Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
TUKENA 7–8 ? joulukuu 2014–tammikuu 2015 ELÄMÄN HAASTEISSA Kalle ja Sami vauhdittivat kansalaisradiota Tansaniassa ??14 Kilparatsastajasta tuli orpovarsojen sijaisäiti ??22 Ystävyys kantaa yli vammautumisen ??32 Sirkuksessa rajat katoavat ??8
PÄÄKIRJOITUS Nro 7–8 joulukuu 2014–tammikuu 2015 Tarvitaanko vammaisia töissä? U KUSTANTAJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TUKILINJA-APURAHAT Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi Henkilökohtaiset apurahat, p. 09-4155 1508. Hanke- ja ryhmäapurahat, p. 09-4155 1510 Sähköposti: apurahat@tukilinja.fi Osoite: Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki IRIS TENHUNEN TILAAJAPALVELU P. 09-4155 1500 ma–pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAUKSET 4 kk 36 e 6 kk 45 e 1 v 79 e Kestotilaus 79 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille markkinointi- tai muihin tarkoituksiin. TUKILINJA.FI Verkkosivut tarjoavat tietoa tukitoiminnasta, vierasblogin, ilmaisen pdf-lehden sekä tekstiversion lehden edellisestä numerosta, näyteartikkeleita uudesta lehdestä sekä ilmaisen Tukitoriilmoituspalvelun tuotteille, joiden tekijöinä on toimintarajoitteisia ihmisiä. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-4155 1504, toimitus@tukilinja.fi Toimitusneuvosto: Sanni Purhonen, Pasi Päivinen, Heini Saraste, Riitta Skytt. AD: Timo Saarinen / Pelagus ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa, joista 2 kaksoisnumeroa. Seuraava lehti ilmestyy 6. helmikuuta. TUKITOIMINNAN TUKILUURI Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155 1508 tiistaisin klo 10–12.00 sekä apurahat@tukilinja.fi. IT-TUKILUURI IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. P. 09 4155 1506 torstaisin klo 12–14.00 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi. 2 utuuskirjan Suomalainen työn tekijyys 1945–2013 mukaan ny kyajan ihannetyöntekijä on so siaalisesti taitava, tuottava, väsymä tön ja stressinsietokykyinen. Juuri sel lainen, jollaisen mielikuva vainoaa une tonta työihmistä aamuyön tunteina ja jollaista ei oikeasti ole olemassa. Nyt on oltava kuin mainoksesta re päisty. Inhimillinen roso ja vaihtelevuus on kielletty. Tällaiselle työpaikalle voi olla vaikea tulla, jos jalka ei nouse, sai TÄSSÄ NUMEROSSA Ajassa 4 Ajassa mukana Andrea Bocelli Suomeen; Freakshowtaideteos Helsingissä; Miljardööri vammaisasialla; Kulttuuripassilla hauskanpitoon; Vammaisten päivän bileet; Sankarikoiria; Teatteritekoja; Palkittuja 8 YK-sopimus ratifioidaan 4 vaikuttajaa kertoo, mikä muuttuu kun Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen. 12 7 kysymystä Lyhty ry:n projektipäällikkö Markus Vähälä kertoo, miten kehitysvammaiset voisi työllistää fiksummin. Artikkelit 8 Rajaton sirkus Sosiaalinen sirkus tarjoaa iloa, itsetuntoa ja jännitystä hyvässä toverihengessä. Sirkuskurssit sopivat hyvin myös toimintarajoitteisille ryhmille. Löydä oman paikkakuntasi sirkus! Natalia löysi sosiaali sen sirkuksen kurssilla sisäisen jonglöörinsä. Kannen kuva: Frank Leiman / Imagenary tukilinja 7–8 • 2014 14 Kansalaisradio Tansaniaan Kehitysvammaiset radiotyöntekijät kirittivät tansanialaista kansalaisradiotoimintaa. Erotatko, mitä erikoiskahveja kuvassa näkyy? Lyhty ry:n kah vilan työntekijät harjoittelevat jo tulevia töitään. 17 Kehittävä kahvila Lyhty ry kouluttaa kehitysvammaisia työntekijöitä laadukkaaseen kahvilaravintolaan, joka avautuu Helsingissä loppukeväästä. Kahvilapajassa opitaan tarjoilemaan, keräämään astioita ja vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin. ennakkoluulojen 18 Läpi muurin Vaikeavammainen juristi Pirjo Hernesniemi sai lapsia ja törmäsi ympäristön asenteisiin. Hän joutui taistelemaan pitääkseen perheensä koossa. 22 Orpovarsojen äidiksi Entinen kilparatsastaja Leena Jaakkola löysi uuden roolin kahden orpovarsan ja niiden sijaisemon uusperheen huoltajana. Ratsastus ja tallinpito on hänestä parasta kuntoutusta MS-tautiin.
raus vaivaa, apua saattaisi joskus tarvita tai paniikki iskee kahvipöydässä. Erityisammattioppilaitokset ovat uudistamassa opetustaan työelämään suuntaavammaksi. Miten uudistaisim me työmarkkinamme niin, ettei osa työkykyisiltä enää vaadittaisi kylmäs ti samaa kuin muiltakin, vaan annettai siin tarvittava tuki ja uudistettaisiin työ yhteisöt niin, että rajallinen työntekijä myös hyväksyttäisiin mukaan? Nyt vain edistetään työnhakua eikä haluta näh dä, ettei toimintarajoitteiselle työnte kijälle kysyntää palkkatyössä nykyeh doin ole. Ehkä työsopimuksia pitäisi olla useammanlaisia. Myös sellaisia, jois sa pääpaino ei ole vain tehokkuudessa ”Välityömarkkinat voisi integroida työpaikoille!” vaan siinäkin, mitä uutta työntekijä voi tuoda työyhteisöön, miten hän voisi ke hittää sitä juuri olemalla erilainen ja sil ti osaava? Tällaisessa työsopimuksessa voisi ol la tavallista enemmän joustoa ja kol mantena sopimuskumppanina yhteis kunta, jonka tukimuodoilla työn vähäi sempi tuottavuus työnantajalle korvat taisiin. Välityömarkkinat voisi integroi da työpaikoille! Tätä yritetään muualla Euroopassa. Suomessa ihmisten osallistamisen ti lanne laahaa jälkijunassa muuhun Eu rooppaan verrattuna siinä, miten suu ri osuus toimintarajoitteisista ihmisis tä osallistuu työelämään. Tarkkaa arvio ta turhaan työtä vailla olevista on vai kea tehdä nykyjärjestelmässä, jossa mo ni heistä on vetäytynyt eläkkeen turviin, mutta valistunut arvio on yhden ikäluo kan suuruus: 70 000 ihmistä voisi siir tyä työelämään, jos saisi tehdä sen tue tusti ja turvallisesti. Ja vastaus otsikon kysymykseen on ”kyllä”. Heitä tarvittaisiin työelämässä. Jo rentouttamaan meitä muita ja luo maan inhimillisempää työilmapiiriä. Saati tekemään kaikkea sitä, mikä nyt jää tekemättä ja johon etsitään työvoi maa ulkomaita myöten. 32 Ystävyys kantaa eteenpäin 39 Tukipäätöksiä Kun 17-vuotias Aino Tapola hyppäsi viimeisen uimahyppynsä, hänellä oli onnea ainakin yhdessä asiassa: kolme parasta ystävää ovat pysyneet rinnalla läpi vammautumisen ja kuntoutumisen. Suunnitelmissa on työura esteettömyyden parissa. Tukitoiminta 12 Tukipointti Tukikoordinaattori Sara Liukkonen kertoo, miten tuen voi nivoa vaikka joulutervehdyksiin. Tukilinjan myöntämiä apurahoja elo- ja syyskuulta 2014. Vakiot 11 Tulilinjalla Kolumnisti Jari Rummukainen pohtii palvelutalon ja itsenäisen asumisen eroja. 13 Välinevinkki 16 Blogilinjalla 17 Tukitori 28 Räiskyvä perhe Kun perheessä on kolme ADHD-diagnoosin saanutta, on opittava olemaan vauhdikas vuorotellen. Ronin koulutyötä tukee harjoittelu Tukilinjalta saadulla tietokoneella. 34 Oppia maailmalta 18 Lakimies ja lahjatavaraliikkeen pitäjä Pirjo Hernesniemi sai taistella pitääkseen perheensä koossa. www.tukilinja.fi Netissä voit lukea edellisen Tukilinja-lehden ilmaiseksi, ja nettisivujemme Tukitorilta löydät vammaisten ihmisten Näkövammainen Lotta Lundell sai osa-apurahan ja kiertää nyt maailmaa nuorten kansainvälisen esitysryhmän kanssa. valmistamia tuotteita ja palveluja. Tarjolla on myös juttuarkisto ja tietoa tukitoiminnastamme. Facebook ja Twitter Vinkkaamme aktiivisesti vammaisalan menovinkeistä ja ilmiöistä. Lähetä omatkin vinkkisi jakoon! tukilinja 7–8 • 2014 Marianne Virtanen bloggaa vankila elämästä joulu–tammikuussa. 21 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 31 Ruudun takaa 36 Lukijafoorumi 41 Ristikko 43 Jaloittelua Kaisa Lekan sarjakuva. 3
AJASSA MUKANA Hyvinvoinnin edistäjiä palkittiin Syksyllä sataa – myös palkintoja. Suomen Mielenterveysseura myönsi mielenterveyspalkintonsa Yle Puheen tuottaja Heidi Laaksoselle, jonka Lanttulataamo-ohjelma on ”anti-stigma -työtä parhaimmillaan”. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE jakoi puolestaan ensimmäisen ”hyvinvointitalouden” edistäjälle myönnettävän Soste-palkintonsa kuntien sähköiselle hyvinvointikertomukselle. Vastuullinen kesäduuni -kampanjan työnantajapalkintojen yhteydessä Vamlasin palkintoraati palkitsi myös parhaan osatyökykyisten työllistäjän: Linnanmäen huvipuiston. Espoon kaupunki sai raadilta kunniamaininnan räätälöidystä kesätyöllistämismallistaan. Kehitysvammaisten taidekeskus Kettuki jakoi Vuoden taideteko-palkintonsa Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle tapahtumasta Kulturellia – vähän erilainen taidetapahtuma. Se järjestettiin Tampereen keskustassa viime kesäkuussa ja keräsi 1500 kävijää. Aspasäätiön Vertaisarviointi-toiminta sai oikeusministeriön Demokratiapalkinnon ja BlindSquare-navigointisovellus vastaanotti Suomen Yrittäjiltä Tuottava Idea -palkinnon palveluliiketoiminnassa. Espoon Omnia palkitsi Toisinnäkijä-palkinnollaan nuorille suunnatun Työnhakupelin®. Peliä saa monenkielisenä, myös suomea toisena kielenä puhuville muokattuna. Kulttuuripassilla hauskanpitoon Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Kulttuuria kaikille -palvelu alkoi syyskuussa kokeilla pilottihankkeena Espoossa Kulttuuripassia. Sen avulla pienituloiset voivat hankkia maksuttomia tai hyvin edullisia pääsylippuja. Näin kohennetaan hyvinvointia ja osallisuutta, ja tilaisuuksien yleisö monipuolistuu. Hankkeessa on mukana esimerkiksi Kehitysvammaliitto. Vastaavia lippuratkaisuja on ollut käytössä monissa Euroopan maissa jo vuosia. Siellä sosiaalialan toimijat ovatkin keskeisessä asemassa laajentamassa kulttuuri-instituutioiden yleisöpohjaa. Malli on tarkoitus levittää muuallekin Suomeen, joten kiinnostuneet järjestöt ja taidetoimijat: ottakaa yhteys Kulttuuria kaikille -palveluun! SITAATTI ”Tykkään, että maalaukseni ovat näyttelyssä, koska ihmiset näkevät ne ja varmaan pitävät niistä. Ja jos he pitävät tauluistani, he pitävät ehkä minusta.” Autistinen taiteilija, Art Kaarisilta 9.10.2014 4 Freakshow-taideteos Liikuntavammainen tanssija Maija Karhunen esiintyi 15.11. varttitunnin pätkissä näyttelyesineenä Lasipalatsin aukiolla Helsingin keskustassa. Taideinstallaatio esitteli 8 päivän ajan lasivitriinissä tämän ajan kummajaisina pidettyjä hahmoja, jotka eivät mahdu näyteikkunoiden ihmiskuvaan. Taiteilija Dries Verhoevenin installaatio Ceci n’est pas… liittyi Baltic Circle -festivaaleihin. Teatteritekoja Kansallisteatterin Paavo Westerbergin ohjaama Tsehov-tulkinta Vanja-enosta on saanut syystä kehuja. Yksi sen avainrooleista on vanha palvelija, jota esittää Seela Sella, 77. Hän on jo vuosikymmeniä sairastanut huonokuuloisuutta ja huimausta aiheuttavaa Menieren tautia, mutta työteho on kuin puolta nuoremmalla. ”Kitinä ei ketään auta. Pillerit lisääntyvät ja taas mennään” hän naureskelee kysyjille. Käykää ottamassa mallia! Tampereen Työväen Teatteri kunnostautuu esittämällä lievästi autistisen nuoren Christopherin (Jyrki Mänttäri) salapoliisintyöstä kertovan brittiläisen menestysnäytelmän Yöllisen koiran merkillinen tapaus. National Theatren esitys valittiin Iso-Britanniassa vuoden näytelmäksi ja ykköstilalle kaikkiaan 6 palkintokategoriassa. Suomalaisetkin katsojat ovat ihastuksissaan (”Läkähdyttävän upea esitys”). Näytelmä perustuu Mark Haddonin bestselleriin. TTT esittää myös Jonas tukilinja 7–8 • 2014 Gardellin näytelmää Kaikki on kohta hyvin, jossa pelätään uutta virusta, hiviä. ”Elkää pelätkö öisin! Tehdään nykyhetkestä paratiisi!” ehdottaa puolestaan Juha Siltasen kirjoittama ja Lauri Maijalan Kom-teatterille sovittama ja ohjaama, railakas ja taidokas Vallankumous. Kabareen päähenkilöt ovat eksentrinen ”Sisar” Huttunen (upea Pirkko Hämäläinen) ja tulisieluinen, henkisesti epävakaa juristi Boldt (Pekka Valkeejärvi). Kristillis-teosofista kommunismia ei vuonna 1917 syntynyt, mutta elämäntaitoa ja ystävyyttä opittiin. Tuolloin ja nyt erilaiset ihmiset syrjäytyvät helposti, elleivät pidä toistensa puolta. Yleisö pääsee laulamaan sekä Suvivirren että Kansainvälisen – kilpaa! Näyttelijä Seela Sellalla on Menieren tauti ja ikää 77 vuotta. ”Työ pitää näyttelijän elossa”, hän kommentoi.
Kuva: Lehtikuva Sankarikoiria palkitaan Koira2014-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 7.12. voi nähdä oikeita sankarikoiria. Tänä vuonna palkittavista 20 koirasta puolet löysi maastoon kadonneen ihmisen, loput auttoivat sairauskohtauksen tai tapaturman huomaamisessa tai hakivat apua hätätilanteessa. Avustajakoira Risle jopa kannatteli sähköpyörätuolillaan veteen kaatuneen isäntänsä päätä vedenpinnan yläpuolella avun saapumiseen saakka. TIESITKÖ Työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosenttia ja sairauspäivärahoista 25 prosenttia ovat mielenterveysperusteisia. Mielenterveyspotilaiden elinajanodote on parikymmentä vuotta muuta väestöä lyhyempi. Nykyjärjestelmä on epäonnistunut mielenterveysongelmien hoidossa. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, 7.10.2014 Vammaisten päivän bileet 3.12. vietetään Kansainvälistä vammaisten päivää ja samaan aikaan Kehitysvammaisten viikkoa. Helsingissä päivää voi klo 12–16.00 viettää rennosti hengaillen Nuorten toimintakeskus Hapessa (Sörnäisten rantatie 31). Maksuttomassa yleisötapahtumassa vauhditetaan esiintyjien ja puhujien voimin päättäjiämme rati fioimaan vihdoin YK:n vammaissopimus. Luvassa on stand-up-komiikkaa, musiikkiesityksiä, runoja, elämäkertakeruun tuloksia ja taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimon, vammais- Andrea Bocelli Helsinkiin Sokea italialaistenori Andrea Bocelli konsertoi Helsingin Hartwall Arenalla 25.1.2015. Edellisestä konsertista onkin jo 10 vuotta. Bocelli tunnetaan parhaiten romanttisesta ohjelmistostaan ja erityisesti kappaleesta Con te partiro, jota hän on esittänyt myös nimellä Time to say goodbye yhdessä Sarah Brightmanin kanssa. Bocelli on myynyt uransa aikana yli 100 miljoonaa albumia ja on yksi kaikkien aikojen myydyimpiä sooloartisteja maailmassa. Viime vuonna hän julkaisi uuden albumin ja osallistui Italiassa Tanssii tähtien kanssa -tv-kisaan (kuvassa). Siinäpä esikuva työelämään tähtääville, näkövammaisille nuorille! Maailman rikkaimpien listan kärkisijoilla oleva meksikolainen mediamoguli ja miljardööri Carlos Slim on liittänyt voimansa yhteen Best Buddies -ystävätoiminnan perustajan Anthony Shriverin kanssa. He innostavat maailmanlaajuisella I´m in to Hire (Minut voi palkata) -kampanjalla työnantajia ottamaan töihin henkilöitä, joil- la on kehitys- tai muu vamma. Amerikkalaisittain mukana on kuuluisuuksiakin, kuten entinen kilpajuoksija Carl Lewis. Kampanjaa vauhditetaan myös tuoreella tutkimustiedolla, jonka mukaan työnantajien kokemukset ovat valtaosin positiivisia. Heterogeeninen työvoima parantaa yritysten työilmapiiriä, imagoa ja Kuva: Lehtikuva Miljardööri vammaisasialla Carlos Slim vuorottelee maailman rikkaimman henkilön tittelistä Bill Gatesin kanssa. tukilinja 7–8 • 2014 asiakastyytyväisyyttä. Erityisryhmiin kuuluvat työntekijät on myös koettu motivoituneiksi. Miljonäärejä tarvittaisiin vammaistyöhön lisääkin. Suomessa alalla on kunnostautunut Niklas Herlin, jonka säätiöstä toinen tukee muun muassa uutta, kehitysvammaisille työtä tarjoavaa kahvilaa Helsinkiin (s. 17). poliitikko Kalle Könkkölän sekä ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuorot. Tarjolla on myös glögiä ja piparkakkuja. Saat itsekin nousta puhujalavalle! Päivän aikana jaetaan palkintojakin: Kynnys ry:n ja Tukilinjan kokoon kutsuma raati jakaa taidepalkinto Vimman, johon kuuluu 5000 euron työskentelyapuraha. Kynnyksen Turun toimikunta jakaa Kynnys-palkinnon esteettömyyden edistämisestä. Helsingissä pidetään 3.12. myös Vapaaehtoistoiminnan messut. UUTU FAC E USVINKIT BO O K Tukilinja IS SA päivittä FB ä jatkuv -sivuille Tykkää, en uusia vinkkeasti ja pysy jä. mukana t ajassa ! 5
Erityisammattikoulujen yhteishaku Erityisammattikoulutus uudistuu Vuonna 2015 myös ammatillisiin erityisoppilaitoksiin haetaan sähköisenä yhteishakuna heti varsinaisen yhteishaun jälkeen 18.3.-8.4.2015. Tähän asti niihin on haettu oppilaitoskohtaisilla hakuajoilla ja hakemuksilla. Erityisoppilaitoksiin valitaan opiskelijoiksi henkilöitä, jotka tarvitsevat terveydellisistä tai muista syistä opinnoissaan ja työllistymisessään erityistä oh jausta, neuvontaa ja tukea. Erityisammattiopistoja ovat Ammattiopisto Luovi, Keskuspuis- Ammatilliseen erityiskoulutukseen on vuoden 2015 aikana tulossa useita uudistuksia. Haku muuttuu sähköiseksi yhteishauksi ja kaikki nykyiset valmistavat koulutukset yhdistetään yhdeksi Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi joka on kestoltaan vuoden mittainen. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa se toteutetaan erityisopetuksena, joka voi olla kestoltaan 1–3 vuotta. Ammatillinen erityisopetus tullaan myös sisällöllisesti kehittämään nykyistä paremmin työelä- ton ammattiopisto, Validia Ammattiopisto (entinen Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus), Kiipulan ammattiopisto, Aitoon koulutuskeskus, Bovallius-ammattiopisto sekä ruotsinkielinen Optima. Monella erityisammattioppilaitoksella on toimipaikkoja useissa kaupungeissa. Lisätietoja hakemisesta saa opintopolku.fi -palvelusta joko netistä, sähköpostitse (neuvonta@opintopolku.fi) tai paikallispuhelun hinnalla numerosta 029 533 1010. mään pääsyä tukevaksi. Se tarkoittaa valinnaisuuden ja yksilöllisyyden lisäämistä sekä aiemmin hankitun osaamisen entistä parempaa hyödyntämistä opintosuorituksissa, jolloin tutkinnon suorittamisen kesto voi vaihdella. Jatkossa koulutusten laajuus ilmoitetaan osaamispisteinä (osp). Valmentavan koulutuksen laajuus on ajallisesta kestosta riippumatta 60 osp ja perustutkinnon 180 osp. Ammatillista perusopetusta säätelevä laki on syksyllä eduskunnan käsittelyssä. Näin YK:n vammaissopimus on edennyt: 13.12.2006 2007 2008 2009 YK:n yleiskokous hyväksyy Vammaisyleissopimuksen (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD). Sopimus avataan allekirjoituksille. Suomi on ensimmäisten mukana allekirjoittamassa. Ruotsi ratifioi. 20 jäsenvaltiota on nyt ratifioinut sopimuksen ja se tulee voimaan. Tanska ja Iso-Britannia ratifioivat. Mikä muuttuu YK:n vammaissopimu S uomen nykyhallitus on sitoutunut ratifioimaan YK:n Vammaissopimuk sen tällä hallituskaudella. Sopi mus on vammaisnäkökulmasta käänteentekevä muutoksen työ väline, sillä vammaisuutta tar kastellaan siinä kansalais- ja ih misoikeuskysymyksenä. Tukilinja kysyi Vammais foorumin pääsihteeriltä Pirkko Mahlamäeltä, Kynnys ry:n toi minnanjohtaja Kalle Könkkölältä, Kehitysvammaisten Tukilii ton johtavalta lakimieheltä Sirkka Sivulalta sekä Eduskunnan Vamyt-ryhmän (vammaisasioi den yhteistyöryhmä) puheen johtajalta Johanna Karimäeltä (vihr), mitkä ovat kolme heidän mielestään suurinta muutosta vammaisten ihmisten elämässä, kun Suomi vihdoin ratifioi sopi muksen eli sitoutuu sen noudat tamiseen. Suomi valmistelee parhail laan kiireellä lainsäädäntöään 6 YK-sopimusehdot täyttäväksi. Niistä läntisistä teollisuusmais ta, joiden joukkoon Suomi kat soo kuuluvansa, vain Yhdysval lat ja Islanti eivät ole vielä rati fioineet sopimusta. Pirkko Mahlamäki: Pääsy tietoyhteiskuntaan ”Ratifioinnin kautta vammai set ihmiset saavat samat oikeu det kuin mitä muilla tässä yhteis kunnassa on. Yhteiskunta pitää rakentaa niin, että vammaiset ih miset voivat elää siinä ilman syr jintää”, Mahlamäki painottaa en simmäiseksi. ”Siirrymme entistä enemmän nettikansalaisiksi, ja Pirkko Mahlamäki tietoyhteiskunnan on oltava ai dosti kaikille vammaisille avoin.” Toinen olennainen muutos koskee päätöksentekoa: ”Ei mi tään meitä koskevia päätöksiä il man meitä”. Kolmanneksi Mahlamäki tuo esiin vammaisten naisten vahvis tuvan aseman: ”Sopimukseen si sällytettiin oma artikla vammais ten naisten oikeuksista.” Kalle Könkkölä Kalle Könkkölä: Suojaa syrjinnältä Kalle Könkkölä pitää tärkeänä muutoksena sitä, että vammai set ihmiset saavat suojan syrjin tää vastaan. ”Syrjintä on jo nyt kielletty, mutta se ei ole konkreti soitunut mitenkään – vain ravin tolaan pääsyn kohdalla on syrjin täkielto toiminut”. Toinen olennainen muutos on se, että vammaisten itsetun to lisääntyy ja itseluottamus kas vaa, mikä vaikuttaa pitkällä aika välillä koko yhteiskuntaan. ”Kolmanneksi oikeuslaitos, laillisuusvalvojat kuten oikeus asiamies, oikeuskansleri, alue hallintoviranomaiset ja muut vir kamiehet, muuttavat käytöstään. Joko suosiolla tai pakosta he ot tavat vammaisten ihmisoikeudet vakavasti.” ”Ehkä VR joutuu korjaamaan esteelliset ravintolavaununsa kin.” ”Mutta muutokset eivät ta pahdu heti. Paljon riippuu vam maisten omasta aktiivisuudes ta ja myös julkisen sanan asen tukilinja 7–8 • 2014
