• www.tervepotilas.fi loka­marraskuu 2010 OTA MUKAAN! IL MAINEN Baba Lybeck innostuu kahvakuulista Aivoinfarktin jälkeen Kotona pidempään turvallisesti Helpot ohjeet jumppapallolla Lehdessä on myös ristikko! lulaisen Kou terveys OIKEA HOITO ERILAISIIN KIPUIHIN · LEIKKAA OHJEET HAMMASPESUUN · IHANAT KALARESEPTIT LUKIVAIKEUDEN KANSSA OPPII ELÄMÄÄN · VÄLTÄ SUKUPUOLITAUDIT 3/10 Tervepotilas 1
• Joka pelkää kuolemaa, ei uskalla rakastaa. Joskus lapsi on syntyessään niin lähellä kuolemaa etteivät vanhemmat uskalla rakastua häneen. Pelottaa liikaa. Voisitko kuvitella kauheampaa tilannetta kohdallesi? Lastenklinikoiden Kummien tuella lastensairaaloihin hankitaan parhaita mahdollisia laitteita, jotta vauva selviää elämän alkuun. Rakastava suhde vanhempiin saa syntyä ja syventyä. Lapset ja vanhemmat tarvitsevat apuasi. Jokainen sentti on arvokas. Auta. 2 Tervepotilas 3/10 Ole hyvä ja tue Lastenklinikoiden Kummien työtä. Tee valitsemasi suuruinen lahjoitus www.kummit.fi/lahjoita. Tai soita 0600 16000 (10,10 + ppm/puh).
• Terveyttä puhtaista hampaista On kummallinen ristiriita, että aikana, jolloin valkoiset hampaat ovat jo jonkinlainen muoti-ilmiö, suomalaisista vain puolet pesee purukalustonsa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä. Huolelliseen hampaiden hoitoon on monta syytä, sillä puhtaat hampaat eivät ole pelkästään kauniit, vaan koko yleisterveyden kannalta tärkeä juttu. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan suomalaisten hammasterveys on romahtanut ja suomalaislapset ovat Euroopan kuudenneksi laiskimpia hampaiden harjaajia. Myös Terve potilas -lehden kyselyn mukaan vain puolet suomalaisista pesee hampaansa kahdesti päivässä. Kuitenkin suurin osa kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että omien hampaiden säilyminen mahdollisimman pitkään on heille erittäin tärkeää. Ei ole yllättävää, että vastaajista eniten ongelmia hampaiden kanssa on niillä, jotka eivät pese eivätkä tarkastuta hampaitaan säännöllisesti. Suun terveys heijastuu koko elimistöön. Esimerkiksi suun alueen tulehduksilla on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin. Tutkimusten mukaan sydänsairauksien riski on 70 prosenttia suurempi, jos hampaat pesee harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Huonosti hoidettu suu voi lisäksi heikentää monien pitkäaikaissairauksien, kuten sydänsairauksien ja sokeritaudin hoitotasapainoa. Kymmenen viime vuoden aikana herkkujen kulutus on kasvanut merkittävästi. Vaikutus näkyy varsinkin nuorilla sekä vyötäröllä että hampaissa. Valmisteilla oleva uusi makeisvero saattaisi olla avuksi tähän. Valmistevero koskisi muun muassa makeisia ja virvoitusjuomia, jotka ovat erittäin sokeripitoisia ja siten haitallisia suun terveydelle. Vielä keskustellaan siitä, tuleeko vero koskemaan myös ksylitolituotteita, jotka edistävät suun terveyttä. Hampaiden harjaus on tekniikkalaji. Suositeltavaa on, että vanhemmat auttavat lapsia harjauksessa siihen asti, kunnes kaunokirjoitus sujuu hyvin. Silloin hienomotorinen kehitys on siinä vaiheessa, että harjaus onnistuu omin neuvoin. Vanhempien mallikas harjaaminen on lasta auttava esimerkki ja samalla pysyvät omat hampaat kunnossa. Pääkirjoitus | emilii.malmi@fimnet.fi Suun terveys heijastuu koko elimistöön." ON PUOLUEETON ja sitoutumaton terveyslehti, jota jaetaan ilmaiseksi terveyskeskuksista. Arvo 3,90 . Seuraava numero ilmestyy 29.11.2010. Tilausohje s. 46 Julkaisija Healthberry Oy Päätoimittaja Emilii Malmi, puh. 040 543 1806, emilii.malmi@fimnet.fi Toimitus Kumppania, Pohjoisranta 11, 28100 Pori, Leena Roskala, puh. 040 508 1100, leena.roskala@kumppania.fi, Susanna Kallama, puh. 040 587 2445, susanna.kallama@kumppania.fi Taitto Anna Broholm Kannen kuva Liisa Takala Avustajat Susanna Alanen, Julia Hannula, Pia Hirvonen, Sanna Komulainen, Veera Korhonen, Riikka Kurhela, Beni Köhler, Marjaana Malkamäki, Jenni Rajahalme, Mika Rampa, Liisa Takala Kuvapankit FutureImageBank, IStockPhoto, ScanStockPhoto Painos 250 000 kpl Repro Aste Helsinki Oy Paino Hansaprint/2010/TERPO10_03 Paperi Galerie Brite 60 g ISSN 1797-4623 Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy, puh. (09) 773 821 3/10 Tervepotilas 3
