• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA MITÄ PUOLUEET LUPAAVAT VAMMAISILLE? S. 6 TAKAISIN TÖIHIN YRITTÄJÄNÄ Harri Pynnönen on nyt katuruokakokki s. 18 MATTI SUUR-HAMARI tähtää lumilautailussa korkealle ja kovaa s. 22 MUKAAN SAMBAAMAAN! Mieluisa harrastus tukee lapsen kehitystä s. 8 1 / HELMI–MAALISKUU 2019
• TUKENA ELÄMÄN HAASTEISSA TÄSSÄ NUMEROSSA 1/2019 Julkaisija / Kustantaja Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki (VKTT) ry. Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki Apurahat: ks. takakansi Päätoimittaja Iris Tenhunen Toimitusneuvosto Sari Heino-Holopainen Sanni Purhonen Heini Saraste Riitta Skytt Ulkoasu Paula Karjalainen Paino Arkmedia Oy ISSN 1458-6304 23. vuosikerta Tukilinja ilmestyy 6 kertaa/v. Seuraava nro 1.4.2019 Tilaajapalvelu Puh. 09–4155 1502 ma-pe klo 8.30–14.00 tilaajapalvelu@tukilinja.fi Tilaukset 4 kk 39 e 6 kk 49 e 1 v 89 e Kesto 89 e/v Tukilinjan määräaikainen tilaus ei jatku, ellei tilausta uusita. Lehden tilaajien osoitetietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Kansikuva: Timo Aalto 46%:LLA TÄMÄN NUMERON TEKIJÖISTÄ ON JOKIN TOIMINTARAJOITE 22 s. Matti on mäessä nopein! Yhteiskunta s. 3 Pääkirjoitus s. 4 Valokeilassa Xbox-ohjain toimintarajoitteisille ja muita näkyviä ilmiöitä. s. 6 Puolueiden vaalilupaukset Vammaisille luvataan nyt järjestää töitä. s. 7 7 kysymystä työllistämishankkeesta Vastaajana Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen. s. 21 Ilmeentunnistusta näkövammaisille Huawein kännykkäsovellus kertoo puhekumppanin tunteet. Ihmiset s. 11 Tulilinjalla Kolumnisti Pinja Eskola kertoo syömishäiriöstään. s. 22 Matti Suur-Hamarin unelma Mitä voi voittaa paralympiakullan jälkeen? Vaikka mitä. s. 30 Blogilinjalla Matti Laitisen perheeseen kuuluu aikuinen Arska-poika. Tukikohteita s. 8 Seinäjoella sambataan Tukilinjan tuella nuoret saivat esiintymisvaatteet. s.12 Nuorten polku töihin Vuoden Toimija -apurahalla perustettiin Tampereelle Mediastudio-osuuskunta. s. 15 Palkinto Silva Belghitille Kuuro näyttelijä sai Vimma-kulttuuripalkinnon ja Tukilinjan työskentelyapurahan. s. 16 Tukivuosi 2018 Tukilinja sai ennätysmäärän hakemuksia, panosti neuvontaan ja perusti säätiön. s. 18 Katuruokayrittäjä sai vaunun Ravintolakokki Harri Pynnönen ryhtyi yrittäjäksi. Tukilinja auttoi häntä hankkimaan katuruokavaunun. s. 24 Tukitori Työllistä vammaisia tekijöitä: Tarjolla tilausneuleita ja hierontaa. s. 31 Myönnettyjä apurahoja Tukilinjan apurahoja loka–marraskuussa 2018. Vakiot 25 Kirjavinkki 26 Leffafriikki 27 Ruudussa 27 Välinevinkki 28 Lukijafoorumi 33 Ristikko 35 Sarjakuva Jaloittelua Musta tulee uusi MC KOO! 2 Tukilinja 1/2019
• KANSALAISALOITE VAMMAISTEN ihmisten peruspalvelujen jatkuvan kilpailuttamisen kieltämisestä menestyi vaalivuoden huomiokisassa ja eteni eduskuntaan. Saa nähdä, miten sen ja uuden vammaislain käy – hautautuvatko ne taas kuumempien teemojen alle? Jotta näin ei kävisi, tarjoamme teille oman vaalipaneelimme: Kysyimme suurimpien puolueiden puheejohtajilta, millaista politiikkaa he vammaisille tarjoavat. Eroja löytyy, katsokaa vaikka! (s. 6). VÄHÄVARAISTEN LASTEN harrastuskulut ovat alkuvuonna herättäneet keskustelua. Vielä tiukempi tilanne on usein niissä vähävaraisissa perheissä, joissa on vammaisia lapsia. Tässä lehdessä kerromme, että 38 prosenttia Tukilinjan tukisummasta käytettiin viime vuonna nimenomaan harrastustoiminnan tukemiseen. Apurahat kohdistuvat vähävaraisiin ja pysyvä painopistealueemme ovat lapset ja nuoret. Lue lisää vuoden 2018 apurahoista sivulta 16. KANTAVANA TEEMANA tämän vuoden Tukilinja-lehdissä on toimintarajoitteisten suomalaisten työllistymisen edistäminen. Tässä numerossa haastattelemme Invalidiliiton pääjohtajaa Petri Pohjosta liiton työllisyyshankkeesta (s. 7). Kerromme vammautuneesta ravintolakokista Harri Pynnösestä (s. 18), jonka yrityksen siivitimme lentoon tukemalla katuruokavaunun hankintaa. Kävimme myös tutustumassa Tukilinjan Vuoden Toimija -apurahan pari vuotta sitten saaneeseen NEO OmaPolku -toimintaan (s. 12). Siellä perustettiin apurahan turvin Suomen ilmeisesti ensimmäinen kehitysvammaisten osuuskunta Mediapaja, jonka jäsenet saavat asianmukaista palkkaa työstään. Tähän aina pyrimme, kun tuemme työllistymistä. KERROMME MYÖS uusimmista teknologian ihmeistä: kännykkäsovelluksesta, joka kertoo näkövammaiselle puhekumppanin tunnelman (s. 21), sekä peliohjaimesta, joka antaa liikuntarajoitteiselle pelaajalle tasaveroisemman mahdollisuuden osallistua pelaamiseen (s. 4). Hyvää lukuhetkeä! Iris Tenhunen, päätoimittaja toimitus@tukilinja.fi SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.4.2019 Kysyimme suurimpien puolueiden puheenjohtajilta, millaista politiikkaa he vammaisille tarjoavat. Tukilinja 1/2019 3 Paljon pelissä
• Tukilinja päivittää jatkuvasti FB sivuilleen uusia vinkkejä. Tykkää, ja pysyt menossa mukana! www.facebook.com/tukilinja LEVYJÄ SIGNMARK Joulun alla ilmestyi suoratoistoalustoille viittomakielisen rap-artistin Signmarkin uusi single Dream Awake. Se syntyi ruotsalaisten tuottajien aloitteesta yhteistyössä rap-artisti Allyawan sekä Lambretta-yhtyeestä tutun Linda Sundbladin kanssa. Kappale kertoo Signmarkin tunteesta, että hän elää juuri nyt omaa unelmaansa. MC KOO Rento, kehitysvammaisten arkea kommentoiva rap-artisti MC KOO saattaa nousta vielä PKN:n veroiseksi ilmiöksi Suomen musiikkimaailmassa. Häneltä ilmestyy 15. helmikuuta digitaalisesti ep-levy Luomus, joka sisältää 5 uutta biisiä. Luomus on syntynyt yhteistyössä RinneRadion ja Hannibalin kanssa. Hannibal on kotimaisen hiphopin kärkiyhtyeen, Joku Roti Mafian, keulahahmo. VALOKEILASSA / TEKSTI Iris Tenhunen Mukautuva peliohjain Xbox One -konsoleihin ja Windows 10 -tietokoneisiin on nyt kehitetty käyttäjän rajoitteisiin sopeutuva peliohjain. Xbox Adaptive Controller on paitsi ohjain, myös pelaamisen lisäohjaimia yhdistävä keskusyksikkö, jonka tarkoitus on helpottaa erityisesti toimintarajoitteisten pelaajien toimintaa. Ohjaimeen voi liittää USBja 3,5 mm -liittimien kautta lukuisia ulkoisia kytkimiä, painikkeita, telineitä ja sauvaohjaimia pelaajan yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisälaitteet on hankittava erikseen. Noin 90 euron hintainen ohjain on muodoltaan nelikulmainen, ja siinä on tavanomaisten Xbox-pelinäppäinten lisäksi kaksi isoa, eri toimintoihin liitettävää kosketusohjainta. Ohjain on kehitetty yhteistyössä vammaisten pelaajien yhteisöjen kanssa, ja Time-lehti nimesi sen yhdeksi vuoden 2018 parhaista keksinnöistä. Kuuro huippurumpali Evelyn Glennie, 53, on kuuroutunut skottilainen lyömäsoittaja, joka esiintyy 27. huhtikuuta Espoossa, Sellosalissa. Glennie on ollut kuuro 12-vuotiaasta asti, mutta aistii rumpujen värähtelyn. Kaksi Grammy-palkintoa voittanut, Björkin kanssa levyttänyt Glennie nähdään April Jazzissa yhdessä uraauurtavan, skottilaisen HLK-trion kanssa. Kamarimusiikillinen, lennokkaasti improvisoiva ensemble on saanut ylistystä kautta Euroopan musiikkimedian. Muotokuvakioski avautui Tammikuussa avautuneesta Muotokuvakioskista voi tämän vuoden ajan tilata muotokuvan itsestään, lemmikistään tai vaikkapa merkkipäiväsankarista. Tilaaminen onnistuu lähettämällä Vertaistaiteilijoiden nettisivuilta löytyvään palveluun valokuva, jonka pohjalta muotokuva maalataan. Palvelussa toimii viisi erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa: Johanna Karvinen, Aleksi Pietikäinen, Juhani Rusanen, Jyry Sirén ja Markku Tolvanen. Maalausten hinnat maksetaan lyhentämättömänä taiteilijoille. MATTI RÖNKÄ OSAA PUHUA Kuuloliitto valitsi TV1:n uutisankkuri Matti Röngän vuoden 2018 Selkeäksi puhujaksi. Rönkää kiitettiin rauhallisesta, hyvällä artikulaatiolla ja selkeillä suun liikkeillä toteutetusta puhumisesta, jossa tauot ja painotukset jäsentävät viestin. Jokavuotinen Selkeän puhujan valinta on tapa korostaa puheviestinnän selkeyden tärkeyttä varsinkin kuulijoille, joilla on kuulonalenema. Heitä on meistä 800 000. 4 Tukilinja 1/2019
• Merja Heikkonen Könkkölän seuraajaksi Syksyllä edesmenneen Kalle Könkkölän seuraajaksi vammaisten tasa-arvojärjestö Kynnys ry:n toiminnanjohtajana on valittu pitkän järjestökokemuksen omaava Merja Heikkonen. Hän siirtyy Kynnykseen helmikuussa sosiaalija terveysministeriöstä, jossa hän on työskennellyt Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan pääsihteerinä. Näkövammainen Merja Heikkonen on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja ammatillinen erityisopettaja. ”Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tulisi olla vammaisten ihmisten syrjinnän suhteen nollatoleranssi. Tähän meillä on vielä pitkä matka”, Heikkonen toteaa työsarastaan. SOMEHELMI Morsiuspuku herätti huomiota Kymmenet tuhannet ihmiset ovat BBC:n nettisivulla ja somessa ihastelleet morsiusasuliike The White Collectionin näyteikkunaa, josta taiteilija Beth Wilson otti kuvan ja julkaisi sen Twitterissä. Ikkunaan on asetettu vihreillä köynnöksillä juhlakoristeltu pyörätuoli, jossa istuu mallinukke tyylikkäässä morsiuspuvussa. ”On ollut hienoa saada niin paljon myönteistä palautetta, mutta samalla on aika surullista, että ihmiset ovat olleet niin yllättyneitä. Se osoittaa, kuinka harvinaista on nähdä pyörätuoli kaupan ikkunassa”, kommentoi Laura Allen, joka omistaa liikkeen sisarensa kanssa. VOIMANMITTELÖ RUOKAHISSISSÄ Millaiseksi muotoutuu Harold Pinterin absurdi, vaihtuvia valtasuhteita kuvaava klassikkokomedia Ruokahissi, kun toinen sen näyttelijöistä on näkövammainen? Tätä testataan näytelmäproduktiossa, joka sai ensi-iltansa Helsingissä Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalin näyttämöllä 25. tammikuuta. Esitys lähtee keväällä kiertämään Suomea ja vierailee mahdollisesti myös Ruotsissa. Rooleissa nähdään Antti Jaakkola ja Jani Kallunki. Ohjaus on Helena Rytin. TAJUNNAN RÄJÄYTTÄVÄ TANSSIJA Tanssitaiteilija Risto Långille myönnettiin Joensuun kaupungin vuoden 2018 kulttuuripalkinto, arvoltaan 3000 euroa. Perusteluina todettiin, että pyörätuolia käyttävän Långin tanssi on ”tajunnan räjäyttävän kaunista”, ja hän on tuonut kaupunkia näkyville ympäri Suomea ja kansainvälisesti. Lång valmistui vuonna 2011 Euroopan ensimmäiseksi pyörätuolia käyttäväksi ammattitanssijaksi. Kalevi Helvetti New Yorkissa Euroviisuissakin edustaneesta punkbändistä PKN tuttu Pertti Kurikka keskittyy nyt alter egonsa Kalevi Helvetin monitaiteelliseen työhön. Helvetti oli tammikuussa mukana Outsider-taiteen messuilla New Yorkissa, jossa nähtiin suomalaista marginaalitaidetta esittelevä virtuaalitaideteos Inside Outside Finland. Matkalla käytiin neuvotteluja PKN-materiaalin julkaisemisesta Yhdysvalloissa ja kuvattiin elokuvaa, jossa Kalevi Helvetti kummittelee eri puolilla New Yorkia. Tukilinja 1/2019 5 SOTA TOIMETTOMUUTTA VASTAAN Netistä (www.speechlessinger. com/tarinani), Facebookista ja YouTubesta löytyy yritteliäs liikuntaja puhevammainen nuorukainen Speechless singer. Hän kyllästyi elämään ”äidin kanssa kotona” ja tuottaa nyt elektronisesti hiphop-musiikkia ja pitää yllä fanituote-nettikauppaa. ”Kaikki on mahdollista, kun ajattelee tarpeeksi uudenlaisesti”. Lukekaahan miehen tarina ja kuunnelkaa biisi Tylsää Youtubesta!
