Menneisyys voi haavoittaa meitä – ja se on täysin tarpeetonta L E H T I M I E L E N H Y V I N V O I N N I S T A TUNTEET ELÄMÄN TAITEKOHDISSA MITÄ UUTTA? Luontoäänet rauhoittavat pikkupotilaita KANSSAKULKIJA Yhteinen suru yhdisti Eevan ja Anninan HYVÄN MIELEN VINKKI Huumori suojaa mieltä hankalissa paikoissa 1 / 2 1 9 Diagnoosit auttoivat hyväksymään KATARIINA SOURI itseni
Lahjoita 10 euroa mielenterveystyöhön! Soita 0600 14455 Kiitos tuestasi! Palvelun hinta 10,26€/puh (+pvm/mpm), josta lahjoituksen kohteelle jää 9,34€/puh Mielenterveyden keskusliiton rahankeräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro Rahankeräyslupa RA-2018-173. Keräysaika: 1.4.2018–31.3.2020 koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaata.
Kokemuksia Miltä jutun tekeminen tuntui? AINO HEIKKONEN JUTUN KIRJOITTAJA Sami on rauhallinen, ystävällinen ja analyyttinen tyyppi. Hänen kuvailunsa avasivat havainnollisesti sitä, minkälaista on elää pakko-oireisen häiriön kanssa. Toivon, että juttu avaa lukijoillekin sairastuneen sisäistä kokemusta. En kuitenkaan halunnut kertoa jutussa vain sairaudesta, vaan Samista ihmisenä ja hänen elämänvaiheistaan. Sairastelut ovat olleet vain osa hänen polkuaan. On paljon muutakin.” SAMI TARMIO HAASTATELTAVA Jutun tekeminen jännitti alkuun, mutta nopeasti ymmärsin kuitenkin olevani oman elämäni paras asiantuntija. Kaikkiaan haastattelun aikana ja kuvaussessioissa vallitsi lämmin ja ammattimainen ilmapiiri.” ANNINA MANNILA VALOKUVAAJA Työkeikka alkoi mukavissa merkeissä, sillä ensivaikutelma Samista oli lämmin ja avoin. Tuntui kuin olisin tavannut vanhan tutun. Analyyttisyys, jolla hän puhui kokemuksistaan, teki vaikutuksen ja sai minut pohtimaan myös omia käyttäytymismallejani. Kuvaustilanteeseen Sami toi olemuksellaan läsnäolon ja rauhan tuntua. Kärsivällisesti hän antoi minun häärätä kameran kanssa eikä kertonut, että oli kirpeässä talvisäässä jo ihan kylmissään. Olosuhteista huolimatta muistikortille tallentuivat nauravaiset silmät.” Sami Tarmion haastattelu alkaa sivulta 22. Tämän lehden tekijät K uv at : 1 Pe tr i A ho , 2 A nt ti Vo ut ila in en 2 1 ELINA YLITERVO ruokatoimittaja ANNE SALOMÄKI toimittaja ANNA-KAISA PITKÄNEN toimittaja HENNA TARJANNELEKOLA toimittaja MIRJA AARNIO toimittaja OLLI URPELA valokuvaaja SAARA AUTERE valokuvaaja AINO HEIKKONEN vt. päätoimittaja ATTE KALKE ulkoasu ANNINA MANNILA valokuvaaja EEVA ANUNDI valokuvaaja T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 3
Olin ailahtelevainen, emotionaalisesti rajoittunut, impulsiivinen ja halusin eristäytyä kaikesta. Katariina Souri, s. 12 S I S Ä L L Y S 1 / 2 1 9
20 Eeva Litmanen & Annina Holmberg Kun surusta puhuu, se on helpompi hyväksyä Ohjaaja Ritva Holmberg sairastui keuhkosyöpään viisi vuotta sitten. Ritvan tyttären Annina Holmbergin ja ystävä Eeva Litmasen perhetuttavuus syveni ystävyydeksi vaikeina saattohoitokuukausina. 30 Sami Tarmio Silti mitään pahaa ei tapahdu Sami Tarmio on opiskellut ympäristöpolitiikkaa yliopistossa, myynyt kirjoja yrityksille ja pitänyt omaa kirjakauppaansa. Nyt hän kirjoittaa kirjaa pakko-oireisesta häiriöstä, jotta voisi auttaa heitä, jotka jäävät ajatustensa vangeiksi ja ahdistuvat. 30 54 22 26 Kanssakulkijat 6 Mitä uutta? 8 Menneisyys voi haavoittaa meitä tarpeettomasti 16 Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Käden murtuma todetaan usein röntgenkuvasta, mutta mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ei ole aina yhtä yksinkertaista. Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, millaisia eri vaiheita mielenterveyden häiriön diagnosointiin sisältyy. 26 Omannäköisissä kengissä Janne Laxille oma kenkämerkki on tapa hankkia elanto siitä, mistä hän eniten nauttii. Työpöydälle tulee toki myös vähemmän mieluisia hommia, joten yrittäjänkin on osattava levätä. 29 Kolumni: Mirja Aarnio Entä, jos ei ole varaa sairastaa? 36 Hassuttelu on hyödyllinen taito – heittäydy huumorin vietäväksi Huumori suojaa mieltä, ja nauru vapauttaa kehoon hyvää oloa. 38 Mieli & tieto Otsikoiden takana Pauliina Mattila-Holappa tutkii sitä, mitä piilee nuorten aikuisten työkyvyttömyyden taustalla. Moni putoaa kelkasta jo ennen kuin pääsee kunnolla kiinni työelämään. Tutkijan mukaan nuorten aikuisten työkyvyttömyyksiä ehkäistäänkin parhaiten jo lapsena. 42 Tutkittua tietoa terveydestä 54 Pelkoa vastaan Simo Järvisalo käy nollaamassa pään sirkuksen parissa. Hänen välineensä on parikymmentä kiloa painava cyr-rengas, jolla voi tehdä hurjia temppuja. 58 Minun arkeni: Esa Korhonen Päivittäiset rutiinit selkeyttävät arkea M ie le n harjoitust a 55 VÄRITYSKUVA 56 KRYPTO 57 SANATEHTÄVÄ 57 SUDOKUT 58 RISTIKKO TYÖHYVINVOINTI HYVÄN MIELEN VINKKI Kannen kuva: Saara Autere 10 ”Tarvitsen elämääni vähän epävakautta” Monien mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiriippuvuuden kanssa elänyt Katariina Souri etsi pitkään tasapainoa elämäänsä monia eri polkuja pitkin, tuloksetta. Lopulta hän ymmärsi, että tasapainoon hän tarvitsee myös epävakautta. Vuosien terapia, sopivat elämäntavat ja kyky nauraa itselle ovat olleet avuksi.