Itsemääräämislaki korjataan Pitkäaikaistyöttömille yhteispalvelu Hallitus esittää vuoden 2015 talousarvioesityksessään moni alaisen yhteispalvelun perustamista pitkäaikaistyöttömille, joihin kuuluu jo puolet työttömistä. Uusi malli korvaisi nykyiset kunnille vapaaehtoiset työvoiman palvelukeskukset, joita ei ole perustettu kaikkiin kuntiin. Monialaisissa yhteispalveluissa TE-toimisto, sosiaalitoimi ja Kela arvioivat 3 kk kartoitusaikana, millaisia palveluja työtön tarvitsee työllistyäkseen, luovat hänen kanssaan työllistymissuun- nitelman ja vastaavat sen etenemisestä ja seurannasta. Tarvit taessa työnhakija ohjataan terveystarkastukseen. Yhteispalvelun kohderyhmänä ovat yli vuoden työttömänä olleet. Alle 25-vuotiaat pääsevät palveluun jo työttömyyden kestettyä 6 kuukautta. Kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden työllistymisvaikeuden taustalla on toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallinnan ongelmia. Hallitus ehdottaa muutoksia myös työttömyysturvaan. Jat- kossa kunnat maksaisivat työmarkkinatuesta puolet niiden henkilöiden osalta, jotka ovat saaneet tukea jo 300 päivää. Kun tukea on saanut 1 000 päivää, kuntien osuus nousee 70 %:iin. Kunnat saisivat valtiolta tästä kompensaatiota samassa suhteessa kuin kunnassa on työmarkkinatuen saajia. Jos muutokset hyväksytään talousarviossa, ne tulevat voimaan 1.1.2015. Tulossa on myös esitys palkkatuen parantami sesta. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oloja laitoksissa säätelevä itsemääräämislaki jätettiin perustuslakivaliokunnassa pöydälle, koska sen jotkin osat vaativat korjaamista. Laki säätelee sitä, missä olosuhteissa ja millaisia pakkokeinoja saa hoitotilanteessa käyttää sekä miten hoidosta voi valittaa. Vammaisjärjestöt ovat lisävalmisteluun tyytyväisiä, 2010 2012 2013 2014–15 Ranska ratifioi. Saksa, Venäjä ja Viro ratifioivat. Norja ratifioi. Suomessa sopimuksen ratifiointi kuuluu hallitusohjelmaan. Sitä odotetaan ennen 2015 eduskuntavaaleja. muksen myötä? teista. Nythän esimerkiksi maan suurin sanomalehti on tavatto man esteettömyysvastainen.” Sirkka Sivula: Oikeus asua ja käydä koulua Sirkka Sivulan oli vaikea vali ta kolme olennaisinta muutosta, sillä muuttuvia asioita on paljon. ”Jokaisen vammaisen henki lön oikeutta päättää itse omasta elämästään ei voi enää kyseen alaistaa, vaan jokaisen itsemää räämisoikeus on tunnustettava ja sen toteutumista on edistettä Sirkka Sivula TEKSTI: SARI HEINO-HOLOPAINEN vä. Toisille se merkitsee tiedon saamista saavutettavassa muo dossa tai oikeutta kommunikoi da omalla tavallaan, toisille tukea päätösten tekemisessä tai niiden toteuttamisessa.” ”Sopimus turvaa vammaisen henkilön oikeuden valita yhden vertaisesti asuinpaikkansa ja saa da palvelut, jotka mahdollistavat osallisuuden yhteisössä. Vam maisille henkilöille ei voi enää tarjota paikkaa laitoksesta tai asumisyksiköstä vastoin hänen tahtoaan.” ”YK-sopimus varmistaa yh denvertaisen oikeuden 1. ja 2. as teen koulutukseen niissä yhtei söissä, joissa vammaiset henki löt elävät. Vammaisilla lapsilla on ollut suuria vaikeuksia pääs tä omiin lähikouluihin ja saada siellä tarvitsemansa tuki. Vielä vaikeampaa on ollut löytää toi sen asteen opiskelupaikka, jossa oppimisen edellytykset olisi tur vattu. sillä ehdotetut lain sanamuodot eivät olisi taanneet kansalaisoikeuksien toteutumista kaikissa olosuhteissa. Järjestöt toivoivat lakiin mm. kirjausta asiakkaan tukemisesta päätöksen teossa tarvittaessa. YK:n vammaissopimuksen ratifioimista lain viivästyminen ei estä, sillä asian vireillä olo riittää sopimuksen mukaiseksi toiminnaksi. Suomi valmistelee parhaillaan kiireellä lainsäädäntöään YK-sopimusehdot täyttäväksi. Niistä läntisistä teollisuusmaista, joiden joukkoon Suomi katsoo kuuluvansa, vain Yhdysvallat ja Islanti eivät ole vielä ratifioineet sopimusta. »»Ratifiointi = sitoutuminen sopimuksen velvoitteisiin kansallisessa lainsäädännössä. »»Sopimusteksti = luettavissa esim. Ihmisoikeudet.net -sivustolta (www. ihmisoikeudet.net) osiosta ”Miten turvataan”. »»Selkokielinen esite = löytyy stm:n sivuilta esim. haulla ”YK vammaissopimus” (stm:n julkaisu 2007:4 Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä). Johanna Karimäki Johanna Karimäki: Oikeus työhön ja esteettömyyteen Johanna Karimäen mukaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimus turvaa vammaisten oikeuksia esimerkiksi työhön ja toimeen tuloon sekä edellyttää esteetön tä ympäristöä. Hän korostaa, et tä vammainen henkilö voi kui tenkin tarvita apua ja tukea, jot ta hänen oikeutensa toteutuvat. ”Esteetön ympäristö, pääsy harrastuksiin ja kulttuurin pariin, tukilinja 7–8 • 2014 mahdollisuus työhön ja opintoi hin sekä kohtuulliseen toimeen tuloon ovat monelle itsestään selviä asioita, mutta päivittäisiä haasteita vammaiselle.” ”Sopimus on ratifioitava, jot ta lainsäädäntö turvaisi jatkossa paremmin vammaisten asemaa. Esimerkiksi yhdenvertaisuus lain on taattava yhdenvertaisuus työelämässä ja valmisteilla oleva vammaispalvelulaki on tehtävä YK:n vammaissopimuksen hen gessä. Toivon, että YK-sopimus estäisi kohtuuttomat heikennyk set esteettömyysnormeihin, joita hallitus normitalkoissaan selvit tää. Vammaisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia!” Karimäki sanoo lopuksi. 7
Sirkus ei tunne rajoja Sirkustoiminta tarjoaa iloa, kaveruutta ja jännittäviä onnistumisen kokemuksia. Sosiaalisen sirkuksen kursseilla itseluottamusta kasvattava hauskanpito onnistuu myös toimintarajoitteisille ryhmille sekä perheille, joihin kuuluu vammaisia perheenjäseniä. T EKSTI: SARI HEINO-HOLOPAINEN KUVAT: FRANK LEIMAN / IMAGENARY A Mikä sosiaalinen sirkus? Sosiaalinen sirkus = sirkustoimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa osallistujille hyvinvointia ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuus oppia itsenäisyyttä, itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas löytyy osoitteesta www.vaikuttavasirkus.fi sivuilta (ks. materiaalia ja linkkejä) vapaasti ladattavana pdf-kirjana. tukilinja 7–8 • 2014 nastasia on tarkkana, onnistuu ko oma sirkustemppu: pallo vie rii käsivarsia pitkin ja lähtee kuin lähteekin onnistuneesti ilmaan! Sirkuskurssilla harjoitellaan nyt niitä omia juttuja, joita on opittu päivän aikana. Tavoit teena on näyttää muille oma temppu. Keskit tymisen ja ilon aistii salissa. Helsinkiläisen Sirkus Magentan ohjaajat Topi Hurtig ja Sarah Hudson auttavat osal listujia eikä puhuttu kieli ole rajana. Pietari laiset nuoret kommunikoivat suomalaisten kanssa temppujen ja hymyn kautta. Naurat taakin. Miten sirkus ja sen tekeminen voikaan vapauttaa! Se myös muuttaa ihmistä, sillä sir kustemppua harjoittelevan sisältä löytyy ihan uusia puolia. Ei haittaa, vaikka pallo putoaa kesken tempun päähän, ei väliä, vaikka temp pu epäonnistuu – sekin on osa hauskuutta ja hassuttelua. Magenta pitää päivän sirkuskurssia Hel singin Ruskeasuolla Vamlaksen kokoamille leiriläisille, jotka ovat 12–18-vuotiaita vam maisia nuoria sekä Suomesta että Venäjältä, Pietarista. Juuri tällainen yhdessä tekeminen on tyy 9
Sosiaalista sirkusta Helsinki »»Sirkus Magenta on sosiaalisen sirkuksen yhdistys, joka toimii erityisryhmien kanssa. Se pitää Perhesirkus-ryhmää ja tarjoaa tilausesityksiä. Yhteistyötä mm. kriisiperhekeskuksen, Vamosin ja näkövammaisten kanssa. www.sirkusmagenta.fi, silja.kyytinen@sirkusmagenta.fi Tampere »»Sirkus PiiPoo tarjoaa harrastusryhmiä ja kursseja . Yhteistyötä mm. erityisluokkien, näkövammaisten, vanhusten, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kanssa. Huivitemput onnistuvat istuenkin, näyttävät kaksoset Sara ja Selja Salomaa Tuusulasta. www.kulttuuripiipoo.fi, pilvi.kuitu@lastenpiipoo.fi pillistä sosiaaliselle sirkukselle ja perhesir kukselle. ”Perheille, joissa on erityislapsia, voi ol la vaikeaa löytää mielekkäitä yhteisiä harras tuksia. Perhesirkuksessa kaikki perheenjä senet pääsevät tasavertaisesti esiin verrattu na arkeen, jolloin huomio voi pyöriä erityis lapsen ja hänen tarpeidensa ympärillä”, To pi Hurtig kertoo. Jokaisen taidot peliin Miten tämä sirkuksessa onnistuu, kun se muualla on niin vaikeaa? ”Yleisellä tasolla tavoitteet ovat kaikille sirkusoppilaille samat riippumatta siitä, on ko vammainen vai ei tai onko lapsi tai van hus. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja teh dään samoja harjoitteita ja leikkejä”, selittää Hurtig. ”Osaa harjoitteista tietty mukautam me tarpeen mukaan. Näin vammaiset lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan kaikkia sir kuslajeja, kuten akrobatiaa, pariakrobatiaa, tasapainoilua, jongleerausta, klovneriaa ja esiintymistä.” Kurssilla on mahdollisuus toteuttaa asioi ta, joita näiden nuorten ei yleensä anneta teh dä tai joita ei uskalla kokeilla. Oppilaat pääse vät kohtaamaan ja ylittämään pelkojaan, et simään vahvuuksiaan ja kiinnostuksen koh teitaan. Samalla he oppivat myös kannusta maan ja tukemaan toisiaan. ”Tehdessä kehittyvät niin motoriset taidot – kehon hallinta ja koordinaatio – kuin myös esiintymistaito, ryhmätyötaidot ja luovuus.” Sirkuselämys syntyy sisältä. On hyvä myös oppia nauramaan itselleen mukavassa, 10 »»Sorin sirkus on keskittynyt toimimaan erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten kanssa (myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujat). www.sorinsirkus.fi, piia.karkkola@sorinsirkus.fi Sarah Hudston ja Topi Hurtig Sirkus Magentasta auttavat Mattia tekemään elämänsä ensimmäisen kuperkeikan. yhteisessä hengessä, jossa omia kykyjään voi kokeilla pelotta. ”Sirkuksessa lähtökohdilla ei ole väliä vaan avoimella mielellä, innostuksella ja ko keilunhalulla. Fyysiset ja henkiset rajoitteet eivät ole tiellä. Kilpailua ja toisiin vertailua ei ole. Jokainen voi löytää oman osaamisalueen sa”, Topi Hurtig toteaa. Elämän ensimmäinen kuperkeikka Nyt ei uusien asioiden keksiminen ole kiellet ty! Toiset harjoittelevat tekemään temppuja yhdessä, toiset panevat mietintämyssyn pää hän ja aikovat esittää itse keksimäänsä ”jo tain hurjaa”. Niin kuin kuninkaallisen mys syn päähänsä ottanut Matti, joka on harjoi tellut ensimmäistä kertaa elämässään kuper keikan. Esitys alkaa. Sirkusmusiikki soi taustal la ja sali täyttyy hauskoista esityksistä, yhtei sestä hymystä ja ihmetyksestä. Jokainen tun tee tunnelman pienen kutkutuksen sisällään: Minäkin haluan ja saan esiintyä! Viimeiseksi vuorossa on Matti, joka on tukilinja 7–8 • 2014 Turku »»SirkusUnioni toimii esimerkiksi näkövammaisten lasten ja nuorten kanssa. www.sirkusunioni.fi Rovaniemi »»Monitaideyhdistys Piste toimii erilaisten vammaisryhmien parissa. www.pistery.org kyllä jännittänyt tätä hetkeä. Koulussa takaalalla pysyttelevä, vaikeasti kommunikoiva nuori mies aikoo nyt kuninkaallinen hattu päässään ylittää itsensä. Vuorossa on hänen kuninkaallinen kuper keikkansa, joka saa riemuisat aplodit. Mikä ilo luoda itselleen ja muille elämyksiä, jollai siin ei olisi ikinä ennalta uskonut pystyvänsä! Sirkustelu on hyvä keino mennä totuttu jen urien ulkopuolelle. On mahdollisuus esi merkiksi päästä pois pyörätuolista ja tehdä kaikkea sellaista, mitä ei kotioloissa tai kou lussa tehdä. On haasteita muttei niihin usein liittyvää pelkoa. Olisikohan juuri siinä se sirkuksen taika?
TULILINJALLA KOLUMNI ~ JARI RUMMUKAINEN auttaneet minua harrastustoimissa eivätkä työkei koilla. He antavat vain perusavun, että ihminen pääsee jotenkin jatkamaan päivää. Piti olla todella hyvät sosiaaliset verkostot, että pääsi talon ulko puolisiin tapahtumiin. inua haastateltiin sanomalehti Kar jalaiseen Maailman CP-päivän joh dosta. Juttu ilmestyi 1.10.2014 ja sen päätarkoitus oli herättää keskustelua vammaisten asumiseen ja elämänlaatuun liittyen. Tällaisia asioita haluan nostaa esiin: Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia palvelutalossa asumisesta. Muutin palveluta loon 1987 ja lähdin sieltä 2011 omaan vuokra kämppään tavalliseen kerrostaloon, jossa on hissi. Nyt kun vertaan sitä, mikä on olennaises ti muuttunut, huomaan että suurin muutos on li sääntynyt vastuu omasta elämästä. Minulle tär keät asiat, kuten työ, boccian pelaaminen ja arjen pyöritys, ovat nyt minun hyppysissäni. Nyt saan vaikuttaa omaan arkipäivän elämääni tosi itsenäisesti. Eikä enää tarvitse painaa nappia, että avustaja tulee esimerkiksi käyttämään vessas sa. Palvelutalossa joutui odottamaan avustajan tu loa jopa tunnin ajan. Jos näitä avuntarpeita tulee päivän aikana pari kolme ja jokaisella kerralla odo tetaan noin tunti, niin saakin jo aika pitkän odotta misajan. Nyt voin käyttää senkin ajan omaan hy vinvointiin. Karjalaisen jutun jälkeen minulle on tullut pal jon yhteydenottoja. Yksi näistä oli Karjalaisen tekstiviestipalstalla: ”Iso kiitos Rummukaisen Ja rille. Totta puhut elämän laadusta ja siihen vaikut tamisesta. Onnea sinulle, että uskallat avata silmiä näkemään.” Mikä minua mietityttää tässä asiassa niin ko vin on se, että miksi tästä on niin vaikea puhua. Meillä puhutaan vammaisuudesta usein diagnoo sin kautta, mutta tärkeää olisi puhua myös siitä, miten vammaiset ihmiset oikeasti voivat ja min kälainen on sosiaalinen verkosto. Se varmasti vaihtelee hyvin yksilöllisesti, ja kotiympäristöl lä on hyvin suuri merkitys vammaisena elämisen lähtökohtiin. Nykyinen tilanne minulla on sitten se, että avustajat tekevät asioita mun pyynnöstä. Eli ovat minua varten. Hoidan avustajien rekrytoinnin it se, ja monta avustajaa olenkin löytänyt puskara dion kautta. Palvelutalossa en voinut tehdä näitä asioita yh tä helposti, kun sosiaalitoimistosta piti aina vuo den lopulla anoa etukäteen, paljonko käytän näi hin asioihin avustustunteja seuraavan vuoden ai kana. Nykyään saan toteuttaa itseäni haluamas sani aikataulussa. Syön milloin haluan ja mitä ha luan, olen oman elämäni herra eikä päivieni aika taulu ja sisältö ole saneltu toiselta taholta niin kuin palvelutalossa. Ongelmana oli se, että kaikki piti laskea etu käteen. Moniko ihminen oikeasti miettii joulu kuun lopulla, paljonko käyttää tunteja seuraavana vuonna esimerkiksi kuntosalilla käymiseen elo kuussa? Nykyään minulla toimii yhteystyö sosiaa litoimen kanssa ja voimme tarkistaa tuntimää riä silloin, kun asia on ajankohtainen, esimerkik si kilpailureissun yhteydessä. Olemme toki etukä teen jo pyrkineet laskemaan lisätunteja näille reis suille, mutta todelliset tuntimäärät tarkistamme reissun jälkeen. Palvelutalon omat avustajat eivät myöskään Työpaikkailmoitukseen kannattaa panostaa ja kertoa työnkuvasta tarkasti. Ilmoituksen laati misen yhteydessä kannattaa keskustella aiempien työntekijöidensä kanssa. Uudet avustajat on myös hyvä tutustuttaa nopeasti koko avustajarinkiin, vaikka he muutoin eivät töissä juurikaan toisiaan tapaisi. Työnantajana täytyy muistaa sekin, että avustajillakin on oma elämä ja hyväkään avustaja ei saata olla töissä ikuisesti samalla työnantajalla. Jos olet laitosolosuhteissa asuva vammainen ja sinulla on uskoa ja toivoa rakentaa omaa itse näistä elämää, kannattaa asia nostaa esille joka kerran, kun olet yhteydessä sosiaalityöntekijää si. Voin kokemuksesta sanoa, että pehmittämi nen tuo joskus hyvänkin lopputuloksen. Ei kanna ta lannistua alkumetreillä. Kannattaa ottaa joskus mukaan myös kaveri keskustelemaan toivomuk sistasi elämääsi liittyen, jolloin sosiaalityöntekijä saa laajemman näkökulman elämääsi. Lopulta on tärkeintä, että uskot itse unelmaasi ja taistelet sen puolesta sinnikkäästi. Kulje kohti unelmiasi M ”Meillä puhutaan vammaisuudesta usein diagnoosin kautta, mutta tärkeää olisi puhua myös siitä, miten vammaiset ihmiset oikeasti voivat.” Jari Rummukainen on kasvatus tieteiden maisteri Joensuusta. Hän liikkuu sähköpyörätuolilla, pelaa bocciaa maajoukkueessa ja luen noi vammaisuudesta sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. tukilinja 7–8 • 2014 11
