• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 44 vuosikerta Sisältö on sivulla 4 / Mediakortti 01-01-202631-12-2026 on sivulla 17. Numero 4 29.01.2026 44 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
• Teollisuuden Näytelehti sivu 2 Numero 4 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vetylaturi lataa kännykät ja läppärit ti 10.2.2026 Oulun Vetytutkimuspäivässä – Vetytalous tukemaan arktisen alueen kestävyyttä TNLehti Oulun yliopisto kokoaa vetytutkimuksen kansainväliset asiantuntijat vetytutkimuspäivään ti 10.2.2026. Puheenvuoroissa kuullaan, miten vetytalous ja -tutkimus nivoutuvat osaksi laajempaa pohjoisten alueiden kestävyyttä. Tutkijat esittelevät vetytutkimuksen edistysaskelia, kuten teräksen iskukuumentaminen, vetyplasman hallinta ja aurinkovetyreaktori. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Marko Huttula sinisessä puvussa seisomassa sisätiloissa. "Kannettava vetylatausasema havainnollistaa vedyn tuotannon ja käytön offgrid-luonteen eli riippumattomuuden sähköverkosta", sanoo Oulun yliopiston vetytutkimusta vetävä professori Marko Huttula, kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto Kuvan käyttö sallittu Oulun yliopistoon liittyvissä yhteyksissä. Vetytutkimuspäivän ti 10.2. klo 8.30–17 aikana tapahtuman osallistujien käytössä on pieni vetyasema. Oulun yliopistolle opetuskäyttöön hankittu noin 20 kiloa painava, ison matkalaukun kokoinen laite toimii vetylaturina pienille laitteille. Sähkö otetaan tuttuun tapaan töpselin avulla, mutta laite tekee energian vedystä. ”Kannettava vetylatausasema havainnollistaa vedyn tuotannon ja käytön offgrid-luonteen eli riippumattomuuden sähköverkosta. Vety mahdollistaa energian tuottamisen ja kulutuksen itsenäisesti ja turvallisesti missä tahansa sähköverkon ulkopuolella, mikä auttaa varautumisessa erilaisiin tilanteisiin esimerkiksi verkkohäiriöiden sattuessa”, kuvaa professori Marko Huttula Oulun yliopistosta. ”Viestintäteknologioiden turvallisuusja resilienssitutkimuksessa vedyllä on kasvava rooli itsenäisten, ilman verkkoliitäntää toimiville mobiilitukiasemien energiajärjestelmänä”, Huttula jatkaa. Oulun yliopistolla vetyyn liittyvää tutkimusta tehdään laaja-alaisesti lukuisten kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. ”Oulun yliopisto on mukana lähes 60:ssa vetyyn liittyvässä hankkeessa, joiden arvo on noin 68 miljoonaa euroa”, jatkaa Huttula, joka on myös Oulun yliopiston H2FUTURE-tutkimusohjelman johtaja. Vetytutkimuspäivillä vedyntuotantoa aurinkovetypaneeleilla esittelee väitöskirjatutkija Veera Tapionkaski. Hänen vetämänsä uusi spinoff-yritys Zun-H Oy kehittää aurinkovetypaneeleille eli aurinkovetyreaktorille rakentuvaa energiajärjestelmää, joka pohjautuu Oulun yliopiston aurinkovedyn tutkimukseen. Aurinkovetypaneeli muistuttaa tavallista aurinkopaneelia, mutta sen sisällä on vettä. Aurinkovedyn tuottaminen perustuu vesimolekyylien hajottamiseen vedyksi ja hapeksi valokatalyyttisesti auringonvalon avulla. Menetelmä on päästötön eikä vaadi lainkaan sähköä, eli sekin on sähköverkosta riippumaton vedyn off-grid-tuotantomenetelmä. Vedyn hyödyntämisestä terästuotannossa kuullaan, kun yliopistotutkija Sumit Ghosh kertoo uudenlaisesta terästen iskukuumennuksesta, jonka avulla yhdistetään terästen ultralujuus vetyhaurauden vastustuskykyyn. Arvostetun ERCrahoituksen saaneella tutkimuksella luodaan lupaavia mahdollisuuksia energia-, autoja puolustusteollisuudelle. Vetyteollisuuden tilanteesta Kanadassa puhuu professori Bruno Pollet ja Euroopan terästutkimuksen mahdollisuuksista Ruotsin Jernkontoretin Rachel Pettersson. Oulun yliopiston professori Jukka Kömi kertoo yhteistyön syventämisestä Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Vetytutkimuspäivään (Hydrogen Research Day 2026) odotetaan noin 260 osallistujaa. Tapahtuman järjestää Oulun yliopiston H2FUTURE-tutkimusohjelma osana Nordic Hydrogen Week-viikkoa. Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu 2.2.2026 mennessä. 26-4-2-1-2 VEX-robotiikan SM-kilpailut alkavat pian – seuraa kisalähetyksiä YouTubesta VEX-robotiikan suomenmestaruuskilpailujen kisaviikko alkaa Riihimäellä 3. helmikuuta 2026. Kilpailemassa on yhteensä 31 joukkuetta . Kahden ensimmäisen kilpailupäivän aikana mestaruudesta taistelevat yli 14-vuotiaiden ja toisen asteen oppilaiden V5-joukkueet. Sen jälkeen vuorossa ovat nuorempien oppilaiden IQ-joukkueet. Kilpailupaikkana on Riihimäen Pohjolanrinteen koulu. Kilpailulähetyksiä voi seurata Riihimäen kaupungin YouTube-kanavalta. Tapahtuman striimauksesta vastaavat Hyrian media-alan oppilaat. ”Robotiikan SM-kilpailua ei voida tänä vuonna järjestää Riihimäen urheilutalolla, minkä vuoksi kisapaikalla on yleisötilaa tavallista vähemmän. Siksi toivomme, että mahdollisimman moni nauttii kisatunnelmasta katsomalla suoria kilpailulähetyksiä YouTubesta”, robotiikan opetuksen erityisasiantuntija Reetta Viitanen kertoo. Vauhdikkaiden ja jännittävien otteluiden lisäksi kilpailujen kiinnostavimpia hetkiä ovat avajaiset, joissa joukkueet esitellään sekä finaaliottelut, joita seuraa palkintojen jako. V5-sarjan avajaiset ovat keskiviikkona 4. helmikuuta kello 8.30 ja finaaliottelut kello 14. IQ-sarjan avajaiset ovat torstaina 5. helmikuuta kello 10 ja finaaliottelut perjantaina 6. helmikuuta kello 13.30. Kilpailupäivien lähetyslinkit löydät Riihimäen kaupungin YouTubekanavan lisäksi Robotiikkakampuksen verkkosivuilta, jossa on kisapäivien ohjelma kokonaisuudessaan. Suorat kisalähetykset tallentuvat YouTubeen, jolloin niitä voi katsoa myöhemmin. Voit seurata tunnelmapaloja kisoista Robotiikkakampuksen somekanavilla Facebookissa ja Instagramissa. Näille somekanaville voit lähettää myös kannustusterveisiä joukkueille. Tietoa julkaisijasta Riihimäki tarjoaa ainoana Suomen kuntana robotiikan opetusta kaikille varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. Robotiikkakampus on robotiikkaja teknologiaosaamisen yhteisö, joka palvelee opiskelijoita, yrityksiä ja täydennyskouluttautujia. Lue lisää: roboticscampus.com VEX-robotiikan SM-kilpailua tukevat OP-Häme, Insinööriliitto ja Riihimäen Kaukolämpö. 26-4-2-1-2 "Kannettava vetylatausasema havainnollistaa vedyn tuotannon ja käytön offgrid-luonteen eli riippumattomuuden sähköverkosta", sanoo Oulun yliopiston vetytutkimusta vetävä professori Marko Huttula. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto Sumit Ghosh laboratoriossa käsittelemässä teknistä laitetta. Yliopistotutkija Sumit Ghosh kertoo Vetytutkimuspäivässä 10.2.2026 uudenlaisesta terästen iskukuumennuksesta, jonka avulla yhdistetään terästen ultralujuus vetyhaurauden vastustuskykyyn. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto
• Teollisuuden Näytelehti sivu 3 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kysely: Nuorten somekieltoa kannattaa jo kaksi kolmesta, luku voimakkaassa nousussa TNLehti Hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajakysely* selvitti suomalaisten huolia verkko-ostamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Kaksi kolmesta suomalaisesta on huolissaan huijauksista verkkokauppaostoksilla. Alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median kieltoa kannattaa puolestaan jo 67 prosenttia vastaajista. Kulutustutkija Terhi-Anna Wilska näkee, että sosiaalisella medialla on myös nuorten kulutustottumuksiin sellaisia vaikutuksia, jotka puoltaisivat sen kieltämistä. Hintaoppaan teettämässä kyselyssä selvitettiin suomalaiskuluttajien asenteita ja huolenaiheita verkkokauppaan ja tietoturvaan liittyen vuonna 2026. Osana tutkimusta kysyttiin suhtautumisesta nuorten sosiaalisen median käyttöön. Australia otti maailman ensimmäisenä maana joulukuussa käyttöön lain, joka kieltää sosiaalisen median käytön alle 16-vuotiailta, ja keskustelu aiheesta on voimistunut myös Suomessa monien muiden EU-maiden tavoin. Kyselyn perusteella jo 67 prosenttia vastaajista kannattaa somen kieltämistä alle 15-vuotiailta. Hintaopas kysyi suomalaisten suhtautumisesta nuorten somekieltoon edellisen kerran viime vuoden kesäkuussa liittyen mobiililaitteiden käyttämiseen kouluissa. Silloin somekieltoa kannatti 57 prosenttia vastaajista, eli luku on noussut puolessa vuodessa noin 10 prosenttiyksikköä. “Jo kaksi kolmasosaa täysi-ikäisistä suomalaisista kannattaa sosiaalisen median kieltämistä nuorilta. Luku on todella iso ja ollut voimakkaassa nousussa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Huomionarvoista on, että kiellon kannatus on kasvanut suhteessa eniten yli 65vuotiailla sekä 18–24-vuotiaiden keskuudessa”, Hintaopas.fi-palvelun maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kommentoi. “Nuorten verkko-ostaminen on siirtynyt yhä vahvemmin sosiaaliseen mediaan, missä trendit ja vaikuttajat ohjaavat ostopäätöksiä. Kun harkinta ja hintavertailu jäävät taka-alalle, muuttuu myös kuluttajakäyttäytyminen. Tämä tekee sosiaalisen median roolista keskeisen myös verkkokaupan ja kulutuksen näkökulmasta”, MatinvesiBassett jatkaa. Kulutustutkija, Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska näkee, että sosiaalisella medialla on nuorten kulutustottumuksiin sellaisia vaikutuksia, jotka puoltaisivat sen kieltämistä. “Kyllä siinä mielessä, että some lisää merkittävästi kohdennetulle markkinoinnille ja mainonnalle altistumista ja sen myötä impulsiivista ja pakonomaista kulutusta. Sosiaalinen media ruokkii myös turhien ja jopa vahingollisten tuotteiden ostamista hype-ilmiöillä ja nuorten FOMOa ja ryhmäpainetta hyödyntäen”, Wilska kommentoi Hintaoppaalle. Maksuhuijaukset huolettavat jo puolta suomalaisista Hintaoppaan kyselystä käy ilmi myös, että jo 67 prosenttia suomalaisista on erittäin tai jonkin verran huolissaan huijauksista verkkokauppaostoksilla. Eniten huolta suomalaisissa herättävät maksuhuijaukset (49 prosenttia vastaajista), tuotteiden heikko laatu (45 %), palautusongelmat (31 %) ja feikkikaupat (25 % vastaajista). “Kuluttajien huoli verkko-ostamisessa ei liity vain maksuhuijauksiin, vaan yhä useammin myös siihen, vastaako ostettu tuote odotuksia ja kuinka helppoa ongelmatilanteissa on hoitaa palautukset. Se, että jo kaksi kolmannesta suomalaisista kokee epävarmuutta verkkoostoksilla samaan aikaan kun online-ostaminen jatkaa kasvuaan, kertoo siitä, että luottamuksen rakentamiseen on panostettava entistä enemmän koko verkkokaupan ekosysteemissä”, Matinvesi-Bassett näkee. Tutkimus toteutettiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa joulukuun 2025 lopussa. Verkkokyselyyn vastasi 1000 18–75-vuotiasta suomalaista ja otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan. Kuluttajakysely on osa Hintaoppaan neljä kertaa vuodessa julkaistavaa Kuluttajakompassia, joka julkaistaan seuraavan kerran tammikuun viimeisellä viikolla. Pitäisikö sosiaalisen median käyttö kieltää alle 15-vuotiailta? Kyllä 67 % Ei 16 % En osaa sanoa 17 % Oletko huolissasi verkkokauppahuijauksista ja muista turvallisuusriskeistä verkko-ostoksilla? Kyllä, erittäin huolissani 11 % Kyllä, jonkin verran huolissani 56 % En ole 27 % Hintaopas on Pohjoismaiden kattavin tuoteja hintavertailupalvelu. Liikeidea on ollut sama vuodesta 2002 lähtien – auttaa kuluttajia tekemään parempia ostopäätöksiä. Hintaopas tekee tämän keräämällä ja välittämällä rehellistä ja läpinäkyvää tietoa lähes 900 Suomessa toimivasta kaupasta sekä niiden tuotteista ja hinnoista. Miljoonat kuluttajat käyttävät Hintaoppaan palvelua kuukausittain. Suomen lisäksi palvelu on saatavilla Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa, Uudessa-Seelannissa ja Isossa-Britanniassa. 26-4-3-1-2 Huomionarvoista on, että kiellon kannatus on kasvanut suhteessa eniten yli 65-vuotiailla sekä 18–24-vuotiaiden keskuudessa”, Hintaopas.fi-palvelun maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kommentoi. Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska näkee, että sosiaalisella medialla on nuorten kulutustottumuksiin sellaisia vaikutuksia, jotka puoltaisivat sen kieltämistä.
