• 1 ? helmikuu–maaliskuu 2015 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA Kalle Salosella on jazzrytmi veressä ?8 Itsensä työllistäminen tuo joustoa ? 18 Essi Jäntti otti niskalenkin ADHD:stä ? 25 Tukitoiminnassa hyvä vuosi ? 22
• PÄÄKIRJOITUS Vuoden ensimmäisessä lehdessä ja tavallista suuremman yhteiskunnallisen murroksen keskellä voi olla hyvä koota yhteen, miten me yhdistyksenä ja lehtenä tuomme kortemme tähän kekoon. Tukilinjassa olemme tehostaneet vammaislainsäädännön seurantaa pitääksemme teidät – ja itsemme – ajan tasalla. Paljon tapahtuu juuri nyt, sillä sitova liittyminen YK:n vammaissopimukseen ei ole pikku juttu. Moni laki on Ajassa 4 Ajassa mukana Pentti Kurikan nimipäivä Euroviisuehdokkaaksi; Vammaiskulttuurin tekijät Tampereella; Omaishoitaja aikuistuu viikossa; Celia laajenee lähikirjastoihin; Kapuajat tukivat vammaisia naisia; Viinietiketti Omapolun tapaan; Outsider-taidetta Göstaan; Sarjakuvakirja näkövammaisille; Vamlasin asumispäivä 6 Työpankkiin palkkatöihin Suomessa on jo 15 työpankkia, joissa toimintarajoitteiset ja pitkäaikaistyöttömät pääsevät palkkatyöhön. 12 7 kysymystä Kysyimme Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindbergiltä, helpottavatko lakimuutokset vammaisten työllistymistä. Artikkelit 14 Miesten juttuja Pääkaupunkiseudulla toimii Miesten juttu -kerhoja fyysisesti vammaisille miehille. Niissä etsitään leppoisaa miehen mallia kokkaillen, joogaten ja keskustellen. 18 Työn imussa Kaisa Kario on urheiluhieroja, jolla on etenevä sairaus. Itsenäisenä ammatinharjoittajana työajat joustavat ja kunto pysyy yllä. 17 Esteettömyyttä taloudellisesti Esteetön rakentaminen ja korjaaminen ei maksa niin paljon kuin pelätään, selvitti ympäristöministeriö. Tukitoiminta 8 Rytmiä veressä Hammond-urkuri Kalle Salonen on soittanut lapsesta asti, nykyään yhä useammin vaativalle jazzyleisölle. 12 Tukipointti Tukilinjan myöntämissä IT-apuvälineissä tablettien suosio kasvoi. Mukaan myönnetään nyt myös suojakuori. 17 Tukitori TÄSSÄ NUMEROSSA Olet mukana tukemassa IRIS TENHUNEN Kalle Salonen voitti Vimmataidepalkinnon ja Tukilinjan työskentelystipendin. Kannen k uv a: Ismo Helén 2 tukilinja 1 • 2015 Nro 1 helmikuu–maaliskuu KUSTANTAJA Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry, vktt@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TUKILINJA-APURAHAT Ohjeet tuen hakuun: www.tukilinja.fi Henkilökohtaiset apurahat, p. 09-4155 1508. Hankeja ryhmäapurahat, p. 09-4155 1510 Sähköposti: apurahat@tukilinja.fi Osoite: Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAAJAPALVELU P. 09-4155 1500 ma-pe klo 8.30–15.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki TILAUKSET 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kestotilaus 89 e Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille markkinointitai muihin tarkoituksiin. TUKILINJA.FI Verkkosivumme tarjoavat tietoa tukitoiminnastamme, ohjeet tuen hakuun sekä vierasblogin. Tukilinjan aiempia numeroita voit lukea ilmaiseksi näköisja tekstiversioina. Uusin numero on maksullinen. Tarjoamme myös ilmoittajille ilmaisen Tukitori-palvelun. Sieltä löydät tuotteita ja palveluja, jotka työllistävät toimintarajoitteisia ihmisiä. TOIMITUS Päätoimittaja: Iris Tenhunen, p. 09-4155 1504, toimitus@tukilinja.fi Toimitusneuvosto: Sanni Purhonen, Pasi Päivinen, Heini Saraste, Riitta Skytt. AD: Timo Saarinen / Pelagus ISSN 1458-6304 Paino Kirjapaino Jaarli Oy Ilmestyy: 6 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuun 1. viikolla. TUKITOIMINNAN TUKILUURI Tukikoordinaattori neuvoo tuen hakuun ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä. P. 09-4155 1508 sekä apurahat@tukilinja.fi. IT-TUKILUURI IT-koordinaattori neuvoo tuen hakijoita tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. P. 09 4155 1506 sekä it-tukiluuri@tukilinja.fi.
• www.tukilinja.fi Netissä voit lukea edellisen Tukilinja-lehden ilmaiseksi, ja nettisivujemme Tukitorilta löydät vammaisten ihmisten valmistamia tuotteita ja palveluja. Tarjolla on myös juttuarkisto ja tietoa tukitoiminnastamme. Facebook ja Twitter Vinkkaamme aktiivisesti vammaisalan menovinkeistä ja ilmiöistä. Lähetä omatkin vinkkisi jakoon! kiireessä säädetty ja uusittu sitä silmällä pitäen. Kun allekirjoitukset lopulta ovat paperissa, maailma muuttuu. Miten, siitä kerromme tämänkin lehden jutuissamme (s. 6 ja 12 ). Pyrimme itsekin muuttumaan. Tukitoiminnan ja lehden entistä helppolukuisemmat ja esteettömät, uudet nettisivut ovat (toivottavasti) jo auenneet, kun tämä lehti on käsissäsi. Palaute on tervetullutta. Marraskuun 2014 alusta Tukilinjan on saanut maksullisena, digitaalisena irtonumerona Lehtiluukku-palvelusta. Koska haluamme lehden sisällöllä vaikuttaa ja osallistua, ei hinta kuitenkaan saa olla tiedonkulun esteenä. Siksi Tukilinjan kaikki aiemmat numerot vuodesta 2010 voi nyt lukea ilmaiseksi samasta palvelusta. Mikäli näön tai tekstin hahmottamisen kanssa on ongelmia, nettisivujemme arkisto tarjoaa tekstilehden, jonka voi lukea ruudunlukuohjelmalla ääneen. Tämäkin kuului päättyneen vuoden uudistuksiimme, kiitos näkövammaisen freetoimittajamme, joka jaksoi asiasta muistuttaa. Kannattaa rekrytoida vammaisia työntekijöitä, heillä todella on uusia näkökulmia asioihin! Tukitoiminnassa yhteistyökumppaneitamme ovat Kynnys ry:n ja Suomen Vammaistutkimuksen seuran lisäksi nyt myös VAU ry, jonka asiantuntemuksen ja organisaation tuella alamme jakaa Startti-stipendejä. Niillä tasoitetaan innokkaiden vammaisurheilun harrastajien alkutaivalta ja välinehankintoja. Ymmärsimme myös helpottaa apurahan hakijoiden urakkaa tarjoamalle heille nettisivuillamme hakulomakkeen. Byrokratia ei aina ole pahasta, parhaimmillaan se tehostaa ja nopeuttaa toimintaa. Tästäkin palaute on tervetullutta! Parannetaan ja korjataan, autetaan ja etsitään uusia toimintamalleja – yhdessä, kuten tähänkin asti. Vakiot 11 Tulilinjalla Kolumnisti Maija Haavisto pohtii elämän laatua. 13 Välinevinkki 16 Blogilinjalla 21 Kirjavinkki 24 Leffafriikki 27 Ruudun takaa 28 Lukijafoorumi 33 Ristikko 35 Jaloittelua Kaisa Lekan sarjakuva. 22 Näin tuimme 2014 Tukilinja-apurahoja jaettiin kuluneena vuonna yli 526 000 eurolla eli 55 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013. Yhteistyökuviot kehittyivät ja tuen haku helpottui. 25 Niskalenkki ADHD:stä 26-vuotias Essi Jäntti sai vaikeat oireensa kuriin. Hän opiskeli Tukilinjan tuella neuropsykiatriseksi ADHD-valmentajaksi ja kokoaa nyt kirjaa ADHD-kokemuksista. 30 Vuoden toimijat 2014 Tukilinjan Vuoden toimija -apurahoilla palkittiin vammaiskentän uudistajia. Suurimman apurahan sai Vammaisfoorumi. Lue myös, mitä Lastenklinikan potilastoimintaan on hankittu Vuoden toimija -apurahalla. 31 Tukipäätöksiä Tukilinjan myöntämiä apurahoja lokaja marraskuulta 2014. ”Kannattaa rekrytoida vammaisia työntekijöitä, heillä todella on uusia näkökulmia asioihin!” Minttu bloggaa helmi–maaliskuussa. 18 Loppuuko työnteko diagnoosiin? ”Ei”, vastasi Kaisa Kario. 3 tukilinja 1 • 2015
• ”Luontokokemusten jälkeen aletaan hakea opiskelupaikkaa, suoritetaan kursseja tai siivotaan asunto. Jännitteitä poistavan toiminnallisen luontokokemuksen vaikuttavuutta voi arvioida heti.” Kuntoutusohjaaja Ville Haanela (blogissa Luonnonvoimaa) AJASSA MUKANA SITAATTI Vammaiskulttuuria Tampereella Kotimaisia ja kansainvälisiä esteettömän kulttuurin tekijöitä nähdään Tamperetalossa 11.–14.3. ACCAC 2015 -festareilla. Saavutettavan taiteen ja kulttuurin tapahtuma sisältää kansainvälisen kongressin paneelikeskusteluineen, messualueen open stage -ohjelmineen sekä 4 päivää huippuohjelmaa: esityksiä, konsertteja visuaalista taidetta, työpajoja ja koulutusta. Luvassa on niin so siaalista sirkusta, nukketeatteria saattohoidossa kuin tanssia Parkinson-potilaillekin. Pääjuhlassa esiintyvät mm. Signmark sekä tanssiryhmä Light Sound Friends EteläKoreasta. Ohjelmaa tuottavat ammattitaiteilijat, integroidut ryhmät ja soveltavan taiteen ammattilaiset. Mukana on myös yhteisöjä, jotka käyttävät taidetta kommunikaation välineenä ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lippuja tilaisuuksiin saa Lippu.fistä. Viinietiketti Omapolun tapaan Kehitysvammaisten taide ja laadukkaat viinit kohtaavat Tampereen Viinitukun ja Kehitysvammaliiton taideviiniprojektissa, jossa syntyy kauniita ja yksilöllisiä viinipullon etikettejä. Joona Laiho Tampereen OmaPolku ry:stä on projektin aikana suunnitellut lintuaiheisen, tyylikkään etiketin samppanjalle Champagne Aspasie Carte Blanche Brut, joka on nyt myynnissä. Omaisten perustama OmaPolku ry tuottaa työja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Työtä tehdään erilaisissa työpajoissa ennakkoluulottomasti, tavoitteellisesti ja ennen kaikkea mielekästä osallisuutta edistäen. Joona on jo 2 vuoden ajan osallistunut mediapajan toimintaan, jota Tukilinjakin on välinelahjoituksilla tukenut. Viinitukun sivuilla Joona kertoo tekevänsä pajassa videotaidetta ja valokuvia. Vapaaaikanaan hän harrastaa avantouintia ja pyöräilyä. Joonalle tärkeitä asioita ovat perhe, työ ja oma koti Outsidereita Göstassa Serlachius-taidemuseot Helsingissä ja Mäntässä valittiin tammikuussa kotimaan matkailun huippukohteeksi. Mäntän uuden Gösta-museon 16.5. avautuva kesänäyttely on koottu yhdestä maailman tärkeimmistä outsider-taiteen kokoelmista. Sveitsiläiseen Korine ja Max E. Ammannin kokoelmaan kuuluu 5000 teosta 500 taiteilijalta, ja näyttely on ennen Suomea kiertänyt Eurooppaa ahkerasti. Suomessa outsider-taiteesta puhutaan ITE-taiteena. Sen tekijät tulevat taidemaailman instituutioiden ulkopuolelta ja ovat usein itseoppineita. Heidän taidettaan leimaa fantasia, originelli luovuus ja usein myös omaperäinen maailmankuva. Kehitysvammaiset taiteen tekijät liitetään usein outsider-taiteeseen. Outsider-taide herättää kiinnostusta omaperäisyydellään ja kyvyllään haastaa taidemaailman konventioita. Liikuntavammaisille sopiviin opiskelija-asuntoihin etsitään Helsingissä uusia asukkaita avoimien ovien päivässä 7.2. Ohjelmassa myös yllätysbändi! Kohderyhmänä ovat 14–20-vuotiaat nuoret (www.vamlas.fi). Palkintoja Ratakelaaja Amanda Kotaja valittiin Vuoden nuoreksi urheilijaksi Suomen Urheilugaalassa. Kotaja voitti EM-kultaa 100 metrillä ja hopeaa 400 metrillä. Mielenterveyden keskusliitto valitsi vuoden 2014 Hyvän mielen lähettilääkseen radiojuontaja Pertti Salovaaran. Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoiseksi 2014 valittiin tamperelainen talousongelmaisten tukihenkilö Matti Itkonen. Vuoden Näköteoksi valittiin Icare Finland Oy:n kehittämä silmänpaineen mittauslaite. Kaarisilta ry:n taidetoiminta kehitysvammaisten parissa sai opetusja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon ja 22 000 euroa. Tanssiryhmä Light Sound Friends tulee Etel-Koreasta. Yves-Jules Fleurin teos Dejeuner sur l’Herbe on outsider-taidetta. 4 tukilinja 1 • 2015
• TIESITKÖ Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Silloin Suomessa elää ar violta 1 469 000 yli 65-vuotiasta. Ympäristöministeriö UUTUUSVIN KIT FACEBOOK ISSA Tukilinja päivittää jatkuvasti FB-sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt ajassa mukana! Punkilla Euroviisuihin! Punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät valittiin Suomen euroviisukarsintoihin biisillään Aina mun pitää. Yhtye syntyi Lyhty ry:n kehitysvammaisten kulttuuripajalla 6 vuotta sitten. Kappaleet kertovat sen jäsenten elämästä ja ovat usein kantaaottavia. Yhtyeeseen kuuluvat Pertti Kurikka (kitara), Kari Aalto (laulu), Sami Helle (basso) ja Toni Välitalo (rummut). Kappaleet syntyvät yhteistyönä ja sovituksista vastaavat Lyhdyn kulttuurityöpajan ohjaajat Kalle Pajamaa ja Teuvo Merkkiniemi. PKN nousi vuonna 2012 suorastaan maailmanmaineeseen dokumenttielokuvan Kovasikajuttu (2012) myötä. Elokuvalle tehdään jo jatkoosaa. Isotkin estradit ovat menestyksen myötä tulleet PKN:lle tutuiksi ja yhtye on valmis Euroviisu areenalle, jos kansa niin päättää. Se selviää karsinnoissa 7.2. ,ja jos siellä onnistaa, finaalissa 28.2. ”Odotamme kilpailua kovasti ja menemme voittamaan”, Kari Aalto kertoi kilpailun pressitilaisuudessa. Sarjakuvakirjoja näkövammaisille Tammikuussa ilmestyi kaksi uraauurtavaa kirjaa. Belgialainen, Suomessa residenssitaiteilijana työskennellyt sarjakuvataiteilija Ilan Manouach julkaisi Koneen säätiön tuella sarjakuvakirjan Artic Circle. Se yhdistää pistekirjoitusta ja kohokuvioita ja on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Näkövammaisten Keskusliiton FB-sivut kertovat puolestaan meksikolaisesta Sensus: Universumi silmissä -sarjakuvakirjasta, jossa tekstit ovat sekä espanjaksi että pistekirjoituksena. Kuvien päällä on niiden selostus pistekirjoituksena. Viikossa kuosiin Kevään komediauutuus Viikossa aikuiseksi kertoo ihmisistä, jotka lähtevät suurin toivein aikuistumaan elämäntaitoleirille. Yksi elokuvan henkilöhahmoista on Anna-Leena Sipilän esittämä omaishoitaja Mervi, joka on menettänyt hoidettavansa ja etsii suuntaa itsenäiselle elämälle. Leiri ei kuitenkaan ihan täytä osallistujien odotuksia… ”Toivon, että elokuvasta ulos astuessaan katsojat rakastaisivat ihmisiä ja elämää hippusen enemmän kuin sinne mennessään”, toivoo ohjaaja Johanna Vuoksenmaa. Hänen edellinen elokuvansa 21 tapaa pilata avioliitto oli yleisömenestys. Äänikirjat lähikirjastoihin Kumppanuusprojekti Kirjasto kaikille tuo Celia-kirjaston äänikirjat lähikirjastojen valikoimiin. Yli 40 pilottikirjastoa ympäri Suomen tarjoaa jo lukemisesteisille asiakkailleen pääsyn Celian 40 000 kirjan äänikirjakokoelmaan. Tämän vuoden lokakuussa palvelu leviää kaikkiin kirjastoihin. Tähän asti erikoiskirjasto Celia on tarjonnut palvelua vain asiakkaille, jotka ovat voineet todistaa näkövammansa tai kielellisen rajoitteensa. 5 prosentilla väes töstä on kuitenkin jokin lukemista haittaava rajoite, joten jopa 250 000 suomalaista hyötyisi äänikirjoista. Lukemisen esteenä voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeus, vaikeus käsitellä painettua kirjaa tai ikään liittyvä toimintarajoite. Vuonna 2013 PKN esiintyi USA:n suurimmilla musiikkijuhlilla. Kuvassa Kari Aalto (vasemmalla), Sami Helle, paikallinen työntekijä, Pertti Kurikka ja Toni Välitalo. Omaishoitaja Alli (Anna-Leena Sipilä) kohtaa perussuomalaisen kokin (Minna Koskela) elokuvassa Viikossa aikuiseksi. 5 tukilinja 1 • 2015
