2 / HUHTI–TOUKOKUU 2022 TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TYÖNANTAJIA KAIVATAAN Lankamaailma näyttää esimerkkiä s. 18 HÄPEÄN VAIENTAMAT Ympäristön reaktio erilaisuuteen voi lamauttaa s. 8 VAMMAISET PAKOLAISET kohtaavat sodan julmimmat kasvot s. 7 VAMMAISET NUORET ETSIVÄT NYT KESÄTÖITÄ! S. 13
Julkaisija / kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry. Hermannin rantatie 12 B 00580 Helsinki vktt@tukilinja.fi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Pinja Eskola Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 9.00–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 43 e 6 kk 53 e 1 v 96 e Kesto 96 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. 26. vuosikerta. Ilmestyy 6 kertaa/vuosi. ISSN 1458-6304 (painettu), 2737-2383 (verkkojulkaisu) Paino Reusner AS Kansikuva: Jussi Helttunen s. 22 Taitoja tallielämästä Liinan perhe satsaa ratsastusharrastukseen. s. 24 Tukipointti Tukilinjassa neuvotaan, mikä laite kannattaa hankkia. s. 24 Tukitori Tarjolla käsintehtyjä koruja ja musiikkipalvelua. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja joulukuussa 2021 – tammikuussa 2022. VAKIOT 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 32 Pähkinöitä 35 Jaloittelua TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2022 8 s. YHTEISKUNTA s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Lumikki, 7 lyhytkasvuista ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Tukea työhönottoon Yhteiskunnallinen työllistäminen on in ja apuakin löytyy. s. 7 7 kysymystä vammaisista sodassa Vastaajana Amu Urhonen Abilis-säätiöstä. s. 10 Kesätyö kutsuu Helsingissä panostetaan työn räätälöintiin. s. 18 Työpaikka käsityönä Lankamaailmassa työnantaja ja työntekijä löysivät toisensa. IHMISET s. 8 Silmätikkuna on ikävä olla Häpeän kokemus on monelle vammaiselle tuttu. s. 11 Tulilinjalla Anni Kyröläinen palkittiin esteettömyystyöstä. s. 12 Isoäidin tyttö Toimittaja-kirjailija Sanni Purhonen löi läpi runoilijana. s. 30 Blogilinjalla Markku Raatikainen ei luovuta. TUKIKOHTEET s. 14 Istu ja pelaa! Rekolan Raikas sai aloitti istumalentopalloilun. s. 16 Toipumista taiteen keinoin Tukilinja auttoi vakiinnuttamaan Taiteen Sulattamon toiminnan. Kiva kun autoit! Älä nolaa erilaista! 48 % TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON VAMMAISIA TAI OMAISHOITAJIA 2 Tukilinja 2/2022
Aina, kun Kaisalle ei vammaisena tarjota bussissa istumapaikkaa, hän kertoo ajattelevansa: ’Nyt ei olla Ukrainassa’. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.6.2022 Sota rikkoo – ja yhdistää EIPÄHÄN TARVITSE miettiä, mistä aloittaisi. Maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat tehneet valinnan puolestani. Onnettomat pakolaiset vaeltavat ympäri Eurooppaa ja saapuvat päivittäin myös Suomeen. Moni heistä vammautuneena loppuiäkseen – jos ei fyysisesti, niin henkisesti. Kodin, lähiyhteisön ja perusturvallisuuden pirstoutuminen pelkoon ja kauhuun jättää syvät jäljet. Tämän maailman putinit vain heilauttavat sormeaan, tuhansien elämä murskaantuu eikä se merkitse heille mitään. Tällainen pahuus lähettää järkytyksen aallon koko maailmaan. Järkyttyneet ihmiset ovat kuitenkin onnekkaampia kuin kylmäsieluiset pahantekijät. Heitä on onneksi myös enemmän. KYSYIMME UKRAINAN vammaisten tilanteesta kehitysyhteistyöjärjestö Abilikselta (s. 7). Sarjakuvataiteilija Kaisa Lekan kuvalliseen kommenttiin tilanteesta kannattaa myös tutustua (s. 35). Aina, kun Kaisalle ei vammaisena tarjota bussissa istumapaikkaa, hän kertoo ajattelevansa: ”Nyt ei olla Ukrainassa”. Lue, miksi. Juhlimme tässä lehdessä sen tekijöiden menestystä: Kaisa ja Christoffer Lekan saamaa Vuoden Graafikko -palkintoa, kolumnistimme Anni Kyröläisen työyhteisön saamaa Esteetön Suomi -palkintoa sekä vielä kriitikkomme Sanni Purhosen (s.12 ja 25) kolmatta, ärhäkästi eettistä runokokoelmaa. On mukava olla ylpeä työyhteisöstään! SELVITIMME MYÖS, millaista on kokea torjunnan synnyttämää häpeää vammaisuudestaan (s. 8). Kävimme Taiteen Sulattamon (s. 16) työryhmässä, joka purkaa tällaisia tunteita ääniteoksen kautta – etsii sairauden keskeltä yhteyttä meihin muihin. Otetaan haaste vastaan. Kiitos, että tuette Tukilinjan toimintaa. Se on hyvä tapa avata yhteyksiä ja osoittaa myötämieltä. Tukilinjan apurahoja voivat hakea kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat toimintarajoitteiset ihmiset – myös pakolaisina tänne saapuneet. Iris Tenhunen, päätoimittaja iris.tenhunen@tukilinja.fi Tukilinja 1/2022 3
VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja Lumikki ja 7 lyhytkasvuista Disney-yhtiön julkistama suunnitelma tuottaa näytelty Lumikki-elokuvaversio klassisesta piirroselokuvastaan (1937) herätti keskustelua sen kääpiöhahmojen soveltuvuudesta tällaiseen elokuvaan. Lyhytkasvuisista näyttelijöistä kuuluisin, Peter Dinklage (kuvassa), kritisoi The Guardian-lehden (25.1 .) mukaan Disney-yhtiötä muka edistykselliseksi: elokuvaa markkinoidaan ennakkoluulottomana, koska pääosaan pestattiin latinotaustainen näyttelijä. Yhtä vahingolliset vammaisstereotypiat uhkaavat sen sijaan jäädä käsittelemättä. Toinen lyhytkasvuinen näyttelijä Kiruna Stamell yhtyi kritiikkiin ja kertoi, miten elokuvat vaikuttavat lyhytkasvuisten ihmisten arkeen: Austin Powersin elokuvien groteski Mini-Me -hahmo on peräisin 20 vuoden takaa, mutta Stamellia kutsutaan edelleen kadulla tällä nimellä. Lumikki-piirretyn kääpiöiden hi-ho -laulu on monelle lyhytkasvuiselle myös piinallisen tuttu. Koska useimmat ihmiset eivät ole tavanneet lyhytkasvuista, viitekehys kohtaamiseen otetaan elokuvista. On siis erityisen tärkeää, miten harvinaisiin erityisryhmiin kuuluvia niissä esitetään. SARJAPILOTTI INSTAGRAMISSA Kuka uskois on Yle Areenan Instagram-tilillä @areena.stories julkaistu draamapilotti, jonka päähenkilönä on pyörätuolia käyttävä Aava. Häntä esittää itsekin pyörätuolia käyttävä Elisa Syväoja. Tarina on kuvattu Aavan näkökulmastaeli pyörätuolissa istuvan korkeudelta. Aavan sisar Linnea on kuollut huumeiden yliannostukseen ja Aava epäilee, ettei sisaren poikaystävä ole syytön. Poikaystävä ( Saban Ramadani) alkaa uhkailla Aavaa. Pilotin käsikirjoittivat Titta Neuvonen ja pyörätuolia käyttävä Sanni Myllyaho, jonka Image-lehdessä julkaistu elokuvaessee Kuolleeksi käsikirjoitettu inspiroi sarjaa ja löytyy edelleen Avun nettisivuilta. ”Kun ympäröivä populaarikulttuuri kyllästää meidät ajatuksella, että edes vammaiset ihmiset itse eivät halua elää, miksi vammattomat ihmiset kunnioittaisivat meidän oikeuttamme elää?” Myllyaho kirjoittaa. Instassa on tarjolla kaksi lyhyttä jaksoa ja tekijöiden terveiset. Työryhmälle oli tärkeää, ettei sarjan tarinaa motivoi pelkkä vamma eikä myöskään tuoteta inspiraatiopornoa, jossa ihastellaan kyynelsilmin, mihin vammainen pystyykään. KORUJA VAMMAISUUDESTA Kelloja korumuseo Kruunu avautuu 13. huhtikuuta Espoossa näyttelykeskus WeeGeessä. Yksi sen avajaisnäyttelyistä Minun maailmani kertoo korujen kautta vammaisuuden kokemuksesta. Näyttelyssä on uniikkeja koruteoksia yhdeksältä työparilta, joihin kuhunkin kuului korutekniikat hallitseva taiteilija ja vammainen ihminen, jonka tarinan koru kertoo. Korujen lähtökohdat on valittu yhdessä ja myös osa taiteellisista ratkaisuista on yhteistyön tulosta. Korutaiteilija Sirja Knaapi ja käsitetaiteilija ja vammaisaktivisti Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen ovat tehneet näyttelyyn lisäksi itsenäiset teokset omista kokemuksistaan. PRESIDENTTI KOULUTYTÖN TUKENA Pohjois-Makedonian presidentti Stevo Pendarovski herätti helmikuussa laajaa mediahuomiota Euroopassa saatettuaan downin syndrooman omaavan Embla Ademin, 11, aamulla henkilökohtaisesti kouluun. Hän oli kuullut, että Emblaa kiusattiin ja että tämä joutui istumaan luokassa aina yksin. Pendarovski oli keskustellut Emblan perheen kanssa ja saanut kuulla, että myös muiden koululaisten vanhemmat olivat valittaneet hänen tulostaan luokalle. Kiusaaminen tutkitaan, mutta presidentti päätti puuttua siihen myös saattamalla itse Emblan kouluun. ”Olemme kaikki tasa-arvoisia tässä yhteiskunnassa. Tulin osoittamaan tukeni ja herättämään tietoisuutta siitä, että inkluusio on perustava lähtökohta”, presidentti totesi. 4 Tukilinja 2/2022 Neil Young vastaan Spotify Kanadalainen veteraanilaulaja ja muusikko Neil Young tunnetaan laulujensa inhimillisyyttä puolustavasta sanomasta, jonka taustalla saattavat vaikuttaa vaikeat elämänkokemukset. Young sairasti lapsena polion, jonka vuoksi hän osittain halvaantui. Hänellä on myös epilepsia ja ykköstyypin diabetes. Youngin kahdella pojalla Zekellä ja Benillä on cp-vamma ja tyttärellä Amberilla epilepsia. Young on tukenut lapsiaan elämään aktiivista elämää ja perustanut ex-vaimonsa kanssa hyväntekeväisyysorganisaation The Bridge School edistämään vammaisten lasten koulunkäyntiä. Ei siis ihme, että hän suhtautuu tiukasti epätieteelliseen tietoon lääketieteestä. Tammikuussa artisti poisti koko tuotantonsa musiikkipalvelu Spotifystä, koska sen suositussa podcastissa Joe Rogan Experience levitetään valheellista tietoa rokotteista. Virheellinen tieto voi Youngin mukaan olla hengenvaarallista ihmisille, jotka sitä uskovat. Young paheksui myös ohjelman rasistisia ilmaisuja ja yhtiön johdon vähättelevää asennetta. Spotify poisti kiistanalaisimmat jaksot podcastista, mutta moni muukin artisti ja Spotifyn tilaaja on äänestänyt jaloillaan. K U V A : L E H T IK U V A K U V A : L E H T IK U V A
PALKINNOT PEUKUT RIESALLE! Esteettömyyskonsultointia etenkin rakennettuun ympäristöön tarjoava, nuorten yrittäjien perustama Riesa Consultative Oy sai tammikuussa vuoden 2021 Esteetön Suomi -palkinnon. Yksi Riesan palkituista konsulteista on tässäkin lehdessä Tulilinjalla-kolumnistina (s. 11) kirjoittava esteettömyysasiantuntija ja vastikään Vammaisfoorumin pääsihteerinä aloittanut Anni Kyröläinen. Onneksi olkoon! VUODEN GRAAFIKOT Tukilinja-lehden Jaloittelua-sarjakuvan (s. 35) tekijä graafikko Kaisa Leka sai yhdessä miehensä, graafikko Christoffer Lekan kanssa tammikuussa Vuoden Graafikko 2022 -tunnustuksen. Molemmat opettavat graafista suunnittelua LAB Muotoiluinstituutissa. Heidät palkittiin erityisesti työstään graafisen suunnittelun opettajina, mutta myös pitkäjänteisestä ja moneen otteeseen palkitusta, persoonallisesta ja taidokkaasta omakustannetoiminnastaan. Tukilinja yhtyy ansaittuihin onnitteluihin! Lekojen palkintonäyttelyn voi käydä katsomassa Design-museossa Helsingissä 8.4.–29.5. K U V A : JO S H C O C K R O F T VUODEN TAITEILIJA Vuonna 2014 kuva-artesaaniksi valmistunut, Lahden taiteilijaseuraan kuuluva Aleksi Pietikäinen on valittu kehitysvammaisten taiteilijoiden asemaa edistävän Kettuki ry:n 20. juhlavuoden taiteilijaksi. Kaarisillan taidestudiossa työskentelevän Pietikäisen näyttely on esillä Hämeenlinnan Verkatehtaalla Galleria Arxissa 3.–19.6. Kettukin Vuoden taiteilijana hän vastaanotti myös 1000 euron tunnustuspalkinnon, jonka mahdollistaa Hanna-Liisa ja Erkki Liikasen nimikkorahasto. Kettukin Vuoden 2021 taideteko -palkinto myönnettiin puolestaan Ateneumin Kaikuu-hankkeelle. Sen myötä Ateneumilla on nyt selkokieliset verkkosivut ja vapaasti ladattavia selkomateriaaleja. Siperia opettaa miestä Keski-ikäisen miehen koominen kompurointi muuttuvassa nykymaailmassa on aiheena tamperelaisen Teatteri Siperian esityksessä Mieslive, joka nähdään Tampere-talon Maestro-salissa 15.3. alkaen. Episodeista rakentuvan esityksen ohjaa Anna-Elina Lyytikäinen. Käsikirjoitus syntyi työryhmässä, ja rooleissa urakoivat Pekka Heikkinen, Marika Heiskanen ja Tuukka Huttunen. Pekka Heikkisen esittämät hahmot eivät kävele, sillä hän on istunut pyörätuolissa vuodesta 1998. Rooleja tälle suositulle ammattinäyttelijälle on kertynyt sen jälkeenkin sekä tv-tuotannoissa että näyttämöllä, mm. omissa monologiesityksissä. Nyt on luvassa raisua huumoria myös vammaisuudesta, sillä Heikkinen ei usko sen jalostavaan vaikutukseen. Hänen roolihahmoihinsa kuuluvat esityksessä sovinistinen sänkykauppias ja luennoitsija, joka hermostuu, kun tussi tuo mieleen sukupuolineutraaliuden. Yksi hahmoista kertoo joka vastaantulijalle eri tarinan pyörätuoliin joutumisen syystä. KONEÄÄNI VAL KILMERILLE Elokuvasta Top Gun (1986) parhaiten tunnettu näyttelijä Val Kilmer sairastui vuonna 2015 kurkkusyöpään ja menetti äänensä. Nyt hän on The Washington Post -lehden mukaan saanut äänensä takaisin – Sonantic-yhtiön keinoälyn avulla räätälöimänä koneääniversiona hänen omasta äänestään. Koneääni luotiin käyttäen nauhoitteita Kilmerin äänestä, ja se pystyy lukemaan kirjoitettua tekstiä lisäten siihen halutun tunnesävyn tavalla, joka vastaa Kilmerin aiempaa puhetapaa. Takaisin saadun äänen tarina kerrotaan tuoreessa dokumenttielokuvassa Val. K U V A : L E H T IK U V A Tukilinja 2/2022 5 Vammaisuus esillä Oscar-elokuvissa Tämän vuoden parhaaksi elokuvaksi Oscar-veikkauksissa ennustettu The Power of the Dog sai yllättäen vahvan haastajan elokuvasta Coda – Kahden maailman välissä, joka kertoo kuuron perheen laulajaksi haluavasta, kuulevasta tyttärestä. Kuuroja näyttelijöitä työllistänyt, runsaasti viittomakieltä sisältävä indie-elokuva voitti jo ennen Oscar-ehdokkuuttaan liudan palkintoja. Myös The Power of the Dog -elokuvassa on yhdenvertaisuusnäkökulma: se kertoo homoseksuaalisten miesten kohtaamista asenteista 1800-luvulla. Puolalaisen ohjaajan Tadeusz ?ysiakin lyhytelokuva The Dress (2020) oli puolestaan vahvasti ehdolla parhaaksi lyhytelokuvaksi. Se kertoo luustosairauden vuoksi tavallista lyhyemmän Julian tylystä kohtalosta hänen etsiessään eroottista rakkautta. Motellissa työskentelevä kokematon Julia tapaa rekkakuskin, joka näyttää haluavan suhdetta. Deitillä Julia kuitenkin raiskataan ja nöyryytetään. Elokuvassa hänelle ei avaudu mahdollisuutta tilanteen käsittelyyn, mitä on vammaisten katsojien taholta kritisoitu.
