5/2020 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ihmeelliset Pidä huolta pääomastasi: opettele säätelemään stressiä ja keventämään aivokuormaa AIVOT VOIMAA SYKSYYN Paranna mielialaasi musiikin avulla MIELI & TIETO Miten riippuvuudet syntyvät – ja miten niistä pääsee irti? YSTÄVYKSET KERTOVAT ”Vertaistuki auttoi, kun oman lapsen mieli sairastui” ”Onnellisuus on hetkestä nauttimista ja mielenrauhaa” NÄYTTELIJÄ SEELA SELLA Tervetuloa työkaveriksemme! Tutustu Attendoon työpaikkana ja katso avoimet työpaikkamme: attendo.fi/toihin-attendolle Olisitko sinä tuleva attendolainen? Etsimme mielenterveysja päihdepalveluyksiköihimme sitoutuneita, sydämellisiä ja osaavia terveysja sosiaalialan ammattilaisia. Löytyisikö sinulle uusi työpaikka Attendolta? Meillä on tarjota monipuolisia työtehtäviä ympäri Suomen. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvostettu osa tiimiä, jonka päivittäisellä työllä on suora vaikutus asiakkaidemme hyvinvointiin ja mahdollisuuteen elää täyttä, omannäköistä elämää. Oletko sinä etsimämme osaaja, joka työskentelee saumattomasti tiimissä? Nautit tehdä töitä mielenterveysasiakkaidemme kanssa kodinomaisissa tiloissa ja innostut myös työsi sisällön kehittämisestä.
liveopisto.fi livepalvelut.fi Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Tutustu lisää tarjontaamme. Täältä töihin HAE LOMALLE Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite ja hakulomake 010 2193 460, lomat@mtlh.fi VUODEN 2021 TUETUT LOMAT HAETTAVISSA 15.10. ALKAEN ! MTLH sosiaalisessa mediassa TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:hyn, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi
M yönnän, että olen joskus ihaillut ihmisiä, jotka kertovat pärjäävänsä viiden tunnin yöunilla ja lähtevänsä merenrantaan juoksemaan ennen auringonnousua. Upeaa ja ahkeraa elämää! Jokin aika sitten otsikoihin nousi kanadalainen johtajaguru, joka esitteli ajatuksensa niin sanotusta voittajatunnista. Ideana on herätä aamuviideltä ennen muita, jolloin ehtii tunnin aikana treenata, rauhoittua ja kehittää itseään. No mikäpä siinä! Itse kyllä mieluiten nukun tuohon aikaan. Samaa mieltä on aivotutkimus: tiedetään, että uni puhdistaa aivot yön aikana. Nukumme siis aivojamme varten. Siksi ehdotankin, että sankarillisten tehokkuusotsikoiden sijaan alamme nostaa levon ja unen sankareita: Vietän upean voittajatuntini peiton alla! Nukun jopa kahdeksan tuntia yössä! Löysin tasapainon ilman totaalista uupumista! Mielikuva sankarillisesta suorittajasta elää tiukassa, vaikka tietäisimmekin levon merkityksen. Kenelläkään ei ole superaivoja, jotka eivät tarvitsisi palautumista ja olisivat suojassa kaikelta tykitykseltä, joka niihin kohdistuu. Fakta on, että aivot toimivat paremmin ja tehokkaammin, kun ne saavat palautua. Jatkuvassa stressissä eläminen sen sijaan lamaannuttaa mielen ja altistaa kehonkin sairastumiselle. Kaipaan enemmän puhetta myös siitä, mikä ihmisiä suojelee uupumiselta kuin siitä, mikä ihmisiä uuvuttaa. Suojelevia keinoja löytyy kyllä, ja niistä voi lukea aivojutustamme sivulta 16 alkaen. Maailmasta ei saa valmista, vaikka kuinka yrittäisi lisätä kierroksia yötä myöten. Elämästään sen sijaan voi tehdä helpompaa opettelemalla keventämään tahtia hyvissä ajoin. Voittaja on se, joka löytää tasapainon tekemisen ja levon välillä. Iloa & lepoa syksyyn! ? Koronakeväänä innostuin kokoamaan listaa elämäni biiseistä. Halusin muistaa kappaleita, joihin liittyi jokin tärkeä käänne omassa elämässä tai jokin tapahtuma, jota pidin merkityksellisenä. Mitä pidemmäksi lista kasvoi, sitä isommaksi kasvoi myös mielihyväni. Listan kappaleet rauhoittivat minua, kun maailma ympärillä myllersi. Haastatellessani tähän lehteen musiikkipsykologian tutkija Suvi Saarikalliota sain vahvistuksen omille tuntemuksilleni: musiikin kuuntelu lisää onnellisuutta. KAISA PASTILA Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Toimittajalta Pääkirjoitus Oletko jo tutustunut ilmaiseen hyvän mielen uutiskirjeeseemme? Voit käydä tilaamassa sen osoitteessa www.tunnejamieli.fi/ tilaa-uutiskirje. ”Maailmasta ei saa valmista, vaikka kuinka yritta?isi lisa?ta? kierroksia.” Voittajatunti peiton alla TUNNE & MIELI 5/2020 3
Tässä numerossa 05 | 2020 ”Pita?a? sallia itsensa? ajatella, etta? minulla on oikeus olla nyt juuri ta?ssa?, rauhoittua itseni kanssa ja nauttia hetkesta?. Vaikka puolen tunnin pa?a?sta? tulisi jotakin kamalaa, juuri nyt ei tule mita?a?n. Sita? on onnellisuus, mielenrauhaa.” SEELA SELLA 10 ALUKSI 03 Pääkirjoitus Edelläkävijä rentoutuu täysillä. 06 Mitä uutta? Sukupolvien välillä tarvitaan viisautta. 08 Lukemista Aikuisten leikkikirja tuo hauskuutta elämään. KANSSAKULKIJAT 10 ”Hetkestä nauttiminen lataa ihmiseen voimaa” Näyttelijä Seela Sella on oivaltanut, että sitten kun -ajattelun sijaan kannattaa nauttia hetkestä. 22 Lapsen sairaus yhdisti Leena Kallion ja Ahti Mäkelän ystävyys alkoi jaetusta kokemuksesta, oman lapsen mielen sairastumisesta. 29 Mutkikas suhde muuttui nautinnoksi Elina Hirvosen kolumni. 32 Onnettomuus vei muistin – ja eläkkeelle Toni Huikkolan elämä auringon alla näyttää ulospäin helpolta, mutta aivovamma tuo haastetta arkeen. 42 Valoa näkyvissä Esa Oksmanin ahdistus alkoi jo lapsuudessa. 42 10