• Suomessa on jo 15 työpankkia, joissa väli tetään heikosti työllistyvien työntekijöiden työtä työnantajille – riskittömästi. Kokeilulla kehitetään mallia tuettuun työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. TEKSTI: SARI HEINO-HOLOPAINEN Työpankkikokeilu on sosiaalija terveysministeriön hanke, jossa kehitetään keinoja työllistää heikossa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä avoimille työmarkkinoille. Kokeilu laajeni valtakunnalliseksi vuonna 2012 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Tavoitteeseen eli 30 toimivaan työpankkiyritykseen ei ehditä päästä, mutta tämän vuoden alussa mukana oli jo 15 työpankkiyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto lähenee 30 miljoonaa euroa. Tärkein tulos on tuetun työllistymisen toimiva malli avoimille työmarkkinoille. ”Työelämän pitää olla kaikille avoin”, linjaa Vatesin kehittämispäällikkö Jukka Lindberg. Vates-säätiö on yksi ydintoimija Työelämä 2020 -hankkeessa, joka on työja elinkeinoministeriön TEM:n koordinoima kansallinen yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on, että Suomessa olisi Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Yksi olennainen keino tähän on vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten entistä parempi työllistäminen. Heidän työhön pääsemiseensä, työssä pysymiseensä ja työelämäosallisuuteensa on tarkoitus nyt panostaa. Työpankissa kasvetaan palkkatyöhön STM:ssä Jukka Lindberg on työpankki-toimintaryhmän jäsen. Työpankki on hänen mukaansa osittain harhaanjohtava termi. Nimi voisi olla paremminkin työvoimapankki. Se rekrytoi osaavia ihmisiä ja auttaa niitä, joiden on vaikea löytää töitä omin avuin. Yrityksille työpankki voi tarjota motivoituneita työntekijöitä ilman työnantajariskiä. ”Työpankkikokeilussa on tärkeää juuri työllistyminen. Ihmiselle tulee työsuhde ensin työpankkiyritykseen, joka hankkii työntekijöilleen alihankintatöitä. Työpankki myös vuokraa työvoimaa muille ja saa siitä markkinahinnan kattaakseen kulunsa.” Työpankeissa on työhönvalmentajia, joita voi Lindbergin mukaan kuvata myös työnetsijöiksi. He auttavat etenemään sopiviin töihin joko itse työpankissa tai muussa työsuhteessa. Tehtävänä on myös myydä osaavaa työntekijää työnantajalle töihin. Työhönvalmentaja on siis linkki työpankin ja työllistävän yhteisön välillä. Työpankissa tapahtuvan työn aikana työntekijää voidaan myös valmentaa niin, että hänestä kouliintuu ulkopuolelta löytyvään työpaikkaan valmis. Keinovalikoimiin kuuluu esimerkiksi oppisopimuskoulutus. Hyvät toiYhdenvertaisuuslaki laajeni vammaisiin Vuoden 2015 alussa voimaan tullut uusi yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään myös vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Kun siis vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ennen vuodenvaihdetta valvoi vain etnisten ryhmien syrjinnän kiellon noudattamista, valvoo hän nyt yhdenvertaisuusvaltuutettuna lain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Syrjinnän suoja on sama riippumatta siitä, perustuuko se etniseen alkuerään, ikään, kansallisuuteen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn. Uusi laki on historiallisesti merkittävä vammaisten ihmisten kannalta mm. siksi, että suojaa vammaissyrjinnältä saa entistä laajemmin, ei vain työssä ja koulutuksessa. ”Vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia tulee edistää mm. tekemällä kohtuullisia mukautuksia. Tärkeä muutos aiempaan on, että jos ne jätetään tekemättä, niin kyseessä on välillinen syrjintä. Esimerkiksi tietoa yleisölle tarjottavista palveluista tulee olla myös näkövammaisten saavutettavissa ja liikennevälineiden tulee olla myös vammaisten käytettävissä”, Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki selventää. ”Nyt kaikki syrjintää vammaisuuden perusteella kohtaavat pääsevät tukija neuvontamekanismien piiriin. Käytännön apu paranee.” Yhdenvertaisuuslain voimaantulo on tärkeä osa YK:n Vammaisyleissopimuksen ratifiointia. Sari Heino-Holopainen Työpankin kautta palkkatyöhön Mikä on työpankki? » STM:n työpankkikokeilussa 2012–2015 kehitetään liiketoimintamallia, jolla voidaan työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä työnhakijoita avoimille työmarkkinoille alihankintatai vuokratyönä. Tavoitteena on, että vuokraava yritys solmisi lopulta työpankkilaisen kanssa työsuhteen. » Suomessa oli vuoden 2015 alkaessa 15 työpankkia. Toimipaikkoja olivat pääkaupunkiseudun lisäksi Seinäjoki, Vaasa, Tampere, Mikkeli, Var­ kaus, Pieksämäki, Kuopio, Lohja, Kaarina, Alavus, Joensuu ja Kannonkoski » Vuonna 2013 työpankkiyritykset työllistivät työsuhteeseen noin 1000 henkilöä, joista vuokralla asiakasyrityksissä oli noin 270 henkilöä. Työpankit välittivät lisäksi asiakasyrityksille noin 350 henkilöä työsuhteeseen. Työpankin työntekijöistä keskimäärin 70 prosenttia oli heikossa työmarkkinasuhteessa. Vuoden 2014 luvut ovat samansuuntaisia, määrät vain suurempia. » Työpankiksi voi hakeutua yritys tai osuuskunta, jolla on omaa kannattavaa tuotantoa tai alihankintaa sekä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien edelleensijoitus­ ja vuokraustoimintaa. Työntekijöistä vähintään 30 % tulee olla osatyökykyisiä tai pitkäaikaistyöttömiä. » Jos haluat hakea yrityksen työpankiksi tai hakea työpankista töitä, ohjeet löytyvät sivu ilta www.tyopankki.fi. Eva Biaudet on nyt yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kuv a: Hans v on S chan tz 6 tukilinja 1 • 2015
• mintakäytännöt nostavat ihmisissä esiin luovuutta ja sitoutumista töihin. Työnantajan kannalta tärkeää on sekin, että työpankin välittämille työntekijöille maksetaan palkkatukea. Yrityksestä työpankiksi? Toimintaehdot täyttävän työnantajan kannattaa hakeutua työpankiksi, sillä se tuo mukanaan etuja: ”Työpankit saavat yhteiskunnalta tukea työnetsijätoiminnan käynnistämiseen sekä siirtymäbonuksen aina, kun ne saavat kohderyhmään kuuluvan henkilön työllistymään työsuhteeseen ulkopuoliselle työnantajalle,” Lindberg kertoo. Työpankkiyrityksen työllistämiskriteerit ovat samankaltaisia kuin sosiaalisilla yrityksillä. Työpankit eivät kuitenkaan ole tulossa niiden tilalle vaan rinnalle kanavoimaan erityisesti siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Jatkossa tulisi löytää uusia keinoja myös pitkäkestoisempien työpaikkojen luomiseksi. Jukka Lindberg toivookin, että kokeilun päättyessä sen toimintamallit saadaan siirrettyä laajempaan käytäntöön. Vammaiset yhä köyhiä Vammaispalveluja tarvitsevat kotitaloudet kokevat taloustilanteensa muita heikommaksi. Ne joutuvat tinkimään perustarpeistaan, kuten lääkkeiden ostosta tai lääkärikäynnistä, ja 33 %:lla ei ole internet-yhteyttä (muu väestö 13 %). 30 % vammaispalveluja käyttäneistä kotitalouksista oli tarvinnut toimeentulotukea 12 kk aikana (muu väestö 7–8 %). 17–19 % näistä kotitalouksista pelkää välillä ruoan loppuvan rahapulan vuoksi. Muussa väestössä osuus on 13 %. Köyhyyden taustalla on vammaisten ihmisten muita heikompi työmarkkina-asema ja osa-aikatyön tukimuotojen puute, minkä vuoksi ainoa tulonlähde on usein työkyvyttömyyseläke. THL:n ATH-osatutkimus julkaistiin joulukuussa 2014. Tiedot perustuvat 30 000 ihmisen haastatteluun vuodelta 2013. Tutkimuksen toteuttivat Kehitysvammaliiton tutkimuspäällikkö Antti Teittinen ja tutkija Hannu Vesala. Rahapeliyhtiöt yhteen? Hallituksessa valmisteltiin viime vuoden lopulla ministeri Päivi Räsäsen aloitteesta Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) ja Fintoton yhdistämistä yhdeksi rahapeliyhtiöksi. Yhdistämisestä on arvioitu saatavan 50 miljoonan euron säästöt. Lisäksi nykyinen arpajaislainsäädäntö soveltuu huonosti ohjaamaan digitaalista pelaamista kansainvälisessä toimintaympäristössä. Suomalaisten nettirahapelien ei ole viisasta kilpailla keskenään samankaltaisilla tuotteilla, kun vastassa ovat kansainväliset kilpailijat. Sisäministeriö päätti tehdä rahapelijärjestelmästä yhteistyössä eri toimijoiden ja edunsaajien kanssa selvityksen, jossa lähtökohtana on pitää edunsaajien asema nykyisellään. Selvityksen tulosta odotellaan maaliskuun puolivälissä. Työpankin kautta palkkatyöhön Toimintarajoitteen ei tarvitse estää työntekoa. Jos työssä tarvitaan lähinnä käsiä, ei haittaa jos jalat eivät toimi. ”Osatyökykyisten työllistyminen on tällä hallituskaudella ollut esillä monessa ohjelmassa ja hankkeessa. Valtiohallinnon puolella painotus on ehkä selkeimmin ollut avoimille työmarkkinoille tapahtuvien siirtymien edistämisessä. Työhönvalmennuksen tunnettavuuden ja resurssien kehittäminen on myös erinomainen, tätä tavoitetta tukeva kehityssuunta.” Näin haet työpankkiin Jukka Lindberg mukaan jokainen halukas työnhakija voi hakeutua töihin työpankkiin, joka sitten valitsee työntekijät omien kriteeriensä mukaan. ”Työpankkeja löytyy ottamalla esimerkiksi yhteyttä TE-toimistoihin. Netistä löytyy myös sivusto työpankki.fi, jossa on kaikkien työpankkien yhteystiedot. Osa työpankeista on esillä myös sosiaalisessa mediassa. Työpankin toimiala on tärkeä huomioida – löytyykö sieltä itselle sopivia ja kiinnostavia tehtäviä? ”Omat palkkatukimahdollisuutensa kannattaa myös selvittää ennen työsuhteen solmimista”, Jukka Lindberg neuvoo. ”Työpankki vuokraa työvoimaa muille ja saa siitä markkinahinnan kattaakseen kulunsa.” Kuv a: Iris Tenhunen Nopeasti kuntoutukseen Voimavarat ovat usein vähissä, kun sairaus ja työttömyys tai työttömyyden uhka yhdistyvät. Tarvitaan nopea ja tehokas väylä ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Kuntoutustarveselvitys ja kuntoutustutkimus yhdistyivät vuoden alussa Kelassa ammatilliseksi kuntoutusselvitykseksi, joka tehdään nopealla aikataululla. Tarkemmat selvitykset asiakkaan tilanteesta tehdään jatkovaiheessa. 7 tukilinja 1 • 2015
• Jo lapsuudenkodissa Karakalliossa soitin urkuja isän sylissä”, kertoo Kalle Lyhdyn musiikkistudiossa. Nykyisiin soittokumppaneihin kuuluu myös UMO. 8 tukilinja 1 • 2015
• Rytmiä veressä Hammond-urkuri Kalle Salonen on soittanut lapsesta asti, nykyään yhä useammin vaativalle jazzyleisölle. Joulukuussa hänet palkittiin Kynnys ry:n ja Tukilinjan yhdessä jakamalla Vimma-taidepalkinnolla. Toimittaja on aivan häkeltynyt. Kun Kalle Salonen jammailee Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry:n treenikämpällä, rytmi on niin vastaansanomaton ettei se voi olla tarttumatta vähän muihinkin. Hyväntuulinen jammailu leviää pian koko huoneeseen ja jalat naputtavat lattiaa. On hienoa päästä seuraamaan yhtä Suomen parhaista Hammond-urkureista työnsä ääres sä. Salonen palkittiin viime joulukuussa Kynnys ry:n ja Tukilinjan vammaiskulttuuria edustavalle merkittävälle taiteilijalle myönnettävällä Vimma-palkinnolla. Palkintoraati kiitti perusteluissaan Salosen ammattilaisuutta ja elämänmittaista omistautumista musiikille, kollegoilta saatua tunnustusta ja samalla myös sitä, miten hän on esimerkillään murtanut kehitysvammaisia kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Salosen ensimmäinen levy Cat Slide ilmestyi syksyllä 2013 kiittävien arvioiden saattelemana. Sitä on seurannut monta mielenkiintoista yhteistyötä ja esiintymistä muun muas sa UMO-orkesterin muusikkojen kanssa, ja viime keväänä myös Funky Elephant -rytmimusiikkifestivaaleilla. Kiittelyn kohde istuu kaikessa rauhassa instrumenttinsa ääressä ja suhtautuu tekemisiinsä luontevan mutkattomasti. Kysyn, miten kaikista maailman vaihtoehdoista juuri haastavat Hammond-urut valikoituivat hänen pääsoittimekseen. Vastaus tulee heti: ”Jonkunhan sitä on urkujakin soitettava! Jo lapsuudenkodissa Karakalliossa soitin urkuja isän sylissä.” Isä Seppo on nytkin poikansa mukana jammailemassa. Hän kertoo Kallen uran alkuvaiheista: Musiikillinen lahjakkuus oli selvää jo hyvin pienenä. Opettajaa olikin aluksi vaikea löytää, sillä parivuotias pikkupoika ei lukenut nuotteja. Etsimisen jälkeen opettajaksi kuitenkin löytyi Juha Flinck. Kalle käy edelleen soittotunneilla siitä huolimatta, että moni olisi jo hänen nykyisistäkin taidoistaan kateellinen. Selitys on yksinkertainen: ”Totta kai haluan oppia uutta.” Kallen lähipiirissä musiikki on muutenkin vahvasti läsnä, sillä hänen veljensä Jaak­ ko on kitaristi. Tyttöystävä Liisa puolestaan soittaa pianoa ja äiti Mirjakin kuuntelee musiikkia sujuvasti. Kalle innostuu silmiin nähden heti, kun päästään puhumaan musiikista. Keskustelussa vilisee tämän tästä suosikkitaiteilijoiden ja levyjen nimiä. Onpa miestä itseäänkin luonnehdittu Suomen Jimmy Smithiksi, viitaten amerikkalaiseen, jo edesmenneeseen Hammond-urkuriin, jota pidetään alansa huippuna. ”Jimmy Smith on tietysti minulle suuri idoli. Suomalaisista tykkään esimerkiksi Agents-yhtyeen J.P. Virtasesta, hän on tosi taitava. Ja on monia, monia muitakin…” SPONSORED BY TEKSTI: SANNI PURHONEN KUVAT: ISMO HELÉN 9 tukilinja 1 • 2015
• Uusi levy on tekeillä Tätä nykyä Kalle asuu omassa kodissaan Matinkylässä. Uutta, helmikuussa ilmestyvää levyä työstetään ja treenataan lähes päivittäin Lyhdyssä yhdessä Kallen bändin rumpalin ja tuottajan Hannu Pikkaraisen kanssa. Levyllä tullaan kuulemaan myös Kallen omia sävellyksiä. Hän ja Pikkarainen kertovat levystä innostuneina. Miesten yhteistyö pelaa selvästi, ja Kalle kiitteleekin hyvän tuottajan löytymistä useaan kertaan. ”Välillä totta kai väsyttää, mutta levynteko sujuu tosi hyvin. Vaikka olisi huonokin päivä, kun tulen aamulla tänne ja näen tuon Hammondin, se herättää. Hyviä biisejä levylle on tulossa. Uusi levy on vielä parempi kuin vanha!”, innostuu Kalle. Entä miten vammaiskulttuuripalkinnon saanut mies kokee asemansa vammaisena muusikkona? Hän ei ainakaan heti muista törmänneensä ikäviin asenteisiin. Eipä siihen olisi syytäkään, sillä musiikki puhuu puolestaan. ”Kyllä ihmiset yleensä suhtautuvat hyvin, kukaan ei ole sanonut mitään kummallista. Yritän pitää homman kasassa ja biisit laadukkaina.” Lyhty ry:tä Kalle kiittää uransa tukemisesta. Juuri treenikämpillä improvisoinnista kaikki lähti toden teolla liikkeelle. ”Tämä Lyhty on tosi hyvä paikka. Ensin vähän mietin, jaksaako tänne aina tulla ja säveltää, mutta heti sain Hammondit, kun pyysin. Sen jälkeen homma oli selvä.” Metsätöitä ja sähköhommia Aivan kaikki Kallen päivät eivät sentään kulu säveltämiseen. Kun Hannu on poissa, hän kuuntelee toisinaan musiikkia YouTubesta. Välillä aikaa jää muillekin harrastuksille. Kalle kertoo tykkäävänsä risusavotasta, metsätöistä, remonttihommista ja sähkötyökaluista. Hänen isänsä on työskennellyt sähkömiehenä. Kallea huvittaa kysymys, pohtiiko hän savotan aikanakin musiikkia. ”Siinä ajatellaan töitä!” ”Vaikka olisi huonokin päivä, kun tulen aamulla tänne ja näen tuon Hammondin, se herättää.” Kalle on selvästi huumorimiehiä, kuten rennosta vitsailusta treenikämpällä voi nopeasti huomata. ”Mitä jos ei olisikaan tv-sarja Vain elämää vaan Vain Hammondia? Se menisi niin, että ensin soitetaan Hammondia ja lopuksi kaikki itkevät.” Saamastaan Vimma-palkinnosta Kalle on joka tapauksessa erittäin ilahtunut ja innoissaan. Varsinkin siihen liittyvä huomattava työskentelyapuraha oli hänelle mieluisa yllätys. Summan käyttämiseenkin on jo monta ideaa. Opintomatka houkuttelee ”Tosi hieno fiilis oli kuulla palkinnosta, ei sitä meinannut uskoa todeksi. Voisihan sitä ostaa kihlat. Tai sitten voisi lähteä Frankfurtin musiikkimessuille...” Ikiomat Hammond-urutkin käyvät mielessä. Tulevaisuudenhaaveita miehellä on muutenkin paljon. Monta hienoa keikkaa ja mielenkiintoista paikkaa on jo koettu. Kenties tähtäin onkin seuraavaksi jo Suomen rajojen ulkopuolella? ”Oli hienoa soittaa esimerkiksi Espoonlahden kirkossa. Toisaalta, olisi kyllä siistiä päästä soittamaan ulkomaille, vaikka Artu­ ro Sandovallin kanssa. Tai voisimme lähteä Hannun kanssa Chicagoon, Hammond-urkujen jalanjäljille.” Minne päin tahansa Kalle päätyykin tulevaisuudessa matkaamaan, hyvän musiikin ystävien kannattaa seurata hänen edesottamuksiaan. Ryppyotsaista tekeminen ei ainakaan ole – niinpä tämäkin haastattelu päättyy Kallen ja Hannu Pikkaraisen yhteiseen soittosessioon urkujen ääressä. Kalle Salonen on todennäköisesti maailman ensimmäinen kehitysvammainen Hammond-urkuri. Ensimmäinen levy Cat Slide sai hyvät arviot kriitikoilta. 10 tukilinja 1 • 2015
• TULILINJALLA Minkä pitäisi olla tärkein kriteeri, kun arvioidaan lääketieteellisten ja muiden sosiaalipalveluiden laatua? Sehän on jo siinä sanassa: elämänlaatu. Lääketieteessä tunnetaan toki elämänlaadun käsite ja sitä yritetään myös mitata. Tutkimuskäytössä on termejä kuten health related quality of life eli terveyteen liittyvä elämänlaatu, tai quality adjusted life years, laatuun suhteutetut elinvuodet. Silti elämänlaatua mietitään käytännössä hyvin vähän. Suomessa puhutaan esimerkiksi siitä, että lääkkeet jäävät usein ottamatta. Ihmekö tuo, että jos vaikkapa verenpainelääke väsyttää, ei sitä tee mieli käyttää. Ystäväni Suomessa sairastaa epilepsiaa. Siihen määrätty lääke väsyttää, mutta lääkärit eivät suostu kokeilemaan muita lääkkeitä, vaikka vaihtoehtoja hänen epilepsiaansa olisikin. Useimmat niistä ovat muutenkin turvallisempia – mutta kalliimpia. Täällä Hollannissa elämänlaatua arvostetaan Suomea enemmän. Lasten vanhemmat tekevät usein – äidit lähes aina – lyhennettyä työviikkoa, jotta aikaa riittää myös perheelle. Terveydenhuollossa huomioidaan Suomea paremmin esimerkiksi apuvälineet, henkinen tuki ja kivun hoito. Sairaseläkeläinenkin saa lomarahaa ja vanhukset huristelevat kauppaan sähköskootterilla. Pari vuotta sitten tein jutun dementiakylä Hoge weykistä, jossa eletään kodinomaisesti, käydään teatterissa ja ruoan kanssa saatetaan juoda viiniä. Toivottavasti se vielä joskus on normi. Perinteisen muistisairaiden hoidon laskisin lähinnä pahoinpitelyksi. Hoidossa puhutaan tehokkuudesta kuin ihmiset olisivat paketteja, joita kulkee tuotantolinjalla tietty määrä tunnissa. Vammaisten elämänlaatu on kaksipiippuinen juttu. Tarvitsemme avustajia, apuvälineitä ja muuta tukea paitsi hengissä pysymiseen myös laadukkaaseen elämään. Toisaalta vallitseva ajatus siitä, että vammaisen elämä on aina kurjaa, on ongelmallinen, jopa tappava. Hiljattain luin novelliani varten paljon poliosta ja rautakeuhkoista, noista pahamaineisista hengityskoneista, jotka nielaisevat ihmisen lähes kokonaan. Aikoinaan jotkut lapset otettiin pois rautakeuhkosta, kun hengityskyky ei palautunut ja katsottiin, ettei olisi ihmisarvoista viettää loppuelämää liikuntakyvyttömänä. Viime vuosiin asti kymmeniä poliopotilaita on kuitenkin elänyt rautakeuhkossa. Löysin Vimeo-nettipalvelusta dokumenttielokuvan Martha in Lattimore, jonka päähenkilö Martha valitsi rautakeuhkon saadakseen elää tavallista elämää kyläyhteisössä. Naapurit toimivat Marthan avustajina, sillä rautakeuhkon operointi ei vaadi hoitajakoulutusta. Dokumentissa Marthalla kävi jatkuvasti vieraita ja hän emännöi illalliskutsuja. Avainasemassa olivat henkilökohtaiset avustajat, kuten monilla vammaisilla. Jumalanpalveluksetkin videoitiin hänelle. Marthalla oli hyvä elämä. Suretti monen muun poliolapsen puolesta. Sairastuin vuoden 2011 lopussa muiden sairauksieni päälle aivolisäkkeen vajaatoimintaan, tai oikeastaan aiemmin lievähkö sairaus paheni äkillisesti ja rajusti. Se aiheuttaa monien eri hormonien puutoksia eikä kaikkia puutoksia ole helppo korjata. Voimakkaan uupumuksen ja muiden oireiden myötä elämänlaatuni romahti. Sellainenkin oire kuin jatkuva vessahätä haittaa elämää yllättävän paljon, jatkuvasta nälästä puhumattakaan. Alkuvuodesta sain vihdoin käyttööni lisää tarvitsemiani hormonihoitoja, kuten kasvuhormonin. Kasvuhormoni on siitä erikoinen lääke, että vaikka sillä tavoitellaan alempaa sydäntautiriskiä ja edullista vaikutusta lihasja rasvakudokseen, hoidon tehon mittarina käytetään myös elämänlaatua. Elämänlaatuni onkin kohentunut, mutta ei niin paljon kuin toivottiin. Olen yhä kovin uupunut, ja muitakin vaivoja riittää. Marthan tapaan elämäni kyllä paranisi merkittävästi, jos saisin enemmän tukea läheisiltäni – mutta siihen ei voi kirjoittaa reseptiä. Olen leikitellyt ajatuksella videopelien kaltaisesta, terveyttä mittaavasta palkista, joka kertoisi, paljonko minulla on voimia jäljellä. Ehkä vielä kätevämpi olisi palkki, joka mittaisi elämänlaatua. Punainen valo saattaisi pysäyttää muut. ”Piip piip, tuotantolinjalla on ongelma.” KOLUMNI ~ MAIJA HAAVISTO Elämänlaatua ei saa liukuhihnalta Maija Haavisto on Amsterdamissa asuva terveysalan freetoimittaja ja kirjailija. Hänellä on krooninen väsymysoireyhtymä CFS. ”Piip piip, tuotantolinjalla on ongelma.” 11 tukilinja 1 • 2015
