• www.tervepotilas.fi loka­marraskuu 2010 OTA MUKAAN! IL MAINEN Baba Lybeck innostuu kahvakuulista Aivoinfarktin jälkeen Kotona pidempään turvallisesti Helpot ohjeet jumppapallolla Lehdessä on myös ristikko! lulaisen Kou terveys OIKEA HOITO ERILAISIIN KIPUIHIN · LEIKKAA OHJEET HAMMASPESUUN · IHANAT KALARESEPTIT LUKIVAIKEUDEN KANSSA OPPII ELÄMÄÄN · VÄLTÄ SUKUPUOLITAUDIT 3/10 Tervepotilas 1
• Joka pelkää kuolemaa, ei uskalla rakastaa. Joskus lapsi on syntyessään niin lähellä kuolemaa etteivät vanhemmat uskalla rakastua häneen. Pelottaa liikaa. Voisitko kuvitella kauheampaa tilannetta kohdallesi? Lastenklinikoiden Kummien tuella lastensairaaloihin hankitaan parhaita mahdollisia laitteita, jotta vauva selviää elämän alkuun. Rakastava suhde vanhempiin saa syntyä ja syventyä. Lapset ja vanhemmat tarvitsevat apuasi. Jokainen sentti on arvokas. Auta. 2 Tervepotilas 3/10 Ole hyvä ja tue Lastenklinikoiden Kummien työtä. Tee valitsemasi suuruinen lahjoitus www.kummit.fi/lahjoita. Tai soita 0600 16000 (10,10 + ppm/puh).
• Terveyttä puhtaista hampaista On kummallinen ristiriita, että aikana, jolloin valkoiset hampaat ovat jo jonkinlainen muoti-ilmiö, suomalaisista vain puolet pesee purukalustonsa suositusten mukaisesti kahdesti päivässä. Huolelliseen hampaiden hoitoon on monta syytä, sillä puhtaat hampaat eivät ole pelkästään kauniit, vaan koko yleisterveyden kannalta tärkeä juttu. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan suomalaisten hammasterveys on romahtanut ja suomalaislapset ovat Euroopan kuudenneksi laiskimpia hampaiden harjaajia. Myös Terve potilas -lehden kyselyn mukaan vain puolet suomalaisista pesee hampaansa kahdesti päivässä. Kuitenkin suurin osa kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että omien hampaiden säilyminen mahdollisimman pitkään on heille erittäin tärkeää. Ei ole yllättävää, että vastaajista eniten ongelmia hampaiden kanssa on niillä, jotka eivät pese eivätkä tarkastuta hampaitaan säännöllisesti. Suun terveys heijastuu koko elimistöön. Esimerkiksi suun alueen tulehduksilla on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin. Tutkimusten mukaan sydänsairauksien riski on 70 prosenttia suurempi, jos hampaat pesee harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Huonosti hoidettu suu voi lisäksi heikentää monien pitkäaikaissairauksien, kuten sydänsairauksien ja sokeritaudin hoitotasapainoa. Kymmenen viime vuoden aikana herkkujen kulutus on kasvanut merkittävästi. Vaikutus näkyy varsinkin nuorilla sekä vyötäröllä että hampaissa. Valmisteilla oleva uusi makeisvero saattaisi olla avuksi tähän. Valmistevero koskisi muun muassa makeisia ja virvoitusjuomia, jotka ovat erittäin sokeripitoisia ja siten haitallisia suun terveydelle. Vielä keskustellaan siitä, tuleeko vero koskemaan myös ksylitolituotteita, jotka edistävät suun terveyttä. Hampaiden harjaus on tekniikkalaji. Suositeltavaa on, että vanhemmat auttavat lapsia harjauksessa siihen asti, kunnes kaunokirjoitus sujuu hyvin. Silloin hienomotorinen kehitys on siinä vaiheessa, että harjaus onnistuu omin neuvoin. Vanhempien mallikas harjaaminen on lasta auttava esimerkki ja samalla pysyvät omat hampaat kunnossa. Pääkirjoitus | emilii.malmi@fimnet.fi Suun terveys heijastuu koko elimistöön." ON PUOLUEETON ja sitoutumaton terveyslehti, jota jaetaan ilmaiseksi terveyskeskuksista. Arvo 3,90 . Seuraava numero ilmestyy 29.11.2010. Tilausohje s. 46 Julkaisija Healthberry Oy Päätoimittaja Emilii Malmi, puh. 040 543 1806, emilii.malmi@fimnet.fi Toimitus Kumppania, Pohjoisranta 11, 28100 Pori, Leena Roskala, puh. 040 508 1100, leena.roskala@kumppania.fi, Susanna Kallama, puh. 040 587 2445, susanna.kallama@kumppania.fi Taitto Anna Broholm Kannen kuva Liisa Takala Avustajat Susanna Alanen, Julia Hannula, Pia Hirvonen, Sanna Komulainen, Veera Korhonen, Riikka Kurhela, Beni Köhler, Marjaana Malkamäki, Jenni Rajahalme, Mika Rampa, Liisa Takala Kuvapankit FutureImageBank, IStockPhoto, ScanStockPhoto Painos 250 000 kpl Repro Aste Helsinki Oy Paino Hansaprint/2010/TERPO10_03 Paperi Galerie Brite 60 g ISSN 1797-4623 Ilmoitusmyynti Julkaisu Bookers Oy, puh. (09) 773 821 3/10 Tervepotilas 3
• UUTUUDET! GUM Baby, Kids & Junior - Edistyksellistä kariessuojaa · 1000 ppm uoria + isomaltia · 500 ppm uoria + isomaltia · appelsiinin makuinen · mansikan makuinen Ainutlaatuinen koostumus uoria ja isomaltia lisää hammaskiilteen remineralisaatiota1) GUM® KIDS HAMMASTAHNA GUM® JUNIOR HAMMASTAHNA Ainutlaatuinen fluoriton kalsiumia sisältävä koostumus tehostaa remineralisaatiota viisinkertaisesti verrattuna pelkkään fluoria sisältävään hammastahnaan.(2) Appelsiinin makuinen. Markkinointi: Tamro Suomi GUM® JUNIOR SUUVESI 02 26 7 12 1) Enamel remineralization by a toothpaste containing fluoride and Isomalt.Takasuka T., 80th general session of the IADR, March 6-9 2002, California. In-vivo study conducted on 12 patients. Patients were instructed to brush teeth with control toothpaste or test toothpaste according to their normal brushing habits. (2) Effect of remineralization of a calcium mouthwash after using fluoridated toothpaste. Takasuka T., Nishimura N., Ijima Y, 54th ORCA Congress, July 2007. In-vivo study conducted on 20 patients. Patients were instructed to brush their teeth with a fluoride toothpaste and then rinse with a calcium mouthrinse. VAIN APTEEKISTA. , & Tehokas apu aftoihin ja suun haavaumiin. GENGIGEL® · Lievittää oireita välittömästi · Nopeuttaa luonnollista paranemista · Ei kirvele · Kiinnittyy tehokkaasti limakalvolle · Antaa pitkävaikutteisen suojan · Sopii koko perheelle Tutkimuksia hyaluronihaposta: Nobre M. et al. Peri-implant maintenance of immediate function implants: a pilot study comparing hyaluronic acid and chlorhexidine. Int J Dent Hygiene, 5.2007. Pistorius A. et al. The clinical application of hyaluronic acid in gingivitis therapy. Quintessence International. 2005. Demarosi F. et al. Hyaluronic acid: biological e ects and clinical applications. Dental Clinics. 2007. Markkinointi: Tamro Suomi GENGIGEL spray 20 ml Geeliä juoksevampi. Vaikeissa paikoissa oleville haavaumille. GENGIGEL suuvesi 100 ml Henkilöille, joilla on monta haavaumaa samaan aikaan. GENGIGEL geeli 12 ml Paikalliseen käyttöön, yksittäisiin haavaumiin. Tuotteet on patentoitu ja rekisteröity luokan II A lääketeknisiksi tuotteiksi. VAIN APTEEKISTA.
• www.tervepotilas.fi Sisältö 3/10 47 16 Klinikka 6 PESE hampaat aamuin illoin · Kivun hyvä itsehoito · Kotikonstit ihottumalle · Kun muisti pettää loka­marraskuu 12 26 Liikunta ja terveys 16 AIVOINFARKTIN jälkeen paluu arkeen 20 KOTONA pidempään ­ vinkit ja ratkaisut 24 BABA LYBECK tykkää kahvakuulailusta 26 FITBALL ja jumppaa pallon kanssa 30 KOULUTERVEYDENHUOLTO on koululaisen parhaaksi 36 KALASTA terveelliset herkut 40 LUKIVAIKEUDEN kanssa pärjää 30 Kolumnit 29 ILMO KESKIMÄKI: Tasa-arvoinen terveys 47 JENNI melontaretkellä Vakiot 42 RISTIKKO 44 TERKKARI: Sukupuolitauti tarttuu Hampaat kannattaa harjata ja hoitaa. 6 Terve! Ilmat viilentyvät ja aurinko, tuo yksi D-vitamiinin lähde, näyttäytyy päivittäin yhä vähemmän, joten reippaana kotikokkina turvaudunkin kalan tarjoamiin antimiin. Se on oiva tapa huolehtia päivittäisestä D-vitamiinin saannista ja samalla nauttia hyvistä kalaruoista. Itse valmistan kalaa vähintään kerran viikossa, koska se auttaa minua pysymään terveenä. Suosittelen sivulta 36 löytyviä herkullisia kalareseptejä. Mika Rampa, 26 v. visuaalisen viestinnän harjoittelija Pidän uusien ruokalajien kokeilusta ja hyvästä seurasta. En pidä tylsistä viikonlopuista. 3/10 Tervepotilas 5
• Klinikka Hampaat huoltoon MaailMan terveysjärjestö WHO:n Mukaan suOMalaisten HaMMasterveys On rOMaHtanut: suOMalaislapset Ovat eurOOpan kuudenneksi laiskiMpia HaMpaiden Harjaajia. kansainvälisen suOsituksen Mukaan HaMpaat On syytä pestä kaHdesti päivässä. näin tekee vain puOlet suOMalaisista tytöistä ja kOlMannes pOjista. Syitä hampaiden huonoon tilaan ovat muun muassa huonot ja liian vähäiset harjaustottumukset, mehujen juonti, makean napostelu ja virheelliset uskomukset. vanhemmat pitävät laiskuutta suurimpana syynä huonoihin harjaustottumuksiin. ainoastaan puolessa kodeista valvotaan lasten hampaiden harjausta. vain neljä prosenttia vanhemmista tietää lasten yleisen suunterveystilan olevan huono. tulokset käyvät ilmi Colgaten teettämästä tutkimuksesta. Hampaiden huonolla kunnolla on merkittäviä vaikutuksia yleisterveyteen. lisäksi hampaiden pesun laiminlyövät asettavat itsensä alttiiksi sydän- ja verisuonisairauksille. tiedelehti British Medical journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan sydänsairauksien riski on 70 prosenttia suurempi, jos hampaat pesee harvoin tai tuskin koskaan. vertailukohteena olivat kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavat. Omat hampaat halutaan säilyttää terve potilas -lehden tekemän kyselyn mukaan suurin osa (88 %) vastaajista on sitä mieltä, että omien hampaiden säilyminen mahdollisimman pitkään on heille erittäin tärkeää. silti hampaansa säännöllisesti käy tarkistuttamassa vain noin kuusi kymmenestä vastaajasta. vain puolet suomalaisista pesee hampaansa kahdesti päivässä. Hammastikkuja ja/tai -lankaa päivittäin käyttää joka neljäs. eniten ongelmia on niillä, jotka eivät pese säännöllisesti eivätkä tarkastuta hampaitaan. viimeisen vuoden aikana suun terveyden kanssa ongelmia oli lähes 40 prosentilla vastaajista. Heistä suurin osa (83 %) sanoo pesevänsä hampaat harvemmin kuin kahdesti päivässä ja vain kaksi kymmenestä käy säännöllisesti tarkastuksessa. kyselyyn osallistui lähes tuhat vastaajaa kesä-elokuun aikana. kysely toteutettiin internet-kyselynä. vastaajien asuinpaikan ja iän mukaan otos vastaa suomen väestöä. 6 Tervepotilas 3/10
• Huomio tahnaan ja harjaan · Valitse pehmeä hammasharja ja käytä pääsääntöisesti tavallista fluorihammastahnaa herneen kokoinen nokare kerrallaan. · Keskustele erikoistahnojen käytöstä hammaslääkärin kanssa. Esimerkiksi valkaisevan hammastahnan jatkuva käyttö ei ole suositeltavaa. · Puhdista hammasvälit vähintään kahdesti viikossa hammaslangalla, -tikulla tai -väliharjalla. · Muista vaihtaa hammasharja noin kolmen kuukauden välein tai silloin, kun harjakset alkavat harottaa eri suuntiin. · Käy säännöllisesti hammaslääkärissä sovituin välein ja pyydä hammaslääkäriltäsi yksilölliset hoito-ohjeet. www.hammaslaakariliitto.fi > Suun terveys www.lapsenhampaat.fi Ksylitoli ehkäisee reikiintymistä päivittäin käytettynä. Käytä ksylitolia vähintään kolme kertaa päivässä. 2. Aseta hammasharja ienrajaan ja harjaa pienin liikkein. Pese jokainen hammas. Hampaiden hoito-ohjeet · Pese hampaat aamulla ja illalla. · Harjaa hampaita vähintään 2­3 minuuttia. · Muista huolellisuus ja hellävaraisuus. · Harjaus on hyvä aloittaa takahampaista kielen puolelta. · Harjan kuuluu olla vinossa, 45 asteen kulmassa ienreunaa vasten siten, että se koskettaa sekä hampaita että ikeniä. Ienreunat ovat tärkein puhdistettava kohta. · Etuhampaiden taakse pääset pystysuoralla harjalla. · Purupinnat puhdistuvat pienin, edestakaisin liikkein. · Muista vino harjaus myös etuhampaissa ja takahampaissa posken puolella. · Tehokkain tapa on harjata 2­3 hampaan ryhmä pienillä nykytysliikkeillä tai pyörittävin liikkein. 1. Harjaa jokaisen hampaan sisäpinta pienin edestakaisin liikkein ja etene järjestelmällisesti. Leikkaa tästä hampaiden pesuohjeet vessan seinälle. 3. Käytä harjan kärkeä etuhampaiden sisäpintojen harjaamiseen sekä ala- että ylärivissä. 5. Muista puhdistaa myös kieli! 4. Harjaa jokaisen hampaan purupinta. 3/10 Tervepotilas 7
