• FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ”Pitkä pyörävaellus opetti hyväksymään itseni” Sairastuneen läheinenkin kaipaa tukea Tarvitseeko jokainen meistä terapiaa? 5 /2 2 5 Syysuinti karaisee avantokauteen VIILEÄÄN VETEEN! MAARET KALLIO "Pyrin sitkeästi kohti hankaliakin tilanteita ja tunteita." Mielenrauhaa syksyyn IRTI UHKAPELEISTÄ Sain apua, kun vihdoin myönsin ongelmani” ” TODELLISUUS VÄÄRISTYY Mitkä syyt voivat johtaa psykoosiin?
• Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) Joskus pienet askeleet oikeaan suuntaan ovat elämän kannalta ne suurimmat. Attendo-kodeissa ei paeta ongelmia, vaan ongelmien keskeltä löytyvät ratkaisut, liittyivätpä ne päihteisiin, mielenterveyteen tai molempiin. Jokainen kohtaaminen asiakkaan kanssa on tärkeä ja asiakas kohdataan ihmisarvoisena kaikissa tilanteissa. Ihmisarvo on jokaisella sama, jokainen etsii omia sisäisiä voimavarojaan sekä mahdollisuutta onnelliseen ja hyvään elämään. Meistä jokainen tarvitsee kodin, jossa voi elää hyvää ja turvallista elämää. Tutustu Attendon mielenterveysja päihdepalveluihin, me autamme eteenpäin! attendo.fi Askelia oikeaan suuntaan
• Milloin olet viimeksi viettänyt kotisohvalla oikein kunnon elokuvaillan? Sarja on usein helppo ja nopea valinta, jos aikaa on vähän eikä jaksa alkaa käydä läpi leffatarjontaa. Sopivista elokuvista kannattaa pitää päivittyvää listaa, josta voi sitten helposti valita seuraan ja fiilikseen sopivimman. Itseään voi myös haastaa keskittymään katsomiseen ilman taukoja ja puhelinta – kuten leffateatterissa. Valot himmeälle ja popparit syliin! PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi M uista hengittää! Siinä neuvo, jonka sanon itselleni joka kerta, kun pulahdan kylmään veteen. Olen harrastanut satunnaista avan­ touintia jo vuosia, mutta tänä syksynä lähdin uuteen kokeiluun: säännölliseen syysuintiin. Ajatuksena on totutella pikkuhiljaa kylmene­ vään veteen. Ja kun pakkaset ja avantokausi koittavat, olen valmis! Toinen neuvo itselleni ennen laiturille astumista kuuluu: on vain mentävä. Päätän hyvissä ajoin, etten ala pähkäillä asiaa siinä vaiheessa, kun toisen ja­ lan varpaat koskettavat vettä. Kokemuksesta tiedän, että keho hätkähtää kylmää joka kerta. Tiedän myös, että pystyn melkein aina hengittämään tuon hätkähdyksen läpi. Kun sitten pääsen veteen, vedän syvään henkeä ja teen ensimmäisen pit­ kän ja rauhallisen vedon. Jos en saa mieltä mukaan, unohdan hengittää, panikoidun, räpiköin pari hätäistä vetoa ja alan hamuta rappusten kaidetta. Keho voi mennä hälytystilaan paitsi kylmässä vedessä myös yllättävis­ sä arjen tilanteissa – vaikka hätä ei olisikaan suurin. Silloinkin paras ensi­ apu voi löytyä kehon kautta: hengittämällä, tietoisesti hartioita laskemal­ la, sulkemalla silmät hetkeksi. Kaikkea epämukavaa ei tarvitse paeta ja kiertää. Joskus se, että menee vaikeita asioita kohti eikä panikoidu heti alkuun, voi saada tuntemaan it­ sensä entistä vahvemmaksi. Yksi saa voimaa arjen tilanteisiin kylmästä vedestä, toinen jostain muual­ ta. Mistä sinä löydät tänä syksynä rauhaa niihin hetkiin, kun syke alkaa nousta? ? Kylmän veden opit Meri Parasta juuri nyt Jos viileä vesi houkuttaa sinuakin, lue lisää kylmäuinnista sivulta 8. KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 TUNNE & MIELI 5/2025
• 22 34 Uhkapelien jälkeen. Pelaaminen vei Juho Lehtisen syvälle velkakierteeseen. Solmut alkoivat ratketa, kun hän vihdoin uskalsi kertoa ongelmastaan. Suuria tunteita. Kun äiti Jaana aloitti käyttäytymisterapian, hän sai tyttärensä Kaisan takai­ sin elämäänsä. ”Nautin, kun käyn uimassa hillittömässä syyssateessa ja kauhon aaltoja vastaan. Koska olen hyvä uimari, se antaa minulle kokemusta kyvykkyydestä. Tällainenkin tuo rauhaa.” M A A R E T K A LLI O 10 TÄSSÄ NUMEROSSA Mielenrauhaa. Maaret Kallio sanoo olleensa aina se ihminen, jolla on taipumus nostaa kissat pöydälle ja pyrkiä sitkeästi kohti hankaliakin tosiasioita. 4 TUNNE & MIELI 5/2025