• Kyselimme Vates-säätiön kehittämispäällikkö Juk­ ka Lindbergiltä, miten vammaisten työnhakijoiden työllistymisen edistäminen etenee. 1. Pari vuotta sitten Vates julkisti tutkimuksen siitä, miten osatyökykyinen, so­ siaaliturvaa saava työntekijä joutuu kannustinloukkuun 700–1500 euron ansioilla. Eli tuolla palkalla työskente­ ly vähentää kokonaistuloja. Onko tilanne korjattu? ”Ei vielä, mutta ainakin tilanne on noussut muidenkin asialistalle ja esimerkiksi SAK:n vaalitavoitteisiin. SAK:n blogissa Jakovara Ilkka Kaukoran­ ta kirjoitti 11.12.2014: ”Taloudellisesti katsottuna 1 000 euron tulorajaa ei kannata ylittää ollenkaan, ellei samalla pysty ylittämään sitä vähintään 1 500 eurolla.” ”Ongelma voitaisiin korjata pehmentämällä tulorajoja niin, että eläke pienenisi suhteessa ylityksen suuruuteen. Tulorajan ylittäminen kymmenellä eurolla ei siis leikkaisi eläkettä kokonaan pois, vaan pienentäisi sitä.” 2. Useita vammaisiin liitty­ viä lakeja on muuttunut tai muuttumassa. Parantuvatko työllistymisen edellytykset? ”Kyllä. Kela esimerkiksi maksaisi jatkossa kuntoutusrahaa myös osapäiväisesti työskenteleville. Palkkatukijärjestelmä on muuttumassa prosentuaaliseksi (30, 40 tai 50 % palkkakustannuksista korvataan ja korvaus on sitä pitkäkestoisempi, mitä pidempi työttömyys sitä edeltää). Pitkäaikaistyöttömille perustetaan myös palvelukeskusverkosto, josta saa kunnan, TE-toimiston ja Kelan palvelut. Kuntien osuus työttömyysturvan maksamisesta nousee jatkossa työttömyyden keston mukaan, mikä motivoi niitä työllistämispalveluihin.” 3. Tämän vuoden alusta työ­ eläkeyhtiön on ennen työ­ kyvyttömyyseläkeharkintaa selvitettävä, voiko hakija päästä kuntoutukseen. Mitä odotat lakimuutokselta? ”Toivottavasti tällä on vaikutusta siihen, että ammatilliseen kuntoutukseen päästään entistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa.” 4. TEM:n ja STM:n yhteistyö on tähän asti kangerrellut osatyökykyisten työllistämi­ sessä. Miltä tilanne näyttää? ”Kyllähän kahden suuren ja vahvan organisaation yhteistyö aina on haastavaa. Yhteistyötä on kuitenkin tehty monissa työryhmissä, mm. työelämäosallisuutta edistävän lainsäädännön uudistamisessa (ns. TEOS-ryhmä) ja työpankkikokeilussa. Molemmilla on myös kärkihankkeissaan osatyökykyisten työllistymistä edistäviä ohjelmia, kuten Työelämä2020 ja Osatyökykyiset työssä, joissa molemmat ministeriöt ovat aktiivisia.” 5. Työnantajalle osatyökykyi­ sen työsuhteen tukimuo­ dot ovat vaikeaselkoisia ja hankalia hakea. Onko tähän tulossa muutosta ja milloin? ”Osatyökykyiset työssä -hanke vastaa juuri tähän haasteeseen, ja sen konkreettisena tuloksena tulee olemaan vielä työnimellä kulkeva OSKUportaali, jonka määrittelytyö valmistunee kohta. Siitä tulee ajantasainen tietopankki, josta löytyy tietoa toimintamalleista ja tukimuodoista, joilla osatyökykyinen henkilö pääsisi työelämään.” ”Myös palkkatukea koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin vuoden alussa pyrkimyksenä mm. parantaa päätösten ennakoitavuutta. Samalla pyritään vähentämään palkkatukeen liittyvää hallinnollista työtä sekä nopeuttamaan hakemuskäsittelyä ja tuen maksatusta. Prosessista pitäisi tulla helpompi hahmottaa.” 6. Mitä tutkimusta on työn alla Vatesissa tällä hetkellä? ”Vatesissa tehdään kehittämistyötä, jolla edistetään vammaisten ja osatyökykyisten ihParempaa palvelua tuensaajille Vuonna 2014 tietotekniset laitteet ja ohjelmat olivat edelleen Tukilinjan suosituin tukimuoto. 463 myönteisestä tukipäätöksestä 331 koski tietokoneita. Vuoden aikana ns. peruspakettiin (koulu-, opiskeluja työkäyttö) kuuluvia tietokoneita lähetettiin tuensaajille 236 kappaletta. Tabletteja oli 57 kpl ja yksilöllisesti hankittaviin tietokoneisiin myönnettiin noin 2–3 maksusitoumusta kuukausittain. Vuoden 2015 alussa perustietokonepaketti päivittyi. Siihen kuuluu nyt tehokkaampi tietokone, ja tietoturvaeli virusohjelman lisenssi piteni yhdestä vuodesta 3 vuoteen. Asennamme opiskelukäyttöön suunnattuun peruskoneeseen edelleen valmiiksi Windows-käyttöjärjestelmän, Office-ohjelmiston ja virusturvaohjelman. Pakettiin kuuluu myös lasertulostin. Tietoturvan ylläpito Windowjärjestelmässä edellyttää viruosohjelman lisäksi sitä, että käyttäjä huolehtii käyttöjärjestelmän päivityksistä. Päivitys kannattaa asettaa automaattisesti tapahtuvaksi. Osa isoista päivityksistä vaatii silti asentuakseen käyttäjän suostumuksen. Tarkista siis aika ajoin ohjauspaneelin (control panel) kohta Windows Update. Jos tietokoneen käyttötarve liittyy vain nettiselailuun ja yhteydenpitoon, myönnetään hakijalle vähemmän tehokas laite. Siihenkin asennetaan valmiiksi Windows-käyttöjärjestelmä ja virusturvaohjelma. Tulostin ja Office eivät tähän ns. nettipakettiin automaattisesti kuulu. Hyvällä perustelulla niitäkin voi hakea. Osa myönnettävistä tietokoTEKSTI: IRIS TENHUNEN KUVA: SARI HEINO-HOLOPAINEN Paraneeko vammaisten työnsaanti? TUKI POINTTI KYSYMYSTÄ Tabletista on tullut koululaisen perustyökalu. Tukilinjan myöntämiin tabletteihin saa nyt mukaan suojakuoren ja näppäimistön. 12 tukilinja 1 • 2015
• neista on yksilöllisesti valittuja. Ne voivat olla esimerkiksi graafisen alan opiskelijoiden tarvitsemia tehokkaita koneita, joilla voi käsitellä sujuvasti isojakin kuvaja videotiedostoja. Nämä koneet hankitaan yleensä itse maksusitoumuksella eikä niihin myönnetä automaattisesti oheislaitteita tai ohjelmia. Vuonna 2014 alkoivat tablettihakemukset lisääntyä. Uutuutena päätimme myöntää vuonna 2015 tablettien mukana aina myös näppäimistöllisen suojakuoren, koska varsinkin lasten ja nuorten käytössä tabletti kuluu nopeasti. Näppäimistön avulla koulutehtävien teko tabletilla helpottuu. Tablettien tarve kodeissa tulee jatkossa entisestään lisääntymään, sillä monet koulut tarjoavat jo oppilailleen tabletteja koulukäyttöön. Tablettien ja tietokoneiden opetuspelit ovat kehittyneet viime vuosina huimasti, ja tarjontaa alkaa olla jo liiankin kanssa. Tästä seuraa sekä hyvää että huonoa. Hyvää on opetuspelien hinnan alentuminen kilpailun lisääntyessä. Jopa ilmaisversiot voivat ajaa asiansa. Huonoa on se, että seassa on turhia rahastuksia, jotka mainostavat paljon toimintoja ja oppimistehtäviä, mutta eivät ole hintansa väärtejä. Kannattaa siis olla tarkkana! Timo Kähkönen Tukilinjan IT-koordinaattori Paraneeko vammaisten työnsaanti? misten työllistymistä. Vuonna 2015 painopistealueina ovat välityömarkkinat, mielenterveyskuntoutujat sekä työssä jaksaminen.” ”Tutkimuskin on tärkeää, ja esimerkiksi vammaisten henkilöiden yrittäjyys on aihealue, jossa pyrimme olemme aktiivisia. Suomen Yrittäjät on myös paneutumassa tähän kysymykseen.” 7. Mitä toivot tulevalta edus­ kunnalta ja hallitukselta vammaisten ja pitkäaikais­ sairaiden työllistämisen kannalta? ”Jo edellä mainittujen lisäksi olemme nostamassa esille vaatimuksen työelämän rakenteita kehittämisestä siten, että työpaikoilla voidaan ottaa huomioon työntekijän elämäntilanteen ja työkyvyn muutokset ja tukea työurien jatkumista.” ”Haluamme myös, että julkisissa hankinnoissa lisätään voimakkaasti sosiaalisten kriteerien ja erityisryhmien työllistämiseen velvoittavien sopimusehtojen käyttöä. Vatesin hallitusohjelmatavoitteet löytyvät nettisivuiltamme kohdasta Vaikuttaminen.” Näppärästi Matkamopolla Jos kävely on vaikeaa, liikkumista voi ulkosalla helpottaa sähkökäyttöisellä matkamopolla, jonka voi taittaa kokoon ja ottaa mukaan auton tavaratilaan tai jopa bussiin. Koossa se on vain hieman lentolaukkua isompi, perässä vedettävä pakkaus. Liikennevakuutusta ei tarvitse ottaa. Mopon suurin sallittu kuorma on noin 100 kiloa. Matkamopo painaa akun kanssa 25 kiloa. Jos sen verran jaksaa nostaa, voi mopon ottaa mukaansa ja kierrellä sillä vaikka ostoskeskuksessa tai keskustassa. Sillä saa ajaa myös jalkakäytävillä. Kokeilimme matkamopoa kaupunkija maalaisympäristössä ja totesimme, että sitä on liikuntaesteisenkin helppo käyttää ja ajaa. Laite menee kasaan ja aukeaa helposti pitämällä näppäintä painettuna. Näin käsi ei vahingossa joudu liikkuvien osien väliin. Valitettavasti koossa olevassa mopossa ei ole kunnollista nostokahvaa. Kahta kättä käyttämällä rungosta saa kuitenkin hyvän otteen. Kun laite on kasassa, sitä voidaan kuljettaa kuin lentolaukkua kahvasta vetäen. Tätä varten siinä on kaksi pientä muovipyörää. Itse matkamopo on tukevasti kolmipyöräinen. Edessä on yksi pyörä ja takana kaksi. Etupyörää pyörittää sähkömoottori ja vauhtia säädetään peukalolla ohjattavalla kytkimellä. Etujarrua ei oikeastaan tarvita, sillä moottori jarruttaa melko voimakkaasti, kun kaasua vähennetään. Mopossa on takaheijastin ja lähinnä huomiovalona toimiva etuvalo, jonka tunnistin sytyttää automaattisesti pimeässä. Yhdellä latauksella mopo kulkee valmistajan ilmoituksen mukaan noin 20 kilometriä. Huippunopeus on 6 km tunnissa, eli kaasu pohjassa akku loppuu noin 3 tunnissa. Raskaat ylämäet kuluttavat virtaa tietysti enemmän. Akku painaa 2,8 kiloa. Se irrotetaan latauksen ajaksi ja lataus kestää noin 4 tuntia. Matkamopoa suositellaan käytettäväksi vain kestopäällystetyillä pinnoilla tai sisätiloissa. Mopolla voi peruuttaakin, jolloin se kulkee enintään 3 km/t. Hiekkatielläkin se kulkee, ellei hiekka ole löysää. Vetävä pyörä alkaa kuitenkin helposti sutia ylämäissä ja kaivautuu hiekkaan. Loskatai lumikelillä sillä ei kannata edes yrittää liikkua. Siitä se ei selviydy millään. Clas von Bell Lähetä vinkkejä muista näppäristä ja toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi. Apuväline: Matkamopo Di Blasi R30 Edustaja: www.portter.fi Hinta: 2 980 euroa VÄLINEVINKKI Matkamopo on kolmipyöräinen, sähkökäyttöinen kulkuväline joka sopii liikkumisesteisille. 13 tukilinja 1 • 2015
• Miltä tuntuu olla vammainen mies maailmassa, jossa miehen kuuluu perinteisesti olla terve ja vahva? Pääkaupunkiseudulla harjoitellaan leppoisampaa elämän mallia miesten omissa harrastuspiireissä. TEKSTI JA KUVAT: RIITTA SKYTT Isäni oli lyhyt vammainen mies, joka ei kelvannut sotaan. 50-luvulla vammaiset miehet olivat sotainvalideja, minun isäni ei ollut sitäkään. Vammaisuus oli isälle ongelma, hän ei kokenut itseään riittävän miehekkääksi. Hänelle maskuliinisuus oli taistelua, jatkuvaa todistelua miehenä olemisesta. Joskus uskalsimme vitsailla hänen Napoleon-kompleksistaan, välillä lempeästi ja joskus häijymmin. Minulle vammaisuus tuli tutuksi, miehenä oleminen ei. Se oli aina jotain vaikeaa ja hankalaa. Kun kuulin vammaisten miesten projektista Miesten juttu, päätin yrittää selvittää itselleni, miltä tuntuu olla vammainen mies maailmassa, jossa terve, valkoisen miehen ruumis on normaaliuden standardi. Miesten juttu tarjoaa ryhmämuotoista harrastusja vertaistoimintaa fyysisesti vammaisille miehille. Se on pääkaupunkiseudun invalidiyhdistysten yhteinen kolmivuotinen projekti, joka alkoi vuonna 2012. Tarkoituksena oli projektin aikana juurruttaa miestoiminta osaksi muuta vammaisten yhdistystoimintaa samalla tavoin kuin naistoiminta. Projektia tukee Raha-automaattiyhdistys ja projektikoordinaattorina toimii 26-vuotias Tommi Huhtaniemi. Hän opiskelee sosiologiaa Turun yliopistossa, ja on itsekin vammainen mies. Tommi tekee kerää vammaisilta miehiltä graduaan varten elämänkertoja. Hän kokee, että vammaiset miehet sivuutetaan useissa heitä koskevissa kysymyksissä. Suomessa vammaisuutta onkin tarkasteltu hyvin vähän miesnäkökulmasta. Jos vammaistutkimus huomioi sukupuolen, nousee keskiöön yleensä vammainen nainen. Äijäjoogaa ja murhapalloa Tommi Huhtaniemen mukaan vammaiset miehet ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat ja mistä he ovat kiinnostuneita. Miesten juttu lähtee miesten omista lähtökohdista ja tarkoituksena on virkistää kehoa ja mieltä. Säännöllisesti kokoontuva Äijäneuvosto suunnittelee projektin sisältöä. Tapahtumat ovat kertaluontoisia tai säännöllistä ryhmätoimintaa. Osallistujia on kursseilla 5–30, ja lisää miehiä Miesten juttuja Eero Haapaniemi ja Antero Nummiranta tarkistavat haukikastikkeen maun. 14 tukilinja 1 • 2015
• toivotaan mukaan. Osallistumiseen ei vaadita jäsenyyttä invalidiyhdistyksessä, kaikki pääkaupunkiseudun fyysisesti vammaiset miehet ovat tervetulleita. Ohjelmassa on ollut kolotuksia vetreyttävää äijäjoogaa, keilausta ja kokkailua. Miesten tietotalkoissa on jaettu tietoa auton hankinnasta, apuvälineistä ja eturauhassyövästä. Miehet ovat liikkuneet luonnossa ja tutustuneet erilaisiin liikuntalajeihin, kuten pyörätuolirugbyyn joka rankkuutensa vuoksi tunnetaan myös nimellä murderball eli murhapallo. He käyvät retkillä ja vesijumpassa. Pohtivatko he saunassa syvällisiä miesten asioita? Ehkä – en tiedä. Notkeampaa elämää Perinteisen käsityksen mukaan miehet hakevat naisia harvemmin ammattilaisten apua vaivoihinsa. Minun isäni oli jääräpää, joka meni lääkäriin vasta, kun äiti soitti ambulanssin. Jumpassa hän ei käynyt koskaan, se oli naisten juttuja. Kolotuksiin isä otti aspiriinia. Ujuttauduin mukaan Miesten jutun äijäjoogaan. Voudintiellä, Helsingin Invalidiyhdistyksen kerhohuoneeseen on ilmeisen vapaaehtoisesti kokoontunut seitsemän miestä. He ovat tulleet hakemaan liikkuvuutta kroppaansa lempeästi venytellen. Täällä ei lattialla ährätä jalkaa niskan taakse, vaan miehet istuvat tukevasti tuoleissa. Silmät kiinni he hengittävät sisäänsä rentoa oloa. ”Äijäjooga sopii jäykille äijille, joille lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana. Tässä ei haeta valaistumista vaan venytyksiä, notkeutta niveliin ja tyyneyttä tietoisuuteen. Tätä voi myös kutsua niveljoogaksi,” sanoo joogaohjaaja Veikko Tarvainen. Puolitoista tuntia hujahtaa nopeasti. On saatu liikettä selkään ja lantioon, käyty läpi niskat ja nilkat. Vetreytyneet äijät vetävät takkeja päälle. Kyselen tuntemuksia. ”Sitä lähtee mukavalla mielellä kotiin, kun on saanut notkistusta elämään”, sanoo Ante­ ro Nummiranta. Muilla ei ole tarvetta pitkiin kertomuksiin: ”Hyvä olla.” Maskuliininen kieli on toteavaa, suorasukaista ja pelkistettyä, kertovat sukupuolentutkijat googlaillessani taustatietoa. Monta kokkia, parempi soppa Isä ei laittanut ruokaa – koskaan. Jos äiti ei ollut kotona, söimme ravintolassa. Näinä julkkis-top-chefien aikoina kokkaavassa miehessä ei ole enää mitään kummallista. Lähdin kuitenkin seuraamaan Miesten jutun kokkikurssia Helsingin kaupungin suomenkieliseen työväenopistoon. Suuressa ja valoisassa opetuskeittiössä miehet puuhaavat ja pulisevat essut ja reseptivihot edessä. Keittiö on esteetön ja siellä on pyörätuolia Täällä voi puhua vapaammin. Sellaistakin, millä ei naisia viitsi häiritä”, kertovat Antero Nummiranta, Uuno Ylönen ja avustaja Pauli Malmi jäätelön valmistuksen lomassa. käyttäville hydraulisesti nousevia ja laskevia tasoja. Kokkausta ohjaa kotitalousopettaja Mirva Mäkipää. Ilmassa leijailee herkullinen haudutetun sipulin ja omenan tuoksu. Eero Haapalainen valmistaa aitoa ranskalaista sipulikeittoa ja Hannu Kervisen haukipihvit on tarkoitus nauttia omenakastikkeen kera. Uuno Ylönen ja yleisavustaja Pauli Malmi sekoittavat jälkiruoaksi kotitekoista jäätelöä. Nam, onneksi herrat kutsuvat minut lounaspöytään. Kysyn Heikki Auliolta, miksi naiset eivät myös voisi olla täällä ruokaa tekemässä. Heikki kiertää kohteliaasti aihetta, miettii hetken ja sanoo: ”Naiset ottavat helposti tilanteen haltuunsa. Täällä saa suunvuoron, voi puhua vapaammin. Sellaistakin, millä ei naisia viitsi häiritä.” Toimintaa ja toveruutta Onko tämä kaikki liian mukavaa? Olen selvästi juuttunut omiin stereotyyppisiin asenteisiini. Missä ovat suomalaisen miehen ahdistus, äijämäinen henkselin paukutus, räikkösmäinen mutina tai keskenkasvuinen kohellus? Yhteiskunta on nykyisin niin toinen kuin isäni aikoihin, ehkä miehekkyyskin on muuttunut moniulotteisemmaksi ja pehmeämmäksi? Kaikki tapaamani miehet vaikuttavat hyväksyneen itsensä – vammoineen ja vaivoineen. Jokaisen elämä olisi oman tarinansa arvoinen. Miesten juttu sisältää kuitenkin kaikkea sitä, mitä maskuliinisuuteen liitetään, aktiivisuutta ja toimintaa. Lisäksi siinä on lämmintä toveruutta ja yhteishenkeä eikä naisista sanottu tapaamisissamme pahaa sanaa. Tällaisen miehisyyden kanssa kaikkien on helpompi elää. Illalla sytytän isälle kynttilän. Miehekkäintä oli hänen rakkautensa perhettä kohtaan. Se oli suurta, hiljaista ja näkymätöntä. www.miestenjuttu.com facebook.com/miestenjuttu 15 tukilinja 1 • 2015
