Turun Tienoo 05.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Pyy pamautti tukevan ikkunalasin läpi s. 3 Paipin hiihtoputkea vedetään nyt paattislaisin voimin s. 9 TURUN TIENOO 58. VUOSIKERTA Nro 83 TIISTAI 5.11.2013 LIETO MAARIA PAATTINEN RUSKO VAHTO www.eberi.fi Tervetuloa hyvän olon hoitoihin! Tuula Patrikainen jalkojenhoidon at, perushoitaja p. 0500 846 181 www.tuulapatrikainen.fi LAHJAKORTIT! EBERI-LÄMPÖPÄIVÄT Huomenna 9?17 Tänään kloklo 9?17 Maahantuojan edustaja paikalla: V-S Autosähkö, Kulkuripellontie 1, Lieto, puh. (02) 488 6488 V-S Autosähkö Autosähkö Kaarilahti, Pansiontie 4, (02) puh. (02) 0333 Kulkuripellontie 1, Lieto, puh. 488237 6488 Lämpimästi tervetuloa! EBERSPÄCHER LÄMMITTIMELLÄ TALVEN KYLMYYTTÄ VASTAAN UUSI HELPPOKÄYTTÖINEN EASYSTART CALL-PUHELINKÄYNNISTYS ? Lämmittimen päälle/pois -kytkentä ? Monipuoliset ajastustoiminnot, mm. viikkoajastus ? iPhone- ja Android-sovellukset, puhe- ja sms-viestien lisäksi ...ja paljon muita lisäominaisuuksia Eberspächer-autonlämmittimien käyttäjille. Muistotaulu kirkon seinälle Vahto Talvisodan sankarivainajista on tehty muistotaulu, joka halutaan laittaa Vahdon kirkon seinään. Kirkkohallituksen pääarkkitehdin mukaan taulun kiinnittäminen ei välttämättä tarvitse museoviraston lupaa, mutta halutessa kirkkoneuvosto voi pyytää lupaa. Ruskon kirkkoneuvosto antoi luvan kiinnittää sankarivainajien muistotaulun. SÄÄSTÖPANKKI OSAKETALLETUS II/2013 Säästöpankki osaketalletus on määräaikainen talletus, jossa on mahdollisuus lisätuottoon. Tilille maksetaan vuosittain kiinteä korko 0,1 %. Lisäksi talletuksen erääntyessä maksetaan mahdollinen lisätuotto, mikäli lisätuoton ehdot toteutuvat. Mahdolliseen lisätuottoon on oikeus, mikäli kaikkien kohde-etuutena olevien osakkeiden loppuarvo on suurempi tai yhtä suuri kuin sen lähtöarvo. Kohde-etuudet ovat: Fortum Neste Oil UPM-Kymmene (FUM1V FH) (NES1V FH) (UPM1V FH) Myyntiaika: 28. 10. 2013 ? 22. 11. 2013 Talletusaika: 25. 11. 2013 ? 25. 11. 2015 Talletuksen eräpäivä: 25. 11. 2015 Mahdollinen lisätuottoprosentti 5 % ? 6 % maksetaan koko talletusajalta (ei vuotuista tuottoa). Mahdollisen lisätuoton suuruus vahvistetaan arviolta 26.11.2013. Tule tekemään osaketalletus lähimpään Liedon Säästöpankin konttoriin. Sijoittajan on syytä huomata, että historialliset tuotot eivät takaa tai ole osoituksia sijoitustuotteen tulevasta kehityksestä tai tuotosta. Pohjakerroksen purku-urakka on aloitettu Littoisten koulun kunnostus laajenee peruskorjaukseksi Lieto Kaavoitusjohtaja on lokakuun lopulla hyväksynyt sisäilmaongelmien vuoksi osin tyhjennetyn Littoisten koulun pohjakerroksen purku-urakan urakkahintaan 9.500 euroa. Purkutyöt on aloitettu. Tarjoukset lopuista purkutöistä saatiin eilen, minkä jälkeen voidaan laskea korjauksien kustannusarvio. Kor- jauksen kokonaiskustannusarvio valmistuu teknisen lautakunnan tämän illan kokoukseen. Koulun korjaukset ovat laajentuneet huomattavasti alkuperäisestä ja korjaus on muuttunut luonteeltaan peruskorjaukseksi. Remontissa korjataan muun muassa rakennusaikaiset virheet. Kou- www.säästöpankki.fi/liedonsp luun tehdään lisäksi lämmitysjärjestelmän uudistus. Koska remontista tuli odotettua suurempi, korjaukset tulisi kaavoitusjohtaja Markku Niemen mukaan rahoittaa investointimenoista. Niemi esittää lautakunnalle, että rahoitus osoitetaan Jokilaakson päiväkodin investointikohteesta, jonka toteutus on siirtynyt. Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku | P. 010 430 900 Puhelu kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Käy katsomassa uudet kotisivumme www.turuntienoo.fi Nyt on tilaisuus ilmoituksella tavoittaa joka talous koko levikkialueella. a: j a t t i o torstaina 7.11. Turun Tienoo jaetaan Ilm jokaiseen talouteen yht. n. 15 000 kpl O S I Ota yhteyttä! O K JA Jarmo Helttula puh. 02 489 2010 jarmo.helttula@turuntienoo.fi tai Eija Lepistö puh. 02 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi : a j a a l i T Ä V Y H S U O J R TA Hyödynnä loppuvuoden tarjous: Uutena kestotilaajana saat loppuvuoden lehdet kaupan päälle! Soita: 02 489 200
2 LIONS NUORISOVAIHTO Olemme Facebookissa. Liity laajenevaan joukkoon! facebook.com/ turuntienoo Liedon Lions Klubi julistaa haettavaksi marraskuun 24. päivään 2013 mennessä lions-nuorisovaihtoon liittyvän MATKASTIPENDIN. Matka tehdään kesällä 2014 ja sen kesto on 4-6 viikkoa. Kohdemaita on yli 40 ympäri maailmaa. Stipendiä voi hakea lietolainen, 1993-1997 syntynyt, riittävän kielitaidon omaava, sopeutumis- ja esiintymiskykyinen nuori. Lisätietoja antaa Antti Rajaniemi, puh. 050 426 7458. Tietoa nuorisovaihdosta löytyy myös osoitteesta www.lions.fi/toiminta/kansainvalinen_nuorisovaihto. Hakemuksen voi lähettää osoitteella Antti Rajaniemi, Lampolankatu 9 E 31, 20460 Turku tai rajaniem@gmail.com Joulupuu-projekti tuo lahjan lapselle Turussa on lastensuojelun piirissä lähes 3.000 lasta ja nuorta, joista moni saa ainoan joululahjansa tänäkin vuonna Joulupuu-keräyksen kautta. Aurajoen Nuorkauppaka- mari toteuttaa Joulupuu-keräyksen yhteistyössä Turun sosiaalitoimen kanssa. Lahjapaketteja kerätään 16.11.? 8.12.2013 Kauppakeskus Skanssissa, Itäharjun, Län- sikeskuksen, Piispanristin ja Tampereentien Prismoissa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Perhetalo Heidekenillä sekä projektiin osallistuvien yritysten keräyspisteissä. Tervetuloa kahville 7.11. n Kokoomuksen valtuustoryhmästä erotettu Annina Ruottu jatkaa yhden henkilön sitoutumat- tomana ryhmänä. ?Äänestäjien kannalta ei ole oikein liittyä nyt mihinkään puolueeseen. Mihin mahdollisesti liityn tulevaisuudessa, sen aika näyttää, hän toteaa. Ruottu erotettiin kokoomuksen valtuustoryhmästä Luottamuspulaa puolin ja toisin Osuuspankkiviikon ja edustajiston vaalien kunniaksi konttoreissamme on tarjolla kahvia torstaina 7.11. koko päivän. Paattisten Osuuspankin omistajajäsenellä on nyt aito vaikuttamismahdollisuus. Edustajiston vaaleissa 4.-17.11. omistajajäsenet valitsevat keskuudestaan edustajiston päättämään oman pankin asioista. Omistajajäsen, näin voit vaikuttaa: tutustu ehdokkaisiin ja äänestä osoitteessa op.fi/paattinen. Tervetuloa kahville 7.11. Paattisten Osuuspankin edustajiston ehdokkaat ovat: 2 ISMO AALTONEN suunnittelija 7 ANU HEIKKILÄ psykologian yo 12 3 PEKKA AHO eläkeläinen 8 13 18 HEIKKI MÄKI PAULA NIEMINEN alkoholiylitarkastaja tarjoilija 22 23 5 JENNA EKMAN PENTTI EKMAN puutarhuri, agrologi puutarhuri 9 SAKARI HIHNALA JARI JUNNILA toimittaja, eläkeläinen yrittäjä SALLA KAUSE KEIJO KOSKINEN tekst.käsityön.opett. maatalousyrittäjä taiteiden maisteri 17 4 14 TERO LAHTI työnjohtaja 19 SAMI PELTOLA projektipäällikkö 24 10 VILLE KAITURI oik.yo, lääk.yo 15 RAIMO LÄHTEENMÄKI lehtori, eläkeläinen 20 MARJUT POIKELJÄRVI-HALONEN eläkeläinen 25 6 JORMA ERANDER yrittäjä 11 JOUKO KAUSE eläkeläinen, maanviljelijä 16 VILLE MÄKELÄINEN taksiautoilija 21 MARTTI POHJONEN eläkeläinen 26 Osuuspankkiviikon ja edustajiston vaalien kunniaksi konttoreissamme on tarjolla kahvia KALLE POSO 7.11.MIKKO ESA RANTANEN MATTI RANTANEN SAKU SARKALA torstaina kokoRANNE päivän. opiskelija kuvaitaiteen lehtori metsätalousyrittäjä työhyvinvointipäällikkö maatalousyrittäjä Paattisten Osuuspankin omistajajäsenellä on nyt aito vaikuttamismahdollisuus. Edustajiston omistajajäsenet edustajiston 27 vaaleissa 4.-17.11. 28 29 valitsevat keskuudestaan 30 31 päättämään oman pankin asioista. MIIKA TUOMINEN MIKA VARJOKUMPU MARIA VIRTAMO TOMI VÄLIMÄKI MIKA ÅBACK Omistajajäsen,yrittäjä näin voit vaikuttaa:kirjanpitäjä tutustu ehdokkaisiin ja äänestä osoitteessa toimitusjohtaja aluejohtaja vanhempiop.fi/paatsuunnittelija, tinen. automaatioinsinööri Lieto Elina Lavonen Liedon kokoomuksen valtuustoryhmä piti sunnuntaina ylimääräisen suljetun kokouksen, jossa Annina Ruottu päätettiin erottaa valtuustoryhmän jäsenyydestä luottamuspulan takia. Päätös syntyi äänin 8?4, ja lisäksi annettiin yksi tyhjä ääni. Valtuustoryhmän puheenjohtajan Pasi Lappalaisen mukaan kokouksessa käytiin tiukkaa keskustelua ja koitettiin löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Äänestys kuitenkin ratkaisi Ruotun erottamisen ryhmästä. ?Uskon, että myöskin nämä neljä, jotka äänestivät erottamista vastaan, olisivat kuitenkin olleet sitä mieltä, että jonkinlaisia toimenpiteitä olisi tarvittu. Henki on ollut se, että meidän valtuustoryhmämme ei olisi voinut antaa luottamusta Ruotun toimintaa kohtaan, toteaa Lappalainen. Hän uskoo tilanteen lähteneen kehittymään jo vuosi sitten, jolloin Annina Ruottu koki tulleensa kohdelluksi väärin jaettaessa luottamuspaikkoja ryhmän sisällä. ?Epäluottamus on seurausta Ruotun viimeaikaisista mielipidekirjoituksista ja sosiaalisen median kannanotoista, joissa hän on arvostellut oman valtuustoryhmän toimintaa. Se, että hän on äänestänyt yksittäisessä asiassa valtuustoryhmää vastaan, ei ole tässä ratkaiseva tekijä, sanoo Pasi Lappalainen. Annina Ruottu on todennut jääneensä ryhmän sisällä paitsioon tiedonsaannissa, mitä Lappalainen ei voi käsittää. ?Meillä valtuustoryhmän jäsenet saavat yhtäläistä tietoa asioista. Kunnanhallituksen jäsenet varmasti saavat tiedon aikaisemmin kuin muut valtuutetut, mutta tieto on kulkenut eteenpäin, vakuuttaa Lappalainen. Kokoomuksen valtuustoryhmä jatkaa Liedon kunnanvaltuuston suurimpana ryhmänä, johon kuuluu nyttemmin 12 jäsentä. Omin periaattein eteenpäin Ilman valtuustoryhmänsä tukea jäänyt Annina Ruottu oli eilen iltapäivällä mieli maassa, mutta katse tulevassa. Hän on aikeissa perustaa oman sitoutumattoman valtuustoryhmänsä ja jatkaa yhden henkilön voimin. Ruottu toteaa, että luottamuspula kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa on syntynyt vuoden kuluessa puolin ja toisin. Toimintatavoista ei ole ollut yhteisymmärrystä eikä aina asiakysymyksistäkään. Hän itse sanoo yrittäneensä saada läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja yhteistyökykyä Liedon kokoomuksen toimintaan. Ruotun mukaan kaikkia ei samalla tavalla huomioida päätöksenteossa ryhmän sisällä. ?Esimerkiksi viimeisen valtuuston kokouksen jälkeen valtuustoryhmän puheenjohtaja kääntyi taaksepäin ja pyysi takarivistä ainoastaan yhtä henkilöä jäämään paikalle. Me muut poistuimme ja näimme, että siellä on taas se sama kööri keskustelemassa asioista. Annina Ruotun erottamista koskevassa äänestyksessä annettu tyhjä ääni oli hänen omansa, koska Ruottu koki olevansa jäävi ottamaan kantaa omaan luottamukseensa ryhmän sisällä. ?Minulta kysyttiin kokouksessa, aionko noudattaa puoluekuria. Sanoin, etten pysty siihen automaattisesti, jos päätökset ovat kyseenalaisia tai ristiriidassa kuntalaisten etujen kanssa, kertoo Ruottu. Hänen mukaansa kolme henkilöä oli erottamiskokouksesta poissa. Heistä yksi oli jättänyt valtakirjan vastustaakseen Ruotun erottamista, mutta sitä ei koskaan otettu esille. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen kuitenkin avautuu. ?Minulla on nyt vapaat kädet toimia niillä avoimen keskustelun ja läpinäkyvyyden säännöillä, joita olen koko ajan toitottanut. ?Olen saanut valtavasti kannustusta ja tukea jopa ympäristökunnista ja myös kokoomuslaisista. Uskallan jatkaa omalla linjallani. Moni silti uskoo siihen, vaikka minut on erotettu.
