2/2021 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Herätä LUOVUUS TAITEILIJA JA ENTINEN HUIPPU-URHEILIJA ”Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa identiteettiäni” MANUELA BOSCO IRTI ALKOHOLISTA ”Isä on nyt oikeasti läsnä, kun juominen ei väijy taustalla” PSYKOTERAPIA Milloin hakeutua hoitoon, ja mitä siellä tapahtuu? MINUN MIELENI ”Sairastuin syömis häiriöön vasta aikuisena” Anna hyvää mieltä itsellesi tai lahjaksi! Avaa mielesi kirjoittamalla, vahvista intuitiotasi & löydä iloa elämään!
Mainitse tunnus ”TARJOUS2021” ja kerro, valitsetko kaupan päälle Tunne & Mieli -lehden, Uusiouutiset vai Kemia-lehden digilehtenä. Tee tilauksesi 30.5.2021 mennessä. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta kestotilaustarjouksena ja jatkuu, kunnes lopetat tilauksen. Kuusi runsasta numeroa vuodessa. Lisäksi digilehden arkisto on käytössä kaikille tilaajille. Lisäetuna saat toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi! Tunne & Mieli -lehden lukijoille TTT-LEHTI NYT TARJOUSHINTAAN 69 € (norm. 88 €) Voit tehdä tilauksen tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. 03 4246 5370 Tilaa Tilaa työhyvinvoinnin työhyvinvoinnin erikoislehti erikoislehti itsellesi tai itsellesi tai työpaikallesi! työpaikallesi! ! ttt2021_tarjous.indd 1 ttt2021_tarjous.indd 1 23.3.2021 14.05 23.3.2021 14.05
Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Maria Niinivuori p. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U V A : SU SA N N A K EK KO N EN Pyrin kuvaamaan jokaista ihmistä samalta tasolta. Tunne & Mieli -lehden kuvattavilla on yleensä kertynyt oivalluksia matkalaukkuun, ja usein tunnen sielunsisaruutta heidän kanssaan ja voisin jäädä jutustelemaan pidemmäksikin aikaa. Usein jäänkin. Näistä kohtaamisista saan rakennuspalikoita omalle polulleni. Minäkään en ole ”vain” valokuvaaja, kuten kuvattavakaan ei ole ”vain” esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja. Vaikka olen töissä, olen paikalla siksi, että haluan kohdata, jakaa ja nähdä. Eeva Anundi Valokuvaajalta Kerro meille, mikä tuo voimaa sinulle: toimitus@tunnejamieli.fi. Julkaisemme lisää ilahduttavia asioita seuraavassa lehdessä. V ielä pitäisi vähän aikaa jaksaa. Kesällä kaikki helpottuu. Onneksi rokotukset etenevät. Tällaisia lauseita toistetaan nyt viesteissä ja puheluissa, kun rajoitukset ja maskit ovat edelleen osa arkea. Onneksi ihminen on luova ja kestävä ja keksii kyllä keinonsa. Kyselykierros tuttavapiirissä kertoo, että koronan kulisseissa moni asia tuo myös iloa. NEULOMINEN. ”Tyynnyttävää ja meditatiivista, käsin tekeminen ja uuden luominen tuntuvat hyvältä. Usein ihan odotan, että pääsen sohvalle käsityön pariin.” ÄÄNIKIRJAT. ”Kun kävelystä on tullut jokapäiväinen liikuntamuoto, äänikirjat tuovat lenkkeihin sisältöä. Ne jopa houkuttelevat liikkeelle.” LUKEMINEN. ”Luen juuri innoissani Helena Steenin esikoisteosta karjalaisneidosta 1930-luvun Englannissa. Maalaisrakkautta ja kunnon eskapismia.” ETÄTREFFIT. ”Olemme kehittäneet ystävien kanssa etälautapelisessiot ja pelaamme noin joka toinen viikko. Siitä on tullut mukava pieni rutiini.” PEURAT. ”Katselen omalle pihalle tulevia peuroja ikkunan takaa – yhtenä päivänä niitä oli kuusi samaan aikaan!” KOTONA OLEMINEN. ”Kotona ei ikinä aiemmin historiassa ole ollut näin mukavaa ja viihtyisää. Halutessaan saa koko maailman sohvalleen yhdellä napin painalluksella, vaikka lempilaulajansa pitämään oman konsertin juuri minulle.” KEVÄT. ”Jokavuotinen hämmästyksen aihe, että sieltä se taas puskee lumen ja jään läpi huolimatta siitä, mitä maailmassa on meneillään tai millainen talvi on ollut.” PERHEPETI. ”17-vuotias kömpii illalla kolostaan ja kaipaa vanhempiensa ja siskonsa seuraa. Saan pitää perheen nuorisoa entistä tiiviimmin lähellä ennen kuin he lähtevät omilleen.” Kyllä näiden voimin jaksaa vielä hetken. Iloa kevääseen! ? Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Hyvän mielen hetkiä PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Kevät puskee lumen ja jään läpi huolimatta siitä, mitä maailmassa on meneillään.” TUNNE & MIELI 2/2021 3
