitä samalla tavalla ymmärtää, hän sanoo. Voimavaroja ja vastapainoa työlle antaa lisäksi hevimusiikki, jonka suurkuluttajaksi Hakamäki tunnustautuu. Tärkeässä roolissa on myös perhe, johon kuuluvat vaimo sekä Espanjasta tullut rescue-koira. Sen lenkityksestä myös Hakamäki huolehtii kelien salliessa. – Koiran kanssa liikkuminen on minulle tosi tärkeää. Olemme varmaan jonkinlainen kalliolainen ilmestys, kun tuolla katukuvassa painelemme. Mutta niinä vuodenaikoina, kun maassa ei ole mitään ylimääräistä, se onnistuu hyvin ja tuntuu mahtavalta. JOS OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN sairaus tai vamma edellyttää työvälineiden tai kalusteiden hankkimista tai muutostöitä työpaikalla, työnantaja voi hakea TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea voi saada enintään 4 000 euroa henkeä kohden, mutta työnantajankin on osallistuttava kustannuksiin. Joskus osatyökykyisen työskentely voi edellyttää myös kollegan apua työtehtävissä. Tähän työnantaja voi saada tukea enintään 400 euroa kuukaudessa korkeintaan 1,5 vuoden ajan. Työhönvalmentaja voi tarvittaessa auttaa avun tarpeen arvioinnissa. Työolosuhteiden järjestelytuki edellyttää työterveyslääkärin laatimaa B-lausuntoa, josta selviää työkyvyn alenema sekä mukautusten tarve ja niiden hyödyt. Tavanomaisiin työpaikan ergonomiaratkaisuihin järjestelytukea ei voi saada. TE-toimisto huomio asiaa arvioidessaan paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan myös työnantajan taloudellisen aseman. Lisätietoa: te-palvelut.fi ja tietyoelamaan.fi Työolojen mukautukseen voi saada tukea
• HYVÄÄN TYÖNÄKEMISEEN KANNATTAA PANOSTAA MAINOS Y leistynyt etätyö on asettanut lisävaatimuksia näkökyvylle. Moni on huomannut, että pieni näyttö ja tiivis keskittyminen ovat rasittaneet silmiä enemmän kuin työ toimistossa. Helpotus voi löytyä päivittämällä silmälasit ja erityistyölaseilla. Työntekijöiden hyvästä näöstä huolehtiminen onkin työnantajille oiva keino tukea etätöitä, erottua edukseen ja tukea henkilöstöä työssään. – Ajantasaiset silmälasit varmistavat hyvän näkemisen, mutta ne vähentävät myös silmien väsymistä. Ilman oikean vahvuisia silmälaseja silmät joutuvat ikään kuin ylitöihin. Se vaikuttaa jaksamiseen ja työtehoon, Silmäaseman työnäköoptikko Sanna Kuusisto vakuuttaa. Päätetyössä tarvitaan ergonomiaa ja taukoja Näköjärjestelmä rasittuu tavallista enemmän, kun katse tarkentuu jatkuvasti lähelle. Moni nuori ihminenkin kärsii näön ongelmista, koska päätetyöskentelyn lisäksi katsotaan paljon älylaitteita. Tämä voi johtaa silmälihasten kramppiin. Silloin silmät eivät tarkenna välttämättä kunnolla kauas eivätkä lähelle, ja näkö sumenee. Silmien rasittuessa seurauksena voi olla siristelyä, päänsärkyä ja keskittymiskyvyn puutetta. Jos silmissä on taittovirhe, ongelma korostuu. Silloin näönkorjaus oikean vahvuisilla linsseillä tuo avun. Lisäksi katseen suuntaaminen kauas aika ajoin, veden juominen ja silmien räpyttely auttavat silmiä voimaan hyvin. Myös näytön sijoittamiseen ja korkeuteen kannattaa kiinnittää huomiota. Valon tulee olla tasaista ja heijastamatonta. Kun katse suuntautuu hieman alaviistoon, luomet suojaavat silmän pintaa kuivumiselta. Erityistyölasit parantavat hyvinvointia ja työtehoa Moniteholinssejä käyttävät ikänäköiset työntekijät hyötyvät erityistyölaseista, joilla voidaan merkittävästi helpottaa silmien työtä. – Jos näkemisen ongelmat vaivaavat huolimatta hyvästä ergonomiasta ja ajantasaisista yleislaseista, on hyvä selvittää erityistyölasien tarve työfysioterapeutin tai työterveyshoitajan kanssa. Hän kirjoittaa näöntutkimusta varten lähetteen erityistyölasien tarpeesta, Kuusisto neuvoo. Varmista työhyvinvointi, panosta näkemiseen Silmäasemalla näönkorjaus selvitetään yksilöllisesti huomioiden työntekijän työtehtävien luonne ja näkemisen tarve. Näöntutkimuksen Silmäasemalla tekee aina asiantuntijakoulutuksen saanut työnäköoptikko. – Teemme kiinteää yhteistyötä yritysten ja työterveyshuollon kanssa. Meillä on yritysten tarpeiden ja toiveiden mukaiset palvelut ja edulliset sopimushinnat. Hankintaprosessi on selkeä, sitä tukee valmis hankintaohjeistus yrityksen käyttöön. Lisäksi tarjoamme monipuoliset ja kattavat henkilöstöedut yhteistyökumppaneillemme. Kuusisto kannustaa työnantajia huolehtimaan työntekijöidensä silmäterveydestä kokonaisvaltaisesti. – Silloin työkalut ovat kunnossa myös näön puolesta, hän toteaa. Silmäasema tarjoaa ainutlaatuisen silmäterveyden palvelukokonaisuuden. Se on Suomen suurin ja ainoa kotimainen kattavan valikoiman palveluja tarjoava yritys, ja sillä on noin 150 myymälää ja 17 silmäsairaalaa ympäri Suomen. Silmäaseman Työnäköpalvelut tyonakopalvelut@silmaasema.fi Hyvä näkeminen on tärkeä osa työhyvinvointia. Kun tulee ikänäköä, tarvitaan lähija moniteholaseja, mutta nuori ihminenkin hyötyy näönkorjauksesta.
• 38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 LIIKETTÄ NIVELIIN Päätetyöskentely pyöristää asennon helposti kumaraksi. Rentoutus putki­ rullan päällä avaa rintakehän lihaksia ja rintarankaa sekä järjestää nikamat paikoilleen. Pientä tasapainottelua vaativa liike voimistaa myös keskivartalon syviä lihaksia. Putkirulla oikaisee rintarangan TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES STUDIO HYVÄOLO OY LIIKETTÄ NIVELIIN 2 3 1 Rintarangan avaus putkirullan päällä Asetu putkirullan päälle selälleen ja nosta käsivarret ylös kämmenet vastakkain. Ojenna käsivarret pään yli taakse. Pidä rintaranka painettuna rullan päällä. Vie käsivarret koukistettuna sivulta vartalon viereen. Nosta yläasentoon ja jatka liikettä. A) B)
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 39 2 3 Rintarangan avaus ilman putkirullaa 1 Asetu kylkiasentoon, jalat koukkuun eteen. Ojenna käsivarsi vartalon eteen venyttäen. Ojenna käsivarsi ylös kattoa kohti ja edelleen vartalon taakse. Pysy kylkiasennossa. Anna rinta­ rangan kierron ohjata käden liikettä taakse ja takaisin. Rangan kierto on tärkeä osa liikettä. Voit tehostaa kyljen venytystä ojentamalla jalan eteen. Palaa alku­ asentoon ja jatka liikettä. Toista liikkeitä vähintään 15–20 kertaa. Paremman tuloksen saat, kun teet liikkeitä muutaman minuutin 2–3 kertaa viikossa. A) B)