• UUTUUDET! GUM Baby, Kids & Junior - Edistyksellistä kariessuojaa · 1000 ppm uoria + isomaltia · 500 ppm uoria + isomaltia · appelsiinin makuinen · mansikan makuinen Ainutlaatuinen koostumus uoria ja isomaltia lisää hammaskiilteen remineralisaatiota1) GUM® KIDS HAMMASTAHNA GUM® JUNIOR HAMMASTAHNA Ainutlaatuinen fluoriton kalsiumia sisältävä koostumus tehostaa remineralisaatiota viisinkertaisesti verrattuna pelkkään fluoria sisältävään hammastahnaan.(2) Appelsiinin makuinen. Markkinointi: Tamro Suomi GUM® JUNIOR SUUVESI 02 26 7 12 1) Enamel remineralization by a toothpaste containing fluoride and Isomalt.Takasuka T., 80th general session of the IADR, March 6-9 2002, California. In-vivo study conducted on 12 patients. Patients were instructed to brush teeth with control toothpaste or test toothpaste according to their normal brushing habits. (2) Effect of remineralization of a calcium mouthwash after using fluoridated toothpaste. Takasuka T., Nishimura N., Ijima Y, 54th ORCA Congress, July 2007. In-vivo study conducted on 20 patients. Patients were instructed to brush their teeth with a fluoride toothpaste and then rinse with a calcium mouthrinse. VAIN APTEEKISTA. , & Tehokas apu aftoihin ja suun haavaumiin. GENGIGEL® · Lievittää oireita välittömästi · Nopeuttaa luonnollista paranemista · Ei kirvele · Kiinnittyy tehokkaasti limakalvolle · Antaa pitkävaikutteisen suojan · Sopii koko perheelle Tutkimuksia hyaluronihaposta: Nobre M. et al. Peri-implant maintenance of immediate function implants: a pilot study comparing hyaluronic acid and chlorhexidine. Int J Dent Hygiene, 5.2007. Pistorius A. et al. The clinical application of hyaluronic acid in gingivitis therapy. Quintessence International. 2005. Demarosi F. et al. Hyaluronic acid: biological e ects and clinical applications. Dental Clinics. 2007. Markkinointi: Tamro Suomi GENGIGEL spray 20 ml Geeliä juoksevampi. Vaikeissa paikoissa oleville haavaumille. GENGIGEL suuvesi 100 ml Henkilöille, joilla on monta haavaumaa samaan aikaan. GENGIGEL geeli 12 ml Paikalliseen käyttöön, yksittäisiin haavaumiin. Tuotteet on patentoitu ja rekisteröity luokan II A lääketeknisiksi tuotteiksi. VAIN APTEEKISTA.
• www.tervepotilas.fi Sisältö 3/10 47 16 Klinikka 6 PESE hampaat aamuin illoin · Kivun hyvä itsehoito · Kotikonstit ihottumalle · Kun muisti pettää loka­marraskuu 12 26 Liikunta ja terveys 16 AIVOINFARKTIN jälkeen paluu arkeen 20 KOTONA pidempään ­ vinkit ja ratkaisut 24 BABA LYBECK tykkää kahvakuulailusta 26 FITBALL ja jumppaa pallon kanssa 30 KOULUTERVEYDENHUOLTO on koululaisen parhaaksi 36 KALASTA terveelliset herkut 40 LUKIVAIKEUDEN kanssa pärjää 30 Kolumnit 29 ILMO KESKIMÄKI: Tasa-arvoinen terveys 47 JENNI melontaretkellä Vakiot 42 RISTIKKO 44 TERKKARI: Sukupuolitauti tarttuu Hampaat kannattaa harjata ja hoitaa. 6 Terve! Ilmat viilentyvät ja aurinko, tuo yksi D-vitamiinin lähde, näyttäytyy päivittäin yhä vähemmän, joten reippaana kotikokkina turvaudunkin kalan tarjoamiin antimiin. Se on oiva tapa huolehtia päivittäisestä D-vitamiinin saannista ja samalla nauttia hyvistä kalaruoista. Itse valmistan kalaa vähintään kerran viikossa, koska se auttaa minua pysymään terveenä. Suosittelen sivulta 36 löytyviä herkullisia kalareseptejä. Mika Rampa, 26 v. visuaalisen viestinnän harjoittelija Pidän uusien ruokalajien kokeilusta ja hyvästä seurasta. En pidä tylsistä viikonlopuista. 3/10 Tervepotilas 5
