• FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ”Pitkä pyörävaellus opetti hyväksymään itseni” Sairastuneen läheinenkin kaipaa tukea Tarvitseeko jokainen meistä terapiaa? 5 /2 2 5 Syysuinti karaisee avantokauteen VIILEÄÄN VETEEN! MAARET KALLIO "Pyrin sitkeästi kohti hankaliakin tilanteita ja tunteita." Mielenrauhaa syksyyn IRTI UHKAPELEISTÄ Sain apua, kun vihdoin myönsin ongelmani” ” TODELLISUUS VÄÄRISTYY Mitkä syyt voivat johtaa psykoosiin?
• Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) Joskus pienet askeleet oikeaan suuntaan ovat elämän kannalta ne suurimmat. Attendo-kodeissa ei paeta ongelmia, vaan ongelmien keskeltä löytyvät ratkaisut, liittyivätpä ne päihteisiin, mielenterveyteen tai molempiin. Jokainen kohtaaminen asiakkaan kanssa on tärkeä ja asiakas kohdataan ihmisarvoisena kaikissa tilanteissa. Ihmisarvo on jokaisella sama, jokainen etsii omia sisäisiä voimavarojaan sekä mahdollisuutta onnelliseen ja hyvään elämään. Meistä jokainen tarvitsee kodin, jossa voi elää hyvää ja turvallista elämää. Tutustu Attendon mielenterveysja päihdepalveluihin, me autamme eteenpäin! attendo.fi Askelia oikeaan suuntaan
• Milloin olet viimeksi viettänyt kotisohvalla oikein kunnon elokuvaillan? Sarja on usein helppo ja nopea valinta, jos aikaa on vähän eikä jaksa alkaa käydä läpi leffatarjontaa. Sopivista elokuvista kannattaa pitää päivittyvää listaa, josta voi sitten helposti valita seuraan ja fiilikseen sopivimman. Itseään voi myös haastaa keskittymään katsomiseen ilman taukoja ja puhelinta – kuten leffateatterissa. Valot himmeälle ja popparit syliin! PÄÄKIRJOITUS MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi M uista hengittää! Siinä neuvo, jonka sanon itselleni joka kerta, kun pulahdan kylmään veteen. Olen harrastanut satunnaista avan­ touintia jo vuosia, mutta tänä syksynä lähdin uuteen kokeiluun: säännölliseen syysuintiin. Ajatuksena on totutella pikkuhiljaa kylmene­ vään veteen. Ja kun pakkaset ja avantokausi koittavat, olen valmis! Toinen neuvo itselleni ennen laiturille astumista kuuluu: on vain mentävä. Päätän hyvissä ajoin, etten ala pähkäillä asiaa siinä vaiheessa, kun toisen ja­ lan varpaat koskettavat vettä. Kokemuksesta tiedän, että keho hätkähtää kylmää joka kerta. Tiedän myös, että pystyn melkein aina hengittämään tuon hätkähdyksen läpi. Kun sitten pääsen veteen, vedän syvään henkeä ja teen ensimmäisen pit­ kän ja rauhallisen vedon. Jos en saa mieltä mukaan, unohdan hengittää, panikoidun, räpiköin pari hätäistä vetoa ja alan hamuta rappusten kaidetta. Keho voi mennä hälytystilaan paitsi kylmässä vedessä myös yllättävis­ sä arjen tilanteissa – vaikka hätä ei olisikaan suurin. Silloinkin paras ensi­ apu voi löytyä kehon kautta: hengittämällä, tietoisesti hartioita laskemal­ la, sulkemalla silmät hetkeksi. Kaikkea epämukavaa ei tarvitse paeta ja kiertää. Joskus se, että menee vaikeita asioita kohti eikä panikoidu heti alkuun, voi saada tuntemaan it­ sensä entistä vahvemmaksi. Yksi saa voimaa arjen tilanteisiin kylmästä vedestä, toinen jostain muual­ ta. Mistä sinä löydät tänä syksynä rauhaa niihin hetkiin, kun syke alkaa nousta? ? Kylmän veden opit Meri Parasta juuri nyt Jos viileä vesi houkuttaa sinuakin, lue lisää kylmäuinnista sivulta 8. KU VA : SH U TT ER ST O C K 3 TUNNE & MIELI 5/2025
• 22 34 Uhkapelien jälkeen. Pelaaminen vei Juho Lehtisen syvälle velkakierteeseen. Solmut alkoivat ratketa, kun hän vihdoin uskalsi kertoa ongelmastaan. Suuria tunteita. Kun äiti Jaana aloitti käyttäytymisterapian, hän sai tyttärensä Kaisan takai­ sin elämäänsä. ”Nautin, kun käyn uimassa hillittömässä syyssateessa ja kauhon aaltoja vastaan. Koska olen hyvä uimari, se antaa minulle kokemusta kyvykkyydestä. Tällainenkin tuo rauhaa.” M A A R E T K A LLI O 10 TÄSSÄ NUMEROSSA Mielenrauhaa. Maaret Kallio sanoo olleensa aina se ihminen, jolla on taipumus nostaa kissat pöydälle ja pyrkiä sitkeästi kohti hankaliakin tosiasioita. 4 TUNNE & MIELI 5/2025
• ALUKSI 3 Pääkirjoitus Mistä mielenrauha löytyy? 6 Mitä uutta? Kylmäuinti koukuttaa. 8 Kirjat Lukemista syksyyn. KANSSAKULKIJAT 10 Maaret Kallio Tosiasioiden kieltäminen on kuluttavaa. 22 Suuret tunteet veivät mukanaan Kun Jaana Hasunen aloitti dialektisen käyttäytymisterapian, alkoi hidas, mutta antoisa muutos kohti tasa­ painoisempaa elämää. 33 Parantava polkaisu Susani Mahaduran kolumni. 34 Pelien loppu Pelaaminen kulki Juho Lehtisen mukana lapsuudesta aikuisuuteen ja vei lopulta pahaan velkakierteeseen. ILMIÖ & TIETO 16 Terapian tarpeessa Milloin terapian aloittaminen on tarpeel­ lista ja milloin ei – ja onko kaikilla pääsy palveluihin, kun niitä todella tarvitsee? 28 Todellisuus vääristyy Psykoosissa mieli luo harhoja, jotka tuntuvat sairastuneesta täysin todellisilta. Asiantuntija kertoo, mitä psykoosin taustalta löytyy. 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 43 Kun perheenjäsen sairastuu Miten tukea läheistään niin, etteivät omat voimavarat ehdy? 50 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343­175X (painettu) ISSN 2343­1768 (verkkojulkaisu) Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 5.12. 42 Värityskuva 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 5 TUNNE & MIELI 5/2025
• Viileä vesi kutsuu MITÄ UUTTA? KOONNUT MERI NYKÄNEN KASTAUTUMINEN RIITTÄÄ Ensimmäisillä kerroilla riittää, että viivyt vedessä vain muu­ taman sekunnin ajan. Kun alat sietää kylmää paremmin, voit lisätä vedessä vietettyä aikaa puoli minuuttia kerrallaan. Pitkiä pulahduksia ei tarvita, sillä suurin osa terveyshyödyistä syntyy jo lyhyessä ajassa. Pienikin kastautuminen virkistää ja antaa keholle selkeän viestin kylmästä. TOTUTTELE VÄHITELLEN Aloita luonnonvesissä uiminen jo ennen pakkasia, jolloin kylmä ei tunnu niin yllättävältä. Viileän veden sietokyky paranee nopeasti, kun käyt pulahtamassa säännöllisesti. Saatat jo parin viikon jälkeen huomata, että pystyt olemaan vedessä pidempään kuin aloittaessasi. On palkitsevaa seurata, miten keho ja mieli rohkaistuvat ottamaan aina yhden vedon enemmän. HALLITSE HENGITYSTÄ Kylmä vesi saa hengityksen kiih­ tymään ja sydämen hakkaa­ maan. Rauhalliset syvät sisään­ hengitykset nenän kautta ja uloshengitykset suun kautta aut­ tavat tasapainottamaan kehoa. Samalla opit sietämään epämu­ kavuutta ja rauhoittamaan mie­ len vaikeassa tilanteessa. Hengi­ tyksen hallinta on taito, jonka voi siirtää kylmästä vedestä myös muihin sykettä nostaviin hetkiin. Syysuinti vie veto kerrallaan kohti talviuintia. Kun totutat kehosi viileään jo nyt, avantoon pulahtaminen tuntuu helpommalta. 6 TUNNE & MIELI 5/2025
• ETSITKÖ HERKKÄÄ kuunnelta­ vaa iltakävelylle tai koti­ sohvalle? Lyytin tuore albumi Pidän sulle paikkaa kertoo kauniisti ystävyydestä ja ulkopuolisuuden tunteesta. Kappaleista löytyy arkisia havaintoja, valoisuutta ja lohtua pimeneviin iltoihin. Herkkyyttä iltoihin Luureissa KU VA : U N SP LA SH Kylmäaltistus kohottaa mielialaa ja tuo jopa euforisen olon uinnin jälkeen. SUOMALAISISTA aikuisista on kokenut viimeksi kuluneen vuoden aikana psyykkistä kuormitusta. Lähde: BMJ Public Health TERMI KUVAA yleisesti stres­ siä, ahdistusta, masentu­ neisuuden oireita sekä psyykkistä rasitusta, joka ei välttämättä täytä kliinisen diagnoosin kriteerejä mutta vaikuttaa merkittävästi arkeen, jaksamiseen ja hyvinvointiin. Psyykkinen kuormitus 25 % Luku Sanaselitys K U V AT : SH UT TE R ST O CK VÄLITÖNTÄ EUFORIAA Kylmäaltistus kohottaa mielialaa ja tuo monille jopa euforisen olon uinnin jälkeen. Kylmä vesi antaa samanlaista mielihyvän tunnetta kuin liikunta dopamiinitasojen nousun kautta. Vaikutus tuntuu usein heti ja voi kestää useita tunteja. Monet aktiiviset uimarit kertovat myös nukkuvansa paremmin säännöllisten pulahdusten ansiosta. Ei siis ihme, että kylmäuintiin jää helposti koukkuun. MUISTA TURVALLISUUS Syksyllä ja talvella ei kannata lähteä uimaan yksin. Jos mukana ei ole kaveria, talvi­ uintiseurojen uimapaikoilla on yleensä muitakin paikalla. Vältä kylmään veteen mene­ mistä suoraan saunan tai kovan treenin jälkeen. Sydän­ sairaiden tai verenpaine­ lääkitystä käyttävien kannat­ taa keskustella lääkärin kanssa ennen kylmäuinnin aloittamista. VARUSTAUDU VIISAASTI Neopreenitossut ja ­hanskat sekä lämmin pipo tekevät syysuinnista miellyttävää. Mukaan kannattaa varata myös iso pyyhe tai kylpytakki, jotta saat itsesi heti lämpimäksi vedestä noustessa. Uinnin jälkeen on hyvä pukea päälle helposti puettavat, lämpimät vaatteet. Kun varusteet ovat kunnossa, voit keskittyä nauttimaan itse kokemuksesta. RUTIINIT AVUKSI Syysuinnista voi vähitellen muodostua arjen rutiini – kunhan pääsee liikkeelle vielä silloinkin, kun päivät lyhenevät. Toistojen avulla uimisesta tulee hyvää tekevä teko eikä enää pelottava haaste. Sovitut uintitreffit kaverin kanssa helpottavat lähtemistä ja myös veteen menemistä. Kun toinen tsemppaa vieressä, kylmästä nauttimisesta tulee jaettu kokemus. 7 TUNNE & MIELI 5/2025
• KOONNUT MERI NYKÄNEN KIRJAT M illaisia salaisuuksia kannamme mu­ kanamme? Mitkä perheen asiat ovat niitä, joista ei puhuta vuo­ sien tai vuosikymmenienkään jälkeen? Sophia Jansson avaa kirjassaan Kolme saarta – isä, äiti ja minä oman perheensä vaiettua historiaa. Hän on Tove Janssonin veljen Larsin tytär. Heistä ja heidän äidistään eli Sofian isoäidistä Hamista on paljon tarinoita ja lämpimiä muistoja. Mutta Sophian oma äiti on pysynyt perhees­ sä ja suvussa mysteerinä. Äiti katosi perheen elämästä varhain ja kuoli nuorena. Aiheesta ei kuitenkaan puhuttu oikein mitään: isä ja muut vaikenivat ja pitivät yllä hiljaisuuden kulttuu­ ria. Äidin kohdalle jäi iso musta aukko. Kirjassa Sophia lähtee etsimään vastauksia kysymyksiin, jotka ovat vaivanneet häntä vuo­ sikymmeniä. Hän avaa perheensä salatun his­ torian niin, että lukija pääsee mukaan hyvin intiimille matkalle. Kolme saarta rakentuu tärkeiden saarien ympärille, joiden kautta Sophia Jansson tar­ kastelee lapsuuttaan, vanhempiensa elämää ja koko Janssonin suvun tarinaa. Saaret ovat kes­ kenään erilaisia: Kaukainen Tonga, jonne Tove ja Lars Jansson aikoinaan haaveilivat muutta­ vansa. Ibiza, jossa Sophia vietti varhaisia lap­ suusvuosiaan. Pellingin saaristo, joka on ollut Janssonien kesäparatiisi sukupolvien ajan. Näi­ den kolmen paikan avulla kirjailija rakentaa oman identiteettinsä ja perheensä menneisyy­ den palapeliä. Selviää, että Sophian äidin tarina on sarja surullisia kohtauksia. Siihen liittyy masennus­ ta, yksinäisyyttä ja alkoholia. Hänen ja Larsin yhteisessä elämässä ei riitä rakkautta, vaikka lasta yritetäänkin aluksi kasvattaa niin hyvin kuin osataan. Äidin katoaminen jättää tyttäreen jäljet, jot­ ka eivät ole unohtuneet. Siksi hän haluaa kir­ jassaan käydä kaiken läpi jälkikäteen. Kirjaa lukiessa tuntuu siltä, että vain rehellisyys ja avoimuus tuovat vapautuksen vanhoista salai­ suuksista. Kun kaiken sanoo ääneen juuri siten, kuin asiat ovat, ne tulevat näkyviksi. Salaisuuksia ei enää ole. Samalla äitikin saa oman tarinansa, aukot täyttyvät. Salaisuuksien saaret SOPHIA JANSSON: KOLME SAARTA – ISÄ, ÄITI JA MINÄ (SILTALA 2025) KU VA : M AR I C A RO S E NG Å R D / SIL TAL A 8 TUNNE & MIELI 5/2025