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 4 / 2026 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Vetytalous tukemaan arktisen alueen kestävyyttä ... 2 VEX-robotiikan SM-kilpailut alkavat pian .... 2 Nuorten somekieltoa kannattaa jo kaksi kolmesta... 3 Sisältö numero 2 / 2026 4 Vene 26 Båt -messut järjestetään 6. – 15.2.2026 ... 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Valtakunnallisessa talonrakentamisenkisassa voittajakolmikko 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Ovako Imatran hiilidioksidipäästöt historiallisen alhaiset 10 BSC Business Skills Competition Porvoossa ... 11 Proventia ja Morrow solmivat pitkäaikaisen sopimuksen ... 12 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Inkoon terästehdasta .... 12 Drooni kuljetusten läpimurto etenee– drooni logistiikka yritys kumoaa viisi yleistä harhaluuloa 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 BE Groupin tulos vuodelta 2025 Neljäs vuosineljännes 16 Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Raute Oyj..... 16 Mediakortti 01.01.26 -31.12.2026 17 Vantaan kaupunkistrategia heijastelee isoa muutosta 18 ”Vuoden yritysauto 2026” -foorumissa 18 "Energiaratkaisut määrittävät nyt maapallon selviytymistä planetaariset rajat -viitekehys määrittelee Finnfundin ... 19 GlobalConnect käynnistää mittavan pohjoismaisen runkoverkon päivityksen .. 20 Lämpöpumppujen myynti palasi kasvu-uralle. Kasvua 10 %. Suomeen myyty pumppuja jo 10 miljardilla. 21 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 22-23 Takakansi 24 Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 4 2026 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
• Teollisuuden Näytelehti sivu 5 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vene 26 Båt -messujen ohjelma julkaistu tarinoita, tietoa ja taitoja Vene 26 Båt -messut järjestetään 6. – 15.2.2026 Helsingin Messukeskuksessa. TNLehti Vene 26 Båt Helsingin kansainväliset venemessut tarjoaa elämyksiä ja oppia. Tapahtuman aikana järjestetään 500 ohjelmaa. Tänä vuonna Pohjois-Euroopan suurimmassa veneilytapahtumassa on kansainvälisiä puhujia purjeveneiden suunnitteluun, Atlantin ylitykseen, Itämereen ja sukeltamiseen liittyen. Arktisen purjehtijan Juho Karhun, purjehtijoiden Tuomo Meretniemen ja Viivi Moision lisäksi messuilla esiintyy muun muassa valtamerisoutaja Jari Saario. Vene 26 Båt -messut järjestetään 6. – 15.2.2026 Helsingin Messukeskuksessa. Venemessut tuo kesän Messukeskukseen kymmeneksi päiväksi ja tarjoaa ohjelmaa veneilijöille, purjehtijoille, kalastajille ja vesiharrastajille. Kesäistä tunnelmaa tuovat 400 erikokoista ja erilaisiin tarkoituksiin sopivaa venettä, vesiharrasteiden allas, sukellusallas sekä kalastusalueen Tohatsu-lava ja Victorinox-fileerausklinikka. Purjehdussataman Maritim-lavalla kuullaan tarinoita maailman meriltä. Totalveneen Messissä on esillä matkailu ja uudet venemallit, Venemestarin Telakalla kerrotaan veneiden kunnostamisesta ja esitellään Veneelle uusi elämä -kisan kolme kunnostettua venettä. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Kotisatamasta saa tietoa veneilystä ja sen aloittamisesta sekä toiminnallisessa Lasten maailmassa voi opetella veneilytaitoja turvallisesti ja hauskasti. Minustako veneilijä -koulutus (kaikille messukävijöille avoin) lauantaina 14.2. klo 12-14 salissa 101. Valtamerisoutaja Jari Saario on haastateltavana perjantaina 6.2. klo 16.30 Purjehdussataman Maritim-lavalla. Venemessujen ohjelma löytyy www.venemessut.fi/ohjelma. Purjeveneiden suunnittelu: trendit, innovaatiot ja design Venemessuilla on esillä muun muassa Hallberg-Rassy 370 -purjevene, jonka edustaja yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja Magnus Rassy on puhumassa modernista purjeveneiden suunnittelusta perjantaina 6.2. klo12.30 ja sunnuntaina 8.2. klo 10.30. Lauantaina 7.2. klo11 Rassy keskustelee Seascapen perustajan ja toimitusjohtajan Andraž Mihelin kanssa purjeveneiden designista ja kehityksestä tulevaisuudessa. Seascape edustaa messuillakin mukana olevia Beneteau First 30 ja First 18SE -purjeveneitä. Mihelin pitää puheenvuoron myös perjantaina 6.2. klo 13.30. Atlantic Rally for Cruisers (ARC) -purjehduksesta tulee keskiviikkona 11.2. kertomaan World Cruising Clubin Pohjoismaiden edustaja Mats Runström. Purjehduksessa matkapurjehtijat ylittävät Atlantin Kanariansaarilta Karibialle. Ensimmäinen Itämeren veneilyfoorumi European Boating Industry (EBI) järjestää ensimmäisen Itämeren veneilyfoorumin Vene 26 Båt -messuilla. Foorumi avaa uuden keskusteluja vuoropuhelualustan veneilyalan, päättäjien ja sidosryhmien välille Itämeren veneilyn tulevaisuudesta, vahvana painopisteenä on ympäristövastuun ja veneilyn yhdistäminen. Foorumi järjestetään venemessujen Itämeri-päivänä perjantaina 13.2. klo 14. Puhujina ovat Suomen ilmastoja ympäristöministeri Sari Multala ja Helsingin komission (HELCOM) pääsihteeri Rüdiger Strempel. Paneelikeskustelun moderoi EBI:n pääsihteeri Philip Easthill. Aalto-alueella kansainvälinen vieras Viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin Aalto-alueella vierailee tänä vuonna harrasteja tekniikkasukelluksen kouluttaja Lee Smallwood Cassar kertomassa sukelluksesta Maltan saarilla. Laitesukellus on entistä vahvemmin esillä venemessuilla tänä vuonna. 26-4-5-1-2 Valtamerisoutaja Jari Saario oli esittelemässä venettään Vene 25 Båt -messuilla. Nyt Saario esiintyy avajaispäivänä venemessuilla ja kertoo valtamerisoudustaan.