• BLOGILINJALLA Olen 24-vuotias, opiskelujen myötä helsinkiläistynyt nuori nainen. Opiskelen kolmatta vuotta yhteisöpedagogiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, mikä tarkoittaa, että isona minusta tulee järjestöja nuorisotyön osaaja. Olen aiemmin opiskellut merkonomiksi, mutta muutama vuosi sitten löysin haaveammattini silloisen työni kautta. Työskentelin monitoimikeskuksessa ja huomasin, että toiminnan ohjaaminen on juuri minun juttuni. Tutustuin Humanistisen ammattikorkeakoulun opetustarjontaan, hain ja pääsin kouluun. Muutin Kaarinasta Helsinkiin ja aloitin opiskelut. Olihan se jännää muuttaa vieraaseen kaupunkiin, kun samaan aikaan oli edessä muutto pois kotoa. Oli ihanaa päästä uuteen ympäristöön, vaikka samaan aikaan se oli minulle kuin hyppy tuntemattomaan. En tiennyt tarkalleen, mitä odottaa, mutta halusin ottaa selvää. Onneksi uskalsin mennä haaveitani kohti, sillä nyt opintojani on jäljellä noin vuosi ja olen nauttinut opiskeluajasta paljon. Olen saanut valmiuksia työelämään, mutta mikä parasta: olen tutustunut mahtaviin ihmisiin, joita en olisi välttämättä koskaan tavannut. Joskus kannattaa uskaltaa. Lisää minusta ja arjestani... Haasteita arkeeni tuo synnynnäinen liikuntavamma. Synnyin kaksi kuukautta liian aikaisin ja se johti siihen, että tarvitsen liikkumisen avuksi pyörätuolin ja minulla on henkilökohtainen avustaja. Avustaja helpottaa elämääni olemalla mukana arjessa kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Hän on minun jalkani ja tekee, mitä pyydän. En kuitenkaan anna vammani rajoittaa minua, vaan teen aivan tavallisia asioita. Vapaa-ajallani käyn keikoilla, elokuvissa, olen kavereiden kanssa ja välillä rentoudun hyvää musiikkia kuunnellen. Musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni, sillä olen käynyt musiikkiluokat. On ihanaa vain laulaa tai soittaa pianoa ja unohtaa hetkeksi arjen huolet. Viime vuonna aloitin uutena harrastuksena sisäcurlingin. Se on hieman sovellettu versio curlingista. On virkistävää löytää uusi harrastus, koska sen kautta saa uusia tuttavuuksia ja uutta virtaa omaan arkeen. Olen luonteeltani sosiaalinen ja iloinen, ja tykkään mennä mukaan erilaisiin tapahtumiin, joten blogiani lukiessa ei tule tylsää. Jaan blogissani omaa arkeani ja sen kaikenlaisia sattumuksia juuri sinun kanssasi. Minusta on tärkeää nostaa esiin sitä, kuinka pyörätuoli ei ole este millekään. Se saattaa hieman hidastaa, mutta ei ole este. Kaikkeen pystyy, jos itse haluaa. Kirjoitan Blogilinjalla noin kahden kuukauden ajan. Odotan innolla tätä aikaa, sillä tämä on ensimmäinen kertani bloggaajana. Pidän kirjoittamisesta, mutten ole aiemmin ehkä uskaltanut kokeilla, millaista on kirjoittaa julkisesti ja saattaa teksti muiden nähtäville. Toivon, että tekstini herättää keskustelua ja voimme vaihtaa ajatuksia. Haluan toivottaa sinut tervetulleeksi matkalleni uusien haasteiden ja arkeni pariin! Hyviä lukuhetkiä toivottaen, Minttu Luoma MINTTU LUOMA Blogi löytyy osoitteesta www.tukilinja.fi Uusi bloggari esittäytyy: opiskelua, curlingia ja musiikkia! Minttu Luoma on 24-vuotias helsinkiläinen opiskelija, joka käyttää pyörätuolia ja avustajaa. Hän bloggaa Tukilinjan nettisivuilla helmi–maaliskuussa. ”Olen nauttinut opiskeluajasta paljon. Olen saanut valmiuksia työelämään, mutta mikä parasta, olen tutustunut mahtaviin ihmisiin!” 16 tukilinja 1 • 2015
• Musiikkiesityksiä Oulussa Oululainen, vuonna 2010 perustettu Sopusointu-yhtye esittää musiikkia hengellisestä musiikista iskelmiin ja joululauluihin. Yhtyeessä esiintyy harrastuspohjalta 6 kehitysvammaista musiikin harrastajaa, joita vetäjät säestävät. Yhtye esiintyy usein seurakuntien ja järjestöjen tilaisuuksissa, eläkeläisten ja erityisryhmien kerhoissa sekä syntymäpäiväjuhlissa. Tuotteet: Tilaa keikoille Oulun lähialueille tai kauemmaksikin. Osoite: Harjoitukset Hintan vanhalla seurakuntatalolla. Näin tilaat: Ota yhteys vetäjiin Irene Rantalaan (p. 040 740 2028, irene.rantala@dnainternet.net) tai Rauno Huotariin (p. 044 520 8263). Kehystystä ja tarvikkeita Kuvataiteilija Jukka Torvela tarjoaa joustavaa ja edullista kehystyspalvelua ja tarvikkeita, myös postitse. Tuotteet: –Taulujen ja muiden kehystystä vaativien kuvien tai asiakirjojen, kuten kunniakirjojen, kehystyspalvelua. –Myös pelkkien paspisten ja kehyslistojen leikkausta Tukilinjan apurahalla hankituilla koneilla. Osoite: Linnunlaulu 5 B, Kello Nettisivut: www.jukankotisivut.fi Näin tilaat: –Voit tilata kehystuotteitani myös postitse, jos asut kauempana. –Katso kotisivuiltani tarkempia tietoja ja kysy. Kirjoita, soita, tule käymään. –Tuotteeni ovat edullisia! Esteetön rakentaminen on taitolaji Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin, käy ilmi ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä, joka julkistettiin joulukuussa 2014. Kustannukset pysyivät esimerkkitapauksissa maltillisina myös, kun tehtiin rakentamismääräysten perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Määräykset koskevat uudisrakentamista ja soveltuvin osin myös korjausrakentamista. Selvityksessä arvioitiin kuluja kerrostaloasumisessa esimerkkikohteiden avulla. Esteettömyysmääräykset koskevat muun muassa wcja pesutilojen mitoitusta, kulkuaukkoja ja -yhteyksiä kuten ovia ja hissejä sekä kaiteita ja muita käsijohteita. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti uudisrakentamista, mutta siinä huomioitiin myös korjausrakentaminen. Helsingin alueella esteettömyyden minimikustannukset ovat kuusikerroksisen talon kol miossa 31 euroa/asuinneliömetri ja yksiössä 63 euroa/asuinneliömetri (sis. alv 24 %). Esteettömyyskustannukset ovat noin 1?2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Niillä mahdollistetaan asunnon käyttö myös tilapäisen (esim. tapaturmavammat) tai pysyvän liikuntarajoitteen omaavalle (vanhus tai liikuntavammainen). Raportissa korostuu erityisesti huolellisen suunnittelun merkitys kustannuksille. Esteettömyyteen kannattaa panostaa suunnittelijoiden koulutuksessa ja esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on varattava suunnitteluvaiheessa riittävästi aikaa. Näin esteettömyys saadaan toteutettua kustannustehokkaasti eikä se vie turhaa tilaa. Esteettömyys lisää esimerkiksi WCja pesutilojen pinta-alaa keskimäärin vain noin 1?1,5 neliömetrillä. Korjausrakentamisessa esteettömyyskustannukset ovat uudisrakentamiseen verrattuna huomattavasti suuremmat. Kaikkia rakennuksia ei ole edes mahdollista muuttaa esteettömiksi jälkikäteen. Jotta Suomen asuntokannassa olisi kasvavaan tarpeeseen nähden riittävästi esteettömiä asuntoja, tulisi esteettömyys kuitenkin huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä korjattaessa. Selvityksen rahoittivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin kaupunki, Vanhustyön keskusliitto ja Invalidiliitto. Toimivan kodin ei tarvitse olla kallis, selviää ympäristöministeriön selvityksestä. Kuva on otettu Toimiva koti -näyttelystä Helsingissä. 17 tukilinja 1 • 2015
• Ammatinharjoittajana Kaisa pääsee usein todistamaan, miten ihmeitä tekevä vaikutus on syvärentoutumisella. tukilinja 1 • 2015 18
• Kaisa Kario on urheiluhieroja, jolla on etenevä sairaus. Tällä hetkellä elämä on kuitenkin tasapainossa. Itsenäisenä ammatinharjoittajana työajat joustavat ja oma kunto pysyy yllä. TEKSTI: SINIKKA LUHTASAARI KUVAT: EEVA MEHTO Työn imussa elämä maistuu Pitäisikö lopettaa työnteko diagnoosiin ja jäädä eläkkeelle? ”Ei”, vastaa Kaisa Kario omaan kysymykseensä. Itsensä työllistäjän arkkityyppi on keskiikäinen mies. Kaisa Kario on 30-vuotias nuori nainen, helsinkiläinen perheenäiti ja valmistunut ammattiin, josta tykkää. Urheiluhierojan paperit Kaisa sai joulukuussa 2007 ja eläkeläisen paperit syksyllä 2014. Viime keväänä Kaisa Kario tarttui härkää sarvista ja päätti järjestää itselleen paikan, missä voi jatkaa hierojan ammattia. Hän soitti neurologiseen kuntoutuskeskukseen ja ehdotti, että voisi ottaa siellä itsenäisesti vastaan keskuksen asiakkaita. Aika monen johtajan kanssa piti puhua ja vakuuttaa, ettei itsensä työllistäjästä aiheudu kuluja. Kaisa ei ole työsuhteessa. Sen sijaan hänelle ohjataan asiakkaita. Hänen itsensä ei tarvitse säheltää ajanvarauksen kanssa vaan hän maksaa palveluista, joita kuntoutuskeskukselta saa. Myös kuntoutuskeskus hyötyy: nyt siellä on tarjolla urheiluhierojan palveluksia, ensimmäistä kertaa. Osa-aikatyö ei rasita Alun perin Kaisasta piti tulla lähihoitaja. Se ei kuitenkaan tuntunut omalta alalta. Tutun vinkki urheiluhierojan ammatista sytytti heti jo sanana. ”Urheiluhieroja kuulosti hienolta ja ajauduin opiskelemaan alaa. Maksoin itse vajaan vuoden pituisen koulutuksen. Työ pitää mut elossa ja pinnalla. En työskentele rahan takia. Eläke takaa toimeentulon.” Tällä hetkellä Kaisa tekee lyhennettyä työaikaa ja asiakkaita on muutama. Itsensä työllistäjälle se voi joskus olla paras vaihtoehto: vähän mutta säännöllisiä asiakkaita. He pitävät Kaisan ammattitaitoa yllä ja kasvattavat tulevaa asiakasvirtaa. Ongelmat oman jaksamisen ja työaikojen suhteen ovat hallinnassa. Tasapainohäiriöt ihmetyttivät Jo opiskeluvaiheessa Kaisaa alkoivat ihmetyttää merkilliset tasapainohäiriöt. Ne eivät kuuluneet asiaan nuorella ihmisellä. Kaisa hakeutui terveyskeskuslääkäriin ja sai lähetteen neurologille. Hermoston rappeumasairaus ja geenivirhe, MIRAS, kulkee suvuittain. Kaisan molemmat vanhemmat ovat sen terveitä kantajia. Sairaus on etenevä. Siihen ei ole pysäyttävää lääkettä. MIRAS-oireisiin kuuluu muun muassa toiminnanohjauksen häiriöitä. Tavarat putoilevat käsistä. Väsymyksessä puhe puuroutuu. Ajanhallinta pirstoutuu. Valmistuttuaan urheiluhierojaksi KaiKahvinkeitto onnistuu Kaisalta, jos toinen muistuttaa, mitä tehdään seuraavaksi. 19 tukilinja 1 • 2015
• sa perusti oman yrityksen. Se oli ainoa tapa työllistyä. Alku sujui yhteisellä vastaanotolla toisen hierojan kanssa yksityisessä kuntoilukeskuksessa. Pientä häikkää rupesi kuitenkin pikku hiljaa nousemaan arkeen. Esimerkiksi ajanvaraus tökki. Kaisa buukkasi samalle ajalle parikin ihmistä tai unohti toisten varauksen. Yksityisyrittäjän töiden organisointi ja vastuu asiakasvirrasta stressasi. Yhden vuoden sitä jaksoi. Esimerkkinä asiakkaille Mikä hinku työhön vetää, jos on mahdollisuus päästä eläkkeelle? Kehtaako Kaisalle kysymystä edes esittää? Harvinainen neurologinen MIRAS-oireyhtymä ei näy päälle päin. Kaikki kaverit eivät tiedä vieläkään Kaisan sairaudesta, ja asiakkaille Kaisa kertoo siitä vain tarvittaessa. Hieroessa työtilanteet ovat hyvin intiimejä. Ollaan kahden kesken ihokontaktissa: asiakas ja Kaisa Koo. Usein siinä avaudutaan molemmin puolin, ja juuri vuorovaikutuksesta Kaisa tykkää. Mutta joka tilanteessa ei asioitaan halua selitellä. ”On tosi ärsyttävää selittää, mikä mulla on. Pitääkö se tehdä kaikkialla kaikille?” Työelämään Kaisaa vetää palo oman ammatin harjoittamiseen. Lääkäritkin suosittelevat sitä. Se on mitä mainiointa kuntoutusta. Sitä paitsi, Kaisa sanoo: ”Mä olen hyvä hieroja ja esimerkkinä myös asiakkailleni, joista pääosa on neurologisesti sairaita. ” Arki alkaa haastaa Kaisa ei myöskään enää arastele näkymätöntä sairauttaan. Diagnoosi pudotti hänet normaaliuden rajoista, mutta tilalle tuli vapaus olla oma itsensä. Kun kävelykeppi ilmestyi arkeen tuoreen eläkepäätöksen kanssa äskettäin, karikatyyri oli valmis. Diagnoosi naurattaisi, jos ei itkettäisi, Kaisa miettii. Tekohampaita ei sentään ole, kuten sarjakuvien eläkeläisillä, vaan oma upea kalusto. Sillä kelpaa nauraa maailman murheille. Eniten Kaisaa huolettaa ympäristö, sil”On tosi ärsyttävää selittää, mikä mulla on. Pitääkö se tehdä kaikkialla kaikille?” lä elämän hallinta on muuttunut haastavammaksi. ”Meidän perhe viettää outoa elämää. Jos joku näkisi, ei uskoisi silmiään.” Suihkuun tai vessaan mennessään Kaisa kyselee vähän väliä mieheltään, mitä kello on. Minuutti tai tunti tuntuvat yhtä pitkiltä. Niitä on vaikea hahmottaa. Kahvinkeittäminen onnistuu parhaiten, kun toinen kertoo vieressä, mitä tehdään seuraavaksi. Ensin vettä säiliöön viivaan saakka. Suodatinpaperi omalle paikalleen. Mittaa kahvi. Muista painaa käynnistysnappulaa. Silti voi käydä niin, että kahvipannu porisee ilman vettä tai kahvia. ”Kun lasken tavaran kädestäni, en löydä sitä enää. Ruoanlaitosta olen jo luopunut. Miten sipuli leikataan? Miten uuni toimii?” Mitä olet käyttänyt? Henkilökohtaista apua Kaisaa epäilyttää hakea, koska toiselle ihmiselle on niin vaikea näyttää havainnollisesti omia tarpeitaan. Karmein esimerkki vääränlaisesta avustamisesta tapahtui, kun Kaisan tytär oli vauvaikäinen. Avustaja jätti Kaisan ja vauvan täysin avuttomina oman onnensa nojaan kotiin. Toinenkin esimerkki juolahtaa mieleen etsimättä: Kaisa pötkötteli sairastuneen kolmivuotiaansa kanssa päiväunillaja heräsi yhtäkkiä siihen, että tulikuuma pienokainen kouristeli henkitoreissaan. Puhelimen nappuloiden painaminen ei onnistunut paniikissa. Onneksi miehen numero toimi, ja hän hälytti ambulanssin paikalle. Kaisa avasi pihanpuoleisen ulko-oven valmiiksi ja vahti koiraa veltoksi valahtanut lapsi sylissä. Ambulanssimies soitti ovikelloa ja tuli rappukäytävän puoleisesta ovesta. Tilanne oli kaoottinen. Tyttö itki, koira haukkui, tuntematon mies oli sisällä ja Kaisa yritti pysyä pystyssä. Ambulanssimies kysyi ensimmäiseksi: ”Mitä olet käyttänyt?” Kaisa selitti sanoja etsien: ”En mitään. Olen sairas. Siitä on lääkärintodistus, mutta en nyt löydä sitä. Lapsi tarvitsee apua.” On enemmän sääntö kuin poikkeus, että Kaisaa luullaan päihtyneeksi. Ambulanssimies pyysi jälkeenpäin anteeksi käytöstään ja väärinkäsitys selvitettiin. Aina ei siihen ole mahdollisuutta. Periksi ei anneta Työmarkkinat ovat tällä hetkellä ison muutoksen alaisia. Kaikille ei riitä töitä edes nykyisin saati tulevaisuudessa. Epäily pakkoyrittäjyydestä tai alityöllistymisestä nakertaa. Toisaalta itsensä työllistäminen on aito mahdollisuus ihmisille, joiden voi olla vaikea työllistyä muuten. Viime vuonna itsensä työllistäviä yksinyrittäjiä oli Suomessa 111 600. Ammatinharjoittajia eli omaa osaamistaan toiminimellä myyviä heistä oli 28 500, joista yksi on Kaisa. Joidenkin mielestä heitä on paljon ja joidenkin mielestä vähän. Tosiasia on, että itsensä työllistäviä yksinyrittäjiä on vuosi vuodelta enemmän koko Euroopassa. Heidän sosiaaliturvansa puhuttaa, kaikkialla. Numerot ja tilastot pelottavat Kaisaa toki. Oma elämä ei. ”Sitä eletään täysillä nyt”, Kaisa nauraa kahvipöydässä. Selviytymiskeinoja ovat avoimuus ja nauru. Arki monimuotoisten oireiden kanssa on sen verran haastavaa, ettei siinä itku auta. ”Itseä kannattaa suojella viimeiseen tappiin saakka” on Kaisa Karion elämän toimintaohje. Se sopii kaikille. 20 tukilinja 1 • 2015
