KATSO AVOIMET TYÖPAIKKAMME: ura.attendo.fi Keskitymme Attendolla hyviin kohtaamisiin ihmisten kesken. Haluamme kohdata asiak kaamme, asiakkaidemme läheiset sekä työ kaverimme aina ystävällisesti ja huomioon ottavasti. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvos tettu osa tiimiä, jonka työllä on suora vaikutus asiakkaidemme hyvinvointiin ja mahdollisuu teen elää täyttä, omannäköistä elämää. Lue lisää palveluistamme: attendo.fi ATTENDOLAISEKSI MEIDÄN JOUKKOON? FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Juuri nyt Unohda turha ikäkriiseily, pysy uteliaana uudelle ja virkistä aivojasi arjen teoilla HYVÄ IKÄ ”Elämä keveni, kun sain käsiteltyä lapsuuden traumani” LOTTA LEHTIKARI MUISTISAIRAAN OMAINEN ”Jaksan paremmin, kun hoidan myös itseäni” IDENTTISET KAKSOSET KERTOVAT Tiivis yhteys on säilynyt läpi elämän AUTISMIKIRJO AIKUISENA ”Korjaamista kaipaa ympäristön suhtautuminen – en minä” 5/2021
liveopisto.fi livepalvelut.fi Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Tutustu lisää tarjontaamme. Täältä töihin Hyvinvointia ja tukea eri elämäntilanteisiin Hae tuetulle lomalle! MTLH ry järjestää lomia ympäri Suomen. Hae lomaa vuodelle 2022 täyttämällä hakemus: www.mtlh.fi Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa keskustelutukea ja käytännön apua maaseudun asukkaille. Löydä tukihenkilö: www.tukihenkilo.fi RAHAP€LAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT • TUKIAINEISTO Rahapelaaminen puheeksi Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: thl.fi/tukiaineistot Tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa? 1 RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT – TUKIAINEISTO RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. thl.fi/tukiaineistot ? Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa?
Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Yleensä tuppaudun mielelläni haastateltavien yksityisalueelle, koska kotioloissa ihmiset ovat usein vapautuneita. Kotikin kertoo haastateltavasta aina jotain. Lotta Lehtikari ei kuitenkaan halunnut minua kotiinsa vaan ehdotti kahvilaa kotikulmillaan. Pieni pettymykseni suli, kun haastattelu käynnistyi. Lehtikarin perehtyneisyys teki vaikutuksen, ja pidin hänen tavastaan havainnoida yhteiskuntaa laajemminkin. Tunnustan, etten ole koskaan ennen kuunnellut haastattelunauhaa vapaa-ajalla, mutta tätä haastattelua olen kuunnellut pyörälenkeillä kuin hyvää podcastia. Kaisa Viitanen TOIMITTAJALTA Haluatko tulla mukaan kehittämään Tunne & Mieli -lehteä? Vaikuta ja osallistu lukijatutkimukseemme osoitteessa tunnejamieli.fi/ lukijatutkimus – voit voittaa kylpyläviikon lopun! H ellin mielessäni usein sanoja, jotka kuulin avanto uintikopissa kylmänä talvipäivänä. Taisimme päi vitellä (taas kerran) ystäväni kanssa jotain ikään liittyvää. Ettei enää oikein jaksa lähteä sinne ja tuonne. Samassa vierestä puututtiin peliin: “Kyllä minä vielä nuo rena neli–viisikymppisenä jaksoin rillutella kaupungilla.” Sanat tulivat hymyn ja kokemuksen takaa, arviolta kahdeksan kymppisen reippaan avantouimarin suusta – sellaisen, joka tekee avannon pisimmät ja rauhallisimmat lenkit, kun me nuoremmat räpiköimme kiireesti ylös. Mutta siis nuorena? Puhuiko hän meistä ja meille? Kyllä kai, kun muitakaan ei näkynyt. Siinä me nuoret sitten vaikenimme ja lopetimme ikä kriiseilyn. Mietin, että miksi omasta iästä ja siihen liittyvis tä muutoksista on tapana puhua usein niin kielteisesti. Miksi varsinkin yhdistelmä vanheneminen + nainen on yhteiskunnassamme enemmän huono kuin hieno asia? Ikäkriisin sijaan puhetta voisi kääntää enemmän siihen, millaista kypsymistä ja kehitystä vuosien mittaan on tapah tunut. Pyöreiden vuosien täyttäminen voi olla hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omaa elämäänsä, muutenkin kuin kriisin kautta, sanoo Ikäinstituutin Sirkka-Liisa Heimonen (sivulta 16 alkaen). Ehkä kohtaamani avantouimari oli oivaltanut tämän ja halusi näpäytyksellään jakaa viisauttaan myös meille. Se osui ja upposi. Iloa ja myönteistä ikäpohdintaa syksyyn! ? Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Juuri oikea ikä PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Pyöreiden vuosien täyttäminen voi olla hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omaa elämäänsä, muutenkin kuin kriisin kautta.” TUNNE & MIELI 5/2021 3