Pikkupotilaiden oloa rauhoitetaan luontoäänillä L uonnon äänet voivat rauhoittaa ja herättää mukavia ajatuksia ja muistoja. Tätä ilmiötä hyödynnetään nyt Uudessa Lastensairaalassa, jonka tiloihin on upotettu muun muassa erilaisia luontoääniä. Äänimaiseman tarkoitus on esimerkiksi vähentää lasten levottomuutta hoitotoimenpiteitä tai tutkimuksia odotellessa. Uuden Lastensairaalan äänet ovat luoneet Aaltoyliopiston Medialaboratorion Sound in new media -ohjelman maisteriopiskelijat lehtori Antti Ikosen ohjauksessa. Ikonen kertoo, että äänten suunnitteluvaihe kesti kaksi ja puoli vuotta ja niiden tekeminen opiskelijoiden kanssa vuoden. Mukana yhteistyössä oli laaja porukka arkkitehdeista sähköinsinööreihin, lääkäreihin ja lapsiin. Uuden Lastensairaalan eri kerrokset on nimetty alhaalta ylös seuraavasti: Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti. Äänetkin vaihtelevat näiden teemojen mukaan. Tärkeä syy ääniteeman valintaan on Ikosen mukaan sairaalan ulkoasu, jonka väreissä, kuvissa ja muodoissa on luontoviittauksia. Maisemaan on upotettu esimerkiksi lintujen liverrystä, lokin kiljahtelua ja meren ääniä. Mukana on aitoja luontoääniä vaikkapa Harakan saaresta Helsingistä tai oikeasta viidakosta Indonesiasta. Yhtenä ääniteemana ovat Muumi-tarinat, joihin liittyviä kuulokuvia on luotu viidakon huhuilijoista aina avaruuden lauluun. Muumeilla on sairaalaympäristöissä pitkä perinne: jo 1950-luvulla Tove Jansson maalasi niitä Auroran sairaalan lastenpoliklinikan porraskäytävään. Janssonin työstä tehtiin kopio Lastenklinikalle 1990-luvun lopulla. Nyt Uudessa Lastensairaalassa hyödynnetään laajasti Muumi-kuvituksia ja -tekstejä pikkupotilaiden ilahduttamiseksi. Antti Ikonen pohtii, että Muumit toivat mielikuvituksen mukaan myös äänten suunnittelemiseen. – Ne antoivat meille luvan olla luovia ja kuvitella Muumien metsä, ranta, niitty tai muu luonnonympäristö. Kun sairaalan rakentaminen oli vielä kesken, opiskelijat rakensivat äänikokeiluja Aalto-yliopiston käytäviin. Nyt äänet soivat sairaalan tiloissa. Myöhemmin käyttäjien kokemuksia seurataan tutkimuksessa, jonka pohjalta rakennuksen sointia voidaan vielä päivittää. Uuden Lastensairaalan äänimaisemaan voit tutustua verkossa osoitteessa: newchildrenshospital.aalto.fi. K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Mitä uutta? K U VA : SH U T TE R ST O C K TEKSTI AINO HEIKKONEN 6 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Kun lapsi oireilee, vanhemmille suositellaan ohjausta Jos alle kouluikäisellä lapsella on käytöshäiriöitä, tuloksellisinta hoitoa on opettaa vanhemmuustaitoja hänen vanhemmilleen. Näin ohjeistetaan lasten ja nuorten käytöshäiriöiden valtakunnallisessa, tutkittuun tietoon perustuvassa Käypä hoito -suosituksessa, joka julkaistiin joulukuussa. Vanhemmuustaito-ohjauksessa tuetaan lapsen ja vanhemman suhdetta ja tuetaan lapsen myönteistä käytöstä. Jo kouluikään ehtineelle lapselle keinovalikoimaan kannattaa suosituksen mukaan lisätä omaakin ohjausta. Nuorten kohdalla puolestaan parhaiten tepsivät nuorelle itselleen, hänen vanhemmilleen ja muuhun ympäristöön suunnatut toimet. Lääkkeitä ei suositella ensisijaisena hoitomuotona. Käytöshäiriöitä, siis pitkäkestoista uhmakasta, aggressiivista tai epäsosiaalista käytöstä, joka aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja suoriutumisessa, on noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista. Niitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutusja ongelmanratkaisutaitoja. Lue lisää: www.kaypahoito.fi IHMISEN HAVAINNOINTI JATKUU YLELLÄ Toimittaja Satu Kivelän Havaintoja ihmisestä -radio-ohjelma jatkuu uusin jaksoin vuonna 2019. Helmikuussa 2018 alkaneessa ohjelmassa käsitellään ihmisen käytöstä sekä tutkimustiedon että ihmisten aitojen kokemusten avulla. Viime vuonna radioaalloilla ja Yle Areenassa pohdittiin esimerkiksi häpeää, surua ja parisuhteita. Tänä vuonna puidaan muun muassa ystävyyttä ja ilkeyttä. Tunne & Mieli -lehti tekee vuonna 2019 sarjan kanssa yhteistyötä julkaisemalla osan jaksoista verkkosivuillaan lehden oman kolumnin kera. Havaintoja ihmisestä -ohjelmaa voi kuunnella Yle Areenassa sekä Yle Radio 1 -kanavalta torstaisin kello 12.10. Tunne & Mielen kolumnit ilmestyvät osoitteessa www.tunnejamieli.fi. Tulevaisuuden työelämä näyttäytyy yrittäjämäisenä, projektiluontoisena ja digitaalisena – ainakin, jos kysytään Nuorkauppakamarien alle 40-vuotiailta jäseniltä. Muutoksista huolimatta hyvä työyhteisö on heidän mukaansa tärkeää tulevaisuudessakin, ja 84 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että sisäisen empatian merkitys työryhmissä kasvaa. Kyselytutkimukseen vastasi 240 Suomen Nuorkauppakamarien 18–40-vuotiasta jäsentä, ja sen toteuttivat ajatushautomo Demos Helsinki