• Vaalilupaukset vammaisille YHTEISKUNTA Kokoomus Joustavoittaa työskentelymahdollisuuksia sosiaaliturvan rinnalla. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sijasta tulisi kehittää työn teon mahdollisuuksia. Varmistaa, että kukaan ei jää ilman työtä puutteellisten työvoima-, työkykytai sosiaalipalveluiden takia. Keskusta Selvittää jokaisen osatyökykyisen työkyky. Sosiaaliturvauudistuksessa tavoitteena helpottaa osatyökykyisen työllistymistä. Haastaa työnantajat antamaan vammaisille ihmisille mahdollisuus työhön. Pyrkii seuraamaan muissa maissa käytettyjä työllistymiskeinoja ja kokeilemaan niitä Suomessa. Vihreät Edistää kehitysvammaisten palkkatyötä hävittämällä kannustinloukku: eläkkeen kokonaan leikkaava ansaintaraja korotettava 737,45 eurosta. Rajan ylittyessä eläke leikkautuisi lineaarisen mallin mukaisesti. Perussuomalaiset Edistää Saksan mallin mukaista velvollisuutta yrityksille työllistää tietty kiintiö vammaisia henkilöitä palkkatyöhön. Ehdottaa julkista rahallista tukea sellaisten apuvälineiden hankintaan, jotka tukevat henkilön sijoittumista työelämään. Vasemmistoliitto Palkkatukijärjestelmää vahvistettava korottamalla määrärahoja sekä poistamalla sen enimmäiskesto ja kolmannen sektorin palkkatukirajoitukset. Työtoiminnan tavoitteeksi avata mahdollisuuksien mukaan ovia työsuhteeseen. Kysyimme suurimpien puolueiden puheenjohtajilta linjaukset vammaispalveluihin ja osatyökykyisten työllistymiseen. Lue vaalilupaukset! TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Lehtikuva ja Ina Majaniemi 1. Mitä konkreettista puolueenne aikoo tulevalla vaalikaudella tehdä vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi? SDP Edistää Ei myytävänä! -kansalaisaloitetta ja vammaispalvelulain toteutumista. Parantaa esteettömyyttä paitsi fyysisen ympäristön myös tiedonsaannin ja kommunikoinnin osalta. TEM:n ja STM:n ns. Oivon ja Kerättären raportissa on useita kannatettavia ehdotuksia. SDP:llä on vammaispoliittinen ohjelma. Kokoomus Edistää valinnanvapautta, palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia, joiden puolue katsoo ratkaisevan kilpailutusten aiheuttamat ongelmat. Antaa omaishoitajalle työstä hoitovapaata hoidettavan äkillisesti sairastuttua. Edistää osallistumista yhteiskuntaan mm. pitkäaikaistyöttömän ja osatyökykyisen osallistumistulolla. Löytää teknologisia ratkaisuja esimerkiksi mahdollistamaan omassa kodissa asuminen. Keskusta Saattaa valmiiksi itsemääräämisoikeus-lainsäädäntö. Seurata uuden vammaispalvelulain toimeenpanoa ja tehdä tarvittaessa tarkentavia ohjeistuksia tai lakimuutoksiakin. Pyrkii kouluttamaan kuntia asiakaslähtöisyyteen vammaispalveluissa. Edistää tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa osatyökykyisten työllistymistä. Vihreät Kannattaa Ei myytävänä!-kansalaisaloitteen ja vammaispalvelulain välitöntä käsittelyä. Esteettömyys huomioitava uudisrakentamisessa ja vanhojen asuntojen remonteissa. Ikäihmisille ja vammaisille riittävät matkapalvelut, varmistetaan joukkoliikenteen esteettömyys. Pyörätuolilla liikkuvat ilmaiseksi joukkoliikennevälineisiin. Suomi kansainväliseksi tiennäyttäjäksi vammaisten oikeuksissa. Perussuomalaiset Laitoshoitoa vähennettävä räätälöidyillä toimenpiteillä. Lisättävä inhimillistä kohtelua kaikissa tilanteissa. Vasemmistoliitto Elinikäisiä palveluita ei tule kilpailuttaa. Vammaisille nuorille erillinen nuorisotakuu, jolla taataan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka. 2. Mitä uusia avauksia aiotte esittää vammaisten ihmisten työllistymiseksi? SDP Ottaa käyttöön työllistämisseteli, jolla maksetaan työllistymisestä. Edistää työllisyyspalveluiden resurssointia kaikkialla Suomessa. Puuttua kuntouttavan työtoiminnan väärinkäyttöön ja tukea kehitysvammaisten palkkatyötä. Työkyvyttömyyseläkkeellä päästävä töihin tai opiskelemaan, purettava kannustinloukkuja. Poistaa järjestöjen palkkatuella työllistämiseltä rajoite. Puolueella on vammaispoliittinen ohjelma. 6 Tukilinja 1/2019
• 7 kysymystä TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVA Invalidiliitto Invalidiliitto käynnisti työllistymishankkeen Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -hankkeella tuetaan fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä miljoonalla eurolla. Kysyimme pääjohtaja Petri Pohjoselta, miten se käytetään. 1. Mihin ongelmiin hanke vastaa? ”Vammaisten ihmisten työllisyysaste on edelleen matala. Työssäkäynnin mahdollisuus on kuitenkin jokaiselle työhön kykenevälle ja motivoituneelle ihmiselle yksi tärkeä yhdenvertaisuuden kulmakivi. Työllisyysasteen nostaminen on myös valtion kannalta tärkeää, on sitten kyseessä kansantalouden tai inhimillisyyden näkökulma. Moni työnantaja varmaan haluaisi palkata vammaisia ihmisiä, mutta ehkäpä tiedonpuute ja sopivan henkilön löytäminen ovat olleet esteenä.” 2. Miten hanke käytännössä työllistymistä edistää? Kerrotte toimivanne yhteistyössä valtion kanssa. ”Olisi hienoa, jos saisimme yhdessä vaikkapa työja elinkeinoministeriön kanssa luotua mallin, jossa on kannustavia elementtejä vammaisten ihmisten palkkaamiseen niin työnantajalle kuin valtiollekin.” 3. Mihin Invalidiliiton panostus, miljoona euroa, käytetään? ”Hyvä kysymys! Tätä pohdimme yhdessä tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Sen voi jo sanoa, että kyseessä ei ole ylimääräinen palkkatuki yrityksille eikä työllistyville ihmisille. Suomessa on jo nyt tukimekanismeja, kuten työolosuhteiden järjestelytuki, joita ei osata käyttää eikä tunneta. Haemme siis uusia toimintatapoja, lisäämme tietoisuutta, helpotamme kohtaannon ongelmaa, kannustamme ja rohkaisemme työllistämään ja hakemaan työtä. Muutetaan yhdessä asenteita!” 4. Voisiko valtio lähteä mukaan uudella, tulosperusteisella rahoituksella? ”Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on varsin työläs tapa organisoida aidosti tulosperusteinen hanke. Sellaista emme suunnittele. Yksinkertaisempi vaihtoehto olisi ainakin osittain tulosperusteinen hankintamalli tilaajan ja palveluntuottajien välillä. Pohdimme edelleen rahoitusmalleja, joissa myös valtiolla voisi olla selkeä rooli.” 5. Invalidiliitto oli mukana STM:n OTE-hankkeessa (Osatyökykyisille tie työelämään). Miten siinä kehitellyt mallit ovat nyt mukana? ”Invalidiliitto oli tosiaan mukana OTE-kärkihankkeen alueellisessa FOKUS-kokeiluhankkeessa, jonka toteutti Ammattiopisto Spesia. Sen tuloksena ammatilliseen opetukseen saatiin työkaluja, joita tullaan hyödyntämään opinnoista työelämään siirtymisessä. Samoin OTE:n Yritystä! -hankkeen MunDuuni-toimintamallia käytetään itsensä työllistävien osalta.” 6. Missä vaiheessa hanke nyt on, mitä konkreettista on päätetty tehdä? ” Konseptista tiedotetaan tarkemmin kevään 2019 kuluessa. Parhaillaan kokoamme niitä työnantajia ja tahoja, jotka huomioivat strategiassaan vammaisten ihmisten potentiaalin työelämässä. Toivomme, että saamme yhteiseen rintamaan niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä ja muita toimijoita, joita yhdistää tapa ajatella ennakkoluulottomasti ja joilla on asenne kohdallaan. Edistetään työllisyyttä yhdenvertaisuuden hengessä.” 7. Invalidiliitto kannustaa käyttämään Sopivaa työtä kaikille -nimitystä ”osatyökykyinen”-termin sijasta, jota lakiteksteissä kuitenkin käytetään. Mitä termiä kohderyhmään kuuluvasta työnhakijasta tulisi jatkossa mielestänne käyttää? ”Sopiva työ kaikille on ajattelutapa, ja sellaisena paljon sallivampi ja positiivisempi kuin osatyökykyisyys. Osa fyysisesti vammaisista pystyy tekemään hyvinkin paljon töitä, kunhan työn sisältö, työn laatu ja tekemisen edellytykset ovat sopivat. Tällöin termi osatyökykyinen ei heihin sovellu.” Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen. Tukilinja 1/2019 7
• UNELMAT TODEKSI Seinäjoella sambataan 8 Tukilinja 1/2019 Startti-stipendi Tukilinja myöntää yhteistyössä vammaisliikuntajärjestö VAU ry:n kanssa apurahoja liikunnan harrastajille. Samba Tropicalin lapsiryhmä sai esiintymisasujen hankintaan 800 euron apurahan keväällä 2018.
• Lapset kehittyvät ja viihtyvät vauhdikkaassa tanssiharrastuksessa. Tukilinja auttoi esiintymisvaatteiden hankinnassa. TEKSTI Lauri Jaakkola KUVAT Timo Aalto S einäjokelainen sambakoulu Samba Tropical käynnisti vuonna 2016 erityisryhmän lapsille, jotka eivät pysty osallistumaan yleisesti tarjolla oleville tanssitunneille. Taustalla on toimintakyvyn heikentyminen esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Erityisryhmää käynnistämässä olivat ryhmää ohjaava Riia Rantala sekä samban harrastaja Marika Kujanpää, jonka oma lapsi oli yksi ryhmän innokkaista alkuperäisjäsenistä. Riia Rantala oli päätynyt samban pariin jo vuosikymmentä aikaisemmin tukija liikuntaelinsairaille suunnatun Tule’s Samba -ryhmän kautta. Hän kertoo, että aluksi tämän Sambic-tanssikoulun aikuisille suunnatun erityisryhmätunnin nimi oli Tuolisamba. ”Se ymmärrettiin usein siten, että kaikkien osallistujien pitää olla istualtaan. Kyseltiin, että voiko tulla, vaikka ei ole pyörätuolissa. Niinpä vaihdoimme nimen soveltavaksi sambaksi, joka kuvaa paremmin kohderyhmää.” Tällä hetkellä Samba Tropicalin soveltavan samban lapsiryhmässä on 10 lasta, ja lisäksi on saatu käyntiin aikuisten ryhmä. Lasten ryhmän toisena ohjaajana on nykyään Riia Rantalan tytär Seri. Keinot aina keksitään Soveltavien sambaajien joukko on melko laaja kirjo pääasiassa kehitysja liikuntavammaisia harrastajia. Mitään erityistä soveltavan liikunnan koulutusta ryhmän ohjaaja Rantala ei ole saanut. Hän painottaa kuitenkin, että lähes kymmenen vuoden kokemuksesta perhepäivähoitajana on ollut paljon hyötyä. ”Isompia soveltamisia ei loppujen lopuksi ole kovin paljoa. Voi olla vaikka sellaista, että kun yhdellä osallistujalla on kumiallergia, niin sitten vaihdetaan pallo hernepussiin. Soveltamiskeinoja keksitään sitä mukaan, kun tarpeita nousee esiin”, Rantala toteaa. Yhdeksänvuotias Jenni Lehto on ollut ryhmässä mukana alusta saakka. Hän käy lastenreuman vuoksi fysioterapiassa, ja siellä perhe sai kuulla sambaryhmän käynnistymisestä. ”Parasta sambassa ovat puvut, tanssiminen ja esiintyminen. Myös kaverit ovat mukavia”, Jenni kertoo. Taidot kehittyneet Äiti Pia Lehto toteaa tyttärensä saaneen samban kautta paitsi kavereita myös arvokasta oppia ryhmässä toimimisesta. Hänen koordinaatiokykynsä ja vartalonhallintansa ovat kehittyneet selvästi. Pidä kii! Nyt tanssitaan Riia Rantala vetää lasten soveltavan samban ryhmää Samba Tropical -seurassa. Tukilinja 1/2019 9
• ”Jenni on saanut paljon onnistumisen iloa ja sellaisia ’minä osaan ja olen hyvä’ -tuntemuksia”, Pia Lehto kiittelee. Lehto kertoo tyttärensä tarvitsevan selkeitä ohjeita ja hyötyvän paljon mallioppimisesta. Kutakuinkin samoilla sanoilla kuvailee tyttärensä tarpeita myös 11-vuotiaan sambaajan Kajju Saarelan äiti Satu Tams. Kajju tykkää kuunnella musiikkia ja katsoa tanssivideoita. Tämän perusteella Satu-äiti etsi tyttärelleen tanssiharrastusta, jossa olisi vauhtia, väriä ja rytmiä. Samba sopi näihin kriteereihin täydellisesti. ”Kajju on selvästi saanut iloa musiikista ja tanssista sekä oppinut ryhmässä tekemistä ja mukana oloa”, Satu Tams sanoo. Näihin asioihin on soveltavassa sambassa selvästi kiinnitetty huomiota, sillä molemmat tytöt viihtyvät ryhmässä erinomaisen hyvin. ”Tanssi ja musiikki ovat parasta sambassa”, Soveltamiskeinoja keksitään sitä mukaan, kun tarpeita nousee esiin. Kajju sanoo ja kehuu myös hyviä kavereita ja Riia-ohjaajaa. ”Heti ensimmäisellä kerralla tuntui, että tämä on mukavaa.” Mukana sambakulkueessa Soveltavan samban ryhmä on käynyt esiintymässä mm. vanhainkodissa, vammaistyöntekijöiden pikkujouluissa, Pikkuprovinssi-lastentapahtumassa sekä Kukaan ei ole nolla -tapahtumassa. ”Osa lapsista oli mukana jopa Helsinki Samba Carnavalin -kulkuekilpailussa, jossa aiheenamme oli Lakeuden Ihmemaa OZ – Tropical 15 vuotta. Samba Tropical voitti Suomen mestaruuden!”, Riia Rantala iloitsee. Asut ovat sambassa suuressa roolissa eivätkä ne ole aivan ilmaisia. Samba Tropical on yhdistystoimintaa ja perustuu puhtaasti vapaaehtoistyölle. Riia Rantala kiitteleekin Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:ta ja Tukilinja-lehteä soveltavan samban ryhmän saamasta Startti-stipendistä. Stipendillä esitysvaatteita ”Stipendin avulla pystyimme hankkimaan lapsille kilpailuja esiintymisasuja. Myös asuissa on sovellettavaa. On otettava huomioon pukemiseen ja liikkumiseen liittyvät rajoitteet, raajojen toimivuus, erityiset kehonmuodot, tuntoherkkyys ja allergiat”, Rantala kertoo. Soveltavan samban ryhmä on saanut runsaasti hyvää palautetta lasten vanhemmilta ja myös fysioterapeuteilta. ”Lapset osallistuvat tunneille mielellään, ja olen myös huomannut heidän itsetuntonsa ja rohkeutensa vahvistuneen esiintymisten myötä. Yhä uudestaan he pystyvät hämmästyttämään minua osaamisellaan ja kekseliäisyydellään”, kehuu Ria Rantala. 10 Tukilinja 1/2019
• Kolumnisti Pinja Eskola, 23, Tampere Toimintarajoite CP-vamma, käyttää sähköpyörätuolia. Ammatti Julkaisutuotannon opiskelija. Syömishäiriö vaanii ketä vain Sanat voivat pahimmillaan satuttaa pahemmin kuin veitset. Lausuttu voi jäädä kummittelemaan takaraivoon. Se sattui. Aloin tiedostaa omat rajoitteeni entistä paremmin – ymmärtämään, että tämä keho ei välttämättä tottelisi minua jossain asiassa lainkaan, vaikka kuinka yrittäisin. Tuntui, etten hallitse kehoani lainkaan ja se ahdisti. Olin enemmän tai vähemmän riippuvainen muiden avusta. Halusin palavasti tuntea olevani ohjaksissa jostain. Niinpä tästä jostain tuli nopeasti ruoka. KAIKKI LÄHTI pienestä. Halusin laihduttaa kilon tai pari, ehkä silloin olisin haukkuneiden mielestä sopivamman kokoinen. Nopeasti homma karkasi kuitenkin käsistä. Laihduttaa voi paastoamallakin ja ihmisiä on yllättävän helppo huijata. Pahimmillaan painolukemat, joissa olin, saavat luennoilla mainittaessa ihmiset kauhistumaan. Kauhistelen itsekin tuota aikaa muistellessani, miten tilanne on voinut olla sellainen. Silti muistan, kuinka katsoessani peiliin näin vain pyöreän, vammaisen tytön. Tuon hirviön läsnäolo näkyi minulle ulkonäössäni vain noin puolitoista vuotta, mutta sisäinen taisteluni sen kanssa oli paljon pidempi. Vasta lukion ensimmäisen luokan lopulla suhtautumiseni ruokaan muuttui normaalimmaksi. Siihen asti olin hyvin tarkkaan miettinyt ateriani, vaikka söinkin. Kuten monelle fitness-tähdelle, itsellenikin yksi auttava tekijä parantumisessa oli liikunnan aloittaminen. Kun treenaa tavoitteenaan lihasten kasvu, on pakko syödä. Miettikää, miten kohtelette ihmisiä. Koskaan ette tiedä, mitä taustalla piilee ja muistakaa, ettei kaikki ole sitä, miltä näyttää. Ja ennen kaikkea: älkää jättäkö sairastavaa yksin, hän tarvitsee tukeanne. SYÖMISHÄIRIÖT OVAT yhä yleisempiä ja yleisempiä. Usein sellaisen saattaa laukaista esimerkiksi traumasta tai muusta johtuva kontrollin menetyksen tunne. Hallitsemalla omaa syömistä ajatellaan saavutettavan hiljalleen uudestaan tuo kontrolli. Todellisuudessa sairaus kontrolloi sinua. Toisinaan se saattaa puhjeta harmittomasta laihdutusyrityksestä. Osasyy siihen, miksi syömishäiriöt ovat yleistyneet, piilee median meille – ainakin minulle – pienestä pitäen tyrkyttämissä laihuusihanteissa. Ne ihanteet ovat kuitenkin täysin väärät. Kukaan ihminen ei voi terveitä elämäntapoja noudattaen saavuttaa sellaisia mittoja. Se on sairasta ja väärin. Anoreksiaan liittyy myös mitä kummallisimpia myyttejä, kuten esimerkiksi se, että anorektikko liikkuu käsittämättömiä määriä. Se voi olla totta useimmissa tapauksissa, mutta ei ole absoluuttinen totuus. Myös me vammaiset voimme sairastua. Olen siitä elävä esimerkki. Vaikka nyt liikunkin aktiivisesti kuntoni ylläpitämiseksi ja huolehdin terveistä elämäntavoista, silloin oli tilanne aivan toinen. Liikkuminen oli asia, jota välttelin viimeiseen asti. Se, että stereotypia hyperliikkujasta elää yhä, paljastuu kun puhun isommalle joukolle syömishäiriötaustani. Hämmentyneitä ja järkyttyneitä kasvoja on usein yli kymmenen. OLIN 12-VUOTIAS, kun tauti nappasi minut otteeseensa. Se hiipi kuin varkain, täysin varoittamatta ja ilman syytä. Vaikka en tuolloin liikkumisesta välittänytkään ja söin reilusti herkkuja, olin aina ollut hoikka. Tiedän sen kuvia katsomalla. Kaikki lähti parista huolimattomasta ”läski”-kommentista, joita sivukorvalla itseeni kohdistuvina kuulin, sekä siitä, että eräs avustajan sijainen sanoi kerran minua avustaessaan minun olevan painava. Kuulostaa mitättömältä, joltain semmoiselta, mihin ei pitäisi edes reagoida. Sitähän se olikin. Tuolloin kuitenkin elettiin aikaa, jolloin aloin olemaan yhä tietoisempi omasta vammastani. Apua olin aina tarvinnut, mutta en ollut koskaan sitä erityisemmin ajatellut. Tuolloin aloin uskaltaa myös tunnustaa tunteita ihastuksieni kohteille. Vastaus oli hyvin usein: ”En mä voi, kun sulla on toi vamma.” Tukilinja 1/2019 11 TULILINJALLA / KOLUMNI Pinja Eskola Myös me vammaiset voimme sairastua. Olen siitä elävä esimerkki.