3 Ikkuna oli lopulta pyytä vahvempi Lieto Rauli Ala-Karvia Pyy rikkoi vanhan navetan ulommaisen ikkunalasin ja sai sisälasin sälöille, mutta siihen loppui linnun vauhti ja maallinen taivallus. Pirkko ja Kauko Murto huomasivat torstaina Linnasuon talon pihapiiriin tullessaan, että navetan ikkunaruudussa on reikä. Aukon tekijäksi paljastui lintu, joka lojui ruutujen välissä hengetönnä. ?Keskiviikkona emme täällä olleet, joten lintu on lentänyt ikkunaan joko silloin tai torstaiaamuna, Murrot tuumailivat. Ulommainen lasi on 4-millistä, eli linnulla on ollut kova vauhti eikä se ole paljon ehtinyt jarrutella. Verstaana palvelevan rakennuksen toisella seinustalla ei ole ikkunaa, joten lintu lienee lentänyt lasia päin nähtyään siinä kuvajaisen pihasta. ?Meillä on ollut tässä pyypariskunta, joka käy syömässä pihapuusta silmuja, Pirkko Murto sanoi ja ihmetteli, missä toinen pyy nyt mahtaa olla. Kauko Murto tarkasti ensi töikseen, ettei pyytä ole rengastettu. Ei ollut. Siitä ei siten tarvinnut lähettää tietoja Helsingin yliopiston luonnontieteellisen museon rengastustoimistoon. Pyy haudattiin hiljaisuudessa. n Kauko Murto tarkasti, ettei pyyvainaja ole rengastettu. n Kyyhkysen kokoinen pyy oli törmännyt vauhdilla päin Pirkko Murron kotitalon vanhan navetan ikkunaa. Suurin osa valitsi talkoovapaat Sairaanhoitopiiri lomauttaa säästösyistä kuitenkin noin 400 työntekijää Turku Suurin osa VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin henkilöstökuluihin kohdistuvista säästöistä näyttää syntyvän palkattomista talkoovapaista. Noin 4.400 henkilölle myönnetty yhteensä 19.500 talkoovapaapäivää loka?joulukuun aikana. Lomautuspäätös on tulossa kuitenkin noin 400 työntekijälle. Talkoovapaista ja lomautuksista saadaan yhteensä 2,7 miljoonan euron säästövaikutus henkilöstömenoihin. Sairaanhoitopiirin hallituksen asettama säästötavoite oli 5,8 miljoonaa euroa. Säästöistä 2,4 miljoonaa kertyy talkoovapaista. Lomautuksista kertyy yhteensä lähes 2.900 päivää ja arviolta 340.000 euron säästöt henkilöstökuluissa. Koko sairaanhoitopiirin henkilöstöön suhteutettuna 58 prosenttia otti talkoovapaita, 5 prosenttia lomautetaan ja 36 prosenttia jää toimenpiteiden ulkopuolelle. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on runsaat 7.500 työntekijää. Toiminta häiriintyy Lomautukset ja talkoovapaat eivät voi olla näkymättä palvelujen määrässä ja laadussa. Sairaanhoitopiirin tulos- ja toimialueiden johtajien mukaan talkoovapaiden ja lomau- tusten vaikutukset voivat näyttäytyä potilaille odotusaikojen pidentymisinä, toimenpiteeseen pääsyn viivästymisenä, osastojen ruuhkaantumisina ja sovittujen hoitoaikojen siirtämisinä. ?Joka tapauksessa turvaamme henkilöstön riittävyyden päivystävissä ja kiireellistä hoitoa antavissa yksiköissä, sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen vakuuttaa. Esimerkiksi lääkehuollosta ja kuvantamiskeskuksesta kerrotaan, että poikkeustoiminta on suunniteltu niin, ettei potilasturvallisuus vaarannu. Kuvantamistutkimusaikojen vähentäminen hidastaa joidenkin potilaiden tutkimuk- seen pääsyä, mutta päivystykselliset ja muut kiireelliset kuvantamistutkimukset ja toimenpiteet hoidetaan tavanomaiseen tapaan. Laboratorioissa ja poliklinikoilla talkoovapaat ja lomautukset voivat näkyä potilaille pidentyneinä odotusaikoina, etenkin jos käyntiin liittyy useita hoitotapahtumia. Hoitoajat voivat pidentyä ? Kiireetöntä hoitoa saavien potilaiden hoitoaikoja voidaan talkoovapaiden takia siirtää, ja loppuvuonna lomautusten odotetaan edelleen pidentävän hoitoaikoja. Potilaille tiedotetaan henkilökuntavajeen aiheuttamista häiriöistä tarpeen mukaan yksiköissä ja kutsukirjeissä. Lomautettava henkilöstö saa lomautusilmoitukset viimeistään kuukautta ennen suunniteltua lomautusajankohtaa, eli marraskuun aikana. Hallintosäännön mukaan lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Käytännössä lomautukset toteutetaan joulukuun aikana. ? Kosmetologiopiskelijoiden tarvikkeet Vahdolta ja Ruskolta Turku Hankinta- ja logistiikkakeskus on kilpailuttanut kauneudenhoitoalan kosmetologien opetusmateriaalin ajalle 1.1.2014?31.7.2016. Tarjouspyyntö oli jaettu kahteen osakokonaisuuteen, jotka ovat jalat ja kädet sekä vartalo ja kasvot. Lisäksi Turku valitsi osakokonaisuuksiin kaksi toimittajaa siten, että opetuksen käytössä on kaksi vaikutusaineiltaan erilaista sarjaa. Vahtolainen Suomen Hoi- tolatukku Tuonti Oy valittiin kummankin osakokonaisuuden toiseksi toimittajaksi. Lisäksi toimittajiksi valittiin Thalgo Finland Oy Ruskolta ja turkulainen Sunborn Saga Oy/ Saga Beauty. Kunnat kuntakokoukseen Lieto Itäisten kuntien ohjausryhmä on esittänyt, että Turku kutsuisi kuntakokouksen koolle mahdollisimman pikaisesti. Kokouksessa voitaisiin ottaa kantaa muun muassa valtioneuvoston elokuisessa budjettiriihessä esitettyyn pakkoliitosmahdollisuuteen sekä erityisesti kuntajakoselvitystä koskeviin asioihin. Samalla kunnat voisivat selvittää yhteistyömahdollisuuksiaan. Kokouksessa tulisivat esille kuntien näkemykset erityistä kuntajakoselvitys varten nimettävistä selvittäjistä. Seurakunta järjestelee sijoituksia Rusko Ruskon seurakunnalla erääntyy 13. marraskuuta Liedon Säästöpankissa 300.000 euron talletustili. Kirkkoneuvosto päätti muuttaa sijoitusta niin, että 300.000 eurosta sijoitetaan 100.000 euroa korkosalkkuun, jossa on 4?5 prosentin tuotto-odotus, ja 200.000 euroa tasapainosalkkuun, jossa on 7,1 prosentin tuotto-odotus. Käyttötililtä 50.000 euroa sijoitetaan Op Private -salkkuun.