• Anne Frank Tšetšeniassa Polina Žerebtsova: Sodan sirpaleet – Tytön päiväkirja Tšetšeniasta. Suom. Antti Rautiainen. Päiväkirja. Into Kustannus 2014. 286 s./noin 25 e. Polina Žerebtsovan kirja on hänen päiväkirjansa toisen Tšetšenian sodan ajalta 14–16-vuotiaana. Se on kylmäävää luettavaa sekä aiheensa että tekstin osumatarkkuuden vuoksi. Teksti noukkii vuoroin väkivallan karuja viiltoja, vuoroin myötätuntoisten vastaantulijoiden kuvauksia. Puoleksi venäläinen Polina samastuu tšetšee neihin. Hän rukoilee ja alkaa käyttää huivia, käy koulua ja välttelee varhaista avioliittoa, jollaisiin muut tytöt pakenevat. Hän pitää äidistään huolta ja haluaa opiskelemaan, kun ympärillä kuollaan, seotaan ja vammaudutaan. Kun äiti sairastuu, alkaa nälkiintyminen. Ei ihme että kansalliskiihkoiset venäläiset ajoivat kirjoittajan maanpakoon Suomeen. Kirja kertoo, miten julmasti sota lasta kohtelee – tavalla, jota mikään ideologia ei voi oikeuttaa. Kirjaa on syystä kehuttu tämän päivän Anne Frankin päiväkirjaksi. Iris Tenhunen Digitaali maailmaan eksyneet Jussi Valtonen: Hei eivät tiedä mitä tekevät. Romaani, Tammi 2014. Kustantaja, vuosiluku. 559 s./Noin 24 e. Olisiko tässä nyt se suuri sivistyneistöromaani, jota on odoteltu? Ainakin yksi niistä. Tarina kertoo tutkijaperheestä, joka hajoaa Yhdysvaltoihin ja Suomeen. Isän hylkäämä, väsyneen yksinhuoltajaäidin kasvattama Samuel yrittää selvitä yhteyden katkeamisesta uraisään. Älykäs poika huolehtii pikkuveljistään, joista toinen on neurologisesti vammainen. Häntä itseäänkin ollaan diagnosoimassa, mutta Valtonen näyttää taitavasti, miten elämän kolhut tuottavat milloin mitäkin oireita. Tärkeintä kasvulle on huolenpito ja mielenkiinto lapseen, yhteys. Muuten lapsi tippuu normaalin elämän tahdista ja taidoista. Romaanissa kuvataan isän kautta myös sitä, miten tajuntateollisuus on ujuttautumassa ihmisten aivoihin pyrkimyksenä hallita ostokäyttäytymistämme. Romaanin maailmakuva ja tarina on mustavalkoisessa poleemisuudessaan ankea, ahdistavakin. Mutta tarina imee mukaansa uljaaseen uuteen dystopiaan. Iris Tenhunen Rakkautta kuo leman varjossa John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe. Suom. Helene Bützow. Nuortenromaani. Wsoy 2014. 343 s. / noin 16 e. Nuorten kulttiromaaniksi noussut rakkaustarina kertoo 16-vuo tiaasta sanavalmiista ja itsenäisestä Hazelista, joka tutustuu kiinnostavaan poikaan ja rakastuu. Augustus on kuin toiveuni: älykäs, hurmaava ja komea urheilija. Mutta. Näissä Romeo ja Julia -tarinoissahan on aina jokin mutta, ja tässä se on syöpä: Hazelilla se on levinnyt jo taltuttamattomiin ja hän raahaa mukanaan hengityslaitetta. Augustus on toistaiseksi selättänyt luusyöpänsä. He ihastuvat yhdessä romaaniin, joka kertoo kuolemansairaasta nuoresta ja jonka teksti loppuu kesken lauseen. Voisiko hollantilainen kirjailija kertoa heille, mitä muille henkilöille sen jälkeen tapahtui? Koko Greenin romaani on rivienvälistä selvitystä siitä, mitä tapahtuu läheisille, kun nuori kuolee. Vastapooleina ovat Hazelin vanhemmat, jotka aikovat selvitä ja hollantilainen kirjailija, joka selvästikään ei selvinnyt. Nuorten rakkaus on tietysti murtumatonta. Tämä romaani on suosionsa ansainnut. Siinä elämän ehtoja ei pehmennellä, vaan nuoret ottavat sen haltuunsa juuri sellaisena kuin se on. Ja elävät sen täysillä. Tehköön perässä, ken osaa. Iris Tenhunen Neron tarina Stephen Hawking: Minun lyhyt historiani. Omaelämäkerta. Suom. Markus Hotakainen. Wsoy, 2015. 127 s. / noin 21 e. Stephen Hawkingin kuvitettu omaelämäkerta Minun lyhyt historiani on nimensä mittainen. Kirjassa kerrataan tiiviisti ja selkeästi astrofyysikon elämävaiheet, henkilökohtainen elämä ja vaiheittainen vammautuminen. Hawkingin vanhemmat valmistuivat molemmat Oxfordin yliopistosta ja perhe eli Pohjois-Lontoossa. Kirjassa käydään läpi vuodet Oxfordissa ja Cambridgessa sekä työ Caltechissa, Kaliforniassa. Omat tärkeät lukunsa on varattu tieteellisille saavutuksille, kuten teorioille mustista aukoista. Nämä Hawking pyrkii selittämään kansantajuisesti. Tuoreessa elämäkertaelokuvassa pääaiheena on ensimmäisen avioliiton kariutuminen. Kirjassa sitä vain sivutaan, mutta Hawking antaa entiselle vaimolleen Janelle tunnustusta elämänhalunsa säilymisestä. Kirjassaan hän ei silti suostu asettautumaan vammaisen sankarin asemaan, onneksi. Huvittuneena hän toteaa kuuluisimman teoksensa Ajan lyhyt historia vastaanotosta: ”Epäilemättä empatiahakuinen tarina siitä, miten olen pystynyt työskentelemään teoreettisena fyysikkona vammaisuudestani huolimatta, on auttanut. […] Kirjan oli tarkoitus olla maailmankaikkeuden historia, ei minun.” Nyt mies saa kertoa oman historiansa. Sanni Purhonen Opettajan kipupisteet Maija Haavisto: Palsamoitu. Romaani. Radium-Kirjat, 2014. 201 s. / noin 24 e. Kolmikymppisen Marjaanan intohimo on historia, varsinkin muinainen Egypti. Hän on kuitenkin jäänyt sairaslomalle rakastamastaan luokanopettajan työstä rintasyöpää sairastaneen parhaan ystävänsä kuoltua äkillisesti. Marjaana pelkää nyt neuroottisesti samaa sairautta ja tuntuu muutenkin menettäneen elämänhalunsa. Pian kriisiä seuraavat muutkin tragediat, kuten elämässä usein saattaa käydä. Palsamoidun tarina ja henkilöhahmot ovat arkisuudessaan tunnistettavia, joskaan eivät kovin yllättäviä. Maija Haaviston aiemmatkin teokset käsittelevät pitkäaikaissairauksia ja monenlaisten diagnoosien kanssa kamppailevia henkilöitä. Tarinassa on jonkun verran toiston tuntua, mutta kokonaisuus rullaa raskaista aiheista huolimatta varmasti eteenpäin. Alusta asti lukijasta tuntuu selkeältä, että tämä on selviämiskertomus. Siinä varsinkin ystävyyssuhteet, niiden menettäminen ja solmimisen tärkeys korostuvat. Sanni Purhonen KIRJAVINKKI 30-vuotias tšetšenialais-venäläinen kirjailija ja toimittaja Polina Žerebtsova asuu nykyään Suomessa. Venäjällä hänen henkeään uhattiin sotapäiväkirjan julkaisemisen jälkeen. 21 tukilinja 1 • 2015
• Tukilinja-apurahoja jaettiin kuluneena vuonna yli 526 000 eurolla eli 55 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013. Yhteistyökuviot kehittyivät ja tuen haku helpottuu entisestään. TEKSTI: SARA LIUKKONEN JA SAIJA HUURINAINEN KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ JA SOFIA VIRTANEN Tukilinja myönsi viime vuonna tukea yli 526 000 euron arvosta, kun vuonna 2013 vastaava summa oli noin 470 000 euroa. Kiitos tukisumman kasvattamisesta kuuluu yksinomaan teille, Tukilinja-lehden tilaajat! Toivomme että pysytte matkassamme jatkossakin ja mahdollistatte näin tukitoiminnan jatkumisen. Tukilinja myönsi tänäkin vuonna apurahoja koko Suomen alueelle melko tasaisesti. Joiltakin alueilta hakemuksia tulee kuitenkin suhteellisesti vähemmän kuin muilta, ja niihin kohdistimme tiedotuskäyntejä. Olimme tässä mielessä ensimmäistä kertaa mukana Itä-Suomen erityisopetuksen päivillä Savonlinnassa. Helsingissä osallistuimme näytteillepanijana Erilaisen oppimisen hulluihin päiviin sekä Mielenterveysmessuihin. Tutustumme vuoden mittaan myös kohteisiin, joihin tukea on myönnetty. Tänä vuonna kävimme yhdessä Tukilinjan markkinointihenkilökunnan kanssa katsomassa kaksi teat teriesitystä: Hymyilevät kädet, jossa esiintyivät tanssija Maija Karhunen ja taiteilija Rafael Wardi, sekä Vimma-palkitun näyttelijän Pekka Heikkisen Näillä Mennään -monologin. Esitykset olivat hienoja ja antoisia. Kuluneena vuonna olemme kehittäneet tukitoimintaamme, ja sitä on tehnyt kahden sijasta 3 henkilöä. Sara Liukkonen palasi vanhempainlomalta töihin elokuussa, ja otti vastuulleen ryhmä-, hankeja yhteistyöapurahat. Saija Huurinainen keskittyi yksityishenkilöiden apuraha-hakemuksiin. Apuvälineiden hankinnasta ja tietoteknisestä neuvonnasta vastasi Timo Kähkönen. Apurahoja ympäri Suomea Suurin osa tuestamme myönnettiin edelleen yksityishenkilöille, ja yleisin apuväline oli tietokone, joita myönnettiin erityisesti opiskeluja asiointikäyttöön. Myös harrastuksiin myönnettiin entistä enemmän tukea. Eri vammaisryhmistä tuimme aiempaa useammin mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia. Molemmat kuuluvat taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleviin. Loppu tuesta jakautui tasaisesti eri vammaryhmille, ja suurin osa saajista oli koulu-, opiskelutai työikäisiä. Tosin on hyvä muistaa, ettei tuen hakemisessa ole ikärajaa! Viime vuonna huomasimme, että toimintarajoitteisten aikuisopiskelijoiden on vaikea saada ammattitutkintostipendejä valtion Koulutusrahastolta. Se myöntää stipendinsä kaikille näyttötutkinnon suorittajille, joilla on ennen opintoja takanaan 5 vuoden työkokemus. Tähän eivät kuitenkaan kaikki toimintarajoitteiset yllä. Jotta heilläkin olisi mahdollisuus yhtäläiseen kannustukseen, Tukilinja päätti alkaa myöntää heille vastaavan suuruisia stipendejä ilman pitkän työhistorian vaatimusta. Vuoden toimija -apurahoilla palkittiin jälleen kuusi hyvää, uutta luovaa toimijaa. Apurahan saivat Vammaisfoorumi, Kamu!-ravintolan kehitysvammaiset työntekijät sekä neljä innovatiivista vammaiskulttuurin kehittäjää. Heistä voit lukea lisää sivulta 30. Muutoksia tukitoimintaan 2014: » Kaikkien Tukilinjan apurahojen hakuväli on 2014 alusta alkaen 4 vuotta. » Apurahan saajien nimet julkaistaan jatkossa Tukilinja-lehdessä muodossa M. Meikäläinen (etunimen ensimmäinen kirjain, sukunimi kokonaan). Nimet voidaan edelleen julkaista myös pelkin nimikirjaimin, jos saaja näin toivoo. » Tukilinjan myöntämään, hankkimaan ja tuen saajille lähettämään, perusmalliseen tietokoneeseen (ns. tietokonepaketti) sisältyy nyt kolmen vuoden takuu ja virusturva. Tämä takuuja virusturvaetu ei koske erityistarpeiden pohjalta yksilöllisesti hankittavia tietokoneita. » Tukilinjan myöntämissä ja hankkimissa, saajille postittamissa tablettitietokoneissa on mukana näppäimistöllinen suojakuori. Tukilinjan apurahalla haminalaisen Kamu!-ravintolan kehitysvammaiset työntekijät pääsevät opintomatkalle Roomaan tutustumaan Kamun esikuvaan, Gli Amici -ravintolaan. Kuvassa Teppo ja Laura. Näin tuimme vuonna 2014 22 tukilinja 1 • 2015
• Apurahoja hyvässä yhteistyössä Yhteistyökuviotkin kehittyivät: Suomen Vammaistutkimuksen Seuran kanssa aloimme myöntää apurahoja vammaistutkimukseen, jolla edistetään tasa-arvoa. Kynnys ry:n kanssa vuosittain myönnettävälle Vimma-taidepalkinnolle laadittiin säännöt, ja sen myöntää nyt asiantuntijaraati. Raati valitsi palkinnon ja 5000 euron työskentelyapurahan saajaksi kehitysvammaisen jazzmuusikko Kalle Salosen (ks. juttu s. 8). Olemme aloittamassa apurahayhteistyötä myös Suomen vammaisurheiluja liikunta VAU ry:n kanssa. VAU ry jakaa tästä vuodesta alkaen Startti-stipendejä lupaaville urheilijoille, seuroille ja joukkueille. Rahoituksesta vastaa Tukilinja. Hakulomake löytyy VAU:n sivuilta. Helmikuussa uudistuvat nettisivumme sisältävät nyt hakemuskaavakkeet eri apurahoille. Toivomme tämän helpottavan ja nopeuttavan tuen hakemista. Jatkossa kaikkia Tukilinjan apurahoja – myös tietoteknisiä – voi hakea neljän vuoden välein. Muista tietoteknisten apuvälineiden ajankohtaisista asiois ta kertoo IT-koordinaattori Timo omassa Tukipointissaan (s. 12). Kehitysvammainen taiteilija Tiina Nurminen valittiin Kettukin Vuoden taiteilijaksi 2014. Tukilinja antoi apurahan hänen taideharrastusryhmänsä matkaan Turusta Hämeenlinnaan palkintonäyttelyn avajaisiin. 23 tukilinja 1 • 2015
• ADHD-diagnosoidun, väkivaltaan taipuvaisen poikansa Steven kotona, sillä laitos ei hänestä ole pojalle oikea paikka. 6. helmikuuta on ensi-iltaan tulossa Kaiken teoria, muotokuva nykymaailman kenties kuuluisimmista vammaisesta henkilöstä, astrofyysikko Stephen Hawkingista (Eddie Redmayne). Stephenin maailma mullistuu, kun hän tapaa opiskeluaikoinaan tulevan Sanni Purhonen LEFFAFRIIKKI Leffafriikin vuosi alkaa hyvin, sillä teattereihin ja kotikatsomoihin on tulossa paljon mielenkiintoista katsottavaa. Ensi-iltansa on jo 16.1. saanut nuoren ohjaajan Xavier Dolanin Cannesissa Prix de Jury -palkinnolla palkittu Mommy. Leskeksi jäänyt Diane (Anne Dorval) on elokuvan tarinassa sinkkuäiti, joka päättää viranomaisten neuvoja uhmaten opettaa Stephen Hawkingin uskomaton elämä Lingvistiikan professori (Julianne Moore) sairastuu muistisairauteen elokuvassa Still Alice. Kaiken teoria kertoo etenevän lihassairauden vuoksi pyörätuoliin joutuneen maailmankuulun fyysikon Stephen Hawkingin (Eddie Redmayne) ja tämän Jane-vaimon (Felicity Jones) värikkäästä yksityiselämästä. Anne Dorval esittää elokuvassa Mommy yksinhuoltaja äitiä, joka päättää kouluttaa rajusti adhd-oireisen poikansa kotona. vaimonsa, ja myös, kun hän saa vain 21-vuotiaana kuulla kärsivänsä motoneuronisairaudesta. Elokuva sortuu välillä sentimentaalisuuteen, mutta Eddie Redmaynen fyysistä roolityötä on vaikea olla ihailematta. Hänelle voi povata Oscar-ehdokkuutta ilman kristallipalloakin. samana perjantaina komediarooleistaan tunnettu Jennifer Aniston tekee uuden aluevaltauksen draamaelokuvan Cake rosoisessa pääroolissa Clairena, kroonisista kivuista kärsivänä naisena. Jälleen eräs poikkeusyksilön tarina ja varma palkintokandidaatti on vuorossa 20.2. Silloin ensi-iltaan saadaan matemaatikko, ja kryptoanalyytikko Alan Turingista (Benedict Cumberbatch) kertova The Imitation Game. Turing työryhmineen mursi Saksan laivaston toisessa maail mansodassa käyttämän salauslaitteen koodijärjestelmän ja pelasti tuhansia ihmishenkiä. Viranomaiset kuitenkin pidättivät sotasankarin ”homoseksuaalisesta kanssakäymisestä”, mikä aiheutti miehelle niin henkisiä kuin fyysisiäkin vaurioita. maaliskuullE saakka kannattaa odottaa yhtä naispääosaOscarin ennakkosuosikeisnaista, joka saa vahingossa yliannoksen kokeellista huumetta. Seurauksena hänelle kehittyy nopeasti ylivertaisia henkisiä ja fyysisiä kykyjä. TV tElEvisiossa on Teemalla luvassa elokuvahullujen herkkua 20.–23.2.2015, kun Oscareita juhlitaan koko viikonloppu. Elokuvia esitetään Kino Perjantaissa, Teemalauantaissa, Kino Klassikossa ja rockdokumenttipaikalla. Yökyöpelit voivat lopulta seurata myös itse gaalan suorana lähetyksenä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Teeman rikoselokuvien sarjassa on 19.3. vuorossa kotimainen elokuva Kaivo (1992). Tarinassa pieni vauva, vaikeat perhesuhteet ja kova työ käyvät nuoren äidin henkisille voimille ja johtavat tragediaan. WWW. Yle areenan tarjonta laajenee merkittävästi elokuvavalikoimalla tänä keväänä. Joka lauantaina Areenassa on katsottavissa 2000-luvun kansainvälisiä elokuvia. Esimerkiksi 28.3 nähtäville saapuu kahdeksi viikoksi Mike Leigh’n Kaikki tai ei mitään (2002), kuvaus avioparista (Timothy Spall ja Lesley Manville) joiden väljähtänyt suhde saa uutta puhtia perheeen teinipojan (James Corden) odottamattoman terveyskriisin myötä. ta, sillä Still Alice saapuu teat tereihin 6.3. Taatun taitava Julianne Moore esittää pääosan Alicea, lingvistiikan professoria, joka saa kuulla sairastavansa varhaista Alzheimerin tautia. kotitEattErEihin voi vuokrata Kristian Levringin ohjaaman, perinteille kumartavan westernin The Salvation (2014). Kostotarinassa tanskalaissyntyinen uudisasukas Jon (Mads Mikkelsen) saa kannoilleen pahamaineisen Delaruen (Jeffrey Dean Morgan) jengin. Keskeinen hahmo on myös Delaruen mykkä käly Madelaine, jota Eva Green näyttelee va kuuttavasti katseillaan. tieteiskertomuksessa Lucy (2014) Scarlett Johansson puolestaan esittää korealaisen huumekartellin muuliksi eli salakuljettajaksi pakotettua 24 tukilinja 1 • 2015