• LEMPEÄÄ JÄNNITYSTÄ. Dekkarisarjan kolmannes­ sa osassa rikostutkijat uurastavat helsinkiläisen luksuspalvelutalon ympä­ rillä. Tarjolla on jälleen herkullisia hahmoja ja nautinnollisen hidasta tarinankerrontaa. R&R: VAINAJAT VAILLA ARMOA (SILTALA 2025) * * * PYSÄHDYKSEN JÄLKEEN. Miltä tuntuu, kun sydän pysähtyy kesken esityk­ sen teatterin lavalla? Näyttelijän esikoisromaa­ ni pohtii elämän arvaa­ mattomuutta ja pohjau­ tuu tositapahtumiin. EEVA SOIVIO: KERTAALLEEN KUOLLUT (GUMMERUS 2025) * * * ROHKAISUA NUORILLE. Psykologien kirjoittama kirja pohtii nuoren kanssa mielen hyvinvointiin liittyviä aiheita: mistä aitoa hyvinvointia löytyy, ja miten kestää sekä käsitellä erilaisia nuoruuteen liittyviä paineita? KAIKKI JÄRJESTYY (KUMMA 2025) Lue myös! Kypsymättömät vanhemmat Romaani eroista Psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviidan teos Sairas perhe – Kun vanhempi ei kasva aikuiseksi tarkaste­ lee, millaisia jälkiä vanhemman kypsy­ mättömyys jättää lapseen ja miten ne vaikuttavat aikuisuudessa. Kypsymät­ tömyys voi näkyä esimerkiksi päihtei­ den käyttönä, kaverivanhemmuutena ja tunteiden näyttämisen vaikeutena. Yhdistävä tekijä on, että lapsen tarpeet jäävät vanhempien tarpeiden alle. Kirjassa kerrotaan, miten lapsen omaksumat roolit, kuten miellyttäjän tai syntipukin rooli, voivat kaventaa Miltä tuntuu erota kahdesti samasta ihmisestä? Siinä Aina Bergrothin Erojen kirjan virkistävän tiiviisti rajattu aihe. Lahja ja Orvo kokevat molem­ mat sekä hylkäämisen että hylätyksi tulemisen, mikä tuo romaaniin enem­ män kuin yhden näkökulman. Jättä­ jän ja jätetyksi tulleen roolit ovat eri­ laiset. elämää vielä aikuisena. Teos ei keskity vanhemman syyttelyyn vaan lukijan oman minuuden vahvistamiseen. Mukana on harjoituksia, jotka auttavat rajojen tunnistamisessa, turvallisemmassa vuorovaikutuksessa ja menneisyyden surun käsittelyssä. Teos sopii erityisesti aikuisille lapsille, jotka kaipaavat tukea lapsuuden perhetaakkojen purkamiseen. Se tarjoaa myös vanhemmille ja ammattilaisille ymmärrystä siitä, mitä lapsen terve kasvu ja turvallinen vanhemmuus todella vaativat. Romaani ei kuitenkaan jää pelkäksi kertomukseksi särkyneistä suhteista, vaan se on samalla rakkauden kuvaus. Se pohtii, voiko mennyttä arvostaa ilman, että sitä vähättelee, ja miten kantaa mukanaan rakkautta, joka ei enää jatku. Erojen kirja on intiimi ja rehellinen kertomus rakkaudesta ja ihmisten välisestä riippuvuudesta. KATJA MYLLYVIITA: SAIRAS PERHE – KUN VANHEMPI EI KASVA AIKUISEKSI (DUODECIM 2025) AINA BERGROTH: EROJEN KIRJA (OTAVA 2025) Vanhemman kypsymättömyys voi näkyä esimerkiksi kaverivanhemmuutena ja tunteiden näyttämisen vaikeutena. 9 TUNNE & MIELI 5/2025
• KANSSAKULKIJA MAARET KALLIO Nyt on näin Psykoterapeutti Maaret Kalliolle mielenrauhan perusta on siinä, että vaikeistakin asioista puhutaan ääneen. Tosiasioiden kohtaaminen tuo rauhaa, kun taas niiden kieltäminen on hänestä kaikkein kuluttavinta. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT SUSANNA KEKKONEN 10 TUNNE & MIELI 5/2025
• Maaret Kallio ei pelkää puhua hankalista tilanteista ja tunteista. – Pyrin siihen, että korjaan ja selvitän asioita mahdollisimman paljon nyt. Koskaan ei tiedä, kuinka paljon aikaa on jäljellä, ja haluan, että olen ainakin yrittänyt. 11 TUNNE & MIELI 5/2025
• un kouluttajapsykotera­ peutti Maaret Kallio istuu metrossa työmat­ kallaan Espoosta Hel­ singin keskustaan, hän tarkkailee ihmisiä. Mi­ tähän he miettivät? Millaisia tarinoita heillä on? Tapa tietysti kertoo Kallion loput­ tomasta mielenkiinnon kohteesta, ih­ misestä, mutta paljastaa hänestä myös jotakin muuta. Hän nimittäin ei tartu metromatkalla kännykkään ja kuun­ teleekin korkeintaan musiikkia. Taustalla on yksinkertainen, van­ hanaikainen ja ehkä myös tylsä ajatus. Kallio haluaa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. – Miksi haluaisin täyttää aivoni jol­ lain podcastilla, jossa joku pölisee sii­ tä, mitä näki matkalla studiolle tai mitä söi aamupalaksi, hän kysyy. Hän ei vastusta podcasteja vaan sitä, että vahvat kuulo­ ja näköärsykkeet valtaavat huomiomme jatkuvasti. – Jos koko ajan tuuttaa informaa­ tiota sisään, mieli ei ehdi prosessoi­ maan mitään. Silloin emme yhtään tiedä, mitä sisällämme tapahtuu, ja on paljon vaikeampi keskittyä myös toi­ sen ihmisen äärelle. Tämä on yksi niistä asioista, jotka tässä ajassa haastavat mielenrauhaa. Kalliolla on aiheesta paljon sanottavaa – niin paljon, että viime syksynä hä­ neltä ilmestyi aiheesta 333­sivuinen tietokirja. Tärkeintä täytyy varjella Ensimmäinen kolumni Helsingin Sanomissa ilmestyi reilut 11 vuotta sitten. Siinä Maaret Kallio – tuolloin vielä tuiki tuntematon Väestöliiton erityisasiantuntija – pohti digilaittei­ den vaikutusta ihmissuhteisiin. (Hän muistutti, että ihmiset ovat ennenkin paenneet emotionaalista läsnäoloa esimerkiksi liialliseen töiden tekoon tai siivoamiseen.) Vuosi kolumnin alkamisen jälkeen Kallio aloitti Ensitreffit alttarilla ­ohjel­ man yhtenä asiantuntijana ja nousi nopeasti koko kansan tuntemaksi psykoterapeutiksi. Kaikkia sittemmin yrittäjäksi ryh­ tynyt terapeutti ei miellyttänyt. – Alkuun sain kolumneista paljon pilkallistakin palautetta. Nykyään hy­ väksytään paremmin se, että vaiettuja asioita sanoo suoraan. Mielenterveyden teemoja voi käsitellä avoimemmin, Kallio arvioi. Hänen viimeinen kolumninsa Hesarissa ilmestyi toukokuussa, mut­ ta muita töitä riittää. Pari päivää vii­ kossa Kallio pitää yksityisvastaanottoa psykoterapeuttina. Lisäksi hän puhuu ja kouluttaa. Vähintään yksi arkipäivä viikossa on varattu kirjoittamiselle. Mielenrauha on Kallion kymmenes tie­ tokirjan, ja lisäksi hän on kirjoittanut joukon lastenkirjoja. – Paras päivä on kirjoituspäivä, hän sanoo. Niitä päiviä Kallio varjelee tarkasti, jotta syvällinen työ onnistuu. Hän viet­ tää päivän yksin kotona verkkareissa, käy välillä koiran kanssa ulkona ja ehkä meressä uimassa, ajattelee ja kirjoittaa. Silloin ei ole aikaa palavereille. – Olen oppinut, että en voi yhdis­ tää esimerkiksi isoja luentoja ja kir­ joittamista samaan päivään. Se ei onnistu, koska vireystilat ovat liian erilaisia. Kallio muistuttaa, että yhteys itseen on osa mielenrauhaa. On pysähdyttä­ vä oman elämän äärelle rehellisesti ja pohdittava omia arvojaan – sitä, mikä on tärkeintä ja mitä haluaa varjella. – Kun on yhteydessä itseensä, toisen ymmärtäminen on selkeämpää. Mielen­ rauhan kannalta on tärkeää päästää irti omasta navastaan ja kääntää katsetta ulospäin. Ihminen voi hyvin, kun hän saa tehdä itselleen merkityksellisiä asioi­ ta, joista on apua ja iloa myös toisille. Rauhan kuuluu horjua Maaret Kalliosta voisi ajatella, että hän on mielenrauhan perikuva: haas­ tattelussakin hän on keskittynyt ja hymyilevä ihminen, joka puhuu sel­ keästi ja lempeästi mutta jämäkästi. Kallion mielestä mielenrauha kä­ sitetään kuitenkin tällaisessa päätel­ mässä väärin, jonkinlaiseksi pinnalli­ seksi ominaisuudeksi. – Mielenrauha ei ole sitä, että olisi alati rauhallinen, vaan se on kykyä pa­ lata rauhalliseen mieleen myrskyistä huolimatta. Tavoitteena ei siis ole se, että mie­ lenrauha ei koskaan horjuisi. Maail­ massa tapahtuu kauheita asioita, ja useimmat kohtaavat henkilökohtai­ sessa elämässäänkin isoja kriisejä. On luonnollista, että se järkyttää, eikä sitä Kallion mielestä tarvitse peitellä. Sellaisiakin ihmisiä toki on, jotka eivät koskaan menetä mielenrauhaan­ sa. He voivat vaikka pilkkoa ruumista täysin tyyninä. – Heitä kutsutaan psykopaateiksi, Kallio muistuttaa. Innokkaana uimarina hän vertaa mielenrauhaa mereen. Se on hänen mukaansa pohjavesi, kirkas ja rauhal­ linen, jonka päällä aallot loiskivat. – Elämässä on kauheita asioita, jot­ ka vaativat suremista, luopumista, vihaa ja käsittelemistä. Toipuminen vie yleensä enemmän aikaa kuin tah­ toisimme ajatella. Vaikka vaikeat ko­ kemukset eivät katoa, niiden kanssa on mahdollista päästä sovintoon. ”Mielenrauha ei ole sitä, että olisi alati rauhallinen, vaan se on kykyä palata rauhalliseen mieleen myrskyistä huolimatta.” ” 12 TUNNE & MIELI 5/2025
• – Vaikeina aikoina meidän on tärkeä pyrkiä vakauttamaan itseämme. Vasta rauhallisesta mielestä käsin pystyy toimimaan viisaasti, Maaret Kallio sanoo. Kaunistelua Kallio välttää. Kaik­ ki ihmiset eivät koe mielenrauhaa koskaan. – Aina aika ei riitä sen löytämiseen. Jotkut meistä taistelevat loppuun asti. Suoraan kohti tosiasioita Mielenrauha­kirjaansa varten Maaret Kallio haastatteli oikeushammaslää­ käri Helena Rantaa, joka kertoi siitä, kuinka omaiset etsivät katastrofialu­ eilla perheenjäseniään. Kalliolle jäi mieleen tämä: kun he lopulta saivat selville, että läheinen oli kuollut, se oli helpotus, vaikka uutinen oli kauhea. – Jos välttelemme tai emme tiedä totuutta, kärsimme enemmän. Kun kohtaamme tosiasiat, voimme alkaa sopeutua ja löytää teitä rauhaan, Kal­ lio sanoo. Hänen lempilauseisiinsa kuuluu ”nyt on näin”. Hän on saanut siitä pal­ jon kiittävää palautetta. – Sehän merkitsee, että luovun tais­ telusta ja juurrun realiteetteihin. Siinä on jotakin tosi rauhoittavaa, antautu­ vaakin, Kallio pohtii. Hän kertoo olleensa aina se ihmi­ nen, jolla on taipumus nostaa kissat pöydälle ja pyrkiä sitkeästi kohti han­ kaliakin tosiasioita. Tilanteista ja tun­ teista täytyy hänestä puhua ääneen. Kallio, kahden nuoren äiti, kertoo esimerkin. Hänellä oli ollut esikoisen kanssa kärhämää kotitöistä, kun tä­ män ystävä saapui kylään. Kallio sa­ noitti tilanteen vieraalle: jos huomaat kireyttä tunnelmassa, se johtuu äskei­ sistä erimielisyyksistä. – Ystävä totesi siihen, että ei hait­ taa ja kertoi lähteneensä juuri samois­ ta tunnelmista kotoa. Kalliota vastaus lohdutti. Hän lait­ toi ystävän äidille viestin, jonka seu­ rauksena syntyi lyhyt vertaistuellinen keskustelu. Kallion mielestä lapsille pitää ker­ toa tätä paljon vaikeammistakin asiois­ ta totuudenmukaisesti. – Lapsi huomaa tunnelman kyl­ lä. Se, että esimerkiksi vanhempien riidasta puhutaan ääneen, tuo turvaa ja rauhaa: tällaista on, mutta ei ole hätää. Keho kuuntelee kehoa Maaret Kallio kävelee joka päivä met­ sässä vuoden ikäisen koiransa Nasun kanssa. Juuri keholliset kokemukset maadoittavat häntä tehokkaimmin, kävelyn lisäksi juokseminen ja uimi­ nen kaikkina vuodenaikoina. – Nautin, kun käyn uimassa hillit­ tömässä syyssateessa ja kauhon aalto­ ja vastaan. Koska olen hyvä uimari, se antaa minulle kokemusta kyvykkyy­ destä. Tällainenkin tuo rauhaa. Kallio muistuttaa, että ihminen ei ole pelkkää päätä. Luonnossa olemi­ nen, kehon tuntemusten kuuntelemi­ nen ja vuodenaikojen rytmin mukaan eläminen rauhoittavat ketä tahansa. Tieto ja selittäminen eivät edes auta, kun ihminen tuntee hätää. – Keho kuuntelee kehoa, Kallio ki­ teyttää. 13 TUNNE & MIELI 5/2025