”Siitä ei ole pitkä aika, kun tunteista puhuminen leimattiin höpöhöpöksi. Asenteet tunteiden arvostamista kohtaan ovat onneksi jo muuttuneet.” ALUKSI 03 Pääkirjoitus Paras ikä on nyt. 06 Mitä uutta? Vakuutus diagnoosista huolimatta. 08 Lukemista Anna aivoille tauko. KANSSAKULKIJAT 10 ”Tunteet saavat tulla ja mennä” Lotta Lehtikarin ahdistukseen ja kehon ylivireyteen löytyi lopulta ratkaisu kosketuksesta. 22 ”Läheinen sisarus on lahja” Identtiset kaksoset Sisko Mäkinen ja Tiina Suni eivät muista koskaan riidelleensä, vaikka viettivät koko lapsuutensa tiiviisti yhdessä. 29 Tärkeimmät asiat ovat pysyviä Aurora Airaskorven kolumni. 32 Ihan tavallinen Ulla Ulla Kaunto sai 41-vuotiaana autismikirjon diagnoosin. Hän on ymmärtänyt, että ympäristön ahdas näkemys normaaliudesta kaipaa korjaamista. 42 Hoivaa myös itselle Sisko Näreranta on muistisairaan miehensä Sepon omaishoitaja. Omasta voinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan arkea. TÄSSÄ NUMEROSSA 05 2021 10 4 TUNNE & MIELI 5/2021
ILMIÖ & TIETO 16 Ikäkriisi vai kasvun paikka? Pyöreiden vuosien täyttäminen on mahdollisuus pysähtymiseen ja oman elämän inventaarioon. 38 Arkiset teot huoltavat aivoja Aivotutkija Kiti Müller vakuuttaa, että jokainen voi pitää huolta päänuppinsa terveydestä. 45 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 54 Uteliaisuus tuo iloa elämään Omaa uteliaisuuttaan voi herätellä, jos elämä tuntuu urautuneen liiaksi tuttuihin kuvioihin. 59 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 60 Katetaanko kahdelle? Rakkautta salaatin äärellä. 66 Voimaa arkeen Aamunsa voi aloittaa suhaamisen sijaan rauhoittuen. 22 Kaksossisarukset Sisko Mäkinen (vas.) ja Tiina Suni ovat toistensa parhaimpia tukijoita ja tsemppareita. PUUHAA AIVOILLE 52 Värityskuva 62 Krypto 63 Sanatehtävä 63 Sudokut 64 Ristikko 32 Ulla Kaunto sai autismikirjon diagnoosin nelikymppisenä. 16 Ahdistaako ikääntyminen? Ikäkriisi kannattaa kääntää mahdollisuudeksi tehdä oman elämän inventaariota. KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN 16 10 22 32 42 TUNNE & MIELI 5/2021 5
MITÄ UUTTA? KOONNU T Meri Nykänen O nko oikein, että ongelmat mielenterveyden kanssa vaikuttavat vakuutusten saami seen? Näin edelleen tapahtuu. Puolet hoito, sairauskulu tai henkivakuutus ta hakeneista mielenterveysongelmia kokeneista on saanut kielteisen päätöksen sairautensa vuok si. Tilanne on kymmenessä vuodessa hieman huo nontunut, selviää Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrista. Pankilta lainaturvaa hakeneiden mielenterve yskuntoutujien osuus on kaksinkertaistunut vii destä prosentista yhteentoista prosenttiin. Hake musten hylkäysprosentti mielenterveysongelmien vuoksi on säilynyt ennallaan ja on 28 prosenttia. – On kohtuutonta, jos tieto mielenterveys ongelmasta johtaa yhä useammin vakuutus tai lainaturvahakemuksen hylkäämiseen. Lähtökoh taisesti ei pitäisi lukea haitaksi sitä, että ihminen on tietyssä elämäntilanteessa tarvinnut apua ja sitä hakenut ja saanut, toteaa sosiaalityön asian tuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskus liitosta. Saatu hoito ei sen sijaan enää yhtä usein estä vakuutuksen saamista. Kymmenen vuotta sitten tieto psykoterapiassa käymisestä johti kielteiseen päätökseen 18 prosentilla hakijoista. Tänä vuon na kielteinen päätös tuli enää noin kahdeksalle prosentille psykoterapiaa saaneista hoito, sairaus kulu tai henkivakuutuksen hakijoista. Myös pankin lainaturvahakemuksissa hylkäys prosentti psykoterapian vuoksi on hieman laske nut ja on nyt viisi prosenttia. Se on asiantuntijan mukaan hyvä asia. – Tämä saattaa osaltaan vähentää pelkoa hakea hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi, Mettälä arvioi. Mielenterveys vaikuttaa vakuutuksiin KU VA : SH U TT ER ST O C K 6 TUNNE & MIELI 5/2021