• ALUKSI 3 Pääkirjoitus Mistä mielenrauha löytyy? 6 Mitä uutta? Kylmäuinti koukuttaa. 8 Kirjat Lukemista syksyyn. KANSSAKULKIJAT 10 Maaret Kallio Tosiasioiden kieltäminen on kuluttavaa. 22 Suuret tunteet veivät mukanaan Kun Jaana Hasunen aloitti dialektisen käyttäytymisterapian, alkoi hidas, mutta antoisa muutos kohti tasa­ painoisempaa elämää. 33 Parantava polkaisu Susani Mahaduran kolumni. 34 Pelien loppu Pelaaminen kulki Juho Lehtisen mukana lapsuudesta aikuisuuteen ja vei lopulta pahaan velkakierteeseen. ILMIÖ & TIETO 16 Terapian tarpeessa Milloin terapian aloittaminen on tarpeel­ lista ja milloin ei – ja onko kaikilla pääsy palveluihin, kun niitä todella tarvitsee? 28 Todellisuus vääristyy Psykoosissa mieli luo harhoja, jotka tuntuvat sairastuneesta täysin todellisilta. Asiantuntija kertoo, mitä psykoosin taustalta löytyy. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 43 Kun perheenjäsen sairastuu Miten tukea läheistään niin, etteivät omat voimavarat ehdy? 50 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343­175X (painettu) ISSN 2343­1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 5/2025
• Viileä vesi kutsuu MITÄ UUTTA? KOONNUT MERI NYKÄNEN KASTAUTUMINEN RIITTÄÄ Ensimmäisillä kerroilla riittää, että viivyt vedessä vain muu­ taman sekunnin ajan. Kun alat sietää kylmää paremmin, voit lisätä vedessä vietettyä aikaa puoli minuuttia kerrallaan. Pitkiä pulahduksia ei tarvita, sillä suurin osa terveyshyödyistä syntyy jo lyhyessä ajassa. Pienikin kastautuminen virkistää ja antaa keholle selkeän viestin kylmästä. TOTUTTELE VÄHITELLEN Aloita luonnonvesissä uiminen jo ennen pakkasia, jolloin kylmä ei tunnu niin yllättävältä. Viileän veden sietokyky paranee nopeasti, kun käyt pulahtamassa säännöllisesti. Saatat jo parin viikon jälkeen huomata, että pystyt olemaan vedessä pidempään kuin aloittaessasi. On palkitsevaa seurata, miten keho ja mieli rohkaistuvat ottamaan aina yhden vedon enemmän. HALLITSE HENGITYSTÄ Kylmä vesi saa hengityksen kiih­ tymään ja sydämen hakkaa­ maan. Rauhalliset syvät sisään­ hengitykset nenän kautta ja uloshengitykset suun kautta aut­ tavat tasapainottamaan kehoa. Samalla opit sietämään epämu­ kavuutta ja rauhoittamaan mie­ len vaikeassa tilanteessa. Hengi­ tyksen hallinta on taito, jonka voi siirtää kylmästä vedestä myös muihin sykettä nostaviin hetkiin. Syysuinti vie veto kerrallaan kohti talviuintia. Kun totutat kehosi viileään jo nyt, avantoon pulahtaminen tuntuu helpommalta. 6 TUNNE & MIELI 5/2025
• ETSITKÖ HERKKÄÄ kuunnelta­ vaa iltakävelylle tai koti­ sohvalle? Lyytin tuore albumi Pidän sulle paikkaa kertoo kauniisti ystävyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Kappaleista löytyy arkisia havaintoja, valoisuutta ja lohtua pimeneviin iltoihin. Herkkyyttä iltoihin Luureissa KU VA : U N SP LA SH Kylmäaltistus kohottaa mielialaa ja tuo jopa euforisen olon uinnin jälkeen. SUOMALAISISTA aikuisista on kokenut viimeksi kuluneen vuoden aikana psyykkistä kuormitusta. Lähde: BMJ Public Health TERMI KUVAA yleisesti stres­ siä, ahdistusta, masentu­ neisuuden oireita sekä psyykkistä rasitusta, joka ei välttämättä täytä kliinisen diagnoosin kriteerejä mutta vaikuttaa merkittävästi arkeen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Psyykkinen kuormitus 25 % Luku Sanaselitys K U V AT : SH UT TE R ST O CK VÄLITÖNTÄ EUFORIAA Kylmäaltistus kohottaa mielialaa ja tuo monille jopa euforisen olon uinnin jälkeen. Kylmä vesi antaa samanlaista mielihyvän tunnetta kuin liikunta dopamiinitasojen nousun kautta. Vaikutus tuntuu usein heti ja voi kestää useita tunteja. Monet aktiiviset uimarit kertovat myös nukkuvansa paremmin säännöllisten pulahdusten ansiosta. Ei siis ihme, että kylmäuintiin jää helposti koukkuun. MUISTA TURVALLISUUS Syksyllä ja talvella ei kannata lähteä uimaan yksin. Jos mukana ei ole kaveria, talvi­ uintiseurojen uimapaikoilla on yleensä muitakin paikalla. Vältä kylmään veteen mene­ mistä suoraan saunan tai kovan treenin jälkeen. Sydän­ sairaiden tai verenpaine­ lääkitystä käyttävien kannat­ taa keskustella lääkärin kanssa ennen kylmäuinnin aloittamista. VARUSTAUDU VIISAASTI Neopreenitossut ja ­hanskat sekä lämmin pipo tekevät syysuinnista miellyttävää. Mukaan kannattaa varata myös iso pyyhe tai kylpytakki, jotta saat itsesi heti lämpimäksi vedestä noustessa. Uinnin jälkeen on hyvä pukea päälle helposti puettavat, lämpimät vaatteet. Kun varusteet ovat kunnossa, voit keskittyä nauttimaan itse kokemuksesta. RUTIINIT AVUKSI Syysuinnista voi vähitellen muodostua arjen rutiini – kunhan pääsee liikkeelle vielä silloinkin, kun päivät lyhenevät. Toistojen avulla uimisesta tulee hyvää tekevä teko eikä enää pelottava haaste. Sovitut uintitreffit kaverin kanssa helpottavat lähtemistä ja myös veteen menemistä. Kun toinen tsemppaa vieressä, kylmästä nauttimisesta tulee jaettu kokemus. 7 TUNNE & MIELI 5/2025
