Tukilinja 06/2019 - Lehtiluukku.fi

TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA 6 / JOUKUU 2019 – TAMMIKUU 2020 OHJELMAA KAIKILLE 3.12. VAMMAISTEN PÄIVÄNÄ! S. 19 ROBOTTI – tulevaisuuden apuväline? s. 8 IT-ALA löysi Aspergerihmiset s. 12 SHED-HELSINGIN nuoret tekivät erilaisen joulumusikaalin s. 22
s. 20 Tähtäimessä virtuaalitriathlon Startti-stipendi auttoi pyörän hankinnassa. s. 26 Taidetta kaduille! Tukilinja tuki taiteilijaresidenssiä. s. 28 Iloisten sukkien heavy-Sarita Käsityöyrittäjä sai apurahan neulekirjaan. s. 32 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä! s. 32 Tukipointti Tukitori-ilmoituspalvelu uudistuu. s. 39 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja elo–syyskuussa 2019. VAKIOT 33 Kirjavinkki 34 Leffafriikki 35 Ruudussa 35 Välinevinkki 36 Lukijafoorumi 38 Blogilinjalla 41 Ristikko 43 Jaloittelua-sarjakuva TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 6/2019 61 %:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 26 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Vammaiskultti ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Yhden luukun työllistämiseen? Työkyky kuntoon sotea odotellessa. s. 7 7 kysymystä työllistymisestä Vastaajana Kaija Ray Vates-säätiöstä. s. 8 Robotti auttoi Neten jaloilleen Kävelyrobotti on väsymätön apuväline. s. 10 Teknologiasta apu työllistymiseen? Futuristi Perttu Pölösellä on hyviä uutisia. s. 12 Unicus työllistää Asperger-ihmisiä It-ala arvostaa loogista ajatuksenjuoksua. s. 15 Tulilinjalla Arto Bäckman ja Greta Thunbergin haaste. IHMISET s. 8 Enemmän kuin nuorisomusikaali ShedHelsinkiin mahtuvat monenlaiset nuoret. s. 28 Rudolf etsii töitä Video-CV tuo taidot ja persoonan esiin. TUKIKOHTEET s. 16 Special Voice etsii talentteja Tukilinja tuki laulukilpailun taitopajoja. s. 19 DiDa-festivaalin tärpit Ilmaisohjelmaa perheille syksyn iloksi. Kohta taas kylmen ee, Retu! 2 Tukilinja 6/2019 Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki vktt@tukilinja.fi Apurahat: Katso takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola, Sari Heino-Holopainen, Sanni Purhonen, Heini Saraste, Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 23. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/vuosi. Seuraava nro 3.2.2020. Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Lehdestä 1 2020 alkaen tilaushinnat ovat 42 e (4 kk), 52 e (6 kk) ja 93 e (1 v. ja kesto). Syynä ovat 5 vuoden aikana kohonneet kustannukset. Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Taitei lijat valloill aan Helsin gissä!
Jos voit ensi vuonna edistää yhdenkään osatyökykyisen henkilön pääsyä kesätöihin, työharjoitteluun tai työhaastatteluun, tee se! Tukilinja 6/2019 3 Tuloksia odotellessa SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 3.2.2020 ELÄMME JÄNNITTÄVIÄ AIKOJA. Lähiaikoina saamme nähdä esimerkiksi sen, miten hallitus lunastaa lupauksensa kohoavasta työllisyydestä ja osatyökykyisten osuudesta siinä. Tehtävää riittää, sillä työikäisistä vammaisista on Suomessa työelämän ulkopuolella 80 prosenttia. Joissakin maissa, kuten USA:ssa, lähdetään kaikkien ihmisten kohdalla siitä, että elanto ansaitaan työllä. Me olemme jämähtäneet hyvää tarkoittavaan, mutta syrjäyttävään hoiva-ajatteluun. Sen mukaisesti vammaiset ihmiset on pääsääntöisesti lannistettu kotisohvalle antamalla heille toimeentuloturvaksi työkyvyttömyyseläke. ELÄKEVETOINEN TOIMEENTULO tarkoittaa sitä, ettei työelämään ole asiaa, ellei satu omaamaan itsenäisyyttä korostavaa kotikasvatusta, hyvää tuuria tai poikkeuksellisen jääräpäistä ja pelotonta luonnetta. Marraskuussa TEM alkoi tehdä kokonaisselvitystä yhdenvertaisuuden esteistä työelämässä. Ehkä niille on sen valmistumisen jälkeen helpompi tehdä jotain. Yleensähän on niin, että ratkaisun edellytys on ongelman ymmärtäminen. TÄNÄ VUONNA TUKILINJAN teemana on ollut työllisyys. Kokosimme vuoden viimeiseen lehteen taas kunnon paketin aiheesta. Tämän syksyn uutuus työmarkkinoilla on ollut norjalaisen konsulttiyritys Unicusin tulo Suomeen. Sen bisnesidea on tarjota tarkkojen ja työhönsä motivoituneiden Asperger-ihmisten työpanosta it-ohjelmistojen testaamiseen. Kerromme myös kuvataiteilijoista, jotka luovat Helsingin keskustaan julkisia teoksia, ja neulekirjailijasta, jonka intohimona ovat kirjoneuleet. Esittelyssä on lisäksi Aspergerin oireyhtymän omaava Rudolf Väliaho, joka ei tyydy työttömyyteen vaan kehittää sinnikkäästi DJ-taitojaan ja markkinoi niitä video-CV:llä. TUNNELMAA NOSTAA myös ShedHelsingin neljäs nuorisomusikaali Metsän joulu. Brittiesikuvan mukainen, laadukas musiikkitoiminta on suunnattu erityisesti marginaaliin joutuneille nuorille. Heitämmekin sinulle, lukijamme, uudenvuoden haasteen: Jos voit ensi vuonna edistää yhdenkään osatyökykyisen henkilön pääsyä kesätöihin, työharjoitteluun tai työhaastatteluun, tee se! Saat hyvän mielen, joku ehkä jalansijan työelämään – ja kansantalouskin kiittää. Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Drag-artistit asialla Brittiläisen Drag Syndrome -ryhmän kaikilla 10 jäsenellä on Downin oireyhtymä. Viime vuonna perustettu, suureen suosioon noussut ryhmä kiertää esiintymässä klubeilla ja festivaaleilla, ja nuoret elokuvantekijät ympäri maailmaa haluavat heidät mukaan filmiprojekteihinsa. BBC on jo tehnyt ryhmästä dokumentin. “Drag on muodonmuutos, joka antaa esiintyjilleen mahdollisuuden tutkia seksuaalisuutta ja sukupuolta yhteiskunnassa, jossa se ei ole vammaisille ihmisille helppoa”, sanoo Drag Syndrome -projektin alkuunpanija Daniel Vais, koreografi ja taidekollektiivi Culture Devicen luova johtaja. Culture Device luotsaa julkissen rahoituksen turvin kulttuuriprojekteja ammattimaisille tanssijoille, joilla on Downin oireyhtymä. Sillä on maine laatutuottajana: takana on mm. kaksiosainen baletti Samuel Beckettin näytelmästä Huomenna hän tulee yhteistyössä kuninkaallisen oopperan ja arvostetun tanssiryhmän Hackney Showroomin kanssa. Drag Syndrome on saanut osakseen myös vähättelyä, mutta esiintyjät eivät siitä välitä. He ovat kohdanneet sitä aikaisemminkin. “Minä sanon arvostelijoille, että olen ansainnut dragin ja esiintymiseni”, sanoo ryhmän jäsen, 31-vuotias Ruby Coldiroly. KOISTISELTA SOOLOLEVY Muusikko Stina Koistinen on viime aikoina ollut tuottelias. Yhdessä Color Dolor -yhtyeen kanssa julkaistu Love-levy sai alkuvuonna Teosto-palkinnon, ja keväällä hän julkaisi levyn Swan/Koistinen yhdessä toisen pitkäaikaissairaan muusikon Astrid Swanin kanssa. Marraskuussa Stina Koistiselta ilmestyi soololevy Ikuisuus, josta hän kertoo haaveilleensa jo monta vuotta. 10 vuotta sitten, vasta 24-vuotiaana, Stina Koistisella todettiin aivokasvain. Sairastumiseen liittyvät tunteet ja ajatukset ovat sen jälkeen heijastuneet hänen kappaleidensa tunnelmiin ja sanoituksiin. EMMYT JA PAHVIMUKI Tv-sarjojen Emmy-palkintojen jaossa vei syyskuussa voiton jälleen Game of Thrones 11 palkinnollaan. Sarja on saanut kaikkiaan 59 Emmyä, ja on siten kaikkien aikojen palkituin. Lyhytkasvuinen Peter Dinklage, joka esitti sarjassa Tyrion Lannisteria, palkittiin parhaana miessivuosan esittäjänä samasta osasta neljännen kerran. Toinen sarjan keskeisistä vammaisista roolihahmoista on alaraajahalvautunut Bran Stark, jota esitti Isaac Hempstead Wright. Hän paljastui Emmy-gaalassa myös sarjan viimeisen kauden kuuluisan pahvisen kahvimukin pöydälle unohtajaksi. Mukin voi nähdä sarjan juhlakohtauksessa. Aiemmin mukin unohtajaksi epäiltiin Lordi Varyksen roolia esittävää Conleth Hilliä. SELKOKIRJAKUMMIKSI ENNI MUSTONEN Kirjailija Enni Mustonen on uusi Selkokummi, jonka teoksesta tehdään selkoversio, selvisi Helsingin Kirjamessuilla. Romaanin Paimentyttö selkomukautus julkaistaan Helsingin kirjamessuilla vuonna 2021, ja sen tekee kokenut selkokirjailija Tuija Takala. Viime vuoden selkokirjakummi oli Tuomas Kyrö, jolta on juuri julkaistu selkomukautus teoksesta Mielensäpahoittaja. Kirjan mukautti Ari Sainio. SEESAM TUIJA TAKALALLE Selkokirjallisuuden Seesam-palkinto myönnettiin lokakuussa selkokirjailija Tuija Takalalle, joka on palkintoraadin mukaan rohkeasti avartanut selkokirjojen lajikirjoa. Hän on kirjoittanut muun muassa selkokielisen novellikokoelman Hyvä päivä. Selkokeskus myöntää Seesam-palkinnon joka toinen vuosi. Palkinto jaettiin Turun kirjamessuilla. LEGO-OHJEET NÄKÖVAMMAISILLE Lego tarjoaa nyt netissä näkövammaisille lapsille tarkoitetut kokoamisohjeet legopakkauksilleen. Osoitteessa legoaudioinstructions. com voi kuitenkin valita aluksi vasta neljästä peruspakkauksesta ja neuvontakieli on englanti. Ohjeissa edetään nuolityökalulla eikä hiirellä. Jos ei käytä ruudunlukuohjelmaa, ääniohjeen kuulee painamalla kyseistä tekstikohtaa enterillä. Aikuista tarvitaan vielä englannin kielen tulkiksi, mutta selkeä ja näkövammaiselle lapselle suunnattu ohje helpottaa kokoamishaastetta. Lisää esteettömiä ohjeita on luvassa. 4 Tukilinja 6/2019
PERHEILLE SIRKUSTA Narrin näyttämöllä nähdään 30.11. ja 3.12. DiDa-festivaaliin (s. 19) kuuluva maksuton esitys Supersankarit, jonka esittää erityisnuorten sirkusja teatteriryhmä Sörkan säkenöivä sirkus. Luvassa tarinoita ystävyydestä ja erityisvoimista. Pue ylle supersankariasusi ja tule kannustamaan! TALLILEIKKIÄ Helsingin Kaupunginmuseolla, Senaatintorilla on 3.12. klo 9-11 DiDa-festivaalin maksuton lastentapahtumas Tallin tunnelmaa. Sen aloittaa lyhytelokuva Puhuva keppihevosseikkailu 1, joka on nähty myös Oulun lastenja nuortenelokuvien festivaalilla. Tekijät ovat paikalla kertomassa elokuvan teosta. Ohjelmassa on myös hevoshenkistä leikkiä, aistirata sekä teoksen Taiteilijan eri puolet ensiesitys . Kiusaamista vastustavan teoksen esittelee taiteilija Juhani Rusanen. Vammaiskultti nousi ilmiöksi! Ylen Radio 1:ssä ja Areenassa kuultavassa keskusteluohjelmassa Vammaiskultti kaksi runoilijaa, Jenniina Järvi ja Julianna Brandt, luotaavat suhtautumistaan vammaisuuteen niin omassa elämässään kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Ohjelmasarja on räväkkä, rento ja pelottomasti uusia ajattelu-uria aukova. Joka ohjelmassa on mukana asiantuntijavieras, ja aiheet vaihtelevat inspiraatiopornosta mielenterveysongelmiin ja taiteilijuudesta liikuntaan. Vieraina on syksyn mittaan kuultu esimerkiksi kirjailija Miki Liukkosta ja vapaata kirjoittajaa, Tukilinjan kolumnistia Pinja Eskolaa. Monisairas Sia Furler Australialainen laulaja-lauluntekijä Sia eli Sia Furler on 8 soololevyä julkaissut, menestyvä pop-muusikko, jonka kappaleita on kuultu myös monissa tv-sarjoissa. Tunnetuin hän on albumistaan 1000 Forms of Fear (2014) ja sen singlekappaleesta Chandelier. Vähemmän tunnettua on se, että Sia on joutunut kamppailemaan monien sairauksien kanssa. Hän sai vuonna 2010 diagnoosin autoimmuunisairaus Gravesin taudista ja on kertonut sairastavansa myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Lokakuussa 2019 hän twiittasi saaneensa diagnoosin myös sidekudossairaus Ehlers-Danlosin syndroomasta. Ilta-Sanomien mukaan hän kertoi viestissään rakastavansa ”teitä kaikkia, jotka kärsitte kivuista, henkisistä tai fyysisistä. Kipu lannistaa, mutta ette ole yksin.” K U V A : K IR K S TA U F F E R Erilainen lapsimalli Syyskuussa Pariisin muotiviikolla nähtiin 9-vuotias malli Daisy-May Demetre, joka kävelee kahdella jalkaproteesilla. Hän esitteli siellä luksus-lastenvaatemallistoa Lulu et Gigi. Birminghamista kotoisin oleva Daisy aloitti mallintyöt viime vuonna ja esiintyi alkuvuodesta New Yorkin muotiviikolla. Tähän mennessä hän on esitellyt mm. River Islandsin, Matalanin ja Niken asuja. Hänen isänsä kertoi Daisyn tehneen viikonlopun aikana myös kotiläksynsä ja palaavan kouluun jälleen maanantaina. Superpojan kiva kaveri Maksullisessa tv-palvelu Netflixissä alkoi lokakuussa erilainen supersankarisarja Raising Dion, jossa näkökulma on erilaisen lapsen vanhemmuudessa. Supervoimat saaneen 8-vuotiaan Dionin äiti yrittää kasvattaa poikaansa normaalisti. Se on vaikeaa, koska poika on yllättäen saanut kyvyn hallita säätä ja liikutella esineitä. Uudessa elämäntilanteessa Dion löytää parhaaksi ystäväkseen luustonhauraustautia sairastavan, pyörätuolia käyttävän Esperanzan. Häntäa esittää itsekin osteogenesis imperfectaa (OI) sairastava 9-vuotias Sammi Haney. Tv-rooli oli Sammille ensimmäinen. Tukilinja 6/2019 5
Työhaastattelussa osatyökykyistä ei aina arvioida vain hänen osaamisensa pohjalta. Jos tietoa tukitoimista ja työn mukautusmahdollisuuksista olisi, tilanne voisi muuttua. Työkyvyn ja osaamisen pitää olla kunnossa, ennen kuin työllisyys nousee, arvioi Työterveyslaitos. Hallitus kaavailee keinoksi yhden luukun palvelumallia. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Kuvaaja 1,9 MILJOONALLA suomalaisella työikäisellä on jokin sairaus tai vamma, ja 600 000 heistä arvioi sen vaikuttavan työntekoon tai työllistymismahdollisuuksiin. Suomessa noin 300 000 osatyökykyistä on nyt mukana työelämässä. Tilaa ja tahtoa olisi kasvattaa heidän määräänsä. Sillä voisi olla myönteinen vaikutus paitsi yhteiskuntaan, myös työllistyneen omaan vointiin. “On huomattava, että työllä yleisesti on myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin”, Työterveyslaitoksen johtaja Eva Helaskoski muistuttaa. Asenneilmasto kaipaa kuitenkin tuulettamista. Työterveyslaitos on viestinyt, että jos työllisyysastetta halutaan nostaa, myös osatyökykyisiä on alettava sietää työelämässä. “Oleellista on nähdä jäljellä oleva työkyky ja se, mihin se antaa mahdollisuuksia sen sijaan, että keskitymme työkyvyn rajoituksiin,” Helaskoski painottaa. “Monet työkyvyn rajoitteet ovat ohitettavissa, jos näin haluamme.” NYKYHALLITUKSEN RESEPTINÄ työllisyysasteen nousuun on luoda yhden luukun matalan kynnyksen palveluja. Menee ihminen sitten TE-toimistoon, sosiaalitai terveyspalveluihin, tavoitteena on kokonaisvaltainen ote ja henkilökohtainen suunnitelma kohti tavoitetta. TE-palvelut halutaan muotoilla uudelleen ja lisätä niihin resursseja siis esimerkiksi työntekijöitä niin, että jokaisesta työnhakijasta saataisiin koppi. Tarkoitus on liittää kehitys osaksi tulevaa työkykyohjelmaa ja sote-keskuksien työkykypalveluja eli suomeksi: kuntoutusta ja sosiaalitukia. Hallituksen työkykyohjelma vielä valmisteluvaiheessa, mutta uutta siinä on se, että se on työja elinkeinoministeriön sekä sosiaalija terveysministeriön yhteinen hanke. Ikuisuuskysymyshän on Suomessa ollut se, miten työelämä ja sosiaaliturva saataisiin tukemaan toisiaan saumatta. SUUNNITTEILLA ON myös työllistämisehdon kytkeminen julkisiin hankintoihin. Se tarkoittaa sitä, että saadakseen myytyä kunnalle palvelun, olisi työllistettävä siinä myös kunnan osatyökykyisiä. Kuntien roolia työllisyyspalvelujen järjestäjänä vahvistetaan myös keväällä käynnistyvillä kuntakokeiluilla, joissa etsitään keinoja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen. Edellisen hallituksen aikana koulutettiin 700 työkykykoordinaattoria auttamaan osatyökykyisiä työnhakijoita. Tätä koulutusta aiotaan jatkaa. Palkkatukiuudistus pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vuoden vaihteessa. Seuraava etappi on on hallituksen iltakoulu tammikuussa. “TYÖPAIKKOJA ON auki ennätyksellisen paljon ja samaan aikaan moni osatyökykyinen haluaisi töihin. Näiden kohtaamiseen pitää saada uudenlaisia palveluja. Lisäksi nykyisiä työllistämisen keinoja ja etuuksia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin”, tiivistää tarvittavat toimet Työterveyslaitoksen erikoistutkija Nina Nevala. Toimet tarkoittavat esimerkiksi työpaikan räätälöintiä työnhakijalle sopivammaksi. “Muokkaus voi koskea työaikoja, työtehtäviä, työympäristöä, teknologian ja apuvälineiden käyttöä, henkilökohtaista apua tai vaikkapa työmatkojen kulkemista”, Nevala luettelee. Nina Nevala toivoo, että tietoa näistä mahdollisuuksista levitettäisiin nykyistä tehokkaammin. Myös osaamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. ”Pelkän perusasteen koulutuksen varassa on osatyökykyistenkin vaikea työllistyä ja jatkaa työuralla eteenpäin.” Yhden luukun malliin? 6 Tukilinja 6/2019 YHTEISKUNTA Monet työkyvyn rajoitteet ovat ohitettavissa, jos näin haluamme.
