• TASAPAINOSKOOTTERILLA HEIKKOJALKAINENKIN LIIKKUU S. 23 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 5 / LOKA–MARRASKUU 2016 ANJA SNELLMAN ja kohtalon kolhimat s. 6 12-VUOTIAS AARO Antti Ruuskasen keihäsopissa s. 13 KÖNKKÖLÄN SÄÄSTÖEHDOTUS: invalidivähennys ja byrokratia pois s. 10
• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2016 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Pasi Päivinen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 20. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava nro 1.12.2016. Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Vesa Linna 56 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 23 s. Tasapainoskootteri sta tuli hitti. Uusi Tulilinjallakolumnisti on tosi notkea! Ajassa s. 4 Valokeilassa Yayoi Kusama ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 9 7 kysymystä syrjinnästä Vastaajana julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen. s. 10 Kalle Könkkölä selvitti: Byrokratia ja invalidivähennys saavat mennä. s. 22 Mitaleita Riosta Paralympialaisista saatiin iloisia tuliaisia. Artikkelit s. 6 Anja Snellman ja kohtalon kolhimat Miten kohukirjailijasta tuli tv-terapeutti? s. 18 Reissumimmi kiertää maailman Sanna Kalmari matkustaa sähköpyörätuolilla. s. 23 Tasapainoskootteri testissä Toimittajamme testasi istuttavan sähkökulkuvälineen. s. 26 Rakkauden palapeliä kokoamassa Vammaiset sateenkaarinuoret kokoontuivat ensi kertaa. Tukitoiminta s. 12 Aaro mestarin opissa Antti Ruuskanen opetti 12-vuotiasta Aaroa keihäsleirillä. Tukilinja tuki leirikuluissa. s. 16 Elämänoppia Barcelonasta Tukilinja tuki kuuloja näkövammaisten koululaisten luokkaretkeä. s. 17 Tukitori Työllistä vammaisia: tarjolla tauluja ja maalaustöitä. s. 17 Tukipointti It-koordinaattori lähti Pokemon-jahtiin. s. 31 Tukipäätöksiä Tukilinjan apurahoja kesä–heinäkuussa 2016. Vakiot 5 Ruudussa 15 Tulilinjalla 21 Kirjavinkki 24 Välinevinkki 25 Leffafriikki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua 2 Tukilinja 5/2016
• NIIN PALJON kuin kunnioitankin Sauli Niinistöä presidenttinä, en ole pitänyt häntä tähän mennessä minään syrjäytyneiden puolestapuhujana. Olen tulkinnut hänen maailmankatsomuksensa sellaiseksi, jossa yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyy yläkautta: vauraus tippuu menestyjiltä alemmas tarjoten työtä ja jakovaraa tulonsiirtoihin. HÄTKÄHDIN SIIS, kun näin elokuussa hänen haastattelunsa otsikon: Suomi on jakautumassa – Presidentti Niinistö hätkähti raporttia yhteiskunnan tilasta (31.8.2016 Uusi Suomi). Asiaan on perehdyttävä, ajattelin. RAPORTTI OLI ajatuspaja e2:n raportti Kenen mitta on täysi. Ja näin Niinistö sitä kommentoi: ”Moni kokee, ettei edes oma ahkeruus enää takaa toimeentuloa ja että demokratiamme ei toimi.” ”Suomi on jakautumassa yhtäältä elämäänsä ja maahansa tyytyväisiin menestyjiin ja toisaalta tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin.” YKSI RAPORTIN suurista huolenaiheista oli se, että jo kolmanneksella nuorista on vaikeuksia siirtyä koulutukseen ja sieltä työelämään. No, mehän tiedämme, millaisista nuorista on usein kyse: monella on toimintarajoitteita, joko henkisiä tai fyysisiä. Pahin este voi olla lievä neurologinen poikkeama tai muu toimintarajoite, joka ei näy eikä tuo tukitoimia. Nykyinen koulutusjärjestelmä ja työelämä on optimoitu tahkoamaan meistä menestyjiä. Erilaiset eivät sovi sen rattaisiin. Ne ärsyttävät, häiritsevät ja lopulta tippuvat pois. VARMAAN ON syytä tältä pohjalta olla huolissaan maamme yhtenäisyydestä ja turvallisuudesta. Mutta jos ongelmaa lähestyykin ruohonjuuritasolta, eikö yhtenäisyys rakentuisi parhaiten, jos juuri nämä lapset ja nuoret – jotka on aiemminkin suurelta osin pystytty auttamaan järjestelmän sisään – opittaisiin taas poimimaan turvaverkkoon ja saattamaan perille? Ja hyvä olisi, jos siellä perillä ei vastassa olisi byrokratian seinä. TÄSSÄ LEHDESSÄ haastateltu selvitysmies Kalle Könkkölä suosittelee vammaispalvelujen organisointiin turhasta valvonnasta ja raportoinnista luopumista sekä paukkujen panemista omien elämänvalintojen ja aktiivisuuden tukemiseen. Ideaa saa vapaasti käyttää laajemminkin. Iris Tenhunen, päätoimittaja ”Jo kolmanneksella nuorista on vaikeuksia siirtyä koulutukseen ja sieltä työelämään.” SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.12.2016. www.tukilinja.fi/toimituselamaa toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 5/2016 3 Vammaiset – jakojäännös?
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Kusaman taidenäyttely HAM Helsinki -taidemuseossa Tennispalatsissa avautuu 7.10. Yayoi Kusaman (kuvassa) retrospektiivinen näyttely. 87-vuotias japanilainen taiteilija kuuluu maailman ihailluimpiin nykytaiteilijoihin. Hänet tunnetaan erityisesti tilavaikutelmia luovista, teoksesta ympäristöön leviävistä väritäplistä. Pyöreä muoto symboloi Kusamalle muun muassa aurinkoa, energian perimmäistä lähdettä. Hän kertoo inspiraation tulevan hallusinaatioista, joissa maailma peittyy täplillä ja muilla muodoilla. Toinen seikka, josta taiteilija tunnetaan, on se että hän asuu tokiolaisessa mielisairaalassa ja käy sieltä edelleen päivittäin työskentelemässä työhuoneellaan. Yayoi Kusama asui 1960-luvulla New Yorkissa ja loi keskeiset teoksensa osana sen kansainvälistä taideyhteisöä. Hänen työnsä ylittävät taidelajien rajat ja häntä onkin pidetty taiteen vallankumouksellisena. Kulttuuria ja elämyksiä tarjolla! 4 Tukilinja 5/2016 UUSIA TUULIA FB KUVATULKKAA Näkövammaisten Airut kertoo Facebookin uudesta Automatic alt text -ominaisuudesta, jonka kuvantunnistusohjelman avulla näkövammainenkin kuulee, mitä kuvassa näkyy. Tällä hetkellä tämä FB-toiminto on tarjolla vain iOS-sovelluksessa ja englanninkielisellä ruudunlukuohjelmalla, mutta kielija laitetukea on luvattu laajentaa. MYÖ HOSTEL Helsinkiin perustetaan kehitysvammaisia työllistävä retkeilymaja Myö Hostel, jonka perustamiskulut on jo lähes kerätty Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun kautta. Perustajina ovat sosionomit Jenny Närhinen ja Maiju Sundvall. Kehitysvammaisten Tukiliitto lähti mukaan hankkeen markkinointiin ja järjestämään majoituslahjapalvelua. Sen kautta perheille, joissa on erityistarpeinen lapsi, voi saman palvelun kautta ostaa Myö Hostel -majoituksen ja huvittelupaketin Helsinkiin. TASSUSANKARIT-NÄYTTELY Invalidiliitto kerää parhaillaan varoja avustajakoirien hankkimiseen liikuntavammaisille ihmisille. Tähän liittyen avattiin Validia Kuntoutus Helsingin aulassa yleisölle avoin valokuvanäyttely Tassusankarit. Valokuvaaja Minna Rossi on kuvannut avustajakoiria työssään, ja kuvien keskiössä on koiran ja ihmisen saumaton yhteistyö. Näyttely löytyy lokakuun ajan klo 10–15.30 osoitteesta Nordenskiöldinkatu 18 B. KASVOTON MIES Helsingin Sanomien toimittajan Kimmo Oksasen kasvot runneltuivat pahasti herpesviruksen ja bakteerin hyökkäyksessä. Ulkonäkökeskeinen maailma alkoi näyttäytyä erilaisena ihmiselle, jonka kasvojen iho ja kudos olivat tuhoutuneet. Oksasen kirjaan perustuva samanniminen teatteriesitys Kasvonsa menettänyt mies nähdään Tampereen Työväen Teatterissa 7.10. alkaen sekä Helsingissä Kanneltalossa loka-marraskuussa. Pääosassa nähdään Puntti Valtonen, musiikista vastaa Safka Pekkonen. TARTTUVAA NAURUA ESPOOSSA Tarttuvia tarinoita on absurdi yhden miehen komedia kulkutaudeista ja niiden vaikutuksesta ihmiskunnan historiaan. Näyttelijä Erkki Saarelan koomisessa terveysvalistuksessa tautimaailman julkkikset syfiliksestä koleraan saavat arvoisensa kohtelun. Käsikirjoitus ja ohjaus: Osku Valve. Viimeiset esitykset Espoon teatterissa nähdään 11. ja 12.11.
• RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Iän viisautta Vantaalaisen Tiedekeskus Heurekan uusi, 1.10. avautuva näyttely Dialogi ajassa vie katsojat ikääntymisen ihmeisiin. Näyttely antaa mahdollisuuden kokea, millaisia arkipäivän haasteita vanhus kohtaa, kuten esimerkiksi vaikeutuneen liikkumisen. Näyttely tuo myös esiin ikääntymisen avaamia vapauden mahdollisuuksia ja kannustaa eri-ikäisten vuorovaikutukseen. Opastettuja kierroksia vetävät näyttelyoppaiksi koulutetut seniorit. Dialogi ajassa tuo esiin myös ikääntymisen yhteiskunnallisena muutoksena. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaiden määrä on Suomessa kasvanut yli neljäsosaan väestöstä. Vuonna 2050 ikäihmiset muodostavat maapallon väestöstä jo kolmasosan. Miten se muuttaa elämäämme? Tulkattu mies Nyrkkeilijä Olli Mäestä kertova elokuva Hymyilevä mies on ensimmäinen kotimainen elokuva, johon on jo elokuvateatterilevityksessä liitetty tekstitys huonokuuloisille ja viittomakielisille. Tekstitys liitetään elokuvan esityskopioon erillisenä tiedostona ja elokuvateatteri voi valita missä elokuvan esityksissä se sitä käyttää. Myös näkövammaiset voivat seurata elokuvan tapahtumia kuvailutulkkauksen avulla, joka on käytössä kaikissa elokuvan kaupallisissa näytöksissä MovieReading-sovelluksen kautta. Elokuvan on ohjannut Juho Kuosmanen ja se on Suomen Oscar-ehdokas. Kamu Bastioniin Haminassa toimiva ravintola Kamu on vuodesta 2012 antanut alueen kehitysvammaisille mahdollisuuden työtoimintaan asiakaspalvelussa ja keittiössä. Elokuussa Kamu muutti entistä vaativampaan ympäristöön, Haminan Bastioniin, joka on kesäisin yksi Suomen toimivimpia konserttija tapahtumapaikkoja. Samalla se muutti nimensä Linnoitusravintola Kamuksi. ”Erilaiset kulttuuritapahtumat taidenäyttelyistä Jazz-Kamu! -iltoihin, rakkaudella valmistettu ruoka, laatuviinit ja hyvä palvelu ovat olleet kulmakivinä toiminnassamme”, kertoo Kamu tiedotteessaan. Tukilinja 5/2016 5 DIWAI MERI LUONNONTUTKIJA TV2/5.10. ALK. Kuusiosaisen dokumenttisarjan 1. jaksossa kuulovammainen Nathalie Simonsson tutkii Papua-Uuden-Guinean kasvilajeja sekä perehtyy alueella asuvien kuurojen elinehtoihin ja heidän käyttämiinsä viittomakieliin. NEW RUN TV2/12.10. Docventuresin kauden päättää freestylelaskija Pekka Hyysalon selviytymistarina, dokumentti New Run. Hyysalo vammautui lasketteluonnettomuudessa, mutta on sen jälkeen kuntoutunut päämäärätietoisesti. VOITTAMATON SYÖPÄ TV1/13.10. ALK. + AREENA 30 PV Tiededokumentti-sarjassa esitettävä 6-osainen laatudokumentti Voittamaton syöpä? (2015) pohjautuu Pulitzer-palkittuun kirjaan Cancer: The Emperor of All Maladies. Onko kestävä parannuskeino syöpään kohta luvassa? Tähän viittaavat uusimmat tutkimustulokset. S ORJONEN TV1/16.10. ALK + AREENA Kansainvälistä huomiota jo saanut kotimainen rikossarja kertoo KRP:n huippututkija Kari Sorjosesta, joka siirtyy töihin Lappeenrantaan, koska haluaa viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Vaimo kuntoutuu vakavasta sairaudesta. Maaseudun rauhaa ei ole luvassa vaan tapahtumat vievät tarinoita Pietariin asti. Pääosassa nähdään Ville Virtanen. NENÄPÄIVÄ TV2, 11.11. Viisituntisen suoran musiikkilähetyksen aikana varoja kerätään tukea tarvitseville lapsille ympäri maailmaa. Illan aikana nähdään tarinoita Intiasta, Somalimaasta ja Nepalista. Suoraa lähetystä isännöivät mm. Janne Kataja, Marco Bjurström, Jussi-Pekka Rantanen, Rakel Liekki, Joonas Nordman, Eero Ritala, Armi Toivanen ja Janne Porkka. AKUUTTI TV1 JA RADIO SUOMI, 14.11. Terveydenhoidon makasiiniohjelma jatkuu tv:ssä 6 uudella jaksolla. Tänä syksynä toimittajat Hilla Blomberg ja Minna Korhonen toimittavat samoista aiheista Akuutti-ohjelman myös Radio Suomeen sunnuntaisin klo 16. Toimituksen valinta
• 6 Tukilinja 5/2016 Anja Snellman ja kohtalon kolhimat Kuka? Anja Snellman, 62. Ammatit Kirjailija, toimittaja, terapeutti. Toimintarajoite Erityisherkkyys. Perhe Puoliso Jukka Orma ja lapset Alma ja Elsa.
• Tukilinja 5/2016 7 Anja Kauranen tuli vuonna 1981 räyhäkästi julkisuuteen Sonja O -romaanillaan. 35 vuotta ja 23 romaania myöhemmin hänestä on muokkautunut erilaisuutta ymmärtävä, kuunteleva terapeutti Anja Snellman. TEKSTI Sinikka Luhtasaari KUVAT Vesa Linna A nja Snellman istuu yhden työpaikkansa, Sanomatalon, ääniä vaimentavassa haastatteluloosissa. Ympärillä hälisee suomalainen mediatodellisuus toimittajineen. Arka paikka on hänen ilmaisella nettikanava HSTV:llä nähtävä keskusteluohjelmansa, jonka jokaviikkoinen kuvaus Sanomatalossa on juuri päättynyt. Ohjelmassa Anja Snellman keskustelee sellaisten ihmisten kanssa, joita voisi päätyä myös hänen terapeutin vastaanotolleen: ihmisten, joiden elämässä on tapahtunut jotain rankkaa, selvittämistä kaipaavaa. Ohjelmassa käy myös vieraita, joilla on vakava sairaus tai toimintarajoite. Kukapa olisi osannut kuvitella 80-luvulla, mitä kaikkea silloisesta esikoiskirjailija Anja Kaurasesta kuoriutuisi. Harva aavisti sitäkään, miten media tulisi muuttamaan maailmaa. Journalistina, terapeuttina ja kirjailijana Anja Snellman elää nyt vahvasti tätä aikaa. Hän haluaa ottaa kantaa yhteiskuntaan, ja toivoo tekevänsä sitä vielä pitkään. Sanalla on voimaa Snellmanin ase on sana. Jo yhdenkin sanan merkitys voi korostua sekä journalistin, terapeutin että kirjailijan työssä. ”Koska olen sanataiteilija, uskon että kieli on meitä tärkeä yhdistävä tekijä ja kielen avulla voin herätellä uinuvia tunteita.” Terapeutin työkin on usein sanojen metsästystä. ”Ihmiset voivat hautoa jotain sanaa vuosikymmeniä ja muistaa vielä viisikymppisenä, mitä joku on sanonut pihalla lapsuudessa. Meidän kulttuurissa on kauheasti semmoista, ettei kehuta eikä anneta positiivista palautetta. Vanhat ikävät sanat saattavat alkaa korostua myöhemmin elämässä, vaivata ja teloa vaikkapa masennuksessa. Kaikilla on niitä huonoja sanoja muistissa.” Anja Snellman jatkoi muutama vuosi sitten nuoruuden psykologian opintojaan kouluttautumalla ratkaisukeskeisen eli ns. lyhytterapian terapeutiksi. Työtä on nyt takana puolisentoista vuotta. Se ei ole pitkä aika terapeuttina, mutta sen aikana Anja Snellmanin kuva suomalaisesta yhteiskunnasta on muuttunut. ”Kun päivittäin kuuntelee ihmisten selviytymistai selviytymättömyystarinoita, se antaa mittasuhteita elämään.” Miehet tulevat terapiaan Nykyään terapiaan uskaltautuvat myös miehet, joita Snellmanin asiakkaista on jo lähes puolet. Kukapa olisi sellaistakaan osannut ennustaa? Sellaisesta ihmeestä ei nähty edes unta viime vuosituhannella. ”Käsitykseni suomalaisista miehistä on muuttunut. Jumalauta, että nyt puhuvat miehet solmuistaan ja kriiseistään. Se on ihana asia! Samoin kuin se, että kynnys hakeutua terapiaan on laskenut.” Enää ei Anja Snellmanin mukaan välttämättä hakeuduta pitkiin terapioihin, vaan halutaan apua tiettyyn elämän kipukohtaan. Siinä ratkaisukeskeiset menetelmät voivat auttaa. Anja Snellman keskustelee elämän kolhimien ihmisten kanssa tv-ohjelmassaan Arka paikka. Ohjelmat voi katsoa nettikanava HSTV:ssä. ”Yhdenkin sanan merkitys voi korostua sekä journalistin, terapeutin että kirjailijan työssä.”