Miten voit työpaikalla? ”Kirjoittaminen on vähän kuin kuntosalilla käymistä, mutta siinä treenataan omaa tunneherkkyyttä. Monet ihmiset käyttävät paljon aikaa fyysiseen kuntoiluun ja lihasten treenaamiseen. Minusta psykologinen treenaaminen on yhtä tärkeää.” Psykiatri Juhani Mattila Helsingin Sanomissa KOETKO SÄÄNNÖLLISESTI työn imua ja tunnet olosi tarmokkaaksi töiden äärellä? Vai onko vireystilasi matala ja ajatuksesi muuttuneet kyynisiksi? Työssä jaksamiseen vaikuttavat muun muassa sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn. Kaiken perustana on kuitenkin ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky. Töissä on hyvä olla, kun omat voimavarat ja työn vaativuus ovat tasapainossa. Jos haluat testata oman vointisi, tee Työterveyslaitoksen Miten voit? -testi. Se löytyy osoitteesta hyvatyo.ttl.fi. 89 % suomalaisista on sitä mieltä, että keskusteluapu ja luonnossa liikkuminen sopivat hyvin mielenterveyden hoitamiseen. Lähde: Mielenterveysbarometri 2021 Korkea mutta kielteiseksi koettu vireystila ja pakkomielteinen sekä hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja. Työriippuvuus häiritsee muuta elämää ja on terveysriski. Lähde: Työterveyslaitos SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU TYÖRIIPPUVUUS TILAA UUTISKIRJE! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa maksuton uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje
Tauko hellii aivoja KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon. Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma 2021) Minna Huotilainen Pohdittavaa työpaikalle Hiljaisuutta vai muiden seuraa? Riippuu työnkuvasta, kaipaako tauolla omaa hiljaista hetkeä ja vaikka kävelylenkkiä, vai sittenkin sosiaalista jutustelua työkavereiden kanssa. Onko taukohuoneessa tarjolla vain keksejä? Työkavereiden kanssa voi keskustella, ovatko keksit ja pullat juuri niitä, joita kaikki haluavat syödä, vai ovatko herkut pöydässä vain tavan vuoksi. Puhutaanko tauolla työasioista? Joku voi haluta tauon aikana irti hommistaan, toinen iloitsee päästessään pohtimaan työasioita kollegojen kanssa. Asiasta voi kysyä suoraan työkavereilta. 03 02 01 M itä ajattelet, kun näet työkaverisi makoi lemassa sohvalla? Tai kaupan työnteki jöiden lähtevän hyväntuulisina kohti taukotilaa? Ovatko he mielestäsi kauheita laiski muksia vai fiksusti toimivia työntekijöitä, joita on ohjeistettu pitämään taukoja ja rentoutumaan? Jos aivotutkijoilta kysytään, niin jälkimmäinen vaihtoehto on edellistä osuvampi. Taukoja pitävä ihminen nimittäin keskittyy paremmin ja tekee harkitumpia päätöksiä kuin tuntikaupalla putkeen puurtava tyyppi. Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen pohtii taukokulttuuria kirjassaan Aivosi tavitsevat tauon. Hänen mielestään työpaikkojen taukokult tuuri vaatii uudistamista, ja kirjassa hän kertoo, miten päästä alkuun. Taukokulttuurin kehittäminen ei ole yksittäi sen työntekijän harteilla. On työnantajan vastuul la tehdä taukotilasta sellainen, että se houkutte lee virkistymään. Jos esihenkilöt eivät pidä kos kaan taukoja, se kertoo työpaikan kulttuurista, vaikka kuinka puhuttaisiin taukojen tärkeydestä. Taukojen pitäminen on kaikkien etu, sillä niil lä on laajempiakin vaikutuksia kuin hetken vir kistyminen: Taukokulttuurin edistäminen on yksi keino vähentää työssä uupumista ja pidentää työ uria. Lisäksi työn huokoisuus lisää luovuutta ja luottamusta työyhteisössä. Aivot eivät toimi kuin kone, joka ruksuttaa tasaista tahtia ilman pysähdyksiä. Huotilainen kirjoittaa tiedon konsolidaatiosta, joka on tietoi suuden ulkopuolinen aivotoiminto. Silloin aivot jäsentelevät ja yhdistelevät tietoa. Konsolidaation ansiosta syntyy oivalluksia ja uusia ideoita – mut ta vain, jos aivoissa on välillä tilaa tyhjäkäynnille. Hyvä merkki tauon paikasta on se, kun alkaa niin sanotusti multitaskata. Ajatus ei enää pysy kään siinä asiassa, joka pitäisi hoitaa. Alkaa sän täily eri tehtävien välillä eikä mikään oikein edis ty. Silloin peli on vihellettävä poikki ja pidettävä tauko. Kun siis seuraavan kerran näet työkaverin ma kaamassa kesken työpäivän sohvalla, kannattaa paheksumisen sijaan ottaa opiksi ja olla mukana luomassa työpaikan fiksua taukokulttuuria. 8 TUNNE & MIELI 5/2021
