• 6 / JOULUKUU 2022 – TAMMIKUU 2023 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA STARTTISTIPENDILLÄ Iiro tilasi hiihtokelkan s. 18 PALELEE – MIKÄ AVUKSI? Vinkit vilun karkotukseen s. 22 ESTEETTÄ KAMPUKSELLE Korkeakouluopinnot onnistuvat tukitoimin s. 8 MITÄ EROA ON PIENITULOISELLA JA KÖYHÄLLÄ? S. 6
• Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen (iris.tenhunen@tukilinja.fi) Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9–11 ja 12–14 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 43 e 6 kk 53 e 1 v 96 e Kesto 96 e/v Lehdestä 1/2023 alkaen tilaushinnat ovat 45 e (4 kk), 55 e (6 kk) ja 99 e (1 v. ja kesto). Syynä ovat viimeisten vuoden aikana kohonneet kustannukset. Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 26. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Printall Kansikuva: Touho Häkkinen TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2022 42 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA. TOIMITUKSELTA Olemme tässä Tukilinja-lehden numerossa huomioineet lukijoiden palautteita ja tehneet muutoksia tekstin luettavuuteen. Vuosia lehteä taittaneena tällaiset muutokset piristävät myös aina tekijää. Toivottavasti ne tekevät lukukokemuksenne entistä paremmaksi! Vaikka lehden tekoprosessi on kutakuinkin vakiintunut, niin yllätyksiä mahtuu aina mukaan. Tämän lehden kohdalla vaihtui painotalo, koska aikaisemmalla painotalolla loppui kaasu. Näin maailman tilanteet vaikuttavat myös meidän toimintaamme. Onneksi yhteistyö uuden painotalon kanssa käynnistyi nopeasti. Odotan jo innolla uudistettua lehteä painosta! Paula Karjalainen Graafinen suunnittelija 12 s. Svengiä luvassa! YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 6 Köyhyys vie voimat Pienituloisuuden raja ei ota huomioon sairauskuluja. s. 7 7 kysymystä Ihme ja Kummasta Vastaajana ideatykki Jorma Nurminen. s. 8 Esteettä kampukselle Katariinan ja Pinjan opinnot onnistuvat tukitoimin. s. 12 Vammaisten päivä 3.12. Juhlaohjelma striiminä Musiikkitalolta. s. 25 Näkövammaisten uudet haasteet Sähköpotkulaudat ja robottilähetit yllättävät heikkonäköisen. s. 29 Tukilinja-lehti kehittyy Kirjasinlaji ja värit vaihtuivat saavutettavammiksi. IHMISET s. 4 Valokeilassa Selma tanssi tähtiin ja muita näkyviä ilmiöitä . s. 14 TikTok löysi vammaiset Viihdettä vai asiaa – päätä itse… s. 16 Tulilinjalla Anni Kyröläisen koulupolku. s. 17 Hyvän mielen resepti Isoäidin bebet sulavat suuhun. s. 30 Blogilinjalla Vierasbloggarina monitoimiäiti Maria Tuomialho. TUKIKOHTEET s. 18 Hiihtokelkalla ladulle Iiro Knoll sai Startti-stipendin Tukilinjalta . s. 20 Eläinrakkaudesta tuli ammatti Jonnan opinnot sujuvat uudella läppärillä . s. 22 Kylmyys hyytää – mikä neuvoksi? Lämmittelyvinkkejä vammaisilta konkareilta. s. 26 Kokemuksen rintaäänellä Lahden Klubitalossa koulutetaan kokemusasiantuntijoita. s. 32 Tukipointti Yhteydenpitoa tukijoihin vaikeana aikana. s. 32 Tukitori Tarjolla hierontaa ja lahjatavaraa. s. 38 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja elo–syyskuussa 2022. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukijafoorumi 40 Pähkinöitä 43 Jaloittelua
• Vilun torjuntaa TÄSSÄ LEHDESSÄ kerromme, keitä köyhyys pahimmin runnoo. Tutustumme myös keinoihin suojautua vilulta – vammaiset ihmiset ovat tässä asiantuntijoita – tutkimme Tik-Tokin vammaisilottelua, esittelemme kansainvälisen vammaisten päivän 3.12. ohjelmaa ja tutustumme vammaisten korkeakouluopiskelijoiden arkeen. Vaihdoimme myös kirjasinlajin saavutettavammaksi – antakaahan palautetta onnistuimmeko! Tutustumme tietysti myös Tukilinjan apurahan saajiin ja heidän ilonaiheisiinsa. Onneksi niitä teidän ansiostanne riittää! Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.2.2023 YHTEISKUNTA ON nyt monella tavalla myllerryksessä: muutoksia on luvassa esimerkiksi sote-palvelujen järjestämiseen, työnvälitykseen, palkkatukeen ja yhdenvertaisuuslakiin. Vammaisia ihmisiä koskevat erillislait yhdistetään monen vuoden odotuksen jälkeen kaikkia vammaisia koskevaksi laiksi. Tämä muuttaa ennen kaikkea kehitysvammaisten asemaa. Ilmaispalvelut loppuvat mutta toisaalta avautuu uusia toiminnan mahdollisuuksia avustetun päätöksenteon kautta. Vammaispalvelut eivät kehitysvammaistenkaan kohdalla enää pohjaudu diagnoosiin vaan yksilölliseen toimintakykyyn. Uskon, että se on tasaveroisuutta edistävin pohja tällaisille palveluille. Varmasti kuitenkin viilattavaa jää – sellaista muutos on. VAMMAISTEN TYÖLLISTYMISEN kannalta olennaisin tapahtuma saattoi kuluneena vuonna olla palkan ja sosiaalituen yhdistämisen mahdollistavan ns. lineaarisen tukimallin kariutuminen sitä vuosia valmistelleessa kolmikantaisessa työryhmässä. Jos saa esittää yhden toiveen tulevan hallituksen ohjelmaan, se on työryhmän viimeisen riidan halkaisu ja kompromissiratkaisu isännän/emännän kädellä. Asiasta on neuvoteltu tarpeeksi ja se on liian tärkeä haudattavaksi. Harmittavaa on sekin, että laajempaan palkkatukeen tarvittavat rahat aiotaan ottaa niitä tähän asti eniten käyttäneeltä kolmannelta sektorilta. Järjestöt eivät ehkä siirrä tukityöllistettyjä nopeimmin avoimille työmarkkinoille, mutta yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ne osaavat heitä valmentaa. Ei kannata jatkaa peittoa leikkaamalla sitä toisesta päästä. Tukilinja 6/2022 3 Jos saa esittää yhden toiveen tulevan hallituksen ohjelmaan, se on työryhmän viimeisen riidan halkaisu.
• VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen www.facebook.com/tukilinja Tykkää, ja pysyt menossa mukana! 4 Tukilinja 6/2022 Capaldilla Tourette Suosittu skottilainen laulaja-lauluntekijä, Suomessakin vieraillut Lewis Capaldi paljasti Instagram-sivullaan syyskuussa kuulijoita ihmetyttäneen olkapäiden nykimisen syyn: Touretten oireyhtymä. Hän kertoi diagnoosin olleen helpotus, sillä hän oli pelännyt, että kyseessä olisi jokin vakava sairaus. Capaldin mukaan oireet lisääntyvät, kun hän kiihtyy tai on stressaantunut. Joskus kuluu kuukausia, etteivät ne vaivaa ja botox-hoito on myös rauhoittanut nykimistä. Capaldi on puhunut sairaudestaan syksyllä muun muassa tv-ohjelmassa Late Show with David Letterman. Aladdin ei lannistunut Suomen Pakolaisapu valitsee vuosittain Vuoden pakolaisnaisen ja -miehen. Vuoden 2022 pakolaismies on 31-vuotias Aladdin Delli, Syyriasta kotoisin oleva entinen fysioja puheterapeutti, joka saapui Suomeen kiintiöpakolaisena 2019. Näköja kuulovammainen Delli on opetellut Suomen kielen ja työskentelee nyt suomen kielen opettajana maahanmuuttajille. Venäjällä tehdyn leikkauksen yhteydessä hänen näkönsä ja kuulonsa heikkeni merkittävästi hoitovirheen eli likaisten leikkausvälineiden vuoksi. Elämiseen tarvittiin kuitenkin rahaa, joten Delli teki veljensä kanssa 10-tuntisia työpäiviä vaatetehtaassa ilman apuvälineitä. ”Kaikki säästöni kuluivat sairaalakuluihin ja työstä saamani rahat riittivät juuri ja juuri vuokraan. Elämässämme tapahtui kuitenkin onnellinen käänne, kun saimme turvapaikan Suomesta”, hän kertoo. Aladdin Dellin haaveena on opiskella Suomessa sosionomiksi. Suomen kieltä ja kulttuuria hän opettaa Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminnassa, jossa pakolaisia tuetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. ”Toivon pääseväni muuttamaan mahdollisia ennakkoluuloja ja lisäämään luottamusta puolin ja toisin.” K U V A : L E H T IK U V A Yliolkaista hoitoa Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.), 64, kertoi heinäkuussa ALS-diagnoosistaan. MTV:n ohjelmassa Viiden jälkeen (3.11.) Laukkanen kertoi saaneensa tiedon siitä sähköpostitse. ”Se oli moka todella. Näitä nyt valitettavasti tänä digiaikana tapahtuu. On kiirettä ja ylikuormitusta, ja hoidetaan vain asioita eikä ehkä huomata hoitaa ihmisiä.” Laukkanen kertoi olevansa tyytymätön myös Espoon hoitokulttuuriin: ”On ällistyttävää, että on mennyt viisi kuukautta, ennen kuin viime viikolla oli ensimmäinen tapaaminen vammaispalveluiden kanssa.” Hoidon arviointiin ilmoitettiin kuluvan vielä kolmekin kuukautta. Laukkanen oli todennut saattavansa olla kuollut ennen kuin Espoo saa edes hoidon arvioinnin tehtyä. Hän ei ollut tyytyväinen myöskään ohjelmassa haastatellun vammaispalvelujen päällikön ”parhaamme teemme”-vastauksiin. Laukkasen mukaan Espoon tarkastuslautakunta on useita kertoja huomauttanut, etteivät hoidon arvioinnit toteudu niin kuin pitäisi. ILOA SELKONOVELLEISTA Selkokeskuksen ja Opiken Ilo-kirjoituskilpailussa etsittiin selkokielisiä novelleja nuorille aikuisille ja aikuisille. 135 osallistujasta voittajaksi valikoitui Kari Tapanisen novelli Kaikki on niin iloisia, jossa Junnu palailee elämään pyöräonnettomuuden jälkeen. Tapaninen on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva hammaslääkäri, joka innostui kilpailusta vaimonsa Tarja Tapanisen myötä. Heidän tyttärensä hyötyy selkokielestä. ”Tapaninen on käsitellyt rankkaa aihetta huumorilla. Tarina on hienosti kehitelty ja toimiva sekä sanojen käyttö luontevaa”, raati perustelee. Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskus Opike julkaisee 13 parasta tekstiä novellikokoelmana. Mukaan valikoitui myös Tarja Tapanisen novelli Ilman vaivoja. NUORI TARVITSEE UNELMIA Lasten ja nuorten säätiön Dreams-ohjelmassa yleisön tuntemat lähettiläät vierailevat sadoissa kouluissa kannustamassa nuoria unelmoimaan, innostumaan ja olemaan uteliaita. Dreams-lähettiläisiin kuuluvat myös “maailman paras aivovammapotilas” Robson Lindberg ja uransa terveyssyistä lopettanut ex-nyrkkeilijä Elina Gustafsson (kuvassa). Dreams-vierailuille ja kannustukselle on kouluissa kova kysyntä, sillä nuorten usko maailman tulevaisuuteen on Lasten ja nuorten säätiön kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan heikentynyt. K U V A : L E H T IK U V A
• Tukilinja 6/2022 5 Selma tanssi tähtiin Ms-tautia sairastava yhdysvaltalainen näyttelijä Selma Blair, 50, iloitsee Instagram-sivuillaan osallistumisestaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, joka nähtiin syksyllä Disney Plus -kanavalla. Blair lähti ohjelmaan tanssipartnerinsa Sasha Farberin kanssa innolla, kunnes joutui lokakuun lopulla jättämään terveyssyistä kisan kesken. Rasitus alkoi näkyä hänen MRI-tutkimustuloksissaan. Tsemppiä Blairille, joka on diagnoosistaan vuonna 2018 asti kertonut kokemuksistaan sairauden kanssa avoimesti somekanavillaan ja antanut näin vertaistukea tuhansille kohtalotovereilleen! Blair tanssi ohjelmassa viimeisenä showtanssinaan upeasti What the World Needs Now is Love ja kertoi tehneensä siinä liikkeitä, joita ei tiennyt enää edes haluavansa tehdä. Tuomareilta esitys sai täyden kympin. ABC Newsin uutislähetyksessä todettiinkin hänen muuttaneen ms-taudin kasvot avoimella ja rohkealla tavallaan suhtautua sairauteensa. AUTISMISARJAT RAKKAUDEN KIRJO Netflix ilmoitti lokakuussa tekevänsä toisen kauden autismikirjoon kuuluvien ihmisten Emmy-palkitusta deittiohjelmasta Love on the Spectrum, joka tuli ohjelmistoon keväällä 2022 . Dokumentaariseen tapaan kuvattu amerikkalainen realityohjelma seuraa neurologisia rajoitteita omaavien nuorten jännittäviä hetkiä uusiin ihmisiin tutustuessa ja romanttisten tunteiden herätessä. Miten toimia, että suhde onnistuisi? Sarja kuuluu Netflixin suosituimpiin. AS WE SEE IT Kolmen autismin kirjoon kuuluvan nuoren kämppäkaveruksen ja heidän avustajansa elämästä kertova amerikkalainen draamasarja As We See it ei jatku, ilmoitti suoratoistopalvelu Amazon lokakuussa. Sarjassa näytteli kolme autismikirjoon kuuluvaa nuorta: Rick Glassaman, Sue Ann Pien ja Albert Rutecki. Käsikirjoittajalla Jason Katimilla on itsellään autistinen poika ja hän on käsikirjoittanut myös kiitetyn tv-sarjan Parenthood (2010-), jossa yhtenä vanhemmuuden haasteista oli pojan Aspergerin oireyhtymä. KUNTOSALIT KYYKYTTÄVÄT Parayleisurheilija, kaupunginvaltuutettu ja mainio bloggari, 18-vuotiaana liikenneonnettomuudessa vammautunut jyväskyläläinen Jasmine Repo, 29, kävi alkusyksystä testaamassa kuntosaleja. Hän purki Instagramissa (repojasmine, 18.9.2022) karvaita kokemuksiaan: ? Esteetön sisäänpääsy vain rajallisina aikoina sama hinta kuin muilla. ? Esteetöntä sisäänpääsyä ei suostuta järjestämään lainkaan. ? Avustajan pääsy maksutta salille AVUSTAMAAN on evätty (avustaja joutuisi ottamaan jäsenyyden salille). ? Avustajakoiran mukaan ottaminen salille kielletty. ? Tutustumiskäynnillä liikuntavammasta kerrottaessa personal trainer kommentoi: ”Tämä ei taida olla sun paikka”. Postaus herätti vilkasta keskustelua ja siitä pääsee myös Jasminen pidempään kirjoitukseen aiheesta. TAITEEN SIUNAUS Autismikirjoon kuuluva, kielenkäytöltään rajoittunut ja haastavasti käyttäytynyt amerikkalainen nuorimies Emmett Tolis, 13, joutui sopivan hoitopaikan puutteessa viime vuonna kuukausiksi sairaalaan, missä hän viihtyi vesivärimaalauksen parissa. Hänen arkisia esineitä kuvaavista maalauksistaan pidettiin lokakuussa näyttely ja kortteina ne ovat saaneet laajaa suosiota niin kotikaupunki Doylestownin putiikeissa kuin nettikaupassakin. Vanhemmat George ja Elisabeth Tolis ovat iloisia saadessaan kuvien kautta vihdoin näkymän poikansa kokemusmaailmaan. ”Tämä on kuin näkisi suoraan Emmettin sieluun”, äiti iloitsee. Georgen lääkitys on muutettu ja hän pystyy nyt asumaan kotona. Maalaaminen on edelleen rakkain ajanviete. Hän kuuntelee sitä tehdessään usein kuulokkeista laulua The Blessing (Siunaus). PALKINTOJEN ROPINAA Teemu Nikin elokuva Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia ja sen pääosaa esittävä sokea ja liikuntavammainen näyttelijä Petri Poikolainen niittävät edelleen suosiota maailmalla. Elokuva voitti Venetsian elokuvajuhlien yleisöpalkinnon 2021 ja jatkoi festivaalimenestystä mm. voittamalla Beijingin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla parhaan käsikirjoituksen, miesnäyttelijän ja parhaan elokuvan palkinnot. Se oli ehdolla myös Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon saajaksi. Viime vuonna Kynnyksen ja Tukilinjan Vimma-palkinnon saanut Poikolainen pokkasi keväällä myös parhaan miespääosan Jussi-palkinnon. VIDEOITA YHDENVERTAISUUDESTA Oikeusministeriön yhteydessä toimiva viranomaistaho Yhdenvertaisuusvaltuutettu on julkaissut videosarjan valtuutetun tehtäväkentästä. Lyhyissä ja tehokkaissa videoissa käydään läpi esimerkiksi sitä, mitä tarkoitetaan häirinnällä, mitä tarkoittaa yhdenveroisuus koulumaailmassa ja miten vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta voisi ja tulisi edistää. Videot löytyvät YouTubesta.