• TERVEYS AJASSA 40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Mielenterveys puheeksi IT-alalla Lihasrelaksantit melko hyödyttömiä selkäkivussa KU VA PI ER U PE RS E T UORE KATSAUSTUTKIMUS kyseenalaistaa lihasrelaksanttien tehon alaselkäkipujen hoidossa. Analyysin perusteella lihasrelaksantit saattoivat hieman lievittää alaselkäkipuja kahden viikon sisällä lääkityksen aloittamisesta, mutta näyttö oli heikkolaatuista ja tulokset epävarmoja. Samantasoinen näyttö vihjasi niiden tärkeimmäksi ohjelmistoksi. Kestävää ja laadukasta ohjelmistokehitystä ei voi tehdä mieli maassa tai heikolla johtamisella. Kampanjaa on rakennettu yhdessä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Kampanjaa kuvittaa anonyymi Instagram-taiteilija Pieruperse, joka piirtää post-it-lapuille mustan huumorin sävyttämiä sarjakuvia. Instagram-seuraajia hänellä on 168 000. – Haluamme painottaa, ettei tarkoituksemme ole maalailla synkkiä uhkakuvia vaan puhua mielenterveysongelmista avoimen rehellisesti, huumoria unohtamatta. Yhteistyökumppanien kanssa ajatusmaailmamme kohtasivat erinomaisesti, Huttunen sanoo. Kampanjasivusto: www.rakettitiede. com/blogi/tulevaisuuden-tarkeinohjelmistokieli-on-mieli U SEAMPI KUIN JOKA TOINEN työssä käyvä todennäköisesti jättäisi kertomatta mielenterveyden ongelmistaan työyhteisönsä jäsenille, tietää Mielenterveyden keskusliiton barometri. Bugaava mieli koettelee myös it-alalla, jossa yleisin sairauspoissaolojen syy liittyy mielenterveyden ongelmiin. Ohjelmistokehitysyritys Rakettitiede Oy on käynnistänyt Mieli-kampanjan asian puolesta herätelläkseen it-alan toimijoita keskusteluun. – Työssä jaksamisen haasteet ja mielenterveysongelmat ovat yleisesti tiedossa olevia asioita, joiden selättämiseen ei ole satsattu tarpeeksi. Mielen bugaamista kun ei voi korjata muuttamalla koodia, vaan liikkeelle on lähdettävä asennemuutoksista, yrityksen toimitusjohtaja Juha Huttunen sanoo. Kampanjan keskeisenä teemana on rinnastaa ihmismieli tulevaisuuden V AATIVA MUTTA STIMULOIVA työ saattaa pienentää riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmin elämässä, kertoo tuore tutkimus. Yhteys näkyy riippumatta koulutustasosta ja dementian riskitekijöistä, jotka liittyvät elintapoihin. Haastavan työn vaikutus sairastumisriskiin näyttää olevan samaa luokkaa kuin runsaan liikunnan. Stimuloiva työ voi tulosten perusteella lykätä muistisairautta keskimäärin 1,7 vuotta. Yksittäisten ihmisten kohdalla erot saattavat silti olla suuria. Koska työssä vietetään suuri osa valveillaoloajasta, sen vaikutus dementiariskiin on suurempi kuin aivoja aktivoivien harrastusten. Tutkimuksessa stimuloivina pidettiin työtehtäviä, jotka olivat vaativia mutta joiden toteuttamistapaan, tekemisen tahtiin ja tavoitteisiin työntekijällä oli mahdollisuus vaikuttaa. Laajassa suomalaisten johtamassa tutkimuksessa suurin osa tutkituista oli Suomesta. Lähteet: Uutispalvelu Duodecim ja HS Vaativa työ suojaa dementialta myös aiheuttavan haittavaikutuksia. Monissa maissa lihasrelaksantteja suositellaan alaselkäkipujen hoitoon. Suomessa ensisijainen hoito on kipulääkitys. Alaselkäkivut ovat erittäin yleisiä. Kaksi viidestä suomalaisesta on kärsinyt selkäkivuista edeltävän kuukauden aikana, ja 80 prosenttia saa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Yhdellä kymmenestä kivut myös kroonistuvat. Merkittävä osa selkäkivuista johtuu raskaasta tai selkää rasittavasta työstä, joten liikunnan lisäksi myös panostukset työturvallisuuteen ja ergonomisiin työtapoihin vähentäisivät kipuilua. Lähde: Uutispalvelu Duodecim TEKSTIT KIRSI VÄISÄNEN
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 TYÖ / TERVEYS / Turvallisuus V APAAEHTOISTYÖ KUULUU työturvallisuuslain piiriin silloin, kun työnantaja ja vapaaehtoistyöntekijä ovat tehneet siitä henkilökohtaisen sopimuksen. Lisäksi vapaaehtoistyön pitää olla samankaltaista kuin työpaikan työntekijöiden tekemä työ. Vapaaehtoistyön teettämisessä pätevät samat työturvallisuusvaatimukset kuin palkkatyössäkin. Työnantajan tulee huolehtia vapaaehtoistyön työturvallisuudesta. Vapaaehtoistyöntekijä on puolestaan velvollinen noudattamaan työpaikan turvallisuusohjeita sekä käyttämään asianmukaisia henkilönsuojaimia ja apuvälineitä. ENTÄ JOS TAPATURMA SATTUU VAPAAEHTOISTYÖSSÄ? TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA M IK KO KÄ KE LÄ S. S. 42 Tervetuloa katupäivystystiimin kyytiin! Tässä numerossa 42 Katupäivystys on siellä, missä nuoretkin 46 Tapaturmainen kuolema: Ajoramppi iskeytyi työntekijän päälle 48 Työntöä pienyrityksen turvallisuuteen 51 Pk-yritys punnertaa pienin resurssein 54 Työsuojelun 50 vuotta Helsingin seurakuntayhdistyksen nuorisotyötä tekevät vapaaehtoiset on vakuutettu tapaturman varalta yksityistapaturmavakuutuksella. Se on voimassa, kun vapaaehtoinen suorittaa tehtävää, josta on sovittu työntekijän kanssa sekä tehtävään välittömästi liittyvillä matkoilla kotoa tai kotiin. Lisätietoa: tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vapaaehtoistyo
• 42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 On pimenevä perjantai-ilta, kun palveluoperaatio Saapas lähtee liikenteeseen. Mitä tapahtuu siellä, missä nuoret kohtaavat: kaduilla, kujilla ja kallioilla? Tervetuloa katupäivystystiimin kyytiin! TEKSTI SARI OKKO KUVAT MIKKO KÄKELÄ KATUPÄIVYSTYS ON SIELLÄ, missä nuoretkin Katupäivystäjät Mika Mastomäki ja Maria Anttila kohtaavat nuoria tutuissa kokoontumispaikoissa. Saapaslaiset ovat läsnä, juttelevat, kysyvät kuulumisia ja kuuntelevat.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 43 S NELLUN SAAPAS RYHMÄN Maria Anttila ja Mika Mastomäki suunnittelevat illan ohjelmaa. Tänään päästään jälleen baanalle tutulla porukalla. Anttila on mukana vastaavana ohjaajana kolmatta vuotta, Mastomäki vapaaehtoisena neljättä. – Kyse ei ole työstä eikä harrastuksesta, vaan kutsumuksesta. Haluan kantaa oman korteni kekoon, Mastomäki sanoo. – Vapaaehtoiset ovat kantava voimamme. Taustoja ja motiiveja on monia, mutta yhdistävänä tekijänä on halu auttaa ja tehdä jotain merkityksellistä, Anttila lisää. Vettä, fiilistä ja kohtaamisia Palveluoperaatio Saappaan punainen pakettiauto on valmiina lähtöön. Mukaan on pakattu litrakaupalla vettä, kertakäyttömukeja ja ensiaputarvikkeita. Fiilis on hyvä ja nuorten kohtaamisia odottava. Illan reittikin on jo selvillä: Suuntaamme Helsingin Itäkeskuksesta Viikin kallioille, Pikkukoskelle ja Lauttasaareen. Paluumatkalla tavoitteena on poiketa Tähtitorninmäellä, Kaivopuistossa, Tervasaaressa ja Mustikkamaalla. Katupäivystys lähtee siis sinne, missä nuoret ovat. Liikenteessä on samaan aikaan muitakin ryhmiä, joiden liikkeistä saadaan tietoa kännykän avulla pitkin iltaa. Suunnitelmia muutetaan lennosta tarpeen mukaan, ja yhteistyötä tehdään myös virkavallan kanssa. Nuorilla on kova aikuisen nälkä Iltakahdeksalta Viikin kallioilla on hiljaista, joten suuntaamme kohti Pikkukoskea. Kun paikalla on paljon porukkaa ja juhlitaan vaikkapa koulun aloitusta, kaikenlaista voi sattua. Vakavia tilanteita on kuitenkin harvoin. – Vastaamme erilaisiin avun tarpeisiin. Nuorilla on usein kova aikuisen nälkä. On tärkeää, että olemme paikalla ja