Työ Terveys Turvallisuus 1/2024

TYÖHYVINVOINNIN ERIKOISLEHTI 1 / 2024 20 € Uutta! LAKIPALSTA VALITTAJA PILAA TYÖPAIKAN TUNNELMAN TYÖIDENTITEETTI MURTUU PAINEISSA TELAKKA SEILAA MUUTOKSEN TUULISSA + RIKOSYLIKONSTAAPELIN TYÖPÄIVÄ Kristiina Saaristo Erilaisuus on inspiroivaa
Kotimainen vuonna 1969 perustettu Treston on yksi maailman johtavista ergonomisten työpisteratkaisujen valmistajista ja toimittajista. Valmistamamme tuotteet sopivat vaativiin teollisiin ja teknisiin ympäristöihin. Kun suunnittelemme työpisteitä, keskiössä on aina ihminen sekä suoritettava työtehtävä. Modulaaristen teollisuuskalusteratkaisujemme avulla voit luoda työympäristön, joka parantaa työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta sekä lisää tehokkuutta nyt ja tulevaisuudessa. Tyytyväisen työntekijän työpisteet WORKSPACES FOR HAPPIER WORKFACES treston.fi Älä epäröi kääntyä puoleemme kun haet fiksua ja toimivaa työympäristöratkaisua! Puh. 010 4469 11 | sales@treston.com
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 3 Sisällys 1/2024 KANNESSA KRISTIINA SAARISTO KUVA TEEMU HEIKKILÄ = KANNESSA 5 Päätoimittajalta Ollaan ihmisiksi 6 Lukijoille 8 Vitsi on mauste työpaikan sopassa Viesti voi hämärtyä, jos jatkuvasti vain vitsaillaan. 10 Lukijoilta TYÖ 12 Yhdestä muotista moni muotoisuuteen K Osaajat löytyvät, kun katse avartuu. 15 Lain mukaan K UUSI JUTTUSARJA! Häirintä työajan ulkopuolella 16 Minäkö muka tunnelman pilaaja? K Aivot reagoivat sekä arvioituihin uhkiin että ystävällisyyden osoituksiin. 18 Häirinnältäkin voi suojautua Huutaminen tai haukkuminen ei kuulu työpaikalle. TERVEYS 24 Muusikosta puusepäksi Harvinainen ammattitauti vei muusikon työkyvyn. 28 Työidentiteetti kaipaa vahvistusta K Epävarmuus ja jatkuvat oppi misen haasteet stressaavat työntekijöitä. 30 Ryhtivoimaa Ensin lämmittely, sitten soutamaan. TURVALLISUUS 32 Jatkuva muutos on telakan normaali K Työturvallisuus vaatii asenne kasvatusta. 36 Työvuorossa K Poliisilla riittää työmaata Kalajoelta Kuusamoon. 40 Sama suojainmalli ei sovi kaikille Hengityksensuojain puetaan puhtaassa tilassa. 42 Urapolulla Opiskellen uusiin töihin. Nykyaikana työ tehdään näkyväksi puhumalla, koska useinkaan konkreettinen tulos ei ole näkyvissä. Psykologi Liisa Puskala Työterveyslaitoksesta Laivanrakennuksessa kuormat ovat suuria ja niitä nostetaan korkealle. Se lisää telakkatyön vaaroja. 32 KU VA KI RS I VÄ IS ÄN EN KU VA M IK KO KÄ KE LÄ K Entinen käyrätorvisti Heikki Nevalainen on toiminut puu seppänä jo parikymmentä vuotta. 24
Kaikenkokoisten tapahtumien laiva Pyydä tarjous ja tilaa B2B-uutiskirjeemme, niin kuulet uutuuksista ja erikoistarjouksista: eckeroline.fi/b2b Onko suunnitelmissa tyhy-päivät, kick off -tilaisuus tai asiakastapahtuma? Vai etsitkö paikkaa kokoukselle, koulutustapahtumalle tai juhlille? Suomen lipun alla seilaava m/s Finlandia on tunnelmallinen näyttämö kaikenkokoisiin tilaisuuksiin. Järjestämme ne ammattitaidolla, intohimolla – ja tietenkin merinäköalalla. Onnistunut päivä on sopiva sekoitus virallista ohjelmaa, viihdettä, hyvää ruokaa ja edullisia tuliaisia. Tehdään yhdessä tapahtuma, josta jää kaikille hyvä mieli. Onhan meillä ihan tutkitustikin Suomenlahden paras asiakaskokemus.
Päätoimittajalta 1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 5 Ollaan ihmisiksi M ILLAISESSA ORGANISAATIOSSA sinä haluaisit olla töissä? Toimitus johtaja Taru Tujunen kysyi tätä syksyn Työ terveyspäivillä. Hän kertoi työpaikas saan viestintätoimisto Ellun Kanoissa noudatettavan kolmea yksinkertaista periaatetta: Kenestäkään ei puhuta selän takana. Kenellekään ei puhuta rumasti. Tervehditään tullessa ja mennessä. Toimivan työyhteisön pelisäännöt voi kiteyttää näin tiukkaan pakettiin. KÄSISSÄSI OLEVA LEHTI pureutuu toi mivaan työkulttuuriin. Sellaisessa vuo rovaikutus on asiallista ja kunnioittavaa – huumoria ja lämpöä unohtamatta. Työtä tehdään sujuvasti ilman suuria häiriöitä, ja ihmiset kokevat olevansa yhteisönsä arvostettuja jäseniä. Työnkään ei välttämättä tarvitse olla erityisen merkityksellistä ja suurta, jos työpaikalle on kiva tulla ja oma työ panos edistää yhteistä tavoitetta. Mer kityksellisyys, hallinnan tunne ja osal lisuus toki edistävät työssä viihtymistä. Luulisi, että aikuiset ihmiset ym märtäisivät vastuullisen työkäyttäy tymisen palvelevan sekä työntekijän että työnantajan etua. Käytännössä asiallinen käytös työpaikalla edellyt tää usein jatkuvaa johtamista ja asian pitämistä esillä. Ihmiset ovat inhimillisiä ja erehty väisiä. Heillä on pölyyntyneitä ajatus malleja, huonoja päiviä, pätemisen tarvetta ja turhamaisuutta – silkkaa pahansuopaisuuttakin esiintyy. Meitä on moneksi. Sopiva käytös ei ole mielipideasia. Vaikka päävastuu työilmapiiristä on työnantajalla, työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä välttä mään häirintää ja epäasiallista koh telua. Jos asiatonta käyttäytymistä esiintyy, työpaikalla laadittu toimin taohje tuo konkretiaa ja helpottaa puuttumista. Kenenkään ei pidä joutua pelkää mään nolatuksi tulemista tai ulko puolelle sulkemista, huolimatta siitä, millainen ihminen hän on tai millai nen tausta hänellä on. Jos työpaikalla ei osata tai haluta ratkaista toistuvia käytösongelmia, ne kannattaa viedä eteenpäin työsuojeluviranomaisen hoidettavaksi. AINA TYÖNTEKIJÄ EI edes huomaa loukkaavansa toista. Kun ihmiset opettelevat tuntemaan toisensa, vuo rovaikutus helpottuu. Silloin on hel pompi ymmärtää toista ja sietää myös työkaverin huonoja puolia. Jokaisen on syytä tutkailla myös omaa itseään. Millainen työkaveri mi nä olen? Rakennanko vai hajotanko? Kirsi Väisänen 14.2.2024 S. 8 Kenen mielestä kettuilu on kivaa? Toimitus www.tttlehti.fi toimitus@tttlehti.fi Päätoimittaja Kirsi Väisänen Puhelin 044 335 2614 kirsi.vaisanen@tttlehti.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala helina.kujala@tttlehti.fi Ulkoasu ja taitto Sini Nihtilä Mediamyynti Myyntipäällikkö Jaana Koivisto Puhelin 040 770 3043 jaana.koivisto@tttlehti.fi Tilaukset tilaukset@tttlehti.fi 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Tilausohjeet myös tttlehti.fi/ tilaa-lehti. Tilaushinnat Lehdestä ilmestyy 6 painettua numeroa vuonna 2024. Vuositilaus 118 euroa, kestotilaus 108 euroa. Kouluille 49 euroa: www.aikakauslehdet.fi > Mediakasvatus > Koulujen lehtitilaukset Irtonumero 20 euroa. TTT-lehden pelkkä digiversio, vuositilaus 105 euroa, kestotilaus 95 euroa. Kustantaja TTT Kustannus Oy Toimitusjohtaja Miikka Savolainen miikka.savolainen@tttlehti.fi Aikakausmedia ry:n jäsen 54. vuosikerta ISSN-L 0041-4816 ISSN 2323-7635 (verkkojulkaisu) ISSN 0041-4816 (painettu) Paino PunaMusta Forssa AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta
Ota käyttöösi TTT-näköislehti ja kotisivujen tarjonta! TTT-lehti tarjoaa tilaajilleen lisää sisältöä verkossa. Kirjautumiseen tarvitset tilausnumeron, joka löytyy laskusta tai printtilehden osoitekentästä. Huomaa, että tilausnumero ei ole sama kuin asiakasnumero. Tilaajalle tarjoamme TTT-lehden näköislehdet vuodesta 2015. KATSO! www.tttlehti.fi/kirjautumisohjeet Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. 050 549 6751 (ark. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi Uusi palvelu – Lukuoikeudet kaikille työntekijöille! Yhteiskäyttötunnukset ovat vaivaton tapa lukea näköislehti Lehtikierto.fi-palvelussa. Palvelussa voi myös etsiä hakusanoilla artikkeleita aiemmin ilmestyneistä lehdistä. Käyttäjä kirjautuu Lehtikierto.fi-palveluun organisaation omilla tunnuksilla, jotka ovat vapaasti valittaessa palvelua aloitettaessa. Pysyvät, itse valitut käyttäjätunnus ja salasana helpottavat niiden muistamista. Kysy tarjous asiakaspalvelustamme, p. 050 549 6751 (ark. 10–15), tilaukset@tttlehti.fi Tämä juttu tilaajille vain verkossa! Syömishäiriöt eivät katso ikää tai kokoa – ruokarauha kuuluu kaikille Työturvallisuuden kehittäminen on sujuvien ja onnistuneiden työpäivien mahdollistamista jokaiselle. MITEN ENNAKOIDA tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia jatkuvasti muuttuvassa maailmassa? MITEN KEHITTÄÄ muutoksen keskellä työtä, työympäristöä ja työyhteisöä niin, että työt sujuvat terveellisesti ja turvallisesti? Mukana myös 10 työpaikkavierailukohdetta. Tervetuloa kuulemaan, keskustelemaan ja oppimaan yhdessä! Nollis®-seminaari – Turvallisuus on työn kehittämistä 21.–22.5.2024, HÄMEENLINNA TTL.FI/NOLLIS-SEMINAARI Hyvinvointi on enemmän kuin vain yksittäinen valinta – se on strateginen päätös Haluatko vahvistaa hyvinvointia organisaatiossasi? Lue lisää VARALA varala.fi
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 7 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN | KU VA SH U TT ER ST O C K VASTUULLISESTI KÄYTTÄYTYVÄ TYÖNTEKIJÄ NOUDATTAA SOVITTUJA SÄÄNTÖJÄ SEKÄ OTTAA VASTUUN TYÖTEHTÄVISTÄ JA TYÖN TULOKSISTA. Vuorovaikutus on rakentavaa, ja työntekijä peilaa omaa asennoitumistaan suhteessa työkavereihin tai esihenkilöön. Vastuuton työkäytös häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toi mintaa aiheuttaen väärinkäsityksiä ja kitkaa työntekijöiden välille. Se on omavaltaista käytöstä: Ei noudateta yhteisiä pelisääntöjä, lipsutaan ammatillisesta työroolista, syytetään aiheetta muita työ yhteisön jäseniä ja jätetään työtehtäviä tekemättä. Tai vaaditaan tai jopa otetaan itselle erikoisoikeuksia. S. 16 Valittaja pilaa työpaikan tunnelman. 1/2024 Pinnalla
8 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Pinnalla K ESKINÄINEN NALJAILU on kivaa, vittuilu välittä mistä ja piikittely paras ta huumoria. Näinhän se monilla työpaikoilla koetaan. Hyvässä ilma piirissä nokittelu ja ronskit puheet ruokkivat yhteenkuu luvuutta. Ne kuuluvat monen yrityk sen työkulttuuriin. Psykologi Liisa Puskala Työterveys laitoksesta kertoo esimerkin eräästä työpaikasta. Tiimin johtokaksikko har rasti jatkuvaa keskinäistä ja muihinkin tiimiläisiin suuntautuvaa huulenheit toa. Lopulta sarkasmin sävyttämästä viestinnästä ei selvinnyt, mitä he tar koittivat. Se alkoi aiheuttaa muissa tiimiläisissä epävarmuutta. Tämän jälkeen sarkastelulle jätettiinkin hellät jäähyväiset. Työpaikalla huumorin pitäisikin olla vain mauste, joka täydentää muuta, neutraalia viestintää, ettei kenenkään tarvitse arvailla, täytyykö viesti ottaa tosissaan. Kaikki keskustelu ei voi kie toutua huumorin ympärille. Samaa mieltä on myös Peter Peitsalo, joka Puskalan tavoin toimii Työterveys laitoksessa työyhteisöjen kouluttajana. – Huumoria tarvitaan, ja se yhdistää. Aina se ei avaudu muille. Monessa työ paikassa työyhteisöjen keskinäinen huumori voi ulkopuolisista kuulostaa karkealta ja epäasialliselta. Huumori voi kuitenkin olla tapa käsitellä työtä ja Hyvä työpaikkaviestintä kootaan perusraaka-aineista. Huumori on maistuva lisä. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK Vitsi on mauste työpaikan sopassa
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 9 Huumori työpaikalla toimii, kun sillä ei nöyryytetä tai suljeta ulkopuolelle se ei loukkaa työntekijät tuntevat toisensa. työhön liittyviä, joskus kuormittaviakin, ilmiöitä. Huumoria pitää osata käyttää. Täytyy myös ymmärtää, ettei kaikkea voi käsitellä sen kautta, Peitsalo painottaa. ”Kyllähän me hommat hoidetaan” Mutta miksi näistä asioista pitäisi nillittää, jos kaikki on sujunut ihan hyvin tähän asti? Onhan me hommat aina hoidettu! toteaa joku. – Perinteisessä äijäkulttuurissa voi olla paljon hyvää ja myönteistä. Se ei kuitenkaan välttämättä toimi eikä ole bisnesälykästä, Peitsalo toteaa. Nokittelu voi alkaa haitata työn sujuvuutta esimerkiksi silloin, kun työntekijät eivät enää uskalla ottaa havaitsemiaan epäkohtia esiin. Työntekijän täytyy kokea olevansa turvassa työpaikalla. Eikä huumori ole psykologisen turvallisuuden ytimessä. Huumori voi sulkea pois porukasta. Jos et ole samanlainen kuin muut ja mukana ilveilyssä, jäät ulkopuoliseksi. Vuosikymmenten takaiset vitsit eivät toimi kaikille. Nuoret ovat herkkiä tunnistamaan asiatonta käyttäytymistä, eivätkä he ole vastaanottavaisia varsinkaan ihmisiä erottelevalle huumorille. Eri kulttuureista tuleville huumoripitoiset viestit eivät aukea välttämättä ollenkaan. Suomalaisille työpaikoille tavanomainen matala hierarkia voi aiheuttaa heille muutenkin yhteentörmäyksiä. Vuorovaikutus on työväline Liisa Puskala kannustaa työyhteisöjä riittävän neutraaliin vuorovaikutukseen, koska se helpottaa sisäänpääsyä työyhteisöön. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta on keskeistä työn sujuvuuden sekä vetoja pitovoiman takia. Tutkimustenkin mukaan esihenkilöltä toivotaan kuuntelua, läsnäoloa – sitä, että voi kysyä ja tukeutua tietävämpään. Huumori ei ole toiveissa ykkösenä. – Erityisesti esihenkilöasemassa olevan ihmisen pitää pystyä tarkkailemaan omaa vuorovaikutustaan ulkopuolelta ja säätelemään käyttäytymistään. Hänen tulee olla vuorovaikutuksessaan taitava ja aikuinen, että pystyy ottamaan puheeksi asioita suoraan ja värittämättä viestiä, Puskala sanoo. Monilla organisaatioilla on tässä paljon oppimista. Etenkin työpaikoissa, joissa työ on kovin konkreettista tekemistä, ei vuorovaikutusta ole osattu mieltää yhtenä työkaluista. Asiallisen ja toiset huomioivan työkäytöksen pitää olla osa työtä, samalla tavalla kuin työvaatteet tai suojaimet. Voi myös kyseenalaistaa sitä, onko naljailussa aina kyse huumorista. – On ihmistyyppi, joka on kontaktissa tökkimällä. Silloin kaikki sanomiset ovat piikkejä. Piikittelyn kohteena olevan on työlästä pitää yllä hyvää mielikuvaa tökkijästä, Puskala sanoo. Tällainen vuorovaikutuksen tyyli on omiaan heikentämään työilmapiiriä. Sitä voidaan kuitenkin korjata rakentamalla keskusteluyhteyttä. Työn saavutukset näkyviksi Työntekijän pitää saada jatkuvaa palautetta työstään. Siinä toimii parhaiten normaali, arkinen keskustelu. – Nykyaikana työ tehdään näkyväksi puhumalla, koska useinkaan konkreettinen tulos ei ole näkyvissä. Esimerkiksi sanonnan ”työ tekijäänsä kiittää” vetäisin vessasta alas, Puskala sanoo. Luonteva palautteen antaminen vaatii jonkin verran harjoittelua. Palautteen annosta ei tarvitse tehdä numeroa ja järjestää erillisiä istuntoja. Tärkeää on, että huomioidaan sanallisesti vaikka toteamalla, että ”olipa hyvä, että ehdit tehdä tämän, saadaan tilaukset ajoissa asiakkaalle”. Käydessään läpi esihenkilöarvioita Peter Peitsalo on huomannut, että palautetta haluttaisiin aina enemmän kuin sitä saadaan. Hyvä palautekulttuuri vaatii luottamusta ja arvostusta. Palautteen pitää olla avointa ja rehellistä, jotta siitä on hyötyä. Sitä pitäisi ymmärtää myös pyytää. – Toisaalta tämä liittyy työkulttuuriin, arvostukseen ja luottamukseen. Jos toinen on vain läpänheittäjä, jolla ei ole oikeaa sanottavaa, miksi kysyisin häneltä palautetta, Peitsalo selvittää. Peitsalon mukaan hyvällä työpaikkaviestinnällä on kaksi tasoa. Ensimmäiseen tasoon kuuluu välitön ja arkinen keskustelu. Sen jälkeen tulee muodollisempi keskustelun taso, jota voidaan käyttää esimerkiksi viikko palavereissa ja kehityskeskusteluissa. Hyvän työilmapiirin luomiseksi tarvittava läsnäolo syntyy asiallisen vuorovaikutuksen kautta. Huumorin vuoro on vasta sitten, kun työntekijät tuntevat toisensa hyvin ja keskinäinen luottamus on syntynyt. Jos toinen on vain läpänheittäjä, jolla ei ole oikeaa sanottavaa, miksi kysyisin häneltä palautetta.