ILMIÖ & TIETO 16 Anna armoa & aikaa aivoillesi Kun stressi jyllää aivoissa, koko ihminen on hälytystilassa. Silloin on fiksua pysäyttää kierre ja alkaa pitää huolta päästään. 38 Riippuvuus alkaa ja loppuu aivoissa Riippuvuuksista on mahdollista päästä irti ja opettaa aivot toimimaan uudella tavalla. 45 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 38 Erikoistutkija Sari Castrén tutkii riippuvuuksien kehittymistä ja niiden hoitamista. 16 Aivot toimimaan! Stressi ja kuormitus kasautuvat vaivihkaa. Siksi toistuviin ”aivojumeihin” kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. PUUHAA AIVOILLE 52 Värityskuva 60 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko HYVÄN MIELEN TEKOJA 54 Anna sen soida! Musiikki vaikuttaa mielialaan – se lohduttaa surevaa tai antaa väsyneelle lisää energiaa. 58 Lohturuokaa rapakon takaa Mehevän jauhelihaspagetin resepti kulkee äidiltä tyttärelle. 65 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 66 Voimaa arkeen Aivotutkija Katri Saarikiven intohimoja ovat musiikki ja tanssi. 42 22 Kannen kuva Susanna Kekkonen 54 38 22 16 10 TUNNE & MIELI 5/2020 5
Mitä uutta? KOONNUT MERI NYKÄNEN Fiksu isovanhempi on käytettävissä, mutta osaa huolehtia myös omista rajoistaan. TEKSTI HELINÄ KUJALA I soäiti haluaa osallistua aktiivisesti aikuisen lapsensa ja lastenlastensa elämään. Miniän mielestä anoppi puuttuu liikaa perheen asioihin. Mitä enemmän nuori perhe ottaa etäisyyttä, sitä hanakammin isoäiti pyrkii pitämään yhteyttä. Seuraa eripuraa, loukkaantumisia ja pahimmillaan välirikko. Asetelma on Väestöliiton vastuuasiantuntijan Minna Oulasmaan mukaan klassinen esimerkki sukupolvisuhteiden solmuista. Oulasmaa toimii Veikkauksen rahoittamassa Sukupolvien sopu -hankkeessa, jossa hän antaa keskusteluapua isovanhemmille ja viimeistelee aihetta käsittelevää kirjaa. Ongelmien takana on hänen mukaansa usein kyvyttömyyttä tunnistaa rajoja ja katsoa asioita toisen näkökulmasta – ja joskus väärinymmärryksiäkin. – Vanhemmuus ja isovanhemmuus ovat hyvin herkkähipiäisiä rooleja. Työssäni törmään usein lauseeseen ”minä tarkoitin vain hyvää”, Oulasmaa kertoo. Joskus isovanhemmalla on hyvät suhteet lapsensa perheeseen, mutta hän tulee auttaneeksi lastenhoidossa yli voimavarojensa, koska ei saa sanottua ei. Jotkut myös kokevat, että heidän panostustaan ei arvosteta. Joitain isovanhempia mietityttää oma roolinsa lapsiperheen vanhempien erotessa. Uusperhekuviotkin voivat hämmentää, kun yhtäkkiä lastenlasten elämään tulee uusia aikuisia, ehkä bonusvaareja ja -mummojakin. Oulasmaa kannustaa isovanhempia vahvistamaan oman lapsen ja tämän puolison vanhemmuutta ja kulkemaan perheen matkakumppanina. Aikoinaan omaksutut lastenhoidon opit on myös syytä päivittää nykyaikaan. – Isovanhemmilla on paljon annettavaa, mutta kannattaa miettiä, miten sen tarjoilee. Viisas isovanhempi pysyttelee taustalla ja on käytettävissä, mutta huolehtii myös omista rajoistaan. Hän ei kaappaa valtaa näyttääkseen, miten homma hoidetaan. Riitatilanteessa lasten etu motivoi osapuolia tarkastelemaan asioita toisen näkökulmasta. Sopu edellyttää Oulasmaan mukaan myös sitä, että puolin ja toisin otetaan vastuuta omasta käyttäytymisestä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Viisautta sukupolvien välille LUE LISÄÄ Kirja Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa ilmestyy loppuvuonna. Se jaetaan kaikkiin Suomen kirjastoihin ja julkaistaan myös Väestöliiton verkkosivuilla. 6 TUNNE & MIELI 5/2020
Aivot liikkeelle! O letko jymähtänyt koronan takia kotiin digilaitteiden seuraan? Laitteet helpottavat yhteydenpitoa, mutta aivot tarvitsevat myös fyysistä toimintaa. Etätöitä tekevän raskas ja saamaton olo saattaa johtua siitä, että esimerkiksi työmatkoihin kuulunut kävely on jäänyt pois. Siksi kotipäiviin on hyvä luoda uusia rutiineja. KÄY ULKONA. Mihin aikaan päivästä sinulle on luontevaa käydä kävelyllä, aamulla vai ehkä lounaan päälle? Aivot voivat paremmin ja pysyvät virkeämpinä, kun olet fyysisesti aktiivinen. Yritä käydä vähintään kerran päivässä ulkona ja katso, miten se vaikuttaa olotilaasi. NOUSE YLÖS. Koneella istumisen vastapainoksi on hyvä nousta välillä jaloittelemaan, esimerkiksi kokousten tai työtehtävien välissä. Kävele sisällä, venyttele tai hoida puhelu seisten. ÄLÄ JÄÄ YKSIN. Lounasja kahvitauko tulee vietettyä helposti koneen ääressä, jos ei ole seuraa. Löytyykö läheltä tuttuja, joiden kanssa voisit tehdä silloin tällöin lounastreffejä? Eikä kukaan estä käymästä iltapäiväkahvin sijaan naapurin kanssa iltapäiväkävelyllä. TEE JOTAIN MIELUISAA. Päivä kannattaa erottaa illasta niin, että teet päivän päätteeksi jotain aivan muuta. Mieti, mikä on itsellesi mieluista: kokkaaminen, ulkoilu tai ohjatulle liikuntatunnille osallistuminen. 