• UNELMAT TODEKSI MEDIASTUDIOSSA TEHDÄÄN TÖITÄ Media-alalla työskentely on mun suuri unelma! 12 Tukilinja 1/2019
• Tamperelaisessa Mediastudiossa tehdään palkkatyötä upouuden osuuskunnan piikkiin. Ammattimaisen otteen löytymisessä auttoi Tukilinjan Vuoden Toimija -apuraha. TEKSTI Ville Pekkanen KUVAT Janne Ruotsalainen PIENESSÄ HUONEESSA kolme nuorta miestä häärii edessään pari tietokonetta, yksi valtava näyttö ja paljon muuta teknistä tilpehööriä. Paikalla ovat videoita ja nettisivuja tekevä Riku Seppälä, musiikkipuolesta vastaava Kari Virta sekä Mediastudion ohjaaja Ville Asikainen. ”Tukilinjan apuraha on auttanut suuresti Mediastudiota. Nyt saimme hankittua toisen tietokoneen, ison näytön sekä dronen, joiden avulla toimintamme on ammattimaistunut entisestään, Asikainen kertoo.” Asikaisen mainitsema drone (tai drooni) on taivaalla lentävä pienoiskopteri, johon on kiinnitetty HD-kamera ja jota voi kauko-ohjata maasta käsin. Sen avulla voi taltioida näyttävää ilmakuvaa, ja videoiden maailmassa näyttävyydellä voi olla tilaajalle erittäin suuri merkitys. Mediastudio on osa Tampereella toimivaa NEO-OmaPolkua – nuorten elämänhallintaa ja osallisuutta tukevaa toimintaa. Sen kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat nuoret sekä heidän läheisensä. NEO-OmaPolku on osa Setlementti Tampere ry:n yleishyödyllistä toimintaa. Ensimmäinen osuuskunta Mediastudion erikoisuutena on siellä työskentelevien nuorten muodostama osuuskunta, joka kehitysvammaisten henkilöiden perustamana on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Mediastudio edistää näiden nuorten työllistymismahdollisuuksia, joten sinne valikoituu tyyppejä, joilla on sekä tavoite että kyvyt työllistyä media-alalle. Ihan omillaan he eivät kuitenkaan joudu osuuskuntaansa pyörittämään. ”NEO-OmaPolun perusrahoitus tulee Tampereen kaupungilta kumppanuusavustuksena. Tuki Osuuskunnassa toimimiseen tuotetaan siis Tukilinja 1/2019 13 Apurahan saaja NEO-OmaPolun Mediastudio, Tampere. Apurahan tyyppi Tukilinjan Vuoden Toimija -apuraha 2017, 7000 euroa. Käyttökohde Studion AV-laitteet.
• sosiaalipalveluna. Osuuskunnan tärkeimpinä tavoitteina on helpottaa byrokratiaa ja nuorten työllistymistä”, kertoo NEO-OmaPolun yksikönjohtaja Valtteri Rantanen. Aamulehteen videoita Vuoden 2015 alussa perustetun Mediastudion synty ja siellä työskentelevän nuoren Riku Seppälän oma henkilöhistoria kietoutuvat yhteen. Ne ovat myös mainio esimerkki siitä, miten kehitysvammaisten työllistymistä voidaan parhaiten edesauttaa: huomioimalla heidän yksilöllinen lahjakkuutensa ja kiinnostuksensa kohteet. Kun Seppälä tuli OmaPolkuun, hän aloitti heti ensimmäisenä vuotena työharjoittelun OmaPolun Mediapajassa. ”Riku oli ollut aiemmin Aitoossa opiskelemassa keittiöalaa, ja hänen tullessaan meille kävi heti selväksi, etteivät keittiöhommat häntä oikeasti kiinnosta. Enemmän hän oli innostunut mediasta ja vaikuttamistyöstä”, Rantanen kertoo. Mediapajassa voi operoida media-alan välineillä, mutta toiminnalla ei ole ammattimaisia, palkkatyöhön tähtääviä tavoitteita. Mediastudion varsinainen lähtölaukaus oli Aamulehden Mediapajalta tilaama 5-osainen videosarja, joka käsitteli työelämää. Tehtävään palkattiin Riku Seppälä ja Joona Laiho, jotka suoriutuivat urakastaan mainiosti. ”Siitä lähti Mediastudion taival”, Rantanen sanoo. Nyt Mediastudion nuorilla on jo oma, mediatyöhön soveltuva studiotila. “Tukilinjan apurahan ansiosta pääsimme vuoden 2018 elokuussa muuttamaan nykyisiin, parempiin tiloihin.” Osaajille riittää hommia ”Mä olen äänimies, miksaaja ja mä oon myös DJ!” huikkaa Kari Virta kysyttäessä hänen kiinnostuksen kohteistaan. ”Oon oppinut Mediastudiossa paljon, ja tulevaisuudessa haluaisin päästä tekemään äänitöitä monipuolisesti ja DJ-keikkoja vähän suuremmalle yleisölle.” Riku Seppälä on enimmäkseen kuvannut, editoinut sekä tehnyt ilmoituksia ja nettisivuja. Mutta onko hän oppinut Mediastudiossa sellaisia taitoja, joita ei olisi ennen osannut? ”En oikeastaan”, hän vastaa itsevarmasti. ”Aika paljon tulee sellaisia tilanteita, että asiakkaalta tulee videoon toivomuksia, joita emme osaa vielä toteuttaa. Siinä sitten yhdessä opetellaan, millä tavalla ne voisi tehdä”, ohjaaja Asikainen täydentää. Seppälän vastaus toimittajan kysymykseen kertoo kuitenkin jotain olennaista. Se ei ole merkki omahyväisestä leuhottamisesta vaan pikemminkin kyse on vahvasta itsetunnosta, jota Mediastudiossa tehdyt tilaustyöt ja oman intohimon seuraaminen ovat vahvistaneet. Tilauksia satelee Aamulehden yhteistyön jälkeen Mediastudion asiakkaina ovat olleet muun muassa Kehitysvammaisten tukiliitto, Tampereen kaupunki, Setlementtiliitto ja Aspa-säätiö. ”Välillä haasteeksi on muodostunut se, että tilaustöitä on niin paljon. Varsinaiselle opettelemiselle on ollut aika vähän aikaa”, Rantanen sanoo. Vaikka kilpailu media-alalla on kovaa, Rantanen pitää Seppälän ja Virran kaltaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia oikeisiin palkkatöihin realistisina. ”Ansiotulo voisi näillä nuorilla koostua useasta osasta. Riku esimerkiksi voisi toimia ICT-tukena Tampereen Setlementin yksikössä ja tehdä videoita Mediastudiossa. Hän kykenee myös luennoimaan. Kari puolestaan tekee musiikkia ja erilaisia äänitöitä, ja Joona esimerkiksi juontaa ja spiikkaa videoita.” Mediastudion työntekoa ohjaa Ville Asikainen (vas.), edessä osuuskunnan jäsenet Riku Seppälä ja Kari Virta. 14 Tukilinja 1/2019 Osuuskunta on ensimmäinen kehitysvammaisten perustama.
• UNELMAT TODEKSI Silva Belghiti kokee vammaisille taiteen tekijöille suunnatun palkinnon tärkeänä kannustimena. KYNNYS RY:N kulttuuripalkinto Vimma ja Tukilinja-säätiön lahjoittama 5000 euron työskentelyapuraha menivät tänä vuonna näyttelijä Silva Belghitille, joka ensimmäisenä kuurona näyttelijänä on juuri valmistunut Teatterikorkeakoulusta. Palkintoperusteissa kiitettiin erityisesti Belghitin määrätietoisuutta ja asemaa tienraivaajana, joka on vaikuttanut suuren instituution toimintamalleihin ja avannut näin ovia muillekin. Myös hänen opinnäytetyönsä käsitteli viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuutta. Palkinto tuli yllätyksenä Belghitin on viime aikoina voinut nähdä lavalla muun muassa Teatteri Totin Vaginamonologeja -esityksessä sekä ShedHelsinki-säätiön ja Helsingin Kaupunginteatterin musikaalissa Seikkailu jouluyönä. Huolimatta ammatillisista saavutuksistaan Belghiti ei osannut etukäteen lainkaan aavistaa, että juuri hän tulisi tällä kertaa palkituksi. ”Kun sain tiedon palkinnosta, ihan ensiksi mietin, että apua, oikeastiko minä? Toki tämä on tosi suuri kunnia ja ihana juttu. Olen saanut paljon onnitteluja.” Vimma-palkinto tienraivaajalle Näyttelijä Silva Belghiti sai Vimma-palkinnon ja Tukilinjan työskentelyapurahan. TEKSTI Sanni Purhonen KUVA Yehia Eweis/Helsingin kaupunginmuseo Yllätyksestä toinnuttua työskentelyapurahalle on valmiina jo monta vaihtoehtoista käyttötapaa, joista Beghiti kertoo innostuneesti. ”Eräs haaveeni on tehdä oma monologi tai vastaava esitys teatteriin, joten mahdollisesti apuraha voisi olla siinä työstämisessä apuna. Olen kirjoittanut jonkin verran elokuvakäsikirjoitusta, sitäkin saattaisin nyt yhteistyössä lähteä työstämään lisää...” Apuraha kannustaa Belghiti pitää vammaisille taiteentekijöille suunnattua palkintoa tärkeänä kannustimena, varsinkin monelle tutussa vaikeassa työllisyystilanteessa. Palkinto voi auttaa taiteilijaa tuomaan itseään enemmän esiin, tulemaan huomatuksi. Vaikka omien opintojen aikana saavutettavuuden eteen tehty ponnistelu ja selittäminen tuntuivat joskus kohtuuttoman raskaalta, Belghiti on iloinen, jos on voinut inspiroida muita vastaavassa asemassa olevia ihmisiä toteuttamaan unelmiaan. Mitään yhtä pikaratkaisua vammaisten taiteentekijöiden aseman parantamiseksi Belghiti ei näe. Tietoisuuden lisääminen on kuitenkin olennaista. ”Tiedonpuute esimerkiksi kuuroudesta on se iso ongelma, joka vaikuttaa asenteisiin. Uskon, että tiedon lisääminen vaikkapa kouluissa, ja tietysti medianäkyvyys, auttavat asioita.” Moni alkavan vuoden suunnitelmista on vielä auki. Ainakin Belghitin, laulaja Laura Turusen ja rumpali Juha-Miguel Peltomaan Visual Voice -bändi jatkaa esityksiään. Heidät nähtiin myös 3.12. Helsingissä vammaisten päivän juhlassa. Laulua ja viittomakielistä tulkintaa yhdistävällä kokoonpanolla on alkuvuodesta työn alla musiikkivideo. Muitakin tulevaisuudensuunnitelmia näyttelijällä riittää: ”Teatterissa joku oikein synkkä tai muuten haastava rooli olisi hieno. Televisioon tai elokuviinkin olisi kiva päästä! Toistaiseksi teatterissa on minusta ollut vähemmistöille avoimempi ilmapiiri, mutta ehkä se tv-roolikin on vielä luvassa...” Tukilinja 1/2019 15 Tiedonpuute esimerkiksi kuuroudesta on se iso ongelma, joka vaikuttaa asenteisiin. Vimma-palkinto Kynnys ry:n kulttuuripalkinto, johon kuuluu Tukilinjan työskentelyapuraha. Palkintoperuste Taiteellisesti ansiokas teos tai toiminta, joka tuo vammaisuutta julkiseen keskusteluun. Työskentelyapuraha 5000 euroa.