• YHTEISKUNTA Omat haaveet ja toiveet on pitänyt vuosien varrella haudata. 6 Tukilinja 5/2022 Köyhyys vie voimat Sairauden ja vammaisuuden lisäkuluja ei oteta huomioon pienituloisuuden rajan määrittelyssä. Niinpä tuki usein alimitoitetaan. Tämä näkyy Tukilinjan apurahahakemuksissa silkkana puutteena. TEKSTI Iris Tenhunen Ratkaisuna työ? Paras ratkaisu rahapulaan olisi tietysti työllistyminen. Se on kuitenkin toimintarajoitteiselle pienituloiselle vaikeaa: Vain 7–10 % pitkäaikaistyöttömistä saa aktiivista työllisyyspalvelua eivätkä vammaiset useinkaan heihin kuulu. Työelämä ei heitä myöskään toivota tervetulleeksi. Köyhällä ei välttämättä ole työnhaussa tarvittavaa tietokonetta ja nettiyhteyttä. Ja jos julkista liikennettä ei ole, miten päästä töihin? Monella vammaisella tai pitkäaikaissairaalla aiemmat opinnot eivät enää työllistymistä palvele ja mielessä siintää alan vaihto. Jos opiskelu tapahtuu kaukana kotoa tai on maksullista, tulevat ongelmaksi taas kulut. Lokakuussa julkaistiin hallituksen Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Siinä ei mainita vuosikausia vatvottua hanketta sovittaa osatyökykyisten palkkatulo ja sosiaalituet, kuten työkyvyttömyyseläke yhteen lineaarisella joustolla – eli jos työtä saa, sitä myös uskaltaisi tehdä jaksamisen mukaan ilman pelkoa tukien loppumisesta ”kerrasta poikki”, kuten nyt. Apurahat siltana Tukilinjan tukikoordinaattori Sara Liukkonen kertoo, että suuri osa Tukilinjan toimintarajoitteisista apurahan saajista on takuueläkeläisiä, joiden tulot ovat noin 840 euroa/kk. Se ei elämiseen enää riitä, joten yhä useampi toimittaa nyt apurahahakemuksensa liitteeksi Kelan päätöksen perustoimeentulotuesta. Uutena ilmiönä moni kertoo asuvansa sähkölämmitteisessä talossa, mikä lisää elinkustannuksia merkittävästi. Liukkonen kertoo, että hakemuksissa tuodaan esiin köyhyyden vaikutuksia ja sitä kuinka hakija, usein perhe, kokee jäävänsä ulkopuolelle iloista, jotka ovat monille keskituloisille itsestäänselvyyksiä. ”Vuosittain joulun lähestyessä moni hakee meiltä apua elämän peruskuluihin, jotka eivät Tukilinjan tuen piiriin kuulu. Näitä ovat esimerkiksi joululahjat, elintarvikkeet ja vaatetus. Tukilinjassa ehdotamme silloin tuen hakemista vaikkapa harrastukuluihin, jolloin rahaa säästyy muihin elämän menoihin.” KÖYHYYSVAHTI ON Köyhyyden vastaisen verkoston lokakuussa julkistama raportti Suomen köyhyystilanteesta. Sen mukaan koronakriisistä selvittiin vielä tulonsiirtojen ja kohentuvan työllisyyden turvin. Sitten tulivat sota, inflaatio ja hintojen nousu. Kelkasta putosivat köyhyyteen ne, joilla oli ollut tiukkaa jo pidempään – työtä vailla olevat, yksin asuvat, toimintakyvyltään rajoittuneet ja pitkäaikaissairaat. Sairauden tai vamman myötä tulot vähenevät ja kulut lisääntyvät. Vammaisten tai sairaiden lasten vanhemmista toisen on usein jäätävä pois työelämästä, jotta lapsen hoito ja palvelujen organisointi onnistuu. Sosiaalija terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa merkittävästi korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa, mikä johtaa palvelujen alikäyttöön. Puskurit puuttuvat “Viidenneksellä ihmisistä ei ole lainkaan puskureita”, kertoo Köyhyysvahdin toimittanut SOSTEn erityisasiantuntija Erja Saarinen. ”Elämä eri tukien varassa on myös stressaavaa: etuuksien hakumenettelyt ja kohtelu palveluissa ovat usein hankalia ja nöyryyttäviä.” Palvelujen hakemisen raskaus koskee erityisesti pirstaleisia vammaistukia. Niitä on myös usein haettava uudelleen vuosittain, vaikka vamma tai sairaus olisi pysyvä. Harkinnanvaraisia palveluja evätään ja lakisääteisiäkin, kuten kuljetuspalvelua heikennetään. Ratkaisuksi uuvuttavaan tukiviidakkoon Köyhyyden vastainen verkosto ehdottaa perusturvan nostamista. PIENITULOINEN = Henkilö, jonka kotitalouden nettotulot ovat korkeintaan 60 % mediaanitulotasosta. Vuonna 2020 pienituloisuuden raja yksin asuvalle oli 1277 e/kk. Pienituloisia oli tuolloin 678 800. KÖYHYYSTAI SYRJÄYTYMISRISKISSÄ = Pienituloisuus, vajaatyöllisyys, vakava aineellinen tai sosiaalinen puute. 14 % suomalaisista (773 000) eli tässä tilanteessa vuonna 2020. KÖYHÄ = Henkilö, jonka elämänpiiri on kaventunut pitkäaikaisesta sosiaalisten ja aineellisten resurssien puutteesta. Köyhyydestä kertoo esimerkiksi kyvyttömyys selvitä yllättävistä menoista, heikko ravitsemus tai nettiyhteyden puute. MINIMIBUDJETTI = Tulo, jonka katsotaan riittävän kohtuulliseen kulutukseen ja jonka pohjalta lasketaan pienituloisuuden raja. Ei ota huomioon sairastamisen ja vammaisuuden kuluja. PERUSTURVAN VARASSA = 235 400 suomalaista (2020) TOIMEENTULOTUEN SAAJIA = 425 000 suomalaista (2021) KÖYHIÄ LAPSIA = Pienituloisissa kodeissa elää 10 % lapsista.
• 7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jukka Kolari Miksi Ihme ja Kumma upposi? Salossa kehitysvammaisia nuoria kouluttanut ja työllistänyt Ihme ja Kumma -työpajatoiminta loppui konkurssiin elokuussa 2022. Tukilinja 6/2022 7 Jorma Nurminen (oik.) Puheenjohtaja Ihme ja Kumma ry 2017–2022 1. Mikä upotti Ihme ja Kumman? ”Kun rajoitukset helmikuussa 2022 päättyivät, taloudellinen tilanteemme oli todella vaikea eikä ollut työntekijöitä pyörittämään toimintaa. Ainoastaan kahvilaa kyettiin pitämään auki eikä sen tuotto riittänyt kattamaan tappioita. Venäjän sotatoimet nostivat kustannuksia myös kahvilan puolella.” ”Suurin ongelma olivat henkilöstön sairastumiset. Taloudellisen tilanteen vuoksi ei kyetty paikkaamaan menetyksiä ja toiminta kuihtui.” ”Koska olimme yleishyödyllinen yhdistys emmekä liiketoimintaa, valtion koronatukien kanssa oli haasteita. Painopiste muissa tuissa oli uusissa hankkeissa, mutta niiden käynnistämiseen ei ollut enää rahkeita.” 2. Kuinka monta ihmistä jäi työttömäksi palkkatyöstä, työharjoittelusta ja vapaaehtoistyöstä? ”Vuoden 2021 aikana meillä oli toiminnassa noin 37 henkeä. Määrää pudotettiin elokuun sulkujen alkaessa. Vuoden 2022 alkaessa meitä oli noin 23, joista osa sairauslomalla.” ”Itse olin ainoa, joka teki vapaaehtoistyötä. Työsuhteita peruttiin muistaakseni viisitoista. Opiskelijoita ja työpajalaisia lähti muistaakseni 7.” 3. Mitä nuoret tekevät nyt? ”Osa on päätynyt takaisin työja päivätoimintaan. Osa on jäänyt kotiin ja heistä osa ilmoittautunut työnhakijoiksi TE-toimistoon. Anais jatkoi mediaopintojaan, Olivialla on työnhaku päällä. Joonaksella on työn alla IT-alan kevytyritys, Jenni valmistui tarjoilijaksi. Viimeksi kun kuuli, hänellä oli kaksi työpaikkaa Turussa.” 4. Oletko jatkamassa työllistämistoimintaa? ”Realistisin vaihtoehto on Cafe Ihme ja Kumma. Toimitiloja on kartoitettu, ja odotellessa tehdään Kakkuli-kotileipomossa kakkuja ja leivonnaisia. Yhdistystoimintaan en enää lähde eli jos jatkoa löytyy, sitä tehdään yrittäjyyspohjalta.” ”Sen verran tuli matkan varrella kokemusta kerättyä, että tuskin enää palkkatukiin tai muihin työllistämistukiin haluan kajota. Vahvasti tuli mieleen, että tämäkin systeemi on jälleen rakennettu vain ja ainoastaan ’perustyöttömiä’ varten.” 5. Missä Kakkuli toimii ja onko tullut tilauksia? ”Meillä on ollut pieni kotileipomo jo toistakymmentä vuotta, hyödynnän sen tiloja ja laitteita. Yhtään työntekijää ei ole, mutta tilauskanta kasvaa. Varmaan yhteiskunnallisen tilanteen rauhoituttua uskalletaan ottaa toimitilat ja jokunen nuorikin palkata. Aika näyttää.” (Ks. s. 17.) 6. Mitä muuttaisit vammaisten työllistämismenetelmissä, jos voisit? ”Ilman muuta auttaisi, mikäli ansaintarajaa ei eläkkeessä olisi. Jos kykenee työskentelemään enemmän, sen pitäisi olla automaattisesti mahdollista eläkettä menettämättä. Tämän joustavuuden tulisi ulottua myös Kelan tukiin.” ”Toinen suuri asia olisi koulutus. Nythän heille tarjotaan kuntouttavaa ammatillista koulutusta, joka ei välttämättä johda edes mukautettuun ammattitutkintoon. Tämä ei mahdollista jatkokoulutusta eikä ammatin vaihtoa. Mukautuksia tulisi vähentää ja opiskeluaikaa kasvattaa huomioiden nuoren tavoitteet ja vahvuudet.” 7. Miten näet asenteet vielä esteenä? ”Jos nuori jo ennen opiskelun päättymistä ohjataan eläkkeelle, jokin on pahasti pielessä. Kuten eräs virkamies kertoi: tällöin hänelle ei tarvitse järjestää työllistämiseen ja nuorisolakiin perustuvia palveluja vaan hänet ohjataan sosiaalipalvelujen piiriin.” ”Synnynnäinen rajoite on yleensä kaikkein pienin työllistymistä haittaava elementti. Suurin on lääkärin laatima diagnoosi ja toisena nuoren saama kohtelu ja kokemukset, jotka eivät tue yhdenvertaisuutta eivätkä yksilöä.” ”Rajoitteethan eivät ole henkilön oma vika. Jos he ovat niiden kanssa oppineet elämään ja pärjäämään, miksi me niin sanotut ’tavikset’ emme siihen kykene?”
• OPISKELU Hyvät tukitoimet varmistavat sujuvan alun opinnoille. Avoimuuskin auttaa: journalismin opinnot aloittanut Katariina kertoi opiskelutovereille ja opettajille etukäteen Tourette-oireistaan, ja sai lämpimän vastaanoton. TEKSTI Katariina Räikkönen KUVAT Oona Kokko Esteettä kampukselle Katariina Räikkönen ja hänen luokkatoverinsa Helmi Aaltonen viihtyvät usein yhdessä kampuksella. 8 Tukilinja 6/2022
• Minusta ei ole ’erityistä’ haluta opiskella ja osallistua siinä missä muutkin. Tukilinja 6/2022 9 TOURETTEN SYNDROOMA = Neuropsykiatrinen oireyhtymä, joka esiintyy eriasteisena ja ilmenee usein tic-oireina. ADHD = Neuropsykiatrinen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö. TIC = Nykimisoire eli toistuva liike, äännähdys tai lause. O pettajaa myöten kaikki luokkahuoneessa nauravat. Iloisen naurunpurskahduksen takana on tic-oire: suustani tuli yhtäkkiä naseva kommentti opettajan sanomista. Yllätyin ja huvituin itsekin tästä sanallisesta tic-oireesta, vaikka niitä tulee jatkuvasti. Huumori auttaa minua selviämään Touretten syndrooman kanssa. Tämä aivojen häiriö aiheuttaa tahattomia liikkeitä ja äännähdyksiä eli tic-oireita. Minun tapauksessani tic-oireet voivat olla esimerkiksi itseni lyömistä, pomppimista, ilveilyä, ääntelyä, sanojen sekä lauseiden sanomista tai huutamista. Kaikki tämä tapahtuu, vaikka en itse haluaisi. Myöhemmin samana päivänä kouristin, sätkin ja vääntyilin tahtomattani luokkahuoneen lattialla. Suurille ja jatkuville tic-liikkeille eli niin sanotulle tic-kohtaukselle ei näkynyt loppua, ja avustajani joutui soittamaan paikalle ambulanssin. Tämä on esimerkki siitä, kuinka vaihtelevaa opintojen aloittaminen on ollut: välillä on niin helppoa ja hauskaa, että naurattaa, ja joskus taas niin raskasta, että itkettää. Alku jännitti Aloitin journalismin opinnot Turun ammattikorkeakoulussa elokuun 2022 lopulla. Aluksi minua jännitti, sovinko Touretten syndrooman ja ADHD:n kanssa korkeakouluopintoihin. Miten opettajat suhtautuvat luokassa tapahtuvaan tahattomaan ääntelyyn, kiroiluun ja liikehdintään, ja miten muut opiskelijat ottavat minut porukkaan mukaan? Selviänkö vaativista opinnoista toimintarajoitteideni kanssa? Noin kuukauden opiskelujen jälkeen olin jo tyytyväinen siitä, kuinka hyvin kaikki oli sujunut. Minulle välttämättömät erityisjärjestelyt, kuten henkilökohtainen avustaja ja taksimatkat koulun ja tehostetun tuen asumisyksikön välillä, olivat järjestyneet hyvin. Oikeanlaisen tuen ansiosta pystyin olemaan mukana myös fuksitapahtumissa ja muissa koulun oheistapahtumissa. Ilman avustajaa en olisi voinut osallistua yhteenkään niistä. Riittävä määrää avustajatunteja on siis ollut välttämätöntä sen kannalta, että pääsin ryhmään mukaan ja saan edes jollain tavalla samankaltaisen korkeakoulopintojen aloituksen kuin muilla. Pyörätuolilla pääsee Tarvitsen Touretten takia usein pyörätuolia. Siinä suhteessa esteettömyys toteutuu Turun ammattikorkeakoulussa jopa paremmin kuin lukiossani: Minun opiskeluaikanani siellä ei päässyt edes ensimmäiseen kerrokseen muuten kuin portaita pitkin, koska rakennuksen historiallinen arvo meni esteettömyyden edelle. Asia on sittemmin korjaantunut. Täytyy kuitenkin muistaa, etten käytä pyörätuolia jatkuvasti ja olen opiskellut pääasiassa vain yhdellä Turun AMK:n koulurakennuksista, joten en ole pätevin ihminen kertomaan koulun esteettömyydestä. Tieto raivasi tien Korkeakoulun aloitus on ollut positiivinen kokemus. Sekä opettajat että opiskelijat ovat olleet minua kohtaan ymmärtäväisiä ja avuliaita. Taustalla vaikuttaa varmasti se, että lähetin ennen koulun alkua opettajan kautta jokaiselle opiskelijalle ja opettajalle tiedotteen Touretten syndroomasta. Siinä selvitin, että minun kanssani voi olla ihan rennosti ja että olen Tourettesta huolimatta oma persoonani, nuori aikuinen ja opiskelija siinä missä muutkin.
• Me vaan chillataan, opiskellaan ja välillä siirretään vesilasi pois sun vierestä. 10 Tukilinja 6/2022 Avoimuus haasteistani ja tietoisuuden lisääminen niistä on ollut tärkeää, usein jopa välttämätöntä, jotta absurdeihin mutta tahattomiin oireisiini osattaisiin reagoida oikein. Kerroin tiedotteessa myös, että jaan paljon tietoa Tourettesta sosiaalisessa mediassa ja että kanssani saa huoletta nauraa hauskoja ja osuvia tic-oireita. Mansessa opiskelu sujuu Pinja Eskola opiskelee Tampereen yliopistossa mediatutkimusta. Hän on tyytyväinen yksilöllisiin tukitoimiinsa, mutta kaipaa avustajapankkia ja mahdollisuutta etäosallistumiseen. TEKSTI Katariina Räikkönen VAMMAINEN AKTIVISTI ja korkeakouluopiskelija Pinja Eskola, 27, tekee vaikuttamistyötä Instagram-tilillään @kynaniekka ja blogissaan Kynäniekan salaiset mietteet. Hän aloitti kuluneena syksynä mediatutkimuksen opinnot Tampereen yliopistossa. Sähköpyörätuolia käyttävällä Eskolalla oli jo sitä ennen yhden lukuvuoden ajalta kokemusta Tampereen ammattikorkeakoulusta käsikirjoittamisen opinnoista. Hän kertoo siirtyneensä yliopistoon, koska ymmärsi välivuoden aikana haluavansa tutkia median ilmiöitä – ja kaipaavansa myös alalle, josta voisi työllistyä vakituisiin töihin luovien alojen jatkuvan itsensä markkinoinnin sijaan. Toimivat järjestelyt Eskola myöntää, että korkeakouluopintojen aloittaminen vammaisena huolestutti: ”Uusi alku jännittää kaikkia, mutta vammaisuus tuo siihen kuitenkin extrakerroksen. Joudunko vääntämään erityistarpeistani kättä? Ovatko tilat oikeasti esteettömiä ja Järjestelyt tarpeen Ennen koulun alkua kävimme opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa perinpohjaisesti läpi asiat, joissa tarvitsen erityisjärjestelyitä: luokan takana istuminen, mahdollisuus poistua tunnilta tarvittaessa, avustajan käyttö ja niin edelleen. Mielestäni erityisjärjestely on kuitenkin sanana vähän harhaanjohtava. Se saa asian vaikuttamaan siltä että me, jotka tarvitsemme erityisjärjestelyitä, saamme jotain kovin erityistä tai enemmän. Todellisuudessa ne – ei erityisen erityiset – järjestelyt vain antavat yhdenvertaisemman mahdollisuuden osallistua. Minusta ei ole ”erityistä” haluta opiskella ja osallistua siinä missä muutkin. Huumori keventää Korkeakoulussa opiskelu on vasta alussa, ja tähän mennessä asiat ovat menneet hyvin. Kysyin kuitenkin vielä luokkakaveriltani Helmi Aaltoselta, miten Touretten syndrooma samassa luokkahuoneessa vaikuttaa opiskeluun. Aaltonen ei koe sen juurikaan vaikuttaneen; “Me vaan chillataan, opiskellaan ja välillä siirretään vesilasi pois sun vierestä”, Aaltonen toteaa. Vaikka vesilasit voivat välillä lennellä, luokka on Aaltosen mukaan jo tottunut Touretteen, ja siihen liittyvä huumori keventää kivasti tunnelmaa. Katariinan oireet ovat Helmin mielestä tuoneet opiskelupäiviin myös tervetullutta huumoria.