7 kysymystä TEKSTI Iris Tenhunen Mikä avuksi työllistymiseen? Hallitus pyrkii työllistämään 60 000 työhaluista, osatyökykyistä ihmistä. Kysyimme Vates-säätiön kehittämispäällikkö Kaija Raylta, mitkä keinot lisäisivät onnistumisen todennäköisyyttä. 1. Mikä on suurin este vammaisten ja osatyökykyisten työllistymiselle Suomessa? ”Siihen on kaksi pääsyytä: Ensinnäkin asenteet, joiden takana on paljon tiedon puutetta ja siitä johtuvia ennakkokäsityksiä. Toinen merkittävä syy on tukija palvelujärjestelmän hajanaisuus ja sirpaleisuus. On hankalaa löytää oikea tuki oikeaan aikaan.” 2. Antaako hallitusohjelma siihen riittäviä ratkaisuja? ”Hallitusohjelmassa on paljon hyviä elementtejä ja ensimmäiset viitteet toteutuksesta ovat oikeansuuntaisia. Tässäkin on riskinä se, että tartutaan yksittäisiin toimenpiteisiin, jotka helpottavat osaa henkilöistä mutta voivat jopa hankaloittaa toisten tilannetta. Työnhakijan kokonaistilanteen arviointi sekä tarpeen mukaiset tukimuodot ja palvelut ovat olleet tavoitteena jo pitkään, mutta ontuvat edelleen. Vielä pitäisi saada enemmän joustoa niin säännöksiin kuin työelämäänkin.” ”Yhtenä esimerkkinä on palvelujen diagnoosilähtöisyys. Yhdelle diagnoosi avaa selkeän palvelukokonaisuuden, toiselle se saattaa tukkia tien esimerkiksi silloin, kun tarvitaan monenlaisia palveluja yhtä aikaa.” 3. Mitä muita menetelmiä toivoisit hallituksen lisäävän työkalupakkiinsa? ”Työhönvalmennus näyttää nyt nousevan hieman aiempaa enemmän esille. Siinäkin olisi hyvä edistää palvelun laatua ja saatavuutta kokonaisuutena, ei vain tiettyjen kohderyhmien tai toteuttamistavan kannalta. Palvelua pitäisi olla saatavissa useaa reittiä pitkin ja tuen pitäisi olla tarvelähtöistä ja riittävän pitkäaikaista.” 4. Palkkatuki on määräaikainen, vaikka toimintarajoite olisi pysyvä. Tulisiko tuenkin siinä tilanteessa olla pysyvää? ”Palkkatuen lähtökohtana on aina alentunut työkyky. Vamma sinänsä ei välttämättä edellytä tukitoimia, vaan moni vammainen voi työllistyä ilman niitä. Palkkatuki ei myöskään ei ole ainoa käytettävissä oleva tukimuoto. Työolosuhteiden järjestelytukea käytetään edelleen melko vähän.” ”Mikäli vamma tai sairaus aiheuttaa pysyvän työkyvyn aleneman, pitäisi olla mahdollisuus pysyvään palkkatukeen. 5. Miksi lineaarisesti palkkaan suhteutettu sosiaaliturvamalli ei edelleenkään etene kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta? Sehän olisi helppo palkkatuki suoraan vammaiselle työntekijälle. ”Tästä on edellisellä hallituskaudella valmistunut yksi työryhmän raportti, jossa kaikki osapuolet eivät olleet yksimielisiä toimintatavasta eri eläkemuodoissa. Työ on jatkunut, joten tätä pyritään kovasti ratkaisemaan. Asia on kuitenkin selvittelyvaiheessa.” 6. Onko hallitus vastannut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten kesto-ongelmaan saada ensimmäinen kesätyöpaikka? ”Tämä on laaja kysymys, johon vaikuttavat sekä työllisyystoimet että opetuksen puolella meneillään olevat uudistukset, kuten ammatillisen koulutuksen reformi. Oleellista on miettiä, miten opinnoista töihin siirtyminen saataisiin joustavammaksi. Tästä valmistui toukokuussa 2019 OKM:n koordinoiman kehittämisryhmän selvitys, jossa aiheesta oli esitetty suosituksia. Tämäkin työ on kesken.” 7. Kenen vastuulla tulisi mielestäsi olla järjestää työhönvalmennusta ja miten pitkään, kun työpaikalla aloittaa yksilöllistä tukea tarvitseva, osatyökykyinen työntekijä? ”Palvelujärjestelmässämme tulisi olla pysyvä, pitkäkestoinen ja tarvelähtöinen työllistymisen tuki saatavilla. Yksi näistä tukimuodoista on työhönvalmennus.” ”Tällä hetkellä työhönvalmennus on henkilökohtainen etuus, jonka saatavuus ja sisältö riippuu ihmisen tilanteesta eikä sitä ei ole saatavilla pitkäkestoiseen, pysyvään tuen tarpeeseen. Usein palvelu loppuu työsuhteen alkuun, vaikka tarvetta olisi työssä pysymisen tukeen. Tähän tarvitaan muutosta. Monen työnantajan ja työntekijän kohdalla jo tieto siitä ”rauhoittaa”, että on taho mihin ottaa yhteyttä, jos tulee ongelmatilanteita työsuhteen aikana. Tuki voi käytännössä olla kevyttäkin, kunhan tietoisuus siitä on olemassa.” Tukilinja 6/2019 7 Kuka? Kehittämispäällikkö Kaija Räty, Vates-säätiö. Mistä tunnetaan? Haastateltiin 17.9. MTV3:n Asian ytimessä -ohjelmassa työllistämiskeinojen vaikuttavuudesta.
”Enää ei tarvitse nököttää seisomatelineessä nurkassa televisiota katsellen.” 8 Tukilinja 6/2019 TEKNOLOGIA Robotti – tulevaisuuden apuväline? EKSOSKELETON = Kehon ulkoinen tukiranka. ROBOTTI = Tietokoneohjelman ohjaama laite, joka toimii itsenäisemmin ja monipuolisemmin kuin tavallinen kone tai yhteen tehtävään tarkoitettu, automatisoitu järjestelmä. SPASTISUUS = Lihasjäykkyys tai jäykkähalvaus, joka voi ilmetä myös lihaskouristuksina. Kohuttu robotiikka ei vielä paljon apuvälineissä näy, mutta tilanne on muuttumassa. Suomessa siitä hyötyy ensimmäisten joukossa lukiolainen Nette Kiviranta, jolle kuntoutusja kävelyrobotti avasi tien parempaan liikkuvuuteen. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Validia E lämä voi muuttua hetkessä, sen tietää puolitoista vuotta sitten auto-onnettomuuteen joutunut aktiiviurheilija Nette Kiviranta. Entinen alppihiihtäjä menetti onnettomuuden seurauksena alaraajoistaan tunnon ja kyvyn liikuttaa niitä. Henkisesti Nette kertoo toipuneensa tapahtuneesta hyvin. Syyksi hän listaa sen, ettei antanut itsensä jäädä tuleen makaamaan, vaan palasi heti kuntoutuksesta päästyään normaalien arkirutiiniensa pariin. Hänen kohdallaan se tarkoitti Mäkelänrinteen lukion urheilulinjalla opiskelun jatkamista, ystävien tapaamista ja nykytilanteeseen sopivan liikuntamuodon löytämistä. Lajiksi valikoitui CrossFit. Takaisin jaloilleen Vaikean selkäydinvamman vuoksi Nette oli kuitenkin varma, että katselisi maailmaa tästä eteenpäin vain pyörätuolin sallimista korkeuksista. Maustehyllyille hän ei enää kurkistelisi. Kaikki muuttui, kun intensiivinen harjoittelu Indegolla aloitettiin toukokuussa 2019. Yhtäkkiä Nette pystyi jälleen ottamaan askelia. Indegolla harjoittelussa häntä auttavat äiti ja sisko, joiden kanssa hän asuu. ”Enää ei tarvitse nököttää seisomatelineessä nurkassa televisiota katsellen vaan voi esimerkiksi laittaa ruuan seisten ja yltää itse yläkaappeihin. Asennonvaihtelut tekevät hyvää mielenterveydelle”, Nette pohtii. Takaisin luontoon Kävelytreenejä pääsee nyt laitteen avulla tekemään vaikka luontoon, kunhan maastoerot eivät ole liian suuret. Harrastuksissa, kuten CrossFitissä, Nette ei toistaiseksi kuitenkaan pysty laitetta hyödyntämään, ei myöskään koulussa, jossa joutuu usein vaihtamaan paikkaa. Siihen Indegon liikkeet ovat liian mekaanisen kömpelöt, joten Nette luottaa edelleen mieluummin pyörätuoliinsa. Tällä hetkellä Nette Kiviranta on ainoa henkilö Suomessa, jolla on eksoskeleton-robotti arkikäytössä. Omasta mielestäni Indego tarjoaa mahdollisuuksia, joihin kannattaa ehdottomasti tarttua. Näen kuitenkin, että olemme vielä kaukana tilanteesta, jossa robotiikkaan nojautuvat, Indegon kaltaiset ”kävelyhousut” mullistaisivat kaltaiseni vammaisen liikkumisen tavat vapaa-ajalla.
Tukilinja 6/2019 9 Näin Indegoa käytetään Robotiikka on nyt kovassa huudossa kehityskohteena, mutta apuvälineissä ja kuntoutuksessa se ei vielä juurikaan näy. Indego-robotin maahantuojan Fysiolinen edustaja Ville Tuominen uskoo, että tähän on odotettavissa selkeä muutos 5–10 vuoden sisään. Indego on siitä ensimmäinen esimerkki. Laitteen avulla voidaan moninkertaistaa liikuntavammaisen käyttäjän ottamat askeleet. Muuttuvat asennot parantavat myös aineenvaihduntaa, vähentävät kiputiloja ja virkistävät mieltä. Kävelyrobotilla voidaan auttaa liikkeelle esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön tai selkäydinvamman saaneita sekä MS-potilaita. Kovin spastiselle se ei sovi. Älypuhelimella tai tabletilla ohjattavaa Indego Personalia on helppo käyttää. Lantion ja polvinivelten kohdalla olevat moottorit auttavat kuntoutujan pystyyn, ottavat askeleen ja auttavat istumaan palaamisessa. Askeltaminen tapahtuu siirtämällä painopistettä eteenpäin ja pysähtyminen onnistuu nojaamalla aavistuksen taaksepäin. Indegossa on kaksi ohjelmaa, joista toinen on tarkoitettu kuntoutumiseen ja toinen kävelemiseen. Harjoiteltaessa käytetään apuna joko kävelytelinettä tai kyynärsauvoja. Laitetta on mahdollisuus käydä kokeilemassa joissakin kuntoutuslaitoksissa. Hinta on yli sadan euron luokkaa tunnilta. Jos Personal-version haluaa kotikäyttöön, 100 000 euron laite on maksettava itse, sillä yksikään apuvälineyksikkö tai vakuutusyhtiö ei tunnista Indegoa apuvälineeksi – sitä kun ei voi käyttää turvallisesti ilman avustajaa. Laitteita on Ville Tuomisen mukaan tällä hetkellä Suomessa tutkimuskäytössä yksi, kuntoutuskäytössä kolme ja henkilökohtaisena apuvälineenä yksi. Alppihiihtoa harrastanut Nette Kiviranta pääsi jälleen jaloilleen kuntoutusrobotti Indegolla. Hän opiskelee lukiossa urheilulinjalla.
YHTEISKUNTA Kuka? Perttu Pölönen, 24, Helsinki. Tästä tunnetaan Sävelkello-sovellus musiikinopiskeluun. Tulossa tietokirja Tulevaisuuden lukujärjestys. Ammatit Keksijä, futuristi, yrittäjä, säveltäjä. 10 Tukilinja 6/2019 Vasta 24-vuotias monilahjakkuus Perttu Pölönen on Sävelkello-keksintönsä jälkeen ehtinyt jo paljon.
Tukilinja 6/2019 11 Teknologiasta apu työllistämiseen? Monipuolisuus ei saa olla vain kaunis sana. Se on tulevaisuuden kannalta elinehto. Tulevaisuudentutkija Perttu Pölösellä on hyviä uutisia vammaisille: teknologia tulee todennäköisesti lisäämään heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. TEKSTI Sanni Purhonen Tulevaisuudentutkimuksesta voi hänen mukaansa olla apua siinä, että asioita osataan suunnitella tarpeeksi pitkälle. Hän muistuttaa toisaalta, että tutkimus voi myös olla väärässä. Nopea reagointi yhteiskunnan muutoksiin on tärkeää. Teknologia ja tasa-arvo Teknologian käyttöön liittyy kalleus. Uudet ratkaisut voivat jo lähtökohtaisesti olla monen köyhän vammaisen ulottumattomissa. Perttu Pölönenkin myöntää, että uusi teknologia asettaa usein sitä tarvitsevat yksilöt epätasa-arvoiseen asemaan. Teknologia on yleensä aluksi kallista ja ensimmäinen versio surkea, mutta hän lohduttaa ajatuksella, että hinta/laatusuhde kehittyy nopeasti. Esimerkkinä toimii vaikkapa matkapuhelinten ja tietokoneiden kehitys. “Tietysti teknologiaa pitäisi muistaa jakaa kaikille. Se on haaste globaalilla tasolla.” Kadehdittavia apuvälineitä? Tulevaisuuden teknologioista voisi vammaisten kannalta olla iloa etenkin apuvälineasioissa. Pölösen mukaan apuvälineisiin voisi ympätä vaikka minkälaisia älysovelluksia ja designia, jotka lisäävät tasa-arvoa ja tekevät kenties vammaisuudesta jopa kadehdittavaa. “Eräskin tuttuni suunnitteli Disney-kuvitetun 3D-proteesin pikkutytölle, ja kohta kaikki muutkin lapset olisivat halunneet sellaisen. Se oli mahtava juttu!” hän toteaa. Pölönen toivoisi lisää resursseja tällaiseen toimintaan. Hän haluaa ravistella ihmisiä miettimään tulevaisuutta ja sen monia mahdollisuuksia rohkeasti. “Muutosta ei pidä pelätä. Isoja muutoksia on tapahtunut ennenkin!” Muutoksia seurattava Esimerkkinä uutta luovista apuvälinesovelluksista Pölönen mainitsee Tanskassa kehitetyn Be my eyes -konseptin. Siinä näkövammaiselle voi puhelinsovelluksen kautta kuvailla, mitä hänen puhelimessaan on kameran kautta näkyvillä, ja sen voi tehdä vaikka maapallon toiselta puolelta. Näin ihmiset ympäri maailmaa auttavat toisiaan. Vain mielikuvitus on Pölösen mukaan rajana uusille keksinnöille. SELLOA JA PIANOA soittava nurmijärveläisperheen kuopus Perttu Pölönen (s. 1995) opiskeli alun perin säveltäjäksi. Hänestä tuli opintojensa ohella myös keksijä ja yrittäjä. Sen jälkeen, kun hän opiskeli tulevaisuudentutkimusta kansainvälisellä kurssilla Piilaaksossa, yksi työnimikkeistä on ollut futuristi. Häneltä ilmestyy pian kirja nimeltä Tulevaisuuden lukujärjestys. Pölöstä eri ammattinimitykset lähinnä huvittavat, mutta hän myöntää, että töissä hänellä ei nykyisin ole kahta samanlaista päivää. “Olen lopulta vain utelias. Kiinnostuksissani yhdistyvät tiede, taide, teknologia ja tulevaisuus. Teknologia tuo mukanaan murroksia, jotka kiehtovat minua”, hän selittää. Eri näkökulmia tarvitaan Tulevaisuuteen voi tietysti kuulua myös uhkakuvia ja esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu polarisoituu helposti. Pölönen ymmärtää pelkoja, vaikka on on perusvireeltään optimisti. “Täytyy muistaa, miten paljon teknologia on auttanut meitä globaalisti, kun ratkomme ongelmia, kuten lapsikuolleisuutta tai lukutaidottomuutta. Teknologia voi toki mennä pieleen ja vieraannuttaa ihmisyydestä. Toisaalta se pakottaa miettimään, mikä on tärkeää ja mitä on olla ihminen.” Pölösellä ei ole omaa kosketusta vammaisuuteen. Hän uskoo kuitenkin, että teknologiaa voi käyttää tälläkin alueella ihmisten auttamiseen. Teknologia antaa vaihtoehtoja esimerkiksi esteettömyyden saralla. Vammaisten ihmisten alhainen työllistymisprosentti – keskimäärin 80 prosenttia vammaisista työikäisistä on Suomessa työelämän ulkopuolella – mietityttää myös Pölöstä. Hän pohtii, miten vammaisten ihmisten potentiaali voitaisiin ottaa käyttöön teknologian keinoin. Ratkaisuksi hän ehdottaa, että kaikki eri näkökulmat tämän ongelman ratkomiseksi voitaisiin tuoda yhdessä pöytään ja vammaiset tulisi ottaa mukaan keskusteluun. Nyt heidän ääntään ei selkeästi ole otettu huomioon! “Monipuolisuus ei saa olla vain kaunis sana. Se on tulevaisuuden kannalta elinehto.”