• Energiaa elämään! Klinikka Ruokajäte rasittaa ympäristöä Arvioiden mukaan syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään kotitalouksissa hukkaan jopa 10­20 prosenttia. Siis vähintään joka kymmenes kauppakassi kaadetaan kodin jäteastiaan. Kotitalouksissa syntyvän ruokajätteen määrä on jopa suurempi kuin vastaavista ruokapakkauksista syntyvän jätteen määrä. Ruokajätteen vuoksi turhan elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja rehevöitymisvaikutukset ovat merkittävät. Erityisen suuri ekologinen taakka seuraa eläinperäisestä ruokajätteestä. Ruokahävikin määrää voi minimoida suunnittelemalla ostokset ja ruoanlaitto huolellisesti. Lisäksi olisi hyvä lisätä kasviperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa. Poisheitetty ruoka kannattaa lajitella tai kompostoida oikein, koska kaatopaikalla ruokajätteestä syntyy myös metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Suomessa on käynnistetty tutkimushanke, joka selvittää tarkemmin, kuinka suuri osa ruoasta päätyy roskiin. FOODSPILL-niminen hanke pyrkii myös löytämään keinoja, joilla ruokahävikkiä voitaisiin vähentää. Oletko ajatellut, että läheisesi ei ehkä syö riittävästi. Sairaudet ja ikääntyminen vähentävät ruokahalua ja ruoka-annokset pienenevät. Hyvä ravitsemustila auttaa jaksamaan päivittäisissä askareissa. Jo parista Nutridrinkistä saa riittävästi energiaa ja ravintoa muun tavallisen ruuan lisäksi. Turvaa päivittäinen jaksaminen! Nutridrink Compact tiivistetympi täydennysravintovalmiste. Jaksaa juoda kerralla vaikka ruokahalu olisi huono. Kysy lisätietoja apteekistasi tai tutustu tuotteisiin osoitteessa www.nutricia.fi. www.vajaaravitsemus.fi Uusi verkkopalvelu opastaa haavanhoidossa. Sivusto tarjoaa potilaille ja heidän omaisilleen tietoa yleisimmistä haavoihin ja haavanhoitoon liittyvistä kysymyksistä. Sivuston tavoitteena on kehittää vuoropuhelua potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä sekä parantaa haavanhoidon tehokkuutta ja nopeutta. www.molnlycke.fi/patient
• Pelkkä paineluelvytys on yhtä tehokasta kuin paineluelvytys yhdistettynä puhalluselvytykseen, selviää tiedelehti New England Journal of Medicinen julkaisemista tutkimuksista. Tulosten toivotaan lisäävän ihmisten halukkuutta elvyttää, sillä moni arastelee tekohengityksen antamista. Uudet kansainväliset elvytyssuositukset valmistuvat lokakuussa. Suihkauta kurkkukipu pois! Hyvä vastustuskyky suojaa flunssalta Hyvä yleiskunto tarkoittaa hyvää vastustuskykyä. Elimistön puolustusjärjestelmää voi tehostaa terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja levolla. Terveellinen ruokavalio on monipuolinen ja koostuu kasviksista, hedelmistä, marjoista, vilja- ja maitotuotteista, lihasta, kalasta ja hyvistä rasvoista. Näin takaa riittävän ravintoaineiden, kuten vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen saannin. Ruokavalioon voi lisätä myös probiootteja eli terveysvaikutteisia maitohappobakteereja, sillä ne muokkaavat suoliston bakteeritasapainoa niin, että taudinaiheuttajat saadaan tehokkaammin torjuttua. Tavoittele normaalipainoa, sillä yli- tai alipainoisena saa flunssan herkemmin kuin normaalipainoisena. Kevytkin liikunta tehostaa vastustuskykyä. Parhaiten flunssaa voi torjua säännöllisellä kuntoliikunnalla. Rankan liikuntasuorituksen jälkeen kehon pitää antaa palautua, koska kovan rasituksen jälkeen stressihormonien määrä kehossa on korkealla. Kaikenlainen stressi, masennus ja väsymys heikentävät vastustuskykyä. Riittävät yöunet ovat siksikin tärkeät. Jos flunssa kuitenkin ottaa ylivallan, sen hoito onnistuu kotikonstein levolla ja apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä. Flunssakauden aikana paras keino torjua flunssa on ahkera käsien pesu. Hyvänmakuinen ja helppo käyttää - koko perheen tehokas apu kipeälle kurkulle! · Tehoaa sekä virusten että bakteerien aiheuttamaan kurkkukipuun1,2,3 · Säilöntäaineeton · Sopii myös raskaana oleville ja imettäville äideille sekä yli 1-vuotiaille lapsille Apteekista sekä suoraan internetistä Terveet valinnat puolustavat elimistöä. www.meditukku.fi 1) Ref.: Pleschka S., Stein M., Schoop R., Hudson JB. Virology Journal 2009; 6:197. 2) Ref.: Lin Y-L. et al. European Journal of Pharmacology 1999; 367; 2-3:379-388. 3) Ref.: Fluhr J.W. et al. British Journal of Dermatology. 2008; 159:23-34.
• Klinikka Tulevaisuudessa rokotukset saatetaan antaa ilman neulaa ja ruiskua. Nature Medicine -lehdessä julkaistussa artikkelissa esitellään laastari, johon istutetut mikroneulat kykenevät viemään rokotteen suoraan ihon läpi. Laastarirokote toisi ratkaisun käytettyjen neulojen ongelmaan ja saattaisi nostaa rokotteiden suosiota. ELINTÄRKEÄT TIEDOT AINA MUKANA Vaietut vaivat SOS-KORTTI · SOS-korttiin voit merkitä omat ja läheisen yhteystiedot, veriryhmän, sairaudet, allergiat ja lääkityksen. Sopiva lompakkoon. Edellisessä Terve potilas -lehdessä oli artikkeli virtsainkontinenssista. Inkontinenssi tarkoittaa pidätyskyvyttömyyttä. On olemassa virtsankarkailua vielä vaietumpi, mutta melko yleinen vaiva: ulosteinkontinenssi. Siitä kärsii erilaisten arvioiden mukaan 2­13 prosenttia aikuisväestöstä. Vaivaa voidaan sekä tutkia että hoitaa. Ulosteenpidätyskyky on keskushermoston säätelyn alainen monimutkainen mekanismi, johon vaikuttavat ulosteen laatu, paksusuolen toiminta, peräsuolen tilavuus ja venyvyys, peräsuolen ja peräaukon tunto, sulkijalihasten ja lantionpohjan lihasten toiminta ja hermotus. Syitä ulosteenkarkailuun on siis monia, ja hoito perustuukin tarkkaan diagnoosiin. Vaikka ulosteenkarkailu voi olla arka asia, kannattaa siitä keskustella oman lääkärin kanssa. Nykyisillä tutkimus- ja hoitomuodoilla on saatu varsin hyviä tuloksia ja potilaiden elämänlaatu on parantunut. www.anniko.fi HINTA 3,50 (+ toimituskulut 1 ) SOS-PASSI · Nylonranneke, musta tai punainen, 20 cm, sopiva lapsille. Hopearanneke, 20 cm (kokonaispituudet). Pakkaus sisältää veden kestävän tietoliuskan, johon merkitään omat ja läheisen yhteystiedot, sairaudet, allergiat ja lääkitys. Lisää malleja verkkokaupassa. 1. OMISTAJA 2. HÄTÄTAPAUKSESSA ILMOITETTAVA 3. PY Pysyväi SOS INFO Omistaja Innehavare Owner 1 2 3 1. OWNER Hätä- tapauksessa ilmoitettava Nödfall underrätta Call in case of emergency Daglig 1. INNEHAVARE 2. NÖDFALL UNDERRÄTTA 2. CALL IN CASE OF EMERGENCY 3. DA HINNAT nylon 21 hopea 26 (+ toimituskulut 4,50 ) TILAUKSET JA LISÄTIEDOT www.punainenristi.fi/verkkokauppa tai puh. 020 701 2211, 020 701 2212.
• Muistisairauteen kuuluu hoito Jokaisella muistisairauksia epäilevällä pitää olla oikeus päästä tutkimuksiin. Muistioireiden syy pitää aina selvittää. Etenevän muistisairauden lääkehoito aloitetaan sairauden kaikissa vaiheissa heti diagnoosin jälkeen. Lievässä vaiheessa lääkityksellä voidaan vakiinnuttaa potilaan tilanne tai hidastaa oireiden etenemistä. Keskivaikeassa vaiheessa lääkitys auttaa säilyttämään ja parhaimmillaan myös kohentamaan toimintakykyä. Vaikeassa vaiheessa lääkityksellä voidaan helpottaa käytösoireita, joita esiintyy lähes aina jossain sairauden vaiheessa. Muisti- ja käytösoireiden lääkitys on vain osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa, johon kuuluvat vaaratekijöiden ja oheissairauksien hoito, mielialan ja käytöshäiriöiden hoito sekä kokonaisvaltainen kuntoutus, ohjaus ja tuki. Muistipotilaalle laaditaan yksilöllinen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti sairauden edetessä. Potilas- ja omaisjärjestöllä on tärkeä rooli kuntoutuksen järjestämisessä myös sairastuneen läheisten tukena. Muistin- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys itsenäiselle, aktiiviselle arjelle. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa. Vaaratekijöitä ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, joita kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti. Liikunta, henkinen aktiivisuus, terveelliset ravintovalinnat ja päihteiden välttäminen suojaavat muistisairauksilta. Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain. Muistisairaudet koskettavat aina myös läheisiä. Päivitetty Käypä hoito -suositus on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.
• Klinikka Koko perheen perusvoidesarja Apteekeista. Taltuta ihottuma kotikonstein Ihottuman hoidossa sen aiheuttajan tunnistaminen nopeuttaa paranemista, koska oikea hoito voidaan aloittaa heti. Ihottumassa kyseessä on usein tulehdusreaktio. Yleisimpiä aiheuttajia ovat ekseema, psoriaasi, hiivasieni, bakteerit, virukset, aurinko, allergia ja lääkkeet. Lapsilla ihottuman yhteydessä esiintyvä kuume on usein merkki viruksen aiheuttamasta rokkotaudista. Usein ihottumaan tepsii mieto kortikoidivoide. Sitä voi käyttää kerran tai kaksi päivässä noin viikon ajan ilman lääkärin muita ohjeita. Jos kortikoidivoide ja kosteusvoide eivät auta, voi ihottuman aiheuttajana olla allergia. Kaikkiin ihottumiin kortisonia ei kuitenkaan saa laittaa. Se ei sovi ihon virusinfektioiden, kuten vesirokon, eikä bakteeri-infektioiden hoitoon. Sitä ei myöskään pidä käyttää haavoihin. Syksyn myötä iho tarvitsee enemmän kosteutusta kuin kesällä. Viimeistään talven tullessa ihovoiteen käyttö on ajankohtaista, kun iho alkaa kuivua auringon UV-säteilyn puutteesta. Pahimmillaan ihon kuivuminen aiheuttaa tulehduksen, jonka ensimmäinen oire on kutina. Sitä seuraa ihon hilseily. Kosteusvoidetta käyttämällä voi tehokkaasti ennaltaehkäistä ihon kuivumista ja sen aiheuttamia ihottumia. Pitkäaikaistuessaan ihottumien paraneminen vaikeutuu. Iho voi tottua tiettyyn kosteusvoiteeseen, joten voiteen vaihto muutaman kuukauden välein kannattaa. Kosteusvoidetta laitetaan iholle enintään kaksi kertaa päivässä. Itselleen parhaan voiteen löytää vain kokeilemalla. Jos iho-oireet pitkittyvät eivätkä taltu kotikonstein, kannattaa varata aika lääkärille. Terveydenhoitajaan tai lääkäriin on hyvä ottaa yhteyttä, jos pikkulapsen ihoon ilmaantuu pieniä rakkuloita, haavaumia tai vesikelloja, iho rupeaa voimakkaasti punoittamaan tai siihen ilmaantuu märkimistä. ESSEXperusvoiteet * Koko perheelle * Eri ihotyypeille * Apteekeista MSD, Keilaranta 3, 02150 Espoo puh. (09) 804 650 www.essex.fi · www.apuallergiaan.info · www.msd.fi www.ihotauti.net, www.iholiitto.fi
• Kirjat Lastentaudit Lastentaudit-kirja tarjoaa tietoa terveen lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä tavallisimmista sairauksista ja niiden hoidosta. Aiheina ovat muun muassa infektiotaudit, allergiat, astma, diabetes, neurologiset ongelmat sekä luuston sairaudet. Kirjassa esitellään myös neuvolatoimintaa ja ravitsemusta sekä kerrotaan psykosomaattisista oireista. Kirja on tarkoitettu lapsia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille, mutta kirjassa on myös hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa lasten vanhemmille. Duodecim 100 Onko sinulla terveen paperit? Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa viidennessä kirjassaan kaikelle kansalle terveyteen liittyviin kysymyksiin aihepiireittäin selvällä suomen kielellä. Aiheina ovat verenpaine, rasvat, liikunta, diabetes, painonhallinta ja muut asiat, joista huolehtimalla hankimme itsellemme terveen paperit. Terveyteen panostaminen kannattaa aloittaa heti ja vaikka kuinka pienistä asioista ­ lopputulos on joka tapauksessa parempi kuin olla tekemättä mitään! Tammi 27,70 Terveyttä edistävä ravitsemus sekä sairauksien ravitsemushoito tulevat osaksi potilaan hoitoa. Vajaaravitsemusriskin seulonta hoidon alussa on erityisen tärkeää. Uudet suositukset potilaiden ravitsemushoitoon on julkaistu: www.ravitsemusneuvottelukunta.fi
• Klinikka Helpotusta kipuun kotikonstein - päänsärkyyn - iskiaskipuun - hartiakipuun - rajoittuneisiin liikeratoihin · Pukeudu Punaiseen -päivä 23.9.2010 Suomen Sydänliiton Naisen Sydän -ohjelman tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisen valtimotaudeista. www.punainen.fi · Hyvä ikä -messut 30.9.­1.10.2010 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus www.hyvaika.fi · Roosa nauha -kampanja lokakuussa Roosa nauha -kampanjalla kerätään varoja korkeatasoiseen kotimaiseen rintasyöpätutkimukseen ja asiantuntevaan neuvontaan. www.cancer.fi/roosanauha · Terveysmessut 15.­17.10.2010 Helsingin Messukeskus www.finnexpo.fi/terveys Syksyn tapahtumia Koukulla apua kiputiloihin helposti ja yksinkertaisesti! Koko perheen syyslomavinkit · Kylpylään www.suomalainenkylpyla.fi · Äkkilähdöllä etelään www.kuumat.com · Maatilamatkalle www.maatilamajoitus.fi · Liikkumaan www.urheiluopistot.net · Seikkailupuistoon www.hoplop.fi · Tuetulle lomalle www.a-lomat.fi www.t-lomat.fi www.virkistyslomat.com www.mtlh.fi www.solaris-lomat.fi · Taidetta ja kulttuuria www.kultus.fi www.kipukoukku.info Apteekeista, terveyskaupoista ja -osastoilta.