• KOONNUT MERI NYKÄNEN KIRJAT M illaisia salaisuuksia kannamme mu­ kanamme? Mitkä perheen asiat ovat niitä, joista ei puhuta vuo­ sien tai vuosikymmenienkään jälkeen? Sophia Jansson avaa kirjassaan Kolme saarta – isä, äiti ja minä oman perheensä vaiettua historiaa. Hän on Tove Janssonin veljen Larsin tytär. Heistä ja heidän äidistään eli Sofian isoäidistä Hamista on paljon tarinoita ja lämpimiä muistoja. Mutta Sophian oma äiti on pysynyt perhees­ sä ja suvussa mysteerinä. Äiti katosi perheen elämästä varhain ja kuoli nuorena. Aiheesta ei kuitenkaan puhuttu oikein mitään: isä ja muut vaikenivat ja pitivät yllä hiljaisuuden kulttuu­ ria. Äidin kohdalle jäi iso musta aukko. Kirjassa Sophia lähtee etsimään vastauksia kysymyksiin, jotka ovat vaivanneet häntä vuo­ sikymmeniä. Hän avaa perheensä salatun his­ torian niin, että lukija pääsee mukaan hyvin intiimille matkalle. Kolme saarta rakentuu tärkeiden saarien ympärille, joiden kautta Sophia Jansson tar­ kastelee lapsuuttaan, vanhempiensa elämää ja koko Janssonin suvun tarinaa. Saaret ovat kes­ kenään erilaisia: Kaukainen Tonga, jonne Tove ja Lars Jansson aikoinaan haaveilivat muutta­ vansa. Ibiza, jossa Sophia vietti varhaisia lap­ suusvuosiaan. Pellingin saaristo, joka on ollut Janssonien kesäparatiisi sukupolvien ajan. Näi­ den kolmen paikan avulla kirjailija rakentaa oman identiteettinsä ja perheensä menneisyy­ den palapeliä. Selviää, että Sophian äidin tarina on sarja surullisia kohtauksia. Siihen liittyy masennus­ ta, yksinäisyyttä ja alkoholia. Hänen ja Larsin yhteisessä elämässä ei riitä rakkautta, vaikka lasta yritetäänkin aluksi kasvattaa niin hyvin kuin osataan. Äidin katoaminen jättää tyttäreen jäljet, jot­ ka eivät ole unohtuneet. Siksi hän haluaa kir­ jassaan käydä kaiken läpi jälkikäteen. Kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että vain rehellisyys ja avoimuus tuovat vapautuksen vanhoista salai­ suuksista. Kun kaiken sanoo ääneen juuri siten, kuin asiat ovat, ne tulevat näkyviksi. Salaisuuksia ei enää ole. Samalla äitikin saa oman tarinansa, aukot täyttyvät. Salaisuuksien saaret SOPHIA JANSSON: KOLME SAARTA – ISÄ, ÄITI JA MINÄ (SILTALA 2025) KU VA : M AR I C A RO S E NG Å R D / SIL TAL A 8 TUNNE & MIELI 5/2025
• LEMPEÄÄ JÄNNITYSTÄ. Dekkarisarjan kolmannes­ sa osassa rikostutkijat uurastavat helsinkiläisen luksuspalvelutalon ympä­ rillä. Tarjolla on jälleen herkullisia hahmoja ja nautinnollisen hidasta tarinankerrontaa. R&R: VAINAJAT VAILLA ARMOA (SILTALA 2025) * * * PYSÄHDYKSEN JÄLKEEN. Miltä tuntuu, kun sydän pysähtyy kesken esityk­ sen teatterin lavalla? Näyttelijän esikoisromaa­ ni pohtii elämän arvaa­ mattomuutta ja pohjau­ tuu tositapahtumiin. EEVA SOIVIO: KERTAALLEEN KUOLLUT (GUMMERUS 2025) * * * ROHKAISUA NUORILLE. Psykologien kirjoittama kirja pohtii nuoren kanssa mielen hyvinvointiin liittyviä aiheita: mistä aitoa hyvinvointia löytyy, ja miten kestää sekä käsitellä erilaisia nuoruuteen liittyviä paineita? KAIKKI JÄRJESTYY (KUMMA 2025) Lue myös! Kypsymättömät vanhemmat Romaani eroista Psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviidan teos Sairas perhe – Kun vanhempi ei kasva aikuiseksi tarkaste­ lee, millaisia jälkiä vanhemman kypsy­ mättömyys jättää lapseen ja miten ne vaikuttavat aikuisuudessa. Kypsymät­ tömyys voi näkyä esimerkiksi päihtei­ den käyttönä, kaverivanhemmuutena ja tunteiden näyttämisen vaikeutena. Yhdistävä tekijä on, että lapsen tarpeet jäävät vanhempien tarpeiden alle. Kirjassa kerrotaan, miten lapsen omaksumat roolit, kuten miellyttäjän tai syntipukin rooli, voivat kaventaa Miltä tuntuu erota kahdesti samasta ihmisestä? Siinä Aina Bergrothin Erojen kirjan virkistävän tiiviisti rajattu aihe. Lahja ja Orvo kokevat molem­ mat sekä hylkäämisen että hylätyksi tulemisen, mikä tuo romaaniin enem­ män kuin yhden näkökulman. Jättä­ jän ja jätetyksi tulleen roolit ovat eri­ laiset. elämää vielä aikuisena. Teos ei keskity vanhemman syyttelyyn vaan lukijan oman minuuden vahvistamiseen. Mukana on harjoituksia, jotka auttavat rajojen tunnistamisessa, turvallisemmassa vuorovaikutuksessa ja menneisyyden surun käsittelyssä. Teos sopii erityisesti aikuisille lapsille, jotka kaipaavat tukea lapsuuden perhetaakkojen purkamiseen. Se tarjoaa myös vanhemmille ja ammattilaisille ymmärrystä siitä, mitä lapsen terve kasvu ja turvallinen vanhemmuus todella vaativat. Romaani ei kuitenkaan jää pelkäksi kertomukseksi särkyneistä suhteista, vaan se on samalla rakkauden kuvaus. Se pohtii, voiko mennyttä arvostaa ilman, että sitä vähättelee, ja miten kantaa mukanaan rakkautta, joka ei enää jatku. Erojen kirja on intiimi ja rehellinen kertomus rakkaudesta ja ihmisten välisestä riippuvuudesta. KATJA MYLLYVIITA: SAIRAS PERHE – KUN VANHEMPI EI KASVA AIKUISEKSI (DUODECIM 2025) AINA BERGROTH: EROJEN KIRJA (OTAVA 2025) Vanhemman kypsymättömyys voi näkyä esimerkiksi kaverivanhemmuutena ja tunteiden näyttämisen vaikeutena. 9 TUNNE & MIELI 5/2025