• Ruoka ”Syön aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. En ole kulinaristi, vaan tärkeintä on saada ravintoa säännöllisesti.” Perhe ”Perheenjäsenten kanssa voin olla täysin oma itseni. Arvostan tavallisia asioita, kuten että katsomme leffan yhdessä tai käymme Nuuksiossa kävelemässä.” Uni ”Kunnioitan unta. En mielelläni tee illalla töitä enkä juo illalla edes lasillista alkoholia, jos aamulla pitää olla skarppina.” Näin huollan mieltäni ”Kun kohtaamme tosiasiat, voimme alkaa sopeutua ja löytää teitä rauhaan.” Hän tarkoittaa sitä, että rauhattomalle on tur­ ha hokea, että rauhoitu nyt, rauhoitu nyt. Kallio neuvoo sen sijaan toimimaan itsemme kanssa sa­ moin kuin vauvojen: ota syliin, heijaa hiljaa, ole läs­ nä hankalassa hetkessä. Tärkeintä on hänen mie­ lestään asettua rinnalle, ei yläpuolelle käskemään. – Itsekin voi halata tai silittää itseään. Kun keho on kierroksilla, on mentävä keholla sisään. Kallio vakuuttaa, että aikuisena tällaisia turvan kokemuksia voi juurruttaa itseensä, vaikka lapsuu­ desta niitä olisi puuttunut. Sormia napsauttamalla se ei tapahdu, mutta vähitellen sitä kohti voi pyrkiä. Mutta onko se vastuullista ajassa, jossa ympä­ rillä on koko ajan ravistelevaa kauheutta sodista ilmastonmuutokseen? Maaret Kallion mielestä ni­ menomaan kyllä. – On yhteisön kannalta hyväksi yrittää huoleh­ tia omasta rauhan kokemuksestaan. Silloin voim­ me paremmin huolehtia muista. On myös ihan realistista ajatella, että edessä voivat olla vielä vai­ keammat ajat. Ei ketään hyödytä se, että yksilöinä huolestutamme itsemme kuoliaiksi, hän sanoo. Terveisiä Peruspirkolta Parhaillaan Maaret Kallio tekee yhteistä tutkimus­ projektia professoriystävänsä kanssa. Se käsitte­ lee tyttöjen mielenterveyttä ja voimavaroja. Hä­ nellä on yhteisille työpäiville yksi vaatimus: lou­ nasta on syötävä. Ystävälle tämä on ollut ihmetys, mutta hän on kuulemma myöntänyt, että tauko – ja syöminen – on tuntunut varsin fiksulta. – Vallalla on ajatus, että ihmisen pitäisi pärjä­ tä vähillä unilla ja suunnilleen syömättä. Minus­ ta pitää palata perusasioihin, jotta voi paremmin ajatella, ratkaista ongelmia ja säädellä tunteita, Kallio sanoo. Tästä syystä ystävä kutsuu häntä Peruspirkok­ si. Peruspirkkouteen kuuluu hänen mukaansa kaikenlaista muutakin ”jo päiväkodissa opittua”. Kalenterissa on oltava sopivasti lepoa, Kallion koh­ dalla esimerkiksi aikaa lukemiselle. Työpäivä ei saa venyä liikaa, sillä sen jälkeen pitää ehtiä metsään. Peruspirkkoutta on myös unen varjeleminen. – Väsyneenä tunnesäätely pettää. Ihminen te­ kee huonompia päätöksiä, ja läsnäolo toisille vai­ keutuu. Minun työssäni nämä taidot ovat hyvin tärkeitä, joten minun on pidettävä myös itsestäni hyvää huolta. Toki hän tiedostaa, että elämän palauttelu pe­ rusasetuksiin ei ole helppoa, kun joka paikasta tunkee kissavideoita, kouluviestejä, mainospalo­ ja, uutisseurantaa ja nopeita kikkoja parempaan elämään. – Ongelma ei ole vain yksilön, mutta niin kauan kuin sääntelyä ei ole, tarvitsemme myös paljon na­ pakkuutta. Kallio sanoo yrittäneensä tehdä tylsyydestä trendin. Hänen mielestään tylsyys ei oikeasti edes ole tylsää vaan paljastaa ihmisen sisältä kaiken­ laista kiinnostavaa. Nyt se kaikki jää kymmenen sekunnin videopätkien varjoon. Haluammeko sitä, Kallio kysyy. – Me tarvitsemme ensisijaisesti perusasioita ja sitten vasta sirkusta. Jos suhteet ovat väärin päin, olosta tulee hajanainen ja sätkimme joka suuntaan. Asia ei ole uusi. Ehkä Kallio onkin niin suosit­ tu siksi, että hän sanoo suoraan sen, minkä me kaikki jo valmiiksi tiedämme. Siedä tylsyyttä. Älä ota puhelinta vessaan. Tee yhtä asiaa kerrallaan. Mielenrauha piilee yksin­ kertaisuudessa. ? 14 TUNNE & MIELI 5/2025
• Luonnossa puhjetaan kukkaan ja kukoistetaan ja sitten taas lakastutaan. – Voisiko tällaista rytmin variaatiota olla enemmän myös omassa elämässämme, Maaret Kallio kysyy. 15 TUNNE & MIELI 5/2025
• Terapian tarpeessa? 16 TUNNE & MIELI 5/2025
• Terapiapuhetta kuulee kaikkialla: somessa, työpaikan lounaspöydissä ja kaveriporukoissa. Mitä yhä kiihtyvän terapiakulttuurin takaa löytyy, ja mitä iloa tai haittaa siitä voi olla? TEKSTI EVE RISTO KUVITUS MARIA VILJA Terapian tarpeessa? M itä terapiakulttuurilla tarkoitetaan? Ei ainakaan samaa kuin itse te­ rapia, painottaa psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala heti alkuun. – Terapia on mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto, kun taas terapiakulttuuri on yhteiskunnallinen ilmiö. Terapiakulttuuriin kuuluvat esimerkiksi hyvinvointisisällöt, kuten selfhelp­kirjat, somepostaukset, podcastit, lehtien artikkelit ja erilaiset valmennukset, Kujala avaa. Elämänhallinta, haasteista selviytyminen ja onnelli­ suus ovat aina askarruttaneet ihmisiä. Ajan saatossa aiheis­ ta on kyselty milloin filosofeilta, milloin papeilta – nykyään käännytään mielenterveyden asiantuntijoiden puoleen. 17 TUNNE & MIELI 5/2025
• ”Ihminen oppii etsimään vikoja itsestään ja toisista. Siitä tulee loputon projekti, jossa hän pyrkii aina tulemaan paremmaksi. Ei välttämättä siksi, että voisi paremmin, vaan siksi, että kelpaisi.” Oivallus 1 Terapeuttinen valta siirtää vastuun yksilölle TERAPIAKULTTUURIIN KUULUU keskeisesti niin kutsuttu terapeuttinen valta. Terapeuttien lisäksi tätä valtaa käyttävät esimerkiksi päättäjät sekä kouluttamiseen, valmentamiseen ja auttamiseen keskittyvät ammattikunnat. Usein terapeuttista valtaa käytetään, kun py­ ritään ratkaisemaan rakenteellisia ongelmia yksilötasolla. Terapeuttinen vallankäyttö nojaa muun muassa psykologian ja psykoterapioiden teorioihin. Terapeuttisen vallan väärinkäytöstä voidaan puhua esimerkiksi työuupumuksen kohdalla. Tut­ kimukset osoittavat, että sen syyt löytyvät yleen­ sä työoloista. Silti uupunut työntekijä passitetaan usein työpsykologille opettelemaan resilienssiä ja palautumista. Työpaikan sisäiset kuviot pysyvät ennallaan. Vastuu kipataan siis yksittäiselle ihmiselle sen sijaan, että tehtäisiin muutoksia suurempaan kuvaan. Hyvinvoinnin avainten katsotaan olevan jokaisen omissa käsissä. – Vaikka elämäänsä voi vaikuttaa itse aika pal­ jonkin, ei ihminen silti voi ratkaista mitä tahansa ongelmia yksin. Tämä yksilökeskeinen aika saa meidät kuvittelemaan, että se on mahdollista, Emilia Kujala toteaa. Oivallus 2 Itseään kehittämällä voi palaa loppuun HALUATKO OLLA yhä tasapainoisempi ja tehokkaam­ pi – saada esiin parhaimman version itsestäsi? Kun ihminen uskoo, että vastuu omasta onnel­ lisuudesta on vain hänellä itsellään, pyrkimykset voivat johtaa syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteisiin. Hän viilaa mieltään terapiassa, tekee hengitysharjoituksia ja kohtaa traumojaan. Kun olo ei paranekaan, iskee toivottomuus. Mitä teen väärin? Emilia Kujalan mukaan taustalla on uuslibera­ listinen ajattelu, jossa oma itse nähdään pääomana. Pääomaa pitää tietysti myös kehittää ja kasvattaa. Siksi markkinat puskevat onnellisuudesta kiin­ nostuneelle yleisölle jatkuvasti uusia ongelmia, joihin kehotetaan kiinnittämään huomiota. Heti perään on tarjolla ratkaisuja. Joskus mind­ fulness­harjoituksia, joskus vagushermon sääte­ lyä, joskus itsemyötätuntoa. Usein konstien opet­ telusta pitäisi myös maksaa: ostaa kirja, kurssi tai piikkimatto. Elämä ylikuumenee, kun aina pitäisi pystyä olemaan työssään parempi, tunnistamaan varoi­ tusmerkit ihmissuhteissa ja kasvattaa lapsellensa moitteettomat tunnetaidot. Ja lista vain jatkuu. – Ihminen oppii etsimään vikoja itsestään ja toisista. Siitä tulee loputon projekti, jossa hän pyr­ kii aina tulemaan paremmaksi. Ei välttämättä sik­ si, että voisi paremmin, vaan siksi, että kelpaisi, Kujala sanoo. 18 TUNNE & MIELI 5/2025
• Kaikki eivät tarvitse terapiaa, mutta jokainen voi hyötyä siitä TERAPIASSA KÄYMISESTÄ on tullut normaali juttu, josta saatetaan kertoa sivulauseessa. Moni ajattelee­ kin, ettei terapiaan tarvitse mennä kauhean krii­ sin keskellä, vaan se tekee hyvää kenelle tahansa. Mutta pitäisikö jokaisen todella mennä terapiaan? Kysymys on mutkikas myös Kujalalle. Hänen mukaansa psykoterapia auttaa usein silloin, kun ihmisellä on aitoja ongelmia ja halua ratkoa niitä. Kärsimys on yksilöllistä, ja ulkopuolelta on mah­ dotonta sanoa, kenen ongelma on niin iso, että sitä tulisi käsitellä ammattilaisen kanssa. Yhden elä­ mää varjostaa väkivaltainen lapsuus, toinen kär­ sii työpaineista. Menneisiin sukeltaminen vaatii myös voima­ varoja, eikä hetki ole aina oikea. Kujalan mielestä olisi hyvä pohtia, mikä oman mielen tutkimisessa motivoi. Kuiskiiko päässä ääni, jonka mukaan kumppani löytyy sitten, kun olen hoitanut itsestäni parhaat puolet esiin? Lois­ tanko työssä sitten, kun olen setvinyt pelkoni alta pois? Itsensä kehittämisen ei pitäisi jäädä suorituk­ seksi muiden joukossa. Kuviota voisi verrata kun­ tosalilla käymiseen: joku saattaa harrastaa sitä pa­ konomaisesti ja ajatella, ettei treeniä voi jättää vä­ liin. Toinen taas siksi, että liikkumisesta tulee hyvä fiilis. – On myös vähän surullinen kuva meidän yhteiskunnastamme, jos täällä pärjätäkseen jokai­ nen tarvitsee terapiaa, Kujala huomauttaa. Terapiakulttuuri antaa tilaa erilaisille äänille TERAPIAKULTTUURISSA on myös paljon hyvää. Itseensä tutustuminen on aina paikallaan. Ihmiset, joilla on tunnetaitoja ja psykologista joustavuutta, ovat keskimäärin muita onnelli­ sempia. He ovat usein myös empaattista ja tur­ vallista seuraa. Terapiakulttuuri on mahdollistanut myös sen, että erilaiset äänet pääsevät kuuluviin. Sosiaali­ sen median selfhelp­sisältöä saa tehdä kuka vain, ja parhaimmillaan ne tavoittavat ryhmiä, joita pe­ rinteinen terveysviestintä ei tavoita. Myös esimer­ kiksi seksuaalivähemmistöille tai muille margi­ naaliryhmille tarkoitetut viestit pääsevät perille. Some avaa maailman erilaisista taustoista tu­ leville ihmisille, jotka voivat nousta arvostetun ääni­ torven asemaan. Aiemmin se oli hyvin vaikeaa. Toisaalta terapiakulttuurissa asiantuntijuus on häilyvä termi. Kujala toivoisi, että jokaisella vai­ kuttajalla olisi terve kyky myös epäillä itseään. Esi­ merkiksi sosiaalisessa mediassa uraa tekevien hyvinvointivalmentajien olisi tärkeää tunnistaa oman ammattiaidon rajat, kantaa vastuuta levit­ tämästään sisällöstä ja ohjata apua pyytävä tarvit­ taessa toiseen suuntaan. Oivallus 4 Oivallus 3 19 TUNNE & MIELI 5/2025
• Avun hakemiseen voi tarvita apua Fiksu yhteisö tukee mielenterveyttä KAIKKI HALUKKAAT eivät pääse terapiaan. Sinne päätyvät useimmiten ne, joilla on kyky hakea apua ja rahaa maksaa siitä. Kelan tukeman psykotera­ pian piiriinkään eivät kaikki pääse. Terapiaan hakeutuminen vaatii kykyä etsiä tie­ toa, soittaa puheluja ja muotoilla ongelmansa sanoiksi. Moni jää ulkopuolelle yksinkertaisesti siksi, että hän tarvitsisi apua avun hakemiseen. Ilmaista, matalan kynnyksen apua tarjoavat esimerkiksi Mieli ry ja Mieppi. Netistä löytyy myös omahoito­ohjelmia esimerkiksi Mielenterveysta­ lon sivuilta. Terapiaan olisi tärkeä mennä viimeistään sil­ loin, kun arkea vaikeuttavat oireet ovat jatkuneet ELÄMME YKSILÖKESKEISTÄ AIKAA, mutta meillä on yhä laumaeläimen aivot ja hermosto. Silti te­ rapia saattaa olla joskus ainoa ihmissuhde, jossa ihminen kokee riittävänsä sellaisena kuin on. Joka neljäs tai viides ihminen kohtaa vuodes­ sa mielenterveysongelmia. Usein terapian tarve kumpuaa suuremman mittakaavan ongelmista, joita yksilöterapialla ei oikeastaan edes voi täysin ratkaista. Kujala käyttää vertauskuvaa autotiestä: – Kuvitellaan, että Helsinki–Tampere­tiellä ha­ joaa vuosittain joka viides auto. Onko ratkaisu se, että viedään rikkinäiset autot korjaamolle? Kor­ jaamoita täytyy silloin perustaa lisää ja kouluttaa niihin päteviä korjaajia. Autot saadaan kyllä pitkään. Esimerkiksi masennusoireet ovat taval­ linen reaktio läheisen kuolemaan. Jos oireet eivät vähitellen väisty suruprosessin edetessä, kyse voi olla mieltä pahemmin koettelevasta ongelmasta. Toimintakykykään ei kerro kaikkea. Yhden ma­ sennus oireilee niin, että uni katoaa ja kotoa on vaikea poistua. Toinen voi paahtaa töissä ja vai­ kuttaa tuttavapiirin silmissä reippaalta, vaikka mieli liikkuukin syvissä vesissä. – Hirveän harvoin olen kohdannut sellaista ihmistä, joka olisi tullut terapiaan liian aikaisin, Emilia Kujala summaa. palautettua tielle, mutta ne päätyvät ennen pitkää taas korjattaviksi, koska ongelmana on itse tie. Vertaus kuvaa tilanteen kestämättömyyttä. Ihmi­ set käyvät hoidettavina, mutta yhteiskunta pysyy sa­ manlaisena, rikkinäisenä. Päättäjien tulisi muistaa, että kaikki politiikka on mielenterveyspolitiikkaa. – Mielenterveys syntyy turvallisissa yhteisöis­ sä, ei oman navan ympärillä pyörimällä. Siihen vaikuttavat kaikki päätökset, esimerkiksi toimeen­ tulotuesta, koulutuksesta ja neuvolapalveluista, Kujala luettelee. Parhaimmillaan poliittinen päätöksenteko mahdollistaa sen, että ihmisellä on hyvä olla it­ sensä ja muiden kanssa. Sekä sen, että hän saa apua silloin, kun sitä tarvitsee. ? Oivallus 5 Oivallus 6 Terapiaan hakeutuminen vaatii kykyä etsiä tietoa, soittaa puheluja ja muotoilla ongelmansa sanoiksi. Moni jää ulkopuolelle yksinkertaisesti siksi, että hän tarvitsisi apua avun hakemiseen. 20 TUNNE & MIELI 5/2025