12 Tukilinja 6/2019 TYÖLLISTYMINEN Unicus Finlandin ensimmäiset tulevat konsultit odottavat jo innokkaasti pääsevänsä asiakkaiden luo tositoimiin. Kuvassa Vesa, Eero, toimitusjohtaja Jukka Mikkonen ja Harry. IT-TÖITÄ ASPERGER -IHMISILLE
Tukilinja 6/2019 13 Norjalainen itkonsulttiyhtiö Unicus kouluttaa nyt Suomessa ohjelmistotestaajikseen Asperger-ihmisiä. Heillä on työhön sopiva järjestelmällinen mielenlaatu. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt POHJOISMAISSA TOIMIVA it-alan konsulttiyhtiö Unicus on löytänyt uuden työllistämiskonseptin: se tarjoaa yrityksille ohjelmistojen testausta ja palkkaa työntekijöikseen ainoastaan ihmisiä, joilla on autismikirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä. Toukokuussa Unicus aloitti toimintansa Suomessa, ja ensimmäiset kolme tulevaa konsulttia ovat jo työkokeilussa. Monet Asperger-ihmiset ovat loogisia, analyyttisiä ja järjestelmällisiä. He havaitsevat tarkasti yksityiskohtia, mutta osaavat myös ajatella ohi tavanomaisen ja keskittyä olennaiseen. Nämä ominaisuudet sopivat hyvin it-alan ohjelmistotestauksiin ja laadunvarmistuksiin. Maailmalla Asperger-ihmisten vahvuudet on ymmärretty jo aikaisemmin. Muutama vuosi sitten Microsoft alkoi palkata autismikirjon ihmisiä koodaajiksi ja Unicuksen kaltaisia yrityksiä löytyy jo ainakin Hollannista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Tällä hetkellä Unicuksen toimintaa rahoittaa norjalainen Ferd Social Entrepreneurs, joka sijoittaa sosiaalisiin yrittäjiin. Unicus Finlandin on tarkoitus tuottaa tulosta vuoden 2021 jälkeen. Työntekijät koulutetaan Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan Unicus Finlandin toimitusjohtaja Jukka Mikkosella on 25-vuoden kokemus myynnin ja liiketoiminnan johdon tehtävistä, mutta henkilökohtaista kokemusta Aspergerista hänellä ei ole. Hän on työstään selvästi innoissaan. “Näin ilmoituksen tästä LinkedInissä, ja minulle tuli heti tunne, että tämä on minun juttuni”, hän kertoo. “Näen it-alalla paljon työvoimapulaa ja silti on valtavasti kyvykkäitä ihmisiä, jotka eivät pääse töihin.” Viime kesänä Unicus Finland ilmoitti nettisivuillaan etsivänsä Asperger-diagnoosin saaneita ihmisiä ohjelmistotestauksen harjoitteluun ja koulutukseen. Tarkoituksena on oppia työkokeilun kautta niitä työelämätaitoja, joita asiakkaan luona tapahtuva it-konsultointi vaatii. Samalla he suorittavat kansainvälisen ohjelmistotestauksen perustutkinnon, josta he saavat henkilökohtaisen ISTQB-sertifikaatin. Nopeasti töihin “Työkokeilua ei pitkitetä yhtään pidempään kuin on tarve. Sen jälkeen, kun syntyy asiakasprojekti, tulee ihan normaali työsuhde ja työehtosopimuksen mukainen palkka”, Mikkonen sanoo. Mikkonen kertoo neuvottelevansa parhaillaan mahdollisten asiakkaiden kanssa. Ruotsissa ja Norjassa Unicuksella on hänen mukaansa jo suuria asiakkaita, kuten pankkeja sekä vakuutusja teollisuusyhtiöitä – yrityksiä, joilla on paljon testattavia ohjelmistoja. “Tavoitteena on, että viimeistään marraskuussa meidän konsultteja olisi jo töissä ja voimme ottaa uusia harjoittelijoita.” Huomio taitoihin Mikkosen mukaan hakemuksia työkokeiluun tuli paljon. Koska toimintaa ollaan vasta aloittamassa, hän kertoo joutuneensa painottamaan hakijoiden it-alan kokemusta ja sopivuutta asiakkaiden tarpeisiin. Autismikirjon henkilöiden toimintarajoitteet liittyvät usein sosiaalisuuteen ja kommunikointiin, joita työhaastatteluissa usein arvostetaan. Mikkonen myöntää itsekin aiemmin kiinnittäneensä niihin liikaakin huomiota. “Monesti emme olisi tarvinneet sitä sosiaalisesti hyvää tyyppiä, vaan osaavan tekijän.” Haastatellessaan ensimmäisiä hakijoita Mikkonen kertoo silmiensä auenneen: “Minkälaisia helmiä löytyykään, jos katsoo sosiaalisen kompetenssin taakse! Ihan käsittämättömän hienoja.” AUTISMI = Autismikirjon häiriö. Neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnan esteitä. ASPERGER-HENKILÖ = Autismikirjoon kuuluva henkilö, jolla ei ole oppimisvaikeuksia ja jonka älykkyys on keskitasoa tai sen yläpuolella. NEUROTYYPILLINEN = Ihminen, joka ei kuulu autismikirjolle. IT-TÖITÄ ASPERGER -IHMISILLE Mikkonen kertoo yllättyneensä siitäkin, kuinka hyvä itsetuntemus hakijoilla oli. He pystyivät arvioimaan tarkasti omaa persoonaansa, sitä minkälaisia ihmisiä he ovat. ”Meidän pitäisi enemmän miettiä, mitkä ovat ne tehtävässä vaadittavat edellytykset ja keskittyä niihin. Siellä sosiaalisen kompetenssin takana on sellaista osaamista, joka voittaa sosiaaliset taidot 100/0”, Mikkonen hehkuttaa. Erilaisia lahjakkuuksia Eero, 31, Harry, 41 ja Vesa, 37 aloittivat Unicusissa syyskuussa. Eero on datanomi, joka näki Unicusin ilmoituksen opiskelupaikkansa sähköpostissa. “Siinä luki, että onko sinulla Asperger ja oletko kiinnostunut ohjelmistotestauksesta. Ihmettelin, miksi joku hakee nimenomaan Asperger-diagnosoituja. Ajattelin, että tämän on pakko olla liian hyvä ollakseen totta, mutta laitoin kuitenkin hakemuksen”, Eero kertoo. Hän sai Asperger-diagnoosin jo 8-vuotiaana. “Pitkään Asperger oli minulle vain sana. Minulla ei ollut siihen mitään tarttumapintaa. Teen asiat omalla tavallani, en ole koskaan ollut neurotyypillinen, joten en voi tietää miten neurotyypilliset tekevät asioita.” Harrystakin ilmoitus oli epäilyttävän hyvä. Hän on opiskellut automaatiotekniikkaa ja työkokemustakin on. Asperger-diagnoosin hän sai noin kymmenen vuotta sitten. Kuten Asperger-ihmisille valitettavan usein käy, Harrykin sai pitkään vääriä diagnooseja. Hän löysi lopulta itse lukemastaan kirjasta oireisiinsa sopivan syyn ja alkoi sitä kautta selvittää diagnoosia. Vapaa-aikanaan Harry kertoo opiskelevansa kieliä, aikaisemmin kiinaa ja nyt ruotsia. Jihuu! Mekin haetaan töihin.
14 Tukilinja 5/2019 Työharjoittelussa jokainen Unicusin konsultti suorittaa kansainvälisen ohjelmistotestauksen perustutkinnon. Toimitusjohtaja Jukka Mikkonen, Eero ja Vesa seuraavat, kuinka Harryn e-Learning edistyy. UUTISIA Optometristi Pasi Hiukka, Vamosin Minna Kestilä-Suopajärvi ja Jere Sirén, jolta löytyi hoitoa vaativa piilokarsastus. NÄKÖ KUNTOON Jokaiselle Vamos Rovaniemen toiminnassa mukana olevalle nuorelle tarjotaan nyt mahdollisuutta käydä laajassa näöntarkastuksessa ja saada tarvittaessa silmälasit maksutta. Sen mahdollistaa yhteistyö optikkoliike Brilletin kanssa. ”Aina, kun lapsella ja nuorella on oppimisen vaikeuksia tai hän ei jaksa keskittyä opiskelemiseen, hänen näkönsä pitää tutkia perusteellisestim ja mielellään vielä lasten näkemiseen perehtyneen optometristin toimesta”, kertoo optometristi Pasi Hiukka Brilletistä. ”En osannut ajatella, että näkö vaikuttaisi niin moneen asiaan; rivien hyppimiseen, päänsärkyyn ja silmien väsymiseen”, kertoo eräs Vamoksen toiminnassa mukana oleva nuori. ”Sain itse etsiä minulle sopivat lasit silmälasiliikkeestä. Silmien väsyminen ja päänsärky loppuivat ja huomasin, että lukemiseen keskittyminen onnistui. Tiesin samalla, että opiskelu tulee onnistumaan ja niin onnistuukin.” ENSIAPU AHDINKOON Tuottaako hankala elämäntilanne mielen pahoinvointia? HUS:n Mielenterveystalo.fi-palvelu on silloin verkossa kenen tahansa anonyymisti ja ilmaiseksi käytettävissä. Nuorille on tarjolla Nuorten Mielenterveystalo, jonka virtuaaliapuri Milli ohjaa oikean avun pariin. Palvelussa voi aloittaa omahoito-ohjelman, selvittää psyykkistä vointiaan kyselyillä ja löytää kotikuntansa mielenterveyspalvelut. 25 omahoito-ohjelmaa koostuvat konkreettisista harjoituksista ja videoista. Apua löytyy esimerkiksi unettomuuteen, stressiin, ahdistukseen sekä eron ja parisuhteen hoitamiseen. Hyödystä kertoo traumaperäisen stressioireyhtymän kokenut Petriina Virtanen: ”Jos pelottavat ajatukset saavat minusta otteen, saatan etsiä kännykästäni Mielenterveystalon ahdistuksen omahoito-ohjelman.” Ohjelma sisältää esimerkiksi altistusharjoituksen, huolihetkiharjoituksen ja rentoutusäänitteen. ”Mielenterveystalo on kuin toinen hoitaja kännykässäni.” Diagnoosi auttoi Vesa on valmistunut Tampereen teknisestä yliopistosta ja tehnyt työkseen ohjelmistoja. Hän kertoo olleensa pikkupojasta asti kiinnostunut matkustamisesta. Reissattuaan pitkin Aasiaa ja Afrikkaa hän palasi Ylivieskaan. Sieltä ei löytynyt it-alan hommia, joten hän tuli Helsinkiin ja löysi Unicusin ilmoituksen Leppävaaran osaamiskeskuksesta. “Kerkesin olla vähän pidempään työttömänä ja halusin takaisin it-alalle. Tämä todella kiinnostaa minua”, Vesa sanoo. Hän sai Asperger-diagnoosin vasta alle vuosi sitten. “Se on auttanut minua paljon. Minulla on elämässä sellaisia alueita, joissa olen todella hyvä ja sitten... Luettuani kirjoja autismista osaan yllättäen selittää hyvin elämääni. Toivon, että olisin saanut diagnoosin paljon aikaisemmin.” Hyvä työilmapiiri Jukka Mikkonen kertoo, että kaikki kolme osaavat sujuvaa englantia. Se on tarpeen, sillä suurten yritysten konsernikieli on yleensä englanti, vaikka toimistossa puhuttaisiinkin suomea. “25 vuotta alalla olleena olen huomannut, että tietyt alan termit ovat englanniksi paljon selkeämpiä. Suomenkieliset vastineet eivät aina juurru käytäntöön.” Mikkonen on selvästi tyytyväinen porukkaansa. Unicusissa tunnelma on hiljainen ja lämmin. Täällä ei notkuta kahviautomaatilla jutustelemassa viikonlopun golftuloksista, vaan keskitytään vahvuuksiin ja osaamiseen. Minkälaisia helmiä löytyykään, jos katsoo sosiaalisen kompetenssin taakse!
Tukilinja 6/2019 15 TULILINJALLA / KOLUMNI Arto Bäckström Joillekin meistä voi tuntua pelottavalta, kun emme olekaan enää sen tärkeämpiä ihmisiä kuin muutkaan. Kolumnisti Arto Bäckström, 32, Vantaa Erityisvanhempi Autismikirjoon kuuluvan lapsen isä. Kirjoittaa blogia Erityisvanhemman korjaussarja. Ammatti Yhdistyshallinnon asiantuntija. Etuoikeuksiensa sokaisemat tukkivat tien ON UPEA TUNNE , kun voi kokea aidosti vaikuttavansa asioihin. Kun saa omalla toiminnallaan aikaan toivomaansa muutosta, tuntuu se iholla ja vatsanpohjassa asti. Sellaista on kansalaisvaikuttaminen parhaimmillaan. Koen usein samanlaisia mielihyväja dopamiinisykäyksiä saadessani kiittävää palautetta kirjoituksistani. Olen kirjoittanut erityisvanhemmuudesta useamman vuoden ja ottanut kantaa tunteita herättäviin teemoihin. Pelkäsin ennen aloittamistani, että saisin kohdata myös vihaa ja inhoa, mutta sittemmin osoittautui, että saan kirjoittaa ja ilmaista itseäni täysin vapaasti. Sain vasta jokin aika sitten ensimmäisen epäasiallisen kommentin erääseen kirjoitukseeni. Kommentti oli typerä ja henkilöön kohdistuva, mutta haukku ei kohdistunutkaan minun henkilööni. Kohteena oli nimittäin Greta Thunberg. TUNTUU ABSURDILTA, että minä voin ottaa voimakkaasti kantaa vanhemmuuteen liittyviin asioihin tai vaikka vammaisten oikeuksiin ilman mainittavaa porua, mutta jos 16-vuotias tyttö, jolla on Aspergerin syndrooma, sanoo että meidän tulisi kuunnella – herra paratkoon! – tieteentekijöitä ilmastoasioissa, niin yhtäkkiä monet menevät täysin tolaltaan. On toki totta, että hän on kansalaisaktivistina noussut hyvin vaikutusvaltaiseen asemaan ottamalla kantaa poliittisesti todella kuumaan aiheeseen, mutta siitä huolimatta minua mietityttää, miksi suomalainen perheenisä Arto ei herätä samanlaista huolta ihmisissä kuin ruotsalainen teini Greta. Vastaus piilee siinä, että minä en ole uhka heille, jotka tässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa ovat nyt kaikkein parhaimmassa asemassa. Minulla saattaa olla joidenkin mielestä vääriä mielipiteitä, mutta minulla on kuitenkin valkoisena, keskiluokkaisena ja sopeutumiskykyisenä miehenä automaattisesti eturivin paikat varattuna, kun yhteiskunnallisista asioista keskustellaan. Ja ongelma on juuri se, että kaikki täältä eturivistä eivät näe, että takarivistä haluttaisiin myös käyttää puheenvuoroja. Kyse on etuoikeutettujen sokeudesta. Kun takarivissä seisovat ottavat vihdoin itse itselleen puheenvuoron, tulee se järkytyksenä meille eturivissä seisoville. Elämme murroskautta, jossa nuoret, erilaiset vähemmistöt, vammaiset ja muut aiemmin esityksen seuraajiksi jätetyt raivaavat itse tiensä ensin yhteiskunnan eturiviin ja osa lopulta näyttämölle saakka. Joillekin meistä voi tuntua pelottavalta, kun emme olekaan enää sen tärkeämpiä ihmisiä kuin muutkaan. GRETA THUNBERG on kyennyt osoittamaan meille, että sukupuolesta, iästä tai mistä tahansa ominaisuudesta huolimatta meillä jokaisella on oikeus ja mahdollisuus ottaa asiat omiin käsiimme ja muuttaa tätä maailmaa paremmaksi. Vaatii rohkeutta julistaa, ettei halua olla enää pelkkä toimenpiteiden kohde tai sivustaseuraaja. Vaatii rohkeutta tarttua altavastaajana toimeen, kivuta lavalle ja osoittaa koko maailmalle, että tulevaisuutta on rakennettava meidän kaikkien ehdoilla. Pitäisikö minun siis tuntea jonkinlaista luopumisen tuskaa siitä, jos menetän ansaitsemattomat etuoikeuteni ”neurotyypillisenä” valkoisena miehenä? Ei! Minusta on mitä suurin helpotus, ettei minun tarvitse olla huolissani, yrittää suojella tai suhtautua muulla tavoin alentuvasti nuoriin, naisiin, autismikirjon henkilöihin, vammaisiin, vähemmistöihin tai muihinkaan itsestäni poikkeaviin ihmisiin. Riittää, kun astun itse sivuun ja annan heille tilaa. Vaikka omat pyrkimykset olisivat kuinka vilpittömät ja pyyteettömät, saattaa sitä huomaamattaan seisoa muiden tiellä, varsinkin jos ei kykene kuuntelemaan, mitä muilla on sanottavana. Silloin alkaa helposti ihmetellä, miksi toisten sukupuolesta, ihonväristä tai muista ominaisuuksista pitää tehdä niin suuri numero. Mutta jos on valmis antamaan muille tilaa, huomaakin nopeasti, että kyse ei ole heidän ominaisuuksistaan vaan siitä, miltä maailma näyttää heidän silmiensä kautta. Eturivissä on tilaa kaikille. UUTISIA
Special Voice avaa estradin uusille kyvyille 16 Tukilinja 6/2019 UNELMAT TODEKSI Special Voice Laulaja-lauluntekijä -kilpailu. Loppukilpailu 29.2.2020 Turussa. Toimintarajoite Kehitysvamma. Apuraha Tukilinja myönsi Taitotuvalle vuonna 2018 apurahan kilpailun matkaja majoituskuluihin. Ville tähtää voittoon!