KYSYMYSTÄ T EKSTI: IRIS TENHUNEN KUVA: LYHTY RY Lyhty ry näyttää valoa H elsinkiläinen kehitys vammaisten lyhytaikais koti ja työpaja Lyhty ry niittää mainetta luovilla projek teillaan (ks. jutut s 14 ja 17). Ky selimme Kulttuuripaja Valon pro jektipäällikkö Markus Vähälältä, miten asiat voisi tehdä fiksusti myös laajemmin. 1. Kun muualla Suomessa kehitysvammaiset pannaan pussittamaan nauloja, miten te onnistutte perustamaan heidän kanssaan radioaseman ja punkbändin? ”Kaikki lähtee kehitysvammai sen henkilön omasta päätök sestä suuntautua tietynlaiseen tekemiseen. Meidän ammatti laisten tehtävänä on tukea pää töstä, jotta henkilö oppii taito ja, joita tehtävissä vaaditaan. Tuotamme myös uusia ympä ristöjä, joissa tällainen tekemi nen on mahdollista. Tuemme esimerkiksi musiikin, kulttuu rin ja median aloille suuntautu vaa yhteistyötä. ” 2. Mitä tarvittiin, ennen kuin tuli päätös perustaa ensim- ammattikoulutusta voisi ke- 6. Mitä odotat kehitysvammäinen kehitysvammaisten maisten palvelujen siirtymihittää? työntekijöiden apuvoimin ”Musiikki, kulttuuri, media, sestä vammaispalvelulain pyöritettävä kahvila-ravintomaatalous urbaanissa ympä piiriin? la Helsinkiin? ”Kahvilatoiminta olisi voinut ristössä ja monet muut alueet ”Suomen lait ovat erinomaisia, täytyy avata myös paljon tukea jos niitä tarkastelee lain hen alkaa jo paljon aikaisemmin, gen näkökulmasta. Lain toteut tarvitseville kansalaisille. Inno mutta kaupungit ovat hitaita lähtemään uusiin hankkeisiin. vaatiot eivät synny ainoastaan tamisen ongelmat ovat silti ar Suomi ja suomalaiset kaipaavat erityisasiantuntijoiden päässä kipäivää vammaisille ja heidän kuitenkin muutosta. Sosiaali vaan kaikenlaisten ihmisten te perheilleen. Keskiössä eivät palvelujen kehittämiseen ei ole ole yksilön tarpeet vaan talous, kojen kautta. Uusi nousee epä satsattu viime vuosikymmeni säästäminen ja lain kirjaimen varmuudesta. nä ja Suomi on jäänyt pahasti toteuttaminen. Tästä näkökul jälkeen muista pohjoismaista. ” 5. Mikä avuksi, kun kuntien masta kaikki sellaiset lakiuu distukset ovat tervetulleita, jot työtoiminta rullaa vain vanka tuovat ruohonjuuritasolle li 3. Mitkä ovat kehitysvammaishoilla urillaan? ”Työ- ja päivätoimintakeskuk sää mahdollisuuksia toteuttaa ten nuorten aikuisten tyypilset nähdään vastauksena kehi ihmisoikeuksia ja yksilöllistä, lisiä ongelmia tällä hetkellä? tysvammaisuuden ongelmaan. hyvää elämää.” ”Asumisharjoittelumahdolli suuksia ja -vaihtoehtoja on lii Kunnat käyttävät miljoonia an vähän. Muuttaminen suo näiden vanhojen rakenteiden 7. Tulisiko kehitysvammaisraan omaan asuntoon on joille tukemiseen, kun minun mie ten työllistämistä kehittää kin henkilöille vaikeaa, jos a siaa lestäni varat tulisi käyttää yksi palkkatyön vai työtoiminnan ei ole valmisteltu riittävän pit löllisten ja innovatiivisten tuki suuntaan? Vai tarvitaanko kään.” muotojen toteuttamiseen.” molempia? ”Mahdollisuudet koulutuk ”Irlannissa työ- ja päivätoi ”Molempia tarvitaan. Nyt huka seen, oman kompetenssin ke mintakeskukset on lopetettu ja taan sekä palkkatyön että työ hittämiseen ja toteuttamiseen toiminnan mahdollisuudet.” kaikki kehitysvammaiset hen kilöt ovat löytäneet vaihtoehtoi ”On vaarana, että palkkatyö eivät ole kehitysvammaiselle nuorelle tasavertaisia. ” sen tavan olla mukana yhteis keskustelun tavoitteena on ai kunnassa. Mistä löytyy suoma noastaan hakea säästöjä kehi lainen rohkeus lopettaa mitään?” tysvammaisten palveluista. Sa 4. Miten kehitysvammaisten Eettinen lahja tuo hyvän mielen Joulun lähestyessä on monis sa yrityksissä ja yhteisöissä mie tintämyssyssä hyvien yhteistyö kumppanien muistaminen. Kuka lähettää viinipullon, kuka hank kii joulukortit vaikkapa Punaisel ta ristiltä. Myös Tukilinja muistaa hy viä yhteistyökumppaneita joulu tervehdyksellä. Jo usean vuoden ajan olemme hankkineet jou lukortit vammaisia työllis täen. Olenkin jo aiemmin kertonut tällä Tukipointti -palstalla, mi ten pyrimme toimistomme han kinnoissa ja palveluissa, vaikka pa kokoustarjottavien tilaukses sa tai koristekasvien hoidossa, 12 aina huomioimaan tämän näkö kulman. Joulukorttimme ovat jo vuosia olleet vammaisten taiteilijoiden työn tulok sia, ja niitä on tilattu muun muassa Lyhty ry:n Luovil la tekstiilityöpajasta ja Kehitys vammaisten taidekeskus Kettu kista. Tänä ja viime vuonna jou lukorttikuvamme on valittu Tu kilinjan joulukorttikilpailuun osallistuneiden kuvien joukosta. Olemme halunneet tukea ku vallisen viestinnän erityisopis kelijoita järjestämällä kilpailun Ammattiopisto Luovissa, Kes kuspuiston Ammattiopistos Tukilinjan joulukorttikuvien tekijät ovat toimintarajoitteisia. sa ja Validia -ammattiopistos sa tätä alaa opiskeleville. Kilpai lun voittaja on saanut paitsi palk kion tehdystä työstä, myös ni pun kortteja omaan käyttöönsä. tukilinja 7–8 • 2014 TUKI POINTTI Kortteihin on painettu te kijätietona hänen nimensä, joten ne käyvät hyvin myös työnäytteestä. Ensi vuonna on suunnitel missa laajentaa kilpailu koske maan opiskelijoiden lisäksi eri laisia vammaisten taiteilijoiden yhteisöjä ja sellaisia valokuvauk sen ja kuvataiteen harrastajia, jotka ovat saaneet toiminnalleen tukea Tukilinjalta. Monella heis täkin on ammatillisia tavoitteita. Meistä kortit ovat olleet niin kauniita, että niillä olisi käyttöä
VÄLINEVINKKI Apuväline: Harvia SmartFold -kylpyhuonesauna Edustaja: www.harvia.fi Hinta: Noin 4800 euroa Kätevä kokoontaitettava sauna kylpyhuoneeseen Projektipäällikkö Markus Vähälä ja kehitysvammainen muusikko Kari Aalto juhlivat Karin isännöimää ohjelmaa Bassoradiossa. malla tavalla haetaan kuntien budjettiin säästöjä valtion tu keman ammattikoulutuksen kautta: Kun kehitysvammai nen on koulutuksessa, hän ei ole kunnan palvelujen piiris sä. Työllistyminen palkkatyö hön ei sen sijaan ole kunnan intresseissä.” ”Monet kehitysvammai set kokevat, että he työsken televät työn kaltaisesti il laajemminkin. Näin tulee jatkos sa tapahtumaankin. Tänä vuon na muistamme nimittäin myös kestotilaajiamme tukityön yhtey dessä syntyneellä joulukortilla! Saimme tämän idean teiltä Tukilinja-lehden lukijoilta. Leh den tilausmyyjät kertoivat mi nulle koulutustilaisuudessa, että monet teistä ovat olleet jo vuosia toiminnassamme tukitilaajina ja toivovat, että heitä huomioitai siin jollakin tavalla. Tämän us kollisen tukijoukkomme olem me löytäneet myös lehden lukija tutkimuksen kautta, jossa he ker toivat lukevansa lehden tavallista tarkemmin. Hyvät ehdotukset kannattaa aina panna täytäntöön saman man palkkaa, ja valta työpai kan asioissa ei ole heidän kä sissään. Kunnat ovat lähin nä huolestuneita siitä, mistä saada lisää kehitysvammaisia työkeskukseen. ” ”Muutostaitavuus ja laa tua kehittävä näkökulma voi si tuoda Suomeen nopeasti muutosta parempaan. Pienel lä kansalla ei ole varaa tehdä asioita puolivillaisesti. ” tien. Kestotilaajamme saavat siis pian Tukilinjalta kiitoksena jou lutervehdyksen, jonka kannessa komeilee tämänvuotisen valoku vakilpailumme voittajakuva. Haluan samalla kiittää myös Tukilinjan mainioita pitkäaikai sia tilausmyyjiä, jotka ovat tär keässä roolissa välittämässä tei dän toiveitanne Tukilinja-leh den toimituksen ja tukitoimin nan korviin. Jos tänä vuonna vielä jäit il man Tukilinjan joulutervehdystä, voit nähdä joulukorttikisan voit tajakuvan Tukilinjan Facebooksivuilla. Kuva julkaistaan siellä si vun yläreunassa joulun alla. Sara Liukkonen Tukilinjan tukikoordinaattori Useimmat suomalaiset ha luaisivat saunan omaan kotiin sa, mutta aina se ei onnistu. Nyt tarjolle on tullut pieni kokoon taitettava kylpyhuonesauna. Se sopii myös esimerkiksi pyö rätuolikäyttäjälle. Harvia SmartFold -kylpy huonesauna vie kokoon taitet tuna vain 0,75 neliömetriä tilaa kylpyhuoneen lattialta. Avattu na tilavaatimus kaksinkertais tuu. Saunassa on istuintilat kah delle. Lauteita on kahdessa ta sossa, mutta molemmat lauteet ovat nostettavissa ylös, jolloin tilaan mahtuu pyörätuolilla. Kiuas on suunniteltu tätä saunaa varten, ja kivipesä ulot tuu kiukaan alareunaan asti ja levittää lämpöä myös lähellä lattian pintaa. Sauna toimitetaan asennus valmiina ja se voidaan asentaa ilman viranomaislupia. Sauna kytketään sähköverkkoon ta vallisen maadoitetun pistok keen avulla. Sulakkeen pitää ol la 16 ampeerinen. Sauna pitää kiinnittää yh deltä seinältä kylpyhuoneen seinään. Saunan avaaminen käyttö kuntoon onnistuu alle minuu tissa. Ensin avataan toinen la siovi, minkä jälkeen käänne tään toinen seinä ja toinen la siovi esiin. Sen jälkeen seinä lu kitaan paikalleen pienen kah van avulla. Lopuksi lasketaan päistään saranoidut lauteet alas ja kytke tään kiuas päälle. Kaikki toimenpiteet onnis tuvat ilman suurempaa voiman käyttöä. Ylemmän lauteen lu kituksen avaus on melko kor kealla, joten pienellä pyörätuo likäyttäjällä voi olla ongelmia ulottua siihen. Lukko voidaan toki siirtää helposti alemmaksi. Sauna voidaan asentaa esi merkiksi kylpyammeen paikal le. Kokoontaitettuna se vie ti laa noin 60 senttiä syvyyssuun nassa ja 1,2 metriä leveyssuun nassa. Avattuna se on 1,2 met riä molempiin suuntiin. Saunan sisäpinta on puupa neelia ja ovet läpinäkyvää lasia. Saunan rungon ja kylpyhuo neen seinän väliin jää tuuletus aukko. Seinät ovat auki myös alareunastaan, joten vesi pää see valumaan lattiakaivoon. Valitettavasti en sauno nut, joten löylyjen laatua en voi kommentoida. Tämä on kui tenkin oikea sähkösauna, vaik ka pienenpuoleinen, ei siis mi kään höyrykaappi suihkun ti lalle. Clas von Bell Lähetä vinkkejä muista näppäristä ja toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi. Harvian kahden hengen sauna menee pieneen tilaan. tukilinja 7–8 • 2014 13
Sami ja Kalle radiotyössä Kehitysvammaiset toimittajat Sami Helle ja Kalle Havumäki kirittivät kansalaisradiotoimintaa Mtwarassa, Tansaniassa. Radio Jamiissa myös vammaiset saavat asioitaan esille. TEKSTI: IRIS TENHUNEN KUVAT: LYHTY RY 14 T ässä jutussa kerrotaan niin monta uraauurtavaa tapausta, että lienee paras luetella ne he ti alussa: Suomen ensimmäinen kehitysvammaisten toimitta jien työtoimintana pyörittämä radioasema, Radio Valo, tekee ohjelmia mm. Bassoradi oon ja Radio Helsinkiin. Sen toimittajiin kuu luu esimerkiksi suositun punkyhtyeen Pert ti Kurikan nimipäivien jäseniä, kuten Sami Helle. Radio Valo on lähtenyt kehitysyhteis työhön tukemaan kansalaisradiotoimintaa Tansaniassa. Radio Jamii (Radio Yhteisö) on nettira diona antanut Tansanian Mtwaran alueel la ensimmäistä kertaa suunvuoron maaseu tukilinja 7–8 • 2014 dun kyläläisille ja myös vammaisille ihmisil le. Nyt sille yritetään saada FM-lupaa oikea na radioasemana. Murrosvaiheessa olevas sa yhteiskunnassa tehtävä ei ole helppo: ra dioasema, johon pääsee haastateltavaksi ku ka vain maksamatta siitä mitään, on maassa uusi ilmiö. Suomalaisen kehitysavun ehtona on kuitenkin ollut aito kansalaisradiotoimin ta, joka työllistää toimittajina myös vammai sia ja naisia. Työmatkalle Tansaniaan Syyskuussa Suomesta lähti Mtwaraan kaksi tarmokasta ja sanavalmista kehitysvammais ta toimittajaa, Sami Helle ja Kalle Havumäki. He näyttivät perillä esimerkkiä siitä, mihin
Sami Helle haastatteli kylän opettajaa Mtwaran alueella. Radio Jamiissa työs kentelee myös liikunta vammainen toimittaja. Juttumatkoja tehdään usein kyliin, joiden nuoret ovat nykyään koulutet tuja ja haluavat muuttaa kaupunkiin paremman elämän toivossa. Kalle Havumäki haastattelee paikallista nuorta Tansaniassa. Matkalla tehtiin myös dokumenttielokuvaa. Tansaniassa kehitysvammainen ihminen pystyy. Se taisi myös olla ensimmäinen kerta, kun suoma laista kehitysyhteistyötä tehtiin kehitysvam maisten voimin. Toivottavasti ei viimeinen. Kehitysvammaisten kansainvälinen yh teistyö on Radio Valon projektipäällikkö Markus Vähälän mukaan nykyään vähäistä, sillä he eivät voi matkustaa ilman tuttuja ohjaajia ja nykyään heidän tulisi maksaa avustajiensa matkakulut itse. EU-projekteissa avustajien matkakulut korvataan, joten Vähälä vinkkaa hakeutumaan niihin mukaan. EU-tuella Ra dio Valo tekee yhteistyötä myös Maltan kehi tysvammaisten kanssa. Sinne on nyt perus tettu Radio Valon tuella radiopaja. Välittömyyttä ja tietämättömyyttä Kallelle afrikkalainen luonto ja ruoka olivat hieno elämys, samoin elämänmenon välittö myys: ”Ihmiset osasivat olla mun kanssa, tu livat juttelemaan, hymyilivät ja kättelivät.” ”Oltiin iloisempia ja rennompia, ei ollut kiire vaan oltiin yhdessä”, kommentoi Sami. ”Suomessa juuri aika maksaa. Ei kohdata toista”, sanoo Markus Vähälä, joka oli Samin ja Kallen mukana reissussa. Huonoja puoliakin löytyy. Alueen 165 000 vammaisesta vain noin 5000 on rekisteröity. Sosiaalitukea ei heille kuitenkaan ole tarjol la, kuten ei muillekaan tansanialaisille. Suuri osa alueen ihmisistä elättää itsensä pienellä kaupanteolla, keskiansio on alle dollarin päi tukilinja 7–8 • 2014 vässä. Moni vammainen on kuitenkin länsi maita paremmin kiinni tavallisessa elämässä, vain kehitysvammaisia ei kaduilla näe. ”Kehitysvammaisuus on siellä jumalan rangaistus. Ihmisillä ei ole kaikki hyvin, ei ole rahaa ja ruokaakin on vähän”, kertoo Sa mi. ”Me kävimme kolmessa kylässä ja tehtiin ohjelmia. Saatiin ihmisten ääntä kuuluviin. Haastattelin yhtäkin vammaista miestä, jo ka oli ollut 12 vuotta majan sisällä. Pääsi en si kertaa ulos!” Miehille selvisi myös, että albiinoja vai notaan ja surmataan edelleen. Masai-heimon keskuudessa kehitysvammaisuutta pidetään noituustautina. Heitä on ainakin aiemmin myös surmattu. ”Mulla meni hermot!”, sanoo Kalle. ”Noi tuustauti!” ”Mutta täytyy ymmärtää, että heillä on eri kulttuuri”, muistuttaa Sami. Vastavierailu luvassa Radio Jamiissa työskentelee noin 30 vapaa ehtoista toimittajaa, jotka ovat Mtukwao-yh teisömedia-aseman aktiiveja. Radio Valon ja Radio Jamiin työpajaan osallistui 15 henkilöä. Jamiilla on kylissä mediatoimipisteitä, mutta usein kokoonnutaan vain jollekin pihalle tai aukiolle. Vain Nanjenjelen kylässä vammai sille oli varattu kylätalosta oma huone, johon tuotiin suomalaisen tukikonsertin Salama rockin tuotolla kalusteet. Viisi Radio Jamiin toimittajaa on alusta vien suunnitelmien mukaan tulossa touko kuussa Maailma kylässä -festivaaleille Hel sinkiin. Jos matka onnistuu, voi mukana ol la naistoimittaja, liikuntavammaisia ja näkö vammainen toimittaja-muusikko. 15
BLOGILINJALLA MARIANNE VIRTANEN Blogi löytyy osoitteesta www.tukilinja.fi Kirjeitä vankilasta K Kuva: Markus Pentikäinen / Lehtikuva aksi vuotta sitten kirjoitin Blogilinjalla konkurssin jälkeisestä elämästä ja sen pa lasten kokoamisesta terapian avulla. Sen jälkeen oli vielä edessä vapausrangaistus, josta kerron nyt. Osa tekstistä syntyi jo kirjeinä rangais tusaikana, osa nyt tilanteita muistellessa. Terve tuloa mukaan kahden kuukauden mielikuvamat kalle vankilaan. Olen nyt viettänyt tulo-osastolla jonkin aikaa. Kaikki vankilaan tulevat sijoitetaan ensin pikku kopperoon odottamaan. Kopissa haisee pinttynyt nikotiini. Kerrossängyn alapedillä vapisee nuori nainen, joka kysyy, onko minulla tupakkaa. Ei ole. Kysyn haittaako, jos avaan ikkunan. Ei haittaa. En tiedä, onko kulunut puoli tuntia vai koko nainen tunti, kun ovi avataan. Saan vaatteet, van kilan käytännölliset laitosvaatteet. Voin myös va lita yhdet kappaleet omista vaatteistani, mutta saan ne sijoitusosastolle vasta tarkastuksen jäl keen. Siihen voi kulua joitakin päiviä. Näin teh dään kaikille. Kun olen riisuutunut alusvaatteista ja pukeu tunut laitoksen vetimiin, seuraan vanginvartijaa käytävässä ja rappusissa. Saavun tulo-osastolle. Ovi avataan selliin, jonka päällä on numero ja vangin nimi. Näin on uusi vanki solah ”Ovi avataan selliin, jonka tanut laitokseen. päällä on numero ja vangin Huoneessa on avattava ikkuna, jo nimi. Näin on uusi vanki ta suojaavat kalterit. Siellä on pieni pöy tä, yksi muovituoli, puinen sänky, vaate solahtanut laitokseen.” kaappi, pieni kirjahylly ja lavuaari. Peilil le on lavuaarin yläpuolella kiinnikkeet, mutta peiliä ei ole. Mietin, olisiko joku kyllästynyt naa makuvaansa ja iskenyt sen hajalle. Marianne Virtanen on konkurs sin tehnyt yrittäjä, joka kirjoitti Blogilinjalla vuonna 2012 masen nuksestaan ja terapiasta. Nyt on vuorossa vapausrangaistuksen kärsiminen. 16 Henkistä virkistystä tarjoaa lai toksen puolesta seinään kiinnitet ty taulu. Se on sijoitettu niin, että sitä voi katsoa sekä tuolilla istuen että sängyltä. Television näkemi nen tasoittaa mielen kuohua. Telk ku luo turvallisuuden tunteen, se on osa arkea. Kokeilen ensimmäiseksi istah taa sängylle, siitä ojentaudun pit källeni. Toimii, patja ei ole liian kova eikä pehmeä. Tutkin puusängyn pohjan ja vaahtomuovipatjan. En haluaisi löytää kirppu ja tai luteita. Niitä ei ole. Petaan sängyn annetuil la liinavaatteilla. Edellinen asukas on tupakoinut. Täkki haisee inhottavasti ja aiheuttaa hengenah tukilinja 7–8 • 2014 distusta. Pyydän puhdasta täkkiä, mutta en saa. Sen jälkeen pesen kaikki pöytäpinnat, seinät ja ovenkahvat kaapeista, sillä sellin ovessa ei ole ovenkahvaa. Avaan pöytälaatikon. Siinä on ohut kansio, jossa on päiväjärjestys ja muut ohjeet. Ta vailen lauseita uudestaan ja uudestaan. On kuin aivot jumittaisivat pahimman kerran, kun en ym märrä lukemaani. Tajuan, että olen sokissa. Koko ensimmäinen viikko meni opetellessa laitoselämän struktuuria. Elin mitä eteen tuli. Oli alkanut ajelehtimisen aikajakso. Omaa tahtoa ei voinut enää käyttää mihinkään ulkoiseen toimin taan. Mittasin kävelyaskelin selliä: päästä päähän pystyi käyskentelemään kahdeksan lyhyttä askel ta. Ei hullumpaa. Sillä etäisyydellä ja liikunnalla pystyisin pitämään jalkakrampit loitolla, sillä olin tottunut kävelemään vähintään viisi kilometriä päivässä. Laitoksessa oli sen lisäksi vapaaehtoi nen ulkoilumahdollisuus, tasan yksi tunti jokaise na viikonpäivänä. Elän eristyssellissä 23 tuntia vuorokaudesta. Lai toksessa on yleensä tasaisen rauhallista päivin ja öin, mutta aina kun me naiset kokoonnumme sel lien avauduttua käytävään mennäksemme ulkoile maan, syntyy samanlainen puheenmeteli kuin kou luluokassa. Vaikka meitä on parikymmentä, aiheu tamme saman metelin kuin nelikymmenpäinen lauma vähän toisella kymmenellä olevia tyttöjä. Naisilla on ollut ikävä toisiaan. Joku ilmaisee sen hellittelynimikkeellä ”lehmä”: ”Tajuutsä, leh mä?” Sen vastakohtana, kun joku on puhunut epä edullisesti takanapäin, tykitetään: ”V-tun ämmä!”. Laitos kätkee sisäänsä yhtä monta tarinaa kuin on ihmisiäkin. Jos olin ennakkoon kuvitellut, et tä laitos on näkyvästi agressiivinen paikka, ereh dyin. Agressiivisuus on täällä hallinnassa, mutta se pidätetty viha ja turhautuminen riistäytyy ajoit tain. Stressi vaivaa yhtä lailla vankeja kuin varti joitakin. Kaikki yrittävät parhaansa, mutta aina ei vaan jaksa. Ruoka tuodaan oveni eteen kärryissä, josta an nostelen huoneessani säilytettävälle lautaselle. Herätys on aamuseitsemältä. Sitä ei onneksi kuu luteta sellissä olevan kovaäänisen kautta. Käytän herätyskelloa, säädän sen puoli seiskaan. Tuule tan ensin sellini, petaan sänkyni, siistin itseni ja pukeudun päivävaatteisiin hyvissä ajoin ennen kuin puurovaunun tuoja avaa oven. Ensimmäisinä päivinä en osannut säätää aamutervehdystäni. Minulle ei tullut sitä tuttua tunnetta kotitalostani, jossa tervehdimme toi siamme aamuisin ilahtuneina ja unesta virkisty neinä. Tässä talossa tervehdyksen ponsi oli löy dettävä toista kautta. Luontevaa se ei ollut, vaan jonkilaista yli- tai alisuorittamista ja tasapainoilua niiden välillä. Luonas tuodaan ennen yhtätoista ja illallinen ennen neljää. Välipalat kukin ostaa omilla rahoil laan, samoin iltapalan. Minä jätän ruokaleivät syö mättä ja nautin ne iltateen äärellä. Olen alkanut sopeutua.