• Mitä on A-kiltatoiminta? Tietoa ja toivoa sote-ammattilaisille ET TIEDÄ? KOHTA TIEDÄT! TILAA A-KILTAINFO TYÖYHTEISÖÖSI! A-killat ovat päihteettömiä vertaistukiyhteisöjä, joista löytyy turvallinen paikka, jossa ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan, saada tukea arkeen sekä löytää mielekästä tekemistä ja uusia ystäviä. M i k s i t ä m ä k o s k e e s i n u a ? Sosiaalija terveysalan työssä kohtaat ihmisiä, jotka tarvitsevat toivoa ja yhteisön tukea. A-kilta tarjoaa matalan kynnyksen paikan, johon voit ohjata asiakkaasi. M i t ä A k i l t a i n f o t a r j o a a ? noin tunnin mittaisen esittelyn A-kiltatoiminnasta paikan päällä tai Teamsilla käytännön vinkkejä: miten ohjata asiakas mukaan kokemuspuheenvuoron, jos haluatte tilaisuuden kysyä ja keskustella. K e n e l l e A k i l t a i n f o o n t a r k o i t e t t u ? Sote-ammattilaisille, heidän asiakkailleen ja potilailleen, järjestöille ja kaikille, jotka työssään kohtaavat päihdeongelmaisia tai heidän läheisiään L i s ä t i e t o j a Pilvi Tyrväinen, pilvi.tyrvainen@a-kiltojenliitto.fi www.a-kiltojenliitto.fi
• Suuret tunteet veivät mukanaan Kun Jaana Hasunen aloitti dialektisen käyttäytymisterapian, alkoi hidas, mutta antoisa muutos kohti tasapainoisempaa elämää. Terapian myötä välit Katja-tyttären kanssa palasivat. TEKSTI MARJO HENTUNEN KUVAT KRISTA LUOMA KANSSAKULKIJAT JAANA JA KATJA HASUNEN 22 TUNNE & MIELI 5/2025
• Jaana ja Katja Hasunen pystyväat puhumaan nykyään normaalisti, kun äiti hallitsee suuria tunteitaan eikä enää suutu joka asiasta. 23 TUNNE & MIELI 5/2025
• Jaana Hasunen on oppinut nauttimaan myös yksinolosta. Telkkarin ääressä hän istuu kutimen kanssa ja pitää koko suvun sukissa. JAANA HASUNEN 62­vuotias koulutettu kokemusasiantuntija ja entinen tekstiilityöläinen. Toiminut kokemusasiantuntijana kymmenen vuotta. * * * Asuu kissansa kanssa Lapualla. Perheeseen kuuluvat myös tytär Katja ja lapsenlapsi. * * * Saa voimaa kokemusasiantuntijan työstä, perheestä sekä ystävistä ja sukulaisista. Nauttii myös yksinolosta. 24 TUNNE & MIELI 5/2025
• J äin nivelrikon takia työkyvyttömyys­ eläkkeelle vuonna 2005. Olin 42­vuotias ja työskennellyt sitä ennen pitkään La­ puan Kankureilla tekstiilityöntekijänä. Työ ja sen osaaminen pitivät tunne­elämäni jotenkin aisoissa. Eläkkeelle jäädessä touhu räjähti käsiin. Jos puoliso imuroi mielestäni väärin, piru oli irti ja imurin varsi lensi. Kerran Katjan ostamaan uuteen kännykkääni tuli omasta mielestäni vääränlainen viesti. Koin niin isoja tunteita, että heitin puheli­ men seinään. En voinut kuitenkaan myöntää, että se oli minun vikani. Olen käyttäytynyt Katjaa kohtaan huonosti. Kun hän aloitti ammattikoulun vuonna 2007, elämäni romahti. Raivosin, jos hänellä oli esi­ merkiksi omaa menoa viikonloppuna. Kerran hän kutsui minut joulunviettoon silloisen poi­ kaystävänsä kotiin. Kun huomasin, miten hyvin Katjalla ja anopilla mätsää, lakkasin puhumas­ ta ja vaadin päästä heti kotiin. Huonosti käyt­ täytyminen on hävettänyt minua jälkikäteen to­ della paljon. TUNSIN MYÖS, ettei mieheni välitä minusta tipan vertaa. Kun vihani purskahti, heitin häntä esi­ merkiksi täydellä kahvikupilla. Ajattelin, että mi­ nusta tulee onnellinen, jos hän lähtee. Yhtäkkiä olinkin isossa rivitalokodissa yksin. Mielessäni ei ollut minkäänlaista valoa. Uhkai­ lin muita, ja pelleilin lääkkeiden kanssa. En halun­ nut kuolla, mutta olisin halunnut arkun raosta katsoa, kuinka läheiset tuntevat syyllisyyttä. Oli vuosi 2009, kun ambulanssi taas tuli. Sairaalassa päivystävä lääkäri katsoi Katjaa ja kysyi, kuinka sinä olet jaksanut tuon äitisi kanssa. Olin hypätä pystyyn: minähän tässä kärsin! Jäin tuolloin sairaalaan hoitoon. Aiempi kak­ sisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi purettiin, ja minulla todettiin tunne­elämän epävakaus. Kun olin pääsemässä kotilomalle, Katja sanoi, että älä tule, en jaksa elää kanssasi. Itkin monta päivää, että minulla on hirveä tytär. Tipahdin masennukseen, ja tajusin, etten ikinä pysty korjaamaan tekemiäni virheitä. Se oli silti käännekohta elämässäni. VUONNA 2011 pääsin dialektiseen käyttäytymiste­ rapiaan, johon kuului sekä yksilö­ että ryhmä­ työskentelyä. Dialektisessa terapiassa pyritään löytämään uusia toiminta­ ja vuorovaikutus­ tapoja, harjoittelemaan tunnesäätelyä sekä lisää­ mään itsetuntemusta ja itsensä hyväksymistä. Yhtenä taitona on radikaali hyväksyntä, joka aut­ taa päästämään irti katkeruudesta. Opin, että tietoisuus on kuin taskulamppu – jos huone on pimeä, voin päättää, mihin valon suuntaan. Opiskelimme myös sietämään ahdis­ tusta ja keinoja käsitellä sitä. Valitsen tarvittaessa työkalupakistani sopivan keinon. Esimerkiksi kylmä auttaa. Jos jokin ikävä tunne herää, pidän ranteita veden alla tai panen pakastepussin paidan alle, jotta keho säikähtää ja laskeutuu liskotasolta. Iso oivallus on ollut, että on muitakin tunteita kuin viha. On minun vastuullani säädellä omia tunteitani. Suuret tunteet ja hylkäämisen pelko ei­ vät ole kadonneet, mutta viisas mieli tulee väliin: ei ole totta, ettei minusta välitetä, vaikka sellainen tunne nousee. TYÖSKENTELEMME Katjan kanssa molemmat Etelä­ Pohjanmaan hyvinvointialueella, minä kokemus asiantuntijana ja Katja psykiatrisena sairaan hoitajana sekä dkt­terapeuttina. Olen pääs­ syt kokemaan työssäni monenlaista, jopa opinto­ matkan Skotlantiin. Vanhana Jaanana en olisi ikinä saanut tällaisia tilaisuuksia. Olen ollut välillä todella kamala ja kuormitta­ va, mutta vaikka kaiket päivät itkisin sitä ja pyy­ telisin anteeksi, mennyttä ei voi muuttaa. On hy­ väksyttävä, että näin on tapahtunut. Tärkein taitojen ylläpitäjä on lapsenlapseni kuva puhelimessa. Tiedän, että jos käyttäydyn Katjaa ja poikaa kohtaan huonosti, he eivät ole enää elämässäni.” ”Olen käyttäytynyt kuormittavasti” 25 TUNNE & MIELI 5/2025
• L apsena toivoin, että meille tulisi vieraita. Kun ovikello soi, laitettiin naamio kasvoille ja sulatettiin pullaa pakkasesta. Äiti kehui minut maasta taivaisiin, vaikka oli juuri huuta­ nut kurkku suorana. Näyttelin mukana, koska en halunnut, että äiti suuttuu ja menettää kasvonsa. Kun vieraat olivat painaneet ulko­oven kiinni, alkoi sättiminen. En koskaan koulusta kotiin tullessa tiennyt, mikä tunnelma siellä on. Äiti saattoi olla oikein hyväntuulinen, mutta ei tarvittu kuin väärä katse tai vesisade, niin seuraukset olivat ennustamatto­ mat. Äidillä oli myös tapana sekaantua muiden asioihin. Kun harrastin pesäpalloa, yhtäkkiä hän oli joukkueenjohtaja ja pani koko toimiston hyrs­ kyn myrskyn. Kävelin munankuorilla enkä uskaltanut sanoa koskaan vastaan. Aluksi itkin, mutta jossain kohtaa itkukin loppui. Kun aloin käydä kavereil­ la, ihmettelin, eivätkö kaikkien äidit suutukaan, jos jättää astioita pöytään tai ei tee kotitöitä. ÄIDIN ITSEMURHAYRITYKSET kuormittivat elä­ määmme. Kerran äiti makasi tummanvihreällä sohvallamme otettuaan taas liikaa lääkkeitä. Istuin lattialla ja ajattelin, että antaa mennä vain: jos äiti ei halua elää, ehkä on helpompaa, jos hän kuolee. Sitä oli vaikea katsella. Tein mielessäni luopumistyötä ja ajattelin, että pian minulla ei ehkä ole äitiä. Kun aloitin kokkiopinnot ja asuin koulun asun­ tolassa, äidillä oli usein niin sanotusti tilanne päällä. Hän lähetti itsetuhoisia viestejä ja sanoi, ettei pärjää. Selvittelin äidin asioita ja maksoin laskuja, vaikka minun olisi pitänyt elää nuoren ihmisen elämää. Tunsin syyllisyyttäkin, että olen lähtenyt toisel­ le paikkakunnalle ja jättänyt äidin, koska niin äiti antoi ymmärtää. En sopinut viikonlopuiksi mitään ja yritin olla niin, ettei äidille tulisi paha mieli. Aloin seurustella 18­vuotiaana. Poikaystäväni perheessä tunnelma oli lämminhenkinen, söimme yhdessä ja juttelimme. Noin vuoden seurustelun jälkeen muutin poikaystäväni luo. Olin pakkaa­ massa tavaroita, kun äiti tuli huoneeseen kysy­ mään, mitä teen. Hän piilotti autonavaimeni ja re­ tuutti vaatteista. Ajattelin, että tätä en enää niele, emmekä pu­ huneet aikoihin. Tilanne alkoi purkautua vasta, kun äidin terapeutti ehdotti yhteiskäyntejä. LAPSUUDESSANI oli paljon hyvääkin. Sain huolen­ pitoa, ja minulla oli hyvät vaatteet. Äiti halusi tar­ jota minulle sellaista, mitä ei ollut omassa lap­ suudessaan saanut. Sain tietokoneen ja stereot, oli hyvää ruokaa, ja leivoimme paljon. Kävimme marjastamassa ja sienestämässä. Meillä oli myös kasvimaapalsta, jolla viljelimme sipulia ja muita vihanneksia. Suhtauduin aluksi epäillen äidin terapiaan. Ajattelin, että tämä on taas näitä, mutta tuloksia alkoikin näkyä. Ihmettelin, eikö äiti suutukaan, jos olen eri mieltä hänen kanssaan. Se oli ensim­ mäinen merkki äidin muuttumisesta ja toipumi­ sesta. Olin parikymppinen, kun minun ei tarvin­ nut enää pelätä, että hän suuttuu. Terapian jälkeenkin meille on tullut riitoja. Kaikki ei suinkaan ole vaaleanpunaista höttöä, mutta voimme puhua normaalisti. Teemme sa­ maa työtä, ja työ jatkuu myös suhteessamme. Olen nykyään psykiatriaan suuntautunut sairaanhoi­ taja – ilman äitiä en olisi koskaan kiinnostunut psykiatriasta. Aiemmin elämässä oli paljon kurjuutta ja äiti tuntui vähän raasulta. Nyt olen todella ylpeä äidistäni. Olen saanut hänen kauttaan tulla estra­ dille dialektisen käyttäytymisterapian asiantunti­ jana. Suhteemme on muuttunut vastavuoroiseksi. Jos minulla on elämässäni tilanne, josta haluan kertoa, äiti pystyy äidin rooliin. Juttelemme pal­ jon ja syömme hyvää ruokaa yhdessä.” ? ”Äiti ei enää suuttunutkaan” 26 TUNNE & MIELI 5/2025
• Katja Hasunen tykkää järjestää juhlia ja leipoa. Siksi hän toimii myös pitopalveluemäntänä. KATJA HASUNEN 34­vuotias entinen ravintolakokki ja nykyinen psykiatriaan suuntautunut sairaanhoitaja ja dkt­terapeutti. * * * Asuu Seinäjoella. Perheeseen kuuluvat 11­vuotias poika ja miesystävä. * * * Saa voimaa leikkisyydestä sekä ystävistä ja perheestä. Innostuu uusista asioista ja harrastaa muun muassa abstraktien taulujen maalaamista. 27 TUNNE & MIELI 5/2025
• Todellisuus hämärtyy psykoosissa MIELI & TIETO 28 TUNNE & MIELI 5/2025