Taitotupa perusti kilpailun kehitysvammaisille laulajalauluntekijöille. Tukilinja tuki sen biisipajojen järjestämistä. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen HAPPI-NUORISOTALOSSA HELSINGISSÄ on alkamassa Tukilinjan tuella järjestetty Special Voice -biisintekopaja. Kehitysvammaisten Taitotuvan organisoima Special Voice on uusi laulukilpailu, jossa esiintyjät kilpailevat räppitaidoissa itse tekemillään lyriikoilla. Taitotuvan HerkkuRäbärien MC Juho eli Juho Mäntylä on jo valmiina ottamaan pajalaisia vastaan. ”Ohjaan tanssissa ja rap-liikkeissä”, Juho kertoo. Hänen mustassa herkkuräbäri-paidassaan lukee oma riimi: Tyylikäs mies, aina herrasmies. Pajan ohjaaja ja Kehitysvammaisten Taitotupa ry:n vetäjä Satu Nesteoja kertoo, että samanlaisia räppipajoja järjestetään osakilpailujen aikana eri kaupungeissa ja niissä valmennetaan osallistumaan kilpailuun. Special Voice on tarkoitettu kehitysvammaisille musiikin ystäville. Osallistua voi vain itse tehdyllä kappaleella, joita hiotaan esityskuntoon pajoissa. Taustamusiikkia on kyllä saatavissa, joten omat rap-riimit ovat tärkeimmät. Ja jos pajat ovat liian kaukana, mutta haluaa silti osallistua, kannattaa liittyä Facebookissa Special Voice -ryhmään, Satu vinkkaa. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja, mutta takana on pitkä kokemus myös dj:na ja muutenkin musiikin parissa, myös kappaleiden tekijänä. Suomen valloitukseen Idea Special Voiceen tuli HerkkuRäbärit-yhtyeeltä. “HerkkuRäbärin jätkät tulivat kertomaan, että haluavat valloittaa Suomen. Räbäri Aram Rezgi eli Rahamies sanoi, että mä saan elää mun unelmaa, ehkä joku muukin voisi elää omaa unelmaansa”, Satu kertoo. Silloin Satu ja räbärit keksivät, että eri puolilla Suomea on varmasti kehitysvammaisia, jotka haluaisivat tehdä omaa musiikkiaan, mutta siihen ei ole mahdollisuutta. “Tällä kampanjalla pyritään mahdollistamaan, että erityisetkin artistit pääsevät toteuttamaan itseään.” Kilpailusta perinne? Special Voicen osakilpailut ovat jo käynnissä ja verkossa käytävä osakilpailu päättyy joulukuun 22. päivä. Mukaan siis ehtii vielä. Loppukilpailu pidetään Turussa 29.2.2020 ja siihen valitaan kustakin osakilpailusta kaksi parasta. ”Special Voice -idea on otettu monessa kaupungissa hyvin vastaan, ja tavoitteemme on kasvattaa sitä joka vuosi isommaksi. Tämä ensimmäinen vuosi on opettelua vielä meillekin. Olisi kyllä upeaa, jos tästä saisi vuosittaisen perinteen ja tv-kanavatkin innostuisivat kuvaamaan ja todistamaan, kuinka hyvää musaa ja meininkiä kehitysvammaiset osaavat tehdä”, Satu Nesteoja kaavailee. Kehitysvammaisten Taitotupa sai Tukilinjalta apurahan kilpailun majoitusja matkakuluihin. Ja matkaa Satu kumppaneineen on tehnytkin koko syksyn biisipajojen merkeissä. HerkkuRäbärit ovat kulkeneet mukana ja istuneet osakilpailujen tuomaristossa. Turun kaupunki osallistuu finaalitapahtuman rahoitukseen ja Veikkauksen kanssa on neuvoteltu jatkorahoituksesta. Riimit alkaa rammaa Ensimmäisiä pajalaisia alkaa tulla sisään. Kaikkia kiinnostaa tietysti musiikki – Jania rock ja Ismoa gospel. Pajassa on kuitenkin tarkoitus tutustua rap-musiikin ja riimittelyn saloihin. ”Aion täällä aloittaa biisinteon Tampereen osakilpailuun”, Ville kertoo. Tähtäimessä on loppukilpailu ja voitto, kuinkas muutenkaan. Herkkuräbäri MC Jäspin eli Jasper Santalahden ohjauksessa alkaa svengiä ja komppia löytyä. Jasper ohjaa myös Special Voice -verkkokurssia. ”Riimit rammaa”, hihkaisee Jasper ja selittää, että riimeissä pitää kertoa tunne, joka tulee sisältä. ”Jokaisen pitää löytää vahvuutensa ja kaiken päälle pitää ja saa improvisoida.” ”Mun sydän on kultaa, jota kukaan ei voi varastaa multa, mä räppään tulta”, näyttää Rahamies esimerkkiä. Pajalaiset kuuntelevat, nyökyttelevät. Omasta elämästä Jutustelun ja tutustelun jälkeen Satu selostaa pajan kulkua: ”Tässä räppipajassa meillä on teemana esitellä itsemme riimien muodossa. Se on helppo aihe aloittaa biisinteko. Teillä kullakin on paperi, jota alatte täyttää. Miettikää, mitä haluatte kertoa itsestänne.” Riimejä alkaa syntyä pikkuhiljaa. Joitakin alkaa jo kiinnostaa, miten musiikki tulee mukaan. He saavat tietää, että se onnistuu Juhon ja Sadun ohjauksessa dj-pöydässä. Ja vaikka välillä Räppimeininki oli hallussa! Tukilinja 6/2019 17 Herkkuräbärit HerkkuRäbäri on kehitysvammaisten nuorten miesten ja heidän ohjaajansa Sadun muodostama rap-yhtye, joka on keikkaillut jo vuodesta 2013. Kaikki sen jäsenet ovat kotoisin Turun seudulta. HerkkuRäbäreihin kuuluvat Jasper Santalahti, Juho Mäntylä, Aram Rezgi, Jari Manninen ja Oskari Suominen, joka veti kesäleirillä Special Voice -opetusta. Jokainen räbäri osallistuu kilpailuhankkeeseen jossakin tehtävässä. Mä osaan räppää, heitän hyvää läppää. Poikaystävä on rakas, minä olen sille tyttö paras.
naurattaakin, kirjoituspuuha otetaan vakavasti. ”Pitää keksiä joku juttu, mikä inspiroi juuri sinua”, Aram, Rahamies, opastaa Juliaa. ”Voi piirtää vaikka kuvan ja alkaa sanoittaa siitä riimiä.” ”Ei tämä kyllä niin helppoa ole”, pajalaiset Julia ja Ismo huokaavat. Janilta katkeaa kynänterä. Nooraa alkavat kiinnostaa dj-laitteet. Musiikkia peliin Näyttää kuitenkin siltä, että Sadun opastuksella aletaan saada kiinni riimittelyn ideasta. Nyt musiikkia mukaan! Pian on aika valmistautua esityksiin. Peilistä varmistellaan vielä rap-liikkeitä ja kaikki eläytyvät vuorossa olevaan esiintyjään, kun tuoreet riimit raikuvat ilmoille ilon ja taustamusiikin myötä. ”Mä osaan räppää, heitän hyvää läppää!” Ville vetää parastaan. Juho lyö tahtia hänelle tarkkaillen samalla ääntä. Iltapäivän päättyessä tunnelmat ovat hyvät, Naiset saa aina paineet moiset, mut silti ne ottaa aina toiset. vaikka pajaan tulikin enemmän osallistujia kuin oli ilmoittautunut eli 18. Pieni kiire yllätti, mutta kaikki saivat riimit tehtyä. ”Tuli ihan mielettömiä esityksiä, sillä lähes kaikki uskalsivat heittäytyä räpin vietäväksi. Superhauskaa oli ja tosi hyviä settejä syntyi!” kertoo Satu Nesteoja. 18 Tukilinja 6/2019 Minä olen Somesta tullut, peleistä tuttu. Helsingin pajaan tuli ennätysmäärä osallistujia, joten Satu Nesteojalla ja räbäreillä riitti töitä.
Tukilinja 6/2019 19 Vammaisten päivä laajeni festivaaliksi DiDa 2019 tarjoaa pääkaupunkiseudun alkutalveen pääosin ilmaista ohjelmaa niin lapsiperheille kuin kulttuurinnälkäisillekin. Tukilinja on yksi järjestäjistä. TEKSTI Iris Tenhunen KULTTUURI Verkostofestivaalin ennakkoklubilla IPI-kulmakuppilassa esiintyivät mm. X-Factorista tuttu Tinkerbella & big bad bear. Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka ohjaa DiDassa ilmaisen sarjakuvatyöpajan. K U V A : C H R IS TO F F E R L E K A . VAMMAISTEN PÄIVÄN 3.12. tienoille loppusyksyyn on pääkaupunkiseudulle vakiintunut uusi, virkeä festivaali DiDa eli Disability Day Art & Action. Se tarjoaa paljon ilmaista ja mahdollisimman esteetöntä ohjelmaa, myös lapsille ja nuorille. Festivaaliin ovat lähteneet mukaan isot kulttuuri-instituutiot, kuten Kiasma, Ateneum ja Helsingin Kaupunginmuseo. Marraskuussa järjestettiin jo Ranskan kulttuuri-instituutin kanssa monipuolinen tapahtumapäivä lapsiperheille keskustakirjasto Oodissa ja IPI-kulmakuppilassa pidetyssä klubissa esiintyi mm. Tinkerbella. Päivä museossa Joulukuussa on tarjolla monenlaista teatteria, ja nuorisosirkus sekä ilmaisia taidetyöpajoja ja päätapahtuma 3.12. Helsingin kaupunginmuseossa Senaatintorilla. Päivä museossa alkaa hevoshenkiseen leikkiin osallistavalla Tallin tunnelmaa -tapahtumalla klo 9–11.00. Paikalla on myös taiteilija Juhani Rusanen kertomassa lapsille teoksestaan, joka on vahva kannanotto kiusaamista vastaan. Illan päätapahtumaan klo 17–21 on myös vapaa pääsy. Siellä on tarjolla runonlausuntaa, visuaalista ja performanssitaidetta sekä keskustelua syrjäytymisestä ja suomalaisesta vammaishistoriasta. Jälkimmäistä valotetaan sekä tutkijoiden että taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen taideperformanssin kautta. Kokonaisuus on osa Koneen säätiön rahoittamaa Vammaisuuden vaiettu historia -hanketta. Tilaisuudessa jaetaan vammaiskulttuurin Vimma-palkinto, johon kuuluu Tukilinjan myöntämä 5000 euron työskentelyapuraha. Sen jakaa viime vuonna palkittu viittomakielinen näyttelijä Silva Belghiti. Sarjakuvaa ja sirkusta Ilmaisissa taidetyöpajoissa koko perheen mieli virkistyy: 30.11. sommitellaan Ateneumin työpajassa kohokuva. Tapahtuma sopii näköesteisillekin. 11.12. voi Kiasmassa osallistua sarjakuvataiteilija Kaisa Lekan sarjakuvapajaan (ilmoittautumiset 9.12. mennessä, info.disabilityday@gmail.com). Samana päivänä 11.12. voi Kiasmassa myös osallistua keskusteluun taiteesta ja vammaisuudesta tutkimusten pohjalta. Teatteritarjonnasta on esimerkkinä 30.11. ja 3.12. nähtävä Supersankarit, erityisnuorten Sörkan säkenöivän sirkuksen esitys. Sanomatalon Art Kaarisilta -gallerian ja lähiympäristön valtaa 25.11.-1.12. Vertaistaiteilijat-hankkeen Villiintynyt akvaario -residenssitapahtuma, josta voit lukea lisää tästä lehdestä (s. 26). Dida-festivaalin koko ohjelmiston löydät osoitteesta www.disabilityday.net. Verkostofestivaalin pääjärjestäjiä ovat Tukilinja, Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry, Abilis-säätiö, Aula-työkoti ja Vertaistaiteilijat hanke, Kynnys ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu. Festaritunnelmaa ilmassa!
UNELMAT TODEKSI Salme Muurikka harjoittelee maantiepyörällään ensi kesän urheilukisoihin. Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille. Vuosittain stipendejä jaetaan 30 000 eurolla. 20 Tukilinja 6/2019
Salme Muurikan unelma on osallistua elinsiirtopotilaiden triathloniin. Startti-stipendillä hän osti käytetyn maantiepyörän. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Riitta Mälkiä SALME MUURIKALLA on 20 kilometrin työmatka Lemiltä Lappeenrantaan, jossa hän työskentelee ympäristötarkastajana ja kiertotalouteen liittyvien asioiden parissa. Etenkin kesäisin 38-vuotias Muurikka on aikataulujen antaessa myöten pyrkinyt taittamaan työmatkansa pyörällä. Muurikan pyörä oli kuitenkin parhaat päivänsä nähnyt. Hän tuumi, että kunnollisen maantiepyörän selässä matkanteko olisi varmasti paitsi vauhdikkaampaa myös miellyttävämpää. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa syy hankkia kunnon polkupyörä. Salme Muurikka on elinsiirtopotilas, joka sai munuaisensiirron vuonna 2004. Hän onkin hyvä esimerkki elinsiirron elämää antavasta voimasta, sillä reilut 15 vuotta munuaisensiirtonsa jälkeen hän on erinomaisessa kunnossa. Perheenkin hän on sen jälkeen perustanut. Muurikalla on nyt 10ja 12-vuotiaat pojat. Tällä vuosikymmenellä hän on muutamaan otteeseen osallistunut elinsiirron saaneiden urheilukilpailuihin – talvikisoihin Ranskassa ja Sveitsissä sekä kesäkisoihin Vantaalla vuonna 2016. Virtuaalitriathlon onnistuu ”Kesäkisoissa on sellainen laji kuin virtual triathlon. Siinä juostaan 5 kilometriä, pyöräillään 20 kilometriä ja uidaan 400 metriä, mutta toisin kuin tavallisessa triathlonissa, lajeja ei tehdä TRIATHLON = Uinnin, pyöräilyn ja juoksun yhdistelmälaji. VIRTUAALITRIATHLON = Triathlonin lajit suoritetaan eri päivinä. Arjen teräsnainen tähtää triathloniin peräkkäin vaan eri päivinä”, Muurikka selvittää. Elinsiirron saaneiden kisoissa urheilijoiden terveyden turvaaminen on ensisijainen asia, joten ohjelmassa ei ole kovin pitkäkestoisia kestävyyslajeja. Maratonkin on ”minimaraton”, mitaltaan vain 5 kilometriä. Saman logiikan mukaisesti myös triathlon on palasteltu useammalle päivälle. ”Tykkään lenkkeillä, ajaa pyörällä ja uimassakin käyn säännöllisesti. Huomasin aiemmissa kisoissa, että naisten sarjassa ei triathlonissa juuri ole osallistujia, joten ehkä itse osallistumalla voisin samalla kannustaa muitakin naisia mukaan”, Muurikka pohtii. ”Eikä pelkästään osallistumaan kisoihin, vaan haluaisin kannustaa elinsiirron saaneita harrastamaan yleisemminkin arkiliikuntaa ja liikkumaan monipuolisesti. Pyöräily on siihen yksi hyvä keino.” Polkupyörä stipendillä Muurikka haki maantiepyörän hankkimiseen Startti-stipendiä, sai sen ja osti alkusyksystä käytetyn Team Rynkeby 2017 Bianchi -merkkisen maantiepyörän. ”Olen ehtinyt sillä jo työmatkankin ajaa. Onhan se tosi kevyt, mutta vielä vaatii hieman totuttelua. Se kerää sen verran reippaasti vauhtia, että ei meinaa vielä oma pää pysyä mukana”, Muurikka naurahtaa. Seuraavat elinsiirron saaneiden kesälajien Euroopan mestaruuskilpailut käydään elokuussa 2020 Dublinissa, Irlannissa. ”Sinne osallistuminen on harkinnassa. En ole vielä ihan varma, tuleeko se hieman liian pian”, Muurikka pohtii. Nyt harjoitellaa n tosissaan! Tukilinja 6/2019 21
Nuorten musiikkiteatteri ShedHelsingin neljäs joulumusikaali on nimeltään Metsän joulu. Suuri osa yli sadasta 8–21-vuotiaasta esiintyjästä kuuluu marginaaliryhmiin. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Paula Virta / HKT METSÄN JOULU EI OLE PELKKÄ JOULUMUSIKAALI 22 Tukilinja 6/2019 ShedHelsinki Vuosittainen nuorten joulumusikaali. Metsän joulu Studio Pasilassa 7.–18.12. Toimintarajoitteet Esiintyjistä monet kuuluvat marginaaliryhmiin. Organisaatio ShedHelsinki Säätiö yhteistyössä Helsingin kaupunginteatterin kanssa.
Pyörätuolit muuttuvat Metsän joulu -esityksessä välillä puskutraktoreiksi. Näyttämöllä nähdään yli 100 lasta ja nuorta, joista monilla on toimintarajoite. METSÄN JOULU EI OLE PELKKÄ JOULUMUSIKAALI HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN Studio Elsan näyttömön ovat vallanneet kymmenet nuoret, jotka pakenevat vauhdilla kelaavien pyörätuolien alta. Mistä on kyse? Tietenkin ShedHelsingin jokavuotisesta musiikkiteatteriesityksestä, jonka nimi on tänä vuonna Metsän joulu. Kun harjoitus on ohi, nuoret ryntäävät iloiseen yhteiskuvaan. Iloon on syytä, sillä jokainen heistä on päässyt vaikuttamaan esitykseen ja rooliinsa. Suurin osa on ollut mukana jo vuodesta 2016. ShedHelsinki on heille tärkeä, ympärivuotinen harrastusyhteisö. Yhteinen matka tärkein Käsikirjoituksen esitykseen on nuorten ajatuksia kuunnellen tehnyt työryhmä, johon kuuluivat ohjaaja Heikki Sankarin lisäksi dramaturgi Sanna Niemeläinen, teatterinjohtaja Kari Arffman ja säveltäjä Tuomas Kesälä, joka toimii myös esityksen kapellimestarina. Hurja kohtaus, jossa puskutraktorit kaatavat metsää, on koreografien Tiina Peltosen ja Jyri Nummisen käsialaa. Kun Sankari aloitti keväällä ohjaustyönsä, hänellä ei ollut mitään tietoa, mitä harjoituksissa voisi tapahtua, kun mukana on toistasataa lasta. Työtä tuki kuitenkin se, että nuoret ovat koko vuoden osallistuneet teatterikerhoihin, joissa taidot ovat karttuneet ja ystävyydet muodostuneet. Tukilinja 6/2019 23
Harjoitusprosessissakin on korostettu teatterileikkiä. ”Ajattelin, että tämä voi olla mahdoton tehtävä, mutta projekti onkin läikäyttänyt sydämessä”, Sankari kuvailee lämpimästi..”Teatteria on tehty hienossa vuorovaikutuksessa. Tämä on paras paikka nuorille vastuulliseen kasvamiseen.” Itse esitys ei ole nyt päämäärä vaan matka. Kaikki mukaan Atte Halinen, 14, on ollut mukana alusta asti. Hän kertoo, että Peter Panin tekeminen oli niin hieno kokemus, että tälle tielle hän jäi. ”Kaikki pääsee mukaan, se on tämä shedjuttu”, kertoo Atte. Olivia Sirén, 15, kertoo seuranneensa isoveljeään Noelia, 21, ShedHelsinkiin. ”Kun näin Noelin Peter Panin Kapteeni Koukkuna, halusin heti mukaan.” Nyt mukana ovat kaikki kolme sisarusta. Noelilla on liikunta-, kehitys ja näkövamma. Nuorin, Leon, 12, on syntynyt ilman kitalakea ja hänellä on puheentuoton ongelmia. Se ei ole estänyt häntä saamasta päärooleja. Metsän joulussa hän näyttelee yhtä lapsista, Uskoa. Olivia on yksi laulavista esiintyjistä ja esittää Kuusi-äitiä. Metsää pelastamaan Metsän joulu kertoo Kuusisen perheestä, joka on juuri jouluksi muuttanut uuteen kotiin. Äiti on työtön ja tänä vuonna ei ole varaa ostaa joulukuusta. Lapset Usko, Toivo ja Lempi lähtevät metsään etsimään kuusta. Siellä he kohtaavat puhuvia eläimiä ja puita. Metsä on kuitenkin uhattuna uuden rakennusprojektin takia, joten lapset ja metsän eläimet päättävät yhdistää voimansa metsän pelastamiseksi. Ensimmäiseksi pitää lopettaa metsän hakkuu. Esityksen toinen teema onkin se, että myös nuorempi sukupolvi voi opettaa vanhempiaan. Yhteishenki vahvistaa ”Jo kotona olemme harrastaneet teatteria pienestä pitäen kolmistaan”, Olivia kertoo. ”Meitä yhdistää vahvasti sisaruus ja veljeys – niin kuin täällä kaikkien shediläistenkin kesken.” Harjoituksissa näkee, miten nuoret auttavat ja tukevat toisiaan. Pyörätuolilla kulkijoita autetaan heti, etteivät he jää porukasta. Sen enempää erilaisuuteen ei kiinnitetä huomiota. Nuoret kertovat, että harjoitukset ovat heille viikon kohokohta. Shediläiset ovat tästä yhteishengestä saaneet rohkeutta ja halua auttaa muita. Moni on alkanut suuntautua aiempaa enemmän ulospäin, ja kaikki ovat saaneet lisää esiintymisvarmuutta myös arkisiin tilanteisiin. ”Kaikki pääsee mukaan, se on tämä shedjuttu.” ”Harjoitukset ovat viikon kohokohta!” Kaikki esiintyjät ovat vaikuttaneet rooleihinsa ja esityksen kulkuun. Kuvassa Aletta Vuorela ja Hertta Viksten. 24 Tukilinja 6/2019
TILAA SÄHKÖINEN TILAUSLASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseeen tilauslaskutukseen, koska se säästää toimintakuluja, aikaa ja luontoa. Sähköinen lasku on myös varma ja tietoturvallinen. Voit tilaajana siirtyä e-laskun käyttöön ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Näin autat meitä pienentämään koko ajan kallistuvia paperilaskutuskuluja, ja tukitoimintaan jää enemmän annettavaa. Esikuvana Chickenshed Brittivieraat kävivät tutustumassa suomalaiseen versioon omasta Chickenshed-toiminnastaan. Kuvassa teatterityön opettaja Michael Bossisse (vasemmalla), musiikkituottaja David Carey sekä ShedHelsingin projektinjohtaja Riikka Kannas. ShedHelsingin esikuvana on Lontoossa yli 40 vuotta toiminut Chickenshed-teatteri. Se tuottaa vuosittaisen joulumusikaalin ja tarjoaa ilmaista taideopetusta lapsille ja nuorille, joilla ei muuten olisi siihen mahdollisuuksia. PERINTEIKKÄÄN LONTOOLAISEN Chickenshedin esitykset ovat monelle britille odotettu jouluperinne. Toiminnan taustalla on hyväntekeväisyysrahasto, ja tärkeä tulonlähde ovat myös lipputulot. Moni teatterin toiminto perustuu silti vapaaehtoisuuteen. Chickenshedissä voi opiskella esittäviä taiteita yliopistotasolle asti näyttelijöiden, muusikoiden, koreografien, tanssijoiden ja käsikirjoittajien johdolla. Opetus on yksilöllistä ja pohjautuu kunkin oppilaan potentiaaliin. Chickenshedistä on vuosien mittaan löydetty myös polkuja työelämään. Viikottaisissa työpajoissa käy noin 900 nuorta, ja työpajojen ja esitysten turvallisen ympäristön antaman voiman on tarkoitus vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. ShedHelsinki kulkee Chickenshedin jalanjäljissä. Se tuottaa joka vuosi joulumusikaalin, ja täälläkin tarkoituksena on tukea nuorten yhdenvertaisuutta toimintarajoitteeseen, taloudelliseen tilanteeseen, kulttuuriseen taustaan tai sukupuoleen katsomatta. Syksyllä brittiesikuvaan pohjautuvaan Shed-toimintaan kävivät tutustumassa Chickenshedin opettaja Michael Bossisse, musiikkituottaja David Carey ja oppilas Benjamin Nicholas. ”Täällä on sama lämmin atmosfääri kuin meillä Lontoossa”, Michael kehuu seuratessaan Metsän joulun harjoituksia. ”Uskomme, että jokainen, joka liittyy meihin, muuttaa positiivisesti tapaa, jolla työskentelemme. Jokaiselle tulijalle taas haluamme löytää sen luovan ympäristön, missä hän voi kukkia.” Michael muistuttaa, että Suomi on ainoa maa ja Helsinki ainoa kaupunki Lontoon ulkopuolella, missä Chickenshed-idea toimii. ”Miten kaikista maista juuri pikkuinen Suomi?” Michael virnistää. ”Teette täällä ainutlaatuista työtä!” Tukilinja 6/2019 25 UUTISIA LUKIAPUVÄLINEET APUVÄLINEKESKUKSIIN? Oikeus oppimiseen -neuvottelukunnan 28 organisaatiota vaatii syyskuussa julkaistussa kannanotossaan, että lukivaikeuden tulisi neurobiologisena hahmotushäiriönä oikeuttaa julkisen terveydenhuollon ja Kelan kustantamiin apuvälinepalveluihin. Tällä hetkellä henkilöt, joilla on lukivaikeus, jäävät pääsääntöisesti vaille tukea ja ohjausta lukiapuvälineiden käytössä. Ilman näitä apuvälineitä ei kuitenkaan ole enää mahdollista hoitaa asioita, opiskella ja työskennellä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Lukivaikeus vaikuttaakin tutkimusten mukaan kielteisesti koulutusuran pituuteen, työllisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin ja aiheuttaa syrjäytymistä. Lukivaikeutta on 5–10 %:lla väestöstä. Oppimista voivat hankaloittaa myös muut hahmotushäiriöt, kuten matematiikan, puheen oppimisen ja näönvaraisten taitojen kehitykselliset ongelmat.