• Klinikka Hampaat huoltoon MaailMan terveysjärjestö WHO:n Mukaan suOMalaisten HaMMasterveys On rOMaHtanut: suOMalaislapset Ovat eurOOpan kuudenneksi laiskiMpia HaMpaiden Harjaajia. kansainvälisen suOsituksen Mukaan HaMpaat On syytä pestä kaHdesti päivässä. näin tekee vain puOlet suOMalaisista tytöistä ja kOlMannes pOjista. Syitä hampaiden huonoon tilaan ovat muun muassa huonot ja liian vähäiset harjaustottumukset, mehujen juonti, makean napostelu ja virheelliset uskomukset. vanhemmat pitävät laiskuutta suurimpana syynä huonoihin harjaustottumuksiin. ainoastaan puolessa kodeista valvotaan lasten hampaiden harjausta. vain neljä prosenttia vanhemmista tietää lasten yleisen suunterveystilan olevan huono. tulokset käyvät ilmi Colgaten teettämästä tutkimuksesta. Hampaiden huonolla kunnolla on merkittäviä vaikutuksia yleisterveyteen. lisäksi hampaiden pesun laiminlyövät asettavat itsensä alttiiksi sydän- ja verisuonisairauksille. tiedelehti British Medical journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan sydänsairauksien riski on 70 prosenttia suurempi, jos hampaat pesee harvoin tai tuskin koskaan. vertailukohteena olivat kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavat. Omat hampaat halutaan säilyttää terve potilas -lehden tekemän kyselyn mukaan suurin osa (88 %) vastaajista on sitä mieltä, että omien hampaiden säilyminen mahdollisimman pitkään on heille erittäin tärkeää. silti hampaansa säännöllisesti käy tarkistuttamassa vain noin kuusi kymmenestä vastaajasta. vain puolet suomalaisista pesee hampaansa kahdesti päivässä. Hammastikkuja ja/tai -lankaa päivittäin käyttää joka neljäs. eniten ongelmia on niillä, jotka eivät pese säännöllisesti eivätkä tarkastuta hampaitaan. viimeisen vuoden aikana suun terveyden kanssa ongelmia oli lähes 40 prosentilla vastaajista. Heistä suurin osa (83 %) sanoo pesevänsä hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä ja vain kaksi kymmenestä käy säännöllisesti tarkastuksessa. kyselyyn osallistui lähes tuhat vastaajaa kesä-elokuun aikana. kysely toteutettiin internet-kyselynä. vastaajien asuinpaikan ja iän mukaan otos vastaa suomen väestöä. 6 Tervepotilas 3/10
• Huomio tahnaan ja harjaan · Valitse pehmeä hammasharja ja käytä pääsääntöisesti tavallista fluorihammastahnaa herneen kokoinen nokare kerrallaan. · Keskustele erikoistahnojen käytöstä hammaslääkärin kanssa. Esimerkiksi valkaisevan hammastahnan jatkuva käyttö ei ole suositeltavaa. · Puhdista hammasvälit vähintään kahdesti viikossa hammaslangalla, -tikulla tai -väliharjalla. · Muista vaihtaa hammasharja noin kolmen kuukauden välein tai silloin, kun harjakset alkavat harottaa eri suuntiin. · Käy säännöllisesti hammaslääkärissä sovituin välein ja pyydä hammaslääkäriltäsi yksilölliset hoito-ohjeet. www.hammaslaakariliitto.fi > Suun terveys www.lapsenhampaat.fi Ksylitoli ehkäisee reikiintymistä päivittäin käytettynä. Käytä ksylitolia vähintään kolme kertaa päivässä. 2. Aseta hammasharja ienrajaan ja harjaa pienin liikkein. Pese jokainen hammas. Hampaiden hoito-ohjeet · Pese hampaat aamulla ja illalla. · Harjaa hampaita vähintään 2­3 minuuttia. · Muista huolellisuus ja hellävaraisuus. · Harjaus on hyvä aloittaa takahampaista kielen puolelta. · Harjan kuuluu olla vinossa, 45 asteen kulmassa ienreunaa vasten siten, että se koskettaa sekä hampaita että ikeniä. Ienreunat ovat tärkein puhdistettava kohta. · Etuhampaiden taakse pääset pystysuoralla harjalla. · Purupinnat puhdistuvat pienin, edestakaisin liikkein. · Muista vino harjaus myös etuhampaissa ja takahampaissa posken puolella. · Tehokkain tapa on harjata 2­3 hampaan ryhmä pienillä nykytysliikkeillä tai pyörittävin liikkein. 1. Harjaa jokaisen hampaan sisäpinta pienin edestakaisin liikkein ja etene järjestelmällisesti. Leikkaa tästä hampaiden pesuohjeet vessan seinälle. 3. Käytä harjan kärkeä etuhampaiden sisäpintojen harjaamiseen sekä ala- että ylärivissä. 5. Muista puhdistaa myös kieli! 4. Harjaa jokaisen hampaan purupinta. 3/10 Tervepotilas 7