10 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Lukijoilta LEHDEN JA UUTISKIRJEEN LUKIJOITA kiinnosti eniten Työelämän selviytyjät -sarjan juttu Kivun kanssakin voi pärjätä. Siinä Savonlinnan ruokaja siivouspalveluiden päällikkö Johanna Kotilainen kertoi kamppailustaan selkäkipujen kanssa. Oli kiinnostavaa lukea Johanna Kotilaisen kokemuksista työnteosta kävelymatolla. Lehdessä 6/2023 oli useita hyviä juttuja: mielenkiinnolla luin myös kriisiviestinnästä, ammatinvaihdosta, opaskoirasta ja selkäkivusta! Olipas erinomaisesti kirjoitettu juttu inspiroivasta ihmisestä. Meistä jokainen pystyy tekemään niin paljon oman hyvinvointinsa eteen. Kiitos tarinansa jakaneelle Johannalle! Muut palautteet Kiinnostavimmat jutut uusimmassa lehdessä olivat Aika vaihtaa ammattia ja Näin onnistut neuvotte luissa. Erittäin hyviä juttuja taas. Ei kun odottamaan seuraavaa numeroa! Onneksi pääsen lukemaan lehden töissä ja tietysti myös verkossa. Kypärän käytön ohjeistus on hyvin tärkeää, koska jos sitä ei käytetä oikein, niin se ei suojaa kunnolla. Liikkumaan kannustava piirros voitti kansikuvakisan 2023 Näin lukijat kommentoivat kansikuvia: 1 Vaikuttava ja vakuuttava kuva, kiinnostava kuvakulma. Tekstit erottuvat tummasta taustasta. Kuin elokuvan kansi. (Kannessa Jone Puputti, kuva Jussi Partanen) 2 Aihetta tukeva. Erottuva ja värikäs. Hauska ja kannustava. Työkaveri auttaa toista, ja huipulla odottaa palkinto. Tuo mieleen 1990-luvun tasohyppelypelit. (Piirroskuva Sini Nihtilä) 3 Valoisa kuva työstä. Kiva tunnelma välittyy. Kiinnostava rajaus. Yhteistyö tuo tuloksia. (Kannessa Enni Jääskeläinen ja Petri Saastamoinen, kuva Petri Jauhiainen) 4 Rauhalliset värit. Ulkokuva. Kiinnostavat juttuaiheet. Hyvä katse. (Kannessa Maija Rosten, kuva Suvi-Tuuli Kankaanpää) 5 Miellyttävä ja hillitty värimaailma. Taustan sumuisuus rauhoittaa. Katse kiinnittyy viekkaisiin, iloisiin kasvoihin. (Kannessa Anne Roth, Juha Sarkkinen) 6 Pirteä ja selkeä. Visuaalinen, aikakauslehtimäinen ja kutsuva. Hienoa, että työssä jaksamiseen löytyy ratkaisuja. (Kannessa Johanna Kotilainen, kuva Timo Seppäläinen) Kivun kanssakin voi pärjätä Onnittelut voittajille! Viking Linen Tukholmanristeilyn voitti Gunilla Hagman-Karlsson Kaarinasta. Logitechin tavarapalkinnon voitti Soile Miettinen Kuopiosta. 1/2023 2/2023 4/2023 6/2023 3/2023 5/2023 Master of Safety TM Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiskoulutus Lisätietoa ja ilmoi autuminen: www.mai.? /koulutus puh: 0294 48 7355 KU VA TI M O SE PP ÄL ÄI N EN
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 11 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus ANONYYMI REKRYTOINTI VOI VÄHENTÄÄ TYÖSYRJINTÄÄ. Labore ja VATT tutkivat Helsingin kaupungin anonyymin rekry toinnin pilotin vaikutuksia palkkauspäätöksiin sekä palkattujen menestymiseen töissä. Ilman nimi ja ikätietoa tapahtunut työnhaku hyödytti ikääntyneitä sekä henkilöitä, joilla oli vieraskielinen nimi. Myös naishakijoiden osuus hakijoista kasvoi. Yritykselle anonyymi rekrytointi on paitsi tapa osoittaa pyrkimys tä yhdenvertaisuuteen myös keino saada uudenlaisia, hyviä hakijoita työtehtäviin. Moninainen työyhteisö voi olla joustavampi ja inno vatiivisempi kuin sellainen, jossa kaikilla on samanlainen tausta. Tässä numerossa 12 Yhdestä muotista monimuotoisuuteen 15 Lain mukaan 16 Minäkö muka tunnelmanpilaaja? 18 Häirinnältäkin voi suojautua 22 Lyhyet S. 12 Henkilöstön moninaisuus hyödyttää organisaatiota. Työ
12 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 E RILAISUUTTA SUOSIVA työyhteisö on usein innovatiivisempi kuin kovin samantyyppisis tä ihmisistä koostuva työyhteisö. Jälkimmäi nen ei myöskään välttä mättä houkuttele par haita työntekijöitä. Suuret yritykset ovat edelläkävijöi tä monimuotoisissa rekrytoinneissa. Yksi sellainen on hisseistään ja liuku portaistaan tunnettu globaali tekno logiayritys Kone Oyj. Koneen kaltainen suuryritys joutuu ottamaan kantaa monimuotoisuuteen eli diversiteettiin jo siksikin, että yritys on läsnä lähes joka paikassa. – Toimimme noin 60 maassa, ja meillä on kaikkiaan yli 550 000 asia kasta. Tavoitteenamme on ollakin yhtä monimuotoisia kuin asiakaskuntamme sekä yhteisöt, joita palvelemme, kertoo Koneen rekrytoija Kristiina Saaristo. Yksikään yritys ei lähde huvikseen tekemään panostuksia mihinkään asiaan. Monimuotoisuus tuo organi saatiolle kilpailuetuja. – Työikäisten määrä vähenee monis sa maissa, ja erityisesti senioritason osaajista kilpaillaan entistä enemmän. Monimuotoisuuden huomioiva työ paikka kiinnostaa hakijoita. Erityisesti nuoret työnhakijat arvos tavat kaikkien tasavertaista kohtelua. Ihminen otetaan silloin aidosti jouk koon katsomatta siihen, millainen esimerkiksi hänen taustansa, ikänsä tai ulkoinen olemuksensa on, Saaristo kuvailee. Monimuotoisuus nähtävä laajasti Monimuotoisuus nähdään usein mel ko suppeasta näkökulmasta, varsinkin Suomessa. Sitä on perinteisesti ajatel tu lähinnä sukupuolen tai etnisen alkuperän kautta. Kone on halunnut tarkastella asiaa selvästi laajemmin. Rekrytoinneissa huomioidaan eritaustaiset henkilöt ja erityyliset persoonallisuudet. Kaikille annetaan aidosti mahdollisuus. – Emme mieti pelkästään hakijan sopivuutta yrityskulttuuriin, vaan ajattelemme myös yrityskulttuurim me monimuotoisuuden lisäämistä, Saaristo sanoo. Hänen mukaansa pelkästään HRosaston varassa diversiteetin li sääminen työpaikalla ei onnistu, vaan kaikki lähtee organisaation johdosta ja sen sitoutumisesta asiaan. – Monimuotoisuus pitää saada sel keästi kirjattua strategiaan, kuten meillä on tehty. Monimuotoisuus etenee rinta rin nan osallistamisen kanssa. Osallista minen viittaa toimintatapaan, jossa ihmistä arvostetaan, kunnioitetaan ja tuetaan. Samalla varmistetaan se, että jokaisella työntekijällä on oikeanlaiset olosuhteet, jotta hän voi saavuttaa täyden potentiaalinsa. Kone on luonut diversiteettiin liit tyen oman, käytännön esimerkkejä sisältävän työkalupakin työntekijöille ja esihenkilöille. Asiaa tuodaan esiin myös koulutuksissa ja tapahtumissa. Haasteita luonnollisesti on, kun perinteisiä ajattelu ja toimintatapoja lähdetään uudistamaan. Koneellakin monimuotoisuudessa edetään hieman eri tahdissa. – On osastoja ja tiimejä, joissa asia on ollut pinnalla jo vuosikymmeniä, ja toiset ovat vasta heräämässä asiaan, Saaristo toteaa. Monimuotoisuus on yleistyvä trendi myös työelämässä. Hissiyhtiö Koneelle se on jo tuttu juttu: yrityksellekin on eduksi rekrytoida monipuolisesti erilaisia työntekijöitä. TEKSTI VESA KEINONEN KUVA TEEMU HEIKKILÄ YHDESTÄ MUOTISTA MONIMUOTOISUUTEEN Se, että ihminen on kyseisen alan ammattilainen, on meille tärkeämpää kuin se, onko hän 30vai 60-vuotias.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 13
14 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Monimuotoisuuden omaksuminen ei aina suju kuin Strömsössä. Esimerkiksi joskus voi olla korkea kynnys palkata tiimiin ensimmäinen henkilö, joka ei puhu suomea. – Tässä pitää toki muistaa se, vaikka työkieli on ollut kyseisessä tiimissä suomi, niin tekeminen on voinut olla täysin globaalia. Katse kuplan ulkopuolelle Monimuotoisen työyhteisön tavoittelu asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös rekrytoijille. Itseään pitää haastaa. Ei saa tyytyä helpoimpaan ja ilmeisempään vaihtoehtoon. – Lähdemme siitä, että emme karsi tai suosi hakijoita nimen, kansallisuuden, iän tai minkään muunkaan epäolennaisen tai syrjivän kriteerin perusteella, Saaristo sanoo. Koneella vakituista työntekijää palkattaessa käydään useampi haastattelukierros. Näin hakijasta pyritään saamaan mahdollisimman monipuolinen kuva. Yksi osa monimuotoisuuden edistämistä on se, että yhtiö palkkaa johdonmukaisesti työntekijöitä oman toimialansa ulkopuolelta. Tässäkin tavoitteena on Saariston mukaan näkökulmien monipuolistaminen. Rekrytoinneissa pyritään huomioimaan tasapuolisesti eri ikäryhmät. – Olen itsekin päässyt urallani rekrytoimaan useita työntekijöitä, joilla on ollut jäljellä vain muutamia vuosia eläkeikään. Se, että ihminen on kyseisen alan ammattilainen, on meille tärkeämpää kuin se, onko hän 30vai 60-vuotias, Saaristo sanoo. Viestinnälläkin voi vaikuttaa Komean historian omaava Kone Oyj on pohjimmiltaan teknologiayritys, joka sekin tuo omia haasteita monimuotoisuudelle. Maine insinöörimiesten työpaikkana elää sitkeässä. – Tekniikan alalla naiset ovat olleet ehkä jonkinlaisia kuriositeetteja. Toki nykyisin on esimerkiksi useita hankkeita, jotka pyrkivät muuttamaan tätä asetelmaa, Kristiina Saaristo sanoo. Naisten osuutta työntekijöissä on mahdollista lisätä monin tavoin, esimerkiksi viestinnän keinoin. Tutkimusten mukaan tietyt työpaikkailmoitusten sanat koetaan muita maskuliinisemmiksi ja jotkin taas feminiinisemmiksi. – Ilmoitusten kielen muotoilulla varmistetaan se, ettei kukaan potentiaalinen henkilö jätä hakematta paikkaa. Moni organisaatio myös panostaa entistä monipuolisempiin kuviin. Niissä ei esiinny enää pelkästään valkoisia länsimaisen kulttuurin edustajia. Myös Kone on kehittänyt kuvapankkiaan monimuotoiseen suuntaan. Malleja löytyy verkostoista Kristiina Saaristo huomauttaa, että monimuotoisuutta ei kannata sivuuttaa pienissäkään organisaatioissa. Maailma muuttuu nopeasti, ja siinä muutoksessa pitää olla mukana. Umpihankeen ei tarvitse lähteä tarpomaan, tietoa diversiteetin edistämisestä on paljon saatavilla. Saaristo kannustaa työnantajia myös rohkeasti verkostoitumaan toisensa kanssa ja ottamaan oppia muiden kokemuksista. Pelkästään muita kopioimalla asiaa ei kuitenkaan oteta haltuun. – Jokaisen organisaation pitää lopulta itse luoda oma monimuotoisuusstrategiansa. Mitä monimuotoisuus merkitsee juuri meille, ja mitä sen suhteen tavoittelemme? Nuoret avaavat tietä Myös henkilökohtaisesti Kristiina Saaristo on mielissään moninaisuuden lisääntymisestä työpaikalla. Häntä kiehtoo työn tekeminen yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. – Siinä pääsee oppimaan uutta kulttuureista, toimintatavoista ja ihmisistä. Koen, että olen vuosien mittaan oppinutkin paljon. Työ on myös paljon mielenkiintoisempaa, kun kaikki ympärilläsi eivät ole samasta muotista. Yksi tapa kurkistaa tulevaisuuteen on kysellä nuorten käsityksiä. Heitä ei kannata sivuuttaa, vaan antaa ennakkoluulottomasti harjoittelijoille ja kesätyöntekijöille suunvuoro. – Nuoremmat sukupolvet ovat eläneet paljon monimuotoisemmassa maailmassa, kuin millainen esimerkiksi oma maailmani nuoruudessani oli. Monille nuorille erilaisuuden hyväksyminen on jo aivan arkipäivää. Monimuotoinen työelämä H ENKILÖSTÖN MONIMUOTOISUUDELLA tai diversiteetillä tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa iän, sukupuolen, etnisten taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen ja koulutustaustan osalta. Työyhteisön monimuotoisuudella on osoitettu olevan useita hyötyjä, etenkin jos monimuotoisuutta osataan johtaa oikein. Monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti organisaation innovatiivisuuteen ja luovuuteen asiakastyytyväisyyteen uusien asiakasryhmien tavoittamiseen taloudelliseen kannattavuuteen työpaikan houkuttelevuuteen henkilöstötyytyväisyyteen organisaation julkisuuskuvaan. Lähde: Työterveyslaitos