• Psykoosissa mieli luo harhoja, jotka tuntuvat sairastuneesta täysin todellisilta. Syyt psykoosiin ovat moninaiset: taustalta saattaa löytyä geneettistä alttiutta ja traumaattisia tapahtumia. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVA SHUTTERSTOCK P sykoosi ei yleensä puhkea äkillisesti vaan alkaa asteittain. Sairastumista edeltää usein viikkojen tai joskus kuukausienkin esioireiluvaihe. – Ihmisellä voi silloin olla pelkoja sekä kaiken­ laisia outoja tuntemuksia ja havaintoja. Nukku­ minen saattaa vaikeutua, eikä työ tai opiskelu suju entiseen tapaan. Muiden ihmisten seurakaan ei enää oikein kiinnosta, kuvailee psykoosin tutki­ mukseen erikoistunut tutkimuspäällikkö, psyko­ logian tohtori Maija Lindgren Terveyden ja hyvin­ voinnin laitoksesta (THL). Sairastumassa oleva saattaa kuulla puhetta, vaik­ ka ympärillä on hiljaista. Tai hän voi epäillä, että häntä vakoillaan, vaikka se ei ole totta. Oudot tun­ temukset ja havainnot herättävät ymmärrettävästi hämmennystä: Mitä minulle on tapahtumassa? Kun oireet voimistuvat psykoositasoisiksi, häm­ mennys yleensä väistyy, sillä omassa mielessä asioille on löytynyt selitys. Psykoosiin sairastunut voi esimerkiksi pitää varmana, että häntä vakoil­ laan laitteen kautta, jonka ulkomaan agentti on istuttanut hänen päähänsä. Ulkopuolisesta se kuu­ lostaa scifi­elokuvan juonelta, mutta sairastuneel­ le se on hyvinkin looginen selitys omille kokemuk­ sille ja havainnoille. Harhoja ja vetäytymistä Psykoosiin liittyvät harhaluulot ja aistiharhat syn­ tyvät siitä, että aivot tulkitsevat ulkoisia ärsykkei­ tä väärin. Yleinen harhaluulo on, että joku vainoaa kokijaa tai haluaa vahingoittaa häntä. – Sairastuneella voi olla myös suhteuttamis­ harhoja, jotka saavat kokemaan, että kaikki ym­ pärillä tapahtuva liittyy jollain tavalla häneen. Suuruusharhoissa taas ihminen voi vaikka luulla pystyvänsä lopettamaan Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan tai olevansa jumalan lähettiläs, Lind­ gren kertoo. Aistiharhoista tavallisimpia ovat kuuloon liit­ tyvät harhat. Sairastunut saattaa kuulla esi­ merkiksi keskenään keskustelevia ääniä. Usein ne kommentoivat tämän ajatuksia tai tekemisiä uhkaavasti, syyttävästi tai pilkallisesti. Harhoja kutsutaan psykoosin positiivisiksi oireiksi. Se ei tarkoita, että ne olisivat myönteisiä, vaan sitä, että ihmisen kokemusmaailmaan tulee jotain lisää entiseen verrattuna. – Negatiiviset oireet taas kertovat siitä, että jo­ tain puuttuu ja häviää. Ihminen voi passivoitua, ve­ täytyä ihmissuhteistaan ja lopettaa harrastuksen­ sa. Myös puhuminen ja eleet saattavat vähentyä. Usein psykoosiin liittyy myös masennusta, uni­ vaikeuksia ja kognition eli tiedonkäsittelyn puu­ toksia – on hankala muistaa asioita ja keskittyä. Sosiaalisen kognition vaikeudet taas voivat tehdä olon epävarmaksi ihmisten seurassa, koska mui­ den käyttäytymistä on vaikea tulkita. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, samoin kuin se, kuinka paljon ne haittaavat toimintakykyä. Päihdepsykoosit kasvussa Psykoosiin sairastutaan tyypillisimmin parikymp­ pisenä – ikävaiheessa, johon yleensä liittyy isoja elämänmuutoksia. Sairaus on niin sanotusti moni­ tekijäinen, eli siihen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Perinnöllinen, geneettinen alttius on yksi tausta­ tekijä. – Jos lähisukulaisella on vaikka skitsofrenia, psykoosiin sairastumisen riski on jonkin verran kohonnut, Maija Lindgren sanoo. Myös äidin raskausaikaan tai synnytykseen liittyvät komplikaatiot, infektiot tai voimakas stressi voivat lisätä lapsen myöhempää sairastu­ misriskiä. Altistavia tekijöitä ovat lisäksi omas­ sa lapsuudessa tai nuoruudessa koetut traumaat­ tiset tapahtumat. Myös päihteet, etenkin kannabiksen käyttö, kasvattavat riskiä. Kannabikseen liittyvien ensi­ psykoosien määrä vaikuttaisikin Suomessa kasva­ neen, samoin kuin muidenkin päihdepsykoosien. Silti psykoosisairaudet ovat edelleen melko harvi­ naisia, viimeisimmän väestötutkimuksen mukaan niitä sairastaa 3,5 prosenttia suomalaisista. 29 TUNNE & MIELI 5/2025
• – Alttius tulee biologisista tekijöis­ tä, mutta sairastuminen vaatii myös laukaisevia ympäristötekijöitä. Sairas­ tumisriskiä nostavat esimerkiksi run­ sas kannabiksen käyttö tai kielteiset sosiaaliset kokemukset, kuten kiusa­ tuksi tuleminen, rikoksen uhriksi jou­ tuminen tai muut stressaavat tapahtu­ mat, Lindgren selventää. Nopea apu tukee toipumista Psykoosin diagnosointi pohjautuu pe­ rusteelliseen haastatteluun ja tiedon keräämiseen. On myös suljettava pois neurologisten tai muiden fyysisten sai­ rauksien mahdollisuus. Psykoosisairauksia ovat muun muassa lyhytkestoinen psykoosi, harhaluuloisuushäiriö sekä skitso­ affektiivinen häiriö ja skitsofrenia, joka on näistä sairauksista yleisin. Myös vai­ keaan masennukseen ja kaksisuuntai­ seen mielialahäiriöön voi liittyä psy­ koottista oireilua. Perinteisen tiedon mukaan noin kol­ mannes skitsofreniaan sairastuneista toipuu, kolmannes sairastaa pitkäaikai­ sesti ja loput jäävät aaltoilemaan näiden välille. Lyhytkestoisesta, alle kuukauden ja joskus vain muutamia päiviä kestä­ neestä psykoosista taas usein toivutaan hyvällä hoidolla niin, ettei se uusiudu tai johda pitkäaikaiseen sairauteen. Lindgren toivoo, että terveyden­ huollossa osattaisiin kysyä myös mah­ dollisesta psykoosityyppisestä oirei­ lusta, jos nuori henkilö tulee vastaan­ otolle vaikka masennuksen vuoksi. Monilla nuorilla on lieviä epätavallisia kokemuksia. Ne voivat tuntua pelotta­ vilta, jos niiden luulee heti merkitse­ vän psykoosin alkamista. – Aistiharhoista ja muista epätaval­ lisista kokemuksista ei ole helppoa itse kertoa, koska niihin liittyy vahva stig­ ma. Asiaa normalisoi, kun niistä kysy­ tään siinä missä muistakin oireista. Psykoosiriskissä olevan henkilön sairastumista voi pyrkiä ehkäisemään vähentämällä riskitekijöitä ja vahvis­ tamalla suojaavia tekijöitä. Parasta on, jos tukea saa sekä lähipiiriltä että ter­ veydenhuollosta. Psykoosiin sairastunut tipahtaa työelämästä. Äänien kuuleminen on merkki skitsofreniasta. Psykoosia sairastava on usein väkivaltainen. Vakavaankaan mielentervey­ den häiriöön sairastuminen ei tarkoita, etteikö ihmisellä olisi yhä työkykyä. Työelämään osallistuminen on tärkeää itse kunkin identiteetille ja elämän­ laadulle. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi toiminnasta, jossa kuntoutuja saa osana muuta hoitoaan apua myös it­ selle sopivan työn löytämiseen. Äänien kuuleminen on yllättävän tavallista etenkin nuorella ihmisel­ lä. Yleensä kokemukset ovat ohimeneviä ja liittyvät johonkin kuormittavaan tilanteeseen. Jos aistiharhat voimistuvat ja alkavat häiritä arkea, psykoosiin sairastu­ misen riski voi olla suurentunut, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa skitsofreniaa. Häiritseviin koke­ muksiin on hyvä hakea apua. Psykoosisairaus herättää usein ihmisissä hämmennystä ja väki­ vallan pelkoa. Hoitamaton psy­ koosi voi kyllä lisätä väkivaltai­ sen käytöksen riskiä, mutta silloinkin se on harvinaista. Huo­ mattavasti suurempi riski on, että sairastunut joutuu väki vallan kohteeksi tai vahingoittaa it­ seään. Psykoosiin sairastumiseen liittyy kohonnut itsemurhariski. myytti myytti myytti fakta fakta fakta – Autetaan ihmistä nukkumaan säännöllisemmin, tuetaan häntä so­ siaalisissa suhteissa, ohjataan ole­ maan käyttämättä päihteitä. Jos ihminen silti sairastuu, siihen pääs­ tään nopeasti kiinni ja ainakin teo­ riassa sairaus voi olla lievempi, Lindgren sanoo. Kohti omia tavoitteita Psykoosia hoidetaan lähtökohtai­ sesti avohoidossa. Sairaalahoitoon turvaudutaan, jos oireet ovat niin voimakkaat, ettei se riitä. – Psykoosilääkkeet ovat hoidon kulmakivi. Vaikka oireet väistyisi­ vät, niiden käyttöä suositellaan jat­ kettavan vielä pari vuotta sen jäl­ keenkin, jotta sairaus ei uusisi niin helposti, Maija Lindgren kertoo. Lääkehoidon rinnalla tarvitaan myös psykososiaalista hoitoa, esi­ merkiksi kognitiivista psykotera­ piaa. Lääkkeet auttavat yleensä hy­ vin aistiharhoihin ja harhaluuloi­ hin, mutta eivät tiedonkäsittelyn 30 TUNNE & MIELI 5/2025
• Ainutlaatuinen Suomessa kehitetty menetelmä perustuu kolmeen elementtiin: AUVO®-menetelmä auttaa hermostoa rauhoittumaan, tuo kehoon levollisuutta ja mieleen selkeyttä. Se on lempeä ja tehokas tapa palautua kuormituksesta ja löytää voimavaroja arkeen. Löydä lähin hoitaja ja varaa aika: www.auvo.fi ENSIAPU STRESSAANTUNEELLE KEHOLLE JA MIELELLE Liity ammattilaisten joukkoon. Hoitajakoulutus avaa uusia mahdollisuuksia tukea asiakkaittesi kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liityt samalla ainutlaatuiseen AUVO®Hoitajayhteisöön. Tutustu koulutuksiin ja varmista paikkasi: www.auvo.fi kosketus – musiikki – läsnäolo ongelmiin, kuten keskittymisen ja toi­ minnanohjauksen vaikeuksiin. Niihin voi saada apua kognitiivisesta kuntou­ tuksesta. Lindgren painottaa tiedon jakamis­ ta sairaudesta ja sen hoidosta, niin kun­ toutujalle kuin hänen läheisilleenkin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä, vähentää sairastumisen aiheuttamaa ahdistusta, vahvistaa motivaatiota hoi­ toa kohtaan ja tukea arjen hallintaa. Tärkeä viesti on, että psykoosiin sairastunutkin voi elää hyvää ja laadu­ kasta, omannäköistä elämää. – Vaikka ihmisellä olisi kuinka va­ kavia oireita, kuunnellaan, mitä hän haluaa elämältään, liittyvät tavoitteet sitten vaikka opiskeluun, työelämään tai parisuhteessa olemiseen. Pyritään mahdollistamaan sellainen elämä, joka hänelle on mielekästä. ? MAIJA LINDGREN Työskentelee tutkimus­ ja tiimipäällikkönä moniammatillisessa mielenterveystiimissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. * * * Koulutukseltaan psykologian tohtori ja mielen terveyden tutkimuksen dosentti. Tutkinut erityisesti psykoosiriskiä ja psykoosin varhaisvaiheita. * * * Saa vastapainoa työlleen liikunnasta, löhöilystä sekä yhdessäolosta perheen ja ystävien kanssa. Tiedon jakaminen myös sairastuneen läheisille nähdään tärkeäksi osaksi hoitoa, Maija Lindgren sanoo. K U VA : T H L
• Susani Mahadura on toimittaja ja ohjaaja, joka nauttii koirien kanssa pötköttelystä ja päiväunista. ”Reissu sai minut ymmärtämään, mikä elämässä on oleellista: jakaminen ja läsnäolo.” APUA, ONKO TÄMÄ TUNKEILEVAA JA NOLOA! Olin pitkään haaveillut pyöräilyprojektista, jossa pääsisin polkemaan pitkin maita ja mantuja vah­ van naistiimin voimin. Harkinnan jälkeen uskal­ tauduin lähettämään entiselle huippu­urheilijal­ le Elina Gustafssonille kysymyksen, vaikka olim­ me vain kasvotuttuja. Kaipasin lenkeille seuraa ja ystävää, jonka kans­ sa voisin tutkia maailmaa. Seikkailuohjelmat ovat täynnä miehiä, ja tuntui, etteivät seikkailut kuulu meille naisille ollenkaan – varsinkaan yli kolme­ kymppisille. Olin kamppaillut pitkään haa­ vettani vastaan ja ajatellut, että on pa­ rempi keskittyä uraan ja ”oikeisiin asioihin”. Polkeminen oli minulle kuitenkin meditatiivinen keino luoda yhteys itseeni ja ajatuksiini. Monen tunnin lenkit metsässä sai­ vat hermostoni rauhoittumaan. OLEN MESSISSÄ! Elina vastasi viestiini muutaman minuutin kuluttua, ja pian istuimmekin suunnittelemassa ensimmäistä pyöräilyreissuamme Helsingistä Rovaniemelle. Jälkikäteen ajateltuna oli riski pyytää matka­ kumppaniksi entistä huippu­urheilijaa ja itselle­ ni tuntematonta ihmistä, varsinkin kun omat pyö­ räilytaitoni olivat varsin mitättömät. Olin myös huonon itsetunnon kanssa kamppaileva uupunut nainen. Pelkäsin ennen kaikkea itseäni sekä mah­ dollista epäonnistumista ja romahdusta. Ja entä jos sukset menisivät totaalisen ristiin ja poikki, kun emme olleet reissanneet koskaan yhdessä? Tämäkin riski oli otettava, sillä en uskal­ tanut toteuttaa unelmaani yksin. KUN LÄHDIMME KOHTI Rovaniemeä, tunsin valta­ vaa riemua rinnassani. Ensimmäisestä polkaisus­ ta lähtien tiesin, että Elinasta tulisi tärkeä ystävä­ ni. Nauroimme onnellisina kuin pienet lapset pou­ tapilvien alla. En olisi uskonut, että aikuisuuteni onnellisin hetki voi olla se, kun syömme uuden ystäväni kans­ sa herkkumunkkia huoltoaseman kahvilassa kes­ kellä ei mitään. Reissu paransi kroonisen yksinäi­ syyden tunteeni ja sai minut ymmärtämään, mikä elämässä on oleellista: jakaminen ja läsnäolo. Viime keväänä toteutimme yhdessä rankim­ man seikkailumme, kun pyöräilimme Mongolian erämailla tuhat kilometriä. Reissusta tuli mi­ nulle pyhiinvaellusmatka omaan mie­ leen ja sieluun. Fyysisesti reissu oli todella rankka. Itkin matkan alussa lähes päivittäin, mutta sain voimaa kaverista, joka kannusti vierellä. KUUKAUDEN POLKEMISEN jälkeen koin radikaalin muutoksen. En ollut nähnyt peilikuvaani moneen viikkoon, ja tunsin ensimmäistä kertaa elä­ mässäni valtavaa rakkautta ja arvostusta itseäni kohtaan. Rakkaus ei liittynyt suorittamiseen tai saavutuksiiin vaan yksinkertaisesti siihen, että koin kiitollisuutta elossa olemisesta juuri tässä omassa kehossani. Nämä jalat polkivat minut läpi erämaan, ja sain nähdä, miten korppikotkat liitelivät pääni päällä. Sain elää ja hengittää maailman kanssa. Suututti, että olen aiemmin sättinyt ja arvostellut itseäni peilin edessä. Mongolian­matkan jälkeen olen oppinut katsomaan itseäni lempeästi, ja se on ravi­ suttanut kokemustani olla maailmassa. Onneksi uskalsin lähettää viestin! Pyöräily on opettanut minulle, että kaksi naista pyörän päällä todellakin on radikaalia. Olemme valinneet rakas­ taa itseämme – ja se, jos mikä, on vallankumouk­ sellista tässä ajassa. ? Susani KOLUMNI SUSANI MAHADURA Parantava polkaisu 33 TUNNE & MIELI 5/2025