4 TURUN TIENOO Eronen nousee kunnanvaltuutetuksi Grönlundin tilalle Lieto Kokoomuksen valtuustoryhmän kokoonpano muuttuu. Valtuutettu Kim Grönlund on muuttanut pois Liedosta ja menettänyt näin vaalikelpoisuutensa. Hänen tilalleen valitaan ensimmäinen varavaltuutettu Maria Eronen. Kokoomuksen ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ovat kohoamassa Mika Haliseva, toiseksi varavaltuutetuksi Jukka Nurmi ja kolmanneksi Risto Heikkilä. Kunnanhallitus valitsee Grönlundin tilalle edustajat myös kulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaan ja Turun kauppakamarin vuosikokouksien varaedustajaksi. n Maria Eronen. n pääkir joitus Ovatko kuntien tehtävät oikeasti vähenemässä? Parhaillaan pohditaan päät punaisina sitä, mitä tehtäviä kunnilta voitaisiin ottaa pois ja näin vähentää velvoitteita. Voitaisiinko esimerkiksi solariumien valvonta siirtää vaikka aluehallintoviraston hoidettavaksi? Kunnat hukkuvat velvoitteidensa alle. Ei niin, että jokainen tehtävä konkreettisena toimena veisi aikaa, vaan työvoimaa hassautuu siihen, että pitää pyörittää kunnan kannalta täysin toisarvoista byrokratiaa ja värkätä raportteja. Onneksi pyöräisten tarkkailua ei sentään tullut kuntien ? ainakaan sisämaan ?tehtäväksi. Mutta ei niin paljon tehtäviä, etteikö kunnissa uusiakin löydettäisi. Turun kaupunginhallitus teki eilen merkittävän ratkaisun, kun se päätti palkata kuusi ompelijaa tekemään Mika Kaurismäen ensi vuonna kuvattavan The Girl King -elokuvan puvustusta. Elokuva kertoo Ruotsin kuningattaresta Kristiinasta, joka hallitsi Ruotsia ja siinä samalla Suomeakin vuosina 1632?1654. No, eihän Turun päätös ollut tuulesta temmattu eikä enneaikainen aprillipila. Kaupungin tämän vuoden talousarviossa on 3,8 miljoonan euron varausmääräraha kaupungin omaan työllistämiseen. Määrärahasta on kaupunginhallituksen päätöksellä siirretty 3,75 miljoonaa euroa "peruspalvelulautakunnan alaiselle kuntoutumispalveluiden työelämäkuntoutuksen työllistymispalveluyksikölle". Käyttämättä olevasta 50.000 euron varausmäärärahasta kaupunginhallitus päätti siirtää 17.438,70 euroa elokuvan roolipuvustuksen tekijöiden palkkaamiseen. Sijoituksen odotetaan poikivat muhkeat tuotot. Mika Kaurismäki kuvaa "Tyttökuningasta" Turussa ensi vuoden alussa yhteensä 30 kuvauspäivää. Epookkielokuva on kansainvälinen yhteistuotanto, jossa ovat mukana Kanada, Saksa, Ruotsi ja Suomi. Elokuvan budjetti on 6,5 miljoonaa euroa. Siitä Turkuun arvioidaan jäävän noin miljoona euroa. Vaikka ällistyksen sormi menee kummastuksen suuhun kunnallisia roolipukuompelijoita miettiessä, Turku lienee tehnyt hyvän päätöksen, joka vahvistaa entisen pääkaupungin asemaa kotimaisen elokuvateollisuuden yhtenä keskuksena. Rauli Ala-Karvia n sivuhuomautus Myrsky juomalasissa Liedon yhden valtuustoryhmän sisäpoliittinen kriisinpoikanen on saanut osakseen oikein maakunnallista huomiota. Ei tämä kokoomuksen ja ensikertalaisen valtuutetun kiista ihan samaa luokkaa ole kuin perussuomalaisten ja ensikertalaisen kansanedustajan välinen sähinä, vaikka kummassakin tapauksessa lopputuloksena oli ryhmästä erottaminen. Ratkaisu osoittaa kauniilla tavalla, että aatteesta ja tavasta ilmentää sitä pitävät molemmat osapuolet kiinni. Vaikka sitten lintukodossa hiukan höyhenet pöllyävätkin. Rauli Ala-Karvia Toimintakyky vaatii lihaksia Liedon ilmaisryhmät ikääntyneille pyörivät täydellä teholla Lieto Mari Kokkonen Lihaskunto, tasapaino ja kestävyys. Siinä on kolme toimintakyvyn perusominaisuutta, joilla iäkäs saa asua kotonaan pitkään. Näihin tähtää Liedon Fysio-Kuntoutuksessa harjoittelujaksolla oleva fysioterapeuttiopiskelija Henna Vähä-Hakula, joka on haalinut lietolaisia ikäihmisiä kolmeen liikuntaryhmäänsä. Kuuden viikon harjoittelujakso on nyt puolivälissä, ja harjoitteluajan kestävät ilmaisryhmät ikääntyneille pyörivät täydellä teholla. ?Kyse on toimintakyvys- tä. Kun tasapaino, lihaskunto ja kestävyys ovat hyvät, pärjää kotonakin omin avuin. Erityisesti tarkoitus on ehkäistä kaatumisia, Vähä-Hakula kertoo. Kaatumisesta seuraa usein luunmurtumia. Erityisesti reisiluun kaula on vaarassa, ja siitä seuraa usein pitkiäkin laitoshoitojaksoja. Siksi ikääntyneen kunto usein romahtaa kaatumisen seurauksena. Ei ihme, että kaatuminen pelottaa. ?Harjoittelemme ryhmässä myös lattialta ylösnousemista. Lisäksi testaamme tasapainoa ja liikkuvuutta ja teemme kuntotestin. Reisilihakset tärkeimmät Fysio-Kuntoutuksen omistaja fysioterapeutti Maarit Sairanen pitää toimintakyvyn kannalta kaikkein tärkeimpinä reisilihaksia. ?Perusjuttu on, että tuolilta pitää päästä itse nousemaan ylös. Jos jalkalihasvoimat, erityisesti reisilihaksista, menevät heikkoon kuntoon, myös tasapaino kärsii, Sairanen sanoo. Lihakset tarvitsevat rasitusta, luut kuormitusta ja nivelet liikettä. Tutkimuksissa on to- dettu, että lihaskuntoharjoittelu tosiaan tehoaa vielä vanhoilla päivilläkin. ?Jos kuntosalilaitteessa ei pysty tekemään vaikkapa olkanivelen vuoksi jotain tiettyä liikettä, voi soveltaa ja tehdä liikkeen toisin. Liikkumisen lopettaminen on myrkkyä elimistölle. Kiikkustuoliin jääminen on pahinta, mitä omalle toimintakyvylleen voi tehdä. ?Kipu ei aina estä liikkumista. Missään nimessä liikkumista ei pidä lopettaa, jos lihakset kipeytyvät, Sairanen muistuttaa. Liedossa kehitetty kummiyritysrengas laajenee Varsinais-Suomeen Lieto Kunnan työpaja Kisällikellari, TE-toimisto ja Liedon yrittäjät alkoivat kehittää kummiyritystoimintaa vuonna 2009. Palvelua tarjottiin heti vuoden 2010 alussa silloisiin kummiyritysrenkaan yrityksiin. Tähän mennessä mukana on ollut 33 yritystä, kaksi säätiötä, seurakunta ja 24 kunnan yksikköä. Nyt lietolainen palvelukonsepti on laajenemassa Varsinais-Suomeen. Kummiyritysrenkaita rakennetaan kaikissa seutukunnissa. Varsinais-Suomen kattava kummiyritysrengaskokonaisuus tuo benchmarkkauksen eli keskinäisen toiminnan vertailun sekä paikallisuuden kautta pajaverkostoille yhte- näisen mallin toteuttaa nuorisotakuuta ja työllisyyden hoitoa. Onnistuakseen palvelumalli vaatii hyvää viranomaisyhteistyötä yrittäjäyhdistyksen, yrittäjien, pajan, sosiaalitoimen, TE-toimiston ja kunnan kanssa. Työkokeilija saa työkokeiluajasta ansioluetteloonsa merkinnän, josta varsinkin nuorille on ollut hyötyä työllistymisen kautta. ?Muut pajat löysivät Liedon mallin pajaverkostoyhteistyön kautta. Pajat saivat kuulla tuloksistamme. Mallia haluttiin laajentaa muihin kuntiin, kertoo työhönvalmentaja Timo Katajainen Kisällikellarista. ?Renkaiden laajennus tarkoittaa mahdollisuuksien li- sääntymistä työkokeiluissa muun muassa toimialoittain. Minä teen jo nyt Kaarinan pajamestareiden kanssa yhteistyötä tässä palvelumallissa. Katajainen tähdentää, että palvelumallin toiminnan edellytys on hyvä viranomaisyhteistyö. Siksi TE-toimisto, kuntien sosiaalitoimet, pajat ja yrittäjäyhteisöt ovat palvelumallin lähtökohtana. ?Pajoilla on palvelumallissa toteuttamisvastuu. Tiedon kulku ja luottamus pajoihin toimijoina luo onnistumisia. Uhkana on tietenkin TE-toimistojen poistuminen kunnista. Se vaikeuttaa viranomaisyhteistyötä, eikä viranomaisilla ole enää paikallistuntemusta. Liedossa hyviä tuloksia Viime aikoina on uutisissa ollut, että nuorisotakuu ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Timo Katajainen muistuttaa, että Liedossa on saatu aikaan hyviä tuloksia kummiyritysrenkaan kautta. Niin sanotun yhden sotun periaatteella laskettuna vuosina 2010?2013 syyskuuhun mennessä mukana on ollut 196 henkeä. Näistä yli 29-vuotiaita oli 73 ja alle 29-vuotiaita oli 123 henkeä. Palvelun kautta on työllistynyt suoraan 57 henkeä. Opiskelemaan palvelun kautta on päässyt 42 henkeä. Teemaviikolla mietitään hyvää elämää Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla pohditaan, millaista on omannäköinen hyvä elämä ja millaisia arkea rikastuttavia ja tukevia sosiaalisia yhteisöjä ympärillämme on. Huomio halutaan kiinnittää myös siihen, että päihdetyöllä ja -työntekijöillä on oma tärkeä paikkansa ihmisten arkisen hyvinvoinnin vahvistamisessa. Viikon aikana Turun kaupungin terveyden edistämisen yksikön ehkäisevän päihdetyön tiimi herättelee ihmisiä pohtimaan onnellisuuttaan kysymällä ?Mikä tekee sinut onnelliseksi?? Turun pääkirjastossa.
5 MLL:n yhdistys muisti lietolaisia aktiivejaan n Hannele Hannele Lindholm (vas.) ja Liisa Lehto-Ääri palkittiin työstään MLL:n toiminnassa. Lieto Mannerheimin Lastensuojeluyhdistyksen Liedon paikallisyhdistys muisti pitkäaikaisia vapaaehtoistyöntekijöitään syyskokouksen yhteydessä. Yhdistyksen puheenjohta- jana pitkään toiminut Hannele Lindholm on ollut mukana toiminnassa vuodesta 1997 ja jatkaa vielä aktiivisena toimijana hallituksessa. MLL:n Liedon paikallisyhditystyksen sihteerinä on toiminut Liisa Lehto-Ääri, joka on kuulunut hallitukseseen vuodesta 2003. Tunnustuksena Hannele Lindholmille ojennettiin kultainen ansiomerkki ja Liisa Lehto-Äärille hopeinen kunniamerkki. Tiistai 5.11.2013 Humalainen autoili Ruskolla Rusko Vahdontiellä poliisin puhallusratsiassa viime keskiviikkoiltana 57-vuotias mies puhalsi alkometriin 2,00 promillen lukeman. Turkulaisten verotus kiristyy Turku Kaupunginhallitus päätti eilen esittää valtuustolle, että valtuusto määräisi Turun kaupungin vuoden 2014 tuloveroprosentiksi 19,50 prosenttia. Nykyinen prosentti on 18,75. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi esitetään 1,00 prosenttia, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,32, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,70 ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 3,00 prosenttia. Kunnallisveroprosentin nostoon vaikuttavat talouden epätasapaino ja nopea velan kasvu. Velkaa on kasvattanut käyttömenojen lisäksi investointimenojen korkeataso. n Lietolaisten 57?72-vuotiaiden ryhmä kokoontui kolmatta kertaa ja kävi sauvakävelylenkillä. Ensi kerralla mennään kuntosalille tai testataan tasapainoa fysiotera- peuttiopiskelijan Henna Vähä-Hakulan opastuksella. Suomi tarvitsee työtunteja Turku Mari Kokkonen Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia. Koska Suomessa ei ole tarpeeksi työvoimaa, pelkällä elinkeinopolitiikalla voida kasvattaa työvoiman määrää eikä kokonaiskysyntä ratkaise rakenneongelmia, Suomen talouden avuksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Näin näkee Suomen talouden elvyttämisen eväät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen, joka oli kutsuttu pääpuhujaksi Liedon Säästöpankin järjestämään Säästäväisyyspäivän talousseminaariin torstaiiltana. Suomen talous ei kärvistele taantuman kourissa vain eurokriisin vuoksi. Vartiaisen mukaan Suomen talous on kuralla kestävyysvajeen takia. ?Työvoiman määrä kasvoi vuoteen 2008 saakka, ja vuoden 2010 jälkeen se alkoi vähentyä. Uudet ikäluokat ovat pieniä, ja suuret ikäluokat eläköityvät. Jos kaikki hyvinvointivaltion hoivalupaukset pidetään, vähenevästä työvoiman määrästä yhä suurempi osa tulee työskentelemään kunnan tai valtion palveluksessa. Tämä tarkoittaa, että yksityisen elinkeinotoiminnan parissa työskentelevä väki vähenee. Se ei ole hyvä asia. Merkittävimpinä työvoiman reserveinä Vartiainen näkee ikääntyneet, kotona lapsia hoitavat vanhemmat, pitkään opiskelemassa viipyvät nuoret sekä varusmiehet ja vain peruskoulun käyneet. Asevelvollisuutta, kotihoidon tukea tai opiskelujen kestoa Vartiainen ei ehdota purettavaksi, mutta työperäiseen maahanmuuttoon sekä vain vähän koulutettujen työllistymisen esteisiin Vartiainen puuttuisi. ?Tarvitsemme lisää tehtyjä työtunteja. Meillä työperäinen maahanmuutto on vähäistä ja toimeentulotuki on niin passivoiva kuin järjestelmä voi olla. Rakenteelliseen työttömyyteen on koitettava vaikuttaa. Vartiainen muistuttaa, että unohdamme helposti maahanmuuttajien olevan myös niitä, jotka ovat kanssamme samannäköisiä. Esimerkiksi Virosta ja Romaniasta tulee meille paljon metsureita, emmekä pärjäisi ilman heitä. Myös humanitaariseen apuun n Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen puhui Liedon Säästöpankin järjestämässä Säästöpankkien säästäväisyysseminaarissa torstai-iltana. Suomella on Vartiaisen mielestä varaa. ?Talouden kestävyyden näkökulmasta kaikkien maahanmuuttajien ei tarvitsekaan työllistyä, sillä aikuisten maahanmuuttajien varhaislapsuudesta koituvat kulut vältetään. Tärkeää on kotouttaminen. Kun uutta kotouttamissuunnitelmaa alettiin toteuttaa, maahanmuuttajien työllisyysaste nousi heti, Vartiainen tykittää. ?Kun Suomen talous elpyy, emme pomppaa kovin ylös silloinkaan. Meillä on se- kä suhdanne- että rakenneongelma. Se on kuin olisi lievä flunssa mutta heikko peruskunto. Näin ollen elpyessään Suomen talous pomppaa ylös vain hieman. Taskulan ja Runosmäen seurakuntakodit myyntiin tai vuokralle Maaria Maarian seurakunnan Taskulan ja Runosmäen seurakuntatalot myydään tai vuokrataan. Runosmäen seurakuntakodin osalta kyseeseen voi tulla mahdollisuus, jossa nykyisen ostoskeskuksen tontille suunnitellaan kaavamuutosta, uusia asuinkerrostaloja ja palvelutilaa. Sieltä voidaan vuokrata seurakuntatilaa, jos se aikanaan nähdään tarpeelliseksi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto teki torstaina periaatepäätöksen, jonka perusteella lähdetään neuvottelemaan seitsemän seurakuntatilan myynnistä tai vuokrauksesta. Rakennusten käyttökulut nousevat vuosittain lähemmäs neljä prosenttia. Seurakuntayhtymällä on runsaasti tiloja: 14 kirkkoa tai seurakuntakeskusta, 26 seurakuntataloa ja 21 seurakuntahuoneistoa. Lisäksi käytössä ovat leirialueet ja siunauskappelit. Muut myytävät tai vuokrattavat seurakuntatalot ovat Härkämäen seurakuntakoti Mikaelinseurakunnan alueella, Yrjän seurakuntakoti ja Merimiehenkatu 7:ssä ja 9:ssä olevat tilat Martinseurakunnassa, Kesämäen seurakuntakoti Kaarinassa ja Kupittaan seurakuntakoti Tuomiokirkkoseurakunnan alueella.