Häirintä työajan ulkopuolella KU VA AV I poistamiseksi. Puuttuminen häirintään ei kyseisessä tapauksessa aiheuta kohtuutonta taakkaa työnantajalle, joten tulkinta velvoittaa toimimaan. Voi hyvin olla, että käytettävät keinot ovat rajalliset vapaa-ajalla tapahtuneissa häirintätilanteissa. Tavanomainen prosessi toimii kuitenkin myös näissä tilanteissa: työnantaja selvittää osapuolilta, mitä on tapahtunut, minkä jälkeen päätetään, mitä toimenpiteitä tarvitaan häirinnän poistamiseksi ja sovitaan tilanteen seurannasta sekä tarvittavasta tuesta. Paitsi työntekijöiden keskinäisissä häirintätilanteissa työnantajan velvollisuus on luonnollisesti toimia myös silloin, kun työntekijä kokee epäasiallista kohtelua tai häirintää asiakkaiden tai esihenkilöiden taholta." Lain mukaan i AKI ERIKSSON VASTAA TYÖTURVALLISUUSLAISSA TODETAAN hyvin selvästi: jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Ensinnäkin, seksuaalinen häirintä työssä on ehdottoman kiellettyä. Ja vaikka työturvallisuuslaissa mainitulta häirinnältä edellytetään tyypillisesti toistuvuutta tai pitkäkestoisuutta, voi jo yksittäinen seksuaalinen häirintätilanne täyttää lain tarkoittaman terveyttä vaarantavan häirinnän määritelmän. Toinen kysymys on, ollaanko työpaikan juhlissa työssä. Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä määritelmää työssä ei syvällisesti käsitellä, mutta argumentteja löytyy puolesta ja vastaan. Vastaus selviää, kun ymmärtää säännöksen tarkoituksen. Jos työnantaja jättäisi asian käsittelemättä, se hyvin todennäköisesti kuormittaisi asianosaisia. Kuormitus heijastuisi lähes väistämättä työhön. Silloin työnantajalle syntyy velvollisuus puuttua kuormitukseen, jos se on vaarantanut työntekijän terveyttä. Näin ollen on perusteltua tulkita, että työnantajalle syntyy toimimisvelvollisuus myös työhön liittyvien, vapaa-ajalla tapahtuneiden häirintätilanteiden selvittämiseksi. Samalla tavalla kyse voisi olla myös työmatkan aikana, vapaa-ajalla tapahtuvasta häirinnästä. Työturvallisuuslain velvollisuus on kirjoitettu osin ehdolliseksi. Se edellyttää, että työnantajan on käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan AKI ERIKSSON AVIn työsuojelun vastuualueella työskentelevä lakimies Aki Erikson vastaa tällä palstalla turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin lainsäädännön näkökulmasta. Lähetä oma kysymyksesi tai ehdotukseksi käsiteltäväksi aiheeksi osoitteeseen toimitus@tttlehti.fi. Lähettäjän nimi jää vain toimituksen tietoon. TYÖNTEKIJÄ ON SEKSUAALISESTI häirinnyt toista työntekijää työpaikan juhlissa. Työnantaja on saanut tiedon tapahtuneesta. Hän kuitenkin sanoutuu irti tilanteen selvittelystä. Perusteena on, ettei hänen tarvitse puuttua, koska häirintä on tapahtunut työajan ulkopuolella. 1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 15
Fiksusti töissä T UNNELMA TARTTUU ihmi sestä toiseen. Jos olet vi haisen ihmisen seurassa, aivosi luulevat, että sinä itse olet vihainen. Jos lä heisellä kollegallasi on jatkuvasti huono päivä, aivosi tulkit sevat, että sinulla on huono päivä. Näin tapahtuu, koska aivojen peili neuronit aistivat koko ajan tunteita, aikeita ja motiiveja sanojen ja tekojen takana. Ne reagoivat nopeasti niin arvioituihin uhkiin kuin ystävällisyy den osoituksiinkin. Se, miten herkästi aistimme tunnelmaan vaikuttavia te kijöitä, vaihtelee kuitenkin henkilöstä toiseen. Tunnelman johtamiseen erikoistu neen valmentaja Marjo Rantasen mu kaan tunnelmaan vaikuttaa ympäris tön ja toimintamallien lisäksi kaikki se, mitä tapahtuu ihmisten kesken. Ympäristö on tunnelman tapahtu mapaikka. Paikan ilmapiirin voi aistia jopa silloin, kun ketään ei ole paikalla. – Hienot toimitilat eivät pelasta tun nelmaa, jos ihmissuhteet eivät toimi. Sen sijaan työpaikalla jaksetaan tehdä töitä kaaoksessakin, kun työntekijöi den kesken vallitsee hyvä tunnelma. Millaisen fiiliksen tartutan? Tunnelma syntyy ajattelun, aisti havaintojen ja tunteiden yhteistyönä. Henkilö kohtainen ajattelutyylimme ohjaa, mihin huomiomme kiinnittyy, Työpaikan tunnelma syntyy pienistä asioista. Jokainen meistä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, millainen ilmapiiri työyhteisössä vallitsee. TEKSTI TIINA KOMI KUVA SHUTTERSTOCK MINÄKÖ MUKA tunnelmanpilaaja? 16 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 17 5 tunnelmaan eniten vaikuttavaa tunnetta 1. Arvostetuksi tulemisen tunne. Yleisin syy etenkin nuorten työntekijöiden irtisanoutumiseen on kokemus siitä, ettei heitä arvosteta. 2. Varmuuden tunne. Työpaikalla on turvallinen ilmapiiri, ja asiat ovat ennustettavissa. 3. Vaikuttamisen tunne. Työntekijä voi itse vaikuttaa oman työnsä muotoiluun. 4. Me-henki. Yhteenkuuluvuuden tunne lisää sitoutumista työpaikkaan. 5. Reiluuden tunne. Työkaverin auttaminen lisää hyvää tunnelmaa. Lähde: Marjo Rantanen. Tunnelman voima. (Viisas elämä, 2022.) millaiseen tietoon luotamme ja miten teemme päätöksiä. Ajatteluun liittyy aina asenne. Se on kuin mielen bensaa. Tutkimusten mukaan 50–70 pro senttia ilmapiiristä syntyy johtajan tyylin kautta. Silti johtajat ja esihen kilöt eivät läheskään aina tunnista itse omaa vaikutustaan muihin. Myös jokainen yksittäinen työntekijä on vastuussa siitä, miten hän itse vaikut taa työyhteisönsä ilmapiiriin. On hyvä tunnistaa, miten ajattelee ja millaista energiaa säteilee ympärilleen. – Suurin osa meistä haluaa olla hyviä tyyppejä. Harva haluaa olla tunnelman pilaaja, mutta niin voi käydä esimerkiksi stressaantuneena, Rantanen sanoo. Normaalisti kivana tunnelman luojana tunnettu työkaveri saattaa muuttua paineen alla. Hänen vahvuu tensa kääntyy ikään kuin päälaelleen, ja ystävällisyys vaihtuu tyranniaan tai muiden haukkumiseen. Paineen alla toimivasta työkaverista voi tulla ilkeä. Hän on sodassa sekä itsensä että mui den kanssa. Erilaisten ajattelutyylien törmäykset kiristävät eniten työyhteisön tunnel maa. Tyyliltään erilaiset ihmiset ärsyt tävät helposti toisiaan. Katkaise valittamisen kierre Rantanen jakaa tunnelmanpilaajat höyhensarjalaisiin ja raskaan sarjan tunnelmanpilaajiin. Höyhensarjaan kuuluu kahdenlaisia tyyppejä: normaalisti mukavia ihmi siä, joilla on vain huono päivä, sekä energiaa muilta vieviä ihmisiä, jotka eivät tiedosta oman käytöksensä voi maa. Esimerkiksi jotkut kiinnittävät Jos esihenkilö ei puutu asiaan, työntekijät voivat itsekin ottaa yhteyt tä AVIn työsuojelun vastuualueelle. Raskaan sarjan tunnelmanpilaajia ovat patologiset valehtelijat, narsistit ja psykopaatit. He eivät tunne empa tiaa eivätkä osaa nauraa itselleen ja syyllistävät muita virheistään. He saavat muissa aikaan arvottomuuden, ulkopuolisuuden ja epäreiluuden tunnetta sekä pelkoa ja epävarmuut ta. Heihin ei juurikaan voi vaikuttaa. Kun tunnelma kiristyy Syyttelevä ja arvosteleva vuorovaiku tus kiristää tunnelmaa. Myös toisen huomiotta jättäminen sekä sanele va ja käskevä vuorovaikutustyyli pilaavat fiiliksen ja luovat ulkopuo lisuuden tunnetta. Työntekijöiden mielentila kaventuu ja ehdottomuus lisääntyy. Jännitettä synnyttävät myös ongel mat ympäristössä ja toimintamalleis sa, kuten tietokoneongelmat, orga nisaatiomuutokset tai puutteellinen tiedottaminen. Kun jotain ikävää tapahtuu, mieli hyvän välittäjäaineen dopamiinin Mielentilaa voi valmentaa ja kasvattaa keskittymällä hyvään. luonnostaan huomiota aina ensin vir heisiin ja asioiden negatiivisiin puo liin. Krooninen valittaminenkin pilaa tehokkaasti tunnelman. Jatkuvan valituksen kuunteleminen heijastuu tuottavuuteen ja tehok kuuteen. Rantasen mukaan valittajan seura aiheuttaa alaisille tai työkave reille jopa dementian kaltaisia oireita: muisti heikkenee, uni kärsii. Siksi va littamiseen pitää puuttua nopeasti ja panna se poikki. On ihmisiä, joilla on aina huono päivä. Siitä on tullut heille tapa. On myös kroonisesti vihaisia tyyppejä, joiden vihan alta löytyy surua tai pelkoa. – Työturvallisuuslain mukaan vuoro vaikutustilanteiden on oltava turvallisia. Aluehallintoviraston mu kaan jopa kahdella kolmesta työpai kasta on korjattavaa psykososiaaliseen kuormitukseen liittyen. taso laskee. Toisaalta jo jonkin kivan odottaminen nostaa sitä. – Jokainen voi pitää itse huolta omasta tunnelmastaan. Sitä voi ko hottaa huolehtimalla akkujensa latau tumisesta ja tekemällä asioita, jotka nostavat mielialaa. Mielentilaa voi valmentaa ja kasvattaa keskittymällä hyvään, Marjo Rantanen kannustaa. Kaikilla on joskus huono päivä, ja välillä tulee sanottua toiselle ikävästi. Omaa käytöstä kannattaa pyytää an teeksi aina, kun huomaa pilanneen sa tunnelmaa. On myös hyvä miettiä, mistä käytös johtuu. Viekö jokin juuri nyt paljon voimavaroja omassa elä mässä? Kuormittuminen lisää ilkeilyn riskiä. Uupumus voi hiipiä salakavalasti. Myös stand up koomikkona keikkoja tekevä Marjo Rantanen on huoman nut, että silloin, kun ihmiset voivat huonosti, he eivät jaksa nauraa.
18 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Y LITARKASTAJA PÄIVI LAAKSO työskentelee Etelä-Suomen alueviraston työsuojelun vastuualueella ja vastaa siellä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun asioiden valvonnasta. Hän korostaa, että työnantajalla on velvollisuus puuttua asiattomaan käytökseen saatuaan siitä tiedon. Vaikka päävastuu on työnantajalla, työturvallisuuslaki velvoittaa myös työntekijöitä välttämään toiseen kohdistuvaa terveyttä haittaavaa tai vaarantavaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua. Epäasiallinen kohtelu on yleisten hyvien tapojen tai työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä. Yleensä se edellyttää jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, mutta joskus kyse voi olla myös yksittäisistä tilanteista. TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK HÄIRINNÄLTÄKIN voi suojautua
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 19 Mikä on asiatonta käytöstä? Häirinnällä tarkoitetaan ihmisen järjestelmällistä, toistuvaa ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä. Tyypillisesti se kohdistuu yhteen henkilöön, joka ajautuu ajan kuluessa puolustuskyvyttömään ja alisteiseen asemaan. Työturvallisuuslaissa tarkoitetun häirinnän tai epäasiallisen kohtelun voi tunnistaa siitä, aiheuttaako se terveydellistä haittaa työntekijälle. – Häirityn ei kuitenkaan tarvitse päätyä sairauslomalle, jotta häirinnän tunnusmerkit täyttyisivät, sanoo Päivi Laakso. Myös sanallinen ilmaisu voi täyttää asiattoman kohtelun tunnusmerkit. Kohtuuttomia tunteenpurkauksia täytyy oppia hillitsemään, jos niihin on taipumusta. – On selvää, että huutaminen tai haukkuminen ei kuulu työpaikalle, eivätkä uhkailu, pelottelu, nimittely ja väheksyvät puheet. Sillä ei myöskään ole merkitystä, tapahtuuko toiminta kasvokkain vai onko kysymys esimerkiksi sähköpostiviesteistä. Myös ilkeät, vihjailevat viestit voivat olla epäasiallista kohtelua, Laakso toteaa. Sen sijaan yksittäisiä tilanteita tai satunnaista huonoa käytöstä ei sellaiseksi vielä yleisesti katsota. Joissain tapauksissa jo yksittäinen tapahtuma voi kuitenkin olla sellainen. Esimerkkinä tästä ovat seksuaalisen häirinnän tilanteet. – Jos yleisesti käyttäytyy asiallisesti ja rakentavasti ja kerran lipsauttaa asiattomasti tai pinna palaa työpaikalla, lähtökohtaisesti sitä ei pidä tulkita epäasialliseksi käytökseksi. Ei myöskään silloin, kun ollaan erimielisiä vaikka työtehtävien hoitamisesta. Asialliset perustelut, päätökset ja ohjeet kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuteen – myös silloin, kun niistä aiheutuu pahaa mieltä tai tyytymättömyyttä. Esihenkilön tehtäviin kuuluu antaa korjaavaa palautetta ja puuttua esimerkiksi, jos työntekijä laiminlyö työhön liittyviä velvollisuuksia. Myös työntekijän ohjaaminen perustellusti työkyvyn arviointiin tai muut työkyvyn tukemisen toimenpiteet ovat asiaan kuuluvia, vaikka ne herättäisivät voimakkaita tunteita työntekijässä. Kuinka yleistä työpaikkakiusaaminen on? Työja elinkeinoministeriön vuosittain tekemässä työolobarometrissa kysytään, esiintyykö vastaajan työpaikalla henkistä väkivaltaa tai työpaikkakiusaamista. Monet arvioivat, että omalla työpaikalla joskus esiintyy työpaikkakiusaamista työkavereiden, asiakkaiden tai esihenkilöiden taholta. Jatkuva kiusaaminen on sen sijaan harvinaista. Vuonna 2022 työkaverien tekemää kiusaamista oli jatkuvasti havainnut kolme prosenttia ja joskus 31 prosenttia. Esihenkilön taholta oli havaittu kiusaamista vähän vähemmän. Työolobarometrin mukaan häirintäkokemusten määrä on pysynyt suhteellisen samalla tasolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sama näkyy työsuojeluviranomaisen saamissa yhteydenotoissa. – Työsuojelun puhelinneuvontaan tulee melko paljon yhteydenottoja epäasiallisesta kohtelusta. Vuonna 2022 tuli noin 1 500 tällaista yhteydenottoa, ja meille tulleet yhteydenotot ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla viimeisten vuosien aikana, vahvistaa Laakso. Ja vaikka me too toi erityisesti seksuaalisen häirinnän julkisuuteen, se ei Laakson mukaan ole lisännyt työsuojeluviranomaiselle tulleita yhteydenottoja asiasta. – Kynnys ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen on edelleen korkealla erityisesti seksuaalisen häirinnän tapauksissa. Epäasiallista kohtelua ei pidä sietää J OS KOET TULLEESI kiusatuksi, ilmaise se kiusaajalle ja pyydä häntä lopet tamaan. Jos näin ei tapahdu, kerro tapahtuneesta esihenkilöllesi. Jos kiusaaja on esihenkilö, kerro ylemmälle esihenkilölle. Jos tapahtuneen käsittely ei etene työ paikalla, palaa asiaan. Voit ottaa tueksesi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun. Tarvittaessa työsuojeluviranomainen voi ottaa asian hoitaakseen. Jos työsuojelu rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, asia on hoidettava työsuojeluviranomaisen kanssa. Sillä ei myöskään ole merkitystä, tapahtuuko toiminta kasvokkain vai onko kysymys esimerkiksi sähköpostiviesteistä. !