• Energiaa elämään! Klinikka Ruokajäte rasittaa ympäristöä Arvioiden mukaan syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään kotitalouksissa hukkaan jopa 10­20 prosenttia. Siis vähintään joka kymmenes kauppakassi kaadetaan kodin jäteastiaan. Kotitalouksissa syntyvän ruokajätteen määrä on jopa suurempi kuin vastaavista ruokapakkauksista syntyvän jätteen määrä. Ruokajätteen vuoksi turhan elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja rehevöitymisvaikutukset ovat merkittävät. Erityisen suuri ekologinen taakka seuraa eläinperäisestä ruokajätteestä. Ruokahävikin määrää voi minimoida suunnittelemalla ostokset ja ruoanlaitto huolellisesti. Lisäksi olisi hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Poisheitetty ruoka kannattaa lajitella tai kompostoida oikein, koska kaatopaikalla ruokajätteestä syntyy myös metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Suomessa on käynnistetty tutkimushanke, joka selvittää tarkemmin, kuinka suuri osa ruoasta päätyy roskiin. FOODSPILL-niminen hanke pyrkii myös löytämään keinoja, joilla ruokahävikkiä voitaisiin vähentää. Oletko ajatellut, että läheisesi ei ehkä syö riittävästi. Sairaudet ja ikääntyminen vähentävät ruokahalua ja ruoka-annokset pienenevät. Hyvä ravitsemustila auttaa jaksamaan päivittäisissä askareissa. Jo parista Nutridrinkistä saa riittävästi energiaa ja ravintoa muun tavallisen ruuan lisäksi. Turvaa päivittäinen jaksaminen! Nutridrink Compact tiivistetympi täydennysravintovalmiste. Jaksaa juoda kerralla vaikka ruokahalu olisi huono. Kysy lisätietoja apteekistasi tai tutustu tuotteisiin osoitteessa www.nutricia.fi. www.vajaaravitsemus.fi Uusi verkkopalvelu opastaa haavanhoidossa. Sivusto tarjoaa potilaille ja heidän omaisilleen tietoa yleisimmistä haavoihin ja haavanhoitoon liittyvistä kysymyksistä. Sivuston tavoitteena on kehittää vuoropuhelua potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä sekä parantaa haavanhoidon tehokkuutta ja nopeutta. www.molnlycke.fi/patient
• Pelkkä paineluelvytys on yhtä tehokasta kuin paineluelvytys yhdistettynä puhalluselvytykseen, selviää tiedelehti New England Journal of Medicinen julkaisemista tutkimuksista. Tulosten toivotaan lisäävän ihmisten halukkuutta elvyttää, sillä moni arastelee tekohengityksen antamista. Uudet kansainväliset elvytyssuositukset valmistuvat lokakuussa. Suihkauta kurkkukipu pois! Hyvä vastustuskyky suojaa flunssalta Hyvä yleiskunto tarkoittaa hyvää vastustuskykyä. Elimistön puolustusjärjestelmää voi tehostaa terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja levolla. Terveellinen ruokavalio on monipuolinen ja koostuu kasviksista, hedelmistä, marjoista, vilja- ja maitotuotteista, lihasta, kalasta ja hyvistä rasvoista. Näin takaa riittävän ravintoaineiden, kuten vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen saannin. Ruokavalioon voi lisätä myös probiootteja eli terveysvaikutteisia maitohappobakteereja, sillä ne muokkaavat suoliston bakteeritasapainoa niin, että taudinaiheuttajat saadaan tehokkaammin torjuttua. Tavoittele normaalipainoa, sillä yli- tai alipainoisena saa flunssan herkemmin kuin normaalipainoisena. Kevytkin liikunta tehostaa vastustuskykyä. Parhaiten flunssaa voi torjua säännöllisellä kuntoliikunnalla. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen kehon pitää antaa palautua, koska kovan rasituksen jälkeen stressihormonien määrä kehossa on korkealla. Kaikenlainen stressi, masennus ja väsymys heikentävät vastustuskykyä. Riittävät yöunet ovat siksikin tärkeät. Jos flunssa kuitenkin ottaa ylivallan, sen hoito onnistuu kotikonstein levolla ja apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä. Flunssakauden aikana paras keino torjua flunssa on ahkera käsien pesu. Hyvänmakuinen ja helppo käyttää - koko perheen tehokas apu kipeälle kurkulle! · Tehoaa sekä virusten että bakteerien aiheuttamaan kurkkukipuun1,2,3 · Säilöntäaineeton · Sopii myös raskaana oleville ja imettäville äideille sekä yli 1-vuotiaille lapsille Apteekista sekä suoraan internetistä Terveet valinnat puolustavat elimistöä. www.meditukku.fi 1) Ref.: Pleschka S., Stein M., Schoop R., Hudson JB. Virology Journal 2009; 6:197. 2) Ref.: Lin Y-L. et al. European Journal of Pharmacology 1999; 367; 2-3:379-388. 3) Ref.: Fluhr J.W. et al. British Journal of Dermatology. 2008; 159:23-34.