• Harrastus 38 % Koulutus 25 % Aktiivinen elämä 17 % Työllistyminen 13 % Kuntoutus 7 % Tukilinjan apurahakohteet 2018 Sami Brander juontaa KiviRadion ohjelmaa. Tukilinja on lahjoittanut monelle Lyhty ry:n työtoimintaan osallistuvalle työntekoa tukevan tietokoneen. Vuonna 2018 Tukilinjaan saapui ennätysmäärä hakemuksia. Jotta mahdollisimman moneen voidaan jatkossakin vastata myöntävästi, siirrettiin tukitoiminta Tukilinja-säätiölle. Hakijoita tuettiin myös tehostamalla neuvontaa. TEKSTI Iris Tenhunen KUVA: Vesa Linna TUEN TARVE KASVAA Yllä olevat prosentit ovat euromääräisiä osuuksia tuesta. 16 Tukilinja 1/2019
• 800 600 400 200 Apurahoja myönnettiin 2010–18 2010 455 062 ¤ 2011 447 512 ¤ 2012 454 988 ¤ 2013 468 254 ¤ 2014 530 414 ¤ 2015 598 839 ¤ 2016 704 208 ¤ 2017 752 952 ¤ 2018 706 766 ¤ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Tuhatta euroa Apurahahakemuksia saapui 2010–18 1500 1125 750 375 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kpl Tukilinjan apurahat on huhtikuusta 2018 alkaen jakanut Tukilinja-säätiö sr. TUKILINJAN TUKITOIMINNASTA nousee vuonna 2018 esiin kaksi merkittävää tapahtumaa: hakemusmäärän kasvu ja tukitoiminnan siirtyminen Tukilinja-säätiölle. Asiat liittyvät toisiinsa – jotta kasvavaan tuen tarpeeseen voidaan vastata pitkäjänteisesti, on varainhankintaa tehostettava ja sen jatkuvuus turvattava. Säätiömuoto vastaa tähän kehitystarpeeseen parhaiten. Huhtikuussa tukitoiminnan henkilökunta siirtyi Tukilinja-säätiön palvelukseen. Tukitoiminta jatkui saumattomasti ja tuen hakijan näkökulmasta vain apurahan myöntäjän nimi muuttui. Tuen tarve kasvussa Painetta toiminnan kehittämiseen luo se, että tukihakemusten määrä on vuodesta 2013 lisääntynyt lähes kolminkertaiseksi. Suunta jatkuu: vuonna 2017 hakemuksia saapui 1279 kappaletta, viime vuonna 1418. Tukilinjafoorumin päätettäväksi näistä pääsi viime vuonna 1021 kpl. Loppuihin ei saapunut liitteitä, hakuväli edelliseen saatuun apurahaan ei ollut täyttynyt tai hakemus peruttiin asian ratkettua muuta kautta. Vuonna 2017 apurahabudjetti ylittyi, mikä tasattiin 2018. Myönteisten päätösten osuus Tukilinjafoorumiin tuoduista hakemuksista kasvoi 80 prosentista 81 prosenttiin, ja myönnettyjen apurahojen määrä 780 kappaleesta 829 kappaleeseen. Valitettavasti aiempaa useampi apurahan saaja joutui kuitenkin tyytymään vain osaan hakemastaan tuesta. ”Hakijoiden pettymyksen vastaanottaminen on vaikeaa”, huokaisi tukikoordinaattori Sara Liukkonen. Jotta Tukilinjan antama tuki edelleen täyttäisi keskeiset tavoitteensa, sitä on vuonna 2018 kohdistettu entistä selkeämmin toisaalta koulutukseen ja työllistymiseen, toisaalta lasten ja nuorten tukemiseen. Tuki on tarkoitus kohdistaa ensisijaisesti heikoimmassa asemassa oleville, joten hakijoiden taloudellisen tilanteen arviointia on myös tarkistettu. Neuvontaa palveluihin Keväällä 2018 päivitettiin Tukilinjan apurahojen hakuohjeet. Tätä varten selvitettiin perusteellisesti yhteiskunnan tarjoamien tukimuotojen ehdot, jotta ei tehtäisi päällekkäistä työtä ja hakijoita voitaisiin neuvoa sellaisiin peruspalveluihin, jotka tiedon puutteen ja hankalan byrokratian vuoksi ovat jääneet käyttämättä. Neuvonnasta onkin tullut entistä keskeisempi osa tukikoordinaattoreiden työtä. ”Tietojen päivitys on nykyään jatkuvaa”, kertoi tukikoordinaattori Kirsi Tuovinen. ”Eräässä potilaslehdessä neuvottiin pulmatilanteissa soittamaan Tukilinjaan, koska ’vastaavat siellä kiperiinkin kysymyksiin’. Näin on – ja jollei tiedetä, niin selvitetään!” lupasi Sara Liukkonen. Haasteita vuonna 2018 Kesällä 2018 astui voimaan uusi tietosuojalainsäädäntö. Tietosuoja on ollut Tukilinjassa tärkeää tähänkin asti, mutta lisääntyneen tiedon ja kouluttautumisen myötä saatiin kuitenkin aikaan parannuksia tiedonkulkuun – esimerkiksi mahdollisuus käyttää tarvittaessa turvasähköpostia. Syksyllä Tukilinjan hallintoasioista vastaava Heikki Laukkarinen otti vetovastuun myös tukitoiminnasta. Hän kertoo oppineensa siitä syksyn mittaan paljon uutta: ”Toimintakenttä on niin laaja, että pitäisi tietää vähän kaikesta. Eri vammalajeista, tietotekniikasta, sähköpolkupyöristä, savipolttouuneista, liikuntakorteista, työväenopistokursseista, urkujen kuljetuksesta, lämpöpuvuista, musiikin tekemisestä... Onneksi työtiimissä on paljon asiantuntemusta eri asioista. Senkin olen oppinut, että julkisen tuen toimivuus ja muukin toiminnan taso todella vaihtelee kunnittain. Se on eriarvoistavaa.” Tukilinjan harjoittamasta vaikuttamisesta mainittakoon, että Tukilinjan yhdessä muiden vammaisalan toimijoiden kanssa käynnistämä vuosittainen vammaisten päivän tapahtuma, DiDa, sai viime syksynä lisää yhteistyökumppaneita ja Suomen Kulttuurirahaston apurahan. Näin se on alkanut lunastaa paikkaansa pääkaupungin kulttuurikentällä. Onnistumiset ilahduttavat Tukityöstä on paitsi opittu, myös saatu työn iloa. Heikki Laukkarinen kertoi olevansa positiivisesti yllättynyt siitä, miten laadukkaasti ja ammatillisesti Tukilinjan tukityötä käytännössä tehdään. ”Tämä on tosi mielenkiintoista, ollaan säätiön toiminnan ytimessä!” Tukikoordinaattori Kirsi Tuovinen sai palvelumuotoilukurssilla puolestaan ahaa-elämyksen siitä, miten ainutlaatuinen toimija Tukilinja on: ”Meidän piti tutustua kilpailevan toiminnan palvelupolkuun. Selvisi, että meillä ei ole ’kilpailijaa’ eli vastaavaa toimintaa, jossa näin laajasti ja ympärivuotisesti tuettaisiin kaikkia toimintarajoitteisia tuen tarvitsijoita.” Tukilinja paljastui kurssilla myös tavallista joustavammaksi tukityön tekijäksi: Jos esimerkiksi apurahahakemukseen lähetetyissä liitteissä on puutteita, hakijalle lähetetään niistä lisäselvityspyyntö. Aikaakin liitteiden toimittamiseen on tavallista enemmän eli 6 kuukautta. Sanna Nupposelle jäivät vuodesta päällimmäisinä mieleen iloiset käynnit yhteisöapurahan saaneissa yhdistyksissä: ”Väylä ry:n Syystansseissa ja Ihme ja kumma ry:n Linnan juhlissa näki, että olemme pystyneet tukemaan heitä niin, että osatyökykyisten työllistäminen palkkatyöhön on saatu toimimaan.” Vuoden 2019 haasteet Tämän vuoden haasteena on vastata tuen tarpeeseen varainhankinnalla siten, että apurahoja voidaan myöntää pitkäjänteisesti ja yhtenäisin perustein. ”Pitäisi olla kristallipallo, että osaisi suhteuttaa koko ajan lisääntyvät hakemukset käytettävissä olevan rahan määrään”, mietti tukikoordinaattori Sanna Nupponen. ”Odottelemme nyt, miten paljon hakemuksia on tulossa, kun neljän vuoden hakuväli näillä uusilla hakijoilla täyttyy.” Säätiölle ollaan työn tehostamiseksi hankkimassa uutta ohjelmistoa hakemusten käsittelyyn. Nettisivustoa kehitetään, ja uudistetaan samalla Tukitori-ilmoituspalvelu. Apurahoja pyritään vuonna 2019 jakamaan noin 750 000 euroa. Tukilinja 1/2019 17
• Ravintolakokki Harri Pynnönen sairastui vakavasti ja vammautui. Tukilinjan tuella hän on nykyisin kiireinen yrittäjä. ”Se oli erittäin hieno homma. Se oli suurin tuki siihen, miksi lähdin tähän.” TEKSTI JA KUVAT Riitta Skytt KUN HARRI PYNNÖNEN heräsi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa 23. elokuuta 2012, hän oli sitä mieltä, että kalenteri oli väärässä. Nythän piti olla heinäkuu! Monta muutakin asiaa oli väärin: hän oli halvaantunut kaulasta alaspäin, hän ei pystynyt puhumaan ja hän oli hengityskoneessa. Kaikki alkoi kesä-heinäkuun vaihteessa, kun Harrille nousi korkea kuume ja päätä alkoi särkeä. Hän kävi lääkärissä ja sai kipulääkkeitä. Kun hänet kolmen lääkärissä käynnin jälkeen vietiin Varkauden ensiapuun, sieltä lähdettiin jo pillit soiden Kuopioon yliopistolliseen sairaalaan. Harrilla oli selkäydinja aivotulehdus. “Se oli hyvin lähellä se lopullinen lähtö”, Harri kertoo. “Kyllä siinä alkoi miettiä, että mitä on tapahtunut ja mitenkä tästä eteenpäin.” Jälkeenpäin KYS:n ylilääkäri kertoi Harrille, että sairaalassa ei ollut sellaista tutkimuslaitetta, jonka läpi Harria ei olisi käytetty. Silti lopullista syytä tulehduksiin ei löytynyt. Kuin ihmeen kaupalla Harrin aivot selvisivät kuitenkin vaurioitta. Pitkän kuntoutuksen jälkeen hänen toimintakykynsä on melko hyvin palautunut: kädet toimivat ja hän pystyy kyynärsauvojen avulla ottamaan muutaman askeleen, muuten hän käyttää kuitenkin pyörätuolia. UNELMAT TODEKSI Tukilinjan avulla yrittäjäksi Harri Pynnönen ajoi katuruokavaunun Varkaudesta Kuopio-halliin Scooterin konserttiin. 18 Tukilinja 1/2019 Kuka? Harri Pynnönen, 50 v., Varkaus. Toimintarajoite Käyttää pyörätuolia. Ammatti Kokki, katuruokayrittäjä.
• “Puolisoni Kaisa on ollut suurin tukeni”, Harri kiittää. Perheessä on kaksi muutakin tukijaa, leonberginkoirat Dixi ja Warre. “Ne on meidän lapset. Sairastumiseni jälkeen Dixi, joka on vanhempi, 9-vuotias, muuttui hyvin läheiseksi ja huolehtivaiseksi,” Harri sanoo ja rykäisee hieman – liekö liikutuksesta. Alku oli vaikea Ennen sairastumistaan Harri oli ravintolakokki. “Kun tulin kotiin kolmen kuukauden sairaalareissulta, en aluksi mennyt edes kauppaan. Oli niin iso kynnys kohdata tuttuja. Sitten päätin, että on vaan lähdettävä”, Harri kertoo. Sairastumisen jälkeen hän ei pystynyt pariin vuoteen ajattelemaan työllistymistä, mutta kolmantena vuonna alkoi tuntua siltä, että jotain voisi vielä tehdäkin. “Halusin jollain tavalla palata työelämään ja aloin kypsytellä ajatusta.” Ensin Harri oli työharjoittelussa paikallisessa K-kaupassa. Sen jälkeen hän kävi juttelemassa Keski-Savon Uusyrityskeskuksessa, ja ollessaan Validian kuntoutuksessa hän kuuli Invalidiliiton Yritystä!-hankkeesta. Harri otti yhteyttä hankepäällikkö Sinikka Winqvistiin ja he keskustelivat siitä, miten Harrin kannattaisi edetä. Yritystä!-hanketta Harri kiittää erityisesti rohkaisusta, jonka voimin hän uskalsi jatkaa suunnitelmiaan. Apuraha katuruokavaunuun Ratkaisevan avun hän kokee kuitenkin saaneensa Tukilinjalta, joka myönsi Harrille merkittävän apurahan katuruokavaunun hankintaan. “Se oli erittäin hieno homma. Se oli suurin tuki siihen, miksi lähdin tähän. En olisi vielä uskaltanut ottaa pankkilainaa ja yrittää sen varassa”, Harri sanoo. Kun eläkevakuutusyhtiö vielä auttoi laitehankinnoissa, Harri oli valmis yrittäjäksi. Yritys ristittiin Harri’s Food Factoryksi eli Kun tulin kolmen kuukauden sairaalareissulta, en aluksi mennyt edes kauppaan. Oli niin iso kynnys kohdata tuttuja. Tukilinja 1/2019 19
• Harrin ruokatehtaaksi. Katuruokavaunun toimivuuden hän suunnitteli itse, ja tuotantotilat löytyivät Jäppilän Rummukasta. Siellä Harri nyt savustaa tuoretta järvikalaa ja esivalmistelee vaunusta myytävät tuotteet. Vähän eri tavalla Keikoilla Harrilla on apuna puolisonsa Kaisa ja “pojat”. He ovat Tiitus Hopia ja Kasperi Honkanen, jotka ovat samalla myös Harrin avustajia. Lisävoimia tarvitessaan Harri pyytää kavereita keikkahommiin. Vaunu on ollut liikenteessä vuoden 2018 juhannuksesta ja tapahtumia on riittänyt niin, ettei Harri edes muista, missä he olivat ensimmäisen kerran. Sana uudesta yrittäjästä kiiri nopeasti ympäri Etelä-Savoa. Jokaiseen tapahtumaan Harri suunnittelee tilaisuuden luonteeseen parhaiten sopivan ruokalistan. “Puhdas lähiruoka on se juttu. Haluan aina vähän yllättää. Mietin joka kerta, miten tehtäisiin eri tavalla kuin muut”, Harri kertoo. Hän ei lakkaa korostamasta, kuinka tärkeää verkostoituminen on yksinyrittäjälle. Harri on löytänyt lähiseudulta hyviä yhteistyökumppaneita, jotka toimittavat hänelle parhaita raaka-aineita, kuten ruodotonta haukea, josta Harri jalostaa todellista gourmeeta. Paikallisten herkkusuiden keskuudessa Harri’s Food Factory on jo kuuluisa kylmäsavuhaukitartarista ja konjakkigraavatusta kylmäsavukirjolohesta. Perjantain bakkanaalit Tuona marraskuisena torstai-iltana Harri ja Kaisa olivat tuoneen katuruokavaunun Varkaudesta Kuopio-halliin seuraavan päivän keikkaa varten. Perjantaina-iltana 9.11. hallissa esiintyi saksalainen 90-luvun kreisibailauksen ykkösvillitsijä Scooter, joka oli Suomessa kolmen konsertin Wild & Wicked -juhlakiertueella 25-vuotisen uransa kunniaksi. Scooter on aina ollut suurien massojen juttu, siksi Harri oli miettinyt tarjottavien ruokien määrän ja valmistusnopeuden tarkasti etukäteen. Kun yleisö seuraavana iltana valuu halliin, tunnelma on yllättävän rauhallinen. Harrin avustaja, 17-vuotias Tiitus, epäilee että bändin pitkä ura on nostanut yleisön keski-ikää, mikä hillitsee bilettämistä. Onhan Scooterin nokkamies H. P. Baxxterkin jo 54 vuotias. Scooterin lämppäreinä on sentään nuorempaa porukkaa, kuten Waldo’s People. Lavalle Scooteria saadaan odottaa vielä viisi tuntia. Siinä ajassa moni vajaasta 3000 katsojasta ehtii tulla nälkäiseksi. Bändille burritoja Kuuluisilla bändeillä on usein kiertueilla mukana omat ruoat. Harrin hämmästykseksi Scooter lähettää kuitenkin Harrille tilauksen takahuoneesta. Bändille tehdään vauhdilla pino kanaburritoja ja currywursteja. Ne kuulemma maistuivat niin hyvin, että Harria pyydetään toimittamaan lisää ruokaa valmiiksi keikan jälkeen. Ja sehän hoituu. Harri on hyvin tyytyväinen porukkaansa: “Meidän tiimi on ihan huippu! Ympärilläni ei ole yhtään negatiivisesti ajattelevaa ihmistä. Kesälläkin oli todella kiireisiä tapahtumia eikä yksikään tiuskinut toisilleen. Oli rento ja hieno fiilis kaikin puolin. Toivottavasti muistan kiittää tarpeeksi, ilman heitä en pystyisi toimimaan.” Lähempänä keskiyötä Scooter vihdoin nousee lavalle Harrin herkkujen voimin, ja tunnelma kohoaa kohti kattoa. Kyllä keski-ikäisetkin jaksavat vielä pomppia ja bailata. Valotykkien räiskeessä bändi ja yleisö hoilaavat yhteen ääneen Scooterin tunnetuinta hittiä: How much is the fish? (Paljonko kala maksaa?) Metelin yli Harri nauraa: “Kyllä nyt mennään makkaralla. Meidän kalat on Jäppilän savustuskaapissa.” Töiden lomassa ehtii aina vähän halata. Kaisa ja Harri ovat olleet yhdessä kymmenen vuotta. 20 Tukilinja 1/2019
• TEKNOLOGIA Puhelin tulkitsee tunnelman Tekoäly on nostamassa näkövammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien apuvälinesovellukset uudelle tasolle. Uusi älypuhelinsovellus tulkitsee keskustelukumppanin kasvonilmeistä hänen tunteensa. TEKSTI Ville Pekkanen KUVAT Huawei EDESSÄNI OLEVA henkilö pitää edessään kännykkää, jolle alan ilmehtiä. Kun hymyilen, luurista kuuluu iloinen duurisointu. Tämä on kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein kehittämä Facing Emotions -älypuhelinsovellus, joka tunnistaa seitsemän perustunnetta: ilon, surun, pelon, yllättyneisyyden, vihan, inhon sekä ylenkatseen. Tunteita vastaavat äänimerkit on kehittänyt puolalainen näkövammainen säveltäjä Tomasz Bilecki. Sovelluksen avulla näkövammainen saa välittömästi tiedon keskustelukumppaninsa sanattomasti välittyvistä tunteista. Siitä on tutkittu olevan hyötyä myös esimerkiksi autismin kirjoon kuuluville lapsille. Suomessa ei ilmeillä “Laite tunnistaa hymyn hyvin, mutta muissa tunteissa on vielä tekemistä. Perisuomalaisessa neutraalissa ilmeessä sillä on erityisiä vaikeuksia, koska se saattaa tulkita sen inhoksi tai suruksi”, laitteen testiryhmään kuulunut paraurheilija Ronja Oja naurahtaa. Vaikka suomalainen ”marraskuu-ilme” sovellusta hämmentääkin, Näkövammaisten liiton testiryhmä on ottanut Facing Emotionsin vastaan myönteisesti. ”Tutkitusti 80 prosenttia kommunikaatiosta on visuaalista, joten itselläni jää ihmisten kanssa puhuessa paljon informaatiota saamatta. Sovellus korjaa tuota tilannetta selkeästi”, muusikko Mikko Herranen kuvailee. ”Kun olen puhunut koulutustilaisuuksissa hiljaa paikallaan istuvalle yleisölle, mieleeni on tullut, että mitenhän nuo nyt oikein juttuihini reagoivat. Siihen tämä on kyllä kiva apu”, Oja jatkaa. Kaikki testiryhmän jäsenet pitävät sovellusta hyödyllisenä. Samalla ajatellaan, että kehityksessä ollaan vasta alkutaipaleella. Innovaatioita odotellaan Ryhmäläiset ovatkin jo ideoineet tulevia kehitysehdotuksia. Samalla teknologialla voitaisiin ehkä kyetä tulkitsemaan sanatonta viestintää laajemminkin, kuten esimerkiksi kehon asentoja. Näkövammaisten liiton kehityspäällikkö Reijo Juntunen arvelee, että kehitys kiihtyy entisestään: ”Tulevaisuudessa älylasit saattavat korvata kännykän. Kuulovammaisille tuli aikanaan sisäkorvaistute, joten näkövammaisille voisi kehittää näköhermot ohittavia aivoimplantteja, joilla saadaan ulkoisen kameran kuva digitaalisesti suoraan aivoihin.” Tulevaisuus kuulostaa tieteiselokuvalta. Ehkä on syytä pysähtyä miettimään kehityksen mahdollisia varjopuolia. Yksityisyys vaarassa? Huawei on viime vuosina mainittu kielteisissä otsikoissa. Uutiset ovat liittyneet yhtiön puhelinten puutteelliseen tietoturvaan sekä Kiinan hallituksen mahdolliseen sotkeutumiseen Huawein liiketoimintaan. Todisteita tietoturvarikkeistä ei ole kuitenkaan tullut julki. Huawein teknologia-asiantuntija Jesse Kajeksen mukaan tietoturvaan suhtaudutaan yrityksessä vakavasti ja EU-säädöksiä noudatetaan prikulleen. ”Facing Emotions on muutenkin turvallinen sovellus, sillä se ei tarvitse internet-yhteyttä toimiakseen. Sovelluksen keräämä data käsitellään puhelimessa ilman, että sitä lähetettäisiin pilvipalveluihin.” NKL:n Reijo Juntunen tunnustautuu teknologia-uskovaiseksi. ”Näkövammaiset ovat vihdoin kuluttajan roolissa eikä vain marginaaliryhmä, joka ottaa vastaan, mitä on tarjolla. Tekoälyn kehittyessä riskinä on tietenkin yksityisyyden menetys. Ajattelen kuitenkin, että laitteiden on saatava tietoa, jotta ne pystyvät palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla.” Tukilinja 1/2019 21 Mikä? Facing Emotions -sovellus. Toimii vain Huawein Mate 20 pro -puhelimessa (999 euroa). Käyttö Tunnistaa keskustelukumppanin perustunteita ilmeistä ja kertoo ne symbolein ja äänimerkein. Kenelle? Näkövammaiset, autismin kirjoon kuuluvat. ”Facing Emotions on siitä rehellinen sovellus, että sille on vaikeaa teeskennellä ilmeitä”, kertoo kuvassa hymyilevä toimittaja Ville Pekkanen. Suomalainen marraskuuilme hämmentää sovellusta.