20 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 On kuitenkin todennäköistä, että häirinnän uhrit eivät uskalla tai halua tuoda tapauksia esiin. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet naisista on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä. Miehistäkin sitä on kokenut useampi kuin joka kymmenes. Aina työntekijät eivät edes tunnista epäasiallista kohtelua ja häirintää. Kiusaaminen heikentää työyhteisöä Epäasiallisen kohtelun terveydellisiä vaikutuksia on tutkittu melko paljon. Tutkimusten mukaan se voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta, unihäiriötä ja näihin liittyviä sairauspoissaoloja. Pitkään jatkuneet häirinnän tilanteet ovat henkisesti raskaita kaikille osapuolille. Niiden ratkomisesta aiheutuu haittaa työn sujuvuudelle ja myös merkittäviä kuluja. – Usein ehkä ajatellaan, että epäasiallisen kohtelun tilanteet ovat kahden henkilön välisiä tilanteita. Mutta kyllä nämä heijastuvat koko työyhteisöön ja heikentävät työyhteisön toimivuutta. Ne vaikuttavat työilmapiiriin, mutta myös työn tuottavuuteen, ja saattavat aiheuttaa myös henkilöstön vaihtuvuutta, Laakso sanoo. Toimintaohje helpottaa asian käsittelyä Työnantajan kannattaa siis ennaltaehkäistä ja puuttua nopeasti ongelmiin. Sitä varten työpaikalla on sovittava siitä, mikä on sopivaa käytöstä. Yrityksen johdon on selvästi tuotava esiin, ettei työpaikalla sallita minkäänlaista epäasiallista kohtelua. Toimintaohje tuo konkretiaa ja mahdollistaa asioiden sujuvan käsittelyn. Ohje itsessään ei kuitenkaan riitä, jos sen olemassaolosta ei tiedetä. Epäasiallista kohtelua ovat jatkuva työnteon perusteeton arvostelu, vaikeuttaminen, puuttuminen tai toistuva henkilön osaamisen, työkyvyn tai aseman kyseenalaistaminen nöyryyttävien tehtävien tai käskyjen antaminen työkyvyn tai mielenterveyden kyseenalaistaminen työyhteisöstä eristäminen tai ulkopuolelle jättäminen työhön kuuluvan tiedon panttaaminen työtehtävien laadullinen tai määrällinen muuttaminen perusteetta eriarvoinen kohtelu Sukupuolinen häirintä ja tasa-arvolaissa kielletty syrjintä – Henkilöstö ja erityisesti esihenkilöt täytyy kouluttaa, että jokainen tuntisi vastuunsa ja roolinsa puuttumisessa, Laakso sanoo. Työntekijän onkin tärkeää tietää, miten toimia kiusaamistapauksissa ja että hän saa tukea asiassa. Askelmerkit kannattaa sopia etukäteen Ratkaisu pyritään löytämään keskustelemalla. Osapuolia kuullaan tasapuolisesti, jotta voidaan arvioida, onko kyse kiusaamisesta. Myös kiusaajaksi epäillystä tilanne on todennäköisesti arka. Ulkopuolinen sovittelijakin voi olla tarpeen. On tärkeää määritellä tarkasti, millaisesta epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä on kyse ja millaista haittaa toiminnasta on työntekijälle koitunut. Tapahtunut ja korjattavat asiat kirjataan, ja jotta asia ei unohdu, sovitaan myös seurannasta. Hyvä on sopia siitäkin, miten asiasta viestitään työpaikalla. Ohjeita epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemiseksi on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla. Isot yritykset, kaupungit ja yliopistot jakavat myös julkisesti verkkosivuillaan toimintamalleja, joiden pohjalta voi aloittaa oman työpaikan mallin kehittelemisen. Henkilöstö ja erityisesti esihenkilöt täytyy kouluttaa, että jokainen tuntisi vastuunsa ja roolinsa puuttumisessa. sanallinen tai kuvallinen viestintä eleet koskettelu, pahimmillaan rikoslaissa rangaistavat teot
SPR ENSIAPUKOULUTUS antaa eväät turvalliseen työpäivään Varmista henkilöstösi ensiapuosaaminen ja edistä organisaation turvallisuuskulttuuria! Meiltä saat sertifioidut SPR ensiapukoulutukset lähikoulutuksena ympäri Suomen, verkossa etäkoulutuksena tai näiden joustavana yhdistelmänä. Koulutukseen sisältyy aina SPR ensiaputodistus, joka on voimassa kolme vuotta. Valitse laadukas ja luotettava SPR ensiapukoulutus. Pyydä tarjous tilauskoulutuksesta tai ilmoittaudu mukaan avoimiin koulutuksiin varaa kanssamme tapaaminen niin keskustellaan lisää! ensiapukoulutus.fi Tutustu lisää ja pyydä tarjous! Punainen Risti Ensiapu on osa Suomen Punaisen Ristin ja koko maan valmiuden ja varautumisen kokonaisuutta. Tuottomme ohjataam Punaisen Ristin kotimaan auttamistoiminnan tukemiseen. PRE_koulutuspalvelut_TTT_14022024_220x138mm.indd 1 PRE_koulutuspalvelut_TTT_14022024_220x138mm.indd 1 31/01/2024 10.53.10 31/01/2024 10.53.10 Sormiasi myötäillen uusi ergonominen Wave Keys-näppäimistö Tutustu myös Logitechin muihin ergonomiatuotteisiin Atean eShopissa. ERGO K860 Ergonominen jaettu näppäimistö LIFT Ergonominen pystyhiiri ERGO M575 Langaton peukalolla käytettävä pallohiiri MX ERGO Edistyksellinen, langaton pallohiiri MX Vertical Edistyksellinen ergonomiahiiri Bluetooth ja Logi Bolt USB-vastaanotin (mukana)
22 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Lyhyet J OKAINEN VOI OMALLA toiminnallaan edistää kohtaamisia, huolehtia työkavereistaan ja siitä, että työyhteisö oppii uutta yhdessä. – Etätyöloikka on tuonut aiempaa kirkkaammin näkyviin sen, että työhyvinvointi ja tuottavuus kietoutuvat toisiinsa, sanoo johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitoksesta. Rankin ajatuksia on avattu Työterveyslaitoksen artikkelissa. Hän muistuttaa, että vaikka itsellä ei olisi O IKEUSTIETEIDEN kandidaatti, varatuomari Timo Koskinen aloittaa Työturvallisuuskeskuksen johtajana 1. maaliskuuta. Hän toiminut henkilöstöjohtajana Posti Groupissa ja sitä ennen VR-Yhtymässä. Hänellä on ollut laaja-alaisesti vastuu myös konsernien työturvallisuus-, työterveys-, työkykyja työhyvinvointitoiminnoista. – Saamme Timo Koskisesta erinomaisen toimitusjohtajan Työturvallisuuskeskukseen edistämään strategiamme mukaisesti työpaikkojen työturvallisuutta. Työmarkkinaosapuolten toiminta on hänelle tuttua, ja hän on saanut arvostusta niin työnantajakuin palkansaajapuolella. Toimitusjohtajan tehtävän haku herätti runsaasti mielenkiintoa, ja tämä onkin hieno osoitus sidosryhmien arvostuksesta Työturvallisuuskeskusta kohtaan, sanoo Työturvallisuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja, työympäristöja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen SAK:sta. – Työturvallisuuden ja laajasti työkykytoiminnan rooli niin positiivisen työntekijäkokemuksen kuin työnantajan menestyksenkin mahdollistajana on kiistaton. Hyvin johdetuissa työpaikoissa työturvallisuus on huipputasolla ja vastaavasti vahvan työturvallisuuskulttuurin työpaikoissa johtaminenkin on kohdallaan, sanoo Timo Koskinen. tavat pettymyksiä ja turhautumista. Perhe ja sosiaaliset suhteet menevät eritoten nuorten ikäluokkien arvostuksissa työpaikan edelle. Nuoret tekevät työsuhdetta koskevia ratkaisuja työn ulkopuolisen elämän ehdoilla enemmän kuin varttuneet kollegansa. Nuorten halu rajata työntekoa näkyy varsinkin terveydenhuoltoalan haastatteluissa. Tekijäpula lisää sotealoilla työskentelevien kuormitusta, mikä voi osaltaan vahvistaa työn tekijöiden tarvetta luoda selkeitä rajoja työn ja vapaa-ajan välille. Lisäksi alalla on yleensä hyvin työpaikkoja ja -keikkoja tarjolla, mikä lisää mahdollisuuksia työpaikan valintaan ja helpottaa työskentelyn ehdoista sopimista. T YÖPAIKKOIHIN EI SITOUDUTA entiseen tapaan, ainakaan suorittavassa työssä. Tiedot selviävät tutkimuksesta, johon haastateltiin alle 30-vuotiaita ja 50–65-vuotiaita suorittavan työn tekijöitä sekä työnjohtoa. Raportti, jossa tulokset esitellään, on osa Tulevaisuuden Suomen tekijät -tutkimushanketta. Nuorten yksilölliset toiveet ja urasuunnitelmat näkyvät haluna vaihtaa työpaikkaa. Syitä sitoutumisen puutteelle on etsitty muun muassa sosiaalisesta mediasta. Some vinouttaa käsityksiä siitä, mitä työltä ja työelämältä voi odottaa. Urakehitykseltä ja palkalta toivotaan ehkä liikoja. Työpaikkojen arjessa epärealistiset odotukset aiheutKU VA SH U TT ER ST O C K tarvetta lähteä toimistolle, siellä voi olla työkaveri, jolle ajatusten vaihtaminen, lounasseura tai mahdollisuus kysyä neuvoa olisi arvokasta. Voisiko toimistolle lähteä jotakuta toista varten? Kun toimistolla käy usein ja eri viikonpäivinä, näkee todennäköisesti muitakin kuin oman tiiminsä jäseniä. Pelkässä etätyössä yhteydenpito rajoittuu helposti vain pieneen joukkoon ihmisiä. KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Nuoret eivät ole halukkaita sitoutumaan työpaikkaan Työkaveri on hyvä syy lähteä toimistolle Timo Koskinen Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajaksi Jos joku kadehtii meidän palkkoja, tervetuloa kokeilemaan itse alaa. 12-tuntisia vuoroja seisomatyötä kolmessa vuorossa tekevä 30-vuotias prosessinhoitaja Jan-Henrik Harlin. Helsingin Sanomat 19.1.2024
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 23 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN Terveys työ / terveys / turvallisuus TAIDEAMMATISSA KUTSUMUS OHJAA TYÖN TEKEMISTÄ. Jos työ täyttää koko elämän, ammatista luopuminen on kova paikka. Suomen kansallisoopperan ja baletin henkilöstöpäällikkö Hanna Fontana kertoi viime vuoden Nolla tapaturmaa -seminaarissa työyhteisönsä ominaispiirteistä. Hän toi esiin, että kutsumusta oopperatalossa kokevat muutkin kuin päänäyttämöllä olevat. Työajat ovat haastavia, ja esitysten valmistelu on intensiivistä. Työntekijät ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja kokevat sen merkitykselliseksi. Palautumisen tarpeesta pitääkin muistutella työntekijöitä, Fontana toteaa. Tässä numerossa 24 Muusikosta puusepäksi 27 Lyhyet 28 Työidentiteetti kaipaa vahvistusta 30 Ensin lämmittely, sitten soutamaan S. 24 Työkyvyn menetys oli ammattimuusikolle järkytys.