• KANSSAKULKIJA MAARET KALLIO Nyt on näin Psykoterapeutti Maaret Kalliolle mielenrauhan perusta on siinä, että vaikeistakin asioista puhutaan ääneen. Tosiasioiden kohtaaminen tuo rauhaa, kun taas niiden kieltäminen on hänestä kaikkein kuluttavinta. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT SUSANNA KEKKONEN 10 TUNNE & MIELI 5/2025
• Maaret Kallio ei pelkää puhua hankalista tilanteista ja tunteista. – Pyrin siihen, että korjaan ja selvitän asioita mahdollisimman paljon nyt. Koskaan ei tiedä, kuinka paljon aikaa on jäljellä, ja haluan, että olen ainakin yrittänyt. 11 TUNNE & MIELI 5/2025
• un kouluttajapsykotera­ peutti Maaret Kallio istuu metrossa työmat­ kallaan Espoosta Hel­ singin keskustaan, hän tarkkailee ihmisiä. Mi­ tähän he miettivät? Millaisia tarinoita heillä on? Tapa tietysti kertoo Kallion loput­ tomasta mielenkiinnon kohteesta, ih­ misestä, mutta paljastaa hänestä myös jotakin muuta. Hän nimittäin ei tartu metromatkalla kännykkään ja kuun­ teleekin korkeintaan musiikkia. Taustalla on yksinkertainen, van­ hanaikainen ja ehkä myös tylsä ajatus. Kallio haluaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. – Miksi haluaisin täyttää aivoni jol­ lain podcastilla, jossa joku pölisee sii­ tä, mitä näki matkalla studiolle tai mitä söi aamupalaksi, hän kysyy. Hän ei vastusta podcasteja vaan sitä, että vahvat kuulo­ ja näköärsykkeet valtaavat huomiomme jatkuvasti. – Jos koko ajan tuuttaa informaa­ tiota sisään, mieli ei ehdi prosessoi­ maan mitään. Silloin emme yhtään tiedä, mitä sisällämme tapahtuu, ja on paljon vaikeampi keskittyä myös toi­ sen ihmisen äärelle. Tämä on yksi niistä asioista, jotka tässä ajassa haastavat mielenrauhaa. Kalliolla on aiheesta paljon sanottavaa – niin paljon, että viime syksynä hä­ neltä ilmestyi aiheesta 333­sivuinen tietokirja. Tärkeintä täytyy varjella Ensimmäinen kolumni Helsingin Sanomissa ilmestyi reilut 11 vuotta sitten. Siinä Maaret Kallio – tuolloin vielä tuiki tuntematon Väestöliiton erityisasiantuntija – pohti digilaittei­ den vaikutusta ihmissuhteisiin. (Hän muistutti, että ihmiset ovat ennenkin paenneet emotionaalista läsnäoloa esimerkiksi liialliseen töiden tekoon tai siivoamiseen.) Vuosi kolumnin alkamisen jälkeen Kallio aloitti Ensitreffit alttarilla ­ohjel­ man yhtenä asiantuntijana ja nousi nopeasti koko kansan tuntemaksi psykoterapeutiksi. Kaikkia sittemmin yrittäjäksi ryh­ tynyt terapeutti ei miellyttänyt. – Alkuun sain kolumneista paljon pilkallistakin palautetta. Nykyään hy­ väksytään paremmin se, että vaiettuja asioita sanoo suoraan. Mielenterveyden teemoja voi käsitellä avoimemmin, Kallio arvioi. Hänen viimeinen kolumninsa Hesarissa ilmestyi toukokuussa, mut­ ta muita töitä riittää. Pari päivää vii­ kossa Kallio pitää yksityisvastaanottoa psykoterapeuttina. Lisäksi hän puhuu ja kouluttaa. Vähintään yksi arkipäivä viikossa on varattu kirjoittamiselle. Mielenrauha on Kallion kymmenes tie­ tokirjan, ja lisäksi hän on kirjoittanut joukon lastenkirjoja. – Paras päivä on kirjoituspäivä, hän sanoo. Niitä päiviä Kallio varjelee tarkasti, jotta syvällinen työ onnistuu. Hän viet­ tää päivän yksin kotona verkkareissa, käy välillä koiran kanssa ulkona ja ehkä meressä uimassa, ajattelee ja kirjoittaa. Silloin ei ole aikaa palavereille. – Olen oppinut, että en voi yhdis­ tää esimerkiksi isoja luentoja ja kir­ joittamista samaan päivään. Se ei onnistu, koska vireystilat ovat liian erilaisia. Kallio muistuttaa, että yhteys itseen on osa mielenrauhaa. On pysähdyttä­ vä oman elämän äärelle rehellisesti ja pohdittava omia arvojaan – sitä, mikä on tärkeintä ja mitä haluaa varjella. – Kun on yhteydessä itseensä, toisen ymmärtäminen on selkeämpää. Mielen­ rauhan kannalta on tärkeää