• Vaikeat oireet veivät Essi Jäntin elämän sekasortoon, mutta diagnoosi ja hoito auttoivat: Hän valmistui Tukilinjan tuella ADHD-valmentajaksi, vetää paikallisyhdistystä ja kokoaa kirjaa ADHD-kokemuksista – Tukilinjalta saadulla tietokoneella. TEKSTI: ESSI JÄNTTI KUVA: TIMO ANNANPALO Lapsena isoäitini epäili minulla ADHD:tä, koska olin levoton, ja öisinkin rauhaton. Vanhempani eivät ottaneet epäilyksiä kuuleviin korviinsa. Jaksoinhan hyvin keskittyä satujen kuunteluun, piirtelyyn, askarteluun, kaikkeen taiteiluun ja puuhasteluun, ne olivat asioita joista pidin. Päivähoidosta vanhemmat saivat palautetta vilkkaasta käytöksestäni. Muistan siellä usein istuneeni nurkassa jäähyllä ja suutakin taidettiin saippualla pestä. Hoitotäti nimitti minua vastarannan kiiskiksi. Olin vahvatahtoinen, omapäinen, sanavalmis ja tapaturma-altis. Olin myös kiltti, avulias ja oikeudenmukainen. Mutta suuttuessani mikään ei pätenyt eikä mikään minua pidätellyt, edes telkeäminen. Keksin kaikenlaista kivaa ja jännää tekemistä, ja innostin muitakin mukaan leikkeihin. Mutta kavereiden vanhemmat kielsivät usein lapsiaan leikkimästä kanssani. Se sattui. En aina tiennyt, mitä tein väärin. Enkä aina osannut ilmaista itseäni oikein. Tein niin tai näin, tein aina väärin päin! Niskalenkki ADHD:stä SPON SORED BY 26-vuotiaana vaasalainen Essi Jäntti elää työteliästä perheenäidin ja yhdistysaktiivin elämää. Takana ovat rajut vaikeudet hallitsemattomien ADHD-oireiden viemänä. 25 tukilinja 1 • 2015
• Ongelmat kasautuivat Opin lukemaan ja kirjoittamaan ennen koulua, mutta luokassa en pystynyt keskittymään. Ympärillä tapahtui liikaa ja jatkuva skarppaaminen oli kuormittavaa. Olin väsynyt ja turhautunut, hukkasin ja unohtelin tarvikkeitani, myöhästelin, alisuoriuduin. Huomaamattani myös häiritsin muita tunneilla ja minut poistettiin usein luokasta. Otin asiat kirjaimellisesti ja pyrkimykseni noudattaa ohjeita johtikin minut pulmiin: viisastelijan, niskuroijan rooliin, vaikka vain halusin tehdä oikein. Kasvaessani oireilu paheni. Joskus minua ei edes päästetty oppitunneille mukaan. Erilaisen käytökseni takia minut myös pahoinpideltiin koulussa. Jouduin monenlaisiin hankaluuksiin koulun ulkopuolellakin. Impulsiivisen käytökseni takia sanoin ja tein harkitsemattomia asioita, joista koitui harmia itselleni ja muille. Olin lastenkodissa pari lyhyttä jaksoa. Vanhempani veivät minua tutkimuksiin, ja olisin saanut ADHD-diagnoosin 15-vuotiaana. Vastustin tutkimuksia ja diagnoosia kaikin voimin ja keinoin, joten asia jäi sikseen. Pelkäsin ja inhosin tutkimuksia, en halunnut leimaa: olla sairas, vammainen. Muutaman vuoden kuluttua halusin itse asiaa tutkittavan uudelleen. Olin vuosia kärsinyt oireista, ja nyt olin pisteessä, jossa olin hyväksynyt tarvitsevani apua. Kaikki arkiset asiat olivat minulle ylitsepääsemättömiä vuoria. Olin eristäytynyt kotiini. Joka puolelLähetä tarinasi ADHD-kirjaan! Vaasanseudun ADHD-yhdistys kokoaa kirjan tarinoista, joissaa ADHD:n kanssa elävät ihmiset haluavat kertoa elämästään ja omasta arjestaan. Jos sinulta tai läheiseltäsi löytyy ADHD, niin osallistu kirjahankkeeseen kirjoittamalla tarinasi. Pienikin teksti riittää. Lähetä tarina 31.3.2015 mennessä osoitteeseen essi.jantti@gmail.com tai Vaasanpuistikko 17, 9 krs. 65100 Vaasa. Tarinoista kootaan kirja, joka julkaistaan syksyllä 2015. Kirjaa voi jo tilata ennakkoon osoitteesta info@vaasanadhd.com tai 040 519 5899. Lisää tietoa kirjasta ja tarkemmat ohjeet osoitteessa www.vaasanadhd.com/ ?Ajankohtaista:ADHD_kirja ”Pelkäsin ja inhosin tutkimuksia, en halunnut leimaa: olla sairas, vammainen.” ta saamani negatiivinen palaute ja ymmärryksen puute vaikuttivat itsetuntoni ja persoonallisuuteni kehitykseen siten, että minäkuvani oli vääristynyt ja hajanainen, pirstaleinen, mosaiikkia. Kärsin häpeästä ja syyllisyydestä enkä ollut koskaan tyytyväinen itseeni. Kärsin sivuoireena pahoista ahdistusja stressihäiriöistä sekä peloista. Lääkitsin itseäni jonkin verran alkoholilla ja muilla päihteillä. Vihdoin diagnoosi 19-vuotiaana sain diagnoosin vaikeasta ADHD:stä liitännäisineen. Diagnoosin saaminen auttoi ymmärtämään minua paremmin ja sekä minua että muita suhtautumaan minuun ja oireisiini armollisemmin. Myöhemmin selvisi, että useammalla perheenjäsenelläni on ADHD. Samoin miehelläni. Lääkitykseni aloittaminen siirtyi parilla vuodella, koska saimme kaksi lasta. Kun vihdoin pääsin stimulanttilääkitystä kokeilemaan, ihmettelin: tältäkö tuntuu olla normaali. Päässä säädettiin kanavat kohdilleen. Oli kuin samaan aikaan auki olleet 100 tvja radiokanavaa olisi suljettu. Jatkuva hälinä ja sekavat ajatukset hiljenivät, mieli oli kirkkaampi ja selkeämpi. Pystyin tekemään yhden asian kerralla valmiiksi, miettimään ennen kuin toimin. Lääkärini määräsi minut sairaslomalle ja kuntoutustuelle, jolloin hakeuduin kognitiivis-behavioristiseen terapiaan. Kolmen vuoden ajan kävin lähes viikoittain terapiakeskusteluissa, joiden avulla harjoittelin tulemaan toimeen itseni ja muiden kanssa sekä hallitsemaan arkeani. Suuri merkitys kuntoutumisessani ja suunnan löytymisessä oli myös lähtemiselläni mukaan alueen ADHD-yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksessä tapasin vertaisiani, sain tietoa ja koin, että mielipiteeni olivat tärkeitä. Koin yhdistystoiminnan itselleni niin tärkeäksi, että halusin lähteä kehittämään yhdistyksen toimintaa edelleen. Minut valittiin sen hallituksen puheenjohtajaksi ja ohjaan nyt yhtä yhdistyksen vertaistukiryhmää. Kouluttauduin myös kokemuskouluttajaksi ja käyn tilauksesta kertomassa ADHD:stä erilaisissa tilaisuuksissa. Tuen avulla onnistuin ADHD-lääkityksen, hoidon ja terapian ansios ta olen kuntoutunut, elän hyvää elämää ja voin opiskella sekä tehdä töitä kiinnostavana kokemieni asioiden parissa. Pystyn myös auttamaan muita. Vuosi sitten valmistuin ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi ADHDvalmentajaksi, Kiitos Tukilinjan apurahasta, joka mahdollisti kouluttautumiseni! Tällä hetkellä työskentelen ADHD-liitossa ADHD-kokemusosaajaverkosto käyntiin! -projektissa ja suoritin juuri oppisopimuksella tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon. Aikani kuluu ADHD-asioiden, perheeni ja kirjojen parissa. Kiitän myös tietokoneesta ja tulostimesta, joista on ollut suuri apu opinnoissa, työtehtävissä ja yhdistysasioissa. Avustus on innostanut minua jatkamaan valitsemallani tiellä, ja nyt olen toteuttamassa avustushakemuksessani mainitsemaani unelmaa: kirjaa elämästä ADHD:n kanssa. Tukilinjan nettisivut uusiutuvat kokonaan helmikuussa, käy tutustumassa! Kuvailutulkkausta televisiossa 4.1. TV1, klo 21.05. YLE lähettää kuvailutulkatun TV -elokuvan Orkesteri. Matti Ijäksen ohjaama, Okko Leon näytelmään perustuva TV -elokuva Orkesteri on kotimainen... Lue lisää Lapsen sairaus muutti perheen elämän. ”Meillä oli tasan 2 vaihtoehtoa: heittää hanskat tiskiin tai tehdä ihmeitä.” http://bit.ly/1xej8Mj Setti kipinöivää pihkaa, Etelä-Savon Tanssiopisto on valmistellut kehitysvammaisten kanssa valloittavan esityksen, ma 15.12. klo 13 Mikkelissä, Konserttitalo Mikaeli Sointukatu 1. Vapaa pääsy. Joulutorttukahvit 4,5 Luukku 19: Hyvää joulua ja terveisiä koulutuspäivästä! toivottelee Saija ja Sara Tukilinjan tukitoiminnasta APURAHAT TIETOA MEISTÄ TUKILINJA-LEHTI BLOGIT OTA YHTEYTTÄ Nosto viimeaikaisesta toiminnasta Sed qui nihil molluptiam quatquasimus sitam quam, sit eici occabo. Ebis ad untiatis accaecte sae doluptatio. Evende expliqu odigeni mporum. LUE LISÄÄ TUKITORI Briefly in English Kort på Svenska Tietoa selkokielellä Haku Tukilinja Twitterissä Tukilinja Facebookissa Tukilinjafoorumi myöntää hakemuksesta tukea vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille sekä heitä suoraan tukeville yhdistyksille. LÄHETÄ HAKEMUS Apurahat Tukilinja on vammaisalaan erikoistunut aikakauslehti, joka ilmestyy käytännössä 6 kertaa vuodessa. TUTUSTU LEHTEEN Lehti Tukitori on ilmoitusten hakupalvelu, josta löydät ne yritykset, yhteisöt ja työpajat, jotka Suomessa työllistävät vammaisia ja toimintarajoitteisia ihmisiä. TUTUSTU Tukitori ”Tykkään, että maalaukseni ovat näyttelyssä, koska ihmiset näkevät ne ja varmaan pitävät niistä. Ja jos he pitävät tauluistani, he pitävät ehkä minusta.” – Autistinen taiteilija, Art Kaarisilta 9.10.2014 JATKA BLOGIIN Blogit Yhteystiedot Tukilinja-lehti Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Tukilinja-lehden tilaajapalvelu (09) 4155 1500 (arkisin klo 8:30–15:00) tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tukilinja-apurahat (09) 4155 1508 (arkisin klo 9:00–16:00) apurahat@tukilinja.fi Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/Tukilinja Twitterissä: www.twitter.com/Tukilinja Pinterestissä: www.pinterest.com/Tukilinja © Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry OTA YHTEYTTÄ 26 tukilinja 1 • 2015
• Kauneus on mielentila Tuhkimotarinoita / Realityohjelma / TV2 / 5.1.2015 Henkilökohtainen stylisti on yleensä vain tähtiesiintyjillä, mutta suurin hyöty hänestä olisi tavalliselle tallaajalle. Se nähtiin Tuhkimotarinoissa, kotimaisessa realitysarjassa, jossa TV2 vei stylisti Outi Brouxin uudistamaan kahdeksan vaikeassa elämäntilanteessa elävän naisen tyylin. Yksi heistä oli Katja, joka sairastaa perinnöllistä lihasheikkoutta. Hän on hävennyt kömpelyyttään lapsesta asti, mutta kun hänestä tuli kaksoistyttärien esikuva, oli aika muuttaa minäkuva positiivisemmaksi. Broux osaa ihmissuhdeammattilaisena piristää ja tukea asiakastaan luontevasti. Edustavat vaatteet, sirot erikoiskengät ja uusi kampaus antavat otetta uuteen minäkuvaan. Pisteenä iin päälle on ohjelmassa järjestetty työtilaisuus naistenlehden bloggarina. Se on vastaus pöytälaatikkokirjoittajan haaveisiin. Ohjelmassa ymmärretään onneksi pysyä arkisissa raameissa. Katjaa ei hymistellä ja häneltä odotetaan haasteisiin vastaamista. Sairaus ei estä olemasta naisellinen eikä toteuttamasta työhaaveita. Saavatko kaikki kodin? Silminnäkijä: Laitoksesta heitteille / Dokumentti / TV2 /27.11.2014 Silminnäkijä-dokumenttisarjassa annettiin puheenvuoro niille vammaisille, jotka laitosasumisen purkamisen prosessissa eivät tunne kelpaavan mukaan. Haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset ja autistisen kirjon henkilöt tarvitsevat pienen asumisyksikön ja riittävästi henkilökuntaa. Kun kunnat säästävät henkilökunnan määrästä ja samalla suurentavat yksiköiden kokoa, eivät suuret ja meluisat ”kodit” enää sovi kaikille. He joutuvat suuriin laitoksiin, kauas kotoa. Aleksi asuu laitoksen päivähuoneeseen rakennetussa aitauksessa ilman mitään omaa. Häntä ulkoiluttaa arkisin vain mummo, joka tulee käymään kymmenien kilometrien päästä. Toisen vammaisen henkilön isä kertoo joutuvansa ruohonjuuritasolla todistamaan hyvinvointivaltion purkamista. Vastakohtana tälle näytetään arkea OmaPolku -toiminnassa Tampereella, jossa nuorille järjestetään taideja kulttuuripainotteista päivätoimintaa ja rauhallista asumista. Tampere-talon konsertissa työn tuloksena esiintyy ”Mietteliäs Marika” – kehitysvammainen rap-artisti, joka laulaa omin sanoin hyvästä elämästä. Liian valkoiset Albiinojahti / tansanialainen dokumentti / TV1 / 10.12.2014 Tansaniassa on arkipäivää joutua surmatuksi tai silvotuksi, jotta joku toinen voisi käyttää kehon osaa taikakaluna. Albiinoja pidetään epäinhimillisinä olentoina, ”aaveina”. Albinismi eli ihon pigmenttihäiriö ja siihen liittyvä näkövamma on Tansaniassa yleinen. Valtio ei ole keksinyt muuta turvaa vainotuille kuin koota heitä vartioituihin leirikyliin. Moni piilottelee kotonaan. Dokumenttiprojektin esittämä Albiinojahti (In the Shadow of the Sun) kertoo Dar es Salaamissa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa elävästä Josephat Tornerista, jonka henki on koko ajan vaarassa. Vain sattuma pelasti hänet kerran sieppaajilta. Silti hän kiertää maataan ja valistaa ihmisiä albiinojen tilanteesta. Ongelmana on se, että taikakaluista – albiinojen käsistä ja jaloista – saa noitatohtoreilta rahaa. Tornerin työstä riippuu monen elämä, kuten ohjelmassa haastatellun 14-vuotiaan Vedastuksen, joka ei päässyt lähikouluun albinisminsa vuoksi. Hänelle järjestettiin lopulta paikka parempaan kouluun, jota kautta hän tulee saamaan ammatin. Elokuvafestivaaleja kiertänyt dokumenttiohjelma on vaikuttava kuvaus vammaisen ihmisen osasta oloissa, joissa luulot ja perinne korvaavat tiedon ja palvelut. Miehen mallia pyörätuolilla Hello Ladies/ amerikkalainen, 8-osainen komediasarja / TV2 / 2.2. alkaen Ikisinkku Stuart on peribrittiläinen nettinörtti. HBO:n sarjassa hän etsii Hollywoodista unelmiensa naista. Se ei ole ihan pikku projekti, mutta mallia näyttää mm. pyörätuolia käyttävä naistenmies Kives. KATSO HELMI–MAALISKUUSSA Kuka lähtee Euroviisuihin? Uuden musiikin kilpailu / musiikkikilpailu / TV2 / 7.2.2015 ja 28.2. Ohjelmasarjassa selviää, kuka edustaa Wienin Euroviisuissa Suomea. 7.2. karsinnoissa on mukana kehitysvammaisten muusikoiden punkbändi Pertti Kurikan nimipäivät. Mitä kuuluu kehitysvammaisille? Ajankohtainen 2: Kehitysvammailta / keskusteluohjelma / TV2 / 10.2. Teemailta antaa kehitysvammaisille keskustelijoille äänen. Saako kehitysvammainen ryhtyä vanhemmaksi? Kuinka keskeistä uskonnon opetus saa olla vammaispalveluissa? Lähtökohtiin voi tutustua Ylen nettisivuilla ja keskusteluilta jatkuu Facebookissa. Maailman parantajat Inhimillinen tekijä / keskusteluohjelma / TV1 / 6.2. Kun pariskunnalla on missiona maailmanrauha, mielenterveys ja vanhukset, ja ikääkin yli 70 vuotta, on kysyttävä mistä sitä virtaa riittää? Vieraina hurmaavat Vappu ja Ilkka Taipale. Tv-palsta: Iris Tenhunen RUUDUN TAKAA Tuhkimotarinan kokee tällä kertaa vammainen perheenäiti Katja. Hollywoodiin tyttöjahtiin saapuvaa Stuartia (Stephen Merchant, ratissa) komppavat Wade (Nate Torrence) ja pyörätuolia käyttävä Kives (Kevin Weisman, takaistuimella). 27 tukilinja 1 • 2015
• LUKIJAFOORUMI Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi Skotlantiin työharjoitteluun Lämmin kiitos Tukilinjalle! Olen sairaanhoitajaopiskelija ja pääsin Tukilinjan myöntämän apurahan turvin kansainväliseen työharjoitteluun kotisairaanhoitoon Skotlannin Stranraeriin syksyllä 2014. Kansainvälinen työharjoittelu oli minulle todella hieno kokemus, jota en unohda koskaan. Kiitos vielä kaikille tukijoille. Terveisin Tuija Kareinen-Heiskanen Boccia-team kiittää Tukilinjafoorumia saamistaan uusista pelipalloista! Kuten lähes kaikissa urheilulajeissa bocciassakin pelivälineiden merkitys on huomattava. Boccian pelaaminen on meille tärkeää, ja kun olemme saaneet mahdollisuuden pelata, koemme että harrastustamme arvostetaan. Pakostakin joidenkin MStautiin sairastuneiden ja kenties pyörätuoliin joutuneiden harrastusmahdollisuudet kaventuvat. Boccia tarjoaa kuitenkin oivan mahdollisuuden päästä mukavan harrastuksen pariin. Bocciaa voisi kutsua tarkkuuspallopeliksi. Se on monella tavalla hyödyllinen harrastajalleen. Peli vaatii keskittymistä, pelisilmää, tarkkuutta ja se kehittää koordinaatiokykyä ja vartalon hallintaa. Se antaa tarpeeksi haastetta, jotta peli pysyy mielenkiintoisena ja samalla voi kilpailla, joskus tiukastikin, mutta aina huumorimielellä. Peli on sosiaalinen tapahtuma. On mukava tavata pelikavereita ja vaihtaa kuulumisia. On mielekästä kuulua joukkoon, omaan boccia-porukkaan. Lämpimin kiitoksin! Lounais-Suomen MS-yhdistyksen boccia-porukka Tandemilla matka taittuu Hei! Kuvassa 11-vuotias downpoika Joonas Haaga Ylivieskasta kokeilee Tukilinjan kustantamaa tandempyörää ensi kertaa. Saimme sen hankittua hyvässä yhteistyössä Move & Go Finland -firman omistajan Jari-Matti Auttilan kanssa (Kangasala). Kuvassa Joonas kokeilee uutta ajokkiaan isänsä ja Jari-Matin kanssa. Tandemin toimintaa pääsemme kokeilemaan toden teolla ensi kesänä. Kiitos Tukilinjalle, että poikamme saa tulevaisuudessa kokea vauhdin hurmaa ja mukavan uuden harrastuksen! Taru ja Harri Haaga Askartelua tietokoneella Annu Sand sai toissa vuonna Tukilinjalta tietokoneen, ison näytön ja tulostimen. Aiemmassa lukijakirjeessään hän kertoi, että isosta näytöstä on hyötyä, sillä hän ei voi istua aivan pöydän vieressä. Tiivis harjoittelu tietokoneohjelmilla on tuottanut tulosta, kuten kuvassa näkyvän joulukortin. ”Hyvää Joulua teille sinne lehden toimitukseen. Tässä minun tekemä kortti liitteenä”, hän toivottelee. Rummut bändisoittajalle Lahjakirjan saatuani menin heti seuraavana päivänä musiikkiliikkeeseen, ja myyjä räätälöi minulle rumpukokonaisuuden 1000 eurolla. Nyt, kun kaikilla bändin jäsenillä on omat soittimet, niin mahdollisuudet paranivat huomattavasti keikkoihin tai erillisen treenikämpän vuokraamiseen. Soitin yläasteella rumpuja bändissä, mutta se kariutui siihen, että en uskaltanut lähteä mihinkään bändin mukana. Nyt aion ainakin yrittää lääkityksen avulla. Mutta vaikealta se tuntuu edelleen. Nyt minulle on auennut toinen mahdollisuus soittaa musiikkia bändissä, joten kiitos siitä. Jarno Mustonen Annu Sand teki viime jouluna joulukortit itse. Tuija Kareinen-Heiskanen teki työharjoittelunsa Skotlannissa. Joonas kokeilee tandempyöräänsä isän ja asiantuntijan kanssa. Lounais-Suomen MS-yhdistyksessä pelataan bocciaa. 28 tukilinja 1 • 2015