24 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Työelämän selviytyjä K ANSALLISOOPPERASSA JA -BALETISSA työskentelee monen alan ammattilaisia. Kaikilla viidelläsadalla työntekijällä on sama päämäärä: tarjota yleisölle mahdollisimman hyvä elämys ja esitys. Tämä tavoite heijastuu myönteisesti työskentelyilmapiiriin. Heikki Nevalainen, 63, on työskennellyt talossa 40 vuotta, ensin parikymmentä vuotta käyrätorvistina ja sen jälkeen toisen mokoman puuseppänä. Lieksasta kotoisin oleva Nevalainen muutti kuusitoistavuotiaana Helsinkiin opiskelemaan käyrätorven soittoa Puolustusvoiminen Soitto-oppilaskouluun, joka oli sisäoppilaitos, ja jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian solistisella linjalla. Nuori mies unohti pian aikomuksensa palata PohjoisKarjalaan ja pääsi Kansallisoopperan orkesteriin käyrätorven soittajaksi. Siihen aikaan orkesterissa työskenteli noin 70 muusikkoa, nyt yli sata. Ooppera sijaitsi Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Nykyinen oopperatalo valmistui vuonna 1992 Taka-Töölöön. Pitkän uran Kansallis oopperassa ensin muusikkona ja sittemmin puuseppänä tehnyt Heikki Nevalainen käy edelleen katsomassa kaikki oopperaja balettiesitykset. Musisoinnista luopuminen oli hänelle vaikea paikka, mutta elämä jatkui. Muusikosta TEKSTI TIINA KOMI KUVAT MIKKO KÄKELÄ Heikki Nevalainen vaihtoi käyrätorven vasaraan ja iltatyöt päivätöihin. Työpaikka Kansallisoopperassa säilyi. PUUSEPÄKSI
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 25 Stoppi soittajan uralle – Työtahti oopperaorkesterissa oli kova. Soitimme paljon suuria, raskaita teoksia ja se vaati veronsa. Nevalainen sairastui käyrätorvistien ammattitaudiksi luokiteltuun fokaaliseen dystoniaan. Puhallinsoittajilla dystonia ilmenee usein suun tai huulten lihasten häiriönä, josta puhutaan kansankielellä kramppina. Työkyvyn menettäminen oli muusikolle järkyttävä kokemus. Hän yritti kuntoutua kaksi vuotta käyden soittotunneilla Timo Ronkaisella ja erilaisissa työkokeiluissa, mutta tilanne ei helpottanut. Välillä soitto onnistui, mutta seuraavassa hetkessä huuli teki tenän, eikä hän pystynyt soittamaan tunnistettavasti edes Ukko Nooaa. Ammatinvalintapsykologi ehdotti, että Nevalainen vaihtaisi instrumenttia ja ryhtyisi soittamaan viulua. – Kerroin, että viulunsoitto täytyy aloittaa jo lapsena, mieluiten alle kouluikäisenä. Olen soittanut vain käyrät orvea, minulla ei ole muuta instrumenttia. Käsityöammatista toiseen Vuoden kotona lasta hoidettuaan Nevalainen päätti, että hänen on hankittava uusi ammatti. Nuorena hän oli soittamisen lisäksi kiinnostunut myös kokin työstä ja puualasta. – Kännyköitä ei lapsuudessani ollut, joten kuljin puukko ja saha kädessä isän perässä. En ole koskaan ollut mikään lukija vaan käsillä tekijä. Niinpä vaihdoin yhdestä käsityöläisammatista toiseen. Nevalainen pääsi opiskelemaan 37-vuotiaana Vihdin käsija taideteollisuusoppilaitokseen ja valmistui kolme vuotta myöhemmin puusepäksi. Aikuisena opiskeleminen oli Nevalaisen mielestä ihanaa. Sitä arvosti eri tavalla kuin nuorena. Hän suoritti molemmat harjoittelujaksonsa Kansallisoopperassa, josta häntä ei koskaan irtisanottu, eikä hänelle myönnetty virallisesti opintovapaatakaan. – Olin vain muutaman vuoden poissa töistä ja jatkoin vanhana työntekijänä. Halusin jatkaa työskentelyä oopperatalossa. Eräs opiskelukaverini Vihdissä kyseli, miksen perusta omaa yritystä. Vastasin, että olen pelännyt elämässäni riittävästi. Nevalainen koki soittamisen välillä stressaavaksi. Mielessä vallitsi koko ajan pieni jännitys. Se oli rankkaa, vaikka vastapainona toimikin onnistumisista koettu nautinto. Tapaturmavakuutusyhtiö mahdollisti taloudellisesti uuteen ammattiin opiskelun. Vakuutus korvaa tapaturmien lisäksi myös ammattitautiin sairastumisesta aiheutuvia kustannuksia. Viiden vuoden aikana Nevalaisella oli vain yksi kuukausi, jolloin rahaa ei tullut mistään. Puusepän palkka on huonompi kuin muusikon. Nevalainen teki muusikkona keikkaa myös oopperan orkesterin ulkopuolella. Sairastumisen jälkeen hänen tulonsa laskivat, mutta sitä kompensoi vakuutusyhtiön maksama kuukausikorvaus, jota Nevalainen tosin taipui hakemaan vasta vuosia työelämään paluunsa jälkeen. Oopperamusiikkiin kasvetaan Heikki Nevalaisen mielestä kansallisooppera on hyvä työpaikka. Se näkyy arjen tasolla siinä, että lähes kaikki siivoojasta pääjohtajaan tervehtivät toisiaan. – Tämä on kuin suuri tehdas. Meillä on oma puuverstas, maalaamo ja metalliverstas, tarpeisto, oma orkesteri, kuoro ja tietysti omat tanssijat. – Käyn katsomassa kaikki esitykset, osan useampaan kertaan. Baletin taso on noussut huikeasti. Laulajat osaavat näytellä paljon paremmin kuin vielä nelisenkymmentä vuotta sitten. Aiemmin hän kuunteli esityksiä seuratessaan ennen kaikkea musiikkia. Nykyisin hän kiinnittää huomiota myös lavasteisiin. – En voinut kuvitella nuorena, että tulen kokemaan oopperaesitykset tällä tavalla kuin nyt ne koen. Oopperamusiikkiin täytyy kasvaa, kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan kuunteleva Nevalainen sanoo. Dystonia on soittajan ammattitauti DYSTONIALLA TARKOITETAAN yhden tai useamman lihaksen säätelyhäiriötä, joka aiheuttaa toistuvia, tahattomia liikkeitä ja epänormaaleja asentoja. Soittajalla dystonia ilmenee useimmiten käsien tai muiden yläkropan lihasten toimintahäiriönä. Oireesta käytetään nimeä soittajan tai muusikon kramppi. Puhallinsoittajilla dystoniaa esiintyy myös suun tai kasvojen alueen lihaksissa. Vaativalla opettajalla ja persoonallisuustekijöillä, kuten täydellisyyteen pyrkimisellä, voi olla merkitystä dystonian synnylle. Lähde: Neurologi Seppo Kaakkola Lue lisää dystoniasta tttlehti.fi/ muusikon-kramppivoi-katkaistasoittouran Tiedoksi !
26 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Nevalainen rakentaa työkseen lavasteita. Niiden suunnitteleminen alkaa jo vuosia aiemmin. Lavastaja tekee suunnittelemastaan lavasteesta pienoismallin, josta tekniset piirtäjät tekevät piirustukset, joiden perusteella lavasteet rakennetaan ja maalataan. Työt tehdään enimmäkseen työajalla, vaikka työ onkin välillä hektistä ja aikataulut ovat kireitä. – Ensi-ilta ei ole koskaan jäänyt tulematta, se koittaa aina. Verstaalta on lyhyt matka näyttämölle. Joskus kuullessaan oikein hienon kappaleen Nevalainen keskeyttää työnsä ja hiippailee kuuntelemaan. Oopperaorkesterissa soittaa vielä jokunen muusikko ajoilta, jolloin Nevalainen itsekin soitti siinä. Pitkän työuran tekeminen ei ole oopperassa harvinaista, vaikkei se nyt kovin yleistä olekaan. Johtajat luovat ilmapiirin Neljänkymmenen vuoden aikana säästöjen määrä on lisääntynyt ja johtamiskulttuuri muuttunut rennommaksi. Säästäminen näkyy muun muassa lavasteiden vuokraamisena. Samat lavasteet saattavat kiertää ympäri maailmaa. Nevalaisesta on surkea katsoa, miten huonosti niitä käsitellään. Kansallisoopperassa ei Nevalaisen mielestä ilmene eri ammattiryhmien välistä hierarkiaa. – Kyllä täältäkin joku nirppanokka välillä löytyy, mutta pudotamme hänet nopeasti maan pinnalle. Nevalainen muistelee, miten Erkki Korhonen istahti pääjohtajana toimiessaan nuoren, juuri taloon tulleen balettitanssijan kanssa samaan lounaspöytään ja alkoi rupatella tämän kanssa. Ballerina jäykistyi hämmästyksestä. – Meillä on hyvät johtajat, etenkin pääjohtaja Gita Kadambi. Nevalainen työskentelee puuverstaalla, joka kukoistaa Kansallisoopperan työilmapiirikyselyjen kärkipäässä. Siellä vallitsee hyvä henki. Työntekijät auttavat auliisti toisiaan. Kissat terapeutteina – Olen elänyt kaksi erilaista työelämää. Vaikka soittouran lopettaminen oli järkyttävä kokemus, olen nyt onnellinen. Mitä vanhemmaksi käyrätorvisti tulee, sitä enemmän hänen on treenattava jo pelkän fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Vaikka oopperatalo on kiinni kesällä kaksi kuukautta, muusikoiden on harjoiteltava kesälläkin. Puusepän työ on helpompaa. – Vasara pysyy kädessä, vaikken sitä lomalla käyttäisikään. Nevalainen jää eläkkeelle Kansallisoopperasta puolentoista vuoden kuluttua. Hän aikoo nauttia elämästä, kunhan vain terveyttä riittää. Välillä on mukava poiketa kesämökille Lieksan Kylänlahteen. Elämää sulostuttaa vuosi sitten löytynyt uusi, ihana ystävätär. Haaveissa on kiertää maailmaa kuudenkympin villityksessä hankitulla asuntoautolla, jos vain kissavahti järjestyy. – Kissat ovat auttaneet minua vaikeissa elämänhetkissä. Ne ovat hoitaneet sydäntäni. Heikki Nevalainen kaipaa välillä soittamista. Olisi kiva musisoida. Hän ei kuitenkaan soita itsekseen, omaksi ilokseen. – En pysty. Kun olen joskus soittanut siten kuin soitin, en voi soittaa vähän sinne päin. Mutta voin laulaa! Kansallisoopperan puuverstaalla vallitsee kiva henki. Apua on helppo pyytää. Heikki Nevalainen (oik.) rentoutuu työn lomassa juttelemalla työkavereidensa kanssa.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 27 Lyhyet K OLMANNES JULKISEN ALAN organisaatioista onnistui vähentämään sairauspoissaolokulujaan. Tiedot ilmenevät Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2023 -tutkimuksesta, jossa asiaa kysyttiin henkilöstöasioista vastaavilta. Sairauspoissaoloja vähentävät ratkaisut ovat hyvin perinteisiä työkykyjohtamisen keinoja: esihenkilötyöhön panostaminen, varhainen puuttuminen, työn S UURI OSA SOTE-ALAN ja pelastustoimen työntekijöistä on palautunut työstä huonosti hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna. Työn epävarmuustekijät lisääntyivät vuonna 2023 entisestään. – Kuormituksen kasvu on osunut töihin ja tehtäviin, joita rasittavat jo ennestään vuorotyö ja paljon työtä määrällisesti ja aikapaineessa. Tämä kaikki nakertaa hyvinvointia, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta. Suuri osa työntekijöistä kokee oman työkykynsä alentuneen. Kokemukset alentuneesta työkyvystä ovat huolestuttavia aloilla, joilla on paheneva työ voimapula. Erityisesti nuorten arviossa työkyvystään on tapahtunut iso pudotus. Ainoa tätä selittävä tekijä näyttäisi olevan ylipainon ja lihavuuden yleistyminen. Nuorten sote-ammattilaisten työkyvyn heikkenemistä eivät nimittäin selitä muutokset työkuormituksessa, työn hallintamahdollisuuksissa, tupakoinnissa tai liikuntatottumuksissa. Joka toinen työntekijä ei ole voinut vaikuttaa muutoksiin työssään. Vain 16 prosenttia kokee muutokset myönteisinä. Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat merkittäviä voimavaroja sotetyössä. Tarvitaan myös yhteisö tason keinoja ylläpitää työkykyä ja edistää työstä palautumista jo työ vuoron aikana. esiin kuitenkin vain silloin, kun työmatkaliikunta oli säännöllistä ja melko runsasta. Elimistön matala-asteinen tulehdustila liittyy moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä syöpiin. Liikunnan on aiemminkin havaittu lievittävän tulehdusta. – Kävelyä ja pyöräilyä edistämällä voidaan saavuttaa väestötason terveyshyötyjä, minkä lisäksi myös liikenteen päästöt vähenevät, toteaa väitöskirjatutkija Sara Allaouat Itä-Suomen yliopistosta. V ÄHINTÄÄN 45 MINUUTIN päivittäinen työmatkaliikunta voi tuoreen tutkimuksen mukaan hillitä CRP-arvoja aikuisilla. CRP on keskeinen tulehduksen merkkiaine. Tutkimuksessa verrattiin työmatkansa käveleviä ja pyöräileviä niihin, jotka kulkivat töihin autolla tai muulla moottoriajoneuvolla. Työmatkaliikunnan ja matalampien tulehdusarvojen yhteys havaittiin etenkin naisilla. Työmatkaliikunnan hyöty säilyi, vaikka tutkimuksessa huomioitiin myös vapaa-ajan liikunnan, fyysisen työn ja ruokavalion vaikutukset. Yhteys tuli KU VA SH U TT ER ST O C K joustojen mahdollistaminen, työntekijöiden työhyvinvointiin panostaminen, toimiva työterveys yhteistyö sekä työntekijöiden työkyvyn aktiivinen seuranta. Työkyvyttömyyden taustalla olevia syitä tunnistetaan ja työkyvyttömyyden kustannuksia seurataan lähes kaikissa organisaatioissa. Sen sijaan vain puolet organisaatioista oli tehnyt suunnitelman työkyvyttömyyskustannusten vähentämiseksi. TEKSTIT HELINÄ KUJALA JA KIRSI VÄISÄNEN Työmatkaliikunta voi hillitä tulehdusarvoja Sairauspoissaolot vähenivät julkisella alalla, kun työhyvinvointi parani Ylipaino syö soteammattilaisten työkykyä Johtamisen ja työn vaikutus ihmiseen on merkittävä, ajallisestikin. Hyvällä johtamisella on saatu mielenterveyshäiriöitä ihmeellisesti kuntoon. Lääkäri Lari Karjula. LinkedIn 19.1.2024
28 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 TEKSTI SARI OKKO, TOIMITTANUT KIRSI VÄISÄNEN KUVA SHUTTERSTOCK T YÖLLÄ ON USEIMMILLE ihmisille iso merkitys, mutta työ myös kulut taa – varsinkin jos se koetaan epäoikeuden mukaiseksi. Viimeaikai nen työelämän kehitys on nostattanut tunnehyökyjä muun muassa kriisissä olevalla hoitoalalla. – Kyse on työn arvosta ja sen mer kityksestä: onko minulla merkitystä työssäni, voinko kehittyä ja uudistua, sanoo työidentiteettivalmentaja, joh tamiskouluttaja Salme Mahlakaarto. Luottamus organisaatioon on vä hentynyt, ja työntekijät kokevat ole vansa uhanalaisina. Mahlakaarron mukaan työpaikan tulisi kuitenkin olla paikka, jossa rakennetaan luotta musta. Kun johtamisessa on puutteita, työntekijöiden kapasiteettia jää käyt tämättä ja heidän ammatillinen identiteettinsä heikkenee. – Juututaan sellaiseen, joka ei tuo voimavaroja. Olen nähnyt dramaattisia tunnevirtoja ja ihmisten etääntymistä organisaatiosta sekä asettumista vasta positioon – sekä uupumista, johon pitäisi kiinnittää paljon huomiota. Ihmisellä on tarve olla hyvä työssään ja onnistua. Viime vuosien suuret muutokset ovat heikentäneet luottamusta työelämässä. Kehitys on haurastuttanut ihmisten työidentiteettiä. TYÖIDENTITEETTI tarvitsee vahvistusta Mahlakaarron mukaan kyse on sekä yksilöllisistä että yhteisöllisistä identi teettikriiseistä. Niiden hoitaminen ei ole ulkoistettavissa vaan myös organi saation vastuulla. Työidentiteetti sujuvoittaa työtä Ammatillisesta voimaantumisesta väitellyt Mahlakaarto puhuu paitsi työidentiteetistä myös toimijuudesta. Yksilön toimijuus on kykyä osallistua sekä vaikuttaa omaan työhönsä, sen kehittämiseen ja itsensä toteuttami seen työssä. – Työidentiteetti taas kuvaa sitä, millainen työrooli, millaista amma tillista osaamista ja kehittymistä hen kilöllä on ja mitä hän tavoittelee. Se on omien vahvuuksien tunnistamis ta ja niiden edistämistä, Mahlakaarto kuvaa. Ehjä työidentiteetti lisää henkilö kohtaista toimijuutta ja vaikuttaa myönteisesti koko työyhteisöön. Se vastaa kysymyksiin: Mitä haluan antaa ja saada elämääni ja työhöni? Entä tälle työpaikalle? Työn ja henkilökohtaisen identitee tin välinen suhde on aina vastavuoroi nen. Identiteetin vahvuuteen vaikut
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 29 Kriisi luo mahdollisuuden Ammatti-identiteetin rikkoutuminen synnyttää parhaimmillaan uudistumista. Kun on pakko, voi löytää uudenlainen suhteen itseensä ja työhönsä. – Voimaantumisen mahdollisuuksiin pitäisi osata tarttua, Mahlakaarto sanoo. Yksi työelämän isoja kysymyksiä on, miten saamme samaan aikaan hyvinvoivia ihmisiä, toimivaa arkea sekä Neljän tyypin murtuneet Salme Mahlakaarto tunnistaa neljä särkyneen identiteetin tyyppiä, joiden erilaisuus pitäisi huomioida johtamisessa. Työelämän muutoksen masentama on yli viisikymppinen. Työntekijällä on pitkä työura ja runsaasti osaamista, mutta hän on urautunut työn tekemisen tapaansa ja reagoi tunneperäisesti muutoksiin. Hän on sitoutunut, mutta väsynyt ja pettynyt. Työhönsä pettynyt tarvitsee tukea työidentiteettinsä uudistamiseen. Nuori merkityksen etsijä hakee nimensä mukaan työelämästä merkitystä elämälleen. Jokin tapahtuma on koskettanut häntä ja johtanut haluun luoda identiteettitarinaa. Kun työ ei vastaa odotuksia eikä organisaatiolta tule hänen odottamaansa tukea, hän turhautuu ja irtisanoutuu. Työpaikka päästää etsijöistä irti usein liian helposti, vaikka joukossa olisi helmiä. Perehdyttäminen ei riitä työidentiteetin tukemiseksi. Tilanteessa tarvittaisiin viisasta esihenkilöä, joka johtaisi nuoren identiteettityötä. Hiljainen todistaja ja arjen puurtaja vain ”käy töissä”. Hän ajelehtii, ja työn merkitys karkaa yhä kauemmaksi. Häntä uhkaa merkityskatko: en ole täällä kukaan, enkä näe itseäni organisaation toiminnan osana. Työntekijän ja työn välinen suhde ohenee ja ulkoistuu. Arjen puurtaja sitoutetaan kuulemalla ja huomioimalla häntä. Raivokkaalla taistelijalla on paljon voimavaroja ja sosiaalista valtaa. Työssä onnistuminen on tärkeää. Joskus työyhteisöstä on tullut oman arvon peili ja mittari. Kun toimintaympäristö on täynnä turbulenssia eikä työ enää vastaa omia tarpeita, asenne työhön muuttuu kyyniseksi. Taistelijasta tulee usein vihainen ja onneton työssään. Työ käy vähemmän merkitykselliseksi, ja hän käyttää energiansa työn ulkopuolelle. Suorittajan vahva osaaminen ja voima jäävät hyödyntämättä työpaikalla. Ennen kuin helpotus löytyy, raivokkaan taistelijan täytyy määrittää uudelleen suhteensa organisaatioon. tavat Mahlakaarron mukaan kaksi ihmisen perusvoimaa: kyky olla riittävän itsenäinen ja kyky liittyä toisiin. Jos nämä eivät toteudu, tyytyväisyys ja työhyvinvointi kärsivät. Työn lisäksi ihminen tarvitsee muutakin ollakseen elinvoimainen. Siksi osa työidentiteetistä syntyy muualla kuin työpaikalla. Joskus työidentiteetti vahvistuu yksityiselämän muutoksissa. Rohkaisua ja muutosta vailla Nykytyöelämä ei kohtele nuoria hyvin. – Nuoret jäävät yksin kamppailemaan työnsä kanssa, kun kokeneemmat eivät ehdi tai jaksa heitä mentoroida. He pettyvät odotuksineen ja jäävät ikään kuin heitteille, Salme Mahlakaarto toteaa. Nuoret haluavat tukea onnistumiseen ja yhdessä oppimiseen. Osa heistä etsii omaa identiteettiään. Siinä he tarvitsevat rohkaisua ja hyviä työelämän esimerkkejä. Nuoret myös vaativat organisaatioilta osallistamista ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Ikääntyneet työntekijät taas haluavat kehittyä ja uudistua, vaikka epävarmuus, stressi ja jatkuvan oppimisen haaste tuovat painetta. – Monille työ on kuitenkin paineista suorittamista, kiirettä ja selviytymistä, jolloin ihminen jää rullaamaan tilanteeseen eikä ammatillista kehittymistä enää tapahdu. Työntekijä uupuu, vieraantuu ja kokee olevansa vieras työssään. 1. 2. 3. 4. Uudistuminen tapahtuu sisäisten merkitysten löytämisen ja sisäisen kasvun kautta. hyviä tuloksia ja tuloksellisuutta. Hierarkkinen johtaminen ja vaatimukset paremmista alaistaidoista eivät Mahlakaarron mukaan vastaa haasteeseen. Tarvitaan yksilöiden toimijuutta, jota ei synny ilman identiteettityötä. Työntekijöiden toimijuutta voidaan tukea esimerkiksi kehityskeskusteluissa. – Uudistuminen tapahtuu sisäisten merkitysten löytämisen ja sisäisen kasvun kautta, hän sanoo.