• Klinikka Tulevaisuudessa rokotukset saatetaan antaa ilman neulaa ja ruiskua. Nature Medicine -lehdessä julkaistussa artikkelissa esitellään laastari, johon istutetut mikroneulat kykenevät viemään rokotteen suoraan ihon läpi. Laastarirokote toisi ratkaisun käytettyjen neulojen ongelmaan ja saattaisi nostaa rokotteiden suosiota. ELINTÄRKEÄT TIEDOT AINA MUKANA Vaietut vaivat SOS-KORTTI · SOS-korttiin voit merkitä omat ja läheisen yhteystiedot, veriryhmän, sairaudet, allergiat ja lääkityksen. Sopiva lompakkoon. Edellisessä Terve potilas -lehdessä oli artikkeli virtsainkontinenssista. Inkontinenssi tarkoittaa pidätyskyvyttömyyttä. On olemassa virtsankarkailua vielä vaietumpi, mutta melko yleinen vaiva: ulosteinkontinenssi. Siitä kärsii erilaisten arvioiden mukaan 2­13 prosenttia aikuisväestöstä. Vaivaa voidaan sekä tutkia että hoitaa. Ulosteenpidätyskyky on keskushermoston säätelyn alainen monimutkainen mekanismi, johon vaikuttavat ulosteen laatu, paksusuolen toiminta, peräsuolen tilavuus ja venyvyys, peräsuolen ja peräaukon tunto, sulkijalihasten ja lantionpohjan lihasten toiminta ja hermotus. Syitä ulosteenkarkailuun on siis monia, ja hoito perustuukin tarkkaan diagnoosiin. Vaikka ulosteenkarkailu voi olla arka asia, kannattaa siitä keskustella oman lääkärin kanssa. Nykyisillä tutkimus- ja hoitomuodoilla on saatu varsin hyviä tuloksia ja potilaiden elämänlaatu on parantunut. www.anniko.fi HINTA 3,50 (+ toimituskulut 1 ) SOS-PASSI · Nylonranneke, musta tai punainen, 20 cm, sopiva lapsille. Hopearanneke, 20 cm (kokonaispituudet). Pakkaus sisältää veden kestävän tietoliuskan, johon merkitään omat ja läheisen yhteystiedot, sairaudet, allergiat ja lääkitys. Lisää malleja verkkokaupassa. 1. OMISTAJA 2. HÄTÄTAPAUKSESSA ILMOITETTAVA 3. PY Pysyväi SOS INFO Omistaja Innehavare Owner 1 2 3 1. OWNER Hätä- tapauksessa ilmoitettava Nödfall underrätta Call in case of emergency Daglig 1. INNEHAVARE 2. NÖDFALL UNDERRÄTTA 2. CALL IN CASE OF EMERGENCY 3. DA HINNAT nylon 21 hopea 26 (+ toimituskulut 4,50 ) TILAUKSET JA LISÄTIEDOT www.punainenristi.fi/verkkokauppa tai puh. 020 701 2211, 020 701 2212.
• Muistisairauteen kuuluu hoito Jokaisella muistisairauksia epäilevällä pitää olla oikeus päästä tutkimuksiin. Muistioireiden syy pitää aina selvittää. Etenevän muistisairauden lääkehoito aloitetaan sairauden kaikissa vaiheissa heti diagnoosin jälkeen. Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita, joita esiintyy lähes aina jossain sairauden vaiheessa. Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omaisjärjestöllä on tärkeä rooli kuntoutuksen järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena. Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys itsenäiselle, aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa. Vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti. Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain. Muistisairaudet koskettavat aina myös läheisiä. Päivitetty Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.
• Klinikka Koko perheen perusvoidesarja Apteekeista. Taltuta ihottuma kotikonstein Ihottuman hoidossa sen aiheuttajan tunnistaminen nopeuttaa paranemista, koska oikea hoito voidaan aloittaa heti. Ihottumassa kyseessä on usein tulehdusreaktio. Yleisimpiä aiheuttajia ovat ekseema, psoriaasi, hiivasieni, bakteerit, virukset, aurinko, allergia ja lääkkeet. Lapsilla ihottuman yhteydessä esiintyvä kuume on usein merkki viruksen aiheuttamasta rokkotaudista. Usein ihottumaan tepsii mieto kortikoidivoide. Sitä voi käyttää kerran tai kaksi päivässä noin viikon ajan ilman lääkärin muita ohjeita. Jos kortikoidivoide ja kosteusvoide eivät auta, voi ihottuman aiheuttajana olla allergia. Kaikkiin ihottumiin kortisonia ei kuitenkaan saa laittaa. Se ei sovi ihon virusinfektioiden, kuten vesirokon, eikä bakteeri-infektioiden hoitoon. Sitä ei myöskään pidä käyttää haavoihin. Syksyn myötä iho tarvitsee enemmän kosteutusta kuin kesällä. Viimeistään talven tullessa ihovoiteen käyttö on ajankohtaista, kun iho alkaa kuivua auringon UV-säteilyn puutteesta. Pahimmillaan ihon kuivuminen aiheuttaa tulehduksen, jonka ensimmäinen oire on kutina. Sitä seuraa ihon hilseily. Kosteusvoidetta käyttämällä voi tehokkaasti ennaltaehkäistä ihon kuivumista ja sen aiheuttamia ihottumia. Pitkäaikaistuessaan ihottumien paraneminen vaikeutuu. Iho voi tottua tiettyyn kosteusvoiteeseen, joten voiteen vaihto muutaman kuukauden välein kannattaa. Kosteusvoidetta laitetaan iholle enintään kaksi kertaa päivässä. Itselleen parhaan voiteen löytää vain kokeilemalla. Jos iho-oireet pitkittyvät eivätkä taltu kotikonstein, kannattaa varata aika lääkärille. Terveydenhoitajaan tai lääkäriin on hyvä ottaa yhteyttä, jos pikkulapsen ihoon ilmaantuu pieniä rakkuloita, haavaumia tai vesikelloja, iho rupeaa voimakkaasti punoittamaan tai siihen ilmaantuu märkimistä. ESSEXperusvoiteet * Koko perheelle * Eri ihotyypeille * Apteekeista MSD, Keilaranta 3, 02150 Espoo puh. (09) 804 650 www.essex.fi · www.apuallergiaan.info · www.msd.fi www.ihotauti.net, www.iholiitto.fi