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi Yrityskaupat ovat suuntautunut pääasiassa kansainvälisiin kauppoihin, myös se on kasvussa mikäli olen oikein tulkinnut saamiani tietoja vuoden 2025 aikana. Myös Carner Corporate Finance / Mikko Sistonen on kertonut heidän lehdistö tiedossaan tarkemmin tuosta asiasta. Päätin tehdä osalaineuksen Sistosen lähettämästä lehdistötiedotteesta koska se perusti mielestäni luotettaviin lähteisiin. Koska, "Carner Corporate Finance on riippumaton suomalainen yritysja rahoitusjärjestelyjen neuvonantaja, joka on erikoistunut yrityskauppoihin, myyntija ostoneuvonantoon sekä kansainvälisiin transaktioihin", uskon heidän ammattitaitoonsa, ja siksi tuo lainaus on paikallaan. Osalainaus alkaa: Yrityskauppojen arvo kasvoi Suomessa 20 %, vaikka kauppamäärät jäivät paikalleen Suomen yrityskauppamarkkina vaikutti 2025 pysähtyneeltä, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa toisenlaisen kehityksen: vaikka yrityskauppojen lukumäärä pysyi lähes ennallaan, kauppojen yhteenlaskettu arvo kasvoi selvästi. Pääoma ei vetäytynyt markkinalta – se keskittyi harvempiin, mutta strategisesti kriittisiin kohteisiin kuten infraan, terveyteen ja hoivaan. Vuonna 2025 Suomessa toteutettiin yhteensä 579 yrityskauppaa, kun vuotta aiemmin kauppoja tehtiin 580. Aktiivisuus ei siis kasvanut, mutta ei myöskään hiipunut. Tämä on huomionarvoista markkinassa, jota leimasivat heikko talouskasvu, korkea työttömyys ja yleinen epävarmuus. Sen sijaan yrityskauppojen kokonaisarvo kasvoi selvästi noin 12,5 miljardiin euroon, kun se vuonna 2024 oli noin 10,5 miljardia euroa. Kasvua kertyi näin ollen noin 20 prosenttia, mikä kertoo siitä, että markkinoilla uskallettiin jälleen tehdä suurempia ja strategisesti merkittävämpiä järjestelyjä. (Lähde: Mergermarket.) Carner Corporate Financen mukaan kehitys kertoo markkinan painopisteen siirtymisestä määristä laatuun. – Markkina ei ollut vilkas, mutta se oli harkitseva. Ostajat eivät lähteneet tekemään kauppoja volyymin vuoksi, vaan keskittyivät kannattavuuteen, kassavirtaan ja strategiseen sopivuuteen, kertoo Mikko Sistonen Carnerilta. Vuoden 2025 kokonaisarvo jäi silti selvästi alle vuoden 2023 tason, jolloin Suomen yrityskauppamarkkinan arvo nousi peräti 17,8 miljardiin euroon. Paluuta huippuvuosiin ei siis vielä nähty, mutta Carnerin mukaan suunta oli oikea. Suuret ja strategiset järjestelyt korostuivat Vuoden 2025 yrityskauppamarkkinaa leimasivat yksittäiset suuret ja rakenteellisesti merkittävät järjestelyt. Kansainvälisen pääomasijoittajan Hellman & Friedmanin sijoitus Mehiläiseen oli vuoden näkyvin kokonaisuus ja vahvisti terveysja hoivasektorin vetovoimaa epävarmasta taloustilanteesta huolimatta: vakaat kassavirrat, demografinen kysyntä ja skaalautuva liiketoimintamalli kiinnostavat sijoittajia. Toinen merkittävä järjestely oli Tietoevryn Tech Services -liiketoiminnan myynti ja uuden Vivicta-yhtiön synty. Kauppa kuvasti markkinassa nähtyä M&A-logiikkaa: fokuksen kirkastamista, liiketoimintojen eriyttämistä ja uskoa siihen, että itsenäinen yksikkö voi kasvaa paremmin kuin osana suurta konsernia. Myös infrarakentamisen sektorilla nähtiin rakenteellisesti merkittävä avaus, kun Triton Partners perusti Suomeen uuden infra-alan konsernin Lohkare Infra Oy:n kokoamalla yhteen useita infrarakentamisen toimijoita. Kyse ei ollut yksittäisestä kaupasta, vaan signaalista toimialan konsolidaatio mahdollisuuksista ja pitkäjänteisestä uskosta infra-alaan. Heikko talous lisäsi valikoivuutta Yrityskauppamarkkinan kehitystä väritti koko vuoden ajan haastava makrotaloudellinen ympäristö. Suomen bruttokansantuotteen kasvu jäi 0,2–0,5 prosentin tuntumaan, ja työttömyysaste nousi yli 10 prosentin, korkeimmaksi Euroopassa. Yhdistelmä teki yritysjärjestelyistä aiempaa valikoivampia. Kaikki yritykset eivät olleet valmiita myymään heikossa suhdanteessa, ja ostajat puolestaan tekivät päätöksiä aiempaa tiukemmilla kriteereillä. – Ostajat etsivät laatua. Vuosi 2025 suosi niitä yrityksiä, joilla oli todistettavaa kannattavuutta ja selkeä rooli ostajan strategiassa. Pelkkä kasvuvisio ei enää riittänyt perusteluksi, Sistonen jatkaa. Katse jo kohti seuraavaa sykliä Carner Corporate Financen arvion mukaan vuosi 2025 jää yrityskauppamarkkinan historiassa välivuodeksi. Markkina ei vielä palannut täyteen vauhtiinsa, mutta otti selkeän askeleen pois pysähtyneisyydestä, sopeutui uuteen toimintaympäristöön ja loi edellytyksiä seuraavalle nousulle. Pääomasijoittajilla on edelleen merkittävästi käyttämätöntä pääomaa, ja strategiset ostajat valmistautuvat hyödyntämään käännettä, kun talousnäkymä kirkastuu. Se, milloin seuraava vahvempi kasvu alkaa, riippuu pitkälti Suomen talouden ja työllisyystilanteen kehityksestä ja ennen kaikkea luottamuksen palautumisesta. – Markkina ei ollut pysähdyksissä, vaikka se siltä ensi silmäyksellä saattoi näyttää. Vuosi 2025 oli askel pois epävarmuudesta, ei vielä paluu täyteen vauhtiin, Sistonen tiivistää Osalainaus päättyi. Tässäon merkittävää tietoa yritystä myyville tahoille ja miksei myöskin ostajille.
• Teollisuuden Näytelehti sivu 7 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Rakennusalan työturvallisuuskilpailut edistävät turvallisuutta valtakunnallisessa talonrakentamisen kisassa voittajakolmikko äärimmäisen tasainen TNLehti Valtakunnallisessa rakennusalan työturvallisuuskilpailussa palkitaan vuosittain rakennustyömaa, jolla työturvallisuusasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Turvallisuuskilpailujen kärjessä on tahkottu aiemminkin kovia tuloksia, mutta tämänvuotisista päätuomari tuli erityisen onnelliseksi. ”Nyt on innostuttu todella kilpailemaan turvallisuudesta”, iloitsee tarkastaja Kari Härkönen Lupaja valvontaviraston työsuojeluosastosta. Hän toimi talonrakennusteollisuuden valtakunnallisen työturvallisuuskilpailun päätuomarina. Härkönen kertoo yllättyneensä positiivisesti myös siitä, että suuret ja monia toimijoita edellyttävät toimitilaja korjausrakentamisen työmaat kiilasivat kärkeen huipputuloksin. Erot mitattiin TR-indeksin sadasosissa. SRV:n sairaalarakennuksen työmaa kiilasi kärkeen Valtakunnallisen talonrakentamisen työturvallisuuskilpailun 2025 voitti Ohkolan uudisrakennuksen työmaa TR-mittauksen indeksiluvulla 99,49. Kyseessä on Laakson yhteissairaalan allianssin oikeuspsykiatrinen sairaalarakennus. SRV on allianssin päätoteuttaja. Ohkolan työmaa on hyvä esimerkki työsuojeluvaltuutetun toimintaan panostamisesta. Ohkolassa valtuutetulle on annettu paljon toimintavapautta ja päivittäisen turvallisuustyön kuormaa on myös jaettu. ”Valtuutettu ohjaa, opastaa ja tekee turvallisuushavaintoja koko työpäivän työmaalla. Havaintoihin puututaan matalalla kynnyksellä, ja vaikka akuuttia vaaraa ei olisi, halutaan läheltä piti -tilanteet ennaltaehkäistä hyvissä ajoin”, Ohkolan työmaapäällikkö Juha Pohjoisvirta kertoo. Työsuojeluvaltuutettu Karo Rautamies voi vain myhäillä vieressä tyytyväisenä. ”Tärkeintä minulle on ihmisten kohtaaminen. Kaikista mahdollisista asioista puhutaan, eikä kaiken tarvitse liittyä työn suoritukseen. Mitä