”Mieleni hyvinvoinnille on tärkeää, että pääsen toteuttamaan luovuuttani. Maalatessa haluan olla yksin, tarvitsen oman tilan ja ajan. Maalaisin joka päivä, vaikka se ei olisi työtäni.” MANUELA BOSCO ALUKSI 03 Pääkirjoitus Luovuutta arkeen. 06 Mitä uutta? Töitä omassa rytmissä. 09 Lukemista Osaatko kuunnella muita? KANSSAKULKIJAT 10 ”Olen oppinut luottamaan elämään” Manuela Bosco on kulkenut pitkän tien huippuurheilijasta kuvataiteilijaksi ja seitsenhenkisen uusperheen äidiksi. 22 ”Välillämme ei ole enää sumentavaa kemikaalia” Kun Jouni Patokallio lopetti juomisen, lapset ja lastenlapset saivat hänet takaisin elämäänsä. 29 Rohkea uskaltaa sanoa ei Aurora Airaskorven kolumni. 30 ”Taide auttaa katsomaan toisin” Taiteilija Meiju Niskala haluaa maailmaan lisää radikaalia empatiaa ja kärsivän ihmisen sietämistä. 40 ”Sisäinen lapseni kaipasi hoivaa” Mervi Suhonen sairastui syömishäiriöön vasta aikuisena. TÄSSÄ NUMEROSSA 02 2021 10 4 TUNNE & MIELI 2/2021
ILMIÖ & TIETO 16 Mitä psykoterapiassa tapahtuu? Psykoterapiasta on hyötyä, kun sen aloittaa oikeaan aikaan ja voimat riittävät oman mielen kanssa työskentelyyn. 36 Intuitio tuo arkeen supervoimaa Kun yhteys omaan intuitioon toimii, mieleen tulee tilaa joustavuudelle ja luovuudelle. 42 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 48 Avaa mielesi kirjoittamalla Kirjallisuusterapiassa käsitellään oman mielen sopukoita joko itse kirjoittaen tai toisten tekstejä lukien. 52 Kalastajan kuhaleipä Pannulla paistetun kuhan kaveriksi marinoidaan punasipulia ja surautetaan kotitekoinen majoneesi. 51 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 58 Voimaa arkeen Saamelainen muusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman asuu luonnon keskellä Nuorgamissa. 22 Marko Patokallion (vas.) ja Jouni Patokallion suhteeseen on raittiuden myötä tullut uudenlaista rehellisyyttä. 22 2/2021 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Herätä LUOVUUS TAITEILIJA JA ENTINEN HUIPPU-URHEILIJA ”Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa identiteettiäni” MANUELA BOSCO IRTI ALKOHOLISTA ”Isä on nyt oikeasti läsnä, kun juominen ei väijy taustalla” PSYKOTERAPIA Milloin hakeutua hoitoon, ja mitä siellä tapahtuu? MINUN MIELENI ”Sairastuin syömis häiriöön vasta aikuisena” Anna hyvää mieltä itsellesi tai lahjaksi! Avaa mielesi kirjoittamalla, vahvista intuitiotasi & löydä iloa elämään! 16 40 22 48 10 KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN PUUHAA AIVOILLE 46 Värityskuva 54 Krypto 55 Sanatehtävä 55 Sudokut 56 Ristikko 16 Psykoterapiassa vuorovaikutuksen laadulla on iso merkitys. On tärkeää, että asiakas kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. 58 Käsillä tekeminen tuo vastapainoa muusikko Anna NäkkäläjärviLänsmanin arkeen. 10 TUNNE & MIELI 2/2021 5
MITÄ UUTTA? KOONNU T Meri Nykänen I hmiset voidaan jakaa sisäisen vuorokausirytminsä perusteella aamu-, päiväja iltatyyppeihin. Tutkimuksen mukaan aamuihmiset jaksavat parhaiten töissä. Kronotyyppi eli ihmisen sisäisen kellon asetus on pitkälti geneettinen ominaisuus, mutta myös ympäristötekijät, kuten päivänvalolle altistuminen, työaikataulut ja perheelämä, voivat vaikuttaa siihen, onko ihminen iltavai aamutyyppi. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna. Iltavirkut eivät yleensä nukahda tarpeeksi aikaisin, jotta saisivat riittävästi unta työviikon aikana. Siitä seuraa univelkaa, jota nukutaan vapaapäivinä kiinni. Univaje on jo aiemmissa tutkimuksissa liitetty huonompaan kokonaisterveyteen ja alhaisempaan kognitiiviseen suorituskykyyn, mitkä taas heikentävät työssä jaksamista. Henkilökohtaisen kronotyypin tunnistaminen ja huomioiminen työelämässä voisivat edistää työhyvinvointia. – Ehdotamme, että kronotyyppi otetaan huomioon työkyvyn tukemisessa, terveyden edistämisessä ja mahdollisuuksien mukaan työaikataulujen suunnittelussa, professori Leena AlaMursula sanoo. Tutkijoiden mukaan olisi hyvä, että iltavirkut ihmiset eläisivät terveellisesti, saisivat tarpeeksi unta ja pystyisivät tekemään sellaista työaikaa, joka sopii heidän vuorokausirytmiinsä. Töitä oman rytmin mukaan? 6 TUNNE & MIELI 2/2021
Anna tilaa luovuudelle L uovat ratkaisut eivät synny puristamalla ja kiireessä. Alitajunta pääsee hommiin vasta, kun sille antaa tilaa. 78% suomalaisista uskoo koronan lisäävän mielenterveysongelmia tulevaisuudessa. Lähde: Mielenterveysbarometri Mielikuvitus on ihmisen havaintojen pohjalta järjestetyn tiedon uudelleen muokkaamista, joka johtuu aivoalueiden eri osissa sijaitsevien aistitoimintojen vuorovaikutuksesta. Mielikuvitus auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja elämän eri osa-alueita. SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU MIELIKUVITUS TILAA UUTISKIRJE! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielen rauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Lähde: Juha T. Hakala: Luova laiskuus ETSI SUVANTOKOHTIA. Luovuus herää, kun on aikaa. Opettele siis vaalimaan hetkiä, jolloin ei tapahdu mitään. Onko viikonloppuisin ja lomilla pakko täyttää kalenteri aamusta iltaan? Voit inspiroitua siitä, että suurimmat keksinnöt ja hienoimmat taideteokset ovat syntyneet joutilaisuuden tilassa – mikä ei suinkaan tarkoita, että niiden tekijät olisivat olleet laiskoja. TUIJOTA TAKKATULTA. Luovuustutkijat uskovat, että oikein rentoutuneessa fiiliksessä looginen päättely ja kontrolli siirtyvät syrjään. Silloin alitajunnan ideat ja jopa mielen valmiit ratkaisut saattavat päästä tietoisuuteen. Tässäpä hyvä syy tuijottaa takkatulta tai merimaisemaa niin kauan kuin huvittaa. HAUDUTTELE RAUHASSA. Mikäli pyrkii liian nopeasti ja tiukasti ratkaisuun, näköala saattaa kaventua. Silloin jää huomaamatta, mitä kaikkea kiinnostavaa asiaan liittyy, ja jotain hedelmällistä voi jäädä kokonaan näkemättä. Anna siis ajatusten virrata vapaasti, hauduttele ideoita ja odottele, mitä alitajuntasi tarjoaa. ”Luovuuden ydin on halu tehdä eri tavalla, paremmin.” Saku Tuominen kirjassaan Luova järkevyys
O letko joskus ärsyyntynyt, kun sinua ei ole mielestäsi kuunneltu? Ja käsi sydämelle: osaatko itse kuunnella muita? Palkitussa kirjassaan Et taida kuunnella yhdysvaltalainen journalisti Kate Murphy pohtii, miksi olemme menettämässä arvokkaan kuuntelemisen taidon ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Meitä kannustetaan korottamaan ääntämme ja kertomaan rohkeasti oma mielipiteemme. Puheliaisuus ja keskustelun johtaminen ovat arvostetumpia kuin asioiden harkitseminen ja toisen kuunteleminen. Oman mielipiteen esiin tuominen on helppoa myös somessa: siellä kuka tahansa pääsee ääneen, ja samalla voi tehokkaasti suodattaa pois näkemykset, jotka ovat erilaisia kuin itsellä. Näin luomme oman turvallisen kuplamme, jossa voi klikata muut pois ja keskittyä vain omaan asiaan. Mitä sitten? Eikö ole vain hyvä, ettei tarvitse kuunnella ”vääriä” mielipiteitä vaan saa pitää omansa? Ei, sanoo Kate Murphy. Kuunteleminen on puhumista tärkeämpää, sillä vain kuuntelemalla pystymme osallistumaan, ymmärtämään, myötäelämään ja kasvamaan ihmisinä. Onnistuneet suhteet niin yksityiselämässä kuin töissäkin perustuvat kuuntelemiseen. Entä miten tulla paremmaksi kuuntelijaksi? Murphyn mielestä ei riitä, että olemme vain hiljaa ja kuuntelemme, kun toinen kertoo asiansa – ja odotamme, milloin on oma vuoro avata suunsa. Oleellista on kuulla myös toisen ajatukset puheen takana ja yrittää ymmärtää, mitä hän haluaa sanoa. Oikeanlaisella kuuntelulla voi viisastua ja rakentaa tärkeitä ihmissuhteita. Tarkkaavainen kuuntelu myös nostaa keskustelun tasoa, sillä silloin puhujakin alkaa kiinnittää sanoihinsa enemmän huomiota. Näin keskustelusta tulee kaikin puolin parempaa. Murphy on tehnyt kirjaansa valtavan taustatyön ja haastatellut eri alojen asiantuntijoita. Silti kirjassa on kevyt ja viihdyttävä ote: paljon konkreettisia esimerkkejä ja kiinnostavia sitaatteja. Kirja toimii hyvin myös äänikirjana, jonka lukee mainio Pirjo Heikkilä. Miksi kuunteleminen on tärkeää? KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Kate Murphy: Et taida kuunnella. Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä. (WSOY 2020) 02 01 03 Jos todella haluat kuunnella, sulje muut häiriötekijät: kännykkä, televisio, tietokone. Samalla viestität toiselle, että haluat oikeasti kuunnella, mitä hänellä on sanottavanaan. Kaikki hiljaiset ihmiset eivät ole automaattisesti hyviä kuuntelijoita, sillä he saattavat ajatella omiaan samalla, kun toinen puhuu. Kuunteleminen vaatii tietoista keskittymistä ja läsnäoloa. Kuuntelu edellyttää, että annat toisen sanoa sanottavansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinun pitäisi pysyä vain hiljaa. Vastauksesi kertoo, millainen kuuntelija ja ihminen olet. Kolme ajatusta kuuntelemisesta 8 TUNNE & MIELI 2/2021
TAKIN TARINA. Mitä kaikkea pukeutuminen meistä kertookaan? Kirjoittaja tutkii oman isoäitinsä vaatekaappia ja alkaa sitä kautta avata sukupolvien välistä suhdetta. Laura Pörsti: Viimeinen vuosi (Gummerus 2021) KOKEMUKSEN KAUTTA. Voiko ADHD olla myös vahvuus? Kirjoittaja kertoo oman kokemuksensa ja kannustaa muitakin löytämään erityispiirteistään hyviä puolia. Sari-Maria Durchman: Supervoimani ADHD (Into 2021) JÄNNITYSTÄ ELÄMÄÄN. Psykologisen trillerin päähahmona on suosittu psykoterapeutti Clarissa, jonka vastaanotolle tulee nuori sarjamurhaaja. Martta Kaukonen: Terapiassa (WSOY 2021) Vinkkejä hyvään työelämään Ihon alle menevät tunteet Turhan moni painii jaksamisongelmien kanssa, tekee työtä, josta ei nauti, ja on työpaikassa, jossa on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä asioita, kirjoittaa