näkyvillä, Maria Anttila kertoo. Kun nuoren kunto on esimerkiksi päihteiden takia huono, tilannetta seurataan. Joskus soitetaan kotiin ja pyydetään hakemaan, joskus kyyti järjestyy Saappaan autolla. Tarvittaessa paikalle kutsutaan poliisi tai ambulanssi. Joskus voi olla niinkin, ettei nuorella ole paikkaa, minne mennä, joten ”on parempi olla ulkona kuin ottaa kotona turpaan”. Ketään ei jätetä yksin. – Olemme läsnä, juttelemme, kysymme kuulumisia ja kuuntelemme, emme saarnaa tai moralisoi, Mika Mastomäki toteaa. KATUPÄIVYSTYS ON SIELLÄ, missä nuoretkin Mika Mastomäen ja Maria Anttilan päivystysvuorossa vieraillaan muun muassa Helsingin Pikkukosken kallioilla. Palveluoperaatio Saapas on osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nuorisotyötä. Toimintaa koordinoi Lasten ja nuorten keskus ry. Saapas on nuorisolain mukaisesti alle 30-vuotiaisiin kohdistuvaa, etsivän työn menetelmin toteutettua auttamistyötä. Toiminnassa noudatetaan lastensuojelulain velvoitteita. Saapas on siellä, missä nuoret ovat, eli kaduilla, festareilla ja sosiaalisessa mediassa. Toimijat ovat täysi-ikäisiä, koulutettuja vapaaehtoisia, joita vastaavat ohjaajat tukevat. Lisää aiheesta: www.saapas.fi Mikä on Saapas? i
• 44 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Toiminta syntyi tarpeesta Saapas-toiminta sai alkunsa Vantaan Keimolan moottoriradalla järjestetyistä rockfestareista 1970-luvun alussa. Tuolloin festarijärjestelyt eivät olleet niin toimivat kuin nykyisin ja päihteiden käyttö oli runsasta. Paikalla oli selviämisteltta, tarjolla oli ensiapua, ja avuntarvitsijoita riitti. Pian Saappaan toiminta jalkautui muihinkin kaupunkeihin. – Tehtäviä, tappeluita ja tapaturmia oli aiemmin paljon. 1990-luvulla päihteiden käyttö alkoi muuttua parempaan suuntaan. Yhteistä eri vuosikymmenille on turvallisen aikuisen suuri tarve, Saapas-toiminnan vastaava työntekijä Ville Viljakainen kertoo. Saapas tunnetaan nuorten keskuudessa turvallisena ja luotettavana toimijana. Turvallisuus on mukana myös kaikessa työntekijöiden ja vapaaehtoisten toiminnassa. – Vastuulliset vapaaehtoiset ovat koulutettuja henkilöitä, joiden toimintaa koordinoivat ryhmän vastaavat ohjaajat. Päivystykseen lähdetään yleensä 2–4 henkilön ryhmissä, Viljakainen sanoo. Tarjolla, vaan ei tyrkyllä Vapaaehtoiseksi voi hakeutua 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka tuntee kipinää toimia nuorten parissa. Vapaaehtoiset saavat 30–40 tuntia kestävän kattavan koulutuksen, jonka aiheet käsittelevät työturvallisuutta, ensiaputaitoja, päihdetietoa ja kohtaamistaitoja. KUVA MIK KO KÄ KE LÄ – On tärkeää huomioida, että voimme vaikuttaa illan aikana vaikka yhden nuoren tilanteeseen. Jokaisen vapaaehtoisen työ yhtä arvokasta, olipa hän mukana viisi tai viisikymmentä kertaa vuodessa, Ville Viljakainen sanoo. On tärkeää, että olemme paikalla ja näkyvillä siellä, missä nuoret liikkuvat.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 45 – Työ on läsnäoloa, kohtaamisia, keskustelua, opastusta ja tarvittaessa eteenpäin ohjaamista. Katupäivystäjät ovat tarjolla, mutta eivät tyrkyllä, Viljakainen kuvailee. Varustukseen kuuluvat Saapas-takki tai -liivi, näkyvillä oleva henkilökortti, ensiaputarvikkeet ja vesipullot sekä mukavat kengät, joilla on turvallista liikkua haastavissakin maastoissa. Henkilökohtaisista asusteista kotiin kannattaa jättää esimerkiksi roikkuvat korvakorut. Korona-aikana on korostunut maskien ja käsidesin käyttö. – Pyrimme pitämään huolta, ettei kukaan lähde päivystykseen väsyneenä velvollisuudentunteesta, sillä illat venyvät pikkutunneille. Tuemme vapaaehtoisten toimintaa, jotta kukaan ei kuormittuisi liikaa, vaikka intoa olisi olla mukana vaikka joka viikko, Viljakainen sanoo. Turvallisuus ennen kaikkea Tärkeitä asioita katupäivystyksessä ovat ennakointi ja rauhallisuus. Nuorten joukkoon ei mennä koko tiimin voimin yhtenä rintamana kädet taskussa, vaan maltillisesti tilannetta seuraten, nuoria arvostaen ja tervehtien. Saapaslaiset eivät myöskään koskaan mene keskelle hälyttäviä tapahtumia. – Jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta ja kellot alkavat kilkattaa, sitä kunnioitetaan. Meillä on ennalta sovittu turvasana, jota käytetään tilanteen mukaan. Haluamme aina turvata toimijoidemme fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden, Maria Anttila korostaa. Joskus on tarpeen kutsua virkavalta paikalle tai tehdä lastensuojeluilmoitus. Läheltä piti -tilanteet ja onnettomuudet sekä illan tapahtumat ja kohdattujen nuorten määrät raportoidaan. Turvallisuushavainnot käsitellään paikallisesti, mutta ne otetaan huomioon myös toiminnan suunnittelussa. Jokainen kohtaaminen on tärkeä Vapaaehtoistyö voi olla rankkaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vapaaehtoisten palautetta kuullaan, ja sitä käytetään työturvallisuuden kehittämiseksi. Kuormittumisen ehkäisemiseksi tarjolla on työnohjausta, joka on koko toimintaa kehittävä voima. Ville Viljakainen kertoo, että päivystysillan päätteeksi työryhmä käy yhdessä tapahtumat läpi. Ajatuksena on, ettei murheiden kanssa mennä nukkumaan. – On huomioitava resurssien rajallisuus ja riittämättömyyden tunne. Emme voi pelastaa kaikkia nuoria, koko kaupunkia tai maailmaa. Joku voi joskus ajatella, että olipa tylsä ilta, kun ei tapahtunut mitään erityistä. Käytännössä jokaisena iltana on kuitenkin tapahtunut paljon arvokkaita kohtaamisia nuorten kanssa. Takaisin kaduille ja kallioille Kiireisimpiä katupäivystysaikoja ovat koulujen päätöstai aloitusviikonloput, vaput ja uudetvuodet. Sesonki syntyy myös sään mukaan. Kun kevätaurinko paistaa, alkaa tapahtua. Sateella ja pakkasella on rauhallisempaa. Pikkukosken kallioille on kokoontunut reilun sadan nuoren joukko, mutta tilanne on iloisen maltillinen. Saapas-ryhmän toiminta kiinnostaa, ja nuoret tulevat kyselemään, miksi ryhmä on täällä tai kutsuuko se poliisit. Kaverista pidetään huolta -asenne konkretisoituu Lauttasaaren kallioilla. Yksi nuorista on heikohkossa hapessa, mutta hänelle pidetään seuraa ja juotetaan vettä. Kun Saapas tulee paikalle, nuoret pyytävät katsomaan. Tämäkin tilanne hoituu, ja nuori pääsee lähtemään kotiin. Illan pimetessä kaupungilla on hiljaista. Tervasaaressa on vielä menoa, mutta vain yksi nuorimies on syytä ohjata matalan rakennuksen katolta maankamaralle. On aika suunnata takaisin Itäkeskukseen. Kello on yli yhden, kun päivystysporukka pitää vielä pienen fiiliskierroksen. Tämä ilta oli täynnä mukavia kohtaamisia. Illan pimetessä vedelle riittää kysyntää. Saapas-auton nähdessään nuoret osaavat tulla kysymään: ”Hei onks teillä vettä?” Meillä on ennalta sovittu turvasana, jota käytetään tilanteen mukaan.