• Kirjeet ja kuvat voi lähettää osoitteeseen: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi ”Pieni hymy, ystävällinen ele ihan tuntemattomallekin vaikka kaupan kassajonossa. Koskaan et voi tietää, kuinka suuri merkitys sillä voi olla! Yksinäisyys ei useinkaan näy ulospäin, se on sydämessä.” Lukija Tukilinjan Facebook-sivuilla FB-KOMMENTTI Keskustelua marginaaliryhmistä Hei, luin aamulla Tukilinja-lehden numeroa 6/2014 töihin tullessani, ja tulin surulliseksi ja vähän vihaiseksikin lukiessani Ruudun takaa -palstaa. Ensin kiinnitti huomiota Ironsiden arvostelussa pääosan esittäjän, Blair Underwoodin kohdalla mainittu määritelmä ”tummaihoinen”. Onko se jotenkin olennainen hänen näyttelijäntyönsä kannalta? Häntä olisi voitu luonnehtia myös komeaksi, useissa poliisisarjoissa esiintyneeksi näyttelijäksi, eihän esim. Sean Connerya luokitella valkoiseksi näyttelijäksi, adjektiivit ovat ihan muuta, kuten karismattinen, taitava, lahjakas ym. Siitä olen Iriksen kanssa samaa mieltä, että sarja sinänsä on turhan väkivaltainen ja tylsä. Black Boxin pääosan esittääkään ei luonnehdittu valkoiseksi (vai onko se Iriksen mielestä oletusarvo?). Todella vihaiseksi tulin Black Boxin yhteydessä olleesta maininnasta: ”Miksi psyykkisiä sairauksia kuvaaviin amerikkalaissarjoihin ympätään aina muutkin marginaaliryhmät?”. Marginaaliryhmä määrittelystä olen ensinnäkin eri mieltä ja onko Iris todella sitä mieltä, että erilaiset ihmiset eivät mahdu samaan sarjaan!? Tätä en kyllä usko, toivottavasti kommentti oli lapsus. Maapallon mittakaavassahan me eurooppalaiset ja eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläiset ympäri maailmaa olemme marginaaliryhmä. Eikös Tukilinjan yksi tarkoitus ole tehdä työtä sen eteen, että ihmiset otetaan ensisijaisesti ihmisinä, ei jonkun ominaisuuden kautta, on se sitten ihon väri, etninen alkuperä, uskonto, jokin vamma tai esim. lihavuus tai nenän koko? Piiloasenteet ovat meissä kaikissa syvällä, siksi mielestäni näistä on syytä keskustella. Kiitos mielenkiintoisesta lehdestä, sen kautta minulle on avautunut kokonaan uusi maailma, arvostan kovasti työtä, mitä teette. Lämmintä joulunaikaa koko toimitukselle, Kaisa Lehtinen, määrittelemätön ;) Hyvä Kaisa Lehtinen Kiitos kirjeenne pohdinnoista. Hyvä näitä on miettiä ja keskustella, sillä tabunluonteisista aiheista puhuminen on aina kuin nuorallakävelyä. Väärinkäsityksen vaara on suuri, samoin oman ajatuksen horjahtamisen vaara. Kulttuurissamme vallitsee sanaton sopimus siitä, että kun kyseessä on vaikea eli ns. tabuaihe, siitä ei puhuta tai puhutaan vain ympäripyöreän myönteisesti, ettei loukattaisi ketään. Siksi monikaan ei uskalla sanoa vammaiselle kanssaihmiselle mitään, ettei ainakaan loukkaisi. Ja siksi he usein ovat yksinäisiä. Keskustelu on parempi vaihtoehto, kömmähdyksineenkin. Syy erilaisuudesta puhumiseen Ruuduntakaa-palstalla on se, että seuraamme Tukilinjassa nimenomaan ja vain sellaisia kulttuurin tuotteita, joissa toimintarajoitteita tai muuta normista poikkeamista käsitellään. Haluamme seurata käsittelytavan muutoksia ja tuoda niitä esiin. Vaikka me molemmat ymmärtäisimme, että marginaaliset ryhmät ovat yhteen laskien ihmisten valtavirtaa, julkisessa toiminnassa poikkeamat normista marginalisoidaan. Niitä käsitellään eri sävyssä ja tavalla kuin normin mukaista toimintaa ja ihmisiä. Väärinhän se on, olen samaa mieltä, mutta tästä ikävästä ja syrjivästä todellisuudesta yritin jutussani puhua ja sitä analysoida. Jos se vaikka ymmärrettäisiin entistä paremmin ja tilanne vähän korjaantuisi. Syy, miksi paheksuin useiden tällaisten ryhmien ahtamista samaan tv-sarjaan, on se että tällainen menettely itse asiassa tukee marginalisoivia käytäntöjä, ei pura niitä. Tv-sarjassa on helppo suhtautua erilaisuuteen pintapuolisen myönteisesti. Usein vaikutusta tehostetaan niputtamalla yhteen monta marginaaliryhmää, ja samalla luodaan sarjalle oma leima: tämä on niitä sarjoja, joissa ollaan kilttejä sorretuille. Silloin katsojakin ottaa genrelle ominaisen katselutavan, jota hän ei välttämättä siirrä tosielämässä vastaan tuleviin, sarjan kaltaisiin ihmisiin. Tällaisia sarjoja katsellaan toisin sanoen kuin satua. Vasta kun marginaalisiksi kutsuttuja ilmiöitä ja ihmisiä voidaan ottaa mukaan ihan tavalliseen tv-sarjaan ilman, että sarjan perusluonne siitä muuttuu (esim. jännityssarja, historiallinen sarja, kauhusarja, nuortensarja tms.), se tukee aitoa muutosta suhtautumisessa marginaaliseksi katsottuihin ihmisryhmiin. Silloin kyseistä ihmistä todella kohdellaan kuten muitakin, ei erikoistapauksena, jolle pitää ainakin julkisesti olla kiltti. Tämä on minun mielipiteeni tällaisista sarjoista, ja sitähän varten tällainen arviopalsta on, että joku siellä sanoo oman henkilökohtaisen mielipiteensä. Lähtökohdaksi pohdinnalle ja keskustelulle. Totuutta ei kukaan omista, mutta julkisen mielipiteen on oltava perusteltu. Tässä se perustelu sitten tuli. Kiitos vielä peruskysymyksiin puuttuvasta kirjeestänne! Terveisin Iris Tenhunen päätoimittaja Kevättervehdys Suuri kiitos Tukilinjalle apurahasta tietokoneeseen. Koneelle tulee käyttöä. Tuomas opettelee sillä kirjoittamaan ja tulossa on opetuspelejä. Minna ja Tuomas Flanders sekä muut perheenjäsenet kiittävät Tukilinjaa Monitoimikone Paljon kiitoksia Tukilinjan lahjoittamasta tietokoneesta. Olen kuunnellut musiikkia, katsonut elokuvia, lähettänyt sähköpostia, hoitanut pankkiasioi ta, googlannut eli hakenut eri asioita ja opetellut käyttämään tätä hienoa, kosketusnäyttöistä tietokonetta. Nyt kone on niin tuttu, että voin käyttää tätä monipuolisemmin. Oikein Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 Kiittäen Yrjö Nenonen Lohjalta. Kiitos tuesta Sydämelliset kiitokset läppäristä ja tulostimesta! Paras joululahja, jonka olen koskaan saanut :) Jaana Hei! Sydämelliset, suuret kiitokset tietokoneesta! Se on tärkeä apu varsinkin tähän elämäntilanteeseen, kun omat rahavarat todella tiukoilla ja hankkiminen mahdotonta! Olemme todella kiitollisia saamastamme avusta. Kaikkea hyvää teille! 7-vuotias Kerttu ja koko perhe Tuomas, 10 v., opettelee kirjoittamaan tietokoneella. 29 tukilinja 1 • 2015
• Tukilinjan Vuoden toimija -apurahoilla 2014 palkittiin vammaiskentän uudistajia. Suurimman apurahan sai valtakunnallinen Vammaisfoorumi, joka koordinoi YK:n vammaissopimuksen ratifiointia vammaisjärjestöjen edustajana. TEKSTI: SARA LIUKKONEN JA SAIJA HUURINAINEN Aiempien vuosien tapaan Vuoden toimija -apurahojen saajien etsintä joukkoistettiin Tukilinjan sosiaaliseen me diaan. Pyysimme ehdotuksia myös vierailuilla ja tapahtumissa. Ehdotetuista yhteisöistä kuusi valittiin Vuoden 2014 toimijoiksi. 20 000 euron suuruisen apurahan sai Vammaisfoorumi ry, joka pyrkii varmistamaan vammaisten yhteiskunnallisen osallistumisen Suomessa. Se on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edustaa vammaisia ihmisiä lainsäädännön valmistelussa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Vammaisfoorumi on kuluneena vuonna ollut keskeisesti mukana valmistelemassa YK:n vammaissopimuksen ratifiointia Suomessa. Sen rahoitus on kuitenkin niukkaa ja riittää vain perustoimintaan. Tukilinjan apurahalla pyritään edistämään Vammaisfoorumin mahdollisuuksia tiedottaa vammaisten ihmisten muuttuvasta tilanteesta ja oikeuksista entistä paremmin suurelle yleisölle. Joensuulainen integroidun tanssin ryhmä Able Art Group sai 8 000 euron apurahan. Tanssiryhmään kuuluu 11 eritavoin vammaista tanssijaa, jotka alkavat harjoitella ensimmäistä kokoillan tanssiesitystään. Liikuntarajoitteisten tanssijoiden matkakulut kasvavat suuriksi, kun niihin eivät kunnan kuljetuspalvelumatkat riitä. Tampereen alueella esteetöntä kulttuuritoimintaa järjestävä lastenkulttuuriyhdistys SirkusRakkausPumPum ry sai 5000 euron suuruisen apurahan maksuttomien koko perheen tapahtumien järjestämiseen. Samansuuruisella apurahalla kehitysvammaisille taidetoimintaa tarjoava turkulainen Taidekeskus Into ry pääsee järjestämään taidenäyttelyjä. Lieksassa kehitysvammaisten taidetoimintaa asukkailleen tarjoava Kirsikoti laajentaa toimintaansa myös alueen muiden kehitysvammaisten saataville. Lakkautetun kansalaisopiston ryhmän tilalle perustettavan musiikkiharrastusryhmän soitinhankintoja tuetaan 5 000 eurolla. Kuudes Vuoden toimija -apuraha menee Haminaan, Tukilinjassa 5/2014 esitellyn ravintola Kamu!n kehitysvammaiselle henkilökunnalle. Uudenlaisessa työtoiminnassa mukana olevat työntekijät ovat yhdessä ohjaajiensa kanssa lähdössä Roomaan tutustumaan Kamu!-ravintolan esikuvaan Gli Amici -ravintolaan. Apurahan suuruus on 6 000 euroa. Muistattehan, että Vuoden toimija -apurahojen saajia voi vinkata koko vuoden! Ohjeet löytyvät nettisivuiltamme kohdasta Apurahat. Voit myös soittaa Tukilinjan tukitoimintaan ja antaa vinkkisi puhelimitse. Onnea kaikille palkituille toimintakulttuurin uudistajille! Vuoden toimijat 2015: Uudistajia palkittiin Suojakuorella varustettu tabletti on lasten käsittelyä kestävä, väsymätön leikkikaveri. Lastensairaalaa odotellessa Vuonna 2013 Tukilinjan suurin Vuoden toimija -apuraha myönnettiin Lastenlinnan potilastoiminnalle. Uutta lastensairaalaa odotellessa pienet potilaat kärsivät ahtaista ja puutteellisista tiloista, jotka haittaavat toipumista ja viihtymistä. Sairaalan määrärahat eivät ole potilaiden tietoteknisiin toimintavälineisiin riittäneet. Tukilinjan apurahalla hankittiin aluksi 7 IPad-tablettia suojakuorineen ja lisävarusteineen sekä koulutettiin henkilökuntaa niiden potilaskäyttöön. Lopuilla lahjoitusvaroilla tabletteja hankitaan vuonna 2015 lisää. Tavoitteena on, että kaikille Lastenlinnan ja Lastenklinikan osastoille saadaan valmius IPadien potilaskäyttöön. 30 tukilinja 1 • 2015
• TUKIPÄÄTÖKSIÄ Lokakuu 2014 » V.T., Lohja Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen ja virikkeellisempään vapaa-ajan viettoon. » Friman Tarmo, Tampere Erillinen näyttö kuntoutumista edistäväksi harrastusvälineeksi henkilölle, jolle tietokone ja nettiyhteys on ainoa harrastusja yhteydenpitoväline. » Jääskeläinen Anna-Katariina, Lieksa Apuraha autokoulun loppuun suorittamista varten henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän tarvitsee autoa opiskeluja työmatkoillaan, jotka usein ajoittuvat ilta-aikaan. Julkista liikennettä ei silloin voi käyttää. » Perämäki Janne, Alavus Kannettava tietokone 25-vuotiaalle henkilölle, joka käyttää liikkumisen apuvälineinä keppejä, pyörätuolia ja sähköpyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. » Lindroos Riitta & Jari, Forssa Tietokone, tulostin ja erikoisohjain kuntoutujille, jotka tarvitsevat tietokonetta harrastustoiminnan, kuten valokuvien tulostamisen välineeksi. Toinen tuen saaja on pitänyt omia valokuvanäyttelyitä. Lisäksi tietokone on molemmille tärkeä apuväline yhteydenpidossa ja asioinnissa. » J.S., Mäntsälä Apuraha ohjelmoinnin oppikirjoihin itsenäistä opiskelua harrastavalle 25-vuotiaalle kuntoutujalle. Asiantuntijan mielestä itsenäinen opiskeleminen on hänelle tällä hetkellä sopivin vaihtoehto. » Roisko Aaron, Turku Tablettitietokone 5-vuotiaalle lapselle, jolla on haasteita kommunikoinnissa. Hän on harjoitellut puheterapiassa tablettitietokoneen ja kuvallisen sovelluksen avulla kuvailemista, kertomista ja käsitteiden käyttöä. Oma tabletti mahdollistaa harjoittelun myös kotona. » P.V., Kotka Kannettava tietokone, monitoimilaite ja apuraha taidetarvikkeiden hankintaan kuntoutujalle, joka harrastaa aktiivisesti taidemaalausta ja on pitänyt useita näyttelyitä. Tietokonetta hän tarvitsee yhteydenpitoon ja asiointiin. » V.N., Joensuu Apuraha tulevassa työssä tarvittavan opiskeluja ammattikirjallisuuden hankintaan 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka haluaa syventää osaamistaan opiskelemallaan alalla. » E.R., Joensuu Apuraha saumuriin, askartelutarvikkeisiin ja uimahallikorttiin 29-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa käsitöitä ja askartelua ja vetää kaksi kertaa kuussa kädentaitoryhmiä. Liikunta auttaa pitämään toimintakykyä yllä. » Lehtinen Minna, Koria Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 15-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Tietokoneen avulla hän voi harjoitella lukemista, luetun ymmärtämistä ja oikeinkirjoitusta netin kautta esimerkiksi Papunetin opetuspelejä pelaamalla. » Aalto Tiina, Kyröskoski Kannettava tietokone ja erillinen hiiri kuntoutujalle, joka käyttää rollaattoria ja sähköpyörätuolia liikkumisen apuvälineinä. Oma tietokone mahdollistaa itsenäisen asioiden hoidon. » A.V., Joensuu Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka käyttää keppiä liikkumisen apuvälineenä. Hän tarvitsee tietokonetta asiointiin ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoon. » Salin Janne, Lohja Kannettava tietokone ja Office-ohjelmisto henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Hän on käynyt atk-kursseja ja saa tukea tietokoneen käyttöön. Hän tarvitsee sitä asioinnin, yhteydenpidon ja virikkeellisemmän arjen välineeksi. » RK-asunnot Hevosmiehen asukkaat, Helsinki Apuraha kehitysvammaisten asumisyksikön voimaannuttavan valokuvauksen projektiin osallistuneille asukkaille, jotka on kuvattu ihannerooleissaan. Projektista järjestetään keväällä 2015 Malmitalossa valokuvanäyttely, jonka jälkeen osallistujat saavat valokuvat itselleen. » Huurinainen Elvi, Virrat Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka on pitkän linjan harrastajakirjoittaja. Hän tarvitsee tietokonetta myös asioinnin välineeksi. » Sandelin Mauri, Tampere Kannettava tietokone, monitoimilaite, erillinen hiiri ja viivakoodin lukija henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin välineeksi ja tuomaan virikkeitä vapaa-aikaan. Vuoden toimijat 2015: Uudistajia palkittiin iPadeille on saatavilla potilastoimintaan soveltuvia kevyitä ohjelmia ja sovelluksia, joilla voi kommunikoida ja leikkiä myös puhetta käyttäen. Kuv a: R iitta Sk ytt Kuv a: V esa-M atti V äär ä 31 tukilinja 1 • 2015
