• Mitä hallitusohjelma tuo vammaisille? s. 11 Sirkus Rakkaus Pum Pum leikittää kaikkia lapsia s. 12 4 / ELO–SYYSKUU 2015 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TYÖKYKYKOORDINAATTORIT OPPAIKSI PALVELUVIIDAKKOON S. 9 Uusi käsityövillitys: HYPISTELYMUHVI! s. 18
  • TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2015 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.tukilinja.fi Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sanni Purhonen Pasi Päivinen Heini Saraste Riitta Skytt Taitto ja kuvankäsittely Timo Saarinen Paino Kirjapaino Jaarli Oy, Turenki Paperi Silk 90 g/m2 ISSN 1458-6304 19. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava numero 5.10.2015 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1500 ma–pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Lari Lievonen. Ajassa s. 4 Valokeilassa From Kinshaha -levy ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 9 Näkövammaisten käsityöt jatkuvat Sokeva palkkaa 4 sokeaa työntekijää s. 9 Opas palveluviidakkoon Työkykykoordinaattorit vammaisten avuksi. s. 10 Autistit animaattoreina Exceptional Minds työllistää USA:ssa s. 11 7 kysymystä hallitusohjelmasta Toimitusjohtaja Marja Pihnala, Invalidiliitto. s. 18 PKN:n mukana Wienissä Yleisön suosikin pudotti tuomaristo s. 22 Mitalitoivo vaihtoi ratsua Katja Karjalainen tähtää paralympialaisiin. s. 26 Tutkimus luo vaikuttamiseen keinoja Vammaistutkimus on suosittu oppiaine. Artikkelit s. 6 Hypistelymuhvi lähti lapasesta! Koristeltu käsityö sopii terapiavälineeksi. s. 20 Äänikirjat kirjastoihin Yleiset kirjastot palvelevat lukemisesteisiä. Tukitoiminta s. 12 Sirkus Rakkaus Pum Pum viihdyttää Tamperelainen yhteisösirkus leikittää lapsia. s. 15 Tukitori Tukilinjan työllistävä ilmoituspalvelu. s. 15 Tukipointti Lähetämme oppaita tabletin mukana. s. 16 Vaappuankkoihin mahtuu pelaamaan Kehitysvammaisten salibandy löysi kotiseuran. s. 22 Kuusamossa päästiin keilaamaan Tukilinja lahjoitti kisajoukkueelle paidat. s. 25 Julia ja tukijoukot Tukilinja auttoi valmentautumaan. s. 31 Tukipäätöksiä Tukilinjan apurahoja huhti–toukokuussa 2015. Vakiot 14 Tulilinjalla 21 Kirjavinkki 24 Välinevinkki 25 Leffafriikki 28 Lukijafoorumi 30 Blogilinjalla 33 Ristikko 35 Jaloittelua 66 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 6 s. Käsityön ystävät innostuivat terapeuttisista muhvineuleista. 2 Tukilinja 4/2015
  • Kesä ja kärpäset ALKUKESÄ OLI ihanaa aikaa: aurinkoista mutta sen verran viileää, etteivät hyttyset ja paarmat vaivanneet. Luonto kukoisti vehmaana ja värikkäänä. Onko ihanampaa? PIENIÄ KÄRPÄSIÄ kuitenkin surrasi hiljaisina hetkinä ajatuksissa: Suomen tilanne ei ole kehuttava, mutta saatiin sentään ponteva hallitus ajallaan. Saatiin hallitusohjelmakin ilman isoja kissanhännänvetoja. OLISIKO NIITÄ kuitenkin tarvittu? Olemme ilmeisen yksimielisiä vyön kiristyksen tarpeesta, mutta mistä ja kenestä nyt kiristämme? Sitä olisi voinut hetken ehkä vielä miettiä. VOIDAANKO KOULUTUKSESTA todella karsia näin paljon ilman, että se vaikuttaa osaamiseemme, ainoaan kilpailuvalttiimme? Toivottavasti osaamme säästää myös kultajyvät: hyvän opetuksen ja yksilöllisen tuen sitä tarvitseville – ja palautta tuet nuorille työtä etsiville. VASTAVALMISTUNEET JA vammaiset työnhakijat on nyt valitettavasti rajattu pois nuorisotakuuhun kuuluvan Sanssi-kortin työllistämistuesta. Sitä saavat jatkossa vain 300 päivää työttömänä olleet. Oppisopimustukienkin määrää on karsittu rajusti. Oppisopimus on tähän asti ollut monen koulupudokkaan pelastus. Heitä en makuuttaisi kotona joutilaisuuteen tottumassa. SUUNTA EI siis ole osatyökykyisten kannalta lupaava, mutta hyviäkin puolia hallitusohjelmassa on. Niistä kertoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnala sivulla 11. YKSI HYVÄ signaali on se, että monivuotisen projektin tuloksena toimintarajoitteisten työllistymispalvelut kootaan syksyn aikana yhdelle palvelusivustolle, ja työnhakijoiden oppaiksi koulutetaan kymmeniä työkykykoordinaattoreita (s. 9). Heidät löytää jatkossa joko työvoimatoimistosta tai työterveyshuollosta. MUTTA TAKAISIN kesään: Lukijoihimme kuuluu paljon käsitöistä innostuneita. Heille tarjoamme kesäpuuhaksi muhvin tekoa. Terapeuttisia hypistelymuhveja kaivataan nyt monessa laitoksessa ja asuinyhteisössä, ja vapaaehtoiset tekevät niitä kilvan. Jos neulominen ei innosta, löytyy lisää menovinkkejä sivuilta 4–5 sekä Facebook-sivuiltamme. Antoisaa loppukesää ja raikasta alkusyksyä! Iris Tenhunen, päätoimittaja Mistä ja kenestä nyt kiristämme? Sitä olisi voinut hetken ehkä vielä miettiä. SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.10.2015 www.tukilinja.fi/toimituselamaa toimitus@tukilinja.fi Tukilinja 3/2015 3
  • Musiikkia Palkinnot Kuurojen Liiton Viittomakielinen nettikirjasto sai toukokuussa kansainvälisen Jodi Awards -palkinnon, joka myönnetään vuosittain vammaiset ja esteettömyyden parhaiten huomioiville teknologisille ratkaisuille kulttuurin parissa. Muut palkitut olivat Kanadan Ihmisoikeusmuseo ja Edinburghin kaupunginkirjasto. Selkokeskus myönsi Vuoden selväsanainen -palkintonsa Satakunnan sairaanhoitopiirille sen selkokielisestä potilastiedotuksesta. Hanna Vilmi voitti Soulissa näkövammaisten Maailmankisoissa sokkopingikse n MM-kultaa. Vates-säätiö antoi Tulisielu-kunniakirjansa pääkaupunkiseudun mielenterveyskuntoutujien klubitaloille eli Etelä-Suomen Klubitalo-osaajat ESKOT ry:lle. VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen SÄRKÄNNIEMESSÄ 4.8. Tukilinja päivittää jatkuvasti FB-sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt ajassa mukana! www.facebook.com/tukilinja ”Rankimmin leikkaukset kohdistuvat nyt niihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Vaikka työllisyys kasvaisi suhdanteiden parantuessa, tämä ei merkittävästi helpota vaikeasti työllistyvien tilannetta.” Vates-säätiö 12.6.2015 AFROMUSAA Aiemmilla Juhlaviikoilla Huvila-teltassa esiintyneen Staff Benda Bilili -kokoonpanoon kuuluneiden vammaisten muusikoiden uuden, 7-henkisen yhtyeen esikoislevy From Kinshasa kannattaa kuunnella, mikäli maailmamusiikki sykähdyttää. Polion vuoksi pyörätuoleilla liikkuvat Coco Yakala Ngampbali ja Theo Nzonza Nsituvuidi soittavat nyt Mbongwana Star -yhtyeen riveissä hypnoottista ja coolia afroelektroa. KALLEA LIVENÄ JA LEVYNÄ Mainio, palkittu jazzmuusikko, kosketinsoittaja Kalle Salonen esiintyy vielä elokuussa helsinkiläisen ruokaja musiikkibaari Elmun Baarin terassiklubilla yhdessä vaihtuvan muusikkovieraan kanssa. Hänet tapaa siellä lauantaisin klo 14–18.00 (Nosturi, Telakkakatu 8, vapaa pääsy). Kalle Salonen on kehitysvammainen, kiitelty jazzmuusikko, jonka toinen levy ilmestyy alkusyksystä. PKN fanituotteita Pertti Kurikan Nimipäivien cooliin tunnelmaan pääset ostamalla Aina mun pitää -fanituotteita, kuten kasseja ja pussukoita, Lyhty ry:n tekstiilityöpaja Luovillasta. Puodin löydät Helsingistä, (Porvoonkatu 14, aukioloajat Luovillan facebook-sivulla. Fanituotteita saa myös netistä PKN:n yhteistyökumppanilta Helppo Oy:ltä (www. helppoasu.fi). Se tarjoaa Perttikallo-vaatemallistoa, johon on painettu Pertti Kurikan suunnittelema logo ja hänen ideoimansa slogan ”Diagnoosivammainen”. Vaatteet ovat helposti puettavia, joten ne sopivat myös liikuntavammaisille. ”Nämä ovat asennevaatteita”, linjaa yhtiön toimitusjohtaja Mia Patanen. Kauppias hulluttelee Jounin kauppa Ylläksellä on paikka, missä tapahtuu. Someilmiöksi noussut kauppias Sampo Kaulanen onkin jo kahtena kesänä järjestänyt heinäkuussa Hullun Polkasu -pyöräilytapahtuman, jossa pyöräillään hyväntekeväisyyshengessä Jäämerelle. Juhannuksen alla ”Hulluksi kauppiaaksi” itseään nimittävä Kaulanen liittyi aktiivijäseneksi mielen hyvinvointia edistävään Facebook-yhteisö Heimoon, joka antaa vertaistukea ja järjestää tapahtumia. Kaulanen kertoo kokeneensa itsekin mielialahäiriöitä. ”Jokaisella on jossakin vaiheessa elämää hetkiä, jolloin tarvitsisi vertaisapua. Sen takia haluan olla mukana auttamassa”. MUSIIKKIYHDISTYS SALON VAIJERIT järjestää kehitysvammaisten ihmisten kanssa yhteistyössä hyväntekeväisyystapahtuman Särkänniemen huvipuistossa tiistaina 4.8.2015 klo 16.00 alkaen. Tavikset Särkänniemessä -tapahtumassa esiintyvät mm. Toisenlaiset Frendit ja Puuwillaorkesteri. Omaakin ohjelmaa saa esittää. 4 Tukilinja 4/2015
  • RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Iki-ihanat islantilaissarjat naurattavat sadepäivinä. Benedict Cumberbatchin fanejakin hellitään. KELA JULKAISEE NUORTEN TARINOITA Kelan Mikä Kunto? -kampanjassa kerätään vuoden 2016 loppuun saakka 16–25-vuotiaiden nuorten kuntoutustarinoita. Mitä kuntoutuksessa tapahtuu ja oliko siitä apua? Kaikki tarinat julkaistaan verkossa ja kirjoittajien kesken arvotaan kymmenen 100 euron lahjakorttia Intersportiin tai Lippupalveluun. Lisää tietoa kampanjasta antaa eeddspeaks’ina tunnettu Eetu Pesonen, jonka videomuotoiset ohjeet kampanjaan osallistumiseksi löytyvät verkkosivuilta http//nuortenkuntoutus.kela.fi. Sivuston kautta voi myös lähettää oman tarinansa, kuvansa ja videonsa. Instagramissa kampanjan tili on @nuortenkuntoutus. RAKKAUDEN NÄLKÄ TV1, 8–22.8. Harjunpää-bestselleriin perustuva rikossarja. Öisillä kaduilla kulkee outo hiipijä, taitava tiirikoija Tipi. Kaupunkia piinaa myös murtoaalto. Tapauksia tutkivaa Harjunpäätä vaivaa unettomuus, mutta hän ei tiedä miksi. YÖVUOROSSA AREENA, POISTUU 30.8. Yövuorossa (Næturvaktin, Islanti 2007) aloittaa tragikoomisen, palkintoja niittäneen komediasarjan, jonka kaikki osat nähdään Areenassa kesällä. Reykjavikissa hiljaisella huoltoasemalla työskentelee eriskummallinen kolmikko asiakkaita säikyttelemässä. Esimies Georg on pakkoneuroottinen kommunisti ja ylikoulutettu työhönsä. Ólafur on hyväsydäminen tyhjäntoimittaja. Huonosti toimivaan duoon liittyy opintonsa keskeyttänyt, masentunut Daníel. PÄIVÄVUOROSSA AREENA, POISTUU 13.9. Sarja on jatkoa Yövuorossa-sarjalle. Georg Bjarnfreðarsonin ( Jón Gnarr), Ólafur Ragnarin ( Pétur Jóhann Sigfússon) ja aina alakuloisen Daníelin ( Jörundur Ragnarsson) matkassa ei ole tylsää! Tällä kertaa trio työskentelee maaseutuhotellissa kohdaten suuren määrän alkoholia, aseistautuneen naispuolisen keihäänheittäjän ja hotellinjohtajan. Sarjan ensiesitys aiheutti Islannissa suurta hämmennystä. VANKILAVUOROSSA AREENA, POISTUU 27.9. Sarja on jatkoa Yövuoro ja Päivävuoro-sarjoille. Georg ja Daníel istuvat linnassa, koska he sekaantuivat entisen esimiehensä, hotellinjohtaja Guggasin kuolemaan. He eivät puhu toisilleen. Georg yrittää vanhoja temppujaan vankilassa saadakseen ihmiset tottelemaan. Daníelista tulee yhä sulkeutuneempi, ja hänellä on suuria vaikeuksia kestää vankila-aikaa. Georg kehittää suunnitelman saadakseen myös Ólafurin linnaan. JUHLIEN JÄLKEEN TV1, 4.8. Brittiläisessä 3-osaisessa historiallisessa draamasarjassa onnettomassa avioliitossa elävä aristokraattinen Christopher ( Benedict Cumberbatch) kohtaa nuoren naisasianaisen Valentinen, jolle ihmisten tasa-arvon aate on avioliittoa tärkeämpi. Rakkaus kuitenkin syttyy. Sarja perustuu Ford Madox Fordin 1920-luvulla julkaistuihin romaaneihin. Aateloitu näytelmäkirjailija Tom Stoppard palasi pitkän tauon jälkeen tv-käsikirjoittamisen pariin tässä loisteliaasti näytellyssä BBC:n minisarjassa. Pekka Hyysalosta elokuva Menestyksekäs freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo, 26, vammautui vuonna 2010 vaikeasti kaatuessaan hypyssä. Hän on kuntoutunut saamastaan aivovammasta jo niin hyvin, että kävelee ja hiihtää. Pyysalo valittiin vuoden 2014 positiivisimmaksi suomalaiseksi ja Vuoden turkulaiseksi hänen järjestettyään ensimmäisen juoksutapahtumansa Fight Back Runin. Se juostaan uudelleen 5.9.2015. Pyysalosta kuvataan parhaillaan dokumenttielokuvaa New Run. Sen ohjaa Miikka Niemi, joka kuvasi myös Pyysalon viimeisen hypyn. ”Haluamme näyttää ihmisille Pekan tarinasta puolen, jota yleisö ei valtamedioiden kautta ole nähnyt”, Niemi kertoo. Uutisauto kiertää Suomea Raha-automaattiyhdistys perusti viime vuonna nettija somepalvelun nimeltä Inhimillisiä uutisia, jonka päätoimittaja vaihtuu kuukausittain. Se kertoo RAY:n tukemien järjestöjen työstä. Uutispalvelu tekee 1.–21.8.2015 uutisautolla kesäkiertueen juontaja Lorenz Backmanin johdolla selvittääkseen, miten Suomi voi ja mitä järjestöt oikein touhuavat. Tuloksia voi seurata netissä, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Youtubesta löytyy myös videoita. Toimituksen valinta Tukilinja 4/2015 5
  • HYPISTELYMUHVI LÄHTI LAPASESTA Loppukeväällä Suomeen levisi uusi käsityövillitys, hypistelymuhvit. Koristeltu neule rauhoittaa ja viihdyttää yhtä hyvin muistisairaita ikäihmisiä, vuorovaikutuksen ongelmista kärsiviä nuoria kuin ylivilkkaita lapsiakin. TEKSTI Riitta Skytt KUVAT Laura Pitkänen, Lari Lievonen ja Eeva Pienanen 6 Tukilinja 4/2015
  • Muhveja menee niin paljon kuin niitä ehditään tehdä. Monissa hoivakodeissa on havaittu asiakkaiden hiplaavan mielellään villatakin reunaa, nappia tai huivin kulmaa. Motorisesti levoton ihminen rauhoittuu, kun kädet saavat tekemistä. ”Tiesin heti, että tämä on tavallista tärkeämpi käsityö”, sanoo Joensuun kaupungin kulttuurisihteeri Sari Suvanto. Viime helmikuussa intohimoinen neuloja etsi Facebookista uusia neulevinkkejä ja törmäsi Twiddlemuffiiin. Se on vapaasti suomennettuna hypistelymuhvi. Se on alun perin muistisairaille kehitetty apuväline, joka antaa tekemistä ja näpertelemistä levottomille käsille. Kudotussa, virkatussa tai ommellussa muhvissa voi olla päällä ja sisällä erilaisia lankoja, kankaita, nappeja, pallotupsuja, virkattuja kuvioita, pampuloita, esineitä, rapisevia materiaaleja tai vaikka kulkusia. Vain mielikuvitus on rajana. Jotkut hypistelymuhvien tekijät ottavat muhveissa huomioon myös muistisairaille suunnatun luovan muistelutyön. Silloin muhviin voidaan kiinnittää ihmisen omaa muistia aktivoivia asioita. Ne voivat olla värejä, kankaalle tulostettuja kuvia tai ihmisen omaan historiaan liittyviä pieniä esineitä. Pian huomattiin, että muhvin avulla levottomat rauhoittuvat ja sulkeutuneita ihmisiä saadaan ottamaan helpommin kontaktia. Pehmeä, lämmin muhvi on turvallinen keskustelunaihe. Muhvi syntyi Englannissa Ensimmäisen neuleohjeen Twiddlemuffista kehitti englantilainen Linda J. Walter. Viime vuosina Iso-Britanniassa on erilaisissa kampanjoissa neulottu lukemattomia hypistelymuhveja sairaalaosastoille. Huhtikuussa 2015 Sari ja hänen kaksi ystäväänsä perustivat Facebookiin Hypistelymuhvi-sivuston, ja jäseniä suorastaan tulvi. Toukokuun lopussa heitä oli jo noin 1300. Joensuun kaupunki innostui ja Sari perusti kaupungin nettisivuille vapaaehtoistyönä sivut hypistelyEija Sinkkosen ja Sari Suvannon Facebook-ryhmissä Hypistelymuhvi ja Muhvimimmit on jo yli 2000 jäsentä. Mikä? Putkimainen, usein neulottu, koristeellinen lämmike käsille. Kenelle? Muistisairaat, neurologisesti oireilevat, vuorovaikutuksen ongelmia omaavat, ikäihmiset Neuleohjeet? www.joensuu.fi/ hypistelymuhvit Tukilinja 4/2015 7