päästää irti omasta navastaan ja kääntää katsetta ulospäin. Ihminen voi hyvin, kun hän saa tehdä itselleen merkityksellisiä asioi­ ta, joista on apua ja iloa myös toisille. Rauhan kuuluu horjua Maaret Kalliosta voisi ajatella, että hän on mielenrauhan perikuva: haas­ tattelussakin hän on keskittynyt ja hymyilevä ihminen, joka puhuu sel­ keästi ja lempeästi mutta jämäkästi. Kallion mielestä mielenrauha kä­ sitetään kuitenkin tällaisessa päätel­ mässä väärin, jonkinlaiseksi pinnalli­ seksi ominaisuudeksi. – Mielenrauha ei ole sitä, että olisi alati rauhallinen, vaan se on kykyä pa­ lata rauhalliseen mieleen myrskyistä huolimatta. Tavoitteena ei siis ole se, että mie­ lenrauha ei koskaan horjuisi. Maail­ massa tapahtuu kauheita asioita, ja useimmat kohtaavat henkilökohtai­ sessa elämässäänkin isoja kriisejä. On luonnollista, että se järkyttää, eikä sitä Kallion mielestä tarvitse peitellä. Sellaisiakin ihmisiä toki on, jotka eivät koskaan menetä mielenrauhaan­ sa. He voivat vaikka pilkkoa ruumista täysin tyyninä. – Heitä kutsutaan psykopaateiksi, Kallio muistuttaa. Innokkaana uimarina hän vertaa mielenrauhaa mereen. Se on hänen mukaansa pohjavesi, kirkas ja rauhal­ linen, jonka päällä aallot loiskivat. – Elämässä on kauheita asioita, jot­ ka vaativat suremista, luopumista, vihaa ja käsittelemistä. Toipuminen vie yleensä enemmän aikaa kuin tah­ toisimme ajatella. Vaikka vaikeat ko­ kemukset eivät katoa, niiden kanssa on mahdollista päästä sovintoon. ”Mielenrauha ei ole sitä, että olisi alati rauhallinen, vaan se on kykyä palata rauhalliseen mieleen myrskyistä huolimatta.” ” 12 TUNNE & MIELI 5/2025
• – Vaikeina aikoina meidän on tärkeä pyrkiä vakauttamaan itseämme. Vasta rauhallisesta mielestä käsin pystyy toimimaan viisaasti, Maaret Kallio sanoo. Kaunistelua Kallio välttää. Kaik­ ki ihmiset eivät koe mielenrauhaa koskaan. – Aina aika ei riitä sen löytämiseen. Jotkut meistä taistelevat loppuun asti. Suoraan kohti tosiasioita Mielenrauha­kirjaansa varten Maaret Kallio haastatteli oikeushammaslää­ käri Helena Rantaa, joka kertoi siitä, kuinka omaiset etsivät katastrofialu­ eilla perheenjäseniään. Kalliolle jäi mieleen tämä: kun he lopulta saivat selville, että läheinen oli kuollut, se oli helpotus, vaikka uutinen oli kauhea. – Jos välttelemme tai emme tiedä totuutta, kärsimme enemmän. Kun kohtaamme tosiasiat, voimme alkaa sopeutua ja löytää teitä rauhaan, Kal­ lio sanoo. Hänen lempilauseisiinsa kuuluu ”nyt on näin”. Hän on saanut siitä pal­ jon kiittävää palautetta. – Sehän merkitsee, että luovun tais­ telusta ja juurrun realiteetteihin. Siinä on jotakin tosi rauhoittavaa, antautu­ vaakin, Kallio pohtii. Hän kertoo olleensa aina se ihmi­ nen, jolla on taipumus nostaa kissat pöydälle ja pyrkiä sitkeästi kohti han­ kaliakin tosiasioita. Tilanteista ja tun­ teista täytyy hänestä puhua ääneen. Kallio, kahden nuoren äiti, kertoo esimerkin. Hänellä oli ollut esikoisen kanssa kärhämää kotitöistä, kun tä­ män ystävä saapui kylään. Kallio sa­ noitti tilanteen vieraalle: jos huomaat kireyttä tunnelmassa, se johtuu äskei­ sistä erimielisyyksistä. – Ystävä totesi siihen, että ei hait­ taa ja kertoi lähteneensä juuri samois­ ta tunnelmista kotoa. Kalliota vastaus lohdutti. Hän lait­ toi ystävän äidille viestin, jonka seu­ rauksena syntyi lyhyt vertaistuellinen keskustelu. Kallion mielestä lapsille pitää ker­ toa tätä paljon vaikeammistakin asiois­ ta totuudenmukaisesti. – Lapsi huomaa tunnelman kyl­ lä. Se, että esimerkiksi vanhempien riidasta puhutaan ääneen, tuo turvaa ja rauhaa: tällaista on, mutta ei ole hätää. Keho kuuntelee kehoa Maaret Kallio kävelee joka päivä met­ sässä vuoden ikäisen koiransa Nasun kanssa. Juuri keholliset kokemukset maadoittavat häntä tehokkaimmin, kävelyn lisäksi juokseminen ja uimi­ nen kaikkina vuodenaikoina. – Nautin, kun käyn uimassa hillit­ tömässä syyssateessa ja kauhon aalto­ ja vastaan. Koska olen hyvä uimari, se antaa minulle kokemusta kyvykkyy­ destä. Tällainenkin tuo rauhaa. Kallio muistuttaa, että ihminen ei ole pelkkää päätä. Luonnossa olemi­ nen, kehon tuntemusten kuuntelemi­ nen ja vuodenaikojen rytmin mukaan eläminen rauhoittavat ketä tahansa. Tieto ja selittäminen eivät edes auta, kun ihminen tuntee hätää. – Keho kuuntelee kehoa, Kallio ki­ teyttää. 13 TUNNE & MIELI 5/2025