Kehittävä kahvila K Kuva: Lyhty ry esän korvalla 2015 tehdään ke hitysvammaisten työtoiminnan historiaa. Helsingissä avaa oven sa laadukas, iso 70 asiakaspaikan lou nasravintola, jossa cappuccinon tai lat ten tuo asiakkaalle kehitysvammainen tarjoilija. He myös kattavat brunssi- ja lounasbuffeen ja vievät astiat keittiöön. Toimintamalli on Suomessa uusi. Tähän asti vasta Kamu-ravintola Hami nassa on työllistänyt kehitysvammaisia asiakaspalvelutöissä. Vielä nimeä vail la olevaa kahvilaa ylläpitää kehitysvam maisten lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry. Tilat ovat lehtitietojen mukaan järjes tymässä Uutta Suomea julkaisevan Niklas Herlinin perustaman säätiön avulla. Lyhdyn kahvila aukeaa alustavien suunnitelmien mukaan toukokuussa Erotatko erikoiskahvit toisistaan? Karhupuistoon, 5. linjan ja Porthanin Lyhdyn tarjoilijat erottavat. kadun kulmaan. Alueella liikkuu pal jon kahvilaelämää harrastavaa väkeä ja missä muutkin, joten kahvilatyö on heil sijainti lähellä Kallion kirjastoa on hyvä. le toiveiden täyttymys. Kahvilatyöpajalaisten taidot ovat ol Kahvilatyöpajassa työhön valmistau dutaan huolella. Lyhdyssä pajaa vetäväl leet jo testissä Lyhty ry:ssä järjestettävi lä Marja Visti-Koskisella on kokemus en ravintolapäivien aikana. ta päiväkodin johtamisesta, joten värik ”Talon satapäiselle väelle on tarjoil kään arjen vetäminen isolle porukalle on tu kolmen ruokalajin ateria parin tun tuttua. Hän kertoo, että työpajassa ope nin aikana yhteistyössä työpajalaisten tellaan tulevia kahvilan antimia ja har ja Lyhdyn keittiöhenkilökunnan kanssa, joitellaan tarjoilu-, puhtaanapito- ja keit ja työt ovat sujuneet”, kertoo Visti-Kos tiötöitä. Sovellettu hygieniapassikin on kinen. osalla suoritettuna. Tilaukset otetaan Harjoittelupaikkoja omissa lounas kuvallisille menukorteille ja esimerkiksi ravintoloissaan on työpajalaisille tarjon lukuisat erikoiskahvit osataan jo erottaa nut myös huippukokki ja stadin slangin toisistaan. Osalla pajalaisista on ravinto taitaja Sami Garam. Tätä kautta saadaan la-alan koulutusta, mutta sitä ei edelly kokemusta todellisista työympäristöistä. tetä. Työtehtävät pilkotaan pienempiin Tuleva kahvila on 70-paikkainen ja osiin, joita harjoittelemalla selviää, mil auki aamusta iltaan. Toiveena on pitää laiset työtehtävät kullekin istuvat. kahvila auki myös viikonloppuisin. Arki ”Kahvilatyöpaja perustettiin Lyhtyyn sin tarjolla on aamupalaa, lounasbuffet vuoden 2013 tammikuussa, ja viime elo ja viikonloppuisin brunssi, joten asiak kuussa siellä aloitti virallisesti 12 työpa kaita tulee riittämään. Ja jokainen heistä jalaista koulutuksensa tuleviin kahvi tulee poistumaan kahvilasta kokemusta latöihin. Kaupunki on ostanut heille 11 rikkaampana. työpajatoimintapaikkaa, joista yksi on ”Viime vuonna erityisoppilaitoksis jaettu kahdelle puolipäiväiselle”, selittää ta valmistui 12 kehitysvammaista keit Marja Visti-Koskinen. Hän vinkkaa, että tiöammattilaista, joista kukaan ei pääs syt alansa töihin. Tämä kahvila tulee toi viidelle olisi vielä ryhmässä tilaa. Kahvilatyöpajassa työskentelevät ke vottavasti tarjoamaan mahdollisuuden hitysvammaiset saavat toimeentulonsa myös heille, jotka eivät edes pääse alan eläkkeestä. Työpajatoiminnan tarkoi sa koulutukseen. Se tulee muuttamaan tus on tuoda elämään sisältöä ja mielek maailmaa enemmän kuin kaikki kehi kyyttä. Työtoiminta ei Lyhty ry:ssä tar tysprojektit”, uskoo Lyhty ry:n projekti koita pussitusta vaan esimerkiksi teks päällikkö Markus Vähälä. tiili-, kulttuuri-, media- ja ulkotyöpaja Tavataan Lyhdyn kahvilassa huhti toimintaa. Moni kehitysvammainen toi kuussa! Iris Tenhunen voo saavansa tehdä oikeaa työtä siellä tukilinja 7–8 • 2014 Tsemppiä joululahjaksi! Kati van der Hoeven työskenteli valokuvamallina, kunnes halvaantui ja menetti puhekykynsä. Hän jatkaa nyt aktiivista elämää bloggarina ja yrittäjänä. Tilaa joululahjaksi Katin inspiroiva seinäkalenteri 2015, jossa on valokuvia ja Katin positiivisia mietelmiä elämänkokemuksistaan. Kati valittiin vuoden 2014 Nuoreksi Menestyjäksi. “Päättäväisyydellä, uskolla ja sitkeydellä jokainen meistä voi elää elämää täysillä olosuhteista huolimatta.” Yrityksessä Tmi Kati Lepistö työskentelevät Kati ja hänen aviomiehensä Henning van der Hoeven. Kalenterin tuotto käytetään Katin seuraavan kirjan editointiin. Tuotteet: ––Seinäkalenteri 2015 (16,95 e + postikulut 1,80 e/kalenteri) ––Omaelämäkerrallinen kirja S ilmänräpäys (pdf-kirja, 24,90 e) Nettisivut: www.katilepisto.fi Osoite: Lähemäenkatu 3a1, 50170 Mikkeli Näin tilaat: Tilaa kalenteri tai kirja sähköpostitse (lepisto.kati@gmail.com). Kirjoita nimesi ja osoitteesi selkeästi, jos haluat että kalenteri postitetaan. Voit myös hakea sen kotoani. Lahjatuotteita ja alihankintatöitä Näin työllistämme: Kovak Oy on sosiaalinen yritys jonka toiminnan tavoitteena on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, kuten toimintarajoitteisten henkilöiden ja mielenterveyskuntoutujien työllistäminen ja kuntouttaminen. Meiltä voi tilata postitus-, keräily- ja pakkaustöitä, teollisuusompelua ja pakkaustarvikkeita. Verkkokaupastamme voit myös pian ostaa kauniita lahjatuotteita. Tuotteet: ––Lahjatuotteet ––Tekstiilituotteet ––Pakkaustarvikkeet ––Keräily-, pakkausja postitustyöt Osoite: Elimäenkatu 20, 4 krs 00510 Helsinki Nettisivut: www.kovak.fi Näin tilaat: Lähetä tilaus tai tarjouspyyntö alihankinnasta sähköpostitse (tilaukset@kovak.fi) tai soita myyntikoordinaattori Kaisa Peltoselle (p. 040 149 3045). Olemme perustamassa nettikauppaa. Löydät meidät myös Facebookista! 17
T EKSTI: MINNA KORVA-PERÄMÄKI KUVAT: PETTERI LÖPPÖNEN Sinnikkyydellä läpi harmaan byrokratian Pirjo Hernesniemen perhe sai kokea kovia, kun kahden vammaisen ihmisen kyky hoitaa lapsensa avustajien tuella kyseenalaistettiin. Lakimiehen koulutus ja sisukas luonne auttoivat pitämään perheen koossa. Mummon opitkin tulivat tarpeeseen. K ärsämäeltä lähtöisin oleva, ny kyään perheensä kanssa Ou lussa asuva 46-vuotias Pirjo Hernesniemi kertoo varttu neensa ilman isää. Perheen tu kena oli lapsuudessa onneksi mummu, josta tuli hänelle tärkeä kasvattaja. ”Mummuni apukasvatti minut äidin tuke na samalla tavalla kuin kenet tahansa terveen lapsen. En edes ymmärtänyt olevani fyysises ti vammainen ennen kuin menin Oulun Lohi padon erityiskouluun vuonna 1974.” Pirjo sanoo olevansa hyvin kiitollinen edesmenneelle isoäidilleen, sillä ilman häntä elämä olisi ollut aivan toisenlaista. ”Kaikki mummun seurassa tekemäni työt ja leikit leipomisesta käpylehmiin ovat olleet mahtavaa kuntoutusta. Olen perinyt mum molta myös sisukkaan luonteen, jonka an siosta olen saanut kaiken sen, mitä elämältä vain voi toivoa eli ammatin, oman perheen ja työn.” Tytärtä luultiin varastetuksi Neliraajahalvautunut Pirjo sanoo kohdan neensa elämänsä aikana enemmän kuin tar peeksi vammaisiin kohdistunutta huonoa kohtelua. Hän ei ole lannistunut, vaan jatkaa epäkohtiin puuttumista. Hänen rinnallaan on nuoresta pitäen ollut Mika, aviopuoliso. ”Kävimme Mikan kanssa samaa Lohipa don koulua, joten olemme tunteneet toisem me ikuisuuden. Menimme vuonna 1989 nai misiin ja haaveenamme oli luonnollisesti saa 18 da lapsia. Niitä ei kuitenkaan tullut, ja meil tä evättiin lapsettomuushoidot vammaisuu den perusteella.” Luonto puuttui onneksi peliin ja paris kunta sai kauniin, pienen Pia-tyttären vuon na 1995. ”Olin varmasti maailman onnellisin äiti synnytettyäni terveen tyttäremme. Sitä tun netta ei pysty edes kuvailemaan”, Pirjo sanoo. ”Osa ihmisistä haluaa kuitenkin olla syys tä tai toisesta ilkeitä, minkä sain tuntea na hoissani Pian ollessa vielä aivan vauva. Olim me mieheni Mikan kanssa ostoksilla erääs sä marketissa, kun vartija tuli kysymään mi nulta henkilöllisyystodistusta. Eräät iäkkäät naiset olivat ilmoittaneet minun varastaneen vauvan.” Onneksi Pirjolla oli neuvolakortti muka naan. ”Rouvat eivät keksineet enää muuta kuin huudella perääni: ’Kaikki ne lapsia teke vätkin!’. Uskomatonta, että tällaista voi vielä kin olla!”, Pirjo ihmettelee pettyneenä. Eivät vastoinkäymiset ja epäilevät puheet siihen loppuneet. Ihmisten puheista on tullut äidille itku moneen kertaan. ”Koska olen vammainen, en olisi saanut synnyttää, en kasvattaa lapsia enkä olisi var maan saanut jäädä edes eloon.” Pirjo kertoo, että hänen lapsiaan kiusat tiin koulussa vuosien ajan vanhempien vam maisuuden vuoksi. ”Rehtorit ole saaneet kiu saamista kuriin, koska omien sanojensa mu kaan he eivät osaa kertoa vammaisuudestam me oikein lapsille.” tukilinja 7–8 • 2014 Asianajotoimisto ja lahjatavaraliike Vuonna 1993 lakimieheksi valmistunut tome ra nainen kertoo eläneensä perheensä kanssa vastuksista huolimatta suhteellisen tavallis ta elämää töineen ja harrastuksineen. Vilsket tä on riittänyt, sillä talossa asustaa heidän li säkseen kolme koiraa, yhdeksän kissaa ja liu ta akvaariokaloja. Päivät ovat työnkin puoles ta täynnä tekemistä ja tohinaa, sillä Pirjo pi tää asianajotoimiston lisäksi miehensä Mikan kanssa toistakin yritystä, Maikkulan Näplää jät -nimistä käsityö- ja lahjatavaraliikettä. Pirjo kertoo tekevänsä 43-vuotiaan Mikamiehensä kanssa miltei kaikki siellä myytävät käsityö- ja lahjatuotteet itse. ”Olen ollut pienestä saakka tällainen rei käpää enkä osaa vammastani ja rajoituksis tani huolimatta olla vammainen. Vamma ei ole minkään tekemisen este, asenne ratkai see aina.” Pirjo kertoo, että Mika osaa tehdä puusta mitä vain lasten leluista keittiötavaroihin. It se hän ompelee liinoja, maalaa, liimaa ja ko ristelee puutavaroita ja kynttilöitä. 18-vuoti as Pia ja 14-vuotias Marko osallistuvat myös perheyrityksen toimintaan sen verran kuin haluavat. ”Yrityksemme kummeina toimivat Liisa Jaakonsaari, Kaarina Suonperä ja Tytti Tuppurainen”, lisää Pirjo iloisena. Huostaanotto ja purku Miten tämä kaikki käytännössä sujuu? Pirjo kertoo, että hänellä on kaksi henkilökohtais ta avustajaa, joiden työtunnit hän jakaa tar peen mukaan. ”Avustajien luotettavuus on minulle kaik ki kaikessa, sillä olen karvaasti saanut kokea, miltä tuntuu, kun avustaja käyttää omaa val taansa.” Pirjo muistelee kauhulla parin vuo
Iloiseen perheeseen kuuluu vanhempien ja kahden nuoren lisäksi 3 koiraa, 9 kissaa ja akvaariokaloja. tukilinja 7–8 • 2014 19
Lahjatavara- ja kä sityöliike Maikkulan näprääjät työllistää koko perhettä. Suu rin osa tuotteista valmistetaan itse. den takaista aikaa, jolloin hänen silloi set avustajansa ottivat yhteyttä sosiaa liviranomaisiin ja ilmoittivat muun mu assa, että heidän kotonaan oli likais ta ja että ruoka oli yksipuolista. Per heen äiti on vieläkin katkera saamas taan kohtelusta, jossa häntä ei uskottu. ”Lastensuojeluviranomaiset hakemalla ha kivat syitä ottaa lapsemme huostaan. Hei dät sijoitettiinkin lastenkoti Onnelaan, kos ka viranomaisten mukaan emme olleet kyke neviä huolehtimaan heistä. Minusta tehtiin näiden viikkojen aikana viranomaisten toi mesta muun muassa alkoholisti ja mielenvi kainen. Kävin jopa Lääkäritalo Mehiläises sä hakemassa todistuksen siitä, etten ole pi mahtanut!” Pirjo ja Mika päättivät taistella. He otti vat yhteyttä muun muassa MTV3:een, jo ka teki joulukuussa 2010 tapauksesta jutun 45 minuuttia -ohjelmaan. Sen ansiosta perhe sai lastensuojelutapauksiin perehtyneen ju ristin, ja helmikuussa 2011 sijoitus lastenko ti Onnelaan kumottiin. ”Maaliskuun 7. päivä 2011 oli yksi elämä ni onnellisimmista päivistä. Silloin hallintooikeus päätti, ettei pysyvää huostaanottoa panna täytäntöön ja lapset saavat jäädä ko tiin asumaan.” ”Nyt, kolmen vuoden kuluttua tapahtu masta, sain kanteluuni Aluehallintoviraston päätöksen siitä, että viranomaiset olivat toi mineet huostaanotossa lainvastaisesti. En todellakaan aio jättää tapahtunutta tähän, vaan aion jatkaa taistelua kaikkien aiheet 20 ”Ilman mummua elämä olisi ollut aivan toisenlaista. Kaikki mummun seurassa tekemäni työt ja leikit leipomisesta käpylehmiin ovat olleet mahtavaa kuntoutusta.” tomasti huostaanoton uhreiksi joutuneiden puolesta.” ”Oikeus tasa-arvoiseen vanhemmuuteen” Pirjo Hernesniemi kertoo perheensä trau matisoituneen tapahtumista. ”Yritän helpot taa oloamme muun muassa sillä, että teetän asuntoomme remonttia.” Toiminta samassa asemassa olevien puo lesta auttaa myös. Vaikka jatkuvat haasteet olivat lyöneet kapuloita Pirjon sähköpyörä tuolin rattaisiin, hän otti härkää sarvista ke säkuussa 2012 ja teki pyörätuolillaan valta kunnallista huomioita herättäneen matkan Utsjoelta Helsinkiin. Matkan aikana hän ker toi vammaisten ihmisten vanhemmuuden esteistä. Perillä hän vei peruspalveluminis teri Maria Guzenina-Richardsonille adres sin tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta. ”Yksi lastensuojelulain suurista epäkoh tukilinja 7–8 • 2014 dista on se, että Suomen laki ei tunne sa naa ’erityisvanhempi’. Siksi me vammai set vanhemmat olemme erityisasemassa ja joudumme helpommin jopa laittomien huostaanottojen uhreiksi. Niitä tehdään sil loin, kun viranomaiset eivät osaa kohdata eri laisia ihmisiä tai heidän ammattitaitonsa ei riitä rakentamaan erilaisia avohuollon tuki toimia.” Matka helpotti ja Pirjo kertoo tyytyväise nä, että ministeri oli luvannut ottaa adressin sydämenasiakseen ja ettei se tulisi jäämään pöytälaatikkoonsa. ”Kirjoitan parhaillaan elämäkertaa, jossa kerron lisää niistä järjettömistä asioista, joita voi tapahtua ihan vain siksi, että on sattunut syntymään vammaiseksi.” Esimerkkejä riittää vaikkapa ajalta, jolloin hän asui perheineen Oulun naapurikunnassa: ”Jouduin todistamaan vammaispalvelutyön tekijälle, että olen ihan oikeasti neliraajahal vaantunut, kun hän oli kuulemma nähnyt minut somistamassa yrityksemme näyteik kunaa. Otin palaveriin mukaan kaksi avus tajaani ja lääkärinlausunnon, jotka todistivat minun olevan ihan oikeasti liikuntakyvytön.” ”Minulta evättiin myös henkilökohtaisen avustajan palvelut iltaisin, koska vammaisen ei kuulemma tarvinnut käydä vessassa tai suihkussa kello 16.00 jälkeen”, hän lisää puis tellen päätään. Tarvitaan Pirjo Hernesniemen kaltaisia tervaskantoja, että tällaiset toimintamallit tuodaan esiin ja että ne pikku hiljaa karsiu tuvat.
Haasteina luopuminen ja sairaus KIRJAVINKKI Joni Skiftesvik: Valkoinen Toyota vei vaimoni. WSOY, 2014. 246 sivua/noin 25e. Joni Skiftesvikin muistelmateoksen nimikin sen jo paljastaa – kirjassa ollaan monenlaisten lähtöjen ja menetysten äärellä. Kesällä 2011 kirjailija on itse teho-osastolla sydänoireiden vuoksi. Samaan aikaan Hilkka-vaimo käy läpi vaikeaa ja pitkään odotettua sydämensiirtoleikkausta. Näihin hetkiin sekoittuvat menneisyyden muistumat, joista haikein on pariskunnan pojan hukkuminen kanoottiretkellä. Tämä lapsen kuoleman hienovarainen käsittely on kirjan parasta antia. Teos käy läpi ihmisten arkea, suuria ja silti tunnistettavan pienimuotoisia asioita. Paljon tilaa saa lisäksi kirjailijan ja toimittajan oman uran kuvaus. Henkilökohtaisuus tuo uskottavaa terävyyttä myös sairaalajaksoihin ja keskusteluihin lääkärien kanssa. Välillä keskittyminen herpaantuu, kun tarina alkaa levitä turhankin moneen suuntaan. Kevyt kieli pitää kuitenkin huolen siitä, ettei kokonaisuus kipeine aiheineenkaan käy liian raskaaksi. Sanni Purhonen Runoja elämän säröistä Sanni Purhonen: Ihmiskoirat. Runoja. Sanni Purhonen ja Daimon, 2014. 46 s. / Hintaa ei vielä saatavilla. Sanni Purhosen toinen kokoelma Ihmiskoirat jatkaa Naaran (2010) linjoilla. Lyhyet runot ovat haihtuvia tuokiokuvia ilman isoja alkukirjaimia, pisteitä Oululainen kirjailija Joni Skiftesvik tuli tunnetuksi esikoisno vellikokoel mallaan Puhalluskuk kapoika ja taivaankor jaaja (1983). Tuotteliaan uran jälkeen on aika muis tella. tai pilkkuja. Aiheet ovat tuttuja: rakkauden vaikeus, säröt ihmisten kohdatessa, vuodenajat. Punaisena lankana on ihmiskehon hau raus ja toisenlaisuus: ”olen kaksipäinen vasikka vitriinissä / joku jonka kanssa väitellä/ retkeläiset kaivavat nenäänsä / pyyhkivät rään lasiin”. Lakonisen toteavissa runoissa on välillä ennen kuullun tuntua, mutta myös todella läpimurtautuvia näkyjä: ”valo ryömii sisääni kuin käärme / hakkaan sen pään lapiolla irti”. Tai: ”kassajonossa höpöttävää mummoa / ei saa katsoa silmiin // sinua varsinkaan”. Erilaisuus tuo myös katkeruutta: ”ilta on täynnä omituista naurua/ihmiskoirat nilkuttavat katulamppujen alla”. Huumori ja ilmaisun ilo pitävät tunnelman nenän kuitenkin vedenpinnan yläpuolella. Pienen laatukustantamo Daimonin yhdessä kirjailijan kanssa julkaisema Ihmiskoirat on kaunis ja huolellisesti editoitu teos, omiaan lahjakonttiin. Kannen kuvaruno on kustantaja-runoilija Kari Saviniemen käsialaa. Iris Tenhunen Kaikki polskimaan Monien mahdollisuuksien erityisuinti. Tietokirja. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, 2014. 221 s. / noin 40 e Viiden erityis uinnin ammattilaisen perusopas perehdyttää lukijan huolellisesti erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden uimaharjoitteluun. Ohjeita ja harjoitteita löytyy kotona veteen totuttelusta kilpauintiin. Värikuvia on paljon, ja ne ovat selkeitä joskin harrastajatasoisia. Kirjassa kerrotaan turvallisuusohjeista, opitaan kohtaamaan uimareiden erilaisuus ja neuvotaan uinnin avustamisessa. Taitojen opettelu jäsennetään osiin: hengitykseen, tasapainoon, rentouteen, kellumiseen, liukuun ja omin voimin uintiin aina sukelluksiin ja hyppyihin asti. Tässä ovat tukena apuvälineet ja vuorovaikutus selkoilmaisuineen ja viittomineen. Vedessä toimiminen asettaa eri haasteita eri vamma-, sairaus ja ikäryhmille. Ne käydään läpi huo- tukilinja 7–8 • 2014 lella. Vanhempiakin neuvotaan, miten uimisesta tulee koko perheelle mieluisa harrastus. Opaskirja sopii sekä perheille että ammattilaisille. Iris Tenhunen Kun on ihan pakko tarkistaa Sami Leppämäki – Tuula Savikuja (toim.): Pakko-oireet ja OCD. Tietokirja. PS-kustannus, 2014. 225 s./ noin 37 e. Pakko-oireista ei ole aiemmin ilmestynyt suomenkielistä tietokirjaa, mutta nyt puutos korvataan. OCD eli pakko-oireinen häiriö on tapa purkaa ahdistusta toistuvalla pakonomaiselle käytöksellä, kuten käsien pesulla tai tarkistuksilla. Pahimmillaan oireet voivat invalidisoida, joten apua kannattaa hakea. Hoito tapahtuu usein lääkkeiden ja kognitiivisen tai hyväksyvän terapian yhdistelmänä. Terapia on yksilöllistä ja oireenmukaista. Siihen liittyy itsetuntemuksen lisäämistä, ahdistuksen ja ajattelun hallintaa sekä rituaalisten pakkotoimin- tojen jäsentämistä ja purkamista arjen harjoittelulla. Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen kanssa ja se sisältää myös kokemuspohjaisia kertomuksia oireista ja niiden hoidosta. Se ei ole kuitenkaan omaapuopas vaan perusoppikirja. Iris Tenhunen Kodinhoitoa villakoirien ystäville Saara Henriksson – Aina-Maija Leinonen: Leppoisa opas huusholliin. Opaskirja. Into Kustannus, 2014. 199 s. / noin 20 e. Tämä hilpeä ja kuvia kumartamaton opas on iloista kantta ja pientä kokoa myöten suunniteltu vähentämään siivousangstia. Se sopii erinomaisesti ensimmäisessä omassa kodissaan villakoi rien välistä puikkivalle nuorelle tai nuorelle lapsiperheelle, jossa halutaan tehdä muutakin kuin imuroida. Kirja ottaa lukijaa hellästi niskasta ja antaa kattavat ohjeet esimerkiksi siitä, miten kodin saa näyttämään riittävän esittelykelpoiselta appivanhempien ilmoittaessa tulostaan viime hetkellä. Ensimmäinen neuvo on avata ainakin kaksi ikkunaa. ”Kun ovikello soi, heitä rätti pyykkikoriin!”. Tämän kirjan uskaltaa antaa tupaantuliais- tai joululahjaksi. Villakoirien vannoutunut ystäväkin todennäköisesti jatkaa lukemista, kun näkee otsikkoja ”Silitys on köyhän stailaus” tai ”Musiikista saat iloa siivoukseen”. Iris Tenhunen 21
tuli Leena Jaakkolan pihalla elelee hevosten ja ihmisten onnellinen erityisperhe. 22 tukilinja 7–8 • 2014
T EKSTI: MINNA KORVA-PERÄMÄKI KUVAT: HANNU LASSILA JA NIINA VUONTISJÄRVI Kilparatsastajasta i orpovarsojen sijaisäiti Leena Jaakkolan urheilulaji vaihtui MS-taudin myötä kouluratsastuksesta vammaisratsastukseksi. Mitaliunelmista ei kuitenkaan tarvinnut luopua. Nyt pihapiiriä sulostuttavat kaksi orpovarsaa. Hevosharrastus on pitänyt vuosien ajan myös sairauden kurissa. 1850 -luvulla rakenne tussa maalaismil jöössä miehensä kanssa asusteleva 56-vuotias Leena Jaakkola kertoo aloittaneensa ratsastamisen 13-vuo tiaana, jolloin hän sai Pohjanprikaatin he voshuutokaupasta ostetun tamman omak seen. ”Tuohon aikaan ei ollut aina mahdolli suuksia kulkea ratsastustunneilla, joten Hilk ka-tätini päätyi huutamaan minulle Suomen armeijassa palvelleen, Iines-nimisen suo menhevosen ratsuksi. Koska minulla oli var sin rajalliset mahdollisuudet saada opetusta, jouduin opettelemaan suuren osan hevosiin ja ratsastamiseen liittyvästä itsenäisesti.” Leenasta tuli kilparatsastaja, jonka lajina oli kouluratsastus. Hän valmistui aikanaan oikeustieteen kandidaatiksi, sai varatuoma tukilinja 7–8 • 2014 23