• Pelien loppu MINUN MIELENI Pelaaminen kulki Juho Lehtisen, 36, mukana lapsuudesta aikuisuuteen ja vei lopulta pahaan velkakierteeseen. Avun hakeminen ja muutokset arjessa toivat vähitellen uuden alun. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVAT EEVA ANUNDI 34 TUNNE & MIELI 5/2025
• syllä alkoi taas koulu. Pelaaminen oli vielä jokseenkin hallinnassa. HAVAHDUIN ONGELMAAN vasta, kun muutin Turkuun opiskelemaan tieto­ tekniikkaa. Alkuun en ehtinyt juuri pelata, sillä elämässä oli paljon uusia asioita ja yhteenmuutto tyttöystävän kanssa. Kun aloin tehdä opintojen ohessa nettisivuja yrityksille, sain siitä vähän rahaa. Ostin himoitsemaani elekt­ roniikkaa ja pelasin. Ja kun rahat lop­ puivat, myin ostamaani elektroniik­ kaa pois. Piilottelin pelaamista vanhemmil­ tani ja tyttöystävältäni. Pelkäsin, että puolisoni lähtee, jos hän saa tietää rahanmenosta. Otin opintolainaa, josta osa meni esimerkiksi auton ja huonekalujen hankintaan. Lopun tuh­ lasin peleihin. Ajattelin, että kun valmistun ja pää­ sen töihin, saan nopeasti maksettua opintolainan pois. Kukaan ei saa edes tietää, kuinka paljon lainaa nostin. SAIN OMAN ALAN TÖITÄ opintojen olles­ sa loppusuoralla. Halusin heti päivit­ tää telkkarin uuteen, ja tartuin nolla­ korkoiseen osamaksutarjoukseen. Oli paljon muutakin houkuttelevaa elektroniikkaa, mutta palkka ei riittä­ nyt kuin yhden asian ostamiseen ker­ rallaan. Osamaksuja alkoi kerääntyä pikkuhiljaa lisää. Rahaa meni myös peli automaatteihin, pitkävetoon ja netti kasinoihin. Hätkähdin itsekin, kun ensimmäi­ sen kerran onnistuin pelaamaan tilin tyhjäksi jo palkkapäivänä. Hävetti, et­ ten osannut hallita raha­asioita, enkä uskaltanut sanoa asiasta puolisolleni. Silloin otin ensimmäistä kertaa pi­ kalainaa, jotta sain maksettua yhteiset laskut. Sama kierre alkoi toistua joka kuu­ kausi. Vipit olivat tuohon aikaa vielä pieniä, muutamia satasia. Niitä oli help­ po saada, ja otin aina uusia lainoja saa­ dakseni maksettua vanhat pois. Myös ruokaan ja elämiseen oli saatava rahaa. A loitin pelaamisen jo ala­astei­ käisenä pikkuskidinä. Harras­ tin jalkapalloa, ja pelimatkoilla bussi pysähtyi huoltoasemille. Oli melkein reissun paras hetki, kun pää­ si kokeilemaan pelikoneita ja osta­ maan karkkia kavereiden kanssa. Se oli hauskanpitoa ja kilvoittelua, että kuka saa voittoja ja toisen laitta­ mat rahat ulos. Yläasteella sain mopokortin, ja kä­ vimme yhden kaverin kanssa 13 kilomet­ rin päässä Prisman aulassa pelaamassa. Se oli sosiaalista tekemistä, mutta samal­ la ajatuksena oli tietysti saada voittoja ja rahaa. Voittoja tulikin, mutta usein ko­ tiin lähdettiin taskut tyhjinä. AMMATTIKOULUAIKANA meillä oli ka­ vereiden kanssa uhkapelivillitys, ja pelasimme miltei joka päivä pokeria muutaman euron panoksilla. Siihen aikaan vähän kaikessa oli jonkinlainen rahapanos. Jos kävimme koulun kanssa keilaamassa, niin aina­ kin minun radallani keilattiin rahasta. Kesätöissä yksi kollega kertoi elät­ täneensä itsensä vuoden verran netti­ pokerilla. Se kuulosti jännältä, ja läh­ din kokeilemaan. Aika pian huoma­ sin, ettei kollegan pelaaminen ole hal­ lussa, mutta ajattelin olevani itse fiksumpi. Asuin tuolloin vielä vanhempieni luona, joten kesätöistä jäi rahaa pelaa­ miseen. Pokerin lisäksi mukaan alkoi tulla muita nettikasinopelejä. Säästöön ei jäänyt mitään. Tein kuitenkin paljon muutakin, oli tyttöystävä sekä kavereita, ja syk­ En lopulta edes tiennyt, kuinka mo­ neen paikkaan olin velkaa. Kanssani oli vaikeaa keskustella rahasta, sillä her­ mostuin heti. Lopulta erosimme puoli­ soni kanssa, ja minulla oli tuolloin jo viisinumeroinen summa velkaa. OLIN JA ELIN ensimmäistä kertaa elä­ mässäni yksin. Velkoja alkoi mennä perintään, mutta pidin viimeiseen asti kiinni siitä, että maksan esimerkiksi vuokrani enkä joudu ulosottoon eivät­ kä luottotiedot mene. Pidin tarkkaa Excel­taulukkoa veloistani, jotta sain maksettua ne suunnilleen ajallaan. Ajattelin, että jos saan yhden ison lainan, homma on hoidossa. Sainkin sitten ison päävoiton, kun olin yksin kotona. Otin voitosta kuvakaappauk­ sen, ja samalla tajusin, etten voikaan kertoa siitä kenellekään. Olin yksin asiani kanssa. Voitolla sain kuitattua pois kaikki velkani opintolainaa lukuun ottamat­ ta. Olin tavallaan nollilla, ja rahaa vielä jäikin. Parin viikon kuluttua olin otta­ nut saman määrän velkaa lisää, samois­ ta paikoista. Vaihdoin työpaikkaa usein, koska piti saada aina vain parempaa palkkaa. Aloin etääntyä kavereistani, veljistäni ja vanhemmistani, kun en voinut re­ hellisesti kertoa kuulumisiani. Myös liikunta ja harrastukset jäivät, ja lihoin 30 kiloa. Olin ahdistunut ja sain pa­ niikkikohtauksia. Ajattelin kuitenkin, että kyse on ra­ haongelmasta. Peliongelmaa en vielä tuolloin itse tunnistanut. KUN MUUTIN lähemmäs vanhempiani Kouvolaan vuoden 2017 alussa, se hel­ potti elämääni. Siellä oli myös halvem­ paa asua, ja aloitin uuden parisuhteen. En silti lopettanut pelaamista, ja suhde oli monesta syystä myrskyisä. Kun se päättyi puolentoista vuoden päästä, huomasin, ettei minulla ollut enää yhtään elämisen arvoista asiaa. Olin lopettanut harrastukset, suhteet kavereihin olivat jääneet, ja töissä oli kamalaa. ”Pelatessani en olisi ikinä uskonut, että pääsen joskus tähän pisteeseen, missä olen nyt.” 35 TUNNE & MIELI 5/2025
• Juho Lehtisen mielestä on tärkeää, ettei pelaaja jää yksin. – Peliongelmasta kannattaa kertoa jollekin, vaikka se hävettäisi. Apua on kyllä tarjolla, ja oloa helpottaa, kun asiat alkavat ratketa. Tajusin, että nyt pääni ei enää kes­ tä. Sain kaveriltani numeron psyko­ terapeutille, jolle soitin heti. Hän osasi puolen tunnin puhelun aikana kertoa, mitä kannattaa tehdä ja mistä saan apua. Kerroin vihdoin myös äidilleni, että minulla on kuusinumeroinen summa velkaa pelaamisen takia. Se helpotti oloa, koska asia oli painanut niin pit­ kään. Kävin juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, ja olin aika pal­ jon poissa töistä vointini takia. Lopul­ ta sain myös masennusdiagnoosin ja lääkityksen. POHDISKELIN ELÄMÄÄNI ja järkeilin, etten selviä veloistani yksin, koska palk­ ka ei riittänyt niiden maksamiseen eikä mitään pelastavaa perintöä ollut tulos­ sa. Toisaalta mikään summa ei olisi pelastanutkaan, ennen kuin olin oikeas­ ti valmis lopettamaan pelaamisen ja käsittelemään asiaa. Otin yhteyttä talousneuvontaan. Sieltä neuvottiin, että velkojen kannat­ taa antaa mennä ulosottoon. Ymmär­ sin, ettei se ole niin paha asia. Laskin, että silloin rahaa jää vähän myös vuokraan, ruokaan ja elämiseen – itse asiassa enemmän kuin velkoja itse maksaessa. Vapauduin jatkuvasta laskujen kanssa kikkailusta. Jälkeen­ päin ajateltuna oli tyhmää, että pelkä­ sin niin paljon ulosottoa ja luotto­ tietojen menettämistä. Haluni pelata hävisi kokonaan. Sii­ hen oli monta syytä: ulosotto, van­ hemmille kertominen ja uuteen ki­ vaan ihmiseen tutustuminen. Tule­ vaisuus alkoi näyttää vähän valoisam­ malta kuin aikoihin. Pelasin viimeisen kerran 31. päivä joulukuuta vuonna 2019. Samalla luovuin haaveesta, että seuraavaksi tulee iso voitto, sillä se on itselleen valehtelemista. KAIKEN JÄLKEEN mielenterveyteni oli hajalla: Koin yhä stressiä, ja mieleni meni vuoristorataa. En pystynyt nuk­ kumaan, ja aloin unohdella asioita. Sinnittelin koronan keskellä, mut­ ta marraskuussa 2020 en enää jaksanut ja paloin loppuun. Siitä alkoi miltei kah­ den vuoden sairausloma, ja sain pitkäs­ tä aikaa levätä, palautua ja reflektoida kaikkea elämässä tapahtunutta. Tuolloin opin vihdoin puhumaan tunteista ystävieni kanssa. Ammatti­ laisista taas on ollut se hyöty, että he ovat auttaneet sanoittamaan ajatuk­ siani. Olen ymmärtänyt, että haluan olla avoin ja rehellinen, en pysty elä­ mään enää muulla tavalla. Makasin aika paljon sohvalla, enkä edes tiennyt, millaisista asioista tyk­ kään ja mitä haluan tehdä. Rahaa oli vähän, ja aloin keksiä kaikenlaista puu­ haa, muun muassa kasvien kasvatta­ misen. Se tuotti yllättävän paljon iloa ja onnistumisen tunteita. Ehkä se oli myös merkki siitä, että aloin pikku­ hiljaa palautua. ASUN NYT YKSIÖSSÄ Orimattilassa, jos­ sa myös vanhempani ja veljeni perhei­ neen asuvat. Käyn kerran viikossa Hel­ singissä työpaikallani Tilastokeskuk­ sessa, muuten teen etätöitä kotona. Pääsin vuosi sitten velkajärjeste­ lyyn, jota on jäljellä vielä neljä vuotta. Rahaa jää vähemmän käteen kuin ulos­ otossa, ja harjoittelen edelleen sitä, että selviän seuraavaan palkkapäivään. Vä­ lillä mietin, mitä kaikkea olisin voinut ostaa peleihin menneillä rahoilla ja millaista elämä voisi olla. Olisiko mi­ nulla ehkä oma asunto ja perhe? Voisi ajatella, että elämäni on kur­ jaa, mutta toisaalta tilanteeni on nyt parempi kuin kertaakaan aikuisiällä. Minulla on harrastuksia, kavereita ja kiva työpaikka. Elämä on hyvää. Hain ja pääsin vertaisohjaajaksi. Se on minulle keino muuttaa osa negatii­ visesta peliongelmasta positiiviseksi. Autan pelaajia ja heidän läheisiään, mikä tuntuu merkitykselliseltä. Hoi­ dan samalla omaakin sairauttani. Kouluttauduin myös kokemusasian­ tuntijaksi. Pelaajille on tärkeää kuulla, että muillakin on samanlaisia kokemuk­ sia ja ajatuskuvioita. Peliongelmaan on vaikea hakea apua, koska se hävettää niin paljon. Helposti jää yksin. Pelatessani en olisi ikinä uskonut, että pääsen joskus tähän pisteeseen, missä olen nyt. Henkinen kuormani on keventynyt, ja uskon, että lopettaminen on mahdollista kenelle tahansa.” ? 36 TUNNE & MIELI 5/2025
• Mielenterveysyhdistys HELMI ry HELMI Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi 040 161 6604 www.mielenterveyshelmi.fi Mäkelänkatu 56 00510 HKI Mielenterveysyhdistys HELMI ry Astuhan sisään – me ollaan täällä sua varten! Tervetuloa Helmiin – Voit tulla mukaan ryhmiin, retkille, lounaalle tai kahvilaamme. Tekemistä ja seuraa riittää, ja jos elämässäsi kaipaat vähän lisätukea, meiltä voit saada yksilöllistä palveluohjausta tai tukihenkilön itsellesi.