• pääsenkö kaikille luennoille? Miten opiskelutoverit ja opettajat ottavat minut vastaan?” Jännitys kuitenkin helpotti, kun selvisi että tilat ovat esteettömiä ja tukitoimet riittäviä. ”Olen toistaiseksi pärjännyt ihan hyvin Tampereen yliopistolla ja päässyt kaikkiin luokkiin. Erityisjärjestelyt ovat täällä toimineet hyvin”, Eskola kertoo. Yksilöllisiä tukitoimia Jos yliopisto-opiskelijalla on pitkäaikainen vamma tai sairaus, hän voi hakea opiskelijan ohjauksen kautta yksilöllisiä opiskelujärjestelyjä, joiden tehtävänä on yhdenvertaistaa opiskelua. Tällaisia järjestelyjä voivat olla esimerkiksi lisäaika kokeiden suorittamiseen ja tehtävien palauttamiseen, oikeus käyttää tietokonetta tenteissä, pienryhmätila tai erillinen tenttitila, vaihtoehtoiset opintojen suoritustavat tai vaikkapa kurssikirjojen pidempi laina-aika. Tampereella ohjaus järjestyi Eskolan mukaan hyvin. ”Sain keskustella koulutusasiantuntijan kanssa ja laatia itse ehdotuksen yksilöllisistä opiskelujärjestelyistä.” Ehdotus piti hänen mukaansa vielä hyväksyttää kullakin lehtorilla, ettei jokin järjestely olisi ollut ristiriidassa kurssin tavoitteiden tai toteutustavan kanssa. Kehittämistarpeita on Onko kaikki siis jo kunnossa vai voisiko vammaisten korkeakouluopiskelijoiden elämää jollakin tavalla vielä helpottaa? ”Opettajille pitäisi ehdottomasti järjestää enemmän yhdenvertaisuuskoulutuksia, jotta lehtorit eivät ajattelemattomuuttaan tee vammaisesta opiskelijasta silmätikkua tai nillitä erityistarpeista”, Eskola toteaa. Asennevalistuksen lisäksi myös parempi saavutettavuuden ennakointi olisi tarpeen: Opiskelutiloista ja rakennuksista tulisi pyrkiä tekemään mahdollisimman esteettömiä, vaikka koulussa ei sillä hetkellä olisi yhtään vammaista opiskelijaa. Tilanne voi tulla nopeastikin eteen. ”On hirveää, jos esteettömyysratkaisuja ruvetaan tekemään vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen vammainen opiskelija tulee kampukselle!” Sisu ei toimi Tarpeellinen tukitoimi olisi Pinja Eskolan mukaan sekin, että kunta järjestäisi henkilökohtaisten avustajien työnantajille nykyistä paremman tukiverkon, jonka turvin selvitä sekä arjen keskellä kotona että sieltä luennoille. ”Kunnalla pitäisi olla avustajien sijaispankki. Koulun tulisi puolestaan tarjota yllättävien tilanteiden varalta – eli kun vammainen ei voikaan lähteä kotoaan helposti – mahdollisuus osallistua luennoille hybridisti.” Näkövammaiset opiskelijat ovat myös edelleen pulassa Sisu-opintotietojärjestelmän kanssa, jota käytetään seitsemässä korkeakoulussa, mm. Helsingin yliopistossa. Sitä ei pysty käyttämään näkövammaisten ruudunlukuohjelmilla. He joutuvatkin turvautumaan vain virka-aikoina tarjolla olevaan käyttöapuun esimerkiksi kurssi-ilmoittautumisissa ja opintoihin liittyvässä tiedonhaussa. Pinja Eskola opiskelee Tampeeella mediatutkimusta. Tukilinja 6/2022 11 K U V A : JA R M O P U S K A L A
• KULTTUURI 12 Tukilinja 5/2022 Disability Day art & Action -festivaali lupaa taas monipuolista kulttuuriohjelmaa Helsingin sydämessä, Musiikkitalossa 3.12. Tilaisuudessa jaetaan myös Vimmakulttuuripalkinto, johon kuuluu Tukilinjan 5000 euron apuraha. TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT DiDa-festivaali VAMMAISKULTTUURIFESTIVAALI DIDAA (Disability Day art & Action) on järjestetty Kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. jo vuodesta 2016. Tänä vuonna painoitetaan kuvataidetta, muotia ja muotoilua. Illan aikana järjestetään paneelikeskustelu otsikolla Monenlaisten minuuksien tyylit. Verkostotapahtuman tuotantoryhmään kuuluvat Kynnys ry, Tukilinja-säätiö, Kulttuuria kaikille palvelu, Aula-työkoti ja Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry. Taiteilijavalinnoissa on pyritty huomioimaan taidekentän monipuolisuus ja vaihtelevuus, kertoo tapahtuman toinen tuottaja Taru Perälä. Yksi tapahtuman tavoitteista on tuoda julkisuuteen mielenkiintoisia vammaisia taiteen tekijöitä. ”Taiteilijana muistat toivottavasti verkostoitumisen voiman ja tunnet, että olet samalla rivillä muiden kanssa. Jos olet aloitteleva taiteilija, DiDa-festivaali on hyvä ja kannustava alku.” Kiinnostusta on riittänytkin. ”Saamme olla kiitollisia hakemusten runsaudesta, ne kertovat että DiDaa tarvitaan.” Japanilaisia valokuvia Upean kansainvälisen tuulahduksen tilaisuuteen tuo japanilaisen taiteilijan Mari Katayaman haastatteluvideo. Kiitetty näyttely Porin taidemuseossa viime keväänä oli intensiivinen johdatus hänen valokuvataiteelliseen tuotantoonsa ja taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Katayaman taide ja elämä ovat kietoutuneet toisiinsa erottamattomasti. Hänellä oli syntyessään epämuodostuma ja häneltä amputoitiin lapsena molemmat jalat. Taiteilija käyttää kehoaan, kokemustaan ja kehoon liittyviä normatiivisia odotuksia tutkiessaan erilaisuutta ja identiteettiä. Yleisöpalautteissa hänen teoksiaan on kommentoitu vaikuttaviksi, herätteleviksi ja puhutteleviksi mutta myös hämmentäviksi, oudoiksi, ahdistaviksi ja pelottaviksi. Vammaisten päivänä juhlitaan tyylikkäästi! Hakemusten runsaus kertoo, että DiDaa tarvitaan. Japanilainen valokuvataiteilija Mari Katayama esittäytyy videolla. Hän kuvaa omaa kehoaan mielikuvituksellisissa lavasteissa. DiDa Vuodesta 2016 järjestetty vammaiskulttuurifestivaali huipentuu 3.12. klo 15–21 pidettävään juhlaan Musiikkitalon RavintolaKlubissa. Tapahtuma striimataan. Saavutettavuus Viittomakielinen ja kirjoitustulkkaus. Tila on esteetön. Opasteet ja porraskaiteet kohomerkittyjä, lattioissa ohjauslistat. Lisätietoa www.disabilityday.net, Facebook: DiDa
• Tukilinja 6/2022 13 Katayama kertoo haluavansa itse päättää, kuinka hänet esitetään kuvissa, sen vuoksi hän toimii niissä myös kuvaajana. Hänen tavoitteenaan on luoda jotain kaunista. Taiteilija esimerkiksi tarjoaa High Heels -korkokenkäprojektillaan amputoiduille räätälöityjä korkokenkäproteeseja. Vaatteita ja valokuvia Pariskunta Riitta Lahtinen ja Russ Palmer edustaa tyyliä ja muotoilua tekemällä omanlaisiaan, arkitaiteeksi kutsumiaan teoksia: kosketeltavia ja kuultavia vaatteita. Heidän työssään keskeistä onkin tuntoaisti. Usein muilta huomaamatta jäävät asusteen osat toimivat viesteinä. Kokonaisuuteen kuuluu myös esitys, jossa lavalla ovat Lahtinen ja kommunikaatiotyöntekijä Sanna Nuutinen Suomen Kuurosokeat ry:stä Näkövammainen valokuvataiteilija Ismo Tilanto puolestaan kertoo, että kameran ja tietokoneen vuoropuhelu ovat opettaneet häntä luomaan taidetta jo 20 vuoden ajan. Kuvat luovat ympäröivästä maailmasta tarinoita, jotka jokainen näkee ja kokee omalla tavallaan. Silja Tusa on tamperelainen visuaalinen taiteilija, jonka teokset tarkastelevat omakohtaisten kokemusten kautta häntä itseään suurempia teemoja, kuten identiteettiä, kipua ja elämän kaunista rajallisuutta. Tiia Tammi on puolestaan oppinut sairauden myötä, että elämän pienistä asioista pitäisi nauttia enemmän, ja se kuvastuu myös hänen teoksissaan. Oopperaa, räppiä ja poppia Kuvataiteen ja runouden lisäksi festivaaleilta on lupa odottaa hienoja musiikkiesityksiä. Vammaisten päivän kansainvälisyyttä korostaa taitava Aizhan Sultan, jonka esityksiin kuuluu niin oopperaa, teatteria kuin kazakstanilaista kokeellista musiikkiperinnettä huumorilla höystettynä. Helsinkiläinen räppäri MC Zen ja hänen kollektiivinsa Urbaani Unelma tarjoavat hyväntuulista ja energiaa nostattavaa livemeininkiä, joka taipuu hiphopin ohella ajoittain rockin puolelle. ”Teemme katumusiikkia ynnä muuta jännää”, kertoo MC Zen. Monelle television The Voice of Finland: Senior -kilpailusta tuttua Leena Hästbackaa kuullaan myös. Hän hurmasi kotikatsomot perinteisillä iskelmätulkinnoillaan ja sijoittui kisassa kolmanneksi Michael Monroen joukkueessa. Juhlintaa Intiasta asti Ei sovi unohtaa myöskään, että Vammaisten päivän juhlinta rantautuu Helsingin lisäksi muihinkin kaupunkeihin Dida goes to cities -hankkeen kautta. Tervehdyksiä Musiikkitaloon luvataan ainakin Oulusta, Torniosta, Jyväskylästä ja Intian Duncasta! ”Muutama vuosi sitten sain idean ja sanoin sen vahingossa ääneen. Kysyin kollegaltani, miksei vammaisten päivä ole joka päivä? Siitä syntyi Dida goes to cities”, muistelee Taru Perälä. Kenelle Vimma-palkinto? Dida huipentuu jälleen Kynnyksen Vimma-kulttuuripalkinnon jakoon. Tavoitteena on palkita sellaisia taideteoksia, taiteellista toimintaa tai taidetapahtumia, joissa vammaisuus ja toimintarajoitteisuus on tuotu yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja keskusteluun tavalla, joka on herättänyt laadullaan positiivista huomiota. Viime vuonna palkintoraati huomioi näyttelijä Petri Poikolaisen. Kenet palkitaan Tukilinjan 5000 euron työskentelyapurahalla tänä vuonna, se selviää vasta Dida-festareilla. Kannattaa siis tulla tänäkin vuonna mukaan juhlimaan joko paikan päällä tai striiminä! Ylinnä: Riitta Lahtinen ja Russ Palmer luovat kosketeltavaa arkitaidetta. Taiteilija Silja Tusan löydät myös Instasta (@s.t.u.s.a). Näkövammainen Ismo Tilanto tutkii kameralla maailmaa. Ylinnä: Voice of Finland Seniorissa menestynyttä Leena Hästbackaa kuullaan Didassa. Aizhan Sultanova on kazakstanilainen laulaja ja teatterintekijä. MC Zen laulaa ja Eero soittaa djemberumpua.
• 14 Tukilinja 6/2022 SOSIAALINEN MEDIA TikTok löysi vammaiset TIK-TOK = Mobiilisovellus, johon voi ladata lyhyitä videoita ja kommentoida niitä. CP-VAMMA = (engl. cerebral palsy) Ryhmä varhaislapsuudesta asti ilmeneviä, pysyviä liikehäiriöitä, joiden taustalla on aivovamma. ABLEISTINEN = Vammattomuuden pitäminen itsestäänselvänä normina. REPRESENTAATIO = Esittäminen, kuvaus. Sosiaalisen median alustat viihdyttävät ja tarjoavat pakoa arjesta. Niillä voi myös ottaa kantaa ja oppia vähemmistöryhmien elämästä. Miten vammaisuus näyttäytyy TikTokissa? TEKSTI Pinja Eskola TIKTOK-SOVELLUS SAI alkunsa palveluna, jossa pääosin nuoret käyttäjät tekivät lipsync-videoita eli esittivät laulavansa tunnettuja kappaleita. Nykyään sisältö on laajentunut muihinkin lyhyisiin videosisältöihin. Suosio on tuonut palveluun myös vakavampaa sisältöä, ja nykyisin jopa Verohallinto ja monet muutkin yhteiskunnalliset toimijat löytyvät TikTokista. Palvelusta on tullut merkittävä osa nuorten online-kulttuuria. TikTok on saanut myös runsaasti kritiikkiä esimerkiksi niin sanotuista TikTok-haasteista, joiden seurauksena nuoria on jopa kuollut. Palvelua on moitittu myös tietoturvan puutteista ja joidenkin vähemmistöryhmien edustajien näkyvyyden rajoittamisesta. TikTok on vedonnut siihen, että se ehkäisee tällä kiusaamista. Samaan aikaan se sallii kuitenkin kommentoinnin, josta osa on suoraa vihapuhetta ja uhkailua. Missä TikTok on vammaisuuden esille tuomisessa onnistunut ja missä puolestaan epäonnistunut? Vammaishuumoria? Heti, kun avaan sovelluksen, silmilleni pamahtaa video, jossa cp-vammainen naisoletettu tekee stand uppia eli puhuu humoristisesti vammastaan. Hänellä on myös puhevamma: ”Kamalinta cp-vammassa on se, kuinka kauan kestää sanoa cerebral palsy.” Yleisö nauraa. Huumoria voi käyttää myös kannanottoon. Eräässä videossa henkilö käsittelee sitä, miten pyörätuoleja vuokrataan huvikseen ja tekeydytään vammaisiksi. Lopussa tekijä sanoo: ”I won’t stand for it… mainly because I can’t.” (En seiso asian takana – lähinnä siksi, etten pysy pystyssä.) Lyhytkasvuinen Eero Herranen on puolestaan tehnyt palveluun sketsejä, joissa hän esittää Lumikki-sadun kääpiöitä. Ymmärrän, miksi tämä saattaa suututtaa monia. Herranen on kuitenkin todennut, ettei edusta videoissa muita kuin itseään. Hän tahtoo (oletettavasti) esimerkillään osoittaa, ettei häntä kannata lyhytkasvuisuudesta pilkata, sillä hän nauraa sille itsekin. Itseironia toimii Sokeat saattavat TikTokissa viihdyttää vammaisuuteen liittyvillä taidoilla näyttämällä esimerkiksi valkoisen kepin avulla navigoimisen taktiikoitaan. Kaksi ensimmäistä on yleensä aitoja, kolmas on keksitty ja päätön, esimerkiksi ”helikopteri”, jossa henkilö vain huitoo villisti ympärilleen. Tällaiset videot ovat mielestäni tärkeitä ja merkityksellisiä. Rajoitteiden kanssa elävä henkilö osoittaa niillä ensinnäkin sen, ettei hänen kanssaan tarvitse olla varovainen, ja toiseksi, etteivät ne tyypilliset asiat, joista häntä voitaisiin haukkua, pysty häntä satuttamaan. Huumori tekee erilaisuudesta lähestyttävämpää osoittamalla, ettei vammaisuus ole haudanvakava aihe. On kuitenkin olennaista, kuka tällaisia huumorivideoita tekee. Hyvä perusohje on se, että vammainen saa itse tehdä ominaisuudestaan vitsin aiheen, mutta muiden tekemänä sama koetaan loukkaavaksi.