”Ratsastaminen harjoittaa voimakkaasti tasapainoa ja koordinaatiokykyä ja tarjoaa koko keholle monipuolista lihashuoltoa.” Fiinesin ja Suvivalssin kanssa puuhatessa eivät vaivat tule Leenan mieleen. Hevoset ja tallityöt ovat hänelle parasta kuntoutusta. rin arvonimen ja toimi lakimiehenä vuoteen 1995. Silloin sairaus oli jo ilmestynyt hänen elämäänsä. ”Kärsin mitä ihmeellisimmistä oireista jo vuonna 1987, jolloin päädyin ensimmäisel le pidemmälle sairaslomalle rankan väsymi sen vuoksi. Koska MS-tautiani ei tunnistettu, minulle annettiin diagnoosiksi muun muassa masennus ja narkolepsia.” Vuonna 2000 Leenalla todettiin aivoin farktin aiheuttama oikeanpuoleinen halvaus, mutta todellinen syy eli MS-tauti löydettiin vasta seuraavana vuonna. ”Lääkärini on sano nut, että ilman säännöllistä ratsastamista ja hevosten kanssa touhuamista MS-tautini oli si mitä todennäköisimmin todettu jo 10 vuot ta aikaisemmin. Olin siis kuntouttanut itseä ni tietämättäni vuosikausia yrittäessäni py syä samassa tahdissa terveitten kilparatsas tajien kanssa.” Nyt 56-vuotiaan Leenan MS-tauti oireilee edelleen miten ja milloin haluaa, eikä sen oi reita tunnista usein edes lääkäri. ”On minulta kerran poistettu turhaan um pisuolikin”, hän sanoo päätään pudistaen. Apuvälineiden tuella kisoihin Leena Jaakkola kertoo, että Suomessa vam maiskilparatsastus on vähäistä verrattuna moniin muihin maihin, joissa kilpailujen ta so voi olla paljon kovempi. Maailmalla kil paillessaan hän näki, miten sokeat ja muil la tavoin vammaiset ratsastivat apuvälinei den tuella maailmanmestaruus- ja paralym 24 piatasolla. Se opetti. Nykyään hän edustaa la jiaan muun muassa MS-liiton liikuntatoimi kunnassa. ”Vammaisratsastus on pitkälti samaa kou luratsastusta kuin vammattomillakin urhei lijoilla, mutta olosuhteet järjestetään ratsas tajalle mahdollisimman turvallisiksi”, Leena selittää. Kullekin ratsastajalle kilpailuissa sallitut apuvälineet määritellään yksilöllisesti vam man perusteella. ”Mikäli ratsastaja on esimerkiksi sokea, hän saa käyttää apuvälineenä avustajia, jot ka huutavat hänelle tiedon siitä, minkä radan kirjaimen kohdalla hän kulloinkin on. Mui ta apuvälineitä voivat olla esimerkiksi erityis ohjat ja -satulat, turvajalustimet, raipat, ääni avut ja tarranauhat.” Leena sai käyttää kilpailuissa raippaa, jol MS-tauti vaikuttaa lihasten hallintaan. Siksi pienet arkiset niksit ovat ratsastaessa tarpeen. tukilinja 7–8 • 2014 la hän ohjasi hevosta, kun se ei jaloilla onnis tunut. Jalustimissa oli kumilenkit ja käsissä käsilenkein varustetut ns. lenkkiohjat. Lee nan ei myöskään tarvinnut irrottaa kättään ohjaksista tuomareiden alkutervehdyksessä. ”Näiden apuvälineiden avulla saatoin kilpailla Suomessa vammaiskisojen lisäksi myös terveiden ratsastajien kanssa samois sa kilpailuissa, jolloin suoritukset arvostel tiin täysin samoin perustein kuin vammatto mienkin.” Leena Jaakkola muistuttaa vielä, ettei vammaiskilparatsastusta ja ratsastusterapiaa pidä sekoittaa keskenään: Ratsastusterapia on kuntoutusmuoto, jossa kuntoutuja, hevo nen ja ratsastusterapeutti työskentelevät yh dessä opetellen taitoja, joita voidaan hyödyn tää jokapäiväisessä elämässä. ”Ratsastusterapiaan ei kuulu ratsastustai tojen opettelu, kuten harraste- ja kilpailutoi minnassa.” Varsojen sijaisäidiksi Leena kertoo lopettaneensa kilparatsastuk sen jo muutama vuosi sitten todettuaan, et tei kykene sairauksiensa vuoksi enää saavut tamaan korkeampia sijoituksia. ”Ratsastan toki vieläkin säännöllisesti, mutta harrastuksena. Tällä hetkellä ratsastus on kuitenkin tauolla, sillä rakkaintakin rak kaampi Valssandra-tammani menehtyi pian viimekesäisen varsomisen jälkeen. Vilinää ja vilskettä pihapiirissämme silti piisaa, sillä olen toiminut jo useamman kuukauden ajan kahden orvoksi jääneen varsan omaishoitaja na!”, Leena sanoo sanoo pilke silmäkulmassa. ”Tallissamme taitaa olla yksi hevosmaa ilman harvinaisimpia perhekokoonpanoja. Oman kesäkuun alussa syntyneen Suvivalssi-nimisen suomenhevosvarsani lisäksi tallis sa asustaa sen lämminverinen 13-vuotias si jaisemo J. A. Gisele, joka toimii samalla si jaisemona toisellekin orvolle, parin kuukau den ikäiselle suomenhevosvarsa Fiinekselle. Meillä on siis todellinen erityisperhe”, hän tuumailee naureskellen. Molemmat varsat jäivät orvoksi parin päi
Leena Jaakkolan ja Valssandran ruusukesatoa vammaisratsastuksen PM-kisoissa Tanskassa vuonna 2010. vän ikäisenä, joten niitä olisi pitänyt juottaa tuttipullosta parin tunnin välein. Onneksi varsoille löytyi yhteinen, uusi emo, joka oli juuri menettänyt oman varsansa. Tä mä sijaisäiti toimii nyt varsoille hevosen mallina ja hoitaa kahden varsan ruokin nastakin leijonanosan. Sijaisemo hyväksyi varsat ehdoitta ja puolustaa niitä nyt viimei seen saakka. ”Yhdelläkään toisella hevosella ei ole mi tään asiaa lähellekään varsoja”, kertoo tyyty väinen Leena. Tallityötkin kuntouttavat Leena sanoo aloittavansa ratsastamisen uu delleen lähiaikoina, jotta hänen kuntonsa ei pääse heikentymään ja MS-tauti pahene maan. Siihen asti kuntoutuksen haasteista saa huolehtia tallin pito: ”Kaikkihan sen tietävät, että tallityöt vie ”Ilman säännöllistä ratsastamista ja hevosten kanssa touhuamista MS-tautini olisi mitä todennäköisemmin todettu jo 10 vuotta aikaisemmin.” vät enemmän aikaa kuin itse ratsastaminen. Lannan luominen, hevosen harjaaminen ja muut tallityöt ovat samalla monipuolista kuntoutusta”, Leena kertoo. ”Ratsastaminen puolestaan harjoittaa voi makkaasti tasapainoa ja koordinaatiokykyä ja tukilinja 7–8 • 2014 tarjoaa koko keholle monipuolista lihashuol toa.” Leena Jaakkolalla on edessään vielä monta aktiivista vuotta rakkaiden hevos tensa kanssa. ”MS-tautini on tällä hetkellä niin sano tussa sekundääriprogressiivisessa vaihees sa, jolloin yllättäviä nopeita pahenemisvai heita ei ole näkyvissä, mutta keho ja sen toi minnat heikkenevät koko ajan. Viime vuonna siirtelin esimerkiksi vielä heinäpaaleja, mut ta tänä vuonna en siihen enää kykene. Tämä toki harmittaa, mutta se kuuluu taudin luon teeseen”, hän lisää realistisena. Hän onkin kiitollinen miehelleen ja upeal le ystäväpiirilleen, jotka jaksavat tukea ja aut taa häntä tarpeen vaatiessa. ”Vaikka sairaus vuosien mittaan hiljalleen eteneekin, aion ratsastaa niin kauan kuin se vain on mahdollista.” 25
brittimies Stuart (Merchant), joka etsii unelmiensa naista Los Angelesissa. Stuartin ystävä ja häntä sulavampi naistenmies Kives (Kevin Weisman) käyttää sarjassa pyörätuolia. LEFFA FRIIKKI Sanni Purhonen Elämä tanssi vie katsojan ohjaaja Alexander Jodo rowskyn lapsuusaikaan, jolloin hän kohtasi tulevien elokuviensa aiheita, esimer kiksi vammaisia kerjäläisiä. Elokuvia jouluun ja uuteen vuoteen Joulukuu ja vuoden alku ovat leffafriikeille otollista aikaa. Lahjapaketit täyttyvät elokuvista ja elokuvalipuista, ja teattereihin riittää laadukasta katsottavaa tammikuussakin. Elokuvateattereihin on jo saapunut kulttiohjaaja Alexander Jodorowskyn Elämän tanssi (La danza de la realidad) (2013), tekijänsä ensimmäinen teos yli 20 vuoteen. Omaelämäkerrallisessa tarinassa ohjaaja kohtaa nuorena poikana tukun epätavallisia ihmisiä, kuten vammaisia pummeja. Näistä kohtaamisista muovautuu myöhemmin elokuvantekijän taidetta. Tolkienin klassikkoromaaniin perustuvan Hobitti-elokuvasarjan pitkään odotetussa, viimeisessä osassa Viiden armeijan taistelu seurataan 10.12. alkaen, miten pienikokoisten Bilbo Reppulin ja häntä auttavan kääpiöretkikunnan seikkailut päättyvät. 19.12. alkaen nähtävillä on aina ihmisläheisen Mike Leighin ohjaus Mr Turner. Timothy Spall sai parhaan miesnäyttelijän palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla nimiroolistaan omalaatuisena, vanhenevan isänsä (Paul 26 Teemalla esitetään 5.12. John Cameronin ohjaus Rabbit Hole – Takaisin elämään (2010). Nicole Kidman oli Oscarehdokkaana roolistaan lapsensa menetystä surevana, masentuneena äitinä, joka saa pakkomielteen saman tragediaan liittyvästä teinipojasta (Miles Teller). TV Jesson) kanssa asuneena taidemaalari J.?M.?W. Turnerina (1775–1851). Turnerin elämässä oli isän ohella tärkeässä roolissa jonkin aikaa myös rakastajatar ja taloudenhoitaja Hannah Danby (Dorothy Atkinson), joka sairasti vakavaa psoriasista. Vuoden vaihduttua 16.1. elokuviin on tulossa Lenny Abrahamsonin ohjaus Frank. Tarinan keskiössä on nerokas muusikko, jonka metodit ovat vähintäänkin outoja. Mies käyttää yötä päivää valtavaa tekopäätä, eikä yksikään hänen bändinsä jäsen ole nähnyt hänen kasvojaan. Niinpä katsojatkaan eivät valitettavasti juuri pääse ihailemaan pääosan esittäjän, Michael Fassbenderin kasvoja. Muutoin luvassa on varmasti kiintoisa kokonaisuus. DVD:lle puolestaan on tullut hä peämättömästi tunteisiin vetoava tarina Any Day Now (2012). 70-luvun lopun Yhdysvalloissa dragesiintyjä (Alan Cumming) ja hänen lakimies-poikaystävänsä (Garret Dillahunt) käyvät taistoon voidakseen adoptoida kaltoin kohdellun kehitysvammaisen pojan (Isaac Leyva) tämän narkomaani-äidiltä. DVD:llä on saatavana myös australialaisen ohjaaja David Michôdin uutuus The Rover (2014). Eric (Guy Pearce) on ex-sotilas, joka jahtaa hänen autonsa va- rastaneita miehiä. Matkalla hän törmää varkaiden taakseen jättämään henkisesti hauraaseen Reyhin (Robert Pattinson) ja pakottaa tämän mukaansa. Elokuvassa on ryöpsähtelevää väkivaltaa, ja vammaisia hahmoja kuten Reyta ja lyhytkasvuista sirkusesiintyjää käytetään turhankin pinnallisesti tehostamaan jännittynyttä tunnelmaa. Pattinson kuitenkin onnistuu irtautumaan teini-idolin roolistaan. Elokuva-arkisto Orionissa on joulukuussa meneillään sarja Werner Herzogin elokuvia. Herzog on lähes aina ulkopuolisuuden kuvaaja, ja tämä on selvää 22.12 esitettävässä filmissä Stroszek – Bruno S:n tarina (1977). Pääosaa esittää taiteilija Bruno Schleinstein, jolle rooli varta vasten kirjoitettiin. Brunoa on pahoinpidelty vammaisten lasten hoitokodissa ja muissa laitoksissa. Vankilasta vapauduttuaan hän päättää etsiä onneaan Amerikasta. Televisiossa uutuuselokuva Hello Ladies: The Movie tuo Stephen Merchantin samannimisen, viime vuonna ensi-iltansa saaneen komediasarjan päätökseen 23.11. maksullisella HBO Nordicilla. Elokuvan keskiössä on AVA:lla lauantaina 27.12 vuorossa on Seabiscuit – amerikkalainen legenda (2003). Melko perinteisessä sankaritarinassa nuori jockey Johnny Pollard (Tobey Maquire) aikoo lajinsa huipulle siitä huolimatta, että hänen toinen silmänsä on sokea. Haaveidensa apuna nuorukaisella on lupaava hevonen Seabiscuit. TV Driving Blind on alkuvuodesta valmistunut, Brian James Griffon ohjaama dokumenttielokuva kahdesta veljeksestä Tod ja Justin Purvisista, jotka molemmat tulevat sokeutumaan retinitiksen vuoksi. Ennen sitä he kuitenkin päättävät tehdä ikimuistoisen automatkan Amerikan halki. Elokuvan voi ladata internetissä omaksi tai vuokralle Vimeo-elokuvayhteisön sivuilta osoitteesta: http:// drivingblindfilm.com. Elokuvan traileri on katsottavissa myös YouTubessa. WWW. TV Palkitussa elokuvassa Any day now drag-esiintyjä (Alan Cumming) ja hänen lakimies-poikaystävänsä (Garret Dillahunt) käyvät taistoon voidakseen adoptoida kaltoin kohdellun kehitysvammaisen pojan. tukilinja 7–8 • 2014 Elokuvassa Hello Ladies naistenmiehen mallia näyttää pyörätuolia käyt tävää Kivesia esittävä Kevin Weisman.
Kuva: Lehtikuva Äänikirjat lähikirjastoihin Kirjasto kaikille -projektissa mukana olevat yleiset kirjastot avasivat syyskuussa äänikirjapalvelun lukemisesteisten asiakkaidensa käyttöön. Näiden kirjastojen asiakkaat voivat nyt liittyä Celia-erikoiskirjaston palvelujen käyttäjäksi oman lähikirjastonsa kautta. Tavoitteena on tuoda Celian äänikirjat helpommin saataville ja lähemmäksi käyttäjiä. Projektin myötä lähikirjastojen äänikirjavalikoima laajenee merkittävästi, sillä Celian valikoimaan kuuluu jo yli 40 000 kirjaa. Lähikirjastojen henkilökunta myös opastaa asiakkaita äänikirjojen käyttöön. Lisää tietoa ja lista projektissa mukana olevista kirjastoista löytyy osoitteesta www.kirjastokaikille.fi. Pyörätuolin käyttäjäkin pääsee nyt bussiin. OnniBus tarjoaa pyörätuolipaikkoja Halpoja kaukoliikenteen bussimatkoja tarjoava OnniBus-yhtiö on viime kuukausina noussut suo sioon kotimaisten suurten kaupunkien välisessä liikkumisessa. Uudessa kaksikerroksisessa bussika lustossa on tarjolla wlan-yhteyden ja turvavöiden li säksi myös tuolikiinnityksellä varustettuja pyörä tuolipaikkoja, liikuntarajoitteisille soveltuvia istui mia sekä matalalattiainen sisäänpääsy ramppei neen. Myös yksikerrosbusseihin pääsee pyörätuo lilla, jos pystyy kuljettajan tai avustajan tuella siir tymään rappujen kautta bussiin. Pyörätuoli kulje tetaan tällöin tavaratilassa. Pyörätuolilla kulkevia kehotetaan varmista maan, että paikka on vuorolla vapaana ja soitta maan palvelunumeroon viimeistään 36 tuntia en nen matkaa. Avustajan mukana oloa suositellaan, sillä wc-käynneillä kuljettaja ei avusta. Selkokirjauutuuksia lahjakonttiin Kun lukeminen ei suju helposti, voi kirja olla juuri oikea lahjavalinta. Avain-kustantamon selkokirja uutuudet löytyvät Selkokeskuksen kirjavälityksen sivulta (papunet.net/selkokirjat). Gurmee helppo nakki -kirjassa lukijoille tarjoil laan vuodenvaihteen juhlakauden inspiraatioksi kuusi erilaista menua, jotka on suunniteltu erilai siin tilanteisiin ja juhliin. Kirjassa neu votaan muun muassa juurestornien, simpukkapastan, temaki-sushin ja sit ruunapannacottan ohjeet. ”Hyvä ruoka on elämys. Sellaista voi tehdä itse eikä se ole vaikeaa tai kallista, kun tietää muutaman kivan vinkin. Tällaisia pieniä vinkkejä ha luan antaa lukijoille, joille tavalliset keittokirjat ovat turhan vaikeita”, kertoo kirjailija Niina Mälkiä. Aikuisten lahjakonttiin voi laittaa myös kuvi tetun tietokirjan Talvisota tai selkoversion Leena Lehtolaisen Maria Kallio -dekkarista Kuparisydän. Viihteen ja urheilun ystäviä voi kiehtoa teos Täh tiä ja sankareita. Suomalaisten suosikkien elämänta rinoita selkosuomeksi. Nuorille suunnattuja selkokirjauutuuksia ovat Liian pieni äidiksi ja Emil on työmies. Ne kerto vat kahden 13-vuotiaan nuoren elämästä Latinalaisessa Ameri kassa. Tarjolla on myös MarjaLeena Tiaisen dekkarihenkinen Kyttäyskeikka ja Satu Leiskon fantasiaromaani Unohtunut maa. Lapsille on tarjolla kuvitettu sa tukirjauutuus Miina ja Manu kirjas tossa. tukilinja 7–8 • 2014 Autistinenkin lapsi oppii katsekontaktin Autistiset pikkulapset katsovat vain harvoin toisia ihmisiä silmiin. Tutkijat ovat nyt saaneet viitteitä siitä, että vanhemmat voivat opettaa autistiselle lapselle katsekontaktia. Sen kehittymistä tutkitaan Tampereen yliopistossa meneillään olevassa tutkimuksessa. Vanhempia ohjattiin siinä houkuttelemaan lapsi oma-aloitteiseen katsekontaktiin pienillä, arkisilla harjoitteilla kuten kutitteluleikillä. ”Jatkossa on tärkeää seurata lasten kehitystä ja selvittää, onko katsekontaktin käytön lisääntymisellä yhteyttä muuhun sosiaaliseen käyttäytymiseen”, kertoo tutkimusta johtava Anneli Kylliäinen. Autismi on keskushermoston kehityshäiriö, jossa lapsella on vaikeuksia sosiaalisessa kommunikaatiossa ja hänellä on kaavamaisia ja toistavia käyttäytymisen muotoja. Seurantatutkimukseen osallistui 2–5 -vuotiaita autistisia lapsia. Lisäksi tutkimukseen osallistui saman ikäisiä, tavanomaisesti kehittyneitä lapsia sekä lapsia, joilla on kehitysviive, mutta ei autismia. 27
Englannin kieltä Roni oppii nopeimmin pelaa malla tietokonepelejä kavereidensa kanssa Skypen välityksellä. Ohjeet ovat englanniksi, joten kieltä on osattava! 28 tukilinja 7–8 • 2014
Räiskyvässä perheessä osataan kohdata ongelmat Kun samaan perheeseen osuu kolme ADHD-tapausta, joista yksi on äiti, voisi odottaa että kotona kaikki on mullin mallin. Mutta ei: Nummelat ovat oppineet elämään vauhdikkaasti – vuorotellen. Koulunkäynnissä auttaa Tukilinjalta saatu tietokone. M askulaisen perheen kynnyk sen yli on todella helppo as tua, sillä vastassa on kolme iloista ihmistä, äiti ja kaksi las ta. Tunnelma on heti vapautunut ja luonnolli nen, kuin olisimme tunteneet aina. Ajattelen: ”Hei, tämähän on hienoa, kun on A DHD. Ei kös se ole vain mahtavaa, kun energiaa riittää ja sattuu ja tapahtuu? Sitä paitsi, onhan meillä monella vähän sitä ADHD: tä, ainakin välillä.” Stop! Nyt taidetaan mennä metsään: ei kai elämä sentään näin helppoa ole? Saan kuulla, että Nummeloiden viisihen kisessä perheessä vietetään tosiaankin usein räiskyvää elämää. Kahdella vanhimmalla lapsella, 13-vuotiaalla Ronilla ja 11-vuotiaal la Ronjalla todettiin ensin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD. Äiti, Piritta Nummela, hakeutui tutkimuksiin kolmisen vuotta sitten, kun Roni oli saanut diagnoosin ja epäily Ronjan ADHD:sta oli herännyt. Hän tunnisti samoja piirteitä itsessään kuin lap sissaan. Häiriö ilmenee kuitenkin heissä yk silöllisesti. ”Meillä kaikilla on jotakin samaa ja paljon erilaisuutta”, Piritta Nummela kertoo. Millaista sitten on arki kolmen ADHD:n perheessä? ”Avomieheni Ollin pitäisi nyt olla täs sä vastaamassa”, Piritta naurahtaa. ”Arki su juu kuitenkin suhteellisen hyvin. Koulussa ja töissä käydään normaalisti. Mutta meillä on SPON SOR ED B Y T EKSTI: MIRJA LAHNAVIIKI KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ eläväistä – räiskyntää ja haasteita riittää. Hän kertoo, että diagnoosi pitää sisäl lään erilaisia oireita ja asettaa monia haastei ta arjen sujumiselle. ”Monet vähättelevät si tä muoti-ilmiöksi ymmärtämättä sen vaiku tuksia”, Piritta Nummela pahoittelee. ”Ky symyksessä on nimittäin tila, joka ei parane vaan sen kanssa on opittava elämään, usein myös lääkkeitä käyttäen.” ”Jokaisesta päivästä koetetaan selvitä. On neksi Ronilla ja Ronjalla on harvoin yhtä ai kaa vaikea päivä.” Oma diagnoosi on auttanut häntä ymmär tämään lapsiakin paremmin. Hän tietää mil laista on, kun on ”kaaos korvien välissä”. Tukea ei saa helposti Piritta Nummela on saanut monen muun eri tyisperheen vanhemman tavoin kokea, ettei mitään apua tai tukea tulla kotiin tarjoamaan, tukilinja 7–8 • 2014 vaan kaikki pitää etsiä, anoa ja perustella – ai na uupumiseen asti. ”Tuntuu, että olisi hel pompi saada apua, jos lapsella on esimerkik si kehitys- tai liikuntavamma.” Hän kertoo joutuneensa monesti lyömään nyrkkiä pöytään saadakseen apua, ja aina se kään ei riitä. ”Ihmisillä on oikeus saada apua ja tukea”, hän painottaa. Nyrkkiä ei tarvinnut onneksi lyödä pöy tään, kun perheenäiti anoi Tukilinjalta po jalleen Ronille tietokonetta. Piritta Numme la kertoo lukeneensa jostakin netin keskuste lupalstalta, että Tukilinja voisi mahdollisesti auttaa heidän perhettään. ”Keskustelin asiasta Ronin silloisen opet tajan kanssa ja hän oli samaa mieltä, että tie tokoneesta voisi olla Ronille apua. Muistan, kun avasin kirjettä, jossa oli myönteinen pää tös avustuksesta, etteivät kyyneleet olleet kaukana. Olen äitinä todella kiitollinen yhdis tyksen tarjoamasta avusta Ronille ja monil le muille arjen haasteiden kanssa painiville.” Showmies puolustaa heikompia Ronia voisi kuvailla monella adjektiivilla. ”Hän on iloinen ja sosiaalinen poika, varsi nainen show-mies”, äiti Piritta kuvailee. ”Tyk kään naurattaa kavereita”, Roni myöntää. Toisaalta Roni on myös pohdiskeleva ja osaa vaistota ihmisistä asioita, joita he eivät ääneen sano. Neuvottelutaitoinen poika on myös oikeudenmukainen ja puolustaa hei kompia. Esimerkiksi koulukiusaamista Ro ni ei hyväksy, vaan puolustaa aina kiusattua. Tulevaisuutta silmälläpitäen nämä kaikki ovat tärkeitä ominaisuuksia eikä vähiten työ elämään siirryttäessä. Mutta niin pitkälle Ro ni ei ole vielä ajatellut. ”En osaa oikein haa veilla”, Roni toteaa. 29
”Onneksi Ronilla ja Ronjalla on harvoin yhtä aikaa vaikea päivä.” Tai on sittenkin yksi suunnitelma. Ronin viisihenkinen perhe vietti kesällä asuntoauto reissun yhteydessä kaksi päivää Legolandis sa. ”Se oli kesän kohokohta”, Roni kertoo in nostuneena. ”Menen sinne joskus töihin. Oli si hienoa, jos saisi leikkiä työkseen.” Reipas ja avulias Roni on ehtinyt kokeil la monenlaisia harrastuksia: ratsastusta, 4Hkerhoa ja jalkapalloa. Tällä hetkellä vapaaajan täyttää tietsikalla pelailun lisäksi VPK eli vapaapalokunta. ”Siellä on mukavaa po rukkaa”, Roni toteaa. Lisäksi perheen yhtei siin harrastuksiin kuuluvat esimerkiksi yhtei set patikoinnit metsässä – ja tietenkin ne lo mareissut. Opettajan kannustus tärkeää Vaikka Roni ei tunnusta koulua kovin mu kavaksi asiaksi, se sujuu äidin mukaan mel ko hyvin. Ainakin silloin, kun Ronin ADHD on otettu huomioon. ”Eskarin Roni tuplasi ja kaksi ensimmäistä luokkaa hän oli pienluo kassa.” Kolmas lukuvuosi olikin sitten todella ras kas, suorastaan katastrofaalinen. ”Silloin tu 30 »»Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neurologinen häiriö, joka vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja kykyyn keskittyä tehtäviin. Se johtuu viimeisimpien tutkimusten mukaan aivojen puutteellisesta verenkierrosta, joka aiheuttaa energiavajeen ja aivojen välittäjäaine dopamiinin puutteen. Häiriötä esiintyy 3–5 prosentilla lapsista j a kahdella kolmesta se jatkuu aikuisiällä. »»ADHD:n oireet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: tarkkaamattomuuteen, ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen. Tarkkaamattomuus ilmenee huonona keskittymisenä, unohteluna ja huolimattomuutena. Ylivilkkaus näkyy hermostuneena liikehtimisenä, vaikeutena pysyä tilanteissa, joissa pitäisi toimia rauhallisesti, sekä puhetulvana. Impulsiivisuus aiheuttaa kyvyttömyyttä odottaa vuoroaan, toisten keskeyttämistä ja seuraan tuppautumista. Lähteet: www.terveyskirjasto.fi www.adhd-tietoa.fi www.tohtori.fi. tukilinja 7–8 • 2014 li paljon uusia aineita ja Roni oli tavallises sa luokassa”, äiti Piritta kertoo. Neljäs luokka sujuikin sitten pienluokassa ja 5. luokan syk syn Roni oli puolet tunneista isossa luokassa ja puolet pienessä. Kevätlukukaudesta alkaen Roni integroitiin tavalliseen luokkaan, jollai sessa hän nyt käy kuudetta luokkaa. ”Suu rimmat haasteet ovat englannin opiskelussa, mutta myös äidinkieli vaatii ylimääräistä har joittelua.” Tukilinjan lahjoittama tietokone on ollut suureksi avuksi Ronin opiskelussa. Hän har joittelee sen avulla muun muassa englannin ääntämistä. Hyviä harjoituksia ja tehtäviä löytyy esimerkiksi Sanomapron sivuilta. Var sinkin kokeisiin harjoittelu on ollut helpom paa tietokoneen avulla. Sen sijaan kirjoittamisesta Roni ei ole in nostunut – ellei se liity pelaamiseen. Roni pelaakin paljon tietokonepelejä kavereiden sa kanssa Skypen välityksellä. Siinäkin tu lee treenattua englantia, sillä usein peliohjeet ovat englanninkielisiä. Koulunkäyntiä auttaa äidin mukaan nyt se, että Ronilla on ”aivan ihana ja mahtava nuori miesopettaja. Hän kannustaa ja antaa positiivista palautetta.” Mikäli tarve vaatii, on tavalliseen luok kaan integroituneella Ronilla olemassa eri tyisen tuen päätös, joka oikeuttaa tehostet tuun opetukseen. Tällä hetkellä äidin mieles tä suuntaus on kuitenkin loistava!