sulle kuuluu, se on aina hyvä aloitus”, hän valottaa strategiaansa. ”LYS-hankkeella on lain ylittäviä turvallisuusohjeita, joista joudutaan välillä työmaalla muistuttamaan. Ketjusahojen käytölle pitää aina hakea erikseen lupa, putoamissuojaus on meillä asetettu puoleentoista metriin, ja saksinostimissakin pitää olla putoamissuojaus kytkettynä”, työsuojelupäällikkö Juha Aaltonen luettelee. ”Työmaa on saanut koko ajalta kiitosta siisteydestä, turvallinen työmaa on aina myös siisti”, projektinjohtaja Mika Sairanen muistuttaa. Ohkolan työmaalla työskentelee kaksi päätoimista siivoojaa. Entä mikä motivoi voittajatyömaata päivästä toiseen ylläpitämään hyvää turvallisuustasoa? ”Jokainen sellainen työpäivä, kun työmaalla ei tule minkäänlaisia poikkeamia, kannustaa jatkamaan eteenpäin. Kun tuotanto menee suunnitellusti, kertoo se siitä, että iso porukka on onnistunut omassa työssään. Tuottavuus ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä”, kiteyttää Juha Aaltonen tärkeän asian. NCC:n historiallisen rakennuksen peruskorjaukselle hopeaa Toiseksi kilpailussa sijoittui Kansallismuseon peruskorjauksen työmaa kilpailutuloksella 99,45. Se jäi neljä sadasosaa voittajasta. TR-mittausten keskiarvo koko puolitoistavuotisen työmaan ajalta on 99,3. Se on kova luku korjausrakentamisen työmaalle, jossa on tehty hankalia purkutöitä ja jonka jyrkät kattolappeet ovat edellyttäneet suuria monimutkaisia telineratkaisuja. Kilpailun päätuomarin Kari Härkösen mukaan suurimmat turvallisuushaasteet tällä hetkellä rakennustyömailla löytyvät juuri telineistä, etenkin tasojen sitomisista. ”Meille aivan keskeistä on, että vaaralliset työvaiheet tunnistetaan ennakkoon, jolloin työt voidaan suunnitella turvallisiksi”, vastaava työnjohtaja Tuomas Nousiainen kertoo. ”On todella hieno fiilis, kun saadaan hyvä henki päälle ja oikeanlainen turvallisuuskulttuuri syntymään työmaalle. Ennakkosuunnitteluun ja riskien tunnistamiseen otetaan mukaan mahdollisimman kattava porukka. Kun porukka innostuu, niin homma alkaa ikään kuin kannatella itseään, minkä jälkeen kaikkeen ei tarvitse enää puuttua”, hän kuvaa turvallisuuden positiivista kierrettä. ”Tilaajana toimiva Senaatti-kiinteistöt koordinoi turvallisuutta todella kunnianhimoisesti ja on koko ajan mukana rakentamassa meille yhteistä turvallista työmaata. Senaatin rakennuttajapäällikkö Ari Kiiskisellä on ollut iso rooli myös siinä, että pärjäsimme kilpailussa näin hienosti”, Tuomas Nousiainen antaa kiitosta hyvästä yhteistyöstä. Jatkeen suuri toimitilakohde kolmantena Kun viisi sadasosaa erottaa voitosta ja yksi sadasosa kakkossijasta, voi kolmossija harmittaa. ”Ei harmita yhtään. On vaan hienoa, että meillä on paljon turvallisia työmaita”, vastaa rehdisti turvallisuuskilpailussa kolmanneksi sijoittuneen Jatkeen työmaapäällikkö Pekka Ruokonen. Jatkeen kilpailukohde Keilaniemen Portin toimitilarakennus on iso ja vaativa työmaa. ”Heti työmaan alussa huomattiin, että se sijoittuu liikenteen haastavaan solmukohtaan Kehä ykkösen viereen ahtaaseen tilaan. Kun rakennuksen räystäskorkeus nousee yli 50 metriin, on yhdistelmä melko haastava”, Ruokonen kertoo. Se, että vaativa toimitilarakentamisen kohde jää vain sadasosia voitosta, nostaa sijoituksen arvoa entisestään. ”Toimitilarakentamisessa urakoitsijoiden määrä on suurempi ja kokonaisuuden hallinta haastavampaa kuin asuntorakentamisessa. Turvallisuuden periaatteet pitää aina saada perille tuotantoketjun päätyyn saakka”, hän korostaa. Kun turvallisuuteen halutaan työmaalla satsata, kannattaa Ruokosen mukaan ensin miettiä, onnistuuko se jo käytössä olevilla käytännöillä ja välineillä tekemällä kaikki vain entistä paremmin ja huolellisemmin. Työn riskien arviointi on työmailla peruskauraa, mutta senkin voi tehdä hyvin tai huonosti. Myöskään Keilaniemen Portin työmaalla työsuojeluvaltuutetun toimintaa ei ole haluttu liikaa rajoittaa, vaan aikaa pitää jäädä myös ihmisten kohtaamiselle. ”Ajatuksena on, että vaikka tehdään teknisiä asioita, on ne aina ihmisten tekemiä”, Ruokonen sanoo. Hyvästä lopputuloksesta hän haluaa nostaa esiin onnistuneen työmaalogistiikan lisäksi työmaan mahtavan siivoustiimin. ”Jälleen kerran nähtiin kovatasoinen kilpailu. Se osoittaa, että yrityksissä on nyt kova halu satsata työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Toivottavasti kilpailuperinne tulee jatkumaan ja kehittymään myös lähivuosina”, toteaa RT:n turvallisuusasioista vastaava asiantuntija Henri Litmanen. Valtakunnallisen kilpailun 10 parasta työmaata vuonna 2025: SRV Rakennus Oy, Ohkolan uudisrakennus NCC Suomi Oy, Kansallismuseon peruskorjaus Jatke Toimitilat Oy, Keilaniemen Portti YIT Rakennus Oy, Raision Kertunlinna Hartela Etelä-Suomi Oy, As Oy Vesitorninrinne JM Suomi Oy, As Oy Päivänpaiste YIT Housing Oy, Tampereen Kesätuuli Hausia Oy, Finnoon Kuunari Rakennusliike Lapti Oy, Himos Hanke Skanska Talonrakennus Oy, Wäinö Aaltosen museo Valtakunnallisessa rakennusalan työturvallisuuskilpailussa haetaan ja palkitaan vuosittain rakennustyömaa, jolla työturvallisuusasiat on hoidettu esimerkillisellä tavalla. Kilpailua on järjestetty vuorovuosin talonja infrarakentamisen kesken vuodesta 2010 alkaen. Valtakunnallisessa työturvallisuuskilpailussa vuonna 2025 vuorossa oli talonrakentaminen. Kilpailun järjestävät Talonrakennusteollisuus sekä Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli. Järjestäjien yhteistyökumppaneina ovat mukana INFRA, Rakennusliitto, Ammattiliitto Pro, Työsuojeluhallinto ja Työturvallisuuskeskus. 26-4-7-1-2 Työmaapihan ryhmäkuvassa vasemmalta työnjohtaja Olavi Teurokoski, työsuojeluvaltuutettu Karo Rautamies, työturvallisuuspäällikkö Juha Aaltonen, projektinjohtaja Mika Sairanen, työmaapäällikkö Juha Pohjoisvirta, työnjohtaja Paavo Mujunen, TATE-päällikkö Juri Smirnov, projekti-insinööri Kristian Peltonen ja työnjohtaja Kim Hedberg. Kuva: Aki Rask