Tukilinjan Vuoden toimijaapuraha mahdollisti Vertaistaiteilijoiden julkisen taideprojektin keskellä Helsinkiä. Hanke herätti mukana olevissa taiteilijoissa villejä visioita! TEKSTI Sanni Purhonen KUVAT Vesa Linna ENSIMMÄINEN VERTAISTAITEILIJAT -hankkeen taiteilijaresidenssi nähtiin Art Kaarisilta -galleriassa Helsingin ydinkeskustassa 25.11.– 1.12.2019. Neljä taiteilijaa työskenteli viikon ajan Sanomatalossa ja sen lähiympäristössä ja yleisö sai seurata tilapäisten taideteosten syntymistä. Hankkeessa kaksi erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa työskenteli työryhmänä yhdessä taideja tuotantoverstas Mok Mokin eli esitysja tilataiteilija Annika Niskasen ja yhteisötaiteilija Elina Tiaisen kanssa. Residenssiin päätyivät monipuolinen näyttelijä, kuvaja tekstiilitaiteilija Riina Noro sekä valokuvia, tanssija performanssitaidetta tekevä Satu Mäkinen. Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden palkkio tästä työjaksosta mahdollistui Tukilinjan Vuoden toimija 2018 -apurahalla, jonka suuruus oli 5 000 euroa. Vertaistaiteilijat-hankkeen projektinjohtaja Katriina Rosavaara kertoo, että apurahalla toteutetaan osin myös vertaisohjaajakoulutus, jossa noin 20 taiteilijaa koulutetaan taideohjaaVILLIINTYNYT AKVAARIO jan avustaviin tehtäviin. He pääsevät harjoittelemaan palkallisesti Kiasmassa ja Helsingin työväenopistossa. Saavutettavuus tärkeää Residenssi toi osallistujien taiteen aivan Helsingin ytimeen, tunnettujen maamerkkien keskelle. Rosavaara kertookin, että residenssin avoimeen hakuun tuli paljon hakemuksia. Valinnoissa arvioitiin, ketkä hakijoista hyötyisivät yhteistyöstä mahdollisimman paljon. Residenssitoiminta on Suomessa usein jo saavutettavuuden näkökulmasta eritystä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ulottumattomissa. Tämä projekti toteutettiin päiväresidenssinä eli se ei vaatinut paikan päälle majoittumista. Sanomatalo on myös esteettömyyden kannalta melko toimiva vaihtoehto. Villejä ideoita Residenssin sisältöjä työstettiin parin viikon välein tapahtuvissa tapaamisissa ennen residenssijakson alkua. Haastattelun aikana neljän taiteilijan työryhmä oli juuri tavannut toisensa ensi kertaa ja kaikki olivat ilmeisen innoissaan. Sana “villi” toistui kaikkien puheissa. Residenssijakson keskeinen sijainti inspiroi heti monenlaisia suunnitelmia. Ajatuksena oli ravistella käsityksiä siitä, onko kaupunkitila oikeasti kaikille avointa. Residenssi oli jo saanut nimenkin: Villiintynyt akvaario. “Odotan villejä ideoita ja sitä, saavatko ihmiset sydänkohtauksen!” Riina Noro naurahtaa. “Odotan tätä hanketta ja yhdessä tekemistä kaikkein eniten koko loppuvuodelta!”, sanoo Satu Mäkinen. Ääni kuuluviin Hankkeen aikana on luvassa vielä ainakin toinen residenssi, kansainvälisen yhteistyön kehittäminen ja toivottavasti myös pysyvän Isä, olen päättäny t että minusta tulee taiteilija. toimintamallin vakiinnuttaminen. Keskeinen kysymys Vertaistaiteilijoiden toiminnassa on se, kenen ääni taidemaailmassa kuuluu. Tavoitteena on auttaa taiteen tekijöitä toteuttamaan osaamistaan. “Taiteilijalla voi olla paljon kokemusta, vaikkei olisikaan muodollista koulusta, ja taiteellinen lopputulos voi olla aivan yhtä kiinnostava kuin ns. valtavirrassa”, Katriina Rosavaara linjaa. “Usein rinnakkaiset taidemaailmat eivät kuitenkaan kohtaa. Hankkeessamme taiteilijoilla on täysin vapaat kädet, niin tulee parasta jälkeä!” 26 Tukilinja 6/2019 UNELMAT TODEKSI TAITEILIJARESIDENSSI = Mahdollisuus määräaikaiseen työskentelytilaan ja majoitukseen, jonka tarkoituksena on antaa resursseja taiteellisen työn kehittämiseen. VERTAISTAITEILIJAT = Aula-työkotien 3-vuotinen hanke, jolla edistetään erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työelämäosallisuutta.
Tukilinja 6/2019 27 Elina Tiainen (takana vas.) ja Annika Niskanen (alinna) työskentelivät residenssijaksolla Satu Mäkisen (vas.) ja Riina Noron kanssa.
28 Tukilinja 6/2019 TYÖLLISTYMINEN GRIME = Brittiläinen elektronisen musiikin laji, jonka päälle räpätään. PARKOUR = Liikuntalaji, jossa käytetään kaupunkiympäristöä luovasti. Rudolf kaipaa töihin Rudolf Väliaho etsii työpaikkaa video-CV:n avulla. Häneltä sujuu niin radioohjelman teko, keikkailu, sisällön tuottaminen kuin tapahtumajärjestäminenkin. TEKSTI Sari Heino-Hämäläinen KUVA Rinnekoti SELKEÄSANAINEN NUORI mies kertoo itsestään videolla. Taustalla näkyy paikkoja, joissa hän on työskennellyt. Selviää myös innostus Grime-musiikkityyliin ja parkouriin sekä 18-vuotiaana saatu diagnoosi Aspergerin oireyhKuka? Rudolf Väliaho, 25, Helsinki. Toimintarajoite Aspergerin oireyhtymä. Ammatti DJ, radiotoimittaja, artisti, kokemusasiantuntija. Kaupunkiympäristö on Rudolfille täynnä liikuntavälineitä. Parkourissa esteet ovat mahdollisuuksia. tymästä. Työhönvalmentaja kiittelee Rudolfin töihin paneutumista. Pariminuuttinen energinen video vie mennessään! Tälle nuorelle miehelle luulisi olevan käyttöä työelämässä. Video-CV on Rudolf Väliahon, 25, alias DJ Rudillon tai MC Rudewolfin. Tapaan hänet työhönvalmentajansa Sanna Viljamaan kanssa Rinnekodin työhönvalmennusyksikkö Kornetissa. Toimistohuone herää eloon, kun Rudolf alkaa kertoa: ”Video valmistui vihdoin syksyllä. Meikäpojan oma video-CV! Olen tosi tyytyväinen vuoden työhön, sillä tunsin, että paperinen CV ei kerro minusta kaikkea.” Rudolf aikoo käyttää videotaan osana työnhakua. Se löytyy myös hänen Facebook-sivultaan Rudewolf. ”Etsin esimerkiksi radiotoimittajan töitä tai media-alan sisällön tuottamista. Myös tapahtumien järjestäjänä olen ollut työharjoittelussa”, Rudolf kertoo. Haaveissa olisi joustava palkkatyö, joka mahdollistaisi myös oman musiikkiuran edistämisen. Harjoittelemalla mestariksi Hirvensalmelta kotoisin oleva Rudolfilla on koulutuksena ICT-asentajan perustutkinto, mutta työharjoittelupaikoissaan hän on kehittynyt media-alan moniosaajaksi. ”Rudolfilla on niin laajat taidot, että edes perinteisempi video-CV ei hänestä olisi paljon kertonut. Saimme avustusta Rinnekodin testa
Tukilinja 6/2019 29 menttirahastosta, mikä mahdollisti Specialmedian käytön editointiin”, Sanna Viljamaa kertoo. Videoon eivät kaikki taidot edes mahtuneet: Rudolf osaa englantia ja käyttää sujuvasti DJ-kontrolleria, kuvankäsittelyohjelmia ja InDesignia. Musiikinteko-ohjelmista ovat hallussa Logic Pro X ja FL Studio sekä netin musiikkialustat Soundcloud ja Mixcloud. Radiota ja räppiä ”Radio-ohjelman teossa olen hyvä some-markkinoinnissa ja luontevassa spiikkaamisessa. Soitan erilaista musiikkia kuin muut. Minulla on laaja musiikin tuntemus, joten voin poiketa omasta tyylistäni ja tehdä ohjelmasta mielenkiintoisen”, Rudolf selittää. Rudolfilla on takanaan onnistuneita työharjoitteluja ja -kokeiluja Ylellä, Stadin ammatVideosta selviää, että Rudolfin lempityyli on grime, mutta räppikin onnistuu! tiopiston Mediakylpylässä ja nuorisoasiainkeskus Hapessa. Hän on tehnyt radio-ohjelma Sähkösoundia KiviRadioon. DJ-hommia Rudolf tekee nimellä DJ Rudillo. Hän on harjoitellut Harjun nuorisotalon DJ-kurssilla ja viime keväänä Basscamp-workshopilla. Se huipentui Bassline-festivaaliin, jonka avasi DJ Rudillo. Tukilinja antoi Rudolfille aikoinaan apurahan läppäriin juuri DJja radiotöitä varten. ”Räppään myös, silloin olen MC Rudewolf. Kirjoitan rap-tekstejä vaikka puistossa myöhään illalla. Näin syntyi Youtubessa oleva biisini nimeltään 11 PM Freestyle”, Rudolf selvittää. Hän on tänä vuonna esiintynyt MC Rudewolfina Helsingin Diakonissalaitoksen Korttelijuhlissa ja Helsinki Freedom Recordsin bileissä. Esiintyminen on hänelle tuttua myös kokemusasiantuntijana. Neuvoja CV:n tekoon ”Erityisnuorten CV:n tekemisessä pätevät samat ohjeet kuin muillakin. Kannattaa korostaa omia vahvuuksia ja osaamista. Myös harrastuksia, varsinkin jos työkokemusta ei ole”, Viljamaa opastaa. Sisältö kannattaa muokata ajatellen työnantajan tarpeita ja haettua työtehtävää. Vammaa tai rajoitteita ei CV:ssä tarvitse tuoda esiin. Hakemuksessa tai haastattelussa voi sitten halutessaan kertoa, minkälaisesta ohjauksesta ja tuesta hyötyy. Haasteista kannattaa kertoa ratkaisukeskeisesti. ”Video-CV on vielä aika vähän hyödynnetty, mutta se on hyvä tapa erottua hakijoiden joukosta”, Sanna Viljamaa miettii.
UNELMAT TODEKSI Pyro-kissaa kiinnostaa lankakeristä tehty kukkakimppu. Onneksi Sarita Kotkavalkaman viisi kissaa ovat ehtineet tottua lankoihin. 30 Tukilinja 6/2019 Tuen saaja Sarita Kotkavalkama, 42, Helsinki. Toimintarajoite Spastinen diplegia. Apuraha Tukilinjan osa-apuraha neulekirjan tuottamiseen.