30 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN OHJEET MINJA JÄMSÄNEN, PILATES STUDIO HYVÄOLO Ryhtivoimaa ENSIN LÄMMITTELY, SITTEN SOUTAMAAN Toimistotyötä tekevän lapaseutu kaipaa liikkuvuutta ja voimaa. Jumppaan tarvitset kuminauhan. ! Pidä ryhdikäs asento koko liikkeen ajan. Soutu 1. Istu lattialle ja vie kumi nauha jalkaterien taakse. 2. Vedä kädet vartalon sivulle samalla, kun vedät lapoja tiukasti yhteen. Pidä selkä normaaliasennossa. 3. Toista liike 15–20 kertaa. Käsivarsien pyöritys 1. Seiso ryhdikkäästi jalat hartioiden leveydellä. Ota leveähkö ote kuminauhasta. 2. Vie nauha sivukautta taakse ja tuo toista kautta eteen. Pyöritä lämmitellen ylä vartaloa usean minuutin ajan. 3. Vaihda välillä suuntaa. LISÄÄ JUMPPAOHJEITA www.tttlehti.fi/ kasivarretkondikseen Liikettä niveliin 1. 1. 2. 3. 2. 4.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 31 TE KS TI KI RS I VÄ IS ÄN EN työ / terveys / turvallisuus LAIVANRAKENNUKSESSA TAPATURMATAAJUUS VAIHTELEE VUOSITASOLLA. Syynä tähän lienevät työn projektiluonteisuus ja alan suhdanne herkkyys. Tehtyjen työtuntien määrä putoaa ja työn luonne muuttuu, kun laiva ei ole rakenteilla. Silloin tehdään muun muassa huoltotöitä. Laivanrakennus kuuluu toimialaluokituksessa luokkaan 30 eli Muiden kulkuneuvojen valmistus. Kyseisessä luokassa tapaturma taajuus on kymmenen viime vuoden aikana vaihdellut välillä 25–52. Vähintään neljän päivän poissaoloon johtavien tapaturmien osalta luku on vaihdellut kymmenestä kahdeksaantoista. Työtapaturmia sat tuu suhteessa enemmän silloin, kun työtunteja tehdään vähemmän. Tämä ilmiö näkyy sekä lievissä että vakavammissa työtapaturmissa. Tässä numerossa 32 Jatkuva muutos on telakan normaali 35 Lyhyet 36 Työmaata riittää Kalajoelta Kuusamoon 40 Sama suojainmalli ei sovi kaikille S. 32 Kulttuurierot hankaloittavat turvallisuustyötä. Turvallisuus
32 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Viime vuosina Helsingin telakka on seilannut muutoksen tuulissa. Kun uusi omistaja saa tilauksen, tarvitaan töihin taas lukuisia laivanrakentajia. Tapaturmien torjuntaa vaikeuttavat toisinaan kulttuurierot. Myös asennetyötä tarvitaan. TEKSTI JA KUVAT KIRSI VÄISÄNEN JATKUVA MUUTOS on telakan normaali Helsingin Hietalahdessa toimiva telakka on ainoa kantakaupungin alueen suuri teollinen työpaikka.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 33 H ELSINKI SHIPYARDIN palopäällikkö Jouni Janhunen on työskennellyt Helsingin telakalla yli 30 vuotta. Työnsä luonteen ansiosta hänellä on runsaasti näkemystä työturvallisuudesta. Hän on toimi nut myös työturvallisuuspäällikön sijaisena. Haastatteluajankohtana, vuoden 2023 ollessa lopuillaan, Janhunen työkavereineen odottelee malttamattomana uutta laivatilausta. Viime vuosina telakalla on valmistunut keskimäärin yksi laiva vuodessa. Viimeisin, tutkimusristeilyalus SH Diana, lipui ulos 280-metrisestä allashallista vuoden alussa ja luovutettiin tilaajalle ennen pääsiäistä 2023. SH Dianan valmistumisen jälkeen on pidetty lomia. Osa työntekijöistä on ollut työkomennuksella Turun telakalla, osa on korjaillut paikkoja. Korjaamista suurella telakka-alueella riittää, vaikka teollisuuskäytössä pitkään olleita alueita Hernesaaresta on luovutettu muuhun toimintaan. Sata vuotta jääkelpoisia aluksia Helsingin ytimessä, Hietalahden torin vieressä on valmistunut jäänmurtajia ja muita arktisia aluksia jo reilun sadan vuoden ajan. Moni suomalainen muistaa Helsingin telakan edelleen Wärtsilänä. 1990-luvulla telakka puolestaan tunHelsinki Shipyard Yritys sijaitsee Helsingin Hietalahdessa ja Hernesaaressa. Se työllistää vakinaisesti 400 henkeä pääosin projektinjohtamisen, suunnittelun ja alusten rakentamisen tehtäviin. Nykyinen omistaja on kanadalainen Davie, joka on erikoistunut arktisiin aluksiin, mutta rakentaa myös sota laivoja ja risteilijöitä. nettiin Masa-Yardsin rakentamista luksusristeilyaluksista. Kun loistoristeilijöiden koko 2000-luvulla kasvoi ja suurten alusten lohkojen tuotanto siirtyi Turkuun, Helsingin telakka keskittyi autolauttojen ja jäänmurtajien rakentamiseen. Myös erilaisia jääluokan aluksia lähti Suomen ja muun maailman vesille. Sittemmin omistajat ovat vaihtuneet muutamaan kertaan. Helsinki Shipyard -nimisenä telakka on toiminut vuodesta 2019 – ensin venäläisomistuksessa. Viime vuoden marraskuussa yhtiö siirtyi kanadalaisille, kun kauppa telakkayhtiö Davien kanssa saatiin päätökseen. Tätä ennen Venäjän vastaiset toimet olivat jo pitkään haitanneet yritystoimintaa. Kulttuurierot vaikuttavat Helsinki Shipyardin palveluksessa on nykyisin vajaat 400 työntekijää, ja valtaosa heistä on laivanrakentajia. Lisäksi yritys työllistää rakentamisen aikana liki 700 alihankkijoiden työntekijää, Itä-Euroopasta heitä tulee runsaasti. Palopäällikkö Janhunen kertoo tämän olevan melkoinen haaste vaaroihin varautumiselle. Ei riitä, että kerrotaan, että mahdollisista vaaranpaikoista pitää ilmoittaa esihenkilölle. – Kulttuurierot vaikuttavat. Kun ulkomaalaiset työntekijät kokevat tehneensä jotain väärin, he eivät uskalla kertoa siitä. He pelkäävät joutuvansa maksamaan siitä tavalla tai toisella, Janhunen sanoo. Vaarailmoitukset hoidetaan pääosin suullisesti ja paperilla. Mobiilisovellusten käyttöönoton tiellä on käytännöllisiä esteitä. – Ulkomailta tulleet työntekijät eivät ole kovin koulutettuja, eikä heillä ole yleensä älypuhelimia käytössään. Järjestelmän pitäisi olla sellainen, johon pääsee helposti ja riittää, että ottaa kuvan. Tällä hetkellä näin ei ole. Vaikka työntekijällä olisi älypuhelin, se ei ole työsuhdepuhelin. Kun liittymä on lähtömaasta, työntekijä joutuu miettimään kuluja, jotka syntyvät puhelimen käytöstä. Suurin osa laivanrakentajista on pitkään alalla olleita käytännön tekijöitä. Myöskään suomalaisilla työntekijöillä ei välttämättä ole älypuhelinta eikä esimerkiksi sähköpostiosoitetta. Alihankkijoita käytettäessä henkilön tavoittaminen on usein hankalaa. Se vaikuttaa läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien tutkintaan. Arviolta kolmasosa alihankkijoiden työntekijöille tapahtuneista tapaturmista jää kokonaan ilmoittamatta. Voi olla, että loukkaantuneen tilalle otetaan vain uusi työntekijä. Tähän on työn tilaajan vaikea puuttua. Telakalla on oma paloasema. Palopäällikkö Jouni Janhunen on työskennellyt Hietalahdessa yli 30 vuotta ja toiminut myös työturvallisuuspäällikön sijaisena.