VILTIN ALLE. Ylellisessä eläkeläiskylässä tapahtuu murha – ja asiaa selvittämään lähtee muitakin kuin virallisen tahon asiantuntijoita. Hyvän mielen jännitystä syksyyn. Richard Osman: Torstain murhakerho (Otava 2021) MUISTOJEN KAUTTA. Näyttelijä sukeltaa menneisiin vuosiin tarkkojen kalenterimerkintöjensä avulla ja pohtii, millaista reittiä hän on päätynyt siihen, missä nyt seisoo. Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan (Karisto 2021) SAA PUHUA. Miten jutella lapsen kanssa vaikeista asioista? Kirjoittaja rohkaisee, että kaikesta voi puhua, ja kertoo keinoja, miten keskustella asioista ikätasoisesti. Aino Juusola: Jutellaanko (Kirjapaja 2021) Kukin palautuu tavallaan Hemmottelua kirjojen ystävälle Palautumisesta väitöskirjaansa valmisteleva psykologi Anniina Virtanen kirjoittaa siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä hyvinvointinsa eteen. Kehon ja mielen yhteys kuormittumisessa ja palautumisessa selvitetään kirjassa ymmärrettävästi. Vankinta tutkimusnäyttöä on sosiaalisen tekemisen ja liikunnan hyvistä vaikutuksista. Työn vaatimukset eivät ole aina suinkaan haitaksi, kun voimavarat riittävät. Usein työ myös täyttää tärkeitä omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita. Jos niin ei käy, vapaa-ajan toiminnalta vaaditaan tässä suhteessa enemmän. Vapaa-ajan tekemisen tulisi tuoda vastapainoa työlle. Virtasen mukaan työssä tylsistyvä saattaakin tarvita vapaa-ajaltaan enemmän aktiivisuutta ja virikkeitä kuin kiireettömyyttä haikaileva stressaaja. Myös persoona ja temperamentti vaikuttavat palautumiseen. Kirsi Väisänen Jos rakastat kaunokirjallisuutta, tämä teos on sinulle. Suurteoksia kokoaa yhteen kirjailijoiden esseitä heille merkittävistä kirjoista. Mikä voisi olla ihanampaa? Taidokkaasti kirjoittavat ja ajattelevat kirjailijat ruotivat yhtä itselleen merkittävää romaania. Samalla he kertovat myös itsestään, sillä se, miten kukakin romaanin kokee tai mihin se hänessä osuu, kertoo aika paljon lukijasta. Siksi kirjoista keskustelu ja lukupiirit ovatkin niin antoisia. Omista tärkeistä kirjailijoistaan ja kirjoistaan kertovat muun muassa Pirkko Saisio (Marguerite Duras), Meiju Niskala (Tove Jansson) ja Helmi Kekkonen (Joan Didion). Sitaatti ohessa on Kekkosen esseestä. Kirja inspiroi paitsi lukemaan näitä kirjailijoita ja heidän valitsemiaan romaaneja myös miettimään, mitkä kirjat ovat olleet itselle vuosien mittaan merkittäviä ja miksi. Petra Maisonen ja Saara Turunen (toim.): Suurteoksia (Tammi 2021) Anniina Virtanen: Psykologinen palautuminen (Tuuma 2021) ”Minä tunnistan tuon tarpeen, pakottavan halun katsoa kaaosta silmästä silmään, kirjoittaa siitä ja saada siitä ote, saada tolkkua elämästä kaikkineen.” LUE MYÖS! TUNNE & MIELI 5/2021 9
KANSSAKULKIJA Lotta Lehtikari 10 TUNNE & MIELI 5/2021
”Tunteet saavat tulla ja mennä” Näyttelijä Lotta Lehtikari on avoin ja taitava puhumaan tunteistaan. Psykoterapiassa hän puhui vuosia lapsuutensa traumoista muttei silti päässyt eroon ahdistuksesta ja kehon ylivireydestä. Ratkaisu löytyi lopulta kosketuksesta, joka ohitti analysoivan mielen. / TEKSTI Kaisa Viitanen KU VAT Susanna Kekkonen Lotta Lehtikari toivoo, että liikunnan, ravinnon ja unen jälkeen seuraava hyvinvointitrendi liittyy tunteisiin. – Siitä ei ole pitkä aika, kun tunteista puhuminen leimattiin höpöhöpöksi. Asenteet tunteiden arvostamista kohtaan ovat onneksi jo muuttuneet. TUNNE & MIELI 5/2021 11
O letko sinä Lotta ra kastunut?” ”Näytät säteile vältä, mahdatko olla laihtunut?” Lotta Lehtikari muistaa yhä, miten kummalliselta tuttavien kysymykset hänestä kuulos tivat. Ei hänelle ollut tapahtunut kum paakaan. Jotain hänessä oli silti muut tunut, sen Lehtikari tajusi itsekin. Vuosikausia jatkunut lihasjännitys oli alkanut helpottaa. Sormia ja var paita ei enää paleltanut kuten ennen. Lapsesta asti kiusanneet vatsavaivat pikkuhiljaa katosivat, ja hän oli alka nut nukkua hyvin. Muutos näkyi hänestä myös pääl lepäin. Lapsuuden muistot julki Lotta Lehtikari on näyttelijä, joka on esiintynyt muun muassa Kotikadussa ja Isänmaan toivoissa. Julkisuudessa Lehtikari on puhunut paljon vaikeas ta lapsuudestaan. Hän antoi ensimmäisen haastatte lunsa sen jälkeen, kun hänen äitinsä kuoli tehtyään itsemurhan vuonna 2004. Useista lehtijutuista piirtyy kuva toimeliaasta kouvolalaistytöstä, jonka äiti oli hammaslääkäri ja isä yrittäjä. Sisko Pipsa oli Lottaa pari vuotta van hempi. Perheen kunnollisen julkisivun ja kodin arjen välillä oli ristiriita, josta ulkopuoliset eivät tienneet. Äidin käytös oli arvaamatonta ja välillä väkivaltaista, minkä takia muu perhe joutui olemaan jatkuvasti varuillaan. Myöhemmin äidin käytökselle löy tyi selitys, kaksisuuntainen mieliala häiriö. Sama sairaus puhkesi myös Pip salla. Kumpikaan naisista ei saanut oikeanlaista