Vilukissan ihanat neuleet Neulekirjailija Sarita Kotkavalkama liitelee nyt neulontabuumin harjalla. Tienestit ovat kuitenkin tiukalla, joten Tukilinja myönsi hänelle osa-apurahan uusimpaan kirjaan Vilukissan sukka-aarre. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt SUOMESSA VYÖRYY neulebuumi. Mediat suorastaan pullistelevat neuleohjeita ja Facebookista löytyy lukemattomia neuleryhmiä. Esimerkiksi Voihan villasukka! -ryhmässä on pitkälti yli 82 000 jäsentä. Miehetkin ovat tarttuneet puikkoihin. Kesällä ilmestyi Jätkä neuloo! -kirja, jossa esitellään miehen logiikalla neulomisen perustekniikat. Syksyllä laulaja Simo Silmu kertoi Kodin Kuvalehdessä, kuinka hän alkoi raitistuttuaan neuloa, ja näyttelijä Antti Holma on kirjoittanut blogiinsa neulomisen ylistyksen. Holma nimittää harrastustaan ”raivoneulomiseksi”, johon hän kanavoi vihaa ja pelkoja. Neulominen ja metallimusa liittoutuivat viime kesänä aivan ennennäkemättömällä tavalla samalla stagella, kun Joensuussa järjestettiin maailman ensimmäinen Heavy Metal Knitting World Champion 2019 -tapahtuma. Sellaista ei voi kuvitella muualle kuin Suomeen – meillä kun rakastetaan metallimusiikkia melkein yhtä paljon kuin neulomista. Hempeä hevari Neulekirjailija Sarita Kotkavalkaman mielestä neulomisen ja heavymusiikin yhdistelmässä ei ole mitään outoa. Mustan työpöytänsä ääressä hän neuloo kaikessa rauhassa sydämiä sinivalkoiseen sukkaan. Sarita ei osallistunut Joensuun heavy knitting-tapahtumaan, mutta Suomen suurimpaan heavymusiikin festivaaliin hän on osallistunut jo 13 kertaa. “Ensi vuoden Tuskaan on liput jo hankittu. Korn tulee sinne”, Sarita sanoo. ”Olen odottanut miljoonasatavuotta, että he tulevat taas Suomeen. Tuskassa voin sitten vaikka istua rollaattorin päällä ja neuloa Kornin logon sukan varteen, mutta keikan aikana en neulo”, hän sanoo ja tarttuu mustaan kahvimukiin, jonka kyljessä lukee punaisin kirjaimin Korn. “Heavymusiikki pitää nuorena”, Sarita naureskelee. Tummasävyisen mutta kodikkaan olohuoneen mustat hyllyt ovat täynnä levyjä, videoita ja kirjoja. Nimissä vilahtelee metallin ja kauhun klassikoita. Sarita kertoo pystyvänsä neulomaan kirjoneuletta jopa silloin, kun hän katsoo elokuvia. “Silloin se on vähän hitaampaa, mutta ei tässä niin kiire ole”, Sarita sanoo ja jatkaa pehmeään sävyyn: “Lempinäyttelijäni on Tommi Korpela. Yksi haaveistani on, että saisin neuloa Korpelalle ihan mitä tahansa, se olisi niin coo-ol.” Tukilinja apuna kuluissa Sarita on lapsesta asti neulonut ja tehnyt erilaisia käsitöitä. Siitä hän kiittää isoäitiään Sinikkaa. Mummolassa vietettyjen kesien ansiosta myös Sarita aikoinaan kiinnostui käsitöistä. Nykyään häntä voi hyvällä syyllä kutsua neulekirjailijaksi ja esimerkiksi Kauneimmat Käsityöt -lehdessä ilmestyy säännöllisesti Saritan palsta Vilukissan villit kuviot. Tänä syksynä julkaistiin jo Saritan neljäs neulekirja, Vilukissan sukka-aarre. Tukilinja myönsi kirjan tekoon osa-apurahan, josta Sarita Kotkavalkama on hyvin iloinen, koska pystyi sillä maksamaan kirjan kuvituksen. Värikkäät, ammattilaisen ottamat kuvat ovat oleellinen osa kirjaprojektin onnistumista. Tyttäret äidin apuna Perhekin on saanut tai joutunut osallistumaan kirjojen tekoon. Teini-ikäiset tyttäret Sara ja Ella ovat nurkumatta päätelleet eli viimeistelleet äitinsä neuleita kirjojen kuviin. Muutenkin tytöt auttavat luontevasti äitiään, jonka liikkumista jalkojen lihasjäykkyys hidastaa. Heikon tasapainon vuoksi Sarita käyttää ulkona rollaattoria. Talvella ulkona liikkuminen on hänelle lumen ja liukkauden vuoksi erityisen hankalaa. Ella tuo meille kahvia ja leikkaa pullapitkon viipaleiksi vadille. “Mihin sä haluat, että mä panen tämän?”, hän kysyy kohteliaasti. Tarkkaa työtä Mallien suunnittelu ei ole helppoa. Innokkaat neulojat ovat käyttäneet apuna esimerkiksi ruutupaperia, mutta nyt netistä löytyy ilmaisia tai maksullisia neulekuvioiden suunnitteluohjelmia. Sarita käyttää Stitch Fiddle -ohjelman maksullista versiota. Ensimmäiseksi hänen kirjoistaan löytyvät aina tarkat ohjeet neulomisen perustekniikoista. Tumpeloinkin aloittelija selviää kantapään neulomisesta, jos vain malttaa lukea ne. Sarita käyttää aina lankoja, jotka ovat helposti saatavilla. Ohjeissa hän huomioi myös lankavyyhtien pituudet ja painot niin, ettei tarvitse laskea grammamääriä, jos ohjeessa mainittua lankaa ei olisikaan saatavilla. Koska Sarita ei ole mikään nypertäjä, hän käyttää melko isoja, 3,5–4 -kokoisia puikkoja. Pieni hymy pujahtaa Saritan suupieleen, kun hänen puhelimensa kertoo tekstiviestistä. “Aah, mun langat on tulleet kioskille!” Saritan neulekirjat sopivat myös aloittelijoille. Tukilinja 6/2019 31
Tukipointti Teksti: Sanna Nupponen apurahat@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) Käy etsimässä muitakin lahjaideoita Tukitorilta! NEULEITA TILAUKSESTA Liikuntarajoitteinen käsityötaiteilija tekee käsin neuleita, kuten villasukkia, pipoja, paitoja ja tumppuja. Kerro väri-, kokoja mallitoiveesi! Voin myös suunnitella neuleen toiveiden mukaan. Sarita Kotkavalkama Facebook: Kirjailija Sarita Kotkavalkama kotkavalkama@gmail.com (aihekenttään Neuletilaus) 32 Tukilinja 6/2019 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Sanna Nupponen hoitaa Tukitoria. TUKILINJAN TUKITORI-ILMOITUSPALVELU tarjoaa maksuttoman markkinointikanavan vammaisille ja toimintarajoitteisille pienyrittäjille sekä sellaisille yrityksille ja yhteisöille, jotka työllistävät toimintarajoitteisia työntekijöitä. Tukitori perustettiin osaksi Tukilinjan tukitoimintaa vuonna 2011. Ilmoittajien määrän kasvaessa on nyt aika uudistaa palvelua entistä sujuvammaksi ja houkuttelevammaksi. Palvelussa ilmoittajille tarjotaan vähintään yksi lehti-ilmoitus Tukilinja-lehdessä sekä pysyvä ilmoitus Tukitori-nettipalvelussa. Ilmoitukset rakennetaan yhdessä ilmoittajien kanssa. Kun Tukitori käynnistettiin, ei muilla vammaisalan toimijoilla ollut vastaavaa palvelua tarjolla. Emme ole sellaista löytäneet tänäkään päivänä, joten voi sanoa, että se on ainoa laatuaan Suomessa. TUKITORIN PERIMMÄINEN tarkoitus on tarjota pienille työyhteisöille ja vammaisille pienyrittäjille markkinointiapua tuomalla heidät yhteen eettisten kuluttajien kanssa. Heitähän Tukilinjan lukijoiden keskuudesta löytyy. Tukitori uudistuu! Vaikka markkinointi on aloitteleville yrityksille elinehto, juuri siihen ei monella ole varaa eikä välttämättä ammattitaitoakaan. Lehti-ilmoituksen tekijälle Tukilinja tarjoaakin ilmaiseksi graafisen suunnittelijan tekemän ilmoituksen, jonka saa halutessaan yrityksen vapaaseen käyttöön. Netti-ilmoitus tehdään sen pohjalta. Nyt ollaan uudistamassa sekä tätä lehti-ilmoitusta että koko Tukitorin nettipalvelua. Uudistustyön tueksi teimme keväällä 2019 kyselyn Tukitorin toimivuudesta. Saimme hyviä ideoita ja palautetta siitä, mikä toimii ja mitä tulisi ottaa huomioon uudistuvassa palvelussa. Lämmin kiitos kaikille vastanneille! Vinkkien pohjalta olemme esimerkiksi päättäneet jatkossa markkinoida Tukitoria entistä vahvemmin sekä omilla nettisivuillamme että yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavissa. TÄHÄNKIN KÄDESSÄSI olevaan lehteen olemme saaneet kaksi uutta Tukitori-ilmoitusta, joten jos kaipaat joulupukin pakettiin kaipaat värikkäitä ja persoonallisia lahjoja, kannattaa ottaa ne talteen ja käydä etsimässä muitakin ideoita netin Tukitorilta. Esimerkiksi hierontapalveluiden tarjoajia löytyy sieltä melkeinpä ympäri Suomen. Tukitoiminnasta vielä sen verran, että vuoden vaihteessa myös apurahojen hakulomakkeemme uudistuu siten, että se palvelee hakuprosessia entistä selkeämmin. Myös tuen jakamista ohjaaviin painopisteisiin tulee muutoksia, joihin kannattaa tutustua ennen hakemuksen lähettämistä. Uusia kuvioita on siis luvassa alkavaan vuoteen 2020, jännittävää! Sitä ennen kuitenkin talvilomailemme, joten puhelinaikoihin on luvassa väliaikaisia muutoksia. Niistä saat lisätietoa Tukilinjan Facebook-sivuilta. KORUPAJA MARIAN SYDÄN Liikuntavammainen taiteilija tekee myyntiin koruja, avaimenperiä, neulenipsuja, kortteja ja maalauksia. Myös korukorjauksia ja tilaustöitä asiakkaiden omista aiheista! Facebook: Korupaja Marian sydän, Instagram: mariansydan Marian.sydan@gmail.com, p. 045 209 3361. Nouto Savonlinnasta tai lähetys miniärräpaketilla.
Tukilinja 6/2019 33 KIRJAVINKKI Syksyn kirjat tarjoavat näkökulmia ihmisten erilaisuuteen. Helmeksi nousee varhaisnuorille suunnattu tarina omalaatuisesta mummosta. RIKOTTU KIELI RYSÄYKSEN JÄLKEEN ERILAISTEN TARINAT PAHUUDEN YTIMESSÄ NEUROKIRJON LAPSET Toimituks en valinta FREDRIK BACKMAN: MUMMO SANOO HEI JA ANTEEKSI Nuortenromaani. Suom. Riie Heikkilä. Otava 2019. 462 s. Ruotsalaisen Fredrik Backmanin viehättävän nuortenkirjan päähenkilö on seitsenvuotias Elsa. Hän on erilainen kuin muut tavalla, jota ei täysin määritellä. Välillä aikuiset puhuvat keskittymisvaikeuksista ja psykologilla käymisestä. Elsa on kuitenkin hyvin älykäs ja on esimerkiksi lukenut kaikki Harry Potter -kirjat. Häntä kiusataan koulussa. Elsan suuri sankari on hänen omaperäinen mummonsa, joka kertoo tytölle tarinoita maailmoista, joissa kenenkään ei tarvitse olla normaali. Tarinatkaan eivät paranna mummon syöpää. Hänen kuoltuaan Elsa saa kuitenkin tärkeän tehtävän: Hän toimittaa perille anteeksipyyntökirjeitä isoäidin puolesta ja tutustuu samalla tarkemmin joukkoon erikoisia tyyppejä. Eräs erikoinen tarina on Elsan naapurissa asuvalla syndroomapojalla. Backmanin teoksessa lapsen mielikuvitusmaailma ja todellisuus kulkevat kaiken aikaa taidokkaasti rinta rinnan. Aivan perheen pienimpien yksin luettavaksi kirja ei sovi, sillä siinä käsitellään yksityiskohtaisesti rankkoja aiheita, kuten avioeroa, kiusaamista, perheväkivaltaa, sotaa ja kuolemaa. Sanni Purhonen RIIKKA PELO: KAIKKI ELÄVÄ Romaani. Teos 2019. 613 s. Finlandia-palkitun Riikka Pelon massiivinen uutuus vyöryttää lukijan eteen suuria kysymyksiä ihmisen oikeudesta kieleen ja elämään. Keskiössä on kolme henkilöä, joiden tarinat kiedotaan yhteen. Jesidien kansanmurhaa Suomeen paennut Alan on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen. Hän piileksii, sillä muun hengenvaaran lisäksi hänellä on sydämen vajaatoiminta, reistaileva tahdistin ja vain yksi toimiva käsi. Teinityttö Aura on puolestaan traumojen myötä lakannut puhumasta eli päätynyt valikoivasti mutistiseksi. Myöhemmin Aura on koomassa ja sairasvuoteen vierellä valvoo tyttärensä huoltajuuden menettänyt kielentutkija Ellen. Pelon romaani on kielellisesti kokeileva ja käyttää runsaasti toistoa. Lukijalta vaaditaan keskittymiskykyä ja halua upota raadolliseen todellisuuteen, jossa on hyviäkin ihmisiä. Erityisen ajankohtaiselta kirja tuntuu käsitellessään pakkopalautuksien kauheutta ja inhimillistä hätää. Myös äidin ja tyttären suhteen kipupisteitä tavoitetaan uskottavasti. Sanni Purhonen ALEX MICHAELIDES: HILJAINEN POTILAS Psykologinen jännitysromaani. Suom. Antti Autio. Gummerus, 2019. 454 s. Jos haluaa saada vinkin tämän jännitysromaanin ratkaisusta, voi tutustua Euripideen näytelmään Alkestis. Kehotan kuitenkin jättämään sen tekemättä, sillä romaanin outo juonenkieputus ja sen avaamat näkymät ihmismieleen kannattaa kokea sellaisenaan. Jännäri on tuonut monelle mieleen Agatha Christien, minusta teoksen ihmiskuva on velkaa Patricia Highsmithille. Alex Michaelides on amerikkalaisen käsikirjoittajakoulun kasvatti, mikä näkyy tiiviinä juonenkuljetuksena ja yllättävinä käänteinä. Tapahtumien pimeisiin uumeniin katsotaan vuorotellen psykoterapeutti Theon ja hänen hämärän intohimonsa kohteen, psyykkisessä hoidossa olevan ja puhumisen lopettaneen taidemaalari Alician näkökulmasta. Miehensä murhannut Alicia puhuu aluksi päiväkirjansa kautta, mutta tapahtumien edetessä hän alkaa puhua oikeastikin ja menneisyys keriytyy terapiaistunnoissa esiin. Jos pitää taitavista, psykologisista trillereistä, tässä on sellainen. Highsmithin hyytävyyteen on sentään vielä matkaa. Iris Tenhunen MIKA SAUKKONEN: VIIMEINEN VOLTTI Jari Mönkkösen tarina. Elämäkerta. Docendo, 2019. 232 s. Vielä vuonna 2006 voimistelija Jari Mönkkö voitti rekissä SM-mestaruuden. Vuonna 2016 hän neliraajahalvaantui treenatessaan ja liikkuminen omin voimin jäi taakse. Paloesimiehen ja perheenisän arki supistui kotiin. Mieli on edelleen usein maassa, mutta henkinen toipuminen on alkanut. Kirjassa asiat käydään läpi perinpohjaisesti eri ihmisten näkökulmasta. Lopun pohdintaa elämän kulusta ja vammaisten asemasta olisi voinut olla enemmänkin. Iris Tenhunen OKSANEN – SOLLASVAARA: ESTEILLE HYVÄSTIT! Opas autismikirjon sekä adhdja Tourette-oireisten lasten kasvattajille. Autismisäätiö, 2019. 333 s. Vankka opas neuvoo keinot tukea neurokirjon lasta ja nuorta pärjäämään elämässä omien ominaisuuksiensa kanssa. Tilanteet käydään läpi perustaidoista – peseytymisestä, vessakäynneistä, syömisen ja pukeutumisen haasteista – aina koululaisen taitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja harrastusten löytämiseen. Myös itsenäistyminen ja toisen asteen opinnoissa selviäminen vaativat tukea. Oppaassa ovat parasta kootut neuvot ja nuorten puheenvuorot. Iris Tenhunen KL 99.1/79.2 ISBN 978-952-291-645-7 Kansi: Katse Design MIKA SAUKKONEN M IK A SA U KK O N EN MIKA SAUKKONEN on MTV:n urheilutoimittaja. Hän aloitti 90-luvun puolivälissä silloisessa Tulosruudussa ja on kanavan pitkäaikaisin urheilutoimittaja ja -ankkuri. Saukkonen on aiemmin kirjoittanut kirjan Juti – Timo Jutilan tarina . Jari Mönkkösen (s. 1974) elämä sai dramaattisen käänteen 20. heinäkuuta 2016. Yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä telinevoimistelijoista loukkaantui vakavasti voimisteluharjoituksissaan Helsingissä. Kaksoisvoltti taaksepäin epäonnistui, ja Jari tuli niskoilleen alas. Seurauksena oli välitön neliraajahalvaus, tetraplegia. Kirjassa käydään läpi Jarin koko mittava urheiluura sekä loukkaantuminen ja sen jälkeinen aika. Äänessä ovat myös Jarin elämän tärkeimmät henkilöt, kuten Sanna-vaimo sekä ystävä ja kilpakumppani Jani Tanskanen. Jari kertoo, millaista on menettää liikuntakyky kokonaan ja jäädä muiden armoille. Miten se muuttaa perhe-elämää? Miten sen kaiken jaksaa ja kestää henkisesti? Jari kertoo rohkeasti ja avoimesti koko tarinansa. Onnettomuuden ensihetket, kuntoutus ja nykytilanne ovat koskettavaa luettavaa. Jari ei sääli itseään, vaan syvimmätkin ajatukset ja tummat jaksot kerrotaan niin kuin hän on ne kokenut. ”Epäröin ensin kirjan tekemistä. Pelkäsin avata henkilökohtaiset ajatukseni ulkopuolisille. Julkisuuteen tulo on kuitenkin ollut parasta terapiaa, koska olen joutunut käymään onnettomuutta yksityiskohtaisesti läpi.”