Tukea osatyökykyisten työnantajille “Visiona on tehdä Suomesta yhteiskunnallisten yritysten mallimaa”, sanoo asiantuntija Eeva Salmi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksesta (YYO). TEKSTI Sari Heino-Holopainen Osaamista päivitettävä Salmi painottaa neuvonnassaan oppimisen ja osaamisen tärkeyttä paitsi yritykselle myös työnhakijalle. ”Joskus tarvitaan osaamisen päivittämistä ja toisinaan ihan uutta osaamista. Suomessa oppiminen ja koulutus kytkeytyvät vahvasti oppilaitoksiin, mutta yhtä tärkeää on epämuodollinen oppiminen ja sen tunnistaminen. Pyrimme osaamiskeskuksen kautta tuomaan esille myös vaihtoehtoisia tapoja hankkia osaamista. Esimerkiksi oppisopimus on edelleen Suomessa varsin vähän käytetty menetelmä.” ”Jos yritys on kiinnostunut palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä, sen kannattaa olla aktiivinen TE-palvelujen suuntaan. Yleensä alueilla on myös meneillään hankkeita, jotka kaipaavat yrityksiä kumppaneikseen ja tarjoavat erilaista tukea sekä yrittäjille että osatyökykyisille henkilöille.” Täsmätyökyky valttina Eeva Salmen johtama Silta-Valmennusyhdistys tarjoaa tukea ja valmennusta osatyökykyisille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. ”Tuomme Silta-Valmennuksen tietotaitomme osaamiskeskukseen. Täytyy muistaa, että osatyökykyisten työntekijöiden joukko on hyvin heterogeeninen”, Salmi toteaa. Osatyökyistä kuvaavampi termi onkin hänen mukaansa täsmätyökykyinen, koska työkyky liittyy aina myös työn vaatimuksiin. “Kun työnantaja löytää työhön sopivan osatyökykyisen, tämä muuttuu täsmätyökykyiseksi.” Salmi tarkentaa, että osaamiskeskuksen neuvonta on kuitenkin tarkoitettu lähinnä työnantajille ja työkseen yritysasioita hoitaville – yrittäjille, yrittäjiksi aikoville, yritysneuvojille ja viranomaisille. Työnhakijalle neuvontaa ja tukea tarjoavat TE-palvelujen työkykykoordinaattorit ja työhönvalmentajat. Työllistymispolku lyhyesti Hyvä tapa yritykselle antaa osatyökykyiselle työnhakijalle mahdollisuus on työkokeilu, joka on työnantajalle maksuton. Jos se sujuu hyvin, työnantaja voi hakea palkkatukea ja tehdä työsopimuksen. Työllistymisen polku voisi Eeva Salmen mukaan kulkea yksinkertaistettuna näin: 1. Työkokeilu, missä työnantaja ja työntekijä kohtaavat sovitun ajan. Molemmat osapuolet voivat arvioida työskentelytilannetta, työn osaamista ja siihen sopeutumista. 2. Palkkatukijakso työnantajan palveluksessa. 3. Työnhaku avoimilta työmarkkinoilta – esimerkiksi samasta yrityksestä, missä on työskennellyt palkkatuella. Suomi mallimaaksi Yhteiskunnalliseen työllistämiseen, yhteiskunnallisiin yrityksiin ja osatyökykyisten työllistymiseen liittyvä tieto on tällä hetkellä hajallaan. Eeva Salmi lupaa, että osaamiskeskus viestii työllistymispolkuun liittyvistä käytännön asioista lähitulevaisuudessa tarkemmin ja kertoo, mistä apua missäkin vaiheessa saa. ”Joskus riittää, että työnantaja tekee vain fyysisiä mukauttamisia, mutta muilta kohdin tietoa puuttuu aika paljon. Palkkatuestakaan ei niin tiedetä. Osaamiskeskuksen tärkeä tehtävä on koota tietoa ja tarjota sitä.” “Tulevaisuuden visiona meillä on tehdä Suomesta yhteiskunnallisten yritysten mallimaa.” LOKAKUUSSA 2021 toimintansa aloittanut Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus palvelee yhteiskunnallisia yrityksiä tarjoamalla niille neuvontaa ja ohjausta. Yritysmuoto ei ole ratkaiseva: yhteiskunnallisissa yrityksissä on niin osakeyhtiöitä, säätiöitä, osuuskuntia kuin yhdistyksiäkin. Ne voivat tähdätä monenlaisiin tavoitteisiin sosiaalisesta yhdenvertaisuudesta luonnonsuojeluun, työllisyyteen tai kulttuuriin. YYO:n asiantuntija Eeva Salmi ja hänen taustaorganisaationsa Silta-Valmennusyhdistys ry vastaavat uudessa konsortiossa osatyökykyisten työllistämisen kokonaisuudesta. Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten missiona on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen. 75 prosentin työllisyysasteen tavoittaminen helpottuu, mikäli tähän saadaan vauhtia. ”Yrityksiltä ja niille palveluja tuottavilta tahoilta on tullut jo mukavasti yhteydenottoja, vaikka toimintamme on vasta alkanut”, Eeva Salmi kertoo. 6 Tukilinja 2/2022 TYÖLLISYYS YHTEISKUNNALLINEN YRITYS = Yritys, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä. Toiminta on kannattavaa, mutta voitto suunnataan pääosin tavoitteen toteuttamiseen. YYO = Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Syksyllä 2021 perustettu verkosto-organisaato, jota vetää Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry. KONSORTIO = Projektiorganisaatio. Organisaatioiden välinen yhteenliittymä hankkeen toteuttamiseksi.
7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Vammaiset sodan jaloissa Abilis-säätiö on suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten asemaa kehittyvissä maissa. Kysyimme sen puheenjohtajalta Amu Urhoselta vammaisten kohtalosta Ukrainan sodassa. Tukilinja 2/2022 7 1. Onko teillä yhteyksiä Ukrainan vammaisiin ja mitä tiedätte vammaisten ihmisten tilanteesta siellä? ”Abiliksella on pitkään ollut yhteistyötä ukrainalaisten vammaisten ihmisten järjestöjen kanssa. Lisäksi Abiliksella on laajasti yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin. Olemme saaneet tietoja koko sodan ajan eri verkostojen kautta. Seuraamme lisäksi tiiviisti uutisia, vaikka niissä esiintyy vammaisnäkökulmia vain satunnaisesti.” ”Ukrainan sisällä tilanne vaihtele. Yleisesti ottaen vammaisten asema on tässäkin kriisissä erittäin vaikea. Puutetta on ruoasta, lääkkeistä ja juomasta. Tiedotus ei tavoita yhdenvertaisesti muun muassa kuuroja ja kehitysvammaisia ihmisiä. Vammaisten ihmisten on monestakin syystä huomattavasti vaikeampi lähteä pakoon kuin ei-vammaisten. Tietysti ne, jotka eivät pääse lähtemään, jäävät kuolemanvaaraan. Humanitääristä apua järjestävät tahot eivät aina huomioi vammaisten ihmisten tarpeita.” 2. Autetaanko toimintarajoitteisia ihmisiä koteihin asti esimerkiksi ruoka-avulla vai ovatko he täysin perheidensä varassa? ”Tämä vaihtelee, mutta pääosin koteihin ei toimiteta apua vaan se pitäisi hakea jakelupisteeltä. Etenkin laitoksissa asuvien tilanne on hankala, he ovat kokonaan eristyksissä. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä vähemmän on jaettavaa, koska sota haittaa logistiikkaa.” 3. Onko Abiliksella tai muilla suomalaisilla vammaisjärjestöillä hankkeita Ukrainaan tai vammaisiin sotapakolaisiin liittyen? ”Tietääkseni ei tällä hetkellä. Abiliksella on muita hankkeita Ukrainassa, mutta niiden toteutus viivästynee sodan takia. Abilis tukee ukrainalaisia järjestöjä muun muassa vaikuttamistyössä ja vammaisuuteen liittyvän asiantuntemuksen jakamisessa. Se on erityisen tärkeää tässä tilanteessa, koska muilla toimijoilla ei useimmiten ole vammaisosaamista.” 4. Paljonko vammaisia Ukrainassa on ja miten suuri osa on jo lähtenyt tai lähtemässä maasta? ”Ukrainassa on noin 2,7 miljoonaa vammaista ihmistä. Meillä ei ole varmaa tietoa pakolaisten määrästä, mutta esimerkiksi Puola on kertonut ottaneensa vastaan vammaisia pakolaisia Ukrainasta.” ”Tiedossamme on yksittäisiä vammaisia henkilöitä ja muutaman hengen ryhmiä, jotka ovat onnistuneet pakenemaan joko muihin maihin tai Ukrainan sisällä rauhallisemmille seuduille. Erityisen heikossa asemassa ovat laitoksissa asuvat vaikeasti vammaiset ihmiset, jotka tarvitsisivat esteettömän kuljetuksen ja avustajia.” 5. Miten heitä tulisi auttaa? ”Ukrainalaisten ensisijainen viesti on, että tärkeintä on edistää rauhaa. Paras tapa auttaa sodan aikana on lahjoittaa rahaa järjestöille, jotka organisoivat apua Ukrainassa.” 6. Ovatko vammaiset pakolaiset Suomessa etusijalla, kun pakolaisia vastaanotetaan? ”Eivät ole. Toisaalta vammaisuus ei saa olla syynä vastaanottamatta jättämiselle. Suomen vastaanottopolitiikka tuskin muodostuu ongelmaksi. Hankalampi kysymys on, miten vammaiset ihmiset pääsevät pois Ukrainasta.” 7. Millainen on vammaisten ihmisten asema nykyajan kriiseissä ja konflikteissa? ”Erittäin heikko. Usein kuvitellaan, että tämä on väistämätöntä, mutta silloin unohtuu, että hätätilanteisiin reagointi perustuu hyvin tarkkoihin suunnitelmiin. Vammaisten ihmisten tarpeet ovat unohtuneet niistä. Eristävä ja syrjivä vammaispolitiikka kärjistyy kriisitilanteissa vammaisten täydelliseksi hylkäämiseksi.” ”Vammaisten aseman parantaminen on noussut viime vuosina humanitäärisen avun agendalle, mutta työ on vasta alussa. On tärkeää, että vammaiset ihmiset ja vammaisia koskeva tieto otetaan mukaan suunnitteluun.” Amu Urhonen 41 v., Tampere. Aktivisti, teologi, seksuaalineuvoja, äiti. Abilis-säätiön puheenjohtaja.
8 Tukilinja 2/2022 IHMISET SILMÄTIKKUNA on ikävä olla
Juttu jatkuu seuraavalla sivulla... Tukilinja 2/2022 9 Häpeän lamaannuttavan vaikutuksen kokevat monet vammaiset ihmiset. Mikä sen aiheuttaa ja ennen kaikkea: miten siitä voisi päästä? TEKSTI Heini Saraste PIIRROS Väinö Heinonen S uomessa vammaisten asema on lailla suojattu ja osallistumista tuetaan vammaispalveluilla. Silti vammaiset kokevat usein olevansa ikävällä tavalla erilaisia. Taustalla vaikuttaa vahvuutta ja terveyttä korostava ihmisihanne, joka monessa maassa on yhä ihmisarvon keskeinen mitta. Ulkopuolisten katseilta piilotettu elämä on totta miljoonille vammaisille ihmisille ympäri maailmaa. ”Meidät on piilotettu naapurien katseelta alusta saakka. Vietämme koko elämämme neljän seinän sisällä kuin vankilassa”, kertoo liikenneonnettomuudessa pienenä tyttönä vammautunut kazakstanilainen vammaisaktivisti ja nykyinen senaattori Lyazzat Kaltyava. Häpeä estää perheitä kertomasta muille vammaisesta jäsenestään ja se estää myös vammautunutta menemästä kadulle katseitten alle. Vammaisen lapsen perhettä pidetään monessa maailmankolkassa jopa kirottuna. Ovatko vanhemmat tehneet syntiä? Mihin he ovat syyllistyneet, kun he saivat tällaisen lapsen? Yhteiskuntia voidaankin arvioida sen pohjalta, miten paljon näet vammaisia liikkuvan kaduilla – kuinka näkyviä ovat cp-vammaiset ihmiset, viittovat ihmiset, kehitysvammaiset ihmiset. Jos et näe missään vammaisia ihmisiä, on syytä poistaa moraalinen varmistin. Sillä jossain he ovat – mutta missä? Suomessa vammaisia kyllä jo näkee, mutta millaista kohtelua he saavat osakseen? Ja miten se heihin vaikuttaa? Vammaisen ydinkokemus Tarina häpeästä ja häpeällä eristämisestä on vammaisuuden kokemuksen ydintä, sanoo Lyazzat Kaltyava. Hän puhkaisi oman häpeän häkkinsä siten, että löysi yhteyden kansainväliseen vammaisliikkeeseen kaksikymmentä vuotta sitten tutustuessaan suomalaiseen Kalle Könkkölään ja vammaisiin naisaktivisteihin. Häpeän vallassa ihminen ei kapinoi. ”Ihminen, joka häpeää, ei taistele oikeuksiensa puolesta. Häpeä tekee voimattomaksi.” Kun Kaltyava pystyi toimimaan, hän alkoi vaatia vammaisille naisille ilmaisia vaippoja. Vessat eivät ole Kazakstanissa esteettömiä ja ihminen, joka pelkää ettei pääse tarvittaessa vessaan, ei voi vapaasti toimia. Lammikko lattialla on häpeän aihe missä tahansa kulttuurissa. Tylyä terveydenhuoltoa Ulkoiset olosuhteet eivät ole ainoa syy häpeään, myös kuntoutuksella ja terveydenhuollolla on paljon tekemistä sen syntymisen kanssa, sanovat puolestaan suomalaiset vammaisaktivistit, jotka eivät tässä jutussa puhu omilla nimillään. Ehkäpä arvaatkin, miksi. ”Jos et täytä ulkoisia normeja, et mahdu malliin, olet hankala tapaus. Lääkärin silmissä suoranainen epäonnistuminen”, yksi heistä kuvailee. Entä sitten terveydenhuollon tarjoama vammaisen sikiön abortointi? Jos peruslähtökohtana on, että sinut olisi itse asiassa pitänyt abortoida, se ei ainakaan voimista itsekunnioitusta. Yhä tarkemman sikiödiagnostiikan takia yhä pienempiä poikkeavuuksia seulotaan, ja ne antavat oikeuden aborttiin raskauden myöhäisessäkin vaiheessa. Vikasi on sellainen, että et olisi ansainnut syntyä. Liikkuminen hävettää Vammaisaktivisti ja nykyinen kahden lapsen äiti kertoo, että lapsena hänelle helpoin tapa liikkua oli konttaaminen – ja on joskus vieläkin. ”Pidin sitä luontevana tapana liikkua. Konttaamistani ei kuitenkaan pidetty missään mielessä hyvänä. Minua kiellettiin konttaamasta, koska sitä hävettiin. Et sitten ainakaan vieraiden aikana konttaa, sanottiin.” Kuntoutuksessa hänelle tarjottiin keppejä ja kyynärsauvoja, jotka olivat hankalat. ”Häpeän tunnetta lisäsi se, etten pystynyt myöskään kävelemään. Tapa, jolla liikuin, oli yksinkertaisesti vääränlainen.” Tämä nuori aktivisti näkee häpeän keskeisenä syynä itsesyrjintään, joka on vammaisten keskuudessa edelleen kovin yleistä. Vammaiset pienentävät itse itseään; eihän minun nyt tarvitse päästä. En kai ole vaivaksi... Silmätikkuna on ikävää Katseen kohteena olo voi aiheuttaa häpeää varsinkin silloin, jos katse on uteliaan pahansuopa. ”Ravintolaan oli tehty porrashissi wc:hen. Se kuitenkin pysähtyi kesken matkan ja jäin siihen kaiken kansan tuijotettavaksi matkalla vessaan. Olen ujo ihminen enkä pidä huomiosta, joten tuohon ravintolaan en enää mene”, pohtii eräs haastateltavistani. ”Olen suorastaan hysteerisen tarkka siitä, miten lapseni käyttäytyvät, ettei vain päästä sanomaan, että vammainen äiti eikä osaa hoitaa lapsiaan”, sanoo toinen. Kolmas on kokenut itsensä yksinäiseksi työhön liittyvissä kokoontumisissa ja juhlissa. ”Minut oli kutsuttu teatteritilaisuuteen, jossa oli paikalla paljon jakkupukukansaa. Kun yritin kahvikuppini kanssa horjua pöydän ääreen, näin miten pöydän ympärillä olijat tiivistivät rivejään. He olivat kaikki yhteiskunnan kermaa, jotka ilmiselvästi katsoivat, ettei tästä pienestä kepin kanssa kulkevasta naisesta olisi mitään hyötyä verkostoitumisessa.” ”Kyllä ne syrjijät olivat niitä, joilla oli ne hienoimmat puvut ja kravatit suorassa”, hän jatkaa pohdintaansa. Häpäisy kasvatuskeinona Kirjassa Elämän Kynnyksellä – vammaisliikkeen synty polion sairastanut keski-ikäinen nainen kertoo kauhutarinoita lapsuudestaan 1960-luvun sairaalassa. Rangaistuksena saatettiin sammuttaa huoneesta valot tai sulkea lapsi vessaan. Liikuntakyvytön lapsi voitiin kääntää katsomaan seinään päin ja jättää siihen. Hoitohenkilökunnan käytös täytti kaikki sadismin merkit. Osa vammaisiin ja muihin vähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta tapahtuu edelleenkin instituutioissa: terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Tämä tulee ilmi tuoreesta vihapuheselvityksestä (Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, Owal Group Oy, 2017). Ryhmät, jotka kohtaavat vihapuhetta useimmin, ovat romanit ja vammaiset, ja useimmiten sitä on kohdattu Facebookissa sekä julkisilla paikoilla ja palveluissa. Huono kohtelu on useimmiten sanallista: tuiskitaan, nimitellään, puhutaan epäasiallisesti tai asenne on muuten vain viileä ja epäempaattinen, nöyryyttävä. Juuri kellekään vammaiselle tutkimustulos ei tullut yllätyksenä. Et varmaan ole naimisissa Myös seksiin voi liittyä häpeää: Uskallanko haluta ja ottaa puheeksi seksin, saanko tuntea, että olen haluttava vai ovatko edessä vain pakit? Oletukset naimattomuudesta tai siitä, että kumppanin pitää ehdottomasti olla toinen vammainen, elävät edelleen vahvoina. Vammaisuuden aiheuttama häpeä saa ihmiset myös piilottamaan vammansa ja apuvälineensä. Nehän ovat viesti heikkoudesta tai pärjäämättömyydestä. Lievällä tasolla tämä tulee ilmi siinä, että hävetään jopa silmälaseja. Silläkin on merkitystä, milloin vamman on saanut: onko syntymävammainen vai myöhemmin vammautunut. ”Et sitten ainakaan vieraiden aikana konttaa.”