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 4 / 2026 TNLehti MEP Aura Salla: Suomen Kela ei voi valita yhdysvaltalaista pilveä Europarlamentaarikko Aura Salla (kok., EPP) varoittaa, että Kelan päätös siirtää suomalaisten arkaluontoiset tiedot yhdysvaltalaisten pilvipalveluiden haltuun heikentää Suomen kriisinsietokykyä, huoltovarmuutta ja itsemääräämisoikeutta. Päätös koskee ensi vuodesta alkaen sosiaaliturvaja terveystietoja, joista käy ilmi muun muassa suomalaisten varusmiesten palveluspaikat. Salla korostaa, ettei kyse ole vain IT-ratkaisusta, vaan kansallisesta turvallisuudesta. “Kyse on jälleen kestämättömästä esimerkistä, jossa kriittistä dataamme, nyt mukaan lukien myös varusmiesten palveluspaikat, luovutetaan EU:n ulkopuolisen maan lainsäädännön alla olevalle yritykselle. Tässä maailmantilanteessa on vaikea käsittää, miten puolustusstrategisesti merkittävää tietoa voidaan antaa muiden käsiin,” Salla sanoo. Kelan päätös ei ole yksittäistapaus. Oikeusministeriö siirtää vaalitietojärjestelmän Amazonin pilveen, ja ensi vuonna myös suomalaisten verotiedot siirtyvät Microsoftin Azureen. “Näillä päätöksillä julkinen sektori sitoo meidät yhä tiukemmin Yhdysvaltoihin. Samalla näemme päivittäin, kuinka epäluotettava liittolainen Yhdysvallat on. Yhdysvaltalaiset yritykset voivat milloin vain estää meiltä pääsyn palveluihinsa. Riippuvuuden syventäminen on vastuutonta,” Salla linjaa. Salla muistuttaa, että Yhdysvaltain Cloud Act -laki velvoittaa yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt luovuttamaan hallussaan olevan datan viranomaisille pyynnöstä, riippumatta siitä, missä datakeskus sijaitsee. “Nyt kun Kela siirtää datamme yhdysvaltalaiseen pilveen, suomalaisten tiedot siirtyvät pois omista käsistämme. Ei ole merkitystä, onko palvelin Espoossa vai Austinissa, kaikki tämä data on Yhdysvaltain viranomaisten saatavilla,” Salla selventää. Hankkeita perustellaan säästöillä ja tehokkuudella, mutta todellisuudessa Suomi maksaa niistä korkean hinnan. “Tällaisilla päätöksillä Suomi luopuu digitaalisesta itsemääräämisoikeudestaan. Yhdysvaltalaiset pilvipalvelut sitovat meidät lisensseihinsä ja ehtoihinsa. Veronmaksajien rahat valuvat ulkomaille, ja samalla menetämme kontrollin kriittisistä toiminnoistamme,” Salla sanoo. Salla painottaa, että kyse on ennen kaikkea kansallisesta toimintakyvystä ja itsemääräämisoikeudesta. “Valtio, joka ei hallitse omaa dataansa, ei ole toimintakykyinen kriisitilanteessa. Tämä on huoltovarmuuskysymys ja valtiollisen turvallisuuden ydintä,” hän sanoo. Salla vaatii julkisen sektorin pilvihankkeiden välitöntä pysäyttämistä ja suunnanmuutosta. “Suomen julkisen sektorin toimijoiden on keskeytettävä välittömästi hankkeet, joissa kriittistä dataa ja infrastruktuuria siirretään vieraan vallan hallintaan. Yhdysvaltalaisesta teknologiariippuvuudesta on irtauduttava nyt. Eurooppalaisia pilvija teknologiavaihtoehtoja löytyy. Kyse ei ole osaamisesta, vaan poliittisesta tahdosta. Kansallista turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta ei saa ikinä ulkoistaa,” Salla päättää. 26-4-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Minja Koskela: Pohjoismainen työnhaun malli” oli virhe – hakemustehtailusta on aika luopua V asemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela vaatii niin sanotun pohjoismaisen työnhaun mallin purkamista. Vuonna 2022 voimaan tulleen lain mukaan työttömien pitää hakea lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa ja raportoida tästä työllisyyspalveluille. – Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömät eivät saa tarvitsemiaan palveluita, koska työllisyyspalveluiden resurssit kuluvat hakemustehtailun valvomiseen ja muuhun byrokratiaan. Myös työnantajat ovat tyytymättömiä turhiin hakemuksiin, eivätkä enää välttämättä ilmoita avoimista työpaikoista työllisyyspalveluille, Koskela sanoo. Muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut mallin olevan kaavamainen ja tehoton, ja johtaneen siihen, etteivät vaikeasti työllistyvien palveluihin käytetä riittävästi resursseja. – Vaikka Marinin hallitus teki pääsääntöisesti oikeita ratkaisuja sosiaalija työllisyyspolitiikassa, myös virheet on uskallettava tunnustaa ja korjata. Asia on nyt erityisen tärkeä kun työttömyys on noussut oikeistohallituksen epäonnistuneen politiikan myötä ennätystasolle, eikä esimerkiksi palkkatukityötä pystytä tarjoamaan riittävästi, Koskela sanoo. Koskela ihmettelee miksi Orpon hallitus on tehnyt mallin suhteen täyskäännöksen kun vielä vuonna 2023 silloinen työministeri Satonen linjasi, että työttömien hakemuspakosta luovutaan. Sen sijaan työministeri Marttisen viime vuonna antamalla esitystä hakemuspakkoa laajennettiin entisestään. – On erikoista jos porvaripuolueet pitävät työttömien maksimaalista kontrollointia järkevänä tapana käyttää verorahoja, vaikka työttömät, työnantajat ja viranomaiset tunnistavat mallin toimimattomuuden. Työllisyyspalveluihin tarvitaan nyt norminpurkutalkoot, ja ensimmäisenä askeleena hakemustehtailusta on aika luopua, Koskela sanoo. Minja Koskela kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja 26-4-8-1-2 Vihreiden Krista Mikkonen vaatii lakiesityksen valmistelun keskeyttämistä: “Viranomaisten rooleja ei pidä sekoittaa” Vihreiden kansanedustaja ja entinen sisäministeri Krista Mikkonen kritisoi Rajavartiolaitokselle ehdotettuja uusia valtuuksia, jotka kajoavat voimakkaasti ihmisten perusoikeuksiin ja sekoittavat viranomaisten työnjakoa. Sisäministeriö esittää Rajavartiolaitokselle uusia laajoja valtuuksia, jotka kattaisivat oikeudet tarkastaa asiakirjoja, ajoneuvoja ja ihmisiä sisärajoilla ilman, että heitä epäillään mistään rikoksesta. – Uudet toimivaltuudet olisivat erittäin ongelmallisia ihmisten oikeusturvan kannalta. Poliisikaan ei voi lähtökohtaisesti tehdä Rajavartiolaitokselle nyt ehdotettuja tarkistuksia ihmisille ilman epäilyä rikoksesta. Lakiesityksen valmistelu tulisi keskeyttää. Lausuntokierroksella kerätty palaute on harvinaisen selvä, kommentoi entinen sisäministeri, Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen viitaten Tullin, Oikeusministeriön ja Poliisihallituksen lausuntoihin. Mikkonen jakaa Tullin pääjohtaja Sami Rakshitin huolen siitä, että viranomaisten valtuuksia pyritään laajentamaan suhteettomasti kokonaisturvallisuuden nimissä ilman riittäviä perusteita ja kattavia vaikutusarviointeja. – Rajavartiolaitoksen uudet valtuudet myös sekoittaisivat Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Poliisin keskinäistä työnjakoa. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen kuuluu poliisin ydintehtäviin. Poliisille kuuluvien tehtävien ja toimivaltuuksien osoittaminen muulle viranomaiselle edellyttäisi erityisiä perusteita, joita tässä ei ole. Näen varteenotettavana riskinä myös etnisen profiloinnin lisääntymisen, kommentoi Mikkonen. Tullin pääjohtaja Sami Rakshitin mukaan ehdotetut toimenpiteet tarkoittavat käytännössä rajatarkastusten palauttamista sisärajoille, mikä on Schengen-sääntöjen vastaista. – Tullin pääjohtajan tavoin suhtaudun esitykseen erittäin kriittisesti. Kaikkea ei voi perustella kokonaisturvallisuudella. Eri tehtäviä ja valtuuksia on jaettu eri viranomaisille, minkä tarkoituksena on turvata ihmisten oikeusturva. Näiden säännösten yli ei voi kävellä noin vain, sanoo Mikkonen. Krista Mikkonen kansanedustaja 26-4-8-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 4 / 2026 TNLehti Tallinkin Baltic Queen telakalle Naantaliin 1.-12.2.2026 Tallinna-Tukholma-reitin Baltic Queenille tehdään määräaikainen tekninen telakointi Turun korjaustelakalla Naantalissa 1.-12.2.2026. Huoltotyöt painottuvat erityisesti laivan teknisiin järjestelmiin. Lisäksi laivan runko käsitellään uudella, innovatiivisella pohjamaalilla, joka vähentää veden vastusta. Telakoinnin aikana matkustajat, joilla on ajoneuvo voivat matkustaa Virosta Ruotsiin Paldiski–Kapellskär-reitillä liikennöivällä Superfast IX -aluksella. Superfast IX liikennöi poikkeuksellisesti neljä kertaa viikossa. Vaihtoehtoisesti Tukholmaan voi matkustaa Helsingin kautta Silja Serenadella tai Silja Symphonylla. Baltic Queen palaa reitilleen iltalähdöllä Tallinnasta 13.2.2026. Pohjamaalauksen ja potkurilaitteiden huollon lisäksi telakoinnin aikana tarkastetaan laivan ankkuriketjut, testataan vinssit ja huolletaan evävakaimet. Suuri osa telakointitöistä kohdistuu myös laivan apujärjestelmiin, kuten ilmanvaihtoja juomavesijärjestelmien puhdistukseen ja huoltoon. Lisäksi laivan sauna-alue uudistetaan, osaan hyttejä vaihdetaan uudet kokolattiamatot ja joissakin matkustajatiloissa tehdään lattian parannustöitä. Kaikki Tallink Gruppin laivat huolletaan säännöllisesti kansainvälisten säädösten ja korkeimpien laatustandardien mukaisesti. Tekniset huoltopäivät ovat osa yhtiön laivojen säännöllistä ylläpitoohjelmaa, jonka lisäksi säädökset edellyttävät, että laivat telakoidaan vähintään kahdesti viiden vuoden aikana. Baltic Queen telakoitiin viimeksi Naantalissa syyskuussa 2023. Tallink Grupp on yksi pohjoisen Itämeren alueen suurimmista matkustajaja rahtiliikennevarustamoista. Yrityksellä on yhteensä 11 alusta ja se liikennöi Tallink Silja Line ja Tallink Shuttle -brändeillä useilla reiteillä. Tallink Grupp työllistää noin 5 000 henkilöä Suomessa, Virossa, Ruotsissa, Latviassa ja Saksassa. Vuonna 2025 yhtiö kuljetti noin 5,5 miljoonaa matkustajaa ja 245 004 rahtiyksikköä. AS Tallink Grupp on listattu Tallinnan ja Helsingin pörssissä. www.tallink.com Baltic Queenin perustiedot Rakennusvuosi: 2009, STX Europe -telakka, Rauma Pituus: 212,1 m / Leveys: 29 m / Nopeus: 24,5 solmua / Hyttejä: 927 Matkustajakapasiteetti: 2 800 matkustajaa ja 440 henkilöautoa Kuva: Karl Kõrgmaa 26-4-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Sähköteknisen Kaupan Liitto ry STK ry:n tilasto: 26 000 sähköauton latauslaitetta kiinteistöihin vuonna 2025 myynti laski 13 prosenttia edellisvuodesta Kiinteistöihin asennettavia sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 26 513 kappaletta, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tilasto . Sähköautojen myynti Suomessa rikkoo ennätyksiä, mutta kiinteistöjen latauslaitteiden määrä pysyy vaivoin matkassa. STK Kiinteistöihin asennettavia sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 26 513 kappaletta, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tilasto. Peruslatauslaitteiden myynti laski 21 prosenttia edellisvuodesta ja oli 14 244 kappaletta. Ne ovat esimerkiksi omakotitalojen pihoista ja kauppojen asiointipysäköinnistä tuttuja Type 2 -laitteita. Sen sijaan hidaslatauslaitteiden myynti jatkui vakaana, mistä kertyi lähes puolet koko latauslaitteiden myynnistä. Niitä asennetaan usein taloyhtiöiden autopaikoille korvaamaan perinteiset autonlämmityksen pistorasiakotelot. Sähköautojen myynti Suomessa rikkoo ennätyksiä, mutta kiinteistöjen latauslaitteiden määrä pysyy vaivoin matkassa. Nyt sähköautoja hankitaan erityisesti Uudellamaalla, ja julkisia teholatausasemia on jo hyvin tarjolla eteläisten pääväyliemme varsilla. Tilanne ei ole sama muualla maassa. Traficomin tilaston mukaan sähköautojen osuus viime vuoden ensirekisteröinnistä oli esimerkiksi Lapissa 20 prosenttia ja Etelä-Karjalassa 24 prosenttia, kun muualla maassa edetään jo noin 30– 40 prosentin lukemissa. Harvahko latausverkosto saa epäröimään sähköauton hankintaa. Mahdollisuus ladata pysäköinnin yhteydessä on kynnyskysymys sille, että sähköautoilu yleistyisi kaikkialla Suomessa, sanoo Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen. Nyt tarvitaan pikaisia toimia latauslaitteiden lisäämiseksi yritysten, kauppojen ja muiden asiointikohteiden autopaikoille sekä yleisille pysäköintialueille ja parkkitaloihin. Energiavirasto on parhaillaan yhtenäistämässä sähkönsiirron tehomaksuja, mihin liittyvä uutisointi on hämmentänyt monia kotitalouksia ja taloyhtiöitä. On kiinnostavaa seurata, tuleeko julkinen tehomaksukeskustelu kasvattamaan hidaslatauslaitteiden kysyntää tänä vuonna, STK:n Muhonen pohtii. Auton latauksen tuottamia tehopiikkejä voi leikata myös kiinteistöja kotiautomaatiolla, joihin on tarjolla ratkaisuja niin kotitalouksille kuin taloyhtiöille. Toivon todellakin, ettei hämmennys johda liikenteemme päästöttömyyskehityksen hidastumiseen. 26-4-9-1-2 Ornamon Teosmyynti 2026 – Mukana 94 taiteilijaa yli 800:lla teoksella Ornamon Teosmyynti –tapahtuma kokoaa Katajanokan Tulli -ja pakkahuoneelle 28.2.