• TAPATURMAINEN KUOLEMA 46 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT TVK i Yksin työskennellyt koneenkuljettaja sai surmansa ryhdyttyään korjaamaan lavettiperävaunun ajoramppia. K ONEENKULJETTAJAN TEHTÄVIIN kuuluivat kiinteistönhuolto sekä työkoneiden käyttö ja niiden huoltaminen. Onnettomuuspäivänä hänen oli määrä mennä pudottamaan lunta rakennusten katolta lähialueella. Ennen töiden aloittamista kuljettaja alkoi omatoimisesti korjata lavettiperävaunun hydraulisella nostimella varustettua ajoramppia yrityksen piha-alueella. Ramppi oli mennyt epäkuntoon noin kuukausi aiemmin. Ongelmana oli ollut se, että kuljetustukirautaa ei voinut kiinnittää, koska ramppi ei noussut tarpeeksi pystyyn. Kuljetustukirauta kiinnitetään ajoramppiin kaatumisen estämiseksi, jos rampin sylinteri tai hydrauliikkaletkut rikkoutuvat. Kuljettaja aikoi todennäköisesti laskea rampin sylinterin yläpään kiinnityskohtaa alemmas, jotta rampin saisi kokonaan pystyyn ja mekaaninen tuki ylettyisi rampin kiinnityskohtaan asti. Ilmeisesti kuljettaja oli avannut kuormaliinan lukituksen lavettiperävaunun sivulta ja sen jälkeen irrottanut kiinnityspultin sylinteristä, joka piti ajoramppia ylhäällä. Pultin irrottua lähes 300 kiloa painava ajoramppi laskeutui äkillisesti kuljettajan päälle ja aiheutti todennäköisesti välittömän kuoleman. Ohikulkija huomasi jonkin ajan kuluttua kuljettajan jääneen puristuksiin ja hälytti apua. Uhri saatiin irrotettua rampin alta tiettävästi noin tunnin kuluttua tapahtuneesta. Puristumisasennosta päätellen hän oli kaatunut vatsalleen ajorampin alle. Avattu kuormaliina oli perävaunun vieressä ja kiinnityspultti yhä kuljettajan kädessä ensihoidon tullessa paikalle. Kuljettaja oli 29-vuotias, ja hän oli työskennellyt yrityksessä noin kymmenen vuotta. Hänellä oli kokemusta erilaisten koneiden huoltamisesta, mutta lavettiperävaunun ajoramppia hän ei ollut aiemmin huoltanut. Ajoramppi olisi voitu tukea turvallisesti esimerkiksi kuvan osoittamalla tavalla. Kuormaliina olisi ollut väliaikaisena tukena, ja pitävyys olisi vielä varmistettu erillisellä mekaanisella tuella. Ajoramppi iskeytyi kuljettajan päälle Kuljettaja ei tarvinnut lavettiperävaunua kyseisen päivän työtehtävissä. Hän oli aiemmin ilmoittanut ajorampin viasta työnantajalle, ja vika oli päätetty korjata ennen kesäkauden alkua. Tekemänsä ilmoituksen jälkeen kuljettaja oli työnantajan tietojen mukaan kuljettanut työkoneita lavettiperävaunulla niin, että kuljetusraudan tilalla oli kuormaliina. Viranomaiset tarkastivat kuormaliinan onnettomuuden jälkeen eivätkä havainneet sen lukituksessa, kiristyskahvassa tai itse liinassa puutteita. Kuljettajan omatoimisuuteen lienee vaikuttanut se, että hän oli tottunut työskentelemään yksin. Myös muut yrityksen työntekijät työskentelivät itsenäisesti, eikä heidän toimintaansa seurattu jatkuvasti. Kuljettaja ei ilmeisesti tunnistanut ajorampin äkilliseen laskeutumiseen liittyvää vaaraa, koska hän ei ollut huoltotoimiin ryhtyessään tukenut ajoramppia väliaikaisesti esimerkiksi kuormaliinalla. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että koneet ja laitteet huolletaan säännöllisesti ja pidetään turvallisessa kunnossa. Vikaantuneita koneita ja laitteita ei pidä käyttää. Lisäksi on huolehdittava siitä, että huoltoja korjaustöitä tekevillä Miten vastaava estetään? työntekijöillä on riittävästi osaamista tehtäviin. On tärkeää varmistaa, että he tuntevat turvalliset työmenetelmät sekä ymmärtävät koneiden valmistajan ohjeet ja noudattavat niitä. Selostus on toimitettu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) työturvallisuusasiantuntijoiden laatimasta työturvallisuusraportista. Raportit perustuvat pääosin tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Lisätietoja: tyopaikkakuolemat.fi > Kuljettaja puristui ajorampin alle (Raportti 4/2020) Kuljettaja jäi lähes 300 kiloa painavan ajorampin alle ja todennäköisesti menehtyi vammoihinsa välittömästi.
• @MILWAUKEETOOLFI KIINNITTIMET TYÖKALUTURVALLISUUS. TUOTTAVUUS. HARMAA KIINNITIN 15,8KG PAINAVAT TYÖKALUT MUSTA KIINNITIN 6,8KG KESKIPAINOISET TYÖKALUT PUNAINEN KIINNITIN 4,5KG KEVYET TYÖKALUT TUTUSTU HENKILÖSUOJAINVALIKOIMAAN OSOITTEESSA MILWAUKEETOOL.FI ANKKURIHIHNA 22,7KG RANNENAUHA 2,2KG
• 48 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 T YÖTURVALLISUUSLAKI EDELLYTTÄÄ , että työnantaja ”riittävän järjestelmällisesti” selvittää työn vaarat ja haitat sekä – jos niitä ei voi poistaa – arvioi niiden aiheuttamat työturvallisuusriskit. Arviointi sisältää myös riskejä ehkäisevien toimien suunnittelun. Yritykset yleensä tuntevat alansa tyypilliset vaarat, mutta niitä ei ole aina kirjattu mihinkään. Ylitarkastaja Jukka Polari Lounais-Suomen aluehallintovirastosta perustelee, miksi viranomainen kysyy dokumentoitua vaarojen kartoitusta ja riskien arviointia: – Se auttaa työpaikkaa huomattavasti työsuojeluun liittyvien epäkohtien selvittämisessä sekä korjaustoimien toteuttamisessa ja seurannassa. Se kertoo yrityksen työsuojelun tilasta myös työsuojeluviranomaiselle. Toiminnanjohtaja ja työterveyshoitaja Maarit Leskinen Savonlinnan Seudun Työterveys ry:stä lisää, että kirjaaminen tekee asioiden hoidosta järjestelmällistä. – Samalla myös vastuu korjauksista konkretisoituu. Lisäksi työntekijöille voi tulostaa tiedot järjestelmästä, jolloin tietoisuus kasvaa koko työpaikalla, hän sanoo. Kartoitus yhteistyönä Jukka Polari kehottaa kartoittamaan vaarat mielellään koko henkilöstön kanssa, vaikka vastuu selvityksestä on työnantajalla. Yksinkertaisimmillaan avuksi voi ottaa vaaratekijälomakkeet esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta (ttk.fi) ja arvioida kohta kohdalta, onko ongelmia ja miten ne voi poistaa. Tapaturmavakuutusyhtiöillä on ilmaisia verkkosovelluksia, ja esimerkiksi Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston OSHAn sivustoilta löytyy muutamia alakohtaisia OiRA-sovelluksia. Riskien arviointi tuo järjestelmällisyyttä, auttaa korjaustoimien suunnittelussa ja vastuuttamisessa sekä tukee perehdytystä. Pk-yritys voi saada esimerkiksi työterveyshuollosta kaivattua buustia arviointiin. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK Työntöä pienyrityksen TURVALLISUUTEEN Yritykset yleensä tuntevat alansa tyypilliset vaarat, mutta niitä ei ole aina kirjattu mihinkään.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 49 Oman valmennusfirman, Resiliency Groupin, perustanut pitkän linjan työsuojelutoimija Ilkka Kervinen muistuttaa, että vaarojen selvityksen ja riskinarvioinnin pitää perustua tosiasiallisen työn ja toiminnan havainnointiin, ei kokoushuoneessa ideoituihin riskeihin. – Ehkäisevät toimet kannattaa suunnitella nimenomaan turvallisuushavaintojen analysoinnin kautta. Ja myös onnistumiset ja kunnossa olevat asiat kannattaa huomioida, koska ne antavat toiminnalle suuntaa, Kervinen sanoo. Tapaturmien analyysista tietoa Riskinarvioinnin ohella tärkeää tietoa kertyy myös läheltä piti -tapahtumista ja kaikista tapaturmista. Vakavan työtapaturman jälkeen työsuojeluviranomainen käy työpaikalla ja tekee käynnistä tarkastuskertomuksen, jossa on kuvattu tapaturma sekä siihen johtaneet syyt ja tapahtumaketjut. Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hänelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma. – Näissä tilanteissa työpaikka yleensä ottaa työsuojeluasiat vakavasti ja kuuntelee ohjeistuksia. Työpaikalle annetaan velvoite, yleensä kehotus, mitkä asiat pitää hoitaa kuntoon. Me myös valvomme, että velvoitteita noudatetaan, ylitarkastaja Jukka Polari sanoo. Hänen mukaansa tapaturman taustalta löytyy monesti epäselviä vastuita, työnjaollisia ongelmia ja varsinkin nuorille sattuneissa työtapaturmissa opastuksen ja valvonnan puutteita. Tapaturman tutkinnan tulisi olla työpaikoilla järjestelmällistä kaikenkokoisissa tapaturmissa. Tapaturmatutkintaprosessi aloitetaan paikkatutkinnasta, ja se jatkuu haastatteluin ja päätyy analyysiin. – Merkit onnettomuuspaikalla pitää ottaa talteen ja kuvata heti, kun ensihoitoyksikkö poistuu paikalta, Ilkka Kervinen sanoo. Prosessi jatkuu uhrin, kollegojen, esimiesten ja ylimmän johdon haastatteluilla. – Näin kartoitetaan, mikä edelsi tapaturmaa työpaikalla ja yleensä uhrin elämässä ja uralla, mitä kollegat havaitsivat tapaturmatilanteessa, miten esimies arvioi työntekijän toimintaa ja sitä, oliko uhrin elämässä sattunut jotain erityistä. Tapaturma käsittelyyn yhdessä Myös yrityksen ylimmän johdon haastattelu on hyvin tärkeää tapaturman tutkinnassa. Kervinen muistuttaa, että toimitusjohtajalta tulee kysyä, mitä hän on tehnyt, että yrityksen arvot ja turvallisuuskulttuuri tukisivat turvallista työntekoa. – Analyysin tekoon tarvitaan sitä varten kehitettyä menetelmää. Käytetyimpiä ovat esimerkiksi SHELL-, kalanruoto-, viisi kertaa miksitai Accimap-menetelmät. Näin selvittely ja kysymysten esittäminen on järjestelmällistä ja päästään tapahtuman juurisyihin. Hän ja Polari painottavat, että tapaturman tai läheltä piti -tapahtuman käsittelyyn kootaan koko työporukka, koska ryhmässä huomataan enemmän. Yhdessä haetaan johtopäätökset: mitä tapahtui, miksi tapahtui, ja miten vastaava estetään. – Lopuksi tehdään kehitysehdotukset ja viedään ne ylimmälle johdolle. Välitön korjaus voi olla esimerkiksi suojauksen lisääminen koneeseen. Analyysiä on se, miksi koneesta on poistettu suojain ja miten sen voisi asettaa ennalleen siten, että sitä ei saa pois ja että se ei haittaa työntekoa, Kervinen sanoo. Hän huomauttaa, että esimerkiksi koneen suojaimen sijainti on organisaatioon liittyvä syy, joka kertoo työpaikan turvallisuuskulttuurista. Tukea turvallisuusjohtamiseen Jokaista vakavaa tapaturmaa kohti sattuu satoja läheltä piti -tilanteita. Siksi nekin tulisi tunnistaa, kirjata ja analysoida samaan tapaan kuin tapaturmat. Kervinen kannustaa yrityksiä käyttämään myös asiantuntija-apua turvallisuusjohtamisensa tueksi. – Ilmaista tutkimustietoa on tarjolla muun muassa Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Lisäksi kehittämistukea myöntävät esimerkiksi Työsuojelurahasto ja työeläkeyhtiöt. Pieni turvallisuus sanasto VAARA on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan terveydelle haitallisen tapahtuman. Vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, liukkaat lattiat, jatkuva kiire tai huono työasento. RISKI kuvaa vaaran suuruutta eli todennäköisyyttä ja vakavuutta. RISKINARVIOINTI on järjestelmällistä vaarojen tunnistamista, niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja parannustoimien valintaa. Myös onnistumiset ja kunnossa olevat asiat kannattaa huomioida, koska ne antavat toiminnalle suuntaa.
• 50 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Työterveyshuolto pukkaa eteenpäin T YÖTERVEYSHUOLLON tekemä työpaikkaselvitys muistuttaa yritysten vaarojen kartoitusta ja riskinarviointia. Toista ohjaa työterveyshuoltolaki, toista työturvallisuuslaki. Päämäärä on sama: entistä turvallisempi ja terveellisempi työpaikka. Selvitysten yhdistäminen on luontevaa. Tähän tarkoitukseen Työterveyslaitoksella on PIRA-palvelu, jonka työterveyshuolto voi ottaa työkaluksi yritysyhteistyöhön. – Riskien kartoitus liitetään yrityksissä asenteissa ja ajatuksissa työterveyshuoltoon, joten tämä selvitysten yhdistäminen on kätevää siinäkin mielessä, toteaa toiminnanjohtaja Maarit Leskinen Savonlinnan Seudun Työterveys ry:stä. Leskisen mukaan pk-yrittäjät eivät aina osaa etsiä tietoa ja erilaisia maksuttomia sovelluksia, vaikka niitä olisi tarjollakin. Tai sitten tieto hukkuu informaatiotulvaan. PIRA on pk-yrittäjälle edullinen ja helposti käyttöön otettava sähköinen järjestelmä. Vuosihinta yritystä kohti on muutamia kymppejä. Keskimääräinen työterveyshuollon kustannus työntekijää kohti on vähän alle 450 euroa, josta Kela-korvaukset ovat vajaat 200 euroa. Vaaratiedot ennen työpaikkaselvitystä Menetelmässä työpaikkaselvitys ja riskien arviointi tehdään ajallisesti lähekkäin. Tiedot kirjataan verkkosovellukseen, ja sekä yrityksellä että työterveyshuollolla on pääsy molempien kirjauksiin. – Jos työpaikka on halukas ottamaan tämän sähköisen järjestelmän käyttöönsä ja olemme menossa sinne työpaikkakäynnille, annamme yritykselle järjestelLISÄÄ AIHEESTA TTT-lehti 1/2021: Pandemia kysyy malleja riskien hallintaan. TTT-lehti 2/2020: Turvallisuusohjelmiston tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys – Hyvästi, liput ja laput! TTT-lehti 5/2019: Vaarat tunnistettu – Miten hoituivat korjaukset? män tunnukset verkkoon ja pyydämme, että työpaikan vaaratiedot täytetään sinne etukäteen, Leskinen sanoo. Työterveyshuollon työpaikkakäynti tehdään sen jälkeen, kun vaarojen kartoitus on valmis. – Silloin voidaan keskustella vaaraja haittakohteista ja tarvittaessa nostaa myös uusia esille. Ja ellei työpaikalla ole vielä ehditty tehdä kartoitusta, voimme auttaa siinä. Työpaikka jää helposti vaarojen kartoitusvaiheeseen. – Moni pientyönantaja tarvitsee tukea juuri riskinarvioinnissa. Työterveyshuolto voi auttaa siinä, ja voimme myös antaa suosituksia, kun korjaavia toimia suunnitellaan. Toimimme ikään kuin prosessinohjaajina, Leskinen toteaa. Hän katsoo, että menetelmä jämäköittää myös työterveysyhteistyötä. Varsinkin pienet työnantajat kokevat helposti työterveyshuollon kaukaiseksi ja ulkopuoliseksi, eikä silloin synny luontevaa keskustelua. Mutta kun työpaikalla on ensin kirjattu vaarat järjestelmään, siellä asennoidutaan valmiiksi siihen, että niitä käsitellään myös työterveyshuollon kanssa työpaikkakäynnillä. – Jos meidän raportissamme lukee, että pitää käyttää suojaimia, se ei mene samalla tavalla tajuntaan kuin silloin, kun työnantaja on itse arvioinut ja käsitellyt asiaa. Leskinen korostaa, että keskusteluissa otetaan aina esille myös työpaikan voimavarat ja ne asiat, jotka ovat kunnossa. Sekä tukea että seurantaa PIRA-järjestelmässä yrityksen ja työterveyshuollon tekemät kirjaukset täydentävät toisiaan. – Jos yritys on todennut kartoituksessa, että liiallista melua on, me voimme mitata melun työpaikkakäynnillä ja täyttää järjestelmään mitatun desibelimäärän, Maarit Leskinen kuvaa. Toimenpidesuosituksessa käydään läpi keinot meluhaitan vähentämiseksi. Leskinen toteaa, että tämä pieni työntö ja tuki vaikuttavat työpaikan kulttuuriin: turvallisuusasiat tulevat ehkä aiempaa helpommin mieleen. Työterveyshuolto tekee myös seurantaa. – Otamme yritykseen yhteyttä sovitun ajan päästä, esimerkiksi puolen vuoden kuluttua työpaikkakäynnistä. Henkilökohtaista kontaktia ei korvaa mikään, siksi soitamme. Muutoinkin olemme vuosittain yhteydessä jokaiseen työpaikkaan. Kun työpaikalla on ensin kirjattu vaarat järjestelmään, siellä asennoidutaan valmiiksi siihen, että niitä käsitellään myös työterveyshuollon kanssa työpaikka käynnillä.