apua, ja myös Pipsa pää tyi itsemurhaan kaksi vuotta äidin jäl keen. Lehtikari oli siskon itsemurhan jälkeen ahdistunut ja raivoissaan sii tä, ettei siskoa ollut vaatimuksista huo limatta otettu suljetulle osastolle. – Puhuin perheeni tilanteesta, kos ka surun lisäksi olin täynnä uhmaa. Halusin rikkoa perheemme julkisivun ja kertoa, mitä siellä takana oikeasti oli. Lisäksi Lehtikari arveli, että heidän kokemuksensa voisi havahduttaa vas taavassa tilanteessa eläviä ihmisiä ja saada heidät hakemaan apua. Vitsiniekka pienestä pitäen Omaa ahdistustaan Lotta Lehtikari hoi ti käymällä vuosia psykoterapiassa. – Sehän on Käypä hoito suositus ten mukainen tapa. Ja siitä oli minul le paljon apua, hän sanoo. Lehtikari listaa hyötyjä, joita pitkä psykoterapia hänelle antoi. Hän oppi ymmärtämään lapsuudessaan koke miaan turvattomuuden tunteita ja hah motti, miten monilla tavoilla ne olivat häneen vaikuttaneet. Hänestä tuli jo ensimmäisellä luokalla vitsiniekka, joka ratkaisi epävarman tilanteen hauskal la letkautuksella ja sai sillä huomiota. 15vuotiaana hän lähti Israeliin kibbut sille, 17vuotiaana vuodeksi Argentii naan, pelottomasti heittäytyen. Myö hemmin hän opiskeli stuntnäyttele mistä. – Uskon, että hakeuduin näytteli jäksikin lapsuudenkodin ilmapiirin takia. Kotona en voinut asettua auk toriteettia eli äitiä vastaan. Nuoriso teatterissa oli vapauttavaa olla tosi vi hainen ja heitellä kuppeja seinään. Välillä Lehtikari jo ajatteli terapian tehonneen ja alkoi omasta mielestään olla kunnossa. Mutta kun hän vertasi itseään joihinkin ystäviinsä, hän huo masi eron. Ystävät olivat rentoja ja suh tautuivat tulevaisuuteensa luottavai sesti. Lehtikarin mielestä elämä oli edelleen raskasta selviytymistä. Siitä tunteesta oli vaikea päästä eroon. – Jatkuvassa kriisivalmiudessa elä minen jäi hermostollisesti minuun. Olin jatkuvasti ylivirittynyt enkä pys tynyt itse vaikuttamaan siihen. Psykoterapian lisäksi Lehtikari haki apua akupunktiosta ja osteopaatilta. Ne tarjosivat hetken helpotusta fyysiseen oloon, kunnes jännitys taas palasi. Kaivattu kosketus hoitopöydällä Yhdeksän vuotta sitten Lotta Lehtikari käveli Helsingin keskustassa kohti pientä vastaanottotilaa. Hän oli va rannut ajan elämänsä ensimmäiseen Rosenterapiaan. Idea oli tullut Lehti karin psykiatrilta, jota kiinnosti, voi siko psyykkistä ja fyysistä lähestymis tapaa yhdistävästä terapiamuodosta olla hyötyä. Vastaanotolla Rosenterapeutti ke hotti Lehtikaria asettumaan alusvaat teissa hierontapöydälle. Lehtikaria miellytti, ettei terapeutti juurikaan esit tänyt hänelle kysymyksiä vaan asetti kätensä tämän selälle. – Olin siinä vaiheessa aivan uupu nut oman taustani kertaamiseen. Rosenterapia perustuu kosketuk seen. Terapeutti kuuntelee ja on läsnä muttei yritä parantaa tai muuttaa mitään. Psykoterapian lisäksi Lotta Lehtikari haki apua akupunktiosta ja osteopaatilta. Ne tarjosivat hetken helpotusta fyysiseen oloon, kunnes jännitys taas palasi. 12 TUNNE & MIELI 5/2021
– Se on kohtaamista syvemmällä tasolla, kuin mihin puheen ja rationaalisen mielen avulla pääs tään, Lehtikari kuvailee. Jossain vaiheessa hoitoa Lehtikaria alkoi itket tää, ja hän antoi kyynelten tulla. – Muistan edelleen sen ensimmäisen kosketuk sen, jonka koin hyvin äidillisenä. Sellaista turvalli suudentunnetta olin kaivannut koko elämäni. Kun keskustelu ei riitä Jälkikäteen Lotta Lehtikari ei ihmettele, että ih miset huomasivat hänen habituksensa muuttu neen – niin monella tavalla hän tunsi muuttuvan sa Rosenterapian ansiosta. Fyysisten vaikutusten lisäksi Lehtikari huomasi olevansa pojalleen entistä rennompi äiti. Hänen oli aiempaa helpompi olla läsnä, ja konfliktit vähenivät. Porukan entinen hauskuuttaja halusi vähen tää vitsailua ja olla mieluummin hiljaa. – Joitain puolustusmekanismeja siinä alkoi kadota. Aloin päästää ihmisiä lähemmäs kuin aiemmin. Huomasin, että olin ennen peittänyt vit sailulla omaa epävarmuuttani. Lehtikari on miettinyt paljon, miksi Rosentera pia onnistui hänen kohdallaan siinä, missä keskuste luun keskittyvältä psykoterapialta loppuivat keinot kesken. Hän arvelee, että syy on kontrolloimisessa. – Psykoterapiassa voin kontrolloida tunteita ni, koska puhuminen keskittyy mieleen ja mieli pystyy hallinnoimaan asioita. On ihan eri asia pu hua tunteista kuin