10% KU VA : SH U TT ER ST O C K Se, että ihminen käyttäisi vain kymmentä prosenttia aivokapasiteetistaan, on sitkeä myytti. Aivomme eivät olisi kehittyneet niin suuriksi, jos ne eivät olisi kokonaan käytössä. ”Uskon, etta? jos onnistuu yhdista?ma?a?n totuudenna?la?n avarakatseisuuteen ja hyva?nsuopuuteen, eli siihen etta? jossain ma?a?rin edes yritta?a? ymma?rta?a? muita, saattaa lopulta pa?a?tya? ihan kelvolliseen maailmankuvaan.” ROOPE LIPASTI YLEN KOLUMNISSAAN UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. ? ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje SANASELITYS Aivoterveys Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Aivojen muokkau tuminen on elinikäinen prosessi. LÄHDE: MUISTILIITTO TUNNE & MIELI 5/2020 7
Aikuisten leikkikirja tuo hauskuutta elämään – ja saattaa viedä samalla tärkeiden asioiden äärelle. TEKSTI ANNE SALOMÄKI P ysyäkseen kunnossa aivomme vaativat käyttöä. Kirjailija-pedagogi Metti Vuoskun mielestä leikkiminen on erinomainen keino panna aivot töihin. – Käytämme aivojamme usein aika vähin tavoin, mikä ei liity aivojen kapasiteettiin vaan siihen, miten olemme tottuneet elämään. Leikin kautta voi aktivoida aivojen eri osia käyttämällä esimerkiksi muistia ja muistoja sekä tunnesäätelyä, hän kuvailee. Vuoskun ja Anette Siilin Aikuisten leikkikirja opastaa aikuisten illanviettoihin sopivien leikkien pariin. Leikit ovat hyvä tapa viettää aikaa yhdessä ja lisätä vuorovaikutusta, mutta niistä on myös monenlaista hyötyä hyvinvoinnille ja ihmissuhteille. Vuoskun mukaan vaikutukset voivat olla jopa terapeuttisia. Monissa leikeissä voidaan vaikkapa käydä kevyellä, rauhallisella tavalla läpi ajatuksia ja muistoja, joita ei muuten tulisi sanoittaneeksi tai jakaneeksi. Lisäksi leikin varjolla voi lisätä vuorovaikutusta ja tutustua muihin, myös jo tuttuihin ihmisiin entistä paremmin. Osa kirjan leikeistä antaa tilaisuuden vahvistaa muita esimerkiksi kehujen avulla. Vuosku onkin hyödyntänyt itsetuntoa vahvistavia, positiivisiin asioihin keskittyviä leikkejä muun muassa katkaisuhoidossa olevien kanssa. – Katkaisuhoidossa ihminen on usein elämänsä heikoimmassa voinnissa, ja silloin tarvitaan positiivista vahvistusta. Leikki on siihen hirveän hyvä työkalu. Hyvää palautetta voi olla vaikea antaa ihan tavallisissakin tilanteissa. Vuosku ymmärtää, että kehuminen voi tuntua kiusalliselta, jos siihen ei synny hyvää tilaisuutta. Leikkimällä kauniit sanat saa jaettua luonnollisesti. – Se on hirveän tärkeää ystävyyksien kannalta. Onko kenelläkään mitään sitä vastaan, että saa vahvistusta kaverilta? Leikillä voi myös piristää arkeaan yksinkin ja tehdä tylsistä asioista mukavampia. Vuosku vinkkaa, että keksimällä vaikkapa lenkille leikillisen elementin tulee samalla edistäneeksi fyysistä terveyttään. ? Metti Vuosku ja Anette Siili: Aikuisten leikkikirja (Tuuma-kustannus 2020) Lisää leikkiä elämään LYÖ LEIKIKSI 1 Optimisti/pessimisti. Kertokaa kertomusta vuorotellen virke kerrallaan niin, että joka toinen alkaa ”onneksi” ja joka toinen ”ikävä kyllä”. Nauramisesta saa miinuspisteen, ja kolmesta miinuksesta putoaa pelistä. 2 Tunnustusleikki. Kukin kirjoittaa lapuille tunnustuksia tai salaisuuksia, joita muut eivät tiedä. Laput nostetaan kiposta ja osallistujat arvaavat, kenestä on kyse. Kun kaikki ovat arvanneet, tunnustaja kertoo tarinansa. 3 Lappuliisa. Kippoon laitetaan lappuja, joihin on kirjoitettu myönteisiä sanoja. Kukin nostaa vuorollaan lapun, lukee sen ääneen ja kirjoittaa lapulle sen osallistujan, joka tulee sanasta mieleen. Muut yrittävät arvata nimeä perustellen. Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K 8 TUNNE & MIELI 5/2020
Kohti muutosta. Tietokirja, joka pohtii elämäntapamuutosta kevyitä vinkkejä syvemmin. Pysyviä muutoksia syntyy vain sisäisen motivaation ja omaan elämäntilanteeseen sopivan ohjelman avulla. Anu Tevanlinna: Hyvinvointia mielelläsi (Atena 2020) Halaus työpäivään. Mitä kaikkea yhteen työpäivään mahtuu? Kirja kertoo ja kuvittaa hauskasti sekä oivaltavasti, millaisia tunteita ja ongelmia eteen saattaa tulla. Antti Ervasti ja Matti Pikkujämsä: Tunti tunnilta tuntien. 