  • muhveille. Kaupungin viestintä järjesti tiedotustilaisuuden ja Yle teki aiheesta valtakunnallisen uutisen. Neulebloggarit kävivät kuumana. Hypistelymuhveista puhuttiin radiossa ja sanomalehti Karjalainen nosti ne esiin pääkirjoituksessa. Nyt vapaaehtoistyönä syntyviä muhveja menee niin paljon kuin niitä ehditään tehdä. Syksyllä esimerkiksi Pohjois-Karjalan Martat käynnistävät muhvitalkoot. Sari kertoo, että monet martoista ovat jo aloittaneet, koska eivät malta odottaa syksyyn. Palvelutalot ja vanhainkodit ympäri Suomen kertovat Facebookissa ottavansa mielellään vastaa muhveja. Talkookutsuja, kampanjoita ja haasteita leviää ympäri muhvimaatamme. Neulekahviloissa juodaan muhvikahveja. ”Tää on mennyt niin ihanasti eteenpäin”, Sari huokaa. ”Ajattelin varovasti, että jos saataisiin Pohjois-Karjalasta muhvimaakunta, mutta koko Suomesta tulikin muhvimaa!” Muhveja lapsille ja nuorille Muhveille on kuin itsestään ilmestynyt uusia kohderyhmiä. Mukulamuhvi-haasteeseen osallistuvat tekevät muhveja lasten neurologisille osastoille ja koulujen erityisluokille. Niissä on huomattu, että muhvien hypistely rauhoittaa levottomia potilaita ja oppilaita. Joensuun Nuorisoasema on ottanut käyttöön Mimmi-nimisen hypistelymuhvin. ”Nuoren on helpompi kertoa vaikeista asioista, kun hän voi samalla hypistellä lämmintä ja pehmeää muhvia”, sanoo Sari. Nuorisoasemalla neulotaan jo Kimppa-muhvia Mimmin seuraksi. Sari kertoo myös äidistä, joka teki teini-ikäiselle pojalleen salamakuvioisen muhvin: pojalla on ADHD ja nyt hän istuu pitkänkin tovin rauhassa sohvalla muhviaan näperrellen. Kestäviä ja pestäviä kaivataan Muhvi on helppo kutoa tai virkata, mutta sen voi tehdä vaikka vanhasta villapaidan hihasta. Sari kuitenkin painottaa, kuinka tärkeää on, että kaikki osat on kiinnitetty tukevasti. Muhvien on oltava myös vesipestäviä eikä niissä saa olla myrkyllisiä materiaaleja. Joensuun kaupungin sivulta www.joensuu.fi/hypistelymuhvit löytyy valmistusohjeita. Facebook-sivulla Muhvimimmit jaetaan ideoita, ohjeita, kuvia ja kokemuksia. Sari kertoo, että monella työpaikalla kudotaan nyt kahvitauoilla porukkamuhvia. Joku kutoo pari riviä ja seuraava vähän lisää. Kun muhvi-innostus iskee, tuotoksia voi tarjota esimerkiksi oman kunnan vanhusten palveluille. Myös terveyskeskusten potilasosastoilta saa vinkkejä, minne tai kenelle muhvin voi lahjoittaa. Muistiliiton kautta löytyy oman maakunnan Muistiluotsi, jolla on alueen hoitokotija toimintaverkot tiedossa. ”Tässä on niin paljon hyvää, että sitä on vaikea ymmärtää. Vapaaehtoiset tekijät ovat ihania ja hypistelymuhvien käyttökokemukset ovat olleet niin herkkiä”, Sari sanoo. Hypistelymuhvi on neulottua rakkautta. Lämpöinen muhvi rauhoittaa muistisairaita vanhuksia ja antaa käsille mukavaa tekemistä. Hypistelymuhvi on neulottua rakkautta. 8 Tukilinja 4/2015
  • Suomessa on kymmeniä tuhansia osatyökykyisiä ihmisiä, jotka haluavat tehdä työtä. Ensi vuonna heitä aletaan aktiivisesti opastaa työelämään. TEKSTI JA KUVA Sari Heino-Holopainen ”Täytyy lähteä siitä, että ensin nostetaan esiin henkilön osaaminen ja kyvyt”, sanoo STM:n uraauurtavan Osatyökykyiset työssä -ohjelman projektipäällikkö Raija Tiainen. Uutta toimintakonseptia on vuosina 2013–15 kokeiltu ja kehitetty 12 erilaisessa työpaikassa. Tarkoituksena on, että osatyökykyisiä ja vammaisia ihmisiä varten on pian valmiina saumaton eri toimijoiden palvelujen ketju, joka auttaa joko työllistymään tai jatkamaan työssä. Lainsäädäntöön on valmisteltu ja osin jo tehtykin tätä helpottavia muutoksia, ja uutta verkkopalvelua rakennetaan. Kokonaisuus valmistuu tämän vuoden lopussa. Uudessa toimintamallissa työhön palaavan tai työtä hakevan osatyökykyisen henkilön töihin ohjaamisesta vastaa joko nykyinen työnantaja tai TE-toimisto. Kullekin sopivat keinot ja työllistymispolun suunnittelee työkykykoordinaattori yhdessä työllistyvän kanssa. SUOMESSA ON itse asiassa jo monia keinoja työllistää osatyökykyisiä, mutta palvelujärjestelmä on monimutkainen ja pirstaleinen: työtä haluavat, työtä tarjoavat ja tukimuodot eivät kohtaa. Järjestelmän hallitseva asiantuntija on olennainen lisä palettiin. Uusi ammattilainen, työkykykoordinaattori, voi toimia esimerkiksi TE-toimistossa, henkilöstohallinnossa, työterveyshuollossa tai ammattioppilaitoksessa. Nimike ei ole oleellinen, vaan työn sisältö. Työkykykoordinaattorin pitää tuntea työpaikan tukikeinojen lisäksi kuntoutuksen ja terveydenhuollon keinot, taloudelliset tuet sekä Kelan, eri vakuutusyhtiöiden ja työhallinnon toimintamallit. Ensimmäiset 33 työkykykoordinaattoria on jo koulutettu, toinen koulutuskierros Kuntoutussäätiössä on meneillään. Esimerkiksi Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa koulutetut työkykykoordinaattorit palvelevat jo osatyökykyisiä asiakkaita. VERKKOPALVELUSTA LÖYTYVÄT ajantasaiset tiedot palveluista ja etuuksista. Sen alustava versio tulee koekäyttöön vuoden 2015 lopussa. Uudessa nettisivustossa työllistymiskeinot ovat jatkuvasti päivitettynä ja yhtenäisesti kaikille tarjolla. Sen on tarkoitus olla kartta, jonka avulla palveluvalikoimassa suunnistetaan. Työkykykoordinaattori on opas, joka maaston tuntee. ”Verkkoon on tarkoitus saada myös onnistuneita esimerkkejä uusista toimintamalleista”, kertoo vanhempi tutkija Nina Nevala Työterveyslaitokselta. SOSIAALITYÖ ON JATKOSSA aktiivisemmin työllistämisessä mukana. Huhtikuun alussa sosiaalihuoltolaki muuttui niin, että nyt jokaiselle sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, jonka rooli vaihtelee asiakkaan tarpeiden mukaan. Lakiin on myös sisällytetty nuorisopalvelutakuu, jolla varmistetaan, että vaikeimmassa asemassa olevat nuoret saavat tarvitsemansa tuen. ”Vuoden 2014 alussa saatiin työterveyshuoltoon uutena toimijana sosiaalialan asiantuntija, joka voi auttaa osatyökykyisiä, kun työterveyslääkäri tai -hoitaja on arvioinut palvelutarpeen. Joillakin työkykykoordinaattori-koulutukseen osallistuneilla onkin sosiaalialan pätevyys”, Nina Nevala kertoo. RAHA RATKAISEE. Ohjelman yhteydessä on tutkittu myös uuden toimintakonseptin taloudellisia vaikutuksia. Positiiviset tulokset toivottavasti motivoivat yhteiskuntaa ottamaan työllistymishaasteen jatkossa tosissaan. ”Nyt käydään yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten vahvasti osatyökykyisten työllistymiseen voidaan tarttua. Onko meillä varaa heittää näin isoa osaamisvarastoa hukkaan? Tähän tarvitaan vielä asennemuutosta”, painottaa Raija Tiainen. Työkykykoordinaattori – opas palveluviidakkoon Osku-projektin vetäjä Raija Tiainen ja tutkija Nina Nevala tapaavat Uudenmaan TE-toimiston työkykykoordinaattori Sari Tuomisen. Katuluudan teko jatkuu NÄKÖVAMMAISTEN VALMISTAMAN klassikkotyökalun, Katuluudan, tuotanto loppui vuodenvaihteen jälkeen, kun Raha-automaattiyhdistys lakkautti avustukset Näkövammaisten Keskusliiton Sokeva Käsityö -yksiköltä. Samalla päättyivät työt yksikön näkövammaisilta. Luudan valmistus alkoi kuitenkin 8.6. uudelleen, kun Näkövammaisten Keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys Sokeva Oy:n työllisti neljä näkövammaista käsityöntekijää pensselitehtaansa yhteyteen järjestettyihin työtiloihin. Työllistäminen kannatti tehdä ilman RAY:n tukeakin, sillä Katuluuta on menestystuote. Luutia on myyty rautakaupoissa 1960-luvulta lähtien jo yli 800 000 kappaletta, ja kysyntää riittää yhä 15 000 kappaleelle vuosittain. Käytössä luudan afrikkalainen piassava-kuitu pikkuhiljaa kuluu, mutta ei varise. Muut osat ovat suomalaisia. Jokaiseen luutaan tulee tekijäleima, esimerkiksi ”Sepolta sinulle käsityönä”. ”Vaativassa talkkarikäytössä Katuluuta kestää vuosia. Kotikäytössä löytyy vieläkin luutia, jotka ovat tulleet perintönä vanhemmilta. Kun harjakset kuluvat hiljalleen käytössä, muotoutuu Katuluudasta samalla yksilöllinen, käyttäjänsä näköinen ja tuntuinen luuta”, kertoo Sokevan toimitusjohtaja Markku Kärppä. Katuluudan hinta on 29 euroa. Jokaisesta luudasta menee näkövammaisten tukemiseen 2,60 euroa. Tukilinja 4/2015 9