• Kirjat Lastentaudit Lastentaudit-kirja tarjoaa tietoa terveen lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä tavallisimmista sairauksista ja niiden hoidosta. Aiheina ovat muun muassa infektiotaudit, allergiat, astma, diabetes, neurologiset ongelmat sekä luuston sairaudet. Kirjassa esitellään myös neuvolatoimintaa ja ravitsemusta sekä kerrotaan psykosomaattisista oireista. Kirja on tarkoitettu lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille, mutta kirjassa on myös hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa lasten vanhemmille. Duodecim 100 Onko sinulla terveen paperit? Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa viidennessä kirjassaan kaikelle kansalle terveyteen liittyviin kysymyksiin aihepiireittäin selvällä suomen kielellä. Aiheina ovat verenpaine, rasvat, liikunta, diabetes, painonhallinta ja muut asiat, joista huolehtimalla hankimme itsellemme terveen paperit. Terveyteen panostaminen kannattaa aloittaa heti ja vaikka kuinka pienistä asioista ­ lopputulos on joka tapauksessa parempi kuin olla tekemättä mitään! Tammi 27,70 Terveyttä edistävä ravitsemus sekä sairauksien ravitsemushoito tulevat osaksi potilaan hoitoa. Vajaaravitsemusriskin seulonta hoidon alussa on erityisen tärkeää. Uudet suositukset potilaiden ravitsemushoitoon on julkaistu: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi
• Klinikka Helpotusta kipuun kotikonstein - päänsärkyyn - iskiaskipuun - hartiakipuun - rajoittuneisiin liikeratoihin · Pukeudu Punaiseen -päivä 23.9.2010 Suomen Sydänliiton Naisen Sydän -ohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisen valtimotaudeista. www.punainen.fi · Hyvä ikä -messut 30.9.­1.10.2010 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.hyvaika.fi · Roosa nauha -kampanja lokakuussa Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja korkeatasoiseen kotimaiseen rintasyöpätutkimukseen ja asiantuntevaan neuvontaan. www.cancer.fi/roosanauha · Terveysmessut 15.­17.10.2010 Helsingin Messukeskus www.finnexpo.fi/terveys Syksyn tapahtumia Koukulla apua kiputiloihin helposti ja yksinkertaisesti! Koko perheen syyslomavinkit · Kylpylään www.suomalainenkylpyla.fi · Äkkilähdöllä etelään www.kuumat.com · Maatilamatkalle www.maatilamajoitus.fi · Liikkumaan www.urheiluopistot.net · Seikkailupuistoon www.hoplop.fi · Tuetulle lomalle www.a-lomat.fi www.t-lomat.fi www.virkistyslomat.com www.mtlh.fi www.solaris-lomat.fi · Taidetta ja kulttuuria www.kultus.fi www.kipukoukku.info Apteekeista, terveyskaupoista ja -osastoilta.
• Täsmähoitoa kipuun Kipua on monenlaista ja myös kivunsietokynnys vaihtelee. Kivusta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä. Hoito vaihtelee kivun syyn ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kipuun auttaa usein tulehduskipulääke, mutta esimerkiksi vatsakipuun sitä ei saa käyttää, ellei kivun syy ole tiedossa ja lääke siihen sopiva. Myöskään kahta eri tulehduskipulääkettä ei saa käyttää samaan aikaan. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos kipu pitkittyy tai se on äkillinen ja raju. Kipu Päänsärky Kivun taltuttaa · tulehduskipulääke tai parasetamoli · liikunta · kylmä kääre otsalla · lepo · pitkittyneen päänsäryn syy kannattaa selvittää Hammaskipu · tulehduskipulääke · desinfioiva suuvesi · selvitä kivun syy hammaslääkärillä Hartia- ja lihaskipu · liikunta ja venyttely · hieronta · kipugeeli · kylmä­kuumahoito · kipukoukku Nivelkipu · tulehduskipulääke · kipugeeli · liikunta, kun liikarasitusta vältetään · fysioterapia Kuukautiskipu · ensisijaisesti tulehduskipulääke · parasetamoli · lämpökääre · jos tulehduskipulääke ei auta, saattaa kivun syynä olla endometrioosi Vatsakipu Rintakipu lääkettä vain, jos kivun syy on tiedossa Kivun syy on selvitettävä. Se voi merkitä muun muassa närästystä, astmaa tai sepelvaltimotautia. Muista aina noudattaa lääkepakkausten annosteluohjeita. www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi, www.suomenkipu.com 3/10 Tervepotilas 15