”Tuiskitaan, nimitellään, puhutaan epäasiallisesti tai asenne on muuten vain viileä ja epäempaattinen, nöyryyttävä.” 10 Tukilinja 2/2022 ”Luulen, että myöhemmin vammautuneilla on vaikeampaa”, uskoo eräs haastateltavistani. ”He joutuvat kokoamaan identiteettinsä uudelleen palasista, kun syntymästä vammainen on kasvanut vammansa kanssa eikä osaa pitää sitä mitenkään erikoisena.” ”Isovanhempani olivat näkövammaisia. Opimme puhumaan perheessä niin, että kuvaileva tapa oli läsnä koko ajan. Se lisäsi elämämme rikkautta. Että katso suolaa kaapista, jonka saranat natisevat”, kertoo eräs. Uskallus kannattaa Vammaisaktivisti Kalle Könkkölä käytti hengityskonetta ja pyörätuolia koko aikuiselämänsä. Olin mukana Dublinissa, kun hänelle tuli juttelemaan eräs nuori, hyvin pienikokoinen, kyttyräselkäinen mies, joka käytti pyörätuolia. Miehellä oli myös hyvin erikoiset kasvot. Mies ihaili Könkkölää, joka jo tuohon aikaan käytti hengityskonetta avoimesti. ”Minunkin pitäisi käyttää hengityskonetta, mutta en kehtaa, kun minua tuijotetaan”, nuorukainen valitti. ”Olo olisi paljon parempi, jos uskaltaisin käyttää sitä.” Tähän Könkkölä vastasi lakonisesti: ”Luuletko, ettei sinua tuijoteta muutenkin?” Könkkölä sai jälkikäteen mieheltä kiitoskirjeen, jossa hän kertoi, että oli jo laivalla Irlannista takaisin Skotlantiin ottanut koneen käyttöön. Olo oli huojentunut eikä päätä enää särkenyt. Kirjoittaja on haastatellut satoja vammaisaktivisteja ympäri maailmaa ja kirjoittanut useita vammaisaiheisia kirjoja. TYÖLLISYYS Puutarhaopiskelija Elli Hietala oli kesällä 2019 töissä Kukka-Mökissä. JOBCENTER= Helsingin kaupungin uusi työllistämismalli, jossa työtoiminnan asiakkaille tarjotaan alihankintana mahdollisuus kokeilla palkallista tuntityötä. kiinnittymään työyhteisöön. Työsuhteen aikana hän voi käydä työpaikalla tukikäynneillä. Kesäseteli työnhakuun Varsinkin alle 18-vuotiailla kynnyksenä on usein ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen. Tänäkin kesänä kaikki helsinkiläisten koulujen 9.-luokkalaiset, lukion ja ammattikoulujen 1. vuoden opiskelijat sekä kymppija Valma-luokkien opiskelijat saavat kesätyöllistymisensä vauhdittajaksi kaupungilta kesäsetelin. Se auttaa työnantajaa palkkakustannuksissa ja velvoittaa sitoutumaan Vastuullinen kesäduuni -periaatteisiin. Kesäseteliä voi hakea kaupungin Nuorten Helsinki -sivustolta (sivut “Opiskelu ja työ”), mistä löytyy myös hyviä neuvoja ensi kertaa työtä hakevalle. Mistä alkuun? Kesätyöpaikkaa hakea koko Suomesta vaikkapa nettipalvelu Oikotieltä (osio “Kesätyönhakijalle”). Vastaava palvelu on Duunitori (kesatyöt.fi). Kunta-alan kesätyöt löytyvät osoitteesta kuntarekry.fi (“Kesätyöt 2022”). Muitakin vastaavia palveluja netistä löytyy. Helsingin kaupungin avoimet työpaikat löydät osoitteesta www.helsinkirekry.fi ( “Kesätyöt ja kesäsijaisuudet”). Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee keväällä tarjolle lähes viikoittain. Kun työnhakuun Helsingissä tarvitaan toimintarajoitteen vuoksi tukea, kannattaa ottaa yhteys kaupungin Tuetun työllistämisen palveluun, joka löytyy kaupungin sivuilta hakutoiminnolla tai menemällä osioon “Vammaisten palvelut”. Kesätyö kutsuu Vammaisillekin nuorille kesätyö on ensimmäinen askel työelämään. Helsingissä heille on tarjolla räätälöityjä työpaikkoja ja kesätyövalmennusta. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Vesa Linna HELSINGIN KAUPUNKI ottaa tänäkin kesänä tuhansia kesätyöntekijöitä, joista osa on toimintarajoitteisia. Nuorten kesätyöhakua koordinoi kaupunginkanslian erityissuunnittelija Emmi Korvola, joka kertoo, että toimintarajoitteisten nuorten rekrytointiin on varattu oma määräraha. “Kaupungin eri toimialat, virastot ja liikelaitokset tarjoavat kesätyöpaikkoja, joissa huolehditaan esteettömyydestä ja mahdollisista mukautuksista. Olemme markkinoineet tällaisia kaupungin kesätyöpaikkoja kohdennetusti esimerkiksi vammaisjärjestöjen kautta.” Työtehtävät räätälöidään nuorten toimintakyvyn mukaiseksi ja tarjolla on tarvittaessa myös yksilöllistä työvalmennusta. Kesätyörekrytoinnin yhteistyöhön osallistuvat myös kaupungin työllisyyspalvelut sekä sosiaalija terveystoimialan puolelta tuetun työllistymisen palvelu. Uutena toimijana on keväällä käynnistynyt Jobcenter, jonka kautta työtoiminnassa olevat vammaiset henkilöt voivat kokeilla tuntitöinä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Räätälöintiä ja työvalmennusta Räätälöityjä kesätyöpaikkoja on tarjolla esimerkiksi varhaiskasvatusavustajana, hoitoapulaisena, kirjastoapulaisena, avustajana nuorisopalveluissa tai kaupunginkanslian viestinnässä ja matkailuneuvonnassa. Korvolan mukaan kohdennettua rahoitusta on varattu noin 60 räätälöityyn kesätyöpaikkaan. Osa paikoista on kuitenkin suunnattu myös muille erityisryhmille, kuten osatyökykyisille ja muihin vähemmistöihin kuuluville henkilöille. Helsingin kaupunki palkkaa toimintarajoitteisille kesätyöläisille kesän ajaksi myös oman työvalmentajan. Tarkoituksena on tukea sekä nuorta että työnantajaa tarpeen ja tilanteen mukaan. Työvalmentaja voi olla mukana esimerkiksi työhön perehdytyksessä ja auttaa asiakasta
Katson kaihoten ihmisiä, jotka sujahtavat itsepalvelukassan kautta nopeasti ohi. Minä kun en vain yllä niiden näyttöihin. TULILINJALLA / KOLUMNI Anni Kyröläinen Kolumnisti Anni Kyröläinen, 33, Helsinki. Toimintarajoite: Osteogenesis Imperfecta Ammatti: Esteettömyysasiantuntija, konsultti. Esteettömyys on arkinen asia SEN LISÄKSI, ETTÄ pyörätuolilla liikkuvana alkaa kovasti jo kaivata lumettomia aikoja, myös esteettömyysdirektiiviä on tullut odotettua innolla. Sanassa direktiivi on vähän kuiva kaiku, mutta paljon hyvääkin voi moisista seurata. Esteettömyysdirektiivi tulee vaikuttamaan useiden palvelujen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi itsepalvelupäätteet, kuten matkalippuautomaatit, itsepalvelukassat tai lähtöselvitysautomaatit. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet direktiivin tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksista jo huhtikuussa 2019. Suomessa ja muissa EU-jäsenvaltioissa vaatimusten tulee olla lainsäädännössä voimassa kuluvan vuoden kesäkuussa, ja niiden soveltaminen alkaa kesäkuussa 2025. Direktiivi oli juuri lausunnolla ja sen liitettä rakennetusta ympäristöstä odotellaan vielä jännityksellä. SEURAAN DIREKTIIVIN ETENEMISTÄ nimenomaan rakennetun ympäristön osalta mielenkiinnolla. Otetaanpa esimerkiksi satamissa olevat lähtöselvitysautomaatit: ne voivat täyttää käyttöliittymän osalta direktiivin mukaiset esteettömyysvaatimukset, mutta sitten ne sijoitellaan sataman aulassa siten, että vaikkapa minun on pyörätuolista käsin mahdoton käyttää niitä. Usein tuskastelen myös kaupan hitaassa kassajonossa ja katson kaihoten ihmisiä, jotka sujahtavat itsepalvelukassan kautta nopeasti ohi. Minä kun en vain yllä niiden näyttöihin. Jotta esteettömyysdirektiivin tavoitteeseen aidosti esteettömistä tuotteista ja palveluista päästään, tuleekin kansallisen sääntelyn olla yksityiskohtaisempaa kuin itse esteettömyysdirektiivissä, joten työtäkin tässä tulee vielä tehdä. YKSITYISKOHTAISEMMAN SÄÄNTELYN avulla esteettömyyden tason arvioiminen ei jää yksittäisten toimijoiden tulkinnan varaan. Selkeät esteettömyysvaatimukset auttavat palveluntuottajia myös välttämään ei-toivottuja tilanteita, joissa palveluntuottaja olettaa esteellisen rakennetun ympäristön olevan esteetön. Tällaistakin valitettavasti kohtaa. Usein kyse on vain tiedonpuutteesta. Olen työssäni onneksi havainnut, että isolla osalla palveluntuottajista on aitoa halua ja kiinnostusta parantaa palvelunsa esteettömyyttä. Tähän direktiivi voi parhaimmillaan tarjota oivan työkalun ja ohjenuoran. Tietyissä paikoissa tarvitaan lisäksi asiantuntijoiden apua – ja tästä työstä saimmekin yritykseni Riesa Consultative Oy:n kanssa juuri valtavan tunnustuksen! Meidät valittiin nimittäin Esteetön Suomi 2021 -palkinnon saajiksi. Valikoiduimme Invalidiliiton ja Rakennustietosäätiön jakaman palkinnon saajaksi 26 ehdotetun tahon joukosta. ESTEETÖN SUOMI -PALKINTO jaetaan joka toinen vuosi toiminnalle tai kohteelle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt esteettömyyden tai saavutettavuuden toteutumista. Tämä tunnustus vahvistaa entisestään sitä vahvaa paloa, jolla työtämme yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaiden parissa teemme. Esteettömyyttä kehitetään direktiivien ja kokoushuoneiden lisäksi tietysti myös aivan jokapäiväisessä elämässä. Käymällä erilaisissa paikoissa ja pitämällä siellä esteettömyyden asiaa esillä voimme jokainen tehdä sitä näkyväksi. Kun minä saavun kantakuppilaani viikko toisensa jälkeen ystävieni kanssa pubivisaan, siellä huomataan, että esteettömyyteen tosiaan kannatti panostaa. Ja onhan kyse myös yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Tukilinja 2/2022 11
12 Tukilinja 2/2022 IHMISET Isoäidin tyttö TEKSTI Heini Saraste KUVA Veikko Somerpuro KUN SANNI PURHONEN oli pieni, häntä hoiti usein isoäiti – elämän hioma, lujatahtoinen nainen, joka oli kasvattanut yksinhuoltajana kaksi lasta. Hän oli myös kova kirjallisuuden harrastaja, joka luki pienelle Sannille kirjoja ääneen. ”Olin viikonloppuisin paljon myös mummilla yökylässä”, Sanni Purhonen kertoo. Ei ihme, että isoäidin arvot ja elämänasenne tihkuvat hänestä edelleen, kun vähän pintaa raaputtaa. Mummilta Purhonen sanoo perineensä sinnikkyyden ja voimakkaan tahdon. ”Vaikka olen aika varovainen ihminen, silti osaan potkia, jos universumi oikein käy päälle.” Kuoleman käsittelyä Isoäidin ja kehitysvammaisen kaksoisveljen Tatun elämä ja kuolema heijastuivat Sannin ensimmäisessä ja toisessa runokokoelmassa. ”Jälkeenpäin huomaan, että Naarassa käsittelen jossain määrin kaksoisveljeni kuolemaa ja toisessa kokoelmassa Ihmiskoirat isoäidin kuolemaa.” Kymmenvuotiaana Sanni luki kirjahyllystä – vähän salaa – Waltarin Sinuhe egyptiläisen, ja siinäkin häntä kiehtoi kuoleman kulttuuri. Ensimmäiset runonsa Sanni Purhonen kirjoitti joskus kaksitoistavuotiaana. Aihetta hän ei enää muista, mutta ”kai ne olivat ahdistusta ja maailmantuskaa”. Nuorena tyttönä cp-vammainen Purhonen joutui moneen leikkaukseen, ja siinä sängyssä maatessa hän näki elämää paljon ja eri näköSanni Purhonen on kirjoittamisen moniottelija: toimittaja, tiedottaja, runoilija, kuunnelmantekijä ja kriitikko, jonka neljäs runoteos ilmestyi juuri ensimmäistä kertaa isolta kustantajalta. Hän on myös isoäidin tyttö.
Tukilinja 2/2022 13 Usein naurattaa asiat, jotka saavat muut kalpenemaan. Sanni Purhonen Filosofian maisteri, 39, Espoo. Toimenkuva Kirjailija, kriitikko, tiedottaja. Tukilinjan toimitusneuvoston jäsen. Teokset Runokokoelmat Naara (2010), Ihmiskoirat (2014) ja Jos vain muuttuisin toiseksi (2022). Kuunnelmat Leikelty nainen (2015) ja Koneiden kapina (2017). kulmasta kuin muut ikäisensä. Kavereiden, samanmielisten älyköiden, kanssa käytiin sitten vaikka leffassa. Purhosta inspiroivat myös elokuvat, kirjat ja lukeminen, maiseman vaihtuminen junassa. ”Mun huumori on usein mustaa. En halua itkuvirttä asioista.” Kirjoittajapiiristä voimaa Runoilijan suurin ongelma on Sanni Purhosen mukaan pelko siitä, lukeeko kukaan. Runoja ei palkita suurilla palkinnoilla, niitä harvoin arvostellaan eikä runoilla ainakaan eletä. Siksi kirjoittajaryhmät ovat olleet sosiaaliselle Purhoselle aina tärkeitä. Kun Purhonen 19-vuotiaana liittyi nuorten runontekijöitten Leino-ryhmään, hän tajusi aika pian, että ryhmällä oli hänelle suuri merkitys. Ryhmän vetäjä, runoilija ja kustantaja Kari Saviniemi, oli karismaattinen ja hyvä kannustaja. Muut kirjoittajat painivat samojen epävarmuustekijöitten kanssa. “Olen saanut voimaa muista kirjoittajista. Kirjoittajan ahdistuksen tunnistaa toinen kirjoittaja. Ryhmälle voi viedä myös keskeneräisen tekstin ja odottaa palautetta.” Saviniemen Leino-akatemiasta on Sanni Purhosen lisäksi noussut monia hienoja, hyviä kirjoittajia, kuten Mooses Mentula, Soili Pohjalainen tai Jani Saxell. Ryhmässä Purhonen tutustui myös kielitaituri Idastiina Valtasalmeen, jolle hän uskaltaa edelleen näyttää myös runojensa raakileita. Runoja on hiottava Runokirjan tie hahmotelmista ja inspiraation pätkistä valmiiksi tekstiksi on yllättävän pitkä. Ensimmäisestä runosta valmiiksi kirjaksi meni Purhosen mukaan viimeisimmän kohdalla useita vuosia. Yksinäisessä työssä ryhmäpalaute on tärkeää. Runoilija Tommi Parkon sparrauskurssien ansioksi Purhonen näkee osin sen, että jaksoi hioa viimeisintä kokoelmaansa tarpeeksi kauan, jotta se ylitti WSOY:n kustannuskynnyksen. Se oli pitkään runoja tehneelle Purhoselle riemuvoitto. “Ilman ryhmää sitä ajelehtii sinne tänne vailla peräsintä.” Aivan viimeksi kustantaja WSOY pyysi vielä lisää vammaisnäkökulmaa käsitteleviä runoja, mihin Purhonen myöntyi. ”Ehdottomasti kuitenkin vierastan ajatusta, että olen pelkästään vammainen runoilija tai saan inspiraation ainoastaan vammaisuudesta. Ei se niin ole. Todellakaan.” Proosa ei innosta Leipätyönään Sanni Purhonen toimii Kynnyksen tiedottajana, ja toimittaa ja kirjoittaa myös lehtijuttuja, muun muassa tähänkin lehteen. Proosaa hän ei juurikaan kirjoita. ”Runous on mun oma laji, olen liian lyhytjänteinen proosaan.” Purhonen ei usko inspiraatioon siinä mielessä, että se valtaisi runoilijaneron kuin pyörremyrsky ja pitäisi sitten otteessaan. ”Kyllä tärkeintä on istua alas ja pysyä paikallaan ja pitää huolta siitä, että kirjoittaa joka päivä jotakin.” Esikuvia ovat sellaiset menneisyydestä tutut hienot runoilijat kuin Helena Anhava, Pentti Saarikoski ja vaikkapa Väinö Kirstinä. Yhteiselon opettelua Kun Purhonen korona-aikaan aikana muutti yhteen avopuolisonsa Mikan kanssa, tuli jossain vaiheessa mieleen, että jääkö kirjoittaminen nyt liian vähälle. Tilityksen kuuntelijana toinen ihminen on houkutteleva, takana oli kuitenkin kolmetoista vuotta sinkkuna elämistä. Sanni on tähänkin mennessä pitänyt taukoja runokokoelmien välillä, mutta liian pitkää tauosta ei saanut tulla. Molemmilla on nyt kodissa vierekkäiset työhuoneet ja on kiva, kun voi jakaa arjen toisen ihmisen kanssa. Puolisolle Sanni näytti myös kirjansa ensimmäisen kappaleen. ”Mika sanoi, että uusi kirjani on paras runokirja Suomessa. Sitten hän vitsaili, että ehkä se johtuu siitä, että se on tänä vuonna ainoa runokirja, jonka hän on lukenut.” IT-alalla työskentelevä Mika seuraa NHL:ää ja lukee lähinnä tietopainotteista kirjallisuutta. Purhosen mielestä on hyvä, kun puolisoilla on omakin maailmansa. Se tuo suhteeseen laajuutta. Vammaisuus voimana Noin kymmenen vuotta sitten Sanni Purhonen meni töihin ihmisoikeusjärjestö Kynnykseen. Siellä hän tutustui karismaattiseen vammaisvaikuttajaan Kalle Könkkölään, joka sai hänet yhtäkkiä katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Hän tiedosti kansainvälisen vammaisliikkeen olemassaolon ja tutustui taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimoon. Purhonen uskoo, että juuri yhteistyö Jenni-Juulian kanssa on vaikuttanut häneen eniten. ”Kallen ja Jennin esimerkki muutti suhdettani vammaisuuteen. Käsitin, että vammaisuus on myös voimavara. Sen tiedostaminen tekee velvolliseksi auttamaan muita, ehkä ei niin helposti itseään ilmaisevia, saamaan äänensä kuuluviin. Erityisen sensitiivinen olen sävystä ja tavasta, kun puhutaan vaikkapa kehitysvammaisista. Myös vammaispiireissä on eriarvoista porukkaa. Kun huomaan, että kehareita kohdellaan väärin, kiivastun.” Tulevaisuudensuunnitelmat? No, ne ovat vielä pandemian takia aika pienimuotoiset. ”Hienoa on, jos pääsen kesäkuussa lukemaan uuden kirjan runoja Tampereelle Annikin runofestareille.” Sanni Purhonen teki neljännellä runokokoelmallaan läpimurron ison kustantamon listoille. Samoihin aikoihin ajoittui yhteen muutto puolison kanssa. Tällaist a en ole ennen lukenut !