34 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Luottamusta on rakennettava Erityisesti ulkomaisten työntekijöiden kanssa on toimittava niin, että ihmiset uskaltaisivat puhua. – Tapaturmatutkinnoissa on koros tettava aluksi, että se, mitä on tapah tunut, on mennyttä ja nyt koetamme oppia tapahtuneesta. Painotamme, että emme hae syyllisiä, Jouni Janhu nen toteaa. Jotta vältyttäisiin onnettomuuksilta, on ennakoitava. Siksi ilmoittamis kynnys pitää saada matalaksi. Janhusen työpaikalla pyritään sii hen, että ilmoitus johtaa aina toimen piteeseen. Ilmoitusta seurannut toi menpide on myös muistettava kertoa ihmiselle, joka havainnon on tehnyt. Telakalla kannustetaan puhumaan esihenkilölle, jonka velvollisuus on viedä asiaa eteenpäin. – Tässä on muistettava myös aika kriittisyys, Janhunen sanoo. Ilmoituksen ehtii kyllä viedä järjes telmään, mutta jotkin asiat täytyy kor jata heti. Tämän jälkeen joko ilmoituk sen tekeminen tai sen kuittaaminen tehdyksi saattaa unohtua. Viestinnässä käytetään telakan kol mea työkieltä: suomea, englantia ja venäjää. Turvallisuusperehdytys on näillä kielillä. Lisäksi esihenkilöt tulk kaavat tarvittaessa omille työntekijöil leen. Parituntiseen perehdytyskoulu tukseen osallistuvat kaikki – myös alihankkijoiden työntekijät. Janhunen käy jo töihin tullessaan keskustelun vartijan kanssa, onko jotain tapahtunut yöllä. Omien alais tensa, palomiesten, kanssa Janhunen haluaa pitää kynnyksen matalana. Tauoilla käydään keskustelemalla läpi päivittäiset asiat. Palomiesten työ on varautumista Telakalla palaa harvoin, mutta vaara tilanteita on silloin tällöin. Palomiehet hoitavat koko alueelle ja rakennetta vaan alukseen alkusammutusvälineet ja poistumisopasteet. He myös havain noivat mahdollisia vaaranpaikkoja, ennakoivat vaaratilanteita ja toimivat onnettomuuden sattuessa. – Kaksi palomiestä on aina työvuo rossa. Se voi tuntua paljolta silloin, kun mitään ei tapahdu, mutta palo tai onnettomuustilanteessa se on vähän, Janhunen sanoo. Janhusen mukaan palomiehille on muodostunut jonkinlainen puo lueeton rooli työntekijöiden ja joh don välillä, ja heitä on siksi helpompi lähestyä kuin työnjohtoa. Rakentajat ovatkin tottuneet sanomaan ongel mista heille. Asennetyötä vaaditaan Viime vuosina työtapaturmat ovat ol leet lieviä, vaikka telakka luokitellaan korkean riskin työpaikaksi, kertoo tela kan työturvallisuuspäällikkö Tuija Hirvi. Sisäinen liikenne on yksi vaara tekijöistä. Telakkaalueella liikkuu työkoneita, sähkötrukkeja ja nostu reita. On myös paljon kulmapaikko ja, jossa näkyvyys ei ole esteetön, ja nosturikiskojen takia alusta on epä tasainen. Ulkoalueilla meri on aivan vieressä. Liikkuessa täytyykin seurata ympäristöä, eikä esimerkiksi puhelin ta voi silloin käyttää. Telakalla tehdään usein töitä kor kealla ja kappaleita nostetaan korkeal le, mikä vaatii työntekijöiltä erityistä huolellisuutta. Suojaustoimenpiteitä edellyttäviä tuli ja sähkötöitä telakal la on paljon. Paloturvallisuudesta on huolehdittava myös niin, ettei palavia materiaaleja jätetä vääriin paikkoihin. Ohjeen mukaan telakkaalueella jo kaisella on minimisuojauksena kypärä, suojalasit, kuulonsuojaus tietyillä alu eilla ja suojavaatetus sekä turvajalki neet. Työskenneltäessä käytetään lisäk si työkohtaista suojausta. Suojaimista joudutaan kuitenkin muistuttamaan. Hirvi kertoo tekevänsä asennetyötä jatkuvasti. – Työntekijät ovat kokeneita eivätkä välitä pienistä ruhjeista ja haavoista. Ollaan ammattiylpeitä, eikä haluta neuvoja. Turvallisuuden edistämiseksi teh dään paljon. Havaintojen tekoon on kokeiltu myös kannustimia, mutta ne eivät ole oikein purreet. – On työohjeet, perehdytys kolmel la kielellä, turvavartit ja viikoittaiset turvakierrokset laivalla myös alihank kijoiden kanssa. Työntekijöitä on osal listettu riskinarviointiin ja pyritty kes kustelevaan kulttuuriin, Hirvi sanoo. Muuttuva työympäristö haastaa Työskentely ahtaissa tiloissa on hanka laa. Energia laivaan siirtyy kaapeleissa, jotka vedetään pitkin kapeita käytäviä. Samoissa tiloissa liikkuvat eri tehtäviä suorittavat omat ja alihankkijoiden työntekijät. Työkalupakit ja tarvitta va materiaali on kannettava mukana kerroksiin. Turvakierroksilla tehdään jatkuvasti havaintoja, mutta kaikkia tehtäviä ei aina ehditä ottaa käsittelyyn ja korjata, koska työympäristö muuttuu jatku vasti rakentamisen edetessä. Lukujen valossa työtapaturmia tun tuu kuitenkin sattuvan enemmän sil loin, kun laivaa ei ole rakenteilla ja teh dään muita tehtäviä. Vähemmät tunnit selittävät osaltaan tapaturmataajuuden kasvua, mutta eivät kaikkea. – Työympäristö telakalla on alati muuttuva. Laivalla työskentelyyn syn tyy kuitenkin rutiini, ja siellä osataan ehkä paremmin varoa. Tapaturmia tulee sitten enemmän, kun siirrytään tekemään vaihtelevia korjaus ja huol totöitä ja normaalista poikkeavia muita projekteja telakkaalueella. Laivanrakennus allas on 280 metriä pitkä. Sen päädys sä on nostoovi, josta merivesi las ketaan altaaseen ennen kuin laiva lasketaan vesille.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 35 Lyhyet T ELINETURVALLISUUTA KON SULTOIVA Patera on kehittänyt virtuaalisen oppimisympäristön havainnollistaakseen telinetyötä koulutuksissaan. Koulutuksessa pääsee etsimään vikoja ja puutteita erilaisista monimutkaisista telinerakenteista virtuaalilasit päässään. Teollisuudessa ja rakentamisessa käytetään paljon telineitä, joiden turvallisuus pitää pystyä varmentamaan. Telineillä on sattunut paljon vakaviakin onnettomuuksia, ja telinetöiden tekijöillä ja telinetarkastajilla on havaittu P ALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAMin jäsenkysely kertoo, että huono käytös on jonkin verran lisääntynyt yksityisten palvelualojen työntekijöiden, kuten myyjien, tarjoilijoiden, siivoojien ja vartijoiden, työpaikoilla. Tavallisinta on sanallinen väkivalta, esimerkiksi nimittely ja pilkkaaminen. Sitä on viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut työssään melkein 60 prosenttia PAMin jäsenistä. Sanallista uhkailua on kokenut noin 40 prosenttia ja seksuaalista häirintää reilu kolmannes. Välineellä uhkailua ja fyysistä väkivaltaa on kokenut melkein joka kymmenes. Kyselyn perusteella myyjät ovat suurimman paineen alla, mutta myös ravintolatyöntekijöitä häiritään. Sanallisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohteina ovat erityisesti nuoret ja naiset. Miehiin kohdistuu naisia useammin välineellä uhkailua ja fyysistä väkivaltaa. Kaupan alalla tes-osapuolet ovat edistäneet turvallisen työpaikan luomista laatimalla yhteiset ohjeet häirintään puuttumiseen. – Ohjeet pitävät sisällään asiakkaan varoitusmenettelyn eli työpaikoilla laadittavat pelisäännöt siitä, milloin asiakaspalvelutilanne voidaan perustellusti päättää, mikäli asiakas ei muuta käyttäytymistään, sanoo PAMin sopimusasiantuntija Ville Filppula. kuolemaan johtanutta työtapaturmaa vuodessa. Vuosi 2022 oli erilainen, sillä silloin sattui vain yksi Myel-vakuutetun yrittäjän työpaikkakuolema. Suurin riski kuolla työpäivän aikana on kuljetuksessa ja varastoinnissa, rakentamisessa ja teollisuudessa, kertoi Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho TTT-lehdelle marraskuussa 2022. Melan luvut maatalousyrittäjien työpaikkakuolemista osoittavat, että myös maatalouden töissä on korkea kuolemanriski. Työtapaturmiakin sattuu maatalousyrittäjille Tilastokeskuksen mukaan lähes kolminkertainen määrä palkansaajiin verrattuna. T APATURMAVAKUUTUSKESKUK SEN (TVK) tietoon tulleita työpaikkakuolemia vuodelta 2023 on 20. Näistä kuolemista peräti yhdeksän tapahtui maaja metsätaloustöissä. Onnettomuuskeskus (OTKES) tekee teematutkinnan kaikista vuoden 2023 työpaikkakuolemista. Teematutkinnan takia myös TVK:n listauksessa näkyvät myös Myel-vakuutetut maatilayrittäjät, jotka aiempina vuosina eivät ole olleet mukana. Näitä listauksessa on nyt kuusi. Vuosi 2023 ei ole erityisen poikkeuksellinen maatalousyrittäjien kuolemissa. Melan tilastojen mukaan maatalousyrittäjille sattuu keskimäärin 4–5 KU VA SH U TT ER ST O C K olevan puutteita osaamisessaan. Patera on kouluttanut jo 1 300 telinetilaajaa ja telineturvallisuudesta vastaavaa henkilöä. Jatkossa virtuaalityökalua hyödynnetään koulutuksissa, jotka järjestetään läsnätilaisuuksina. – Ei hitsariakaan kouluteta verkossa. Telinerakentaminen on käsin tehtävää korkean riskin työtä. Uskon, että tämäntyyppinen turvallisuuskoulutus palaa verkkokoulutuksesta paikan päällä tapahtuvaksi, sanoo telineturvallisuuskouluttaja Janne Parantainen Paterasta. KOONNUT KIRSI VÄISÄNEN Maataloustöissä kuoli yhdeksän ihmistä vuonna 2023 Virtuaalikoulutusta telinetöihin Henkinen väki valta on yleistä asiakaspalvelussa Dataa on valtavasti, mutta sen laatu mietityttää. Mitä tietoa on hyödyllistä kerätä ja miten? Sodexon turvallisuuspäällikkö Seppo Vartiainen tekoälyn hyödyntämisestä turvallisuustiedon analyysissä. LinkedIn 19.1.2024
36 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT LAURI LAIVAMAA Työmaata riittää Kalajoelta Kuusamoon Työvuorossa Sisäilmaongelmat piinasivat Oulun poliisilaitosta muutama vuosi sitten ja työllistivät paljon myös rikosylikonstaapeli Tero Väyrystä. Nykyisin työsuojeluvaltuutetun rooli ei haukkaa enää yhtä suurta osaa hänen työajastaan. klo 8.00 AVAAN TIETOKONEEN ja vilkaisen sähköpostit ennen aamupalaveria. Johdan monikäyttöryhmää, joka tutkii pitkään tutkinnassa olleita ja vanhentumisvaarassa olevia rikoksia. Hoidamme myös valvontaa harvaan asutuilla alueilla ja erilaisissa tapahtu missa. Palaverissa käymme läpi, mitä yön aikana on niin sanotusti poliisin pahnoille päätynyt, ja suunnittelem me päivän töitämme. klo 08.30 RYHMÄSSÄMME ALOITTI tänään työ kiertoon tullut työntekijä. Hän on lii kennepoliisista, jonne vastaavasti lähti yksi meidän miehistämme kolmeksi kuukaudeksi. Katsoimme yhdessä läpi Kuka? TERO VÄYRYNEN , 50, on rikosylikonstaapeli, joka toimii ryhmänja tutkinnanjohtajana Oulun poliisilaitoksessa. Päätyönsä ohessa hän on toiminut työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2014. Oulun poliisilaitos toimii 38 kunnan alueella PohjoisPohjanmaalla ja Kainuussa. Sen palveluksessa on noin 750 työntekijää. rikostutkinnan perusasioita, jotta hän pääsee työssään alkuun. Poliisissa työkierto on melko yleistä. Se onkin hyvä keino saada vaihtele vuutta työhön, oppia uutta ja myös ymmärtää entistä paremmin toistem me töitä. Jos toimii pitkään samassa tehtävässä, voi helposti kyynistyä ja kadottaa työstään mielekkyyden. Ammattitaidonkin kannalta on hyvä verestää niitä oppeja, joita on aikoi naan koulutuksessa saanut poliisin moninaisiin tehtäviin. Itse koen, että kyynistymistä pitää aktiivisesti pyrkiä pitämään loitolla. Toki siinä auttaa myös työpaikalta saatava tuki, esimerkiksi posttrauma työpajat, joita meillä on muutaman kerran vuodessa. Siellä pääsee purka maan pitkittynyttä kuormitusta tai yksittäistä vakavaa stressitilannetta. Erityisen raskasta on esimerkiksi lapsis eksijuttujen tutkinta. Sen paris sa työskenteleville järjestetään myös työnohjausta. Lisäksi meillä on oman organisaa tion kouluttamia purkukeskustelijoita, joiden kanssa voi käsitellä asioita. Ja toki työterveyshuolto on tarvittaessa apuna myös. klo 09.30 SUUNNITTELEN TULOSSA olevaa koulu tus ja virkistyspäivää. Käymme siellä läpi ryhmämme tulevia painopiste alueita ja tuloksia kuluneelta kaudelta. Kirjoitan ja kokoan materiaalia tilai suutta varten.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 37 Tero Väyrynen on hyvillään siitä, että yhä harvempi poliisi pitää esimerkiksi väkivaltatilanteista aiheutuvia työtapaturmia vain asioina, jotka kuuluvat työn luonteeseen. Niistä raportoidaan ja ikäviä kokemuksia puretaan paremmin kuin ennen. Tero Väyrysen työhön kuuluu sekä toimistotyötä että kentällä liikkumista. Alkometri on yksi poliisin varusteista tien päällä liikuttaessa. Oulun poliisilaitos on saanut käyttöönsä panssaroidun poliisiauton, kuten muutkin Suomen poliisilaitokset. Tero Väyrysen mielestä se on yksi viime vuosien tärkeimmistä poliisin työturvallisuutta parantavista välineistä. KU VA O U LU N PO LI IS IL AI TO S
38 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 klo 10.30 KATSON ILMOITUKSET työtapaturmista ja turvallisuushavainnoista. Parina viime vuonna poliisilaitoksessamme on sattunut noin 70 työtapaturmaa vuodessa. Talviaikaan tulee liukastumisia töissä tai työmatkalla, ja asiakkaita kohdatessa voi tapahtua kaikenlaista. Meidän ammatissamme työtapaturma voi olla esimerkiksi nyrkinisku päähän tai se, että päälle syljetään. Voimankäytön harjoituksissakin saattaa joskus tapahtua revähdyksiä tai muita vammoja. Itselläni aikoinaan luodinkappale kimposi kämmenselkään, mistä on vieläkin arpi muistuttamassa. Kolarit ovat ajomääriin nähden harvinaisia. Kulkuvälineiden käyttö vaatii harjoittelua ja lisenssin. Autojen ja moottoripyörien lisäksi käytössä ovat mönkijät ja moottorikelkat sekä kesällä veneet ja vesijetit. Kaupungilla liikutaan lisäksi sähköavusteisilla polkupyörillä, jotka ovat käteviä esimerkiksi festareilla ja muissa tapahtumissa. klo 11.15 KÄYN SYÖMÄSSÄ LOUNAAN läheisessä ravintolassa. Täytyy olla nopea, sillä pian alkaa erään toimipisteemme sisä ilmatyöryhmän kokous. Osallistun siihen videoyhteydellä. Käytän etäyhteyttä melko paljon, koska tunnin kokous voisi muuttua kuudeksi tunniksi, jos pitäisi ajaa paikan päälle. Alueemme eteläisin paikkakunta on Kalajoki ja pohjoisin Kuusamo. Joka toimipisteessä on työsuojeluasiamies, jonka kanssa usein juttelen ennen kokouksia ja tarvittaessa muutenkin. klo 12.00 KOKOUS ALKAA. Kyseisessä toimipisteessä sisäilmaongelmat on saatu selätettyä ilmanvaihtoa parantamalla sekä pienellä remontoinnilla ja toimintojen järjestelyillä. Sovimme vielä seurantapalaverin puolen vuoden päähän. Sisäilmaongelmat ovat työllistäneet minua työsuojeluvaltuutettuna paljon täällä Oulussa, mutta uusien toimitilojen ansiosta tilanne on rauhoittunut. Ongelmien ollessa pahimmillaan tein parin vuoden ajan joka päivä jotain sisäilma-asioihin liittyvää. Vaikka olisin ollut kuumeessa kotona, vastasin työkavereiden puheluihin. Ajattelen, että työsuojelu on yhteisten asioiden hoitamista eikä silloin kehtaa sanoa ei. klo 14.00 HILPAISEN ULKOKAUTTA viereiseen rakennukseen, jossa poliisilaitoksemme johto työskentelee. Siellä kokoontuu työryhmä, jonka tarkoitus on kehittää organisaatiomme rakennetta entistä toimivammaksi. Työryhmä kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa. Me henkilöstön edustajat saamme tehtäväksi kysellä henkilöstön ajatuksia asiasta. Erityisesti rikostutkinnassa iso ongelma on psykososiaalinen kuormitus. Moni tehtävä vie nykyisin aiempaa enemmän aikaa. Rikoksista on hankittava yhä enemmän näyttöä, ja kaikki asiat on dokumentoitava. Jos esimerkiksi otetaan haltuun esineitä, ne on valokuvattava ja kirjattava tarkkaan, mihin kuva liittyy ja kuka kuvan on ottanut. Toivotaan, että hallituksen suunnitelmat poliisin lisähenkilötyövuosista tuovat helpotusta kuormitukseen. klo 16.00 JATKAN TUTKINNANJOHTAJAN hommiani. Käyn läpi saapuneet tutkintapöytäkirjat ja tarkistamme tutkijoiden kanssa niistä vielä muutamia kohtia ennen kuittaamista. Pöytäkirjat menevät tutkintasihteerille, joka vielä tarkistaa ne ja lähettää syyttäjälle. klo 17.40 TEEN PIENIMUTOISEN varustehuollon. Tyhjennän haalarin taskut ja vien sen pesuun. Taskuissa kuljetamme monenlaisia tarvikkeita, muun muassa hanskat, kumihanskat, ensiapuvälineet, kynät ja paperit. Pistoolia säilytämme nykyisin reisikotelossa. Se keventää kuormitusta vyötäröltä eikä väännä selkää vinoon autossa istuessa. Puhdistan aseen, ja siirrän tarvikkeet toiseen haalariini. Työvuoron päättyessä kuudelta on aika lähteä kotimatkalle. Käytän etäyhteyttä melko paljon, koska tunnin kokous voisi muuttua kuudeksi tunniksi, jos pitäisi ajaa paikan päälle.