• Tukilinja 5/2022 15 Epäkohdat esiin Huumorilla nostetaan TikTokissa esiin myös yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia. Eräs tiktokkaaja parodioi yhdessä avustajansa kanssa absurdeja tilanteita, joihin avustamistilanteissa voi törmätä. Toisissa videoissa kuvataan jotain esteellistä paikkaa ja näytetään, miten hankalaa siellä liikkuminen on pyörätuolin käyttäjälle. Myös vammaisten kohtaamaa huonoa palvelua tuodaan esiin parodian keinoin. Jotkut saattavat kieltäytyä palvelemasta vammaista asiakasta, koska hänellä on pyörätuoli. Eräällä videolla on kuvattu lavastettu reaktio, jossa henkilö menee polvilleen ja toteaa: ”Entä nyt?” Tällä on tarkoitus nostaa esiin tilanteen ableistisia asenteita. Hauskaa osallistumista Kannanottojen ja epäkohtiin puuttumisen lisäksi alustalla leviää myös virkistävä ilmiö: Toimintarajoitteiden kanssa elävät tekevät tavallisia TikTok-haasteita, joita on mahdollisesti sovellettu, mutta siten ettei vammaa ole nostettu esiin. Näin muistutetaan vammaisten tekevän aivan normaaleja juttuja. Ihmisiä kiinnostaa myös se, miten eri tavoin vammaiset ihmiset selviävät arjestaan. ”How to” -videot ovatkin suosittuja monella somealustalla. Osa videoista on realistisia, toiset on vedetty vitsiksi. Esimerkiksi suomalaisen sokean koomikon Tuomas Väntin video siitä, miten sokeat putsaavat kissanhiekkalaatikoita, saa suupielet väkisin hymyyn. Ahdistavaa sisältöä Monet vammaiset ystäväni ovat kuitenkin päätyneet poistamaan TikTokin, koska he kokevat sen ahdistavaksi. Jo pikainen palveluun tutustuminen näyttää, miksi. TikTokissa leviää esimerkiksi tic-oireiden matkiminen. Toinen matkimisvideoiden alalaji on blind guy prank eli sokeuteen liittyvät käytännön pilat. Niissä näkevä henkilö tekee jotain törppöä, kuten työntää toisen kaupassa olijan naamalleen hyllykköön, ja alkaa sitten esittää sokeaa. Vastenmielinen someilmiö on sekin, että kun vammainen kuvaa arkeaan – tai etenkin jos hän nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia – hänet nostetaan oitis jalustalle sankarina. Myös vammaisia auttavia henkilöitä nostetaan ahdistavalla tavalla pyhimyksen asemaan. Eräällä videolla henkilö auttaa vammaista, joka ei käsien tärinältä pysty syömään. Kommenttikenttä on täynnä: ”Aito sankari” -kommentteja. Pahimmassa tapauksessa videossa lukee ”Sosiaalinen koe” eli se on lavastettu: vammaisena esiintyvä henkilö testaa siinä toisten reaktioita. Huijarit vahingoittavat Kun vammattomat tekeytyvät vammaisiksi TikTok-katsojien toivossa, on se loukkaavaa aidosti vammaisia kohtaan ja pahimmillaan jopa laskee ihmisten auttamishalua. Auttamisen (tietysti tarpeen varmistamisen jälkeen!) tulisi olla itsestäänselvyys, ei kiitoksen kohde. Matkimisvideoiden tekeminen on myös omiaan lisäämään vammojen kyseenalaistamista. Jos pyörätuolissa oleva ihminen nousee seisomaan tai ottaa muutaman askeleen, on hän heti kanssaihmisten mielestä huijari. Todellisuudessa liikkumisen apuvälineen käyttö ei aina tarkoita sitä, etteivät henkilön jalat lainkaan toimisi. Toimintarajoitteita on monenlaisia. Osa elämää Sosiaalisen median alustat tarjoavat monia mahdollisuuksia sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen ja oppimiseen. Vaikka somealustat tarjoavat paljon hyvää, ovat ne kuitenkin pahimmillaan paikkoja kiusaamiselle ja huonoille vammaisuuden representaatioille. Omasta mielestäni TikTok ei silti ole alustana läpeensä vahingollinen, vaikka se levittääkin vammaisuudesta ja vammaisista myös haitallisia mielikuvia. Tarjoaahan se yhtä lailla vammaisille itselleen mahdollisuuden ottaa kielteisiin ilmiöihin kantaa. Blind guy prank Sä olet sank ari! Helikopt eri! Sosiaaline n koe
• TULILINJALLA / KOLUMNI Anni Kyröläinen Yhteinen, arvokas koulupolku Tätä tätiä jäi kuitenkin eniten mietityttämään sanallisten tehtävien antama viesti. Niissä seikkaili aivan tavallisia viidesluokkalaisia ja prosenttilaskut käsittelivät rahaa: yhdessä tehtävissä lapsi halusi ostaa miltei 100 euroa maksavan laukun ja toisessa muutaman sadan euron puhelimen. Muutenkin havahduin erikseen miettimään kirjassa esitettyä arkea: entä ne lapset, joiden perheille tällaiset ostokset eivät ole arkipäivää? Puhumme paljon siitä, että lapsilla ja nuorilla on paineita. Varmasti onkin, jos jo läksyissä tavallisena elämänä esitellään kuluttamista ja hankintoja. En sano, etteikö taloustaitoja olisi hyvä opetella, todellakin on. Mutta paljon on kiinni siitä, miten asian esitämme. JATKOIN POHDISKELUANI: Oppikirjoissa ei näy juuri lainkaan vammaisia lapsia tai nuoria. Tämä voi kuulostaa pieneltä asialta, samoin koko pohdiskeluni siltä, että onko tämä nyt se asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Mielestäni nimenomaan on. On todella tärkeää, että vammaiset, mutta myös muut lapset ja nuoret näkevät moninaisuutta kaikkialla siellä, missä he arkensa ja elämänsä viettävät. Oppikirjat tavoittavat lähes jokaisen lapsen ja nuoren, joten juuri niihin tulisikin siis kiinnittää erityistä huomiota. Itse kävin ala-asteen 90-luvun lopulla ja voin sentään ilokseni sanoa, että niistä ajoista on tultu eteenpäin myös oppikirjojen maailmassa. Mutta emme saa kuvitella, että työ olisi valmis. Keksimme esimerkiksi Anni-hipan, jossa minun jäätyäni muiden tuli juosta takaperin. Kolumnisti Anni Kyröläinen, 33, Helsinki. Toimintarajoite: Osteogenesis Imperfecta Ammatti: Esteettömyysasiantuntija, konsultti. AINA VÄLILLÄ havahdun siihen, miten monenlaisilla, huomaamattomillakin tavoilla todellisuutta muokataan ja ajatuksiin vaikutetaan. Veljeni tyttäristä vanhempi on viidennellä luokalla, ja autoin häntä tässä eräänä päivänä matematiikan kotitehtävissä. Aiheena oli prosenttilasku ja suoriuduimme tehtävistä oikein hyvin (tällaisina hetkinä aina myös havahdun vanhaan haaveammattiini – olisiko sittenkin pitänyt ruveta opettajaksi!). KAIKENLAISELLA NÄKYVYYDELLÄ eli representaatiolla on väliä. Itse ilahduin suuresti, kun kummipoikani toivoi minulta viisivuotislahjaksi tiettyä Ryhmä Hau -hahmoa. Sain häneltä toiveena vain hahmon nimen ja yllätyin suuresti, kun leluhyllyllä kävi ilmi, että tällä hahmolla on pyörätuoli. Pikaisella googlauksella selvisi, että hän on tullut mukaan sarjaan viidennellä kaudella. Mielestäni oli myös sydämellistä, että kummipoikani toivoi tätä hahmoa juuri minulta. Tällaisia hahmoja tarvitsemme ehdottomasti lisää ohjelmiin, mediaan, uutisiin ja kaikkialle. Ja nimenomaan niin, ettei heitä esitetä vain haasteidensa tai vammojensa kautta, vaan toimijoina, mukana siinä missä muutkin. MYÖS LÄSNÄOLOLLA on merkitystä. Liikun itse sähköpyörätuolilla ja kasvoin pienellä paikkakunnalla. Kävin normaalin koulun henkilökohtaisen avustajan avulla, ja vaikka jouduimme hieman tappelemaan kunnan päättäjien kanssa porrashissistä, koen koulupolkuni erittäin arvokkaana. Arvokkaana minulle, mutta arvokkaana myös kaikille niille noin 400 muulle oppilaalle, joiden joukossa päivittäin olin. Moni tuttu tai ystävä on sanonut että se, että minä olin heidän porukassaan, luokassaan tai välituntileikeissään, on jättänyt pysyvän jäljen. Ajatuksen siitä, että vammaisiakin ihmisiä on, esteettömyyttä tarvitaan ja asioita voi soveltaa. Minulla on myös useita ensimmäiseltä luokalta asti mukana kulkeneita ystäviä, joiden kanssa yhä toisinaan muistelemme lapsuutta. Keksimme esimerkiksi Anni-hipan, jossa minun jäätyäni muiden tuli juosta takaperin. Hyppynaruleikeissä en hyppinyt, mutta olin pyörittäjänä ja pääsin keksimään loruja. Nämä kaikki ratkaisut tulevat lapsilta luonnostaan, kun siihen annetaan mahdollisuus. Mahdollisuuden antaa esteettömyys, mutta ennen kaikkea opettajat ja avustajat, joilla täytyy asenteen lisäksi olla riittävät mahdollisuudet toteuttaa inkluusiota ja ottaa kaikki mukaan. 16 Tukilinja 6/2022
• SALOSSA PANDEMIAN loppuvaiheissa toimintansa lopettanut, vammaisia nuoria monipuolisesti työllistänyt Ihme ja Kumma -yhdistys kahviloineen ja paikallisradioineen jätti jälkeensä uuden alun idun. Jorma Nurminen toivoi toiminnan ainakin jossakin muodossa jatkuvan, niinpä hän perusti Kakkulin. Se on tässä vaiheessa vasta tuotemerkki, mutta perästä kuuluu. ”Meillä on ollut pieni kotileipomo jo toistakymmentä vuotta, ja parhaillaan hyödynnän sen tiloja ja laitteita kakkujen tekemiseen, kuten Ihkukin hyödynsi alkuvuosina”, Nurminen kertoo. Koska herkkujen leivonta oli Ihme ja Kumma -kahvilassa keskeisessä roolissa, ovat kakut, leivokset ja tortut luonnollinen valinta myös uudeksi toimintamalliksi. ”Oli IhKu ja tuli myymälä Ihkuli. Koska IhKu oli tunnettu myös kakuistaan, niin nimi Kakkuli tuntui luontevalta”, Nurminen valottaa. Kakkuli tarjoaa myös suolaista purtavaa, kuten voileipäkakkuja ja piirakoita. Ruokarajoitteisillekin löytyy valikoimaa ja jouluksi vaikkapa koristeluja jouluhalkoja eli saksalaisia joulukakkuja. Tällä hetkellä leivonta sujuu vielä kotivoimin ja asiakaspalvelu kakkuli.fi -nettisivujen kautta. Jos yritys lähtee siivilleen, saattaa Kakkulissa Nurmisen mukaan kuitenkin vielä hääriä yksi jos toinenkin entisestä kahvilatoiminnasta työttömäksi jäänyt ”ihkulainen”: ”Tilauskanta kasvaa ja varmaan yhteiskunnallisen tilanteen rauhoituttua toimitilat uskalletaan ottaa ja jokunen nuorikin palkata. Aika näyttää.” TEKSTI Iris Tenhunen Suu makeaksi HYVÄN MIELEN RESEPTI Kakkulin bebe AINEKSET: Leivospohja: 200g voita 100g sokeria 300 g erikoisvehnäjauhoja 1 muna Täyte: 2 rkl sokeria 1 rkl maissijauhoa 2 keltuaista 1 dl kermaa 100 g voita vaniljaa tai vaniljasokeria Kuorrute: 2 rkl kuumaa vettä 3 – 4 dl siivilöityä tomusokeria ½ rkl sitruunan mehua NÄIN LEIVOT: 1. Vatkaa huoneenlämpöinen voi vaahdoksi, lisää sokeri, jauhot ja muna. Jos taikina on löysää, lisää jauhoja. Rullaa ”pötköksi” ja jaa yhtä suuriin osiin. Painele taikina ohuelti voideltuihin, noin 6 cm leivosvuokiin. Paista (n. 180 C) uunin keskiosassa kauniin vaaleiksi. Paistoaika riippuu vuokien koosta. Ole tarkka, palavat nopeasti! Vielä hivenen lämpiminä leivokset irtoavat vuoista parhaiten. 2. Sekoita ja lämmitä kattilassa sokeri, maissijauho, keltuaiset ja kerma. Vatkaa, kunnes seos saostuu, mutta älä päästä kiehumaan. Ota kattila tulelta ja vatkaa kylmäksi lisäten vaahdotettua voita pienissä erissä. Lisää vanilja. Pursota täyte leivospohjiin noin 2/3 niiden tilavuudesta. 3. Leivoksen kruunaa kiiltävä kuorrute, jonka voi koristella esimerkiksi nonparelleilla, pähkinöillä tai suklaalla. Vatkaa sokeri kuuman veden joukkoon ja lisää sitruunamehu. Jatka vatkaamista, kunnes kuorrute on kiiltävää ja sopivan kiinteää (liian löysänä se valuu reunoille, liian jäykkänä ei leviä). Lisää elintarvikeväri. Pursota leivokset kuorrutteella, lisää koristeet ja anna kuivua viileässä tilassa. Tukilinja 6/2022 17 Nämä bebet on tehty isoäidin reseptillä vuodelta 1949.
• 18 Tukilinja 6/2022 UNELMAT TODEKSI HIIHTOKELKALLA LADULLE Hyvä oheislaji Parajääkiekon maajoukkuepelaajalle Harri Kangastielle kelkkahiihto toimii hyvänä oheislajina. Kerran hän toi hiihtokelkkansa parajääkiekkoleirille kokeiltavaksi, ja Iiro Knoll sai huomata, että hiihtäminen todella voi olla myös hauskaa. ”Kelkan avulla voisin hiihtää perheen kanssa ja pitää peruskuntoa hyvin yllä talvisin. Minulle sopii kelkka, jossa ollaan polvillaan, ei sellainen, jossa istutaan”, Iiro kertoo. Knollin perhe haki Iirolle Paralympiakomitean ja Tukilinjan yhdessä myöntämää Startti-stipendiä kelkan hankintaan ja sai sen. Yritys, josta Harri Kangastie oli aikoinaan oman kelkkansa hankkinut, ei kuitenkaan ollut enää toiminnassa. Nyt suunnitelmissa on teettää Iirolle kelkka jyväskyläläisellä metallipajalla Kangastien kelkan mallia mukaillen. Samalla on tarkoitus teettää kelkat myös kahdelle Iiron joukkuetoverille SISUsta, Leevi Kurjelle ja Aaron Hänniselle. ”Sitten on mukava käydä hiihtolenkillä porukalla”, Iiro toteaa. Iiro Knoll hankkii apurahalla hiihtokelkan, jolla hän pääsee ladulle perheen ja joukkuekavereiden kanssa. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Touho Häkkinen Treeneissä ei tarvitse ujostella vammaansa. Startti-stipendi Tukilinja myöntää vuosittain 30 000 eurolla Starttiapurahoja vammaisille liikunnan harrastajille yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. IIRO KNOLL on yrittänyt hiihtää. Kovin hauskaa se ei ollut, hankalaa tarpomista enemmänkin. 13-vuotiaalla Iirolla on diplegia eli alaraajapainotteinen cp-vamma ja hän käyttää arjessaan enimmäkseen kävelykeppejä liikkumisen apuna. Hiihtäminenkin periaatteessa onnistuu, mutta ei se luontevalta tunnu. Iiro pelaa myös parajääkiekkoa, luistelukelkassa pelattavaa jääkiekon muotoa, kotikaupunkinsa Jyväskylän SISU Paraicehockey -joukkueessa. Tällaine n hiihtoke lkka Iirolleki n räätälö idään. Päälajina kiekkoilu Parajääkiekon pariin Iiro Knoll päätyi vuonna 2017. Iiro osallistui Suomen Paralympiakomitean koordinoimaan Valtti-ohjelmaan, jossa vammaisille lapsille ja nuorille etsitään liikuntaharrastus. Jokainen osallistuja saa ohjelmassa henkilökohtaisen valtin eli saattajan harrastuksen pariin. Valtit ovat yleensä liikuntatai kuntoutusalan opiskelijoita Valtti-ohjelman yhteistyöoppilaitoksista.
• Tukilinja 6/2022 19 HIIHTOKELKKA = Soveltavan hiihdon väline, jossa liikuntavammainen henkilö istuu tai on polvillaan. Iiro Knoll liikkuu kyynärsauvojen avulla. Nyt häntä odottavat talviset hiihtoladut. ”Tiesimme SISUn joukkueesta jo etukäteen, mutta Valtin avulla Iiro uskaltautui lähtemään kokeilemaan joukkueen treeneihin. Iirolla oli tosi hyvä, itsekin luistelutaustainen valtti”, kiittelee Iiron äiti Johanna Knoll. Ryhmähenki kantaa Alun perin Iiron suosikkilaji ei ollut suinkaan jääkiekko vaan jalkapallo, mutta hän kertoo viihtyneensä kiekkoilun parissa alusta saakka mainiosti: ”Saa olla osa joukkuetta ja pääsee kunnolla hikoilemaan!” Vertaistuki ja tieto siitä, että tässä porukassa olen yksi muista, on esiteini-ikäiselle iso asia myös Johanna-äidin mukaan: ”Treeneissä ei tarvitse ujostella omaa vammaansa. Siellä yksi konttaa ja yksi jättää jalkansa kentän laidalle. Ryhmähenki on vahva. ” Mäki kutsuu!
• Eläinrakkaudesta ammatti UNELMAT TODEKSI Tukilinjalta saadulla läppärillä Jonna hoitaa opintojen ohella myös ADHD-yhdistyksen asiat. 20 Tukilinja 6/2022 Koen olevani hieman hitaampi oppimaan ja tarvitsen toistoja. Paperilta asioita on helpompi hahmottaa.
• Tukilinja 6/2022 21 hän on perehtynyt eläinten fysiologiaan, sairauksiin ja farmakologiaan. Vaikeita aiheita, kuten lääkelaskuja tai solutason anatomiaa, on harjoiteltu yhdessä opiskelukaverin kanssa. Opinnot ovat edistyneet loppusuoralle – enää puuttuu näyttötyö ja siihen vaadittava harjoittelupaikka. Jonna teki aiemmat harjoittelunsa yksityisellä eläinklinikalla ja kunnallisella eläinlääkärillä. Nyt tulisi kuitenkin löytää sellainen oppisopimuspaikka, jossa olisi röntgenja inhalaatioanestesialaitteet. Korona-aika vaikeutti etsimistä eikä paikkaa ole vielä löytynyt. Vahvuudet haltuun Onneksi Jonnaa tukee työnhaussa Uraverkosto-hankkeessa saatu kokemus. Siellä pyrittiin tunnistamaan omaa osaamista ja vahvuuksia, ja mitä työelämästä haluaa. Sai jutella työnhausta muiden kanssa ja vastaanottaa palautetta. Jonna onkin vilkkauden lisäksi löytänyt itsestään myös järjestelmällisyyttä ja luovuutta, avoimuutta ja uteliaisuutta. Tällä hetkellä hän on mukana työllisyyspalveluiden kuntakokeilussa ja kartoittaa klinikoita, joihin voisi hakea töihin. Jonna ei muista kokeneensa työelämässä syrjintää ADHD:n vuoksi, mutta ei hän itsekään kyllä asiaa ensimmäiseksi esille ota. ”Ehkä sen vuoksi on epävarmuutta lähinnä itsellä: pelkään että epäonnistun.” Tähän Jonna on vastannut perusteellisuudella. Hän haluaa aina tietää, miten ja miksi jokin asia tehdään, ja ottaa asioista myös itse selvää. Näin hän on kääntänyt haasteet vahvuudeksi. Arki sujuu vihdoin Jonna kertoo tilansa olevan oikean lääkityksen ansiosta nyt hyvä. Kesti kuitenkin aikansa löytää se, mikä oli uuvuttavaa. Tällä hetkellä hän kertoo viettävänsä aktiivista arkea lemmikkiensä Jirran ja Milan kanssa. Perheeseen kuuluvat myös toisella paikkakunnalla asuva kumppani ja tämän ekaluokkalainen tytär. Viimeksi on Jirran kanssa kokeiltu uutta koirauimalaa. Kissan verenpainetautia täytyy puolestaan lääkitä päivittäin. Touhukas nainen käy kuntosalilla ja avannossa, harrastaa lukemista ja kertoo tykkäävänsä Pokémon Go -pelin pelaamisesta. Tukilinjalta saadulla läppärillä hoituvat myös kokoukset ja muut yhdistysasiat, sillä Jonna toimii sihteerinä ja rahastonhoitajana paikallisessa ADHD-yhdistyksessä. Työn syrjässä kiinni Jonna meni vuonna 2016 työkokeiluun eläintarvikeliikkeeseen ja tekee siellä keikkatyötä edelleen noin 30 tuntia kuukaudessa. Eläintarvikkeiden lisäksi lemmikeille tarjotaan liikkeessä esimerkiksi trimmauspalvelua ja kynsien leikkausta, ja Jonna iloitsee asiakaspalvelukokemuksen karttumisesta. Päällimmäisenä mielessä on silti joko klinikkaharjoittelupaikan tai muun vakituisen työpaikan löytyminen. ”Työnhaku on tehty nykyään vähän hankalaksi, kun tarvii olla cv:t ja videot itsestä ja pitää keksiä, miten erottuisi joukosta”, Jonna tuumii. Hänellä on kuitenkin toiveikas fiilis tulevaisuuden ja työpaikan löytymisen suhteen. Vaikka itsensä kehuminen ujostuttaa, on ikä tuonut myös itsetuntemusta. Itse hän tuntee olevansa parhaimmillaan kasvokkain haastattelussa, kun saa vapaasti kertoa itsestään. SAKEMANNI = Saksanpaimenkoira INHALAATIOANESTESIA = Nukuttaminen hengitysteiden kautta vaikuttavalla aineella. Tukilinjalta saatu läppäri ja tuki opintomaksuun siivittivät Jonna Paatelaisen unelmiensa ammattiopintoihin. TEKSTI JA KUVAT Tarja Perkiö LAPINPOROKOIRA JIRRA saapuu häntää heiluttaen tulijaa vastaan. Maatiaiskissa Mila seisoo uteliaana eteisessä, tervehtii hieraisten päätään tulijan kättä vasten ja painuu takaisiin omiin touhuihinsa. Eläimet ovat kuuluneet 31-vuotiaan Jonna Paatelaisen elämään aina. ”Isä kasvatti sakemanneja ja meillä on kotona aina ollut koiria, kissoja ja jyrsijöitä.” Kymppiluokalla Jonna sai ADHD-diagnoosin ja sairastui masennukseen. Koulu ei maistunut, mutta eläinten kanssa oleminen tuntui luontevalta, joten hän meni töihin akvaarioliikkeeseen. ”Silloin aloin ensimmäistä kertaa ajatella, että haluaisin tehdä tulevaisuudessa töitä eläinten parissa.” Äiti ja opettaja auttoivat työstämään asiaa ja kymppiluokan jälkeen Jonna aloitti eläintenhoitajan opinnot. Koulutus innosti Jonnan rakkaus aiheeseen loistaa kasvoilta, kun hän esittelee opiskelumateriaaliaan ja opintojen osa-alueita. Kaikki on siististi kansioissa paperisina tulosteina. ”Koen olevani hieman hitaampi oppimaan ja tarvitsen toistoja. Paperilta asioita on helpompi hahmottaa ja kerrata tarpeen mukaan.” Eläintenhoitajaksi Jonna valmistui vuonna 2011. Näyttötyö käsitteli talvikon eli venäjänkääpiöhamsterin kasvatusta. Muutama vuosi sitten hän halusi jatkaa opintojaan klinikkaeläinhoitajaksi. Sosiaalityöntekijä vinkkasi mahdollisuudesta hakea opiskeluun avustusta Tukilinjalta. Jonna oli mukana TE-toimiston ja kaupungin rahoittamassa Uraverkosto-hankkeessa, jonka ohjaaja Katri Karjula neuvoi häntä hakemuksen tekemisessä ja asiantuntijalausunnon saamisessa. Jonna saikin vuonna 2020 Tukilinjalta apurahan koulutusmaksuun ja läppäriin. Näytönpaikka puuttuu Klinikkaeläinhoitaja avustaa eläinlääkäriä vastaanotolla ja myös leikkauksissa. Tietokone on Jonnalla ollut ahkerassa käytössä, kun Arki kuluu Jirran ja Milan kanssa touhutessa, mutta Jonnan haaveena on hankkia perheeseen vielä tanskandoggi.