• 8 Tukilinja 5/2016 ”Vaikka asiakkaiden tarinat järkyttävät, minulla on luja usko siihen, että ihmisessä on paljon itseparantavaa voimaa. Koskaan ihminen ei tule terapeutin luo pelkästään ongelman kanssa, vaan hänellä on mukanaan myös ratkaisu. Terapeutin osa on auttaa löytämään se, ja tehdä lopulta itsensä tarpeettomaksi.” Työnä maailman parantaminen Snellman luonnehtii itseään saranapuolen tyypiksi. Häntä kiinnostavat ihmiselämän häpeälliset, arat puolet ja tabuaiheet. Niitä käsitellään Arka paikka -ohjelmassakin, mutta haastateltavien omilla ehdoilla ja niin, että ohjelmassa pysytellään ihmisten mukavuusalueella. Terapeuttina pitää mennä vähän syvemmälle, henkilökohtaisuuksiin. Mitä tehdä, jos jonkun elämä on täysin umpikujassa? ”Ajattelen, että aina ihmisellä on elämässään ja arjessaan jotain, mikä toimii. Pienistäkin asioista voi napata kiinni ja saada elämäniloa. Jokainen myös tykkää jostakin, on hyvä jossakin, nauttii jostakin. Siitä voidaan alkaa puhua.” ”Journalistisen työn kautta voin ottaa suoraan kantaa yhteiskunnallisiin epäoikeudenmukaisuuksiin. Terapeutin työn kautta voin parantaa maailmaa ruohonjuuritasolla, kohtaamalla ihmisen ihmisenä”, Anja Snellman erittelee. Valttikorttien etsimistä Miten auttaisit vammaista nuorta, joka saattaa tuntea, että elämän valttikortit on jo lähtötilanteessa viety? ”Itse en ajattele noin, vaan että pitää etsiä hänelle ne kortit! Nuori saattaa itse istua osan korteista päällä. Meidän tehtävä on löytää ne ”Joskus jo yksikin kokemus, kun ihminen tulee syväkuulluksi, voi olla alkuna isolle muutokselle.” kortit ja avata niitä pikku hiljaa yhdessä. Silloin päästään eteenpäin.” Auttamisen ydin on Snellmanin mukaan aito kohtaaminen. Joskus jo yksikin kokemus, kun ihminen tulee syväkuulluksi, voi olla alkuna isolle muutokselle. Se on hänelle terapeutin työssä parasta. Myös kirjailijana Snellman hakee vuorovaikutusta lukijaan. Hänelle on sama, myydäänkö kirjaa, mutta jos joku erehtyy lukemaan teoksen ja jää siihen koukkuun, syntyy voimaannuttava kokemus sekä kirjailijalle että lukijalle. Myös terapeuttisessa kohtaamisessa syntyy iloa, kun näkee, miten oivallus vaikuttaa. Myötätunto ja kuulluksi tuleminen tuntuvat myös terapeutissa niin voimallisesti, että Snellman sanoo tarvitsevansa monesti fyysistä lepoa tällaisen vahvan kokemuksen jälkeen. Päinvastainen kokemus syntyy, kun toista ei kerta kaikkiaan pysty auttamaan. Joskus ihminen on niin täynnä vihaa ja hän on tullut niin monta kertaa torjutuksi, ettei uskaltaudu kohtaamiseen. Koskaan ei liian myöhäistä Anja Snellman pitää avioliittoaan Jukka Orman kanssa hyvänä esimerkkinä siitä, ettei kannata antaa periksi ja heittää pyyhettä kehään. Kukaan ei voi ennustaa, mitä yllätyksiä elämä voi tuoda tullessaan. Tämä haastattelu tehtiin torstaina samalla viikolla, jonka tiistaina oli Tavastia-klubilla Orman levyn julkistamistilaisuus. Siellä oli muuten hauskaa, ja erityisesti silmiini osuivat muut apuvälineillä liikkujat. Meitä pyörätuolikansalaisia oli peräti neljä. Kerrankin ei tarvinnut olla ainokainen! Jukka Orman muusikon ura on kestänyt jo 45 vuotta. Hän sai Tavastian lavalla lahjaksi Gretchin White Falconin, kitaramaailman rolls roycen: valkoisen erikoisyksilön, joita ei maailmalta monta löydy. Se kustannettiin joukkorahoituksella kustannettu, ja Anja-vaimon sanoin huomionosoituksena pitkän projektin loppuunsaattamisesta. Jukka Orma on omilla elämäntapavalinnoillaan, erityisesti julkisuudessakin esillä olleella päihderiippuvuudellaan, hankaloittanut elämäänsä ja työtään. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan. Uuden alku voi olla yllättävän polun päässä. Tällaiset juttutuokiot ovat tosi tärkeitä!
• 7 kysymystä TEKSTI Sanni Purhonen Erillisyys luo syrjintää Kysyimme, miten vammaisia suomalaisessa arjessa syrjitään. Vastaajana on julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen. 1. Mitä kuuluu julkisoikeuden apulaisprofessorin työhön? Lähinnä lukemista ja kirjoittamista. Tutkimukseni keskittyy perusja ihmisoikeuksien yleisiin kysymyksiin. Opetan valtiosääntöoikeutta ja ohjaan graduja ja väitöskirjoja. 2. Olet kirjoittanut blogissasi vammaisten syrjinnästä. Miten kiinnostuit aiheesta? ”Tutkijana minua ei varsinaisesti kiinnosta vammaisuus vaan ihmisen ja yhteiskunnan rakenteiden kohtaaminen. Kirjoitin väitöskirjani taiteilijan oikeusasemasta ja olen tutkinut muun muassa totaalikieltäytyjiä. Vammaisten tilanne on tälle luontevaa jatkoa.” ”Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja eduskunnan oikeusasiamies ovat tunnistaneet vammaisten syrjinnän keskeiseksi ihmisoikeusongelmaksi.” 3. Oletko nähnyt syrjintätilanteita? ”Tunnen vammaisia henkilöitä, jotka eivät menesty työnhaussa kuten opiskelukaverinsa. Kuljen viikoittain junalla, jonka ravintolavaunu on kalustettu esteelliseksi ja raitiovaunuilla, joiden pysäkit eivät ole esteettömiä. Elokuvateattereissa pyörätuolipaikat on sijoitettu nurkkiin.” ”Yhteiskunta rakentuu ajatukselle, että vammaisen elämänpiiri on rajattu ja ei-vammaisen elämänpiiristä erillinen. Tähän rakenteelliseen syrjintään tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Olen myös vammaisten seurassa nähnyt, kuinka heitä kohdellaan arjessa ihmisarvoa alentavasti. Jätän suorasta syrjinnästä puhumisen kuitenkin vammaisille itselleen.” 4. Mitä muutoksia lakeihin tai käytäntöihin pitäisit tärkeimpinä, jotta syrjintä vähenisi? ”Ongelma ei ole niinkään laeissa. Syrjintä liittyy ei-vammaisten ihmisten vaikeuteen hahmottaa asioita vammaisten näkökulmasta. Tehokkaammat sanktiot voivat siinä auttaa. Tarvitaan tiukempia esteettömyysvaatimuksia ja velvoitteita positiiviseen erityiskohteluun.” ”Pitäisin silti tärkeimpänä sen edistämistä, että ei-vammaiset kohtaisivat enemmän vammaisia. Vertaisleirien sijaan nuoret vammaiset pitäisi lähettää rock-festareiden telttakylään muiden nuorten sekaan. Tämä edellyttää peiliin katsomista myös vammaisjärjestöiltä ja vammaispalveluiden tuottajilta. Nekin saattavat ylläpitää erillisyyttä omalla toiminnallaan. 5. Mitä jokainen meistä voi kohdallaan tehdä? ”Syrjintäkokemuksista on tärkeä puhua eikä puhe saa jäädä vammaisten keskinäiseksi jupinaksi. Pitäisi saada leviämään vaikka käsitys, että kapakan inva-wc:n käyttäminen oluttynnyrivarastona ei ole ok.” ”Vakavista syrjintätapauksista pitäisi kannella esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Iso osa vammaisten syrjinnästä jää piiloon.” 6. Uskotko YK:n vammaissopimuksen tuovan apua arkeen? ”Ratifioinnilla ei ole ihmeitä tekevää vaikutusta. Ei naisten ja miesten tuloeriarvoisuus hävinnyt naisten oikeuksien sopimuksen myötä. Ihmisoikeussopimukset ovat tärkeitä työkaluja kehitykselle. Vammaisten henkilöiden rakenteellisen syrjinnän purkaminen edellyttää kuitenkin laaja-alaista asennemuutosta.” 7. Miten mittaisit ihmisoikeuksien toteutumista vammaisten kohdalla? ”Tulisi tarkastella laajasti, kuinka henkilön vammaisuus vaikuttaa hänen elämäänsä. Olisi kysyttävä esimerkiksi, tuleeko lääkärin vammaisesta lapsesta lääkäri, kuten lääkärin lapsista Suomessa yleensä.” ”Sukupuoli, etnisyys, asuinpaikka ja sosioekonominen tausta vaikuttavat kuitenkin myös vammaisten asemaan. Vammaisuus ei ole välttämättä ihmisoikeusnäkökulmasta henkilön keskeisin piirre, vaan se voi olla esimerkiksi hänen kuulumisensa seksuaalivähemmistöön.” Pauli Rautiainen lähettäisi vammaiset nuoret rockfestarereille, ei vertaisleireille. Kuka? Pauli Rautiainen, Tampere Työ Julkisoikeuden apulaisprofessori. Luottamustoimia Eduskunnan perustuslakivaliokunnan asiantuntija, ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen. Tukilinja 5/2016 9
• VAMMAISPOLITIIKKA Kalle Könkkölä säästäisi vähentämällä byrokratiaa STM:n selvitysmies Kalle Könkkölä esittää, miten säästetään vaadittavat 61 miljoonaa euroa vammaispalveluista: 31 miljoonaa säästyy poistamalla invalidivähennys, 30 miljoonaa leikataan turhasta byrokratiasta. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Ismo Hel én K ynnyksen toiminnanjohtaja ja Vammaisfoorumin puheenjohtaja Kalle Könkkölä on viime keväästä alkaen kiertänyt ja kuunnellut eri vammaistahoja Dooris-villakoiransa uskollisella avustuksella. Hän on kerännyt ideoita myös pitämällä fb-sivustoa. Hänet valittiin sosiaalija terveysministeriön selvitysmieheksi etsimään vaihtoehtoja vammaisia henkilöitä koskevan erityislainsäädännön – Valas-lain – laatimiseen. Evästyksenä oli, että säästöjä tulisi löytyä 61 miljoonan euron arvosta. Nyt tämä Helsingin yliopiston kunniatohtori ja matemaatikko on tullut lopputulokseen, joka julkaistaan 14.10.2016. Esityksen pääkohdat löytyvät alta. Leikataankin byrokratiaa Kalle Könkkölä kääntää ehdotuksessaan päälaelleen tavan, millä säästettäisiin vammaispalvelulaista 61 miljoonaa euroa: ei leikatakaan palveluista vaan byrokratiasta! Miltei puolet säästöistä sataa kuntien budjettiin, kun sosiaalityöntekijöiden vammaisiin kohdistuvaa valvontaa poistetaan. Toinen puoli säästyy verotuksen muutoksella, joka ei kohdistu vähätuloisiin. ”Ehdotan ensimmäiseksi säästettäväksi 31 miljoonaa invalidivähennyksen poistolla. Tämä on verovähennys, joka kohdistuu lähinnä keskija hyvätuloisiin, jotka ovat työssä. Se on suuruudeltaan jokaiselle enintään 230 euroa vuodessa. Jo 1996 tätä vähennystä yritettiin poistaa, mutta nyt sille on sopiva aika”, Könkkölä linjaa. Suuri säästö tulee siitäkin, jos vammaispalvelulain piiriin otetaan ainoastaan ne iäkkäät, jotka ovat vammaisia muista kuin korkean iän tuomista syistä. Muut kuuluisivat sosiaalihuoltolain piiriin. Pois valvontayhteiskunnasta Loput säästöt saadaan vähentämällä tarpeetonta valvontaa. Könkkölälle seurantaja valvontayhteiskunta on jäänne, joka ei palvele ketään, mutta maksaa työtunteja. Miksi esimerkiksi vammaisen ihmisen pitää joka vuosi näyttää lääkärintodistuksella olevansa vammainen? ”Harvan vamma paranee – ei edes Lourdesin pyhiinvaellusmatkalta kukaan ole tullut näkevänä tai kävelevänä takaisin.” Vammaispalveluja Kelan kuntoutuspäätökset pitäisi siis tehdä toistaiseksi. On turhaa byrokratiaa käydä vuosittain paperisota siitä, että tarvitsee edelleen kuntoutusta ja fysioterapiaa. ”Minäkin olen saanut sitä vuodesta 1956, ja aina on vuosittainen uudelleen arviointi.” Raportointi pannaan Byrokratiasta säästettäisiin, jos asumispalveluyksiköissä kiellettäisiin turha raportointi. ”Raportoitaisiin ainoastaan, kun on erityinen syy.” Myös kuljetuspalvelut myllättäisiin: ”Henkilökohtainen budjetti voitaisiin ottaa rajoitetusti käyttöön, niin että katsottaisiin kuinka paljon henkilö on käyttänyt kuljetuspalveluja viimeisen kolmen vuoden aikana. Summasta vähennettäisiin hieman, ja koko summa annettaisiin vammaisen henkilön käyttöön vuositasolla. Mitään ei tarvitsisi tilittää, ja tulisi vapaus suunnitella omat menot.” Niille opiskelijoille ja työssäkävijöille, joille kuuluu 60 kuljetuspalvelumatkaa kuukaudessa, Könkkölä myöntäisi sosiaalitoimiston leasing-auton, jonka kulut olisivat ainoastaan 650–1000 euroa kuussa. Tiedossa olisivat miljoonien säästöt. ”Samoin henkilökohtaisessa avussa poistet10 Tukilinja 5/2016