  • ollut pieni ja heikosti uusiutuva. Celiassa uusia nimikkeitä tulee lisää koko ajan. ”Olemme tavoittaneet eri-ikäisiä asiakkaita, nuorta ja vanhempaa väkeä. Äänikirjoja paljon kuuntelevat asiakkaat ovat olleet positiivisesti yllättyneitä Celian valikoiman laajuudesta, sillä sieltä löytyvät myös juuri ilmestyneet teokset”, kertoo Satu Salmela. Palvelun jalkauttamisella vastataan tulevaisuuden haasteisiin: Suomessa väestön ikääntyminen ja sitä kautta lisääntyvät näön ja liikkumisen ongelmat kasvattavat äänikirjojen kysyntää. Toinen kasvava käyttäjäryhmä ovat lapset ja nuoret, joilla on lukivaikeuksia. He saavat nyt entistä parempaa palvelua. NÄKÖVAMMAISTEN PALVELUT sen sijaan hieman heikkenevät, sillä Celia ei enää välitä heille parhaiten soveltuvia Daisy-soittimia. Syynä on RAY:n rahoituksen väheneminen. Ne uudet asiakkaat, joilla on lääkärin toteama lukemiseste – muukin kuin näkövamma – voivat kuitenkin anoa Daisy-soitinta lainaan Näkövammaisten Keskusliitosta. Soittimen voi myös ostaa. Edullisempi vaihtoehto on kuitenkin hankkia sellainen mp3-tiedostoja toistava soitin, johon mahtuu cd-levy ja jossa on edellisen pysäytyskohdan tunnistava muisti. Ellei sitten halua käyttää kännykkää, tablettia tai tietokonetta. Lukemisesteiset kirjanystävät löytävät entistä helpommin luettavaa, kun valtion erikoiskirjasto Celian äänikirjat tulivat osaksi yleisten kirjastojen tarjontaa. TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Celia SAAVUTETTAVAT ÄÄNIKIRJAT tietokirjoista uusimpiin romaaneihin löydät 8.9. alkaen jokaisesta lähikirjastosta. Valtion erikoiskirjasto Celian palvelut ovat nyt tarjolla yleisten kirjastojen tiskillä, hyllyissä ja verkossa. Celian laajaa ja tuoretta äänikirjavalikoimaa voivat käyttää kaikki asiakkaat, joilla on jokin lukemiseste – esimerkiksi lukivaikeus, näön ongelmia tai lihassairaus. Pohjoismaisen arvion mukaan vähintään viidellä prosentilla väestöstä on jokin tällainen este lukea painettua kirjaa. Miten äänikirjan sitten tavallisesta kirjastosta saa? Kun lähtee ensi kertaa sellaista hakemaan, kannattaa ottaa mukaan jokin virallinen tosite lukemisesteestä. Tällöin kirjastovirkailija antaa Celia-aineiston verkkopalvelun tunnukset, ja käyttö voi alkaa saman tien. KIRJAN VOI LAINATA ja kuunnella cd-levynä tai ladata se tiedostona netistä eri soittimilla kuten älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella kuunneltavaksi. Kirjoja voi kuunnella myös mp3-, dvdtai erityisellä Daisy-soittimella. Celian äänikirjat on tallennettu ns. Daisy-formaattiin, joka mahdollistaa monia käyttöä helpottavia toimintoja. Ne ovat käytössä, kun laitteelle on ladattu Daisy-sovellus. Kirjat ovat mp3-muodossa, joten niitä voi kuunnella myös ilman Daisy-sovellusta. Äänikirjat kirjastoihin ”Celiasta löytyvät myös juuri ilmestyneet teokset.” Celia Valtion erikoiskirjasto lukemisesteisille Toimintarajoite Esim. näkövamma, lukivaikeus, lihasheikkous, afasia Lukuväline Älypuhelin, tabletti, tietokone, cd/ mp3/dvd-soitin, Daisy-lukulaite Jos alkoi kuulostaa vaikealta, kysy lisää kirjastosta. Ne tarjoavat opastusta kirjojen käyttöön. ”Henkilökunta on ollut hyvin mukana uudessa palvelussa. Kirjastoissa haluamme edistää lukemista kirjan muodosta riippumatta”, kertoo informaatikko Satu Salmela Tikkurilan kirjastosta. OMASTA LÄHIKIRJASTOSTA saatava, äänimuodossa luettava kirja parantaa merkittävästi lukemisesteisten tiedonsaantia ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia. Onhan monissa kirjastoissa tätä ennenkin ollut äänikirjoja, mutta valikoima on yleensä 10 Tukilinja 4/2015
  • 7 kysymystä Teksti ja kuva: Iris Tenhunen KUVA Invalidiliitto / Terhi Honkonen 1. Mitä myönteisiä asioita löysit hallitusohjelmasta? ”Olen iloinen, että hallitus on luvannut luoda osallistavan sosiaaliturvamallin. Invalidiliitto lobbasi Vates-säätiön kanssa osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä hallitusohjelmaan. Toivon mukaan osatyökykyiset ja vammaiset voivat vihdoin viimein käyttää kykyjään avoimilla työmarkkinoilla, joilla kehitetään myös työaikajoustoja. Kaikki eivät jaksa tehdä pitkää päivää. Hallitusohjelmassa luvataan myös parantaa vammaisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Monelle vammaiselle henkilölle itsensä työllistäminen on ainoa mahdollisuus työllistyä.” ”Hyvää on sekin, että palvelusetelijärjestelmän käyttöä laajennetaan ja palveluja digitalisoidaan. Mielenterveysohjelma tulee tarpeeseen, samoin kuntoutusjärjestelmän uudistus.” Takuueläke nousee 30 e. ”Hallitusohjelmassa ilahduttaa maininta ihmisoikeuksien toteuttamisesta. Tällä hallituskaudella ratifioidaan lopullisesti YK:n vammaisia koskeva yleissopimus, joka on loistava työkalu puolustaessamme vammaisten ihmisoikeuksia. Kaudella hyväksytään myös vammaislainsäädännön uudistus. Laissa on monia hyviä uudistuksia, joskin myös huolenaiheita.” 2. Mitkä tavoitteet uhkaavat vammaisten tasa-arvoa? ”Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuja, Kelan matkojen omavastuuosuutta, vuosittaista kustannuskattoa ja muualta kuin välityskeskukselta tilatun taksimatkan omavastuuosuutta korotetaan. Lääkekorvauksista säästetään ja sosiaaliturvan indeksikorotuksia leikataan. Kun eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen, se voi vähentää tuloja 90–130 e/kk.” ”Monet vammaiset henkilöt elävät takuueläkkeen (746 €/kk) varassa. Leikkaukset kurjistavat heikoimmassa asemassa olevien elämää entisestään.” 3. Koskevatko norminpurkutalkoot myös esteettömyysnormeja? ”Hallitus linjaa, että asuntojen esteettömyysvaatimuksia höllennetään. Tämä on käsittämätön ajatus. Vuonna 2030 Suomessa on 1 600 000 yli 66-vuotiasta. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan tarvitaan miljoona esteetöntä asuntoa.” 4. Asumisja kuljetuspalvelujen omavastuita nostetaan. Miten suuri prosenttikorotus olisi siedettävä? ”Sietokyky on jo mennyt. Takuueläkkeellä elävät ovat mahdottomassa tilanteessa.” 5. Miten hallituksen vaihtuminen vaikuttaa vammaislain uudistamiseen? ”Pelkään pahoin, että uusi lainsäädäntö toteutetaan kustannusneutraalisti. Lain piiriin tulee aiempaa enemmän ihmisiä mutta käytettävissä olevat eurot eivät lisäänny. Olen huolissani vaikeimmin vammaisten ihmisten puolesta.” 6. Onko tullut tietoa YK:n vammaissopimuksen allekirjoittamisen aikataulusta? ”Edellinen eduskunta hyväksyi ratifioinnin, joten toivoa sopii, että allekirjoitus tapahtuu heti kun ns. itsemääräämisoikeuslaki on hyväksytty.” 7. Uskotko vammaisten työllisyyden paranevan hallituskaudella? ”Uskon sen paranevan. Tämä edellyttää, että vammaisjärjestöt kokoavat voimansa ja saavat aikaan painetta. Vammaisjärjestöissä on viime vuosina kovasti kehitetty toimenpiteitä, joilla tuetaan vammaisia ihmisiä työllistymään. Nämä keinot helpottavat myös työnantajia, ja te-keskukset saavat lisää tietämystä.” Mitä hyvää hallitusohjelmassa? Kysyimme Invalidiliiton toimitusjohtaja Marja Pihnalalta, mitä hyvää ja huonoa hallitusohjelma lupaa vammaisille. Kuka? Marja Pihnala, 62 Invalidiliiton toimitusjohtaja, VTM Toimintarajoite? Liikuntavamma Tukilinja 4/2015 11