VANDERNET SAFETY Maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/safety Elipse P3 RD • kokonaispaino vain 132 g • matala profiili, laaja näkökenttä • pieni hengitysvastus • tehokkuus 99,98 % (0,3 mikrometrin hiukkaskokoon asti) • kaksi kokoa • vaihdettavat suodattimet Kevyt puolinaamari hiukkassuodattimilla GVS-hengi tyksensuoja imet jälleenmyyj iltä kautta maan! ILMttt108x138GVS.indd 1 ILMttt108x138GVS.indd 1 30.1.2024 15.15.56 30.1.2024 15.15.56 on tärkeä osa työturvallisuutta Kuulonsuojaus www.korvabuusti.fi
40 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 Fiksusti töissä H ENGITYKSENSUOJAIMEN tarve arvioidaan työ tehtävän mukaan. Suo jaintyypin valintaan vai kuttaa se, käsitelläänkö syttyviä aineita ja voiko vaarana olla happikato vai työskennel läänkö pölyjen ja myrkyllisten ainei den kanssa. Valinnassa on merkitystä myös sillä, tehdäänkö työ yhdessä pai kassa vai liikutaanko laajalla alueella ja välillä ulkona. Suojainasiantuntija Jörgen Forsblom työsuojelualan yrityksiä edustavasta STYL ry:stä muistuttaa, että työpaikan haitalliset aineet ja hengitysilman suurimmat pitoisuudet pitää tuntea. Jos työprosesseja muuttamalla ei saa da pitoisuuksia tarpeeksi pienene mään, otetaan avuksi hengityksen suojaimet. – Olen havainnut, että hengityksen kautta altistuminen saattaa jäädä liian vähälle huomiolle riskinarvioinnissa ja jos suojaimia käytetään, valitaan liian heppoinen suojain. Suodatinluokka kertoo tehon Hengityksensuojaimet jaetaan suodat taviin suojaimiin ja eristäviin hengi tyslaitteisiin. Yleisin hengityksensuojain on suo datinsuojaimiin kuuluva kertakäyt töinen hiukkassuojain eli suodattava puolinaamari. Suodatinsuojain voi koostua myös kasvoosasta ja suodat timesta tai kasvoosasta ja puhalti mesta suodattimineen. Tunnuksissa numerot 1, 2 ja 3 kertovat suodatin luokan, joista 3 on tehokkain. Suojaimet on testattu laboratoriossa, mutta työpaikalla olot vaihtelevat. Siel lä voi olla vetoa, kylmyyttä ja isoja pi toisuuspiikkejä, mikä on otettava huo mioon suojauskertoimen valinnassa. Jos suojausta tarvitaan, kannattaa samalla vaivalla suojautua vähän pa remmin, neuvoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä. Siksi Työterveyslaitos ei suosittele käytettäväksi FFP1luokan hiukkasia suodattavia puolinaamareita tai P1pölysuodattimia. Kakkosluokka ei juuri nosta hengitysvastusta, mutta suojausteho on moninkertainen. – Tehokkaampia ovat FFP2 ja P2 sekä FFP3 ja P3. Ja kannattaa huomata, että puolinaamarissa P3suodattimella suojauskerroin on 20, mutta kokonaa marissa samalla suodattimella se on 500 eli moninkertainen, hän sanoo. Tiiviystestaus antaa varmuuden Suojaimen tehoon vaikuttaa ratkaise vasti se, miten hyvin suojain tiivistyy kasvoille. Tämän varmistamisessa työpaikoilla on paljon puutteita. Yksi suojainmalli ei riitä, vaan valittavana pitää olla erilaisia ja erikokoisia suo jaimia erimallisille kasvoille. Sivuvuotoja tulee auttamatta, jos suojain puetaan väärin, on rikki tai jos ihon ja suojaimen väliin jää esimer kiksi parta tai parransänki. Tämän vuoksi käyttökoulutus on erityisen tärkeää työpaikoilla. Käyttäjän on itse vaikea havaita si vuvuotoja, joten hengityksensuojain ten järjestelmällinen tiiviystestaus antaisi sekä työntekijälle että työn antajalle varmuuden suojauksesta. Samalla se tehostaisi käytön opastusta sekä lisäisi käyttäjien motivaatiota. Tiiviystestaus on ollut pakollista esi merkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa jo pitkään. Meillä lakisääteiset, vuosit taiset tiiviystestaukset koskevat vain asbestipurkutöitä. Muillakin aloilla Tehokas hengityksensuojaus edellyttää etukäteen tehtyä riskinarviointia ja altisteiden tuntemista. Muista myös varmistaa, että suojain asettuu kasvoille tiiviisti. TEKSTI PÄIVI HAAVISTO KUVA SHUTTERSTOCK SAMA SUOJAINMALLI ei sovi kaikille i HUOMIOI VAIHTELEVAT TARPEET Ota huomioon veto, tuuli ja kylmyys suojautumisessa. Tarjoa valikoima erimallisia suojaimia. Järjestä suojainten tiiviys testaus.
1/2024 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 41 jainta on käytettävä kaksi tuntia, Erja Mäkelä kertoo. Tauot suojainten käytössä voivat näkyä biomonitoroinnissa: henkilö on altistunut, vaikka hänellä on suojaimet käytössään. Silloin tehokkaampikaan suojain ei korjaa tilannetta, sillä myös sen tehollinen suojauskerroin romahtaa, jos suojainta ei käytetä koko ajan. Puhallinsuojain keventää työtä Puhallinsuojaimia on alettu käyttää aiempaa enemmän. Ne keventävät hengittämistä ja helpottavat työskentelyä, jos suojausta vaativaa työtä tehdään koko päivä. Työterveyslaitos on selvittänyt puhallinsuojaimen käyttöä kylmässä. Koska puhallus lisää kylmäntuntemusta kasvoilla, alushuppu on hyvä lisävarustus, kun puhallinsuojaimen kasvo-osana on kypärä, huppu tai kasvosuojus. Kasvoille tiivistyvän suojanaamarin kanssa alushuppua ei voi käyttää, sillä maski ei silloin istu tiiviisti. Jos kylmässä ollaan pitkään, puhallinsuojaimen suodatin voi jäätyä, joten varalla kannattaa pitää vaihtosuojainta ja -suodatinta. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa myös havaittiin, että kypärä ja puhallin -yhdistelmän teho heikkenee ja epäpuhtauksia pääsee kypärän alle, jos tuulen voimakkuus ylittää viisi metriä sekunnissa. Standarditesti tehdään ilmavirrassa, joka on kaksi metriä sekunnissa. – Tuulen vaikutus kannattaa huomioida myös riskinarvioinnissa, Erja Mäkelä muistuttaa. Hengitysrytmiin mukautuvat puhallinsuojaimet ovat hengityksen kannalta keveimpiä käyttää, eivätkä ne jäähdytä kasvoja kylmässä yhtä paljon kuin jatkuvasti puhaltavat suojaimet. – Hengitykseen mukautuvat puhaltavat suojaimet ovat pienikokoisia, mutta aivan kaikkiin töihin ne eivät sovellu, Jörgen Forsblom kertoo. Lue lisää TTT-lehti 3/2021: Valitse puhallinsuojain oikein jotkin työpaikat järjestävät tiiviystestauksia vapaaehtoisesti, ja testauksia voi hankkia myös ostopalveluina. STYL ry:llä on ollut vuodesta 2019 oma ohjelma kattavien tiiviystestausten saamiseksi Suomeen. Viime syksynä yhdistys järjesti englantilaisten alan asiantuntijoiden kanssa ensimmäisen kokeilukoulutuksen, jossa pätevöitettiin tiiviystestaajia. – Suunnitelmissa on järjestää vuosittain kaksi koulutustilaisuutta, Jörgen Forsblom kertoo. Ne sopivat esimerkiksi suojainvalmistajille ja -myyjille sekä muille yrittäjille, jotka haluavat tarjota pätevän ja sertifioidun testaajan palveluja. – Läpäistystä kurssista saa pätevyyskortin, joka pitää uusia määräajoin. Näin testaajien hyvä taso säilyy. Suojain päälle puhtaassa tilassa Tehollinen suojauskerroin muuttuu dramaattisesti jo viidessä minuutissa, jos suojainta ei käytetä koko ajan tilassa, jossa sitä tarvittaisiin. Siksi hengityksensuojain on puettava kasvoille puhtaassa tilassa ennen työpisteeseen menoa. – On laskettu, että esimerkiksi puhaltimen ja kokonaamarin yhdistelmälle määritelty suojauskerroin voi pudota tuhannnesta alle viiteenkymmeneen viidessä minuutissa, kun suoTutustu malliratkaisuihin www.ttl.fi > Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä I ja II
42 TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS 1/2024 URAPOLULLA piti mennä rinteeseen ja opetella muitakin talvilajeja ainakin sen verran, että niitä osaa opettaa muille. Valmistuttuani hain liikunnanopettajan paikkoja, mutta en päässyt haastatteluihin. Noihin aikoihin kouluttauduin myös personal traineriksi. Kun työskentelin jälleen yhden luku vuoden koulunkäynninohjaajana, aloin miettiä, voisinko opiskella luokanopettajaksi. Tampereen yliopistossa oli juuri alkamassa luokanopettajan opinnot, joihin hain ja pääsin. Opintojen rinnalla toimin yhteensä kaksi lukuvuotta luokanopettajana ja eritysluokan opettajana ylöjärveläisessä alakoulussa. Se oli iso haaste, mutta yhteistyö lasten ja pääosin vanhempienkin kanssa sujui hyvin. Apunani oli koulunkäynninohjaaja, joka oli ihana työkaveri. Saimme hyvää palautetta, joten kesäloman alettua viime keväänä oli ihan voittajaolo. TOIMIN NYT AIKUISTEN maahanmuuttajien perusopetuksen opettajana puolen vuoden pätkätyössä. Tämä on ihan eri maailmaa kuin lasten opettaminen, mutta olen viihtynyt hyvin. Vaihdoin entisen sukunimeni aviomieheni sukunimeen viime syksynä. Samalla otin etunimekseni Nellin. Arvelen, että vierasperäinen nimi voi haitata työhaastatteluihin pääsemistä. Mutta kun pääsee haastatteluun, työnantaja näkee, millainen tyyppi olet. Arvostan Suomessa sitä, että täällä voi kouluttautua aikuisenakin. Oppimisen ilo on aina ollut minulle tärkeä asia elämässä. Haluan myös rohkaista nykyisiä oppilaitani siihen, että opiskelemalla ahkerasti voi päästä hyviin työpaikkoihin. Tällä hetkellä en suunnittele uusia opintoja. Nautin siitä, että nyt voin vain tehdä töitä ja viettää aikaa perheen ja harrastusten parissa. M UUTIN SUOMEEN Iranista talvella 2012. En ollut ennen kokenut miinusasteita, joten oli ihmeellistä nähdä lumen kimaltavan ja järven jäätyvän niin, että sen päällä voi kävellä. Pääsin kielija kotoutumiskoulutukseen ja sen jälkeen työkokeiluun liikunnanopettajan avustajaksi. Sain tutustua talvilajeihin ja opettaa palloilulajeja, jotka ovat oma vahvuuteni. Iranissa olin valmistunut liikuntatieteiden maisteriksi ja pelannut indoor-hockeya naisten maajoukkueessa. Opiskelin lisää suomen kieltä ja kouluttauduin koulunkäynninohjaajaksi, missä työssä toimin parisen vuotta. Vuonna 2017 pääsin Jyväskylän yliopistoon täydentämään opintojani saadakseni liikunnanopettajan pätevyyden. Samaan aikaan toimin osaaikaisesti oman äidinkieleni opettajana Tampereella. Tykkäsin opiskelusta tosi paljon, vaikka arki olikin rankkaa. Matkustin Pirkkalan, Tampereen ja Jyväskylän välillä. Olin aina mustelmilla, koska TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA NELLI JYRKIÄISEN KUVA-ARKISTO Opiskellen uusiin töihin Nelli Jyrkiäinen 41-vuotias liikunnanja luokanopettaja asuu Pirkkalassa työskentelee Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa Urapolulla Iranissa olin pelannut indoor-hockeya naisten maajoukkueessa. KU VA T SH U TT ER ST O C K
KU VA SH U TT ER ST O C K Ensi numerossa TTT-LEHTI 2/2024 ILMESTYY 27.3. 27.3. TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS Aiheettomat sairauslomat Muistisairauksia on työikäisilläkin Turvakengissä on mistä valita TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Psykologinen palautuminen ja stressinsäätely työyhteisössä 7.2.?–?6.3.2024, etäkoulutus Avaimet hyvään johtamiseen 11.3.?–?30.9.2024, monimuotokoulutus Esihenkilö mielenterveyden tukena 5.?–?19.4.2024, etäkoulutus Henkisen ensiavun valmennus 9.4.2024, Helsinki Taitoa digifasilitointiin -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa TYÖKYKYINEN TYÖNTEKIJÄ Työkykykoordinaattorien kouluttajakoulutus 7.3.?–?7.5.2024, etäkoulutus Merimiesterveyskeskusten henkilöstön koulutuspäivät 13.?–?14.3.2024, Turku Työyhteisön ihmissuhdeongelmat työterveyshuollon työnä 20.3.?–?24.4.2024, etäkoulutus Terveydellisen merkityksen ja työkykymerkityksen arviointi -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun perustietokoulutukset 13.?–?15.2.2024, Helsinki 19.?–?21.3.2024, Tampere 16.?–?18.4.2024, Helsinki 7.?–?14.5.2024, etäkoulutus Työsuojelun jatkokoulutus 8.?–?9.4.2024, Helsinki Työsuojelupäällikkökurssi TSPK® 23.4.2024?–?31.1.2025, Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 5.?–?6.3.2024, Helsinki Työsuojelu työpaikalla -verkkovalmennus Jatkuva ilmoittautuminen: www.ttl.fi/opiverkossa Poimintoja Työterveyslaitoksen koulutustarjonnasta Lisää koulutustarjontaamme, ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.ttl.fi/ koulutuskalenteri tai p. 030 4741. Uhkatilanteet vankiloissa ovat lisääntyneet
D1+ PERSONAL DUST MONITOR Tämä mittari on todellakin kannettava henkilökohtainen pölymittari. Mittari painaa vain 170g. Mittari on kooltaan neljänneksen muita markkinoilla olevia mittareita pienempi. Aseta omat hälytysrajat ja vastaanota reaaliaikaisia varoituksia. Näin tiedät tarkalleen, kun ylität asettamasi raja-arvot. Reaaliaikainen data pölystä suoraan kännykkääsi tai tablettitietokoneelle käyttäen BreatheMOBILE sovellusta. AIR S SILICA MONITOR Patentoitu reaaliaikainen kiteisen piidioksidin eli ns. kvartsipölyn mittauslaite, joka käyttää valon optista taittotekniikkaa hiukkausten tunnistamiseen. Analysoi hiukkasten kokoa, muotoa ja valon taittokykyä tunnistaakseen haitallisen kiteisen piidioksidin vähemmän haitallisista pölyhiukkasista. Suunniteltu toimimaan haastavissa käyttöympäristöissä, antaen sinulle reaaliaikaista tietoa kvartsipölyn määrästä työympäristössä. Voit asettaa mittarin hälyttämään, kun asettamasi raja-arvo ylitetään. Lisäksi voit tarkastella dataa sovelluksen kautta tietokoneellasi. PÖLYN & KVARTSIPÖLYN MITTAUS REAALIAIKAISESTI Helppo käyttää, erittäin tarkka ja vähän huoltoa vaativa reaaliaikainen mittaus pölylle ja kiteiselle piidioksidille. Mittauslaitteet soveltuvat kaikille työntekijöille, jotka altistuvat haitalliselle pölylle työympäristössään. ASTQ Supply House Oy / ASTQ Rental House Teollisuustie 7 B 02880 VEIKKOLA 0207780790 myynti@astq.fi MAAHANTUONTI · MYYNTI · VUOKRAUS LISÄTIETOA LÖYDÄT QR-KOODIN TAKAA