• Syksyllä osoitettiin mieltä vammaispalvelujen huutokauppa-hintakilpailutusta vastaan. Kalle Könkkölä loisi palveluille laatukriteerit: ”Ei tässä voi kilpailla sillä, kuka nostaa sinut vessaan halvimmalla.” taisiin hurja byrokratia, jossa käyttäjät itse maksavat palkan, ja jos eivät pysty, niin tilitoimisto. Lasketaan taas keskimääräisesti apuun käytetty summa, ja se maksetaan tilille kerran kuussa.” Taksikuski avustamaan Taksikuljettaja voisi varsinkin maaseudulla avustaa tuntitaksalla kaupassa käynnin tai muun asian hoidossa. ”Ei tulisi seisontakuluja, vaan esimerkiksi 20 euron tuntipalkkio avustamisesta.” Kelan kuljetustilauskeskukset voisi yhdistää vammaispalvelun keskuksiin niin, että jokaisessa maakunnassa olisi ainoastaan yksi kuljetuspalvelukeskus. Myös itse maksavat voisivat joukkoliikenteen hinnalla osallistua näihin kuljetuksiin. ”Ja niille, joilla on korkean iän tuoma vakava vaikeus liikkua, taattaisiin sosiaalihuoltolaissa subjektiivinen oikeus 30 matkaan. Tämäkin säästäisi miljoonia. Joka tapauksessa tähän täytyy löytää uusia keinoja, sillä huonosti liikkuvia ihmisiä on vuonna 2030 miljoona.” Säästöjä tulisi Könkkölän mukaan myös, jos hengityslaitepotilaat saataisiin henkilökohtaisen avun piiriin. Avustajakeskus joka maakuntaan Könkkölä on ideoinut maakuntamallin, jossa jokaisessa maakunnassa olisi vain yksi henkilökohtaisen avun keskus, jonka omistaisi sosiaalinen tai yhteiskunnallinen, voittoa tuottamaton yritys. ”Keskus antaisi neuvontaa työnantajille ja -tekijöille, sillä olisi avustajavälitystä ja se toimisi sijaistyönantajana esimerkiksi kehitysvammaisille. Koulutus olisi osa toimintaa. Esimerkiksi liikuntaja kehitysvammaisia opetettaisiin käyttämään julkista liikennettä.” ”Harkittu arvaukseni on, että henkilökohtaisia avustajia on kaiken kaikkiaan noin 30 000. Jos vielä avustajien palkanmaksu saataisiin valtakunnallisen keskuksen piiriin, taas säästettäisiin byrokraattisista kuluista.” Vammaispalveluvalitusten pitkää tietä voisi myös oikoa. ”Vammaispalvelulakiin voisi tehdä muutoksen, että jos vammainen on tyytymätön sosiaalitoimiston työskentelyyn tai päätökseen, hän voisi valittaa suoraan hallinto-oikeuteen. Tässäkin lähtisi turhaa byrokratiaa pois.” Könkkölän taikatemppu ”Olen nyt työni tehnyt”, Kalle sanoo tyytyväisenä, mutta huomauttaa että kaikkia ei voi tyydyttää, vaikka suuria leikkauksia ei tulisikaan. ”Kehittäisin ideoita laajemminkin, mutta tässä on nyt, mitä on pyydetty.” Könkkölä on tehnyt taikatempun; keväällä itkettiin tulevia leikkauksia, nyt ei sitten leikataan vaan säästetään byrokratiasta – ja sen lisäksi parannetaan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta. Tukilinja 5/2016 11
• AARO MESTARIN OPISSA Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen on Aaron esikuva. 12-vuotiaan liikunta-vammaisen espoolaispojan yleisurheiluharrastus sai puhtia mestarin keihäsleirillä. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vesa Linna ja J.P. Mäkelä TUKIKOHDE A aro Mäkelä on innokas yleisurheilun harrastaja. Viime kesänä hän pääsi harjoittamaan keihäänheiton taitojaan jo toistamiseen Antti Ruuskasen keihäskoulussa, joka pidettiin Savonlinnassa, Tanhuvaaran urheiluopistossa. Kesäinen harjoitteluviikonloppu onnistui Tukilinjan ja VAU:n Startti-apurahalla. ”Tuli tehtyä varmaan 100 heittoa ja kuntoiltua muutenkin kunnolla”, Aaro kertoo. Se on paljon neljä vuotta yleisurheilua harrastaneelle Aarollekin. Leirin ohjelmaan kuului myös juoksulenkkejä, lihashuoltoa ja muita kuntoharjoituksia. Pararyhmää ohjaamassa oli keihäskoulussa Aaron oma tuttu valmentaja, Markku Niinimäki Espoon Tapioista. Vapaa-ajalla pääsi rentoutumaan kylpylässä koko perheen kesken. Ruuskanen puhui ruutuajasta Harjoittelun ohella Aaron mieleen jäivät luennot eli Antti Ruuskasen kuulumiset ja elämänhallintaohjeet nuorille urheilijoille. Keihäsmitalisti muistutti nuoria riittävän levon tärkeydestä harjoittelun ja muun elämän vastapainona. ”Niin, ja Antti kehotti rajoittamaan ruutuaikaa. Pitää vähentää somea ja kännyköiden käyttöä”, Aaro muistaa. Illalla oli Antin kanssa jutusteltu myös rantakalliolla makkaran paiston lomassa. Aarossa on myös pohdiskeleva puoli, joka nousee haastatellessa esiin ja tekee hänestä loistavan keskustelijan. Aaron äidin Minnan mukaan leireillä on ollut Aarolle suuri henkinen merkitys. ”Jo se, että Aaro saa koulusta vapaapäivän keihäsleirille lähtöä varten, kuten muutkin kaverit omiin turnausmatkoihinsa, on Aarolle tärkeää.” Minna kehuu, miten hienoa työtä sympaattinen ja positiivinen Antti Ruuskanen tekee pitämällä keihäsleirejä. Antti on nyt yksi Aaron esikuvista. Savonlinnassa Aaro pääsi mittelemään Antin kanssa taitojaan myös pingispöydän ääressä. Pöytätenniksestä on tullut yksi Aarolle mieluisista liikuntalajeista. Sen harrastamisen Aaro aloitti tavallisessa ryhmässä saatuaan Tampereen apuvälinemessuilla palautetta, että oli lähes robotin veroinen mailan käsittelijä. Harjoittelu tekee mestarin! 12 Tukilinja 5/2016
• Tukilinja 5/2016 13 Kuka? Aaro Mäkelä, 12 v, Espoo. Toimintarajoite Liikuntavamma Harrastukset Keihäänheitto, muu yleisurheilu, pöytätennis Aaro pääsi keihäsleirillä idolinsa, keihäänheittäjä Antti Ruuskasen oppiin.
• Aaro hakee nimikirjoitusta Antti Ruuskaselta keihäsleirin iltanuotiolla. Kuskaa, kustanna ja kannusta! Yksi Aaron kirittäjistä on vammaton kaksossisko Essi, joka harrastaa koripalloa. Aaro on pienestä pitäen halunnut tehdä samaa kuin siskonsa. Tällä hetkellä hän on kuitenkin kallistunut yleisurheilupuolelle; keihään, kuulan ja kiekon lisäksi mieluista on kestävyysjuoksu. Näitä kaikkia Aaro harrastaa Espoon Tapioiden soveltavassa urheilukoulussa, jota luotsaa valmentajana moninkertainen keihään ja kuulan paralympiamitalisti Markku Niinimäki. Koko nelihenkisen perheen kesken pelataan silloin tällöin myös sulkapalloa ja tennistä, ja uimassa ollaan käyty jo puolen vuoden ikäisestä alkaen. Ja toki Aaro pelaa vielä koulukavereiden kanssa pihasählyä ja muita pallolajeja! Aaron fysioterapeutti on sanonut, että ani harvoin tapaa yhtä paljon liikuntaa ja urheilua harrastavaa liikuntarajoitteista nuorta. Harrastukset tuovat hänelle iloa, pystyvyyden tunnetta ja uusia kavereita. Urheilu sopii Aarolle, jolla on Keihäänheitto on yksi Aaron mielilajeista. Hän treenaa sitä Espoon Tapioissa. Aaro pääsi leirillä yhteiskuvaan keihäsvalmentajiensa Antti Ruuskasen ja Markku Niinimäen kanssa, joka voitti paralympiakultaa vuonna 2008. kova kilpailuvietti. Lisäksi hän on sinnikäs ja sitkeä, varsinainen tsemppari. ”Meidän vanhempien tehtäväksi jää kuskaaminen, kustantaminen ja kannustaminen”, Minna nauraa. Isän kanssa katsomossa Kiinnostusta urheiluun perheessä riittää, sillä Aaron isä Juha-Pekka harrasti nuorena keihäänheittoa ja kuulan työntöä, ja isän isä 10-ottelua. Viime kesä olikin kovana penkkiurheilijana tunnetulle Aarolla yhtä juhlaa. Isän kanssa käytiin Eliittikisoissa ja tv:stä seurattiin jalkapalloja yleisurheilukisat. Syksyllä ovat vuorossa SM-liiga ja Valioliiga. Suunnitelmissa on myös jalkapallomatka Islantiin. ”Seuraan urheilutuloksia kännykästäni. Olen kiinnostunut urheilutilastoista ja maiden lipuista ja asukasmääristä. Kun tietää jotain näistä maista, on kivempaa seurata”, Aaro kertoo. 14 Tukilinja 5/2016 ”Tuli tehtyä varmaan 100 heittoa.”
• TULILINJALLA / KOLUMNI Pekka Heikkinen Yksin ei ole ihminen niin yhtään mitään ”Vietetään iltamat yhdessä, kohdataan toisemme ja mennään koteihimme mielet hiukan kivuttomampina. Minulla jopa keho.” OLEN KOVA KAVERI puhumaan autossa. Käyn läpi näytelmien tekstejä, tv-sarjojen vuorosanoja, runoja ja usein keksin ihan uutta. Häpeilemättä harjoittelen huonojakin, improvisoituja hahmoja ja laulan niin lujaa, että tuulilasin vanhoja halkeamia saa varoa. Olen hyvällä tuulella. Se ei johdu siitä, että olisin hurmioitunut syvällisestä tekemisestäni. Se johtuu siitä, että olen matkalla. Töihin. Esiintymään. Ei sen väliä Kansallisteatteriinko, palvelutaloon Kuopiossa tai kuvauspaikalle räntäsateeseen ties minne. Pääasia että ihmisten luo. Se tekee oloni mukavan odottavaksi. Nuorena miehenä haaveilin hiihtäväni erämaahan. Kaatavani puut kirveellä ja salvovani itselleni hirsisen saunamökin. Samoilisin pitkiä retkiä. Partani ja tukkani rehottaisivat läpi vuoden. Välillä täydentäisin ruokavarastojani ja palaisin mökille. Jouluna ajaisin parran. Kuuntelisin hiljaisuutta. Korkeintaan radiosta uutiset. Antaisin mielikuvituksen lentää. Kirjoittaisin runoja. Ehkä kirjaa. Tai sitten en. Mutta erakko olisin. Jos ei muuta niin kokeilun vuoksi. Ajattelinpa vielä halvaantumiseni jälkeenkin, että mahtaisiko tuo visio jotenkin tuolista käsin onnistua. Vaihtaisin sukset moottorikelkkaan ja saappaat mönkijään. Valehtelematta minä nuorena miehenä näin ajattelin. AUTOMATKA PÄÄTTYY. Olen omieni joukossa. Tuttuja tai tuntemattomia, ammattimiehiä ja -naisia. Jos ollaan teatterissa, tehdään valotilanteet ja äänitehosteet lopullisesti kohdilleen ennalta sovitun mukaisesti. Sitten paidan vaihto, keuhkot täyteen happea ja lauteille. Muualla katsotaan joku sopiva nurkka, mistä kaikki istuvan ja puhuvan miehen näkevät. Hengityskoneella varustetut katsojat vasemmalle, sängyssä makaavat eteen, tuolissa istuvat oikealle ja loput voivat seistä, jos jaksavat. Palvelutaloissa tai vastaavanlaisissa paikoissa on oma selittämätön tunnelma. Rampin molemmin puolin on siipeensä saanut ihminen. Testataan, onko narrilla varaa sanoa ja kuinka paljon? Onko tarpeeksi kokemusta puhua ääneen syyllisyydestä, häpeästä ja kivusta? Tähän asti on vielä ollut. Teen tästä vielä väitöskirjan! Kirkossa esiintyessäni en oikein tiedä, mihin menisin. Menee pyörimiseksi. Kaikki tuntuu niin lukitulta. Luterilaiselta. Näyttämönä alttari, seurakunta ja saarnamies. Ei aina mukavuusalueen ehdotonta kärkeä. Olkoon. Ihmiset siinä kuitenkin keskenään ovat. Työtä, mutta täyttää täydellisesti terapian ehdot. Sillä sitähän tämä myös minulle on. EI OLE PAIKALLA väliä. Esityksen jälkeen on kivuton olo. Se on harvinainen olotila. Niin kuin puolentoista tunnin puntin jälkeen. Endorfiinia pää pullollaan moneksi tunniksi, koko paluumatkaksi. Taas raikaa laulu autossa, nyt vähän tunteellisemmin. Ehkä slaavilaisemmin. Pitkää mollijoikunaa, hyvä voimallinen olo. Uskomatonta tämä kivuttomuus mielessä ja ruumiissa näiden paikalle tulleiden katsojien ansiosta. Ihmisten, jotka kuuntelevat ja katselevat, kun yksi ihminen puhuu, näyttelee, esittää jotain. Jotain, mihin me kaikki voimme samaistua. Löytää riemumme ja kolhumme. Voidaan itkeä ja nauraa ne pois kuljeksimasta. Annetaan itsellemme vähän aivojumppaa, sydänhierontaa. Vietetään iltamat yhdessä, kohdataan toisemme ja mennään koteihimme mielet hiukan kivuttomampina. Minulla jopa keho. Taas on tullut todistetuksi: yksin ihminen ei ole niin yhtään mitään. En ole enää vuosiin halunnut muuttaa erämaahan erakoksi. Unta olen siitä kyllä nähnyt. Sitä erakon elämää voi kokeilla kyllä missä vain. Vaan eipä se enää nykyään olekaan romanttista erakkoutta vaan vihlovaa, tappavaa yksinäisyyttä. Ei ihmisen kuulu yksin olla. Metsäänkin on hyvä mennä yhdessä, ihan noin kuvaannollisestikin. Automatkalla taas. Nyt ei töihin vaan ihan muuten vain ihmisten ilmoille. Mieluummin näin heti aamusta, etten vain jää taas sängynpohjalle makaamaan, ja illasta kun ei osaa sanoa varmaksi mitään. Punttisalin pappakerhon kanssa vaihtamaan kuulumiset epäonnistuneista olympialaisista. Kenen syy? Voi siinä välissä treenatakin. Ja taas laskeutuu hetkeksi kevyt, kivuton olo. Yksin ihminen ei ole niin yhtään mitään. Tukilinja 5/2016 15 Kuka? Pekka Heikkinen, 43 v., Tampere Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Ammatti Näyttelijä.