• Ruoka ”Syön aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. En ole kulinaristi, vaan tärkeintä on saada ravintoa säännöllisesti.” Perhe ”Perheenjäsenten kanssa voin olla täysin oma itseni. Arvostan tavallisia asioita, kuten että katsomme leffan yhdessä tai käymme Nuuksiossa kävelemässä.” Uni ”Kunnioitan unta. En mielelläni tee illalla töitä enkä juo illalla edes lasillista alkoholia, jos aamulla pitää olla skarppina.” Näin huollan mieltäni ”Kun kohtaamme tosiasiat, voimme alkaa sopeutua ja löytää teitä rauhaan.” Hän tarkoittaa sitä, että rauhattomalle on tur­ ha hokea, että rauhoitu nyt, rauhoitu nyt. Kallio neuvoo sen sijaan toimimaan itsemme kanssa sa­ moin kuin vauvojen: ota syliin, heijaa hiljaa, ole läs­ nä hankalassa hetkessä. Tärkeintä on hänen mie­ lestään asettua rinnalle, ei yläpuolelle käskemään. – Itsekin voi halata tai silittää itseään. Kun keho on kierroksilla, on mentävä keholla sisään. Kallio vakuuttaa, että aikuisena tällaisia turvan kokemuksia voi juurruttaa itseensä, vaikka lapsuu­ desta niitä olisi puuttunut. Sormia napsauttamalla se ei tapahdu, mutta vähitellen sitä kohti voi pyrkiä. Mutta onko se vastuullista ajassa, jossa ympä­ rillä on koko ajan ravistelevaa kauheutta sodista ilmastonmuutokseen? Maaret Kallion mielestä ni­ menomaan kyllä. – On yhteisön kannalta hyväksi yrittää huoleh­ tia omasta rauhan kokemuksestaan. Silloin voim­ me paremmin huolehtia muista. On myös ihan realistista ajatella, että edessä voivat olla vielä vai­ keammat ajat. Ei ketään hyödytä se, että yksilöinä huolestutamme itsemme kuoliaiksi, hän sanoo. Terveisiä Peruspirkolta Parhaillaan Maaret Kallio tekee yhteistä tutkimus­ projektia professoriystävänsä kanssa. Se käsitte­ lee tyttöjen mielenterveyttä ja voimavaroja. Hä­ nellä on yhteisille työpäiville yksi vaatimus: lou­ nasta on syötävä. Ystävälle tämä on ollut ihmetys, mutta hän on kuulemma myöntänyt, että tauko – ja syöminen – on tuntunut varsin fiksulta. – Vallalla on ajatus, että ihmisen pitäisi pärjä­ tä vähillä unilla ja suunnilleen syömättä. Minus­ ta pitää palata perusasioihin, jotta voi paremmin ajatella, ratkaista ongelmia ja säädellä tunteita, Kallio sanoo. Tästä syystä ystävä kutsuu häntä Peruspirkok­ si. Peruspirkkouteen kuuluu hänen mukaansa kaikenlaista muutakin ”jo päiväkodissa opittua”. Kalenterissa on oltava sopivasti lepoa, Kallion koh­ dalla esimerkiksi aikaa lukemiselle. Työpäivä ei saa venyä liikaa, sillä sen jälkeen pitää ehtiä metsään. Peruspirkkoutta on myös unen varjeleminen. – Väsyneenä tunnesäätely pettää. Ihminen te­ kee huonompia päätöksiä, ja läsnäolo toisille vai­ keutuu. Minun työssäni nämä taidot ovat hyvin tärkeitä, joten minun on pidettävä myös itsestäni hyvää huolta. Toki hän tiedostaa, että elämän palauttelu pe­ rusasetuksiin ei ole helppoa, kun joka paikasta tunkee kissavideoita, kouluviestejä, mainospalo­ ja, uutisseurantaa ja nopeita kikkoja parempaan elämään. – Ongelma ei ole vain yksilön, mutta niin kauan kuin sääntelyä ei ole, tarvitsemme myös paljon na­ pakkuutta. Kallio sanoo yrittäneensä tehdä tylsyydestä trendin. Hänen mielestään tylsyys ei oikeasti edes ole tylsää vaan paljastaa ihmisen sisältä kaiken­ laista kiinnostavaa. Nyt se kaikki jää kymmenen sekunnin videopätkien varjoon. Haluammeko sitä, Kallio kysyy. – Me tarvitsemme ensisijaisesti perusasioita ja sitten vasta sirkusta. Jos suhteet ovat väärin päin, olosta tulee hajanainen ja sätkimme joka suuntaan. Asia ei ole uusi. Ehkä Kallio onkin niin suosit­ tu siksi, että hän sanoo suoraan sen, minkä me kaikki jo valmiiksi tiedämme. Siedä tylsyyttä. Älä ota puhelinta vessaan. Tee yhtä asiaa kerrallaan. Mielenrauha piilee yksin­ kertaisuudessa. ? 14 TUNNE & MIELI 5/2025
• Luonnossa puhjetaan kukkaan ja kukoistetaan ja sitten taas lakastutaan. – Voisiko tällaista rytmin variaatiota olla enemmän myös omassa elämässämme, Maaret Kallio kysyy. 15 TUNNE & MIELI 5/2025
• Terapian tarpeessa? 16 TUNNE & MIELI 5/2025
• Terapiapuhetta kuulee kaikkialla: somessa, työpaikan lounaspöydissä ja kaveriporukoissa. Mitä yhä kiihtyvän terapiakulttuurin takaa löytyy, ja mitä iloa tai haittaa siitä voi olla? TEKSTI EVE RISTO KUVITUS MARIA VILJA Terapian tarpeessa? M itä terapiakulttuurilla tarkoitetaan? Ei ainakaan samaa kuin itse te­ rapia, painottaa psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala heti alkuun. – Terapia on mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto, kun taas terapiakulttuuri on yhteiskunnallinen ilmiö. Terapiakulttuuriin kuuluvat esimerkiksi hyvinvointisisällöt, kuten selfhelp­kirjat, somepostaukset, podcastit, lehtien artikkelit ja erilaiset valmennukset, Kujala avaa. Elämänhallinta, haasteista selviytyminen ja onnelli­ suus ovat aina askarruttaneet ihmisiä. Ajan saatossa aiheis­ ta on kyselty milloin filosofeilta, milloin papeilta – nykyään käännytään mielenterveyden asiantuntijoiden puoleen. 17 TUNNE & MIELI 5/2025