• ”Palelen lähes aina. Pyörätuolin käyttäjä ei jalkoja juuri liikuta.” 22 Tukilinja 6/2022 Pakkanen, joka kivistää taviksen kasvoja, voi osalle vammaisista merkitä jopa hengenvaaraa. Kysyimmekin näiltä todellisilta asiantuntijoilta, miten he aikovat tänä talvena pysyä lämpiminä. Konstit vaihtelevat kissasta toppahousuihin. TEKSTI Heini Saraste PIIRRO Väinö Heinonen TALVI KYLMYYS HYYTÄÄ – mikä neuvoksi? T oimittaja ja kolumnisti Sinikka Luhtasaari sanoo olevansa superpalelija. Jokunen vuosi sitten hän MS-taudin pahenemisen takia vaihtoi invamoponsa sähköpyörätuoliin eli sähkikseen. Sähkömopon käytön Sinikka lopetti, kun oikea käsi nyrkkiintyi eikä hän kyennyt enää sitä ohjaamaan. Mopoaika oli hänestä sinällään ihanaa aikaa: saattoi vielä mennä kauppoihin ja kuppiloihin itsenäisesti ilman avustajaa. Sähkikseen vaihtamisesta on ollut paitsi apua myös vaarallisia seurauksia kylmillä keleillä: ”Sormet jäykistyvät sähköpyörätuolin ohjaustikun ympärille. Kun ote ei laukea, tuoli lähtee karkaamaan minne sattuu. Se on todella pelottavaa.” Kylmä kramppaa Luhtasaari on erityisen altis kramppaantumaan kylmissä olosuhteissa, esimerkiksi silloin, kun hän odottaa invataksissa ulos pääsemistä ja kuljettajan avatessa takaoven kylmä puskee sisään. ”Kun on sitten minun vuoroni ajaa ulos nostolaitteeseen, käteni saattaa kramppaantua. Pelkään ajavani nostolaitteen reunan ylitse ja putoavani.” Luhtasaari kertoo ajaneensa kerran niin voimakkaasti seinää päin, että pyörätuolin
• Tukilinja 6/2022 23 jalkalaudat irtosivat. Tällainen aiheuttaa hänessä toisinaan sulaa kauhua pakkasella ulkona liikkumista kohtaan. Niinpä hän ei enää käy talvella juurikaan ulkona. ”Menen suoraan invataksiin, ja sitten suoraan määränpäähän ja siellä sisälle. Muuten pyrin pysymään mahdollisimman paljon kotona.” Jätä putkiremonttitalo Sinikka Luhtasaarella on kauhea muisto siitä, kun hän kymmenisen vuotta sitten jäi talvella putkiremontin ajaksi asumaan asuntoonsa. ”Kuvittelin, että remppaa tehdään toisissa huoneissa, ja minä sitten vaan työhuoneessa oven takana kirjoittelen juttujani.” Hän myöntää maksaneensa typeryydestään kalliin hinnan. ”Painajainen alkoi, kun koko asunto meni kylmäksi, vieraita äijiä koikkelehti kotona ja kylmyys oli välillä hyytävä. Myös meteli oli huumaava. Se oli helvettiä. Nukuin toppahousut jalassa ja palelin. Välillä remppamiehet saattoivat hakea mulle ruokaa lähikaupasta.” Varaudu sähkökatkoon Entä pelottavatko tulevat sähkökatkokset? ”Taloyhtiöltä tuli juuri varoitus, että hankkikaa sähköpatteri, ja minähän hankin. Ja hankkikaa patteriradio, niin että kuulette, mitä tapahtuu. Ja pitäkää pakastin kiinni katkon aikana niin, ettei se ala sulaa. Kylmä vesi tulee pönttöön kuitenkin, joten tilanne on parempi kuin putkirempan aikaan”, hän naurahtaa. Luhtasaari on liikkumisen hankaluudesta huolimatta ilmoittautunut ehdokkaaksi kirkkovaltuustoon, ja esteettömyyttä hän lähtee puolustamaan aina, vaikka ulkona olisi 30 astetta pakkasta. ”Esteettömyys on mun Jumala”, hän sanoo. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla...
• ”Kuuma muki on vammaisen naisen paras ystävä.” ”Saman peiton alla rakkaan jalat lämmittävät.” 24 Tukilinja 6/2022 Lämmittimen suojassa Sosiaalityöntekijä Matti Koikkalainen, 64, loukkaantui nuorena miehenä liikenneonnettomuudessa ja halvaantui. Koikkalainen kertoo, että hänen heimoveljiään eli selkäydinvammaisia on kahdenlaisia. On niitä, joilla nikama on vaurioitunut alhaalta. He eivät kärsi kylmyydestä vaan pikemminkin kuumuudesta. ”Ja sitten on niitä, joitten nikama on vaurioitunut ylempää, ja heihin minä kuulun.” Hänen vammansa on selkäytimessä niin ylhäällä, että lämmönsäätelykeskus on vaurioitunut. Kesällä Koikkalaisella on liian kuuma ja talvella liian kylmä. Ongelmana on myös se, että raajoissa ei ole tuntoa, ei siis myöskään aistimusta kylmästä tai kuumasta. Niinpä hän nauttiikin mielellään lämmittimen huomaavaisesta hurinasta. Talvi omakotitalossa ”Kyllä talvi pelottaa minua, koska pukeutuminen on reumaatikolle työlästä. Se on aina prosessi, joka vie aikaa”, sanoo joensuulainen Arja Kontkanen, 78. Hän kertoo muuttaneensa Arja muutti vuosi sitten Helsingistä Joensuuhun vanhaan kotitaloonsa sisaren naapuriksi. ”Joensuussa talvet ovat kylmempiä kuin Helsingissä, mutta ei liikkuminen ollut helppoa Helsingissäkään liukkauden ja kovien, kylmien tuulien vuoksi.” Kontkasen elämää kylmyys hankaloittaa suuresti. Kesällä talossa on ihana puutarha, mutta talvella vanha talo näyttää huonot puolensa, sillä lattiat ovat kylmät. Onneksi talo muuten pysyy lämpimänä, jos vain jaksaa maksaa sähkölaskut. Perspektiivi auttaa ”Kehotus alentaa huonelämpötilaa ei tiedä hyvää hyvinvoinnille”, Arja Kontkanen pohtii. ”Sormet voivat mennä valkoisiksi viileässä huoneessa varsinkin, jos ei jaksa olla aina puuhaamassa jotain.” Kontkanen ei pidä myöskään helleajoista – silloin jalat turpoavat ja on raskasta kävellä. Parhaita vuodenaikoja hänelle ovat kevät ja syksy, jolloin on kuulasta ja hyvä hengittää. Vilu liittyy hänen mielestään kuitenkin myös väsymystiloihin, huonoon yleiskuntoon ja mielialoihin. ”Paljon on elämän aikana koettu kuumuutta ja kylmyyttä, suuria vaikeuksia mutta myös rakkautta ja huikeita kauneuden elämyksiä. Ne antavat perspektiiviä tähän kylmyyskysymykseen”, hän toteaa. Asunto kauppakeskuksessa Pyörätuolia käyttävä runoilija Sanni Purhonen, 39, asuu tulevan aviomiehensä kanssa Tapiolan keskustassa täysin esteettömässä uudessa kerrostalossa, josta pääsee sisäkautta alapuolella olevaan kauppakeskukseen. Uuteen kotiinsa pariskunta muutti vuosi sitten, kun he halusivat vakiinnuttaa elämänsä keskellä pahinta koronakautta. ”Monilla CP-vammaisilla ääreisverenkierto on heikko. Toisaalta spastiset ihmiset, joilla on pakkoliikkeitä, saattavat kärsiä kuumuudesta”, sanoo Purhonen. ”Kyllä mulla on kylmät jalat. En mene kuitenkaan sanomaan, palelenko enemmän kuin muut, sillä sitähän en voi tietää. Saman peiton alla rakkaan jalat lämmittävät kuitenkin ah, niin mukavasti!” Muki lämmittää ”Kuuma muki on vammaisen naisen paras ystävä”, sanoo tamperelainen vammaisaktivisti Amu Urhonen, 42. Teemuki tai kahvikuppi käsissä saa veren mukavasti kiertämään. Myös Urhonen pitää kylmyyttä suurena vihollisenaan. Hän välttääkin ulkona oloa talvella mahdollisimman paljon. ”Mä palelen lähes aina. Se johtuu siitä, että pyörätuolin käyttäjä ei jalkoja juuri liikuta ja ääreisverenkierto on heikko. Koin myös aikanaan anoreksian ja sekin palelutti, kun olin niin laiha. Onneksi se vaihe on elämässäni ohi.” Kansainvälisessä vammaisliikkeessä toimiva Urhosella on tietoinen Suomen ongelmien vähäisyydestä moneen muuhun maahan verrattuna: ”Vammaisia ihmisiä on kuollut esimerkiksi Englannissa, kun heillä ei yksinkertaisesti ole varaa lämmitykseen.” Kissa syliin Urhoselle kissa on paras kylmien jalkojen lämmittäjä. Jos kissaa ei ole, täytyy turvautua raskaaseen peittoon ja lämpimiin vällyihin. Myös vuoroviikoin hänen kanssaan samassa sängyssä nukkuvat lapset tuovat lämpöä vuoteeseen. Amu Urhonen kertoo käyttävänsä mielellään villasukkia ja kertoo, että myös varpaitten liikuttelu auttaa. Neulominen onkin vilukissalle läheistä puuhaa. Hän neuloi aikanaan harmaat villasukat myös Kalle Könkkölälle, suurelle persoonalle ja kansainväliselle vammaisaktivistille, jonka hyvä ystävä hän oli 17-vuotiaasta asti. ”Luulen, että myös Kallen jalkoja paleli aina. Ylipäätään monelle vammaiselle on yhteistä tämä alituinen paleleminen ja on hyvä, että siitä puhutaan”, Amu tiivistää. Lisää tuolijumppaohjeita löydät vaikkapa YouTubesta.
• Tukilinja 6/2022 25 Näillä lämpiää! LÄMPIMÄT VAATTEET Vammainen brittibloggari Carrie Aimes suosittelee vaatteiden materiaaliksi vilukissoille silkkiä, villaa ja polyesteriä. Muista myös lämpöalusvaatteeet, käsineet tai turkismuhvi, villamyssy, väljät turkisvuoriset kengät tai suomalaisittain huopikkaat. Kerrospukeutuminen toimii, muista silloin tuulenpitävä kuorivaate. Lämmittävät ponchot tai viitat sekä iso villahuivi jalkojen päällä ovat takkia helpompia pukea. Seuraa säätiedotuksia ja ota varmuuden vuoksi lisävaatetusta mukaan. PUETTAVAT LÄMMITTIMET Tarjolla on jo runsas valikoima sähkölämmitteisiä pohjallisia, kädenlämmittimiä, lämpövöitä ja niskanlämmittimiä. Tarpeen ja budjetin mukaan voi valita ladattavan, patterilla toimivan tai kertakäyttöisen vimpaimen. LÄMMIN VUODE Yöpalelijaa voi auttaa lämmittävä polyesterifleece-patjansuojus. Kerrospukeutuminen on peitoissakin valttia eli useampi peitto yhden paksun sijasta. On myös yksinkertainen ratkaisu: sähköhuopa. LÄMMITTÄVÄT RUOAT Kuumat keitot ja verenkiertoa edistävät ruoka-aineet, kuten sipulit, inkivääri, kaneli, kurkuma, chili, rosmariini ja orapihlajajauhe karkottavat vilua. Flunssia voi torjua syömällä ravinteikasta ja terveellistä ruokaa. Vältä kolesterolia, alkoholia ja tupakkaa, jotka heikentävät verenkiertoa. Älä lähde pakkaseen nälkäisenä ja pidä varaenergiana mukana välipaloja. LIIKUNTA LÄMMIKKEENÄ Hyvä lihaskunto edistää kehoa lämmittävää verenkiertoa. Ulkona liikkumalla totutat kehosi sopeutumaan kylmään. Jos et pysty harrastamaan liikuntaa, hyödynnä ainakin fysioterapiaa ja opettele tekemään syvähengitysharjoite. Pyörätuolissa voit pitää jäsenet päivittäin liikkeellä vaikka innostavan rytmimusiikin avulla. ÄLÄ JÄÄ HYTISEMÄÄN! Kun tunnet ulkona vilunväreitä, ala heti lämmitellä liikkumalla ja hakeudu pikaisesti lämpimään. Alle 2-vuotiaita ja yli 60-vuotiaita ei pelkkä liikunta lämmitä. Sairaudet ja vammat voivat myös heikentää lämmönsäätelykykyä. TEKSTI Iris Tenhunen Lähteet: Carrie Aimes (Disability Horizon 5.11.2018) ja Google. UUTISIA LIIKENTEEN UUDET RISKIT NÄKÖVAMMAISILLE heinäkuusta 2023 alkaen tämä ei ole enää sallittua. Pyöräilijällä vastuu Sähköpyörät, kuten pyörät yleensäkin, ovat varsin hiljaisia ja nopeita vekottimia. Kun pyöräilijä näkee valkoisen kepin kanssa liikkuvan henkilön, kannattaa aina hidastaa vauhtia ja käyttää varoituskelloa hyvissä ajoin, jotta näkövammaisella jää aikaa reagoida. Sähköpotkulautojen aiheuttamat vaaratilanteet muille kulkijoille ovat viime aikoina olleet tiuhaan esillä. Kulkuväylille jätetyt sähköpotkulaudat aiheuttavat vaaroja näkövammaisille, sillä niitä ei aina havaitse valkoisella kepilläkään, ennen kuin on liian myöhäistä. Kovaa vauhtia ohi sujahtavat laudat ovat riski kaikille jalankulkijoille. Robotit hämmentävät Nykyisin kaupungeissa liikkuu myös kauppakasseja itsenäisesti kuljettavia robotteja. Robotit liikkuvat noin kuuden kilometrin tuntivauhtia ja periaatteessa havaitsevat antureillaan ihmiset. Näkövammaiselle kulkijalle robotin kohtaaminen kadulla voi kuitenkin herättää hämmennystä. Sähköisten liikennevälineiden yleistymisestä huolimatta valkoinen keppi on edelleenkin varsin näppärä itsenäisen liikkumisen apu. Välillä valkoisen kepin kanssa liikkuva voi myös tarvita muiden apua. Silloin kannattaa tarjota sitä rohkeasti. Sähköpotkulautojen turvallisessa käytössä on vielä paljon opittavaa. K U V A : L E H T IK U V A . Valkoinen keppi on näkövammaisen ihmisen itsenäisen liikkumisen mainio apuväline. Uudet innovaatiot liikenteessä aiheuttavat kuitenkin Näkövammaisten liiton mukaan näkövammaisille nyt haasteita, joita valkoisella kepillä ei ratkaista. Kaduille on viime vuosina ilmestynyt uusia, äänettömästi liikkuvia ja nopeasti kiihtyviä kulkuvälineitä: sähköpyöriä, sähköautoja sekä sähköpotkulautoja. Lisäksi saattaa vastaan rullata myös ruokakasseja kuljettava robotti. Kaikki ne voivat aiheuttaa valkoisen kepin kanssa ja pelkän kuulonsa varassa kulkevalle näkövammaiselle ihmiselle ikäviä yllätyksiä. Hiljaiset uhat Täyssähköauto on lähes äänetön, joten sen havaitseminen on hankalaa myös näkevälle, jos auto tulee takaapäin. Erityisesti riskialttiita ovat parkkialueelta poistumiset sekä risteykset kevyen liikenteen kanssa. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi onkin 2021 heinäkuusta alkaen edellytetty EU:n alueella uusilta sähköja hybridiajoneuvoilta varoitusäänijärjestelmää (AVAS eli Acoustic Vehicle Alerting System), joka aktivoituu, kun auto liikkuu alle 20 kilometriä tunnissa tai peruuttaa. Varoitusääni muistuttaa polttomoottoriauton käyntiääntä. Kuljettaja voi tällä hetkellä vielä kytkeä varoitusäänen pois päältä, mutta
• UNELMAT TODEKSI Kokemuksen syvällä rintaäänellä Lahden Klubitalo koulutti Heikki Pokista, Katariina Valkosesta, Piia Suojalasta ja Sami Kardellista kokemusasiantuntijoita. 26 Tukilinja 6/2022
• Tukilinja 6/2022 27 Lahden Klubitalo Kuntouttavaa jäsentoimintaa, joka rakentuu työpainotteisen päivän ympärille eri yksiköissä. Kokemusasiantuntijatoiminta on yksi painopisteistä. Toimintarajoite Suunnattu mielenterveyskuntoutujille. Tukilinja-apuraha Lahden klubitalon jäsenille on annettu apurahoja mm. kokemusasiantuntijana toimimiseen. KOKEMUSASIANTUNTIJA = Koulutettu vertaisasiantuntija, jolla on toimintakentästään omakohtaista kokemusta. Kokemuksen syvällä rintaäänellä Lahden Klubitalolla koulutetaan kuntoutujista kokemusasiantuntijoita, jotka osaavat kertoa, millaista tukea mielenterveyskuntoutuja tarvitsee. TEKSTI Heini Saraste KUVAT Reijo Ruotanen LAHDEN KLUBITALON jäsenet Piia Suojala, Katariina Valkonen, Sami Kardell sekä Heikki Pokki ovat kaikki kokemusasiantuntijoita. He kertovat elämänsä värisävyn muuttuneen täysin klubitalotoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden myötä. Heidän työnään on nyt käydä kertomassa eri oppilaitoksissa ja sairaaloissa elämästään ja tuoda uusia ideoita ja näkökulmia hoitoja sosiaalityöhön. Lahden Klubitalolla aloitettiin kokemusasiantuntijakoulutus neljä vuotta sitten. Klubitalo järjestää heille työnohjausta ja edistää pääsyä asiantuntijatyöhön. Idean kantava voima on ollut klubitalon koordinaattori Nina Ristola. ”Hyvin monet koulutuksiimme osallistuneet ovat saaneet Tukilinjalta tähän tukea, esimerkiksi tietokoneen”, hän kiittelee. Nyt hieno työllistämisidea on leviämässä muihinkin klubitaloihin. Ihmisarvoista kohtelua ”Kokemusasiantuntijat ovat hyödyksi paitsi potilaille ja omaisille, myös hoitohenkilöstölle”, Ristola kertoo. ”Erityisesti nuorten ammattikorkeakoululaisten kouluttaminen on tärkeää, sillä heistä riippuu se, saavatko asiakkaat tulevaisuudessa sosiaalityöntekijöiltä ihmisarvoisen kohtelun.” Vuosittain Lahden klubitalolla koulutetaan 15 uutta kokemusasiantuntijaa. Kaikki eivät siirry kentälle, mutta merkittävä osa kuitenkin. ”Joillekin puhuminen sopii hyvin, toiset toteavat, että se ei ehkä olekaan juuri heidän juttunsa”, sanoo Sami Kardel, 26. Piia kantaa soihtua Hyvinvointivalmentaja Piia Suojala, 51, tuli Klubitalon kokemusasiantuntijakoulutukseen 2019 ja on puolestaan kouluttanut seuraavina vuosina Katariinaa, Samia ja Heikkiä. Piian tarina puhuttelee syvästi: Ensin vammautui pikkuveli vakavasti, sitten seurasi vanhempien riitainen avioero. Sen jälkeen
• 28 Tukilinja 6/2022 äiti sairastui aivosyöpään ja kuoli, kun Piia oli 23-vuotias. ”Jäin nuorempien sisarusteni yksinhuoltajaksi. En polttanut kynttilää kahdesta vaan piippua viidestä päästä.” Lopulta Piia sairastui vakavaan masennukseen ja yritti itsemurhaa. ”Ystävä ehti ajoissa paikalle ja hälytti apua.” Tällä hetkellä Piia katsoo olevansa jo psyykkisesti kunnossa. Hänen perheeseensä kuuluvat edelleen nuoremmat sisarukset, mutta myös aviomies – lottovoitto, joka on ollut mukana myötäja vastamäessä. Yhteistä taivalta on kuljettu jo liki kolmekymmentä vuotta. Vaikea elämänvaihe opetti Piialle, että kuka tahansa voi olla välillä heikoilla – ja että siitä voi selvitä. Myytti täydellisestä, aina pärjäävästä ihmisestä on hänestä todella tuhoisa. Lapsuudenkaverit kohtasivat Piia kertoo klubitalon koordinaattori Ninan olleen koulutuksessa ja kokemusasiantuntijan työssä kullanarvoinen tuki. ”Kun ensimmäisen kerran tulin Klubitalolle, tajusin että olimme olleet Ninan kanssa samalla luokalla ja kasvaneet samassa pihapiirissä.” Nina hymyilee vastapäätä. Tunnelma tuntuu turvalliselta ja hyvältä. Nyt Nina ja Piia kiertävät työparina pitämässä yhdessä luentoja ja koulutuksia. ”Nina on mulle myös ehdottoman tärkeä taustatuki, kun joskus lyön päätäni seinään. Niin kävi, kun psykiatrian osastolla kaksi hoitajaa ei alussa hyväksynyt mua”, Piia kertoo. Ninan avulla hän onnistui sulattamaan vastarinnan uudenlaista hoitoyhteistyötä kohtaan. ”Kuulun esimiestyöryhmään ja olen mukana kehittämässä osaston toimintaa. Välillä visiot ovat niin suuret, että jopa vähän toppuutellaan, mutta yleensä suhtaudutaan vakavasti ja myös pannaan toimeen.” ”Tämä on ihanaa duunia ja antaa elämään tarkoituksen. Voin sanoa, että olen löytänyt oman ääneni, itsevarmuuteni on kasvanut ja olen sinut itseni kanssa.” Hoitaja paineissa Katariina Valkonen, 46, valmistui mielenterveysja päihdehoitajaksi, mutta alkoi tehdä töitä vanhusten osastolla. Ongelmat alkoivat, kun selkä meni raskaassa työssä rikki eivätkä jalat kantaneet. Sen seurauksena särkyi myös mieli. ”Olin yksinhuoltaja ja kaksi pientä lasta vastuullani. Muistan, miten tuijotin laiturilta alas syvään veteen ja mietin, että miten syvää vesi on. Se oli raadollista aikaa.” Monesti mielen ja ruumiin kytköksiä ei ymmärretä. Kaikilla klubitalon haastateltavilla on kokemuksia siitä, miten psyyken diagnoosin saanutta ihmistä ei kuunnella, kun hän tulee valittamaan fyysisistä oireistaan. Toisaalta fyysiset sairaudet taatusti masentavat. Tämä on ihanaa duunia ja antaa elämään tarkoituksen. Katariinasta on erittäin tärkeää oppia kuuntelemaan itseään ja omia tuntemuksiaan. ”Nytkin viikonlopun lähestyessä sanon miesystävälle, että voi tulla vaikea viikonloppu, kun on ollut töissä niin rankkaa.” Diagnoosi omasta takaa Katariina kärsi masennuksesta, mutta tajusi myöhemmin, että hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. ”Huvittavaa, että tein diagnoosin itse.” Aluksi hän ei uskaltanut tunnustaa tilanOpintovalmentaja Moona Nieminen ja työvalmentaja Jake Salin työskentelevät klubitalolla.