• TUKIKOHDE Elämänoppia Barcelonasta Viime keväänä 8 kuulovammaista koululaista lähti luokkaretkelle Espanjan Barcelonaan. Tukilinja tuki opintoreissua apurahalla. TEKSTI JA KUVAT: Luokkaretken osanottajat NÄIN KERTOVAT OPPILAAT reissustaan: Aloitimme kerä ämään vähitellen rahaa 2014 syksyllä, ja jatkoimme ahkerammin keväällä ja varsinkin syksyllä 2015. Rahaa kerättiin vapaa-ajalla sekä osittain koulun aikana. Meidän porukka on kiva ja auttavainen, ja meillä on hyvä yhteishenki. Matkalle lähdimme aamulla koululta. Matka lentokentälle oli jännittävä, koska osa meistä lensi ensimmäistä kertaa. Pääsimme turvallisesti lentokoneeseen, mutta lento myöhästyi vähän, koska me kuurot emme saaneet istua hätäuloskäynnin vieressä vaan jouduimme vielä vaihtamaan paikkaa. Kun saavuimme Barcelonan lentokentälle, oltiin nälkäisiä, niinpä s öimme patonkeja. Sitten menimme neljällä eri metrolla kohti Paralleliaa. Siellä oli asuntomme, joka oli siisti, moderni ja tilava. Seuraavana päivänä tutustuimme lähialueeseen ja lounastauon jälkeen menimme katsomaan katolilaista kirkkoa nimeltä Sagrada Familia. Torstaina meillä oli sovittu tapaaminen Camp Noussa, joka on FC Barcelonan kotikenttä. Tapasimme siellä katalonialaisen koulun kuuroja oppilaita ja pari opettajaa. Katselimme yhdessä Camp Noun jalkapallomuseota ja FCB:n jalkapallokenttää. Illalla maistoimme paellaa, joka on Espanjan kansallisruoka. Park Guell ja Montserrat Perjantaina menimme Park Guellin puistoon. Matka metroasemalta puistoon oli jyrkkä ja siinä oli runsaasti portaita, onneksi matkalla oli monta liukuporrasta. Kiipesimme korkeimmalle kohdalle, jossa oli kolme kivipatsasta. Ne olivat Baleaarien saarten vertauskuva. Näköala kaupunkiin ja merelle oli hieno. Park Guellissa oli paljon laittomia myyjiä, jotka piiloutuivat aina, kun poliisiauto tuli paikalle. He myivät pääosin muistoesineitä, vesipulloja, koruja, selfietikkuja ja huiveja. L ähiseudulla oli vielä 4D-teatteriesitys Gaudista, taitelijasta joka suunnitteli puiston ja muuan muassa Sagrada Familian. Lyhytelokuva kertoi Gaudin elämästä sekä miten hän sai idean suunnitella niin erikoisia rakennuksia. Lauantaina menimme metrolla lentokentälle, josta jatkettiin kolmella autolla kohti Vilafrancaa, jossa on Montserrat-niminen vuori. Siellä on munkkiluostari ja todella hieno näkymä Vilafrancan kaupunkiin. Autolle oli siellä tosi vaikea löytää parkkipaikkaa. Sen jälkeen kävimme syömässä ja katselemassa kirkkoa, ja pääsimme lopuksi käymään vuorten päällä. Illalla söimme KFC:n (Kentucky Fried Chicken) ruokaa, sitten nukkumaan. Rannallekin ehdittiin Sunnuntaina pidimme vapaata ja kävimme rannalla uimassa ja ottamassa aurinkoa. Maanantaina heräsimme varhain aamulla ja menimme ostoksille ostoskeskukseen. Sitten pakkasimme. Illalla menimme syömään Ziryabiin, jolla on kuuro omistaja. Siellä tarjottiin arabialaista ja espanjalaista ruokaa. Kun kaikki olivat syöneet kylliksi, palasimme kämpille nukkumaan. Heräsimme puoli viideltä ja väki oli ihan poikki kolmen tunnin yöunien jälkeen. Lentokentälle kuljettiin taksilla. Lentomme lähti klo 8.10 ja saavuimme Suomeen 13.10, sen jälkeen lähdimme heti kohti Jyväskylää kouluautoilla. Aikuisten näkökulma Kiitos tuestanne, että pääsimme luokkaretkellä Barcelonaan. Vain muutama oppilaista oli käynyt ulkomailla ennen matkaamme. Vaikutukset olivat siis hyvin näkyviä. Oppilaat oppivat toimimaan vieraassa ympäristössä, jossa ei voi tukeutua tuttuihin merkkeihin. Liikkuminen ja epävarmuustekijöiden sietäminen kehittyi monella oppilaalla todella paljon. Lisäksi täytyy mainita rohkeuden lisääntyminen ja toisten huomioonottaminen esimerkiksi tilanteissa, joissa tapasimme paikallisia kuuroja nuoria tai oppilaat asioivat itse kaupoissa ja kahviloissa. Siis yhteenvetona: oppilaat saivat rutkasti taitoja ja kokemusta itsenäiseen elämän hallintaan. Valterin koulun oppilaat ottivat tuntumaa kansainväliseen viittomakieleen viettämällä päivän paikallisten koululaisten kanssa. 16 Tukilinja 5/2016 Tukikohde 9. luokan luokkaretki. Valteri-koulu, Jyväskylä. Toimintarajoite Kuuloja näkövamma. Matkakohde Barcelona, Espanja
• Tukipointti Tukipointti Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Digimaailmassa (www.tukilinja.fi) Viihdettä ja seuraa Pokemonien avulla NYT KOHISTAAN uudesta ajanvietteestä, Pokemon Gosta. Siis mistä? Pokemon Go on peli, jossa keräät erilaisia virtuaaliolentoja ympäristöstäsi, josta saat ne näkyviin joko älypuhelimen tai tabletin näytölle. Syy, miksi siitä kirjoitani on se, että en ole missään aikaisemmassa pelissä nähnyt näin laajaa ja moninaista pelaajakuntaa, jota ikä, ihon väri, sukupuoli, rajoitteet tai vammat eivät rajoita. Välillä tuntuu, että yksivuotiaatkin pelaavat sitä vastaantulevissa rattaissa, ja vanhukset hykertelevät kävelylenkeillään, kun saavat jonkin harvinaisen pokemonin kiinni. Pokestopeilla (= paikka josta voit noukkia pelissä käytettäviä esineitä) tulee usein vastaan myös ihmisiä, joilla on liikuntarajoitteita tai muita vammoja. MEILLE SUOMALAISILLE tyypillinen jurous katoaa sormia napsauttamalla pienen pelijutustelun jälkeen, ja monesti tulee jäätyä paikan päälle juttelemaan ihan muistakin asioista. Pelissä on siis mukana yllättävän paljon sosiaalista kanssakäymistä tuntemattomien kanssa. Nykyisin tulee jo moikkailtua tuttuja kasvoja samoilta lenkkipoluilta ja pokestopeilta sekä vaihdeltua heidän kanssaan kuulumisia, vaikkei kulkisikaan puhelin kädessä ja peli päällä. Yhdessä paikalle saapuva avustaja ja avustettava -duo on tuttu näky pokestopeilla. Kerrankin eräs nuori herra pohti, että voisikohan sitä puhelinta ladata suoraan sähköpyörätuolista, kun puhelimen akku ei kestä kovin pitkää pokemon-jahtia. Joten miksi et sinäkin kokeilisi tätä peliä? Jos ei pelkän pelaamisen takia, niin ainakin saat liikuntaa ja uusia kontakteja! MUUTAMA VAROITUKSEN SANA kannattaa ehkä kuitenkin mainita. Muista ensinnäkin olla varovainen ja tarkkailla ympäristöäsi, mikäli metsästät pokemoneja ajoväylien läheisyydessä. Toinen esiin noussut ongelma on pelaamiseen liittyvä ostaminen. Peli on ilmainen, mutta kuten muissakin mobiilipeleissä, voit ostaa pelin sisäisiä tavaroita oikealla rahalla, joka veloitetaan luottokortiltasi. Ikävä kyllä lehdissä on jo ilmestynyt juttuja siitä, miten pelin sisäisillä ostoilla on tehty jättilaskut. Muista siis laittaa puhelimesi asetuksista päälle salasanallinen varmistus jokaiseen ostokertaan, jonka puhelimella teet. JOS PELAAT sinnikkäästi, kierrät kartalla näkyviä Pokestoppeja ja keräät niistä tavaroita, peli sujuu kyllä helposti ilman rahan kulutustakin! iOs-järjestelmän laitteiden tukisivustolta (support.apple.com) löydät ohjeet ostorajoituksen tekoon iPhonessa. Android-laitteiden ohjeet löytyvät support.google.com-sivustolta. Timo Kähkönen Tukilinjan it-koordinaattori Elämänoppia Barcelonasta TAULU LEMMIKISTÄSI Onko sinulla tai ystävälläsi koira tai muu lemmikki, jonka haluaisit ikuistaa tauluksi? Oliko lapsuudessasi mukava Musti? Maalaan luovia potretteja lemmikeistä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä! TUOTTEET: Lemmikkitaulut NÄIN TILAAT: Lähetä sähköpostitse kuvia lemmikistä ja lyhyt kuvaus siitä, millainen persoona on kyseessä. YHTEYSTIEDOT: vippe.marttila@gmail.com MAALAUSTÖITÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Olemme pääkaupunkiseudulla toimiva maalausalan yritys. Luotettavuus, työn korkea laatu, tyytyväiset asiakkaat ja kohtuullinen hinta ovat periaatteitamme. Työtämme ohjaa ammattiylpeys ja monen vuoden kokemus, joten saat takuuvarmasti asiantuntevaa palvelua. Arvostamme myös ekologisuutta, joka näkyy monessa eri muodossa yrityksemme toiminnassa.Hoida remonttisi kerralla kuntoon ammattilaisen kanssa! TUOTTEET: Maalausja päällystystyöt Remontit Sisustustyöt NETTISIVUT: www.maalausliikerkoskela.com OSOITE: Tuohipolku 8 D 29, 00410 Helsinki Tukilinja 5/2016 17 Tämän pokemonin nimi on Charmander.
• Kuka? Sanna Kalmari, 31 v., Helsinki. Toimintarajoite Käyttää sähköpyörätuolia. Blogi www.palmuasema.fi 18 Tukilinja 5/2016 Reissumimmi kiertää maailman Maailmanympärimatka sähköpyörätuolilla kuulostaa uhkarohkealta. Lokakuussa Sanna Kalmari on hymyssä suin mutta vakavissaan lähdössä matkalle, jollaisesta moni pyörätuolin käyttäjä ei uskalla edes haaveilla. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riitta Skytt, Sanna Kalmarin blogi
• “Rakastan lämpöä, aurinkoa ja kauneudesta mykistymistä”, Sannan matkavinkit: ESTEETÖN KAUPUNKILOMA Helsinki on hyvä paikka harjoitella Tukholma on ihanan esteetön. Barcelonassa pääsee julkisiin liikennevälineisiin. Nizza on pieni ja kompakti. Keskusta-alueella esteetön raitiovaunu. ESTEETÖN AURINKOMATKA Teneriffa Espanjan Aurinkorannikko Molemmilla on pitkät esteettömän matkailun perinteet. Tukilinja 5/2016 19 O lin itsekin ajatellut, että maailmanympärimatka on liian haastava. Mutta surffaillessani netissä löysin laivaristeilyn Yhdysvaltojen Seattlesta Australian Sydneyhin. Innostuin heti. Wou, tuonne minä haluan!”, Sanna Kalmari kertoo. Sanna ei ole mikään harkitsematon huimapää, joka noin vain lähtee pyörätuolilla maailman ääriin. Hän on kokenut maailmanmatkaaja. Sanna pitää Suomen suosituinta esteettömän matkailun blogia, Palmuasemaa, jolla on noin 3000 lukijaa kuukaudessa. Blogissa hän kertoo matkoistaan ja vinkkaa esimerkiksi pakkaamisesta, matkavakuutuksista, kohteista, kuinka selvitä lennoilla ja kuinka reissulla toimitaan henkilökohtaisen avustajan kanssa. Sanna tarvitsee henkilökohtaista avustajaa ympäri vuorokauden. Hänellä on hyvin toimiva kuuden avustajan rinki ja maailmanympärimatkalle lähtee mukaan kaksi avustajaa. “Reissukaverit kannattaa aina valita tarkoin”, Sanna vinkkaa. Matkoilla sattuu myös kuumottavia hetkiä. “Minulta meni kerran tuolista rengas rikki ja Jamaikalla satutin jalkani. Silloin tulee hetkellinen koti-ikävä, mutta se menee nopeasti ohi”, Sanna nauraa. Työmyyrällä monta ammattia Sanna on opiskellut matkailuvirkailijaksi vuonna 2013 ja toimii 4–5 kertaa vuodessa esteettömien ryhmämatkojen matkanjohtajana. Hän on matkustanut ympäri Eurooppaa, käynyt Aasiassa, USAssa ja huikealla Karibian risteilyllä. Mutta on Sanna ehtinyt tehdä paljon muutakin kuin reissata. Ensin hänestä piti tulla äidinkielenopettaja, sitten hän opiskeli sosionomiksi. Nyt Sanna tekee osa-aikaisena matkailuvirkailijan hommia. Päätyökseen hän on vertaistoiminnan koordinaattori Rinnekoti-Säätiön Norio-keskuksessa. “Minulla on monta unelma-ammattia”, Sanna hymyilee. Miten on mahdollista ehtiä niin paljon? “Nautin kaikesta, mitä teen ja olen tosi kova tekemään töitä. Saan paljon aikaan ja teen pitkää päivää, siksi voin rytmittää työaikoja ja olla välillä poissa viikon tai pidempäänkin”, Sanna kertoo ja kehuu työnantajiaan, jotka joustavat tarvittaessa. Sanna haluaa innostaa kaikkia matkustamaan. Hän kiertää vammaisyhdistyksissä kertomassa esteettömästä matkailusta ja omista kokemuksistaan. Sanna on esiintynyt myös Seikkailukasvatuspäivillä ja Matkamessuilla. Maailman ympäri esteettä Maailmanympärimatkalla on monta määritelmää. Tiukimpien mielestä on käytävä kaikissa maanosissa. Yleisintä on kuitenkin, että matkustetaan maapallon ympäri jompaankumpaan suuntaan. “Löydettyäni laivaristeilyn aloin rakentamaan matkareittiä ja kuinka lennot olisivat mahdollisimman helppoja. Rakastan lentämistä, mutta se on aina rasite ja pieni riski”, Sanna sanoo. Suunniteltavaa on paljon, kuten kustannukset ja kahden avustajan työtunnit. Sanna tarvitsee henkilökohtaista avustajaa ympäri vuorokauden, ja hänellä on hyvin toimiva kuuden avustajan rinki. Eikä näin pitkä matka ole halpaa lystiä. Seikkailu alkaa lokakuun alussa 2016 ja kestää 7–8 viikkoa. Helsingistä Sanna lentää ensin Islantiin ja viettää Reykjavíkissa muutaman päivän. Sieltä hän lentää Seattleen, josta risteilylaiva lähtee 24 vuorokauden purjehdukselle kohti Australiaa. Reitti kulkee Havaijin, Fidžin, Vanuatun ja Uuden-Kaledonian kautta. “En välttämättä ikinä muuten lähtisi tuollaisiin unelmapaikkoihin. Todennäköisesti niihin ei lennä niin isoja koneita, että saisin sähköpyörätuolin kyytiin”, Sanna miettii. Australiassa hän suunnittelee kiertelevänsä pari viikkoa. Sydneyssä esteettömyys on kuulemma hyvin huomioitu. Sieltä Sanna lentää Thaimaahan tai Singaporeen. Molemmista on suoria lentoja takaisin Suomeen. Reissun varrella hän toivoo myös tapaavansa ystäviään. “Olen 100-prosenttisen varma, että jokaiselle löytyy joku tapa matkustaa”, Sanna sanoo. Hän vinkkaa aloittamaan Ruotsin-laivoilla. Myös Tukholma on ihanan esteetön.
• ”Kun ylittää itsensä, huomaa, että pärjää. Matkailu tekee ihmiselle hyvää monella tavalla.” 20 Tukilinja 5/2016 Tällaisella risteilyaluksella alkaa Sannan maailmanympärimatka. Matkailu kannattaa aloittaa Ruotsinlaivoilla. Hauskinta matkalla on ensimmäinen aamu. Esteettömän matkailun opaskirja Sanna tutustui viime vuonna Karibian risteilylaivoihin. Hän kertoo, että risteily Seattlesta Sydneyhin tulee olemaan huikean esteetön elämys. “Aluksilla on mietitty ihan kaikki. Hytin lisäksi ravintolat, teatterit, uima-altaat, kaikki aktiviteetit, jopa karuselli ovat esteettömiä. Eikä mistään tehdä numeroa”, Sanna hehkuttaa. Laivalla hän haluaa tanssia ja ruskettua ja edistää kirjaprojektiaan. Sannalta on nimittäin toivottu esteettömän matkailun opaskirjaa, joka on helppo napata matkaan, vaikka nettiyhteydet pätkisivät. “Puhuessani esteettömästä matkailusta ajattelen sitä enimmäkseen liikuntarajoitteisten kannalta. Kun kyse on aistivammoista ja muista erityisryhmistä, en väitä olevani asiantuntija”, Sanna myöntää. “Mutta kyllä liikuntaesteettömyys aina palvelee kaikkia”, hän jatkaa. Aloita helpoista matkoista “Matkaa suunnitellessa ykkösasia on tuntea itsensä, omat vahvuutensa ja rajoituksensa. En yllytä kokemattomia omatoimimatkoille seikkailemaan, vaan neuvon aloittamaan helpoista.” Haasteita silti tarvitaan. “Vaikka puhunkin esteettömästä matkailusta, mielestäni on hyvä joutua joskus ratkomaan, kuinka jokin asia hoidetaan. Esimerkiksi keksiä keino päästä mereen, ja kuinka selvitä aalloissa huonolla tasapainolla. Kun ylittää itsensä, huomaa että pärjää. Matkailu tekee ihmiselle hyvää monella tavalla.” Maailmanympärimatkan jälkeen on seuraavan haaveen aika. “Minulla on listalla paljon, mitä haluan toteuttaa”, Sanna innostuu. “Etelä-Amerikassa, Ecuadorissa on esteettömiä matkapalveluita tarjoava yritys – Afrikan safari...”