• TUTKITTUA TIETOA UUTISPALVELU DUODECIM KU VA : SH U TT ER ST O C K Liikunta tukee lapsen mieltä Lapsen liikunnallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat monet seikat, jotka saattavat myös liittyä heidän sairastumisriskeihinsä. Statiinit eivät auta masennukseen STATIINI-KOLESTEROLILÄÄKKEIDEN on joidenkin havaintojen perusteella ajateltu myös lievittävän masennus­ oireita, mutta tuoreen tutkimuksen tulokset eivät tue tätä. Tutkimukseen osallistui 160 lihavaa masennuspotilasta, jotka satunnais­ tettiin saamaan masennuslääkityksen lisäksi joko statiineja tai lumevalmis­ tetta 12 viikon ajan. Kun tutkijat vertasivat potilaita seurannan päätteeksi, statiinit olivat laskeneet potilaiden LDL­ ja koko­ naiskolesterolitasoja, mutta masen­ nusoireet lievenivät saman verran kummassakin ryhmässä. Statiinit eivät siis tuoneet lisätehoa masen­ nuksen hoitoon. Ajatus statiinien ja masennus­ oireiden yhteydestä on perustunut pieniin tutkimuksiin ja eläinkokeisiin, mutta vaikutuksia ei ole nähty suurem­ missa ja menetelmiltään laadukkaissa tutkimuksissa. Nykynäytön perusteella onkin hyvin epätodennäköistä, että statiinit auttaisivat masennuksen hoidossa. Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. PALJON LIIKKUVAT ja etenkin ohjattua liikuntaa harrastavat lapset näyttäisivät sairastuvan mielenterveyden häiriöihin muita epätoden­ näköisemmin. Varsinkin tämä koskee poikia. Ruotsalaistutkimuksen tulosten perusteella keskeistä näyttäisi olevan noin 10–11 vuoden iässä harrastettu liikunta. Tuolloin fyysisesti aktiivisimmat lapset sairastuivat muun muassa masennukseen ja ahdistukseen selvästi epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Liikunta liittyi pienempään mielenterveysongelmien riskiin sekä tytöillä että pojilla, mutta yhteys oli pojilla voimakkaampi. Yhteydet havaittiin riippumatta siitä, millaista liikuntaa lapsi harrasti, mutta erityisen selvästi ne nähtiin ohjattua liikuntaa, kuten jalkapalloa tai muuta urheilulajia, harrastavilla. Nyt saadut ja myös aiempien tutkimusten havainnot viittaavat lapsuusiän liikunta­ harrastusten ehkäisevän ennen 18 vuoden ikää alkavia mielenterveysongelmia, mutta monet muutkin seikat voivat vaikuttaa tuloksiin. Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. 38 TUNNE & MIELI 5/2025
• MAHDOLLISESTI JOPA VIIDENNES ennen 80 vuoden ikää todettavista dementioista on yhteydessä keski­iän diabetekseen, korkeaan verenpainee­ seen ja tupakointiin. Tiedot perustuvat tutkimuk­ seen, jossa seurattiin yli 12 000:ta yhdysvaltalaista 33 vuoden ajan. Tulosten perusteella 22 prosenttia ennen 80 vuoden ikää todetuista dementioista liittyi diabetekseen, tupakointiin tai korkeaan veren­ paineeseen, jotka oli todettu 45–54 vuoden iässä. Siinä osallistujien joukossa, jossa riskitekijät kartoitettiin 65–74­vuotiaana, dementioista vielä suurempi osuus eli 44 prosenttia liittyi kyseisiin riskitekijöihin. Diabetes, korkea verenpaine ja tupakointi liittyivät dementiariskiin etenkin osallistujilla, joilla ei ollut dementialle altistavaa ApoE4­geeniä. Yli 80­vuotiailla todetut dementiat olivat harvoin yhteydessä tutkittuihin riskitekijöihin. Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä. Keski-iän riskitekijöillä yhteys dementiaan Koko väestön näkökulmasta katsottuna suurin osa mielenterveysongelmista todetaan potilailla, joiden lähisuvussa ei ole sairastumisia. Mielenterveysongelmien riski ei aina periydy RISKI SAIRASTUA moniin mielen­ terveysongelmiin on suurentunut, jos joku lähisukulaisista on aiemmin sairastunut niihin. Tuoreen tutki­ muksen perusteella silti suurin osa mielenterveyden häiriöistä ei liity lähisukulaisten sairastumisiin. Tutkimuksessa käytettiin yli kolmen miljoonan tanskalaisen rekisteritietoja vuosilta 1970–2021. Analyysin perusteella ihmisellä oli kohonnut riski sairastua johonkin mielenterveyshäiriöön, jos hänen perheenjäsenensä oli sairastunut kyseiseen häiriöön. Esimerkiksi masennukseen sairastui arviolta 15 prosenttia osallistujista, joiden vanhempi, sisarus tai lapsi oli myös sairastunut masennukseen. Niistä osallistujista, joiden lähisuvussa ei ollut masennusta, sairaus todettiin vain viidellä prosentilla. Tutkijat arvioivat, että noin 45 prosenttia masennustapauksista liittyi perinnöllisiin seikkoihin. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. K UVA : SH UT TE R S T OC K Kaikenikäisten aivot hyötyvät liikkeestä LIIKUNNAN HARRASTAMINEN saattaa tuoreen selvityksen perusteella paran­ taa kaikenikäisten muistia ja muita ajatustoimintoja. Tulokset vahvistavat näyttöä jo vähäisenkin liikunnan terveyshyödyistä. Analyysin perusteella toden­ näköisesti kaikki liikunta parantaa kognitiivisia kykyjä, muistia ja toiminnan ohjausta. Yhteydet nähtiin kaikenikäisillä, mutta erityisesti lapsilla ja nuorilla sekä toiminnanohjauksen osalta adhd­tarkkaavaisuushäiriötä potevilla. Suotuisat vaikutukset havaittiin riippumatta liikunnan intensiteetistä ja kestosta, mutta kevyt tai kohtalaisen raskas liikunta sekä noin 1–2 kuukautta kestävät liikuntaohjelmat vaikuttivat tehokkaimmilta. Laajassa tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin aineistoja tutkimuksista, joissa oli selvitetty liikuntaohjelmien vaikutuksia kognitiiviseen toiminta­ kykyyn. Aineistot koostuivat yhteensä 2 700 satunnaistetun tutkimuksen ja lähes 260 000 osallistujan tiedoista. Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta todennäköisesti estäisivät huomattavan osan dementioista. KU V A : S H U T T ER ST O C K 39 TUNNE & MIELI 5/2025
• TUTKITTUA TIETOA KU VA : SH U TT ER ST O C K Lapsen ensimmäiset tuhat päivää ovat erityisen tärkeitä tasapainoiselle kehitykselle. Vanhemman mielenterveys­ ongelmat voivat haitata kehitystä, mutta myös monet ympäristötekijät ja perimä saattavat selittää tuloksia. Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi Haluatko mainoksesi Tunne & Mieli -lehteen tai sähköisiin kanaviimme? Ota yhteyttä: Markku Karjalainen • 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot Isän oireilu heijastuu lapseen ISÄN MASENNUS-, ahdistus­ ja stressioireet saattavat olla yhteydessä muun muassa lap­ sen sosiaalisten taitojen, käytöksen ja tunne­ taitojen vaikeuksiin. Yhteys nähdään etenkin silloin, kun isä oireilee lapsen ollessa alle kaksi­ vuotias. Tiedot käyvät ilmi meta­analyysista, jossa yhdistettiin 84 tutkimuksen aineistoja. Varsinkin sosiaaliset ja tunne­elämän ongelmat olivat yleisempiä jälkeläisillä, joiden isillä oli ollut masennusta, ahdistusta tai stressioireita. Myös kielellisten taitojen ja kognition hankaluudet olivat heillä yleisempiä, mutta yhteys oli tältä osin heikompi. Vanhempien ja etenkin äidin masennusoireet on yhdistetty lasten sosiaalisten taitojen ja tunne­elämän hankaluuksiin monissa tutkimuksissa, mutta isän oireilun vaikutukset ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle. Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä. 40 TUNNE & MIELI 5/2025
• moniaaniset.fi/tuki moniaaniset.fi/aanien-kuuleminen Äänistä oli vaikea puhua kenellekään, edes läheisille tai hoitohenkilökunnalle sairaalassa, jossa vietin pitkiä jaksoja. Ääniä kuulevien vertaistukiryhmässä koin ensimmäisen kerran, että minut hyväksytään omana itsenäni, äänien kanssa ja voin puhua äänistä avoimesti. ANNI Äänet eivät suuremmin enää haittaa, joskus ne saattavat auttaa tai antaa neuvoja. Pidän itseäni ihmisenä, jolle on vain sattunut erilaisia asioita, mikä sitten näkyy siten, että kuulen ääniä. Suhteeni ääniini on muuttunut ajan myötä, kun olen saanut tietoa ja vertaistukea. En enää pelkää ääniäni enkä myöskään usko niiden väitteisiin, ellei todenperäisyyttä voi jostain tarkistaa. SAMI ”Vertaistukiryhmissä olen oppinut erilaisia keinoja selvitä ja kommunikoida äänten kanssa. Pelko totaalisesta järjen menettämisestä on helpottanut, kun on nähnyt, että tällaisten asioiden kanssa pystyy elämään, ja ettei niiden kanssa tarvitse jäädä yksin. ” PINJA Häiritsevien äänien kanssa voi olla vaikea tulla toimeen. Joskus äänet voivat olla myös miellyttäviä, mutta silloinkin kokemus voi tuntua hämmentävältä ja siitä voi olla vaikea puhua. Äänikokemusten ymmärtäminen ja jakaminen avaa tien toipumiseen, tasapainoisempaan yhteiselämään äänten kanssa. Joskus äänet voivat jopa loppua kokonaan, kun niille löytyy merkitys ja niihin oppii suhtautumaan hyväksyvämmin. Toipumisen matkalla auttavat vertaistuki ja ymmärryksen lisääntyminen omista kokemuksista. Moniäänisten vertaistukiryhmissä voi luottamuksellisesti jakaa kokemuksia äänien kuulemisesta. Nettisivuiltamme löydät tietoa, joka auttaa ymmärtämään ääniä ja tulemaan niiden kanssa paremmin toimeen. Mielen sisäisten äänien kuuleminen ei ole sairaus vaan inhimillinen, merkityksellinen kokemus. Kuulin rankkoja ääniä murrosikäisestä asti. Kun lopulta tutustuin asiaan Moniäänisten nettisivujen kautta, ymmärsin, että äänet liittyivät lapsuuteni vaikeisiin kokemuksiin. Äänet eivät olleetkaan vika minussa, vaan inhimillinen seuraus siitä mitä olin kokenut. KIMMO
• VÄRITYSKUVA 42 TUNNE & MIELI 5/2025
• Mielenterveyden häiriö koskettaa aina myös sairastuneen läheisiä. Rinnalla kulkijan olo kevenee, kun hän muistaa kohdella lempeästi itseään ja hakea tarvittaessa tukea. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVAT SHUTTERSTOCK M iten hän pärjää? Mitä, jos oireet pa­ henevat? Miksi meille kävi näin? Kun kumppani, lapsi, vanhem­ pi tai muu läheinen ihminen sairastuu psyyk­ kisesti, mieli täyttyy kysymyksistä ja huoli pu­ ristaa rintaa. Huomio suuntautuu sairastu­ neen selviytymiseen, ja oma jaksaminen jää helposti taka­alalle. Lähes joka toinen mielen­ terveysomainen on vaarassa masentua itse. – On inhimillistä, että katse kohdistuu lä­ heiseen ja hänen vointinsa tarkkailuun. Usein omainen huolehtii avun hakemisesta hänelle mutta unohtaa, että itselleenkin on tärkeä ha­ kea apua ja tukea, sanoo kehitysjohtaja Anne Alakiuttu Mielenterveysomaisten keskus­ liitto FinFamista. Alakiuttu on tehnyt järjestössä pitkään sekä kehitys­ että kohtaamistyötä ja tavannut vuo­ sien aikana lukuisia mielenterveysomaisia. Hänen mukaansa omaista helpottaa usein jo tieto siitä, ettei hän ole yksin tässä tilanteessa. Yli puolet suomalaisista sairastuu elämänsä ai­ kana johonkin mielenterveyden häiriöön, joten asia koskettaa hyvin laajaa läheisten joukkoa. HYVÄN MIELEN TEKOJA Mitä sinulle kuuluu? 43 TUNNE & MIELI 5/2025