100 havaintoa työelämästä. (Gummerus 2020) Vertaistukea. Miksi uuvumme? Kirjassa haastateltavat puhuvat avoimesti siitä, miten heidän työuupumuksensa ilmeni – jokaisella on omanlaisensa tarina. Mukana myös tietoa ja neuvoja toipumiseen. Rosanna Marila ja Liisa Valonen: Työuupumuskirja (Docendo 2020) ? Uusia ajatuksia parisuhteesta Omat rajat kuntoon M itä mieleesi tulee, kun ajattelet onnistunutta parisuhdetta? Ehkä se tavallinen tarina: tavataan, ihastutaan, mennään naimisiin, saadaan lapsia ja ollaan koko elämä yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Se voi mennä näin – tai sitten aivan toisella tavalla. Suomalaisista avioliitoista noin 40 prosenttia päätyy eroon, ja noin joka kolmas on pettänyt puolisoaan. Todellisuus on siis usein aivan toisenlainen kuin parisuhteen ideaali, jota harva meistä pystyy täyttämään. Siksi on aika päivittää käsityksemme parisuhteesta, sanovat kirjan Parisuhdepäivitys kirjoittajat. Suhdemuotoja on oltava muitakin kuin se normi, eikä rakkaussuhteita tarvitse elää valmiin käsikirjoituksen mukaan. Ongelma vain on siinä, ettei meillä ole malleja erilaisista ratkaisuista. Kirja kannustaa pohtimaan sekä kyseenalaistamaan omia parisuhdekäsityksiä ja on virkistävä puheenvuoro monenlaisten suhteiden puolesta. ? Paula Tiessalo ja Aune Karhumäki: Parisuhdepäivitys. Uudet säädöt rakkaudelle. (Atena 2020) Lue myös! A urora Airaskorpi kannustaa kirjassaan asettamaan rajoja omalle työnteolle ja hyväksymään riittävän hyvän lopputuloksen. Oppaassa tarjotaan näkökulmia, joiden avulla voi ehkäistä riittämättömyyttä itsessä ja työyhteisössä. Riittämättömyyden tunteiden taustalla on usein se, että haluamme tulla nähdyiksi ja haemme ympäristömme hyväksyntää yhä uudelleen. Muiden palaute ei kuitenkaan ole aina totuus asioiden tilasta. Ihminen sekoittaa aina kohteesta antamaansa palautteeseen myös omia tunteitaan ja mielikuviaan. Palautteen kysymisen sijaan kannattaa siis ennemmin määrittää tarkkaan oma visionsa ja uskoa omaa arviotaan. Somemenestys ei ole sen parempi mittari sille, mitä ihminen oikeasti osaa tai tekeekö hän itseään kiinnostavia asioita. Tykkäysten kalasteluun käytetyn ajan voisi käyttää paremmin tutustumalla itseensä, siihen mikä merkitys työllä meille on ja mitä haluaisimme osaamisellamme saada aikaan. ”Rakkaus on kaikkea muutakin kuin suoraviivaista normien osoittaman polun kulkemista.” ? Aurora Airaskorpi: Riittävän hyvä. Selviytymisopas työelämään. (S&S 2020) TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN TUNNE & MIELI 5/2020 9
Kanssakulkija Seela Sella 10 TUNNE & MIELI 5/2020
Ihmisten erilaisuus ja heidän käytöksensä syyt ovat kiehtoneet näyttelijä Seela Sellaa lapsesta asti. Vanheneminen ei hänen mielestään välttämättä viisastuta ihmistä – mutta elämänkokemus saattaa lisätä ymmärrystä. Sella on oivaltanut, että sitten kun -ajattelun sijaan kannattaa nauttia hetkestä. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SUSANNA KEKKONEN Kanssakulkija Seela Sella ”Hetkestä nauttiminen lataa ihmiseen voimaa” TUNNE & MIELI 5/2020 11
O li vuosi 1969, kun näyttelijä Seela Sellan puoliso Elis Sella ehdotti, että pariskunta menisi yhdessä psykiatrin vastaanotolle. Sella oli tuolloin 32-vuotias, puoliso 39-vuotias. Parilla oli kaksi pientä lasta ja avioliitto kriisissä. Tuolloin pariterapiaan meneminen ei ollut kovin tavallista, mutta pari halusi kokeilla, auttaisiko se heitä jatkamaan yhdessä. Ensimmäisellä kerralla he kertoivat tilanteensa psykiatrille. Tunnin jälkeen psykiatri ehdotti, että mitä jos herra menisi kotiin ja rouva jatkaisi vielä. – Raivostuin ja lähdin kotiin. Mietin, että mitä, minäkö? Eihän minussa mitään vikaa ole! Tuo toinenhan on se torvelo. Viikon verran Sella vatvoi asiaa mielessään, päätti lopulta palata vastaanotolle ja alkoi käydä siellä säännöllisesti. Mutta kun puoli vuotta oli kulunut, hän hermostui. – Sanoin psykiatrille tuohtuneena, että te istutte siinä ettekä puhu mitään ja minä vaan puhun ja puhun. Minähän voisin vaikka valehdella koko ajan, ja te uskotte, että kaikki on totta. Silloin hän katsoi minua ystävällisesti hymyillen ja sanoi, että niin, sehän on teidän asia, jos valehtelette. Taas Sella suuttui, lähti ovet paukkuen ja ajatteli, ettei enää palaa. Mutta psykiatri oli taitava ja tiesi, mitä tekee. Suuttumuksen laannuttua Sellalle aukeni jotain ratkaisevaa. – Tajusin, että jos valehtelen itselleni tai muille, niin sehän on vain minun ongelmani, ei hänen, eikä muidenkaan. Oivallus muutti kaiken. Menin nöyrästi takaisin ja jatkoin käyntejä vielä toiset puoli vuotta. Käännekohta muutti kaiken Alun perin syy aviokriisiin oli, Seela Sellan sanoin, hänen omaa tyhmyyttään. Taiteilijana hän oli ajatellut, että hänen täytyy kokea kaikenlaisia asioita – esimerkiksi sellaisia kuin avioliiton ulkopuolinen suhde – jotta hän kasvaisi taiteilijana. Lopulta suhde toiseen mieheen johti siihen, että Sella ajatteli eron olevan välttämätön. – Ensiksi menin minä, ja sitten meni mies kostoksi – ja hänen pitikin mennä. Jälkeenpäin olen ajatellut, että miten olen voinut olla niin lapsellinen. Minulla on sellainen mies, joka kestää ja ymmärtää tämän ja on valmis jatkamaan. Avioliitto jatkui kriisin jälkeen onnellisesti