• Teksti Susanna Alanen Kuvat Beni Köhler Kuvitus Mika Rampa Asiantuntija professori ja neurologi Pekka Jäkälä, Itä-Suomen yliopisto muuttaa elä AIVOINFARKTI TULEE LÄHES AINA TÄYSIN YLLÄTTÄEN. SE YLLÄTTI MYÖS 56-VUOTIAAN MAIRE MÄKISEN. ARKI MUUTTUI KERTAHEITOLLA. Aivoinfarkti
• Maire Mäkinen on oppinut arvostamaan terveyttä entistä enemmän. On syyskuu vuonna 2002. Maire Mäkinen, 48-vuotias vaasalainen, on Meilahden sairaalassa toipumassa sydämen läppäleikkauksesta. Hoitaja saapuu huoneeseen puhelin kädessään; Mairen tytär soittaa kysyäkseen potilaan vointia. Ennen kuin hoitaja ehtii antaa puhelinta, hän huomaa jotain. Mairen kasvojen vasen puoli roikkuu ja vasemman puolen raajat eivät toimi. Hoitaja tietää heti, mistä on kyse ja sanoo tyttärelle, että äiti ei nyt pystykään puhumaan, nyt on kiire. Maire Mäkinen ei muista infarktista juuri mitään. Takana oli kolme päivää toipumista sydänleikkauksesta, mikä jo itsessään oli iso asia. Tunnista oireet Aivoinfarktin oireissa hämäävintä on se, että ne ovat lähes kaikki kivuttomia. Oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä halvauspotilaan täytyy päästä hoitoon mahdollisimman pian. Halvausoireet, erityisesti toispuoleiset Puhekyvyn tai puheen ymmärryskyvyn menetys Näön toispuoleinen hämärtyminen, toisen silmän sokeutuminen tai kahtena näkeminen Kaatava tai kiertävä huimaus, tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt Räjähtävä päänsärky ja äkillinen pahoinvointi Hetkelliset tajunnanmenetykset, pyörtyminen ja sekavuus. män Aivoinfarktia vähänkään epäiltäessä kannattaa aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuksien henkilökunta on koulutettua ja he osaavat kysyä oikeat kysymykset oireiden varmistamiseksi. Aivoinfarktin hoitona käytetään liuotushoitoa, jolla pyritään nopeasti liuottamaan syntynyt tukos. Potilaista, jotka pääsevät hoitoon 70­80 minuuttia oireiden ilmaantumisesta, yhdeksän kymmenestä toipuu täysin infarktista. Hoitoon liittyvän verenvuotoriskin vuoksi liuotushoitoa ei voida yleensä antaa enää 4,5 tuntia oireiden alkamisen jälkeen. 3/10 Tervepotilas 17
• Huolehdi itsestäsi Aivoinfarktiin sairastunut henkilö on hyvin usein tupakoiva, keski-ikäinen ja ylipainoinen. Henkilö on useammin mies kuin nainen. Hänellä on verenpainetta, veren rasva-arvot ovat huonot ja sokerin sietokyky on heikentynyt. Aivoinfarktia voi yrittää ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla. Kasvanut aivoinfarktiriski liittyy joihinkin sairauksiin. Aivoverisuonen tukoksen, josta aivoinfarkti johtuu, voi aiheuttaa valtimonkovettumatauti. Suurempien verisuonien kovettumista voi irrota verenkiertoon palasia, jotka aiheuttavat pienempien verisuonten tukoksen. Tämä aiheuttaa 30­40 prosenttia aivoinfarkteista. 20­25 prosenttia infarkteista on sydänperäisiä. Sydänsairaudet, kuten eteisvärinä, aiheuttavat helposti hyytymiä, jotka kulkeutuvat aivoihin. 15­25 prosenttia infarkteista johtuu verenpainetaudista tai sokeritaudista. Näiden sairauksien hoidon laiminlyönti lisää huomattavasti riskiä sairastua aivoinfarktiin. Liikunnan lisääminen, terveellinen ravinto ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät riskiä. Elintavoilla voi ehkäistä muitakin sairauksia. Suomessa yhä nuoremmilla on ylipainosta johtuvia sairauksia tai oireita. Esimerkiksi vyötärölihavuus altistaa 2. tyypin diabetekselle. Sairaus lisää aivoinfarktin riskiä. Liikunta tekee hyvää sydän- ja verenkiertoelimistölle. Hyvä kolesteroli vähentää aivoinfarktin riskiä. ­ Ensimmäinen muistikuvani on, kun neurologian ylilääkäri istahtaa sängylleni ja ryhtyy kertomaan, mitä on tapahtunut. Oireiden ilmaannuttua ei oikeastaan oltu voitu kuin odottaa. Kokemani ison leikkauksen vuoksi liuotushoitoa ei voitu heti antaa, hän kertoo. Infarkti johtui sydämestä lähteneestä hyytymästä, joka oli kulkeutunut aivoihin. Oli ehkä onni, että Maire oli vielä sairaalassa leikkauksen jäljiltä. Oireet tunnistettiin heti, ja kuntoutus voitiin aloittaa nopeasti. Kuntoutus toipumisen perustana Kuntoutus alkoi heti infarktin jälkeen, aluksi Meilahden sairaalassa. Pian Maire siirrettiin Vaasan keskussairaalaan, jossa aktiivista kuntoutusta jatkettiin vielä kuukausi. ­Vasen puoli oli täysin halvaantunut. Minun piti opetella uudestaan kävelemään, koska vasen jalka ei kantanut. Aktiivinen kuntoutus kuitenkin