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 51 S UURILTA MONIKANSALLISILTA työterveystoimijoilta Markku Aalto perää joustavia palvelupaketteja pienille yrityksille. Myös korttikoulutuksen uusintamenettelyä hän uudistaisi. Aalto työllistää Klaukkalan Kehys ja Lasi Oy:ssä itsensä lisäksi neljä työntekijää. Nurmijärveläisfirma tekee monipuolisesti lasitustöitä, joissa painottuvat korjauslasittaminen, ajoneuvolasitus ja lasiterassien rakentaminen. Pk-yritysten todellisuus on Aallolle laajemmaltikin tuttua, sillä hän toimii puheenjohtajana Uudenmaan Yrittäjissä, joihin kuuluu yli 7 700 jäsenyritystä. Hän lupasi kommentoida kyselyä, jonka sosiaalija terveysministeriö ja Suomen Yrittäjät tekivät muutama vuosi sitten mikroyrityksille työturvallisuusja työterveysasioista. Täydennyskoulutus vie aikaa Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät työsuojelua ja työterveyttä tärkeinä, mutta katsoivat, että ne aiheuttavat hallinnollista taakkaa ja kustannusongelmia. Sääntely saisi olla nykyistä joustavampaa ja kustannukset pienemmät. Käytännönläheisen tiedon pitäisi löytyä helpommin yhdestä osoitteesta. – Aika pitkälti olen samaa mieltä. En arvostele kustannuksia ylipäänsä, mutta turhia kustannuksia tulisi karsia. Ne liittyvät esimerkiksi korttikoulutuksen uusimismenettelyyn, Aalto sanoo. Lasitusyrittäjä Markku Aalto pitää työterveyshuoltoa ja korttikoulutusta pienyrittäjän tärkeimpinä linkkeinä työturvallisuusasioihin. Molempiin hän haluaa parannuksia. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK PK-YRITYS PUNNERTAA pienin resurssein
• 52 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 – Rakennusalalla joudumme uusimaan esimerkiksi työturvallisuuskortit ja tulityökortit viiden vuoden välein. Kokemukseni mukaan uusintakoulutus ei ole niin tasokasta, että se toisi kurssilaiselle lisätietoa ja rahalle vastinetta. Hän kertoo, että erilaisiin pakollisiin täydennyskoulutuksiin menee työntekijää kohti 2–5 päivää vuosittain. – Yrittäjä maksaa palkan ja koulutuksen, ja on kohtuutonta, jos rahankäyttö ei tuota mitään lisäarvoa. Joustavuutta palvelupaketteihin Toiseksi Aalto haluaa joustoa työterveyshuoltosopimuksiin. Uudenmaan Yrittäjät on kilpailuttanut työterveyspalvelujen tuottajia ja tehnyt puitesopimusmallin, joka sopii myös yksinyrittäjille. – Tässä yhteydessä ilmeni, että isot, monikansalliset työterveystalot tarjoavat vain joko lakisääteisen työterveyshuollon tai sitten laajan paketin, jonka hintalappu on vääränlainen pienille yrittäjille, hän sanoo. – Me pk-yrittäjät kaipaamme jotain siltä väliltä, monipuolisia ja joustavia palvelupaketteja. Alle 300 000 euron liikevaihdosta näihin asioihin ei saisi mennä yli puolta prosenttia. – Oma firmani teki aikoinaan joustavan sopimuksen paikallisen, pienen työterveyspalvelun kanssa, ja olen ollut siihen hyvin tyytyväinen. Nyt palveluntarjoaja on myyty isolle työterveystoimijalle ja odottelen, milloin tulee yhteydenotto sopimuksen uusimiseksi. Silloin meillä sopimus kutistuu lakisääteisiin palveluihin. Tiedot koottu kokemuksen kautta Tietous työturvallisuusja työterveysasioista voisi olla Aallon mukaan nykyistä helpommin saatavilla. – Itselle se on kertynyt kantapään kautta. Esimerkiksi kemikaaleista tieto on tullut eri reittejä. Käyttöturvallisuustiedotteiden tarpeesta kuulin kunnan terveystarkastajalta, kun minulla oli toisen firmani yhteydessä elintarviketila. – Avin virkamies kertoi tarkastuskäynnillään, että vaarojen kartoitus ja riskin arviointi pitää tehdä. Mallin mukaan se sitten tehtiinkin, mutta eipä sitä ole sen jälkeen katsottu. Koen, että se on vain viranomaisia varten. Hän kertoo, että työpaikalla puhutaan asiat läpi ja jokaisella on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos näkee työkaverin tekevän työtä väärin tai vaarallisesti. – Keskustelemme porukalla, mitä pitää tehdä toisin, jos työssä on tullut esimerkiksi haava, joka ei korjaannu pelkästään laastarilla. Mutta ei siitä raporttia tehdä. Aalto pitää erilaisten raporttien ja selvitysten tekoa myös kustannusasiana. – Siihen menee aina työaikaa, mikä on pienessä firmassa suhteellisesti isompi juttu kuin 50 ihmisen yrityksessä. Työterveyshuolto näkee vaarat tuorein silmin Markku Aalto kertoo, että työn vaaroista ja riskeistä keskusteltiin laajasti työterveyshoitajan kanssa työpaikkaselvityksen yhteydessä. – Tätä pidän hyvänä työterveyshuollon palveluna. Ulkopuolinen katsoo eri silmin, kun itse ajattelee herkästi, että ainahan näin on tehty. Hän korostaa, että työnantajalla on velvollisuus tuntea työn vaarat. Lasitustyössä niistä yleisimpiä ovat viiltohaavat, nyrjähdykset ja venähdykset. Työssä käsitellään raskaita taakkoja ja monesti joudutaan toimimaan korkealla. Kun korjataan esimerkiksi kauppakeskuksen ikkunoita, on huomioitava myös ulkopuolisten ihmisten ja tavaroiden turvallisuus. Lisäksi tulevat liikenteen riskit, sillä työ on liikkuvaa ja kohteita on monta päivässä. Isommilta tapaturmilta on lasitusfirmassa vältytty, mutta pieniä haavereita on kyllä sattunut. – Läheltä piti -tilanteidenkin jälkeen on pysähdyttävä miettimään, miksi niin kävi ja mitä olisi pitänyt tehdä eri tavoin. Olen korostanut, että virheitä saa tehdä, mutta ei kahta kertaa samaa virhettä. Asiat käsitellään joko saman tien tai viimeistään kahvipöydässä. Pienessä firmassa kontaktit ovat suorat koko ajan, Aalto sanoo.
• Savustusuunien puhdistus on rutiinityötä, jota tehdään päivittäin kalanjalostustehdas Kalavapriikki Oy:ssä. Yhtäkkiä pesuletkun liitin petti ja voimakkaasti syövyttävää pesuainetta suihkusi siivousyrityksen työntekijän päälle, ja valui suojalasien taakse. Cederroth Silmänhuuhtelun sekä Jarno Toroin nopean reagoinnin ansiosta työntekijän näkö pystyttiin pelastamaan. Lue Jarnon tarina osoitteessa cederroth.com/fi. Tarkista myös, että omalla työpaikallasi on riskejä vastaavat ensiaputuotteet! Työpaikan sankareita Jarnon nopea reagointi pelasti kollegan