• Täsmähoitoa kipuun Kipua on monenlaista ja myös kivunsietokynnys vaihtelee. Kivusta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä. Hoito vaihtelee kivun syyn ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kipuun auttaa usein tulehduskipulääke, mutta esimerkiksi vatsakipuun sitä ei saa käyttää, ellei kivun syy ole tiedossa ja lääke siihen sopiva. Myöskään kahta eri tulehduskipulääkettä ei saa käyttää samaan aikaan. Lääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos kipu pitkittyy tai se on äkillinen ja raju. Kipu Päänsärky Kivun taltuttaa · tulehduskipulääke tai parasetamoli · liikunta · kylmä kääre otsalla · lepo · pitkittyneen päänsäryn syy kannattaa selvittää Hammaskipu · tulehduskipulääke · desinfioiva suuvesi · selvitä kivun syy hammaslääkärillä Hartia- ja lihaskipu · liikunta ja venyttely · hieronta · kipugeeli · kylmä­kuumahoito · kipukoukku Nivelkipu · tulehduskipulääke · kipugeeli · liikunta, kun liikarasitusta vältetään · fysioterapia Kuukautiskipu · ensisijaisesti tulehduskipulääke · parasetamoli · lämpökääre · jos tulehduskipulääke ei auta, saattaa kivun syynä olla endometrioosi Vatsakipu Rintakipu lääkettä vain, jos kivun syy on tiedossa Kivun syy on selvitettävä. Se voi merkitä muun muassa närästystä, astmaa tai sepelvaltimotautia. Muista aina noudattaa lääkepakkausten annosteluohjeita. www.suomenkivuntutkimusyhdistys.fi, www.suomenkipu.com 3/10 Tervepotilas 15
• Teksti Susanna Alanen Kuvat Beni Köhler Kuvitus Mika Rampa Asiantuntija professori ja neurologi Pekka Jäkälä, Itä-Suomen yliopisto muuttaa elä AIVOINFARKTI TULEE LÄHES AINA TÄYSIN YLLÄTTÄEN. SE YLLÄTTI MYÖS 56-VUOTIAAN MAIRE MÄKISEN. ARKI MUUTTUI KERTAHEITOLLA. Aivoinfarkti
• Maire Mäkinen on oppinut arvostamaan terveyttä entistä enemmän. On syyskuu vuonna 2002. Maire Mäkinen, 48-vuotias vaasalainen, on Meilahden sairaalassa toipumassa sydämen läppäleikkauksesta. Hoitaja saapuu huoneeseen puhelin kädessään; Mairen tytär soittaa kysyäkseen potilaan vointia. Ennen kuin hoitaja ehtii antaa puhelinta, hän huomaa jotain. Mairen kasvojen vasen puoli roikkuu ja vasemman puolen raajat eivät toimi. Hoitaja tietää heti, mistä on kyse ja sanoo tyttärelle, että äiti ei nyt pystykään puhumaan, nyt on kiire. Maire Mäkinen ei muista infarktista juuri mitään. Takana oli kolme päivää toipumista sydänleikkauksesta, mikä jo itsessään oli iso asia. Tunnista oireet Aivoinfarktin oireissa hämäävintä on se, että ne ovat lähes kaikki kivuttomia. Oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä halvauspotilaan täytyy päästä hoitoon mahdollisimman pian. Halvausoireet, erityisesti toispuoleiset Puhekyvyn tai puheen ymmärryskyvyn menetys Näön toispuoleinen hämärtyminen, toisen silmän sokeutuminen tai kahtena näkeminen Kaatava tai kiertävä huimaus, tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt Räjähtävä päänsärky ja äkillinen pahoinvointi Hetkelliset tajunnanmenetykset, pyörtyminen ja sekavuus. män Aivoinfarktia vähänkään epäiltäessä kannattaa aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuksien henkilökunta on koulutettua ja he osaavat kysyä oikeat kysymykset oireiden varmistamiseksi. Aivoinfarktin hoitona käytetään liuotushoitoa, jolla pyritään nopeasti liuottamaan syntynyt tukos. Potilaista, jotka pääsevät hoitoon 70­80 minuuttia oireiden ilmaantumisesta, yhdeksän kymmenestä toipuu täysin infarktista. Hoitoon liittyvän verenvuotoriskin vuoksi liuotushoitoa ei voida yleensä antaa enää 4,5 tuntia oireiden alkamisen jälkeen. 3/10 Tervepotilas 17
• Huolehdi itsestäsi Aivoinfarktiin sairastunut henkilö on hyvin usein tupakoiva, keski-ikäinen ja ylipainoinen. Henkilö on useammin mies kuin nainen. Hänellä on verenpainetta, veren rasva-arvot ovat huonot ja sokerin sietokyky on heikentynyt. Aivoinfarktia voi yrittää ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla. Kasvanut aivoinfarktiriski liittyy joihinkin sairauksiin. Aivoverisuonen tukoksen, josta aivoinfarkti johtuu, voi aiheuttaa valtimonkovettumatauti. Suurempien verisuonien kovettumista voi irrota verenkiertoon palasia, jotka aiheuttavat pienempien verisuonten tukoksen. Tämä aiheuttaa 30­40 prosenttia aivoinfarkteista. 20­25 prosenttia infarkteista on sydänperäisiä. Sydänsairaudet, kuten eteisvärinä, aiheuttavat helposti hyytymiä, jotka kulkeutuvat aivoihin. 15­25 prosenttia infarkteista johtuu verenpainetaudista tai sokeritaudista. Näiden sairauksien hoidon laiminlyönti lisää huomattavasti riskiä sairastua aivoinfarktiin. Liikunnan lisääminen, terveellinen ravinto ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät riskiä. Elintavoilla voi ehkäistä muitakin sairauksia. Suomessa yhä nuoremmilla on ylipainosta johtuvia sairauksia tai oireita. Esimerkiksi vyötärölihavuus altistaa 2. tyypin diabetekselle. Sairaus lisää aivoinfarktin riskiä. Liikunta tekee hyvää sydän- ja verenkiertoelimistölle. Hyvä kolesteroli vähentää aivoinfarktin riskiä. ­ Ensimmäinen muistikuvani on, kun neurologian ylilääkäri istahtaa sängylleni ja ryhtyy kertomaan, mitä on tapahtunut. Oireiden ilmaannuttua ei oikeastaan oltu voitu kuin odottaa. Kokemani ison leikkauksen vuoksi liuotushoitoa ei voitu heti antaa, hän kertoo. Infarkti johtui sydämestä lähteneestä hyytymästä, joka oli kulkeutunut aivoihin. Oli ehkä onni, että Maire oli vielä sairaalassa leikkauksen jäljiltä. Oireet tunnistettiin heti, ja kuntoutus voitiin aloittaa nopeasti. Kuntoutus toipumisen perustana Kuntoutus alkoi heti infarktin jälkeen, aluksi Meilahden sairaalassa. Pian Maire siirrettiin Vaasan keskussairaalaan, jossa aktiivista kuntoutusta jatkettiin vielä kuukausi. ­Vasen puoli oli täysin halvaantunut. Minun piti opetella uudestaan kävelemään, koska vasen jalka ei kantanut. Aktiivinen kuntoutus kuitenkin tehosi, hitaasti mutta varmasti. Vaasassa kuntoutus jatkui fysioterapeutin johdolla. Siihen liittyi muun muassa käsiliikkeitä ja muuta jumppaa vedessä, leipominenkin oli yksi kuntoutusmuoto, sillä se vetreytti heikkoa vasenta kättä. Toimintaterapia ja sorminäppäryyttä sisältävät tehtävät olivat osa kuntoutusta, Maire kertoo. Kun Maire pääsi vihdoin sairaalasta, kuntoutus jatkui neurologisiin sairauksiin erikoistuneen fysioterapeutin kanssa. Nykyään Maire ei enää kuntoutusta tarvitse ­ ei ainakaan lääkärin mukaan. ­ Kuntoutusmahdollisuus pitäisi olla kaikilla, se on tärkeintä toipumisessa. Vaikka olen jo hyvässä kunnossa, haluaisin vielä kuntoutukseen. Se on vertaistuenkin kannalta tärkeää, hän sanoo. Vertaistoiminta on Vaasassa vireää. Maire osallistuu Vaasan Aivohalvauskerhon toimintaan. Se antaa hänelle paljon voimia. Ryhmässä saman kokeneet ihmiset kohtaavat. ­ Käymme vesijumpassa kerran viikossa ja pelaamme bocciaa, eli petankki-pelin kaltaista pallopeliä. Päivä kerrallaan eteenpäin Arki sujuu hyvin, kun elää päivän kerrallaan, ajattelee Maire. Rutiineita rytmittävät aivohalvauskerhon tapaamiset, jotka piristävät aina. Vaikka Maire ei enää kuntoutuksessa käykään, ei kuntouttavasta toiminnasta voi kokonaan luopua. ­ Teen päivittäin kävelylenkkejä. Vasemman jalan reisilihas on kankea, kävely auttaa pitämään sen kunnossa. Joka päivä pitäisi liikkua, kotiin ei passaa jäädä, näin olen ajatellut alusta asti, Maire sanoo. Tämä ajattelutapa onkin vienyt kuntoutuksessa pitkälle. Aivoinfarkti ­ mitä siinä tapahtuu? Aivoinfarktissa aivovaltimoon tullut tukos estää veren virtaamisen ja hapen pääsyn tukosalueelle. Aivot ovat hyvin herkät hapenpuutteelle. Aivovaltimon tukkeuma Aivoinfarktialue Tunnetko termit? · Aivoinfarkti johtuu aivoverisuonitukoksesta. 80 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja. · AVH eli aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys ohimeneville tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tukoksille ja vuodoille tai muille verenkiertohäiriöille. · Aivohalvaus yleisnimitystä käytetään, kun tarkoitetaan aivoinfarktia, aivoverenvuotoa tai lukinkalvonalaista verenvuotoa eli SAV:tä. Kuvan lähde: Oulun omahoito
• Muisti ja tasapaino tekevät joskus tepposia ja vasen käsi on heikko, mutta muita merkkejä ei aivoinfarkti ole Maire Mäkiselle jättänyt. ­ Vaikka vasen käsi on edelleen heikko, eikä sillä oikein voi mitään tehdä, sen kanssa pärjää. Tasapaino horjuu joskus, minkä vuoksi liikenteessä täytyy olla erityisen tarkkana. Muisti tekee välillä tepposia, mikä huvittaa joskus tyttäriäni. Silloin he muistuttavat: "Olet sanonut tuon jo sata kertaa!" Muita fyysisiä merkkejä aivoinfarktista ei ole jäänyt. Infarktin jälkeinen hoito vaati aluksi kontrollikäyntejä, mutta nyt nekin ovat päättyneet. Verikokeissa Mairen täytyy käydä kahden viikon välein, jotta verenohennuslääkkeen vaikutusta ja veren laatua voidaan tarkkailla. Perheestä tukea toipumiseen Maire työskenteli ennen sairastumistaan päiväkodissa päiväkotiapulaisena. Sitä ennen hän oli toiminut perhepäivähoitajana omien lasten ollessa vielä pieniä. Aivoinfarktin jälkeen hän ei voinut enää palata töihin. ­ Työkyvyttömyys oli kova paikka, mutta siihen täytyi vain sopeutua, ei auttanut muu. Olen kiitollinen ystävistäni, jotka ovat tukeneet minua vaikeina aikoina. Ystävät ovat auttaneet, kuskanneet minua paikasta toiseen ja käyneet katsomassa, kun olen ollut potilaana, Maire kertoo. Myös tyttäristä, sisaruksista ja Mairen omasta äidistä on ollut apua. ­ Infarkti oli läheisillekin sokki. On ihana asia, että perheeni on tukenut minua infarktin jälkeen. Kaikki asuvat Vaasassa, joten asioiden hoitaminen ja auttaminen onnistuu hyvin, hän kertoo. ­ Nuoremmalla tyttärelläni on nyt kaksi pientä lasta, joita voin hoitaa päivisin. Se on hienoa, sillä lasten vauva-aikaan en voinut auttaa mitenkään, koska vasen käsi on niin heikko. Nyt voin ottaa menetetyn ajan takaisin. Pärjäämme hienosti, sillä lapset osaavat jo itse pukea ja käydä vessassa. Aivoinfarktin jälkeen Maire on oppinut arvostamaan terveyttään yhä enemmän. Aivoinfarktia voi yrittää ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla. ­ Olen kehottanut tyttäriäni pitämään painon normaalina, jotta he säästyisivät tältä sairaudelta. Ylipaino lisää aivoinfarktin riskiä. Vaikka sairaus tulee, jos on tullakseen, niin kannattaa sitä silti yrittää välttää, jos siihen on mahdollisuus.