• » Valjakka Ritva, Mikkeli Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta ja kuvista koostuvien videoiden tekoa. Uusi kamera mahdollistaa parempilaatuisten kuvien ottamisen. » Kettunen Sami, Jyväskylä Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin henkilölle, jolla on useita toimintarajoitteita ja joka tarvitsee tietokonetta alanvaihtoon liittyvissä ammattiopinnoissaan. » Matero Laura, Lempäälä Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vaikeuksia kielellisessä oppimisessa. Oma tietokone mahdollistaa kotona tapahtuvan harjoittelun mini-Lexialla, netistä saatavilla harjoitteilla ja oppimispeleillä. » J.L., Tampere Tablettitietokone ja kosketusnäyttökynä 12-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Tabletilla hän on motivoitunut harjoittelemaan itselleen haastavia asioita, kuten itsenäistä työskentelyä ja kynäotetta. » Wallin Hanna, Kyrö Apuraha polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka tarvitsee sitä päivittäisten asioiden hoitoon ja kuntoiluun. » Sairanen Petri, Helsinki Kannettava tietokone, monitoimilaite ja erillinen hiiri kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon toimiessaan vertaistukiohjaajana kulttuuripajan musiikkitoiminnassa. Tietokone on hänelle myös asioinnin väline. » Pohjois-Savon CP-yhdistys ry, Kuopio Apuraha CP-yhdistyksen nuorten bocciaryhmän pelipallojen hankintaan. Yhdistys on järjestänyt 8–12 nuorelle jäsenelleen keilailua joka toinen viikko. Nyt toimintaan tulee vuoroviikoin mukaan boccian pelaaminen. » A.N., Lahti Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, jolle kone tarjoaa mahdollisuuden hoitaa päivittäisiä asioitaan itsenäisesti. » Nisukangas Pirjo, Helsinki Tablettitietokone ja kiinnitysratkaisu pyörätuoliin henkilölle, jolla on käsien käytön rajoitteita. Tabletin käyttö on tuensaajalle ergonomisesti helpompaa kuin kannettavan tietokoneen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei myönnä kiinnitysratkaisua. » K.P., Joensuu Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on haasteita tarkkaavuudessa ja keskittymisessä. Tietokone mahdollistaa itsenäisen harjoittelun omassa tahdissa. » Vuorenmaa Petri, Tampere Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. » M.K., Kuopio Apuraha polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, joka tarvitsee pyörää liikunnan, hyvän kunnon ja aktiivisen elämäntavan ylläpitämiseksi. » P.R., Kuopio Tablettitietokone ja langaton monitoimilaite 5-vuotiaalle lapselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita sekä aistiyliherkkyyttä. Tablettia on käytetty puheja musiikkiterapiassa hyvin tuloksin. » Häkkinen Minna, Jyväskylä Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto, monitoimilaite ja älypuhelin 25-vuotiaalle yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintarajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opintojensa apuvälineeksi, ajan hallintaan ja navigointikäyttöön. » Karhunen Ville, Kuopio Tietokone, kuvankäsittelyohjelma, Open Office -opas ja värilasertulostin kuntoutujalle, jolle valokuvaus ja kuvankäsittely on pitkäaikainen, tärkeä harrastus. Tietokone on hänelle myös asioinnin väline. » Voutilainen Inka, Joensuu Kannettava tietokone ja Open Office -opas 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin, yhteydenpidon ja tulevaisuudessa myös opiskelun välineeksi. » Salibandyseura TVA ry, Turku Apuraha kehitysvammaisten salibandyjoukkueen peliasujen hankintaan. Joukkue osallistuu kehitysvammaisten bocciaja salibandyturnaukseen, johon osallistumisen edellytyksenä ovat pelaajien yhtenäiset peliasut. Urheiluseura on hankkinut joukkueelle pelivälineet keräyksenä jäsenistöltä. » Ketola Tiia, Seinäjoki Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun avuksi ja vapaa-ajan käyttöön. » C. T., Joensuu Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. » Nikkilä Krista, Lohja Tablettitietokone 29-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Tabletti mahdollistaa hänelle selkotekstisten nettisivujen ja selkouutisten seuraamisen. Sen kalenteriin voidaan myös siirtää hänen ajan hallinnassa tärkeä viikko-ohjelmansa ja lisätä siihen valokuvia. » Koistinen Jere, Masala Tablettitietokone 9-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden ja motoriikan haasteita. Koulussa tablettia on käytetty oppimisen apuvälineenä, jolla hän on pelannut Ekapeliä ja Matikkatalkoita sekä tehnyt Lexia4-harjoitteita. Oma tabletti mahdollistaa kotona tapahtuvan harjoittelun. » Torvinen Jouko, Ranua Kannettava tietokone ja Office-ohjelma kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon, tiedonhaun ja runoharrastuksen välineenä. » Kemppainen Irma, Turku Apuraha ompelukoneen ja saumurin hankintaan henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän on ammatillisessa uudelleenkoulutuksessa ja tarvitsee laitteita opiskelussa ja tulevassa itsenäisessä työnteossa. » Matikainen Pertti, Helsinki Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka on harrastanut valokuvausta yli 20 vuotta. Hän on osallistunut Kamera-lehden vuosittaiseen kuvakisaan harrastajasarjassa ja päässyt kaksi kertaa palkinnoille. » Saarela Pauliina, Oulu Apuraha ratsastusterapiatunteihin henkilölle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen haasteita. Ratsastus kohottaa mielialaa ja fyysistä kuntoa ja antaa aktiivista sisältöä elämään. » K.M., Kuopio Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja monitoimilaite 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta ammatillisten opintojen apuvälineeksi. » Moilanen Pirjo, Kokkola Ammattitutkintostipendi merkonomiksi valmistuneelle henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hänen työuransa ei ole riittävän pitkä ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan ammattitutkintostipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. TUKIPÄÄTÖKSIÄ … jatkuu sivulla 34 32 tukilinja 1 • 2015
• RI ST IK K O 1 /2 15 RI STI KO N LA ATI : JAR I H AAP A-AH O VA LO KU VA : JENNI S AUK KO NE N R IS T IK O N 7– 8/ 20 14 R A T K AI SU Lähetä ratkaisemasi ristikko maaliskuun loppuun mennessä postitse osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse ratkaisulauseet lähetetään osoitteella toimitus@tukilinja. fi. Kirjoita viestin aihekenttään sana ”Ristikko”. Otamme mielellämme vastaan myös kommenttejasi ristikosta! Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkkiona 30 euroa verottomana, joten laita mukaan nimi, osoite ja pankkitilisi IBAN-numero. Ristikon1/2015 ratkaisu löytyy seuraavasta lehdestä 2 2015. Ristikon 7-8/2014 ratkaisseista onnetar valitsi palkkion saajaksi Kaija Darthin Tampereelta. Hän tuumi, että ”ristikko oli vaikeahkokin, vaati aika lailla älynnystyröiden hierontaa ja aktivointia!” H I D A T T A A K S E K I L O I I J O K I I S B N I L O N E N O K E T L E V I T E M A R T I A S A T T U T A L S I A T I S T U A L A D O T T U K U O L I O S E U L A A T U K E L T O T K O M E N T O H I I V A T T I E M E A S T A A A T E H I P I T T Y T T Ö A L I N A O U K L A M Y D I A H S K I V A O J R I I I S O R O T T A A M A M Ä T I L U S A A T T A V A A N N E L L A E J A A S N A T A L A O R A V I S T O S A T U T U S S T A U I N U A O S A T A & M H I T A A I N E S V O L T I T R E I O TYLSYYS 41. TAI 43. 60 SUMPUT -T Ö Y DOUGLAS “HYVÄKSYTTY” KAUPOIN MAARIT (3. -76) E ÄKOHTELIASTA P VÄKEVÄÄ PUSTALLA KASVAVA HEINÄ KUIVUNUT LAT. SAMOIN RAAKA! SAMA JOS ATA=UTTAA Simsalabim! Hokkuspokkus! YKSI PENNEISTÄ KANTOLA HAARLA VOI KIELELLÄ INTERIN PERÄÄN HAWAIJILLA KUULTU RENGIN NIMISIÄ LIKI VENEZUELAA VIITA PUNNITTUKIN STIPENDI NÄYTELLYT HEDY TEKOALLAS NYT PORIA NYRKKEILIJÄ KHAN ÄITI PÄÄKAUPUNKI JOTKUT A 1 RETKELLÄ SYÖTY LAPSILLA RITA AITA SIINÄ ANISTA VISALLAKIN ZEUKSEN SISAR JA VAIMO KAUNAKIN TUMPELO Hus! MUUE! KISSAOHJAAJA ESA . . K . . SAALISTAJAN VERBI ASIKAINEN TYYNESSÄ VALTAMERESSÄ SNELLMAN YLEENSÄ LOISIVA ENKELI SIVULLE PIKKARAISEN KAIMAT TEKEE VIINAA -TALO PUUPÄÄSTÄINEN VÄHÄN KAADETTUJA KASVILAVAT ARTO USEIN TUTUILLE -1. J.H. VOI VIINIKIN OLLA JUMALATAR SITEN ITALIASSA As Times New Roman AUTOISSAKIN SEURAA KOHTALON LAPSI! 33 tukilinja 1 • 2015
• » Karvonen Salla, Helsinki Ammattitutkintostipendi laitoshuoltajaksi valmistuneelle henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hänen työuransa ei ole riittävän pitkä ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan ammattitutkintostipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. » Petälä Maarit, Tampere Apuraha 26-vuotiaalle jalkapalloilijalle Special Olympics Kesämaailmankisoihin osallistumiseen Los Angelesissa 2.7–4.8. 2015. Jokaisen kisoihin valitun urheilijan kisamatkan rahoitustarve on 1500 euroa, johon he itse hankkivat sponsorirahoitusta. » J.J., Espoo Apuraha opistossa tapahtuvien omakustanteisten opintojen suorittamista varten 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tarkoitus on hakeutua jatkossa ammattiin johtaviin opintoihin. » Luolavuoren koulu, erityisopiskelijat, Turku Apuraha leirikoulun omavastuuosuuksien pienentämiseen 28:lle 7.-9.-luokkalaiselle erityisopiskelijalle, jotka lähtevät syksyllä 2015 Kuusamoon viikoksi. Tarkoituksena on asua leirikeskuksessa ja käydä Karhunkierroksella. Marraskuu 2014 » Piilonen Oskari, Leppävesi Kannettava tietokone ja monitoimilaite 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita ja joka käyttää kommunikoinnin tukena kuvia. Tietokoneen avulla hän voi harjoitella opinnoissa tarvittavia taitoja opetusohjelmilla sekä pelata, katsella elokuvia ja kuunnella musiikkia. » O. P., Niittylahti Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 16-vuotiaalle nuorelle, jolla on kielellisiä oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammatillisten opintojen apuvälineeksi. » Karhu Eija, Haukipudas Kannettava tietokone ja erillinen hiiri henkilölle, jolla on rajoitteita näkökyvyssä ja joka käyttää liikkumisen apuvälineenä keppiä ja pyörätuolia. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. » M.L., Tampere Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto, värilasertulostin sekä apuraha ammatillisissa opinnoissa tarvittavien graafisten Adobe-ohjelmistojen lisenssimaksuun loppuopintojen ajaksi opiskelijalle, jolla useita toimintarajoitteita. » Angerman Tiina, Mustinlahti Kannettava tietokone, langaton tulostin ja Open Office -opas henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä ja joka käyttää tietokonetta makuuasennossa. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. » Mäkkylä Jussi, Visuvesi Kannettava tietokone kaukana kuntakeskuksesta asuvalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin apuvälineeksi. » Lihr Fredrik, Seinäjoki Kannettava tietokone ja Open Office -opas kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta avoimen yliopiston opintojen suorittamista ja blogien kirjoittamista varten. » B. B., Savonlinna Tablettitietokone 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen ja kommunikoinnin rajoitteita. Oppimispeleistä ja monista sovelluksista on hyötyä numeroiden, äänteiden ja kirjaimien harjoittelussa. » Silas Janne, Tampere Apuraha joogaopettajan syventäviin opintoihin sokealle henkilölle, jonka tarkoitus on valmistua Suomen ensimmäiseksi sokeaksi joogaopettajaksi vuonna 2017. Tuen saaja ohjaa näkövammaisten joogaryhmiä ja pitää joogakursseja. » H. H., Järvenpää Osa-apuraha kuntouttavaan, omarahoitteiseen aikuiskoulutukseen osallistumasta varten kuntoutujalle, joka suunnittelee paluuta työelämään. » P. P., Jyväskylä Kannettava tietokone henkilölle, jolla on vaikea näkövamma. Hän tarvitsee tietokonetta päivittäisen asioinnin ja yhteydenpidon hoitoon sekä osallistuakseen järjestötoimintaan. » D. R., Raisio Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja värilasertulostin 29-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta ammattiopintojen apuvälineeksi. » Fabritius Teija, Järvenpää Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen välineeksi. Asiantuntija suosittelee tietokoneen hankintaa. » Nyman Aleksi, Savonlinna Tablettitietokone 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisen oppimisen haasteita. Tabletin avulla hän voi harjoitella lukemisen ja kirjoittamisen taitoja kotona opetusohjelmilla, kuten Ekapelillä. Opettaja tukee harjoittelua. » Erä Janne, Veikkola Kannettava tietokone henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin apuvälineeksi. » A. M., Espoo Ammattitutkintostipendi laitoshuoltajaksi valmistuneelle henkilölle, jolla on sairauden aiheuttamia rajoitteita toimintakyvyssä. Hänen työuransa ei ole riittävän pitkä ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan stipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. » E. L., Karvia Apuraha tietokoneen hankintaan henkilölle, jolla on kommunikoinnin rajoitteita. Hänelle on kuntoutusjaksolla tehty kommunikointikansio ja MiniLexia-ohjelma, jonka käyttöön hän tarvitsee tietokoneen. Tikoteekki ei myönnä hänelle tietokonetta. » Lehtonen Tiina, Turku Tablettitietokone kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tabletti mahdollistaa hänelle mielekkään vapaa-ajanvieton, kuten sähköpostin käytön, tiedon haun ja musiikin kuuntelun vapaa-ajan avustajan tuella. TUKIPÄÄTÖKSIÄ … jatkuu sivulta 32 Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2014 apurahoja ja apuvälineitä yli 526 000 euron arvosta eli noin 43 800 euroa/kk. Tukitoiminta jatkuu. Apurahoja voivat anoa kaikki syrjäytymisuhan alaiset vammaiset ja pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on pääsääntöisesti tarveharkintaista. Hakuohjeet: www.tukilinja.fi 34 tukilinja 1 • 2015
• » Happonen Erja, Kuopio Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta yhteydenpidon ja asioinnin välineenä. Skypen avulla yhteydenpito onnistuu esimerkiksi ulkomailla asuvan perheenjäsenen kanssa. » K. T., Oulu Kannettava tietokone, Office-ohjelmisto ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka toimii vertaisohjaajana ja kokemusasiantuntijana. Hän tarvitsee tietokonetta opetusmateriaalin tuottamiseen sekä yhteydenpitoon ja asiointiin. » Ekholm Leena, Nummela Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta asioinnin, yhteydenpidon ja tiedonhaun välineeksi. Tuen saaja opiskelee tietokoneen käyttöä kurssilla ja saa siihen tukea myös lähipiiriltään. » Niittylahti Sanni, Pirkkala Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja monitoimilaite 18-vuotiaalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun ja valokuvausharrastamisen apuvälineeksi. » T. T., Turku Osa-apuraha opiskelijalle kuntouttavaan, omarahoitteiseen psykodraamaryhmään osallistumista varten. Ryhmässä tutkitaan elämänkokemuksia psykodraaman ja tarinateatterin keinoin. JA LO IT TE LU A Ka isa Le ka on sa rja ku va pi irt äj ä, jo lle on te ht y mo lem pi en ja lko jen am pu ta at io leik ka us . Jatka lukemista netissä ja Facebookissa www.tukilinja.fi Loppuiko luettava kesken? Voit jatkaa Tukilinjan lukemista netissä, josta löydät aikaisemmat lehdet sekä helposti selattavassa pdfmuodossa että ruudunlukuohjelmalla käytettävänä tekstiversiona. Tukitorilla voit tutustua tuotteisiin, joita vammaiset ihmiset palkkatyönä tai työtoimintana tekevät. Facebookissa ja Twitterissä tar joamme vinkkejä vammaisalan mielenkiintoisista tapahtumista ja ilmiöistä. Ryhdy ystäväksemme ja jaa omatkin vinkkisi! Oliko tämä tilauksesi viimeinen lehti? Seuraavassa lehdessä on luvassa lisää mielenkiintoista asiaa. Esimerkkinä artikkeli Suomen ensimmäisestä näkövammaisesta joogaohjaajasta. Jatka lukemista! Tukilinjassa 2/2015 Suomen ensimmäinen näkövammainen joogaohjaaja Janne Silas kertoo työstään. 35 tukilinja 1 • 2015
• Tukilinjan julkaiseminen alkoi laman jälkeen vuonna 1996, kun valtiovalta toivoi järjestöjen ottavan enemmän vastuuta syrjäytymisen torjunnasta. Lehteä julkaisemaan ja tukea jakamaan perustettiin tukiyhdistys, ja työ alkoi. Vuosina 1996–2014 on lehden tuottamilla tuloilla jaettu apurahoja yli 7,2 miljoonan euron arvosta, joista suurin osa yksityishenkilöille. Vuonna 2014 tukea annettiin yli 43 800 euroa kuukaudessa. Tukitoiminnalla on saatu aikaan monia menestystarinoita. Myös Tukilinja-lehti on lunastanut paikkansa vammaisalan erityisaikakauslehtenä. Lukijoihin mahtuu niin laajaa yleisöä, vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään kuin vammaisalan ammattilaisiakin. Tukilinja noudattaa työllistymistavoitteitaan myös lehden tekijöitä valitessaan. Lehti levittää tietoa vammaispalveluiden hyvistä toimintamalleista ja pyrkii käsittelemään eri toimintarajoitteiden vaikutusta tasapuolisesti. Ennen muuta se antaa äänen vammaisille ja pitkäaikaissairaille ihmisille sekä heidän läheisilleen. Sen sisältö toimiikin vertaistukena monille lukijoille. Haluamme toiminnallamme edistää työllisyyttä, koska se tukee tehokkaimmin vammaisten ihmisten elämänlaatua sekä sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoisuutta. Koulutus on varmin tie työllistymiseen. Se ei kuitenkaan riitä: Joka kolmannen vammaisen suomalaisen työkyky on erinomainen tai hyvä, ja yli puolella se on vähintään kohtalainen. Useimmat heistä haluaisivat tehdä edes osaaikatyötä. Silti vain 17-20 % työikäisistä vammaisista ihmisistä on Suomessa palkkatöissä. Tanskassa, Itävallassa, Saksassa ja Belgiassa töissä on noin 60 % vammaisista. Pystymme kyllä samaan, jos yritämme – ja haluamme. Tukilinja vaikuttaa asenteisiin. Se antaa myös konkreettista vetoapua, kun sitä ei muualta saa. Lehden tilaus on luotettava, yksilöllinen ja vaivaton tapa vaikuttaa. Tervetuloa joukkoomme – ja lämmin kiitos lehtitilauksestanne! Apurahoja yksityishenkilöille ja hankkeille Tukilinjafoorumi myöntää hakemuksesta apurahoja ja apuvälineitä. Tukea voi hakea jatkuvasti ja se on tarveharkintaista. Apurahoilla tuetaan kouluttautumista ja työllistymistä. Tukea voi hakea myös toimintakykyä edistävään ja tasa-arvoa lisäävään toimintaan. Tukilinja myöntää apurahoja esimerkiksi opiskelun, pienyrittämisen, harrastamisen ja kilpaurheilun kuluihin, kulkuvälineisiin, tietoteknisiin ja muihin apuvälineisiin sekä kulttuuritoimintaan ja vammaistutkimukseen. Ennen tuen hakemista kannattaa tutustua hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukikoordinaattorin yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 2. TILAA TUKILINJA-LEHTI! P. 09 4155 1500 tai www.tukilinja.fi