14 Tukilinja 2/2022 UNELMAT TODEKSI Istu ja pelaa! ”Menoa ja meininkiä riittää lentopallon parissa joka päivälle”, kertoo Juha Kärkkäinen. Rekolan Raikkaassa käynnistyi viime vuonna uusi laji: istumalentopalloilu. TEKSTI JA KUVAT: LAURI JAAKKOLA ”AJATUSMAAILMANI OLI aluksi, että minähän en pelaa istumalentopalloa niin kauan, kun pystyn pelaamaan pystylentopalloa”, sanoo Juha Kärkkäinen. Istumalentopallo on paralympialaji, jota pelataan nimensä mukaisesti istualtaan, matalalla verkolla. Pystylentopallo taas, no – se on sitä tavallista lentopalloa, jossa passataan pallo ilmaan ja pitkänhuiskeat pelaajat lyövät sitä korkealta ja kovaa verkon yli toiselle kenttäpuoliskolle. Vantaalainen Kärkkäinen panosti nuorena lentopalloiluun kovasti ja voitti nuorten SM-mitalejakin. Sen jälkeen hän omien sanojensa mukaan laiskistui ja lasketteli pelailemaan alasarjalentistä. Laji on silti pysynyt Kärkkäiselle läheisenä läpi elämän. Urheilua läpi elämän ”Valmennan Rekolan Raikkaan naisten joukkuetta, pelaan paikallissarjaa Korson Palloilijoissa ja lisäksi toimin tuomarina. Menoa ja meininkiä lentopallon parissa riittää joka päivälle”, Kärkkäinen sanoo. ”Muutama vuosi sitten tuttuni kysyi, haluaisinko lähteä Kööpenhaminaan turnaukseen pelaamaan istumalentopalloa. Pari kertaa he joutuivat suostuttelemaan, mutta sitten laitoin viestiä, että ehkä minä sitten tulen kokeilemaan.” Kärkkäinen kävi pari kertaa treeneissä, totesi pelaamisen olevan kivaa ja lähti porukan mukana Kööpenhaminaan. ”Siellä pelasimme Englannin maajoukkuetta vastaan ja heillä oli naispelaaja, jolla oli vain yksi sormi. Tuli ensinnäkin sellainen olo että oho, näköjään sitä ihminen kaikkeen pystyy, kun vain riittävästi haluaa, ja toiseksi, että olenkohan minä nyt ihan oikeassa paikassa”, Kärkkäinen naurahtaa. ”Mutta kaikilla oli hauskaa. Pelattiin hymyssä suin, ei hampaat irvessä”, hän jatkaa. Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa apurahoja toimintarajoitteisille liikunnan harrastajille vuosittain noin 30 000 eurolla. Juha Kärkkäinen siirtyi pitkän lentopallour an jälkeen istumalent opalloiluun.
Tukilinja 2/2022 15 UUTISET TILAA E-LASKU Tukilinja on siirtynyt sähköiseen tilauslaskutukseen, joka säästää sekä toimintakulujamme että luontoa. Se on myös varma ja tietoturvallinen tapa hoitaa laskut. Saat Tukilinjan laskun verkkopankkiisi ottamalla esiin viimeisimmän laskusi ja tekemällä verkkopankissasi e-laskusopimuksen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kanssa. Kiitos, kun autat meitä auttamaan! Hitaasti alkuun Ja kas, Juha Kärkkäinen oli löytänyt istumalentopallon ytimen. Nyt hän levittää lajin ilosanomaa ja käynnisti istumalentopallotoiminnan kotiseurassaan Rekolan Raikkaassa vuonna 2021. Raikas sai toiminnan käynnistämiskustannuksiin Tukilinja-säätiön myöntämän Startti-stipendin. Muutama vuosi aiemmin Kärkkäinen oli aloittanut istumalentopallon Helsingin Invalidien Yhdistyksen porukassa ja omia vuoroja kokeiltiin Rekolan Raikkaassakin. Silloin se ei vielä ottanut tuulta purjeisiinsa. ”Viime vuonna tuli uudelleen kyselyjä, että olisiko kiinnostusta käynnistää Rekolan Raikkaassa istumalentopallotoimintaa, että saataisiin pääkaupunkiseudun ististä vähän aktivoitettua, ja tartuimme tilaisuuteen”, Kärkkäinen kertaa. Laji sopii kaikille Raikkaan perjantai-illan istumalentopallovuorot ovat kaikille avoimia. Kärkkäinen painottaa moneen kertaan, että istumalentopallo ei ole pelkästään paraurheilulaji vammaisille henkilöille, vaan se sopii erinomaisesti kaikille lentopalloa harrastaville tai muuten vain lajista kiinnostuneille. ”Lentopallon parissa on sellaisia ihan SM-sarjaakin pelanneita, joilla saattaa jo reilu kolmikymppisinä olla polvet niin sökönä, etteivät pysty enää hyppäämään. Istumalentopallo on heille erinomainen vaihtoehto. Mutta ei ole mitään erityistä ikää tai tilannetta, milloin voi aloittaa istumalentopallon. Lajin pariin voi tulla yhtä hyvin 15tai 65-vuotiaana”, Kärkkäinen sanoo. Mukaan pääsee Kärkkäisen kaltaiset vammattomat istumalentopalloilijat eivät voi olla muodostamassa maajoukkuetta ja tavoittelemassa paikkaa paralympialaisiin, sillä sinne vaaditaan pelaajia, joilla on jalka-amputaatio tai muu vamma, joka riittää niin sanotun kansainvälisen pelaajaluokituksen saamiseen paraurheilun puolella. Kansallisissa sarjoissa vammattomat pelaajat saavat kuitenkin pelata ja samalla he mahdollistavat vammaisten pelaajien osallistumisen. Ilman heitä pelaajia ei olisi riittävästi sarjatoiminnan pyörittämiseen. Pelaajia saisi olla Kärkkäisen mukaan paljon enemmänkin. ”Minäkin ehdin pelata 30 vuotta lentopalloa enkä tiennyt istumalentopallosta käytännössä mitään. Laji tarvitsee vain lisää näkyvyyttä ja sitä me Raikkaassakin pyrimme tekemään.” Rekolan Raikkaan istumalentopalloilijat joukkuekuvassa: ylhäällä Janne Laukkarinen, Seppo Neuvonen ja Jani Virtanen, alarivissä Kurt Vikman, Juha Kärkkäinen ja Juhani Nousiainen. Matti Suur-Hamari otti taas kultaa. MITALEITA PEKINGISTÄ 13. talviparalympialaiset käytiin Pekingissä 4.–13. maaliskuuta 2022. Suomen joukkueessa oli mukana kuusi urheilijaa: lumilautailijat Matti Suur-Hamari, Matti Sairanen ja Tomi Taskinen, alppihiihtäjät Santeri Kiiveri ja Maiju Laurila sekä maastohiihtäjä, näkövammainen Inkki Inola. Matti Suur-Hamari, 35, uusi kultamitalinsa lumilautacrossin SB-LL2 -luokassa ja otti vielä edellisten kisojen pronssin sijasta hopeaa banked slalomissa. Santeri Kiiveri voitti kultamitalin suurpujottelusta ja hopeaa alppiyhdistetystä. Ne olivat ensimmäiset alppilajien mitalit Suomeen paralympialaisista. Mitaleiden lisäksi saatiin vielä pistesijat maastohiihdossa ja syöksylaskussa, joten kaikissa lajeissa päästiin tavoitteisiin.
TOIPUMISTA taiteen keinoin Ohjaaja Helena Ryti ja näyttelijä Antti Jaakola ovat ammattilaisina mukana ääniteoksissa, joita Taiteen Sulattamon teatterityöpajassa tehdään Helsingin kaupunginmuseossa keväällä avautuvaan näyttelyyn. Taideja mielenterveysjärjestö Taiteen Sulattamo lievittää koronaeristyksen kärjistämiä mielenterveysongelmia. Tukilinja auttoi toimintaa vakiintumaan. TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt UUSIMMASSA MIELENTERVEYSBAROMETRISSA yli 95 % mielenterveyskuntoutujista pitää kulttuurielämyksiä ja taiteen tekemistä sopivana toimintamuotona mielenterveysongelmien selättämisessä. Nyt tätä toimintaa tarvitaan. Taiteen Sulattamon toiminnanjohtaja, mielenterveyshoitaja Eveliina Lafghani kertoo, että mielenterveystoipujat ovat koronan aikana kokeneet valtavaa yksinäisyyttä ja hätää. Se pakotti Taiteen Sulattamonkin kehittämään toimintaansa ja käynnistämään digitaalisen etätoiminnan. Näin myös maalta ja syrjäseuduilta pääsi mukaan toimintaan, jonka tukikohtana ovat toimitilat Helsingin Malmilla. “Mielenterveyshaasteista kärsivän ihmisen kommunikaatio on kuitenkin kokonaisvaltaista”, sanoo Lafghani. “Pelkän kasvokuvan kautta on vaikea saada kiinni ihmisen todellisesta tilanteesta, kun esimerkiksi kehonkieli jää uupumaan”, Nyt on onneksi päästy toimimaan jälleen kasvokkain. Tukilinja auttoi alkuun Vuonna 2013 perustettu Taiteen Sulattamo tuottaa taiteen ammattilaisten kanssa sosiaalista kuntoutumista edistävää taidetoimintaa mielenterveystoipujille ja muille syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille. Yhdistyksen toimintaan pääsee mukaan matalalla kynnyksellä: diagnooseja ei kysellä ja kaikki kurssit ja työpajat ovat osallistujille ilmaisia. Tarjolla on esimerkiksi luovaa kirjoittamista, teatteria ja improvisaatiota, kuvataidetta, pöytäroolipelejä, joogaa ja musiikkia. Vuonna 2016 Taiteen Sulattamo sai yhden Tukilinjan innovatiiviselle toiminnalle vuosittain myöntämistä Vuoden Toimija -apurahoista, 8000 euroa. Se oli tarkoitettu toiminnan vakiinnuttamiseen osa-aikaisen työntekijän työpanoksella. Vuonna 2021 Tukilinja myönsi yhdistykselle vielä toisen apurahan harjoitustilan vuokraan. Toiminta onkin viime vuosina vakiintunut: sen rahoittajiin kuuluvat nykyään sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA sekä Helsingin kaupunki. Jokainen on toipuja Taiteen Sulattamossa puhutaan mielenterveystoipujista, ei mielenterveyskuntoutujista. Lafghani kertoo, miksi: “Meidän viitekehyksenä on, että ihmisen elämä on toipumista. Jokainen on oman elämänsä 16 Tukilinja 2/2022 UNELMAT TODEKSI Rikki – kun mieli särkyy Näyttely Helsingin kaupunginmuseossa 22.4.–11.9.2022. Aihe Elämä psyykkisen sairauden kanssa.
toipuja. Ei ole yhtään ihmistä, joka ei olisi kohdannut mielenterveyden haasteita. Jos joku sanoo näin, niin valehtelee. Meidän elämässä tulee lapsen syntymiä, avioliittoja, kriisejä, läheisten kuolemia. Ne ovat aina kuorma mielenterveydelle. Ihminen toipuu elämänsä aikana erilaisista asioista.” Taiteen Sulattamossa niistä toivutaan yhdessä tekemällä. “Taide on se työkalu, millä teemme mielenterveystyötä. Emme tarjoa terapiaa tai kuntoutusta, mutta yhteisöllinen taidetoiminta tuottaa ihmisille näitä toivottuja, kuntouttavia elementtejä. Aina puhutaan liikunnan ja ravitsemuksen positiivisista vaikutuksista, mutta tutkitusti kulttuurin vaikutukset ovat samanlaisia,” sanoo toiminnanjohtaja Eveliina Lafghani. Työpajassa kirjoitetaan Syksyllä 2021 Taiteen Sulattamossa alkoi uudenlainen teatterityöpaja. Väljään ja valoisaan harjoitustilaan kokoontuu keskiviikkoisin kolmeksi tunniksi vaihteleva joukko teatteri-ilmaisusta kiinnostuneita ihmisiä. Työpajan vetäjänä toimi kuvailutulkkauskouluttaja, teatteripedagogi ja ohjaaja Helena Ryti. Hän kertoo, että työpajan avoimuuden ja osallistujien oman voinnin takia paikalla saattaa olla joskus pari henkilöä ja parhaimmillaan yhdeksän. Toipujat ovat hänen mukaansa kuitenkin täpöllä mukana harjoituksissa: “He ovat rehellisiä tehdessään teatteria – se on merkittävää ja mielenkiintoista.” Ääniä mielen murtumista Tänään suuren, valkoisen pöydän ääressä neljä naista kirjoittaa keskittyneesti, kuuluu vain kynien vaimeaa rahinaa paperia vasten. He kirjoittavat tekstejä kahteen ääniteokseen, jotka kuullaan Helsingin kaupunginmuseossa huhtikuussa avautuvassa näyttelyssä Rikki – kun mieli särkyy. Ääniteoksista toinen kommentoi näyttelyssä esillä olevia sairaalamuseon potilastöitä. Toinen kertoo siitä, miten tuttu paikka muuttuu, kun mieli särkyy. “Ensin teemme aina fyysisiä harjoitteita, niin aivot lähtevät paremmin kulkemaan. Sen jälkeen minä vähän syötän aihetta”, Ryti kertoo. “Katsomme kuvaa jostain näyttelyyn tulevasta Nikkilän esineestä ja toipujat kirjoittavat joko yksin tai yhdessä siitä, mitä ajatuksia ja tarinoita se herättää. Sitten luemme tekstejä ääneen. Näin teksteissä kuuluu nimenomaan tämän päivän mielenterveystoipujien ääni.” Yhdenvertainen työyhteisö Ohjaaja Ryti ja näyttelijä Antti Jaakola ovat työpajassa mukana taiteen ammattilaisina. He rakentavat toipujien tekstien pohjalta ääniteosten dramaturgian ja Jaakola luo niihin äänimaailman. Produktion rahoituksesta vastaa taiteen edistämiskeskus Taike. Ryti painottaa työryhmän yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta: “Kukaan ei ole toista ylempänä, teemme tätä yhdessä, ammattitaiteilijat ja toipujat. Jokaisen kokemus on yhtä tärkeä.” Työpaja on selvästi antanut osallistujille mielekästä, luovaa tekemistä, joka myös rytmittää elämää. Miinu kertoo olevansa työpajasta ihan fiiliksissä: “Nautin paljon! Olen harrastanut nuorena kaikenlaisia tansseja, mutta se on kallista. Tämä tuo niin paljon hyvää mieltä ja on kiva, kun se on ilmaista. Huomasin myös heti, että ohjaaja on tosi ammattilainen. Tähtään siihen, että olen ääniteoksissa mukana.” Näkökulmia elämään Annesta on ollut mielenkiintoista keksiä näyttelyyn omia tarinoita. “Kivointa on oman mielikuvituksen käyttäminen. On haastavaa hypätä esineisiin sisälle ja miettiä niiden pohjalta tarinoita. Ryhmässä tekeminen on myös mukavaa, kun voi kuulla toisten keksimiä tarinoita. Jokainen hahmottaa asioita omasta näkökulmasta käsin.” Helsingin kaupunginmuseon tutkija Pirkko Madetoja toivoo, että ääniteokset saavat näyttelyssä kävijän näkemään asioita uudesta näkökulmasta ja pohtimaan sitä, miten eri tavalla tuttujakin asioita voi kokea. “Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten yleisö ottaa teokset vastaan. Toivottavasti ne ‘löydetään’, koska uskon niiden antavan lisäarvoa näyttelyyn.” Teatterityöpaja alkaa lämmittelyosuudella, jossa improvisoidaan vaikkapa tanssi aamutoimista. Yhdessä liikkuminen on hauskaa, ja se edistää luottamusta itseen ja toisiin. Ääniteosten käsikirjoitus syntyy työpajaan osallistuvien omista teksteistä. Nikkilän mielisairaalan sairaalamuseon esineistöstä riittää aiheita hurjiinkin tarinoihin. Tukilinja 2/2022 17 Taiteen Sulattamo ry Mielenterveysalan ammattilaisten, toipujien ja ammattitaiteilijoiden vuonna 2013 perustama valtakunnallinen taideyhdistys. Toiminta Syrjäytymisen ehkäiseminen yhteisöllisellä, kuntouttavalla ja laadukkaalla taidetoiminnalla sekä produktioilla. Kursseille osallistuminen on maksutonta. Tukilinja-apurahat Vuoden Toimija -apuraha 2016 (8000 euroa) palkkakustannuksiin toiminnan vakiinnuttamiseksi. Vuonna 2021 apuraha harjoitustilan vuokraan.
TYÖLLISTYMINEN Työpaikka käsityönä 18 Tukilinja 2/2022 Työhönvalmennus Yksilöllistä työtä, jossa työnhakijaa autetaan löytämään hänelle sopiva työpaikka ja työllistymään siihen onnistuneesti. Tuki jatkuu työpaikalla niin tiiviisti kuin tarvetta on. Tavoitteena on vähentää yhteydenpitoa asteittain. Työntekijälle Palvelu on Helsingissä tarjolla 18 vuotta täyttäneille, työtä hakeville kuntalaisille, joilla on jokin toimintarajoite tai vamma. Työnantajalle Työnantajaa tuetaan sopivan työntekijän löytämisessä, työkokeilussa, palkkatuen ja muiden tukitoimien hakemisessa sekä työntekijän sopeutumisessa työyhteisöön.