työpsykologi Marjo Pennonen. Pennosen kirja jäsentää ansiokkaasti työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Työelämää aloittava löytää ehkä sanoja ajatuksilleen. Jaksamisensa kanssa kamppaileva taas voi pohtia kirjan tehtävien avulla uutta suuntaa uralleen tai työmotivaation löytymistä. Kirja listaa tutut työhyvinvointia tukevat tekijät – elämäntavat, levon ja rauhoittumisen – mutta menee sitten syvemmälle oman itsen ja työn piirteiden tarkastelussa. Yksilölliset voimavarat vaikuttavat voimakkaasti siihen, millaisiksi työ ja työolot koetaan. Vaikkei työpaikka voi taata työhyvinvointia, organisaation tuella ja työn piirteillä on kuitenkin ratkaiseva merkitys työhyvinvoinnille. / Kirsi Väisänen Tuntemani maailma päättää kirjailija Pauliina Vanhatalon omakohtaisen trilogian. Keskivaikea vuosi kertoi masennusdiagnoosin jälkeisestä vuodesta ja Toinen elämä keski-iän tuomista ajatuksista sekä tulevaisuuden pohdinnoista. Kaikissa kolmessa kirjassaan Vanhatalo avaa omia henkilökohtaisia tunteitaan, valintojaan ja niihin liittyviä pohdintojaan. Lukija pystyy samaistumaan hänen kokemuksiinsa – vaikka kirjailija onkin itse ihmetellyt haastatteluissa, miten se on mahdollista. Hän kun tuntee itsensä usein ulkopuoliseksi ja erilaiseksi. Sarjan viimeisessä osassa Vanhatalo pohtii, miten pärjätä ihon alle tulevien tunteiden kanssa. Hän kertoo olevansa ihminen, joka tuntee usein uupuvansa uutisvirran ja huolien alle. Koronavuoden jälkeen sekin on monelle samaistuttava kokemus. Lue myös! Pauliina Vanhatalo: Tuntemani maailma (S&S) Marjo Pennonen: Itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin (Duodecim 2021) ”Näyttää siltä, että minun on korkea aika oppia erottamaan toisten tunteet omistani.” TUNNE & MIELI 2/2021 9
Manuela Bosco on kulkenut pitkän tien huippu-urheilijasta kuvataiteilijaksi ja seitsenhenkisen uusperheen äidiksi. Tehokkuus ja kurinalaisuus veivät uupumukseen asti, mutta kokemukset ovat auttaneet luottamaan elämään. / TEKSTI Mirja Aarnio KU VAT Susanna Kekkonen ”Olen oppinut luottamaan elämään” KANSSAKULKIJA Manuela Bosco 10 TUNNE & MIELI 2/2021
TUNNE & MIELI 2/2021 11
R entoudu. Päästä irti. Kaikki, mitä ikinä tarvitset, tulee luoksesi, luota siihen. Näin 38-vuotias Manuela Bosco haluaisi nyt sanoa 20 vuotta nuoremmalle itselleen. Kun Bosco oli 18-vuotias, hän oli huippu-urheilija, 60 ja 100 metrin aitajuoksija. Hän oli saavuttanut useita Suomen ennätyksiä ja edustanut Suomea Sydneyn olympialaisissa ja muissa yleisurheilun arvokilpailuissa ympäri maailmaa. Urheilijaksi Bosco päätyi alun perin kodin myötävaikutuksesta: italialainen isä oli urheilun parissa arvostettu neurofysiologi ja suomalainen äiti liikunnanopettaja. Mediapyöritys olympialaisten ympärillä oli ollut raskasta, ja Boscon itseluottamus oli koetuksella. Hänen valmentajansa oli vaihtunut ja kunnon kehitys pysähtynyt. Vanhemmat olivat hiljattain eronneet, ja hänen isänsä oli perustanut uuden perheen pian eron jälkeen. Kun Bosco oli parikymppinen, hänen isänsä sairastui vakavasti. Boscolla oli aina ollut läheiset välit isäänsä, ja kun tämä lopulta puolentoista vuoden sairastamisen jälkeen kuoli aivosyöpään vain 60-vuotiaana, Boscon elämä romahti. – Kun isä kuoli, elämässäni sortui kaikki. Käperryin sisäänpäin, fokus elämässäni kääntyi täysin ulkoa sisälle. Ajattelin, että jos tässä elämässä on jokin suurempi totuus, niin haluan tietää sen. Kaipasin kipeästi iloa, spontaaniutta, tunnetta elämästä. Kuka oikein olen? Parikymmentä vuotta myöhemmin keväisenä arkipäivänä Manuela Bosco istuu kahvilassa Helsingin keskustassa ja etsii katsellaan kaksivuotiasta tytärtään, joka juoksentelee pöytien seassa kuin kotonaan. Kahvilan viereisessä tilassa on Boscon ja hänen puolisonsa, muusikko Tuure Kilpeläisen, yhteinen pop up -myyntinäyttelytila, jossa Bosco on viime kuukausina viettänyt paljon aikaa tyttärensä kanssa. Tila hehkuu värejä, taidetta, joogamattoja, tekstiilejä, musiikkia ja tuoksuja. Kaikkea sitä, mikä taitelijapariskunnalle on tärkeää. Bosco on ollut päätoiminen kuvataiteilija kahdeksan viime vuotta. Kaikenlainen luova tekeminen on ollut hänelle tärkeää jo lapsesta lähtien, jolloin hän harrasti maalaamista ja teatteria. Taide jäi kuitenkin urheilun takia taka-alalle odottamaan myöhempiä aikoja. Isän kuoleman jälkeen Bosco vetäytyi omiin oloihinsa miettimään, mitä hän oikeastaan elämässä halusi tehdä ja kuka hän oli. Hän meditoi ja luki valtavat määrät pyhiä kirjoituksia ja kirjoja henkisyydestä, psykologiasta, filosofiasta, mielen ja kehon yhteydestä sekä luovuudesta. Henkinen