Kehitys vammaiset kehitystyössä miten sanotaan invakielellä ”Haluan invataksin” – laitetaan kieli poskeen ja aletaan mongertaa. Dokumentissa Helsinki Outsiders on kuvattu ihmisiä, ei vammaisia. Ja lopulta tulee maailmaan taas yksi uusi ihminen. Dokumentti kertoo paljon rivien välissä. Ylen aamu-tv: / TV1 / 1.10.+ Ajankohtainen kakkonen / TV2 / 28.10. Kalle Havumäki ja Sami Helle tekevät työkseen Radio Valoa Lyhty ry:n radiotyöpajassa. Molemmat ovat myös muusikoita. He kertoivat aamuohjelmassa kehitysyhteistyömatkastaan Tansaniaan. Matkasta kerrotaan lisää tämän lehden sivuilla 14–15. Oli ilo katsella, miten luontevasti aamuohjelmassa heitä haastateltiin ja miten he tässä ilmapiirissä pystyivät kertomaan kokemuksistaan. Kalle haluaisi asua puolet vuodesta Mtwarassa ”ihmisten hyvän käytöksen, ystävyyden ja kaveruuden vuoksi”. Suomessa ei syrjitä avoimesti, mutta ”ollaan mykkiä. Ei ruveta kavereiksi.” Sami oli kuitenkin järkyttynyt siitä, miten paikallisiin kehitysvammaisiin Tansaniassa suhtauduttiin. Hän aikookin tehdä kehitysyhteistyötä ”niin kauan kun vaan maailma tarvii mua.” Ajankohtainen kakko- Jukka Rasila ja Kari Hietalahti esittävät Pikku Kakko sessa valloittavia kaveruksia, keski-ikäistä kehitysvam maista Jaria ja hänen ystäväänsä Karia. nen näytti matkalla tehtyä dokumenttiaineistoa. Sami ja Kalle keskustelevat englanniksi paikallisten kanssa, räppäävät ja tekevät ohjelmaa vammaisista ihmisistä. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun näin televisiossa kehitysvammaisia haastateltavan heidän tekemästään työstä, ei kehitysvammaisuudesta. Tsemppiä peliin Dokumenttiprojekti: Helsinki Outsiders / kotimainen dokumentti/ TV 1 / 27.10. Mikko Mattilan rennossa ja ihmisläheisessä dokumentissa seurataan muutamaa sähköpyörätuolisalibandy- eli spt-joukkueen jäsentä kotioloissa ja harrastuksen parissa. Saila ja Seppo Luumi odottivat kuvausaikana lasta. Se saatiin onneksi alkuun luomumenetelmällä, sillä he kertovat nöyryyttävästä prosessista, jossa hedelmöityshoito heiltä evättiin. Muita seurattuja ovat tiukaksi tädiksi itseään nimittävä nainen, joka kertoo energian menevät pitkälti avustajien hankkimiseen. Hän jääkin joukkueesta lopulta pois. Nuori mies puolestaan pääsee muuttamaan omaan yksiöön ja nauttimaan itsenäisyydestään. Hauskinta ohjelmassa on seurata joukkueen sisäistä huulenheittoa vammaisuudesta. Selviää sekin, Kari ja Jari tekevät vaikka mitä Jari ja Kari / Kotimainen lasten ohjelmasarja/ TV2 /26.10. alkaen Nyt kannattaa vanhempienkin katsoa Pikku Kakkosta sunnuntaiaamuisin! Komediasarjan Jari ja Kari on käsikirjoittanut ja ohjannut Petteri Summanen, mies Putous-ohjelman takaa. Lakoninen ja lämmin huumori osuu pilkuntarkkaan, kun esiintyjäparina vielä ovat kokeneet ja taitavat koomikot Jukka Rasila ja Kari Hietalahti. Lapset saavat seurata, miten kehitysvammainen Jari soveltaa ystävänsä rauhallisia neuvoja, kun puetaan päälle, tehdään linnunpönttö tai pakataan kassi uimahalliin. Kommelluksia tulee isoillekin. Mitään se ei haittaa, hyvin tulevat hommat valmiiksi eikä kiirettä ole. RUUDUN TAKAA Tv-palsta: Iris Tenhunen Siinä saa pikkuinen kuitenkin riemuita, ettei ole ainoa, joka ei käsitä aikuisen neuvoja heti. Samalla opitaan suhtautumaan kehitysvammaisiin kanssaihmisiin luonnollisesti ja lämpimästi. Tukilinjan toimitukseen ehti jo tulla kirje, jossa epäiltiin, että ohjelmassa nauretaan kehitysvammaiselle. No – niin tietysti tehdäänkin. Mutta kyllä kehitysvammaisellakin on oikeus olla hauska! Kehitysvammaisen on muita helpompi olla persoonallinen ja suora. Sellainen tuntuu positiiviselta ja ilahduttaa. Ohjelmassa näytetään myös, miten maaliin voi osua ihan omalla tyylillään ajatellen, ei tarvitse ajatella kuten muut. Saattaapa se naurattaakin, mutta hyvällä tavalla. Sitä en tiedä, miten kehitysvammaiset itse ohjelman kokevat. Kommentteja vastaanotetaan! KATSO JOULU–TAMMIKUUSSA Manipulointia rahasta Morse palaa töihin Mind Games / Amerikkalainen draamasarja / MTV3 / 20.11. alkaen Nuori Morse, 4 uutta jaksoa/ Brittiläinen poliisisarja / TV1 / 7.12. alkaen Ampumahaavasta toipuva rikoskonstaapeli Morse palaa työhön sairauslomalta, mutta ta pauksen muisto ei ole hälvennyt. Saadakseen otteen elämästä Endeavour uppoutuu ärhäkästi uusiin tapauksiin. Veljekset, petostuomion saanut Ross ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava psykologian professori Clark, pistävät pystyyn firman, joka tarjoaa asiakkaille psykologiseen manipulaatioon perustuvia palveluita. Elämän karikoissa Sarjassa Nuori Morse selviää sekin, miten Morsen rakkaus vanhoihin autoihin syntyi. Olive Kitteridge / Amerikkalainen minisarja, 2014 / HBO Nordic Laatunäyttelijöillä tähditetty 4-osainen sarja kertoo ma- sennuksesta ja sen voittamisesta. Päähenkilö on matematiikan opettaja Olive (Frances McDormand), joka töksähtelevällä tyylillään pystyy auttamaan toisia. Entä itseään? telijä Peter Dinklage. Sarjassa on muitakin vammaisia henkilöhahmoja. Game of Thrones jatkuu Game of Thrones, 4. kausi/ Amerikkalainen fantasiasarja / TV2 / 25.12. Suosikkisarja Game of Thrones jatkuu jouluna uusilla neljännen tuotantokauden jaksoilla. Sitä ennen aiemmat jaksot nähdään torstaisin 5 osan paketteina. Juonikasta Tyrion Lannisteria näyttelee sarjassa lyhytkasvuinen näyt- tukilinja 7–8 • 2014 Etsivä monistuu Shattered / amerikkalainen rikossarja, 1.kausi/ HBO Nordic / 25.11. alkaen Ben Sullivan (roolista palkittu Callum Keith Rennie) on terävä rikosetsivä, joka kärsii sivupersoonahäiriöstä. Työkin tuottaa ongelmia, sillä heti sarjan aluksi hän joutuu ampumaan epäillyn. 31
Ystävyys kantoi yli vam T EKSTI: HEINI SARASTE KUVAT: CHARLOTTA BOUCHT 32 Lapsuudenystävät Lotta ja Aatu sekä harrastusryhmän vetäjä Matti pysyivät Aino Tapolan rinnalla, kun tämä vammautui uimahyppyharjoituksissa kaksi vuotta sitten. Ystävien rohkaisu auttoi isossa elämänmuutoksessa. Nyt suunnitelmissa on työ esteettömyyden parissa. tukilinja 7–8 • 2014 E letään joulukuuta 2012. Aino Tapola, 15, Mäkelänrinteen ur heilulukiolainen ja joka solul taan perin juurin liikkuva nuo ri nainen, on harjoittelemassa Mäkelänrinteen volttimontus sa. Hän on hylännyt uran uimahyppääjänä, mutta päättänyt jatkaa uimahyppyvalmenta jana. Ykköslajiksi on noussut pesäpallo Kera van Pesis-Junioreissa.
Ainon elämässä ovat vammautumisen läpi pysyneet lapsuudenystä vä Lotta ja luontoharras tusryhmän vetäjä Matti. Kuvasta puuttuu toinen läheinen lapsuudenystä vä, Aatu. jos liikuntakyky on kokonaan mennyt. Myöhemmin selviää, että murtuma selkä rangassa on kuudennessa ja seitsemännessä nikamassa, ja seitsemäs nikama on katkais sut selkäytimen. Aika pian paljastuu, että ti lanne on pahin mahdollinen. Ainolla on ne liraajahalvaus. Seuraavaksi pahempi vaihto ehto olisi ollut kuolema. Lapsuuden ystävyys kantaa Lotta Björklund, 16, Ainon lapsuudenaikai nen kaveri, tulee Ainoa katsomaan heti, kun tämä on viikon jälkeen päässyt teholta taval liselle osastolle. Sairaalassa käy äiti Riitan, isä Vesan se kä veljen lisäksi myös Aatu, lapsuudenaikai nen kaveri. Myöhemmin kuntoutuskeskuk sessa käy kavereita joka päivä, muun muassa koko Ainon pesäpallojoukkue. ”Ei, en koe, että minua olisi koko aikana jätetty hetkeksikään yksin”, muistelee Aino. Parhaat ja uskollisimmat ystävät ovat kui tenkin Lotta ja Aatu. Heistä haastattelussa on mukana Lotta. ”Tutustuimme Tervalammin päiväkodis sa viisivuotiaina ja sieltä menimme yhdessä Tervalammin ala-asteelle. Kun myöhemmin muutin Helsinkiin, lapsuuden ystävyys jat kui”, Aino kertoo. Se oli niin syvällä soluissa, ettei se Ainon muuton takia katkennut. Yhdessä karattiin suksilla päiväkodista, yhdessä istuttiin alaasteella jälki-istunnossa, yhdessä pelleiltiin ja naurettiin ja kasvettiin. ”Muistatko, kun jälki-istunto kesti vain viisi minuuttia, kun koululaiskuljetus tuli noutamaan kesken kaiken. Opettaja yritti ol la vakava”, tytöt naureskelevat. ammautumisen Satoja voltteja vaahtomuovimonttuun hy pännyt uimahyppääjä tekee eteenpäin kaksi tuplavolttia, ja kolmatta volttia tehdessä jo kin hypyssä menee pahasti pieleen. Aino jää montun pohjalle makaamaan. Aino ei menetä tajuntaansa, mutta tun tee, että kädet ja jalat eivät liiku, koko varta lo on tunnoton. Hän kuulee, miten montun reunalla ihmiset juttelevat, äänet lähestyvät ja etääntyvät taas. Kukaan ei huomaa, mitä hänelle on tapahtunut. Hän yrittää huutaa, mutta ääntä ei tule. Sitten viimein, ikuisuudelta tuntuvan ajan päästä joku kumartuu kohti. Se on valmenta ja, joka varoittaa koskemasta Ainoon. Jotain todella vakavaa on tapahtunut. Myöhemmin paikalle saapuu isoveli Miika poikansa Leon kanssa. Ambulanssissa kohti tehoa Aino käy mielessään lävitse kaik ki vaihtoehdot. Sekin käy mielessä, että mitä tukilinja 7–8 • 2014 Tyttöjä yhdistää metsä Molempien, sekä Lotan että Ainon, kodit si jaitsivat Nurmijärvellä Nuuksion kansallis puiston vieressä. Tytöt liittyivät 11-vuotiaana Nuoriin metsän vartijoihin eli Junior Range reihin. Se on kansainvälinen liike, jonka tar koituksena on tehdä luonnonpuistoja tutuik si varhaisnuorille. Tytöt tutustuivat metsän suojeluun ja sii hen, miten metsää hoidetaan. Vanhat puut, sienet, marjat sekä metsän eläimet tulivat tu tuiksi. Luonnonpuiston polkuja kunnostet tiin ja siivottiin, ja liito-oravia jäljitettiin. Harrastus jatkuu edelleen. Viimeksi Ai no ja Lotta pitivät esitelmän käävistä pienelle yleisölle muutama viikko sitten. ”Lotta on äärimmäisen kiltti ja Lotta on uskollinen”, Aino luonnehtii pyynnöstäni Lottaa. ”Lotta myös jaksaa aina soittaa mi nulle päin, kun itselläni on kiireitä ja unoh dan pitää yhteyttä.” ”Aino on sinnikäs ja pitää puolensa. Hän 33
Kulttuurik Näkövammainen opiskelija Lotta Lundell sai Tukilinjalta osa-apurahaa osallistuakseen Up with People-järjestön esiintymiskiertueelle. Lotta kertoo itse, miten matka ympäri maailman on sujunut. TEKSTI: LOTTA LUNDELL Pian vammautumisen jälkeen Matti vei Ainon takaisin metsään, istutti mönkijän päälle ja nosti valjailla puuhun. Toiminta Junior Rangerseissa jatkuu, ja Aino suuntaa nyt luontoalalle töihin. Kuvassa Aino, Lotta ja Matti. on myös hyvin rehti, hänelle on helppoa olla kiva”, sanoo Lotta. Onnettomuus on tietenkin muuttanut heidän suhdettaan, mutta molempien mie lestä ydin on edelleen sama. ”Matilla ei ole mitään rajaa” Junior Rangereita vetää Sipoonkorven kan sallispuiston puistomestari, 42-vuotias Matti Hyhkö. Matti on intohimoinen luonnon suojelija ja fanaattinen maailmanparantaja. Myös Matti on pysynyt Ainon ystävänä tii viisti onnettomuuden jälkeen. ”Matilla ei ole mitään rajaa”, Aino luon nehtii. Jo pian onnettomuuden jälkeen Matti yh dessä Lotan ja vaimonsa Mirvan kanssa vei Ainon laskettelemaan ja Linnanmäelle, istut ti metsässä mönkijään ja nosti Ainon valjailla puuhun. Mukana kaikkialla on ollut myös pa ras ystävä Lotta. ”Linnanmäelle menimme kello kaksitois ta ja lähdimme vasta, kun se kymmeneltä sul jettiin. Aino kävi kaikissa laitteissa: Vuoris toradassa, Kingissä, Hurjakurussa, Musteka lassa ja Pikajunassa. Pannassa ovat laitteista ainoastaan ne, joissa pitää olla pää alaspäin. Niitä ei Ainokaan kestä. ”Mä rakastan vauhtia”, Aino perustelee. Suunnitelmissa esteettömyystyö ”Voi sanoa, että jos jollekulle pitää tapahtua tä mä kauheus, sanon että se olisi juuri Aino, kos ka Aino selviää siitä. Aino on reilu ja Aino on hyvällä tavalla ylpeä ihminen”, Matti pohtii. Aino on Matista myös äärimmäisen sin nikäs. Ennen kaikkea hän nauttii Ainon val miudesta kaikkeen uuteen. Vaikka Aino on 34 ”Jos jollekulle pitää tapahtua tämä kauheus, sanon että se olisi juuri Aino, koska Aino selviää siitä.” vammautunut, hän ei ole menettänyt urhei lijan identiteettiään. Hän tähtää korkealle! Aino oli vuosi ennen onnettomuutta työ harjoittelussa Metsähallituksessa. Jo siellä Matti ja hänen ystävänsä Teemu havaitsivat Ainon hienon luonteen. ”Mulla on mukana myös itsekäs motiivi”, Matti tunnustaa. Hän on tehnyt kaikkensa, jotta Sipoonkor peen saataisiin esteettömiä reittejä. Nyt nuo ren ystävän onnettomuus antaa hankkeelle uutta potkua. Elokuussa Aino siirtyi Helsingin luonnon tietolukiosta Eiran aikuislukioon, jossa aika taulut ovat joustavampia. Tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät esteettömyyteen. Ai non päämäärä on selkeä: yliopistoon biolo giaa opiskelemaan ja isona töihin metsähal litukseen. ”Suomeen kaivataan esteettömiä luonto reittejä.” Siinä vaiheessa kun Aino niitä reittejä jos kus esittelee, voi reitin käyttäjänä olla jo Mat ti. Sillä kuten tiedämme, kaikki me – jos van haksi elämme – jossain vaiheessa niitä tarvit semme. tukilinja 7–8 • 2014 N ykyään tämä Y ED B SOR N 12 tunnin bus O P S simatka Mek sikon halki tuntuu nor maalilta. Viimeisen vii den kuukauden aikana olen matkustanut paljon. Vie ressäni istuu tämänpäiväinen bus dateni, eli matkaseurani Celine Belgiasta. Nu kuimme, juttelimme, söimme ja nyt mo lemmat kirjoitamme. Meitä yhdistää se, että me molemmat laulamme, tanssimme ja haluamme auttaa muita ihmisiä. Lisäk si meitä yhdistää Up with People (UWP) eli ryhmä, jonka kanssa matkustamme vuo den ajan 100 muun nuoren kanssa. Up with Peoplen tavoitteena on tuoda maailma yhteen vapaaehtoistyön ja mu siikin voimin. Kiertueellamme on mukana sata 17–29-vuotiasta kahdestakymmenes tä eri maasta. Olemme aina viikon yhdellä paikkakunnalla, asumme isäntäperheissä, teemme vapaaehtoistöitä sekä esitämme energisen musiikki- ja tanssishown. Liityin ryhmään tammikuussa 2014 ja tulen matkustamaan sen mukana kaksi lukukautta, eli vuoden 2015 tammikuus sa palaan taas opintojeni pariin Suomeen. Haluan oppia uutta Lähdin mukaan, koska rakastan matkus tamista ja musiikkia ja haluan auttaa mui ta ihmisiä. Haluan oppia joka päivä jotain uutta – tavata uusia ihmisiä sekä kehit tyä organisoijana ja puhujana. UWP tar joaa näihin tavoitteisiini loistavan mah dollisuuden. Kiertuepaikkakunnalla tehtävä vapaa ehtoistyö voi olla millaista työtä vain. Olen esimerkiksi tehnyt ruokaa meksikolaisessa orpokodissa, pakannut ruokaa 60 000 ih miselle kauppakeskuksessa sekä maalan nut koulun. Olen myös vetänyt aktiviteet teja koululuokissa eskari-ikäisistä lukio