  • SirkusRakkausPumPum ry tarjoaa Tampereella hulvattomia, esteettömiä lastenkulttuuritapahtumia ilmaiseksi vapaaehtoisvoimin. Tukilinja palkitsi sen yhtenä vuoden 2014 toimijana. Harrastustoiminnan kyljessä aloittelee myös ohjelmatoimisto. TEKSTI ja kuvat Riitta Skytt ”Mä ajattelin, että tehtäisiin sirkus ja sen nimeksi tulisi SirkusRakkausPumPum. Mä sain nimen siitä keksittyä, että kun elämä on koko ajan sirkusta ja rakkaus on tärkeintä maailmassa ja sydän pumputtaa pum pum”, kertoo 8-vuotias Alisa Suominen. SirkusRakkausPumPumin toiminnanohjaaja Piritta Suominen perusti yhdistyksen vuonna 2011 saman tien kuultuaan tyttärensä Alisan idean: ”Alisa päätti, että sirkus lähtee huomenna kiertueelle. Ennen kuin edes ensimmäinen lavaste oli valmiina, buukkasin kahdeksan ”Elämä on koko ajan sirkusta ja rakkaus on tärkeintä maailmassa.” Sirkus Rakkaus Pum Pum tuo väriä ja iloa arkeen TUKIK OHDE 12 Tukilinja 4/2015
  • esityksen kiertueen päiväkoteihin ja vanhainkoteihin!” ”Olen aina tehnyt kaikenlaisia leikkejä omien ja toisten lasten kanssa. Me ollaan pyöritelty vaikka minkälaisia teemajuhlia ja mun erikoisalaani on toteuttaa kaikkein hulluimmatkin ideat”, Piritta kertoo. Hän on taiteellinen moniosaaja, joka on artesaaniopintojensa jälkeen tehnyt, mitä elämä on eteen tuonut, puutarhahommista näyttelemiseen. Toiveissa on tehdä lasten kulttuuritapahtumia jatkossa paitsi harrastuksena, myös pikkuhiljaa ammattina. Esteetöntä leikkija taidetoimintaa Pumpumista on muutamassa vuodessa tullut rohkeasti erilainen lastenkulttuuriyhdistys, jonka tavoitteena on edistää esteetöntä ja yhdenvertaista lastenkulttuuria. Toiminnassa yhdistetään leikki ja taide, vammaiset ja vammattomat lapset. Lapset puuhaavat tasavertaisina yhdessä, olivat he sitten erityislapsia tai eivät. ”Me tehdään kaikkien kanssa kaikkea”, Alisa selventää. Yhdistys kehittää leikkija taidetoimintaa myös yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Jo ensimmäisenä toimintavuonna SirkusRakkausPumPum leikitti lapsia ja aikuisia lähes 30 järjestötapahtumassa. Nykyisin yhdistyksen toimintaa suunnittelee ja toteuttaa vapaaehtoistyönä luova, moniammatillinen porukka 15-20 aikuista yhdessä lasten kanssa. Mukana Yhdistys Tamperelainen lastenkulttuuriyhdistys tarjoaa maksuttomia yleisötapahtumia. Ohjelmatoimisto Ohjelmatoimisto PumPumin voi tilata päiväkoteihin, kouluihin yms. Tekijät 15–20 aktiivia, mukana kulttuurin ja sosiaalialan ammattilaisia. on tavallisten perheiden ohella kuvataiteilijoita, muusikoita, graafikko, projektisuunnittelija, valokuvaaja, lavastaja ja kehitysvammaohjaaja. Joillakin perheillä on erityislapsia. Mukana olevat lapset ideoivat erilaisia hahmoja ja leikkejä, ja ne pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. ”Ei ole olemassa huonoja ideoita!”, sanoo Piritta. Pyörätuolitansseja ja kosketeltavia hahmoja Hulvattomat ideat eivät ole lapsilta loppuneet. SirkusRakkausPumPum on järjestänyt sateenkaaren alle pyörätuolitansseja ja taideseikkailuja sekä kaupunkitaiteen merkeissä Kummanmamman linnanjuhlat ja Omituisten kaupunkilaisten Kesänhoukutusjuhlat. Merirosvoille on tarjottu Pihakeinukioskista vohveleita ja hilloa eli ”prinsessan räkää”, ja lasten sotaleikeistä on kehitetty uusia versioita, kuten Kakkusota Koko Kansalle. Lasten katutaidetapahtumissa kaikki ovat päässeet kokeilemaan myrkyttömiä sokeriruoko-spraymaaleja luvallisesti varatuilla työmaa-aidoilla. Viime aikoina Tampereella on nähty myös pyörätuolilla kelaileva ja ihmisiä halaileva lepakko. Se on kuulemma arka lepakkoparka. Lasten ideoima hahmo vierailee myös päiväkodeissa ja kouluissa. Lepakkoa saa halata ”Lapset halusivat jännittävän, vähän pelottavan mutta samalla hauskan hahmon. Lepakossa yhdistyvät ne kaikki. Se nostaa esiin erilaisuuden pelon ja sen, kuinka erilaisuutta voi olla vaikea lähestyä. Lapset rohkaistuvat, kun lepakko on kuitenkin niin arka. Se pelkää pimeää ja sen on vaikea saada kavereita. Sitten lapset alkavat yhdessä tsempata lepakkoa”, Piritta selittää. Rohkaistunut lepakko uskaltaa lopulta lähestyä ihmisiä, ja toiset arat pääsevät sen siipien suojaan istumaan. Lepakko ja muut hahmot ovat huomioineet myös näkövammaiset. Heissä on paljon kosketeltavaa: karvaisia turkkeja, nahkeita neniä, hassuja korvia ja siveltäviä siipiä. ”Äiti-iii, tehdään tonne leijailemaan avaruusörkkejä!”, Alisa huutaa Rantaväylän tunnelityömaa-aidan vierestä. He ovat siellä pohjustamassa tulevaa lasten katutaidetapahtumaa. ”Selvä, kuka tekee ensimmäisen version?”, Piritta vastaa, ja hulina Tampereella jatkuu. SirkusRakkausPumPumin nimen keksi Alisa Suominen. Alisan mukaan sirkuksen tapahtumissa on naurutakuu. Tukilinja 4/2015 13
  • TULILINJALLA / KOLUMNI Tuula Henttu Harjoittelu kannattaa YLÄMÄKI ON jyrkkä. Se vain on kivuttava, koska aion päästä kuntosalille suorinta tietä. Kyllä tämä tästä, onhan luvassa pitkä loiva alamäki melkein pihaan asti. Tuuppaan pyörää loppuvaiheessa jo niin työläästi, että ohihölkkäävä mies mainitsee myötätuntoisesti nousun rajuudesta. Viivähdän, hengähdän hetken mäen päällä. Rintakehään on kehkeytynyt painontunne ja lapaluille kiristys. Samanlaisia oireita kuin muutama vuosi sitten pallolaajennuksia edeltävinä aikoina, kun rasitus oli liikaa sydämelle. Päätän, etten pelkää uusia tukoksia sepelvaltimoissa. On elettävä eteenpäin, kohennettava sitä kuntoa, joka rapistui äitiyden epäitsekkäiden vuosikymmenien aikana. Painan putkilosta kielelle pari suihkausta ja jatkan matkaa. Mieleeni pullahtaa ajatus harjoittelusta ja sen siirtovaikutuksesta: Kun poika eleli vielä kotosalla, kannoin jatkuvasti matkassa Stesolidia epilepsiakohtausten varalta. Nyt nitrosuihke on yhtä luontevasti mukana, omiin tarpeisiini. KERRON OHJAAJALLE ottaneeni suihketta matkalla ja ajatuksestani, etten aio saada kohtausta salillakaan. Antaa mennä vaan ohjelman mukaan. Ajatella – minä, liikunnan ammattilainen, turvaudun nyt toiseen ohjaajaan, jotta pääsen fyysisestä alennustilastani. Yritin kauan yksikseni vakuuttuneena, että pärjään kyllä omien ongelmieni kanssa. Vuosikausien puuhapuuskien ja lopahtamisten jojoilu on vienyt voimia painonpudotuksessa ja lihashuollossa. Vaikeudet alkoivat tai oikeammin oivalsin ne vasta silloin, kun nuori mies muutti pois kotoa ja oma elimistöni huomasi tilaisuutensa tulleen. Se otti kaiken huomioni. Se liikutteli särkyjä, kiristeli lihaksia ja nöyryytti nivelkivuilla. Sen elimet uhittelivat kohtauksilla, vuodoilla ja ailahtelevilla arvoilla, ja pelästyttivät monesti perheen aikuiset lapset sairaalasta tulevilla soitoilla: ”Äitinne on tuotu tänne”. NO MITÄPÄ kummallista tässä. Sairaalan lähtöjä ja