Joulu-tammikuun elokuvista löytyy niin irtokäsiä kuin hansikkaitakin. Tähtien sota huipentuu 34 Tukilinja 6/2019 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT KULTAINEN HANSIKAS 15.11. Teattereihin on jo saapunut Fatih Akinin festivaaleilla kohauttanut ja myös vammaisuuden kuvauksena ongelmallinen elokuva (Der goldene Handschuh, Saksa), joka pohjaa tositapahtumiin. 1970-luvun alussa Hampurin St. Paulin kaupunginosa tunnettiin alkoholistien ja prostituoitujen asuinalueena. Yksi onnettomista on kasvoiltaan epämuodostunut Fritz ”Fiete” Honka ( Jonas Dassler). Hän tarjoilee naisille juotavaa ja houkuttelee heitä ullakkoasuntoonsa. Kukaan ei osaa epäillä näennäisen vaaratonta Honkaa murhaajaksi. THE LIGHTHOUSE 15.11. Teattereissa on jo Robert Eggersin uutuus The Lighthouse. Tarina kertoo kahdesta majakanvartijasta ( Robert Pattinson, Willem Dafoe) ja hiipivästä hulluudesta syrjäisellä Uuden-Englannin saarella 1890-luvulla. STAR WARS: THE RISE OF SKYWALKER 18.12. Kaikkien tunteman Skywalker-saagan jännittävä huipennus ja – kenties – vihoviimeinen taistelu vapaudesta saapuu elokuvateattereihin pitkän odotuksen päätteeksi joulukuussa. Ohjaajan puikoissa on J.J. Abrams. HELENE 17.1. Vuosi 1915. Helene Schjerfbeck ( Laura Birn) elää unohdettuna taiteilijana iäkkään äitinsä kanssa maaseudulla. Kaikki muuttuu, kun taidekauppias löytää Helenen sekä tämän 159 maalausta, ja haluaa järjestää suuren yksityisnäyttelyn. Nähtäväksi jää, miten Helenen vammaisuus – vaikea lonkkavamma – ja sen vaikutus hänen taiteilijan kehitykseensä esitetään Antti J. Jokisen viimeisimmässä suurtuotannossa. PIKKU NAISIA 31.1. Joululomilla ehtii katsomaan ohjaaja-käsikirjoittaja Greta Gerwigin tähtiä vilisevän tulkinnan Louisa May Alcottin klassikkoromaanista (Little Women, USA). Saoirse Ronan esittää omapäistä Jo’ta, sairastelevan Bethin roolissa on ilmeikäs Eliza Scanlen. KERTTU & HANNU 31.1. Grimmin veljesten satujen ikisuosikki Hannu ja Kerttu nähdään tällä kertaa kauhuversiona Kertun (kovassa nosteessa oleva Sophia Lillis) näkökulmasta. Ohjaaja Oz Perkinsin tulkinta tarinasta (Gretel & Hansel, USA) sijoittuu kaukaiseen maalaismaisemaan. DORIA ETSIMÄSSÄ 7.12. (Finding Dory 2016). Andrew Stantonin ohjaamassa animaatiossa huonomuistinen palettivälskärikala Dori (ääniroolissa Ellen DeGeneres) elelee riutalla ystäviensä Marlinin ja pienieväisen Nemon kanssa, kunnes muistaa hukanneensa vanhempansa. Apua etsintäretkelle kolmikko saa muuntautumiskykyiseltä mustekala-Hankilta, likinäköiseltä valashai-Destinyltä ja kaikupaikannuskykynsä menettäneeltä maitovalas-Baileylta. Nelonen. HIRVIÖN KUTSU 3.1. Patrick Nessin menestyskirjaan perustuvassa J.A. Bayonan fantasiaelokuvassa (Monster Calls, 2016 USA/Iso-Britannia/Espanja) koulupoika ( Lewis MacDougall) painii ongelmiensa, erityisesti äidin ( Felicity Jones) vakavan sairauden kanssa. Teema Fem. ELI Sairauden heikentämä 11-vuotias poika ( Charlie Shotwell) saapuu vanhempiensa kanssa syrjäiselle klinikalle saamaan kokeellista hoitoa. Kauhuelokuvan on ohjannut Ciarán Foy. Netflix. HUKKASIN KEHONI Kehuttu aikuisille suunnattu animaatio (I Lost My Body) nappasi Cannesin elokuvajuhlilla Nespresso Grand Prize -palkinnon. Irtokäsi karkaa pariisilaisesta sairaalasta etsimään kadonnutta kehoaan. Jérémy Clapinin ohjaus perustuu Guillaume Laurantin romaaniin. Netflix. DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään 27.1.–2.2.2020. Toimituksen Valinta
Välinevinkki Apuväline: Muistutin Edustaja: www.dementiaonlineshop.com Hinta: Noin 50 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Muistuta tärkeästä asiasta OLETKO JOSKUS UNOHTANUT kotoa lähtiessäsi avaimet tai lompakon kotiin? Niinhän voi sattua kenelle tahansa, jopa aivan terveelle työikäiselle, samoin kuin ikäihmiselle tai pienelle koululaiselle. Tämä pieni näppärä apuväline muistuttaa puheella tärkeistä asioista, kun ollaan poistumassa jostain, esimerkiksi kotoa. MUISTUTIN ON PIENI laite, jossa on liiketunnistin ja kaiutin. Laitteeseen voidaan nauhoittaa haluttu kommentti, joka toistuu, kun laite havaitsee liikettä. Kun laitteen asentaa ulko-oven viereen, voi viestiksi laittaa vaikkapa ”Muista avaimet ja lompakko!”. Puheen lisäksi laite vilkuttaa punaista valoa. Se lukee tallennetun viestin kerran, mutta jos liike jatkuu yli 30 sekuntia, viesti toistuu. ENNEN KÄYTTÖÖNOTTOA äänitetään viesti. Sen pituus voi olla enimmillään 20 sekuntia, mihin mahtuu jo pitkäkin viesti. Nauhoittaminen onnistuu helposti laittamalla kytkin oikeaan asentoon ja sanelemalla. Kun kytkin laitetaan toiseen asentoon, laite on käyttövalmis. Muistutinta voi pitää pöydällä tai kiinnittää seinään. Laite toimii neljällä AA-koon paristolla. Se toimii hyvin ja reagoi liikkeeseen aika laajalla alueella. Valitettavasti kaiuttimen äänenvoimakkuutta ei voi säätää – ääni kuuluu nimittäin aika kovaa. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi Tukilinja 6/2019 35 MURU: SUPER-SUVI TV2, AREENA, 2.12. Pikku Kakkosen maanantaisin nähtävässä Muru-sarjassa Murun ystävä, 9-vuotias Suvi viihtyy parhaiten kameran takana kuvaajana. Suvi on käytännöllinen ja hänellä on jalat tiukassa maassa. Nyt hän kuitenkin huomaa, että hänen kuulokojeensa ei toimi kunnolla. Äiti tilaa lääkärille ajan uuden kojeen hankintaa varten, mutta Suvia vähän pelottaa. GENETIIKAN VALLANKUMOUS TV1, AREENA 11.12. Prisma-sarjassa nähtävä kanadalainen dokumentti Genetiikan vallankumous (The Genetic Revolution) kertoo ihmisten perimän muokkaamisen mahdollisuuksista tänä päivänä. Vuosikymmeniä geenimuokkaus on ollut lähinnä scifi-tarinoiden aihe. Bioteknologian nopean kehityksen myötä fantasiasta on tulossa todellisuutta, kun uudet geeniteknologian menetelmät tekevät perimän muokkaamisen käytännössä mahdolliseksi. LOOKING FOR ALASKA HBO John Greenin menestysromaaniin Tähtiin kirjoitettu virhe (The Fault in Our Stars, 2012) perustuvassa 8-osaisessa minisarjassa seurataan yksityiskoulun aloittavaa teini-ikäistä Miles ”Pudge” Halteria ( Charlie Plummer). Miles yrittää saada syvällisempää näkökulmaan elämään ja rakastuu Alaska Youngiin (Kristine Froseth). Hän saa myös uusia ystäviä. Alaskalla on kuitenkin terveyteensä liittyvä salaisuus, ja odottamattoman tragedian jälkeen Miles ja hänen ystävänsä yrittävät ymmärtää, mitä ovat käyneet läpi. GAR GULMAN: THE GREAT DEPRESH HBO Koomikko-näyttelijä Gary Gulmanin mielenterveysasioihin keskittyvä komediaohjelma sai ensi-iltansa lokakuussa mielenterveystietoisuusviikon yhteydessä. 75-minuuttisessa ohjelmassaan Gulman pohtii aihetta viihdyttävällä että ytimekkäällä tavallaan höystäen sitä dokumenttipätkillä omasta mielenterveyshistoriaan. Gulman yritti vuosia piilottaa masennuksensa lähipiiriltään ja kertoo nyt kokeilemistaan hoidoista. Hän toivoo sen auttavan muita tuntemaan olonsa paremmaksi, vähemmän pelokkaaksi ja ennen kaikkea vähemmän yksinäiseksi. RAISING DION NETFLIX Koko perheen supersankarisarja kertoo 7-vuotiaan supersankari Dionin ( Ja’Siah Young) ja hänen tavallisen yksinhuoltajaäitinsä Nicolen ( Alisha Wainwright) perhe-elämästä. Dion saa isänsä kuoleman jälkeen yllättäen säitä ja esineitä liikuttavat supervoimat. Äiti yrittää salata ne muilta ja luoda Dionille normaalin kasvuympäristön. Uudessa elämäntilanteessa Dionin paras ystävä on pyörätuolia käyttävä Esperanza, joka ymmärtää hänen erilaisuuttaan. RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Toimituksen valinta
LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi BLOGIPOIMURI ”Törmäsin Facebookissa porras-haasteeseen. Pitäisi valita portaat aina, kun mahdollista. Viimeistään nyt on se aika vuodesta, kun pyörätuolin käyttäjänä ei kaipaa mitään erillistä haastetta. Pyörätuoli = haaste, joskus enemmän, joskus vähemmän.” Blogilinjalla Marja, 5.11.2019 (www.tukilinja.fi) Matala pyörä auttoi Kiitos paljon apurahasta, jonka sain matalarunkoisen polkupyörän hankintaa varten. Kävin Carlssonilla tiistaina 3.9.2019, ja tänään uutuuttaan kiiltävä polkupyörä Tunturi Relax saapui kotiin. Nyt pääsen ilman polven ja selän liiallista kipua liikkumaan paikasta a paikkaan b. Tukilinjan myötä päiviin tuli aurinko :) Ystävällisin terveisin Maija Haapsaari, Mikkeli ”Suuri kiitos”, luki tämän kuvan yhteydessä saamassamme viestissä. Onnea omasta pianosta Sain erittäin miellyttävän ja kovasti odottamattoman soiton tammikuun viimeisinä tai helmikuun ensimmäisinä päivinä. En muista ihan täsmällisesti ajankohtaa. Minulle ilmoitettiin jotain, joka ei mennyt heti jakeluun – että minun hakemukseni oli luettu ja hyväksi havaittu. Minulle aukeni yhtäkkisessä hetkessä suora tie jonkin laadukkaan kosketinsoittimen ostamismahdollisuuteen!!! Täysin uudet ja ihmeelliset maailmat olisivat nyt kosketinsoittimen muodossa mahdollisia. Olin hakemuksen tekemisen aikoihin kokeillut monia soittimia ja todennut, että ne monipuolistaisivat musiikkiharrastustani valtavasti. Näin on nyt myös käynyt. Olen soitellut ja harrastanut musiikkia kolme vuosikymmentä vain ja ainoastaan muutamien kitaroideni kanssa. Helsingin Klubitalolla on kuitenkin ollut jo melko kauan laadukas Kurtzweil-kosketinsoitin. Uskalsin lähestyä sitä intensiivisemmin muistaakseni viime vuoden kesällä. Tajusin silloin, että kosketinsoitin laajentaisi näkökulmaani musiikin soittamiseen, tekemiseen ja kuuntelemiseen. Lisäksi kiehtovaa on, että äänivalikoima näissä soittimissa on nykyään kerrassaan valtava ja jotkut äänet ovat jo itsessään sellaisia, että ne saattavat nostattaa mieleen melodioita. Sain kuulla Tukilinjasta Klubitalolla. En ollut kuullut tällaisesta mahdollisuudesta lainkaan enkä rehellisesti sanottuna todellakaan uskonut, että voisin saada apurahaa. Olen taipuvainen pessimismiin, vaikka totta puhuen erityisesti viime vuosina on tapahtunut paljon hyviä asioita. Oman hakemukseni tekemiseen meni muutamia kuukausia juuri sen takia, etten uskonut mahdollisuuksiini. Lääkärini ja psykoterapeuttini täsmälliset ja todenmukaiset lausunnot olivat kuitenkin mielestäni niin hyvin tehty, että niiden ansiosta sain viimein postitettua hakemukseni. Odotin mahdollista kontaktia vasta joskus kaukana maaliskuussa, enkä aidosti uskonut, että voisin saada apurahaa. Mutta ajattelin, että jos en edes yritä, en voi koskaan saada tietää. Tämä sama kirje on teille kirjoitettu varmasti satoja kertoja. Enkä yritäkään tehdä siitä mitenkään omaperäistä. Kerron vain, kuinka vilpittömän kiitollinen olen tästä mahdollisuudesta, jonka te Tukilinjan lukijat olette minulle antaneet. Kovasti, kovasti kiitos Tukilinja-säätiölle ja teille, jotka tuette vähävaraisia ihmisiä. Ilman teitä harrastukseni olisi latteampaa, köyhempää ilman mahdollisuuksia monipuolisuuteen ja värikylläisyyteen. Tulkoon teidän antamanne tuki moninkertaisesti teille takaisin. Tuhannesti ja vilpittömästi kiitos Juho Kiistala K U V A : U N P L A S H 36 Tukilinja 6/2019
KYSYMYS Kohtaat iltariennoissa henkilön, jolla on pyörätuolia käyttävä seuralainen. Haluat ottaa myönteistä kontaktia. Mitä sanot? NÄIN VASTATTIIN 1. (Molemmille:) Mitäs tytöt, mikä meininki? 94 % 2. (Pyörätuolin käyttäjälle:) Mä ihailen sua, olet tosi rohkea! 4 % 3. (Kävelevälle:) Tarjoan drinkit, mitä sun kaveri ottaa? 1 % 4. (Kävelevälle:) Sä teet kyllä hienoa työtä! 1 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli marraskuussa 196. SOMEPOIMURI ”Olin kerran pyörätuolissa olevien ystävieni kanssa Casinolla ja joku miesporukka tuli sanomaan minulle ’Sä teet tosi hienoa työtä!’ Sanoin, etten ole töissä, vaan ystävieni kanssa viettämässä iltaa. Samaisen Casinon baarimikko kysyi minulta, mitä ystäväni juovat ja jouduin häntäkin valistamaan, että ystäväni saattaa istua pyörätuolissa, mutta kuulee oikein hyvin ja myös puhuu suomea. Tuo yleinen ohipuhuminen ja säälittely on kyllä kummallista.” Kommentti Annin videoon (Yle Kioski / Facebook) Kiitos tuesta! Lauri pitää kovasti vedestä ja uimisesta. Nyt voimme jatkaa harrastusta turvallisin mielin. Kaisa K. TAIDEOPINTOJEN ALKAESSA Suurkiitos apurahasta. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, kun elämäni muuttui ja saan ryhtyä taiteilijaksi! Ja aina olen haaveillutkin siitä. Eläkkeellä voi siis ollakin tekemistä, joka on suurempaa. Terveisin Kielo Junka-Likitalo TYÖVÄLINE YHDISTYSAKTIIVILLE Hei! Uusi tietokone jo hankittu ja sillä on ilo tehdä hommia + se, että sitä pystyn kuljettamaan mukana toimistolle, jolloin tarpeelliset tiedot on aina mukana. Lämpimät kiitokset <3 Alkutalven terveisin Heidi Johanna Nummela SUURET KIITOKSET! Terveisin Noka ja Seija-äitee TUEN AVULLA JAKSAN Hei, Tukilinjan tiimi! Miten voin koskaan kylliksi kiittää saamastani apurahasta tietokonetta varten. ? Kiitos ? Laitan kuvia tulemaan, kun konepaketti on kotona asti, ja jatkossa siitä, miten tietokone auttaa minua arjessa ja muussa kommunikoinnissa. Teette arvokasta työtä siellä kaikki ? . Toivon, että jaksatte ja olette ylpeitä itsestänne, sillä kun te olette siellä, moni vammainen jaksaa myös kotona teidän tuella ja avulla! Kiitos sydämestäni! Elokuun terveiset Jaana Kaislasalmi, Kerava Elämä muuttui paremmaksi Moikka Tukilinjan porukka! Kun elämä on jo pitkään kohdellut kaltoin, on usein sellainen olo, että keikkuu yksin myrskyssä uppoavassa veneessä. Ei tiedä, keneen voi luottaa vai voiko keneenkään. Onko ihmiskunta täysin läpimätä? Aina kun kärsimystä pääsee hetkeksi karkuun, seuraavan nurkan takana se jo odottaa ja muistuttaa, ettei siitä pääse eroon. Vaikka yritän aina parhaani, en koskaan kelpaa. Olen aina vääränlainen ja huono, luuseri. Tällainen olo minulla on ollut jo 20 vuotta. Tänä keväänä jokin on kuitenkin muuttunut. Yhtäkkiä ihmiset kohtelevat minua eri tavalla – ihan kuin minulla olisi ihmisarvo. Se on hämmentävää, jopa pelottavaa. Monenlaista hyvää on alkanut tapahtua melkein lumivyöryn lailla! Tiedätkö, millaista on itkeä helpotuksesta ja kiitollisuudesta, kun ei ahdistakaan ihan koko aikaa? Tai miltä tuntuu vapautua vankilasta? Sellainen olo minulla on. Olen vapautumassa pääni sisäisestä vankilasta ja voin kertoa, että se on kauhistuttavaa ja ihanan taianomaista samaan aikaan. Elämästä voi sittenkin nauttia... Tekin saitte vieritettyä yhden valtavan kivenlohkareen sydämeltäni. Nyt voin hankkia opiskelussa tarvitsemani apuvälineet. Kiitos teille miljoonasti, ette tiedäkään, miten paljon ilahduin! Aurinkoista jatkoa ja kaikkea hyvää teidän elämäänne!!! toivoo Henna MIELIPIDEKYSELY Moni vammainen jaksaa teidän tuella ja avulla. Tukilinja 6/2019 37 Vaikka yritän aina parhaani, en koskaan kelpaa. Olen aina vääränlainen ja huono, luuseri. Tällainen olo minulla on ollut jo 20 vuotta.