• Lumilautailijan unelma Mitä voi voittaa paralympiakullan jälkeen? Matti Suur-Hamari haaveillee osallistumisesta vammattomien maailmancupiin. Sitä ennen hän aikoo kuitenkin nauttia lautailusta, surffauksesta ja fillaroinnista. TEKSTI Sari Heino-Holopainen KUVAT Vesa Linna Kuka? Matti Suur-Hamari, 32, lumilautailija, Kuusamo. Toimintarajoite Toisen jalan proteesi. Toimenkuva Edustusurheilija.
• TAPAAN MATTI Suur-Hamarin Helsingissä Mountainboard-treeneissä BMX-radalla ennen kuin hän suuntaa talveksi Alpeille harjoittelemaan. Vuoden 2018 paraolympiavoittajan hymy on valloittava, kun hän kaivaa rauhallisesti varusteitaan auton takaluukusta. Suur-Hamarin tie olympiavoittoon oli pitkä. Lumilautailun hän aloitti jo vuonna 1999, mutta vuonna 2009 hän joutui moottoripyöräonnettomuuteen, jonka seurauksena vasen jalka jouduttiin amputoimaan polvesta alaspäin. ”Silloin sairaalan teho-osastolla en olisi ikinä uskonut olevani tässä, missä 32-vuotiaana nyt olen. Alussa kaiken joutui opiskelemaan uudelleen.” Takaisin lumilaudalle Vuonna 2012 Matti Suur-Hamari oli taas lumilaudan päällä. ”Lumilautakrossi on vauhtilaji, ja ehkä se vauhdinnälkä, joka minussa on kytenyt pienestä pitäen on se juttu, miksi juuri krossi valikoitui lajikseni”, hän miettii. Marraskuussa 2013 hän meni ensimmäisiin lumilautakrossikisoihinsa ja sijoittui kolmanneksi. ”Ehkä se oli se hetki, jolloin ajattelin, että minustahan voi jopa tulla jotain tässä lajissa!” Suur-Hamari kiipeää taas ylös BMX-radalle ja alkaa tulla vauhdilla alas. Lasku näyttää kauniilta kumpuilevassa maastossa sinistä taivasta vasten. ”Kesäharjoittelulla on valtava merkitys siihen, miten talvella lumilauta kulkee”, hän selvittää. ”Mountainboard-harjoittelu BMX-radalla on hyvää lajinomaista harjoittelua, oikeastaan lähimpänä lumilautailua, mihin kesäolosuhteissa voi päästä.” Lumilautakrossi vaatii myös kuntoa, joten kovat kuntosaliharjoittelut kuuluvat hänellä ohjelmaan lähes päivittäin. Proteesi ei nykyään hidasta elämänja kilpailunhaluisen nuoren miehen menoa. Takana on jo kaksi paracrossin MM-kultaa, ja Matti Suur-Hamari on ensimmäinen paralumilautailija, joka on voittanut myös vammattomien SM-kisoissa. Tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut sekä uskoa itseen että kovan määrän töitä niin Suur-Hamarilta itseltään kuin hänen tukijoukoiltaan, joista etunenässä on valmentaja Mikko Wendelin. Rentous tuli mukaan ”Väläys siitä, että olisi mahdollista saavuttaa huippu, tapahtui kun voitin helmikuussa 2014 ensimmäisen maailmancupin osakilpailun Espanjan La Molinassa.” Suur-Hamari kertoo, että ennen tätä voittoa, kunnon ja tahdon ollessa kohdillaan, hän usein kuitenkin meni pitkin turvaverkkoja. Näin tapahtui myös Sotshin paralympialaisissa. ”Rupesin miettimään, missä on vika. Muutamien kuukausien jälkeen päätin muuttaa asennetta – ottaa ilolla kaikki tekeminen ja nauttia siitä.” Hiljainen ilo ja tyyneys huokuu nuoren Suur-Hamarin olemuksesta. Hän painottaa vielä, että on vaatinut tinkimätöntä työtä joka päivä, että huipulle on päässyt. ”Ja vaatii vielä enemmän, jos huipulla haluaa pysyä.” Suur-Hamari katselee kumpuja ja sinistä taivasta, ottaa laudan käteensä ja laskee vielä kerran kierrellen maastoa kuvaajan pyynnöstä. Kausi alkanut hyvin Alkukausi on lähtenyt hienosti käyntiin kahdella maailmancup-voitolla. Tammikuun Kiinan ja Korean mediapainotteisten matkojen jälkeen odottavat vielä treenileirit ja pienemmät kilpailut Kanadassa. Sitten on aika tulla Suomeen Pyhätunturin treenileirille ja MM-kisoihin. Ovat nyt onneksi melkein Kuusamossa asuvan Suur-Hamarin naapurissa. ”Kiireistä aikataulua siis meinaa pukata!” Suur-Hamari keskittyy tällä kaudella vielä parapuolen kisoihin, mutta katse on jo muualla: ”Suuri unelma olisi vielä joku päivä startata vammattomien maailmancupissa.” Enemmän kuin voitoista ja kuuluisuudesta Suur-Hamari haluaa kuitenkin nauttia siitä, mikä lajin pariin veti: ”Minulle on tärkeää nauttia jokapäiväisestä tekemisestä ja siitä, että pääsen harjoittamaan rakastamaani lajia ammatikseni eli lumilautailemaan.” Läheiset ja luonto voimana Jokapäiväiseen tekemiseen liittyvät myös perhe ja ystävät. Äiti pitää pokaalit kunnossa lapsuudenkodissa, ja viime kesään kuului sekä surffailu tyttöystävän kanssa Portugalissa että fillarireissun kavereiden kanssa Hollannissa. Onko moottoripyörä nyt lopullisesti vaihtunut fillariin? ”Sitä ei koskaan tiedä”, Suur-Hamari virnistää pakatessaan varusteitaan takaisin autoon. Kuntosalitreenit odottavat. ”Mutta nykyään metsä ja luonto ovat paikkoja, missä rentoudun kisakiireiden ulkopuolella. Kalastelen ja patikoin.” Tukilinja 1/2019 23 Matti Suur-Hamari treenasi ennen lumia mountainboardilla BMX-radalla. ”Tämä on lähinnä lumilautailua kesäolosuhteissa.”
• LÖYTYYKÖ APU? Helsinki ilmoitti avanneensa uuden matalan kynnyksen palvelun, joka auttaa lapsiperheitä löytämään oikeanlaista tukea kuormittavassa elämäntilanteessa tai kasvatuspulmissa. Tarvitsen apua -nappi on sähköinen yhteydenottokanava, joka on käytettävissä 24/7. Sen avulla asiakkaan ei tarvitse tietää, mistä palvelusta hänen perheensä hyötyisi, vaan ammattilaiset selvittävät sen ja ottavat yhteyttä kolmen arkipäivän kuluessa. Uutisessa unohdettiin kertoa, mistä nappi löytyy. Menimme Helsingin kaupungin nettisivuille ja teimme sanahaun ”Tarvitsen apua”. Sillä linkki yhteyslomakkeeseen löytyi, sivustoa selaamalla ei. TURVALLISTA SEURAA SINKKUKAHVILASSA Tammikuussa Helsingissä käynnistyi Sinkkukahvila-toiminta autistisen kirjon nuorille aikuisille ja muillekin, joita toiminta kiinnostaa. Sinkkukahvila löytyy Sture Cafe Clubilta parillisten viikkojen tiistai-iltoina klo 18-20. Siellä voi tavata uusia ihmisiä turvallisessa ympäristössä, ja mukana on ohjaajia, joilta voi tarvittaessa pyytää tukea sosiaalisiin tilanteisiin. Kahvilan toteuttaa Jotta kukaan ei jäisi yksin -hanke, jonka löytää esimerkiksi Facebookista. ”Tarve matalan kynnyksen sinkkutoiminnalle on noussut esille monissa palveluissa”, kertoo hankesuunnittelija Veera Virta Sexpo-säätiöstä. Helmikuusta lähtien Sinkkukahvilassa on mahdollisuus osallistua Slow dating -tapahtumiin, joita on ohjaamassa näyttelijä ja tapahtumatuottaja Kristiina Puukko. Sinkkukahvilan ohjaajina toimivat toimintaterapeutti Nina Kalliomäki ja kokemusasiantuntija Orjo Pättiniemi. YHTEISKUNTA PSYYKKISET HÄIRIÖT LAPSILLA LISÄÄNTYNEET Kelan mukaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat tämän hetken suurin diagnoosiryhmä alle 16-vuotiaiden vammaistuen saajilla. Vuoteen 2008 verrattuna mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat lisääntyneet 45 prosenttia ja vuoteen 2000 verrattuna lähes 80 prosenttia. 19 600 lasta (yli 56 % lasten vammaistuen saajista) sai vuoden 2017 lopussa tuen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Yleisin diagnoosi näistä oli psyykkisen kehityksen häiriö (9 700 saajaa), sen jälkeen tulivat lapsuustai nuoruusiässä alkavat käytösja tunnehäiriöt (6 100 saajaa) ja älyllinen kehitysvammaisuus (2 800 saajaa). Muita lasten sairauksia on pystytty ehkäisemään paremmin, sillä tuen saajien kokonaismäärä on 2000-luvun alusta vähentynyt neljänneksellä. Alle 16-vuotiaan vammaistuki voidaan myöntää lapselle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Tarpeen tulee olla tavanomaista suurempaa ja kestää vähintään 6 kuukautta. VAU JA PARALYMPIAKOMITEA YHTEEN Kaksi isoa vammaisurheilujärjestöä, Suomen Paralympiakomitea ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, ovat päättäneet yhdistyä vuoden 2020 alusta alkaen. Tämä on jatkoa aiemmille yhdistymisille: Vuosikymmen sitten diagnoosipohjaiset vammaisurheilujärjestöt – SIU, NKL:n liikuntatoimi, Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu sekä Elinsiirtoväen Liikuntaliitto – aloittivat yhdistymisprosessin, jonka seurauksena VAU aloitti toimintansa vuoden 2010 alusta. Jatkossa on tarkoitus koota urheilujärjestöt yhden katon alle yhdistämällä uusi vammaisurheilun kattojärjestö vielä Olympiakomitean kanssa. Olympiakomitea on ilmoittanut, että sillä on prosessiin valmius vasta vuodesta 2021 jälkeen. Ensimmäisenä vaiheena siis Paralympiakomitea ja VAU yhdistävät toimintansa. ELENAN NEULEET Teen neuleita tilauksesta neulekoneella lapsille ja aikuisille! Olen liikuntarajoitteinen ja työllistän itseäni. TUOTTEET: Lasten vetoketjulliset villahaalarit, liivit, villapaidat, villahousut, ym. Toteutan värija kuviotoiveita. Tarjolla valmiita kuvioita, kuten paloauto-, hevosja kissa-aiheita. Nimikointi toivomallasi nimellä ja kuviolla! OSOITE: Retkeilijänkatu, 00980 Helsinki. NETTISIVUT: https://elenanneuleet.wordpress.com Kysyy lisää sähköpostitse elenanneuleet@gmail.com KOULUTETTU HIEROJA TUOMAS NOUSU Ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä hierontaa Espoon Leppävaarassa. TUOTTEET: Klassinenja urheiluhieronta Intialainen päähieronta OSOITE: Harakantie 10, 02650 Espoo (lähellä Selloa) AJANVARAUS JA TIEDUSTELUT: p. 044 777 0039, posti@hierojatuomas.fi tai netistä www.hierojatuomas.fi Kaikki ilmoitukset: www.tukilinja.fi/tukitori 24 Tukilinja 1/2019
• Tukilinja 1/2019 25 KIRJAVINKKI Lasten mindfulness-harjoitteet tarjoavat vastalääkettä kuormittavaan viriketulvaan. MONTA ELÄMÄÄ TERAPIATIETOA TARINOITA KIINASTA VILPERIT TYYNIKSI RENTOUSHARJOITUKSIA Toimituksen valinta LASTEN JA NUORTEN KOGNITIIVISET JA KÄYTTÄYTYMISTERAPIAT Tietokirja. Duodecim, 2018. 627 s. Mielenterveystai käyttäytymisongelma todetaan joka viidennellä nuorella ja 12–15 % lapsista. Ensimmäisessä suomenkielisessä perusteoksessa kerrotaan sekä yleisimmistä ongelmista että eri terapiamuodoista, joilla niitä pyritään hoitamaan. Kirja on lähinnä ammattilaisen työkalu. Opettajalle, ohjaajalle ja vanhemmalle se antaa hyödyllistä tietoa hoitomenetelmistä. Kirjassa käsitellään myös ADHD:n ja autismikirjon häiriöiden terapiat. Iris Tenhunen ELIISA NYSTRÖM: TASSUN TOIMINTAKORTIT Kokeile kanssani mindfulnessia. PS-kustannus, 2018. 30 harjoituskorttia. Vieressä esitellään lasten mindfulness-harjoittelu saduilla ja äänitteillä, toiseksi vaihtoehdoksi ovat tarjolla harjoituskortit. Pahvikansiin pakatuissa isoissa korteissa on jokaisessa yksi harjoitus. Niissä opetellaan läsnäolevaa hengitystä, aistimista ja liikettä sekä hyväksyvää kokemusta senhetkisistä tunteista. Mukana on myös musiikin käyttöä, askartelua ja piparin maistelua. Eliisa Nyströmin luomat harjoitteet on kauniisti kuvittanut Milja Laine. Iris Tenhunen J. PEKKA MÄKELÄ: HUNAN Romaani. Like, 2018. 549 s. J. Pekka Mäkelä on sijoittanut Finlandia-palkintoehdokkaana olleen historiallisen romaaninsa mielenkiintoisesti 30-luvun Kiinaan, Hunanin maakuntaan. Miljöö on kuvattu taitavasti, mutta vielä kiinnostavammin teos sekoittaa lajityyppejä. Tapahtumat näet pohjaavat Mäkelän kummitädin, lähetyssaarnaaja Helvi Södermanin (1902–1985) aitoihin, niukahkoihin päiväkirjamerkintöihin. Muut tapaamamme henkilöhahmot ovat enimmäkseen fiktiivisiä. Helvin ohella keskeisiä henkilöitä ovat esimerkiksi sveitsiläinen maailmanmatkaaja Johann Caspar Wolff sekä tämän Nankingin verilöylystä pelastama teinityttö Liu Chin-chin, joka vammautuu sodan kauheuksien myötä pahoin. Juuri sodan järjettömyys nousee kirjan keskeiseksi teemaksi, käydäänhän teoksen tapahtumien aikaan myös maailmalla sekä Suomessa sotaa, josta kantautuu lähetysasemille tietoa ainoastaan kirjeenvaihdon kautta. Kaikista traumoistaan huolimatta Liu Chin-chin ei ole mikään rampa raukka, vaan mielenkiintoinen ja moniulotteinen hahmo, josta itsestäänkin kasvaa tarinankertoja. Sanni Purhonen NIKLAS RÖHOLM: JÄLJILLÄ Romaani. Basam Books 2018. 237 s. Niklas Röholmin esikoisromaani Jäljillä sijoittuu jonnekin määrittelemättömään nykyaikaan, kovin Helsingin oloiseen kaupunkiin. Kokonaisuus kietoo yhteen joukon henkilöhahmoja, joiden kohtalot risteävät, sekä varsin laajoja teemoja, kuten elämän ja kuolemanjälkeisen elämän pohdintaa. Tämä kaikki voisi käydä nopeasti väsyttäväksi tai vähintään epäselväksi. Onneksi Röholmin kiinnostavimmat hahmot, kuten kirjan aloittava Lisbet, ankkuroivat tarinan uskottavasti myös arkisempaan todellisuuteen. Sokean kirjailijan näkövamma on nostettu esiin teoksen markkinoinnissa. Tekijän näkövammaisuus on oletettavasti vaikuttanut ainakin siihen, että kirjassa on useampikin vammainen hahmo, ja ihmisten usein kömpelö suhtautuminen vammaisuuteen on esillä muutenkin. Tätäkin korostuneempia ovat filmiviittaukset ja kirjan läpileikkaavana ideana ajatus uudelleen syntymisestä – kuten elokuvassa Päiväni murmelina, jossa päähenkilö elää saman päivän yhä uudestaan. Sanni Purhonen KIRSI SJÖBLOM: PIKKUMULPERI JA PIENET SUURET TARINAT Mindfulness-satuja ja -harjoituksia. PS-kustannus, 2018. 83 s. Lasten mindfulness-harjoittelu on hyvinvointikirjallisuuden ja lastenhoidon kuuma trendi, joka on nyt leviämässä Suomeenkin. Harjoittelu vastaa tarpeeseen rauhoittaa tahtia ja oppia läsnäolon, keskittymisen ja itsensä hyväksymisen vaikeita taitoja. Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat tarjoaa neljä satuikäisille sopiva tarinaa eläinlapsesta, joka kohtaa meren ja taivaan liikkeet sekä sirkuksen ja retkipäivän vaihtelevat kokemukset. Tarinoiden jälkeen keskitytään harjoitusäänitteisiin, sitten keskustellaan. Mindfulnessja joogaohjaaja, psykologi Kirsi Sjöblom on ohjannut lasten tunnetaitoryhmiä, mikä näkyy kirjan osaavissa harjoitusohjeissa, taustaselvityksissä ja lähdeluettelossa. Harjoitukset tukevat hyvin vaikkapa päivän rauhallista aloittamista kotona, päiväkodissa tai koulun alkuluokilla. Milja Laineen lempeän iloinen kuvitus tukee tunnelmaa. Muutaman minuutin harjoitusäänitteet voi ladata kustantajan sivuilta ilmaiseksi, osoite löytyy esipuheesta. Iris Tenhunen
• 26 Tukilinja 1/2019 LEFFAFRIIKKI / TEKSTI Sanni Purhonen ELOKUVATEATTERIT TV-ELOKUVAT NETTIELOKUVAT FESTIVAALIT Helmi-maaliskuun elokuvissa liikutaan vakavista teemoista koko perheen Disney-fantasiaan. Dumbo lentää jälleen! GLASS 18.1. Teattereissa voi jo nähdä M. Night Shyamalanin uutuuden Glass, jossa saatetaan yhteen tarinat ohjaajan kahdesta aiemmasta hittielokuvasta Unbreakable (2000) ja Split (2016). Samuel L. Jackson on jälleen haurasluinen Elijah Price, joka tunnetaan myös liikanimellä herra Glass. James McAvoy puolestaan uusii monipersoonaisen Kevin Wendell Crumbin roolin. STAN & OLLIE 1.2. Jon S. Bairdin ohjauksessa maailmankuulu komediakaksikko Stan Laurel (Steve Coogan) ja Oliver Hardy ( John C. Reilly), tutummin Ohukainen ja Paksukainen , kiertää 50-luvun Britanniassa. Menneisyyden haamut yhdessä Hardyn heikentyneen terveydentilan kanssa alkavat kuitenkin uhata heidän kumppanuuttaan. John C. Reilly on napsinut Hardyn roolista palkintoehdokkuuksia. ALITA: BATTLE ANGEL 14.2. Robert Rodriguezin elokuvassa tavataan uudenlainen sankaritar. Kaukaisessa tulevaisuudessa kyberneetikko Ido ( Christoph Waltz), löytää Iron Cityn kaatopaikalta tajuttoman ja hylätyn Alitan ( Rosa Salazar), ihmisen ja koneen risteymän eli kyborgin. BEAUTIFUL BOY 15.2. Steve Carell ja Timothée Chalamet näyttelevät isää ja poikaa Felix Van Groeningenin draamassa, joka kuvaa lapsen huumeriippuvuuden kanssa taistelevan perheen selviytymistarinaa. Palkintosuosikki pohjautuu tositapahtumiin, David ja Nic Sheffin omaelämäkertoihin. DUMBO 29.3. Tim Burton tuo valkokankaille odotetun, näytellyn version kaikille tutusta kertomuksesta. Elokuva isokorvaisesta norsusta perustuu rakastettuun Disney-klassikkoon, jonka vertauskuvallinen tarina juhlii erilaisuutta. PIMEYDEN KUKAT 15.2. Deborah Chow ohjasi V. C. Andrewsin suositun kauhuromaanin filmatisoinnin (Flowers in the Attic, USA 2014). Varakkaan perheen lapset pidetään lukittujen ovien takana tuhoisin seurauksin. Hero. KUIN RAIVO HÄRKÄ 21.3. Martin Scorsesen ohjaama klassikko (Raging Bull, USA 1980) kertoo lahjakkaasta, mutta vainoharhaisesta nyrkkeilijä Jake La Mottasta ( Robert De Niro), joka puskee yhtälaisella raivolla niin elämän kuin ottelujensa läpi. Teema Fem. BIRD BOX Näkymätön ja uhkaava voima saa suurimman osan ihmisistä tekemään itsemurhan. Viisi vuotta myöhemmin eräs eloonjäänyt ( Sandra Bullock) yrittää epätoivoisesti viedä lapsensa turvaan. Vaaralta voi suojautua vain näkemättä mitään – silmät sidottuina. Susanne Bierin ohjaama trilleri perustuu Josh Malermanin romaaniin. Netflix. LIONHEART Kun Adaezen ( Genevieve Nnaji) isä ( Pete Edochie) sairastuu, on naisen ryhdyttävä johtamaan perheyritystä ja todistettava pätevyytensä miesvaltaisella alalla. Genevieve Nnaji debytoi myös ohjaajana ensimmäisessä Netflixin tuottamassa nigerialaisessa elokuvassa. Netflix. Elokuva ja psyyke -symposium järjestetään elokuva-arkiston uudessa Kino Reginassa 15.–16.3. Symposium tarjoaa mahdollisuuden keskustella elokuvista psykoanalyysin näkökulmasta. Tapahtuman tämänkertainen teema on katse.