6 keskiTIENOO Kysyimme Ruskolla: Onko perheen unirytmi jo mukautunut normaaliaikaan? Suvi Saari Johanna Orell ?Meillä oli herätys aamulla kello 5 kesärytmin mukaan, kun lapsi heräsi. Olen pitänyt lapselle unikoulua, että hän heräisi myöhemmin. Yritän siirtää lapsen sisäistä kelloa. En näe kellonsiirtämisestä kesä- ja normaaliaikaan mitään hyötyä. ?Meillä valvottiin tuntia myöhempään, ja unirytmi oli sillä siirretty. Yksi kerta riitti, kun nukuttiin sama aika kuin kesäaikana. Ehkä kesäajasta on se hyöty, että on valoisampaa pitempään. Graffiteja m Lieto Pekka Remes L n KCM-Anttila -ketjun mestarimyyjäksi kamppaili vahtolainen Ari-Pekka Kannisto, jonka vierellä muut mitalistit Tanja Korpi Kan- kaanpään K-citymarketista ja Heini Laine Tampereen Kodin 1:stä. Kannistosta taas mestarimyyjä Tampere Vahtolainen Ari-Pekka Kannisto otti taas kultaa Kkauppojen mestarimyyjäkilpailussa. K-ryhmän myyjien paremmuudesta Tampereen finaaleissa taisteli tänä vuonna 24 myyjää kahdeksasta eri ketjusta. Joukkuekisoissa puolestaan mukana oli yhdeksän ketjun kauppakohtaiset joukkueet. Ari-Pekka Kannisto (48) työskentelee myyjänä Kivikukkaron Anttilan kodinosastolla. Hän on työskennellyt Anttilassa jo 26 vuoden ajan. Tämän vuoden mestarimyyjävoiton lisäksi Kannistol- la on hallussaan roppakaupalla menestystä mestarimyyjäkilpailuista myös aiemmilta vuosilta. Hän on saavuttanut kultasijan kolme kertaa aiemmin, ja kahtena vuotena kisoista kotiin tuomisiksi on ollut kakkossija. Vuoden 2013 Mestarimyy- jät palkittiin tammikuussa tehtävällä opintomatkalla Kiinan Chongqingiin. K-markettien joukkuekilpailussa K-market Jäkärlä sijoittui kolmanneksi. Vahtolaisisät vievät lapset kiipeilemään Vahto/Turku Vahtolaiset isät jälkikasvuineen suuntaavat isänpäivän aattona eli lauantaina 9. marraskuuta yhdessä kiipeilemään. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vahdon yhdistys tekee lauantaina retken Turussa yliopistonmäellä sijaitsevaan Kiipeilypalatsiin, mutta mukaan pääsevät vain isät ja lapset. Retki on osa MLL:n nelivuotista Isähanketta, joka haastoi yhdistykset järjestä- mään tänä vuonna isänpäivänaatoksi isä-lapsitapahtumia. Hankkeen tavoitteena on ollut tarjota isille ja lapsille positiivista yhteistä toimintaa ja tukea tasavertaista vanhemmuutta. On korostettu toimintaa, johon ihan tavalliset isät voivat lastensa kanssa tulla. Isä-hanke on pyrkinyt näin nostamaan esille isän merkityksen perheessä ja vahvistamaan isän ja lasten välistä keskinäistä suhdetta. Isä-hankkeen tänä vuonna päättyessä isiltä on kysytty, mitä he pitävät tärkeänä lasten kanssa. Yli 90 prosenttia isistä arvosti kiireetöntä yhdessä olemista lasten kanssa, arjesta irtautumista, lasten huomioimista toiminnassa sekä vastaanottavaa ja rentoa ilmapiiriä. Kun lapsilta kysyttiin, mikä oli isä-lapsitoiminnassa parasta, lähes jokainen vastaa: ?yhdessä oleminen iskän kanssa?. Vanhempien työt, kotiaskareet, sosiaalinen media, tv sekä monet muut nykyajan arkeen liittyvät asiat syövät lapsen ja vanhemman yhteistä aikaa. Isä-lapsitoiminta luo tilaa, jolloin suurin osa näistä häiriötekijöistä puuttuu. Esimerkiksi leiritoiminnassa lapsi saa isän aikaa ja huomiota, yhteistä uutta tekemistä sekä onnistumisen tunteita yhdessä isän kanssa. Turun budjetti jäi vielä pöydälle Turku Ensi vuoden talousarvion käsittely jäi Turun kaupunginhallituksessa eilen pöydälle. Kaupunginjohtaja on antanut oman ehdotuksensa talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Siinä lauta- ja johtokuntien toimintakulut ovat 1.473 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvuksi tulee tämän vuoden budjettiin verrattuna 3,1 prosenttia. Talousarvion tuloslaskelman vuosikate on 31,3 miljoonaa ja poistot ovat 57 miljoonaa eu- roa. Taloutta pidetään tasapainoisena, jos vuosikate vastaa poistoja. Tilikauden tulos on miinuksella 17,6 miljoonaa euroa ja alijäämä on 11 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan vuoteen 2016 mennessä talous tasapainottuu ja vuoden tulos on ylijäämäinen. Käyttömenoja tullaan vähentämään tai tuloja lisäämään talouden uudistamisohjelman toisen vaiheen käynnistämisellä. iedon Lempparin skeittirampeilla hääri joukko graffitimaalareita viikonlopun aikana. Kyseessä ei ollut ilkivalta, vaan maalauksia tehtiin täysin luvallisesti. Kyseessä oli Liedon nuorisotoimen järjestämä kaksipäiväinen graffitipaja. Idean isänä voidaan pitää 11-vuotiasta Johan Sandellia, joka on harrastanut graffiteja parin vuoden ajan. Aluksi hän valokuvasi muiden tekemiä graffiteja, kunnes hän alkoi itse maalata niitä. Johan on käynyt muun muassa Turun, Helsingin ja Tampereen laillisilla graffitipaikoilla maalaamassa. Johan otti Liedon kuntaan yhteyttä ja kysyi, voisiko hän maalata Littoisten vanhalla ampumaradalla. Lupaa ei tullut, vaan tuli vielä parempaa. Nuorisotoimi keksi järjestää graffitipajan, jonne Johan kutsuttiin mukaan. ?Aluksi opettelin muiden käyttämiä tyylejä, Johan kertoo harrastuksestaan. ?Nyt minulla on oma tyyli, jonka tunnusmerkkeinä ovat pyöreys sekä terävyys. Johan Sandell antoi siis idean graffitipajalle. Sitten kävi toinen onni, kun Ari Jämsä löytyi pajan opettajaksi. Jämsä on harrastanut graffiteja 20 vuotta. Jämsä oli tuolloin muuttanut maalta kaupunkiin Ouluun. ?Näin tavarajunan, jossa oli maalauksia. Kiinnostuin, mitä ne olivat, ja sillä tiellä ollaan yhä, Jämsä kertoo. Jämsä on maalannut seitsemän vuoden ajan laillisille seinille, joita jo löytyy eri kunnista ja eri paikoista. Graffitipajassa käytiin läpi graffitien historiaa ja tyylejä ennen varsinaiseen asiaan eli maalaamiseen siirtymistä. Liedon nuoriso-ohjaaja Tarja "Tare" Möykkynen muistuttaa, että Liedossa ei ole ainakaan vielä luvallista graffitiseinää. Pajan aikana oli lupa maalata Lempparin pihassa olevia skeittiramppeja, mutta nyt niitä ei saa enää mennä maalaamaan. Graffiti tuli Suom 1980-luvun alus Graffiti on kirjoitus tai maalaus, joita nykyisin tehdään tussilla tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen maalaus tai pieni kirjoitus, tyylitelty nimimerkki, jota kutsutaan tagiksi. Sana graffiti on johdos italian kielen verbistä graffiare (raaputtaa), joka on laina kreikan verbistä graphein eli kirjoittaa. Tag-termi on tullut manhattanilaisesta Taki 183 -nimimerkistä. Graffitikulttuuri syntyi Amerikassa ja erityisesti New Yorkissa 1960-luvulla. Asia oli ensimmäistä kertaa esillä New York Times -lehdessä vuonna 1971. Eurooppaan graffitit tulivat 1980-luvun alussa hiphop-kulttuurin myötä. Suomessa hiphop-kulttuuri eri osaalueineen rantautui Helsinkiin, joskin
7 Erno ja Elias Pennanen Angelica ja Elsa Kajander ?Normaaliaikaan siirtyminen sujui hyvin ilman temppuja. Meillä kaikki nukkuivat ihan hienosti. Ehkä herääminen on normaaliaikaan vähän helpompaa. Keväällä vaikutus on suurempi, kun lapset eivät saa unirytmistä kiinni. ?Meillä mukauduttiin hyvin normaaliaikaan. Rytminsiirto ei vaikuttanut nukahtamisaikaan eikä aamuihin. maalattiin luvan kanssa Johan Sandell graffitinsä edessä. Liedon nuorisotoimen graffitipajan aikana sai maalata skeittiramppeja, mutta nyt rampeille ei saa enää maalata. n meen ssa yksittäisiä tekijöitä oli maan eri osissa. Ilmiö oli osa laajempaa, alkavaa kaupunkikulttuuria, jonka näkyviä ilmiöitä olivat City-lehti ja Radio City sekä monet klubit 1980-luvun puolivälissä. Kaupungit suhtautuivat aluksi erittäin kielteisesti graffiteihin. Nyttemmin kunnat ovat perustaneet luvallisia graffitiseiniä. Laittomat ja luvattomat graffitit ovat sen sijaan poliisiasioita, jolloin vahingonkorvausvaatimukset voivat olla tuhansiakin euroja. Alan sanastoa: Piissi = graffitimaalaus, peinttaaminen = piissin maalaaminen, baittaus = kopiointi, matkiminen, bommaus = tagin kirjoittaminen mahdollisimman moneen paikkaan, galleria = paikka, jossa on paljon graffiteja ja johon niitä on helppo maalata lisää. Päivi Vahtera ?Meillä ei ollut vaikeuksia siirtää unirytmiä. Meillä kaikki ovat unikekoja. Aivan sama, mitä kello on, uni kyllä tulee. Itella palkkaa joulusesonkiin 3.300 kausiapulaista Itella varautuu jouluruuhkaan työllistämällä 3.300 kausiapulaista eri puolilla maata. Huolimatta kirjepostin jatkuvasti vähenevästä määrästä suomalaiset ovat edelleen ahkerimpia joulutervehdysten lähettäjiä Euroopassa. Verkkokauppa kasvattaa erityisesti joulun alla pakettien määrää. Itellan palkkaamien kausiapulaisten määrä on lähes sama kuin viime vuonna, jolloin kausiapulaisia otettiin verkkokaupan kasvun myötä 400 enemmän kuin aikaisempina vuosina. Eniten lisätyövoimaa tarvitaan joulutervehdysten ja pakettien lajitteluun sekä postinjakeluun. Kausiapulaiset aloittavat työskentelyn pääsääntöisesti joulukuun puoliväliin mennessä. Joulun ruuhkahuippu ajoittuu parille joulunalusviikolle, jolloin joulutervehdysten viimeiset lähetyspäivät ovat käsillä ja postin määrä suurimmillaan. Lajittelussa useimmat kausiapulaiset päättävät työnsä jouluna ja jakelussa vuoden vaihteessa. ?Suuri osa jouluapulaisista on opiskelijoita, joista monet tulevat meille vuodesta toiseen. On myös ilahduttavaa, että pystymme tarjoamaan sadoille nuorille heidän elämänsä ensimmäisen työpaikan, sanoo henkilöstöjohtaja Tarja Kaipio. Itellan 3.300 joulutyöpaikasta on täytetty tähän mennessä hieman yli puolet. Avoimia työpaikkoja voi selata ja niihin hakea osoitteessa www.itella.fi/rekrytointi. Tehtäviin vaaditaan yleisesti 18 vuoden ikää, mutta tästä on myös poikkeuksia. Ikävaatimukset ja hakuajat kannattaa tarkistaa kustakin työpaikkailmoituksesta erikseen. Viime vuonna Itellan joulutyö kiinnosti noin 6.000 hakijaa, joista työpaikan sai yli puolet. Keittiön urakoijat valitaan n Homma on bueno. Graffitipajan kurssilaiset Lemppari-graffitin yllä. Lieto Tekninen lautakunta valitsee tämän illan kokouksessaan Härkätien keskuskeittiön laajennuksen ja keittiötilojen muutoksen urakoitsijat. Tarjouspyynnöt on lähetty siten, että tarjoukset tuli jättää rakennuttajalle viime torstaihin mennessä. Hankkeeseen valitaan erikseen rakennusurakoitsija, ilmanvaihtourakoitsija, automaatiourakoitsija, putkiurakoitsija ja sähköurakoitsija.