vielä yli 20 vuotta, ja siitä Sella kiittää puolisonsa lisäksi taitavaa psykiatria. Käännekohta nyt 83-vuotiaan Sellan elämässä tapahtui vuonna 1992, kun rakas puoliso kuoli 62-vuotiaana odottamatta ja äkillisesti rutiinileikkauksen jälkeen. Mikään ei ollut sen jälkeen ennallaan. Ensin iskivät kaikki käytännön asiat. Siihen saakka puoliso oli hoitanut parin kaikki raha-asiat ja muut konkreettiset velvollisuudet. Puolison kuolema muutti myös sen, miten Sella alkoi katsoa elämää. Traaginen tapahtuma opetti hänelle, että ei ole mitään järkeä elää elämätöntä sitkunelämää. Koskaan kun ei voi tietää, mitä seuraava hetki tuo tullessaan. Sen sijaan on opeteltava elämään vain tässä hetkessä, sillä muuta ei ole. Sella myöntää, ettei se ole helppoa. Koskaan kaikki asiat eivät ole hyvin, eivätkä ongelmat poistu kerralla. ”Vaikka puolen tunnin pa?a?sta? tulisi jotakin kamalaa, juuri nyt ei tule mita?a?n. Hetkessa? ela?minen on kuin sisa?a?nhengitys, joka lataa voimaa ihmiseen kuin itsesta?a?n. Sita? on onnellisuus, mielenrauhaa.” – Siitä huolimatta pitää sallia itsensä ajatella, että minulla on oikeus olla nyt juuri tässä, rauhoittua itseni kanssa ja nauttia hetkestä. Vaikka puolen tunnin päästä tulisi jotakin kamalaa, juuri nyt ei tule mitään. Se on kuin sisäänhengitys, joka lataa voimaa ihmiseen kuin itsestään. Sitä on onnellisuus, mielenrauhaa. Tunteet esiin näyttämöllä Seela Sellaa on lapsesta saakka kiehtonut analysoida ihmisen käytöstä ja syitä sille. Hän on pohtinut etenkin sitä, mistä negatiiviset tunteet syntyvät. Että miksi aikuiset sanovat noin, kun lapsen näkökulmasta asia ei ole niin? Tai miksi joku käyttäytyy aggressiivisesti ja loukkaavasti muita kohtaan? Lapsena Sella sai olla sellainen kuin on, ja läpi elämän kantanut terve itsetunto rakentui jo silloin. Hänellä ei ole tarvetta tuomita muita. Sen sijaan hän pohtii mielellään, mitä ihmisen käytöksen takana on. Sella analysoi myös itseään ja tekemisiään – välillä liikaakin. – Syiden etsiminen omalle tai muiden käyttäytymiselle voi olla välillä myös rasite. Joskus se syy itsestä löytyy vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. Moni kauan sitten sanottu tai tehty asia kaduttaa edelleen. Olen tajunnut vasta paljon myöhemmin, että olen tullut loukanneeksi jotakuta. Sella tuntee olevansa etuoikeutettu päästessään käyttämään ja näyttämään tunteitaan työssään. Näyttämöllä ne ovat osa roolityötä, mutta työ antaa mahdollisuuden löytää ja kokea myös henkilökohtaisia tunteita – vaikeita ja inhottaviakin – joita on ehkä torjunut tai joutunut säätelemään. 12 TUNNE & MIELI 5/2020
– Toisinaan sitä huomaa yhtäkkiä roolia opetellessa, että tämähän olikin helppoa ja mites se nyt niin nopeasti tulikaan! Silloin tajuan, että tunne on aito osa minua. Sella sanoo harjoittavansa näyttelijän työssä eräänlaista psykoanalyysiä. Siksi hän kieltäytyi, kun psykiatri aikoinaan vuoden tapaamisten jälkeen ehdotti psykoanalyysin aloittamista. – Roolien kautta purskahtaa ja aukeaa paljon myös omia rankkoja juttuja. En halua tietää ihan loppuun saakka, kummoinen minä oikein olen. En halua analysoida itseäni niin pitkälle. Ihmisessä on monta totuutta Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tulla kuulluksi ja saada puhua itsestään ja elämästään. Sella uskoo, että kuulluksi tuleminen ja oman tarinan kertominen ovat vahvasti yhteydessä mielenterveyteen sekä oman identiteetin löytämiseen. Kun ihminen puhuu itsestään, hän saattaa huomaamattaan ottaa kaiken kertomansa faktana. Kuitenkin pelkkä mielipide itsestä – tai toisesta – on vain jäävuoren huippu. – Jos minä kerron sinulle olevan tämmöinen, niin mistä minä tiedän, olenko oikeasti? Jos riittävän pitkään jankutan kaikille samaa, minun mieleeni sopivaa tarinaa itsestäni, se muuttuu ennen pitkää totuudeksi. Olemme kaikki kuitenkin niin paljon muutakin kuin se, mitä itsestämme ajattelemme, kuvittelemme ja kerromme. Ystäväni ja lapseni näkevät minut toisin, sillä jokaisella on erilainen näkökulma. Sellan mielestä ihmiselle tekisi hyvää tajuta, kuinka paljon meissä on sellaisia puolia, joista emme edes tiedä. Käytämme niitä kyllä, vaikkemme ehkä tiedosta sitä. Tärkeät piirteet, jotka vuosien aikana kehittyvät, syntyvät vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. – Siksi vuorovaikutus muiden kanssa on niin tärkeää henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. On niin hirvittävän mielenkiintoista, miten erilaisia me kaikki olemme. Sella kokee, että hänen ikäisenään vanhana ihmisenä mieli palaa entistä enemmän lapsuuteen. Monet mielipiteet ja asenteet tulevat sieltä saakka, myös ne negatiiviset. ? Seela Sella asuu Helsingin Munkkiniemessä Nasu-koiransa kanssa. Sella kuvailee koiraansa sielunkumppaniksi, joka pitää myös aktiivisena. TUNNE & MIELI 5/2020 13