tuntea niitä oikeasti. Lehtikarin mielestä hänen paranemisensa avainkokemus on lopulta yksinkertainen. Se käyn nistyi, kun hän uskaltautui luottamaan terapeut tiinsa ja kokemaan hoitopöydällä sellaisia tuntei ta, joita hän oli piilottanut lapsuudestaan asti. Sellaisia olivat muun muassa haavoittuvaisuus, epävarmuus ja pelko. Toisin kuin psykoterapiassa, tällä kertaa hän ei yrittänyt selittää tunteitaan sanallisesti vaan keskittyi tuntemaan niitä kehossaan. Välillä pu huttiin, mutta ei aina. ? Liian moni jää Lotta Lehtikarin mielestä kamppailemaan yksin mielenterveytensä kanssa. – Jos kotona hengitysharjoitukset eivät rauhoitakaan mieltä, se voi lisätä ahdistusta ja itsesyytöksiä: epäonnistuin tässäkin. TUNNE & MIELI 5/2021 13
kun samaan aikaan tein terapiassa töi tä omien tunteideni esiin tuomisen kanssa. Lehtikari teki päätöksen ja ilmoit ti olevansa käytettävissä ainoastaan äänirooleihin. Hänestä tuli Rosen terapian täysipäiväinen opiskelija. – Olihan se aikamoista downsiftaa mista. Mutta olen huomannut, että oli pa tuloja kuinka paljon, johonkin se raha aina menee. Pärjäsin, kun pudo tin menot minimiin. Opiskelu Helsingin Vuosaaren Sofia keskuksessa kesti viitisen vuotta. Kol me viime vuotta Lehtikari on ottanut asiakkaita vastaan omalla vastaanotol laan Herttoniemessä. ”Olen muutakin kuin tarinani” Kun pieni vihainen lapsi yhtäkkiä näkee oravan, kiukku unohtuu eikä enää palaa. – Sitä on maagista katsella. Lapsen tunteet ovat voimakkaita, mutta ne myös vaihtuvat silmänräpäyksessä. – Paranemiseni ydin oli se, että suos tuin tuntemaan itseni rikkinäiseksi ja tarvitsevaksi eikä terapeutti hylännyt minua. Elämä menee uusiksi Prosessin myötä Lotta Lehtikari alkoi kyseenalaistaa omaa työtään näytte lijänä. Erityisesti hän pohti yhtä aiem paa teatterirooliaan. Qteatterin näy telmästä Aivan kuin minua ei olisi oli jo jonkin verran aikaa, mutta muisto oli jäänyt vaivaamaan. Näytelmässä Lehtikari esitti kroa tialaisnaista keskitysleirillä. Rooli vaa ti Lehtikaria ajamaan itsensä jatkuvas ti äärimmäisiin pelon tunteisiin. Erääl lä väliajalla Lehtikari joutui paniikki kohtaukseen. Hänen kehonsa ei enää erottanut, mikä on totta ja mikä roolia. Autonomiselle hermojärjestelmälle se kaikki oli jo samaa. – Näyttelemisessä tarvittava tun teiden rassaaminen ja manipuloiminen alkoi tuntua väkivaltaiselta, varsinkin Lotta Lehtikarin mielestä etenkin naiset usein ajattelevat, etteivät he voi päästää aggressioitaan valloilleen, koska siitä seuraisi tuhoa. Itkuakin moni pidättelee ja pelkää. Pikkuhiljaa yhteys tunteisiin heikkenee. Aikuisilla tilanne on usein toinen, Leh tikari sanoo. Hänen mielestään etenkin naiset usein ajattelevat, etteivät he voi pääs tää aggressioitaan valloilleen, koska siitä seuraisi tuhoa. Itkuakin moni pi dättelee ja pelkää. Pikkuhiljaa yhteys tunteisiin heikkenee. – Masennus ja ahdistus ovat merk kejä tunnejumista. Niiden taustalla on sellaisia tunteita, joihin ihminen ei enää saa yhteyttä. Lehtikari kertoo toisinaan asiakkail leen, että omiin tunteisiinsa voi suhtau tua kolmella tavalla. Tunteen voi tuntea, sen voi sanoa ääneen, ja sen mukaan voi toimia. Raivon tunteminen on eri asia kuin sen vallassa käyttäytyminen. Lehtikari itse kokee käsitelleensä lapsuudenperheensä tarinan eikä enää koe tarvetta pohtia vanhoja asioita. – Buddhalaiset puhuvat vanhan ta rinan pudottamisesta. Niin kävi minul lakin. Olen paljon muuta kuin tarina ni. Olen siirtynyt eteenpäin. ? Näin huollan mieltäni Itkeminen Itken, kun itkettää. Itkemällä pidän huolta, ettei tunne jää kehooni vaan menee aaltona läpi. Meillä Rosen-terapeuteilla on sisäpiirin vitsi, että pallealle on sama, itkeekö vai nauraako. Molemmat rentouttavat sitä. Syvä yhteys Yhteys luontoon ja ihmiseen vaatii ensin pysähtymistä. Saatan mennä yksin kävelemään metsään tai soitan kaverille. Ihmisten kohtaamisissa on enemmän merkitystä kuin ennen, ja luontoyhteyteni on syventynyt. Hauskanpito Muistutan itseäni, että olen vapaa nauttimaan. Kiinnitän huomiota siihen, mistä innostun, ja sallin itseni mennä sellaisia asioita kohti. 14 TUNNE & MIELI 5/2021