kuoleman läheisyyttä on harjoiteltu vaikeasti vammaisen lapsen kanssa reilut 15 vuotta. On tavattu sekä terveydenhuollon että sosiaalipuolen ammattilaisia, avattu lapsen kehityksen viivästymä ja koko perheen elämä monet kerrat. Henkinen strippaus ei tee omien vaivojen kohdalla enää yhtään kipeää. Hyvä, jos tarinointi auttaa. Harjoitteluvuosista on ollut hyötyä, sillä minut luokitellaan jossain määrin avoimeksi ja sairaalassa joskus koodilla ytk eli yhteistyökykyiseksi henkilöksi. Muistini hajoilee aika ajoin. Tekemättömien töitten listoja kirjoitan muistiin uutterasti, eläkeikä ansiotyöstä lähenee ja ajatukset karkailevat hektisessä maailmassa. Ei hätää, olen oppinut käyttämään kuvia ymmärtääkseni ja muistaakseni tärkeimmät asiat ajallaan. Puhumattoman, sanoja käyttämättömän lapseni kommunikaatiokeinot ovat olleet mitä parhainta harjoittelua iäkkäänä selviämiseen. Kun katselee kuntosalin seiniä ja laitteiden pieluksia voi nähdä lukuisia kuvia muistuttamassa, mitä ja kuinka tehdään. Kuka? Tuula Henttu, 62 Vaikeavammaisen aikuisen pojan äiti Jyväskylä Toimintarajoite Pitkäaikaissairaus Työ Erityisliikunnan ohjaaja No mitäpä kummallista tässä. Sairaalan lähtöjä ja kuoleman läheisyyttä on harjoiteltu vaikeasti vammaisen lapsen kanssa reilut 15 vuotta. Ihmettelen, miten vaikeasti vammaiset henkilöt voidaan vieläkin luokitella yhteiskuntaa hyödyttämättömäksi kansanosaksi, vain hoivan kohteiksi tai kulueriksi. Huihai. Hehän ovat mitä parhaimpia opettajia ja ympäristökasvattajia, vaativampaan ymmärrykseen ja filosofiseen ajatteluun haastajia. Vammaisen henkilön vierellä kulkeminen haastaa harjoittelemaan elämistä oman totutun ajattelun ja mukavuusalueen ulkopuolella. Heidän avullaan kehitellään vaihtoehtoisia selviytymiskeinoja liikkumiseen, kommunikointiin ja muihin esteettömyyden lajeihin. He ovat tietenkin myös työllistäjiä. KISKON YLÄTALJAA kolme kertaa viidentoista sarjoissa. Hengittelen rauhallisesti ja uskon, että voimani kohenevat. Jaloilla pusken sisulla maksimivoimaa, jotta ne nostaisivat minut loppuelämäni ajan penkistä, sängystä ja portaissa. Ohjaaja huomauttaa: Onko ajatukset kasassa? Onko keskivartalo tiukkana, vastus riittävä? Muistatko juoda riittävästi vettä? Venytellä vielä reilusti kotosalla? Harjoittelen. Koetan muistaa ohjeet ja hoitaa nyt itseäni. 14 Tukilinja 4/2015
  • Tukipointti Teksti: Timo Kähkönen It-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: www.tukilinja.fi/ tukipointti Ota tabletti kuntoutuskäyttöön! MONELLE ENSITABLETIN saajalle voi mennä sormi suuhun, kun laitteessa on ominaisuuksia ja sovelluksia enemmän kuin ajattelikaan. Tämä on tuttu tilanne monelle tablettia jo käyttävällekin – sinulle soveltuvia sovelluksia voi olla useita satoja! Mistä saat lisää tietoa? Minkä niistä lataat tai ostat? Haluamme auttaa tabletin käytön aloittavia heti oikeille jäljille. Tukilinja on alkanut myöntämään tablettien saajille tarvittaessa mukaan oppaita, joissa kerrotaan kuntouttavista sovelluksista ja peleistä. Jos siis olet hakemassa Tukilinjalta apurahaa tablettiin ja koet tarvitsevasi lisätietoa, muista mainita tämä hakemuksessasi! ERILAISTEN OPPIJOIDEN LIITTO ry julkaisi tänä vuonna kaksi erinomaista opasta: Pelit. Monenlaista pelaamista, erilaista oppimista sekä iPad apuvälineenä. Sovelluksia erilaisen oppijan arkeen. Näitä olemme alkaneet tabletin käytön aloittaville lähettää. Kumpikin oppaista on selkokielinen, ja niiden sisältöä on havainnollistettu selkeillä kuvilla. Oppaat kertovat lähinnä iOS-käyttöjärjestelmän tarjonnasta, mutta tulossa on myös opas Android-laitteiden kuntouttavista pelisovelluksista. PELIT-OPPAASSA KÄSITELLÄÄN laajalti erityyppisiä oppimispelejä. Aiheena on niin matematiikkaa, hahmottamista kuin vieraita kieliäkin. Sovelluksia löytyy niin tableteille, puhelimille ja tietokoneille sekä nettiversioita sovelluksista. Eikä oppaassa rajoituta ruudun maailmoihin. Siinä esitellään myös pihaleikkejä joissa ei laitteita edes tarvita, sekä annetaan ohjeita peleihin, joiden pelaamiseen tarvitset vain kynän ja paperia! Hintakaan ei päätä huimaa: 7€ + postikulut. IPAD APUVÄLINEENÄ -oppaassa käydään läpi muun muassa lukemisen ongelmia helpottavia sovelluksia ja annetaan vinkkejä niiden monipuoliseen käyttöön. Lisäksi esitellään iOS laitteissa jo valmiina olevia ohjelmia. Saat myös hyviä vinkkejä mahdollisesti juuri sinulle sopivista sovelluksista, joita voit ladata itse laitteellesi. Oppaan hinta Erilaisten oppijoiden verkkosivuilla on 5 € + postikulut. MYÖS NETISTÄ löytyy apua hyvien kuntouttavien sovellusten etsijälle: JaatisWiki antaa paljon vinkkejä ja arvosteluita erilaisista sovelluksista. Lisäksi Facebookissa on ryhmä nimeltä iPad lasten kuntoutuksessa ja opetuksessa. Siellä aiheesta kiinnostuneet jakavat kokemuksiaan. Terapiapsi.fi sivustolla on todella kattavasti tietoa niin laitteista kuin sovelluksista! Erilaisia ilmaisia iPad -oppaita voit ladata laitteellesi myös Ilona-IT:n sivuilta osoitteesta www.ilonait.fi/web/lataa-ipad-oppaita. Käy tutkimassa tarjontaa! Tukilinja myöntää tablettien saajille tarvittaessa mukaan oppaita. TUKITORI Annanpura litteroi ja konsultoi Annanpura on Näkövammaisten keskusliiton omistama yhteiskunnallinen yritys, joka tarjoaa nauhoitusten litterointia, esteettömyyskonsultointia ja koulutusta. Yritys työllistää 17 näkövammaista ja yhden liikuntavammaisen osaajan. TUOTTEET: • haastattelunauhoitteiden, lääkärin sanelujen ja oikeudenkäyntinauhoitteiden litterointia. • Verkkoja mobiilisivujen sekä palvelujen esteettömyyskonsultointia, testausta ja koulutusta. Osoite: Marjaniementie 74, 00930 Helsinki Nettisivut: www.annanpura.fi Näin tilaat: Ota yhteys nettisivujen lomakkeen kautta, sähköpostilla (info@annanpura.fi) tai puhelimitse, (050 4618766). Olemme innokkaita palvelemaan! Mamsellin Kahvihuone ja Puoti Tervetuloa Tampereelle Taideverstas Wärjäämöön! Mamsellin Kahvihuone tarjoilee ihanat kahvilaherkut ja Puodissa on myynnissä käsintehtyjä uniikkituotteita itselle tai lahjaksi! Voit myös vuokrata näyttelytilaa. Taideverstas Wärjäämö on Tampereen kaupungin taidepainoitteinen toimintakeskus kehitysvammaisille. Keskuksen näyttelytilan yhteydessä toimivat yleisölle avoimet kahvihuone ja lahjatavarapuoti. Tuotteet: • Kahvilan kesäajan aukiolo Facebooksivuilta. • Itse tehdyt leivonnaiset, kahvilatuotteet • Maalauksia ja käsitöitä tilauksesta! • Näyttelytilan vuokraus ja kahvilapalvelut Osoite: Kanavaraitti 3, 33210 Tampere Nettisivut: Facebookissa: Taideverstas Wärjäämö Näin tilaat: Yhteydenotot puhelimitse (0400 256 393), sähköpostitse warjaamo@tampere.fi tai paikan päällä. Kuntoutus saa olla myös hauskaa! Tukilinja 4/2015 15