• 54 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 Aiemmin työoloja seurasivat ammattientarkastajat, joiden toiminta alkoi jo teollistumisen käynnistyessä 1800-luvun lopulla. Vuonna 1974 säädettiin työsuojelun valvontalaki. Sen tueksi perustettiin silloisen lääninjaon mukaiset työsuojelupiirit. Työpaikkatason työsuojelu käynnistyi, ja valittiin työsuojeluvaltuutetut ja -päälliköt. Työsuojeluhallitus lakkautettiin vuonna 1993, ja sen toiminta siirtyi ministeriölle, ensin työministeriön vastuulle ja myöhemmin takaisin sosiaalija terveysministeriölle. Henkinen työsuojelu tuli jälkijunassa Viime vuosisadalla keskityttiin fyysisen kuormituksen ja työturvallisuuden parantamiseen. Työn psyykkinen kuormitus nousi tarkasteluun vasta 1990-luvulla. – Eihän henkiseen puoleen kiinnitetty huomiota vielä 1980-luvulla. Jos jotakuta hatutti työssä, se ikään kuin kuului asiaan, Jouni Kallioluoma huomauttaa. Työsuojeluviranomainen pyrkii tekemään työstä mahdollisimman tervettä ja turvallista sekä työ elämää koskevien säännösten mukaista. Miten työsuojelulla menee, ja mitä parannuksia on saatu 50 vuodessa aikaan? TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVAT SHUTTERSTOCK Työsuojelun Kriisistä oppimisen aika on nyt Koronakriisi on koetellut organisaatioita monin tavoin. Vaikka kriisitilanteet vaikeuttavat toimintaa, niihin liittyy aina myös mahdollisuuksia. Jokaisesta kriisistä on nimittäin mahdollista oppia. Ajankohtaisen kriisistä oppimisen tueksi Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa Opi kriisistä -valmennuspalvelua, jossa tarkastellaan kriisikokemusta oppimisen valossa ja rakennetaan tukevampaa siltaa uuteen aikaan. Lue lisää Opi kriisistä -konseptista ja muista valmennuspalveluistamme: sppl.fi/tilauskoulutukset Loppuvuoden koulutukset tilataan nyt! Työkuolemat ovat vähentyneet selvästi, ja muiden vakavien tapaturmien osuus on pienentynyt, mutta lievempiä tapaturmia sattuu edelleen, eikä niiden määrä ole oleellisesti laskenut viime vuosikymmenten aikana. Yleisesti taloudellinen toimeliaisuus erottuu aina työturvallisuuden tilastoissa. – Melko luotettavaa dataa on saatavilla 1960-luvulta asti. Talouselämän piikit ja laskut näkyvät, esimerkkinä näistä öljykriisit ja vuonna 1991 alkanut taantuma. Työturvallisuuden nykytilaa arvioitaessa työtapaturmaja ammattitautitilastot paljastavat vain jäävuoren huipun. Kokonaisuutta arvioitaessa pitäisi huomioida ilmiötä laajemminkin tarkastelevat mittarit, kuten esimerkiksi säännöllisesti toteutettavat työolotutkimukset ja työolobarometri. Meneillään olevat tutkimushankkeet puolestaan antavat tarkimman kuvan siitä, mihin työturvallisuus on menossa. 1970-luku toi ison muutoksen Työsuojelun kehittyminen vauhdittui 1970-luvulla. Länsija Sisä-Suomen avin työsuojelun vastuualueen entinen johtaja Jouni Kallioluoma näkee yhtenä keskeisenä syynä sen, että teollisessa työssä sattui niin paljon työtapaturmia, ettei sitä voinut hyväksyä, ja asialle piti löytää ratkaisu. Sosiaalija terveysministeriön alainen virasto, Työsuojeluhallitus, perustettiin vuonna 1973. Siitä tuli työsuojelun keskeinen valvova viranomainen. 50 VUOTTA Suomalainen harha on, että kuvittelemme olevamme maailman parhaita asiassa kuin asiassa. N ÄKEMYS SIITÄ, että työntekijä olisi vain tuotantotekijä, jonka toimintakyky tulee varmistaa, on ahdas ja vanhentunut, totesi tutkimusjohtaja Mika Tynkkynen Tapaturmavakuutuskeskuksesta viime marraskuun Nollis-seminaarissa. – Modernin työturvallisuusajattelun mukaisesti työsuojelutoiminta ei ole vain välittömien vahinkokustannusten minimointia, vaan kokonaisvaltaista työntekijän hyvinvoinnin, kehittymisen ja kokonaisuuden optimointia, jatkaa hän aiheesta nyt. Työturvallisuuden kehitys Suomessa on ollut viime vuosikymmeninä lupaavaa. Tynkkynen kuitenkin torppaa ajatuksen siitä, että olisimme jotenkin edelläkävijöitä. – Suomalainen harha on, että kuvittelemme olevamme maailman parhaita asiassa kuin asiassa. Työturvallisuudessa emme ole ihan niin hyviä kuin luulemme, ei toki huonoja kuitenkaan.
• 5/2021 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 55 Työturvallisuuslain uudistus 2000-luvun alussa mahdollisti puuttumisen psykososiaaliseen kuormittumiseen, kun siitä ja työpaikoilla tapahtuvasta häirinnästä saatiin säädökset. Tiedonkulussa edistystä Iso edistysaskel työsuojelussa tuli pari vuotta sitten, kun työsuojeluviranomainen pääsi kiinni työpaikkakohtaisiin tapaturmatietoihin. Tietoa hyödynnetään nyt laajalti valvonnan kohdentamisessa. – Nyt löydetään työnantajat, joiden työpaikoilla sattuu paljon työtapaturmia, ja voidaan tehdä valvontaa juuri niissä. Aiemmin jouduimme kysymään onnettomuuksista organisaatioilta itseltään, Kallioluoma kiittelee. AVIn työsuojelun vastuualue ei ole tähän asti saanut myöskään kattavasti tietoa ammattitautien esiintymisestä eri työpaikoilla. Vaikka lääkäreiden tulisi tehdä aina ilmoitus ammattitaudista työsuojeluviranomaiselle, ilmoituksia on tullut huomattavasti vähemmän kuin mitä ammattitauteja korvataan. Kriisistä oppimisen aika on nyt Koronakriisi on koetellut organisaatioita monin tavoin. Vaikka kriisitilanteet vaikeuttavat toimintaa, niihin liittyy aina myös mahdollisuuksia. Jokaisesta kriisistä on nimittäin mahdollista oppia. Ajankohtaisen kriisistä oppimisen tueksi Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa Opi kriisistä -valmennuspalvelua, jossa tarkastellaan kriisikokemusta oppimisen valossa ja rakennetaan tukevampaa siltaa uuteen aikaan. Lue lisää Opi kriisistä -konseptista ja muista valmennuspalveluistamme: sppl.fi/tilauskoulutukset Loppuvuoden koulutukset tilataan nyt! Paraikaa valmistellaan muutosta, joka mahdollistaisi työsuojeluviranomaisen pääsyn terveydenhuollon yleiseen KANTA-järjestelmään, johon lääkäri kirjaa ammattitautidiagnoosin. – Tieto ammattitautien esiintyvyydestä helpottaisi huomattavasti työsuojelun toimintaa, Kallioluoma toteaa. Toimialoista ilmiöpohjaisuuteen Yksi iso muutos työsuojeluviranomaisen toimintaan tuli vuoden 2020 alussa. – Aiemmin valvonta perustui toimialoihin. Nyt tarkastelemme työturvallisuuden tilaa ilmiöpohjaisesti toimialoista riippumatta. On esimerkiksi huomattu, että esimiestyössä olevat ihmiset ovat erityisen kuormittuneita työpaikoilla, ja heihin on kohdistettu oma valvontahankkeensa. Teemme valtakunnallisia hankkeita, emme sooloile, vaan pyrimme yhdenmukaistamaan valvontaa vastuualueista riippumatta. Nykyisen työsuojelutoiminnan suuret teemat ovat psykososiaalinen kuormitus ja pirstaloituva työelämä, unohtamatta tietenkään perinteisiä työolo-ongelmia. Uusina ilmiöinä alustatalous ja lisääntynyt ulkomainen työvoima vaativat työsuojeluviranomaisen toimia. Toiminnan painopiste on siirtynyt fyysisestä henkisen suuntaan. – Psykososiaalisen kuormituksen tarkastelussa käytössämme on Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä tehty psykomittari. Sen avulla voimme saada kiinni siitä, mistä kuormitusta aiheutuu ja millaista se on juuri kyseisellä työpaikalla. Työsuojeluviranomainen valvoo myös, että psykososiaalinen kuormitus on ylipäänsä käsitelty työpaikalla. Fyysisiä työaloja ei unohdeta Edelleen valvonnan ja valistuksen kohteena ovat myös fyysiset työolot – siis altistuminen, kuormitus ja tapaturmat. Näissä asioissa on yhä paljon parannettavaa esimerkiksi rakennusalalla. Teollisuudessa työtapaturmia sattuu erityisesti koneiden kanssa. Kallioluoma nostaakin esiin yhden konkreettisen työtapaturmia aiheuttavan tekijän: – Luvattoman paljon löytyy edelleen suojaamattomia koneita.