Lotta Lehtikari y 46-vuotias Rosen-terapeutti ja näyttelijä. y Asuu 14-vuotiaan poikansa kanssa Helsingin Herttoniemessä. y Pitää omaa Rosen-terapiavastaanottoa Helsingissä. Menetelmä perustuu ajatukseen, että tunne-elämä ja lihasjännitykset liittyvät yhteen. Terapian tavoitteena on poistaa lihasjännityksiä ja tuoda niiden mahdollisia psykologisia syitä tietoiseen käsittelyyn. KUKA? Lotta Lehtikari luuli jo lopettaneensa näyttelemisen, kunnes hänelle tarjottiin sosiaalityöntekijä Ritan roolia tv-sarjassa Pala sydämestä. Ritan elämää ohjaa vanha trauma. – Rosen-terapeuttina minulla oli rooliin ihan uudenlaista annettavaa. TUNNE & MIELI 5/2021 15
16 TUNNE & MIELI 5/2021
Ahdistaako ikääntyminen? Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen kannustaa silloin itsetutkiskeluun. Pyöreiden vuosien täyttäminen on mahdollisuus oman elämän inventaarioon. / TEKSTI Marja-Terttu Korppila KU VI TUS Maria Vilja IKÄKRIISI VAI KASVUN PAIKKA? Vuodet vierivät S ana ikäkriisi herättää Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimosessa kielteisiä mielikuvia. Aivan kuin ikääntymisen pitäisi olla kriisi tai vähintäänkin jo tain vaikeaa. Heimonen on psykologian tohtori ja ratkaisukeskeinen valmentaja, joka pohtii työssään hyvää ikääntymistä voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Hän sanoo, että jos ikääntymistä kuvaisi kriisin sijaan pysähtymisen ja pohdinnan paikkana, koko asiaan tulisi erilainen sävy. Elämän taitekohdat voivat olla oivia tilaisuuksia seisahtumiseen, vaik ka samaan aikaan tuntisi kipua omasta elämäntilanteesta. ? Kriisi on aika iso sana. Jos yleistä puhetta onnistuisi kääntämään niin, että elämän taitekohdat ovat mahdollisuus tunnistaa vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä pohtia itseään, elämäänsä ja arvojaan, niistä tuli si jo lähtökohtaisesti enemmän kasvun ja kehittymisen paikkoja. TUNNE & MIELI 5/2021 17
Apua, hiuksissani on harmaata! On yksilöllistä ja monen tekijän summa, minkä laisia tunteita vaikkapa viidenkympin täyttämi nen herättää. Heimosen mukaan suhtautumiseen vaikuttaa senhetkinen elämäntilanne ja se, millai nen elämä on siihen saakka ollut. Myös asennoituminen elämään ja aiemmat ko kemukset vaikeista tilanteista vaikuttavat siihen, mitä tunteita ikääntyminen nostaa pintaan. ? Pyöreät vuodet voivat olla kohtia, joissa voi tehdä inventaariota. Vaikka taitekohdassa elämi nen tuntuisi vähän vaikealta ja synnyttäisi haas tavia tunteita, on tärkeää muistaa, että se on mah dollisuus suunnata elämäänsä eteenpäin itseä tyy dyttävällä tavalla, Heimonen sanoo. Myös elämän jollain tavalla pysäyttäessä on mahdollisuus itsetutkiskeluun ja eteenpäin suun tautumiseen. Heimosen mielestä näitä mahdolli suuksia ei kannata jättää käyttämättä. Monta latua valittavana Uuden vuosikymmenen pyörähtäessä elämässä voi tapahtua samaan aikaan muitakin isoja asioi ta. Esimerkiksi kuudenkympin kynnyksellä eläk keelle siirtyminen saattaa pohdituttaa. Toisaalta ikätoveri voi vielä opiskella tai jopa vaihtaa alaa. Kolmenkympin, neljänkympin tai viidenkympin ”kriisien” sisältöjä ei voi enää yleistää. ? Ennen opiskeltiin, sitten hankittiin asunto, perustettiin perhe ja oltiin samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Nykyään valinnan paikkoja on enemmän eikä elämän odoteta menevän niin ta saista latua kuin aiemmin, Heimonen sanoo. Oma elämänpolku vaikuttaa siihen, mitä on edessä esimerkiksi viisikymppisenä. Jos on vaik kapa perustanut perheen nelikymppisenä, lapset eivät muutakaan vielä pois kotoa. Kannattaako elämän taitekohtiin sitten yrittää valmistautua etukäteen? Heimonen huomauttaa, että vaikka vanhemmat tietäisivät lasten muutta van jossain vaiheessa omilleen, tarkka ajankohta ei ehkä ole tiedossa. Ja vaikka olisikin, tilanteen kulkua ei voi silti ennustaa. ? Tietysti voi miettiä etukäteen, miltä lasten poismuuttaminen ehkä tuntuu tai millaisen suh teen haluaisi rakentaa lapsiinsa siinä vaiheessa, kun he aikuistuvat. Kuitenkin tilanne realisoituu vasta sitten, kun se tapahtuu. On tärkeää keskit tyä tähän päivään. ”Ennen opiskeltiin, sitten hankittiin asunto, perustettiin perhe ja oltiin samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Nykyään valinnan paikkoja on enemmän eikä elämän odoteta menevän tasaista latua.” 18 TUNNE & MIELI 5/2021