• UUTISIA Klubitalolla tulin nähdyksi ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni. vertaistukiryhmän vetäjänä. Lisäksi hän pitää luentoja alan opiskelijoille ja ammattilaisille. Sokea asiantuntija Heikki Pokki, 41, muutti muutama vuosi sitten Kouvolasta Lahteen. Jo Kouvolassa Heikki toimi epävirallisena kokemusasiantuntijana ja kävi kouluissa kertomassa sokeudesta ja itsenäisestä elämästä. ”Lahden Elo-Kololla kuulin Klubitalosta, ja viikon päästä olin virallisessa kokemusasiantuntijakoulutuksessa.” Heikki kertoo elävänsä itsenäistä perheettömän elämää. Välillä on huonoja, välillä parempia päiviä. ”Mietin ensin sovinko tänne, kun mulla ei ole ollut kuin keskivaikea depressio, mutta Nina sanoi että tervetuloa.” Vammojen kuorma 27-vuotias Sami Kardell on nelikosta nuorin. Hän maalaa tautikirjonsa muutamalla siveltimen vedolla: Stiglerin oireyhtymä, osittainen näkövamma, osittainen kuulovamma, viisitoistavuotiaaksi mennessä 15 verkkokalvon leikkausta, lisäksi koulussa kiusaamista. ”Kärsin myös kroonisista kivuista.” Tämän tautikirjon alla murtui sitten mieli: Sami sairastui ahdistukseen ja masennukseen. Hän sai päivittäin paniikkikohtauksia ja alkoi käydä psykoterapiassa, joka auttoi jonkin verran. ”Lab-ammattikorkeakoulun kahvilassa kuulin sitten Klubitalosta. Siellä tulin nähdyksi ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni.” Klubitalon ihanan porukan ja kokemusasiantuntijakoulutuksen kautta Sami sai voimaa ja kannustusta opiskella. Nyt hän pelkän peruskoulun käyneenä opiskelee avoimessa ammattikorkeakoulussa. ”En olisi tätä ikinä uskonut: minä opiskelen.” Ihmisarvon palautus ”Vertaistuen avulla tulin nähdyksi ja kuulluksi ja tajusin muun muassa, että minulla on samat oikeudet kuin muillakin. Ihmisarvoni on palannut, olen löytänyt ystäviä ja ennen kaikkea olen saanut voimaa puolustaa itse itseäni”, Sami kertoo. Eräs lääkäri oli Samille hyvin kylmäkiskoinen ja etäinen. ”Kun sain ensimmäistä kertaa sanoitettua tarpeeni, hän yhtäkkiä repesi ja alkoi itkeä. Hän kertoi, että hänkin on äärirajoilla. Minä liikutuin ja aloin itkeä minäkin. Sitten kiersimme pöydän ja halasimme.” netta, mutta ollessaan työkokeilussa Miete ry:ssä hän uskalsi vihdoin avata suunsa. ”Kerroin pomolleni, että olen kaksisuuntainen. Luulin saavani potkut, mutta toiminnanjohtaja Riikka Salmi sanoi, että nyt olet kyllä töissä täysin oikeassa paikassa.” Tällä hetkellä Katariinalle tulee niin monia tilauksia luennoimaan, ettei hän enää tiedä, mitä kautta viesti on kulkenut. Hän toimii Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymässä kehittäjäasiakkaana, kokemusasiantuntijana sote-uudistuksen parissa ja kaksisuuntaisten TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Tukilinja 6/2022 29 Jäsenet Timo Pohjonen ja Päivi Kettunen hoitavat lounastarjoilua. Piia Suojala on käsityöihminen. TUKILINJA UUDISTUI Tukilinja-lehden ulkoasuun on tässä lehdessä tehty muutoksia sekä kirjasinten että käytettyjen värien osalta. Tavoitteena on parantaa lehden saavutettavuutta ja sujuvoittaa lukukokemusta. Uutena kirjaintyyppinä eli fonttina on PT Serif Pro, jota käytetään sekä lehden peruseli leipätekstissä että otsikoissa. Tämän kirjasintyypin luettavuus on hyvä siksi, että sen kirjaimen perusosan koko on tavallista suurempi. Se on myös tyyliltään moderni ja selkeä, joten se hahmottuu luettaessa aiempaa paremmin. Lehden palstoilla käytetyn tiiviin ja pienikokoisen Gotham-kirjasimen kokoa kasvatettiin 7,5 pisteestä 8 pisteeseen. Myös lehdessä käytettyjä korostevärejä muutettiin luettavuuden kannalta kontrastiltaan selkeämmiksi. Värilliset tai väripohjalla olevat tekstit erottuvat siis nyt aiempaa paremmin.
• BLOGILINJALLA / Maria Tuomialho Monta rautaa tulessa OLEN MARIA TUOMIALHO , 43-vuotias ensimmäistä luokkaa käyvän 7-vuotiaan tyttären äiti Raumalta, Satakunnasta. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä, ja sen lisäksi työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisesti vertaistoiminnan koordinaattorina Erilaisten oppijoiden liitossa palkkatuen turvin. Tie palkkatuella töihin pääsemiseen oli melko pitkä, mutkainen ja kivinen, suorastaan lannistava. Tulen avaamaan tätä seikkailua bloggauksissani lisää. Teen myös pienellä tuntimäärällä työkeikkaa palvelututkijana. OLEN TODELLA ONNELLINEN saadessani Erilaisten oppijoiden liitosta mahdollisuuden siihen, että pääsen tekemään itselleni tärkeää työtä tärkeän aiheen parissa. Samalla voin ehkä työlläni auttaa muita ihmisiä heidän haasteidensa parissa, edes pienen hippusen. Tärkein asia elämässäni on tällä hetkellä kuitenkin olla äiti. Äitiyden ohella hyvin tärkeää roolia elämässä näyttelevät perheen vanhenevat lemmikit, jotka antavat osaltaan voimia jaksaa arjessa. Lemmikit myös pakottavat liikkeelle silloin, kun sitä liikettä ei muuten tekisi. Omista haasteistani eniten haittaa aiheuttaa välilevyrappeuma ja siitä johtuvat muut, enemmän ja vähemmän elämää haittaavat ongelmat. Sanelimen käyttö onkin nyt työskennellessä tullut tutuksi, jos aamuisin ainut liikkuva paikka on suu ja jotain töitä pitäisi saada tehdyksi. Yritän myös opiskella Oulun ammattikorkeakoulussa ammatillisen opettajan pedagogista pätevyyttä, mutta jo opiskelun ajattelu tuntuu tällä hetkellä kuormittavan aivan liikaa eivätkä opinnot oikein etene. Pohjakoulutuksena minulla on henkilöstöhallinnon tradenomin amk-koulutus. Enhän minä missään nimessä työkykyinen ole, mutta täydestä eläkkeestä on valitus vireillä. Eläkevakuutusyhtiö on vahvasti sitä mieltä, että olen yhä osin työkykyinen. MUITA HAASTEITA ARKEEN tuovat muun muassa vaikeahoitoinen, työperäinen astma sekä työmuistin lyhyys. Työssä on kaikesta tähän mennessä kuitenkin jotenkin selvitty ja onneksi minulla on hyvin ymmärtävä esimies, joka ei ainakaan vielä ole minulle suoraan sanonut pahaa sanaa siitä, että joskus osallistun palaveriin hiukset sekaisin, yöpaita päällä ja makuutasossa. Pahimmissa tapauksissa olen kahdesti nukahtanut kesken palaverin koneen ääreen. Välillä saattavat sovitut palaverit myös unohtua… Arkeamme rytmittää tällä hetkellä melko pitkälle ekaluokkalaisen koulukyyditys, joka tuo melkoisesti lisähaastetta arkeen, sillä välilevyrappeumani hermojuuristo-oireineen ei haluaisi elää kellon mukaan. Aamuisin joudun monesti heräämään tuntikausia ennen kouluun lähtöä, jotta pystyn lähdön aikaan ajamaan autoa kouluun. Löysimme nimittäin naapurikunnan alueelta lapselle parhaiten soveltuvan ihanan, pienen kyläkoulun, mutta naapurikunnan alueelle ei saa koulukyytejä. Toki lähikouluummekin olisi koulutie niin vaarallinen, että kuljettamaan olisi sinnekin joutunut. Asumme hieman liian lähellä tätä lähikoulua, joten koulukyytejä ei sinnekään olisi alkutaipaleen jälkeen ollut luvassa. USEIN KÄYTÄN koulukyytien välissä autoa etäkonttorinani. Jos poistuisin autosta esimerkiksi pöydän ääreen koneelle, olisi hyvinkin mahdollista, etten omin jaloin enää siirtyisi takaisin autoon, kun tulee iltapäivän koulukyydin aika. Autossani on jäätävän hyvä penkki istua ja sieltä saan kammettua itseni melko hyvin ulos. Työ, koulukyydit ja kotiarki kuormittavat minua niin paljon, että vapaaehtoistöille ei riitä ollenkaan niin paljon aikaa kuin mitä niihin haluaisin panostaa. Toimin muun muassa Rikosuhripäivystyksen chat-päivystäjänä ja olen toisena ylläpitäjänä Facebook-ryhmissä Vienan Karjalassa ovat juureni sekä Lukilähettiläät ja lukitarinat. On todella ihanaa päästä taas bloggaamaan teille hiukan erilaisesta, normaalista arjestani! Usein käytän koulukyytien välissä autoa etäkonttorinani. Jos poistuisin autosta esimerkiksi pöydän ääreen koneelle, olisi hyvinkin mahdollista, etten omin jaloin enää siirtyisi takaisin. Kuka? Maria Tuomialho, 43, Rauma. Toimintarajoite Osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Toimenkuva Vertaistoiminnan koordinaattori, palvelututkija. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla joulu–tammikuussa. (www.tukilinja.fi). 30 Tukilinja 6/2022
• Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09-4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (Apurahat – Yhteisöja yhteistyöapurahat) TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, yhteisöapurahat. Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat Yhteisöapurahat Tukilinjan yhteisöapurahoja myönnetään pienimuotoisille, yleishyödyllisille toimijoille ja yhteisöille, joiden kautta tuki kanavoituu suoraan toimintarajoitteisille yksityishenkilöille. Tavoitteena on tukea heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen, työllistymiseen ja aktiiviseen elämään. Yhteisöapurahoja myönnetään esimerkiksi yhteisöjen omiin tapahtumiin, matkakuluihin sekä uusien toimintamuotojen kokeiluun ja niissä tarvittaviin toimintaja apuvälineisiin. Apurahoja voi hakea ympäri vuoden nettisivuiltamme löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella.
• Tukipointti Teksti: Iris Tenhunen tilaajapalvelu@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 32 Tukilinja 6/2022 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Nyt ollaan ehkä herkempiä auttamaan niitä, joilla on vielä vaikeampaa. ”Tukilinjasta päivää…” Hierontaa ja kehonhuoltoa Kolme näkövammaista hierojaa ja kehonhuoltajaa tarjoaa klassista sekä urheiluhierontaa Helsingin Kalliossa. Tarjoamme myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluita ja rentouttavia hoitomuotoja. Lisätietoa ja tarkemmat yhteystiedot löydät nettisivuiltamme. www.studioeudokia.fi info@studioeudokia.fi Torkkelinkatu 21, 00530 Helsinki Harjoja, koreja ja lahjatavaraa Teen suomalaista käsityötä modernilla otteella. Minulta saat laadukkaat, värikkäät harjat ja kauniit ekopärekorit. Tuotteisiin kuuluvat myös mehiläisvarakynttilät, linnunpöntöt, liikelahjapaketit ja kausituotteet. Sweep House – puhdasta harjoilla! P. 044 5814141/ Niko Visavuori info@sweephouse.fi www.sweephouse.fi Yhteydenpitoa vaikeana aikana Kysyin Tukilinjan varainhankinnasta vastaavalta Sami Haanpäältä, millaisia haasteita yhteydenpidossa tulee vastaan. Hänen mukaansa yksi niistä on tällä hetkellä kasautuneiden kriisien tuottama huolestuneisuus: ”Ihmiset kokevat taloudellisen tilanteensa nyt epävarmaksi. Epävarmuus maailmantilanteesta heijastuu myös mielialoihin.” TUKILINJAN VARAINHANKKIJOIDEN työ onkin muuttunut viime vuosina raskaammaksi. Varainhankkijan soitto saattaa joillekin tilaajille olla päivän ainoa kontakti ja koska paineita on, niitä tulee kerrattua myös puhelun aikana. Mielet ovat nyt monella matalalla. ”Toisaalta keskustelu asiakkaan kanssa saattaa muuttaa molempien päivän paremmaksi. Sen tuloksena päätetään sitten auttaa yhdessä vammaisia, tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Siitä tulee molemmille hyvä mieli, kun toimitaan tiiminä ja tehdään hyvää!”, Sami Haanpää kertoo. ”Maailmantilanne tekee epävarmaksi, mutta se vaikuttaa myös positiivisesti: ollaan ehkä herkempiä auttamaan niitä, joilla on vielä vaikeampaa. Moni siirtyy nyt esimerkiksi lehden tilauksessa kestotilaukseen, että jaettavaa jäisi enemmän.” VARAINHANKKIJOITA TUKEE työssään erityisesti se, että he kokevat työnsä merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi. ”Sekin piristää päivää, että moni niistä, joille he soittavat, on tukenut toimintaamme jo vuosikymmeniä. ’Joka kerta luen lehden, kun se tulee’, on viesti, joka ilahduttaa!” Sami Haanpää muistuttaa vielä, että vaikka varainhankkijan soitto saattaa tulla joskus huonoon aikaan ja katkaista päivän, kannattaa muistaa että tarkoitus on hyvä – eikä siinä loppujen lopuksi mene kuin pari minuuttia. JOS TOIMINNAN YDIN on rakentaa parempaa maailmaa yhdessä, on järjestöllä oltava hyvä yhteys tukijoukkoihinsa. Tilanne, jossa viesti toiminnan onnistumisesta tavoittaa tukijan, synnyttää iloa ja luottamusta: voimme kokea, että olemme yhdessä antaneet jollekulle sitä tarvitsevalle paremman tulevaisuuden. Niin toimii hyvä yhteisö ja sellaiseenhan me jokainen haluamme kuulua. Auttaminen on tärkeää myös auttajalle itselleen. Nykyinen sähköisiä välineitä täynnä oleva, kiireinen arki tekee tämän tärkeän vuorovaikutuksen kuitenkin entistä haasteellisemmaksi. TAPOJA TUKEA Tukilinja-säätiön toimintaa on monia, samoin yhteydenpidon väyliä. Tähän asti niistä keskeisin on jo 26 vuotta ollut Tukilinja-lehti. Monelle se toinen tärkeä yhteys toimintaamme onkin varainhankkija, joka heille lehden tilauksesta soittaa. Kolmas tiedon väylä ovat Tukilinjan nettisivut, joita käyttävät erityisesti tuen hakijat.