• Välinevinkki Apuväline: Hookit, yleiskoukku Edustaja: www.hookit.fi Hinta: 15 euroa TEKSTI JA KUVA: Clas von Bell Tukilinja 1/2019 27 RUUDUSSA / TEKSTI Iris Tenhunen Miksei kukaan ole keksinyt tätä aikaisemmin? KAIKKI SATEENVARJOA tai kävelykeppiä käyttävät ihmiset tietävät, miten hankalaa keppi tai varjo on saada pysymään pystyssä käden ulottuvilla. Nyt markkinoille on tullut tuote, joka helpottaa tätä ongelmaa merkittävästi. YLEISKOUKKU HOOKIT on erinomainen apuväline, jonka soisi tulevan kylkiäisenä esimerkiksi kävelykepin ja kyynärsauvojen kanssa. Hookit voi olla kiinteästi kiinni myös kävelykepissä eikä se häiritse kepin käyttöä millään lailla. Se toimii niin, että se kiinnitetään kepin varteen lähelle kädensijaa ja muotoillaan sitten koukuksi. Sen jälkeen kepin saa ripustettua vaikkapa tuolin selkänojaan tai pöydän reunaan. KOUKUN KIINNITTÄMINEN vaatii hieman sormivoimaa, mutta muuten se on yksinkertainen toimenpide. Kun Hookit on kiinnitetty, koukkuosan voi taivuttaa haluamaansa muotoon. Koukun pintamateriaali on luistamatonta silikonia ja koukun sisällä on taivutettavaa metallia. Hookit sopii kepeille tai muille esineille, joiden halkaisija on 10–30 mm. YLEISKOUKKU HOOKIT on hyvin monikäyttöinen, joten sille löytyy kotona paljon muitakin käyttökohteita. Muun muassa siivousvälineiden ripustamisessa se on näppärä apuri. Lähetä vinkkejä uusista apuvälineistä osoitteeseen: valinevinkki@tekstiviestit.fi MUUMILAAKSO TV2, 25.2. Uusi koko perheen kansainvälisesti tuotettu animaatiosarja Muumilaakso on kuvailutulkattu suomeksi. Kuvailutulkkaus on visuaalisuuden sanallistamista näkövammaisille katsojille. Televisiossa sen saa kuuluviin valitsemalla televisiosta hollanninkielisen äänen. Suomenkielisessä versiossa ääninäyttelijöinä ovat Joonas Nordman, Satu Silvo, Ville Haapasalo, Alina Tomnikov, Kiti Kokkonen, Olavi Uusivirta ja Markku Haussila. THOMAS MANN: TAIKAVUORI YLE RADIO 1 JA AREENA 6.1. ALK Uusintana vuodelta 1998 kuultava Radioteatterin 7-osainen kuunnelmasarja kertoo klassikkoromaaniin perustuvan tarinan vuoristoparantolaan keuhkotautista serkkuaan tapaamaan matkustavasta Hans Castorpista. 20-vuotias Castorp alkaa itsekin oirehtia ja viettää parantolassa 7 vuotta. Teos vie kuulijat vuosisadan takaiseen Euroopan henkiseen ja aatteelliseen ympäristöön, joka tiivistyy eristyneen parantolan väkevissä ihmissuhteissa. HYVISSÄ AIKEISSA TV1 JA AREENA, 16.1. ALK 3-osainen dokumenttisarja sukeltaa suomalaisen rodunjalostuksen historiaan. Se antaa äänen niin eugeniikan toteuttajille ja heidän jälkeläisilleen kuin uhreillekin. Eugeniikka oli aikansa sosiaalipoliittinen väline ja erottamaton osa suomalaisen hyvinvointivaltion historiaa. Ihmisten luokittelu ja mittaaminen sekä mm. pakkosteriloinnin sallinut lainsäädäntö olivat voimassa 1960-luvun loppuun asti. Sarja ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Riikka Kaihovaara ja Riika Nikkarinen. THE MAGICIANS HBO Lev Grossmanin kirjasarjaan perustuva tv-sarja jatkuu 4. kauden uusin jaksoin. Sarjassa seurataan huippuälykästä, mutta sosiaalisesti rajoittunutta Quentin Coldwateria ( Jason Ralph), jonka lapsuuden pakkomielteenä olivat Fillory-taikamaailmasta kertovat kirjat. Nyt hän opiskelee erikoislukiossa, jossa joukko nuoria pääsee tutustumaan taikavoimiinsa samalla, kun heille selviää, ettei Fillory olekaan sepitettä. PYÖRÄTUOLISTA HUIPULLE TV 2 JA AREENA, 4.2. JA 7.2. Tv-dokumenttisarja Tuhkimotarinoita kertoo poikkeuksellisista ihmiskohtaloista ja sen kolmas.tuotantokausi herätti paljon keskustelua. Mitä rankan kriisin läpikäyneille päähenkilöille kuuluu nyt? Sarjan ohjaaja Mape Morottaja kutsui heidät kylään ja otti selvää. 4.2. nähdään uusintana pyörätuolia käyttävästä ratamoottoripyöräilijä Ulla Kuljusta kertova jakso Pyörätuolista huipulle. 7. helmikuuta on vuorossa Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Ulla? STAR SHAPED SCAR AREENA Jasmin Koskirannasta tehty koskettava, 12-minuuttinen lyhytelokuva Star Shaped Scar tuli Yle Areenaan joulun alla, ja tammikuun alussa sitä katsottu jo melkein 200 000 kertaa. Vuosaaren prinsessa rakastaa meikkejä, koruja ja kauniita juhlamekkoja sekä kaikkea kiiltävää ja vaaleanpunaista. Hän ei käy töissä, ei opiskele ja poistuu talvella vain harvoin kotoaan. Hänen suurin intohimonsa ovat kalliit kengät, joilla hänen on mahdoton kävellä. Toimituksen valinta
• LUKIJAFOORUMI / KIRJEET JA KUVAT VOI LÄHETTÄÄ OSOITTEESEEN: Tukilinja/Lukijafoorumi, Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki tai toimitus@tukilinja.fi BLOGIPOIMURI ”Jos kerron olevani sairauslomalla, mitä ihmiset ajattelevat? Ajattelevatko he, että olen laiska? Entä jos kerron mielenterveystaustastani? Entä, että käyn kerran viikossa terapiassa? Voinko saada edes töitä, jos en piilottele tätä? Pelkäävätkö ihmiset, että olen epävakaa ja inhottava?” ”Jokainen myös paranee eri tavalla, eri tahtiin – vaikka masentuneena kotoa poistuminen voi olla vaikeaa, ihmisten näkeminen on tärkeässä roolissa parantumista.” Blogilinjalla Eeli, 9.12.2018 (www.tukilinja.fi) Harrastukseen tukea Kiitos Tukilinja ratsastusharrastuksen tukemisesta. Lämpimin terveisin Iita Karttunen ja huoltaja Sari Karttunen. Iita ponin selässä. Tabletti auttaa Jasmiinaa arjen pyörityksessä. Hei Tässä kuva minusta ja iPadista. Kiitos, kun sain teiltä iPadin ja olen ollut siihen tyytyväinen. Terveisin Jasmiina Visuri Krista Nevalainen (oik.) pääsi mukaan kuvaan kehitysvammaisten mallien esitellessä hääpukuja. KRISTA MUKANA NÄYTÖKSESSÄ Hei, huomasimme viimeisimmästä Tukilinjasta, että asiakkaamme Krista Nevalainen oli päässyt poseeraamaan puolivahingossa mallin kanssa valokuvaan häämekkojen muotinäytöksessä. Kristan nimeä ei kuitenkaan julkaisussa näkynyt, joten olisiko mahdollista kertoa seuraavassa julkaisussa hänen nimensä? Hän on kuvassa oikealla. Hyvää viikonloppua teille! :) Ystävällisin terveisin Samuli Soininen työvalmentaja, Espoo Sirpa Pihlajaniemen teoksia voi ostaa nettisivulta enchantedlife.fi. ENSIMMÄINEN TAULU Hei, ohessa kuva hakemistani tarvikkeista ja jo ensimmäisestä niillä tehdystä taulusta. Sydämellinen kiitos! t. Sirpa Pihlajaniemi Tukilinja auttoi Oskaria hankkimaan metsästysvarusteita. Hei! Kaunis kiitos apurahastanne Oskari Vanhalan metsästysharrastuksen tukemiseen. Laitan liitteeksi pojastani jahtikuvan. Metsästys ja kalastus ovat hänen rakkaimpia harrastuksiaan ja toivon, että ne ovat hänen voimavaransa tulevaisuudessakin. Kiitos vielä kerran, ja hyvää alkavaa vuotta! Heli Räisänen Miiro sai osa-apurahan nojapyörään. PYÖRIEN PÄÄLLE Kiitos paljon, että olitte mukana mahdollistamassa tätä. Miiro ja minä toivotamme oikein mukavaa vuoden alkua! Riikka Hirvonen TUKEA OPINTOIHIN Kiitokset tukirahoista. Ovat auttaneet opiskeluissa paljon! R.H. 28 Tukilinja 1/2019
• MIELIPIDEKYSELY KYSYMYS Mielestäni vammaisurheilua seurataan mediassa... NÄIN VASTATTIIN 1. Liian vähän. 54 % 2. Kiinnostaisi nähdä enemmänkin. 35 % 3. Sopivasti. 6 % 4. Turhan paljon, eihän se oikeaa urheilua ole. 5 % Mielipidekysely tehtiin Tukilinjan nettisivuilla. Vastaajia oli joulukuussa 63. Eläinten kouluttamisessa käytetään naksutinta. Rahapula uhkasi opintojen alkua Olin todella onnessani, kun sain tiedon että minulle on myönnetty koulumatkoihini tukea. Kun sain tiedon kesällä, että pääsen opiskelemaan, niin huoli oli kova siitä kuinka pääsen sinne kulkemaan, kun opiskelijalla ei ole isoja tuloja. Minulle tuli syksyn aikana peräti kolme kertaa hylättyjä kirjeitä, mistä olin apua hakenut, ja olin jo todella surullinen että vihdoin, kun pääsen opiskelemaan unelma-ammattiani, niin ei minulla tule olemaan varaa kulkea sinne. Bussilla en voinut mennä, kun matka kesti 2 tuntia ja autolla ajelee 30 minuutissa. Sitten minulle kerrottiin tukilinja.fi-sivustosta ja laitoin heille hakemuksen. Kuukauden päästä tuli päätös, että se on myönteinen, ja voi sitä iloa ja riemua, kun nyt ei tarvitse huolehtia miten pääsen kouluun! Ja tämä apu oli todella suuri minulle ja nyt yksi iso stressitekijöistä poistui elämästäni, kiitos! On aivan mahtavaa, että näitä tukilinjoja on, ja kunpa tämmöistä toimintaa tuettaisiin hyvin, jotta muillakin olisi mahdollisuus opiskella se unelma-ammattinsa. Terveisin: K.P Tietokone toi iloa Romeolle. KAIKILLE TEILLE Kyllä täällä ilosta itku tuli äidille. Kuva viime sunnuntailta. Lämmin hali ja vielä Kiitos! Romeo ja Virpi Haimi VIDEOITA NÄKÖVAMMAISENA Hei ja lämmin kiitos. Olen paljon tehnyt kannettavalla tietokoneella. Teen paljon, niin paljon, että kohta näkyy ja kuuluu. Olen oppinut paljon uutta. Kiitos. A.R. OMA TIETOKONE AUTTAA Hei! Sain hetki aikaa sitten teidän kauttanne maksusitoumuksen tietokoneen ja monitoimilaitteen hankkimiseen. Kiitän tästä oikein paljon. Tietokone ja monitoimilaite ovat helpottaneet huomattavasti päivittäistä elämääni ja asiointiani mm. eri virastoissa. On mahtavaa että tälläinen tukitoiminta on olemassa, itse en olisi voinut k.o laitteita hankkia! Kiitos oikein paljon teille! E.K. Kiitämme yhteistyöstä! Tukilinjan tuki kannettavan tietokoneen saamiselle yhdistyksemme käyttöön on suuressa arvossa. Vanha käytössä oleva tietokone oli tullut tiensä päähän, ja oli vain ajan kysymys tiedostojen kaatumiseen. Kiitos teille tuestanne. Missä ja miten tietokone on yhdistyksemme käytössä, siitä teille suppea tiedote (ja alla vielä runo): Tampereen Seudun Selkäyhdistys julkaisee terveyttä ja selän hyvinvointia edistävää jäsenlehteä kaksi kertaa vuodessa. Lehden painosmäärä on tällä hetkellä 1000 kappaletta. Yhdistyksemme tärkeimpinä toimintamuotoina ovat viikoittain järjestetyt liikuntaryhmät, yleisöluentotilaisuudet sekä vertaistukija virkistystoiminta. Liikuntaryhmät, joita ohjaavat koulutetut ohjaajat, sopivat kaiken ikäisille selän hyvinvoinnista kiinnostuneille. Toimitan lehteä ja teen tiedotteita näistä liikuntaryhmistä ja tapahtumista jäsenistölle ja suurelle yleisölle. Samalla ylläpidän yhdistyksen jäsenrekisteriä. Ystävällisin terveisin Riitta Virenius vpj, jäsenasioiden hoitaja Tampereen Seudun Selkäyhdistys ry KIITOKSET TUKILINJALLE Tukilinja nimensä on veroinen, auttaja vammaisten sekä vammaisyhdistysten. Kun myönnettyjen apurahojen listaa selaa, huomaa: välineitä saa hänkin, joka soittimilla ”pelaa”. Montaa myös liikunta auttaa, siksi Tukilinja vaikkapa pyörän lahjoittaa. Eikä töitä enää tehdä kynällä ja paperilla, tänä päivänä toimitaan tietokoneilla. Ei niitä kaupasta ilman maksua saa, siksi Tukilinja montaa ostajaa auttaa. Niinpä Akanatkin tukea uuteen koneeseen haki ja Tukilinjan ansiosta ei toteutunut Murphyn laki! Nääs sihteerin kone kun sopimuksensa irti sanoi, jo oli uusi kone luvattu, sen yhdistys tietämättään oikeaan aikaan anoi. Täten yhdistyksemme hattua nostaa ja Tukilinjaa tietokoneesta kiittää toivoen, että tarvitseville edelleenkin rahaa riittää! Ylöjärven Akanat ry:n hallitus Salme Viberg, pj ja Pirkko Wallenius, sihteeri LÄPPÄRI KOTIOVELLE Hei. Kävin tuossa alkukesällä Niemikotisäätiön järjestämän atk-kurssin ja sain sitä kautta tämän koneen lahjoituksena teiltä. Kone tuotiin ihan kotiovelle asti, mikä oli hienoa. Olen melko hidas oppimaan, mutta pikkuhiljaa koneeseen tutustuttuani alkaa jo hommat sujua. Pankkiasiat sujuu, samoin s-postien lukeminen ja vastaaminen, ja olen löytänyt netistä useampiakin vaatekauppoja, joista löytyy minulle sopivankokoisia vaatteita, koska olen isokokoinen. Kiitos vielä koneesta, oppia ikä kaikki. t. M.H. Tukilinja 1/2019 29 Olin todella surullinen, että vihdoin, kun pääsen opiskelemaan unelma-ammattiani, ei minulla tule olemaan varaa kulkea sinne.