Sauna ”Kun mökillä saunan jälkeen istun verannalla, katson puita ja vettä, suunnaton rauha valtaa mielen. Silloin unohdan kaiken analysoinnin, kaikki surut ja syyllisyyden tunteet. Silloin olen onnellinen.” Koira ”Sekarotuinen Nasu-koirani on löytynyt pentuna Kreikasta roskikseen heitettynä ja täynnä kirppuja. Kun se päätyi Suomeen, se oli aluksi hyvin pelokas, eikä kukaan halunnut sitä. Nasu on sielunkumppanini ja läheisyyden antaja, joka pitää minut aktiivisena, kun kolme kertaa päivässä lähdemme lenkille.” Konjakki ”Otan usein iltaisin näytösten jälkeen yhden tai kaksi pientä lasillista konjakkia. Se rentouttaa ja auttaa nukahtamaan. Mutta ei koskaan kolmea enempää, muuten tulee jo humalaan!” ? mutta nuorin käy lukiota Helsingissä ja asuu toisinaan Sellan luona. Myös Sellan jo kuolleet läheiset – aviomies, äiti ja isoäiti – ovat läsnä hänen elämässään päivittäin, henkenä ja energiana. Siksi hän ei tunne koskaan olevansa yksin. – Minulla on perususko johonkin, oli sen nimi mikä hyvänsä. Yritän olla nöyrä, asiat menevät niin kuin menevät. Vuosikymmenien jälkeen voin huomata, että kaikki on mennyt niin kuin niiden pitääkin mennä. Ei välttämättä kuten olen toivonut, mutta jälkeenpäin olen ymmärtänyt tapahtumien merkityksen. Sella sanoo, että ihminen rakentaa itse itselleen turvaverkkoja, sillä niitä täytyy olla. Ja sitähän ihmiset etsivät eri uskonnoista: turvaa ja merkitystä elämälle ja luonnon kiertokululle. Se on jotain suurempaa kuin vain evoluution kehitys ja biologinen puoli maailmassa. – Nuorin lapsenlapseni on sanonut, ettei usko mihinkään jumalaan. Silloin olen muistuttanut, että kun minä olen kuollut, niin olen mukanasi yhä kaikessa, henkenä ja energiana. Että sillä lailla et ole koskaan yksin. Minulle se on ollut turva – toivon, että hänellekin. Vanheneminen ei viisastuta Toisinaan Seela Sella murehtii lastenlastensa puolesta. Hän kokee, että elämä nykyisessä maailmassa on niin ennalta arvaamatonta, kilpailu kovaa ja globaali yksilönvastuu suuri. – Nuoret ovat paljon fiksumpia kuin itse olimme. Mutta epävarmuudessa on vaikea rakentaa unelmia, vaikka se olisi tärkeää jokaisen mielenterveydelle. Sellan mielestä vanhuksille ja muille erilaisissa laitoksissa asuville on liian vähän mahdollisuuksia tulla kuulluksi, tuntea tunteita ja kokea yhä elämää. Hän sanoo itse olevansa ihminen, joka tuntee ja reagoi mielentiloihin voimakkaasti kehollisesti, ei vain pään sisällä. Hän puristaa sormet nyrkkiin, kun vihastuttaa. Nauraa niin, että vatsaan sattuu. – Tunteen tunteminen koko kehon läpi auttaa. Laitoksessa maailma pienenee ja virikkeet vähenevät. Tuijotat vain joka päivä itseäsi sisäänpäin, että mihin kohtaan tänään sattuu. Sellasta voisi olla hyvä ajatus, että vanhuksia hoitaisivat muutkin kuin nuoret ihmiset, vaikka vapaaehtoisina. He pystyisivät ymmärtämään kauan sitten tapahtuneita asioita ja tuntemaan ne samalla tavalla kropassaan – esimerkiksi sen, miltä sota tuntui fyysisesti. Seela Sellaa itseään ei vanheneminen pelota tai sureta. Mutta ei se kuulemma myöskään viisastuta, ainakaan häntä itseään. – Ihmisen oletetaan olevan vanhana viisas. Mutta minä en ole viisaampi yhtään! Voin ehkä ymmärtää enemmän, kun olen niin paljon kokemuksia täynnä. Näin huollan mieltäni – Sinne ne ovat kerääntyneet, ja nyt vanhana sitä kaivaa ylös kaikenlaista. Ei koskaan yksin Näyttelijän ammatti oli Seelan Sellan unelma jo lapsena. Samasta haaveilivat aikoinaan myös hänen äitinsä ja isoäitinsä, jotka eivät kuitenkaan olosuhteiden vuoksi voineet toteuttaa haavettaan. Siksi Sellan äiti panosti siihen, että tyttärellä olisi mahdollisuus kouluttautua näyttelijäksi. Sellasta tuntuu hyvältä, että hän on urallaan menestyessään toteuttanut paitsi omaa myös äitinsä unelmaa. – Äiti maksoi opiskeluni pienistä rahoistaan. Olen ihmetellyt, mistä hän sai ne säästettyä. Minulle oli tärkeää näyttää äidilleni ennen hänen kuolemaansa, etteivät hänen rahansa menneet hukkaan. Toisaalta Sella kokee huonoa omaatuntoa siitä, että hänen omat lapsensa ovat ehkä kärsineet hänen ammattinsa takia. Hänellä on avioliitostaan tytär ja poika sekä kolme lastenlasta. – En ole ollut mikään ihanneäiti, ja tytärtäni kohtaan olen ollut varmaan aika dominoiva. Olisin ehkä ollut toisenlainen äiti toisessa ammatissa. Meillä on kuitenkin hyvät välit, ja tapaamme usein. Kolmelle lähes aikuiselle lapsenlapselle Sella uskoo olevansa hyvä isoäiti. Kaksi pojista asuu ulkomailla, 14 TUNNE & MIELI 5/2020
Seela Sella y Syntynyt 1936 Tampereella. y Valmistunut näyttelijäksi Suomen teatterikoulusta 1959. y Yli 60 vuotta kestäneen uransa aikana näytellyt muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työnväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Sella on näytellyt myös lukuisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. y Näyttelee Hitlerin roolia syksyllä 2020 Kansallisteatterissa näytelmässä Hitler ja Blondi. y Asuu Helsingin Munkkiniemessä Nasu-koiransa kanssa. y Oli naimisissa ekonomi ja laulaja Elis Sellan kanssa. Seela Sellalla on liitosta kaksi lasta ja kolme lastenlasta. KUKA? TUNNE & MIELI 5/2020 15