Tukilinja 2/2022 19 Käsityöliike Lankamaailma löysi osatyökykyisen, luotettavan työntekijän ja suosittelee tuettua rekrytointimallia muillekin. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Jussi Helttunen KEVÄINEN VÄRIMAAILMA täyttää silmät, kun astumme astumme kuvaajan kanssa talvisen harmaasta ulkomaailmasta sisälle Lankamaailmaan, Helsingin Oulunkylässä sijaitsevaan käsityöliikkeeseen. Lankakerät ja muut käsityötarvikkeet ovat tarkoissa pinoissa hyllyillä ja pöydillä. Löydämme Emilia Leppäniemen, 33, työn touhussa lajittelemassa lankoja esille myymälän pöytiin. ”Sielu lepää, kun langat ovat järjestyksessä”, Leppäniemi sanoo tervehdittyämme. Hän työskentelee nimikkeellä hyllyttäjä, mutta ehtii myös opastaa asiakkaita löytämään etsimänsä langat. Se onnistuu, sillä hän harrastaa itsekin kutomista. Tällä hetkellä on ystävän kanssa työn alla loimien kutominen keppihevosille. Leppäniemi ratsastaa niiden lisäksi myös oikeilla hevosilla. ”Ratsastamiseen menee osa palkastani. Sitä ennen maksan vuokran, sillä asun yksin, ja ruokaan menee osa myös”, Leppäniemi kertoo. Työvalmentaja tukena Emilia Leppäniemellä on dysfasia ja laaja-alainen oppimisvaikeus. Luetun ymmärtäminen ja matematiikka tuottavat vaikeuksia, välillä myös motoriset tehtävät. Työnsä hän aloitti runsas vuosi sitten, jolloin Tara Vallenius toimi hänen työvalmentajanaan Helsingin kaupungin Tuetun työllistymisen palvelussa. ”Kävin noin kerran kuukaudessa tukikäynnillä ja olimme yhteydessä muulloinkin, jos tuli jotain. Emilia tunsi langat ennestään ja työn aloittaminen sujui hyvin. Työvalmentajan tukea ei sen koommin ole tarvittu kuin vähän”, Vallenius kertoo. Työkokeilu on riskitön Niin työnantaja kuin muukin työyhteisö pitivät Emiliasta, joka kahden kuukauden työkokeilun jälkeen palkattiin töihin – palkkatuesta ei edes puhuttu. Viime kesän Emilia oli töissä puutarhurina Hietaniemen hautausmaalla ja palasi marraskuussa takaisin Lankamaailmaan. ”Työnantajan mukaan häntä oli odotettu kovasti”, Vallenius kertoo. Emilia on mukana työyhteisön tapahtumissa, kuten virkistyspäivässä, ja kertoo kokevansa itsensä osaksi työyhteisöä. Työpaikka käsityönä Emilia Leppäniemi (vas.) ja myymäläpäällikkö Katariina Tiainen käyvät läpi päivän töitä.
20 Tukilinja 2/2022 ”Asenne on ollut alusta asti todella myönteinen, vaikka varmaankin oli alussa pientä varautuneisuutta, kun kaikilla ei ollut aiempaa kokemusta osatyökykyisistä.” Vallenius korostaakin työkokeiluvaiheen merkitystä: se on työnantajalle riskitön tapa tutustua ja kokeilla, sujuisiko yhteistyö. Emilia valittiin Emilia Leppäniemellä on puutarha-alan koulutus Kiipulan ammattiopistosta. Hän on kesäisin töissä Hietaniemen haustausmaalla, mutta myös talveksi tarvittiin töitä ja palkkaa. Tuetun työllistämisen palvelu otti yhteyttä Lankamaailman toimitusjohtaja Antti Tapaniseen, joka suhtautui ajatukseen myönteisesti. ”Kolme työnhakijaa tuli työhönottohaastatteluun. Olisimme voineet ottaa kaikki. Päädyimme kuitenkin heti Emiliaan, sillä hänen asenteensa oli hyvin positiivinen”, kertoo Lankamaailman myymäläpäällikkö Katariina Tiainen. Emilia Leppäniemen työaika on kuusi tuntia päivässä, ja hän tekee nelipäiväistä työviikkoa. ”Emilia on ahkera ja tekee työtään ihan nonstoppina, joten päädyimme ratkaisuun, että keskellä viikkoa on vapaapäivä”, Tiainen selittää. Juuret maassa Katariina Tiainen kehuu Leppäniemeä rauhalliseksi ja tarkaksi työntekijäksi. ”Lisäksi Emilia tuo työyhteisöömme ilon ilmapiiriä.” Leppoisassa haastattelutilanteessa syntyykin pian Leppäniemen puutarhurin työhön liittyvä lentävä lause: ”Emilialla on juuret maassa”. ”Tarkoitan, että hänellä on jalat maassa ja hyvä, myönteinen elämänasenne. Välillä opitkin menevät niin tarkkaan perille, etten huomaakaan. Esimerkillistä!” Tiainen selventää. ”Kun olen saanut hyllyt – joita on paljon – täytettyä, voin auttaa asiakasta saamaan langat käsiinsä ja palvella niin, että asiakas tulee seuraavankin kerran”, Leppäniemi jatkaa. ”Musiikkia korvilleni!” Tiainen nauraa. Kokemus avaa silmät Sillä aikaa, kun kuvaaja ja Emilia Leppäniemi siirtyvät lankojen pariin, jäämme hetkeksi keskustelemaan Katariina Tiaisen kanssa. Hän kertoo, ettei osatyökykyisen kanssa työskenteleminen ole hänelle ensimmäinen kerta. “Siksi varmaan minulla ei ollut mitään kynnystä Emilian palkkaamisessa.” Ennen nykyistä työpaikkaa Tiaisella oli Kokkolassa käsityöliike, jossa työskenteli kymmenen vuoden ajan autismin kirjon omaava apulainen. Emilia Leppäniemi harrastaa itsekin käsitöitä ja lankatyypit ovat hänelle tuttuja. On tärkeää meille kaikille, että työyhteisössä on kaikenikäisiä ja erilaisista lähtökohdista tulevia työntekijöitä. ”En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin Kokkolasta ja suljin liikkeeni. Apulaiseni oli hyvin tarkka siitä, ettei hänen lähelleen saanut mennä, mutta hyvästellessämme hän tuli ja halasi minua! Silloin tiesin, että olin tehnyt asiat oikein.” Vinkkejä työnantajalle Katariina Tiainen suositteleekin kaikille osatyökykyisen töihin ottamista. ”Mikä rikkaus! On tärkeää meille kaikille, että työyhteisössä on kaikenikäisiä ja erilaisista lähtökohdista tulevia työntekijöitä. Emilia on sulautunut Lankamaailmaan niin kuin kaikki muutkin työntekijät. Hän saa samat ohjeistukset, on mukana palavereissa ja yhteisissä ruokailuissa.” ”Kun Emilia lähtee kesää kohti puutarhurin hommiin, tulemme taas kaipaamaan häntä. Hänen tulonsa on hyvä syy odottaa syksyä.” Kysyn, mitä ohjeita Tiainen antaisi työnantajalle, joka ottaa ensimmäistä kertaa töihin osatyökykyisen. ”Pitää olla avoimin mielin. Hyvä perehdytys on olennaisinta. Joskus tarvitaan selkokieltä ja rauhallisuutta, ihan konkreettista tekemisen näyttämistä, jotta työntekijä pystyy hahmottamaan asiat. Näin luodaan kestävä pohja työn oppimiselle.” ”Itsekin oppii rauhoittumaan, kun on Emilian kanssa tekemisissä. Jos joku asia ei sitten luonnistu, niin minä kyllä katson itseäni”, Tiainen sanoo hymyillen, mutta painavasti. Hyvän pohjan rakentamisessa on hyvä olla mukana myös työntekijän omia tukijoukkoja. Leppäniemen isä ja äiti kävivät esimerkiksi alussa tutustumassa Lankamaailmaan. Mitään ennakkoluuloja Tiainen ei ole havainnut Emiliaan suhtautumisessa, ei työkavereiden eikä asiakkaidenkaan puolelta. Emilian ohjeet Löydämme Emilia Leppäniemen lankakerien keskeltä. Kysyn, tuleeko hänelle kesällä ikävä työtovereitaan. ”Heille tulee minua!” hän hihkaisee. Lopuksi hän antaa muutamia ohjeita työnhakijoille: ”Aina kannattaa hakea töitä. Laittaa monta hakemusta ja pyytää apua työvalmentajalta. Täytyy muistaa, että ensivaikutelma on tärkeä, siihen on aikaa kolme minuuttia.” Leppäniemi kertoo, ettei ole ollut kertaakaan poissa töistä. ”En malttaisikaan, mutta elokuussa pidän pari viikkoa lomaa. Silloin ratsastan ja olen mökillä.”
Startti-stipendit Tukilinja jakaa vuosittain kymmeniä Starttiurheilustipendejä vammaisurheiluun ja -liikuntaan yhteistyössä Suomen Paralympiakomitean kanssa. Tukea voivat hakea sekä aktiiviharrastajat että pienet yhdistykset ja seurat, jotka haluavat tarjota matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia. Linkki Startti-stipendin hakulomakkeeseen löytyy sekä Paralympiakomitean että Tukilinjan nettisivuilta. Kevään 2022 Startti-stipendejä voi hakea 30.4. mennessä. Mikäli kysyttävää jää, voit ottaa yhteyden apurahatoimintaan: apurahat@tukilinja.fi | p. 09 4155 1508 LISÄTIETOA: Hakuohjeet www.tukilinja.fi (apurahat / hae yhteistyöja yhteisöapurahaa / startti-urheilustipendi) Sähköposti: piia.korpi@paralympia.fi Voimmeko auttaa sinua? 1. Minulla on toimintarajoite, joka johtuu sairaudesta tai vammasta. 2. Haluan päästä opiskelemaan / töihin / toimintaan! 3. Onnistuakseni tarvitsen jotain, mihin minulla ei ole varaa. Jos sait kokoon kolme ruksia, kannattaa tutustua apurahan hakuohjeisiin nettisivuillamme www.tukilinja.fi/ apurahat TUKILINJAN APURAHAT TUKEVAT OSALLISTUMISTA! TUKILINJAN APURAHAT ON tarkoitettu tukemaan vähävaraisten, toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Niillä edistetään koulunkäyntiä, opintoja, harrastamista ja työllistymistä. APURAHOJA VOIVAT HAKEA sekä yksityishenkilöt että yhteisöt ympäri vuoden. Alkuun pääset tutustumalla hakuohjeisiin nettisivuillamme osoitteessa www.tukilinja.fi. Sieltä löydät myös vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Alla esittelemme yhden monista tukimuodoistamme, Startti-stipendit.
Tallielämä kasvattaa taitoja VIDEOPUHELUUNI VASTAA Piia Poikus, 12-vuotiaan aloittelevan ratsastajalupauksen äiti. Haastattelu on päätetty toteuttaa äidin kanssa, sillä Liinalla on sosiaalinen häiriö, jonka vuoksi hän ei puhu vieraille. Liina asuu äitinsä sekä sisarja isäpuolensa kanssa Tampereella ja käy peruskoulua. Hän on ikäistään nuoremmalla tasolla sosiaalisessa ja kognitiivisessa käyttäytymisessä eikä kykene vielä kantamaan arjestaan samanlaista vastuuta kuin luokkatoverinsa. Vaikka kanssäkäyminen tuottaa Liinalle hankaluuksia, on hänellä kuitenkin läheisiä ystäviä, joiden kanssa hän liikkuu kaupungilla lähes muiden teinien tavoin. Piia Poikus kertoo olevansa tyttärelleen tällä hetkellä hyvin tärkeä henkilö jo arkisista toimista selviämisen kannalta. Tukilinjan apuraha mahdollisti Liinalle ratsastusharrastuksen. Nyt hän haaveilee ratsastuslukiosta. TEKSTI Pinja Eskola KUVAT Tyyne Seppälä Liina Poikus ottaa ratsastustaitojen kehittämisen tosissaan ja osallistuu jo estekisoihin. Koska muukin perhe on innolla mukana tallilla, on harkinnassa ponin hankinta. 22 Tukilinja 2/2022 UNELMAT TODEKSI Katse esteen yli!
”Onhan se ihanaa olla tärkeä, mutta kyllä sitä toivoo ajan kanssa toisen itsenäistyvän”, hän toteaa. Yhdessäoloa tallilla Liinalle hevoset ovat suuri kiinnostuksen kohde ja hän kerää keppihevosia ja hevosleluja. Oikeilla hevosilla on Liinan sydämessä kuitenkin aivan erityinen paikka eikä ihme: jokainen, joka on joskus ratsastanut tietää, kuinka suuri vaikutus ja merkitys noilla valtavilla eläimillä voi olla niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Liinan päätyminen hevostalleille vuonna 2018 ei ollut sattumaa, sillä myös hänen äitinsä Pia kertoo ratsastaneensa nuorempana paljon. Hän ajatteli myös tyttärensä viihtyvän hevosen selässä eikä ollut väärässä. Pia aloitti ratsastamisen uudestaan yhdessä tyttärensä kanssa, mutta kertoo käyvänsä selässä vain epäsäännöllisesti. Liinan sisarpuoli sen sijaan aloitti viime kesänä säännöllisen ratsastamisen. Samalla, kun äiti ja tyttäret pääsevät nauttimaan hevostelun psyykkisistä ja fyysisistä vaikutuksista, ovat tallikäynnit myös perheen yhdessä viettämää, ihanaa aikaa. ”No, miestä ei ole vielä saatu tallille”, myöntää Pia Poikus. “On se joskus tyttöjä vienyt, mutta laittanut satulaakin väärinpäin. Ehkä hänet vielä joskus saadaan mukaan!” Tavallinen harrastaja Liina käy sosiaalisesta häiriöstään huolimatta tavallisessa ratsastusryhmässä, sillä hänellä ei ole fyysisiä haasteita. ”Hän on jo nyt äitiä parempi”, toteaa Pia Poikus selvää ylpeyttä äänessään. Liina kuuluu Goodwill Riders Ry -seuraan ja käy Vahannan ratsastuskoulussa Helppo C -tasoisessa ryhmässä, jossa harjoitellaan sekä kouluratsastusta että esteitä. Vaikka Liina äidin mukaan hallitsee molemmat, ovat esteet hänelle selvästi se juttu. Hän on päässyt jo kaikki lasten kisojen radat läpi – pistesijoituksia ei tosin ole vielä tullut, mutta harjoittelu jatkuu. “Panostusta esteisiin mietitään syksyllä, kun ryhmiä jaetaan uudestaan.” Oma poni kiikarissa Tukilinjan apuraha mahdollisti Liinan hevosharrastuksen. Taidoissa etenemisen myötä on vahvistunut kuva myös siitä, mitä hän tahtoo tulevaisuudelta. Pitkän tähtäimen haaveet ovat Liinalle vielä hankalia hahmottaa, mutta lähitulevaisuudessa siintää jo selkeä suunnitelma hevoslukioon menemisestä. Jos sinne saisi mukaan myös sisaren, olisi Liinalla siellä jo valmiiksi tuki ja turva. Pia paljastaa, että perhe haaveilee myös yhteisen hevosen, tarkemmin sanottuna ponin, hankkimisesta. Tällä hetkellä ajatuksissa on eräs ratsastuskoulussa oleva nuori poni. Se saa kuitenkin kasvaa ja kehittyä vielä tovin koulussa. Tällä hetkellä poni ei taloudellisistakaan syistä ole vielä akuutti hankinta. Hevosten opissa Kysyttäessä, mikä on ratsastusharrastuksessa parasta, vastaa Liina Poikus, kuten varmasti jokainen lapsena talleilla ollut: ”Hevoset!” Vaikka hauskanpito on harrastamisessa tärkeää, opettavat hevoset niiden parissa toimiville myös tärkeitä taitoja. Kun puhutaan ratsastuksesta kuntouttavana harrastuksena, ajatellaan usein liikuntavammoista kuntoutumista – sitä, miten miten ratsastus voi parantaa liikeratoja ja kehonhallintaa sekä vähentää spastisuutta. Niin tärkeää kuin tämä onkin, kannattaa ottaa huomioon myös psyykkiset vaikutukset. Liinan kohdalla ratsastamisen vaikutukset näkyvät käytöksessä: Hän on luonteeltaan helposti hermostuva. Hevosten seurassa suutahtaminen tai nopeat tunnereaktiot eivät kuitenkaan toimi, vaan niiden kanssa tulee säilyttää maltti. On pystyttävä keskittymään suoritukseen ja kuunneltava hevosta. Hevosten voi siis ajatella opettavan jollain tasolla myös tunnetaitoja, jotka ovat kultaakin kalliimpia arjessa selviämisessä. Lempeyttä tallilta Hevosten kanssa toimiessaan Liina onkin rauhallinen ja lempeä. ”Tallilla Liina on kuin kuka tahansa lapsi”, toteaa äiti. Onnistuneesta yhteistyöstä hevosen kanssa nuori saa myös itsevarmuutta. Tämän ansiosta Liina on uskaltanut jo kolmena kesänä lähteä ratsastusleirille yhdessä sisarensa kanssa. Leirillä Liina joutuu huolehtimaan itsenäisesti asioista, joista äiti normaalisti kotona huolehtii. Ehkä pilkahdus tulevaa arjen omatoimisuutta siintää jo näköpiirissä. Tukilinja 2/2022 23 Kuka? Liina Poikus, 12 v., Tampere. Toimintarajoite Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja tunteiden säätelyn häiriö. Tukilinja-apuraha Harrastusapuraha kuntouttavaan ratsastusharrastukseen. Tallilla Liina on kuin kuka tahansa lapsi.