• Tukilinja 6/2022 33 KIRJAVINKKI Syksyn romaaneissa sairaudet ja neurokirjon poikkeavuudet haastavat päähenkilöitä ja läheisiä. KITARISTIN TAIVAL ÄIDIN HUOLI KOHTI HARMAGEDDONIA PERHE KIPUILEE CAMILLA NISSINEN: MEITÄ VASTAAN RIKKONEET Romaani. Tammi 2022. 375 s. Kouluikäinen Silja ponnistelee ollakseen esimerkillinen Jehovan todistaja. Älykäs tyttö ei kuitenkaan voi olla miettimättä esimerkiksi, miksi paratiisissa ei ole lainkaan maailmallisia kirjoja. Tiukka äiti ei salli turhia epäilyjä ja vaatii tyttäreltään itsekuria myös syömisten suhteen. Vaivihkaa dieeteillä alkava jatkuva hallinnan etsintä vie Siljan romaanin toisessa aikatasossa lopulta kuoleman kieliin ja syömishäiriöklinikalle. Se ei tee lahkosta irrottautumista yhtään helpommaksi. Ajatus läheisten jättämisestä on kaikesta huolimatta raastava. Vaikka kirjan Silja perheineen on fiktiivinen, Camilla Nissisen esikoisromaani pohjaa vahvasti hänen omiin kokemuksiinsa Jehovan todistajissa vietetyn lapsuuden ja yhteisöstä luopumisen jälkeen. Myös kirjan syömishäiriökuvauksilla on oma kokemuspohja. Nämä jaksot tuntuvatkin kokonaisuudessa tuskallisilta, mutta samalla erityisen onnistuneilta. Sanni Purhonen DAVID MITCHELL: UTOPIA AVENUE Romaani. Suom. Einari Aaltonen. Sammakko 2022. 600 s. On vuosi 1967 Lontoossa. Sattumien ja managerin tarkkanäköisyyden kautta neljä lahjakasta muusikkoa muodostaa bändin, joka saa nimekseen Utopia Avenue. Omaa soundia etsitään ja yhteistä keikkailua aloitetaan klubeilla realistisen tuntuisesti. Yrittämistä seuraa levytyssopimus, mutta menestyksellä on totta kai varjopuolensa. Kaikilla yhtyeen jäsenillä on taustansa ja ongelmansa. Erityisen kiinnostavaksi hahmoksi nousee virtuoosimainen kitaristi Jasper de Zoet. Hän on selkeästi autismin kirjolla ja kuulee lisäksi päässään uhkaavan tuntuista koputusta. David Mitchell on tunnettu laajoista romaaneistaan, jotka vilisevät paitsi popkulttuuriviittauksia myös teostenvälisiä viittauksia toisiinsa. Utopia Avenue ei tee tähän poikkeusta. Kertomuksen sivuilla törmätään jatkuvasti ikonisiin hahmoihin, tuli vastaan sitten David Bowie, Allen Ginsberg tai Janis Joplin. Välillä viittausten runsaus alkaa hengästyttää lukijaa. Aikakauden tunnelma on kuitenkin tavoitettu onnistuneesti. Sanni Purhonen ANNA-MARIA EILITTÄ: TÄMÄKIN HÄMÄRÄ KATOAA Romaani. Atena 2022. 256 s. Vuokko ja Eino saapuvat Lapista lastenvahdeiksi, kun tytär Lotta lähtee parisuhdelomalle. Todellisuudessa tytär ja mies lentävät eri kohteisiin eikä ihmissuhteista puhuttaessa kaikki muutenkaan ole sitä, miltä näyttää. Anna-Maria Elittän romaani etenee, kuten monet nykyteokset, usean kertojan – Vuokon, Einon ja Lotan – lyhyinä näkökulmalukuina. Kaikilla heistä on kipupisteensä: Vuokolla on ollut syöpä, Einolla on reuma ja Lotta pyristelee kovatahtisen työelämän puristuksessa. Lapsenlapsista Almalla on vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, mutta niitä ei sen tarkemmin diagnosoida eikä se välttämättä ole tarpeenkaan. Vuokon ja Einon yhteisen ystävän Valon vakava sairastuminen pandemian aikana tuo kirjaan ajankohtaisuutta ja avaa tarinassa vanhoja haavoja. Eilittän henkilöhahmot on kuvattu pienin vedoin tunnistettavina ihmisinä. Kirja on mielestäni onnistuneimmillaan ystävyyden kuvauksena, oli kyse sitten romantiikasta tai muista ihmissuhteista. Sanni Purhonen VENLA KUOPPAMÄKI: SUN POIKA KÄVI TÄÄLLÄ Elämäkerta. Teos 2022. 224 s. Venla Kuoppamäen teos on äidin kertomus pojastaan, parikymppisestä Oskarista, jolla on tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö ja myöhemmin skitsoaffektiivinen häiriö. Äiti tekee kaikkensa auttaakseen lastaan ja myös saadakseen tälle järjestelmästä oikeanlaista apua. Silti tarinaa seuratessa on monesti olo kuin katselisi sivusta onnettomuutta hidastettuna voimatta tehdä oikein mitään. Tämän tunteen välittäminen on varmasti tarkoituskin. Välillä sairauden alta pilkahtelee se oikea Oskari, joka voitaisiin niin äitiä kuin häntä itseään aidosti kuuntelemalla ja ymmärtäväisten ammattilaisten tuella ehkä pelastaa. Kiinnostavasti avataan myös sairauden historiaa kirjailijan suvussa, vaikkei mielialahäiriötä ole takavuosina aina sellaiseksi ymmärrettykään. Manioiden muuttuessa psykoottisiksi tilanne on pelottava niin nuoren miehen läheisille kuin ennen kaikkea hänelle itselleen. Kuvaus sairaudesta on taitava ja melkoisen lohduton. Sanni Purhonen
• Loppuvuoteen mahtuu komediaa ja seuraavan alkuun palkintosuosikkejakin. Samuraikoira ja bansheet 34 Tukilinja 6/2022 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT PERINNÖNKÄRKKYJÄT 9.12. Dean Craigin komediassa sisarukset Macey ja Savanna (Toni Collette ja Anna Faris) yrittävät päästä parantumattomasti sairaan ja vaikeasti miellytettävän Hilda-tätinsä (Kathleen Turner) omaisuuden perijöiksi. Pian he huomaavat, että muilla ahneilla perheenjäsenillä on sama ajatus. VIMMAISET TASSUT 30.12. Animaatiossa Hank on koira, jonka suurin haave on tulla samuraiksi. Kun siihen tulee tilaisuus, hän on valmis. Ikäväkseen hän löytääkin itsensä Kakamuchon kylästä, jonne hän ei ole lainkaan tervetullut. Siellä hän erottuu joukosta olemalla koira, kun kaikki muut ovat… kissoja! Ohjauksesta vastaavat Chris Bailey, Mark Koetsier ja Rob Minkoff. M3GAN 13.1. Ihmistä muistuttava palvelusrobotti on ohjelmoitu Cadyn (Violet McGraw) ystäväksi tämän vanhempien kuoltua. Mutta sitten M3ganin tietoisuus menee rikki ja tapahtuu hirveitä. Kauhuleffan on ohjannut Gerard Johnstone. THE BANSHEES OF INISHERIN 27.1. Irlannin länsirannikolla sijaitsevalle kuvitteelliselle saarelle sijoittuva Martin McDonaghin uutuus kertoo kahdesta elinikäisestä kaveruksesta nimeltä Pádraic (roolistaan Venetsian elokuvajuhlilla palkittu Colin Farrell) ja Colm (Brendan Gleeson). He ajautuvat umpikujaan, kun Colm päättää ilman selityksiä panna pisteen heidän ystävyydelleen. KOHTI SOKEIDEN MAAILMAA Silaksen täyttäessä kuusi vuotta käy ilmi, että hän on perinyt vanhempiensa silmäsairauden. Christina tekee kaikkensa tutustuttaakseen pojan sokeiden maailmaan mahdollisimman hellävaroin. Dokumentin on ohjannut Julie Bezerra Madsen. YLE Areena. THE GOOD NURSE Tobias Lindholmin trillerissä sydänsiirtoa odottava teho-osaston hoitaja (Jessica Chastain) turvautuu epäitsekkääseen kollegaansa (Eddie Redmayne) töissä ja kotona, kunnes yllättävä potilaskuolema langettaa epäilyksen varjon tämän ylle. Netflix. SO DAMN EASYGOING Christoffer Sandlerin draamakomedia kertoo 18-vuotiaasta Joannasta (luonteva Nikki Hanseblad), joka yrittää pärjätä masentuneen isänsä kanssa ja hankkia samalla itselleen rahaa ADHD-lääkkeisiin. Kaiken kaaoksen keskellä Joanna tapaa hurmaavan Audreyn (Melina Paukkonen). CMORE. THE WONDER Vuoden 1862 Irlantiin sijoittuvassa Sebastián Lelion elokuvassa nuori tyttö (Kíla Lord Cassidy) lopettaa syömisen, mutta ei kuitenkaan kuole tai kuihdu. Englantilaishoitaja Lib Wright (Florence Pugh) saapuu kylään tutkimaan mysteeriä. Netflix. JUDY 30.12. Renée Zellweger voitti Oscarin roolistaan laulaja Judy Garlandina, joka yrittää paluuta lavoille ja kamppailee lastensa, miestensä, yleisön, managerien, maineensa, äänensä ja riippuvuuksiensa kanssa. Elokuvan (Iso-Britannia 2019) ohjasi Rupert Goold. Teema Fem. DOCPOINT Suomen suurin dokumenttielokuvafestivaali DocPoint järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa 31.1.–5.2. SKÁBMAGOVAT Skábmagovat eli Kaamoksen kuvia on maailman pohjoisin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali. Se järjestetään tammikuun lopussa 25.–29.1. Inarissa, 320 kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Toimituksen valinta NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT TV-ELOKUVAT
• Välinevinkki Apuväline: Luistamaton lasinalunen Tenura Edustaja: www.ettonet.fi Hinta: 8 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 6/2022 35 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen ERITYINEN KESÄ AREENA JA FEM, 21.11. Ruotsalaisessa tosi-tv–ohjelmassa (En särskild sommar, 2022) yhdeksän erityisnuorta muuttaa kesäksi saaristoon kilpailemaan aikuiselämään liittyvissä taidoissa. Tehtävät liittyvät perhe-elämään, rahankäyttöön, seksuaalisuuteen, vaatteiden pesuun ja ruoan ostamiseen. Voittajat saavat tehdä jotain hauskaa, häviäjät passitetaan kotitöihin. Kesällä kasvetaan ja koetaan koko tunteiden kirjo. AGNES WAADEN ARVOITUS AREENA JA FEM, 23.11. 4-osaisessa norjalaisessa dokumenttisarjassa selvitetään, mitä tapahtui kehitysvammaisena pidetylle, koko ikänsä kotimaatilallaan piilotellulle norjalaiselle Agnes Waadelle (s. 1927), joka karkasi kotoaan monta kertaa ja lopulta katosi kokonaan. Monet tiesivät hänen kurjista oloistaan, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Toimittaja Tore Strømøy alkoi tutkia tapausta vuonna 1989, mutta totuus kuuroksi paljastuneesta Agnesista selvisi vasta myöhemmin. RAKKAAT LAPSET TV1 JA AREENA, 24.11. Hulvattomassa komediasarjassa omintakeiset siskokset joutuvat olosuhteiden pakosta palaamaan lapsuudenkartanoonsa hoitamaan villiintynyttä, aivoinfarktista toipuvaa kirjailijaäitiään (Miitta Sorvali). Samalla he puivat elämänkriisejään. Tilannetta ei helpota se, että lastenkirjojen sijasta äiti aikoo nyt tehdä tosipohjaisen sukuromaanin. Tyttärinä nähdään Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Sanna Stellan ja Krisse Salminen. THEROUX JA ANOREKSIA TV2, 12.12. Dokumentaristi Louis Theroux perehtyy nyt patologiseen syömisen ja lihomisen pelkoon. Pääsemme kahteen Lontoon suurimpaan aikuisten syömishäiriöihin erikoistuneeseen hoitopaikkaan. Siellä hän tapaa eri ikäisiä, anoreksian eri vaiheissa olevia potilaita ja huomaa, kuinka monimutkaisesta sairaudesta on kysymys. (Louis Theroux: Talking to Anorexia, BBC) TOTUUS VAI TEHTÄVÄ AREENA Norjalaisessa nuortensarjassa kipuillaan yläkoulun aloittamisen, mielenterveyden ja ystävyyssuhteiden parissa. Sannen paras ystävä on suosittu Tara. Molemmat ovat ihastuneita Danieliin, mutta Sanne salaa tunteensa. Hänellä on myös pakkoajatuksia, joita hän häpeää. Miten selvitä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on? Kiitellyn sarjan molemmat kaudet löytyvät Areenasta. Toimituksen valinta Luistamaton lasinalunen LASIN TAI MUKIN OTTAMINEN yöpöydältä heikoin voimin tai heikossa valaistuksessa voi olla ongelmallista. Jos työntää lasin vahingossa kauemmas, se voi tippua tai siihen ulottuminen on hankalaa. LUISTAMATON LASINALUNEN tuo helpon ja yksinkertaisen ratkaisun. Silikonista valmistettu alunen on pyöreä ja sen halkaisija on noin 14 senttiä, eli se sopii myös vesikannun alle. Alunen on antimikrobinen eli estää bakteerien muodostumisen pintaan. Tarjolla on sekä sininen että punainen vaihtoehto. LASINALUSEN TOIMIVUUTEEN vaikuttaa pöydän pintamateriaali ja sen likaisuus. Lisäksi alunen tarttuu pöydänpintaan kiinni vasta saadessaan painoa päälleen. Muovimukin kanssa se voi siis liukua. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi
• LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 36 Tukilinja 6/2022 INSTAGRAM Lämmin kiitos taideapurahasta Hei. Tämä Joulu tulee ja porot lentää on mallista piirretty joulukonvehtirasian kyljestä lyijykynällä. Maalattu akryylimaaleilla. Sain innon ja Tukilinjan taideapurahan turvin mahdollisuuden toteuttaa harrastustani, mistä pidän kovasti. Maalasin tätä n. 2 tunnin verran. Piirsin pari päivää aiemmin. Valmistelen 10 taulun verran ja kassien ompelun kanssa piennäyttelyä työn kerhoporukalle. Laitan niistä kuvat someen joulukuussa. Tässä kuvia maalauksista, silikonimuotista ja paperikukista, kankaista, piirretyistä Peppi-hahmoista ja kassin ompelusta ja tarvikkeista. Olen ommellut 2 kassia valmiiksi. Peppi on itse piirretty taskuksi ja etupuolen paperikukat on tehty pastella ja muotilla. Kasseja valmistuu eri kankaisina ja taulukasseja olen suunnitellut myös valmistaa. Tuo kukkakortti on kaksipuolinen ja kukat on maalattu. Kankaita, lankoja, taulupohjia ja maaleja mm. hankittu ja tehty valmistelua työporukalle järjestettävään päivän taidenäyttelyyn loppuvuodesta 2022. Se on kerhoporukka, mikä on kuntouttavan työtoiminnan järjestämä. Lämmin kiitos tuesta! Niina Häkkinen Joulu tulee, porot lentää! LINTUKUVAAJAN JOULU Menin lintupassipaikalle, jossa on lintujen ruokintapaikka. Otin autosta retkipatjan ja kävin pitkälleen. Tein kameran säädöt ja otin pikku jalustan. Olin valmis ja kävin odottamaan. Tunsin: toppahousun lahjetta nyki jokin. Yritin katsoa, mutta en nähnyt mitään. Olin hiljaa Jake lähetti kortin, joka on tehty hänen ottamastaan kuvasta. liikkumatta. Jäin katsomaan kameralaukkua. Ei aikaakaan, kun kameralaukun päälle tuli orava. Käänsi pääni varoen, kameran tähtäimen vierestä meni orava. Käveli suoraan kameran linssin eteen. Tuntui kuin orava olisi sanonut: ”Ota nyt se kuva”. t. Jake Tuomas Föhr piirsi korttiinsa kauniin joulukoristeen. TAIDEHARRASTUS JATKUI Kiitos Tukilinjalle kirjoitusja taideharrastuksen jatkamisen mahdollistamisesta vuonna 2021! Nähdään joskus näyttelyssä ? Taiteilemisiin! Paula Jakobsson PS. Paula Jakobsson lähetti tämän kortin Tukilinjaan viime jouluksi, jolloin se ei ehtinyt joululehteemme. Päätimme julkaista sen tänä jouluna!
• MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 6/2022 37 INSTAGRAM KYSYMYS Haluat ostaa eettisiä joululahjoja. Mitä teet? NÄIN VASTATTIIN 1. Askartelen joululahjat itse. 50 % 2. Käyn luomutuotteiden herkkupuodissa. 17 % 3. Etsin vammaisia työllistäviä tuotteita Tukitorilta. 17 % 4. Hankin vegaanisia kosmetiikkatuotteita. 17 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. BLOGIPOIMURI ”Onnettomuuksilla ja traumaattisilla kokemuksilla on voima pysäyttää. Kun ihmisen perusta tarpeineen horjuu, ihminen ja kaikki sekä jokainen sen ympärillä vähintään jarruttaa, suurin osa pysähtyy. Sinä itse sen kaiken keskellä, vaipuneena pelon ja surun kehtoon, jota milloin kukakin, lääkäri, poliisi, hoitaja tai palomies keinuttaa ja kertoo, että tästä selvitään. Samalla ollen kuitenkin sen haarniskan kantaja, vuorostaan rakkaillesi luvaten, että minä selviän.” Blogilinjalla Anne-Maria Turunen, 1.11.2022 (www.tukilinja.fi) Anne-Maria Turunen joutui auto-onnettomuuteen ja kirjoitti loput blogipäivitykset sairaalasta. Apuraha uuden työn opiskeluun Kiitos vielä tuhannesti siitä, että minulle myönnettiin tämä apuraha! Koulutus on jo nyt avannut minulle uusia ovia ja lisännyt osallisuuden kokemuksiani merkittävällä tavalla. On myös helpottavaa, ettei minun tarvitse lainata rahaa koulutukseen. Ystävällisesti, Lotta Kulola Paljon kiitoksia tietokoneesta ja tulostimesta. Olen todella kiitollinen!! t . Marjo ?