BLOGILINJALLA / Satu-Mia Seväkivi 38 Tukilinja 6/2019 Kuka? Satu-Mia Seväkivi, 45, Jyväskylä. Toimintarajoite Sairastaa ms-tautia. Toimenkuva Äiti, tytär, isosisko, pikkusisko, ystävä ja hullu kissanainen. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla joulu–tammikuussa (www.tukilinja.fi). Lasten kasvaessa huomaan kaipaavani elämääni enemmän minua itseäni koskettavia asioita. Arjen haasteiden keskellä että kaikkien ei tarvitse jaksaa, pystyä tai osata. Sain diagnoosin aaltomaisesta MS-taudista lokakuussa 2010. Se ei aiheuttanut kovin pitkää, järisyttävää myrskyä elämässäni, vaikka alkuaika oli sairaudessani todella raju. Diagnoosista alkoi kuitenkin minun uusi elämäni positiivisin ajatuksin. Menneet vuodet tuntuvat nyt todella kaukaisilta. Olen monien yllätykseksi kuntoutunut uudelleen kävelemään ja itsenäisemmäksi kuin koskaan ennen. Vajaa vuosi sitten muutimme tytön ja kissojen kanssa asumaan itsenäisesti kivaan kolmioon. Sitä ennen asuimme samassa talossa vanhempieni kanssa. Oman talouden ja kodin pyörittäminen ei ole aina kovin autuasta ja helppoa, mutta kaikesta olemme selvinneet. Keksimällä arkea helpottavia asioita saa kaiken toimimaan yllättävän hyvin niin, että arki pysyy kasassa ja turhia kompastuksia ei tule. TÄSSÄ MATKAN VARRELLA olen saanut diagnoosit myös epätyypillisestä kasvokivusta ja Hortonin syndroomasta, johon ei ole löytynyt toimivaa hoitoa. Ongelmakseni on muodostunut myös keskittymiskyvyttömyys lähes kaikessa, mihin ryhdyn. Tämän oireen tuomat tuntemukset eivät ole aina mukavia, koska olen ihminen, joka haluaisi tehdä paljon monenlaisia asioita ja saada niitä valmiiksikin saakka. Usein tuntuu, etten edes viitsi ryhtyä tuumasta toimeen, kun en kuitenkaan saa valmiiksi. Pään sisällä voi olla sata ideaa tai sitten se on täysin tyhjä. Tätä tehdessäkin punnitsin välillä kissan painon, hyppäsin sohvalle makaamaan, piirtelin JÄNNITTÄVÄÄ OLLA jälleen täällä Tukilinjan blogistina, jo kolmatta kertaa! Elämä on kulkenut eteenpäin siitä, kun olin viimeksi täällä teille kirjoittamassa. Siitä taitaakin olla jo yli 3 vuotta. Välillä tuntuu, että mikään ei ole muuttunut, vai onko sittenkin? Toisaalta – tarvitseeko asioiden edes muuttua, jos kaikki on loppujen lopuksi hyvin? Minulla on 21-vuotias, jo itsenäistynyt poika (ADHD dg) sekä pian 13 vuotta täyttävä tytär (ADD-epäilys). Meillä asuu myös kaksi kissapoikaa, Hõbe ja Sankari-Lenny. Kotimme on Jyväskylässä melkein Jyväsjärven rannalla, Suomen suurimman ulkoilmakuntosalin lähellä. Valmistuin vuonna 2013 kokemusasiantuntijaksi, mutta työ uuvutti minut nopeasti ja päätin lopettaa sen kokonaan. En ole ollut juuri missään toiminnassa aktiivisesti mukana muutamaan vuoteen, vaan olen keskittynyt pitämään huolta siitä, etten kuluta kaikkia voimavarojani kerralla. Tulen kirjoittamaan tästä perin tavallisesta elämästä, arjesta sairauden kanssa sekä lähellä sydäntäni olevista asioista, kuten espanjan kielestä ja matkustamisesta. Kun matkustan, tunnen olevani vapaa kaikesta MS-tautiin liittyvästä, vaikka matkoillakin minulla on omat haasteeni. Lasten kasvaessa huomaan kaipaavani elämääni enemmän minua itseäni koskettavia asioita. Millaista on arki sinkulla ja vammaisella, kun lapset lentelevät pesästä? Miltä tulevaisuus näyttää ja miten voisin itse vaikuttaa asioihin – tällaiset asiat ovat usein mielessä. Silmäni pidän aina auki vammaisten asioihin liittyen sekä kotimaassa että ulkomailla. Yleensäkin olen elämän kokoisissa asioissa innokas puuttumaan epäkohtiin. Ja kissat, ne nyt vaan ovat ihan parasta terapiaa joka ikiseen vaivaan! MS-ELÄMÄNI TÄRKEIMPIÄ henkilöitä ovat olleet omaishoitaja-vanhempani, lapseni sekä fysioterapeuttini Riitta. Ilman heidän vahvaa tukiverkkoaan en olisi tässä. Olen saanut tutustua muihinkin ihmisiin sairauteni myötä. Yhä enemmän olen kuitenkin alkanut elää ihan tavallista arkea. Edelleen minulle on tärkeää kertoa kaikille, ettei elämä MS-taudin kanssa ole kaiken loppu, että kaikki eivät joudu pyörätuoliin ja osalla sairaus saattaa jopa pysähtyä. Meitä on paljon ja kaikki erilaisia. Välillä elätän toiveita paluusta toimimaan enemmän, mutta tiedostan myös sen, paperiin eriskummallisia hahmoja ja chattasin siskon, kaverin ja mummilassa olevan tyttäreni kanssa. Join kupin teetä, lasin viiniä ja unohdin mehun olohuoneeseen. Kävin siivoamassa vessan lavuaarin ja muistin taas tämän kirjoittamisen. Deadline pukkaa päälle ja ahdistaa. Haluan onnistua, mutta pystynkö tähän? Kuulostaako tutulta? TYTTÄREN KANSSA AJATTELIN , että lupaisin 10 erilaista asiaa, jotka toteuttaa blogin aikana: 1. Pyydä apua arkiaskareeseen. 2. Keksi keino, miten keskittyä yhteen asiaan. 3. Etsi esteetön paikka ja vietä siellä kiva hetki. 4. Leivo tyttären kanssa. 5. Haasta itsesi mukavuusalueesi ulkopuolelle. 6. Anna pois jokin tavara, mitä et itse enää tarvitse. 7. Lähetä 5 postikorttia ihmisille, joille et ole pitkään aikaan jutellut. 8. Keksi uusi arkea helpottava asia. 9. Tee yksi ihminen onnelliseksi. 10. Inventoi kodin kaikki apuvälineet. Tule sinäkin jakamaan kanssani arjen ilot ja haasteet! Terkuin, Satu-Mia
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA elokuussa ja syyskuussa 2019 Tukilinja 6/2019 39 ELOKUU 2019 METSÄLINNAN ASUKASYHDISTYS, MASKU Osa-apuraha rinnakkain ajettavan, sähköavusteisen polkupyörän hankintaan 15 kehitysvammaisen henkilön asukasyhdistykselle, jonka asukkaat käyvät hoitamassa isommat ostoksensa yhdessä ohjaajan kanssa. Kauppa ei ole kävelymatkan päässä. Ilman tällaista polkupyörää asiointimatkoihin joudutaan käyttämään kuljetuspalvelun matkakiintiötä. P.P., HÄMEENKOSKI Kannettava tietokone ja älypuhelin osa-aikaisen työnteon tueksi kuntoutujalle, joka työskentelee media-alalla. H.S., VANTAA Kannettava tietokone ja hiiri 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun, yhteydenpidon ja vapaa-ajan harrastamisen välineeksi. P.O. Kannettava tietokone ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelutaitojen harjoitteluun, äänikirjojen kuunteluun ja kirjoittamisen välineeksi. K.O., JYVÄSKYLÄ Tablettitietokone ja suojakuori kommunikoinnin ja oppimisvalmiuksien harjoitteluun 5-vuotiaalle lapselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. A.E., LAHTI Apuraha musiikin perusopintoihin kuntoutujalle, joka harrastaa laulamista ja suunnittelee ammatin vaihtoa. G.R., PORVOO Apuraha taidealan omakustanteisiin opintoihin 22-vuotiaalle kuntoutujalle. J.T. Tablettitietokone, suojakuori ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 5-vuotiaalle lapselle. Tietokone mahdollistaa kuntouttavien pelien pelaamisen ja tukee näin kouluvalmiuksien kehittymistä. J. M., TAMPERE Kannettava tietokone 20-vuotiaalle merkonomiopiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta kirjoittamisen apuvälineenä opinnoissaan, koska kynällä kirjoittaminen on vaikeaa. Kela ei myönnä tietokonetta hänelle opiskelun apuvälineenä. A.K. Apuraha opiskelun matkakuluihin yliopisto-opiskelijalle, joka toimintakyvyn rajoitteen vuoksi ei voi asua opiskelupaikkakunnalla. J.H., ÄÄNEKOSKI Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa. S.S., ESPOO Tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa ammattiopistossa. E.G. Kannettava tietokone opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. P.N., HELSINKI Kannettava tietokone opintojen tueksi ja yhteydenpitoon kuntoutujalle, joka on aloittanut ammatilliset opinnot. C.S., JOENSUU Tablettitietokone, piirtokynä ja suojakotelo 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tablettia ammatillisiin opintoihin ja piirustusharrastukseen. R.T., LAHTI Kannettava tietokone, monitoimilaite sekä apuraha lukiokirjoihin kuntoutujalle, joka opiskelee nettilukiossa. K.M., JOENSUU Kannettava tietokone 18-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisten opintojen tueksi. C.E., HELSINKI Osa-apuraha tietokoneen hankintaan yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän on saanut tietokoneen hankintaan rahoitusta muualtakin. H.J., VANTAA Kannettava tietokone ammattikouluopiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineeksi. R.S. Tietokone pelaamiseen ja pelisovellusten käännöstyöhön kuntoutujalle, jonka tarkoituksena on saada pientä lisätuloa pelisovellusten kääntämisestä. K.R., VANTAA Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori 13-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen ja vuorovaikutuksen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia kuntouttavaan harjoitteluun. N.M., JYVÄSKYLÄ Apuraha omakustanteisten polkuopintojen kuluihin sekä kannettava tietokone 22-vuotiaalle kuntoutujalle. Tavoitteena on päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluun. A.N., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone 21-vuotiaalle kuntoutujalle ammatillisiin opintoihin, yhteydenpitoon ja asiointiin. S.M., PORVOO Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta lukio-opiskelun ja taiteen tekemisen välineeksi. H.S., JOENSUU Polkupyörä henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee työmatkoihin polkupyörän, koska ei toimintakyvyn rajoitteen vuoksi voi ajaa autolla. R.S., SAVO Osa-apuraha omakustanteisten opintojen opintomaksuun kuntoutujalle, jonka tavoitteena on tämän koulutuksen avulla työllistyä. K.M., HELSINKI Osa-apuraha omakustanteisten opintojen opintomaksuun kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä musiikkialalle. K.H., NUMMELA Polkupyörä, kannettava tietokone ja hiiri kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Tukena hankittavat välineet edis
Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2018 apurahoja ja apuvälineitä noin 707 000 euron arvosta eli noin 59 000 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea kaikki vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 40 Tukilinja 6/2019 tävät hakijan työllistymistä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin tekstiilialalla. L.A., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta työnhaun välineeksi. J.J., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle musiikin tekemisen, työnhaun ja asioinnin välineeksi. L.T., ESPOO Kannettava tietokone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun ja asioinnin välineeksi. V.L., VIHTI Tietokone 24-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin harrastamisen ja tulevan opiskelun välineeksi. P.K., HELSINKI Apuraha äänentoistolaitteisiin musiikkialalla toimivalle kuntoutujalle, joka tekee keikkoja sekä yksin että eri bändien kanssa ja toimii myös vertaisohjaajana. K.L., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja kuvausvälineitä sähköpyörätuolia käyttävälle henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän saa pientä lisätuloa videokuvauskeikoista. N.K. Apuraha kansainväliseen uintikilpailuun osallistumisen kuluihin 17-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita ja vuorovaikutuksen haasteita. P.J., VANTAA Apuraha liikuntaharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, joka on aloittanut ammattiopinnot. Liikuntaharrastus tukee hänen opiskeluaan ja kuntoutumistaan. P.A., VALKEAKOSKI Piirtopöytä piirtoharrastuksen tueksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle. R.S., KESKI-SUOMI Järjestelmäkamera ja ompelukone kuntoutujalle, joka harrastaa ompelua ja luontovalokuvausta. S.M., TORNIO Järjestelmäkamera kuntoutujalle valokuvausharrastuksen tueksi. M.S., JOENSUU Apuraha liikuntaharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, jonka toimintakykyä liikunta monipuolisesti edistää. K.B., ETELÄ-SUOMI Apuraha kuntosalikorttiin kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Liikunta on hänelle kuntouttava harrastus. K.E., UUSIMAA Apuraha kitaraan ja mikrofoniin kuntoutujalle, joka harrastaa kitaransoittoa ja jolle musiikki on kuntouttava harrastus. J.R., UUSIMAA Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuntoutujalle, jolle hevostoiminta on pitkäaikainen harrastus. A.P., IISALMI Polkupyörä kuntoutujalle liikunnan harrastamisen välineeksi. H.K., JOENSUU Apuraha musiikkikoulun kuluihin 17-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka toimintakykyä musiikkiharrastus edistää. K.M., KESKI-SUOMI Kannettava tietokone ja polkupyörä kuntoutujalle. Hän tarvitsee tietokonetta asioinnin, yhteydenpidon ja harrastamisen välineeksi. Polkupyörä mahdollistaa liikunnan ja asiointimatkat. H.M., MIKKELI Polkupyörä kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee matalarunkoisen polkupyörän kuntoilun välineeksi. S.T., KARJAA Apuraha ratsastusharrastuksen kuluihin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Ratsastus on hänelle pitkäaikainen, kuntouttava harrastus. K.L., VANTAA Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle kuvataide on kuntouttava harrastus. S.S., HELSINKI Tulostin kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. Harrastus edistää hänen kuntoutumistaan. R.H., JOENSUU Apuraha lauluharrastuksen kuluihin kuntoutujalle toimintakykyä edistävän harrastuksen tueksi. A.J., SAVO Polkupyörä henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee polkupyörää työkokeilussa käymiseen ja liikunnan harrastamiseen. K.S., JOENSUU Apuraha musiikkiopiston maksuihin kuntoutujalle, jolle musiikki on kuntouttava harrastus. Y.T., HELSINKI Apuraha juoksuharrastuksen kuluihin kuntoutujalle, joka on osallistunut maratonille. M.G., ESPOO Tietokone henkilölle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta yhteydenpitoon, musiikin kuunteluun ja taideharrastukseen. Kalenteriohjelma auttaa häntä arjen hallinnassa. P.J., IISALMI Polkupyörä harrastamisen ja itsenäisen asioinnin tueksi kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita. K.P., LEHMO Sähköpyörä henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoite ja joka tarvitsee pyörää liikunnan ja asioinnin välineeksi. S.K., HELSINKI Kannettava tietokone, piirtopöytä ja tulostin harrastamisen tueksi 23-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. N.S., JÄRVENPÄÄ Tietokone asioiden hoitoon sekä valokuvaharrastuksen tueksi näkövammaiselle henkilölle, joka liikkuu pyörätuolilla. Tie
R IS T IK K O 6 /2 19 / R IS T IK O N LA AT I: Ja ri H aa p aah o Lähetä ratkaisemasi ristikko tammikuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko postitetaan osoitteella: Tukilinja-lehti/ Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Ratkaisulauseen voi lähettää myös sähköpostitse: toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 6/2019 ratkaisu löytyy lehdestä 1/2020. Ristikon 5/2019 palkkion sai Tarja Salovirta Kotkasta. Kiitos kaikille vastaajille! R IS T IK O N 5/ 20 19 R A TK A IS U Tukilinja 6/2019 41 ”Oli haastava ristikko, mutta mielenkiintoinen.” Terttu Haantie, Ivalo ”Tällä kertaa helppo ristikko, mutta mukana muutama oiva sanaleikki.” Heini Saloinen, Forssa
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 42 Tukilinja 6/2019 tokoneen käytössä tarvittavat apuvälineohjelmat hän saa sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. SYYSKUU 2019 P.J., ESPOO Apuraha näkövammaisen henkilön perustamalle verhoilualan yritykselle koneja laitehankintoihin. Yritys keskittyy etenkin veneiden sisustussuunnitteluun ja verhoiluun. Kela on myöntänyt yritystoimintaan elinkeinotukea. H.J., KESKI-SUOMI Tietokone jatko-opiskelijalle, joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Hän on käynnistämässä ohjelmistoalan yritystoimintaa, jossa tarvitsee tietokonetta. M.I., HELSINKI Apuraha näkövammaiselle henkilölle hieronta-alan pienyrityksen käynnistysvaiheen hankintoihin. Yrittäjä on saanut myös työeläkeyhtiön elinkeinotukea ja starttirahan. P.T. Kannettava tietokone ja apuraha markkinointikuluihin kuntoutujalle, joka on käynnistämässä uudelleen pienimuotoista hieronta-alan yritystoimintaa. K.A., TAMPERE Kannettava tietokone ja ergonominen hiiri 19-vuotiaalle opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. T.I., RAISIO Järjestelmäkamera ja kannettava tietokone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hänen tavoitteenaan on työskennellä valokuvausalalla kevytyrittäjänä. V.P. Järjestelmäkamera ja oheistarvikkeita kuntoutujalle, joka tekee osa-aikatöitä valokuvaajana sekä lehden kansisuunnittelijana. K.T., LOHJA Kannettava tietokone ja apuraha opiskelun matkakuluihin henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta väitöskirjan tekemiseen. J.P., RAUMA Apuraha media-alan työvälineisiin kuntoutujalle, joka työskentelee osa-aikaisesti freelancerina. R.M., OULU Osa-apuraha täydennyskoulutukseen kuntoutujalle, jonka tavoitteena on palata työelämään. V.P., UUSIMAA Tietokone ja kuulokkeet 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta oppimisohjelmien käyttöön sekä lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineeksi. J.S., POHJANMAA Tablettitietokone ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas 11-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen haasteita. Hän tarvitsee tablettia oppimispelien pelaamisen välineeksi ja vapaa-ajan virikkeeksi. R.V., KUOPIO Kannettava tietokone ja tulostin 12-vuotiaalle koululaiselle, jolla on kielellisiä oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta läksyjen tekemiseen ja äänikirjojen kuunteluun. S.J., OULU Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi 16-vuotiaalle lukiolaiselle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. S.T., RAUMA Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 20-vuotiaalle ammattikorkeakouluopiskelijalle, jolla on käsiproteesi. A.T., RANUA Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee yliopistossa. T.S., POHJOIS-KARJALA Polkupyörä 21-vuotialle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa. Hän tarvitsee polkupyörää kouluja asiointimatkoihin. J.H., KAJAANI Tietokone 22-vuotiaalle kuulovammaiselle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta opintoihin ja peliharrastuksen välineeksi. K.J., POHJOIS-POHJANMAA Kannettava tietokone 25-vuotiaalle kuntoutujalle, joka harrastaa musiikin tekemistä ja on aloittamassa musiikkialan opinnot. S.V., POHJOIS-KARJALA Kannettava tietokone ja matematiikan ohjelmistolisenssi 23-vuotiaalle lukio-opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. M.I., ESPOO Osa-apuraha tietokoneen ja tulostimen hankintaan näkövammaiselle kuntoutujalle yhteydenpidon ja päivittäisen asioinnin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu osallistuu tietokoneen hankintaan. E.I. HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. K.J., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammatillisen opiskelun työvälineeksi. S.K., HELSINKI Kannettava tietokone 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta merkonomiopintojen työvälineeksi. K.A., KITEE Apuraha ammattitutkintomaksuun kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä uudelle alalle. L.A., SAVO Osa-apuraha kansanopiston opintolinjan koulutusmaksuun 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä koulutuksen kautta. D.M. Kannettava tietokone 19-vuotiaalle nuorelle, jolla on vuorovaikutuksen haasteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammatillisiin opintoihin. N.J., OULU Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. T.S., JOENSUU Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi sekä apuraha oppikirjoihin kuntoutujalle, joka suorittaa ammattitutkinnon ohessa lukio-opintoja.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. Loput elo–syyskuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi Tukilinja 6/2019 43 R.V., YLÄMYLLY Kannettava tietokone, monitoimilaite ja apuraha liikuntaharrastuksen maksuihin 19-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee aikuislukiossa. T.V. Apuraha erikoistumisopistojen maksuihin ja matkakuluihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä uudelle alalle. J.H. Apuraha avoimen yliopiston maksuihin 24-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on jatkaa opiskelua tutkinto-opiskelijana. K.K., HELSINKI Kannettava tietokone opintojen tueksi kuntoutujalle, joka suorittaa lukio-opintoja. N.V., YLIVIESKA Osa-apuraha autokoulun kuluihin 18-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka suunnitelmissa on aloittaa logistiikka-alan opinnot. A.L., VANTAA Osa-apuraha terapia-alan koulutuksen opintomaksuihin henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. J.H., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle ammatillisiin opintoihin, asiointiin ja yhteydenpitoon. S.J., HELSINKI Osa-apuraha opintomaksuihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on työllistyä uudelle alalle. G.M., ESPOO Kannettava tietokone ja osa-apuraha satulatuoliin henkilölle, jolla on käsien käytön, tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Tietokone on tarpeen asiointiin, yhteydenpitoon ja tuleviin opintoihin. Satulatuoli mahdollistaa ergonomisen työskentelyn tietokoneella. Sen hankintaan on saatu myös muuta rahoitusta. J.T., JYVÄSKYLÄ Digitaalipiano kuntoutujalle, jolle musiikki on pitkäaikainen, toimintakykyä edistävä harrastus. T.L., VARSINAIS-SUOMI Apuraha ratsastusharrastuksen kuluihin 18-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen rajoitteita. Pitkäaikainen harrastus edistää toimintakykyä. N.I., LAHTI Ompelukone henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän harrastaa käsitöitä ja hänen tavoitteenaan on palata alan opintojen pariin. V.K., HYVINKÄÄ Apuraha taidetarvikkeisiin kuntoutujalle, jolle kuvataide on kuntouttava harrastus. H.K., HELSINKI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolle valokuvaus on pitkäaikainen, kuntouttava harrastus. J.P., KUOPIO Sähköpiano kuntoutujalle, jolle pianonsoitto on pitkäaikainen, kuntouttava harrastus. H.A., POHJANMAA Kolmipyöräinen polkupyörä liikuntaharrastuksen tueksi kuntoutujalle, jolla on liikkumisen rajoitteita.
<< AKL Posti Oy << netään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Huolehdimme siitä, että tuki vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2018 Tukilinja-lehden tuotolla myönnettiin apurahoja noin 10,8 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2018 tukea myönnettiin noin 59 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja apurahoja voi hakea ympäri vuoden. Henkilökohtaisia apurahoja voi hakea vammatai sairauslajista riippumatta henkilö, jolle jokin vamma, fyysinen / psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja hakijan mahdollisesti tarvitsemien yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Apurahat myönOHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä osio Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä. HENKILÖKOHTAISET APURAHAT apurahat@tukilinja.fi 09 415 515 08 (arkisin klo 9–14) YHTEISÖJA YHTEISTYÖAPURAHAT yhteisoapurahat@tukilinja.fi 09 415 515 10 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ: it-tukiluuri@tukilinja.fi 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT TUKITORI TYÖLLISTÄÄ TUKILINJA TUKEE vammaisia ja toimintarajoitteisia ihmisiä työllistäviä yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla niille ilmaista ilmoitustilaa. Tukitoriilmoituksia julkaistaan jokaisessa Tukilinja-lehden numerossa ja netissä Tukitori-ilmoituspalvelussa. TUKITORILTA LÖYDÄT ne yritykset, yhteisöt ja työpajat, jotka Suomessa työllistävät toimintarajoitteisia ihmisiä ja myyvät kuluttajille palveluja tai tuotteita. Annamme ilmoitustilaa myös pienyrittäjille. Ilmoituksia voit hakea toimialan (esim. käsityöt), paikkakunnan tai hakusanan (esim. siivous) perusteella. KÄYTTÄMÄLLÄ TUKITORIN ilmoittajien tuotteita ja palveluja tuet itsekin työllistymistä – tehokkaasti ja henkilökohtaisesti! TUKITORI NETISSÄ: www.tukilinja.fi/tukitori/