  • Kehitysvammaisten salibandy otti Turussa ison askeleen eteenpäin, kun salibandyseura Vaappuankkojen aikuisten erityisryhmä alkoi taipaleensa. Tukilinja tuki joukkuetta alkuun. TEKSTI Mirja Lahnaviiki KUVAT Vesa-Matti Väärä Vuosi sitten syksyllä kaksi toisilleen entuudestaan tuntematonta porukkaa sanoi Turussa toisilleen: ”Tahdon”. Toisella niistä oli ns. ikävä ero takana. Toinen osapuoli ei ollut varsinaisesti suunnitellut uutta kumppania, mutta suhtautui avoimesti kaikkeen uuteen. Tarkemmin sanoen sählyä vuosikausia kaupungin avotyöporukan kesken pelanneelle joukkueelle ei viime kesän jälkeen järjestynyt pelaamismahdollisuutta. Kun salibandyseura Turun Vaappuankkojen (TVA) puheenjohtaja Miika Berg kuuli innokkaasta, kodittomaksi jääneestä peliporukasta, ei ennakkoluuloista ollut tietoakaan. Kaikki mahtuvat Vaappuankkoihin ”Seuramme toimii avoimin mielin ja toivottaa tervetulleeksi kaikenlaisen uuden toiminnan, mikäli vain voimme järjestää sopivat tilat ja ryhmän tarpeiden mukaiset vetäjät” kertoo Miika Berg. Liitto onkin silminnähden onnistunut ja kukoistaa. Vammaisten liikkujien kattojärjestö VAU:n toiminnanjohtaja Riikka Juntusen mielestä on hienoa, että paikallinen sählyseura otti erityisjoukkueen jäsenekseen. ”Tämä on juuri se suunta, mihin pitääkin mennä. Muita samanlaisia salibandyseuroja ovat mm. Itä-Hakkilan Kilpa ja Kuopion Welhot.” Mikä? TVA:n eli Turun Vaappuankkojen erityisjoukkue Urheilulaji Salibandy Toimintarajoite Kehitysvamma Krisse Pääskynen tykittää, Juha Hirvonen torjuu… TUKIKOHDE 16 Tukilinja 4/2015
  • Sählyilystä salibandyyn Valmentajaksi löytyi Krisse Pääskynen, joka on yksi erityisryhmän pelaajista. Aktiivisen kilpauimariuran jättänyt Pääskynen hyppäsi omien sanojensa mukaan tuntemattomaan ottaessaan haasteen vastaan. Onneksi valmennustiimissä ovat mukana myös Miika Berg ja Emmilotta Lamberg. Miikan vetäessä harkkoja Krisse pääsee pelaamaan ja saa samalla tarpeellista valmentajaoppia. Keskiviikkoiltaisin Sirkkalan koulun urheilusalissa on täysi tohina päällä. Treenien alussa harjoitellaan antaumuksella syöttöjä ja laukaisuja. Välillä Miika Berg ottaa esiin fläppitaulun, jonka avulla hän havainnollistaa, mitä seuraavaksi tehdään. Kauniiksi lopuksi pelataan yhdessä vauhdikasta peliä, jossa lentävät hiki ja huumori. Tavoitteellisuus motivoi Sählyporukalle on syntynyt uudenlainen tatsi pelaamiseen: sählyily on taaksejäänyttä elämää, nyt pelataan oikeaa salibandyä. Harjoitukset ovat vaativampia ja tavoitteellisempia. Syöttöjäkin harjoitellaan TVA:n naisjoukkueen kanssa. ”Kehitystä on tullut”, Emmilotta Lamberg ja Miika Berg kehuvat. ”Esimerkiksi Junnu on hyvä maalivahti, oikein unelmavalmennettava. Hän kuuntelee tarkasti ohjeita”, itsekin maalivahtina toiminut Emmilotta kehuu. ”Hänellä on loistava pelisilmä!”, Miika Berg lisää. Sählyily on taaksejäänyttä elämää, nyt pelataan oikeaa salibandyä.” ”Porukan henki on valtavan hyvä. Siellä on mukana aivan upeita tyyppejä. Huumori lentää, maaleja juhlitaan kunnolla ja silti pelataan reilusti. Eikä me käydä harjoituksissa velvollisuuden tunnosta eikä siksi ettei Krisse pärjäisi, vaan pelkästään siksi, että sieltä tulee aina niin hyvät fiilikset”, Berg hehkuttaa. Sponsorit avainasemassa Ensimmäisenä vuonna haettiin jo pronssia erityisryhmien SM-kisojen harrastesarjasta. Syyskuussa on luvassa peli Olympiastadionilla eduskunnan liikuntakerhoa vastaan osana kerhon 70 -vuotisjuhlatapahtumaa. Sitä porukka odottaa innolla. Muitakin haasteita on ratkottavana. Ennen ei juurikaan tarvittu harrasteissa rahaa, nyt kaikki maksaa: jäsenmaksut, lisenssit, turnausmatkat, peliasut – rahareikiä riittää. Turnausmatkat kohottavat mieltä ja on mukava nähdä muita pelaajia. Onneksi erityisjoukkueellekin on löytynyt sponsoreita, joiden avustuksella on saatu maksettua esimerkiksi salivuokrat ja suojalasit. Tukilinjan puoliksi sponsoroimat peliasut ovat olleet erityisen tarpeelliset, sillä ilman niitä ei voi osallistua kilpailuihin. Kaikki pelaajat ovatkin olleet tyytyväisiä hienoihin asuihin, joissa kelpaa nyt pelata virallisesti yhtenä Turun Vaappuankkojen joukkueena. Ei kiirettä huipulle Kukapa ei haluaisi tulla paremmaksi hyökkääjäksi tai puolustajaksi tai maalivahdiksi. Mutta menestys vaatii uutteraa työtä. Sen tietää myös Krisse Pääskysen poppoo. Kuinka korkealle tähtäätte, haluatteko päästä MM-kisoihin, olla parhaita? Näitä usein kysytään. Valmentaja Krisse Pääskynen toppuuttelee. Hän haluaa rauhassa katsoa, miten porukka kehittyy. ”Nopeutta on tullut lisää, mutta syöttöjen kanssa on vielä ongelmia. Yhteispelikin pitäisi saada paremmin sujumaan”, hän listaa. ”Jossain vaiheessa herää varmaankin halu menestyä. Tietyistä pelaajista näkee, että he haluavat muutakin kuin vain treenata”, Pääskynen myöntää. KEHITYSVAMMAISTEN SALIBANDY Salibandy on ollut Suomessa jo 10 vuotta kehitysvammaisten urheilijoiden suosima harrasteja kilpailulaji. Pelitaitoja testataan alueellisissa kilpailutapahtumissa ja valtakunnallisesti jokavuotisessa Special Olympics -turnauksessa. Vuoden 2013 Special Olympics -talvimaailmankisoissa salibandy oli näytöslajina. 2017 Special Olympics Talvimaailmankisoissa se on virallinen kilpailulaji. Valmentaja Miika Berg näyttää seuraavan harjoituksen idean kuvallisesti fläppitaululta. Tukilinja 4/2015 17
  • Tukilinja seurasi urhoollisen punkyhtyeemme Pertti Kurikan Nimipäivien euroviisukoitosta Wienissä näkövammaisen viisukonkari Heidi Ikäheimosen matkapäiväkirjan avulla. TEKSTI Heidi Ikäheimonen KUVAT Antti Määttänen Kun suomalaiset valitsivat euroviisuedustajakseen Pertti Kurikan Nimipäivät, valinta herätti euroviisufanien keskuudessa voimakkaita reaktioita. Jotkut sanoivat häpeävänsä, että tällaisella ”melusaasteella” lähdetään edustamaan. Toiset taas kehuivat valinnan olevan voitto vammaisuudelle ja kehitysvammaisten asialle. Olen seurannut euroviisuja lapsesta asti, ja 1990-luvun alussa liityin Euroviisuklubi OGAE:een. 1990-luvun lopulla osallistuin tapaamiseen ja harrastus sai uuden ulottuvuuden. Olin järjestämässä vuoden 2000 ensimmäistä fanimatkaa Euroviisuihin Tukholmaan, ja Wienin matka oli minulle jo yhdeksäs kerta paikan päällä. Vammaisuus ei tuo viisupisteitä Euroviisut on ensisijaisesti musiikkija showkilpailu. Vammaisuudella tai poliittisella sanomalla ei siellä ole aikaisemminkaan menestytty. Kahteen kertaan Espanjaa edustanut sokea Zerafin Zubiri ei menestynyt, ei myöskään Saksaa vuonna 2002 edustanut sokea Corinna May. Vuonna 1996 Itävaltaa edusti sokea George Nussbaumer gospel-henkisellä kappaleellaan. PKN:n viisuedustus ei siis ollut poikkeuksellinen. Tänäkin vuonna mukana oli Puolaa edustava, pyörätuolia käyttävä Monika Kuszynska. Hän pääsi finaaliin, mutta sijoitus jäi 20:nnen paikkeille. Onko vammaisuus siis itseisarvo Euroviisuissa? Historia osoittaa, että ei ole. Sillä ei ole saavutettu ylimääräisiä sympatiapisteitä. On totta, että kansa äänesti tällä kerralla ehkä enemmän kehitysvammaisuuden puolesta kuin itse esitystä. Mielestäni on kuitenkin hienoa, että PKN lähti kisaan mukaan, sillä heidän osallistumisellaan oli monia positiivisia vaikutuksia. PKN:n mukana huumassa Toukokuun 10. päivänä PKN tukijoukkoineen saapui kisakaupunkiin. Harjoitukset alkoivat Kuka? Punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät:Kari Aalto, Sami Helle, Pertti Kurikka, Toni Välitalo Toimintarajoite Kehitysvamma Työ Laulu, basso, kitara, rummut PKN:n kanssa Wienissä 18 Tukilinja 4/2015