• 56 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 TTT-LEHTI NYT TARJOUSHINTAAN 69 € (norm. 88 €) + tilaajalahjana kaunis seinäkalenteri + digilehden arkisto, jossa muun muassa • Läsnä vaikkakin etätöissä • Liikenneturma voi sattua työpaikallakin • Vahva kasvu haastaa turvallisuuden • Kenkä duunin mukaan • Uuden ajan johtaja ei ole ratkaisuautomaatti • Hallinnan tunnetta asiakaspalvelutyöhön Voit tehdä tilauksen tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. 03 4246 5370 TTT-lehti TTT-lehti kirjoittaa kirjoittaa monipuolisesti monipuolisesti eri ammattialoista eri ammattialoista ! Työ Terveys Turvallisuus on työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden erikoislehti Käytä koodia: TARJOUS2021 Tee tilauksesi 17.11.2021 mennessä. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta kestotilaustarjouksena ja jatkuu, kunnes lopetat tilauksen. Kuusi runsasta numeroa vuodessa ja digilehden arkisto vuodesta 2015. Tarjous koskee uusia tilauksia. TILAAJALAHJANA KAUNIS SEINÄKALENTERI! ttt_220x280.indd 1 ttt_220x280.indd 1 5.10.2021 15.53 5.10.2021 15.53
• Ensi numerossa TYÖ TURVALLISUUS TERVEYS Työkielenä vieras kieli Parempaan työkuntoon Osuiko turvallisuuspalkinto oikeaan osoitteeseen? KU VA AD O BE ST O C K Jako miesten ja naisten töihin on syvä TTT-LEHTI 6/2020 ILMESTYY 1.12. 1.12. TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Etätyöpaikkaselvitys 3.11.2021, etäkoulutus Sisäilma ja terveys 360° 17.11.2021, etäkoulutus Unettomuuden hoidon käytäntö työterveyshuollossa 25. – 26.11.2021, etäkoulutus TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 16. – 18.11.2021, Tampere 8. – 10.12.2021, Helsinki Työsuojelun jatkokoulutus 1. – 2.12.2021, Tampere Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 7.2. – 4.11.2022, Helsinki Riskien arviointi työpaikalla 8. – 9.11.2021, Helsinki TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Nollatoleranssi työpaikkakiusaamiseen ja vastuuttomaan työkäyttäytymiseen – Näin puutut, selvität ja ennaltaehkäiset 8.11.2021, etäkoulutus Henkisen ensiavun valmennus 24.11.2021, etäkoulutus 19.1.2022, Helsinki Työhyvinvointikortti 1.12.2021, Tampere Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Lisää koulutus­ tarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: ttl.fi/koulutus­ kalenteri tai p. 030 4741 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 5-2021.indd 1 ttt-lehti koulutusilmoitus 108x280 nro 5-2021.indd 1 11.10.2021 9.00.01 11.10.2021 9.00.01
• 58 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5/2021 URAPOLULLA nen oli vaativaa ja teki työstä epävarmaa. Päätin tuolloin jättää tohtorikoulutuksen tauolle. Vuonna 2014 Korvenrannan puusepäntehtaaseen haettiin toimintajärjestelmän kehittäjää. Tehtävässä yhdistyi aiempi kokemukseni ja koulutukseni laatuja ympäristöasioista, ja sain paikan. Siitä lähtien olen tehnyt yrityksessä töitä, välillä satunnaisesti tarpeen mukaan, mutta nykyisin taas säännöllisesti kolmena päivänä viikossa. SAIRAANHOITAJAN OPINNOT aloitin työn ohessa avoimessa ammattikorkeakoulussa vuonna 2015. Ne imaisivat minut heti mukaansa, ja seuraavana vuonna aloitin varsinaiset opinnot. Olin tuntenut kiinnostusta alaa kohtaan jo lukiovuosina. Hoitoalalla minua kiinnostavat etenkin mielenterveyspuolen työt. Olen jo työskennellyt psykiatrian osastolla sairaalassa, nuorisokodissa, vanhustyössä ja kehitysvammaisten asumisyksikössä, jossa teen yhä keikkatyötä keskimäärin kahtena päivänä viikossa. Opinnoissa meitä kannustettiin kokeilemaan monenlaisia töitä, ja niin olen tehnyt. Hoitoalalla siihen on hyvä mahdollisuus, koska paikkoja on paljon tarjolla. Koskaan aiemmin en ole saanut useita työtarjouksia päivittäin, kuten nyt. MONI ON IHMETELLYT , miten voin tehdä kahta niin erilaista työtä, mutta minulle se sopii hyvin. Työni tukevat toisiaan: tehtaassa henkilöstön hyvinvoinnilla on suuri painoarvo, ja hoitotyöhön voi kuulua myös dokumentointia ja muita hallinnollisia tehtäviä. Myös vaihtelu tuntuu mukavalta ja auttaa palautumaan. Kun olen ollut pari päivää hoitotyössä, menen taas hyvällä draivilla tehtaaseen – ja päinvastoin. Välillä kyllä mietin, että olen kuin Aku Ankka, joka on kokeillut monenlaisia töitä. Kokemus margariinitehtaalta tai kolikonkiillottajan työstä tosin vielä puuttuu. Sekin ero meillä on, että Aku saa aina työstään potkut. Omalle kohdalleni irtisanominen on onneksi osunut vain kerran. K UN VALMISTUIN puunjalostustekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 1996, kuvittelin pysyväni samassa työpaikassa eläkeikään asti. Muuttuva maailma ja työelämän turbulenssi ovat kuitenkin pakottaneet ajattelemaan toisin – ja se on hyvä asia. Työurani alussa olin yhteensä yksitoista vuotta laatupäällikkönä ja myynti-insinöörinä kirjapainossa. Ala alkoi kärsiä digitalisoinnista ja yrityksen tulevaisuus näyttää epävarmalta, joten päätin vaihtaa työpaikkaa. Tuo työsuhde onkin jäänyt pisimmäksi urallani. Siirryin myyntija suunnittelutehtäviin metallialan yritykseen vuonna 2008. Pian alkoi lama, joka vaikutti yritykseen voimakkaasti. Kun työnantaja joutui vähentämään väkeä, minunkin oli lähdettävä. SEURAAVAT KAKSI VUOTTA opiskelin ja valmistuin toista kertaa diplomiinsinööriksi, tällä kertaa ympäristötekniikan koulutusohjelmasta. Jatkoin yliopistossa projektitutkijana, mutta tutkimusrahoituksen jatkuva hakemiTEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA JARKKO KORVENRANTA 52-vuotias diplomi-insinööri ja sairaanhoitaja (AMK) asuu Lahdessa Kaksi erilaista ammattia Pasi Haverinen i KU VA T SH U TT ER ST O C K
• SPR-ENSIAPUKOULUTUKSET OSANA YRITYKSEN TYÖTURVALLISUUTTA Etran uusi Työturvallisuustuotteet 2021–2022 -kuvasto – ennaltaehkäise tapaturmat luotettavilla työvarusteilla Ammattilaisilta teollisuuden ammattilaisille. www.etra.fi Jotta työntekijöiden hyvinvointi ja terveys säilyvät myös pitkälle eläkeikään, on ensisijaisen tärkeää, että työnantaja on sitoutunut edistämään työnteon turvallisuutta asianmukaisilla ja laadukkailla työvarusteilla. Etran uudesta Työturvallisuustuotteet 2021–2022 -kuvastosta löydät ajantasaista tietoa työturvallisuuden keinoista sekä laajan ja monipuolisen valikoiman ammattilaisten suosimia tuotteita. Skannaa oheinen QR-koodi puhelimellasi ja tutustu kuvastoomme! SKANNAA KOODI JA LUE MAINOS P unainen Risti Ensiavun koulutussyksy jatkuu vilkkaana päivitettyjen SPR-ensiapukoulutusten myötä. Koko koulutustarjontamme on laajentunut uusilla koulutussisällöillä ja toteutustavoilla. Perinteisen lähikoulutuksen lisäksi ensiapukoulutuksen voi suorittaa myös webinaari-, verkkotai yhdistelmäkoulutuksena. Ensiapukoulutus on tärkeä osa yrityksen työturvallisuutta, ja se toimii lisäksi tapaturmia ennaltaehkäisevänä herättäjänä, kun kurssilla käydään läpi eri tilanteita. Järjestämme avoimien yleisökurssien lisäksi tilauskursseja yrityksille ja organisaatioille eri puolella Suomea. Kaikkien koulutustemme yhteisenä tavoitteena on vahvistaa työpaikkojen ensiapuvalmiutta. SPR-ensiavun koulutusohjelmat Punaisen Ristin ensiavun koulutusohjelmiin kuuluvat SPR Hätäensiapukurssi 4 t®, SPR Hätäensiapukurssi 8 t®, SPR Ensiapukurssi EA 1® (16 t) ja SPR Ensiapukurssi EA 2® (8 t). Kaikki kurssit ovat räätälöitävissä yritysten omien tarpeiden mukaan, ja näin ollen koulutusten suunnittelussa voidaan huomioida työpaikan mahdolliset erityistarpeet parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Tutustu lisää Tutustu SPR-ensiapukoulutusten eri suoritusvaihtoehtoihin osoitteessa ensiapukoulutus.fi ja pyydä tarjous ensiapukoulutuksesta omalle työpaikallesi.
• KOKEILE ITSE LÄHIMMÄLLÄ JÄLLEENMYYJÄLLÄSI! solidgearfootwear.com Revolution 2 on niin mukava turvajalkine, että unohdat sen olevan turvakenkä. Se istuu jalkaasi napakasti ja pehmeästi kuin sukka, ja sen koko iskua vaimentava pohja on valmistettu ETPU:sta. Mukavuutta ja turvallisuutta jokaiseen työpäivääsi. REVOLUTION 2 VÄLIPOHJA KOKONAAN ETPU:STA BOA FIT -PIKAKIRISTYSJÄRJESTELMÄ NANOTOE -VARVASSUOJA VUORI JOUSTAVAA VERKKONEULOSTA SUKKAMAINEN ISTUVUUS ENTÄ JOS TURVAKENGÄT TUNTUISIVAT TÄLTÄ