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA elokuussa ja syyskuussa 2022 ELO–SYYSKUU 2022 H.S., JOENSUU Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan 6-vuotiaalle lapselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. TAURIAINEN M., JOENSUU Kolmiopyöräinen polkupyörä vapaa-ajan harrastamisen välineeksi 18-vuotiaalle henkilölle, jolla on liikkumisen ja oppimisen rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut tai sairaanhoitopiiri ei tue hankintaa. TYRMI T., LAPPEENRANTA Kannettava tietokone asiointiin näkövammaiselle henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. LIPASTI J., HELSINKI Tablettitietokone vuorovaikutuksen tueksi sekä kuntouttavaan pelaamiseen 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. L.T., HELSINKI Tietokone harrastusvälineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa valokuvausta. MIKKONEN R., TAMPERE Apuraha lentopalloharrastuksen maksuihin 21-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. KESKINEN A., VARSINAIS-SUOMI Apuraha omakustanteisiin käsityöopintoihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on juuri valmistunut artesaaniksi. Lisäkoulutus kehittää ammattitaitoa ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. F.M., LIETO Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka suuntaa opiskelemaan. SAIRA A., PORI Polkupyörä opiskelumatkojen kulkemiseen sekä liikuntaharrastuksen välineeksi henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. K.T., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja mielekkään vapaa-ajan toiminnan välineeksi. IMATRAN KLUBITALO Apuraha kuvausja medialaitteistoon kuntouttavaa työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille tarjoavalle klubitalolle, jossa toimii mediapaja. Klubitalolla toteutetaan ensimmäistä kertaa Camera Obscura -hanke, jossa osallistujat tutustuvat neulanreikäkameran historiaan ja toimintaan, rakentavat itselleen neulanreikäkamerat ja kokoavat niillä otetuista kuvista näyttelyn. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa muuallekin sosiaalija terveysalan järjestökentälle. P.M., SIILINJÄRVI Apuraha sähköpyörään henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. Kunnan vammaispalvelut tukevat hankintaa. MÄKIMARTTI M., ROVANIEMI Apuraha kilpailumatkan omavastuuosuuteen ja jalkapallovarusteisiin 23-vuotiaalle jalkapalloilijalle, jolla on oppimisen ja tarkkaavuuden rajoitteita. H.K., JÄRVENPÄÄ Apuraha opiskelussa tarvittavaan kirjallisuuteen kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. H.S., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle asiointiin ja vertaisryhmiin osallistumista varten. K.T., JOENSUU Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, vertaistuen ja yhteydenpidon välineeksi. L.M., HEINOLA Kolmipyöräinen polkupyörä liikunnan ja asioinnin apuvälineeksi kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. HÄMEENAHO H., ROVANIEMI Kannettava tietokone harrastamisen ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. KINNUNEN V-P., JOENSUU Kannettava tietokone ja apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle. SIIRA V., MUHOS Apuraha kanootin hankintaan retkeilyä harrastavalle henkilölle, jolla on oppimisen haasteita. L.S., VIHTI Tablettitietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. M.A., KOUVOLA Polkupyörä koulumatkojen kulkuvälineeksi 22-vuotiaalle ammattiopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. VALKEAPÄÄ J., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle kokemusasiantuntijana toimimisen, musiikkiharrastuksen ja osa-aikatyön välineeksi. N.L., OULU Tähtikaukoputki harrastustoiminnan välineeksi kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. P.N., TURKU Apuraha ratsastusharrastukseen 24-vuotiaalle kuntoutujalle. KESKIKASTARI P-R., TURKU Apuraha polkupyörään henkilölle, jolla on liikkumisen haasteita. I.T., KUOPIO Apuraha ratsastusharrastukseen henkilölle, jolla on tarkkaavuuden haasteita. L.R., HAMINA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin, yhteydenpidon ja etäyhteyksin saatavan vertaistuen välineeksi. HUSSEIN H., ESPOO Kannettava tietokone opiskelun ja tiedonsaannin välineeksi kuntoutujalle, jolla on kuulon rajoitteita. PITKÄNEN O., JYVÄSKYLÄ Kosketinsoitin ja kuulokkeet musiikkiharrastuksen välineeksi 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. E.S-E., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle tiedon etsinnän ja yhteydenpidon välineeksi. K.M., TUUSULA Apuraha työjalkineisiin ja liikuntaharrastukseen kun38 Tukilinja 6/2022
• toutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee jalkineita työkokeilujaksolla. Liikunnan harrastaminen edistää työkykyä. R.A., ROVANIEMI Osa-apuraha pyörän peräkärryn hankintaan 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on kaksi pientä lasta. Apuväline, jossa lapset kulkevat mukana, mahdollistaa hänelle itsenäisen liikunnan harrastamisen ja vertaistuen saamisen. PIHLAJA E., JYVÄSKYLÄ Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolle pyörä mahdollistaa ympärivuotisen työmatkaliikunnan. PARVIAINEN S., OUTOKUMPU Ompelukone ja osa-apuraha järjestelmäkameran hankintaan kuntoutujalle, joka on valmistunut käsityöalan ammattiin. Hän tarvitsee työvälineitä toimiessaan osa-aikaisena yrittäjänä tekstiilialalla. M.V., JOENSUU Kannettava tietokone ja opiskelutarvikkeita 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee uutta ammattia. KOSONEN E., JÄRVENPÄÄ Järjestelmäkamera opiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi 24-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattioppilaitoksessa media-alaa. LAINE I., PORI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka on suuntaamassa opintoihin. F.T., NOKIA Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. MARJALA A., ROVANIEMI Kannettava tietokone ja erillinen hiiri asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn ja liikkumisen rajoitteita. S.T., LOHJA Apuraha opiskelutarvikkeisiin kuntoutujalle, joka on suuntamassa opintoihin. SAVONEN J., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle itsenäisen asioinnin välineeksi. VAINIKAINEN J., KUOPIO Apuraha maratonpyörätuolin vuokrakuluihin ja maraton-kilpailun osallistumismaksuun henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. P.T., RIIHIMÄKI Kannettava tietokone opiskelun ja asioinnin apuvälineeksi henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. L.S., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. T.N., TUUSULA Kannettava tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen ja asioinnin välineeksi. M.H., JYVÄSKYLÄ Sähköpolkupyörä kuntoutujalle liikkumisen ja asioinnin välineeksi. LEHTO E., TAMPERE Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka on aloittamassa media-alan opiskelun ammattikorkeakoulussa. HALME S., ROVANIEMI Osa-apuraha kolmipyöräisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa hänelle liikunnan harrastamisen. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. H.J., JOENSUU Apuraha kuntoutujalle älypuhelimeen, kansalaisopiston kurssimaksuun sekä pyörän huoltokuluihin. PUUMALAINEN T., LOHJA Polkupyörä kuntoutujalle asiointia ja liikuntaa varten. RISTOLAINEN N., KUOPIO Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee merkonomiksi. POTILA L., TURKU Kosketinsoitin ja musiikin tallennusvälineitä kuntoutujalle osa-aikaisen muusikkona työskentelyn välineeksi. K.K., TAMPERE Älypuhelin 23-vuotiaalle kuntoutujalle asiointiin, valokuvaamiseen ja opiskelun tueksi. S.T., JOENSUU Apuraha omakustannelevyn tuottamiseen 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla musiikki on pitkäaikainen, tavoitteellinen harrastus. JUNTUNEN S., KUOPIO Kannettava tietokone kuulovammaiselle henkilölle opiskelun välineeksi. K.T., KUOPIO Kannettava tietokone ja kuulokkeet asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. ROJOLA M., ESPOO Kannettava tietokone kirjoitusharrastuksen välineeksi kuntoutujalle. SONNINEN A-J., ÄÄNEKOSKI Polkupyörä liikunnan harrastamiseen kuntoutujalle, joka jatkaa kesken jääneitä opintojaan. POPS A-L., KOTKA Apuraha taidetarvikkeiden hankintaan kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. MANNINEN T., TUUSULA Polkupyörä koulumatkojen kulkemisen välineeksi kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. K.A., POHJOIS-POHJANMAA Älypuhelin asiointikäyttöön henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. HASSINEN M., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone ja monitoimilaite valokuvien tulostamiseen kuntoutujalle, joka on ammatiltaan kuvataiteilija. S.R., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja mielekkään vapaa-ajan välineeksi. V.N., KEURUU Apuraha piirtonäyttöön tai tietokoneeseen 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hakija on suuntaamassa opintoihin. K.R., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja vertaistuen välineeksi. Tukilinja 6/2022 39
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT R.E., TAMPERE Sähköpiano henkilölle, jolla on kielellisiä haasteita. Hän on aiemmin työskennellyt muusikkona. V.R., VAASA Kannettava tietokone itsensä työllistämiseen toiminimen kautta henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. MAIJALA P., TAMPERE Juoksukengät ja liikuntavarusteet mahdollistamaan kuntouttava liikuntaharrastus henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. LUUKKONEN M., PIEKSÄMÄKI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka harrastaa aktiivisesti valokuvausta ja osallistuu kuvillaan näyttelyihin. A.P., KUOPIO Kannettava tietokone ja monitoimilaite henkilölle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. K.O., JYVÄSKYLÄ Apuraha kuntosalin kuluihin 18-vuotiaalle kuntoutujalle. K.H., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. Hän on aloittamassa korkeakouluopinnot. VIENO N., SALO Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita ja jonka tavoitteena on palata työelämään. Pyörä mahdollistaa kuntouttavan arkiliikunnan ja työmatkat. L.S., HALIKKO Kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle avoimen yliopiston opintoihin. KOTILAINEN S., LOHJA Tietokone kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekemistä ja ohjaa vertaisohjaajana musiikkitoimintaa. LEHTINEN J., TURKU Järjestelmäkamera valokuvausharrastuksen välineeksi kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.H., ROVANIEMI Tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa pelaamista ja jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan pelialaa. ELOMAA K., JOENSUU Tietokone kuntoutujalle kirjoittamisharrastuksen välineeksi. RANTALA S., JYVÄSKYLÄ Apuraha bändiryhmän kausimaksuun henkilölle, jolla on oppimisen ja kuulon rajoitteita. PITKÄNIEMI T., NURMIJÄRVI Tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja aktiivisen elämän välineeksi. K.M., KUOPI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee graafista suunnittelua ammattiopistossa. B.J., PIRKANMAA Järjestelmäkamera osa-aikaiseen valokuvaustyösken40 Tukilinja 6/2022 2 2 6 4 11 10 10 11 4 15 8 10 7 1 7 7 6 8 8 15 4 2 10 10 11 11 10 9 5 14 15 11 2 1 15 14 12 11 6 6 15 17 18 11 6 7 8 10 11 1 16 1 6 2 1 12 7 6 7 1 15 14 11 15 4 13 9 2 3 6 7 6 11 6 7 12 T V K L A A A A A S K L L Y A A P U I T R A E N V A U R E A I N K K A Y O I J Ö T K K S A V E I A S R A A I A T O R A T N I S A Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
• R IS T IK K O 6 /2 2 2 Jari Haapa-aho evästää joulukuun ristikkoa näin: ”Vaikeutin tehtävää pitkillä sanoilla, keskipituus yli kuusi kirjainta. Kyllä te tämänkin kuitenkin selvitätte.” Lähetä ratkaisulause 3.2.2023 mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi. Muista kertoa myös postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat tervetulleita! Edellisen ristikon palkinnon sai Vesa Helske Hallista. Kiitokset uskollisille ratkaisijoillemme runsaasta osallistumisesta ja virkistävää vuodenvaihdetta uusien pähkinöiden parissa! R IS T IK O N 5/ 20 22 R A TK A IS U Tukilinja 6/2022 41 J.H. -YHTEISKUNTA KIRJANSA VT:SSA OLI NATSI NÄYTT. FREEMAN (RYAN SEKOSI) SIEMENEN VERBI KOIRASHYÖNTEISIÄ NÄYTT. EKBLAD KOLEAT MAKKARASTA KUULU VAKUUTTAA MIESPUOLISIA SEILATESSA TREFFATTU? PROOMU KOKKOSEN NIMISIÄ PÄÄLLÄ ÄRRÄLLÄ TORA! LAULAJATAR DIANA AKUUTISTI TOIMITTAJA PÄIVI HOPEOIDA OKSALLINEN! TERÄASE NÄITÄ EI KA . . . . A KIELI TEELLÄ FAKTA! VIINANEN TONAVAAN -LIITTO TELAT RIKKI! I ÄK KOJUIN? VIIHTYVÄT YKSINÄÄN MUUSIKKO SKOG JOHTI VENÄJÄÄ PALTAMOA TARJOUS HIENOKSI SURVOTUSTA RÄJÄHTÄVIÄ POLIISIN VERBI ”KATU” SAVUSUMU OMANIN RAHA COLLEGE NOOAN POIKA YKSIKÖN 2. NÄYTTELIJÄ JUSSI KKAA ”POIS” TANAKKA HOMOGEENISUUS VARUSKUNNASSA LÄSKILENTOYHTIÖ TAKAPIHALLA? PUOLISONSA PYSTYSSÄ 7. RIVILLÄ OIKEALTA PERINTEINEN SUOMALAINEN SYYSJUHLA Niskaan sattuu. ISTUVAT VM:SSÄ? TAURO SINIKKA ALKUELÄIMIÄ LISÄÄNTYNYT KALA POTKII PIETARSAARESSA JÄYNÄ KIRJAILIJA HASEK K K E S I V Ä A B L O Y K A U L U S S O R E A A V A A R O L A M P I I T K U I N E N T A H I T I S T O A T O T T O T U S T Ä M Ä N I I T A T A A L O I S E T O A R E P P U L R K O R I J Y R I T V A L T A U R L I H A N O R A A R R O T A T A U D I T O R I O A I N E O S A T A N E L U U S U U T I R I N A P O M O I L U T S T O H I T T A A R A U T A S A H A T T U N H O A A M U I I P U U S T O T M A S K I M A L L I I N R I T E R M I A N I S T O N P U U P A T O E L I N E T O L A O T T I U T A L A A R S I N A T L ”Mielenkiintoisia haastavia vinkkejä, kuten ’naali perässä matkustajille ’. Tuli oikein hyvä mieli, Rautavaaravinkki helpotti.” Pekka Kontiala, Syväsmäki ”Ristikkonne ovat aina tosi mukavasti laadittuja. Kivoja jippoja. Tämänkertainen tuli ratkaistua ’yhdellä istumisella’, helpohko kokonaisuus.” Virve Rissanen, Vuolijoki ”Aika visainen ristikko!” Teuvo Laurinolli, Oulu
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA telyyn kuntoutujalle, jolla on alan korkeakoulututkinto. SAUKKONEN S., HÄMEENLINNA Kannettava tietokone ja kamera kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. SOTIKOV M., KONTIOLAHTI Apuraha tietokoneeseen ja verkkoalustan vuokraan kuntoutujalle, joka on palaamassa pienimuotoisen yritystoiminnan pariin. M.P., TAMPERE Järjestelmäkamerapaketti kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. Kamera mahdollistaa opiskelun ja freelance-työskentelyn. H.T., HELSINKI Kannettava tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle, joka aloittaa ammattikorkeakouluopinnot. HÄKKINEN N., HELSINKI Apuraha taideja käsityötarvikkeisiin kuntoutujalle, joka tekee kuvataidetta aktiivisesti. V.T., TAMPERE Kannettava tietokone ja apuraha tanssiharrastukseen kuntoutujalle, joka on osallistumassa kokemusasiantuntijakoulutukseen. K.L., PAIMIO Apuraha omakustanteiseen koulutukseen kuntoutujalle, joka tekee kokemusasiantuntijan töitä. H.M., ROVANIEMI Kitara ja tablettitietokone kuntoutujalle, joka on palaamassa musiikkiharrastuksen pariin. LINNINEN R., KUOPIO Tietokone ja kuulokkeet kuntoutujalle asioinnin välineiksi. KOIVISTOINEN M., KUOPIO Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee uutta ammattia. K.J., VANTAA Apuraha autokoulun suorittamiseen opiskelun tueksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle. KALERVO H., TURKU Kannettava tietokone kuntouttavan harrastustoiminnan ja yhteydenpidon välineeksi 16-vuotiaalle koululaiselle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. JUNNILA K., ROVANIEMI Apuraha ammattiosaamisen laajentamiseen kuntoutujalle, joka on palaamassa työelämään. KAKKO E., HYVINKÄÄ Apuraha ratsastustunteihin 24-vuotiaalle nuorelle, jolla on toimintakyvyn haasteita. TURKKI R., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle opintojen suorittamiseen. P.M., TAMPERE Tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee avoimessa ammattikorkeakoulussa. M.J., KUOPIO Apuraha ratsastusharrastukseen 22-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa. A.M., ESPOO Kannettava tietokone työnhaun ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on useita haasteita toimintakyvyssä. KOKKONEN J., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle työnhaun välineeksi. TURVE S., FORSSA Kannettava tietokone korkeakouluopintoihin 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. K.A., MÄNTSÄLÄ Kannettava tietokone ja piirtopöytä työja opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, jolla on media-alan ammattikoulutus ja joka on siirtymässä korkeakouluopintoihin. HONKONEN S., HUITTINEN Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Pyörä mahdollistaa hänelle osa-aikatyön tekemisen. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. PAPPILA P., OULU Apuraha pyörätuolitanssin EM-kisamatkan osallistumiskuluihin henkilölle, joka harrastaa pyörätuolitanssia Suomen maajoukkueessa ja paralympiajoukkueessa. L.M., KUOPIO Apuraha autokoulun suorittamiseen 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on liikkumisen haasteita. Hän opiskelee ammattiin ja tarvitsee autoa liikkumiseen. KOPRA R., HELSINKI Apuraha ratsastustunteihin 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on tarkkaavuuden ja vuorovaikutuksen rajoitteita. LEPPÄNEN N., SEINÄJOKI Apuraha rumpujen hankintaan 24-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän on aloittanut kuntouttavan musiikkiharrastuksen. R.N., KIRKKONUMMI Apuraha jalkapalloharrastukseen 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. M.O., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on rajoitteita toimintakyvyssä. KAUPPINEN M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja lukion oppikirjoja 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän suorittaa aikuislukion kursseja tavoitteenaan korottaa arvosanoja. 42 Tukilinja 6/2022 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2021 apurahoja ja apuvälineitä noin 622 700 euron arvosta eli noin 52 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
• JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. A.T., HANKO Kannettava tietokone kuntoutujalle vaatetusja taidealan pienyrityksen toiminnan välineeksi. S.S., TURKU Kannettava tietokone ja monitoimilaite näkövammaiselle henkilölle, joka liikkuu pyörätuolin avulla. Tietokone mahdollistaa hänelle verkkoasioinnin. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. NUUTINEN T., JOENSUU Älypuhelin asioiden hoitoon ja yhteydenpitoon henkilölle, jolla on rajoitteita liikuntaja toimintakyvyssä. S.J., PIRKANMAA Kannettava tietokone ammattiopiskelun välineeksi sekä apuraha kuntosalimaksuihin 18-vuotiaalle kuntoutujalle. HANHIJÄRVI M., ESPOO Tietokone ja kuulokkeet asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi näkövammaiselle henkilölle. Kunnan vammaispalvelu osallistuu hankintaan. ABO KECHEH Y., JYVÄSKYLÄ Apuraha polkupyörän hankintaan henkilölle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Pyörä mahdollistaa liikuntaharrastuksen ja työtoimintaan kulkemisen. K K AN T E E T N I V E L U L L A V V I NK E E T T ER Ä S I T K U I SO T A A I P M T A L V E T U J UA K UO L A L U I S T I N B R K G A L A T A L O N T V K L A A A A A S K L L Y A A P U I T R A E N V A U R E A I N K K A Y O I J Ö T K K S A V E I A S R A A I A T O R A T N I S A A R A P N A P S T U P O U T A N H D O T E E K A L L O K T A I S T V K L A A A A A S K L L Y A A P U I T R A E N V A U R E A I N K K A Y O I J Ö T K K S A V E I A S R A A I A T O R A T N I S A A R A P N A P S T U P O U T A N H D O T E E K A L L O K T A I S Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 40) Elo–syyskuussa myönnettiin 167 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 115 779 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput elo–syyskuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
• << AKL Posti Oy << Tukilinja-säätiön rahankeräyslupa: RA/2020/811. Tee joululahjoitus Tukilinja-säätiölle ja tuet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden koulunkäyntiä, harrastamista, opintoja ja työllistymistä. Vuonna 2021 myönsimme apurahoja näihin tarkoituksiin yhteensä 623 000 eurolla eli kuukausittain noin 52 000 eurolla. Lahjoittajana saat käyttöösi myös sähköisen joulutervehdyksen, jonka voit halutessasi lähettää niille, joita jouluna haluat muistaa. Sähköisen joulutervehdyksen voit ladata Tukilinjan nettisivuilta osoitteesta: www.tukilinja.fi/lahjoita/joulutervehdys2022 LAHJOITA NYT! Lahjoittaminen onnistuu helposti joko nettisivujemme kautta www.tukilinja.fi//kertalahjoitus tai tilisiirrolla: Lahjoitustili: FI70 5092 0920 3787 65 Viitenumero: 2244 Mobile Paylla: Numeroon: 74944 Viesti: Lahjoitus Lisätietoa: www.tukilinja.fi lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi p. 09-4155 1510 (arkisin klo 9.00-11.00 ja 12.00-14.00) Lahjoita