• BLOGILINJALLA / Matti Laitinen Kehitysvammaisen kundin faijana Työssäni ja yksityiselämässäni tekemieni havaintojen mukaan ihmisarvon ja -oikeuksien toteutuminen edellyttää sitä, että jokainen ihminen saa riittävästi omassa arjessaan tarvitsemaansa yksilöllistä tukea, apua ja ohjausta. Vammaisena syntyminen ei ole kenenkään oma valinta. Minusta vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten ihmisoikeuksien laiminlyönti ja alimitoitus ovat rikos ihmisyyttä vastaan. ARSKA ON NYKYISIN puolitoistametrinen vauhtiveikko, joka tykkää Olavi Virrasta ja bluesista. Kotona hän takoo kannuja ja skulaa kosketinsoittimellaan. Sosiaalisena ja myötäelämiskykyisenä ihmisenä Arska tulee hyvin toimeen toisten ihmisten kanssa. Downin syndroomasta johtuvan vaikean kehitysvammaisuutensa vuoksi hän ei pärjää arjen toiminnoissaan itsenäisesti, vaan tarvitsee kaikissa toiminnoissaan aikuisen henkilön apua ja ohjausta sekä ympärivuorokautista valvontaa. Puutteet viestinnässä, keskittymiskyvyssä, pitkäjänteisyydessä ja oman toiminnan ohjaamisessa heikentävät olennaisesti hänen yleistä suoriutumistaan. Tästäkin huolimatta Arska-köriläs elää täysivaltaista ja tasa-arvoista elämää perheessään ja bunkkaa edelleen lapsuudenkodissaan. Arskalla on vaikeuksia ulkomaailman kanssa kommunikoinnissa. Kaikki eivät ymmärrä hänen omaa kieltään, jossa on myös omat yleiskäsitteensä, lyhyet lauserakenteensa ja adjektiivinsa. Toki hän osaa ilmaista omaa vankkaa tahtoaan myös eleillä ja viittomilla. Puheja kirjoitustaidottomana henkilönä hänen on kuitenkin vaikea laatia valituksia viranomaisille, kun häntä kohdellaan yhteiskunnassa epäoikeudenmukaisesti. Faijalla on ollut tapana jeesata kundiaan, mikäli näin on päässyt lipsahtamaan sivistysvaltiossa. ARSKA KÄY ARKISIN duunissa Stadin ylläpitämässä Pasilan toimintakeskuksessa. Faija vie hänet hommiin ja hilaa hänet iltapäivällä takaisin himaan. Arskan työnkuvaan kuuluvat mm. paperisilppurin käyttö, astianpesukoneen täyttö ja tyhjennys, roskakorien roudaaminen ja pyörätuolissa olevan kollegan työntäminen ulkoilupäivänä. Hän viihtyy hyvin toimintakeskuksessa, koska hän kokee olevansa oman yhteisönsä arvostettu jäsen. Arska käy kerran kuukaudessa kolmen vuorokauden kestoisessa tilapäishoidossa Pihlajiston pienryhmäkodissa, jotta muu perhe pääsee välillä huilaamaan. Itsestäni voin kertoa sen, että kirjoittaminen on ollut aina keskeisellä sijalla omassa elämässäni. Matti Laitinen STADIN VALKKA = Helsingin Vallila SKIGLATA = purjehtia, seilata DAIJU = pää, tajunta SKÖNE = meri STOGE = juna KANNU = rumpu SKULATA = soittaa BUNKATA = asua OLEN LÄHES 65-vuotias karvainen äijänkäppänä Stadin Valkasta. Ehdin seurata duunielämässä 36 antoisaa vuotta ammatillisen kuntoutuksen parissa, kuinka neurologiset vammat ja sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt vaikuttavat ihmiset fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja tiedolliseen toimintakykyyn. Tajusin tuona aikana, että ihminen on aina ensisijaisesti ihminen ja vasta toissijaisesti vammainen. Ihmisarvon kunnioitus alkaa jokaisen yksilön tasavertaisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. Skiglasin tässä hommassa vieläkin syvemmälle omassa daijussani, kun perheeseemme syntyi 28 vuotta sitten kundi nimeltään Arska, joka oli jo syntyessään hukkua alkusköneensä. Kun kundin pumppu paikattiin ja monipuolinen kuntoutus alkoi, svengiä on riittänyt vaikka muille jakaa. Arska on ollut menoja maailmanmies jo snadista lähtien. Hän lähti jo vuonna 1992 mutsinsa ja faijansa kanssa ekalle ulkomaanreissulleen Belgiaan ja Hollantiin. Reissaaminen tapahtui tuolloin stogella kulkien. Kerron Tukilinjan blogissani helmi–maaliskuussa 2019 sekä omasta että kundini Arskan näkökulmasta, millaista on elää kehitysvammaisena hemmona Suomessa ja muualla Euroopassa. Tarinat perustuvat omiin kokemuksiimme. 30 Tukilinja 1/2019 Kuka? Matti Laitinen, 64, Helsinki. Toimenkuva Eläkeläinen, omaishoitaja, kirjailija. Bloggaa Helmi–maaliskuussa osoitteessa www.tukilinja.fi. Skiglasin tässä hommassa vieläkin syvemmälle omassa daijussani, kun perheeseemme syntyi 28 vuotta sitten kundi nimeltään Arska.
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA lokakuussa ja marraskuussa 2018 Tukilinja 1/2019 31 VUODEN TOIMIJAT 2018 LOUKKO RY, 7 000 EUROA Apuraha vuonna 2017 perustetulle yhdistykselle omien toimitilojen hankintaan. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa esteetöntä ja turvallisen tilan periaatteita noudattavaa kulttuurija taidetoimintaa kaikenlaisille, myös valtavirtaan kuulumattomille nuorille. Toimintaa ja tapahtumia on järjestetty Helsingin Suvilahdessa Oranssi ry:n tiloissa, mutta osallistujamäärien kasvaessa on ajankohtaista löytää omat tilat. Uraauurtava nuorisotoiminta on suunnattu inklusiivisesti kaikille nuorisoryhmille. AULA-TYÖKOTI / VERTAISTAITELIJAT-HANKE, 5 000 EUROA Apuraha kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden palkkioihin residenssijakson ajalta. Taiteilijat työskentelevät Tilapäisessä julkisen taiteen taiteilijaresidenssissä Helsingin Sanomatalossa joulukuussa 2019 yhdessä muiden nykytaiteilijoiden kanssa. Apurahalla maksetaan palkkioita myös Vertaistaiteilijat-hankkeen erityistä tukea tarvitseville vertaisohjaajille. He ohjaavat taidetyöskentelyä esimerkiksi museoissa, hoitolaitoksissa, kansalaisopistoissa ja vapaa-ajan kerhoissa. SUOMEN PARTIOLAISET – 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA, 4 000 EUROA Apuraha vammaisille lapsille ja nuorille suunnattujen harrastusvälineiden hankintaan partiolaisten välinelainaamoon. Projektissa on innovatiivisella ja osallistavalla otteella kehitelty uusia tapoja osallistua partiotoimintaan perinteisten tapojen rinnalle. Yksi vähän harrastavien lasten ryhmistä, joille toiminta ja välinelainaamon palvelut suunnataan, ovat vammaiset lapset ja nuoret. JOENSUUN PARAFESTYHDISTYS RY, 2 000 EUROA Apuraha 9. kertaa Joensuussa järjestettävän, esteettömän ja maksuttoman Parafest-festivaalin kuluihin. Kolmipäiväinen festivaali kerää vuosittain tuhansia kävijöitä Joensuun Taidemuseon pihapiiriin ja sen ympäristöön. Festivaali tarjoaa vammaisille taiteilijoille ympäri Suomen mahdollisuuden tuoda teoksensa yleisön nähtäväksi ja kuultavaksi. Esillä on taiteilijoita musiikin, tanssin, teatterin ja kuvataiteen piiristä. DAATSO OY/ PERTIN VALINTA, 2 000 EUROA Apuraha välinehankintoihin yritykselle, jonka tarkoituksena on löytää uusia työllistämisen malleja kehitysvammaisille ja muille osatyökykyisille henkilöille kulttuurinja taiteen alalla. Lyhty ry:n piirissä syntynyt Pertin Valinta tarjoaa freelance-taiteilijoiden ja esiintyjien tueksi managerija välityspalvelua. Pertin Valinnan Sekotavarakaupassa Helsingissä on myynnissä outsider-taidetta ja -käsitöitä. Kaupan yhteydessä toimii myös galleria. Yhteisö tekee laajaa yhteistyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti. STARTTI-STIPENDIT SYKSY 2018 HARRASTAJILLE P.R. Stipendi lasketteluvälineiden hankintaan 17-vuotiaalle nuorelle, joka on löytänyt laskettelusta mieluisan ja itselleen soveltuvan lajin. K.T. Stipendi jääkiekkokelkan hankintaan henkilölle, joka on päässyt kokeilemaan kelkkajääkiekkoilua ja innostunut siitä. J.S. Stipendi yleisurheiluharrastuksen varustehankintoihin ja harjoittelukuluihin 15-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen haasteita. N.S. Stipendi oman pelituolin hankintaan henkilölle, joka on aloittanut pyörätuolisulkapalloilun. K.P. Stipendi heittolajien välinehankintoihin henkilölle, joka harjoittelee tavoitteellisesti ja on saavuttanut mitalisijoja elinsiirron saaneiden EM-kilpailuissa. T.T. Stipendi valmentautumiskuluihin paralumilautailua tavoitteellisesti harjoittelevalle henkilölle. V.L. Stipendi kuulantyönnössä tarvittavien varusteiden ja välineiden hankintaan henkilölle, joka on aloittanut kuulantyönnön pararatsastuksen oheislajina. R.E. Stipendi kelkkajääkiekossa tarvittavien varusteiden hankintaan henkilölle, joka on tutustunut kelkkajääkiekkoon ja aloittanut sen tavoitteellisen harrastamisen. O.S. Stipendi 23-vuotiaalle opiskelijalle kelkkajääkiekossa tarvittavan kelkan hankintaan. L.R. Stipendi välinehankintoihin sekä pelija harjoitusmatkojen kuluihin pyörätuolicurling-harrastuksen aloittaneelle henkilölle. H.J. Stipendi jalkapalloharrastuksen kuluihin henkilölle, joka on aloittamassa pelaamista erityisjalkapallojoukkueessa. R.M. Stipendi oman keilapallon hankintaan näkövammaiselle henkilölle, joka on aloittanut keilailuharrastuksen. VIMMA-PALKINTO 2018 Tukilinja myöntää vuosittain työskentelyapurahan Vimma -vammaiskulttuuripalkinnon saajalle. Vuonna 2018 apurahan sai näyttelijä Silva Belghiti. Hän on ensimmäisenä Teatterikorkeakouluun hyväksyttynä kuurona näyttelijänä ollut tienraivaaja, joka on toteuttanut visiotaan päämäärätietoisesti ja ennakkoluulottomasti muun muassa Svenska Teaternin näytelmässä Näktergalen (2016), Suomi 100 000 -iltamakiertueella (2017) sekä Teatteri Totin Vaginamonologeja -esityksessä (2018). Hänen opinnäytetyönsä käsitteli viittomakielisen näyttelijän yhdenvertaisuutta.
• Tukilinja-lehden tuotolla jaettiin vuonna 2018 apurahoja ja apuvälineitä noin 707 000 euron arvosta eli noin 59 000 euroa/kk. Apurahoja voivat hakea kaikki vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteiset henkilöt sekä heitä tukevat pienimuotoiset hankkeet. Tuki on tarveharkintaista ja sillä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 32 Tukilinja 1/2019 YHTEISÖILLE LAHDEN SEUDUN CP-YHDISTYS RY Stipendi curling-setin ja boccian vierityskourun hankintaan yhdistykselle, jonka liikuntakerhossa halutaan panostaa vaikeavammaisten jäsenten liikuntamahdollisuuksiin. UUDENMAAN MUNUAISJA MAKSAYHDISTYS UUMU RY Stipendi liikuntakokeilutapahtumien järjestämiseen yhdistykselle, joka haluaa tarjota jäsenistölleen liikuntakokeiluja eri vuodenaikoina. Kokeiltavia lajeja ovat mm. seinäkiipeily ja luistelu. LEVI SKI CLUB RY Stipendi harjoittelua tukevan välineistön hankintaan lumilajiseuralle. Seura haluaa panostaa para-alppihiihtotoimintaan ja kehittää kelkkalaskijoille soveltuvia harjoitteluolosuhteita ja -välineistöä. SEINÄJOEN VOIMISTELIJAT Stipendi lajivälineistön hankintaan voimisteluseuralle, jossa on syksyllä 2018 aloittanut uusi Special Olympics rytmisen voimistelun joukkue. VANTAAN VOIMISTELUSEURA Stipendi välinehankintoihin voimisteluseuralle, jossa on aloitettu tänä vuonna kaksi uutta voimistelun erityisryhmää. UUDENMAAN PARKINSON-YHDISTYS RY Stipendi kolmen liikuntakokeilutapahtuman kuluihin yhdistykselle, joka järjestää monenlaista vertaistoimintaa sairastuneille ja heidän läheisilleen. KARSTULAN SEUDUN INVALIDIT RY Stipendi curling-setin hankintaan yhdistykselle, joka haluaa perustaa jäsenilleen curling-ryhmän. MÄNTÄN SEUDUN INVALIDIT RY Stipendi curling-välineiden hankintaan yhdistykselle, joka haluaa laajentaa liikuntatoimintaansa. HÄMEENLINNAN SEUDUN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY Stipendi harrastusvälineiden hankintaan yhdistykselle, joka on käynnistänyt Sporttis-liikuntakerhon. HELSINGIN JALKAPALLOKLUBI RY Stipendi matalan kynnyksen jalkapalloryhmän välinehankintoihin seuralle, jossa on perustettu uusi matalan kynnyksen jalkapalloryhmä tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. JOKILAAKSON LIIKKUJAT Stipendi boccia-välineiden hankintaan uudelle, vammaisia henkilöitä ilman diagnoosirajoja liikuttavalle seuralle. Tavoitteena on järjestää jäsenille monipuolista liikuntatoimintaa. IMATRAN KEILAILULIITTO RY Stipendi keilailuvälineistön hankintaan yhdistykselle, joka järjestää keilailukursseja yhteistyössä paikallisen kehitysvammaisten yhdistyksen kanssa. Loput syksyn Starttiapurahat löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi LOKAKUU 2018 S.M., TAMPERE Osa-apuraha omakustanteisia kirjoittajaopintoja varten kuntoutujalle. Opinnot tukevat hänen työelämään paluutaan. P.H., HELSINKI Osa-apuraha omakustanteisiin opintoihin, kannettavaan tietokoneeseen ja kaiuttimeen kuntoutujalle, joka kouluttautuu uudelle alalle. V.S., TAMPERE Ammattitutkintostipendi kuntoutujalle, joka on suorittanut viheralan ammattitutkinnon näyttötutkintona. Häneltä puuttuu riittävän pitkä työura ammattitutkintostipendin saamiseksi Koulutusrahastolta. Tukilinjan ammattitutkintostipendi on samansuuruinen kuin Koulutusrahaston stipendi. S.S., VANTAA Apuraha musiikkikoulun maksuun kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Musiikki on hänelle kuntouttava harrastus ja hän esiintyy lauluyhtyeessä. K.J., HELSINKI Kannettava tietokone ja musiikin tekemisessä tarvittavia laitteita kuntoutujalle, joka harrastaa ammattimaisesti musiikin tekemistä ja esiintyy klubeilla. P.L., PIRKKALA Kannettava tietokone ja apuraha oppikirjoihin kuntoutujalle, joka opiskelee iltalukiossa. KEHITYSVAMMAISTEN TAITOTUPA RY, SALO Apuraha kehitysvammaisille laulajille suunnatun laulukilpailun matkaja majoituskuluihin. Kilpailu kiertää 14 eri paikkakunnalla ympäri Suomea ja huipentuu finaaliin. Osakilpailujen yhteydessä pidetään kaikille avoin disko, jossa esiintyy kehitysvammaisten rap-yhtye Herkkuräbärit. Herkkuräbärien jäsenet toimivat kilpailussa myös tuomaristossa ja antavat vinkkejä finaaliin valituille. RUOKAHISSI-NÄYTELMÄ, HELSINKI Osa-apuraha teatteriproduktion kuluihin. Näytelmänä on Harold Pinterin klassikkonäytelmä Ruokahissi ja kahdesta näyttelijästä toinen on näkövammainen. Esityksen avulla pyritään tuomaan uusi näkökulma perinteiseen teatterin tekemiseen. Ensi-ilta on 25.1.2019 Helsingissä, minkä jälkeen esitys kiertää Suomea ja vierailee mahdollisesti myös Ruotsissa. S.S., TAMPERE Osa-apuraha valmentaviin, omakustanteisiin näyttelijäntyön opintoihin kuntoutujalle, jonka jatkokoulutussuunnitelmia opinnot edistävät. H.J., JYVÄSKYLÄ Osa-apuraha tietokoneen hankintaan yliopisto-opiskelijalle, jolla on toimintakyvyn rajoite.