• Tulevaisuudessa yhä useampi muistipotilas asuu kotonaan." 20 Tervepotilas 3/10
• mahdollisimman Kotona pitkään Kotona aSuMinen PaRantaa eLäMän Laatua. Se on MyöS KuStannuKSiLtaan KaiKKein eDuLLiSin vaihtoehto. MuiStin SaiRaStuMinen on yLeiSin Syy, joKa ajaa LoPuLta LaitoShoitoon. teKnoLogiaLLa SeKä KotihoiDon tuKeMiSeLLa Kotona voiDaan eLää noRMaaLia eLäMää MahDoLLiSiMMan PitKään. Teksti Leena Roskala Kuvat Doro, ScanStockPhoto, Smartcare Kuvitus Mika Rampa Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä yli 80 prosenttia on muistisairaita. Muita laitoshoitoon johtavia syitä ovat liikuntakyvyn puute, depressio ja kehitysvammaisuus. Talotekniikkaa muistisairaille Muistipotilaiden asuminen kotona on yleistä viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Muistisairaita varten rakennetaan taloja, joissa sairaus on keskiössä. Talon palvelut on suunniteltu varta vasten muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Tavoitteena on, että eläminen sujuu normaalisti eikä muistamattoman läheisen tarvitse tinkiä omasta elämästään. Hän voi käydä asioilla tai jopa töissä, koska talossa on joka päivä auki oleva päiväpaikka, jossa muistisairaasta huolehtii henkilökunta. ­ Jo pelkästään talon rakenteet voivat ohjata oikeaan paikkaan. Esimerkiksi sirutekniikan ansiosta hissi tietää, mihin henkilö on menossa, silloinkin kun hän ei itse sitä muista, sanoo geriatrian professori Raimo Sulkava. Vaikka muistisairaille suunnattuja taloja tai asuntoja ei vielä olisikaan joka kunnassa saatavilla, jo nyt voi kiinnittää huomiota asumiseen. Teknologiaan ja apuvälineisiin kannattaa tukeutua mahdollisimman varhain, jotta muistisairas ihminen tottuu apuvälineisiin ja oppii käyttämään niitä. ­ Jo nyt on olemassa erilaisia passiivisia hälyttimiä, jotka ilmaisevat, jos yksinasuvalla muistipotilaalla ei ole kaikki kunnossa, esimerkiksi jos hän on kaatunut tai talossa ei ole liikettä. Oviin on saatavilla valvontaa, joka hälyttää, kun ovesta poistutaan. Pelkkä oven avaaminen ei välttämättä vielä ole hälytyksen aihe. Lattian pinta voi ilmaista kaatumisen. Lisäksi on olemassa ekg-valvontaa, joilla elintoimintoja voi tarkkailla, Raimo Sulkava luettelee. Apuvälineistä helpotusta Käteviä ratkaisuja ovat turvaliedet, jotka sammuvat itsestään tietyn ajan kuluttua. Jos kuitenkin onnistuu tulipalon saamaan aikaiseksi, jauhesammutin sammuttaa palon automaattisesti. Erilaiset vesivahdit ja liiketunnistimilla toimivat hanat ovat hyviä turvallisen asumisen edistäjiä. 3/10 Tervepotilas 21
• Turvallisuuden tunne syntyy tutuista ihmiskontakteista. Turvattuun asumiseen Turvateknologiaa · · · · · · · hälytinmatto kameralla varustettu ovipuhelin liesivahti ja turvaliesi paikannuslaite paloturvaratkaisut turvakatkaisijat turvapuhelin ja -ranneke Muistamisen apuvälineitä · · · · automaattinen lääkeannostelija kadonneen tavaran paikantaja kalenterit puhuva muistutin Kommunikaatio · isonäppäimiset puhelimet · kuvavalintapuhelin · matkapuhelin Kylpyhuoneen apuvälineitä · kaideallas · liukuestepinnoite · wc-istuimen korotin Panostusta palveluihin Geriatrian professori Raimo Sulkavan mielestä juuri muistisairaiden eteen on tehty surkean vähän, jotta heidän kotona asuminen olisi mahdollista. Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka paneutuu ikääntymiseen ja ikäihmisten kokonaisvaltaiseen hoitoon. ­ Paljon olisi tehtävää. Toisinaan ihmiset joutuvat liian aikaisin laitoshoitoon, kun systeemit eivät toimi. Jos avohoitoa ei laadullisesti ja määrällisesti paranneta, ollaan ongelmissa. Pelkkä laitospalveluiden ja -paikkojen vähentäminen ei ole oikea suunta. Erityisesti kotihoidon tukemisessa on Sulkavan mukaan toivomisen varaa. ­ Kotihoidon laatuun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Joku käy jakamassa lääkkeet, toinen pesemässä, kolmas tuo ruoan. Kokonaisvastuu puuttuu. Myös omaishoitajia pitäisi Sulkavan mielestä tukea paremmin. ­ He ovat usein 80 ikävuoden molemmin puolin. Omaishoitajille pitäisi tarjota kuntouttavia jaksoja, että he pysyisivät fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa. Myös omaisia pitäisi kuntouttaa. Tarjolla pitäisi olla riittävän suuruisia palveluseteleitä. Kotimiestoimintaa pitäisi kehittää, niin että avustaja voisi tulla kotiin useammaksi päiväksi, Raimo Sulkava luettelee kehityskohteita. Sulkava arvioi, että ylläpitävä kuntoutus esimerkiksi aivohalvaus- ja lonkkamurtumapotilailla voisi viivästyttää laitoshoitoa vuodella tai kahdella. ­ Fysioterapia kerran viikossa voi säilyttää toimintakyvyn hyvänä, Sulkava lisää. 22 Tervepotilas 3/10
• Apuvälineisiin kannattaa tukeutua mahdollisiman varhain, jotta niitä oppii käyttämään." Jos on tulipaloriski olemassa, esimerkiksi tupakoitsijan kohdalla, silloin kannattaa harkita sprinklereiden asentamista myös asuntoon. Ne toimivat myös sähköpalossa. Hyvin yleistyneellä turvarannekkeella voi hälyttää apua tarvittaessa. Siinä voi olla myös elintoimintojen seuranta mahdollisten kaatumistenkin takia. Ranneke voidaan asentaa hälyttämään esimerkiksi läheiseen palvelutaloon. Markkinoilla on erilaisia paikantimia, jotka voidaan kiinnittää vaatteisiin tai ranteeseen. Liikkumisen helpottamiseksi on erilaisia wc-ratkaisuja, kahvoja ja kaiteita sekä varta vasten suunniteltuja huonekaluja. WC:hen voi asentaa liukastumista estävän pintamateriaalin ja tukikahvat. WC-istuimen korotin helpottaa istuimelle laskeutumista ja nousemista. Suihkutilassa apuna on suihkujakkara. Kunnalta voi anoa tukea tarvittaviin hankintoihin. Seniorikännykässä on isot näppäimet ja yksinkertaistetut toiminnot. Kellot voi vaihtaa suurinumeroisiin versioihin ja kannattaa tarkistaa valaistuksen riittävyys. Näön heiketessä pienillä muutoksilla voidaan vaikuttaa elämän sujuvuuteen. Puhuvat muistuttimet ja perinteiset liimalaput ovat oiva keino muistuttaa asioista. ­ Kalusteiden ja tasojen korkeuteen on paikallaan kiinnittää huomiota sekä kulkureittien leveyteen myös vanhoja taloja remontoitaessa. Vaihtoehdoista saa tietoa muistihoitajiilta ja muistineuvojilta. Muistiliiton nettisivuilla on myös paljon tietoa mahdollisuuksista. ­ Pitää kuitenkin muistaa, että eri vimpaimet eivät ole lopullinen ratkaisu. Turvallisuuden tunne syntyy ihmiskontakteista: ihmisistä, jotka pysyvät samoina ja jotka oppii tuntemaan. Asiantuntija geriatrian professori, Raimo Sulkava, Kuopion yliopisto Muut lähteet www.muistiliitto.fi Hyvä Ikä 2010 -messut 30.9.­1.10. Tampereella. Kaluste- ja laitevalmistajien yhteisosastolla vinkkejä senioriasumiseen.