• KIRJAVINKKI Syksyn kirjasadossa on tarjolla hyytävä mielisairaaladekkari, lasten kuvakirja ja jyhkeitä lännentarinoita. COWBOYT PULASSA UUSI LASTENKIRJA ÄÄNIÄ SAIRAALASSA YKSINOLON TAITO VAMMAISENA SUOMEEN Toimituksen valinta URSULA POZNANSKI: ÄÄNET Rikosromaani. Suom. Anne Mäkelä. Atena, 2016. 403 s. Saksalaisen sairaalan psykiatrian osaston lääkäri löydetään raa’asti murhattuna sairaalasta. Rikoskomisario Beatrice Kaspary saa selvitettäväkseen tapauksen, jonka todistajista osa kuulee olemattomia ääniä ja osa ei kommunikoi perinteisesti, vaan avuksi otetaan esimerkiksi tarot-kortit. Trauman vuoksi mykkä ja reagoimaton Jasmin on avain arvoitukseen. Ursula Poznanski on työskennellyt lääketieteen toimittajana ja osaa kuvailla sairaalaympäristöä uskottavasti. Beatrice on myös kiinnostava hahmo, taitava poliisi ja avioeroa sekä uutta romanssia läpikäyvä pienten lasten äiti. Välistä tarinan käänteiden karmivuus hipoo jo sietokyvyn rajoja. Kaltoin kohdellut ovat tässä maailmassa todella kärsineet. Yhtä kaikki, kokonaisuus on toimiva dekkari. Sanni Purhonen CORMACK MCCARTHY: RAJATRILOGIA Romaanitrilogia. Suom. Kaijamari Sivill. WSOY 2014–2016. Kesällä valmistui merkittävä suomennostyö, yhdysvaltalaisen Cormac McCarthyn (s. 1933) kolmen tiiliskiviromaanin Rajatrilogia. Sen maailmana on 1900-luvun alkuvuosikymmenien USA:n taantuva rajaseutu sekä kesytön, köyhä Meksiko, jonka menneen maailman lumoon nuoret cowboyt tekevät toivioretkiä. Romaanien samanhenkisissä tarinoissa poikkeusyksilöt taistelevat epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Traagista menoa kommentoivat viisaasti esimerkiksi sokea vanha kerjäläinen ja tuoreimmassa romaanissa Tasangon kaupungit saman hahmon toinen versio, sokea vanha muusikko. He ovat kuin viisaita tietäjiä, jotka todistavat ihmisen julmuuden pysyvyyttä. Kova elämä runnoo näitä idealistisia nuoria hevosmiehiä, mutta pyrkimys hyvään elämään ja oikeudenmukaisuuteen on myös vahva voima. Mielenmaiseman ja hevosmiestaidon kuvaus on upeaa. Suositellaan lännenromantikoille ja jykevän, perinteisen, filosofisen tarinan ystäville! Iris Tenhunen LAURA HONKASALO: PÖYTÄ YHDELLE Esseeteos. Kirjapaja, 2016. 168 s. Laura Honkasalo käsittelee uutuuskirjassaan yksinäisyyttä ja yksin olemisen taitoa. Mukana on sekä kirjailijan oma tilanne avioeron jälkeen että muiden tarinoita. Selväksi käy ainakin, että yksinäisyys on yleinen kokemus, jonka kaikki luultavasti joskus kohtaavat. Teoksessa käsitellään paljon pariutumisen paineita ja vaikeutta nyky-yhteiskunnassa. Yksin eläminen on jo hyvin yleistä, mutta se ei välttämättä tarkoita yksinäisyyttä. Riipaisevinta on tietysti tahdonvastainen yksinäisyys ja ulkopuolisuus, josta yksinäisillä tuntuu vieläpä olevan taipumus syyttää itseään. Tämä saattaa olla tuttua myös monille vammaisille henkilöille. Toinen näkökulma on yksinolo voimavarana, jonka ihminen on valinnut itse. Teos voisi helposti olla ahdistava. Onneksi Honkasalo kirjoittaa keskustelevasti ja samastuttavasti eikä arkaile puhua omasta yksinäisyydestään. Parhaimmillaan kirja on hauska, ja se voi toimia yksinäisille myös vertaistukena. Sanni Purhonen NIINA BELL: LEPPÄKERTTU ILMAN PILKKUJA Lastenkirja. Kuvittaneet Ilona Sundell ja Raine Vasquez. Invalidiliitto, 2016. 28 s. Pilkuton leppäkerttu Kerttuli kohtaa hyönteisiä, jotka huomauttelevat hänen erilaisuudestaan. Onneksi puutarhassa on myös ystävällinen muurahainen, jonka yksi jalka on muita lyhempi. Tarina ei tunnu saarnaavalta ja värikäs kuvitus viehättää varmasti perheen pienimpiä, joille kirjoja vammaisuudesta ei ole liikaa tarjolla. Mukana cd-levyllä on kirjassa esitettyjä tuttuja lastenlauluja tekijän laulamana. Sanni Purhonen VIERAITA KYNNYKSIÄ YLITTÄMÄSSÄ Tietokirja. Kynnys ry, 2016. 149 s. Elli-Noora Heinon pro gradu -tutkielma syntyi 5 maahanmuuttajataustaisen vammaisen henkilön haastattelujen pohjalta. Se nostaa esiin haastateltujen kokemukset, jotka ovat hyvin erilaisia. Kun ihminen on sekä maahanmuuttaja että vammainen, ollaan kuitenkin marginaalissa. Vammaistutkimuksen teorian lisäksi tekijä pohtii identiteettiä, rasismia ja kotoutumisen ehtoja. Kiinnostavin sisältö ovat tapahtumakuvaukset, joista löytyy sekä kohtuuttomia että myönteisiä. Iris Tenhunen Tukilinja 5/2016 21
• 22 Tukilinja 5/2016 Ensikertalaiset iskussa Riossa Kolme paralympiamitalia saatiin, ja yksi niistä oli kirkkain: Leo-Pekka Tähden neljäs peräkkäinen paralympiakulta satasella. TEKSTI Heidi Lehikoinen / VAU ry KUVAT Suomen Paralympiakomitea Kelaaja Henry Manni (kolmas vasemmalta) pysyi kovassa vauhdissa mukana ja toi sataselta pronssia luokasta T34. Luokat määräytyvät vamman vaikeustason pohjalta. SUOMEN 26 URHEILIJAN ja kahden oppaan joukkue koki Rion paralympialaisissa urheiluun kuuluvien tunteiden laajan kirjon. Tavoitteena oli kuusi mitalia, joista saatiin kolme. Kilpailu huipulla kiristyy vuosi vuodelta eikä menestystä enää tule kuin ammattimaisella panostuksella lajiin. Hyviä ensikertalaisia Suomalaisittain ilahduttavaa oli ensikertalaisten suorittaminen. Henry Manni kelasi T34-luokassa satasella pronssia ja oli 800 metrillä Euroopan ennätyksellä neljäs. ”Startissa oli yllättävän rauhallinen ja itsevarma fiilis. Paralympiapronssi tuntuu todella hyvältä”, hymyilevä Manni tunnelmoi. Pidemmällä matkalla häntä ilahdutti roima ennätysparannus: ”Vauhti oli niin kova, ettei jäänyt jossiteltavaa. Tarvitsen lisää kisoja alle, tällä matkalla täytyy osata lukea etäisyyksiä ja taktiikkaa ja sen oppii kisaamalla. Isommilla mailla on se etu, että pystyvät treenaamaan peesausta ja ohituksia.” Vauhdikas triathlon Kova suoritus oli myös Liisa Liljan nelossija paralympialaisissa ensi kertaa kilpaillussa triathlonissa. Edelle ehti vain kolme lajia huomattavasti pidempään harrastanutta yhdysvaltalaista. Juoksuosuudella Lilja oli toiseksi nopein. Kaikkensa antanut 24-vuotias, Helsinki Triathlonia edustava Lilja oli tyytyväinen kisaansa, mutta harmitteli uintiosuuttaan. ”Tiesimme että Allysa on ylivoimainen, ja tasaisella käyty pyöräosuus suosi voimakasrakenteisia. Olen tyytyväinen kisaan ja oli hyvä fiilis läpi kisan. Silti on tunne, että pystyn vielä parempaan. Ei tullut mitalia, mutta hienoa olla paras eurooppalainen”, Lilja kertoo. Hyvin ensikertalaisista onnistui myös käsipyöräilijä Jani Peltopuro, joka ajoi luokan H3 aika-ajossa kymmenenneksi ja maantieajossa kahdeksanneksi. ”Kokonaisuutena Rion kisat menivät jopa hieman yli odotusten. Tästä on hyvä jatkaa uraa”, sanoi iloinen Peltopuro. Maalipalloilijat karsiutuivat Suomalaisittain isoin pettymys oli paralympiakultaa puolustaneen maalipallojoukkueen karsiutuminen jatkopeleistä. Suomi taisteli jatkopaikasta alkulohkon viimeiseen otteluun asti, mutta voittoa ei vaaditulla maalierolla tullut. ”Onhan tämä valtava pettymys joukkueelle. Luulen, että suurin syy tehottomuuteen löytyy rikkonaisesta harjoittelukaudesta ja avainpelaajien loukkaantumisista. Kyllä tämän tason kisoihin tarvitaan ehjä harjoituskausi”, joukkueen kantaviin voimiin kuulunut Erkki Miinala mietti. Myös ratakelaajat Amanda Kotaja ja Toni Piispanen odottivat 100 metriltä enemmän kuin saivat. Kotaja oli T54-luokassa kuudes, Piispanen T51-luokassa neljäs. Konkarit taistelivat Kauden paras tai Suomen ennätys arvokisoissa on aina kova suoritus. F34-luokan keihäässä kauden paras kiskaisu (18,42) tuotti Marjaana Heikkiselle paralympiahopeaa. Ennestään hänellä oli jo pronssia Lontoosta. ”Tiesin, että voin varmalla heitolla heittää 18,5 metriin. En panikoinut missään vaiheessa”, kertoi tyytyväinen mitalisti. Joukkueen ankkuri Leo-Pekka Tähti teki lopuksi sen, mitä häneltä odotettiin: kelasi neljänteen paralympiakultaansa 100 metrillä huolimatta siitä, että hänen kyynärpäänsä operoitiin kesäkuussa. Suoritusta on verrattu jopa Usain Boltiin, ja Tähden nimi nousi kärkeen Vuoden Urheilija -suosikkilistalla. Seuraavat kesäparalympialaiset kilpaillaan Tokiossa, jonne moni Riossa nähty suomalaisurheilija jo suuntasikin katseitaan. Leo-Pekka Tähti nousi suorituksellaan Suomen tämän hetken parhaaksi yksilöurheilijaksi.
• PAKKO-OSTOS VAI TURHAKE? Tasapainoilua hittilaitteella Helsinkiläinen Riitta Skytt sai kokeiltavakseen Airwheel A3:n. Se on istuttava sähkökulkuväline, joka toimii ladattavalla akulla. Kevyet sähköajoneuvot tulivat vuonna 2016 laillisiksi tieliikenteessä. ”VÄHÄN KYLLÄ HIRVITTÄÄ!” Riitta Skytt, 61, kampeaa sähköllä toimivan Airwheel A3:n satulaan. Tilanne on aavistuksen pelottava, sillä hänellä ei ole aiempaa kokemusta vastaavasta vekottimesta. Skyttin kokeiltavana oleva kevyt sähköajoneuvo pomppasi kertaheitolla julkisuuteen, kun Helsingin Sanomat uutisoi MS-tautia sairastavasta Jaakko Kairamosta ja hänen päivittäisen liikkumisensa pelastaneesta uutuuslaitteesta. Artikkelin luettuaan moni vastaavassa tilanteessa oleva innostui sähkökulkuvälineistä. Skyttin kohdalla testi lähtee liikkeelle kangerrellen, kun naisen pituus osoittautuu ongelmaksi. Alle 155-senttisen Skyttin on vaikea päästä Airwheelin satulaan. Laite on aavistuksen liian korkea eikä satulan korkeutta voi muuttaa. Käytännössä Skytt tarvitsisi tilanteeseen avustajan. Skytt kärsii synnynnäisestä luustohauraustaudista osteogenesis imperfectasta. Hän kävelee itse, mutta tarvitsee kyynärsauvan tukea tasapainon ylläpitämiseen. Airwheelin kaltainen sähkökulkine voisi tuoda avun liikkumiseen silloin, kun kävely tuntuu liian työläältä. Hittituotteella kadulle Kevyet sähköajoneuvot tulivat laillisiksi Suomen tieliikenteessä tämän vuoden alusta, mikä laajensi niiden käyttömahdollisuuksia. Alle 15 km tunnissa huristeleva saa käyttää kävelytietä, 15–25 km tunnissa kulkeva rinnastetaan pyöräilijään. Kypärä on suositeltava. Kaikkien tasapainoskoottereiden käyttöperiaate on sama. Kevyt nojaaminen eteenpäin kiihdyttää laitteen vauhtiin ja painon siirtäminen takaisin taakse jarruttaa. Joissakin malleissa on lisäksi hätäjarrupainike. Kevyet sähköajoneuvot helpottavat jo monen liikuntarajoitteisen elämää. Helsinkiläinen Riitta Skytt uskaltautui istuttavan tasapainoskootterin satulaan. TEKSTI Pauli Reinikainen KUVAT Jaakko Mäkikylä Miten tuo täti pysyy pystyssä? Tukilinja 5/2016 23
• Välinevinkki Apuväline: Helppokäyttöinen turvakamera Edustaja: www.canary.is Hinta: 229 euroa TEKSTI: Clas von Bell Turvakamera kotikäyttöön CANARY-TURVAKAMERA on huomaamaton ja tyylikäs valvontakamera. Se ilmoittaa kännykkään valvottavan tilan muutoksista. Kameraa voidaan käyttää ihmisen etävalvontaan mutta myös varashälyttimenä. Yksin asuvan vanhuksen toimintaa voi seurata asettamalla kameran keittiöön. Silloin saadaan tieto siitä, milloin henkilö viimeksi on käynyt keittiössä. TURVAKAMERA KUVAA videokuvaa ja kuvattu video tallentuu pilveen 12 tunnin ajaksi. Laite vaatii langallisen tai wlan-nettiyhteyden. Laite vaatii myös verkkovirtaliitännän. Kun kamera havaitsee liikettä kuvausalueella, se hälyttää kännykkään ja kuvaa videopätkän. Kameran kuvaa voi katsella reaaliaikaisesti kännykästä. Myös tilan äänet tallentuvat. Laite mittaa tilan lämpötilan, ilman kosteuden ja puhtauden. Laitteen kovaa huutavan sireenin voi käynnistää etänä kännykästä. JÄRJESTELMÄ toimi luvatulla tavalla ja se on helppo ottaa käyttöön. Kuva on laadukas, ja kamera kuvaa selkeää kuvaa myös pilkkopimeässä. Äänen laatu on hyvä ja käyttöliittymä yksinkertainen. Laitteella voi olla monta käyttäjää. Se toimii Androidja Apple-laitteilla. Helpoimmin ohjattavia ovat istuttavat mallit, joilla ajaminen ei vaadi yhtä paljon tasapainon hallintaa kuin seisten ohjattavat mallit. Jälkimmäisten tunnetuin tuotemerkki on Segway, joka loi tasapainoskoottereiden markkinan 2000-luvun alussa. Suurin osa markkinoilla olevista laitteista on edelleen seisten ohjattavia. Sähköajoneuvo saa virtansa ladattavasta akusta. Yksi lataus riittää 30–60 kilometrin matkaan. Akun kestoon vaikuttavat kuljettajan paino, ajokin nopeus ja maastonvaihtelut. Harjoittelua vaaditaan Skytt huomaa pian, ettei hänen tasapainonsa ole riittävän hyvä. Hän ei ole koskaan ajanut polkupyörällä tai mopolla, joten äkkiseltään sähkökulkuvälineellä ajaminen tuntuu epävakaalta. Toisaalta harjoittelua on takana vasta varsin vähän. Airwheel on ajossa vakaa, mutta sillä kannattaa välttää ajamista kuoppiin tai vesikouruihin. Kaupunkiliikenteessä varovaisuutta tarvitaan erityisen paljon. Äkkinäinen sivuliike voi nimittäin kaataa kulkuvälineen. Tasaisella tiellä ajamisen oppii kuitenkin helposti hieman huonommallakin kehon hallinnalla. Sopii heikkovoimaiselle Riitta Skyttin mukaan Airwheel A3:n tapainen laite sopii parhaiten neurologisesta sairaudesta kärsivälle, kuten MS-potilaalle. Pakkoliikkeisille hän ei laitetta suosittele. ”Periaatteessa tykkään tämän laitteen toimintaperiaatteesta. Se kääntyy itsensä ympäri pienellä alueella. Toinen hyvä puoli on hinta, tämä ei todellakaan ole kallis verrattuna esimerkiksi sähköpyörätuoliin.” Skytt pitää Airwheeliä kehityskelpoisena. ”Tällaisenaan laite on minulle hieman hankala, koska satulaa ei voi laskea eikä kyytiin pääseminen ei onnistu ilman avustajaa. En myöskään jaksa nostaa laitetta autoon”, hän harmittelee. Tavarateline puuttuu Skytt kehittäisi laitetta siten, että sen kanssa olisi helpompaa kuljettaa tavaroita. ”Suurin este käytölle omalla kohdallani on se, etten saa tavaroita muualle kuin selkäreppuun. Se puolestaan muuttaa vartalon painopistettä. Minulle ja muille huonosti liikkuville ihmisille laitteesta olisi enemmän iloa, jos sillä voisi tuoda ostokset kotiin kaupasta. Nyt en saa kyytiin edes kyynärsauvaani”, Skytt pahoittelee. Pienistä puutteistaan huolimatta Skytt odottaa innolla tulevia malliversioita. ”Laite on mielenkiintoinen. Jatkossa voisin hankkia tällaisen, jos tietyt puutteet korjataan”, Skytt sanoo. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@ tekstiviestit.fi Mikä? Airwheel A3, istuttava kaksipyöräinen sähköajoneuvo. Ominaisuudet Paino 34 kg, maksiminopeus 16 km/h. Ei taitu kasaan. Hinta Noin 1900 e. 24 Tukilinja 5/2016
• LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT Syksyllä elokuvissa voi uppoutua monipuoliseen fantasiaan, jonka pääosissa loistavat lapset. Kummalliset lapset ja outo tohtori NEITI PEREGRINEN KOTI ERISKUMMALLISILLE LAPSILLE, 30.9. Tim Burtonin uusi fantasiaseikkailu perustuu Ransom Riggsin menestyskirjaan. Jaken ( Asa Butterfield) rakastama isoisä jättää hänelle vihjeitä mystisestä paikasta: Neiti Peregrinen ( Eva Green) kodista eriskummallisille lapsille, joilla on erityisiä voimia. DOCTOR STRANGE, 28.10. Scott Derrickson on saanut ohjattavakseen syksyn Marvel-uutuuden. Doctor Strange on tarina maailmankuulusta neurokirurgista tohtori Stephen Strangesta ( Benedict Cumberbatch), jonka elämä muuttuu, kun hän menettää käsiensä toimintakyvyn auto-onnettomuudessa. DON’T BREATHE, 4.11. Ystäväkolmikko murtautuu rikkaan sokean miehen (näkevä näyttelijä Stephen Lang) kotiin. He luulevat, että luvassa on helppo keikka, mutta toisin käy. Kriitikkoja ja genren ystäviä miellyttänyt Fede Alvarezin kauhuelokuva on saanut vammaisilta katsojilta kritiikkiä ”paha vammainen” -stereotypian vahvistamisesta. I, DANIEL BLAKE 11.11. Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun voittanut Ken Loachin ohjaus kertoo pulaan joutuvasta puusepästä ( Dave Johns). Hän on sydänkohtauksen saatuaan liian sairas tehdäkseen töitä, mutta liian terve saadakseen avustuksia valtiolta. THE GIRL WITH ALL THE GIFTS, 18.11. M.R. Careyn romaaniin pohjaavassa ohjaaja Colm McCarthyn zombie-elokuvassa salaperäinen tartunta aiheuttaa ihmislihan nälkää. Laitoksessa pidettäviä, taudille immuuneja lapsia tutkitaan karuin menetelmin. Yksi heistä on Melanie ( Sennia Nanua läpimurtoroolissaan), jonka synnytti tartunnan saanut nainen. Tutkijoita johtaa armoton tohtori Caldwell ( Glenn Close) ja ”puoleksi inhimillisiä” lapsia opettaa psykologi Helen Justineau ( Gemma Arterton). PROMETHEUS, 14.10. MTV 3 -kanavalla esitettävässä Ridley Scottin Alien-tieteiselokuvien esiosassa vuodelta 2012 tutkija Elizabeth Shaw ( Noomi Rapace) matkustaa kaukaiselle planeetalle tavoitteenaan löytää vastauksia ihmisen tarkoituksesta maailmankaikkeudessa. Kokonaisuuden kiinnostavimman roolityön tekee kuitenkin Michael Fassbender androidi Davidina. NEW RUN 14.10 Docventures-sarjassa Ylellä nähdään ohjaaja Miikka Niemen uutuus New Run, joka kertoo freestyle lupaus Pekka Hyysalon tarinan lasketteluonnettomuudesta uuteen elämänkatsomukseen. TEEMAN ELOKUVAFESTIVAALI, 23.—27.11. Marraskuun lopulla Yle Teema lupaa jälleen parasta uutta, kaivatuinta vanhaa, outoja löytöjä ja yleistä intoilua elokuvasta. OPEN YOUR EYES, HBO NORDIC Irene Taylor Brodskyn lyhytdokumentissa seurataan Himalajan vuoristossa elävää iäkästä pariskuntaa, joka lähtee kolme päivää kestävälle matkalle saadakseen kauan sitten menettämänsä näön takaisin. THE WRESTLER – PAINIJA, ALK. 5.11., YLE AREENA Darren Aronofskyn draaman (2008) tähti on Mickey Rourke, joka esittää Randy ”The Ram” Robinsonia, ammattilaispainijaa, joka on uransa loputtua sydänvaivojen ja muiden terveysongelmien myötä menettämässä elämänhallinnan. Latinalaisen Amerikan elokuvaa esittelevä Cinemaissí järjestetään Helsingissä 20.–23.10. Ohjelmistosta mainittakoon lukutaidottomuutta käsittelevä Moisés Sepúlvedan ohjaus Las analfabetas (2013) ja Ciro Guerran El abrazo de la serpiente (2014), palkittu tarina kahdesta tutkimusmatkailijasta, jotka kohtaavat shamaanin. Toimituksen Valinta Tukilinja 5/2016 25
• Rakkauden palapeliä kokoamassa Kesällä järjestettiin ensimmäinen vammaisille ns. sateenkaarinuorille suunnattu kokoontuminen. Viikonloppuleirillä jaettiin kokemuksia ja tietoa. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Riitta Skytt Proteesia käyttävän Kamin paidassa lukee, että normaalius on tylsää. “Mä en edes halua olla normaali.” Dragtyöpajan rocktähtiä, diivoja, tosimiehiä ja viiksekkäitä naisia. Ylärivissä vasemmalla Lilli Laamanan, Jasmin Rolig, Lotte Heikkinen, Kami Andelin ja Jaana Tiiri. Alarivissä Minttu Luoma, Jenni Kuusela, Kirsikka Järvinen ja Sakris Kupila. 26 Tukilinja 5/2016
• ”Suomessa on ainakin 32 000 sateenkaarivammaista ihmistä” E n sanoisi, että tykkään tytöistä – mä tykkään Annista”, Mare sanoo ja katsoo Annia lempeästi. Mare eli Maaret Turunen ja Anni eli Anneli Mannelin osallistuivat Sateenkaari-teemaiseen tapahtumaan Tampereella. Tapahtuma oli suunnattu sellaisille noin 16–30 vuotiaille liikuntavammaisille ja pitkäaikaissairaille nuorille, jotka kuuluvat seksuaalija sukupuolivähemmistöön, halusivat pohtia identiteettiään tai olivat muuten kiinnostuneita asiasta. Viikonlopputapahtuman olivat järjestäneet vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyö Seitti, Setan nuorisotoimikunta ja Sinuiksi -hanke. Neuvontaa tarvitaan Jokainen nuori tarvitsee tukea identiteetin rakentumisessa ja tiedostamisessa. Nuorelle voi olla vaikeaa ymmärtää omia seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä tunteita ja ajatuksia. Varsinkin suojattua elämää elänyt vammainen nuori voi olla niiden edessä hämmentynyt. Perheessä ei ehkä osata tukea nuoren seksuaalisuutta, ja yleisestikin vammaisten ihmisten seksuaalisuus on melko vaiettu asia. Suomessa vammaisille kohdennettua seksuaalineuvontaa on vähän. Koulujen terveydenhuollolla ei ole välttämättä osaamista vammaisuudesta, sateenkaarivammaisista puhumattakaan. Hyvä tietopaketti nuorten tukihenkilöille löytyy Vammaispalvelujen käsikirjasta (www.thl.fi) Sen mukaan nuoren on hyvä päästä keskustelemaan muidenkin kuin vanhempiensa kanssa, ja tarvittaessa hänet tulisi ohjata seksuaalineuvojalle. Nuorelle voi vinkata, että Facebookista löytyy Sateenkaari-Seitti -ryhmä, joka on tarkoitettu nuorille noin 30 ikävuoteen asti. Tilastokeskuksen mukaan 5–15 prosenttia väestöstä kuuluu seksuaalivähemmistöihin. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöissä on yli 320 000 vammaista ihmistä. Se tarkoittaa, että Suomessa on ainakin noin 32 000 sateenkaarivammaista ihmistä. Perheen tuki tärkeää Anni ja Mare ovat ovat olleet yhdessä kuusi vuotta. Kokemuspaneelissa he kertoivat avoimesti elämästään, kuten siitä kuinka heidän perheensä suhtautuvat parisuhteeseen ja kihlautumiseen. Annin perheestä oli mukava kuulla, että hän oli löytänyt kumppanin. Maren vanhemmat tarvitsivat hyväksymiseen enemmän aikaa. Nykyisin Maren äiti jo pyytää heitä käymään ja lähettää Annille terveisiä. Puheenvuoroissa nousivat vahvasti esiin perhe ja vanhempien suhtautuminen. Kokemukset vaihtelivat myönteisistä ahdistaviin hylätyksi tulemisen tunteisiin. Ulkonäkö ei kerro Tapahtumassa huomasi, ettei pidä olettaa kuka on mitäkin. Meillä on usein stereotyyppisiä käsityksiä siitä, miltä sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset näyttävät. Todellisuudessa päältä päin ei voi päätellä, miten kukin identiteettinsä määrittelee tai jättää määrittelemättä. Yhteiskunnassamme ajatellaan yleisesti, että sukupuolia on kaksi ja ihmisen sukupuoli-identiteetti on sukupuolen mukainen. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin ihmisen oma kokemus sukupuolestaan eikä se välttämättä ole sama kuin syntymässä määritelty sukupuoli. Ihmisillä on monia erilaisia, hyvin yksilöllisiä kokemuksia sukupuoli-identiteetistään, ja kokemukset voivat vaihdella elämän aikana. Ihminen voi myös kokea olevansa sukupuoleton. Mikään ulkopuolinen taho tai kukaan toinen ihminen ei voi muuttaa ihmisen sukupuoli-identiteettiä tai seksuaalista suuntautumista. Kamin tyttöja poikapäivät Kami Andelinista ei arvaa, onko hän mies vai nainen. Jo alle 10-vuotiaana Kami tiesi olevansa erilainen. “Huomasin, etten istu tyttö ja poika -jakoon”, hän kertoo. Peruskoulussa Kamia kiusattiin pahasti. “Se oli kammottavaa, olin pieni ja ujo. Mua kiusattiin ykkösluokalta asti. Yläasteella löysin kirjasta termin itselleni. Tulin itsevarmemmaksi ja kiusaaminen väheni.” Täysi-ikäisenä Kami korjasi sukupuoltaan lääketieteellisesti. “Olen syntynyt tyttönä, mutta sukupuoli-identiteetiltäni olen gender fluid”, Kami sanoo. Se tarkoittaa, että sukupuolessa on liukumaa ja liikkuvuutta ajasta tai tilanteesta riippuen. “Vaihtelen sujuvasti tyttöja poikapäiviä ja viihdyn eri rooleissa”, Kami selittää. Hän on 23-vuotias ja on keväällä hakenut opiskelupaikkaa. Hän haluaa valmistua sosionomiksi ja erikoistua nuorten kriisityöhön. Muutkin tapahtumaan osallistuneet nuoret kertoivat saaneensa lisää itsevarmuutta. He oppivat myös määrittelemään itsensä täsmällisemmin. “Täällä nähdään ohi pyörätuolin ja keskitytään oikeasti mielenkiintoisiin asioihin.” Sukupuoli on suuri leikki Drag-työpajassa nuoret saivat turvallisessa ympäristössä kokeilla, miltä eri roolit tuntuvat. Työpajan vetäjänä oli näyttelijä Minna Kivelä. Valtava valikoima meikkejä ja röykkiö erilaisia roolivaatteita aiheutti kuhinaa. “Toi pinkki mekko on kyllä mulle”, sanoi Minttu. Osa nuorista oli etukäteen miettinyt omaa hahmoaan, toiset vasta kehittelivät sitä. Minna opasti nuoria kädestä pitäen oman drag-hahmon luomisessa. Hän auttoi pukeutumisessa, meikkaamisessa ja tsemppasi innolla esiintymistä. “Te olette kaikki kyllä niin ihania”, hän huokaisi työpajan päätteeksi. SATEENKAARI = Seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia kutsutaan sateenkaarikansaksi. Kirsikka/Jarno on löytänyt kainaloonsa hurmaavan Jennin. Tukilinja 5/2016 27
• Musavideoita Moi. Kiitos suuresti tuesta, jolla saimme hankittua videokameran bändin kuvaamista varten. Sekä kiitos tuesta studiovuokran maksuun. Tatu Varis 28 Tukilinja 5/2016 LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi IPAD YLIOPISTOOPISKELIJALLE Suuri kiitos Tukilinjalle myöntämästänne iPad -tablettitietokoneesta, josta on ollut suuri apu yliopisto-opinnoissani. Ero entisen ja nykyisen välillä on ollut huomattava, ja iPadin tuottama apu on ollut suurempaa kuin kuvittelinkaan – energiaa riittää nyt myös opintojen ulkopuolellakin enemmän! Ystävällisin terveisin ja kiitoksin, Jonna Lindfors KONGRESSIMATKA ANTOI KOKEMUSTA Olen kiitollinen Teidän avustanne. Tärkeimmät eväät kongressimatkalta ovat verkostoituminen alan ihmisten kanssa, työkokemus (tieteellisen artikkelin kirjoitus, posterin esittely ja keskustelu ammattilaisten kanssa), työmatka itse ja tietenkin kielija kulttuurielämykset. Slovenia on kaunis maa, ja se on tutustumisen arvoinen. Vielä kerran paljon kiitoksia teille. Olette tärkeitä. J.K. VAPAAEHTOISTYÖTÄ SUJUVASTI Hei! Sain kauttanne ostettua tietokoneen, reitittimen ja puhelimen. Nyt netti on nopea ja olen voinut puuhailla kaikkea ilman jatkuvaa latausta ja tökkimistä. Sujuvuus tuo mielenrauhaa. Yhdistys (KoKoA ry) on ostanut minulle Adoben ohjelmalisenssit ja olen käyttänyt niitä ahkerasti. Olen jo tässä ajassa (alle 2 viikkoa) kerennyt tekemään kaksi tapahtumamainosta. Nettisivujen päivitys on myös huomattavalla tavalla helpottunut. Tilasin uuteen puhelimeen suojakuoret ja odotan, että ne saapuvat ennen kuin uskallan ottaa sen käyttöön. Mutta suunnitelmana on avata yhdistykselle sitten myös Kilpailumatka ulkomaille Tatu kitaroi kahdessakin bändissä ja keikkailee säännöllisesti. Instagram-tili, joten tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia. itse olen eläkkeellä (työkyvyttömyys) ja olen kuitenkin toimeentulotuen varassa. Minulla ei olisi ikinä ollut mahdollista saada näin hienoja työvälineitä itselleni. Kiitos, tämä on aivan mahtavaa! Jotenkin sitä ei nyt olekaan niin kaukana, yhteiskunnan laidalla, kuin aikaisemmin. Nyt voin koneella tehdä kaikkea, mitä vaan keksin ja jaksan. Ja vaikka en yhdistykseltä saa palkkaa, eikä sitä kautta olisi saanut työvälineitä, niin pidän tällaisen vapaaehtoistyön tekemistä äärimmäisen tärkeänä. Kiitos teille oikein isosti! Ystävällisesti, Riikka Nieminen KUNTOUTTAVAA KUNTOILUA Kiitokset apurahasta polkupyöräilyn varusteisiin. On tosi kuntouttavaa, kun saa ajaa ja katsella maisemia. Tämä muuten olisi jäänyt hankkimatta. ”Nyt minä poika ajelen laulellen.” Suuri kiitos myös tukitoiminnan koordinaattori Kirsi Tuoviselle. T.K. POLKUPYÖRÄILLEN Kiitän polkupyöräavustuksesta, joka lisää toimintakykyäni ja liikuntaani. Pyörällä hoituu asiointimatkat. Monin kiitoksin, terveisin Janne Kuikka TÄRKEÄ HANKINTA Sydämellinen kiitos tietokonelahjoituksesta. Muuten en olisi saanut hankittua. K-T.M. TIETOKONE HEIKKONÄKÖISELLE Hyvä Tukilinja. Olen kiitollinen päätöksestänne, koska siirryn käyttämään näön apuvälineohjelmia. Tietokoneen pitäisi silloin olla it-teknologisesti ajan tasalla ja riittävän tehokas. Kiitos. Ystävällisin terveisin Katja Hietaoja Ilona sijoittui Special Olympics-kisoissa Tanskan Holstebrossa hienosti neljänneksi omassa kilparatsastusryhmässään. Kisat pidettiin toukokuussa. Olen ratsastanut noin 20 vuotta ja kilpaillut paljon kotimaassa. Tämä oli ensimmäinen kilpailumatka ulkomaille. Se mahdollistui Tukilinjalta saadun apurahan turvin. Terveisin Ilona Koskinen