• TIETO TUO TURVAA SAIRAUDESTA sekä sen hoidosta ja kuntoutuksesta saatu asiallinen tieto tukee niin sairastunutta kuin hänen lähipiiriäänkin. Kriisin kohdatessa kaikkea tietoa ei ehkä saa heti sulateltua, joten asioihin on myös hyvä palata. Tieto pitäisi lisäksi liittää omaan kokemus­ LUPA OTTAA ETÄISYYTTÄ KULUUKO ENERGIA menneen pyöritte­ lyyn tai tulevaisuuden pohtimiseen? Mikä aiheutti sairastumisen, ja miten tästä selvitään? Omaa mieltä voi pyrkiä rauhoitta­ maan esimerkiksi tietoisuus taitoja harjoittelemalla. Kaikille eivät kuitenkaan toimi samanlaiset konstit. Joistakin voi tuntua jopa vähättelevältä, jos heille ehdotetaan hengitys­ harjoituksia tai keskittymistä oman kehon tuntemuksiin. Aina voi kokeilla, mikä itselle tuntuu hyvältä. Moni kokee luonnon rauhoittavan mieltä. Joillekin toimii liikunta tai ihanat kirjat ja tarinat, jos niihin pystyy keskittymään. Etäisyyttä antaneen hetken jälkeen asiat näyttävät usein valoisammilta. Voimaa saa ajatuksesta, että juuri tällä hetkellä ei ole hätää ja että sekä omassa että läheisen elämässä on myös paljon hyvää. Sairaus on vain yksi osa elämää. maailmaan. Miten lukemani tai kuulemani yhdistyy juuri meidän tilanteeseemme? Omainen voi mahdollisesti saada vastauksia kysymyksiinsä sairastu­ neen hoitotaholta. Perheenjäsenten osallistuminen hoitoon toki vaihte­ lee esimerkiksi sen mukaan, sopiiko se myös sairastuneelle ja onko hän lapsi vai aikuinen. FinFami tarjoaa runsaasti omaisille suunnattua tietoa – verkkosivuilta löy­ tyy muun muassa oppaita ja luentoja. Järjestön alueelliset yhdistykset tarjoavat lisäksi sekä ammatillista että vertais­ tuellista keskusteluapua maksutta. ANNA AIKAA TUNTEILLE LÄHEISEN SAIRASTUMINEN herättää ehkä epävarmuutta, huolta ja pelkoa. Usein mukana on myös syyllisyyttä, häpeää ja riittämättömyyden tuntei­ ta – kenties myös vihaa ja kiukkua. Syyllisyys voi nousta vaikkapa omasta hyvinvoinnista huolehtimises­ ta tai ajatuksista, että on laimin lyönyt läheistään ja siksi tämä oireilee. Vihan tunteet taas saattavat liittyä miksi meille kävi näin ­ajatuksiin tai vaik­ ka siihen, ettei sairastunut ole omai­ sen mielestä saanut terveyden­ huollosta asianmukaista hoitoa. Tunteita ei aina ole helppo tun­ nistaa, saati sanoittaa. Omainen voi todeta olevansa hyvin väsynyt, ja väsymyksen takana on monenlaisia Voimaa saa ajatuksesta, että juuri tällä hetkellä ei ole hätää ja että elämässä on myös paljon hyvää. tunteita. Niihin kuuluvat myös rohkeus ja rakkaus – halu auttaa, tukea ja puolustaa omaa läheistä. Sairastumista voi ajatella kriisinä, ja kriisiin kuuluvat monenlaiset tun­ teet. Alun sokkivaiheen jälkeen asiat vähitellen selkeytyvät omassa mielessä ja tunteistaankin saa helpommin kiinni. 44 TUNNE & MIELI 5/2025
• TUKEA MYÖS LÄHEISELLE PUHUMINEN HELPOTTAA OLOA KUN OMAISELTA KYSYY, mitä hänelle kuuluu, vastauk­ sesi saattaa saada kuvauksen sairastuneen kuulu­ misista. Silloin täytyy kysyä uudelleen, mitä sinulle kuuluu. Usein kysymys ilahduttaa ja omainen saat­ taa todeta, että sitä ei ole pitkään aikaan kukaan kysynyt. Itse vastaus saattaa kuitenkin olla, että en tiedä, ei ole ollut tilaa ajatella. FinFamin asiantuntijat kohtaavat usein omaisia, jotka eivät sitä ennen ole avautuneet tilanteestaan kenellekään. Ensi kertaa asiasta puhuminen voi olla kova paikka: nyt se todentuu, että olen väsynyt ja tarvitsen tukea, vaikka olen luullut, että kyllä tämä tästä. Asian ääneen sanominen saattaa pelottaa, uuvuttaa ja itkettääkin. Samalla tuntuu myös helpottavalta, että on jokin paikka, jossa saa sanoittaa omaa oloaan. PIDÄ KIINNI ARJEN ILOISTA MUISTATHAN PITÄÄ KIINNI omista harrastuksista ja itsellesi iloa tuottavista asioista? Käydä liikkumas­ sa, taidenäyttelyssä tai elokuvissa, jos niistä saa hyvää mieltä. Tehdä mukavia asioita yhdessä myös sairastuneen kanssa ja keskustella muustakin kuin hänen voinnistaan. Elää mahdollisimman normaa­ lia elämää. Joskus elämä tosin normalisoituu vasta siinä vaiheessa, kun akuutein kriisivaihe on mennyt ohi. Asiaan vaikuttaa myös se, kuinka vakava mielen­ terveyden häiriö on ja miten paljon se heijastuu arkeen. Kehotus elää normaalia elämää voi tuntua vähättelyltä, jos oma arki ei millään siihen taivu. Silloin lempeämpi tavoite on elää mahdollisuuksien mukaan sellaista elämää, joka omassa tilanteessa on sujuvaa ja sopivaa. ? JOS OMAINEN on huolissaan sairastu­ neesta, yhtä lailla sairastunut saat­ taa kantaa huolta läheistensä jaksa­ misesta. Esimerkiksi sairastunut puoliso saattaakin ehdottaa, että kumppani purkaisi ajatuksiaan ja tunteitaan ammattilaisen tai vaikka hyvän ystävän kanssa. Myös perheenjäsenet voivat auttaa ja tukea toisiaan, sairastunut mukaan lukien. Kuunnella ja olla läsnä toisilleen, kukin jaksamisensa mukaan. Kun yhden ihmisen tieto lisääntyy ja voimavarat kasvavat, siitä hyötyy parhaimmillaan koko lähipiiri. Usein omaisen saama tuki kertautuu ja voi siten lisätä koko perheen hyvin­ vointia. On myös tilanteita, joissa sairastu­ nut kieltää läheistä puhumasta asias­ ta kenellekään. Sairastuminen on ehkä hänelle vielä niin tuore ja kipeä asia, että myös muiden avautuminen siitä tuntuisi pahalta. Tästäkin huoli­ matta omaisen olisi tärkeää päästä käsittelemään asiaa jonkun ulko­ puolisen kanssa, on tämä sitten ammattiauttaja, luotettava ystävä tai vertaisryhmä. Ensi kertaa asiasta puhuminen voi olla kova paikka: nyt se todentuu, että olen väsynyt ja tarvitsen tukea. 45 TUNNE & MIELI 5/2025
• KRYPTO PUUHAA AIVOILLE 46 TUNNE & MIELI 5/2025
• PIILOLAUSE SUDOKU Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva­arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. 3 Sudoku Medium #837196 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #579025 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #555309 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #811994 Pelaa tätä sudokua netissä 3 Sudoku Vaikea #1254654 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1372819 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1156018 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1158755 Pelaa tätä sudokua netissä 3 Sudoku Helppo #380002 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #119042 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #392426 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #313866 Pelaa tätä sudokua netissä HELPPO VAIKEA KESKITASO 47 TUNNE & MIELI 5/2025
• RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 5/2025
• SUDOKU KYRYPTO (4/2025) RISTIKKO (4/2025) RATKAISUT SANATEHTÄVÄ Seinen tuntematon elää Annessa Katso ristikkoja kryptovastaukset seuraavasta numerostamme! H EL P P O K ES K IT A SO VA IK E A Oletko valmis löytämään aidon itsesi? Tutustu Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmaan ja lähde ainutlaatuiselle matkalle itseesi. Haku alkuvuoden ryhmiin on auki. www.ihminentavattavissa.fi Yksilöllistä elämää aktiivisessa yhteisössä. www.lilinkoti.fi Asumisja tukipalveluja mielenterveystoipujille. 18 Sudoku Medium #837196 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #579025 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #555309 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Medium #811994 Pelaa tätä sudokua netissä 18 Sudoku Vaikea #1254654 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1372819 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1156018 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1158755 Pelaa tätä sudokua netissä 18 Sudoku Helppo #380002 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #119042 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #392426 Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Helppo #313866 Pelaa tätä sudokua netissä 49 TUNNE & MIELI 5/2025
• KU VA : U N SP LA SH ENSI NUMEROSSA Yksi rakastaa rutiineja, toinen kaipaa elämäänsä jatkuvaa vaihtelua. Rutiineja vai ei? Onko yhteiskunnan rytmi kiihtynyt niin, että se rutistaa ihmisistä kaikki mehut? Taas väsyttää! Entinen pariskunta kertoo, millaiset keinot ovat auttaneet eroamaan sovussa. Hyvä ero Seuraava lehti ilmestyy 5.12. Etkö ole vielä tilaaja? Tutustu syksyn tarjous­ hintoihin ja tee tilaus sivuillamme tunnejamieli.fi. Voit tilata lehden myös asiakaspalvelumme kautta: 050 549 6751 / tilaukset@tunnejamieli.fi Joulukuun lehdessä pohditaan, millaiset asiat vaikuttavat uneen ja vireystilaan. Miten löytää itselle sopiva rytmi arkeen – ja pitää siitä kiinni? Vireyttä talveen! Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukija­ äänestyksessä valittiin Säröt saavat näkyä , jossa haastateltava Kirsi kertoi pakko­oireistaan ja uupumuksestaan. Lehden 4/25 arvonnassa kirjan voitti Hannu Ketoharju. Onnea voittajalle! Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä lehden juttu ilahdutti erityisesti? Entä mitä jäit kaipaamaan? Tai onko mielessäsi juttuidea ja kiinnostava haastateltava? Kerro meille mielipiteesi ja ideasi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Tarja Koffertin kirjan Elämänkokemusten tunnejäljet (Tuuma 2025). Palkinnon arvo on noin 40 euroa. LUKIJOILTA 50 TUNNE & MIELI 5/2025
• Avoinna: pe klo 10–20, la ja su klo 10–18. Aikuisten liput alk. 20 €. Osta liput ennakkoon ja säästä. Tarkista ajankohtainen hintajakso: iloveme.fi ILOVEME.FI @ILOVEME_OFFICIAL #ILOVEME2025 KAUNEUS, MUOTI, HYVINVOINTI, TERVEYS I love me tuo yhteen brändit kauneuden, muodin, hyvinvoinnin ja terveyden teemoista, esittelee tuoreimmat ilmiöt ja trendit sekä tarjoaa kävijöille ajankohtaisen ja inspiroivan ohjelman. Luvassa on kauneuden ja muodin huippuja, hyvinvoinnin oivalluksia sekä luotettavaa tietoa terveydestä. 17.–19.10.2025 HELSINGIN MESSUKESKUS
• Sarjamagneettistimulaatio eli rTMS on uusi lääkkeetön, kajoamaton ja kivuton hoito erityisesti masennukseen. Se on viime vuosikymmenten tärkein terapeuttinen keksintö aivolääketieteessä. Aivojen magneettistimulaatio perustuu pään ulkopuolelta annettaviin magneettipulsseihin. Sarjamagneettistimulaatiolla on korkein mahdollinen näytönaste masennuksen hoidossa. Tämä hoitomenetelmä on jopa tehokkaampi kuin lääkkeet. rTMS on tärkeä vaihtoehto erityisesti sellaisille potilaille, joille lääkehoito ei tehoa tai sovi. Hoidon aikana potilas on mukavassa istuvassa asennossa ja kukin hoitokerta kestää muutaman minuutin. Masennukseen hoitoa annetaan päivittäin 4-5 viikon ajan ja jatkossa tarpeen mukaan. Täysi hoitotulos voidaan saavuttaa jopa viidessä päivässä, kun hoitoja annetaan usean kerran päivässä. Yksityinen Neuroklinikka Helsinki on ainoa Suomessa toimiva itsenäinen magneettihoitoa antava yritys. Meille on mahdollista hakeutua ilman lähetettä. Uutta toivoa masennukseen: magneettihoito Neuroklinikka Helsinki Kaisaniemenkatu 1, Helsinki Puh. 010 346 5540 www.neuroklinikka.? Soita tai jätä maksuton kartoituspyyntö nettisivullamme. Mielenrauhaa syksyyn