tehosi, hitaasti mutta varmasti. Vaasassa kuntoutus jatkui fysioterapeutin johdolla. Siihen liittyi muun muassa käsiliikkeitä ja muuta jumppaa vedessä, leipominenkin oli yksi kuntoutusmuoto, sillä se vetreytti heikkoa vasenta kättä. Toimintaterapia ja sorminäppäryyttä sisältävät tehtävät olivat osa kuntoutusta, Maire kertoo. Kun Maire pääsi vihdoin sairaalasta, kuntoutus jatkui neurologisiin sairauksiin erikoistuneen fysioterapeutin kanssa. Nykyään Maire ei enää kuntoutusta tarvitse ­ ei ainakaan lääkärin mukaan. ­ Kuntoutusmahdollisuus pitäisi olla kaikilla, se on tärkeintä toipumisessa. Vaikka olen jo hyvässä kunnossa, haluaisin vielä kuntoutukseen. Se on vertaistuenkin kannalta tärkeää, hän sanoo. Vertaistoiminta on Vaasassa vireää. Maire osallistuu Vaasan Aivohalvauskerhon toimintaan. Se antaa hänelle paljon voimia. Ryhmässä saman kokeneet ihmiset kohtaavat. ­ Käymme vesijumpassa kerran viikossa ja pelaamme bocciaa, eli petankki-pelin kaltaista pallopeliä. Päivä kerrallaan eteenpäin Arki sujuu hyvin, kun elää päivän kerrallaan, ajattelee Maire. Rutiineita rytmittävät aivohalvauskerhon tapaamiset, jotka piristävät aina. Vaikka Maire ei enää kuntoutuksessa käykään, ei kuntouttavasta toiminnasta voi kokonaan luopua. ­ Teen päivittäin kävelylenkkejä. Vasemman jalan reisilihas on kankea, kävely auttaa pitämään sen kunnossa. Joka päivä pitäisi liikkua, kotiin ei passaa jäädä, näin olen ajatellut alusta asti, Maire sanoo. Tämä ajattelutapa onkin vienyt kuntoutuksessa pitkälle. Aivoinfarkti ­ mitä siinä tapahtuu? Aivoinfarktissa aivovaltimoon tullut tukos estää veren virtaamisen ja hapen pääsyn tukosalueelle. Aivot ovat hyvin herkät hapenpuutteelle. Aivovaltimon tukkeuma Aivoinfarktialue Tunnetko termit? · Aivoinfarkti johtuu aivoverisuonitukoksesta. 80 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja. · AVH eli aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys ohimeneville tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille verenkiertohäiriöille. · Aivohalvaus yleisnimitystä käytetään, kun tarkoitetaan aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa eli SAV:tä. Kuvan lähde: Oulun omahoito
• Muisti ja tasapaino tekevät joskus tepposia ja vasen käsi on heikko, mutta muita merkkejä ei aivoinfarkti ole Maire Mäkiselle jättänyt. ­ Vaikka vasen käsi on edelleen heikko, eikä sillä oikein voi mitään tehdä, sen kanssa pärjää. Tasapaino horjuu joskus, minkä vuoksi liikenteessä täytyy olla erityisen tarkkana. Muisti tekee välillä tepposia, mikä huvittaa joskus tyttäriäni. Silloin he muistuttavat: "Olet sanonut tuon jo sata kertaa!" Muita fyysisiä merkkejä aivoinfarktista ei ole jäänyt. Infarktin jälkeinen hoito vaati aluksi kontrollikäyntejä, mutta nyt nekin ovat päättyneet. Verikokeissa Mairen täytyy käydä kahden viikon välein, jotta verenohennuslääkkeen vaikutusta ja veren laatua voidaan tarkkailla. Perheestä tukea toipumiseen Maire työskenteli ennen sairastumistaan päiväkodissa päiväkotiapulaisena. Sitä ennen hän oli toiminut perhepäivähoitajana omien lasten ollessa vielä pieniä. Aivoinfarktin jälkeen hän ei voinut enää palata töihin. ­ Työkyvyttömyys oli kova paikka, mutta siihen täytyi vain sopeutua, ei auttanut muu. Olen kiitollinen ystävistäni, jotka ovat tukeneet minua vaikeina aikoina. Ystävät ovat auttaneet, kuskanneet minua paikasta toiseen ja käyneet katsomassa, kun olen ollut potilaana, Maire kertoo. Myös tyttäristä, sisaruksista ja Mairen omasta äidistä on ollut apua. ­ Infarkti oli läheisillekin sokki. On ihana asia, että perheeni on tukenut minua infarktin jälkeen. Kaikki asuvat Vaasassa, joten asioiden hoitaminen ja auttaminen onnistuu hyvin, hän kertoo. ­ Nuoremmalla tyttärelläni on nyt kaksi pientä lasta, joita voin hoitaa päivisin. Se on hienoa, sillä lasten vauva-aikaan en voinut auttaa mitenkään, koska vasen käsi on niin heikko. Nyt voin ottaa menetetyn ajan takaisin. Pärjäämme hienosti, sillä lapset osaavat jo itse pukea ja käydä vessassa. Aivoinfarktin jälkeen Maire on oppinut arvostamaan terveyttään yhä enemmän. Aivoinfarktia voi yrittää ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla. ­ Olen kehottanut tyttäriäni pitämään painon normaalina, jotta he säästyisivät tältä sairaudelta. Ylipaino lisää aivoinfarktin riskiä. Vaikka sairaus tulee, jos on tullakseen, niin kannattaa sitä silti yrittää välttää, jos siihen on mahdollisuus.
• Tulevaisuudessa yhä useampi muistipotilas asuu kotonaan." 20 Tervepotilas 3/10