Tukipointti Teksti: Timo Kähkönen it-tukiluuri@tukilinja.fi Blogi: Tukipointti (www.tukilinja.fi) 24 Tukilinja 2/2022 Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/ tukitori Toimitu ksen valinta ISONA OSANA TOIMENKUVAANI Tukilinjassa on avustaa apurahojen hakijoita tietoteknisissä asioissa, usein jo ennen hakemista. Yleisin neuvontatilanne on nimittäin se, kun hakija soittaa ja tiedustelee, millaista tietokonetta hänen kannattaisi hakea, että saisi myönteisen päätöksen. Tässä on jo lähdetty hieman väärään suuntaan, koska hakijanhan tulisi hakea sellaista laitetta, jota hän tarvitsee. Seuraava kysymykseni usein onkin: Mihin aiot tietokonetta käyttää? Monesti vasta puhelun aikana hakijalle selviää, että hänen tarpeisiinsa se mielessä häämöttävä markkinoiden hienoin tietokone olisi melkoisen ylimitoitettu. Kannattaa myös miettiä, paljoko haluaa maksaa brändistä. Esimerkiksi yhden Applen läppärin hinnalla saa 2–3 peruskannettavaa. Jos käyttötarve ei enempää vaadi, apuraha mitoitetaan peruskannettavan mukaan. Monesti hakemuksen liitteenä on pelkkä laitetarjous jostain elektroniikkaliikkeestä, mutta ei selvitystä käyttötarpeesta. Joskus esitetty laite ei myöskään täsmää siihen, mitä hakija kertoo tarvitsevansa tai millaista laitetta asiantuntija on hänelle suositellut. Tämä tietää hakijalle lisätyötä, koska joudumme lähettämään hänelle lisäselvityspyynnön. KUN LAITETTA TARVITAAN lähinnä asiointiin ja yhteydenpitoon tuttujen kanssa, voi hyvä vaihtoehto olla myös helposti mukana kulkeva tablettitietokone tai älypuhelin. Jos kyseessä on opiskelukäyttö, kehotan kysyjää selvittämään oppilaitoksesta, mitkä ovat tietokonevaatimukset hänen opiskelemallaan linjalla. Eri aloilla on eri laitevaatimukset! Lisäksi on hyvä selvittää, mitä laitteita ja ohjelmistojen käyttölisenssejä oppilaitos tarjoaa opintoja varten. Esimerkiksi 3D-suunnittelu ja videoeditointi vaativat tietokoneelta reilusti tehoa sekä prosessorin että näytönohjaimen osalta. Tässä tilanteessa vaativammat opintoprojektit kannattaa tehdä oppilaitoksen laitteilla, ellei tahdo sijoittaa omaan laitteistoon useampaa tuhatta euroa. Muusta opiskelusta kun suoriutuu jo reilusti alle tuhannen euron kannettavalla tietokoneella. JOSKUS TIETOKONEELTA VAADITAAN erityisiä ominaisuuksia. Ne eivät välttämättä liity tehoon, vaan esimerkiksi fyysiseen kokoon, painoon tai kolhunkestävyyteen. Neuvonnassa voi silloin vierähtää tuntikin, kun käymmme hakijan kanssa läpi eri tietokonemalleja sekä tabletin ja kannettavan tietokoneen ominaisuuksia. Valinnan varaa löytyy nykyään myös niiden yhdistelmistä, 2-in-1 tietokoneista, joissa näytön voi irrottaa näppäimistöstä tai käyttää sitä kuin tablettia. Tablettejakin löytyy jo 7 tuuman mineistä aina 13-tuumaisiin asti. Me autamme joka tapauksessa hakijaa löytämään sen oikean laitteen juuri hänen käyttötarpeeseensa. Timo Kähkönen IT-koordinaattori Tutki ja kysy! Tämä läppäri toimii! Musiikkipalvelua Musiikkiesityksiä, harmonikan soiton opetusta sekä pistenuottien ja musiikin teorian ohjausta, myös etäyhteydellä. Ota yhteys verkkosivujen lomakkeella. Tmi Joose Ojala, Helsinki http://jooseojala.fi http://holvi.com/shop/jooseojala Koruja Valmistamme korupajallamme Savonlinnassa kristityn elämään liittyviä koruja sekä kaula-, laukkuja rannekoruja. Postitus lahjapussissa kotipostiluukkuun Suomeen ilmaiseksi. Ihastu koruihimme verkkokaupassa! Korupaja Marian Sydän www.korupajamariansydan.fi www.instagram.com/korupajamariansydan www.facebook.com/korupajamariansydan
Tukilinja 2/2022 25 KIRJAVINKKI Esittelyssä kriitikko toiseuden runoilijana sekä naiset lääketieteen ihmetyksen kohteena VIILTÄVÄ TARINA TYÖTTÖMYYDEN ANSA TOISEUDEN RUNOT VÄHÄTTELYN KOHTEENA Toimitu ksen valinta SANNI PURHONEN: JOS VAIN MUUTTUISIN TOISEKSI Runokokoelma. Wsoy 2022. 91 s. Tässäkin lehdessä kirjoittavan Sanni Purhosen (s. 12) kolmannen kokoelman innoittajana ovat marginaaliin työnnettyjen vammaisten, laitosasukkaiden ja psyykkisesti sairaiden kovat kohtalot. Lukeminen kannattaakin aloittaa tausta-aineiston googlauksella. Purhonen ottaa kantaa, mutta ei kirjoita runomuotoista pamflettia. Rajut aiheet saavat hänet pikemminkin syöksymään pää edellä kielen maailmaan eivätkä tuliaiset ole yksiselitteisiä. Runot limittävät sisäistä ja ulkoista, teräväsärmäistä maailmaa, jossa poikkeavuus merkitsee alttiutta tulla runnotuksi – ei kutsua sankaruuteen. Puheenvuoron saavat toiseuttamisen kohteet ja tekijät: elämän ja perimän vikauttama sarjamurhaajakreivitär, lobotomian uhri, vammainen nykynainen, vammaisia murhaava hoitaja, nimby-asenne sekä eläimiin, toisiin, rinnastuvat robotit. Sairauskertomusten tapa puhua potilaista rinnastuu nukeilla leikkimiseen. Taitavan sanomisen läpi kuulee surun siitä, miten vajavainen ihmiskunta kaihtaa erilaisiaan. ”Jos vain muuttuisin toiseksi, kelpaisin kenelle vaan.” Hieno, mieleenjäävä teos. Iris Tenhunen SOILI POHJALAINEN: IHON ALLA Romaani. Atena kustannus 2022. 298 s. Soili Pohjalaisen perheen omiin kokemuksiin perustuvassa kirjassa esiteini-ikäinen tytär Aino viiltelee itseään. Pohjalainen on tunnettu ja palkittu romaaneista, joissa etualalla ovat usein vakavat ja kipeät perhesuhteet sekä traumat. Niitä onnistutaan kuitenkin käsittelemään humoristisesti ja kepeällä kielellä. Uutuus ei tee tähän poikkeusta. Lapsen itsemurhayritykset ja masennus eivät todellakaan ole tarinan aiheena sieltä kevyimmästä päästä. Viiltelyyn ei ole yhtä syytä ja ikäviä asioita tapahtuu aivan ”tavallisissa perheissä”. Ainon tilanne kuitenkin nostaa pintaan myös hänen perheenjäsentensä hautomia ongelmia, joita on kannettu mukana sukupolvesta toiseen. Osansa kritiikistä saa teoksessa mielenterveyshoito, joka toisinaan on auttamattoman puutteellista vanhempien hädän ollessa suurinta. Kirjan huumori on mustaa, mutta sitäkin on onneksi jälleen mukana. Siksi lyhyin katkelmin etenevä kokonaisuus on nopeasti luettu. Sanni Purhonen ELINOR CLEGHORN: SAIRAS JA VIALLINEN Naiset lääketieteen historiassa. Tietokirja. Suom. Veli-Pekka Ketola. Bazar kustannus 2021. 445 s. Tohtori Elinor Cleghornin teoksen nimi tiivistää paljon naisten asemasta lääketieteen historiassa. Tutkija käy systemaattisesti läpi naisiin kohdistunutta medikalistista kaltoinkohtelua antiikin ajoista nykypäiviin saakka. Jos naisilla on ollut sairauden oireita, niitä on aikojen alusta esimerkiksi mystifioitu hallitsemattomien seksuaalisten halujen osana, vähätelty hysteriana tai vain kutsuttu tavalla tai toisella potilaan omaksi syyksi. Kokonaiskuva on melko masentava. Vammaisuuden kannalta erityisen kiinnostava on syntyvyyden säännöstelyä käsittelevä luku. Edes jonkinlainen oikeus päättää kehostaan on tietysti ollut riemuvoitto. Tieteen edistysaskelia on kuitenkin aina käytetty myös synkkien tarkoitusperien, kuten eugeniikan ja pakkosterilointien edistämiseen. Cleghornilla itsellään on autoimmuunisairaus, lupus. Tämä tuo teoksen lähemmäs lukijaa, sillä kirjailija tietää omasta kokemuksestaan, millaista on joutua lääkäreiden vähättelyn kohteeksi. Sanni Purhonen SARI NÄRE: TYÖTTÖMYYS SATTUU Tietokirja. Gaudeamus, 2022. 360 s. Sari Näre & Leena Näre: Työttömyys sattuu. Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. Gaudeamus, 2022. Vuonna 2018 kerättiin kirjoituskilpailulla kokemuksia työttömyysdestäa. Tässä kirjassa tuloksia analysoidaan sosiologin silmällä, yhteiskunnallisten asenteiden ja arvojen näkökulmasta. Työttömyys nähdään lamaavana traumana, joka johtuu työttömän syyllistämisestä. Itsetunnon menetys, pettymys yhteiskuntaan ja turvattomuus – myös ilmastokriisin aiheuttama – passivoivat tilanteessa, jossa työttömiltä edellytetään nimenomaan aktiivisuutta. Työttömyyden syytä ei nyt etsitä yksilön puutteista vaan suhdannevaihteluista ja pysyvien työpaikkojen vaihtumisesta prekariaatin turvattomaan asemaan, jossa vanhat työarvot ja pätevyydet eivät enää toimi. Tutkimus tuo tilanteen kohtuuttomuuden kokemuksen hyvin esiin. Pitkä cv ja sinnikäs työnhaku eivät enää riitä – on osattava verkostoitua, etsiä notkeasti uusia työidentiteettejä, pätevyyksiä ja työmarkkinoita. Tämä kirja kannattaisi jokaisen pitkäaikaistyöttömän lukea, mutta vain akateemiselle se taitaa aueta. Kuka tekisi kansantajuisen, kriittisen selviytymisoppaan työttömäksi joutuville? Iris Tenhunen SANNI PURHONEN TOISEKSI JOS VA IN MUUTTUISIN WSOY jos vielä joku kutsuu reippaaksi turvaudun väkivaltaan Puhutteleva runoteos poikkeavuuden kokemuksista ja vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta. Sanni Purhosen suorasukaiset runot käsittelevät vähemmistöjen menneisyyttä ja oikeuksia. Historian tunnetut naiset, jotka ovat kuuluneet erityisryhmiin, pääsevät ääneen. Yhtä intensiivisesti runot kiinnittyvät tähän hetkeen – arkisiin kokemuksiin ja kiusallisiin tilanteisiin. Runoilija näkee viiltävästi kaiken teeskentelyn läpi ja peilaa vinon huumorin kautta maailmaa. ISBN 978-951-0-47944-5 • 82.2 • www.wsoy.fi S A N N I P U R H O N E N J O S V A I N M U U T T U I S I N T O I S E K S I I S B N 9 7 8 9 5 1 4 7 9 4 4 5 9 7 8 9 5 1 4 7 9 4 4 5 Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa Sa ri N är e & Le n a N är e Työ ttö m yys sat tuu Arki täyttyy odottelusta, epävarmuudesta ja pettymyksistä. Päivät kuluvat hakemuksia laatiessa. Työttömän aika ei ole vapaa-aikaa eikä työaikaa – se on sinnittelyä, joka syö voimat. Ainutlaatuiseen kirjoitusaineistoon perustuvassa teoksessa ääneen pääsevät työttömät itse. Miltä tuntuu menettää työnsä tai hakea töitä tuloksetta vuodesta toiseen? Vakituista työpaikkaa on yhä vaikeampi saada, ja kovassa kilpailussa moni korkeasti koulutettukin jää ilman työtä. Samalla työttömyyttä yritetään torjua pakottamalla työttömät hakemaan sellaisiakin töitä, jotka eivät työnhakijalle sovellu. Erityisesti luovan työn tekijöiden eteen kasataan esteitä. Passiivinen ei saisi olla, mutta vääränlainen omaaloitteisuus voi viedä oikeuden tukiin ja karenssi katkaista toimeentulon. Rankaisevien työttömyystoimien rattaissa osa työttömistä masentuu ja menettää aloitekykynsä. Pakkoaktivointi passivoi. Työttömyys sattuu kyseenalaistaa käsitykset työttömistä laiskoina työn välttelijöinä. Se kuvaa, millaisia ristiriitaisia vaatimuksia työttömyysturvajärjestelmä työttömille asettaa ja miten ne vaikuttavat itsetuntoon, arkeen ja tulevaisuudennäkymiin. IS B N 978 952 345 169 8 K L 30 .1, 37.2 9 789523 451698 Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa Työttömyys sattuu Sari Näre & Lena Näre työttömyys_sattuu_kansi.indd 1 10.12.2021 12:43:26
Kevään leffalistalla hoivalauluja ja multiversumin outouksia Kuuro näyttelijä ja murtunut ohjaaja 26 Tukilinja 2/2022 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT DRIVE MY CAR 18.3. Teattereihin on jo saapunut ohjaaja Ryûsuke Hamaguchin Cannesissa palkittu moninkertainen Oscar-ehdokas. Haruki Murakamin novelliin pohjaavassa tarinassa Yusuke Kafuku ( Hidetoshi Nishijima), teatteriohjaaja ja näyttelijä, ei ole saanut käsiteltyä vaimonsa kuolemaa. Hän suostuu ohjaamaan Tsehovin Vanja-enon Hiroshiman teatterifestivaalille. Yksi päänäyttelijöistä on viittomakielinen kuuro Yoon-a ( Yoo-ri Park). THE TWIN – PAHA KAKSONEN 6.4. Taneli Mustosen kauhuelokuvassa jokaisen vanhemman pahin painajainen on vasta alkusoittoa Rachelin ( Teresa Palmer) koettelemuksille. Lapsensa auto-onnettomuudessa menettänyt perhe päättää muuttaa syrjäiseen Suomeen ja tarkoitus on keskittyä elossa selvinneen kaksospojan Elliotin ( Tristan Ruggeri) toipumiseen. Pian muuton jälkeen Elliotin käytös saa yhä synkempiä piirteitä. ARMOTONTA MENOA – HOIVATYÖN LAULUJA 8.4. Susanna Helken tumman huumorin sävyttämä dokumentaarinen lauluelokuva käsittelee suomalaisen vanhusten hoivan tilaa, hoivatyön tekijöitä ja kokijoita hoivan markkinoilla. Palkittu elokuva kertoo vanhushoivan arjesta dokumentaaristen episodien ja laulujen kautta. DOCTOR STRANGE IN THE MULTIVERSE OF MADNESS 6.5. Marvel Studioiden elokuvassa avataan ovi multiversumiin. Matkalle tuntemattomaan meidät vie käsiensä hallinnan menettänyt, mutta voimakkaat maagiset kyvyt saanut Doctor Strange ( Benedict Cumberbatch). Hän halkoo multiversumin mieltä mullistavia vaihtoehtotodellisuuksia niin vanhojen kuin uusien liittolaisten avulla. Elokuvan on ohjannut Sam Raimi. FIRESTARTER 13.5. Keith Thomasin elokuvasovitus Stephen Kingin klassikkotrilleristä. Tyttö ( Ryan Kiera Armstrong), jolla on yliluonnollisia pyrokineettisiä kykyjä, taistelee suojellakseen perhettään ja itseään vihollisilta, jotka yrittävät hyväksikäyttää hänen voimaansa. KIMI Torikammoinen teknologia-alan työntekijä ( Zoë Kravitz) löytää tallenteen väkivaltarikoksesta ja yrittää tehdä ilmoituksen siitä esihenkilöilleen. Hän tajuaa, että hänen on poistuttava asunnostaan, jotta rikosta voidaan tutkia. Steven Soderberghin tehokas korona-ajan trilleri. HBO Max. ANNA SYNTIMME ANTEEKSI Ashley Eakinin lyhytelokuvassa poika ( Knox Gibson), jolla on raajan epämuodostuma, tekee uskaliaan päätöksen paetessaan vammaisia murhaavien natsien vainoa. Netflix. SWAN SONG Benjamin Clearyn tieteisdraamassa (USA 2021) Mahershala Alin esittämä Cameron elää perhe-elämää poikansa ja vaimonsa Poppyn ( Naomie Harris) kanssa. Miehellä on parantumaton sairaus, mutta koska Poppy kipuilee veljensä kuoleman vuoksi, on Cameron päättänyt säästää vaimonsa tulevalta menetykseltä. Apple TV+. HELENE 9.4. Antti J. Jokisen elokuvassa (Suomi 2020) Laura Birnin esittämä taiteilija Helene Schjerfbeck (1862–1946) elää vuonna 1915 unohdettuna, mutta taiteelleen intohimoisesti omistautuneena. Kaikki muuttuu, kun taidekauppias haluaa järjestää hänelle suuren yksityisnäyttelyn – ja Helene kohtaa ihailijansa. Teema Fem. ANIMATRICKS Kansainvälinen animaatiofestivaali Animatricks International Animation Festival järjestetään Helsingissä 19.–22.5.2022. FESTIVAALIT Toimitu ksen Valinta