ierroksella maailman ympäri Esiintyjäryhmämme piti omat olympialaiset. Edustin kakkosjoukkuetta, ja värinämme oli oranssi. Olen keskellä edessä punaisessa takissa ja punaisissa silmälaseissa. ikäisiin. Työn lopputulosta ei aina näe, mutta minulle tuli erittäin hyvä mieli, kun siivosim me esimerkiksi jalkapallokentän jätteestä. Il tapäivällä pelasimme jalkapalloa lasten kans sa sillä samaisella kentällä, ja lasten iloisuus antoi päivälle konkreettisen merkityksen. Musiikki on ollut aina suuri osa elämää ni, ja nyt pääsen esiintymään viikoittain tu hansille ihmisille. Ensimmäisen kuukauden ajan olimme Denverissä, Coloradossa, tutus tuimme ihmisiin ja opimme shown. Tuona ai kana opin myös melkein nauttimaan tanssi misesta! Toimin suurimman osan showsta tausta laulajana sekä soitan huilua ja tanssin muuta massa kappaleessa. Näkövamma vaikeuttaa Jokainen lava ja backstage eli lavan takaosa ovat erilaisia. Ne tuottavat minulle paljon haasteita. Opettelen käytännössä reittini la valla ja backstagella ulkoa, koska lavalla valot ovat liian kirkkaat nähdäkseni jotain ja back stage taas on liian pimeä. Katsomon käytävil le juokseminen ja tanssiminen siellä on kui tenkin ainoa asia, jota en showssa pysty te kemään. Esiintymisen lisäksi kasaamme lavan sekä pystytämme valot ja äänentoiston. Olen iloi nen, että voin joka päivä oppia jotain uutta. Tällä hetkellä olen vastuussa bändin instru menteista – niiden kasaamisesta ja purkami sesta ja siitä, että kaikki toimii. Olen saanut paljon itsevarmuutta ja myös oppinut käyt tämään englantia jatkuvasti. Olen ryhmän ai noa suomalainen ja kaikki kommunikointi ta pahtuu englanniksi, paitsi Meksikossa espan jaksi ja ruotsalaisten kanssa ruotsiksi. Esiintymiskokemusta tulee siitäkin, että olen mainostanut showtamme ympäri koulu ja ja kauppakeskuksia. Mieleeni muistuu hy vin esimerkiksi päivä, jonka vietin saksalai sessa supermarketissa. En puhu saksaa, mut ta hymyllä ja kolmella saksankielisellä lau seella pärjäsin suorastaan mainiosti. Uusi perhe joka viikko Tapaan uuden isäntäperheen joka viikko, jol loin sosiaaliset taitoni pääsevät todelliseen testiin. Aina meillä ei ole yhteistä kieltäkään, mutta hyvin olemme pärjänneet. Asun vuo den aikana noin 40 eri kodissa, ja tähän men nessä kaikki kokemukseni ovat olleet positii visia. En pystynyt etukäteen kuvittelemaan, että viikossa voisin tulla niin läheiseksi per heiden kanssa. Isäntäperheiden lisäksi opin muista kult tuureista paljon myös ryhmämme päivittäi sen elämän kautta. Ryhmästämme löytyy 20 eri kansallisuutta, joten yhteistyötaidot eri laisten ihmisten kanssa kehittyvät. Toisaal ta olen huomannut, että ihmiset jotka tulevat tukilinja 7–8 • 2014 toiselta puolelta maapalloa ovat usein hyvin samanlaisia kuin minä ja jakavat myös samo ja arvoja. Olen mielestäni kehittynyt paljon kommunikoinnissa ja siinä, miten lähestyn uusia ihmisiä – mitä haluan kertoa itsestäni, näkövammastani ja esimerkiksi Suomesta. Ohjelmassa on ollut aikaisemminkin mu kana muutama näkövammainen, mutta mi nä olen tällä hetkellä ainoa. Sain pitää UWPtalkin eli teemapuheen näkövammastani. Ha vainnollistin siinä elämääni näkövammaise na tavallisen päivän tapahtumien kautta. Ys täväni sanoivat, että puhe auttoi heitä ym märtämään näkövammaisuutta paljon pa remmin. Kiertueella kaikki ihmiset ympärilläni ha luavat auttaa minua, mikä on ollut minulle hyvin positiivinen kokemus. Vaikeinta ovat olleet jatkuvasti vaihtuvat ympäristöt. Olem me aina vain viikon samassa paikassa. Joissa kin paikoissa ehdin oppimaan reittejä, toisis sa liikun aina jonkun muun kanssa. En tiedä, voiko jatkuvaan paikkojen vaihteluun tottua, mutta nyt ainakin tiedän selviäväni siitä. Sa dan hengen ryhmä on suuri, mutta olemme tiivis joukko. Minulla on nykyään ystäviä ja perheitä ympäri maailmaa! Kiitos saamastani apurahasta, joka mah dollistaa minulle tämän mahtavan kokemuk sen! Up with People »»Yhdysvaltalainen nuoriso- ja vapaaehtoistyötä tekevä järjestö, jonka pitkiin esityskiertueisiin osallistuu nuoria eri puolilta maailmaa. »»Sai alkunsa 1960-luvulla konservatiivisen Moral Re-Armament -liikkeen musiikki- ja tanssiesityksistä, jotka pyrkivät tarjoamaan vaihtoehdon hippiliikkeelle. Vuonna 1968 Up with People erosi omaksi järjestökseen. Nykyään se ilmoittaa itse olevansa uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. »»Järjestön kiertueet käynnistyvät tammija heinäkuussa, ja niitä edeltää koulutus päämajassa Denverissä. »»Kiertueella ryhmän jäsenet esittävät musiikki- ja tanssishowta sekä osallistuvat vapaaehtoistyöhön. Ryhmä viipyy yhdellä paikkakunnalla viikon ja sen jäsenet yöpyvät yksityisperheissä. »»Yksi lukukausi (6 kk) maksaa tällä hetkellä ilman matkakuluja Yhdysvaltoihin 17 450 dollaria. Se kattaa kiertueelle osallistumisen koulutus-, matka- ja täysihoitokulut. 35
LUKIJAFOORUMI Kiitos tietokoneesta Lämmin kiitos teille kannetta vasta tietokoneesta! Pikkuhil jaa uskaltaudun yhä laajemmin hyödyntämään sitä elämässä ni. Sain koneen viime viikolla. Tietokoneesta on minulle pal jon iloa. Teette tärkeää työtä autta malla meitä. Terveisin Marja-Liisa Heiskanen, Kuopio Liikunta- ja harrasteleirille Tukilinjalaisille kauniit kiitok set, että tuellanne sain viettää heinäkuussa ikimuistoisen lei rin Mieslahdessa. Päivi Annanperä Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Kettukin Vuoden taiteilijalle kehystämistukea Hei, Tukilinja. Suuri kiitos an tamastanne näyttelyn kehys tysapurahasta Tiina Elina Nurmiselle. Olemme saaneet upean näyttelykokonaisuuden Tiina Elinan teoksista. Elokuun lo pulla ilmestyneessä Kirkko ja me -lehdessä on artikkeli tästä näyttelyprojektista ja työsken telymetodeista. Se on netistä luettavissa. Ystävällisin terveisin Eija Ruoho, Turku Asiointi helpottui Kiitos tietokoneesta. Paljon iloa ja hyötyä tuli. Hyvää syksyä! Terveisin Marja Piiroinen Hyvä Tukilinja Ja siellä työskentelevät ihmiset! Sanat eivät riitä oikein edes kertomaan, kuinka kiitollinen olen myönteisestä päätökses tä – sydämen pohjasta lämmin kiitos! Teette tosi tärkeää työtä! On hienoa tietää, että on olemassa avustusjärjestöjä, jotka todella toimivat ja auttavat. Kiittäen Katja Metsävainio Pankkiin ja Facebookiin Sydämellinen kiitos Tukilinja foorumille. Olen saanut käyt tööni tietokoneen ja tulostimen. Voin maksaa nettipankissa las kuni, lukea sähköpostini ja ol la Facebookissa yhteydessä ys täviini. Lisäksi voin hyödyntä Googlea tiedonhakuun. Ette us ko, kuinka onnellinen olen uu desta koneesta. Ystävällisin terveisin Annika Johansson, Helsinki Sähköavusteinen polkupyörä Kiitän tuhannesti! Teitte elä mästäni kulkemisen autuuden. Nyt pääsen konserttiin ja lau luiltoihin aina kun haluan. Olen onnellinen kulkija :) Kia Kuosmanen, Kotka Polkupyörä opiskelijalle Sydämellinen kiitos teille poi kamme pyörärahan lahjoituk sesta! Teette todella hyvää ja ar vokasta työtä, voimia työhönne! Toivottavat Illikaiset :) Kaikille teille sinne Helsinkiin kaunista syksyä! Liisa Annanperä Tukea koulutaitoihin Suuret Suuret kiitokset table tista! Se motivoi kovasti har joittelemaan ja tekemään tehtä viä. Arki helpottui ja kommuni kointi käy helpommin, kun ku vakansio kulkee niin kätevästi mukana. KIITOS!!! Jami ja Minna Nuoret jalkapalloilijat testasivat taitojaan Pajulahden urheiluopistossa. BLOGIPOIMURI ”Toisille pimeys on arkipäivää. Toiseen suuntaan kääntyessä valo ei odota vastassa tai lämpö kiedo syleilyynsä, vaan pimeys seuraa kannoilla hievahtamatta.” Aino Ikävalko (Tukilinjan Blogilinjalla 23.10.2014) 36 Fair Play Team Pajulahden leirillä Syyskuun viimeisenä viikonlop puna erityisjalkapallojoukku eemme FC Kontu Fair Play Team suunnisti tuttuun leirikohtee seen Pajulahden urheiluopis toon. Odotukset olivat korkeal la, sillä joillekin syksyinen oman joukkueen leiri oli jo seitsemäs. Tällä kertaa leirin mahdollis ti meille Tukilinja myöntämällä reilun apurahan. Lauantaina 27.9. leiri alkoi tanssilla ja leikeillä. Samalla en si kertaa leirillä olevat otettiin reippaasti mukaan. Iltapäivällä uudessa Pajulahti-hallissa kaksi meidän joukkuettamme kohtasi tuttuun tapaan lahtelaisen ystä vyysseuran Kuusysin joukkueet. Tällä kertaa molemmat lahtelais joukkueet olivat omiamme pa rempia, mutta periksi ei annettu ja maaliverkot heiluivat molem missa päissä. Iltaohjelmaan oli mahdollista valita minisaliban dya, sulkapalloa tai allas-uintia. Rohkeimmat pulahtivat ranta saunasta jopa Kukkasjärveen. Sunnuntaina aloitimme päi vän tärkeillä keskusteluilla ja joukkueen sääntöjen päivityk sellä. Futistreenien ja päivällisen tukilinja 7–8 • 2014 jälkeen oli vuorossa vielä oma al lasvuoro, jossa jokainen pääsi ve nyttämään ja rentouttamaan vii konlopun treenauksen jännittä miä lihaksiaan. Leirin tauoilla syötiin opis ton ravintolassa, jonka ikkunois ta aukesi hieno metsän ja kallioi den reunustama järvimaisema. Leiriläiset iloitsivat liikunnalli sesta yhdessäolosta, ja mieli vir kistyneenä olikin kiva palata taas arjen puuhiin. Maarit Nopsanen FC Kontu Fair Play Teamin joukkueenjohtaja
Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Eläkeläisen ilonpäivä Aimo Vuorinen harrastaa maalaamista ja valokuvausta. Tervehdys, tukilinjalaiset!! Sain lahjoituksena tietokoneen. Se on ollut erittäin tervetullut, ja siitä asti ollut ahkerassa käytös sä. Tarvitsen sitä päivittäin. Luen sieltä uutiset ym. päivän polttavat asiat. Pidän yhteyttä ystäviini Fa cebook sivustojen kautta. Se on minulle erittäin tärkeää, sillä muutoin yhteydenpito voisi olla erittäin hankalaa, jopa mahdo tonta. Eli on erittäin tärkeä posi tiivinen asia, että voin pitää kon takteja yllä päivittäin. Otan valokuvia ja katselen se kä muokkaan niitä tietokoneeni avulla. Pankkiasiointini myös hoituu koneeni avulla. Tukea ja apua saan tulkiltani ja henkilö kohtaiselta avustajaltani. Laitan teille katsottavaksi muutamia ottamiani valokuvia ja kuvia maalaamistani tauluis tani. ISOT KIITOKSET teille tieto koneesta!! Aimo Vuorinen, Kauttua :) Tietokone luennoijalle Hei, Tukilinja. Iso kiitos tieto koneesta ja tulostimesta. Koke musasiantuntijana tulen kirjoit tamaan vielä monta luentoa näi tä apuna käyttäen. Apunne on korvaamaton, sillä eläkeläisen tuloilla minulle olisi ollut mah dotonta uuden koneen hankinta. Kone on jo kovassa käytössä kesälomasta huolimatta. Sydä melliset kiitokset, upeaa, että on tällaista toimintaa olemassa. Terveisin Pirjo Toivonen Tänään ilonpäivä noutaessa ni postilaatikostani Tukilinjan paksun kirjeen. Hartaudella sen avasin. Hyvin onnellisena luin myönteisestä päätöksestä kos kien konetarpeitani. Lämmin kiitokseni Tukilin jan henkilökunnalle, joka jou tuu tarkkaan harkitsemaan eri laisten ihmisten olosuhteita ja avuntarvetta koskien niin mo nenlaisia apuraha-aiheita, apu välineitä, mitkä esiin tulevat kallisarvoisen Tukilinja-lehtem me viimeisillä sivuilla. Arvokkaan lahjan saaja na koen erityistä, nöyrää kii tollisuutta, koska edustan ikä ni myötä todellista köyhyysai kaa. Olen kokenut niukkuutta ja huomattavia menetyksiä sotaaikana, ja kaiken jälkeen hitaasti valoisampia aikoja nuoremmille polville, vaikkei kaikessa ja kai kille riittävästi. Olemme tämän päivän avun saajat, nuoret ja vanhemmat, kiitollisia Tukilinjalle. Henkilö kohtaisesti tarvitsen paljon yli määräisiä voimia saadakseni pari dokumenttia, kymmeniä kirjeitä ja haasteita yhteiskun nalle valmiiksi ennen kuin mer kitsen iäkseni täydet 85 vuotta. Ystävällisesti Anita Österberg FB-KOMMENTTI ”Tuon voisi laajentaa koskemaan koko elämää; pieni hymy, ystävällinen ele ihan tuntemattomallekin vaikka kaupan kassajonossa. Koskaan et voi tietää, kuinka suuri merkitys sillä voi olla! Yksinäisyys ei useinkaan näy ulospäin, se on sydämessä.” NETTIKYSELY Tarvitsetko apua? Näet kadulla henkilön, joka puhuu itsekseen harhaisesti ja on jäädä auton alle. Mitä teet? 1. Kävelet ohi. 2,5 % 2. Menet läheiseen liik keeseen ja ehdotat, et tä he kutsuisivat apua. 5% 3. Soitat poliisille ja kerrot, et tä silminnähden sairas hen kilö on vaarassa ja tarvit see apua. Jäät odottamaan. 32,5 % 4. Kysyt, mikä häntä vaivaa ja tarvitseeko hän apua. 60 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla loka– marraskuussa 2014. Lukijakommentti Tukilinjan Facebook-sivuilla tukilinja 7–8 • 2014 37
Toivoa nuorille Mielenterveyspalveluja moititaan syystäkin vaikeasti saataviksi. Varsinkin nuoret jäävät ongelmissaan ja kriiseissään helposti yksin, sillä heidän on vaikea tietää, mistä apua löytyisi. Heitä varten Suomen Mielenterveysseura ja HUS:n Nuorten Mielenterveystalo-nettipalvelu loivat verkkopohjaisen, mobiililaitteillakin toimivan oma-apuohjelman nimeltä TOIVO. Se koostuu yhdeksästä mielenterveyttä ja selviytymistä edistävästä teksti osiosta, joihin liittyy jäsenneltyjä harjoituksia, äänitteitä ja videoita. Ne muodostavat alusta loppuun tehtyinä selviytymismatkan kriisistä eteenpäin. Nuoret ovat itse olleet mukana arvioimassa ohjelmaa ja työstämässä videoita. Ohjelma sopii myös tueksi vanhemmille sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Viittomajulkaisuja nettikirjastossa Myös viittomakieliset suoma laiset saavat nyt omakielistä kir jastopalvelua netin kautta. Viit tomakielinen kirjasto avasi vir tuaaliset ovensa lokakuun lopus sa ja tarjoaa nyt suomen- ja ruot sinkielisiä viitottuja videojulkai suja kaikille kiinnostuneille. Kirjastolla on sekä suomenettä ruotsinkielinen käyttöliitty mä (www.viittomakielinenkir jasto.fi ja www.teckensprakiga biblioteket.fi). Molemmista löy tyvät samat aineistot, joita oli käynnistämisvaiheessa 200 ni mikettä. Aineiston käyttäminen on maksutonta eikä vaadi rekis teröitymistä. Viittomakielisen kirjaston kohderyhmiin kuuluvat viit tomakielisten lisäksi eri alojen opiskelijat, opettajat ja muut viit tomakielisestä kulttuurista kiin Viittomakielisessä kirjastossa on sekä asiaa että viihdettä. nostuneet. Osa aineistosta on jo ko spiikattu tai tekstitetty, joten kirjasto toimii myös ikkunana kuurojen maailmaan viittoma kieltä taitamattomille. Yksi tär keä käyttäjäryhmä on viittoma kieliset lapset, joille vastaavaa omakielistä materiaalia on erit täin vähäisesti tarjolla. Kirjasto toteutettiin opetusja kulttuuriministeriön tuella täydentämään yleisten kirjasto jen palvelua. Omaishoitajille turvakortti 9-kohtainen selviytymispolku löytyy Nuorten Mielenterveys talon sivuilta. Nuorten kuntoutus lisääntyi 30 % Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksesta on saatu jo näkyviä tuloksia: alkuvuodesta Kelan kuntoutusta myönnettiin nuorille noin 30 % enemmän kuin ennen. Muutoksen onnistumisen taustalla on ollut etenkin terveydenhuollon henkilökunnan toiminta, jolla nuoret on saatu ohjattua kuntoutukseen. Nuoret eivät itse usein tiedä mahdollisuudestaan saada kuntoutusta Kelalta. Kuntoutusta ollaan Kelan mukaan myös kehittämässä. Opihankkeessa luodaan mallia, jolla mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria saataisiin tuettua opinnoissaan. ”Tällä hetkellä suurin tavoitteeni on saada ammatti. Ennen en nähnyt omaa tulevaisuuttani, nyt osaan haaveilla siitä jo pidemmällekin”, kertoo hankkeen toimintaan osallistunut nuori. 38 Punainen Risti on lisännyt tur vatuotteiden valikoimaansa omaishoitajan turvakortin. Kort tiin kirjoitetaan yhteystiedot sille henkilölle, johon otetaan yhteyt tä, jos omaishoitajalle sattuu jo tain. Näin kotona hoidettava saa apua mahdollisimman nopeasti, eikä jää ilman huolenpitoa. Kortti voi olla tarpeen myös yksinhuol tajille, joilla on kotona alaikäisiä lapsia. ”Ajatus kortista lähti erään omaishoitajan aloitteesta. Hän oli huolestunut tilanteesta, että kukaan ei tiedä kotona olevasta toimintakyvyttömästä hoidetta vasta”, kertoo omaishoidon koor dinaattori Sisko Aalto Punaises ta Rististä. Tarkoitus on, että hoitajan ol lessa muualla kuin kotiympäris töstä Kortti on kaulanauhassa mukana. Punaiseen kaulanau haan ripustettu ja muovitaskuun sijoitettu kortti on onnettomuus tilanteessa helposti havaittavis sa. Kortti on pankkikortin kokoi nen ja sitä voi säilyttää myös lom pakossa. Kortin voi ostaa 6 euron hintaan Punaisen Ristin verkko kaupasta (www.punaisenristin kauppa.fi). Punainen Risti suosittelee, et tä myös potilastietojärjestelmiin esimerkiksi terveyskeskuksessa ja kunnan kotihoidossa tehdään merkintä henkilön omaishoitoti lanteesta. Sisäkorvaistute auttaa puhumaan ”On äärimmäisen mielenkiin toinen kysymys, miten kuuloais timukset jäsentyvät kuuloaivo kuorelle sisäkorvaistutteen ak tivoinnin jälkeen”, toteaa Hel singin yliopistossa marraskuus sa aiheesta väitellyt Eila Lonka. Longan tutkimuksen mukaan si säkorvaistutteesta oli kiistatto masti hyötyä kielenoppimisiän jälkeen kuuroutuneille aikuisil le. Kehitys näkyi 2,5 vuoden seu rannassa. Kysymyksessä on tois taiseksi ainoa tästä aiheesta val mistunut kansainvälinen seuran tatutkimus. Lonka pyrki selvittämään myös kaikkien suomalaisten si säkorvaistutetta käyttävien las ten tilanteen. Mukana oli 138 syntymäkuuroa ja 26 myöhem min kuuroutunutta lasta. Kartoi tuksen avulla kerättiin tietoa las ten puhutun kielen kehityksestä sekä koulu- ja päivähoitoratkai suista. tukilinja 7–8 • 2014 Tutkimus osoitti, että noin 7 vuoden iässä, käytettyään noin kolme vuotta sisäkorvaistutetta, lapset alkavat saavuttaa jo var sin kehittyneen puhutun kielen tason. Optimaalinen ikä sisäkor vaistutteen asettamiselle on Lon gan mukaan 2–3 vuotta, kun ha lutaan saavuttaa hyvät puhekie len taidot. Uusimman kansain välisen tutkimuksen mukaan op timaalinen ikä on tätäkin alhai sempi.