• elämäntapa BaBa LyBeck on harrastanut Liikuntaa aina. PuoLitoista vuotta sitten hän Löysi uuden Lajin: kahvakuuLan. uutta kannattaa aina kokeiLLa, jokaiseLLe on jossain "se oikea" Laji. Teksti susanna alanen Kuvat Liisa takala Liikunta on Nuorempana Baba Lybeck kokeili monia eri lajeja, esimerkiksi tennistä ja tanssia. Tennisharrastus jäi alkeiskurssin jälkeen, sillä pelikaveria ei ystäväpiiristä löytynyt. Tanssitunneillekaan ei enää jäänyt aikaa, kun Baba siirtyi työelämään. Kiireisen uutisankkurin epäsäännöllinen työ esti säännölliset tanssitreenit. Uusi laji vei mukanaan Kahvakuulasta Baba innostui, kun kotipaikkakunnalla asuva elokuvaohjaaja Jarmo Lampela ryhtyi vetämään kahvakuulatreenejä muutaman kerran viikossa. Uutta lajia täytyi päästä kokeilemaan. ­ Laji tuntui heti omalta ja helpolta. Kahvakuulan kanssa tehdään erilaisia liikkeitä: kuulaa heilautellaan edestakaisin, välillä se tempaistaan nopeasti ylös. Sen kanssa kyykätään ja ulkona harjoitellessa sitä myös heitellään. Heittely hirvitti aluksi, mutta senkin oppii nopeasti. Kuulia on eripainoisia, joten harjoittelun raskauden voi valita oman kunnon mukaan, hän kertoo. Kahvakuula sopii kenelle tahansa. Erityisen hyvin laji istuu juoksuharrastuksen rinnalle, sillä se tekee hyvää ryhdille ja keskivartalon lihaksille. ­ Kahvakuulaharjoittelu sisältää paljon venyttelyä, laji lisää kehon kimmoisuutta. Siksi se on aktiivisempaa kuin tavallinen punttisalilla treenaus. Lajia voi suositella kaikille, mutta aluksi tekniikkaa kannattaa käydä harjoittelemassa osaavan ohjaajan opastuksella. Vaikka laji on helppo oppia, ilman ohjausta liikkeet tekee helposti alussa väärin. On tärkeää tehdä liikkeet keskivartalon avulla, väärin tehtynä ne voivat aiheuttaa selkäkipuja, Baba kertoo. Keskivartalon kehittymisen lisäksi lajilla on muitakin terveysvaikutuksia. ­ Se lisää liikkuvuutta ja olen nähnyt yhden polvivammankin paranevan lajin avulla. Kannattaa uskoa itseensä Juoksemisen Baba aloitti jo teini-ikäisenä. Tuolloin hän panosti kilpaharjoitteluun ja hänen päämatkansa oli 400 metriä. ­ Kilpaharjoittelu tyssäsi, kun aloitin työelämässä. Juoksusta tuli vain harrastus. Kerran työpaikalla oli luennoitsija puhumassa maratonjuoksusta. Hän sai minut vakuuttumaan, että myös pikamatkoihin erikoistunut juoksija voi venyä maratoniin. Ryhdyin harjoittelemaan, ja nyt olen juossut jo kuusi maratonia, hän kertoo. ­ Olemme mieheni kanssa joskus vitsailleet triathloniin osallistumisesta. Triathlon on pyöräilyn, juoksun ja uinnin yhdistelmälaji. Tyttäreni ja mieheni harrastavat maantiepyöräilyä. He ovat houkutelleet minuakin lajin pariin, ja kieltämättä se kiinnostaa. Uinnissa en ole kovin taitava, mutta voisinhan mennä tekniikkakurssille, hän pohtii. Liikkumisesta voi nauttia Joillekin liikunta on pakkopullaa, jonka tavoitteena on painonpudotus. Baba Lybeck sanoo, että hän on aina liikkunut vain liikkumisen halusta. ­ Liikunta on minulle tapa ladata akkuja ja tyhjentää rasittunut pää. Pitkä lenkki rauhoittaa. Monta ongelmaa on tullut ratkaistua lenkillä. Jos olen allapäin, näyttää maailma lenkin jälkeen valoisammalta, hän sanoo. Kaikille liikunta ei ole luonteenomaista, eikä tarvitsekaan olla. Liikunnasta kuitenkin tulee jokaiselle ihmiselle painosta tai iästä riippumatta hyvä olo. ­ Ryhtyminen on aina vaikeinta. Pienikin yritys on kotiinpäin ja saa olon tuntumaan paremmalta. Kannattaa tehdä edes pieni lenkki, jos aikaa on vähän. 24 Tervepotilas 3/10
• Baba Lybeck tietää, että liikunnasta tulee virkeä ja iloinen mieli. Liikkuja sairastuu harvemmin ja hänellä on enemmän voimia, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. 3/10 Tervepotilas 25
• Teksti Leena Roskala Kuvat Veera Korhonen Jumpan ohjeet Riikka Järvinen, ryhmäliikuntaohjaaja Lämmittele ja leikittele aluksi 5­15 minuuttia. pompi pallon kanssa. ota kädet mukaan, niin saat myös ylävartalon lämpimäksi. Treenatessa tasapaino kehittyy. alkuun asentoja ja liikkeitä kannattaa tunnustella vähitellen. Lähtökohta on, että mitä pidemmälle alavartaloon pallon vie, sen raskaammaksi liike muodostuu. pallon kans JumppapaLLo eLi fitbaLL on monipuoLinen apuVäLine LihasKunnon Kehittämiseen. se sopii VastaaLKaJiLLe Ja myös KoKeneiLLe JumppaaJiLLe. paLLon Kanssa LiiKKeet on heLppo tehdä oiKein. 26 Tervepotilas 3/10 Jumppaa
• Vatsaliikkeissä pallon ansiosta rutistus tapahtuu oikein suorissa vatsalihaksissa. Kyynärpäitään ei kuulu nähdä. Pidä katse katon rajassa ja nosta yläselkä irti lattiasta. Kiertoliikkeillä voi treenata myös vinoja vatsalihaksia. Pallon kanssa on mukava jumpata kotonakin. Ota tukea pallosta ja nosta nilkka polven päälle. Liike venyttää pakaralihasta. Ota pallosta tukea ja venytä reiden takaosaa 15 sekunnin ajan jumpan päätteeksi. Pallon kanssa on kiva venytellä. Iloa kaikenikäisille Helposta ja edullisesta pallosta inspiroituvat kaikki lapsista alkaen. Palloa käytetään yleisesti myös kuntoutuksessa. Jo pelkkä jalkojen nostelu pallon päällä istuessa kehittää tasapainoa. Jumppapallon halkaisija vaihtelee: 55­90 cm. Pallon koko suhteutetaan käyttäjän omiin mittoihin. Tasapainoharjoitteissa ja pallon päältä tehtävissä ponnistuksissa iso pallo on käytännöllinen, kun taas ylävartalon kierroissa ja liikkeissä, joissa pallo otetaan käsien tai jalkojen väliin, pieni pallo on kätevä. Monipuolisessa perusjumpassa pärjää hyvin standardikokoisella 65 senttimetrin jumppapallolla. Asiantuntijat fysioterapeutti Erika Lindroos, kuntovälinepuolen asiantuntija Henri Kuivala, Tunturi Vie pallo niin pitkälle kuin pystyt. Selkä ja olkapäät venyvät. 28 Tervepotilas 3/10
• Kuva Mauri Helenius Tasa-arvoinen terveys Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Terveydenhuollon toimintaympäristö ja potilaiden odotukset ovat muuttuneet viimeisten parin kolmen vuosikymmenen aikana, joten uuden lain säätäminen onkin paikallaan. Tavoitteena on päivittää lähivuosina enemmän tai vähemmän koko sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö: tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus. Omasta mielestäni uuden lain periaatteellisesti tärkeimpiä uudistuksia on, että uudessa laissa terveydenhuollon tavoitteeksi määritellään väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tunnetusti Suomessa sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat länsieurooppalaisittain suuret, joten terveyserojen kaventamista on perustellusti pidetty tärkeänä suomalaisessa terveyspolitiikassa. Aiemmin ei laissa ole kuitenkaan selkeästi säädetty terveyserojen kaventamista terveydenhuollon tehtäväksi. Olisi helppoa ajatella, että kökulmasta oma kehittämiskohteiden kolme kärjessä lista olisi seuraava: Kansanterveystyö kunniaan: Terveydenhuolto on muuttunut palvelutuotannoksi ja perinteinen kansanterveystyön henki on unohtunut. Potilaat ovat tärkeitä, mutta perimmäisenä kohteena on väestö. Toimintaa tulisikin suunnitella myös väestön ja sen eri ryhmien tarpeista lähtien ­ eikä vain vastaanotolle ilmestyville potilaille ja järjestelmän omista lähtökohdista. Yhteiskunnallisessa päätöksen- Entä jos terveydenhuoltoa ja terveyspalveluita vakavasti kehitettäisiin terveyseroja kaventavaan suuntaan." teossa terveydenhuollon tulisi toimia väestön terveysintressin asianajajana ja pitää mielessä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tarpeet. Perusterveydenhuolto kehittämisen painopisteeksi: ehdotettu säädös on retoriikkaa, jolle ei ole ajateltu sen syvempää merkitystä. Mutta entäpä jos se otettaisiin vakavasti ja ajateltaisiin, että terveydenhuoltoa ja terveyspalveluita kehitettäisiin terveyseroja kaventavaan suuntaan. Myös terveyserojen näkökulmasta terveydenhuollossa on monenlaista korjattavaa: palvelujen toimiva hallinto ja ohjaus sekä rahoitusjärjestelmän järkevät insentiivit auttaisivat varmasti terveyserojenkin kaventamisessa. Jos kuitenkin saisin toivoa, niin terveyserojen kaventamisen nä- Suomi oli aikoinaan perusterveydenhuollon mallimaa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana perusterveydenhuollon asema on murentunut. Kehittäminen ja uudet voimavarat on suunnattu erikoissairaanhoitoon. Näilläkin linjauksilla on ollut varmasti päteviä perusteluja, mutta koko palve- lujärjestelmän toimivuuden ja myös väestöryhmien välisten terveyserojen kannalta tämä on ollut onnetonta. Juuri eniten tukea tarvitsevia, työttömiä tai muuten huono-osaisia, ikääntyneitä ja lapsiperheitä palvelevan järjestelmän palvelukyky on heikentynyt. Pitkäaikaissairauksien hoito kuntoon: Valtaosa terveyden- verenpainepotilaista liian harvat saavuttavat hoitotavoitteet ja mielenterveydenhäiriöihin ei aina ole edes saatavilla apua. Huonosta hoidon jatkuvuudesta, kommunikaation ja hoitokäytäntöjen puutteista kärsivät eniten heikommassa asemassa olevat, jotka tarvitsisivat erityistä tukea selviytyäkseen pitkäaikaissairauksiin liittyvästä omavastuisesta hoidosta. ILMO KESKIMÄKI Professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopiston terveystieteen laitos huollon voimavaroista käytetään pitkäaikaissairauksien hoitoon. Satsaukseen nähden hoitotulokset ovat kuitenkin heikkoja. Suurella osalla diabeetikoista hoitotasapaino on huono, 3/10 Tervepotilas 29
• Lappeenranta Jos kouluterkkari hoiti ennen sairaita oppilaita, kuuluu hän nyt oppilashuoltoryhmään, joka pyrkii ennaltaehkäisemään esimerkiksi syrjäytymistä. Oppilashuolto Teksti Susanna Alanen Kuvat Marjaana Malkamäki on yhteis 30 Tervepotilas 3/10
• Kouluterveydenhuolto on laaja käsite Lappeenrantalaisella Kesämäenrinteen koululla on jo jonkin aikaa noudatettu uutta toimintamallia. Sen tarkoituksena on muun muassa parantaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja siten kehittää koko oppilashuoltoa. Toimintamallissa oppilaiden vanhemmat osallistuvat enemmän ja tulevat myös mukaan laajempiin terveystarkastuksiin. Terveystarkastuksessa opettajilta, vanhemmilta ja nuorelta saatavista tiedoista kootaan terveydenhuoltosuunnitelma, josta käyvät ilmi myös lapsen mahdolliset erityistarpeet. Suunnitelmassa pyritään korostamaan oppilaan vahvuuksia ja otetaan kantaa myös ammatinvalintatoiveisiin. työtä 3/10 Tervepotilas 31
• Lappeenranta Kun lapsi menee kouluun, hänen kehityksensä tarkkailu siirtyy kouluterveydenhuollolle. Perustarkastuksissa seurataan vuosittain lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä. Vuonna 2011 voimaan tulevan uuden asetuksen myötä laajemmat terveystarkastukset tehdään jatkossa 1., 5. ja 8. luokilla. Kouluterkkari tarkastaa, paljonko ysiluokkalainen Emmi on vuoden aikana venähtänyt. Vuosittaisissa perustarkastuksissa seurataan myös ryhdin ja rakenteen kehitystä. 32 Tervepotilas 3/10 Kouluterveydenhuolto Jos korvaan koskee tai joku muu asia vaivaa, voi käydä kouluterkkarin vastaanotolla. Kouluterveydenhoitaja Liisa Koivula pitää vastaanottoa aamuisin kahdeksasta yhdeksään. Kello 11 alkaen on puoli tuntia soittoaikaa. Soittoajalla esimerkiksi vanhemmat voivat soittaa kouluterveydenhoitajalle. Loput työpäivästä kuluu kasiluokkalaisten terveystarkastuksiin.