• R IS T IK K O 1/ 2 19 / R IS T IK O N LA AT I: J a ri H a a p a -a h o Lähetä ratkaisemasi ristikko maaliskuun loppuun mennessä Tukilinjaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 30 euroa. Ristikko tai ratkaisulause postitetaan osoitteella: Tukilinja-lehti/Ristikko, Pasilanraitio 5, 00240 Hki. Sähköpostitse: toimitus@tukilinja.fi. Kirjoita viestin aiheeksi ”Ristikko” ja kerro viestissä nimesi, osoitteesi ja pankkitilisi. Kommentit ristikosta ovat tervetulleita! Ristikon 1/2019 ratkaisu löytyy lehdestä 2/2019. Ristikon 6/2018 palkkion sai Kimmo Mattila Lempäälästä. Kiitos kaikille osallistuneille! R IS T IK O N 6 /2 18 R A T K A IS U ”Hyvä ristikko!” Jukka K. ”Ristikko oli aika helppo.” Tellervo Moilanen, Utajärvi ”Ristikon vaikeustaso on sopiva, ei liian helppo eikä liian vaikea.” Leena Kurkioja, Lempäälä ”Sopivan vaikea, piti oikein miettiä ja muutama sanakin meni ensin väärin.” Eila Baljaskin, Vantaa Tukilinja 1/2019 33
• MYÖNNETTYJÄ APURAHOJA 34 Tukilinja 1/2019 H.T., JÄRVENPÄÄ Kannettava tietokone kuntoutujalle, jolla on tarkkaavuuden ja keskittymisen rajoitteita. Hän opiskelee graafista suunnittelua ammattiopistossa. L.H., HYVINKÄÄ Tietokone, järjestelmäkamera ja apuraha graafisen alan ohjelmistolisenssiin 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hän suorittaa media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkintoa. K.J., PORI Kannettava tietokone ja tulostin kuntoutujalle kokemusasiantuntijan tehtäviin. Tietokoneesta on apua myös ammattikorkeakouluopinnoissa. L.K. JA A., A.M., JÄMSÄ Tablettitietokone, Gripcase-suojakuori ja Erilaisten oppijoiden liiton Pelit-opas kolmelle 5ja 7-vuotiaille sisaruksille, joilla on kielellinen erityisvaikeus.He tarvitsevat tablettia kuntouttavien harjoitusten tekemiseen. M.V., PIRKANMAA Kannettava tietokone, Office-ohjelma ja monitoimilaite kotona tapahtuvan opiskelun välineeksi 14-vuotiaalle koululaiselle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. L.M., KORIA Kannettava tietokone ja värilasertulostin kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta ammatillisiin opintoihin. H.M., SIUNTIO Kannettava tietokone ja piirtonäyttö kuntoutujalle, joka suorittaa käsityöalan opintoja. Hän tarvitsee välineitä opiskeluun ja myymiensä tuotteiden suunnitteluun. V.S., HARJAVALTA Kannettava tietokone ja monitoimilaite kuntoutujalle, joka on aloittanut opinnot valmentavassa koulutuksessa. L.N., HELSINKI Tablettitietokone, suojakuori, kuulokemikrofoni ja iPad apuvälineenä-opas henkilölle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia tietotekniikkataitojen opetteluun itsenäiseen elämään valmentavalla opintolinjalla. Siellä opetellaan tablettisovellusten käyttö niin, että iPad toimii jatkossa arjen ja liikkumisen apuvälineenä. M.R., HELSINKI Tablettitietokone, suojakuori, kuulokemikrofoni ja iPad apuvälineenä -opas henkilölle, jolla on oppimisen ja kommunikaation rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia yhteydenpidon ja valokuvauksen välineeksi sekä tietotekniikkataitojen opetteluun itsenäiseen elämään valmentavalla opintolinjalla. Siellä opetellaan tablettisovellusten käyttö niin, että iPad toimii jatkossa arjen ja liikkumisen apuvälineenä. T.J., PORI Kannettava tietokone 22-vuotiaalle henkilölle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Hän harrastaa pelien kehittämistä. Tavoitteena on kehittyä pelialan ammattilaiseksi. V.J., LAHTI Tablettitietokone ja näppäimistöllinen suojakuori kuntoutujalle, jolla on oppimisen rajoitteita. Hän tarvitsee tablettia yhteydenpidon ja asioinnin välineeksi. N.S., TURKU Apuraha neulekoneeseen ja markkinapaikan vuokraan kuntoutujalle, joka on perustanut käsityöalan pienyrityksen. Yritys myy käsityötuotteita messuilla, markkinoilla sekä alkuvuodesta avautuvassa verkkokaupassa. A.J., TIKKAKOSKI Polkupyörä kuntoutujalle liikunnan harrastamisen ja asiointimatkojen välineeksi. KAARINAN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY, KAARINA Apuraha matkakustannuksien omavastuuosuuksien pienentämiseen 20 henkilölle. Yhdistys järjestää ensimmäistä kertaa ulkomaanmatkan Pärnuun. Yhdessä matkalle lähtö mahdollistaa monelle jäsenelle ensimmäisen ulkomaanmatkan. MARRASKUU 2018 M.A., KUOPIO Kannettava tietokone opiskelun välineeksi 20-vuotiaalle kuntoutujalle, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. M.N., JYVÄSKYLÄ Kannettava tietokone ja vastamelukuulokkeet yliopisto-opiskelijalle, jolla on tarkkaavuuden rajoitteita. Hän tarvitsee tietokonetta opinnoissaan. T.M., OULU Kannettava tietokone ja kuvankäsittelyohjelma 21-vuotiaalle kuntoutujalle, joka tarvitsee tietokonetta opiskelun, valokuvausharrastuksen ja asioinnin välineeksi. I.H., HELSINKI Tietokone, monitoimilaite ja polkupyörä kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa. Hän tarvitsee tietokonetta opiskelun apuvälineenä. Polkupyörällä hän kulkee oppilaitokseen. L.A., IMATRA Kannettava tietokone ja apuraha liikuntavälineisiin 7-vuotiaalle koululaiselle, jolla on oppimisen vaikeuksia. Hän tarvitsee tietokonetta etäpuheterapiaan ja kuntouttavaan harjoitteluun. Liikunnan harrastaminen edistää toimintakykyä. J.V., LOUNAIS-SUOMI Kannettava tietokone, järjestelmäkamera ja piirtopöytä kuntoutujalle, joka opiskelee media-alaa ammattikorkeakoulussa. F.M., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle opiskelun ja asioinnin tueksi. K.V., HELSINKI Kannettava tietokone, hiiri ja tulostin kuntoutujalle, joka suorittaa ammatillisia opintoja. M.P., TYRNÄVÄ Osa-apuraha omakustanteisiin, valmentaviin taide-alan opintoihin kuntoutujalle, jolla on toimintakyvyn rajoitteita. Opinnot edistävät jatkokoulutussuunnitelmia. K.H., OULU Apuraha omakustanteisiin taideopintoihin kuntoutujalle. Opiskelu tukee kuntoutumista. A.I.A.M., PORI Kannettava tietokone ja kuulokemikrofoni näkövammaiselle henkilölle suomen kielen opiskelun ja asioinnin apuvälineeksi. Kunnan vammaispalvelu osallistuu tietokoneen hankintaan.
• J A L O IT T E L U A / SA R JA K U VA K a is a L e k a Tekijä Kaisa Leka Toimintarajoite Piirtäjä käyttää jalkaproteeseja niitä peittelemättä. Loput loka-marraskuun tukipäätökset löytyvät Tukilinjan nettisivuilta www.tukilinja.fi Tukilinja 1/2019 35 L.A., VANTAA Kannettava tietokone 20-vuotiaalle kuntoutujalle, jolla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden rajoitteita. Hän käy mediapajalla ja tarvitsee tietokonetta oman radio-ohjelman ja musiikin tekemiseen. VAMMAISPERHEYHDISTYS JAATINEN RY, HELSINKI Apuraha kommunikaatiokerhon kustannuksiin. Kerhotoiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, joilla on jo orastavia kommunikaatiotaitoja. Sen tarkoituksena on tarjota vertaistukea erilaisten kommunikaatiomenetelmien käyttäjille ja mahdollistaa uusien kavereiden löytyminen mukavan yhdessäolon ja ohjatun keskustelun kautta. SAMIXET -TEATTERIRYHMÄ, PORVOO Apuraha teatteriryhmän valmisteilla olevan F1-Carmen -näytelmän kuluihin. Teatteriryhmässä on 12 kehitysvammaista teatterinharrastajaa ja esitys saa ensi-iltansa toukokuussa 2019 Porvoon teatterissa. K.J., TAMPERE Osa-apuraha spt-jalkapallopelituolin hankintaan 20-vuotiaalle maajoukkuepelaajalle. Kunnan vammaispalvelu ei osallistu pelituolin hankintahintaan. P.K., TAMPERE Apuraha ratsastusharrastukseen kuntoutujalle, jolle hevostoiminta on toimintakykyä edistävä harrastus. P.U., HELSINKI Kamera, jalusta ja tulostin freelance-toimittajana työskentelevälle kuntoutujalle. J.L., ITÄ-SUOMI Apuraha ajokortin hankintaan 25-vuotiaalle henkilölle, jolla on kielellinen erityisvaikeus ja liikuntakyvyn rajoitteita. Oma ajokortti edistää työllistymismahdollisuuksia. R.R., HELSINKI Kannettava tietokone ja musiikin tekemisessä tarvittavat välineet kuntoutujalle, joka harrastaa kitaran soittamista ja säveltämistä. K.H., VANTAA Puutöiden tekemisessä tarvittavia välineitä ja retkeilyvarusteet kuntoutujalle, jonka toimintakykyä harrastukset edistävät. L.L., KONTIOLAHTI Kannettava tietokone 19-vuotiaalle kuntoutujalle lukio-opintoihin, yhteydenpitoon sekä kirjoittamisja valokuvausharrastuksiin. J.S., JOENSUU Digikamera 22-vuotiaalle nuorelle, jolla on oppimisen vaikeuksia ja tarkkaavuuden rajoitteita. Valokuvausharrastus edistää hänen toimintakykyään. R.P., HELSINKI Kannettava tietokone kuntoutujalle, joka opiskelee korkeakoulussa. Tietokone on hänelle välttämätön opiskelun väline. V.K., HUMPPILA Järjestelmäkamera ja tietokone kuntoutujalle, jolla on käden käytön rajoitteita. Hän tarvitsee välineitä ammatillisiin opintoihin, blogin kirjoittamiseen ja valokuvausharrastukseen.
• << AKL Posti Oy << netään pääsääntöisesti välineinä tai laskutuslupana haettuun asiaan. Huolehdimme siitä, että tuki vastaa tarkoitustaan ja menee perille. Henkilökohtaisia apurahoja myönnetään kymmeniä kuukausittain. Lahjaverotuksen rajan vuoksi yksityishenkilöiden apurahat ovat enintään 5000 euron suuruisia. Muille kuin yksityishenkilöille myönnettävät apurahat voivat olla suurempia, ja osa niistä jaetaan yhteistyössä vammaisalan yhteisöjen ja Tukilinjan lukijoiden kanssa. Vuosina 1996–2018 Tukilinja-lehden tuotolla myönnettiin apurahoja noin 10,8 miljoonan euron arvosta. Vuonna 2018 tukea myönnettiin noin 59 000 euroa kuukaudessa. Ennen tuen hakemista tutustu hakuohjeisiin ja tukimuotoihin nettisivuilla www.tukilinja.fi. Tukilinja on vuodesta 1996 tukenut apurahoillaan eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteena on edistää koulutusta, opiskelua, ammatillista kuntoutumista ja sijoittumista työelämään. Tukea voi hakea myös itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, harrastustoimintaan ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tuki on tarveharkintaista ja apurahoja voi hakea ympäri vuoden. Henkilökohtaisia apurahoja voi hakea vammatai sairauslajista riippumatta henkilö, jolle jokin vamma, fyysinen / psyykkinen sairaus tai neurologinen poikkeavuus aiheuttaa arkea haittaavan toimintarajoitteen. Hakijoita tuetaan tarvittaessa yksilöllisesti hakemuksen teossa ja hakijan mahdollisesti tarvitsemien yhteiskunnallisten tukimuotojen hyödyntämisessä. Apurahat myönOHJEET TUEN HAKUUN: www.tukilinja.fi / apurahat Nettisivuiltamme löytyvät yksityiskohtaiset hakuohjeet ja hakulomakkeet eri apurahakohteille sekä osio Usein kysytyt kysymykset. Mikäli kysyttävää jää, ota yhteyttä. HENKILÖKOHTAISET APURAHAT apurahat@tukilinja.fi 09 415 515 08 (arkisin klo 9–14) YHTEISÖJA YHTEISTYÖAPURAHAT yhteisoapurahat@tukilinja.fi 09 415 515 10 NEUVONTA TIETOTEKNISISTÄ APUVÄLINEISTÄ: it-tukiluuri@tukilinja.fi 09 415 515 06 TUKILINJAN APURAHAT STARTTISTIPENDIT HAUSSA TUKILINJA TUKEE LIIKUNTAA Startti-stipendeillä. Vuonna 2015 Tukilinja ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry käynnistivät Starttistipendijärjestelmän, jolla on tarkoitus madaltaa kynnystä vammaisurheilun ja -liikunnan harrastamiseen. Stipendejä jaetaan noin 80 vuosittain ja niitä voivat hakea sekä yksilöt että yhteisöt – iästä ja kunnosta riippumatta. ETUSIJALLA STIPENDIN SAAJINA ovat toimintarajoitteiset, innokkaat liikunnan harrastajat, urheilu-uralle tähtäävät henkilöt sekä seurat, joilta puuttuvat riittävät resurssit liikuntaharrastuskuluihin. Stipendejä ei ole tarkoitettu kansainvälisen tason huippu-urheilun kuluihin eikä seuratoiminnan peruskuluihin. STARTTI-STIPENDIEN SUURUUS on enintään 500 euroa/yksilöhakija ja 1000 euroa/yhteisöhakija. Stipendit rahoittaa Tukilinja-lehti. Hakemukset tehdään VAU:n nettisivuilta löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika on kahdesti vuodessa, huhtikuun ja lokakuun loppuun mennessä. LISÄTIETOA: www.tukilinja.fi – Apurahat – Hakuohjeet. Haku auki liikkun nan iloon!