8 TURUN TIENOO MEIDÄN TIENOO n haloita puh. 489 2012 Kallista puuhastelua Aurajoella Mies Liedosta soitti ja kummasteli Aurajoen ylitykseen Turussa törsättyä rahaa. ?Ensin tehtiin Kuralan kohtaan kapulalossi, jota ei saatu ollenkaan toimimaan. Tämä kampiföri, jota korjattiin moneen kertaan, korvataan nyt ponttonisillalla. Minkähän verran tuohonkin kuluu rahaa? Soittaja on itse asunut lapsuutensa Ravattulan seutuvilla. ?Silloin oli käytössä yksinkertainen lautta joen poikki. Se kulki kevyesti vetämällä. Lautalla kuljetettiin jopa hevosia joen yli, eikä lautta varmasti maksanut paljon, kertoi poikasena lautalla leikkinyt soittaja. Kiitoksia hyvästä kirjoituksesta Vanhempi rouva Turusta lähetti lehden välityksellä kiitoksia kunnanvaltuutettu Anniina Ruotulle Tienoossa (TT 31.10.) julkaistusta kirjoituksesta. ?Se oli hyvä kirjoitus kaikille luettavaksi, rouva sanoi. Vaara vaanii Lietolainen mies soitti toimitukseen kertoakseen, että Jalovaara lähestyy. ?Tampere on jo menetetty, Naantali on menossa, joten toivottavasti Lieto pitää pintansa, soittaja sanoi. Verotulojutut eivät kiinnosta Turkulainen Teuvo Turunen ihmettelee, miksi lehdet ovat pullollaan verotietoja. ?Ei minua kiinnosta sellaisia lukea. Mutta jos kerrottaisiin, että miljoonan tuloista on leikattu vaikkapa 75 prosenttia veroihin, niin voisin lukeakin. Jäisi vielä 250.000 euroa jäljelle, ja se olisi monta meikäläisen vuosiansiota. Elotie 26, 21360 Lieto as Puh. 02 489 200 Fax. 489 2099 Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin (heinäkuussa vain torstaisin) etunimi.sukunimi@turuntienoo.fi Kustantaja: Turun Seutu Oy Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Jakelupäivystys Posti 0200 72822 Toimitus ja konttori avoinna ma?pe klo 9.00?16.30 TOIMITUS toimitus@turuntienoo.fi Päätoimittaja Rauli Ala-Karvia 02 489 2012 0500 326 440 Toimittajat Mari Kokkonen 02 489 2013 Pekka Remes 02 489 2014 Elina Lavonen 02 489 2015 la-su toimittaja 050 3722 641 Kerro, mitä tienoolla tapahtuu! Ilmoitukset ja tilaukset Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula 02 489 2010 0500 876 350 Ilmoituskonsultti Eija Lepistö 02 489 2016 eija.lepisto@turuntienoo.fi Itellan varhaisjakelussa on ongelmia Ruskolla Rainer Savolaisen purnaus Itellaa kohtaan (TT 22.10.) kirvoitti minutkin osallistumaan. Vastineessaan "jakaja" vieritti (TT 31.10.) vastuun jako-ongelmien korjaamisongelman lehden tilaajalle. Ei minusta tuokaan vastine mennyt aivan oikeaan osoitteeseen. Tien kunnossapitäjälle se minusta kuuluisi, eli hänen pitäisi valittaa esimiehelleen, ja sitä rataa asia etenee. Jos jakajalla on työturvallisuusongelmia, kuuluu sen ratkaiseminen hänen työnantajalleen, ei lehden tilaajalle. Olettamus on tietenkin, että mainitun asiakkaan postilaatikko on postijakelusta säädettyjen pykälien eli siis Itellan hyväksymässä paikassa. Meillä Ruskolla on sellainen varhaisjakaja, joka valituksistani Itellalle huolimatta ei opi tajuamaa sitä tosiseikkaa, ettei postilaatikko ole vain hänen tarpeitaan varten (sama ongelma on tosin naapurillanikin). Hän onnistuu säännöllisesti tukkimaan laatikon jopa yhdellä lehdellä. Omakotiasujan vastaanottopisteellä eli postilaatikolla on rajallinen kyky ottaa vastaan postia, mutta että saa sen tukkoon yhdellä lehdellä! Kyseistä postilaatikkoa kun käyttää mikä muu tahansa taho, ei ongelmia ole. Mutta kun tämä asiaa ymmärtämätön jakaja itsepintaisesti jatkaa toimintatapaansa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vahtia naapurimme laatikkoa hänen poissaollessaan tai päinvastoin. Laatikkoon mahtuu näin toimien monen päivän kaikki posti. Kysymys kuuluu, pitääkö lehdensaajan vahtia taitamatto- man jakajan tekemisiä? Kelillä ei tässä tapauksessa ole merkitystä. Lisäksi laatikot ovat ryhmässä tien varressa, ja myös päiväpostin jakaja on saanut sanoa sanansa, kun olimme vaihtamassa laatikkoja isommiksi. Lehden vastaanottajana olen siis koettanut tehdä kaiken mahdollisen asian korjaamiseksi. Valitettavasti se ei korjaa varhaisjakajan osaamattomuutta ja itsepäisyyttä sekä puutetta asennoitua postin vastaanottajan asemaan. Käsittääkseni Itellan tai Postin tavoite on saada toimitus asiakkaalle perille ehjänä? Ryppyistä postia kun ei ole kiva lukea. Markku Saarni Isohaantie Rusko Harrastaminen pitää kiinni elämässä Partiolaiset vaativat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien ja harrastustilojen turvaamista ja säilyttämistä tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti kaikille. Partiolaiset ovat huolestuneena seuranneet, kuinka kehitys on ollut päinvastaista. Voimassa oleva hallitusohjelma 2011?2015 korostaa nuorisopalvelujen turvaamista lähipalveluna kaikkialla. Partiolaiset muistuttavat päättäjiä pitämään tästä linjasta kiinni. Harrastustoiminta vahvistaa lapsen ja nuoren kasvua yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on tehok- kainta syrjäytymisen ehkäisyä ja koko yhteiskunnan kannalta se on sijoitus tulevaisuuteen. Tuoreen Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 (Opetus- ja kulttuuriministeriö ym.) mukaan peräti 85 prosenttia suomalaisista nuorista ja lapsista harrastaa jotakin. Partiolaiset korostavat, että tasapuolisuuden ja tasa-arvoisuuden toteutumiseksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat mahdollisimman lähellä kotia. Nuorisotaloja, seurakuntakoteja ja muita harrastustiloja tarvitaan kaikkialle sinne, missä perheet asuvat. Kunnat, seurakunnat ja kol- mannen sektorin toimijat ovat ratkaisevassa asemassa päätettäessä lasten ja nuorten harrastustilojen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Partiolaiset vaativat päättäjiä huomioimaan, että lähellä olevat harrastustilat parantavat ratkaisevasti turvallisen, kasvattavan ja aktivoivan harrastustoiminnan ja sen onnistumisen edellytyksiä. Lapsuus ja nuoruus ovat nyt. Niihin panostamalla investoimme tulevaisuuteen. Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n syyskokous Turun Tienoo julkaisee tällä sivulla lukijoiden kirjoituksia ja puhelimitse annettuja lyhyitä kannanottoja. Toivottavaa on, että kaikki esiintyvät omalla nimellään. Myös nimimerkin henkilötietojen tulee olla toimituksen tiedossa. Naapureiden keskinäisiä riita-asioita emme julkaise, emmekä tällä sivulla myöskään ilmoitusmateriaalia. Omat uutiset -palstan tekstin tulee olla napakka. Kuvien on oltava digitaalisia ja värillisessä jpeg-muodossa. Toimituksella on oikeus tarvittaessa lyhentää kirjoituksia. Lähetettyjä julkaisemattomiakaan kirjoituksia ei palauteta. Arvokkaan vanhuuden puolesta Suomalaiset elävät entistä kauemmin, ja varsinkin yli 85-vuotiaiden kansalaisten lukumäärä kasvaa. Tässä muutoksessa tieto siitä, että vanhetessaan suomalaiset ovat entistä terveempiä ja toimintakykyisempiä, on ilahduttavaa. Vaikka ikääntyvien suomalaisten hyvinvointi paraneekin, on muistettava, että monet iäkkäät kansalaisemme tarvitsevat edelleen apua arkensa sujumisessa: kotitöissä, asioinnissa kodin ulkopuolella, kuljetuksissa, sairauksien hoidossa. Lisäksi muistisairaiden kansalaisten määrän kasvaessa tarvitaan erityistoimia, jotta turvallinen asuminen on taattu. Valtio ja kunnat ovat taloudellisesti tiukoilla tulevina vuosina. Me Turun Seudun Vanhustuessa haluamme painottaa myös näinä aikoina iäkkäimpien kansalaistemme julkisten palveluiden turvaamista ja niiden kohtuuhintaisuutta asiakkaille. Turun Seudun Vanhustuki ry n facesta Viini ja olut irrottivat kielenkannat Kysyimme Facebookissa (facebook.com/turuntienoo): olut vai viini? Kommentteja tuli enemmän kuin koskaan näitten "yksinkertaisten kysymysten" historiassa. ?Viini. ?Olut. ?Olut, ja varsinkin saunomisen yhteydessä! ?En juo koskaan olutta. Yhden pullon ostin bulldoggietiketin vuoksi. ?Ohrapirtelö. ?Ei kumpikaan vaan maito tai vesi. Mehutkin kelpaavat. ?Tilannesidonnaisia juomia. ?Täyteläinen, hieman savuarominen punaviini, kiitos! ?Vesi. ?Kahvi. ?Viini. Vaihtoehtoinahan ei ollut vesi, kahvi, pillimehut. Voi kun joskus porukka lukisi ja vielä ymmärtäisi lukemansa. ?Viini ja homejuusto. ?Sekä että, mutta ei samanaikaisesti. ?Riippuu vuodenajasta ja tilanteesta, olut on enemmän kesäjuoma. ?Olut, mutta ei mikä tahansa olut. Pitää olla sahtia. ?No olut sekä viini maistuvat sopivasti, kun vaikkapa grillissä makkarat ja kyljykset kypsäksi paistuvat. Viini helmeilevä, olut vaahtoava maistuu hyvälle, kun ottaa sopivasti, että ei lennä suun kautta taivaalle juotu hyvälle maistunut olut ja viinilasti. ?Ehdottomasti viini. ?Viini. Viini. Viini. n lukijan kuva toimitus@turuntienoo.fi n esko n täsmennys Itsenäisyyspäivän keikka on yksityinen Tiistain (TT 29.10.) Tienoossa kerrottiin Seniorilaulaja-kisaan osallistuvasta Maija Alitalosta. Jutussa ollutta tietoa itsenäisyyspäivän esiintymisestä Ilmaristen Metsäpirtillä on syytä tarkentaa: kyseessä on yksityinen juhla. Seniorilaulaja-kisa pidetään Tamperetalossa 9. marraskuuta. Päivästössä oli liikenneruuhka n Lauantaina oli Liedossa Päivästön kylällä huutokauppa. Väkeä oli runsaasti paikalla, kuten ohessa olevasta Matti Järvisen ottamasta kuvasta näkyy.