  • seuraavana päivänä Wiener Stadthallessa. Pressitilaisuudessa kaverit vastailivat reippaasti kysymyksiin omintakeisella tyylillään, jännityksestä ei näkynyt jälkeäkään. Perjantaina 15.5. oli jälleen aika nousta lavalle harjoittelemaan. Joitakin yksityiskohtia esityksessä oli hiottu välipäivinä. Juttu luisti hyvin tässäkin lehdistötilaisuudessa. Pojat kertoivat viisusuosikeikseen Monica Aspelundin Lapponian ja Marionin TomTominTomin. Kysymykseen, mistä seuraava kappale tulisi kertomaan, Sami Helle vastasi, että asuntolassa asumisesta tai sosiaalityöntekijöistä. Perjantai-iltana tapasimme vielä Nordic Nightissa, jossa rumpali Toni Välitalo kertoi, että paljon oli ollut haastatteluja ja muita kuvaussessioita. Hauskinta oli, kun he olivat saaneet olla lavalla ja näyttää, mitä osaavat. Toni mainitsi suureksi suosikikseen Souvarit-yhtyeen. Bändi ei esiintynyt Nordic Nightissa. Syynä oli ilmiselvä väsymys. Semifinaaliesitys oli hieno Semifinaaliesitys sujui pojilta todella hienosti. Esityksessä oli vielä tavallista enemmän asennetta, hyvässä mielessä. Siitä pursusi positiivista energiaa, joka antoi mielestäni extralatausta. Yleisö antoi PKN:lle yhdet illan suurimmista aplodeista. He keräsivät mediassakin laajasti huomiota. Paikallislehti mainitsi, että PKN:n esitys oli ”erilaisuudellaan virkistävä, uusi tuulahdus Euroviisujen totuttuun musiikkigenreen”. PKN:n karsiutuminen finaalista harmitti meitä suomalaisia, mutta vain hetken. Seuraavana päivänä olimme mukana PKN:n suomalaiselle medialle tarkoitetussa lehdistötilaisuudessa. Odotin jännittyneenä, miten pojat nukutun yön jälkeen käsittelisivät pettymystä. Yllättäen sekä Sami Helle että Toni Välitalo vastailivat rennonoloisesti: voittamaan oli tultu, mutta elämä jatkuu. Pressitilaisuus oli lämminhenkinen ja bändiä kiiteltiin hienosta suorituksesta. Siihen, haluaisivatko he lähteä uudelleen edustamaan maatamme viisuihin, vastasi Pertti Kurikka kuitenkin napakasti: ”Antaahan nyt olla ainakin vähän aikaa. Tai menköön muut, mutta minä en lähde.” Päivän huipentuma oli suomalaiskouluun tehty vierailu, jossa oppilaat lauloivat Aina mun pitää muunnelluilla sanoilla. Esitys oli kerrassaan koskettava. Sitten mediaväki häädettiin pois ja iloinen tapaaminen jatkui. Yleisö piti, tuomaristo ei Kun miettii viisutulosta, kannattaa muistaa, että sijoitukset ratkaistaan 50/50-menetelmällä eli puolet äänistä tuli asiantuntijaraadeilta ja toinen puoli puhelinäänestäjiltä. PKN:n sijoitus omassa semifinaalissaan oli vasta 16. eli viimeinen sija. Yleisöäänten perusteella PKN olisi kuitenkin yltänyt finaaliin, joten kyllä heidän suorituksestaan voi hyvin olla ylpeä! Itse finaalissakin tulos olisi ollut toinen: Yleisöäänillä Italia olisi voittanut suvereenisti, Venäjä olisi ollut toinen ja voittaja Ruotsi vasta kolmas. Yleisöäänien perusteella PKN olisi yltänyt finaaliin. Tukilinja 4/2015 19
  • TEKSTI Iris Tenhunen KUVA Grassroots Communications KEVÄÄLLÄ ENSI-ILTAAN tulleessa amerikkalaisessa fantasiaelokuvassa Avengers: Age of Ultron supersankarit palaavat pelastamaan planeettaamme. Elokuvan animoinnin jälkitöistä sekä elokuvan lopussa näytettävän tekijälistan luomisesta vastasi neljä autistista visuaalisten efektien ammattilaista. Heidän kykynsä keskittyä yksityiskohtiin ja viimeistelyyn vastasi erinomaisesti työn vaatimuksia, todettiin elokuvan ensi-iltajuhlissa Los Angelesissa. KIITELLYT TYÖNTEKIJÄT on kouluttanut Kaliforniassa vuodesta 2011 toiminut, autistisia nuoria luoviin, teknisiin ammatteihin kouluttava ammattiopisto Exceptional Minds. Se tekee läheistä yhteistyötä elokuvateollisuuden kanssa kouluttaessaan nuori niin animaatioiden kuin muidenkin visuaalisten tehokeinojen tekemiseen. Muita yhteistyöelokuvia ovat olleet American Hustle ja Dawn of the Planet of Apes. AMMATTIOPISTO PALKITTIIN Visionaarinen yhteisö -palkinnolla (Community Visionary Award) Los Angelesissa toukokuussa Autism Works Now -tapahtumassa. Kiitospuheessaan Exceptional Mindsin ohjelmajohtaja Ernie Merlán kertoi, ettei kouluta nuoria pelkästään töihin. ”Valmistelemme heitä työskentelemään erittäin kilpaillulla alalla, itse asiassa meiltä valmistuneet työskentelevät visuaalisten tehosteiden teollisuudessa.” Merlánin mukaan autistisille henkilöille on tyypillistä voimakas keskittyminen yksityiskohtiin ja soveltuvuus käyttää tietokonepohjaista tekniikkaa. Nämä ominaisuudet sopivat erinomaisesti tälle alalle. Palkintoa oli jakamassa maailman tunnetuin autistinen henkilö, tri Temple Grandin, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä kotieläinten käyttäytymisen asiantuntijana. Omaishoitajien Juttuluuri on avoinna myös kesällä SUOMEN PUNAISEN Ristin ylläpitämä puhelinpalvelu antaa omaishoitajille mahdollisuuden puhua arjen vaikeuksista tai muista mieltä askarruttavista asioista kodin ulkopuolisen henkilön kanssa. Omaishoitajien Juttuluuri on kaikille omaistaan tai läheistään hoitaville tarkoitettu puhelinpalvelu. Juttuluurissa päivystää 11 koulutettua vapaaehtoista, joiden kanssa omaishoitaja voi keskustella arjen suurista ja pienistä huolista. Niitä voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, huolten aiheuttama unettomuus, turvattomuus, väkivallan kokeminen tai läheisen menettäminen. Puheluihin vastaavat vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia, ja palveluun voi soittaa nimettömänä. Juttuluuri päivystää joka torstai klo 13–15 numerossa 0203 88100. Päivystys jatkuu kesän läpi. Juttuluuri avattiin maaliskuussa 2015, ja siihen on tullut puheluita esimerkiksi Itäja Pohjois-Suomesta. – Soittajat ovat halunneet puhua yleisesti hoitotilanteesta tai esimerkiksi oman roolin muutoksesta tyttärestä tai puolisosta omaishoitajaksi, kertoo omaishoitajien tukitoiminnan suunnittelija Siina Lepola. Omaishoitajuus tuo perheeseen haasteita, joiden vuoksi tunteet, arjen aikataulut sekä sukulaisuusja ystävyyssuhteet joutuvat koetukselle. Puheluista on kuulunut kiitollisuus ja hyvä mieli. Juttuluuri on antanut soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltään kodin ulkopuolisen henkilön kanssa. Suomen Punainen Risti on tukenut omaishoitajia jo 21 vuoden ajan. Monipuolista ja ympärivuotista toimintaa järjestetään yli 60 paikkakunnalla. Omaishoitajille järjestetään muun muassa vertaistukea, virkistystä, koulutusta, ohjausta, neuvontaa ja hyvinvointileirejä. Juttuluuri palvelu päivystää koko kesän ajan. Vapaaehtoiset vastaavat puheluihin torstaisin kello 13–15 numerossa 0203 88100. Palvelu on suomeksi. Puhelun hinta: lankapuhelimesta 0,08 € + 0,07 €/min ja matkapuhelimesta 0,08 € + 0,2 €/min Lue lisää Punaisen Ristin omaishoitajille suunnatusta toiminnasta: www.omaishoito.fi Lisätietoja: Omaishoitajien tukitoiminnan Satakunnan piirin aluetyöntekijä Birgitta Valli, puhelin: 040 861 0748 75 prosenttia suomalaisista hyväksyy eutanasian. Vain 11 prosenttia ei hyväksy sitä. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat eutanasian hyväksyy jopa 87 prosenttia vastaajista. – Tuhat suomalaista -tutkimus, 2015 TIESITKÖ MITEN TEHDÄ ESTEETÖN NETTISIVU? TUORE ESTEETTÖMYYSSALKKU antaa käytännön ohjeita esteettömän, saavutettavan ja helppokäyttöisen sähköisen materiaalin tai verkkosivuston suunnitteluun ja toteuttamiseen. Salkun on laatinut Celia-kirjasto ja työhön on osallistunut myös muita alan asiantuntijoita. Siinä osoitetaan, miten vähäisillä keinoilla esteettömyys ja saavutettavuus ovat toteutettavissa, kunhan ne otetaan huomioon jo sähköisen palvelun suunnitteluvaiheessa. Hyvä yleinen käytettävyys yhdistettynä selkokieliseen tai hyvällä yleiskielellä kirjoitettuun sisältöön riittää monelle käyttäjälle, osa tarvitsee sen lisäksi selkeästi yksinkertaistetun käyttöliittymän. Linkki Esteettömyyssalkkuun löytyy Celian nettisivuilta osiosta Celia asiantuntijana. Palkintojuhlassa oli mukana itsekin autistinen tri Temple Grandin. Autistit animaattoreina 20 Tukilinja 4/2015