Välinevinkki Apuväline: Handsfreesuurennuslasi Edustaja: www.ea.fi Hinta: 34,90 € TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 2/2022 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen SUKUNI SALAT MTV3 12.4. Sukuni salat -ohjelman toisen tuotantokauden 2. jaksossa kirjailija Paula Noronen perehtyy muotoilija-isoäitinsä elämäään. Tämä oli mukana perustamassa kehitysvammaisten lasten koulua Jyväskylään. Jakso on nähtävissä maksuttomassa palvelussa jo 3.4. MURHAOIKEUDENKÄYNTI: MISSÄ ON MARGARET? AREENA BBC:n kaksiosainen true crime -sarja Murder Trial: The Disappearance of Margaret Fleming (2019) kertoo vuonna 2016 kadonneeksi julistetusta kehitysvammaisesta naisesta, jota kukaan ei tosiasiassa ollut nähnyt vuoden 1999 jälkeen. Margaretin huoltajiksi määrätty pariskunta oli nostanut hänen sosiaalitukiaan koko ajan. HAWKEYE DISNEY+ Marvel-maailmassa vammaisuus ei nykyään estä supersankariutta. Uuden Hawkeye-sarjan päähenkilö, heikkokuuloinen Clint Barton ( Jeremy Renner), käyttää sarjassa kuulolaitetta. Kolmannesta jaksosta alkaen myös vastapuolelle ilmestyy proteesijalkainen, kuuro pahis Echo, joka haluaa kommunikoida vain viittomakielellä. Häntä esittää itsekin jalkaproteesia käyttävä Alaqua Cox. THE GULF C MORE Uuteen-Seelantiin sijoittuvassa rikossarjassa rikosylikonstaapeli Jess Savage ( Kate Elliott) on menettänyt auto-onnettomuudessa aviomiehensä ja osan muistiaan. Hänen palattuaan töihin viisi vuotta aiemmin kadonnut poika löytyy elossa maantien varresta. Paljastuu, että juuri ennen onnettomuuttaan Savage oli tilannut poliisiarkistosta tapausta koskevat mappinsa. THE CLEANING LADY HBO MAX 10-osaisessa jännityssarjassa kambodžalainen lääkäri Thony De La Rosa ( Elodie Yung) saapuu Yhdysvaltoihin etsiäkseen sairaalle pojalleen hoitoa. Kun luuydinluovuttaja perääntyy ja Thonyn viisumi umpeutuu, hän joutuu elättämään poikansa siivoojana. Mahdollisuus saada parantava hoito tarjoutuu, kun mafia värvää hänet hyödyntämään lääkärintaitojaan lain toisella puolella. KULTAKALA ELISA VIAPLAY 8-osainen kotimainen komediasarja (2022) kertoo äidin ( Katariina Kaitue) ja Leena-tyttären ( Miila Virtanen) suhteesta, joka muuttuu, kun äidillä todetaan varhaisiän Alzheimerin tauti. Edessä on liuta väärinkäsityksiä, parannuksen ja tuen etsintää – sekä lööppejä. Ohjaus: Anna Dahlman. Toimituksen valinta Suurennuslasi kaulaan USEIN SUURENNUSLASIA käyttäessä pitäisi saada kädet vapaiksi. Näin on esimerkiksi pientä tarkkuustyötä tai käsitöitä tehtäessä. Myös pienen tekstin lukeminen helpottuu, kun luettavasta voi pitää kaksin käsin. Ongelmaan auttaa säädettävässä kaulanauhassa pidettävä, halkaisijaltaan 10-senttinen suurennuslasi, jonka saa tuettua vatsaa vasten kumipintaisten tassujen avulla. LÄÄKEPAKKAUSTEN PIENTÄ pränttiä on kätevä lukea sen avulla. Myös tarkka ompelu helpottuu, sillä suurennuslasi suurentaa kohteen kaksinkertaiseksi. Lisäksi suurennuslasin varressa on pieni luuppi, joka suurentaa halutun kohdan nelinkertaiseksi. KÄYTTÖÖNOTTO ON yksinkertaista, tarvitsee vain säätää kaulanauhan pituus. Käyttökin on helppoa: Laite voi roikkua kaulassa nauhan varassa ja suurennusta tarvittaessa tassut laitetaan vatsaa vasten. Suurennuslasia voi käyttää myös perinteisellä tavalla varresta kiinni pitäen. Testattu suurennuslasi on melko kallis, mutta markkinoilla on myös halvempia vaihtoehtoja. Lähetä vinkkejä toimivista apuvälineistä osoitteeseen: bell@tekstiviestit.fi
LUKIJAFOORUMI / LÄHETÄ OSOITTEESEEN:: Tukilinja/Lukijafoorumi, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi 28 Tukilinja 2/2022 FACEBOOK Juuli Mikkola suunnitteli Tukilinjalta saamallaan piirtonäytöllä t-paidan, joka pääsi nettikaupan kampanjatuotteeksi. Piirtonäyttö innostaa töihin @tukilinja avas mulle reitin digitaalipiirtämiseen ja avaimen mielikuvituksen käyttöön. Yksi tilaisuus yritykseltä. Yksi painotalo, joka Suomes otti meidät vastaan. Ja yksi Juuli, joka on hämmentynyt, mutta iloinen tästä kaikesta. Minua ja taidettani on aina inpiroinut menheraja yamikawaii-muoti, jonka avulla olen pystynyt käsittelemään omaan elämääni liittyviä vaikeita asioita ja pelkoja. Paidan kuvasta löytyy söpöjä asioita, mutta olen myös tuonut esille omia pelkojani, mm. neulakammoani. Hoitajakuvan voi katselija ja paidan pukija nähdä monista eri näkökulmista, ja se kantaa omaa tarinaansa toisille. Kiitos! Tää piirtonäyttö mahdollisti kans kouluun pääsyn ja kuntoutuksen. Valmistuin viime keväänä media-assistentiksi ja toivon, et yritys pystyis jatkamaan paitojen tekoa. Tää ollu ihan huikea apu. On tullut lukematton määrä tukea seuraajilta, kamuilta ja pomolta, kehuja, viestittelyä, sähköposteja, vastaanottoa. Kommenteja. Jakoja. Keskustelua. Palautetta. Nii paljon kaikkea. Oon oppinu paidan tuottamisesta nii paljon! Ja jäljel on kaks paitaa ja Juuli. Pohtimassa kuinka tuntea kaikesta. Opettelemassa olemaan ylpeä tapahtu mitä tapahtu. Nuhjunen ihminen, joka jatkaa varmana piirtämistä ja yrittämistä luoda uraansa. Jokainen yritys varmana palkitsee. Yksi tilaisuus yhdelle ihmiselle. Kiitos kaikille. Kiitos @kuvitellaanstore Mitä piirtäs seuraavana? Juuli Mikkola Kodin asiointikeskus voi olla tämän näköinen! Kiitos, Tukilinja! Sain apurahan älykännykän hankintaan. Nyt asioiden hoito onnistuu hyvin uudella 5G-puhelimella. J. P. Kuopio ILOISET TERVEHDYKSET KAIKILLE! Minä olen Minna ja olen yksi Tukilinjan avustuksen saaneista. Minä sain tietokoneen. Haluaisin tässä lähettää tervehdyksen ja suuren kiitoksen Tukilinjalle, joka antoi minulle tämän mahdollisuuden saada tietokone. Nyt minun on helpompi tehdä asioita koneella, koska käteni eivät toimi enää kunnolla. Saan olla nettimaailmassa mukana eri tavalla, koska käteni eivät tule niin nopeasti kipeäksi. Myöskin haluaisin mainita kiitoksen ohjaajalleni Eeva Aro-Puustiselle (Edistia) kuntouttavasta työtoiminnasta, jossa olen. Hän auttoi minua, jotta kaikki tarvittavat paperit saatiin kasaan. Itse en välttämättä olisi osannut tehdä hakemusta. Haluan tässä lähettää kaikille apua saaneille ja lahjoittajille oikein hyvää ja rauhallista Joulua sekä onnellista uutta vuotta! Terveisin, Minna Hukkanen ARTIKKELINI ON JULKAISTU! Suuri kiitos Tukilinja-säätiölle kaikista saamistani tutkimusapurahoista! Säätiönne tukemana tehty, juuri ilmestynyt väitöskirja-artikkelini löytyy kaikille avoimena julkaisuna tästä linkistä: https://www.sjdr.se/ articles/10.16993/sjdr.790/ Artikkelissa käsitellään vammaisen lapsen kuulluksi tulemista leikkivuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Tutkimuksessani tunnistettu dialoginen leikki on hyvä mahdollisuus tutustua lapseen hänen omilla ehdoillaan. Lämpimin terveisin, Johanna Olli
MIELIPIDEKYSELY Tukilinja 2/2022 29 BLOGIPOIMURI ”Näin jälkeenpäin olen kyseenalaistanut sitä, miksi opettajat reagoivat käytökseeni tavalla, joka ei ainakaan minua auttanut millään tavalla. Ai niin, välihuomio! Sain diagnoosin oma-aloitteisesti tutkimuksiin hakeutumalla vasta abivuonna.” Blogilinjalla Jesse Hukkanen, 5.2.2022 (www.tukilinja.fi) FACEBOOK KYSYMYS Olet lukenut tilaamasi Tukilinja-lehden. Mitä teet lehdelle? NÄIN VASTATTIIN: 1. Vien kampaamoon, jossa aina tarvitaan luettavaa. 38 % 2. Vien työpaikalle ja kysyn, haluaisiko joku tutustua lehteen. 38 % 3. Palautan lehtipinoon, että muutkin voivat lukea. 13 % 4. Laitan sen paperinkierrätykseen. 13 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. INSTAGRAM Tukilinja tuki kehitysvammaisten ihmisten Erkkajoogan vertaisohjaamista apurahalla. Työvälineet opintoihin Saumuri tuli aikaisemmin ja ompelukone tuli tämän viikon keskiviikkona. Kiitos paljon niistä. Nyt pystyn tekemään koulutöitä kotona. Ja pystyn muutenkin ompelemaan. On aivan ihana asia, että tällaisia apurahoja on. Tein kuvakollaasin teille, jossa on saumurin kuva ja ompelukoneen kuva ja näytteet millaista ommelta niistä tulee ja kiitokset samassa kuvakollaasissa. Olen todella tyytyväinen molempiin koneisiin. Hyviä koneita ovat. Ystävällisin terveisin Kaisa Silvola ARKI HELPOTTUI Hei! Eilen kävin ostamassa itselleni kannettavan tietokoneen, jota varten sain Tukilinjasta apurahaa! Olin onnellinen, mutta huomasin myös olevani helpottunut. Arkeni helpottuu ja pystyn nyt tähtäämään uusiin tulevaisuuden unelmiin. Tulevaisuuteni kirkastui Tukilinjan avulla. Olen todella kiitollinen! Sydämellinen kiitos, lämmin kiitos ja ennen kaikkea iloinen kiitos! Ystävällisin terveisin, A-C. B. TIETOKONEELLA LEIVÄN SYRJÄÄN Olen nyt kirjoittanut ensimmäisen palkkiollisen lehtijuttuni tietokoneella, jonka sain Tukilinja-säätiön tuen turvin. Sen jälkeen, kun elokuussa 2021 kannettava ja tulostin toimitettiin kotiini, olen saanut niistä apua monenmoisiin tilanteisiin verotuksen hoitamisesta ja Zoom-ryhmään osallistumisesta aina varsinaisen tehtäväni eli kirjoittamisen hoitamiseen. En tulisi ollenkaan toimeen ilman uusia työkalujani! Elämäni olisi huomattavasti sisällyksettömämpää, jos en olisi saanut apua Tukilinjalta. Sydämelliset kiitokset! Yt. X.T., Helsinki Saumuri ja ompelukone vauhdittavat Kaisan opintoja.
BLOGILINJALLA / Markku Raatikainen 30 Tukilinja 2/2022 Hyvä yleisö! Pitkän harkinnan ja pohdinnan jälkeen olen päättänyt jatkaa elämää ja katsoa, mitä se tuo tullessaan. Kuka? Markku Raatikainen, 30, Kotka. Toimintarajoite Psyykkinen sairaus. Toimenkuva Harrastaa sarjakuvan piirtämistä ja kirjoittamista. Bloggaa Tukilinjan Blogilinjalla huhti–toukokuussa. (www.tukilinja.fi). Älä luovuta! ollut suurta merkitystä minun elämälleni. Ei ole itsestään selvää mikään, jos kaiken kyseenalaistaa. Minulle tulee välillä erikoisia pakkoajatuksia kulkiessani asioilla kaupungilla. Tuntuu myös, että jotkut niin sanotut terveet ihmiset tosiaan kettuilevat meille huonompiosaisille, kolmosluokan kansalaisille. MUSIIKIN KUUNTELU ON minulle todella hyvä ja tärkeä juttu. Olen soittanut kitaraa lapsena, mutta kitaransoiton opettaja ei jaksanut opettaa vasenkätisyyteni vuoksi. Myöhemmin soitin trumpettia, mutten jaksanut enää harjoitella. Nykyään on kiva soittaa sähköpianolla omaksi ilokseni. Minun innostavia harrastuksia ovat myös sarjakuvien ja tarinoiden kirjoittaminen, se tuo iloa myös sarjakuvien lukijoille. Sarjakuvissa seikkailevat hedelmähahmot, banaani ja omena ja tomaatti. Piirrän ajankohtaisista ja vakavista aiheista, mutta on kiva tehdä myös humoristisia sarjakuvia. Julkaisen niitä myös. Haluan sanoa teille rakkaat lukijat: Älkää etsikö asioita, jotka eivät tee hyvää mielelle, se ei ole pitemmällä tähtäimellä hyvä juttu. Minä esimerkiksi joskus ostin liikaa pakkomielteen vallassa, aina piti saada jotakin uutta, ja arvatkaa mitä: tavaroiden ostaminen ei edes tehnyt minua onnelliseksi. Olin silti yhtä tyhjä sisältä päin. Sanotaan että jossakin kohti elämässä tulee ahaa-elämys, jolloin tajuaa, miten asiat oikeasti ovat. Nyt se on tainnut tulla minulle. Olen saanut kavereita, vaikka en ole panostanut tähän asiaan. Toiset asiat, joita kauheasti yrittää, menevät pieleen, toiset asiat onnistuvat loppujen lopuksi kuin itsestään. Ystävällisesti, Markku Raatikainen :-) HEI, OLEN MARKKU . Sairastuin psyykkisesti 10-vuotiaana. Ei ole kiva juttu, kun tietää sairastavansa sairautta, joka ei välttämättä koskaan lähde pois. En valinnut sairautta, se tuli monen epäonnisen sattuman kautta. En voi sanoa, että olisin onnellinen, mutta onko kukaan? Ihmissuhteissa en ole mielestäni kovin hyvä. Muiden on vaikea ymmärtää minun haasteitani. Mutta ei sitä pidä itseään liikaa soimata, sen olen huomannut. Kaikki asiat vain eivät mene niinkuin haluaisi. Se on kuin jonkinlainen elämän laki. Hyvä yleisö! Pitkän harkinnan ja pohdinnan jälkeen olen silti päättänyt jatkaa elämää ja katsoa, mitä se tuo tullessaan. Tähän mennessä minulle on tullut aika paljon huonoja kokemuksia, jotka vaikuttavat elämänasenteeseeni. Ei ole helppoa, kun tiedostaa heikkoudet, joiden kanssa joutuu elämään. Tuntuu että päättelykykyni on myös toisinaan surkeassa tilassa. Se, miten näen asiat, ei ole ihan koko totuus. Vääristynyt ajattelu saa minut kuvittelemaan, että melkein kaikilla on jotain minua vastaan. Harmittaa, että on usein vaikea ottaa katsekontaktia enkä tiedä miksi. Jos teillä lukijoilla on samankaltaisia kokemuksia tai pettymyksiä, lukisin mielelläni niistä. On lohdullista ajatella, että on muitakin, joilla on jonkinlaisia mielenterveysongelmia. Kaikki ongelmat eivät näy ulospäin, mutta sairauden kanssa on aika haasteellista elää. JOS JOKU SANOO: ”Luovuta jo”, rohkaisen kuitenkin sinua: Älä missään nimessä luovuta! Elämä saattaa vielä antaa jotain merkittävää, vaikkei aina siltä tunnu. Elämää ei kannata kuluttaa katkeruuteen ja itsepetokseen, koska se menee kuitenkin eteenpäin, halusimme tai emme. Kävin ulkoilemassa, oli tosi hyvä keli kävellä. Tein joitakin havaintoja. Vastaantulevien autojen ohittaminen mietitytti, vaikkei mitään kummallisia tai negatiivisia tilanteita tullut. Lenkki meni oikeastaan ihan hyvin. Lenkin lopussa kiinnitin huomiota mieheen, joka teki lumitöitä. Näin miehen kulkevan kolan kanssa lumikinoksen taakse ja sen jälkeen pistävän päänsä esiin kinoksen takaa. Satuin naurahtamaan ääneen ja mies tuijotti minua yllättäen takaisin. Heti mietin: teinkö itsestäni jollain tavalla naurettavan tässä tilanteessa? Mutta sitten ajattelin, ettei koko tapauksella
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA Joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 VAMMAISTUTKIMUSAPURAHAT 2022 LAVIKAINEN ANNIINA, 6 000 EUROA Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden tohtoriohjelma Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimuksen viimeistelyyn. Väitöskirja tutkii ikääntyneiden kuulovammaisten yhteiskunnallista asemaa tarkastelemalla palvelunkäyttäjien kokemuksia sekä suomalaisen median että lakien ja hallinnollisten dokumenttien tapaa kuvata heterogeenistä ikääntyneiden kuulovammaisten ryhmää. Se tekee näkyväksi terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaispalvelujen institutionaaliset kehykset, jotka sulkevat osan ryhmästä palvelujen ja tukitoimien ulkopuolelle. ERA SALLA, 6 000 EUROA Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden tohtoriohjelma Tutkimusapuraha väitöskirjatutkimuksen loppuvaiheeseen. Väitöstutkimus on nimeltään Siltoja raja-aitojen sijaan: käsitteet, käytänteet ja politiikka vanhuuden ja vammaisuuden risteyksessä. Sen aiheena on ikääntyneiden vammaisten henkilöiden ja ikääntyneinä vammautuneiden henkilöiden asema palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Tutkija osallistuu lisäksi ikääntymisen ja vammaisuuden rajapinnan teoreettiseen ja käsitteelliseen keskusteluun niin kansainvälisellä tutkimuskentällä kuin Suomessakin. SIVUNEN ULLA, 3 000 EUROA Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tohtoriohjelma Tutkimusapuraha alkuvaiheessa olevaan väitöstutkimukseen. Tutkimuksen kohteena on viittomakielisten (suomalainen viittomakieli tai muu viittomakieli) 15–25 vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten mediasuhteet, kielelliset resurssit ja toimijuus digitaalisissa ympäristöissä. Tavoitteena on tutkia ja kartoittaa viittomakielisten nuorten ja nuorten aikuisten käytäntöjä median ja uutisten käytön suhteen sekä heidän toimijuuttaan ja oppimistaan digitaalisissa ympäristöissä. Eri mediat ja digitaaliset viestintäympäristöt voivat joko mahdollistaa tai rajata kuurojen tai huonokuuloisten nuorten osallistumista ja vaikuttaa osaltaan tämän ryhmän digitaaliseen osallisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkastellaan viittomakielisten nuorten käsityksiä ja kokemuksia omasta mediasuhteestaan ja monilukutaidostaan. SELKÄYDINVAMMAISET AKSON RY Apuraha kuntoutumista tukevan kaupunkileirin omavastuuosuuksien pienentämiseen selkäydinvammautuneille henkilöille. Leirillä toteutetaan liikunnallisia lajikokeiluja, kannustetaan opintojen ja työelämän pariin sekä kuullaan kokemuksia ja vaihdetaan ajatuksia erilaisista toimintamahdollisuuksista, kuten opiskelusta, osa-aikatyöstä ja harrastuksista. Kaupunkileirillä kokeillaan myös yhdessä liikkumista julkisilla kulkuvälineillä ja vieraillaan eri paikoissa, kuten museossa ja keilahallissa. NISULA A., ETELÄ-POHJANMAA Osa-apuraha pyörän peräkärryn hankitaan 5-vuotiaalle lapselle, jolla on oppisja liikuntakyvyn rajoitteita. Peräkärry mahdollistaa perheen yhteisen luonnossa liikkumisen. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. JAUHIAINEN J., HELSINKI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, joka on koulutukseltaan valokuvaaja. RATILAINEN M., NAANTALI Osa-apuraha sähköavusteisen kolmipyörän hankintaan henkilölle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu ei tue harrastusvälineen hankintaa. L.L., HELSINKI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan kuntoutujalle, jolle hevostoiminta on työkykyä edistävä harrastus. H.R., YLÖJÄRVI Järjestelmäkamera kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Hän on aloittamassa valokuvausalan yritystoimintaa. LAPPEENRANNAN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY Apuraha Miekin teen taidetta -hankkeen toteutukseen. Hankkeessa toteutetaan taidenäyttely galleria Pihatossa elokuussa 2022. Siinä on kehitysvammaisia henkilöitä mukana kuvataiteilijoina, kuratoinnissa, galleria-apulaisina ja näyttelyn avajaistapahtuman esiintyjinä. L.A., KIRKKONUMMI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. I.R., POHJOIS-KARJALA Kannettava tietokone kommunikaation tueksi ja sairauden hoidon välineeksi henkilölle, jolla on kommunikaation rajoitteita. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. P.J., KUOPIO Älypuhelin nettiasioinnin ja valokuvauksen välineeksi kuntoutujalle. K.K., HELSINKI Apuraha kuntosalimaksuihin henkilölle, joka käyttää pyörätuolia liikkumisen apuvälineenä. R.J., ÄÄNEKOSKI Polkupyörä liikunnan harrastamisen ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. M.S., ESPOO Osa-apuraha kannettavan tietokoneen hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka tarvitsee tietokonetta työnhakuun ja asiointiin. Kunnan vammaispalvelu maksaa puolet tietokoneen hankintahinnasta. JOULUKUU 2021 – TAMMIKUU 2022 KINNUNEN M., POHJOISKARJALA Apuraha uintiharrastuksen maksuihin kuntoutujalle, jonka tavoitteena on palata työelämään. L.T., SATAKUNTA Kannettava tietokone yhteydenpidon, asioinnin, kirjoittamisen ja lukemisen välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita ja joka liikkuu sähköpyörätuolilla. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. K.M., ROVANIEMI Tietokone lukemisen, kirjoittamisen, tiedonsaannin ja asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. Kunnan vammaispalvelut ei tue hankintaa. Tukilinja 2/2022 31
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA PÄHKINÖITÄ / LAATI Jari Haapa-aho KRYPTO SANARISTIT L.M., OULU Apuraha sähköpyörän hankintaan opiskelijalle, jolla on useita toimintakyvyn rajoitteita. Hän opiskelee korkeakoulussa. L.P., VANTAA Osa-apuraha kirjontakoneen hankintaan henkilölle, jolla on haasteita liikuntakyvyssä. P.M., SEINÄJOKI Osa-apuraha klarinettiin kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. Musiikki on hänelle mieluisa harrastus. KAMPPURI A., VANTAA Apuraha ajokortin suorittamiseen kuntoutujalle, jolle ajokortin suorittaminen auttaa työllistymään alalle, jota hän opiskelee. KATISKA A., HELSINKI Osa-apuraha tietokoneen hankintaan kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. M.O., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun apuvälineeksi 25-vuotiaalle korkeakouluopiskelijalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. P.J., ROVANIEMI Älypuhelin opiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi 22-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on monia toimintakyvyn rajoitteita. RINNEKODIN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS RY Apuraha erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestettävien, luokkaretkiin rinnastettavien virkistystapahtumien ja -toimintojen kuluihin. Oppilailla ei ole juurikaan mahdollisuuksia koulun ulkopuolelle suuntautuviin retkiin monien haasteidensa vuoksi. Vanhemmilla ei myöskään ole voimavaroja toteuttaa retkien edellyttämää varainhankintaa. VITIKKA E., ROVANIEMI Kannettava tietokone harrastustoiminnan välineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa nettisivujen tekemistä. H.T., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan välineeksi. L.T., KUOPIO Kannettava tietokone asiointiin ja tulevien opintojen välineeksi kuntoutujalle, jolla on haasteita toimintakyvyssä. I.M., IMATRA Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja etäyhteyksin toteutettavan vertaistuen välineeksi. V.M., JYVÄSKYLÄ Vastamelukuulokkeet ja tablettitietokone kodin ulkopuolisen liikkumisen ja harrastustoiminnan välineiksi henkilölle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. LIND J., SIILINJÄRVI Polkupyörä 25-vuotiaalle kuntoutujalle asiointimatkojen kulkemiseen. K.M., TAMPERE Apuraha kuntosalimaksuihin kuntoutujalle, joka harrastaa liikuntaa aktiivisesti. VALTONEN M.-M., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone harrastustoiminnan ja opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka harrastaa runojen kirjoittamista. 32 Tukilinja 2/2022 2 9 13 5 4 3 17 10 4 13 3 13 17 12 7 15 7 7 3 11 4 15 14 11 3 13 8 18 3 5 9 7 11 7 5 8 9 16 10 7 13 9 7 13 5 14 7 7 2 4 9 8 13 12 4 6 5 12 13 16 1 4 13 9 7 14 8 13 4 12 1 7 7 8 I P A K H U L O E T P H M A U A V L K T I I A A U I N O T N E T T N I K Y Ä T O S K A R Y I J A Ä K O T T I N U T Ä H A E T E A Ratkaisut pikkupähkinöille löytyvät seuraavalta aukeamalta.
R IS T IK K O 2 /2 2 2 Jari Haapa-aho evästää ristikon ratkojia näin: ”Sairaalaklovnit kirvoittivat laatijalta tällä kerralla tällaisen tehtävän. Vihjeet yritin tehdä Tukilinjan vakiotasoa eli haastettakin on”. Lähetä ratkaisusi 31.5. mennessä sähköpostitse osoitteella toimitus@tukilinja.fi tai postitse Tukilinja-lehti / Ristikko, Hermannin rantatie 12 B, 00580 Helsinki. Vastaukseksi riittävät ratkaisulauseet. Muista kertoa postiosoitteesi ja tilinumerosi, sillä vastanneiden kesken arvotaan 35 euron palkinto. Kommentit pähkinöistä ovat myös tervetulleita! Ristikon ratkaisu ja voittaja julkaistaan seuraavassa Tukilinjassa. Edellisen ristikon palkkion sai Terttu Sinilaakso Helsingistä. Kiitokset R IS T IK O N 1/ 20 22 R A TK A IS U J.H. TYTTÖ VIIDAKOSSA! KOMILLA KOKOONTUVAT! JANKUTUS -SPORA -GRAMMI NISIEN KÄRKIÄ TAITEIL. SUSI VÄLITÄ TOTI GERMANIKSI JA VILLEKSI! BAIKALJÄRVI PASI SIITONEN x2 IHMEEN PAIKKA MARION UKSI LISTOINEEN JA HELOINEEN NIIN TOIMII ANGOLASSA TAUKO SAMA ÄMMÄLLÄ! + RITAS! LAULAJA SAARI TOIMITT. LYBECK TAVUT VAIHTAEN HUIPUT! VASARASAHALENTÄJÄN POIKA PULKKISEN ROMAANI MUNIVIA MYYTIIN RANSKAAN ASUU BALKANILLA? @ VÄLISSÄ TAIVAASSA? ” ” x2 KALIFORNIASSA x2 PÄIVÄTILAISUUKSIA PYYLEVIÄ NAISIA? KIMMO PERHEINEEN NOUSEE PYSTYSUORAANKIN ”FALCO” USEIN PAKASTEINA ILMI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? TUULETON ” ” ON VALTAA? 1 10 -18 ASPELUNDIN NIMISIÄ DESMOND NORJALAISYRITYS VÄHÄN MAKEAA SUKUPOLVILLA ”TULITIKUT” ROSBERG JOHANNES KODIT MIES ILMAN 3:A VIIMEISTÄKIN KREIKKALAINEN JUOMA PANNA Vedä pois! HUGH ULKOKAUKOOLONA YLEN ONNELLINEN PIENOISMALLIRAKENTAJA KLAUS SÄVELT. ERIK KAAREVIN LUMESTA HOTELLI HELPOTUKSEKSIKIN SANOTTU POVEN KOHDALLE KIINNITETTÄVÄ NAULASI TEESINSÄ A -POMMI VIIVAN ALLE JÄÄVÄ? TALOSSA LÄHEMPÄNÄ MAATA OLEVA ASUINTILA x2 KUN TÄMÄ PUNAISENA HUKKUU, MUUTTUU ASIA SEKAVAKSI taas ratkaisunsa lähettäneille ja mukavaa kevättä kaikille pähkinöiden ystäville! Tukilinja 2/2022 33 J A P I A S A A R K E N T I E S I I S A R U K K I L A S U T I T A A S E N L U U T R I O T S A M M A L N A T A O A A B E L J U J U A A V E N A O L A V K A L O R I N A A T I T M A L I T A R H A N K A L A I R U P I I I D A E N L I T O N U T U T O T O S T A N S S I E S I T Y S L A L T A T A M M A A T L A K A B U L T V A N I L J A I S A K E N O L A I I Ö K O R N I T A M E N A E S R A K A A S U S A R E T H A R E T A L E S A N O M A L A N A T A P I T L U U T U T L A M M A S S E T E L I T A T A M I A I T A ”Haastava ristikko, jossa piti pari kertaa ottaa uusiksi. Hienoja sanaleikkejä mukana.” Heini Saloinen, Forssa ”Kiva ristikko, mutta ei mielestäni ollenkaan vaikea, vaikka tekijä pitkin sitä haastavana.” Irma Puisto, Helsinki ”Haastetta löytyi, mutta löytyiväthän nuo ratkaisulauseetkin, niin ja ristikko täyttyi muutenkin, sopivan haasteellinen siis.” Mirja Stenroos, Turku
MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA R.E., HELSINKI Apuraha sosiaalipedagogisen hevostoiminnan maksuihin kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. R.L., VAASA Kannettava tietokone ja kuulokkeet 24-vuotiaalle kuntoutujalle asioinnin ja harrastustoiminnan välineeksi. SANTALA S., PORI Apuraha sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan 21-vuotiaalle kuntoutujalle. SOINI P., LOHJA Tablettitietokone asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn haastetta. A.A., LAHTI Apuraha tietokoneen komponentteihin kuntoutujalle, joka harrastaa kuvankäsittelyä. TOSSAVAINEN T., KUOPIO Apuraha ratsastustunteihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jonka tavoitteena on kouluttautua eläinalalle. S.T., OULU Apuraha ratsastustunteihin kuntoutujalle, jolle ratsastus on toimintakykyä edistävä harrastus. O.A., KUOPIO Polkupyörä ja sukset kuntoutujalle liikuntaharrastuksen välineiksi. SAVIOJA M., HELSINKI Tietokone kuntoutujalle harrastustoiminnan ja asioinnin välineeksi. T.A-M., HELSINKI Apuraha opiskelijavaihdon matkakustannuksiin kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. H.A., KOTKA Osa-apuraha sähköavusteisen polkupyörän hankintaan kuntoutujalle, jolla on liikuntakyvyn rajoitteita. KANKAANPÄÄ R., VANTAA Ompelukone harrastustoiminnan ja ammattitaidon ylläpitämisen välineeksi kuntoutujalle, jolla on käsityöalan koulutus. N.N., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun, harrastustoiminnan ja etäyhteydellä toteutettavan sairauden hoidon välineeksi. HÄMÄLÄINEN S., TUUSULA Polkupyörä kuntoutujalle liikuntaharrastuksen välineeksi. NIEMINEN M., VANTAA Tietokone kuntoutujalle musiikkiharrastuksen, asioinnin ja etäyhteydellä toteutettavan sairauden hoidon välineeksi. PIIRTOLA E., TAMPERE Osa-apuraha nojapyörän hankitaan liikuntarajoitteiselle henkilölle, joka ei voi ajaa tavanomaista polkupyörää. Hankinta rahoitetaan myös muualta saatavilla apurahoilla. Kunnan vammaispalvelu ei tue kallista hankintaa. PELTONEN N., LAHTI Kannettava tietokone ja kameran objektiivi kuntoutujalle valokuvausharrastuksen välineeksi. L.P., KOTKA Pöytätietokone valokuvien käsittelyä varten kuntoutujalle, jolla valokuvaus on voimauttavaa harrastustoimintaa. S.G., JÄRVENPÄÄ Apuraha omakustanteisiin opintoihin 25-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn haasteita. SOON J-M., SALO Kitara ja vahvistin kuntoutujalle, jolle soittaminen on kuntouttava harrastus. GALI K., SALO Tablettitietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. B.P., HELSINKI Älypuhelin 13-vuotiaalle näkövammaiselle henkilölle yhteydenpidon ja tiedonsaannin välineeksi. Kunnan vammaispalvelu ei tue hankintaa. R.J., HYVINKÄÄ Apuraha omakustanteisiin opintoihin kuntoutujalle, joka on vaihtamassa ammattialaa. K.L., HELSINKI Tablettitietokone kuntoutujalle aktiivisen elämän ylläpitämiseen. R.E., HELSINKI Älypuhelin kuntoutujalle asiointiin ja yhteydenpitoon. ALHO R., HELSINKI Kannettava tietokone asioinnin välineeksi henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. E.A-R., KLAUKKALA Apuraha opiskelun materiaalikuluihin 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka aloittaa ammattiopinnot. M.J., OULU Kannettava tietokone harrastustoiminnan välineeksi 18-vuotiaalle valmentavan koulutuksen opiskelijalle, jolla on oppimisen rajoitteita. AUTIOSUO E., HELSINKI Kannettava tietokone opiskelun välineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee lähihoitajaksi. P.T., JOENSUU Maastohiihtovälineet kuntoutujalle, joka on taustaltaan aktiiviurheilija. K.M., KAJAANI Kannettava tietokone kuntoutujalle yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. R.S., TORNIO Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja tiedonsaannin välineeksi. HALLIKAINEN R., JOENSUU Apuraha laulutunteihin kuntou34 Tukilinja 2/2022 Tukilinja-säätiö jakoi vuonna 2021 apurahoja ja apuvälineitä noin 622 700 euron arvosta eli noin 52 000 eurolla kuukausittain. Apurahoja voivat hakea vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä.
JA LO IT T E LU A / SA R JA K U VA K ais a Le ka Tekijä Kaisa Leka. Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja. tujalle, jolle musiikki on toimintakykyä edistävä harrastus. SAARISTO L., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle asioinnin ja yhteydenpidon välineeksi. PUROILA T., YLIVIESKA Apuraha ajokortin hankintaan 23-vuotiaalle kuntoutujalle, joka on valmistumassa ammattiin. Ajokortti edistää työllistymistä. BERG A-C., ESPOO Kannettava tietokone kuntoutujalle työnhaun ja työnteon välineeksi. K.M., KUOPIO Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi kuntoutujalle, joka opiskelee ammattiopistossa. LINNALA A., KUOPIO Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun ja harrastustoiminnan välineeksi. R.J., ROVANIEMI Kannettava tietokone opiskeluvälineeksi ammattikorkeakouluopiskelijalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. LAUKKANEN E., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone valokuvausharrastuksen välineeksi kutoutujalle, jolla on vuorovaikutuksen rajoitteita. L A P A S E T O I Ä Ö M I T Ä TÖ N A J A A Ä K I J D K Ä T E V Ä OS AK A O E SU MA T S A TO D A A P I S E T N I XO N T U L I T S AD E T I N I P A K H U L O E T P H M A U A V L K T I I A A U I N O T N E T T N I K Y Ä T O S K A R Y I J A Ä K O T T I N U T Ä H A E T E A O H I R S A P E O L A N L L I N Ö T Ä V V I R E A M A T A M A T I P A K H U L O E T P H M A U A V L K T I I A A U I N O T N E T T N I K Y Ä T O S K A R Y I J A Ä K O T T I N U T Ä H A E T E A O H I R S A P E O L A N L L I N Ö T Ä V V I R E A M A T A M A T Pikkupähkinöiden ratkaisut (s. 32) Joulu–tammikuussa myönnettiin 84 apurahaa. Niiden kokonaissumma oli 68 060 euroa. Lehteen mahtuu vain osa tukipäätöksistä. Loput joulu– tammikuun apurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta. www.tukilinja.fi
<< AKL Posti Oy << LISÄTIETOA Tukilinja-säätiö sr, y-tunnus 2873756-5, Rahankeräyslupa: RA/2020/811 Tukilinjan lahjoittajapalvelu lahjoittajapalvelu@tukilinja.fi, p. 09-4155 1510 Kuukausilahjoittaminen www.tukilinja.fi / Lahjoita Tukilinja-säätiö on Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n jäsen. OLE MUKANA MUUTOKSESSA Viimeisten 10 vuoden aikana Tukilinjaapurahojen hakijamäärä on yli kolminkertaistunut. Keskeisin tukitarve pystytään edelleen täyttämään, mutta entistä useampi jää nyt ilman apurahaa, jonka tarvitsee. LAHJOITA TULEVAISUUS Monessa perheessä jo viidenkympin kausimaksu tai varustehankinta voi estää toimintarajoitteisen lapsen harrastuksen aloittamisen. Koululainen tarvitsee laitteet läksyjen tekoon ja sosiaaliseen elämään. Nuoren haaveet saattavat oikealla hetkellä annetulla tuella muuttua poluksi työelämään. Auta Tukilinjasäätiötä auttamaan! Lahjoitus tilisiirrolla: Lahjoita haluamasi summa Tukilinja-säätiön tilille FI70 5092 0920 3787 65. Käytä viitenumeroa 5555. Lahjoitus tekstiviestillä: Lahjoita 20 euroa lähettämällä viesti 20 TUKILINJA numeroon 16588.