9 Esa Pärnä on Paipin toiminnanjohtaja Paimio Pekka Remes Paattislainen Esa Pärnä sai lentävän lähdön Paimion hiihtotunnelin eli Finnfoam Paipin toiminnanjohtajaksi. Hiihtoputken omistaja oli etsinyt sopivaa toiminnanjohtajaa, ja sattumoisin Pärnän ystävä oli suositellut tuttua miestä hommaan. Pärnä aloitti tehtävässään reilu kuukausi sitten. ?Olen tässä siis palkattuna toiminnanjohtajana enkä yrittäjänä, Esa Pärnä tähdentää. ?Toiminnanjohtajan pitää osata kiinteistön, kylmälaitteiden ja ilmastoinnin huoltoa sekä pitää osata tehdä tilitys. Lisäksi pitää ajaa latukonetta. Minulla on armeijatausta, ja siellähän ajetaan isoilla vehkeillä. Armeijan lisäksi Pärnä on työskennellyt muun muassa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden turvallisuuspäällikkönä, Turun seudun väestönsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajana sekä rauhanturvatehtävissä. Niihin töihin verrattuna hiihtotunnelin vetovastuu on leppoisaa hommaa. Pärnä otti työn vastaan projektina. Seuraava projekti on jo tiedossa ensi vuonna, ja se on täysin toisenlainen työ toisissa maisemissa. Pärnä on valmistautunut siihen, että hän on Paipin toiminnanjohtajana tämän sesongin ajan. n Hiihtotunnelin pääsuora on 12 metriä leveä. Pääsuoran jälkeen tunneli haarautuu ympyrälenkiksi. ?Hiihtohan on ennen kaikkea välineurheilua. Kun hiihtää hyvillä välineillä, jää siitä miellyttävä kokemus. Hiihtotunneli tarjoaa myös välinehuoltoa ja välinevuokrausta. Päiväsaikaan hiihtoputkessa käy seniori-ikäisiä hiihtäjiä. Illalla työikäiset ehtivät tunneliin. Lisäksi urheiluseurojen hiihtoryhmiä käy Paimiossa yllättävänkin kaukaa. Tasaiset olosuhteet Paimion hiihtotunnelin hiihtokierroksen pituus on 700 metriä. Tunnelin sisäleveys on kuusi metriä. Tunneliin mahtuu kaksi perinteisen latua sekä luistelu-ura vierekkäin. Hiihtotunnelin lumi on karkearakeista tykkilunta, jonka lämpötila on noin -3 astetta. Voitelemattomat sukset ovat tuoneet hiihtäjiä takaisin lajin pariin sitten lapsuusvuosien. ?Varsinkin keski-ikäisiä naisia on käynyt täällä hiihtämässä. Hiihtotunneli sopii hyvin voitelemattomalle sukselle, koska tunnelissa on vakio-olosuhteet. Samat sukset sopivat myös Etelä-Suomessa ulkohiihtoon, Pärnä kertoo. Sitten hiihtämään Jos ei käytä voitelemattomia suksia vaan tavallisia, niin voitelussa on hyvä muistaa hiihto-olosuhteet. Hiihtotunnelin lumi on karkeaa tykkilunta, jonka on pari astetta pakkasen puolella. Sitten vain sukset jalkaan ja menoksi. Paipissa hiihdetään ympyränmuotoista lenkkiä. Pääsuoralla tunneli on 12 metriä leveä, kunnes tunneli haarautuu ympyräreitiksi. Reitillä ei ole suuria korkeuseroja, joten se sopii lapsillekin. Nousut ovat loivia ja hiihdettäviä kuten myös laskut. Monet aktiiviharrastajat käyvätkin hiihtotunnelissa keräämässä hiihtokilometrejä esimerkiksi Paippi n Paattislainen Esa Pärnä on Paimion hiihtotunnelin eli Finn- Paimion hiihtotunneli valmistui vuonna 2006. Hiihtotunneli kamppaili talousvaikeuksien kanssa, kunnes se päätyi konkurssiin. Finnfoam Oy osti Lounais-Suomen Hiihtotunneli Oy:n konkurssipesän kiinteistön toukokuussa 2011. Finnfoam-konserni on salolainen perheyritys, jon- ka päätuotteita ovat lämmöneristyslevyt. Finnfoam Paippi on Finnfoam Oy:n sisaryritys. Varsinais-Suomessa on kaksi hiihtotunnelia, joista toinen on Uudessakaupungissa. Lisäksi hiihtotunneleita on Helsingissä, Jämijärvellä, Leppävirralla ja Vuokatissa. foam Paipin toiminnanjohtaja. Osuuspankkien edustajistovaalit alkoivat Omistajajäsenten valitsema edustajisto käyttää pankin ylintä päätösvaltaa Tienoon Osuuspankkien edustajistovaalit alkoivat eilen. Vaaliaika kestää 17. marraskuuta saakka. Vaalit ovat samanaikaisesti 62 osuuspankissa eri puolilla Suomea. Osuuspankki on osuuskunta, jonka omistajajäsenet yhdessä omistavat. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat omistajajäsenet. Pankin edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Edustajisto käyttää pankin ylintä päätösvaltaa.Vaaleissa ehdokkaat ovat järjestäytyneet ehdokaslistoiksi, jotka on nimetty kirjaimin. TOP:n jäsenalueet Turun Seudun Osuuspankissa ennen Lapin lomaa. Hiihtotunnelma ja -tuntuma muistuttaa hiihtoa illalla keväisellä järvenjäällä, jolloin auringon sulattama lumi jälleen kovettuu yöksi. Joku voisi nyt kysyä, miksi ei sitten odoteta oikeaa talvea ja luonnonlunta. Ainakin jutuntekopäivänä oli harmaan sateinen syyspäivä. Tunnelissa oli lunta ja pirteästi pakkasta. Hiihtolenkin jälkeen pääsee suihkuun ja lisähintaan myös saunomaan. Sitten onkin kahvin aika. Mikäs sen mukavampaa. äänestysalueet on jaettu seitsemään jäsenalueeseen, joista Rusko muodostaa oman alueensa. Ruskon jäsenalueella on viisi ehdokaslistaa: Ehdokaslista A: maatalousyrittäjä Kauko Hakala, itsuunnittelupäällikkö Tarja Helenius. Ehdokaslista B: agrologi Tomi Aaltonen, maanviljelijä Risto Ahtinen. Ehdokaslista C: lastenohjaaja Elise Forsberg, aluepäällikkö Arto Takala, yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera. Ehdokaslista D: lastenhoitaja Merja Ekström, everstiluutnantti Janne Jaakkola. Ehdokaslista E: sähköasentaja Jari Lehtola, sähköasentaja Leena Lehtonen. Turun Seudun Osuuspankin Turun jäsenalueen listoilla on ehdokkaita myös Liedosta, Maariasta ja Ruskolta. Ehdokaslista D: yrittäjä Kim Grönlund Lieto. Ehdokaslista E: diplomi-insinööri Samuli Bergman Lieto, aluepäällikkö Jaana Jaakkola Maaria, myynti- ja markkinointijohtaja Piki Kettinen Vahto, veroasiantuntija Sarianna Mäkelä Lieto, asiakaspalveluvastaava HannaMaija Raunio Lieto. Ehdokaslista F: opettaja Marko Lindberg Lieto. Ehdokaslista G: erityisasiantuntija Pasi Ahola Maaria, vaununtarkastaja Pentti Kapanen Lieto, isännöitsijä Timo Nurmio Maaria. Paattisten Osuuspankin ehdokaslista Paattisilla on vain yksi ehdokaslista: Suunnittelija Ismo Aaltonen, eläkeläinen Pekka Aho, puutarhuri Jenna Ekman, puutarhuri Pentti Ekman, yrittäjä Jorma Erander, psykologian yo Anu Heikkilä, eläkeläinen Sakari Hihnala, yrittäjä Jari Junnila (Turku), oik. yo, lääk. yo Ville Kaituri (Turku), eläkeläinen Jouko Kause, tekstiilikäsityönopettaja Salla Kause, maatalousyrittäjä Keijo Koskinen (Vahto), työnjohtaja Tero Lahti (Turku), eläkeläinen Raimo Lähteenmäki, taksiautoilija Ville Mäkeläinen, alkoholiylitarkastaja Heikki Mäki, tarjoilija Paula Nieminen, projektipäällikkö Sami Peltola (Turku), eläkeläinen Marjut Poikeljärvi-Halonen, eläkeläinen Martti Pohjonen (Tortinmäki), opiskelija Kalle Poso (Turku), kuvataiteen lehtori Mikko Ranne, maatalousyrittäjä Esa Rantanen (Rusko), työhyvinvointipäällikkö Matti Rantanen, maatalousyrittäjä Saku Sarkala (Turku), toimitusjohtaja Miika Tuominen, yrittäjä Mika Varjokumpu, kirjanpitäjä Maria Virtamo, aluejohtaja Tomi Välimäki ja vanhempi suunnittelija Mika Åback. Nivelluennot keräävät myös opiskelijoita Lieto Syksyn viimeinen nivelluento järjestetään Liedon valtuustosalissa ensi viikon keskiviikkona iltakuudelta. Nivelrikosta ja sen hoidosta saapuu kertomaan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, ylilääkäri Petri Virolainen. Turun Seudun Nivelyhdistyksen luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia. Korkeasti koulutettujen ammattilaisten ja tutkijoiden luennot ovat löytäneet kuulijoita myös yllättävistä ryhmistä. Luennoilla on nähty niin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita kuin ammattilaisiakin. Enemmistö kuulijoista on edelleen nivelrikkoisia tai henkilöitä, joiden lähipiirissä on nivelrikkoa. Yhdistys tarjoaa tukea ja neuvontaa kaikenikäisille nivelongelmaisille.