• Tulevaisuudessa jäykkäkouristusrokote siirtyy pistettäväksi 14­15-vuotiaana. Mahdolliset matkustajarokotteet voi kouluterveydenhoitaja antaa. Näkö tarkastetaan ensimmäisellä luokalla. Seuraavan kerran näköä tarkastetaan yläkoulussa. Kuulo tarkastetaan alakoulussa 1. ja 5­6. luokilla sekä myös 8. luokan laaja-alaisessa terveystarkastuksessa. Moni vanhempi kokee, että yhteydenpito koulun kanssa loppuu, kun lapsi siirtyy alakoulusta yläkouluun. Uusi asetus lisää yhteistyötä kodin ja koulun välillä, mikä helpottaa koulun tekemää työtä, mutta myös huojentaa vanhempia. Uusi asetus tehostaa yhteistyötä Oppilashuoltoryhmään kuuluvat kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, koulukuraattori tai koulupsykologi, koulun rehtori sekä oppilaanohjaaja. Ryhmän kokoonpano saattaa vaihdella koulukohtaisesti. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu lappeenrantalaisella Kesämäenrinteen koululla kerran viikossa. Kerran viikossa on sopiva määrä, mutta joissakin kouluissa kokoontumiskertoja on harvemmassa. Yhteistyö vanhempien kanssa on oppilashuollon kannalta tärkeä asia. Tämän ajatuksen huomasi lappeenrantalainen lastentautien erikoislääkäri Outi Strid ja alkoi kehittää toimintamallia, joka ottaisi vanhemmat mukaan yhteistyöhön. Nyt Outi Stidin tutkimuksesta alkunsa saanut toimintamalli on ollut Lappeenrannassa käytössä nelisen vuotta. ­ Terveydenhoitaja tapaa ensin nuoren. Nuori täyttää terveystarkastuksen esihaastattelulomakkeen, jossa on kysymyksiä muun muassa terveydestä, koulunkäynnistä, ruokailusta, levosta ja liikunnasta sekä kotioloista. Tämän jälkeen nuori saa mukaansa toisen, hieman laajemman lomakkeen, joka täytetään kotona yhdessä vanhempien kanssa, kouluterveydenhoitaja Liisa Koivula kertoo. Perheelle on varattu valmiiksi yhteinen aika nuoren terveystarkastukseen, jossa on paikalla lääkäri ja terveydenhoitaja. Lappeenrannassa kokemukset koko perheen tarkastuksista ovat positiivisia. Epäilyt siitä, toisiko nuori tosiaan vanhemmat mukaan tarkastukseen, karisivat jo alkumetreillä. Yli 90 % nuorista tulee vanhempien kanssa tarkastukseen. Toimintamalli on otettu käyttöön myös joissakin muissa kunnissa. Ensi vuoden alusta jokaisen kunnan velvollisuus on järjestää lasten ja nuorten terveystarkastuksia, joihin kutsutaan myös vanhemmat. 3/10 Tervepotilas 33
• Lappeenranta Kouluterveydenhuoltoon liittyy myös haasteita Haasteita oppilashuollolle tuovat lisääntynyt liikkumattomuus ja epäterveelliset ruokailutottumukset. Nämä yhdessä lisäävät ylipainoisuutta. Ylipainoisten määrä suomalaisten nuorten keskuudessa onkin kääntynyt huolestuttavaan nousuun. Toisena ääripäänä on alipaino, joka on yleensä tyttöjen ongelma. Jopa alakouluikäisten tyttöjen laihdutus on yleistynyt. Myös päihteiden käyttö tuo omat ongelmansa. ­ Elämän rytmittäminen on monelta hukassa. Kun vuorokausirytmi on väärä, väsymys aiheuttaa ylivilkkautta, mikä häiritsee koulunkäyntiä, sanoo erityisopettaja Tarja Riikonen. ­ Näihin asioihin pitäisi pystyä vaikuttamaan, mutta se on joskus hankalaa. Joudumme usein käsittelemään hyvinkin vaikeita asioita. Moniammatillinen yhteistyö, jossa ovat mukana koti ja koulu on onnistuneen oppilashuollon kulmakivi, Liisa Koivula toteaa. Mielialavaihtelut kuuluvat nuoruuteen, mutta tila ei saa jäädä pysyväksi. Nuorten mielialaa tarkkaillaan R-BDI mielialakyselyllä, mikä on yksi keino huomata nuoren pahoinvointi. Kuraattori on turvallinen aikuinen, joka auttaa, jos esimerkiksi omien vanhempien tai kavereiden kanssa on vaikea ottaa asioita puheeksi. Kuraattorin kautta avartuu oikea polku kohti asioiden selviämistä. Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää työtä. Yksi oppilashuoltoryhmän tehtävistä on tunnistaa lapsen tai nuoren ongelmat ajoissa ja auttaa häntä löytämään oma paikkansa. Erityisopettaja Marko Hakolahti opettaa Kesämäenrinteen koululla joustavan perusopetuksen ryhmää. JOPO-ryhmä on noin 10 oppilaan ryhmä, joka on tarkoitettu esimerkiksi oppilaille, joiden koulumotivaatio on heikko. Oppilasasioissa tehdään yhteistyötä esimerkiksi nuorisotyön, kouluterveydenhuollon ja oppilaanohjaajan kanssa. 34 Tervepotilas 3/10
• 100% SUGAR-FREE MAKEUTUS XYLITOL 3/10 Tervepotilas 35
• Ravinto terve herkku TUHANSIEN JÄRVIEN MAASSA VESISTÖISSÄ UI MONIPUOLINEN VALIKOIMA HERKULLISIA RUOKAKALOJA. TUORE KALA ON MAITTAVAA, MUTTA TERVEELLISTÄ JA HYVÄÄ LÖYTYY MYÖS SÄILYKEPURKEISTA. Kala on Tunnista tuore Jos olet ostamassa tuoretta kalaa, kannattaa varmistaa, että kala on varmasti vielä tuoretta. Paras tuntomerkki on puhdas ja raikas tuoksu. Tuoreen kalan silmät ovat kirkkaat, kosteat ja ulkonevat. Kalan värit ovat kirkkaat. Kala on kiiltävä ja sitä peittää kauttaaltaan ohut ja tasainen suojaava limakerros. Tuoreen kalan liha on jäykkää ja kimmoisaa. Ruodot ja selkäranka ovat lujasti kiinni lihassa. Kalan verestäminen parantaa sen säilyvyyttä. Verestetyn kalan kurkussa on poikittaisviilto ja valmiissa fileissä ei näy tihkuvaa verta. Tuoreen kalan tunnistaa myös helakanpunaisista kiduksista. Verestetyn kalan kidukset ovat vaaleanpunaiset. Jäissä jäähdytetyllä kalalla ne ovat harmaanpunaiset. Lähde Prokala Ry Teksti Susanna Alanen Kuvat Veera Korhonen Asiantuntija tutkijatohtori ja ravitsemusepidemiologi Jyrki Virtanen, Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Tilastotiedot Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
• Kalapullat 1 dl 1 dl 1 dl 500 g 2 1/2 1/2 ripaus korppujauhoja kalalientä kermaa jauhettua särkeä (tai muuta kalaa) munan valkuaista suolaa murskattu valkosipulinkynsi sitruunan raastettu kuori cayennepippuria maun. Lisää tarvittaessa mausteita. Pyörittele taikina kostutetuilla käsillä pulliksi. Paista pullat paistinpannulla kypsiksi. Taikinasta voi tehdä myös pihvejä. Tarjoa tartarkastikkeen kanssa. Turvota korppujauhot kalaliemi­kermaseoksessa. Sekoita kaikki ainekset huolellisesti keskenään taikinaksi. Anna maustua jääkaapissa noin tunti. Halutessasi voit kypsentää pienen koepalan mikrossa tai kiehuvassa vedessä ja tarkistaa Lähde Lehtovaara: Suomalaiset kalaherkut, Otava 2010 Kevyt tartarkastike 2 dl 1 tl 1 rkl kermaviiliä juoksevaa hunajaa kurkkusalaattia tai pieni suolakurkku kuutioina tillisilppua musta- tai sitruunapippuria Soppamies suosittelee Jos tulee mahdollisuus saada tuoretta kalaa, tekee Harri Syrjänen aina valinnan kalan hyväksi. Syy on yksinkertainen: tuore kala on hyvää. ­ Syön mielelläni tuoretta kalaa, jonka saatavuus ei kaikkialla enää ole itsestään selvää. Suosikkini kotimaisista kaloista ovat kuha ja ahven, jotka ovat villikaloja, niitä ei siis kasvateta, kuten esimerkiksi kirjolohta. Ahventa ja kuhaa on helppo valmistaa, niissä on hyvä rakenne. Siika muuttuu joskus kypsennettäessä tahmeaksi. Kuitenkaan lajilla ei ole erityistä merkitystä, jos kala on valmistettu huolellisesti tuoreista raaka-aineista. Suomessa suositaan hyvin perinteisiä kalareseptejä: lohifile vuokaan, päälle kermaa ja smetanaa. ­ Eli rasvaa rasvan päälle ja uuniin. Lohi on rasvainen kala, Harri sanoo ja kehottaa välillä poikkeamaan perinteisistä kalaresepteistä. Hänen mukaansa esimerkiksi kuhaa on helppo valmistaa pannulla paistaen. ­ Kuhafile, kevyt vehnäjauhopaneeraus, suolaa ja valkopippuria, muuta ei tarvita. Fileet paistetaan voissa, näin vehnäjauhot imevät hieman voin makua fileen pintaan. Sopivasti kypsä kala on sisältä hieman läpikuultava ja se lohkeaa helposti syistään. Harri muistuttaa, ettei kalaa saa paistaa pannulla aivan täydellisen kypsäksi. Kalan lämpö kypsyttää lihaa vielä ennen tarjoilua. ­ Täydellinen pannulla ei ole enää täydellinen lautasella, kiteyttää soppamies. 3/10 Tervepotilas 37 Sekoita hunaja, kurkku ja tilli kermaviilin joukkoon. Anna kastikkeen maustua jääkaapissa pari tuntia ennen käyttöä. Lähde Vetikko: Kesämökin kalaherkut, WSOY 2009 Suomalaiset syövät vuodessa noin 16 kiloa kalaa henkilöä kohden. Vaikka kalan kulutus on viime vuosina tasaisesti kasvanut, ei kalan lisääminen ruokavalioon olisi pahitteeksi kenellekään. Suomalaisten suosikkikala on kasvatettu lohi tai kirjolohi. Suomalaisista villikaloista ykköseksi nousee silakka. Maukkaita lajeja on yllin kyllin muitakin. Kalaa on helppo valmistaa ja se taipuu niin arki- kuin juhlapöydänkin antimiksi. Terveellistä rasvaa Kalassa on paljon hyviä rasvahappoja, joilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kalasta saa muitakin tärkeitä ravinteita. Tärkeimpiä ovat kalan sisältämät pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, joiden koostumus on ihmisen kannalta paras mahdollinen. Samoja rasvahappoja ei saa merkittäviä määriä muualta kuin kalasta. Kala on myös hyvä proteiinin lähde ja siinä on paljon D-vitamiinia, jonka saanti ei usein ole riittävää. Kalasta saa myös seleeniä ja jodia. Ruodollisina syötävistä pikkukaloista, kuten muikuista, saa myös kalsiumia ja fosforia. Ravitsemussuosituksen mukaan kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa. Suositus tarkoittaa varsinkin rasvaista kalaa. Kotimaisista kaloista erityisen paljon hyviä rasvoja on silakassa, muikussa, lohessa ja taimenessa.
• Ravinto Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Särkikin on hyvä ruokakala. Ympäristömyrkyillä ei ole vaikutusta, Ulkomaisista kaloista lle sydäme jos mainittuja kaloja syö silloin tällöin. parhaimpia ovat anjovis, hyvää sia kitusti Raskaana olevien tai raskaaksi yrittävien sardiini ja makrilli. Niitä utuk Tut llisia vaik on edu ressä naisten ja imettävien äitien tosin saa Suomesta säilykkeinä. än ve yönnillä enemm Kalan s sitä e. Mitä kannattaa välttää näitä lajeja. Sillä, onko esimerkiksi appoja, rveydell n te -rasvah sydäme riski. mega-3 Isoihin kaloihin kertyy helpommin sardiini säilötty öljyyn vai o iden peräisiä tmihäiriö on kala lla ämen ry ympäristömyrkkyjä, koska ne ovat oman tomaattikastikkeeseen, ei ole d po pi on sy -rasvaha pienem omega-3 ravintoketjunsa huipulla. Pienissä kaloissa merkitystä. Säilötty kala säilyttää iin. eräisellä sta risk Kasvip vaikutu ei ole elohopeaa, joten niiden syöminen on hyvät rasvansa. ei ollut yliopistäysin turvallista. Ulkomaisista kaloista tuoreet Kalajalosteet eivät ole välttämättä uomen ja de Itä-S Läh tieteen tonnikalapihvit sisältävät usein elohopeaa. niin terveellisiä, kuin itse valmistetut eys santerv ton kan stieteen Purkkitonnikala tehdään eri lajikkeesta, joten kalaruoat. Esimerkiksi pikaruokaloissa vitsemu isen ra kliin siinä elohopeaa ei juuri ole. tarjotulla kalalla tai monien lasten laitos suosikilla: kalapuikoilla, ei ole todettu olevan Enemmän särkeä ja lahnaa terveyshyötyjä. Kalapuikkojen valmistukseen Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji. käytetty kalalaji on sellainen, joka ei juuri sisällä hyviä Tanakka lahna kuuluu myös särkikaloihin. Molemmat rasvoja. lajit ovat ruokakaloina harmillisen väheksyttyjä, kenties runsaan ruotoisuutensa vuoksi. Näitä melko rasvaisia Vaihtelua ruokapöytään ja varsin maukkaita lajeja hyljeksitään aivan suotta. Kalaa voi syödä niin paljon kuin haluaa, kunhan lajia vaihtelee Särjestä valmistuvat hyvät kalapullat vaivattomasti. Pienet välillä ja kokkaa sekä järvestä että merestä pyydettyjä kaloja särjet voi laittaa lihamyllyn läpi, eikä ruotoja enää huomaa. vaihtelevasti. Vaikka viime vuosina on puhuttu kaloihin kertyvistä Toinen vaihtoehto on hauduttaa kalaa hyvin pitkään uunissa, ympäristömyrkyistä, kalan hyvät terveysvaikutukset ovat kuitenkin esimerkiksi tomaattisoseessa. Haudutus vaatii lempeää lämpötilaa moninkertaiset huonoihin verrattuina. Elohopeaa on suurissa ja useamman tunnin valmistusaikaa. petokaloissa, kuten isoissa hauissa ja ahvenissa. Itämeren lohissa, Myös lahnasta saa uunissa herkullista. Molemmista taimenissa ja isoissa silakoissa voi olla dioksiinia ja PCB-yhdisteitä. 38 Tervepotilas 3/10