16 TUNNE & MIELI 5/2020
Kun stressi jyllää aivoissa, koko ihminen on hälytystilassa. Oireet kannattaa ottaa vakavasti, sillä jatkuva kuormitus on vaaraksi niin mielelle kuin kehollekin. Monien mielenterveyden häiriöiden taustalla on pitkittynyt stressi. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA ANNA AIVOILLESI ARMOA JA AIKAA O nko keskittymiskykysi heikentynyt? Ärsyynnytkö pienemmistä asioista kuin ennen? Valtaavatko kielteiset ajatukset mielen? Nukutko huonosti? Aivomme hälyttävät monin eri tavoin, kun elämästä on tullut liian kuormittavaa. Siinä missä lyhytaikainen stressi – vaikkapa pieni jännitys työhaastattelussa – lisää vireyttä ja auttaa keskittymään, pitkittyneessä stressissä emme palaudukaan rasituksesta. Vaikka kiireisen tai muulla tavoin vaativan vaiheen jälkeen olisikin mahdollisuus levätä, rentoutuminen on vaikeaa. Ilmiö on tuttu työterveyspsykologi Tanja Lapille. Hän työskentelee työterveyspalveluja tarjoavassa Heltissä ja on erikoistunut etenkin aivokuormituksen hallintaan ja työuupumuksen ehkäisyyn. Lappi sanoo olevansa hyvin huolissaan siitä, miten lujille nykyihmisen aivot joutuvat. – Kysytpä kuulumisia keneltä tahansa työssä käyvältä, usein vastaukseksi saa, että on liikaa hommia ja liian vähän aikaa keskittyä. Työ on silppuista, ja siihen liittyy usein kaaoksen tunne. Harvoin kuulee, että elämä on ihanan väljää ja olo on luova ja aikaansaava. Lappi huomauttaa, että stressi voi syntyä myös siitä, jos tekemistä ei ole tarpeeksi. Voidaksemme hyvin tarvitsemme sopivasti haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Silloin saamme asioita aikaan, mutta virtaa jää muuhunkin kuin ponnisteluihin. Etuotsalohkot tulituksessa Aivoille olisi hyväksi, jos voisimme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, mutta arjessa ne joutuvat usein monesta suunnasta tulevan pommituksen kohteeksi. Esimerkiksi hoitotyötä tekevän on ehkä vastattava usean potilaan tarpeisiin yhtä aikaa ja yritettävä pitää monta asiaa mielessään. Toimistotyöläisen huomiosta kilpailevat sähköpostit, pikaviestit, ympäristön äänet ja muut ärsykkeet. Moni altistaa aivonsa nopeatempoiselle ärsyketulvalle TUNNE & MIELI 5/2020 17
vapaa-aikanakin seuraamalla somea ja jatkuvaa uutisvirtaa älypuhelimesta. Aivojemme komentokeskus ovat etuotsalohkot, jotka toimivat liikennepoliisina tässä ruuhkassa. – Etuotsalohkot järjestelevät informaatiota, blokkaavat pois merkityksettömän tiedon ja suodattavat oleelliset asiat jatkokäsittelyyn lyhytkestoiseen muistiin. Jos asiat on pidettävä mielessä nykyhetkeä pidempään, ne säilötään pitkäkestoiseen muistiin, Lappi kuvailee. Hyvässä vireystilassa tämä liikenteenohjaus sujuu melko mallikkaasti. Kun olemme väsyneitä tai etuotsalohkot joutuvat liian kovaan pommitukseen, suodatus alkaa falskata, keskittyminen herpaantua ja muisti pätkiä. Esimerkiksi kirjoitustyöhön syventynyt alkaa poukkoilla netissä tai miettiä, mitä laittaa illalla ruoaksi. Asiakasta puhelimessa palvellut unohtaa, mitä olikaan tekemässä ennen soittoa. Kuormitus kasautuu usein vaivihkaa ja vähitellen. Siksi toistuviin ”aivojumeihin” kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. – Jos yhden päivän tai vaikka viikonkin ajan työt eivät oikein suju ja mieliala on negatiivinen, kyse voi olla luonnollisesta vaihtelusta: välillä kulkee paremmin ja välillä huonommin. Mutta kahden viikon jälkeen olisin jo varpaillani. Silloin on syytä miettiä, mitä itselle kuuluu ja minkä korjausliikkeen voisi kuormituksen vähentämiseksi tehdä, Lappi sanoo. Stressinsäätely suojana Mietitäänpä vielä hetki biologiaa. Jos otamme käsiimme linnun, se joutuu taistele tai pakene -tilaan ja yrittää pyristellä pois. Jos tämä ei onnistu, lintu lamaantuu ja lakkaa liikkumasta. Vapaaksi päästyään se pörhistää höyheniään ennen kuin jatkaa menoaan. Pörhistelyn avulla jännitys purkautuu pois. Äkillistä stressireaktiota havainnollistava esimerkki muistuttaa siitä, miten kokonaisvaltaisesti reagoimme stressiin. Se ei ole vain aivojen, vaan koko kehon asia. – Stressinsäätelyjärjestelmä on biologinen perusvalmius, joka koordinoi elimistön toimintaa ja sovittaa sitä ympäristöön. Alun perin sen tar18 TUNNE & MIELI 5/2020