10 Loukinaisten Neste jatkaa entistä ehompana Kuskinhuoltoasema Lieto Mari Kokkonen Loukinaisten Neste pisti sisukset uusiksi. Kymmenen vuotta sitten Nesteelle yrittäjäksi tullut pariskunta Markku Eko ja Jaana Sillanpää kiillottivat nurkat ja katsovat taas pidemmälle tulevaisuuteen. Uusiksi menivät keittiö koneineen, ulkopinnat ja kabinetti, jota laajennettiin niin, että entisen 30 hengen sijaan sinne mahtuu nyt 50 henkeä. Toiminta sinällään pysyy ennallaan: edelleen tarjolla on polttoainetta niin menopelille kuin kuskillekin. Perinteisestä huoltoasemasta nykypäivän liikenneasemasta on jäljellä vain rippeet. Polttoainetta toki myydään, mutta mossea ei enää ajeta talliin korjattavaksi. Huoltoa tarvitsee enemmänkin pitkää matkaa ajava kuski, jolle on tarjolla niin helpotusta hätään kuin ravintoa ruumiillekin. Lähiseudun asukkaat ja työntekijät ovat uskollisia vakioasiakkaita, jotka palaavat kerta toisensa jälkeen. Isäntä tuntee heistä melkein kaikki. Pikaisemman päätöksen asiakkuudesta tekevät satunnaiset ohikulkijat. ?Sen huomasi, että ulkopuolen remontin jälkeen meille tuli enemmän asiakkaita. Se johtuu varmaan siitä, että asema antaa nyt siistimmän vaikutelman ulkoapäin, Eko pohtii ja listaa kolme ko- ?Nykyasiakas arvostaa laatua ja luotettavuutta, sanoo uusitun Neste-liikenneaseman arvontaan onnenkeijuksi perjantaina lennähtänyt Länsi-Suomen Nesteiden aluepäällikkö Matti Tähti. Yrittäjäpariskunta Jaana Sillanpään ja Markku Ekon uusitulla Neste-liikenneasemalla arvottiin viime viikon lopulla neljä polttoainelahjakorttia. n vaa vaikutelman antajaa: siisti piha, siisti vessa ja vessan tilavuus. ?No kuvittele, jos olet pitkällä matkalla ja pysähdyt, niin etkö ensimmäiseksi mene juuri vessaan. Kyllä vain. Seuraavaksi tarvitsen ruokaa. Loukinaisten Nesteen lounaalla ei eineksiä tunneta. Lihapullat tehdään itse, omassa uudessa keittiössä. ?Keittiö uusittiin kokonaan, ja sinne vaihdettiin remontissa kaasuhella. Se tekee työympäristöstä mukavamman, sillä keittiö pysyy viileämpänä, Eko kertoo. Kolmisenkymmentä vuotta alalla yrittäjänä työskennellyt Eko luottaa tulevaisuuteen. Polttoainetta tarvitaan aina ja ihmisen pitää aina syödä ja tavata toisia ihmisiä. ?Mutta huolellisempi ja tarkempi pitää olla kuin ennen. Hävikkiin ei ole varaa. Ruoka on tehtävä niin, että siitä tulee kerralla kunnollista, Eko sanoo. Sato siunattiin Vahdolla Suomalainen ruoka on tulevaisuuden menestystarina Vahto Pekka Remes MTK-Vahdon sadonsiunaus- ja kiitosjuhlaa vietettiin sunnuntaina. Päivä alkoi jumalanpalveluksessa Vahdon kirkossa. Juhla oli seurakuntatalossa. Juhlapuheen pitäjä, MTVVarsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt hahmotteli tulevaisuuden näkymiä. ?Olin viime viikolla kuulemassa Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Olli Hietasen alustusta Ag- ronomien vuosijuhlan seminaarissa. Tulevaisuuden tutkijan roolissa hän heitti ilmoille skenaarion, jossa ruoka tulostetaan erilaisista algoritmeistä joka kodin 3D-tulostimella. Ei vielä huomenna, eikä ehkä ensi viikolla, mutta tulevina vuo- sina kuitenkin, Löfstedt hahmotteli. ?Lukeeko tulevaisuuden kauppalapussa ?muista maitoalgoritmit, vanhat happanevat? ja meneekö ruokaympyrä uusiksi, koska vähintään puolet ympyrästä on sitten vihreitä algoritmejä? Maatalouselinkeinoja muuttavat niin teknologia kuin poliittinen päätöksentekokin. Yhtenä esimerkkinä on CAP-tuen sitominen ensin historialliseen tuotantotasoon. Sitten se muutettiin tuotannosta irrotetuksi tueksi. Nyt se sidotaan jälleen tuotantoon. ?Oman suolansa soppaan tuovat markkinat muutoksineen. Saman kahden vuosikymmenen aikajänteen kuluessa, kun maatalouspolitiikka on siirtynyt äärilaidasta toiseen, on myös kuluttajien tahtotila kääntynyt. Kaksi vuosikymmentä sitten kuluttajat penäsivät halpaa ruokaa ja usein mielellään tuotuna muualta, tänä päivänä kotimaiselle ruoantuotannolle osataan antaa se arvo, joka sille kuuluu. Kuluttajaa kiinnosta tuotanto n Aluepäällikkö Terhi Löfstedt MTK-Varsinais-Suomesta piti juhlapuheen Vahdon sadonsiunausjuhlassa. Aluepäällikkö Löfstedt muistutti, että kuluttajien kiinnostus ruoan tuotantoa kohtaan on jatkuvassa kasvussa. ?Ostoperusteeksi ovat nousseet hinnan ohella ja sen ohitse ruon laatu, tuotannon läpinäkyvyys ja tuotteen turvallisuus. Lähellä tuotetun ruoan osalta kuluttaja voi varmistua omin silmin tuotannon eettisyydestä ja ympäristöllisestä kestävyydestä. Myös ympäristöseikat korostuvat, kun verrataan tuotteiden hiili- ja vesijalanjälkiä. Samaan aikaan myös maapallon väliluku on kasvussa. 2020-luvulla ylitetään kahdeksan miljardin ihmisen raja. ?Tuotantopanoksista, vedestä ja lannoitteista sekä puhtaasta viljelyyn soveltuvasta maaperästä tulee pulaa maapallolla. Tämä tarkoittaa entistä pahempaa pulaa ruoasta, sillä ruoka ei jakaudu nytkään tasaisesti kaikille. Onkin todennäköistä, että ruoka ja maatalous ovat tulevaisuuden Suomen menestystarinoita. ?Mutta siihen tarvitaan koko ruoantuotannon ketju mukaan teollisuudesta alkaen. Valitsemalla kotimaisen, Suomessa tuotetun ja jalostetun elintarvikkeen, olemme kaikki mukana suomalaisessa ruoan menestystarinassa. Juhlassa musiikkia esitti Lauluryhmä Vivace.
11 RUSKO Lunta tai ei, meillä Kisällikellarissa kierrätetään! Joulutavarat jo esillä ? parhaimmat nopeimmille! KULJETU kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteet PALVELUSsekä metalliromun käyttökelpoiset, ehjät huonekalut ja taloustavarat kotitalouksien vaaralliset jätteet KIERRÄTYSKESKUS KISÄLLIKELLARI MA, KE, TO 9?16, TI 9?19, PE 9?15 Teollisuuskuja 2, Nuolemo Lieto puh. (02) 4873 3392 www.lieto.fi/kierratyskeskus kisällikellari YÖKIRJASTO Liedon kirjasto on avoinna perjantaina 8.11. klo 10?22 Liedon kirjasto muuttuu Kaamoksen kunniaksi yökirjastoksi ja on avoinna iltakymmeneen TERVETULOA! Klo 15?22 Klo 15?22 Klo 18?19 Klo 18?21 Klo 18?22 esitellään e-kirjoja ja lehdenlukupalvelu PressDisplay?tä sekä opastetaan iPadin käyttöä peliluolassa pelataan lautapelejä ja pöytälätkää sekä etsitään aarretta vihjeiden avulla Mikko Laaksonen esittelee teostaan Turun seudun arkkitehtuuriopas tasatunnein voi tutustua runoluolan Nykyrunoutta! ? multimediaesitykseen poistokirjamarkkinat Liedon kirjasto Glögiä ja pipareita Kirkkotie 13 ? kokouksia Liedon Vasemmistoliiton SYYSKOKOUS sunnuntaina 17.11.2013 klo 17 kunnantalolla. www.liedonvasemmistoliitto.fi Puheenjohtaja Liedon Karjalaseura ry SYYSKOKOUS ke 20.11.2013 klo 18.00 Kirkonkulman koululla. TERVETULOA! *************************** Hallitus Liedon Karjalaseura ry:n JOULUJUHLA su 24.11.2013 klo 13.00 Liedon Säästöpankin pääkonttorin 3:ssa kerroksessa. Käynti kauppapihan puolelta. Musiikkia, jouluateria ja yhteislaulua. Paketti mukaan. Ilmoittautumiset 19.11.2013 mennessä joko Arjalle p. 040 577 6236 tai Marjatalle p. 050 536 7377. TERVETULOA! Paattisten Pamaus ry:n SYYSKOKOUS Tiistaina 12.11.2013 klo 19.00 Urheilumajalla. Esillä syyskokousasiat ja Urheilumajan käyttö/myynti. TERVETULOA! LIEDON VPK:N SYYSKOKOUS torstaina 21.11.2013 klo 19.00 paloasemalla. Sääntömääräiset asiat. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Tervetuloa! Johtokunta Liedon Reserviupseerit ry:n ja Liedon Reserviläiset ry:n SYYSKOKOUKSET keskiviikkona 20.11. klo 18.00 Palvelutalo Ruskassa RU- ja Res-piirien ajankohtaisista asioista kertoo Anssi Heikkilä. Kahvitarjoilu Tervetuloa Hallitukset n tuloksia ? Liedon Parman mestaruuskisat 2013. 40 m T4 1) Helka Hanhela 13,7, T5 1) Linnea Nieminen 9,5, 2) Helka Heinonen 11,2, 40 m 1) Aura Rajamäki 9,9, T6 1) Milla Tenho 9,6, T7 1) Venla Hartikainen 9,6, T8 1) Ella Rajamäki 7,5, 2) Pinja Rintamaa 7,5, 3) Hilma Pelttari 7,7, 4) Vilma Rönnemaa 8,0, 5) Helmi Heinonen 8,0, 6) Venla Hämäläinen 8,0, 7) Milla Karttunen 8,4, T9 1) Viivi Salme- lainen 7,4, 2) Josefine Keskitalo 7,4, 3) Johanna Kaiti 8,0. 40 m P4 1) Eemeli Hartikainen 11,4, P5 1) Juho Karttunen 9,7, P7 1) Topias Kangasoja 7,5, P8 1) Roope Nieminen 7,9, 2) Santeri Ketola 8,3, P9 1) Niklas Vuohijoki 6,9, 2) Emppu Ugwuoha 7,1. 60 m T11 1) Helena Saarinen 9,8, 2) Fanni Lehtinen 10,0, T12 1) Janni Mäkinen 9,9, 2) Jutta Fresenius 10,3, 3) Sara Tanskanen 10,3. 60 m P11 1) Elias Kangasoja 9,4, 2) Roope Pakkanen 9,6, 3) Samuli Motturi 9,7, 4) Vertti Kolkkala 9,8, 5) Valtteri Lehtimäki 10,4, P12 1) Tommi Li- SÄHKÖTYÖT SUUNNITTELUSTA - URAKOINTIIN Vuokrattavana Ruskon kunnan, Vahdon kunnanosassa on vuokrattavana: ? rivitalohuoneisto, 3h + k (65 m²), Jokikummun palvelukeskuksen lähellä. Vuokra: 715,00 ?/kk + vesi + sähkö. Hakemuslomakkeet: www.rusko.fi/sähköinen asiointi ? toimistotilaa, Vahdon vanhalla kunnantalolla. Tiedustelut: tekninen sihteeri Anne Lehtinen, puh. 044 4333 561 (to ja pe) sekä työpäällikkö Markku JessenJuhler, puh. 044 4333 558. sähköposti: etunimi.sukunimi@rusko.fi Ruskon kunta Tekniset palvelut TURUN TIENOO neri 10,6. 400 m T5 1) Linnea Nieminen 2,08, 2) Aura Rajamäki 2,15, 3) Helka Heinonen 2,38, 400 m P8 1) Topias Kangasoja 2,33, 2) Roope Nieminen 2,39. 