• Harrin kuharesepti Paistettua kuhaa sauce antiboise 4 kpl 4 rkl 1 tl 1/2 2 kpl 8 pientä kuhafilettä, n. 120 g/file oliiviöljyä korianterin siemeniä sitruunan mehu luumutomaatteja basilikan lehteä suikaleina Poista kuhafileistä ruodot. Paista tulikuumalla pannulla kuha lähes kypsäksi. Sauce antiboise Kuutioi tomaatti ja poista siemenet. Lämmitä kattilassa oliiviöljy ja lisää korianterin siemenet ja sitruunan mehu. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää lopuksi tomaattikuutiot ja basilikan lehdet. Tarjoile fileet lämpimän kastikkeen ja perunoiden kera. Foliossa kypsennetty kokonainen lahna 1 1/2 kg kokonainen, suomustettu lahna suolaa, pippuria voita kuutioitu fenkoli kuutioitu sipuli pala kuutioitua purjoa leikattua kirveliä kymmenen minuuttia. Mausta seos kirvelillä, suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä. Kuivaa kala ja laita täyte vatsaonteloon. Kiedo kala folioon ja kypsennä 150-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes kalan sisälämpötila on 66­68 astetta. Lähde Lehtovaara: Suomalaiset kalaherkut, Otava 2010 nokare 1 1 10 cm pala kaloista löytyy runsaasti hyviä reseptejä esimerkiksi suomalaisista kalakeittokirjoista: Suomalaiset kalaherkut ja Kesämökin kalaherkut. Molemmissa kirjoissa kerrotaan hyvin myös kalan alkukäsittelystä. Hyviä reseptejä löytyy nopeasti myös internetistä. Valmista varoen Useimpia kaloja saa valmiiksi fileoituna. Kalatiskin henkilökunta fileoi ja perkaa kalan asiakkaan pyynnöstä, jos kala on kokonainen. Jos kalan haluaa fileoida itse, kannattaa ruodot ja perkeet käyttää hyväksi ja keittää niistä kalalientä. Kerralla voi keittää isomman satsin ja pakastaa loput. Kalan valmistuksessa on syytä muistaa, että kalaa pitää käsitellä hellävaraisesti. Liha voi kärsiä liian reippaista otteista. Kala pitää valmistaa melko miedolla lämmöllä, eikä sitä saa kypsentää liian kauan. Valmistus onnistuu parhaiten pannulla tai uunissa. Suolaa ja mausta kala ja anna sen maustua pari tuntia. Kuullota fenkolia, sipulia ja purjoa paistinpannulla noin Lämpimät kalaleivät iltapalalle (Yksi annos) 2 palaa noin 1 dl revittyä ruisleipää kypsää kalaa, pari viipaletta graavikalaa tai valutettua purkkikalaa munanvalkuaista juustoa cayennepippuria tai chiliä tilliä 2 1 dl ripaus vähän Varaa kaikki aineet esille. Laita uuni kuumenemaan 200­225 C°. Erota keltuaiset valkuaisista ja vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Keltuaiset voit pakastaa vaikka pullan voitelua tai muuta käyttöä varten. Nosta leivät alumiinifoliopalalle uuniritilälle. Levitä kala leipien päälle. Sekoita juustoraaste, hienonnettu tilli ja cayennepippuri valkuaisvaahdon joukkoon ja levitä seos kalan päälle. Kypsennä uunin grillivastuksen alla 4­5 minuuttia tai kuumassa uunissa noin 10 minuuttia. Viipaloi lisukkeeksi tuoretta tomaattia ja nautiskele kalaleivät iltateen kanssa. Lähde Pro Kala ry 3/10 Tervepotilas 39
• Oneksi LUKIVAIKEUDET OVAT HYVIN YLEISIÄ. JOIDENKIN ARVIOIDEN MUKAAN JOPA 20­25 PROSENTTIA VÄESTÖSTÄ PAINII ERIASTEISTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN KANSSA. NYKYÄÄN LUKIVAIKEUTTA OSATAAN SYSTEMAATTISESTI SEULOA VIIMEISTÄÄN KOULUSSA. MITÄ VARHAISEMMIN LUKIVAIKEUS LÖYDETÄÄN, SITÄ PAREMMIN SEN KANSSA VOI ELÄÄ NORMAALIA ELÄMÄÄ. Teksti Pia Hirvonen Kuvitus Julia Hannula voin oppia Mistä oppimisvaikeudet voivat johtua? · Geenitekijät: Jopa 50 prosentilla lukivaikeuksista kärsivien vanhempien lapsilla on myös lukivaikeuksia. ·Sikiön kehitykseen vaikuttavat seikat: äidin raskauden aikaiset sairaudet, tupakointi, runsas alkoholin käyttö tai huumeiden käyttö sekä ympäristömyrkyt saattavat vaikuttaa sikiön kehitykseen. · Varhaislapsuuden sairaudet: kolme ensimmäistä ikävuotta ovat lapsen kielen oppimisen sekä äänteiden tarkan erottelukyvyn kannalta hyvin tärkeitä. Toistuvat korvatulehdukset saattavat aiheuttaa kuulon alenemaa, joka vaikeuttaa oppimista. Myös allergia, astma tai diabetes saattavat olla yhteydessä oppimisvaikeuksiin. · Vammat: Aivojen tai aistielinten vammautuminen vaikeuttaa oppimista. · Synnytyksen aikaiset tai sen jälkeiset tapahtumat: Raskausmyrkytys, lievä hapenpuute synnytyksessä, lapsen keltaisuus, keskoisuus tai pienikokoisuus saattavat olla pieniä riskitekijöitä. · Sattuma: Oppimisvaikeuksia voi esiintyä myös ilman mitään edellä mainittuja riskitekijöitä ja lukivaikeus voi olla synnynnäistä ilman geeniperimääkin. 40 Tervepotilas 3/10
• Muutamia eri ilmenemismuotoja: Kaksoiskonsonantit vaikeita Kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa Pitkän ja lyhyen vokaalinen erottaminen tuottaa vaikeuksia Lukiessa ja kirjoittaessa sanan loppu tai lyhyt kokonainen sana voivat jäädä pois Ääneenlukemiseen on suuri kynnys Numerot voivat vaihtaa paikkaa esim. 59 -> 95 Käsialaa on vaikea lukea Pitkien sanojen ääntäminen ja ymmärtäminen on vaikeaa Puhe on epäselvää Kuukausien luettelussa on hankaluutta Nopea väsyminen, päänsärky ja silmien särky ilmenee lukiessa Keskittyminen häiriintyy helposti Hitaus tai hätäisyys on yleistä Tiesitkö? Lukivaikeus voi koskettaa joka neljättä tai viidettä ihmistä Erilaisten oppijoiden liiton arvion mukaan. Pikalukitesti www.lukineuvola.fi Monenlaista lukivaikeutta Lukivaikeus ei ilmene yhdellä tai kahdella tavalla, vaan hahmottamisvaikeuksia voi olla monenlaisia ja ne voivat ilmetä monin eri tavoin. ­ Lukeminen tai kirjoittaminen voivat olla hitaan tuntuisia tai lukiessa rivit voivat pomppia. Toisinaan kirjaimet ja numerot voivat mennä sekaisin keskenään tai kaksoiskonsonanteista puuttuu toinen. Ulkoa oppiminen ja luetun ymmärtäminen voivat olla vaikeita ja matematiikan kaavojen oppiminen saattaa olla aivan ylitsepääsemätöntä, luettelee puheenjohtaja Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitosta. Kaikki lukivaikeuden ilmenemismuodot eivät välttämättä aiheuta suuria ongelmia, jos lukivaikeus huomioidaan opinnoissa ja työelämässä. ­ Oppiminen on yksilöllistä. Se millainen oppija on, vaikuttaa kokonaisuuteen. Opitko paremmin silmällä, korvalla, kädellä tekemällä vai kaikkien näiden yhdistelmällä? Muun muassa tämä on asia, joka pitäisi pystyä huomioimaan jo varhain, jos lapsella on lukivaikeutta. Ihanteellista on, jos asia huomioitaisiin päiväkodissa, mutta viimeistään esikouluiässä. Laiskaleimat unholaan Vaikka oppimisvaikeuksia tunnistetaan nykyään paremmin, saattaa oppilas saada koulussa laiskan lapsen leiman. Syytetään, että lapsi ei jaksa keskittyä tai tehdä töitä sen eteen, että oppisi, vaikka syy onkin siinä, että hänellä ei ole keinoja oppimiseen. ­ Meillä on paljon työikäisiä, puhumattakaan eläkeikäisistä, jotka ovat kamppailleet lukivaikeuden kanssa, mutta ovat lopulta löytäneet itse keinon selviytyä. Nykyään ei enää tarvitsisi olla niin. Päiväkodeissa, eskareissa ja kouluissa sekä työelämässä täytyisi olla ammattitaitoa lukivaikeuksien seulomiseen sekä lukivaikeuksisen tukemiseen. Tukimuodot täytyy aina räätälöidä yksilöllisiin tarpeisiin. Lapsen kehityksen varhaisessa vaiheessa lukivaikeuteen tai oppimisvaikeuteen liittyviä merkkejä on toisinaan vaikea havaita. Niiden selvittämiseksi tarvitaan aina ammattilainen, jolla on oikea tieto sekä taito. Suomen hyvän neuvolajärjestelmän avulla vanhemmat voivat jakaa vastuuta heidän kanssaan, eikä tunnistamisessa ja jatkosta tarvitse selvitä yksinään. Kuntoutusta, tukea ja kirjoja tueksi Lukivaikeuksisen lapsen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että samoja tukimuotoja sovelletaan myös kotona, mummolassa ja lapsen muun tukiverkon läheisyydessä. Näin on mahdollisuus saavuttaa lapsen kannalta paras lopputulos. ­ Kouluikäisen lukivaikeuden tueksi voidaan erityisopetuksen lisäksi käyttää neuropsykologista kuntoutusta sekä puheterapiaa. Tuntioppimisen tueksi tulisi enemmän lisätä apuvälineitä tukimuotona. Esimerkiksi äänikirjat, lukevat skannerit, sanakirjakynät ja läppäri ovat hyviä apuvälineitä. 3/10 Tervepotilas 41
• Erityisopettaja Tarja Pajulahti korostaa kodin sekä koulun yhteistyötä. ­ Kodin ja koulun yhteistyö kaikessa erityisopetuksessa on tärkeää. Lukivaikeudet nykyään havaitaan yleensä viimeistään esiopetuksen aikana. Näin kouluun tullessa me pääsemme heti etsimään oikeita keinoja oppimisen tueksi. Varsinaisen yleisopetuksen rinnalle etsimme yksilölliset keinot tehostettuun tukeen, täsmentää Tarja Pajulahti Viljakkalan yhtenäiskoulusta. Erilaiselle oppijalle on tärkeää paineettomuus siitä, ettei pysy yleisopetuksen perässä. Siksi eriytetty opetus ja tukimuodot ovat tärkeitä. ­ Oppilaalle eriytetty tai sopeutettu opetus voi olla ylimääräistä tukiopetusta, erilaisia apuvälineitä, avustaja oppimisen tukena tai hänelle laadittuja yksilöllisiä tehtäviä. Ne suunnitellaan aina yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. On hyvä, että kodin ja koulun välillä käydään kes- kusteluja ja asiasta puhutaan avoimesti. Avoimuus auttaa myös lasta silloin, kun sukulaiset ja tuttavat utelevat lapsen koulumenestyksestä. Kotona lapsen apukeinona voi käyttää äänikirjoja. Jos lukeminen on hankalaa ja hidasta, lapsesta voi olla helpottavaa, kun voi keskittyä kuuntelemiseen, eikä voimat mene väkisin lukemiseen. Myös kouluissa käytetään äänikirjoja tukivälineinä. Kaikki kuuleminen ja lukeminen sekä luetun käsittely on siis hyväksi. Luetun ymmärtämisen kehittäminen on erityisen tärkeää lapsen tulevan kehityksen kannalta. Tätä voi edistää kyselemällä tarinan tapahtumista jälkikäteen. Sen sijaan lukivaikeuksisen patistaminen tai pakottaminen sekä syyllistäminen ei edesauta häntä eikä lähiympäristöä. Positiivisella ja tavoitteellisella tekemisellä saavutetaan parhaita tuloksia. ­ Kaiken a ja o ovat kannustus sekä rohkaisu, erityisopettaja muistuttaa. Lähteet Erilaisten oppijoiden liiton julkaisut: Erilaisen oppijan käsikirja, Monenlaiset oppivat, Lukivaikeusko terveydenhuollon asia? www.erilaistenoppijoidenliitto.fi, www.celia.fi Ristikko Laatija Hannu Niittymäki. Ratkaisu sivulla 46.
• N ist p n ! y Marion Rung: "On tärkeää pysyä terveenä, jotta voin elää juuri sellaista elämää kuin haluan. Hyvä ja energinen olo todella näkyy ulospäin. Siksi syön VitaeProta ­ joka päivä." Uudistunut VitaePro sisältää Entistä enemmän luonnon antioksidantteja D-vitamiinia Superba -krilliöljyä TM Krilliöljy sisältää elintärkeitä omega3-rasvahappoja, jotka elimistö pystyy käyttämään hyväksi erityisen tehokkaasti. Vastustuskyky VitaePron antioksidantit suojaavat kehosi soluja luonnollisesti hapetusstressiltä ja suojaavat siten myös vastustuskykyä. VitaePro sisältää myös D-vitamiinia, joka on tärkeä vastustuskyvyn toiminnalle. Lihakset ja nivelet VitaePron luonnolliset antioksidantit hillitsevät hapetusstressiä ja voivat siten vähentää erilaisia vaivoja, varsinkin lihaksissa ja nivelissä, sekä parantaa liikkuvuutta. D-vitamiini vaikuttaa myös positiivisesti lihasten toimintaan. Lue lisää www.vitaepro.fi Sinu Tilaajalahjaksi omega-3-rasvahappoja! Saat tilaajalahjaksi yhden kuukauden omega-3-kapselit. Kapselit toimitetaan sinulle toisessa lähetyksessä. Tutustumis 0,- lle "Siksi nautin jokaisesta päivästä!" Tla lttml kses 5 14 9 2 kk tarjous Viesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin TERVEYS 59 numeroon 17211 Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi terveys 59 numeroon 17211 ja saan joka toinen kuukausi kahden kuukauden VitaePro-kapselit. Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita ja on voimassa 31.12.2010 asti. Toimituskulut 3,90 e/lähetys. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa ja sinulla on 14 päivän täysi palautusoikeus. Tilaajalahjaksi toisessa lähetyksessä omega-3-rasvahappoja! omegaPro sisältää myös kalsiumia, magnesiumia, D- ja E-vitamiinia. NIMI: Tilaa jo tänään! LÄHIOSOITE: POSTINRO: PUHELIN: POSTITOIMIPAIKKA: SYNTYMÄVUOSI: Soita 0206 90030 Ma­pe 8.30­16.30 Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLab Oy:n tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Internet www.vitaepro.fi Postita kuponki Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. 59
• Suojaa itsesi ja kumppanisi SUKUPUOLITAUDIT ELI SEKSITAUDIT TARTTUVAT SUOJAAMATTOMASSA SEKSIKONTAKTISSA. KONDOMI SUOJAA TARTUNNOILTA, JA SIKSI SITÄ ON KÄYTETTÄVÄ YHDYNNÄN ALUSTA LOPPUUN. Teksti Emilii Malmi Klamydia, kondylooma ja genitaaliherpes ovat Suomessa yleisiä sukupuoliteitse tarttuvia tauteja. Harvinaisemmat tippuri- ja kuppatartunnat saadaan usein ulkomailla. Vuonna 2009 ilmoitettiin 13 317 uutta klamydiatartuntaa. Todellisuudessa tartunnan saaneita on enemmän, koska valtaosa tartunnoista on oireettomia. Siksikin aktiivinen testeihin hakeutuminen on tärkeää. Oireettomana voit tartuttaa sukupuolitaudin toiseen ihmiseen. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua aina, jos on ollut suojaamattomassa kontaktissa muun kuin pitkäaikaisen ja 44 Tervepotilas 3/10 luotettavan kumppanin kanssa. Joissakin kaupungeissa on sukupuolitautien poliklinikoita, mutta terveyskeskukset palvelevat kaikkialla. Ennen testiin menoa mahdollisesta tartunnasta tulisi olla kulunut vähintään yksi viikko. Testit tehdään virtsatai verinäytteestä tai näyte otetaan virtsaputkesta tai kohdunkaulasta. Jotkin taudit voidaan todeta pelkkien oireiden perusteella. Sukupuolitautien Käypä hoito -suositus on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito. . Se sisältää eri tautien oireet sekä diagnostiikan ja hoidon linjaukset.