tarinoita on lukemattomia. Itsellä on vain yksi. Jo kainen tekee omaa elämäänsä koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ei se mennyt kuten piti Ikääntyminen voi ahdistaa siksi, ettei elämä ole mennyt nuoruuden suunnitelmien ja kuvitelmi en mukaan. Ehkä parisuhde ei kestänyt, lasta ei koskaan kuulunut tai työelämässä ei päässyt sin ne, minne oli toivonut. ? Toisaalta kuka sen sanoo, miten elämän pi täisi mennä, kun valmista kaavaa ei ole? Ihmi sellä on tapana saada arjesta, elämästä ja maa ilmasta ymmärrettävää, kun mietimme sitä tie tynlaisten reunaehtojen mukaan. Mutta kuten tiedämme, elämä on yllätyksellistä, Heimonen toteaa. Pettymyksen tunteet voivatkin syntyä siitä, että omat tavoitteet ja vaatimukset itseä kohtaan sekä odotukset elämältä ovat ristiriidassa sen kanssa, miten elämä on mennyt. Ihmisestä voi tulla kat kera, jos tietyt asiat tuntuvat olevan jo ulottumat tomissa. Silloin näiden tunteiden ääreen on hyvä pysäh tyä. Mitä pettymyksen tunteiden takana on? Mis tä ne kumpuavat? Kannattaa myös pohtia, mitä asioita mennees tä voisi hyväksyä ja miten suunnata elämäänsä eteenpäin. Olisi tärkeää pystyä antamaan oman elämänhistoriansa kululle sellainen asema, ettei Katse omaan tarinaan Ura, perhe, asuminen. Vertailemme herkästi elä määmme ja saavutuksiamme muihin samanikäi siin. Se on Sirkkaliisa Heimosesta ymmärrettävää. ? Eihän ihminen koskaan elä umpiossa, vaan katsomme itseämme myös suhteessa toisiimme, hän sanoo. Elämäntilanteita vertaillessa huomio kiinnit tyy helposti niihin asioihin, joita itsellä ei ole. Ikääntyessä esimerkiksi terveydentila ja sen vai kutus toimintakykyyn voivat aiheuttaa vertailua. Sairaus saattaa nyrjäyttää elämän sijoiltaan aina kin hetkeksi. Sairastumisesta huolimatta voi pyrkiä pitä mään itsestään hyvää huolta ja rakentaa hyvää ar kea niissä olosuhteissa ja niillä voimavaroilla, joi ta itsellä on. Vaikka emme voikaan valita kaikkia elämäntapahtumiamme, meillä jokaisella on oman laisemme elämä. ? Se on elämän realiteetti. Jos alkaa verrata, mitä muilla on ja mitä itsellä ei ole, sieltä löytyy niin paljon kaikkea, että vertailu voi näivettää ar kea huomattavasti. Avain on tunnistaa ne asiat, jotka ovat omassa elämässä hyvin ja joihin voi vai kuttaa, ja keskittyä niihin. Heimonen toivoo, ettei kukaan tekisi iästään estettä jonkin toiveen toteuttamiseen, jos se muu ten on mahdollista. ? Oman elämäntarinan ei tarvitse olla saman lainen kuin jonkun toisen tarina, koska niitä toisten Elämän taitekohtien anti on sen kirkastumisessa, mitä kokee tarvitsevansa ja mikä itselle on tärkeintä. TUNNE & MIELI 5/2021 19
pettymys tai katkeruus vie tästä hetkestä kohtuut tomasti tilaa. ? Emme pääse elämässämme taaksepäin ra kentamaan asioita, jotka jäivät toteutumatta, mut ta pystymme tekemään asioita, jotka tekevät täs tä hetkestä hyvää. Oman elämänsä kulusta voi myös poimia myönteisiä käänteitä ja kiittää itseään siitä, että on selviytynyt erilaisista vaiheista. Elämä kuluu väistämättä Kun puhutaan hyvästä ikääntymisestä, puhutaan hyvästä elämästä. Ja ikääntymiseen liittyvä mah dollinen kipuilu on kohta, jossa voi miettiä, mitä se oma hyvä elämä on. Taitekohtien anti onkin sen kirkastumisessa, mitä kokee tarvitsevansa ja mikä itselle on tärkeintä. ? Samalla kirkastuu myös se, minkälaisiin asioi hin haluaa antaa aikaa. Kestävää hyvinvointia syn tyy, kun elää oman arvomaailmansa näköistä ar kea, Heimonen sanoo. Elämään voi suhtautua tutkiskelevalla otteella: Mitähän se vielä tarjoaa? Entä mitä olen oppinut ja minkälaiseksi ihmiseksi kasvanut kokemusten myötä? Ikääntyminen usein opettaa, että haasteet, vai keudet ja pettymykset kuuluvat elämään. Vuosien myötä myös luottamus omaan selviytymiseen voi vahvistua. ? Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän ihmisellä on kokemuksia tilanteista, joissa on joutunut miettimään selviytymistä päivästä tai hetkestä toiseen. Samalla on kertynyt kokemuk sia vaikeuksien kanssa elämisestä tai niiden voit tamisesta. Ja ikääntyminen nyt vain on tosiasia. On elä män laki, että jokainen päivä tuo ikää lisää, Sirkka Liisa Heimonen toteaa. ? Sehän on elämää! On omissa käsissä valita, miten ikääntymiseen asennoituu: käyttääkö aikan sa elämän kulumisen pohtimiseen vai siihen, että tekee tästä päivästä rikasta ja hyvää? ? ”Emme pääse elämässämme taaksepäin rakentamaan asioita, jotka jäivät toteutumatta, mutta pystymme tekemään asioita, jotka tekevät tästä hetkestä hyvää.” 20 TUNNE & MIELI 5/2021