ja Keskuspuiston Nuorkauppakamari. Nuorkauppakamarit ovat järjestöjä, joiden toimintaan kuuluu esimerkiksi erilaisia työelämäaiheisia koulutuksia. Jäsenet ovat alle 40-vuotiaita eri alojen ammattilaisia. Perhekuntoutus vähensi stressiä P erhekuntoutuksesta näyttäisi olleen hyötyä niissä perheissä, joissa lapsella on todettu ADHD tai autismikirjon häiriö sekä ongelmia tunteiden säätelyssä ja käyttäytymisessä. Tieto käy ilmi Kelan perhekuntoutusta käsittelevästä tutkimuksesta. Siinä lasten huoltajat arvioivat, että lasten empatiakyky vahvistui ja tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen haasteet vähentyivät perhekuntoutuksen aikana. Myös vanhemmuuteen liittyvä stressi aleni ja perheen myönteinen vuorovaikutus lisääntyi. Lapset itse arvioivat, ettei heidän hyvinvoinnissaan ollut eroa kuntoutuksen alussa ja lopussa. Lasten ja huoltajien arviot kuitenkin lähenivät toisiaan kuntoutuksen lopussa, mikä voi tutkijoiden mukaan viitata ristiriitatilanteiden vähenemiseen kotona. Avovastauksissa lapset mainitsivat perhekuntoutuksen hyötyinä esimerkiksi myönteisen muutoksen perhesuhteissa, itsehillinnässä ja kiukun käsittelyssä. Tutkimuksessa oli mukana Kelan perhekuntoutukseen osallistuneita 5–12-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Perheitä oli mukana yhteensä 198. Ohjelmaan kuului muun muassa erilaisia tapaamisia ja perheviikonloppuja. Tutkimusasetelman vuoksi tutkijat eivät pysty erittelemään tarkasti sitä, missä määrin myönteiset muutokset ovat kuntoutuksen ansiota. Tulokset ovat kuitenkin linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. K U VA : SH U T TE R ST O C K 84 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 7
M ieli on kuin tavaratalo, jonka eri osastoilla on tarjolla muistoja, mielikuvia, ajatuksia ja tulevaisuudenkuvia. Kimmo Takasen Päästä irti – vapaudu tunne lukoista (Kirjapaja 2018) kutsuu lukijan etsimään tunnelukkoja mielen sisäisestä tavaratalosta läsnäolotaidon oppien avulla. Kirja on uudistettu painos vuonna 2013 ilmestyneestä Päästä irti – vapaudu läsnäoloon -kirjasta. Uudessa laitoksessa on mukana uusia lukuja sekä läsnäolosta että tunnelukoista. Tunnelukot ovat Takasen mukaan meissä olevia tunteiden siemeniä, jotka on kylvetty meihin lapsuudessa. Toisia siemeniä on ravittu enemmän kuin toisia. Tunnelukkojen tuottamat tunteet, ajatukset ja toimintatavat ovat useimmiten tiedostamattomia. Tunteemme kertovat tarpeistamme, ja tunnelukot taasen ovat esteitä tarpeiden tyydyttymiselle. Takasen mukaan menneisyys voi haavoittaa meitä ja se on täysin tarpeetonta. Aikuisina Menneisyys voi haavoittaa meitä tarpeettomasti Tunnistamalla menneisyyden vaikutukset on mahdollista kasvaa vahvemmaksi ja tasapainoisemmaksi ihmiseksi. 1 Tunteiden kohdalla tarvitsemme puutarhurin taitoja. Hyvä puutarhuri osaa toimia erilaisten kasvien kanssa. On tärkeää sekä kohdata epämukavat tunteet että kastella ja ravita mukavien tunteiden siemeniä. 3 Kolme ajatusta tunnelukoista Millainen reppu selässäsi taivallat elämän polkua? Oletko ottanut paljon mukaasi, jotain mitä ajattelet vielä tarvitsevasi? Voisiko jostakin jo luopua? Irti päästäminen on luopumista jostakin, jota on kuvitellut mielessään tärkeäksi. Muuten olisit siitä jo luopunut. OTE KIRJASTA T U N NE & MIE LI K I R J A T Hyvän mielen vinkki K U VA : SH U T TE R ST O C K Kimmo Takanen: Päästä irti – vapaudu tunnelukoista (Kirjapaja 2018) voimme suhtautua ymmärtäväisesti lapsena koettuun kärsimykseen. Menneisyyden hyväksymisestä ja läsnäolosta alkaa sisäisen lapsen matka kohti sisäistä vanhemmuutta – itsenäisyyttä ja vastuunottoa omasta elämästä. Kirja kannustaa läsnäolon harjoitteluun aistiankkurien avulla. Hengityksen aaltoliikkeen äärelle rauhoittumisen lisäksi toimivia aistiankkureita ovat alusta ja äänimaisema. Joka tilanteessa istut, makaat tai seisot jonkin alustan päällä. Voit keskittyä tuntemaan, miten kehosi asettuu alustaa vasten. Ja milloin voit sulkea silmät ja rauhoittua kuulemaan ympärilläsi olevat äänet. Kirja on osa Kimmo Takasen tuotantoa, jossa hän on 2010-luvulla käsitellyt laajasti tunnelukkoteemaa. Lisälukemistoa aiheesta on koottu myös hänen verkkosivuilleen, josta löytyy myös esimerkiksi Testaa tunnelukkosi -kysely. Lue lisää: www.tunnelukkosi.fi. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA Sisällämme elää perhe. Olemme kuin maatuska-nukke, jonka sisällä on eri kerroksia, kuten tarvitseva leikki-ikäinen lapsi ja itsenäisyyteen tähyävä murrosikäinen lapsi. 2 K U VA : SH U T TE R ST O C K 8 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Katso peiliin, koska olet kaunis ja arvokas. Näe se, miten silmäsi katsovat tarkasti ja tarkkaavaisesti. K U VA : SH U T TE R ST O C K Ylen tuottaja Anna-Maria Talvio pyysi erilaisia ihmisiä kirjoittamaan kirjeen tuntemattomalle nuorelle osana nuorten Sekasin-mielenterveyskampanjaa, johon liittyy sekä chat-palvelu, some-kampanja että draamasarja. Ja nyt myös kirja. Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle -teoksessa (Like 2018) äänessä ovat kymmenet eri henkilöt erilaisista taustoista aina myyjästä fysioterapeuttiin ja rap-artistista filosofiin. Herkkiä, koviksia, tavallisia, massasta erottuvia. Samoin kuin henkilöiden taustat, kokemukset ja persoonat eroavat toisistaan, niin myös heidän kirjoituksensa. Yksi kehottaa puhumaan, toinen uskomaan itseen. Moni lohduttaa. 17-vuotiaan Merihelmi Kuosmanen kirjoittaa, että sen sijaan, että jättäisi ajattelematta sitä, mitä muut ajattelevat, kannattaa todellakin ajatella heidän mielipiteitään. ”Ota hetki sille, kuinka niin moni, niin aidosti ja suoraan sydämestä, sinua arvostaa, ihailee ja rakastaa.” Mitä, jos ajatteletkin muiden mielipiteitä? K O O N N U T A I N O H E I K K O N E N Hauskasti ankeudesta Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -romaani (Gummerus 2018) on kuvaus kolmekymppisen kaupunkilaisen elämästä. Kun rahavaikeuksissa oleva ja olemattomilla kirjoitustöillä elävä vapaa toimittaja tilaa kahvilassa järkyttävän kalliin kahvin tai nostaa lainaa lentääkseen New Yorkiin, olisi päähenkilön valintoja helppo paheksua. Savonlahti rakentaa kuitenkin inhimillistä kuvaa siitä, kuinka vaikeaa järkevien valintojen tekeminen päämäärättömältä tuntuvassa elämässä on – vaikka kuinka tietäisi, kuinka periaatteessa kannattaisi toimia. Ote lipsuu, kun ahdistus ja unettomat yöt syövät ihmistä. Parisuhdehuolet tekevät elämästä entistä tahmeampaa. Epävarmuuden ja ajelehtimisen kuvauksesta huolimatta kirja on oikeastaan hauska. Ankea ja harmaa arki koostuu itse asiassa monista huvittavista yksityiskohdista, kun katsoo tarpeeksi läheltä. Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (Gummerus 2018) Anna-Mari Talvio (toim.): Kirjeitä tuntemattomalle nuorelle (Like 2018). Jokaisesta myydystä kirjasta lahjoitetaan euro nuorille suunnatulle Sekasin.fi-chatille. Pahaa päivää! Keksi kolme tapaa, jolla voisit ärsyttää vanhempiasi. Listaa tuttavia tai julkkiksia, jotka ovat päässeet elämässä liian helpolla. Kirjaa ylös katkeruuden aiheet ja ärsyttävimmät sosiaalisen median päivitykset. Äläkä unohda suunnitella rumaa tapettia, piirtää voodoo-nukelle naamaa tai värittää kakkasymbolia! Lotta Sonnisen Pieni pahan mielen kirja (Otava 2018) on hupaisa parodia mielen tehtäväkirjoista. Kirjan luvataan kääntävän myönteisyysvaatimus päälaelleen. Tälle näyttää olevan tilausta, sillä kirjan käännösoikeuksia on myyty lukuisiin maihin Australiasta ja Yhdysvalloista lähtien. Eikä ihme, sillä samalla, kun kirja tarjoaa paikan velloa omissa ärsytyksen tunteissa, se saa nauramaan ääneen. Olo kevenee kummasti. Vain huumorintajuisille! Lotta Sonninen: Pieni pahan mielen kirja (Otava 2018) K U VA : SH U T TE R ST O C K T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 9
Kanssakulkija K A T A R I I N A S O U R I Monien mielenterveyden häiriöiden ja alkoholiriippuvuuden kanssa elänyt Katariina Souri etsi pitkään tasapainoa elämäänsä monia eri polkuja pitkin, tuloksetta. Lopulta hän ymmärsi tarvitsevansa tasapainoon myös epävakautta. Vuosien terapia, sopivat elämäntavat ja kyky nauraa itselle ovat olleet avuksi. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SAARA AUTERE ”Tarvitsen elämääni vähän epävakautta” 10 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
? T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 11
V uosikausia Katariina Souri ajatteli, että ainoa tapa saavuttaa tasapaino elämässä on jokin mystinen henkisyys ja siihen liittyvä suuri oivallus. Niitä hän etsikin vuosia ja alkoi tulla epätoivoiseksi, kun mitään ei löytynyt. Ei, vaikka hän kokeili kaikkea: mindfulnessia, shamanismia, meditaatiota. Enää hän ei niitä etsi. – Voin minä silti yhä käydä shamaanirumpuja soittelemassa, ihan vaan huvin vuoksi, Katariina sanoo ja nauraa. On alkutalven pilkkopimeä maanantai ja Katariina istuu ruokapöydän ääressä Sipoossa kotitalossaan, jota ympäröivät punamulta-aitat, metsät ja pellot. 8-vuotias dobermanni Ella pötköttää olohuoneen matolla ja katselee herkeämättä emäntäänsä. Katariina nauraa paljon ja puhuu jopa hengästyttävän paljon. – Tiedän, että alan helposti luennoimaan asioista silloin, kun olen innostunut. Ymmärrän kyllä, että se voi kuulostaa aika hypomaaniselta, hän sanoo – ja nauraa taas. Kepeä viittaus hypomaniaan eli kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvään vauhdikkuuteen, kertoo siitä, että Katariina osaa nauraa itselleen, vaikka aihepiirit olisivat raskaita. Kaksi vuotta sitten marraskuussa Katariina istui psykiatrin huoneessa ja kuuli neljä diagnoosia: epävakaa persoonallisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö ja alkoholiriippuvuus. Kolme niistä oli hänelle jo ennestään tuttuja ja aiemmin vuosien varrella todettuja. Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli ainut uusi. Juuri se kuulosti Katariinasta ahdistavalta. Ei niinkään siksi, että itse diagnoosi olisi ollut hänelle ongelma, vaan siksi, että sen hoitosuositukset kuulostivat painajaiselta. Hänen pitäisi alkaa syödä kolmea eri psyykenlääkettä ja ottaa niitä todennäköisesti loppuelämän ajan. Lisäksi psykiatri suositteli, että Katariina aloittaisi terapian – taas kerran. – Tilanne oli ihan absurdi. Lääkäri, jota en ollut koskaan aiemmin tavannut, lateli minulle kasan diagnooseja ja todella raskaan setin lääkkeitä, vaikka minulla oli psyykenlääkkeistä aiemmin vain huonoja kokemuksia. Olin käynyt elämäni aikana terapiassa jo yhteensä 7,5 vuotta. Ahdisti ajatuskin, että taas pitäisi aloittaa uudestaan. DIAGNOOSIT AUTTOIVAT YMMÄRTÄMÄÄN ITSEÄ Viime keväänä julkaistiin Katariinan kirja Sarana – tun nustuksia taitekohdassa (Teos 2018), joka on omaelämäkerrallinen, päiväkirjamainen teos yhdestä vuodesta hänen elämässään. Kyse on juuri siitä vuodesta, jolloin hän kuuli myös neljä diagnoosiaan. Kirjoittamalla hän alkoi avata elämäänsä, kokemiaan traumoja, menneisyyden tapahtumia, mielialan heilahteluja ja epävakaata käyttäytymistään, vahvaa riippuvuuttaan viinistä ja lukuisia yrityksiään raitistua ja polkua kohti itsensä ymmärtämistä ja hyväksymistä. Kirjaa kirjoittaessaan Katariina pohti myös suhtautumistaan saamiinsa diagnooseihin ja lääkitykseen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireisiin kuuluu, että mielialat vaihtelevat vauhdikkaasta hypomaniasta tai sitä voimakkaammasta psykoottisesta maniasta masennukseen ja ahdistukseen. Katariina ei ollut koskaan ollut maaninen tai pidempiä jaksoja masentunut, ja hän oli lähes varma, että hänen kohdallaan diagnoosi ei ollut oikea. Lopulta käytyään useita kertoja tutun psykiatriterapeutin vastaanotolla, diagnoosi muuttui mielialan aaltoiluhäiriöksi, joka on kaksisuuntaisen mieliala häiriön kaltainen, mutta oireiltaan selvästi lievempi. Muut saamansa diagnoosit hän itsekin allekirjoitti. Katariinan ahdistuneisuus liittyi persoonallisuushäiriöön ja liialliseen alkoholin käyttöön, joka oli jatkunut jo pitkään. Persoonallisuushäiriö on pitkäaikainen, joustamaton käyttäytymisen tapa, joka muun muassa vaikeuttaa ihmisen tunne-elämää, vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhteita ja aiheuttaa käytöshäiriöitä. Se kehittyy lapsuudessa tai nuoruudessa usein traumaattisten kokemusten seurauksena. Niin myös Katariinalla, joka joutui jo muutaman vuoden ikäisestä alkaen kokemaan voimakasta hylätyksi tulemisen tunnetta. – Persoonallisuushäiriön oireet yleensä iän myötä lievenevät, mutta minulla stressi, alkoholi, vääränlainen ruokavalio ja vaihdevuodet vain pahensivat sitä. Olin ailahtelevainen, emotionaalisesti rajoittunut, impulsiivinen ja halusin eristäytyä kaikesta. Jollain lailla nämä diagnoosit, jotka Katariina itsekin tunnisti, rauhoittivat häntä. Hän ajatteli, että ne ovat yksi osa hänen persoonaansa. Ne auttoivat häntä hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja antoivat selityksen monelle asialle. K A N S S A K U L K I J A K A T A R I I N A S O U R I 12 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Kun kirja oli valmistumassa, elämässä tuli eteen uusia vastoinkäymisiä. Isän kunto romahti, ja rakas Beni-koira kuoli. Silloin Katariina masentui, ehkä ensimmäistä kertaa elämässään kunnolla. Yhtäkkiä hän alkoi tehdä surutyötä, jota ei aiemmin ollut kyennyt tekemään, kun omat psyykkiset ongelmat olivat olleet niin pinnassa. – Kävin läpi kauheaa luopumisen prosessia, jossa jätin taakseni kaikki menneet, entiset kodit, kuolleet lemmikit, lapsuuden muistot. Katariina uskoo, että aika oli vihdoin oikea surutyölle. Tiettyjä kipeitä asioita ei pysty käsittelemään ennen kuin sille on tilaa ja voimia. Vaikka masennus jatkui lähes puoli vuotta, Katariina ajattelee, että se oli oikeastaan normaalia surutyötä, joka kuuluu elämään. Pitää päästää irti kaikesta, jotta voin lähteä keveämmin eteenpäin. KOHTI TASAPAINOA Masennus alkoi väistyä viime kesänä. Valoisampi vaihe sai alkunsa, kun hän oli ollut pitkään juomatta ja päätti muuttaa myös päivittäisiä elintapojaan sekä ruokavaliotaan radikaalisti. Kimmokkeen muutokseen hän sai, kun kyllästyi jatkuvasti kipeään ja turvonneeseen vatsaan ja epämiellyttävään oloon. – Olin ajatellut turvotuksen ja hiipivän keskivartalolihavuuden liittyvän vain vaihdevuosiin ja keski-ikään. Mutta sitten aloin etsiä tietoa suoliston merkityksestä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Minulle oli suuri oivallus, että suolisto ja aivot ovat niin vahvasti ? T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 13