• ”Ihminen oppii etsimään vikoja itsestään ja toisista. Siitä tulee loputon projekti, jossa hän pyrkii aina tulemaan paremmaksi. Ei välttämättä siksi, että voisi paremmin, vaan siksi, että kelpaisi.” Oivallus 1 Terapeuttinen valta siirtää vastuun yksilölle TERAPIAKULTTUURIIN KUULUU keskeisesti niin kutsuttu terapeuttinen valta. Terapeuttien lisäksi tätä valtaa käyttävät esimerkiksi päättäjät sekä kouluttamiseen, valmentamiseen ja auttamiseen keskittyvät ammattikunnat. Usein terapeuttista valtaa käytetään, kun py­ ritään ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia yksilötasolla. Terapeuttinen vallankäyttö nojaa muun muassa psykologian ja psykoterapioiden teorioihin. Terapeuttisen vallan väärinkäytöstä voidaan puhua esimerkiksi työuupumuksen kohdalla. Tut­ kimukset osoittavat, että sen syyt löytyvät yleen­ sä työoloista. Silti uupunut työntekijä passitetaan usein työpsykologille opettelemaan resilienssiä ja palautumista. Työpaikan sisäiset kuviot pysyvät ennallaan. Vastuu kipataan siis yksittäiselle ihmiselle sen sijaan, että tehtäisiin muutoksia suurempaan kuvaan. Hyvinvoinnin avainten katsotaan olevan jokaisen omissa käsissä. – Vaikka elämäänsä voi vaikuttaa itse aika pal­ jonkin, ei ihminen silti voi ratkaista mitä tahansa ongelmia yksin. Tämä yksilökeskeinen aika saa meidät kuvittelemaan, että se on mahdollista, Emilia Kujala toteaa. Oivallus 2 Itseään kehittämällä voi palaa loppuun HALUATKO OLLA yhä tasapainoisempi ja tehokkaam­ pi – saada esiin parhaimman version itsestäsi? Kun ihminen uskoo, että vastuu omasta onnel­ lisuudesta on vain hänellä itsellään, pyrkimykset voivat johtaa syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteisiin. Hän viilaa mieltään terapiassa, tekee hengitysharjoituksia ja kohtaa traumojaan. Kun olo ei paranekaan, iskee toivottomuus. Mitä teen väärin? Emilia Kujalan mukaan taustalla on uuslibera­ listinen ajattelu, jossa oma itse nähdään pääomana. Pääomaa pitää tietysti myös kehittää ja kasvattaa. Siksi markkinat puskevat onnellisuudesta kiin­ nostuneelle yleisölle jatkuvasti uusia ongelmia, joihin kehotetaan kiinnittämään huomiota. Heti perään on tarjolla ratkaisuja. Joskus mind­ fulness­harjoituksia, joskus vagushermon sääte­ lyä, joskus itsemyötätuntoa. Usein konstien opet­ telusta pitäisi myös maksaa: ostaa kirja, kurssi tai piikkimatto. Elämä ylikuumenee, kun aina pitäisi pystyä olemaan työssään parempi, tunnistamaan varoi­ tusmerkit ihmissuhteissa ja kasvattaa lapsellensa moitteettomat tunnetaidot. Ja lista vain jatkuu. – Ihminen oppii etsimään vikoja itsestään ja toisista. Siitä tulee loputon projekti, jossa hän pyr­ kii aina tulemaan paremmaksi. Ei välttämättä sik­ si, että voisi paremmin, vaan siksi, että kelpaisi, Kujala sanoo. 18 TUNNE & MIELI 5/2025
• Kaikki eivät tarvitse terapiaa, mutta jokainen voi hyötyä siitä TERAPIASSA KÄYMISESTÄ on tullut normaali juttu, josta saatetaan kertoa sivulauseessa. Moni ajattelee­ kin, ettei terapiaan tarvitse mennä kauhean krii­ sin keskellä, vaan se tekee hyvää kenelle tahansa. Mutta pitäisikö jokaisen todella mennä terapiaan? Kysymys on mutkikas myös Kujalalle. Hänen mukaansa psykoterapia auttaa usein silloin, kun ihmisellä on aitoja ongelmia ja halua ratkoa niitä. Kärsimys on yksilöllistä, ja ulkopuolelta on mah­ dotonta sanoa, kenen ongelma on niin iso, että sitä tulisi käsitellä ammattilaisen kanssa. Yhden elä­ mää varjostaa väkivaltainen lapsuus, toinen kär­ sii työpaineista. Menneisiin sukeltaminen vaatii myös voima­ varoja, eikä hetki ole aina oikea. Kujalan mielestä olisi hyvä pohtia, mikä oman mielen tutkimisessa motivoi. Kuiskiiko päässä ääni, jonka mukaan kumppani löytyy sitten, kun olen hoitanut itsestäni parhaat puolet esiin? Lois­ tanko työssä sitten, kun olen setvinyt pelkoni alta pois? Itsensä kehittämisen ei pitäisi jäädä suorituk­ seksi muiden joukossa. Kuviota voisi verrata kun­ tosalilla