herääminen Vuosituhannen alussa henkisyyden ja tietoisuuden, itsensä etsimiseen ja korkeampiin voimiin liittyvä kulttuuri oli Suomessa vasta nupuillaan, eikä niihin liittyvää tietoa ja materiaalia ollut lainkaan niin paljon saatavilla kuin nykyään. Bosco sanoo olleensa toisinaan suorastaan maanisessa tilassa ja miettineensä, onko tulossa hulluksi. – Henkisyys tuli valtavalla voimalla elämääni. Välillä pelkäsin, mitä mielelleni on tapahtumassa. Tunsin sisälläni, että jokin huusi päästämään irti kaikesta aiemmasta. Bosco sanoo, että on aloittelijalle tyypillistä kokea alussa voimakas yhteyden vaihe. Hänellä se kesti pisimmillään puolitoista kuukautta putkeen. Vaihe oli Boscolle niin merkittävä kokemus, että se jätti hänelle luottamuksen siihen, että hän on oikealla tiellä. Se auttoi myös pääsemään monien muutokseen liittyvien kipukohtien yli. – Kun elämässä kokee jotain niin voimakasta ja tuntee löytäneensä syvemmän yhteyden elämään, kaikki tuntuu jonkin aikaa todella hyvältä. Mutta samalla kokemus siitä, kun aiemmin omaksutut asiat – rakenteet, uskomukset, asenteet, maailmankatsomus – toinen toisensa jälkeen murtuvat, tekee myös todella kipeää. Vähitellen sisäisestä muutoksesta seurasi Boscon elämässä myös ulkoisia muutoksia. Muutaman vuoden voimakkaan prosessin aikana hän ymmärsi, ettei voi jatkaa enää urheilu-uraansa. Se ei enää tuntunut hänen elämältään. Kutsumus taiteen pariin heräsi uudelleen. Bosco haki ja pääsi opiskelemaan näyttelijäksi teatterikouluun Roomassa. – Kun lopetin urheilun ja muutin Italiaan, tunsin, että aloin saada kehoni takaisin ja tuntea pitkästä aikaa taas lempeyttä itseäni kohtaan. Heittäytyjä ja innostuja Vaikka päätös tuntui hyvältä, se pelotti. Ei ollut kivutonta siirtyä huippuurheilusta näyttelijän opintoihin ja muuttaa kaupunkiin, josta ei tuntenut ketään. Bosco altisti itsensä joka päivä uusille tilanteille: laulutunneille, Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa Boscon identiteettiä ja temperamenttia – samat ominaisuudet olivat hänen vahvuuksiaan myös urheilijana. 12 TUNNE & MIELI 2/2021
improvisaatiolle, vieraiden ihmisten kanssa asumiselle ja elämiselle maassa, jonka kieltä hän ei osannut täydellisesti. – Urheilumaailma oli niin iso kupla, että muutos ja Italiaan yksin lähteminen oli kuin munasta kuoriutuminen. Joka päivä pelotti, ja samaan aikaan se oli parasta, mitä tiesin. Kun Bosco seitsemän vuotta myöhemmin päätti ryhtyä päätoimiseksi kuvataitelijaksi, ei hyppääminen uuteen tuntunut samalla tavalla dramaattiselta eikä pelottavalta. Se tuntui luonnolliselta, joltain sellaiselta, minkä pitikin tapahtua. – Minulla ei ollut näyttelijänä tarpeeksi töitä, ja koin, etten pysty riittävän laajasti ja monipuolisesti kanavoimaan luovuuttani. Kaipasin sitä, että luova tekeminen olisi läsnä jokapäiväisessä elämässäni ja että pystyisin elättämään sillä itseni ja perheeni. Kun Bosco alkoi maalata työkseen, hän antautui siihen täydellä voimalla. Heittäytyminen ja innostuminen ovat osa Boscon identiteettiä ja temperamenttia – samat ominaisuudet olivat hänen vahvuuksiaan myös urheilijana. Tehokkuus vei uupumiseen Viime vuoden syksyllä, kun koronavuosi 2020 läheni loppuaan, Manuela Bosco huomasi itkevänsä päivittäin. Kaikki arkinen toiminta tuntui raskaalta, ja olo oli jo pitkään ollut voimaton ja väsynyt. Mieli oli liian täynnä kaikkea. Bosco oivalsi, ettei ollut ottanut itselleen aikaa kunnolla vuosikausiin. Kolme pientä lasta, uusperheen pyörittäminen ja intohimoinen työnteko olivat vieneet kaiken ajan ja energian. – Olen seitsemän vuoden aikana synnyttänyt kolme lasta ja imettänyt putkeen koko sen ajan. ? Manuela Bosco on ollut kahdeksan vuotta päätoiminen kuvataiteilija, ja hänellä on ateljee Helsingin Katajanokalla. Maalatessaan Bosco tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. TUNNE & MIELI 2/2021 13
olevat kauniit pienet ja isot asiat, luonto, keskustelut, kulttuuri, musiikki. Vaikeiden kausien yli Boscoa auttavat yhteys itseen ja usko korkeampaan voimaan, jonka hän aikoinaan parikymppisenä löysi. – Vaikka en ole siihen aina kosketuksissa, tiedän, että minussa ja meissä kaikissa on jokin suurempi voima ja rakkaus, johon kaikki oleminen pohjaa. Bosco sanoo oppineensa, että elämän voi käyttää pelkäämällä – tai sitten elämään voi luottaa. Se, millä tavalla kasvuun ja kipuun suhtautuu, miten niiden antaa mennä lävitse ja kuinka rohkeasti uskaltaa mennä niitä kohti, on valinta. Se liittyy luottamukseen elämää kohtaan eikä ole aina miellyttävää tai helppoa. Ei, vaikka kuinka olisi lukenut ja