• Voi juku! Miten hyvin me soitetaan yhteen! Tukilinja 5/2016 29 MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Asiakaspalvelutilanteessa huomaat, että sinun pitää lähettää kirjallista lisätietoa. Asiakas on näkövammainen. Mitä sanot? VASTAUKSET 1. Pyydän asiakasta kertomaan, missä muodossa hän haluaa saada lisätietoa. 91 % 2. Pyydän sähköpostiosoitteen. Hänhän voi lukea sähköistä tekstiä ilmaisella ruudunlukuohjelmallaan. 5 % 3. Pyydän puhelinnumeron. Eihän hän voi lukea tekstiä. 3 % 4. Pyydän häntä kertomaan, kenen näkevän kautta voin lähettää lisätietoa. 2 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan sivuilla elo-syyskuussa. Soittotunneilla on mukavaa Hei, Roope ja perhe kiittävät apurahasta sähköpainoa ja soittotunteja varten. Innostunut soittaja jaksaa oppimisvaikeuksista huolimatta opetella soittotuntien välissä itsekseen nuotteja ja uusia kappaleita. Uuden asian oppiminen ja opetteleminen ei ole Roopelle koskaan ollut helppoa, mutta kun asia kiinnostaa ja innostaa, niin yllättävästi löytyy kykyjä. Tämä on ollut todella tärkeä asia nuoren elämässä ja hän kommentoi pianoa ja tunneilla käymistä näin: ”Mukavaa ja tykkään käydä tunneilla”. Paljon kiitoksia, terveisin Roopen perhe Kamera tehokäytössä Hei! Saamamme kamera tuli todella tarpeeseen. Olemme jo ottaneet sillä monia loistavia kuvia työhömme liittyen. Tällä hetkellä mietin, että kuinkahan moni tästä kameran lahjoituksesta tuleekaan saamaan iloa ja hyötyä matkansa aikana mediapaja MediaOmenassa. Valokuvaaminen kannustaa niin moneen erilaiseen tapaan nähdä maailmaa. Kameran saaminen mahdollistaa myös sen, että pääsemme ikuistamaan erilaisia tapahtumia ja näin tallentamaan ihmisten ikimuistoisimpia hetkiä. MediaOmenaan tuleville henkilöille annetaan perehdytys kameran käytöstä, jotta sen tekniset ominaisuudet eivät tulisi ongelmaksi oikeissa kuvaustilanteissa. Lahjoituksesta oli myös apua siinäkin, että kamerapaketin mukana tuli EOS-sovellus älypuhelimiin. Tämän avulla pääsee tutustumaan erilaisiin kuvaustapoihin sekä kameran teknisiin ominaisuuksiin. Applikaation avulla voit myös katsoa ammattilaisten tekemiä videoita ja oppia parhailta. Se mahdollistaa sen, että pystyt kehittämään omaa luovuuttasi ja inspiraatiotasi kuvausmaailmassa. Kiitämme vielä Apuomenan puolesta tästä lahjoituksesta ja toivotamme Tukilinja-lehden lukijoille hyvää syksyn alkua! Terveisin Apuomena ry / MediaOmenan tiimi Nuorten mediapajassa opitaan kuvaamaan. Roope sai Tukilinjalta pianon. Anna, 22 v, pääsee nyt mukaan perheen pyöräretkille. Hei. Tänään haimme nojapyörän. Kuva on liitteenä. Kiitos vielä kerran! Terveisin Anna
• BLOGILINJALLA / Vappu-Tuuli Fagerson ”Halusin kirjoittaa kirjan, jonka olisin itse tahtonut lukea teini-ikäisenä.” Loka-marraskuun bloggari: Pöytälaatikosta kirjailijaksi! Avustajien rekrytointi on kokonaan oma souvinsa. Työntekijän pitää olla kykenevä avustustehtäviin fyysisesti ja henkisesti, ja kaiken lisäksi vielä tykätä pärstäkertoimestani. Keskinäinen henkilökemia vaikuttaa yllättävän paljon päivien kulkuun. Usein sopivan avustajan löytämiseen vaaditaan kymmenkunta työhaastattelua. RAKASTAN KEKSIÄ ja kokeilla kaikkea uutta. Parhaita päiviä elämässä ovat ne, jolloin aamulla herätessä ei ole osannut aavistustakaan, mitä hyvää nukkumaan mentäessä ehtii tapahtumaan. Musiikki on minulle tehokkain stressinpoistolääke. Minulla on kaksi suosikkiartistia, joita kuuntelen päivittäin. Hyvän musiikin on sanottu kohentavan mielialaa, ja minun kohdallani se tuntuu tepsivän tehokkaammin kuin keinotekoiset piristeet. Livekeikkojen jälkeen virtaa riittää pitkäksi aikaa eteenpäin. Toisella suosikkiartistillani on tapana sanoa, että kaiken voi saavuttaa, jos vain uskoo unelmiinsa. Toinen korostaa omana itsenään pysymisen tärkeyttä. Nämä ohjeet koetin pitää mielessä, kun lähetin käsikirjoitukseni Gummeruksen ja Elisan kilpailuraadin arvioitavaksi. Ehkä se kannatti. Romaanikilpailusta alkoi innostus kokeilla siipiäni kirjoittajana, ja nykyisin kirjoittamisesta on tullut minulle melkein työ. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena. Special Edition julkaistiin Elisa Kirjassa (Kirjoita itse -kirjat) keväällä 2014. Sittemmin olen julkaissut palvelussa myös vampyyriaiheisen huumoriromaanin. Kolumnejani ja sarjakuviani on ilmestynyt IT-lehdessä ja oma sarjakuvaja tekstiblogini löytyy osoitteesta www.sit-up.blogspot. com. Tänä keväänä Special Editioniin valmistui myös jatko-osa, jonka julkaisukanavasta ja -ajankohdasta odottelen tällä hetkellä vielä tietoa. Tukilinjaan bloggaan nyt toista kertaa. Tavoitteenani on tehdä monipuolisia postauksia ajatuksistani ja arjestani, joten aion paitsi kirjoittaa, myös piirtää ja valokuvata. Kukaties heitän sekaan jonkin leivosreseptin. Toivottavasti seuraat mukana! LOPPUVUODESTA 2013 löysin netistä ilmoituksen Gummeruksen ja Elisan suuresta romaanikilpailusta. Näin oitis tilaisuuteni koittaneen. Haussa oli kiinnostavia, omaäänisiä romaanikäsikirjoituksia, ja olin aina haaveillut romaanin julkaisemisesta. Ikävä kyllä pöytälaatikossani ei ollut valmiina sopivaa, itsekritiikkini läpäisevää käsikirjoitusta. Kilpailutöiden viimeiseen jättöpäivään oli aikaa enää pari kuukautta. Minun olisi kirjoitettava näppäimistö sauhuten. Järkeilin, että vaikka en saisikaan aikaiseksi maailmaa järisyttävää tiiliskiveä, voisin tarjota kilpailuun jotakin, jota kovin moni muu ei tekisi. Minua oli jo kauan kaihertanut se, ettei kirjallisuudessa juurikaan esiinny tarinoita, joiden päähenkilöt sattuisivat käyttämään pyörätuolia. Viihdekulttuurissa asiallisia vammaishahmoja ei ole senkään vertaa. Kun vammaisia kirjoissa, televisiossa ja valkokankaalla silloin tällöin näkee, kyseessä on yleensä joko esteet voittava sankari tai kyynelkanavat kostuttava säälin kohde. NIIN SAI ALKUNSA käsikirjoitus esikoisteokseeni Special Edition. Halusin kirjoittaa kirjan, jonka olisin itse tahtonut lukea teini-ikäisenä, kun pohdin ahdistuneena, voisinko koskaan elää normaalia ja onnellista elämää. Chick lit -tyyppinen lempeä kohellushuumori sopi kokonaisuuteen hyvin. Nuoren naisen elämässä sattuu ja tapahtuu, käyttipä liikkumiseen sitten pyörätuolia tai ei – ja liikuntarajoitteisuuteen liittyviä ennakkoluuloja voi parhaiten käsitellä naurun kautta. Ammensin tekstiin paljon omista kokemuksistani. Käytän sähköpyörätuolia, koska minulla on synnynnäinen liikuntarajoite, ja minulle sattuu ja tapahtuu joskus vähän liikaakin. Kun en istuskele tietokoneella, minut löytää usein junasta matkalla jonnekin, ystävien seurasta katsomasta elokuvia tai omasta keittiöstäni väsäämästä itse kehittelemiäni täytekakkuja. Eniten haasteita arjen pyörittämiseen tuottaa henkilökohtaisen avustajien rinki. Asun tavallisessa, esteettömäksi suunnitellussa kerrostaloasunnossa, ja jokapäiväisistä toimista selviytyminen edellyttää ulkopuolisten henkilöiden apua. Jos joku avustajistani sairastuu eikä tilalle saa helposti sijaista, paineensietokykyni on koetuksella. 30 Tukilinja 5/2016
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT kesäkuu – heinäkuu 2016 Tukilinja 5/2016 31 KESÄKUU 2016 A.S., HELSINKI Apuraha digitaalipianoon henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoite. Musiikki on hänelle pitkäaikainen harrastus ja oma soitin mahdollistaa säännöllisen harjoittelemisen. Hän tekee myös laulukeikkoja säestäjän kanssa. K.B., JYVÄSKYLÄ Apuraha hierojakoulutuksen maksuihin kuntoutujalle, jonka ammatillista kuntoutumista opinnot edistävät. J. HEIKKILÄ, KOUVOLA Apuraha autokouluun 22-vuotiaalle kuntoutujalle. Mahdollisuus omalla autolla liikkumiseen edistää hänen työllistymismahdollisuuksiaan, sillä hänen alallaan työajat ja -paikat eivät usein sovi yhteen julkisen liikenteen kanssa. R. RITVANEN, VAAJAKOSKI Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä piirtäminen ja maalaaminen edistävät. S. LESKINEN, KUOPIO Apuraha polkupyörään 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee pyörän kulkuvälineeksi ja liikuntaharrastusta varten. SIRKUSRAKKAUSPUMPUM RY, TAMPERE Apuraha Pirkanmaan pyörätuolitanssijoiden esiintymismatkan matkakustannuksiin. Sirkus Rakkaus Pum Pum on yksi Faces-festivaalin tuottajista. Tavoitteena on työllistää jatkossa pyörätuolitanssijoita tilausesityksien kautta, joita markkinoidaan Faces-festivaalilla. J. KUIKKA, JOENSUU Apuraha polkupyörään 19-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikunta edistää. Pyörällä hän voi liikkua opiskeluja asiointimatkat. S. NEVALAINEN, HELSINKI Apuraha polkupyörään kuntoutujalle. Pyörää tarvitaan asiointimatkoihin ja perhokalastusharrastuksen kulkuvälineeksi. SHAKTA-JOOGA TUTKIMUS, HELSINKI Osa-apuraha hankkeeseen, jossa tutkitaan miten mielenterveyskuntoutujat voivat hyötyä kuntoutumisessaan joogaharrastuksesta. Hanke on osa laajempaa, Tekesin tukemaa Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanketta. Erillistutkimukseen osallistuu 40 mielenterveyskuntoutujaa. jotka osallistuvat joogatunneille 10 kertaa. I.J., ESPOO Apuraha polkupyörään ja uimahallikorttiin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikuntaharrastukset edistävät. T. TIAINEN, HELSINKI Osa-apuraha amerikkalaisen Gallaudetin yliopiston lukuvuosimaksuun 20-vuotiaalle, viittomakieliselle yhteisöpedagogian opiskelijalle. Vuoden kestävät opinnot maailman ainoassa kuurojen yliopistossa edistävät hänen kansainvälisiä työllistymismahdollisuuksiaan. J. HEIKKILÄ, KOUVOLA Ammattitutkintostipendi kuntoutujalle, joka on suorittanut myynnin ammattitutkinnon. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on yhtä suuri kuin Koulutusrahaston stipendi. M. KARHULA, VANTAA Apuraha digijärjestelmäkameraan ja oheistarvikkeisiin kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan kuva-artesaani. Oma kamera mahdollistaa valokuvausharrastuksen uudelleen aloittamisen. KOLMAS IHME RY, PORI Apuraha erityistä tukea tarvitseville nuorille suunnatun E-Koutsi -verkkovalmennusprojektin pilotointiin. Tavoitteena on ohjata satakuntalaisia, osatyökykyisiä nuoria ammattikoulutukseen ja avoimille työmarkkinoille työkokeilujen ja palkkatuetun työn avulla. Ohjaustyötä tehdään verkko-, lähija ryhmävalmennuksessa. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joilla on neurologisia tai mielenterveysongelmia. M. LAINE, VANTAA Osa-apuraha tanssipyörätuoliin henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Pyörätuolitanssi on hänelle kuntouttava harrastus. Kunnan vammaispalvelu ja SIU-rahasto osallistuvat myös pelituolin hankintaan. M.D., RAASEPORI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän on suorittanut atk-tukihenkilökurssin ja työskentelee avustajana päivätoimintakeskuksen tietotekniikkakoulutuksissa. Oma tabletti mahdollistaa laitteen käytön opettelun kotona. A. LOHILAHTI, OULU Tablettitietokone Grip Case -suojakuorella pikkulapselle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tabletilla hän voi pelata oppimispelejä. Laitteeseen ladattavan Viito-ohjelman avulla tuen saajan perhe voi myös opetella tukiviittomia. O.R., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone, Open Office -opas ja kamera artesaanille, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tekee ohjaustyötä kulttuurialalla ja omat työvälineet mahdollistavat toiminnan suunnittelun, markkinoinnin ja dokumentoinnin. E. ALANKO, KAUHAJOKI Tablettitietokone, näppäimistöllinen suojakuori ja Android apuvälineenä -opas 12-vuotiaalle koululaiselle, joka käyttää pyörätuolia ja jolla on käsien käytön rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia läksyjen tekemiseen ja kuntouttavien pelien pelaamiseen. Tabletti mahdollistaa hänelle myös ergonomisen työskentelyasennon. KESKI-UUDENMAAN HENGITYSYHDISTYS, TUUSULA Kannettava tietokone ja Open Office -opas aktiivisesti toimivalle paikalliselle potilasyhdistykselle yhdistysasioiden hoitamiseen. T.L., LOHJA Kannettava tietokone, Open Office -opas ja apuraha kameran hankintaan kuntoutujalle, joka on työkokeilussa kulttuuripajalla ja vetää siellä vertaisryhmiä. Tietokoneella hän voi päivittää tietoteknisiä taitojaan ja pitää yhteyksiä. Kamera mahdollistaa valokuvausharrastuksen jatkamisen. P. ÅBERG, HELSINKI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori pyörätuolia käyttävälle kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan datanomi. Työllistymisen edistämiseksi hän opettelee graafista suunnittelua ja kuvankäsittelyä. Helposti mukana pidettävällä tabletilla hän voi esitellä töitään, pitää yhteyksiä ja käyttää liikkumisessa hyödyllisiä sovelluksia. S. MÄNTY, ESPOO Pöytätietokone, hiiri ja kaiuttimet näkövammaiselle henkilölle, jolle tietokone on välttämätön apuväline yhteydenpidossa, tiedon saamisessa ja lehtien lukemisessa. Kunnan vammais
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2015 apurahoja ja apuvälineitä 599 000 euron arvosta eli lähes 50 000 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista. 32 Tukilinja 5/2016 STARTTI-STIPENDIT HARRASTAJILLE: R. RÄSÄNEN, SALO 36-vuotias liikuntavammainen urheilun harrastaja aloitti uinnin aluksi fysioterapiassa ja siirtyi sitten tavoitteelliseen harrastamiseen ja kilpailutoimintaan. Hän harjoittelee aktiivisesti ja käyttää stipendin kuntosalimaksuihin. P. PAPPILA, OULU 48-vuotias sähköpyörätuolin käyttäjä harrastaa pyörätuolikilpatanssia paikallisessa seurassa ja osallistuu parinsa kanssa kilpailuihin. Hän on lähdössä ensimmäisiin kansainvälisiin kilpailuihinsa Hollantiin, jonka jälkeen on kesällä kotimaisia kilpailuja. Stipendi käytetään kilpailumatkojen kuluihin. K. HALME, KUUSANKOSKI 19-vuotias opiskelija on aloittanut istumalentopalloharrastuksen. Hän harjoittelee aktiivisesti naisten maajoukkueen kanssa ja osallistuu kilpailuihin. Kotipaikkakunnalla ei ole lajin harrastusmahdollisuutta, joten hän harjoittelee lähipaikkakunnilla maajoukkueleirien lisäksi. Stipendi käytetään harjoittelun matkakuluihin, pelivaatteisiin ja erikoiskenkiin. P. KOSKINEN, OULU 31-vuotias keilailun harrastaja, jolla on oppimisvaikeuksia, aloitti aktiivisen harjoittelun noin vuosi sitten. Stipendi käytetään harrastuksen kuluihin. J. KOSKINEN, OULU 40-vuotias keilailun harrastaja, jolla on oppimisvaikeuksia, aloitti aktiivisen harjoittelun noin vuosi sitten. Stipendi käytetään harrastuksen kuluihin. O. AARNIPURO, OULU 25-vuotias nuori, jolla on oppimisen vaikeuksia, on harrastanut pitkään jalkapalloa. Terveydellisten ongelmien vuoksi hän on nyt alkanut harrastamaan keilailua. Stipendi käytetään omien keilailuvälineiden hankintaan. M. LYIJYNEN, KOTKA 12-vuotias tyttö, jolla on oppimisvaikeuksia, harrastaa ratsastusta erityisryhmässä ja on aloittanut tavoitteellisen valmentautumisen yksityistunneilla. Tavoitteena on kilpailemisen aloittaminen tänä keväänä. Stipendi käytetään valmentautumiseen ja kilpailukuluihin. J. VIRTANEN, TAMPERE 39-vuotias entinen sähköpyörätuoli-salibandyn harrastaja haluaa palata lajin pariin. Harrastus on keskeytynyt sopivan pelituolin puuttumisen vuoksi. Stipendi käytetään pelituolin hankintaan. STARTTI-STIPENDIT YHTEISÖILLE: ÅSK TURUN UINTIKLUBI, TURKU Uimaseura järjestää stipendin tuella tehoviikonlopun, jossa paikallisissa urheiluseuroissa toimivien erityisryhmien jäsenet voivat tutustua uusiin lajeihin. Mukaan yhteiseen viikonloppuun on tulossa ainakin judo ja mahdollisesti salibandy. Uintiklubissa toimii erityisuimareiden OULUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY, OULU Yhdistys järjestää keilauskurssin vaikeavammaisille nuorille. Stipendi käytetään kurssin kuluihin, jotta sen osallistumismaksu voidaan pitää mahdollisimman edullisena. HYVINKÄÄN PYÖRÄILIJÄT/ TRIATHLON OSASTO, HYVINKÄÄ Seura on yhdessä Keskuspuiston Ammattiopiston kanssa aloittanut erityisnuorille suunnatun Special Olympics triathlon -joukkueen. Stipendi käytetään sen kuluihin, kuten joukkuepaitoihin, uintivarusteisiin ja SM-kisojen osallistumismaksuihin. Näin harrastukseen osallistuminen pystytään pitämään mahdollisimman edullisena. KOIVUKYLÄN PALLOSEURA RY, VANTAA Seuraan on perustettu kaksi lapsille ja nuorille suunnattua erityisryhmää. Stipendi käytetään aloittamisvaiheen vakuutus-, varusteja sarjamaksukustannuksiin, jotta harrastusmaksut voidaan hyvin alkaneessa toiminnassa pitää mahdollisimman pieninä. ROVANIEMEN PALLOSEURA RY, ROVANIEMI Seura perustaa yhteistyössä kaupungin ja erityisnuorten palvelukodin kanssa kolme palloilujoukkuetta erityisryhmiin kuuluville lapsille ja nuorille. Stipendi käytetään varusteiden hankintaan, ottelutapahtumissa vierailuihin sekä junioriturnaukseen osallistumiseen. P-SAVON MUNUAISJA MAKSAYHDISTYS, KUOPIO Yhdistys toteuttaa jäsenistölle suunnatun pilates-kurssin. Tavoitteena on tutustua yhdessä elinsiirron saaneille hyvin sovellettavissa olevaan harrastukseen, jota jäsenet voivat sen jälkeen jatkaa omatoimisesti vertaisryhmässä. LOUNAIS-SUOMEN NEUROYHDISTYS RY, TURKU Yhdistyksen viisi aluekerhoa tarjoavat jäsenilleen geokätköily tutuksi -kursseja. Tavoitteena on aktivoida jäsenistöä koko perheelle soveltuvan uuden liikuntaharrastuksen pariin. Stipendisumma käytetään kurssien järjestämiskuluihin. Loput kevään Startti-apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI
• J.H. USEIN KEN EDESSÄ LEELIAN SISÄLLÄ! LIKI SUMATRAA TÖILLE VOI KIELELLÄ SIIVEKKÄITÄ NIVA PEIKON OSASSA MUSIKAALI TILANPUUTE SAVOA Jäin ilman roolia! RUNOILIJA SUOMINEN VOITTI IDOLSIN 2008 OTETAAN KIRJASTA OTETAAN LASISTA ”PA” PIENI KÄKILINTUJA MEDI” ” (Sn ) -SPORTS JOUSTAVA LEGENDA SAAPASMAAN NEITO -AIKA KOIRANJOKINEN -TUPA YHTÄ MITTAA KIRJAILIJA C.J. IDOLEILLE HERALDIKKO OTTO (2.=U) SAKS. TEOLLISUUSSUKU POLIISI-MAA HUIPPUJA TONAVAAN VOI LIITOSTA SUOJATTU ”ASEMAT” PIIKIKÄS VÄHENTÄVÄT ILLANISTUJAISET TÄÄLLÄ TÄHTITAIVAS! IDÄSTÄ TEILLE! ”KARJALAN HELMI” MONEN AJ . . . . I ”ILMARI JUUTILAINEN” MAKSIMI JALAKSIN LIUKKOSUNDSTRÖMIN NIMISIÄ PUHDASTA TORJUNUT DOMINIK ISOMMALLA KIRJOITETTU TITO LAIHAA KYSELI PALJON SIEPATUT Nyt on todella kovaa! JOKISEN! PINNASSA SIIVOUKSIIN NYT RATKOJILLA LUJILLA? R IS T IK K O 5 /2 16 / R IS T IK O N LA AT I Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko marraskuun loppuun mennessä postitse osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Myös kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 5/2016 ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä 6/2016. Ristikon 4/2016 palkkion sai Irma Puisto Helsingistä. ”Taaskin taattua mukavan haastavaa laatua”, hän kiitteli. R IS T IK O N 4 /2 16 R A TK A IS U K S A S I T I S U T R E T J A K O V O T S A R E K I L E A R J A R O V A M M A A A I I A N T T O A J A V A T E D E S M E N N E E T L A P A U U H E T A S K E E S I A K R E U K O N T A T A R L J O U S E T Ä A A R O A I N A A B S I D I T N M E R N I T I N Ä T O P P A R I T R A S K A S L E I L A O R T O L A U T R I O A N N E M A R I V U K I I N N E T Ä S K I M E Ä T I L M E P I E T K A R L I N T U T Ä I O P A S T A J A Y L E I S Ö M E N E S T Y S K A A V A U R A K O I V A H Ö N K Ä I S T Ä Ä N K Ä T Tukilinja 5/2016 33
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ / MYÖNNETYT APURAHAT 34 Tukilinja 5/2016 palvelut maksavat puolet hankintahinnasta. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. M.K., SALO Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 7-vuotiaalle koululaiselle, jolle kommunikointi tuottaa vaikeuksia kuulovamman vuoksi. Tabletin avulla hän voi harjoitella kielellisiä taitoja. Laite toimii myös reissuvihkona kodin ja koulun välillä. Puheterapeutti ohjaa laitteen käytössä. N. LAITILA, TURKU Kannettava tietokone, Office-ohjelma, värilasertulostin ja kuulokkeet 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen, tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta tulevien ammatillisten opintojen tueksi. M. ISBERG, TURKU Kannettava tietokone ja Open Office -opas 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen, tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta tulevien ammatillisten opintojen ja itsenäisen verkkoasioinnin tueksi. A. PELTONEN, MÄNTTÄ Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavien pelien pelaamiseen, musiikin kuunteluun ja videoiden katseluun. S. MONTONEN, ESPOO Osa-apuraha kannettavaan tietokoneeseen ja Office-ohjelmaan näkövammaiselle lähihoitajalle. Tietokonetta tarvitaan työn hakemiseen, verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet hankinnasta. L. NIEMI, TURKU Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen, tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia valmentavan koulutuksen tueksi. N. ZHELUDKOVA, HELSINKI Kannettava tietokone ja Open Office -opas kuntoutujalle verkkoasioinnin, yhteydenpidon ja tulevien ammatillisten opintojen välineeksi. Tietokoneen käytön opetteleminen kurssin avulla tukee hänen ammatillista kuntoutumistaan. HEINÄKUU 2016 DIDA 2016, HELSINKI Apuraha pääkaupunkiseudulla vietettävän kansainvälisen vammaisten päivän verkostojuhlan järjestämiskustannuksiin. Pääkaupunkiseudulta on puuttunut yleisötilaisuus, jossa vammaisten päivää vietetään. Sen yhteydessä voidaan tuoda julkisuuteen vammaisille tärkeitä teemoja. A. HILDEN, PELKOSENNIEMI Osa-apuraha sähköavusteiseen kolmipyöräiseen polkupyörään henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Pyörä mahdollistaa itsenäisen asioinnin ja liikkumisen sekä ystävien tapaamisen. P. PIHAKARI, VOLTTI Apuraha vammaisratsastustunteihin henkilölle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Ratsastus on hänelle soveltuva liikuntamuoto ja toimintakykyä ylläpitävä harrastus. Kela ei myönnä hänelle enää ratsastusterapiaa. E. VÄÄNÄNEN, KUOPIO Apuraha sosiaalipedagogisen koiratoiminnan ohjaajakoulutukseen henkilölle, jolla on liikkumisen ja käsien käytön rajoitteita. Koulutuksen avulla hän voi tehdä koira-avusteista ohjaustyötä. J.P., JOENSUU Apuraha kuntosalikorttiin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aiemmin harrastanut aktiivisesti kuntoilua. Liikuntaharrastus tukee arjen rytmittämistä. J. HAUTAVIITA, PORI Apuraha tanssitunteihin 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolle liikunta on toimintakykyä edistävä harrastus. S. KIVELÄ, KUUSAMO Apuraha polkupyörään kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikuntaharrastus edistää. M.T., ESPOO Osa-apuraha ratsastusharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, jolle ratsastus on olennainen osa elämää. T. NYSTRÖM, ESPOO Apuraha polkupyörään kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä sekä liikunnan harrastamiseen että kulkuvälineenä työtoimintaan. P.K., POHJOIS-SAVO Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle pitkäaikaisen, toimintakykyä ylläpitävän maalausharrastuksen tueksi. A. MANNELIN, OULU Osa-apuraha sähköpyörätuolisalibandyn pelituoliin yliopisto-opiskelijalle, joka kuuluu maajoukkueeseen ja toimii seuratasolla joukkueenjohtajana. Kunnan vammaispalvelut eivät tue hankintaa. R.S., OULU Apuraha digitaalipianoon ja soittotunteihin 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Musiikki on hänelle kuntouttava harrastus. A. IKONEN, RIIHIMÄKI Tehokas kannettava tietokone ja apuraha graafisen alan ohjelmistolisenssiin kuntoutujalle, joka on ammatiltaan graafinen suunnittelija. Hän tekee freelancetöitä ja hänellä on omia asiakkaita. Tietokone mahdollistaa tilaustöiden tekemisen. J.A., HÄMEENLINNA Apuraha lääketieteen valmentaviin, omakustanteisiin opintoihin 21-vuotiaalle nuorelle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Opinnot edistävät hänen jatkokoulutussuunnitelmiaan. P.R., POHJOIS-KARJALA Apuraha Pilates-tuntien kausimaksuihin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikunnan harrastaminen edistää. B. BERTS, HELSINKI Apuraha laadukkaan, graafiseen työskentelyyn soveltuvan tietokoneen hankintaan 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on valmistunut media-assistentiksi. Oma tietokone mahdollistaa tilaustöiden tekemisen ja ammatillisen kehittymisen. J.P., JOENSUU Apuraha polkupyörään 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on aloittamassa kuntouttavan työtoiminnan. Pyörällä hän voi liikkua työtoimintaan ja harrastuksiin.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Kuka? Kaisa Leka Mitä? Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. Tukilinja 5/2016 35 P.V., KUOPIO Apuraha retkeilyvarusteisiin kuntoutujalle, jolle vaeltaminen on toimintakykyä ylläpitävä harrastus. Hän on osallistunut retkeilykurssille ja on lähdössä vaellukselle. M. PERÄHARVIO, LAPPEENRANTA Apuraha sähköavusteisen, kaksipyöräisen kulkuneuvon hankintaan liikuntaesteiselle henkilölle, joka on ennen sairastumistaan viettänyt liikunnallista elämää. Ajoneuvo mahdollistaa asioinnin lähiympäristössä ja aktiivisen ulkoilun yhdessä perheen kanssa. M. BJÖRKQVIST, JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone 22-vuotiaalle vastavalmistuneelle kuva-artesaanille, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Oma tietokone tukee työllistymistä ja alan jatko-opintoihin hakeutumista. A. TURKIA, LAPPEENRANTA Osa-apuraha autokouluun 18-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Ajokortti mahdollistaa hänelle itsenäisen liikkumisen sekä ammattiopintoihin että vapaa-aikana. R. NIEMINEN, ESPOO Apuraha tehokkaaseen kannettavaan tietokoneeseen kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. Hän tekee aktiivisesti vapaaehtoistyötä Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:ssä. Tietokone mahdollistaa tiedottamisen nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä laadukkaan tiedotusmateriaalin tekemisen. T. MÄKELÄ, HELSINKI Kannettava tietokone, hiiri ja Open Office -opas kuntoutujalle, jonka tavoitteena on kehittää opiskeluja työelämävalmiuksiaan. Tuen saaja on opetellut klubitalolla tietoteknisiä taitoja ja aloittaa nyt siirtymätöiden tekemisen. Oma tietokone mahdollistaa harjoittelun myös vapaa-ajalla. Tietokone on tarpeen myös musiikin kuuntelussa ja yhteydenpidossa. J. ÖHBERG, KERAVA Pöytätietokone, kaiuttimet, kuulokkeet ja hiiri näkövammaiselle henkilölle itsenäisen verkkoasioinnin apuvälineeksi. Tietokoneen avulla hän voi myös lukea lehtiä, etsiä tietoa ja pitää yhteyksiä. Laitteisto ja apuohjelmat ovat NKL:n näkövammaisille suosittelemia. H. SEMENOFF, IVALO Kannettava tietokone henkilölle, jolla on liikkumisen ja käsien käytön rajoitteita. Tietokone on hänelle välttämätön apuväline itsenäisessä asioiden hoitamisessa. Hän tarvitsee sitä myös hienomotoristen ja kognitiivisten taitojen kuntoutuksessa. I. VANHATALO, HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle yliopisto-opintojen tueksi. Oma tietokone tukee opintojen edistymistä ja mahdollistaa tietokoneen käytön myös kodin ulkopuolella. K. GAMMELIN, HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle sekä töiden hakemiseen että harrastusvälineeksi säveltämiseen. M. HILDÉN, TAMPERE Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka on tällä hetkellä klubitalon siirtymätyössä. Hän tarvitsee tietokonetta tietotekniikkataitojen opetteluun, verkkoasiointiin ja yhteydenpitoon. Loput kesä–heinäkuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta WWW.TUKILINJA.FI
• Olennaista ei ole diagnoosi vaan se, miten se rajoittaa toimintakykyä. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Yksityishenkilöiden apurahojen suuruutta rajoittaa lahjaverotus, joten ne ovat arvoltaan alle 4000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempiakin, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2015 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin apurahoja 7,89 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2015 tukea myönnettiin noin 50 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Mikäli sen jälkeen jää kysyttävää, ota yhteys tukityöntekijöihimme. Tukilinja on jo vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää ja tasa-arvoa. Apurahoja jaetaan sekä yksityishenkilöille että yhteisöille. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja se myönnetään pääsääntöisesti joko välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Seuraamme aina, että tuki menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja voivat hakea sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintarajoitteiset henkilöt. Liikuntatai aistivamman lisäksi rajoitteen voi aiheuttaa pitkäaikaissairaus, mielenterveysongelma tai neurologinen poikkeavuus. OHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat HENKILÖKOHTAISET APURAHAT: p. 09-415 515 08, apurahat@tukilinja.fi HANKEJA RYHMÄAPURAHAT: p. 09-415 515 10, yhteisoapurahat@tukilinja.fi TIETOTEKNISET APUVÄLINEET: p. 09 415 515 06, ittukiluuri@tukilinja.fi TUKILINJAN APURAHAT MINKÄ TUOTTEEN SINÄ TAITEILISIT vanhasta Tukilinja-lehdestä? Kaikki toimivat tuoteideat palkitaan 500 kappaleen tilauksella 1000 euron hintaan. Kilpailu sopii esim. koululuokille retkien varainkeruuseen! TUKILINJASTA TUOTTEEKSI -KILPAILUSSA etsitään pieniä, edullisia lahjatuotteita, jotka on valmistettu ylijääneistä Tukilinjalehdistä. Lähetämme osallistujille pyynnöstä lehtiä. Tuotteiden valmistamisessa voi hyödyntää myös muuta kierrätysmateriaalia. LÄHETÄ NÄYTEKAPPALE TUOTTEESTA 31.10.2016 mennessä osoitteeseen: Tukilinja/tuotekilpailu, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki. Voittaneet tuotteet julkistetaan Tukilinjan juhlanumerossa 6/2016 (1.12.2016). LISÄTIETOA: yhteisoapurahat@tukilinja.fi KEKSI KIERRÄTYSLAHJATUOTE KILPAILU