käymiseen: joku saattaa harrastaa sitä pa­ konomaisesti ja ajatella, ettei treeniä voi jättää vä­ liin. Toinen taas siksi, että liikkumisesta tulee hyvä fiilis. – On myös vähän surullinen kuva meidän yhteiskunnastamme, jos täällä pärjätäkseen jokai­ nen tarvitsee terapiaa, Kujala huomauttaa. Terapiakulttuuri antaa tilaa erilaisille äänille TERAPIAKULTTUURISSA on myös paljon hyvää. Itseensä tutustuminen on aina paikallaan. Ihmiset, joilla on tunnetaitoja ja psykologista joustavuutta, ovat keskimäärin muita onnelli­ sempia. He ovat usein myös empaattista ja tur­ vallista seuraa. Terapiakulttuuri on mahdollistanut myös sen, että erilaiset äänet pääsevät kuuluviin. Sosiaali­ sen median selfhelp­sisältöä saa tehdä kuka vain, ja parhaimmillaan ne tavoittavat ryhmiä, joita pe­ rinteinen terveysviestintä ei tavoita. Myös esimer­ kiksi seksuaalivähemmistöille tai muille margi­ naaliryhmille tarkoitetut viestit pääsevät perille. Some avaa maailman erilaisista taustoista tu­ leville ihmisille, jotka voivat nousta arvostetun ääni­ torven asemaan. Aiemmin se oli hyvin vaikeaa. Toisaalta terapiakulttuurissa asiantuntijuus on häilyvä termi. Kujala toivoisi, että jokaisella vai­ kuttajalla olisi terve kyky myös epäillä itseään. Esi­ merkiksi sosiaalisessa mediassa uraa tekevien hyvinvointivalmentajien olisi tärkeää tunnistaa oman ammattiaidon rajat, kantaa vastuuta levit­ tämästään sisällöstä ja ohjata apua pyytävä tarvit­ taessa toiseen suuntaan. Oivallus 4 Oivallus 3 19 TUNNE & MIELI 5/2025
• Avun hakemiseen voi tarvita apua Fiksu yhteisö tukee mielenterveyttä KAIKKI HALUKKAAT eivät pääse terapiaan. Sinne päätyvät useimmiten ne, joilla on kyky hakea apua ja rahaa maksaa siitä. Kelan tukeman psykotera­ pian piiriinkään eivät kaikki pääse. Terapiaan hakeutuminen vaatii kykyä etsiä tie­ toa, soittaa puheluja ja muotoilla ongelmansa sanoiksi. Moni jää ulkopuolelle yksinkertaisesti siksi, että hän tarvitsisi apua avun hakemiseen. Ilmaista, matalan kynnyksen apua tarjoavat esimerkiksi Mieli ry ja Mieppi. Netistä löytyy myös omahoito­ohjelmia esimerkiksi Mielenterveysta­ lon sivuilta. Terapiaan olisi tärkeä mennä viimeistään sil­ loin, kun arkea vaikeuttavat oireet ovat jatkuneet ELÄMME YKSILÖKESKEISTÄ AIKAA, mutta meillä on yhä laumaeläimen aivot ja hermosto. Silti te­ rapia saattaa olla joskus ainoa ihmissuhde, jossa ihminen kokee riittävänsä sellaisena kuin on. Joka neljäs tai viides ihminen kohtaa vuodes­ sa mielenterveysongelmia. Usein terapian tarve kumpuaa suuremman mittakaavan ongelmista, joita yksilöterapialla ei oikeastaan edes voi täysin ratkaista. Kujala käyttää vertauskuvaa autotiestä: – Kuvitellaan, että Helsinki–Tampere­tiellä ha­ joaa vuosittain joka viides auto. Onko ratkaisu se, että viedään rikkinäiset autot korjaamolle? Kor­ jaamoita täytyy silloin perustaa lisää ja kouluttaa niihin päteviä korjaajia. Autot saadaan kyllä pitkään. Esimerkiksi masennusoireet ovat taval­ linen reaktio läheisen kuolemaan. Jos oireet eivät vähitellen väisty suruprosessin edetessä, kyse voi olla mieltä pahemmin koettelevasta ongelmasta. Toimintakykykään ei kerro kaikkea. Yhden ma­ sennus oireilee niin, että uni katoaa ja kotoa on vaikea poistua. Toinen voi paahtaa töissä ja vai­ kuttaa tuttavapiirin silmissä reippaalta, vaikka mieli liikkuukin syvissä vesissä. – Hirveän harvoin olen kohdannut sellaista ihmistä, joka olisi tullut terapiaan liian aikaisin, Emilia Kujala summaa. palautettua tielle, mutta ne päätyvät ennen pitkää taas korjattaviksi, koska ongelmana on itse tie. Vertaus kuvaa tilanteen kestämättömyyttä. Ihmi­ set käyvät hoidettavina, mutta yhteiskunta pysyy sa­ manlaisena, rikkinäisenä. Päättäjien tulisi muistaa, että kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa. – Mielenterveys syntyy turvallisissa yhteisöis­ sä, ei oman navan ympärillä pyörimällä. Siihen vaikuttavat kaikki päätökset, esimerkiksi toimeen­ tulotuesta, koulutuksesta ja neuvolapalveluista, Kujala luettelee. Parhaimmillaan poliittinen päätöksenteko mahdollistaa sen, että ihmisellä on hyvä olla it­ sensä ja muiden kanssa. Sekä sen, että hän saa apua silloin, kun sitä tarvitsee. ? Oivallus 5 Oivallus 6 Terapiaan hakeutuminen vaatii kykyä etsiä tietoa, soittaa puheluja ja muotoilla ongelmansa sanoiksi. Moni jää ulkopuolelle yksinkertaisesti siksi, että hän tarvitsisi apua avun hakemiseen. 20 TUNNE & MIELI 5/2025