ajatellut. – On ihan bullshittiä kuvitella, että mitä henkisempi olet, sitä vähemmän elämän kipukohdat tuntuisivat. Kasvu ja siihen kuuluva kipu on väistämätöntä. Mutta voin itse valita, pelkäänkö ja käperrynkö vai annanko kaiken tulla ja menenkö elämää kohti, pelosta huolimatta. Kyse on juuri siitä samasta luottamuksesta, jonka Bosco olisi halunnut valaa 18-vuotiaaseen hädissään olevaan Manuelaan parikymmentä vuotta sitten: Rentoudu, hiljenny ja kuuntele itseäsi rehellisesti. Kaikki vastaukset löytyvät kyllä. ? Samalla olen tehnyt valtavasti töitä, sillä minulla ei ole ollut mitään back up -suunnitelmaa taloudellisesti. Vuosien aikana minulle oli kerääntynyt vahva maskuliininen tempo, sellainen, jossa tehdään paljon töitä tehokkaasti ja kurinalaisesti. Samaa tehokasta kurinalaisuutta ja ankaruutta hänessä oli jo urheiluaikoina. Taustalla on jyskyttänyt ajatus, että aina pitää olla askeleen edellä ja juosta aikaa vastaan, välillä kirjaimellisestikin. Uupuminen sai Boscon tajuamaan, ettei hän voi jatkaa samalla tehokkuuden rytmillä enää kauan. Hän alkoi järjestellä asioitaan niin, että pystyisi välillä hellittämään ja vain olemaan. Lapsiperheessä oman ajan järjestäminen on haastavaa, joten Bosco vähensi työntekoa saadakseen kalenteriin tilaa. Sitä ei ollut helppo hyväksyä. – Olin pitkään ajatellut, että minun pitää olla jokainen ylimääräinen hetki maalaamassa. Aloin muuttaa elämääni kohti feminiinisempää, luonnollisempaa rytmiä. Elämään voi luottaa Uupumisen jälkeen Bosco on vähentänyt työaikaansa ateljeessa ja myymälässä. Sen sijaan hän on lukenut, käynyt kahviloissa ja hieronnoissa ja vain ollut ja ajatellut – enemmän kuin moneen vuoteen. Hän on saanut jälleen iloa asioista, jotka ovat hänelle tärkeitä. Niitä ovat kaikki ympärillä ”Kun koronavuosi 2020 läheni loppuaan, Manuela Bosco huomasi itkevänsä päivittäin. Kaikki arkinen toiminta tuntui raskaalta, ja olo oli jo pitkään ollut voimaton ja väsynyt. Mieli oli liian täynnä kaikkea.” Päivittäinen perheateria ”Pidän tiukasti kiinni siitä, että meillä on perheen kesken vähintään yksi yhteinen ruokailu päivässä. Joskus se on aamupala, useimmiten illallinen. Se on eheyttävä tapa, jonka olen tuonut lapsuudenperheestäni, ja tarvitsen päivittäin hetken, jolloin olemme kaikki koolla.” Maalaaminen ”Mieleni hyvinvoinnille on tärkeää, että pääsen toteuttamaan luovuuttani. Maalatessa haluan olla yksin, tarvitsen oman tilan ja ajan. On voimaannuttavaa saada avata kanava luovuudelle, silloin koen olevani yhteydessä johonkin suurempaan. Maalaisin joka päivä, vaikka se ei olisi työtäni.” Seremoniat ”Minulla on kodeissani sekä työhuoneella eri teemoille pyhitettyjä alttareita. Maalla minulla on oma alttaripuu. Niiden äärellä toteutan säännöllisesti pieniä seremonioita. Seremoniassa tuon alttarille intention eli asian, joka tarvitsee huomiota, ja annan sille uhrilahjan, rukoilen ja meditoin.” N äi n hu ollan miel tä ni 14 TUNNE & MIELI 2/2021
Manuela Bosco y Syntynyt 1982 Mikkelissä. y Kuvataiteilija, näyttelijä, kirjailija ja entinen yleisurheilija päämatkanaan sadan metrin aitajuoksu. y Toiminut päätoimisena kuvataiteilijana vuodesta 2013 lähtien ja kirjoittanut kolme kirjaa. Näytellyt useissa elokuvissa ja tvsarjoissa. y Asuu Helsingissä ja Inkeroisissa aviopuolisonsa, muusikko Tuure Kilpeläisen kanssa. Parilla on yhteinen kaksivuotias tytär. Lisäksi perheeseen kuuluvat Boscon 6ja 4-vuotiaat lapset sekä Kilpeläisen 16ja 13-vuotiaat lapset edellisistä liitoista. KUKA? – Tiedän, että minussa ja meissä kaikissa on jokin suurempi voima ja rakkaus, johon kaikki oleminen pohjaa, Manuela Bosco sanoo. TUNNE & MIELI 2/2021 15
– JA MITÄ SIELLÄ TAPAHTUU? Milloin on oikea aika aloittaa psykoterapia 16 TUNNE & MIELI 2/2021
Psykoterapiassa tärkeintä on tunne kuulluksi tulemisesta ja toimivan vuorovaikutuksen syntymisestä, sanoo emeritusprofessori Mikael Leiman. Hoidosta hyötyy, kun sen aloittaa oikeaan aikaan ja voimat riittävät oman mielen kanssa työskentelyyn. / TEKSTI Anna-Kaisa Pitkänen KU VI TUS Maria Vilja K ognitiivista, integratiivista, perheterapiaa vai sittenkin analyyttista tai psykodynaamista suuntausta? Montako käyntiä on tarpeeksi, ja riittävätkö rahat? Mistä löydän itselleni sopivat terapeutin? Psykoterapiaan hakeutumista pohtivan mielessä risteilevät monet kysymykset – eikä vastausten saaminen ole välttämättä helppoa. Jokainen toivoisi silti mahdollisimman tehokasta ja toimivaa hoitoa ongelmiinsa. – Psykoterapian tehon ja vaikuttavuuden ennustaminen ei valitettavasti aina ole kovin yksiselitteistä, sanoo psykologian emeritusprofessori Mikael Leiman. Leimanilla on takanaan mittava, 1970-luvulla alkanut ura mielenterveyspalveluiden ja psykoterapian kehittämistyössä. Hän on tutkinut muun muassa psykoterapian asiakaskokemuksen parantamiseen liittyviä teemoja. – JA MITÄ SIELLÄ TAPAHTUU? Milloin on oikea aika aloittaa psykoterapia TUNNE & MIELI 2/2021 17