K A N S S A K U L K I J A K A T A R I I N A S O U R I yhteydessä toisiinsa. Kävi ilmi, että olin todennäköisesti elänyt jo pitkään niin, että kehossani oli matala-asteinen tulehdus, mikä aiheutti osittain myös mielen epävakautta ja ahdistusta. Katariina jätti ruokavaliostaan pois kaikki gluteenia ja lektiiniä sisältävät viljat ja palkoja koisokasvit. Entinen vegaani alkoi lisätä lautaselleen myös hieman eläinperäisiä ruokia. Uusi ruokavalio auttoi ja vatsa rauhoittui – ja myös mieli alkoi tehdä niin. Ruokavalion muutoksen lisäksi Katariina alkoi liikkua enemmän. Päivittäiset lenkit Ella-koiran kanssa metsässä ovat korvaamattomia. – Jos en joka aamu lähtisi metsään koiran kanssa, en pärjäisi. Oloni on aamuisin usein aika vaikea, mutta kun pääsen luontoon ja metsään, niin kotiin palatessa mieli on kymmenen kertaa parempi kuin lähtiessä. Viiniä hän juo nykyään muutaman lasin viikossa pitkän alkoholittoman vaiheen jälkeen. Hän tiedostaa, kuinka helposti hänellä on taipumusta jäädä siihen kiinni jo muutamassa päivässä. Kun on alttius riippuvuudelle, täytyy olla koko ajan vähän skarppina. TRAUMOJEN AVAAMISEEN TARVITAAN TERAPIAA Katariina pohtii, että ruokavalion muuttaminen ja muut elämänmuutokset eivät olisi auttaneet, ellei hänellä olisi taustalla vuosien terapiaa. Kuuden vuoden psykodynaamisessa psykoterapiassa ja puolentoista vuoden jungilaisessa analyysissa hän on tonkinut, käsitellyt ja analysoinut lapsuuttaan ja traumojaan ja hyväksynyt menneisyytensä. – Terapioilla on hirveän suuri merkitys toipumisessa ja paranemisessa. Vaikka kuinka hoitaisit suolistoa, niin ei se auta, jos et ole käsitellyt traumojasi, jotka määrittelevät hyvin paljon sitä, miten käyttäydymme. Mutta molemmat osa-alueet ovat tärkeitä. Vaikka Katariina ei itse ole kokenut saavansa apua lääkkeistä, hänkin uskoo, että välillä myös ne ovat tärkeä osa hoitoa. Jos ihminen on psykoosissa tai itsetuhoisen masentunut, tietenkin hän tarvitsee myös lääkkeitä. Hän kuitenkin sanoo, että hän on aika lääkevastainen ja että lievemmissä tapauksissa lääkäreiden pitäisi tarjota myös lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja, kuten terapiaa ja tietoa elintapojen vaikutuksista. – Jos lääkitys aloitetaan, lääkäreiden pitäisi ottaa vastuu myös sen purkamisesta silloin, kun ihminen ei enää tarvitse sitä. Katariina uskoo, että psyykkisistä sairauksista voi olla mahdollisuus myös oikeasti parantua – eikä vain saada niitä oireettomiksi. Hän on myös oivaltanut, miten suuri merkitys omilla valinnoilla on mielenterveyden ylläpitämisessä. – Onhan persoonallisuushäiriö varmasti sillä tavalla sisäänkirjoitettu, jatkuva tila, että sille on aina olemassa alttius ja taipumus. Mutta mielenterveysongelmat voivat olla myös rikkaus, mahdollisuus muutokseen, saranakohta elämässä. SOPIVASTI EPÄVAKAUTTA ELÄMÄSSÄ Nyt Katariina kokee voineensa jo pitkään paremmin kuin ehkä koskaan, sekä fyysisesti että henkisesti. Vain kaksi kertaa aiemmin hän on elämässään tuntenut olonsa yhtä tasapainoiseksi ja hyväksi: ensimmäisen kerran silloin, kun hän odotti poikaansa Kasimiria ja toisen kerran, kun vatsassa kasvoi tytär Kiana. Tasapaino, jota hän pitkään etsi monenlaisia henkisiä polkuja pitkin, on löytynyt hyväksymisestä ja elämäntavoista. – Henkisyys on tärkeää, mutta ei se ole ainut parantava tekijä. Minulle luonto on henkistä ja saan voimaa sieltä. Kaikki sellainen psykologinen etsintä, että mistä löydän rauhan, on vähentynyt. Ehkä siksi, että olenkin sen jo löytänyt. Kaikessa yhtäkkisessä tasapainossa on ailahtelevaan mielialaan ja inspiraatioon tottuneelle luovan alan työläiselle myös haastetta. Viime kesän jälkeen elämä alkoi olla jo liiankin vakaata, eikä Katariina tehnyt pitkään aikaan mitään luovaa. Kun hän sitten tietoisesti hellitti liiallisesta kurinalaisuudesta ja rutiineista, luovuudenvimma tuli takaisin. Elämä on jatkuvaa tasapainottelua. – Jos alkaisin toden teolla taas syödä pastaa, juoda liikaa viiniä, stressata ja jättäisin liikunnan, olisin psyykkisesti todella huonossa kunnossa parissa viikossa. Mutta luovuuteen, ja etenkin vimmaiseen inspiraatioon, Katariina tarvitsee edelleen myös sitä epävakautta. Sen hän myöntää ihan suoraan. Ja purskahtaa iloiseen nauruun. 14 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Katariina Souri y syntynyt 1968 Hyvinkäällä y kirjailija, käsikirjoittaja ja kuvataiteilija y asuu Sipoossa 15-vuotiaan tyttärensä Kianan ja aviopuolisonsa Eliya Zweygbergin kanssa, 26-vuotias poika Kasimir asuu Helsingissä y julkaissut yli 10 kirjaa ja ollut käsikirjoittamassa lukuisia televisiosarjoja ja elokuvia y aviopuolison kanssa yhteinen Zouri-taidegalleria Helsingin Kruununhaassa. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 15
Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Netistä löytyy paljon testejä, jotka auttavat tunnistamaan oireita ja niiden voimakkuutta ja ohjaavat tarvittaessa hakeutumaan hoitoon. Diagnooseja ei kuitenkaan pidä itse tehdä, sillä se edellyttää lääkärin ammattitaitoa. 1 ? Diagnoosit ovat ensisijaisesti lääkärin apuvälineitä. Potilaalle diagnoosi merkitsee sitä, että häntä voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Muuta tarkoitusta niillä ei lääketieteessä ole. Oli diagnoosi mikä hyvänsä, tärkeintä on pyrkiä siihen, että ihminen voi elää mahdollisimman normaalia, hyvää elämää, sanoo sosiaalipsykiatrian professori, dosentti Sami Pirkola. Koska lääkärin on mahdotonta lyhyessä ajassa kartoittaa potilaan koko elämäntilannetta, ovat testit hyviä apuvälineitä. ? Diagnoosin tekeminen edellyttää tiettyjen oireiden täyttymistä. Psykiatrisena sairaanhoitajana työskennellessäni huomasin, että usein vain murto-osa potilaan oireista havaitaan ensimmäisellä lääkärikäynnillä, sanoo kuntoutuspäällikkö Kimmo Hane Mielenterveyden keskusliitosta. Olet huolissasi ja etsit tietoa itse. Olosi on ollut kuukausia voimaton ja alakuloinen ja heräilet öisin. Keskittymiskykysi on nollassa etkä saa oikein mitään aikaiseksi. Koet syyllisyyttä ja huonommuudentunnetta, etkä nauti juuri mistään. Alat etsiä netistä tietoa ja mietit, pitäisikö varata aika lääkäriin. 2 Menet lääkäriin. Lääkäri kartoittaa tilannetta kyselemällä ja kuuntelemalla sekä usein teettää esimerkiksi BDI-masennustestin. Sinulla todetaan keskivaikea masennus. Lääkäri suosittelee lääkityksen aloittamista, kahden viikon sairauslomaa ja keskusteluapua psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Käden murtuma todetaan usein röntgenkuvasta, mutta mielenterveyden häiriöiden diagnosointi ei ole aina yhtä yksinkertaista. Selvitimme kuvitteellisen esimerkin avulla, millaisia eri vaiheita masennuksen tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointiin sisältyy. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVITUS SHUTTERSTOCK, ATTE KALKE 16 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Oikean diagnoosin löytyminen vaatii malttia Se, tehoaako lääkitys toivotulla tavalla, vahvistaa osaltaan diagnoosia ja korostaa sen tärkeyttä. Lääkityksen pitäisi alkaa vaikuttaa yleensä kahdessa viikossa, mutta viimeistään 4–8 viikon kuluessa. Tämä riippuu kuitenkin paljon siitä, mikä mielenterveyden häiriö ja lääke on kyseessä. Lääkärin seuranta on siksi tärkeää. Diagnoosia tarvitaan sairauteen liittyvien tukien, kuten sairauspäivä rahan tai psykoterapiatuen hakemiseen. Esimerkiksi työuupumus ei ole virallinen diagnoosi, vaan sairauspäivärahaa varten selvitetään uupumuksen aiheuttanut tai siitä seurannut diagnoosi. Usein se on lievä, keskivaikea tai vaikea masennus. 3 Seuranta-aika lääkärille. Lääkäri kartoittaa, ovatko lääkitys ja keskusteluapu alkaneet tehota. Mielialasi on hieman kohentunut, joten hoitoa jatketaan. Sairauslomaa jatketaan kuukaudella. 4b 5 Masennut uudelleen Parin kuukauden päästä ylikierroksilla käynyt mieliala romahtaa. Masennus on syvää ja ahdistus on voimakasta. Se, mikä hetki sitten oli vielä helppoa ja ihanaa, tuntuu nyt ylivoimaiselta ja mahdottomalta. Puhut lääkärin kanssa päihteiden käytöstä, ja hän arvelee voinnin huonontuneen liiallisen juomisen seurauksena. Sinulla todetaan toistuvan masennuksen keskivaikea jakso. Lääkitystä lisätään ja lääkäri kirjoittaa B-lausunnon Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea varten. Jäät uudelleen sairauslomalle. Vointisi muuttuu vauhdikkaaksi. Tunnet olevasi voimissasi, ja elämä tuntuu inspiroivammalta kuin koskaan. Nukut vähän, jaksat tehdä töitä, aloitat uusia projekteja ja laihdut, kun ruoka ei maistu. Nostat lainoja toteuttaaksesi ideoitasi ja alat juoda alkoholia aiempaa enemmän. Läheisesi ilmaisee huolensa, että käyttäydyt oudosti ja juot liikaa, mutta et usko, sillä elämä tuntuu niin hyvältä. 4a Hoito tehoaa ja vointisi kohenee. Päivä päivältä masennusoireet alkavat helpottaa. Olo tuntuu välillä todella hyvältä ja tajuat, kuinka masentunut aiemmin olit, sillä ero aiempaan on suuri. Käyt kontrollikäynnillä lääkärissä ja palaat töihin. Jatkat käyntejä psykiatrisella sairaanhoitajalla, ja lääkäriaika sovitaan kuukauden päähän voinnin ja lääkityksen arvioimiseksi. Yleensä masennuslääkitystä suositellaan jatkettavan 3–6 kuukautta, jotta varmistetaan toipuminen. Masennustilalla on 50 prosentin riski uusiutua, hoitamattomana riski on tätäkin suurempi. E n si m m ä in en p o lk u to ip u m is ee n T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 17