TUKIPÄÄTÖKSIÄ Elokuu 2014 »»A.T., Kuopio Tablettitietokone ja apuraha kanteletunteihin 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. Tabletti laajentaa vuorovaikutuksen ja harrastamisen mahdollisuuksia. »»Tiilikainen Veijo, Joensuu Apuraha tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, jolla on vaikeita rajoitteita näkökyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja harrastustoiminnan tueksi. »»Ahorinta Kirsi, Salo Tablettitietokone henkilölle, joka käyttää sähkömopoa liikkumisen apuvälineensä. Tuensaaja on testannut tablettia toimintaterapeutin kanssa ja sen on todettu sopivan hänelle työskentelyasennoltaan kannettavaa paremmin. »»Mohiadeen Ismail Haseeba, Helsinki Pöytätietokone kuntoutujalle, jolla on näkövamman aiheuttamia toimintarajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta suomen kielen opiskelussa sekä yhteydenpidon apuvälineenä. Suurennusohjelman hän saa apuvälinelainaamosta. Kuntoutusohjaaja suosittelee tietokoneen myöntämistä. Laitteisto ja ohjelmistokokonaisuus on Näkövammaisten Keskusliiton näkövammaisille suosittelema. »»M.U., Joensuu Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. »»Virtanen Jouni, Joensuu Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka harrastaa teatteria ja tarvitsee tietokonetta harrastuksen, yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. »»Kauppinen Mimosa, Jyväskylä Tablettitietokone 7-vuotiaalle lapselle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Kommunikoinnin tukena hän käyttää kuvakorttisarjoja ja pcs-kuvakommunikaatiokansiota. Tablettitietokone motivoi tuen saajaa vuorovaikutukseen esimerkiksi valokuvien avulla. »»Jolkkonen Seppo, Outokumpu Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto kuntoutujalle, joka harrastaa runojen ja proosan kirjoittamista ja käyttää tietokonetta myös yhteydenpidon välineenä. »»Matilainen Satu, Mikkeli Kannettava tietokone ja erillinen hiiri kuntoutujalle, jolla on useita sairauksien aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. »»Mattila Niko, Salo Pöytätietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. Tietokoneen avulla hän voi harjoitella lukemista sekä toiminnanohjauksen ja hahmottamisen taitoja. Matemaattisia taitoja voidaan harjoitella matematiikan oppimispelien avulla. »»T.K., Seinäjoki Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. »»K.J., Varkaus Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka käyttää keppejä liikkumisen apuvälineenä. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineenä. »»Norppa Vesa, Ilomantsi Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto kuntoutujalle, joka harrastaa runojen kirjoittamista. Tietokoneesta on hyötyä myös asioinnin apuvälineenä. »»Salonen Tuulikki, Vihti Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, kirjoitusharrastuksen ja asioinnin apuvälineenä. »»J.V., Kemi Osa-apuraha sähköavusteisen, kolmirattaisen tandem-polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. Yhdessä pyöräily on tuen saajalle mielekäs ja turvallinen tapa liikkua. Kunnan vammaispalvelu maksaa osan pyörän hinnasta. »»Kettunen Leena, Vantaa Apuraha kannettavan tietokoneen ja rullahiiren hankintaan 28-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta lukio-opintojen tueksi. Kela ei myönnä tietokonetta, mutta kunnan vammaispalvelut ovat myöntäneet osa-apurahan sen hankkimista varten. Vantaan kaupungin lääkinnällinen kuntoutus ei myönnä tietokoneen käytössä tarvittavaa rannetuellista rullahiirtä, koska tietokonetta ei käytetä kommunikoinnin apuvälineenä. »»Ranta Sanna, Jyväskylä Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta harrastusten, asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. »»H.J., Vuorela Tietokone henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon apuvälineeksi. tukilinja 7–8 • 2014 »»Lehtonen Pekka, Tampere Pöytätietokone, kaiuttimet ja lasertulostin näkövammaiselle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. Puhesyntetisaattorin ja käytön opastuksen hän saa apuvälinelainaamosta. Laitteisto ja ohjelmistokokonaisuus on NKL:n näkövammaisille suosittelema. »»Leinonen Tomi, Lappeenranta Kannettava tietokone, Office-ohjelma, skannerikynä, kuulokkeet ja värilasertulostin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita kielellisessä kehityksessä. Hän tarvitsee tietokonetta läksyjen tekemiseen ja lukitaitojen harjoitteluun. Toimintaterapeutti suosittelee tietokoneen hankintaa myös motivoivana oppimisvälineenä. »»Laine Reino, Forssa Tietokone kuntoutujalle, joka käyttää kyynärsauvoja rollaattoria liikkumisen apuvälineinä, ja tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. »»Ainasoja Anu, Ylivieska Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin henkilölle, jolla on sairauden ja kipujen aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta yliopistoopintojen apuvälineeksi. »»Metsävainio Katja, Tampere Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja värilasertulostin henkilölle, jolle kynällä kirjoittaminen ja liikkuminen on sairauden vuoksi hankalaa. Hän toimii potilasjärjestön puheenjohtajana sekä monissa terveydenhoitoalan luottamustoimissa, joissa tietokone on välttämätön. »»S.K., Kangasala Osa-apuraha auton hankintaan pitkäaikaissairaalle henkilölle, jolle oma auto mahdollistaa työssäkäynnin ja itsenäisen elämän. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet käytetyn auton hankintakuluista. »»Löytty Mila, Kyröskoski Kannettava tietokone ja skanneri sokealle henkilölle, jolla on useita toimintarajoitteita. Hän tarvitsee laitteita itsenäiseen postin lukemiseen ja tiedonhakuun. Näkövammaisten Keskusliiton johtava atk-kouluttaja ja Silmäkeskuksen kuntoutusohjaaja suosittelevat tietokoneen myöntämistä. Laitteisto ja ohjelmistokokonaisuus on NKL:n näkövammaisille suosittelema. »»Huotari Juho, Kuhmo Kannettava tietokone, erillinen hiiri ja monitoimilaite henkilölle, jolla on kuulovamma. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. 39
TUKIPÄÄTÖKSIÄ »»Mäenpää Raija, Rovaniemi Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän on aktiivinen potilasyhdistystoiminnassa ja tarvitsee tietokonetta myös yhteydenpito- ja asiointikäyttöön. »»Vastamäki Tero, Tampere Tablettitietokone henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita ja joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tablettia yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Motoristen rajoitteiden vuoksi tablettitietokoneen kosketusnäyttö on hänelle tavallisen tietokoneen näppäimistöä sopivampi kirjoitusväline. »»Salmela Stina, Lahti Tablettitietokone kuntoutujalle, joka on käynyt kansalaisopistossa Tabletti tutuksi -kurssin. Tabletin avulla hän voi harjaannuttaa ja ylläpitää kognitiivisia taitojaan sekä laajentaa elämänpiiriään myös sosiaalisesti. »»Tervamäki Martti, Kälviä Kannettava tietokone, Office-ohjelma, mikrofoni, kaiuttimet ja värilasertulostin 4-vuotiaalle lapselle, jolla on kommunikoinnin ja motoriikan haasteita. Tietokoneen avulla hän voi tehdä puheterapiaharjoitteita ja pelata oppimispelejä. »»A.I., Kuopio Kannettava tietokone henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineinä sekä rollaattoria että kelattavaa ja sähköpyötuolia. Hän harrastaa valokuvausta ja tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin sekä valokuvausharrastuksen apuvälineeksi. »»Vähäkuopus Pentti, Ranua Kannettava tietokone päivittäiseen asiointiin ja elämänpiirin laajentamiseen kuntoutujalle, jolla on monia toimintarajoitteita. »»Koskinen Pyry, Kotka Kannettava tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta päivittäiseen asiointiin ja harrastuskäyttöön, kuten koodaamiseen ja kotisivujen tekoon. »»I.K., Tampere Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja piirtopöytä 15-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun, yhteydenpidon ja harrastamisen apuvälineeksi. »»Saartila Markus, Ylöjärvi Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen ja motoriikan haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuväli- 40 neeksi. Hän osallistuu myös Me Itse ry:n vertaistukitoimintaan. »»Burmansson Berit, Espoo Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta opinnoissaan. »»M.L., Vantaa Apuraha tietokoneen hankintaan 26-vuotiaalle henkilölle, jolla on kuulonalenema ja muita toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineeksi. »»Tikkanen Ritva, Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto, erillinen hiiri ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta pienimuotoisen työ- ja harrastustoiminnan välineeksi. »»M.R., Muurola Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä tiedonhaun ja aktiivisen omien asioiden hoidon välineeksi. »»Salorinne Päivi, Kontiolahti Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka käyttää kyynärsauvoja liikkumisen apuvälineenä. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. »»Anttila Jenni, Simo Apuraha tanssipyörätuolin hankintaan 16-vuotiaalle nuorelle, joka harjoittelee tavoitteellisesti ja tähtää SM-kisoihin 2015. Tavallinen pyörätuoli ei sovellu pyörätuolitanssiin kilpailutasolla. »»Puska Thomas, Vaasa Apuraha sulkapallopyörätuolin hankintaan 20-vuotiaalle aktiiviurheilijalle, jonka lajina on tähän asti ollut sähköpyörätuolisalibandy. Uuteen lajiin tarvitaan erilainen urheilupyörätuoli. »»Peltokangas Eevi, Seinäjoki Tablettitietokone 7-vuotiaalle lapselle, jolla on kuulovamma sekä oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Tabletilla on harjoiteltu hienomotoriikan, hahmottamisen ja tarkkaavuuden taitoja. »»Kangasmäki Jukka, Keuruu Kannettava tietokone henkilölle, jolla on näkövamma ja joka tarvitsee sitä yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Tarvittavat ruudunlukuohjelmat saadaan sairaanhoitopiiriltä. Laitteisto ja ohjelmisto ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. »»N.L., Kangasniemi Kannettava tietokone 18-vuotiaalle näkövammaiselle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. Suurennusohjelman, puhesyntetisaattoriohjelman sekä asennuksen ja käytännön opetuksen tuensaaja saa keskussairaalasta. Laitteistoja ohjelmistokokonaisuus on NKL:n näkövammaisille suosittelema. »»Lounais-Suomen MS-yhdistys, Turku Apuraha Lounais-Suomen MS-yhdistyksen liikuntakerhossa tarvittavien bocciapallojen ja CD-soittimen hankintaan. CD-soitinta käytetään myös teatteriryhmässä, joka esiintyy muun muassa palvelutaloilla. Boccia on peli, jota voi pelata tasa-arvoisesti liikkumisen rajoitteista huolimatta. »»Kennovaara Matias, Turku Tablettitietokone 8-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Hänellä on käytössä AAC-kuvakansio ja TAIKE-taulusto, ja hän on motivoitunut tabletin käytöstä kuntouttavissa sovelluksissa. »»Kennovaara Samu, Turku Tablettitietokone 6-vuotiaalle lapselle, jolla on vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin rajoitteita. Hakijalla on käytössä PECS-kuvat, kommunikaattori ja viittomat. Käyttöön ollaan ottamassa myös TAIKE-taulustoa. Tuen saaja on motivoitunut tabletin käytöstä oman ilmaisun vahvistamisessa. »»I.R., Helsinki Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. »»A.J., Mikkeli Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja monitoimilaite 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on myös vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineeksi. »»Heiskanen Marja-Liisa, Kuopio Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä vertaisohjaajana toimiessaan sekä yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. »»Rajamäki Hanna Leena, Vaasa Kannettava tietokone näkövammaiselle henkilölle, jolla on useita rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta pienimuotoisen artesaanityön ja tiedonsaannin välineeksi. Laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus on NKL:n näkövammaisille suosittelema. »»Laukkanen Maiju, Helsinki Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta graafisen alan opinnoissaan. tukilinja 7–8 • 2014 jatkuu sivulla 42…
RISTIKKO 7–8/2014 Tukilinja on vain minun. Hankkikaa tekin itsellenne! TYTTÖJÄ 1. TUPLANAKIN SUHTEELLISUUS“HYLÄT- TEORITY” AN TAKANA HYLÄKIELTÄÄ TYLLÄ NAU- DEMONTAI- RET- STRATIITEEK- TAVIA VIPRONOMINI! SI! SELASSIE VIRTAA -TUNNUS GOLFAA TUURIN NIMISIÄ LEIVÄLLE “ LAAR SETOLKKA TEHDÄ KIPEÄÄ PÄÄTTÖMÄSTI! LUSIA RISTIKON LAATI: JARI HAAPA-AHO VALOKUVA:IRIS TENHUNEN PAHUS! PILKKA MENESTYSBIISIN SISÄLLÄ! TEKSTIKIN KASVEJA ATENKIN PERÄÄN -LIITTO Lepo! PISTELLÄ RAHA PAINO- MARXISMI MITTA TYTTÖ VASTAMÄESSÄ KYSELIJÖITÄ armo? x2 & TAUTINEN YHTYE? NOPEASTI VAALIA KAUPUNKI TORINOSSA BLUNT Pois vaan! ELMERISTÄ JA SAANASTA! SE HOIKEMPI SANDLER EI VALETT “PIKKARAINEN” JA KAIMA Apua! Jalassani on nekroosi! “ NORJAN KAUP. TIHEÄ CLAY YLIOPISTOKIN YLEMPI EI ITSELLÄ! KULTAA H:KI -52 KALLIO- PÖYDIN Luulen, että on helppo. PAIKALLE MOLEMMISTA PÄISTÄ! näytt. James KALASTA TORVI OSA NÄYTTELIJÄN AINEKSINA! SEKSUAALISEN TASAVERTAISUUDEN ASIALLA TAMPEREELLA ARGONAUTTI Auts! ZZZ OC vasta lehdestä 1/2015 ja helmikuun alusta lähtien myös Tukilinjan nettisivujen Ilmoi tustaululta. Ristikon 6/2014 ratkaisseista onnetar valitsi palkkion saajaksi Armi Valin Ypä jältä. Helena Seppälä kommentoi ristikkoa näin: ”Oli lukihäiriöiselle erittäin haastava ristikko, mutta piti kuitenkin yrittää! Sain sitten koko perheen nauramaan, kun kuun telivat äidin kirjoitusyrityksiä... että oikeas taan 3 ihmisen voimin meillä oli oma nauru tuokio;) KIITOS SIITÄ!” tukilinja 7–8 • 2014 J.H. RISTIKON 6/2014 RATKAISU Lähetä ratkaisemasi ristikko tammi kuun loppuun mennessä postitse osoitteel la: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja. fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ris tikko”. Otamme mielellämme vastaan myös kommenttejasi ristikosta! Oikein vastannei den kesken arvotaan palkkiona 30 euroa ve rottomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Ristikon 7–8 2014ratkaisu löytyy seuraa TYR POHTAMOLLA! VOIVA TYTTÖ ÄMMÄLLÄKIN VEDETTÄVÄ K A T I T E M I I R A I A OMA I L T E O I L I V T I A T B O N N A B I S M U E N I T U T NO A T U M I R I T MA N I J O O T A MA E S G K U F U T A E M S I L T E O T O S I U S Ä T Ä I T H A R I T A K A H A R U S E T H A N E L Ä M V Ä P Ä A Ä N E S I T U E R U V I R Y E Y J A S L Ä I R A K I L I K A I P E N N K K O N E N E E T E S T O H L V Y Y E T Ö L L I T S A K I A N T S A S R Ä I T I T T A R H A I N R I E L I K L A N I A P S O T A T O T T M I K A L A P S E T A A A T E S A A R A T 41
TUKIPÄÄTÖKSIÄ … jatkuu sivulta 32 »»Piiroinen Mirja, Outokumpu Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka käyttää liikkumisen apuvälineinä rollaattoria, kävelykeppiä ja pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. Syyskuu 2014 »»Hautakoski Jannika, Nokia Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen, kielellisen kehityksen ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän voi hyödyntää tietokonetta esimerkiksi äänikirjojen kuunteluun. »»H.T., Helsinki Tablettitietokone 26-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on haasteita oppimisessa. Tabletti toimii apuna arjenhallinnassa ja auttaa asioinnissa ja opiskelussa. »»L.K., Kajaani Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka käyttää tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon välineenä. Se tarjoaa myös mahdollisuuden virikkeellisempään vapaa-aikaan. »»Fagerlund Julina, Emkarby Tablettitietokone, kosketusnäyttökynä ja tulostin 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Tabletin kosketusnäytöllä työskentely on hänelle helpompaa kuin näppäimistön käyttö. Kela ei myönnä hänelle tietokonetta apuvälineeksi. »»Forsberg Jouni, Kaarina Tablettitietokone henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita ja joka tarvitsee muistiapuvälinettä. Tabletti sovelluksineen mahdollistaa hänelle itsenäisemmän toiminnan ja liikkumisen. »»E.K., Helsinki Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 20-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammattiopinnoissaan. »»Juntunen Irma, Ruhtinansalmi Tietokone ja monitoimilaite henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineinä keppejä ja rollaattoria. Hän asuu kaukana kuntakeskuksesta ja tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon ja asiointiin. »»M.S., Järvenpää Kannettava tietokone, monitoimilaite, kaiuttimet ja erillinen hiiri kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja aktiivisemman arjen välineeksi. 42 »»J.S., Joensuu Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle asioinnin ja virikkeellisemmän arjen välineeksi. Hän katsoo esimerkiksi tv-dokumentteja netin kautta. »»C.H., Tampere Kannettava tietokone, erillinen näyttö, hiiri ja näppäimistö sekä monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja aktiivisen osallistumisen välineeksi. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. »»Oksanen Sisko, Lohja Kannettava tietokone henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja virikkeellisemmän arjen välineeksi. »»Adeleke Albin, Kangasala Tablettitietokone ja monitoimilaite 10-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Hän kommunikoi viittomien ja kuvakansion avulla. Tabletti motivoi häntä oppimiseen esimerkiksi Papunetin ja Pikku Kakkosen pelien avulla. »»Toppari Eetu, Loimaa Kannettava tietokone saranallisella näytöllä 9-vuotiaalle näkövammaiselle koululaiselle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän on käyttänyt tietokonetta toimintaterapiassa ja motivoitunut harjoittelemaan sillä numeroiden ja kirjainten oppimista. »»Heikkinen Tomi, Suomussalmi Kk Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 14-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Koulussa on käytössä tietokone, mutta sitä ei saa viedä kotiin. Oma tietokone mahdollistaa äänikirjojen kuuntelun ja läksyjen teon. »»Laine Jukka, Rovaniemi Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee tietokonetta toimiessaan vertaisohjaajana sopeutumisvalmennuskursseilla. »»Yli-Paavola Kati, Espoo Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee konetta yhteydenpidon, asioinnin ja virikkeellisemmän vapaa-ajan vieton välineeksi. »»M.M., Lappeenranta Kannettava tietokone ja monitoimilaite 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka käyttää tietokonetta yhteydenpidon ja virikkeellisemmän vapaa-ajan vieton välineenä. »»O.L., Kempele Apuraha jääkiekkovarusteiden hankintaan 9-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Liikuntaharrastus tukee hänen kuntoutumistaan. »»Grandell Alette, Naantali Apuraha tietokoneen hankintaan ja harjoitteluajan matkakustannuksiin 25-vuotiaalle henkilölle, joka käyttää ajoittain kyynärsauvoja ja pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. Hän suorittaa opintoihin liittyvän työharjoittelunsa ulkomailla. »»Butkevitsch Anne, Helsinki Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, asioinnin ja virikkeellisemmän arjen välineeksi. Hän saa tarvittaessa tukea tietokoneen käyttöön potilasyhdistyksestä ja klubitalolta. »»Taidekeskus Into ry, Turku Apuraha kehitysvammaisten taideyhdistyksen retkikustannuksiin. Yhdistyksen jäsen Tiina Elina Nurminen valittiin Kettukin Vuoden taiteilijaksi, ja ryhmä matkusti näyttelyn avajaisiin Hämeenlinnaan. Retkelle osallistuu 23 jäsenen lisäksi 10 avustajaa. Jäsenet maksoivat myös avustajiensa matkakulut. Moni heistä käyttää pyörätuolia, mikä lisäsi matkakuluja. Apuraha on tarkoitettu matkakulujen omavastuuosuuden pienentämiseen. »»N.Y., Lohja Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolle tietokone on tärkeä väline yhteydenpitoon, asiointiin, pienimuotoiseen opiskeluun ja kirjoitusharrastukseen. »»Lahti Leevi, Nokia Tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä asioinnin, yhteydenpidon ja virikkeellisemmän arjen välineeksi. Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2013 apurahoja ja apuvälineitä yli 480 000 euron arvosta eli noin 40 000 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. tukilinja 7–8 • 2014
»»S.A., Oulu Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 15-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Oma tietokone helpottaa oppimista mahdollistamalla esimerkiksi äänikirjojen hyödyntämisen. »»H.N., Jyväskylä Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolla on oppimisen haasteita. Hän käyttää tietokonetta valokuvien tallentamiseen ja muokkaamiseen sekä vapaa-ajan vieton välineenä. Hän on käynyt kansalaisopistossa tietokonekurssin. »»H.V., Järvenpää Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto, värilasertulostin ja apuraha opinnoissa tarvittavien graafisten Adobe-ohjelmistojen opiskeluaikaisiin lisenssimaksuihin 15-vuotiaalle ammatilliselle opiskelijalle. »»Haaga Joonas, Ylivieska Kuva: Eeva Mehto Apuraha tandempyörän hankintaan 11-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Pyöräily on tuensaajalle mieluista liikuntaa, mutta itsenäinen pyöräily ei suju turvallisesti. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio ei kuitenkaan myönnä tandempyörää, koska ei katso sen tukevan omatoimisuutta. JALOITTELUA Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja monitoimilaite 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Tietokoneen avulla hänen kirjoitus- ja lukutaitonsa ovat parantuneet. Hän pelaa myös mielellään tietokoneella Papunetin ja Pikku Kakkosen pelejä. Vanha tietokone on rikkoutunut. Kaisa Leka on sarjakuvapiirtäjä, jolle on tehty molempien jalkojen amputaatioleikkaus. »»Isoviita Jaani, Vantaa Jatka lukemista netissä ja Facebookissa www.tukilinja.fi Loppuiko luettava kesken? Voit jatkaa lukemista netissä, josta löydät viimeistä edellisen Tukilinjan helposti selattavassa pdf-muodossa ja nyt myös ruudunlukuoh jelmalla käytettävänä HTML-versiona. Tukitorilla voit tutustua tuotteisiin, joi ta vammaiset ihmiset palkkatyönä tai työ toimintana tekevät. Osta vaikka uusi ka lenteri! Seuraavassa Tukilinjassa Kaisa Kario kertoo, miten onnistu työnteko hierojana hermostoa rappeuttavan taudin kanssa. tukilinja 7–8 • 2014 Facebookissa ja Twitterissä tarjoamme vinkkejä vammaisalan mielenkiintoisista tapahtumista ja ilmiöistä. Ryhdy ystäväk semme ja jaa omatkin vinkkisi. Oliko tämä tilauksesi viimeinen leh ti? Seuraavassa lehdessä on luvassa lisää mielenkiintoista asiaa. Esimerkkinä artik keli harvinaista MIRAS-tautia sairastavas ta Kaisa Kariosta, joka jäi ensi eläkkeelle, mutta kyllästyi ja päätti jatkaa työntekoa. 43
T ukilinjan julkaiseminen alkoi laman jälkeen vuonna 1996, kun valtiovalta toivoi järjestöjen ottavan enemmän vastuuta syrjäytymisen torjunnasta. Lehteä julkaisemaan ja tukea jakamaan perustettiin tukiyhdistys, ja työ alkoi. Vuosina 1996–2013 on lehden tuottamilla tuloilla jaettu apurahoja noin 6,7 miljoonan euron arvosta, joista suurin osa yksityishenkilöille. Vuonna 2013 tukea annettiin yli 39 000 euroa kuukaudessa. Tukitoiminnalla on saatu aikaan monia menestystarinoita. Myös Tukilinja-lehti on lunastanut paikkansa vammaisalan erityisaikakauslehtenä. Lukijoi- hin mahtuu niin laajaa yleisöä, vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään kuin vammaisalan ammattilaisiakin. Lehti levittää tietoa vammaispalveluiden hyvistä toimintamalleista ja pyrkii käsittelemään eri toimintarajoitteiden vaikutusta tasapuolisesti. Ennen muuta se antaa äänen vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille sekä heidän läheisilleen. Tukilinja noudattaa työllistymistavoitteitaan myös lehden tekijöitä vali- tessaan. Sen sisältö toimiikin vertaistukena monille lukijoille. Haluamme toiminnallamme edistää työllisyyttä, koska se tukee tehokkaimmin vammaisten ihmisten elämänlaatua sekä sosiaalista ja taloudellista tasaarvoisuutta. Koulutus on varmin tie työllistymiseen. Se ei kuitenkaan riitä: Joka kolmannen vammaisen suomalaisen työkyky on erinomainen tai hyvä, ja yli puolella se on vähintään kohtalainen. Useimmat heistä haluaisivat tehdä edes osa-aikatyötä. Silti vain 17 % työikäisistä vammaisista ihmisistä on Suomessa palkkatöissä. Tanskassa, Itävallassa, Saksassa ja Belgiassa töissä on noin 60 % vammaisista. Pystymme kyllä samaan, jos yritämme – ja haluamme. Tukilinja vaikuttaa asenteisiin. Se antaa myös konkreettista vetoapua, kun sitä ei muualta saa. Lehden tilaus on luotettava, yksilöllinen ja vaivaton tapa vaikuttaa. Tervetuloa joukkoomme – ja lämmin kiitos lehtitilauksestanne! Apurahoja yksityishenkilöille ja hankkeille Tukilinjafoorumi myöntää hakemuksesta apurahoja ja apuvälineitä. Tukea voi hakea jatkuvasti ja se on tarveharkintaista. Apurahoilla tuetaan kouluttautumista ja työllistymistä. Tukea voi hakea myös toimintakykyä edistävään ja tasa-arvoa lisäävään toimintaan. Tukilinja myöntää apurahoja esimerkiksi opiskelun, pienyrittämisen, harrastamisen ja kilpaurheilun kuluihin, kulkuvälineisiin, tietoteknisiin ja muihin apuvälineisiin sekä kulttuuritoimintaan ja vammaistutkimukseen. Ennen tuen hakemista kannattaa tutustua hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukikoordinaattorin yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 2. TILAA TUKILINJA-LEHTI! P. 09 4155 1500 tai www.tukilinja.fi