Tärkeintä on vuorovaikutus Terapiaa pohtiva törmää nopeasti terveydenhuollon Käypä hoito -suosituksiin. Niissä listataan erilaisia terapiasuuntauksia ja hoitomalleja, joita suositellaan tiettyihin ongelmiin. Vaikkapa masennuksen hoidossa tieteellisesti vaikuttaviksi on todettu kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen terapia, interpersoonallinen ja ratkaisukeskeinen terapia. – Tässä ajattelussa on vinouma, jossa psykoterapiaa arvioidaan lääkehoidon kaltaisena hoitona. Terapianimikkeet eivät hoida ihmisiä, eikä psykoterapia ole lääkehoitoa, jonka vaikuttavuutta voisi arvioida lääkehoidon kaltaisilla kriteereillä, Leiman toteaa. Psykoterapia on ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa hoitoa. Siksi vuorovaikutussuhteen laatu on Leimanin mukaan tärkein tuloksellisen terapian kriteeri. On tärkeää, että terapiassa pystytään muodostamaan yhteisiä tavoitteita ja löytämään keinoja niiden saavuttamiseen. Ne eivät synny ilman toimivaa vuorovaikutusta. – Psykoterapeuttien välillä on terapiasuuntauksesta riippumatta suuria eroja siinä, millaisia tuloksia he saavat aikaan. Tiedetään, että esimerkiksi kognitiivisessa terapiassa joustavasti toimivat terapeutit saavat parempia tuloksia kuin menetelmäuskollisimmat. Menetelmälleen liian uskollinen terapeutti saattaa asettaa esimerkiksi tietyn hoitomanuaalin ensisijaiseksi, jolloin asiakas ei välttämättä tunne tulevansa kuulluksi. Menetelmille on Leimanin mukaan hoidossa myös hetkensä: niitä voi olla hyvä käyttää ja soveltaa siinä vaiheessa hoitoa, kun asiakas on siihen valmis. – Menetelmät eivät kuitenkaan koskaan saisi mennä vuorovaikutussuhteen edelle. Sen oikean löytäminen Terapeuttia hakiessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, millainen vuorovaikutus alussa syntyy. Yksinkertainen kysymys ”tulenko kuulluksi ja ymmärretyksi” voi auttaa tässä eteenpäin. – Hyvän terapeutin voi tunnistaa asiakaslähtöisestä asenteesta. Hän asettuu kuuntelemaan asiakkaansa ongelmia ja auttaa havainnoimaan niitä. Koska psykoterapia rakentuu vuorovaikutukselle, psykoterapeutit tarjoavat tavallisesti mahdollisuuden tutustumiskäynteihin, joita voi olla yksi tai useampia. Usein niiden aikana selviää, haluaako jatkossakin puhua asioistaan juuri tälle ihmiselle. Myös terapeutin on tärkeä arvioida, voiko hän olla avuksi juuri tälle asiakkaalle. Ensimmäisiä tutustumiskäyntejä varten voi miettiä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Milloin ongelmat ovat alkaneet, ja mikä on niiden tilanne tällä hetkellä? Millaisia vaikeita tilanteita olen kohdannut, ja miten olen selvinnyt ongelman kanssa tähän asti? Voi myös hahmotella mielessään, millaista apua haluaisi saada ja mitä terapeutilta toivoo. Aiemmat kokemukset hoidosta on hyvä käydä läpi: onko jotain, mistä olen kokenut hyötyneeni, tai jotain, mitä haluaisin tehtävän toisin? Ensimmäistä kertaa terapiassa Usein hyvinkin valmistautunut asiakas saattaa kokea ensikäynnit hämmentäviksi, ja toisella taas juttu alkaa välittömästi luistaa. Terapiassa ei onneksi ole oikeaa ja väärää. Oma kokemus on aina merkittävä ja tärkeä. – Yksilöiden välillä on suurta vaihtelua siinä, miten nopeasti terapiassa saa tunteen siitä, että on puhunut tärkeistä asioista. Joillekin on yllättävän helppoa lähteä keskusteluun, toisilla se kestää pidempään, Leiman sanoo. Ensimmäiset terapiakäynnit ovat usein myös jännittäviä. Oma huomio voi mennä aivan muihin asioihin kuin terapeutin olemukseen, kysymyksiin ja reaktioihin. Jos kokemus tuntuu hankalalta, sitä ei kannata Leimanin mukaan heti kavahtaa. – On ymmärrettävää, että omista vaikeista asioista puhuminen voi tuntua epämukavalta, eikä hankala tunne aluksi johdu välttämättä terapeutista. Siksi kannattaa antaa itselleen aikaa ja 18 TUNNE & MIELI 2/2021