– Koska reagoimme stressiin ruumiillisina, kokonaisina olentoina, meillä voi olla vatsavaivoja, kipuja tai muuta oireilua. Kun immuniteetti jäytää elimistöä, se voi vaikuttaa sydänja verenkiertojärjestelmään, kasvattaa insuliiniresistenssiä ja siten lisätä ylipainoa, Korkeila luettelee. Selvää on, että usein myös mielenterveyden häiriöiden taustalla on pitkittynyt stressi. Korkeilan mukaan suurta osaa masennuksesta voidaan pitää stressisairautena, ja sama koskee ahdistusta ja paniikkihäiriötä. On myös tavallista, että ihminen ei heti itse huomaa yhdistää psyykkistä oireiluaan kuormittuneisuuteen. – Esimerkiksi ahdistukseen liittyvät paniikkioireet tulevat ihmiselle usein ihan puun takaa. Sama kuin näkökenttään ilmaantuisi yhtäkkiä läiskä, jolle ei löydä selitystä. Se tekee olon hyvin avuttomaksi ja synnyttää pelkoa ja häpeää. Myös moni työuupumuksen kokenut on sinnitellyt pitkään voimiensa äärirajoilla, kunnes jokin suhteellisen pieni asia tai tapahtuma on katkaissut kamelin selän. Tanja Lapin kokemuksen mukaan uupunut on usein muiden silmissä ollut ”supersuorittaja”, joka myös itse yllättyy voimavarojensa ehtymisestä. Uupumustilasta toipumiseksi tarvitaan yleensä sekä kuormitusta keventävä muutos elämässä että keskusteluapua kokemuksen läpikäymiseen. Pitkittyneissä, vuosia kestäneissä tapauksissa palautuminenkin voi Lapin mukaan viedä vuosia. Jääkö pysyviä jälkiä? Aivot ovat onneksi muovautuva organismi, joka pystyy korjaamaan itse itseään kuormituksen kevennyttyä. Sitä, jättääkö pitkään jatkunut stressi niihin pysyviä vaurioita, ei tarkalleen tiedetä. Vaikea stressi tai masennus aikuisiässä saa Jyrki Korkeilan mukaan aikaan yhteyksien pätkimistä aivojen muistikeskuksessa, kun hermosoluja toisiinsa yhdistäviä synapseja karsiutuu pois. Eläinkokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että koituksena on ollut taistella bakteereja ja muita taudinaiheuttajia vastaan. Siksi stressinsäätelyllä on elämää suojeleva funktio, selvittää psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta. Ihmisen emotionaaliset sekä ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn liittyvät kognitiiviset toiminnot ovat kehittyneet siis varsin alkukantaisen järjestelmän päälle. Stressin pitkittyessä mekin tavallaan lamaannumme ja asetumme horrostilaan, jotta elimistö voisi käynnistää toipumisen. Olo voi silloin olla väsynyt ja haluton, ikään kuin eläisimme säästöliekillä. Perspektiivi asioihin kapenee, ja keskitymme selviytymiseen. – Ongelma ei tule siitä, että ihminen joutuu johonkin mullistavaan, ikävään tunnetilaan. Voimme olla todella ahdistuneita, järkyttyneitä ja alakuloisia – se kuuluu joskus elämään. Ongelma tulee siitä, jos olotilasta ei pääse nousemaan pois. Korkeila huomauttaa, että kaikki eivät kuormitu samoista asioista: esimerkiksi avioero voi olla yhdelle suuren stressin aiheuttava katastrofi, toiselle taas helpotus. Usein yksi stressinaihe tuo mukanaan muitakin ja ongelmat kasautuvat. Avioerosta saattaa seurata huolta toimeentulosta, asumisesta tai sosiaalisista suhteista, tai työssä koettu kuormitus voi johtaa yksityiselämän ongelmiin. Ahdistus voi yllättää Stressin pitkittyessä aivoissa tapahtuu muutoksia. Dopamiinin, noradrenaliinin ja muiden välittäjäaineiden toiminta häiriintyy. Vaaroista hälyttävät mantelitumakkeet kasvavat, koska niiden on oltava jatkuvasti aktiivisina. Etuotsalohkot ohenevat eivätkä pysty hoitamaan tehokkaasti tehtäviään, kuten ylläpitämään tarkkaavaisuutta tai osallistumaan tunteiden säätelyyn. Tämä kaikki johtaa siihen, että siedämme entistä heikommin stressiä. Myös immuunimekanismit eli elimistön vastustuskykyyn liittyvät toiminnot aktivoituvat. Se altistaa elimistön matala-asteiselle tulehdustilalle. ”Voimme olla todella ahdistuneita, ja?rkyttyneita? ja alakuloisia – se kuuluu joskus ela?ma?a?n. Ongelma tulee siita?, jos olotilasta ei pa?a?se nousemaan pois." TUNNE & MIELI 5/2020 19
onnistuneella hoidolla näitä yhteyksiä syntyy uudelleen. Korkeila on eräässä tutkimuksessaan selvittänyt lapsuuden aikaisen stressin yhteyttä masennukseen ja aikuisiän ongelmiin. Mitä enemmän ihminen oli joutunut kokemaan lapsena stressiä, sitä enemmän hän kohtasi vastoinkäymisiä aikuisena ja sitä vaikeammiksi hän koettelemukset koki. – Jos lapsuus on kovin stressaavaa, ihminen ei opi suojautumaan stressiä aiheuttavilta asioilta ja taakkaa kertyy vain lisää. Siksi etenkin lasten ja nuorten mielenterveyttä on tärkeää vahvistaa ja puuttua varhain ongelmiin, hän sanoo. Tanja Lappi muistuttaa, että mielenterveys voi alkaa horjua kenellä tahansa, joka joutuu pitkäksi aikaa liian kovaan puristukseen. Hän pitää esimerkiksi ahdistusta reaktiona, mielen hälytysvalona, joka viestii elämänkokonaisuuden epätasapainosta. Kun tilanne helpottaa, reaktiokin laimenee ja vähitellen poistuu. Madalletaan kierroksia Nukkuessa aivot kirjaimellisesti putsautuvat, sillä syvä uni edistää aivo-selkäydinnesteen kulkeutumista aivokudokseen. Etuotsalohkot elpyvät, koska tarkkaavaisuus on tauolla. Univaje taas heikentää keskittymiskykyä ja muistia, mikä "Kun mieli on liian ta?ynna?, tulee halu tehda? jotain rauhoittavaa. Osa ihmisista? kuitenkin kokee vaikeaksi rauhoittua ta?ydesta? vauhdista ta?yteen hiljentymiseen." 20 TUNNE & MIELI 5/2020