600 m T7 1) Ella-Sofia Hyövelä 2,46, T8 1) Hilma Pelttari 2,35, 2) Pinja Rintamaa 2,38, 3) Vilma Rönnemaa 2,41, 4) Helmi Heinonen 2,41, T9 1) Josefina Keskitalo 2,32, 2) Viivi Salmelainen, 3) Johanna Kaiti 2,43, T11 1) Helena Saarinen 2,08, 2) Fanni Lehtinen 2,15, 3) Siiri Rautio 2,27, T12 1) Janni Mäkinen 2,23, 2) Sara Tanskanen 2,26, 600 m P9 1) Emppu Ugwuoha 2,28, P11 1) Roope Pakkanen 2,00, 2) Samuli Motturi 2,04, 3) Paavo Öström 2,15, 4) Vertti Kolkkala 2,15, 5) Elias Kangasoja 2,15, P12 1) Garlos Gregorio 2,07. Pituus T5 1) Linnea Nieminen 212, 2) Aura Rajamäki 180, 3) Helka Heinonen 138, T6 1) Ida Valkeinen 218, T7 1) Ella-Sofia Hyövelä 264, T8 1) Pinja Rintamaa 316, 2) Hilma Pelttari 302, 3) Vilma Rönnemaa 279, 4) Alisa Ojala 278, 5) Helmi Heinonen 249, T9 1) Viivi Salmelainen 313, 2) Josefine Keskitalo 306, 3) Johanna Kaiti 292, T11 1) Helena Saarinen 386, 2) Siiri Rautio 345, 3) Fanni Lehtinen 334, T12 1) Janni Mäkinen 356, 2) Sara Tanskanen 323, 3) Jutta Fresenius 301, T14 1) Eveliina Salminen 409 Pituus P4 1) Kasper Valkeinen 157, P8 1) Topias Kangasoja 316, 2) Roope Nieminen 275, P9 1) Emppu Ugwuoha 311, P11 1) Roope Pakkanen 408, 2) Elias Kangasoja 390, 3) Samuli Motturi 383, 4) Vertti Kolkkala 377, 5) Paavo Öström 330, P12 1) Carlios Gregorio 360. Korkeus T7 1) Venla Hartikainen 75, T8 1) Hilma Pelttari 98, 2) Pinja Rintamaa 98, 3) Vilma Rönnemaa 90, 4) Ella Rajamäki 80, 5) Helmi Heinonen 80, 6) Venla Hämäläinen 75, T9 1) Josefine Keskitalo 95, 2) Viivi Salmelainen 85, 3) Johanna Kaiti 85, T11 1) Helena Saarinen 115, 2) Fanni Lehtinen 105, T12 1) Janni Mäkinen 110, 2) Sara Tanskanen 110, 3) Jutta Fresenius 105, Korkeus P7 1) Topias Kangasoja 70, P8 1) Santeri Ketola 70, P9 1) Emppu Ugwuoha 100, 2) Niklas Vuohijoki 90, P11 1) Samuli Motturi 125, 2) Roope Pakkanen 125, 3) Elias Kangasoja 115, 4) Vertti Kolkkala 105, 5) Valtteri Lehtimäki 105, P12 1) Tommi Lineri 105. Pallo T4 1) Helka Hanhela 4,22, T5 1) Linnea Nieminen 9,00, 2) Helka Heinonen 5,20, 3)Aura Rajamäki 5,15, T6 1) Milla Tenho 4,88, P4 1) Eemeli Hartikainen 8,26, Pallo P5 1) Juho Karttunen 9,60. Keihäs T7 1) Ella-Sofia Hyövelä 5,75, T8 1) Pinja Rintamaa 11,71, 2) Hilma Pelttari 5,90, 3) Vilma Rönnemaa 5,65, 4) Helmi Heinonen 4,77, 5) Alisa Ojala 3,85, T9 1) Johanna Kaiti 8,71, 2) Josefine Keskitalo 7,63, 3) Viivi Salmelainen 5,68, T11 1) Helena Saarinen 23,48, 2) Siiri Rautio 12,40, 3) Fanni Lehtinen 11,33, T12 1) Jutta Fresenius 13,29, 2) Janni Mäkinen 11,84, 3) Sara Tanskanen 10,54, T14 1) Eveliina Salminen 29,46. Keihäs P8 1) Santeri Ketola 10,41, 2) Topias Kangasoja 8,29, 3) Roope Nieminen 7,21, P9 1) mppu Ugwuoha 17,15, P11 1) Paavo Öström 27,21, 2) Samuli Motturi 22,83, 3) Roope Pakkanen 21,34, 4) Vertti Kolkkala 16,99, 5) Elias Kangasoja 17,06, P12 1) Carlos Gregorio 19,91. Kuula T8 1) Pinja Routamaa 4,86, 2) Hilma Pelttari 3,73, 3) Milla Karttunen 3,71, 4)Vilma Rönnemaa 3,35, 5) Ella Rajamäki 3,11, 6) Venla Hämäläinen 3,17, 7) Helmi Heinonen 2,99, T9 1) Josefine Keskitalo 3,56, 2) Johanna Kaiti 3,24, 3) Viivi Salmelainen 3,14, T11 1) Helena Saarinen 6,48, 2) Fanni Lehtinen 5,64, T12 1) Sara Tanskanen 6,29, 2) Janni Mäkinen 5,37, 3) Jutta Fresenius 5,34, T14 1) Eveliina Salminen 10,36, Kuula P7 1) Topias Kangasoja 3,95, P8 kuula 1) Santeri Ketola 3,78, 2) Roope Nieminen 3,29, P9 1) Emppu Ugwuoha 6,25, 2) Niklas Vuohijoki 6,18, P11 1) Roope Pakkanen 7,41 2) Samuli Motturi 7,09 3) Valtteri Lehtimäki 6,27, 4) Vertti Kolkkala 6,11, 5) Elias Kangasoja 4,52, P12 1) Tommi Lineri 4,81. VIPTILATAKSI 040 676 3359 kuluttaja haluaa mainokset mieluiten painetusta lehdestä. Lähde: Yhteisöllistyvä media 2013. Maa mustana, maakuntaviestiin pari kuukautta n Ruskotalolla isketään taas naisten lentopalloa torstaina. Rusko hävisi vieraspelinsä Salolle Salo Ruskon Pallo -67:n naisten lentopallojoukkue hävisi vierasottelunsa Salon Viesti 1:lle erin 3?1 (25?18, 22? 25, 25?21, 25?17) aluesarjassa. ?Lohkossa on kovia joukkueita. Voitimme avausottelussamme Perniön Urheilijat, joka on oikeastaan meitä parempi joukkue, Ruskon valmentaja Matti Ellmén myöntää. ?Tällä kaudella on kova haaste, että pääsisimme finaalipeleihin. Hävisimme Salolle, mutta pelasimme pitkiä eriä parempaa joukkuetta vastaan. Lähdemme silti altavastaajana sarjaan. Aluesarjan finaaleissa pelaa jokaisen lohkon kaksi parasta sekä finaaliturnauksen järjestävä joukkue. Ruskon seuraava ottelu on Ruskotalolla torstaina, jolloin vieraaksi saapuu Turun Työväen Voimailijat. Pidemmät työurat turvaavat hyvinvointia Kokoomuksen lietolainen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen kiittävät Jukka Pekkarista työryhmineen perustavanlaatuisesta selvityksestä eläkejärjestelmämme uudistustarpeista. ?On tärkeää, että uudistamistyö etenee faktatiedon pohjalta, jotta eläkkeiden riittävä taso voidaan turvata myös jatkossa, Virolainen ja Satonen sanovat. Heidän mukaansa on hienoa, että suomalaiset elävät yhä terveempinä ja pystyvät siten nauttimaan pitempään eläkepäivistään. Tämä kehitys edellyttää kuitenkin uudistuksia työelämässä ja eläkejärjestelmässä. ?Eläkeiän sitominen elinajanodotteeseen olisi tästä näkökulmasta kestävä ratkaisu, Virolainen sanoo. Virolainen ja Satonen muistuttavat, että työurien pidentäminen alkupäästä, keskeltä ja loppupäästä yhteensä kahdella vuodella kuroo valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvajeesta umpeen noin kolmasosan. ?Työurien pidentämisen merkitys suomalaisille annettuun hyvinvointilupaukseen on aivan keskeinen. Jatkotyössä tavoitteiden tulee olla tarpeeksi kunnianhimoisella tasolla, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville, edustajat toteavat. Varsinais-Suomen piirin hiihtokilpailukauden pitäisi käynnistyä 29. joulukuuta Oripään hiihdoilla. Ja vaikka maa on vielä musta, maakuntaviestikin on jo ajatuksissa. Kisapäivä on perinteisesti loppiaisena 6. tammikuuta. Paikka on Nousiaisten Valpperissa, jossa vielä ei ole näkynyt hitustakaan lunta. Liedon Lujan Ilmaristen piirikunnallisen hiihdot on merkitty kalenteriin 2. helmikuuta ja Ilmaristen nuorisohiihdot 2. maaliskuuta. Varsinaissuomalaiset hiihtäjät ovat leireilleet lokakuussa Uudenkaupungin hiihtoputkessa. Varsinais-Suomen hiihtoleiri on ensi lauantaina Parmaharjulla. Ohjelmassa on vaellusta, porrasjuoksuharjoitus mäkihyppyrinteen vieressä sekä luento ravintoasioista. VIPINVATAKSI 040 676 3359 TURUN TIENOO TILAUSHINNAT 1.1.2013 Kestotilaus 78 ? 12 kk 87 ? 6 kk 48 ? 3 kk 36 ? Hinnat sisältävät alv. 10 % ILMOITUSHINNAT 1.1.2013 Etusivu 1,55 ?/pmm Tekstin ed. ja ts. 1,23 ?/pmm Tekstin jälk. 1,18 ?/pmm Takasivu 1,40 ?/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 % Markkinointipäällikkö Jarmo Helttula p. 489 2010 jarmo.helttula@turuntienoo.fi Ilmoituskonsultti Eija Lepistö p. 489 2011 eija.lepisto@turuntienoo.fi
TURUN TIENOO 12 MEILLÄ EI KISKOTA MUNISTA Tarjoukset voimassa ti?ke 5.?6.11. ellei toisin mainita Kurjessuon Erittäin tuoreet S10 KANANMUNAT Tuore suomalainen MERIKIRJOLOHI 480 g/10 munaa (1,04/kg) Rajoitus: 4 rasiaa/isä seuraavat 1,79/ras. 500 100 Huippulaadukas suomalainen Partasen NAUTA-SIKA JAUHELIHA 250 g (6,67/kg) 599 199 Karin HAVUPUUUUTEJUOMA PLO 600 ml (9,98/l) Balladi KARKKIPUSSIT PSS 140 g (14,21/kg) LIETO 1299 499 Uunituore savustettu MERILOHIFILEE Norja kokonaisena 200 kg erä 2 ras. 3ras. KG 599 KG Ilmainen fileointi ti klo 11?18 kirjolohelle Tulikuumat grillatut broilerin KOIPI-REISIPALAT Yksittäin 1,99/koipi HOT CHICKEN WINGS Monta makua myös maustamaton 5.11.2013 KG Tavallista parempi Ruokakauppa Palvelemme Ark. 7.00?21.00 La 7.00?18.00, su 12.00?18.00 Pouttu JAHTI- ja GOUTER MAKKARATANGOT 800 g (2,49/kg) 300 199 3 koipea KPL Ilman korttia 3,69/kpl (4,51/ kg OLEMME MYÖS FACEBOOKISSA! Pippuri antoi taas raveihin maustetta n Liedon Lujan järjestämässä palloilukerhossa pelattiin sählyä. Kerho kokoontuu Pahkamäen koulun salissa keskiviikkoisin. Palloilukerhossa tutustutaan peleihin Lieto Pekka Remes ?Tarkoitus on, että kaikilla on hauskaa. Samalla tutustutaan eri pallopeleihin. Jos joku löytää tämän kautta oman lajinsa, niin se on hyvä asia, kertoo Eetu Rusi, joka ohjaa Liedon Lujan palloilukerhoa Pahkamäen koulun liikuntahallissa keskiviikkoisin. Palloilukerhoon otetaan 14 lasta, jotka ovat syntyneet vuosina 2002?2004. Tällä hetkel- lä mukana on 13 lasta, joten vielä mahtuisi yksi mukaan. ?14 lasta on hyvä määrä. Lapsia ei ole liikaa ja kaikki mahtuvat pelaamaan, Rusi sanoo. Viime keskiviikkona lajina oli sähly eli salibandy. Ensin Rusi valitsi joukkueiden kapteenit, jotka valitsivat joukkueisiin pelaajat. Sitten pallo keskelle ja peli käyntiin. Kerhon ideana on tutustuttaa eri pallopeleihin. Kerho- laiset eivät välttämättä tarvitse muita omia välineitä kuin suojalasit sählyä varten. Kerhon järjestää Liedon Lujan Nuoriso- ja voimistelujaosto. Kerhossa on kausimaksu. Lahti Lietolaisen Harri Koivusen ajama I.P. Pippuri maustoi Lahdessa T75-kierrosta sijoittumalla kakkoseksi kylmäveristen mailin ryhmässä ennätyksellään 23,7a. Teemu Okkolinin Passiton voitti ajalla 23,4a. Koivusen ajokki sai 2.500 euron palkintorahat. Porissa illan nimi oli Koivunen. Harri Koivunen voitti lämminveristen tasoitusajon paalulta lähteneellä Record Dei Rexillä (18,5), ja toiseksi tuli Olli Koivunen 40 metrin takamatkalta La Habanalla (17,5). Isä-Koivuselle kertyi matkalta entisen kotikaupungin radalle voitto myös Fine By Mellä (19,3), kakkossija Meadow Matchilla (17,0a) ja kolmas tila Hiskin Muistolla (28,0). Lahden Jokimaalla kävi palkintovarallisuuttaan kartuttamassa lietolainen Kenneth Danielsen valmentamallaan Vihtellä (26,3), joka oli tonnin arvoisella kakkosijalla. Vermossa keskiviikkona Harri Koivunen voitti BWT Engagedilla, joka teki uuden tasoitusajoennätyksensä 16,7. Koivusen valmentama ja ohjastama Barbera oli lähtönsä kakkonen ajalla 15,5a. Peltomaalle MM-hopeaa Praha Lietolainen Harri Peltomaa saavutti hopeaa voimanoston WPC-liiton MMkisoissa Prahassa. Peltomaan maastavedon tulos oli 325 kiloa sarjassa raw -110 kg open.