– Tehokas psykoterapia voi ulottua ajallisesti viidestä kerrasta satoihin kertoihin. Alussa on äärettömän vaikea sanoa, kauanko yksilöllinen prosessi vie. Yksi nyrkkisääntö on kuitenkin hyvä muistaa: Mitä vaikeammat oireet, sitä pidempään hoito kestää. Mutta tästäkin säännöstä on poikkeuksia. Esimerkiksi vaikeana psykiatrisena diagnoosina pidettyyn epävakaaseen persoonallisuushäiriöön on myös lyhyitä ja tehokkaita hoitomalleja. Leiman ei halua liputtaa yksinomaan lyhyiden hoitojen puolesta. Hän on huolestunut siitä, että esimerkiksi psykiatrinen erikoissairaanhoito tarjoaa useilla paikkakunnilla vaikeasti oireileville potilaille mekaanisesti 20 kerran hoitomalleja. – Ei ole näyttöä, että 20 kertaa olisi jonkinlainen tehokkaan ja tuloksellisen hoidon raja. Aallot tulevat ja menevät Hyvä, laadukas ja asiakasta palveleva psykoterapia syntyy Mikael Leimanin mielestä usein terapiasuuntauksille yhteisistä asioista. Tärkeää on erilaisten mielensisältöjen tarkastelu turvallisessa vuorovaikutussuhteessa, arvottamatta ja neutraalisti. – Freud puhui vapaasta assosiaatiosta, jossa asiakas tuottaa terapeutille vapaasti erilaiset mielensisältönsä terapiaistunnossa. Nykyajan kolmannen aallon kognitiiviset käyttäytymisterapiat puhuvat mindfulnessista, tietoisesta läsnäolosta ja omien mielensisältöjen hyväksyvästä havainnoinnista. kuulostella muutamia kertoja, miltä psykoterapiassa käyminen tuntuu. Voi olla hyvä käydä tunnustelemassa vuorovaikutusta usean terapeutin luona, mutta liian vaikeaa hakuprosessista ei kannata tehdä. Kauanko hoito kestää? Entä miten pitkään ja tiiviiseen hoitoon olisi mielekästä satsata? Riittäisikö muutaman kerran lyhytterapia, vai pitääkö varautua monta kertaa viikossa tapahtuviin käynteihin usean vuoden ajan? Usein terveydenhuoltojärjestelmä asettaa psykoterapian kestolle rajansa. Harvalla on mahdollista kustantaa omasta pussistaan pitkiä psykoterapioita, koska psykoterapeuttien kertataksat liikkuvat 70–110 euron tuntumassa. Psykoterapioita toteutetaan eri pituisina julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa, ja entistä useammin myös työterveyshuolto tarjoaa mahdollisuutta lyhyisiin psykoterapioihin. Pääosa psykoterapioista tapahtuu kuitenkin Kelan osittain kustantamana yksilön työtai opiskelukykyä kuntouttavana hoitona. Terapiaa haetaan Kelan kautta vuodeksi kerrallaan, ja se voi tavallisesti kestää enintään kolme vuotta. Terapian kesto ei Leimanin mukaan suoraan ennusta sen vaikuttavuutta. Osa terapiaan hakeutujista hyötyy nopeasti käynneistään, osa tarvitsee pitkiä prosesseja. ”Hyvän terapeutin voi tunnistaa asiakaslähtöisestä asenteesta. Hän asettuu kuuntelemaan asiakkaansa ongelmia ja auttaa havainnoimaan niitä.” TUNNE & MIELI 2/2021 19
Leiman on viidessä vuosikymmenessä nähnyt monta psykoterapeuttista ”pelastuksen aaltoa”, jotka ovat tulleet ja menneet. – Luulen, että se kertoo ihmisen taipumuksesta hakea yhtä yksinkertaista vastausta monimutkaisiin mielen ongelmiin. Kun nuoriso voi huonosti, pelastusta odotetaan nyt perustasolle vietävistä, nopeasti koulutettavista lyhytterapiamenetelmistä. Hyviä kokemuksia on saatukin esimerkiksi interpersoonallisesta psykoterapiasta IPT:sta nuorten masennuksen hoidossa. – Tämäkään menetelmä ei yksin hoida ketään, vaan hoitoa toteuttavat aina ihmiset ja ammattilaiset, jotka ovat koulutuksen saaneet. Liian kapea ja menetelmäkeskeinen koulutus tuottaa helposti kapeita ja menetelmäkeskeisiä terapeutteja, joiden työ tiedetään vähemmän tulokselliseksi. Ole valmis jumppaamaan Millaisin tavoittein asiakkaan kannattaa sitten psykoterapiaprosessiin lähteä? Mitä itselle ja ongelmille tapahtuu psykoterapiassa? Terapiaprosessi on aina yksilöllinen ja omannäköinen, vaikka sen tavoitteena on psyykkisen toimintakyvyn paraneminen. Oma asenne, tavoitteet, motivaatio ja halukkuus työskennellä ratkaisevat sen, mitä terapiassa lopulta tapahtuu. – Psykoterapiaa voi hyvin verrata fysioterapiaan. Jotta se toimii, potilaan on oltava valmis myös itse jumppaamaan oman sisäisen maailmansa parissa, Leiman sanoo. Taitavinkaan psykoterapeutti ei ole niin kyvykäs, että voisi toteuttaa terapian potilaan puolesta. Kyseessä ei ole lääke, jonka voisi käydä ottamassa kerran viikossa ja elellä sen jälkeen tyytyväisenä seuraavaan kertaan. Psykoterapiassa pitää olla valmis tarkastelemaan uudelleen omaa arkeaan ja toimintaja ajattelutapojaan sekä harjoittelemaan niiden muuttamista. Tämä paitsi tuo myös vie voimavaroja ainakin hetkellisesti. – Ennen psykoterapiaan sitoutumista kannattaa myös miettiä, onko siihen valmis ja halukas. Salliiko oma elämäntilanne terapiatyöskentelyn? Psykoterapian kävijän elämän ei tarvitse olla loistavassa järjestyksessä eikä toimintakyvyn huippuluokkaa. Mutta jos voimavaroja ja toimintakykyä on liian vähän, terapiasta voi tulla kuormittavaa eikä tavoitteellista muutostyötä ehkä kykene tekemään. Tärkeää on erilaisten mielensisältöjen tarkastelu turvallisessa vuorovaikutussuhteessa, arvottamatta ja neutraalisti. 20 TUNNE & MIELI 2/2021