• Vältä taudit Klamydia (bakteeri) Oireet: Useimmiten oireeton. Kirvelyä virtsatessa, miehillä harmahtava tippavuoto, naisilla lisääntynyt tai epätavallinen vuoto. Naisilla jälkiseurauksena voi esiintyä sisäsynnytintulehdus ja tästä johtuva lapsettomuus. Hoito: Antibioottihoito. Hoito: Ei parantavaa hoitoa. Oireita voidaan lievittää viruslääkkeillä. Oonks mä normaali? Nuoren oma kirja sisältää vastauksia kysymyksiin, joita nuoret pohtivat yksinään ja kaveripiirissä. Kirjassa käsitellään asioita, joita nuoret kysyvät, mutta joihin aikuisetkaan eivät usein osaa vastata. Lisäksi kerrotaan nuoruusiän tarkoituksesta ja kehitysvaiheista, yksilöllisestä seksuaalisuudesta ja kehon ja mielen kehityksestä. Kirja sopii niin nuorille kuin nuorten vanhemmille ja kaikille nuoren lähellä oleville niin kotona kuin koulussa. Kustannus: Tammi, 22,50 Kondylooma eli visvasyylä (virus) Oireet: Valtaosa tartunnan saaneista on oireettomia. Ihonväriset syylät sukuelinalueella. Hoito: Ei parantavaa hoitoa. Syylät voidaan poistaa, mutta tauti voi uusia. Kuppa eli syfilis (bakteeri) Oireet: Haavaumia sukuelinalueella. Toisessa vaiheessa ihottumaa ja flunssan kaltaisia oireita. Kolmannessa vaiheessa voi esiintyä muutoksia keskushermostossa ja sydämessä. Kuppa voi tarttua myös tuoreesta haavasta suoraan suun tai kielen limakalvoon suudeltaessa. Hoito: Antibiootti. Tippuri (bakteeri) Oireet: Vain osalla oireita. Miehillä kirvelyä virtsatessa, märkäinen vuoto virtsaputkesta. Naisilla virtsaamisvaivoja ja lisääntynyt valkovuoto. Hoito: Antibiootti. B- hepatiitti (virus) Oireet: Väsymys, kuumeilu, ruokahaluttomuus, vatsakivut, pahoinvointi, ripuli. Tartunnan saaneista vain joka neljäs saa oireita. Hoito: Ei parantavaa hoitoa. B-hepatiittia voidaan ehkäistä rokotteella. HIV-infektio (virus) Oireet: HI-virus heikentää ihmisen immuunipuolustusta. Tauti etenee vaiheittain. Ensivaiheen (1-6 viikkoa tartunnasta) oireita ovat kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, ihottuma, nivelsärky. Vain joka kolmas tartunnan saanut saa ensivaiheen oireita. Hoito: Ei parantavaa hoitoa. Tauti pysyy melko hyvin kurissa nykyisillä viruslääkkeillä. Genitaaliherpes (virus) Oireet: Sukuelinalueen kuumotus ja kutina, flunssan tapaiset oireet ja rakkulat sukuelinalueella. Fillarin valovinkit Mene lääkäriin, jos sinulla on · kirvelyä virtsatessa · epänormaalia valkovuotoa (naisilla) tai harmahtavaa, vihertävää tippavuotoa (miehillä) · näppylöitä, syyliä, haavaumia tai muita ihomuutoksia sukuelinalueella · sukuelinten kutinaa · muita epätavallisia oireita tai kipuja. Pimeillä keleillä fillarin valot ovat must. Valojen on oltava polkupyörässä, ei pyöräilijässä. Otsalamppua voi käyttää lisäksi, jos pyörässäkin on valo. Polkupyörän valojen pitää olla vähintään 30 senttimetrin ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä. Edessä olevan valon täytyy olla valkoinen tai vaaleankeltainen ja takavalon punainen. Valojen puuttuessa saattaa napsahtaa 20 euron rikesakko. Dynamon etu on paristottomuus ja se on aina mukana. Ledivalot taas ovat pieniä ja kevyitä. 3/10 Tervepotilas 45
• Ikääntymisen ja vanhustyön messut ja seminaarit Tampereen Messuja Urheilukeskus Seuraavassa numerossa 30.9.­1.10.2010 www.hyvaika.fi 29.11. Messut avoinna to­pe klo 9­17 · Terveysvaikutteiset elintarvikkeet · Vertailussa terveysmittarit · Metabolista oireyhtymää vastaan · Hillitse yskää kotikonstein · Ihana syvävenyttely · Vitamiini-opas fi otilas. .tervep pot ilas.fi www www.terve IL M A I N E N OTAAN! KA MU Helmi-h uhtikuu 2010 2010 2010 Touko­elokuu Touko­elokuu OTA N! MUKAA N IIL M LM IIN E N A E A N na Potilaa kieläin ik lemm Ulla reuman Liikufaccum i i isiks dolore mod oireet hilja Anitra ekologi ja ero Ulla facc od tanssiiGyn kotaumioystävät oloa rkastus dolore mod vull hyvääjouk en hyvät a nais -eumsan ilussa kas, t Mau facc Vertaisyvälinee um ero Ulla ipuolinen ehkä mona- modio dolore mai liikuntto Vältä rmat tapatu Lehdessä on ssä on ssä Lehde ristikko! myös kun Sähköis pu ensia oma Glaukoiraus sa silmä on alat Välip vät lievittä ta us turvot s t kgellä doärtayletraitisea oa era SiLo bn als a et si k e Lehde o! o! myös ristikk myös ristikk on o: ero Satu Tuomist a Ulla faccum od io Terveys taka a dolore mod yvyn san eumtyök vull Tilaa Terve potilas kotiin Nyt voit tilata suositun Terve potilas -lehden suoraan kotiisi postituskulujen hinnalla. Saat seuraavat neljä lehteä kokonaishintaan 9 . TUL E? UNI JAA EIKÖ SUO TE · KOT E ELM AJÄ · HPV-RO ONG ÄT KE ON LÄH TEV UT LÄÄ HIU KSE T TUN HEN · KUN las 1 T · VANITSE MUS 2/10 Tervepoti RISA RAV KASTUIVAT ANA UNI TULE? RIES EN JA · HUPS, HOUSUT AJÄTE · EIKÖ KANNAT TAA NTY MIN TUPAKA STA KOTE SUOJAA ON ONGELM INEN : EROON IKÄÄ · HPV-RO LÄÄKE 5 VINKKIÄ SA · IMETTÄM LÄHTEVÄT KEET ·TUNUT HIUKSET RISAT · VANHEN EPILEPS IAKOHTAUKSES NÄRÄST YSLÄÄK MUS · KUN RIESANA ENSIAPU VERTAIL USSA E KESÄÄN · RAVITSE YMINEN JA IKÄÄNT PYÖRÄIL hoidon tu 1/10 Tervepot ilas 1 Tilaa lehti tekstiviestillä numerosta 16303 Kirjoita viestiin: 9E TP Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Tekstiviestipalvelu toimii Soneran, Elisan, Saunalahden, Dna:n ja Tele Finlandin matkapuhelinliittymissä. Yritykset ja yhteisöt voivat tehdä tilauksen sähköpostitse: tilaus@tervepotilas.fi. Voit myös edelleen noutaa lehden ilmaiseksi terveyskeskuksesta. Ristikon vastaus: Tämä ja monta muuta lehteä netissä digitaalisena! www.lehtiluukku.fi/lehdet/tervepotilas
• Kuva Veera Korhonen Varsinainen seikkailija Rankan työputken seurauksena halusin kesälomalta vain yhtä asiaa ­ rauhaa. En varannut matkaa etelän aurinkoon, kuten aiempina vuosina, vaan viikon matkan Kuusamoon heinäkuussa kaikista ötökkävaroituksista huolimatta. Olin tätä ennen viettänyt pohjoisessa vain talviaikoja ja nekin usein pääosin laskettelukeskusten rinneravintoloissa. Ainoat kokemukseni Pohjois-Suomen kesistä olivat suomalaiset elokuvat, joissa ihmiset mätkivät tauotta keholtaan hyttysiä ja paarmoja. Näillä mielikuvilla ja ennakkotiedoilla pakkasin tavaramme. Ostin muovikassillisen erilaisia taisteluaseita hyttysiä, paarmoja ja mäkäräisiä vastaan. Oli jos jonkinlaista karkotetta: hyttysmyrkkyjä ja hyttyspäähineitä. Kaiken kruunasi hirvikärpästakki. Kukaan ei tosin vaivautunut kertomaan, ettei Kuusamossa ole hirvikärpäsiä. Oletin luvassa olevan myös sadetta ja hieman koleampaa ilmaa. Pakkasin siis mukaan peittävämpiä vaatekertoja tuulipukuja unohtamatta. Päästyämme vihdoin pitkän ajomatkan jälkeen Kuusamoon, oli yllätys melkoinen. Ei yhtään hyttystä ja lämpötila yli kolmekymmentä astetta. Ensimmäisenä iltana huomasimme hotellin lehtisessä ilmoituksen omatoimisesta 25 kilometrin melontaretkestä. Kanootti tuotaisiin lähtöpaikalle etukäteen ja paluukuljetus olisi määränpäästä tiettynä kellonaikana. Mahdollisuus kokea karu, villi luonto kanootista käsin, siinä olisi sitä jotakin, mitä muistella. Innostuimme retkestä, tosin eri syistä. Puolisoni tuskin pysyi nahoissaan pohtiessaan, mitä kaikkea hän saattaisi retkellä nähdä ja valokuvata. Minä taas henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että retkeilyn paras osuus on ruokailu. Siihen pitää panostaa. Näinkin jo mielessäni itseni istumassa nuotiopaikalla kisinä ja väsyneinä kauniille hiekkasärkälle valmistaaksemme lounaan retkikeittimellä. Veden kiehumista odotellessa puolisoni ehti kadota rantaheinikkoon kameransa kanssa. Minä pulahdin uupuneena virkistävään veteen. Joka paikkaa särki ja kolotti. Ruokailimme ympäröivän luonnon ääniä kuunnellen. Jatkaessamme matkaa kauniit maisemat ja Matka ei tuntunut yhtä pitkältä esitteessä kuin kanootissa." herkuttelemassa. Raikkaana ja ruskettuneena. Tässä vaiheessa kumpikaan meistä ei sen kummemmin kiinnittänyt huomiota melontamatkan pituuteen. Eihän se tuntunut siinä hotellin esitteessä painettuna lukuna lainkaan niin pitkältä kuin seuraavana päivänä kanootissa istuessa. Lähtiessämme aamulla melontaretkelle pakkasimme kaiken mahdollisen mukaan retkeämme varten. Kokonaissaldo oli kolme isoa reppua, vesikanisteri ja retkikeitin. Kyllä ­ mahduimme kaikki siihen pieneen kanoottiin. Kolmannes oli matkasta takana, kun rantauduimme hihiljaisuus antoivat uutta virtaa voimien ehtyessä. Takaisin ei olisi voinutkaan kääntyä, virta vei koko ajan eteenpäin. Omat voimat tai Mediheli - siinä vaihtoehdot poispääsyyn. Kahdeksan tunnin uurastuksen jälkeen tunsin suurta helpotusta nähdessäni pakettiauton, jonka peräkärryyn meidänkin kanoottimme nostettaisiin. Olo oli kuin voittajalla, en ollut raikas, mutta ruskettunut kylläkin. Tällaisiin kokemuksiin jää koukkuun. Minusta taisi kuoriutua varsinainen Hiawatha. Elämäntaparemontoija Jenni 3/10 Tervepotilas 47
• Pisaran verran parempaa arkea! UUDET ! ANNOSPUUROT Päätimme tehdä tuotteistamme entistäkin parempia. Siksi lisäsimme makaroniin ja puuroihin pellavansiemenöljyä, joka auttaa elimistöä valmistamaan omega-3rasvahappoja. Voit siis valmistaa tuttuja arkiruokiasi nyt Hyvän Olon tuotteistamme, saat niistä samalla hieman terveellisempiä. Herkullisia reseptejä löydät osoitteesta www.myllynparas.fi Hyvän Olon Lohimakaronilaatikko 6:lle 1 pss 2 500 g 1½ tl 2 1 l 3 1½ rkl 1½ rkl 1½ tl 1 tl Hyvän Olon Makaronia sipulia lohikuutioita suolaa paprikaa maitoa tai kookosmaitoa kananmunaa pestoa kalafondia paprikajauhetta musta- tai sitruunapippuria uria Voitele iso uunivuoka ja kaada keittämättömät makaronit vuoan pohjalle. Sekoita joukkoon sipulikuutiot,lohipalat ja kuutioitu paprika. Sekoita maitoon munat ja mausteet. Kaada munamaito vuoan päälle niin, että kaikki ainekset peittyvät kunnolla. Kypsennä 200pe ty ä u o asteisen uunin a alatasolla n. 1 tunti. Voit korvata korvat lohen myös savukalalla kalal tai tonnikalalla. Tilaa uusi Sporttiset reseptit -vihkonen (20 s.) .) maksutta www.myllynparas.fi