8 Aloitat psykoterapian. Sairausloma ja terapia alkavat auttaa ja olosi alkaa vähän kohentua pikkuhiljaa. Palaat töihin. 7 Tapaat psykiatrin. Psykiatri haastattelee ja teettää syvällisempiä testejä. Käy ilmi, että kyseessä saattaa olla kaksisuuntainen mielialahäiriö, mutta oireet eivät ole riittävän varmoja diagnoosin tekemiseksi. Lääkitystä muutetaan ja vointia seurataan. 9 Käytöksesi muuttuu jälleen vauhdikkaaksi. Kesken jääneet projektit alkavat taas kiinnostaa ja haalit lisää hommia. Sisustat asuntosi uusiksi ja nostat lisää lainaa. Juhlit ja juot enemmän kuin yleensä. Puhut nopeammin kuin ennen. Terapeuttisi sanoo, että vaikutat hypomaaniselta ja ehdottaa lääkärikäyntiä. Et halua mennä, sillä et tunne oloasi huonoksi, vaan mahtavaksi. Myös läheisesi toivoo sinun menevän lääkäriin ja riitaannutte. Sairaudentunnottomuudeksi sanotaan tilaa, jossa ihminen ei itse tunnista olevansa sairas. Esimerkiksi hypomaniassa, joka on kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä yliaktiivinen tila tai maniassa, joka on hypomaniaa voimakkaampi, usein psykoottinen tila, olo voi itsestä tuntua tavalliselta ja hyvältä, vaikka muut huomaisivat vakavan oireilun. Jos tila on vaaraksi ihmiselle itselleen, joskus hänet joudutaan ottamaan tahdosta riippumattomaan hoitoon. Tätä kuitenkin pyritään välttämään, sillä tahdonvastaisuuteen voi liittyä myös traumaattisia kokemuksia. 6 Ahdistuksesi lisääntyy. Isompi lääkeannos ei auta. Olet vuorotellen energinen ja ahdistunut. Olosi on levoton ja passivoitunut. Lääkäri kirjoittaa lähetteen psykiatrian erikoislääkärille. Masennuksen lisäksi sinulla todetaan yleinen ahdistuneisuushäiriö. 18 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9
Toinen polku toipumiseen 10 Toinen käynti psykiatrilla. Oireet ovat nyt selkeät ja hän diagnosoi kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Aiempaa lääkitystä puretaan ja vaihdetaan mielialaa tasaavaan lääkkeeseen. Masennustilaan auttava lääke ei ole sinulle oikea, vaan saa sinut hypomaaniseksi. Siksi se ei ole auttanut riittävän hyvin myöskään masennuskausiin. Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Sami Pirkola, sosiaalipsykiatrian professori ja psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Tampereen yliopistosta Kimmo Hane, psykiatrinen sairaanhoitaja, TTM, kuntoutuspäällikkö Mielenterveyden keskusliitosta Päivi Rissanen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, VTT, Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke (ESR), Mielenterveyden keskusliitosta Jutun kirjoittajaja, freelance-toimittaja Mirja Aarnio työskentelee lisäksi Mielenterveyden keskusliiton viestinnän suunnittelijana. Mielenterveyden keskusliitto on Tunne & Mieli -lehden julkaisija. Toisinaan diagnoosia muutetaan, jos ilmenee uudenlaisia oireita tai se on tehty väärin perustein. Monia mielenterveyden häiriöitä on vaikea tunnistaa ennen pidemmän aikavälin seurantaa. Masennus tai psykoosi voivat liittyä moneen diagnoosiin, kuten persoonallisuushäiriöön tai dissosiaatiohäiriöön. Joskus oireiden syyksi paljastuukin ensisijaisesti jokin muu kuin mielenterveyden häiriö, kuten ADHD tai autismi kirjon häiriö. Mielenterveyden häiriön diagnoosi voi olla ihmiselle helpotus tai järkytys – tai molempia. Monia helpottaa se, että he saavat oireilleen syyn ja nimen ja usein myös selityksen käyttäytymiselleen, joka on saattanut aiheuttaa voimakasta häpeää ja syyllisyyttä. Järkytys johtuu usein mielenterveyden häiriöihin liittyvistä ennakkoluuloista ja leimautumisen pelosta. ? Diagnoosi ei määrittele koko loppuelämää, vaan se on vain pieni osa ihmistä. Diagnooseja tarvitaan, mutta välillä ne on myös hyvä unohtaa ja sen sijaan korostaa ihmisen voimavaroja, vahvuuksia, toivoa ja hyvää elämää, sanoo tutkija, VTT Päivi Rissanen, joka on itsekin kokenut useita mielenterveyden häiriötä elämässään ja tehnyt väitöskirjan omasta toipumisestaan. 11 Mielialasi tasaantuu vähitellen. Uusi lääke alkaa tepsiä ja vointisi muuttuu vakaammaksi. Diagnoosi auttaa ymmärtämään paremmin menneitä vaiheita ja tapahtumia. Terapeutin kanssa mietitte keinoja pitää arki tasaisena ja hyvänä ja ehkäisemään masennuksen tai hypomanian laukeamista sekä tunnistamaan merkkejä jo ennalta. Terapian ja sopivan lääkityksen avulla kaksisuuntaisen mielialahäiriö on mahdollista saada pysymään lähes oireettomana, ja elämä jatkuu normaalisti. Säännöllinen lääkärissäkäynti ja oman voinnin tarkkaileminen on kuitenkin suositeltavaa jatkossakin. T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9 19
E E V A L I T M A N E N J A A N N I N A H O L M B E R G Kanssakulkija Kun surusta puhuu, se on helpompi hyväksyä Mielen hyvinvointi on myös kohtaamisia. Yhdessä Kanssakulkijajutussamme läheiset ihmiset kertovat toisistaan. 20 T U N N E & M I E L I 1 / 2 1 9