-8.3.2026 lähes sadan ornamolaisen myyntinäyttelyn, jossa on nähtävillä lähes 300 uniikkia teosta mm. keramiikasta, lasista, tekstiilistä, metallista, puusta ja paperista. Näyttely esittelee sekä tunnettujen että uransa alussa olevien tekijöiden uutta ja vanhempaa tuotantoa. Vaihtuvasta myyntinäyttelystä teokset saa heti mukaan, minkä lisäksi verkossa on myynnissä lähes 500 muuta teosta osoitteessa teosmyynti.fi. Verkkokauppa avautuu 1.2. Myyntinäyttelyn ovet avataan yleisölle lauantaina 28.2.2026 klo 10. Taiteilijat Elina Aalto | Laura Aalto-Setälä | Soili Arha | Arni Aromaa | Merja Castrén | Synnöve Dickhoff | Aino Eeronheimo| Nina Ekström | Anna-Kaisa Eriksson | Kirsi Eskelinen | Leena Fredriksson | Eevaliina Frigren | Anna-Kaisa Haanaho | Anna Hackman | Leena-Kaisa Halme | Ulla Harju | Laura Havanto | Ville Heimala | Niina Hiltunen | Reetta Hiltunen | Anni Honkajuuri | Soile Hovila | Katja Huhmarkangas | Elli Hukka | Leena Hyttinen | Sofie Hägerström | Laura Itkonen | Alma Jantunen | Raija Jokinen | Teemu Järvi | Catharina Kajander | Aura Kajas | Karismaton | Merja Keskinen | Antti-Johan Kettunen | Sari Kettunen | Inka Kivalo | Kirsi Kivivirta | Minja Kolehmainen | Katja Kotikoski | Leena Kouhia | Yasushi Koyama | Katerina Krotenko | Enna-Matilda Kukkola | Tarja Kunttunen | Chao-Hsien Kuo | Miia Liesegang | Lilliputti I Niina Mantsinen | Kaisa Mattsson | Saana Murtti | Eeva Mäkinen | Juulia Mäkipää | Mirja Niemelä | Valentina Näsi | Katri Oikarinen | Emmi Pakkanen | Pauli Partanen | Merja Pohjonen | Maija Puoskari | Irina Pått | Tuulikki Päällysaho | Inni Pärnänen | Johanna Pöykkö | Sirpa Rahtu | Raija Rastas | Johannes Rantasalo | Helmi Remes | Heini Riitahuhta | Sami Rinne | Sanna Rintalaulaja | Paula Ruuttunen | Johanna Rytkölä | Melissa Sammalvaara | Katariina Sarimo | Pegah Shamloo | Sofia Simelius | Kaisa Sipponen | Tuuli Somma | Jenni Sorsa | Satu Spangar | Sauli Suomela | Paula Taipale | Minna Tuohisto-Kokko | Riitu Uosukainen | Marjut Uotila | Päivi Vaarula | Hanna Van Ingen | Kristian Venäläinen | Virpi Vesanen-Laukkanen | Jari Vesterinen | Johanna Virtanen | Tatu Vuorio | Tiina Wallius. 26-4-9-1-2
• Teollisuuden Näytelehti sivu 10 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Ovako Imatran hiilidioksidipäästöt historiallisen alhaiset TNLehti Ovakon Imatran terästehtaan ominaishiilidioksidipäästöt laskivat vuonna 2025 kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle. Päästöjä syntyi 231 kg CO₂ yhtä tuotettua terästonnia kohden. Tulos on erityisen merkittävä, sillä se saavutettiin tuotannollisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Ominaispäästöt ovat vahvasti sidoksissa tuotannon sujuvuuteen: tasainen ja hallittu tuotanto parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä, kun taas tuotannon katkokset heikentävät tuloksia. ”Tulos on poikkeuksellisen arvokas juuri siksi, että vaihtelevasta tuotantotilanteesta huolimatta pääsimme historiallisen alhaisiin ominaispäästöihin”, sanoo ympäristöjohtaja Helena Kumpulainen. Raportoidut CO₂-päästöt koskevat tehtaan omia prosessipäästöjä, jotka kuuluvat päästökaupan piiriin. Investoinnit ja fossiilivapaa kaukolämpö keskeisessä roolissa Alhaisen päästötason taustalla on pitkäjänteinen työ ja investoinnit, kuten mekaanisen vakuumipumpun käyttöönotto vuonna 2019 sekä kuumennusuunin poltinmuutos vuonna 2023. Keväällä 2025 tehdaskiinteistöt siirrettiin fossiilivapaaseen kaukolämpöön, minkä myötä tehtaan höyrykeskus voitiin ajaa hallitusti alas. Kaikki nämä investoinnit ovat merkittävästi vähentäneet maakaasun käyttöä prosessissa. ”Isoilla, oikea-aikaisilla investoinneilla on ollut ratkaiseva merkitys. Etenkin höyrykeskuksen alasajo näkyy suoraan nyt saavutetussa päästötasossa”, Kumpulainen toteaa. Myös tuotannon suunnittelulla ja raaka-aineiden optimaalisella käytöllä on ollut oleellinen rooli. Tuotantolinjojen ajot suunnitellaan ja niiden kapasiteetti täytetään mahdollisimman tehokkaasti, minimoiden tarpeettomat käynnistelyt. Raaka-aineiden tarkalla hyödyntämisellä voidaan suoraan vähentää tuotantoprosessissa vapautuvan hiilidioksidin määrää. ”Tuotos on aivan keskeinen asia. Mitä tehokkaammin erilaisia resursseja pystytään hyödyntämään, sitä vähemmän hiilidioksidia syntyy tuotettua tonnia kohden”, Kumpulainen korostaa. Lisäksi tehtaalla on vuosien varrella toteutettu useita pienempiä, mutta kokonaisuuden kannalta tärkeitä parannuksia, kuten tilojen käytön tehostamista. Työ päästöjen vähentämiseksi jatkuu Päästöjä vähennetään Imatran tehtaalla systemaattisesti myös tulevina vuosina. Yksi keino tähän on valtakunnallinen energiatehokkuussopimus, jossa Ovako Imatra on ollut mukana alusta asti ja jatkaa mukana myös kaudella 2026–2030. “Mahdollisuuksia on paljon – ne voivat liittyä tuotoksen parantamiseen, energiatehokkuuteen tai maakaasun korvaamiseen uusiutuvilla energialähteillä”, Kumpulainen sanoo. Ovako Ovako on johtava puhtaiden ja korkealaatuisten erikoisterästen tuottaja laakeri-, kuljetussekä valmistusteollisuudelle. 97-prosenttisesti kierrätetystä materiaalista valmistamamme teräs mahdollistaa vahvat ja kevyet ratkaisut, joiden hiilijalanjälki on maailman pienimpiä. Ovakolla on noin 2 600 työntekijää, toimintaa yli 30 maassa ja 1,0 miljardin euron liikevaihto. Ovako on Sanyo Special Steelin tytäryhtiö ja osa Nippon Steel Corporationia, joka on yksi maailman suurimmista teräksentuottajista. Tavoitteemme on selkeä: Yhdessä jalostamme terästä kestävälle yhteiskunnalle. 26-4-10-1-2 Keväällä 2025 tehdaskiinteistöt siirrettiin fossiilivapaaseen kaukolämpöön, minkä myötä tehtaan höyrykeskus voitiin ajaa hallitusti alas. Kuvat Ovako tuotannosta. Valokuvaajat: Viktor Mácha / Kronikat Media / Mikko Nikkinen
• Teollisuuden Näytelehti sivu 11 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote BSC Business Skills Competition Porvoossa – kansainväliset opiskelijatiimit tuottivat yrityksille kehittämisideoita TNLehti Careerian järjestämä kansainvälinen BSC Business Skills Competition -tapahtuma 20.–22.1. toi Porvooseen liiketoiminnan opiskelijoita ja opettajia ympäri Eurooppaa: Alankomaista, Ranskasta, Saksasta, Tsekeistä sekä Suomesta. Opiskelijat kilpailivat kansainvälisissä tiimeissä ja suunnittelivat kilpailun yhteistyöyrityksille Bistro Sinnelle ja Vanhan Porvoon Jäätelötehtaalle markkinoinnillista lisäarvoa tuottavia kehittämisideoita. Englanniksi toteutettu BSC Business Skills Competition huipentui 22.1. pidettyyn lopputapahtumaan, jossa esiteltiin kaikkien opiskelijatiimien tekemät kehittämisideat. Yritykset antoivat kiitosta opiskelijoilta tulleille uusille ideoille. Kansainvälistä verkostoitumista, tiimija esiintymistaitojen kartuttamista sekä elinikäisiä muistoja BSC Business Skills Competition -tapahtuman tavoitteita on mm. edistää eurooppalaista yhteenkuuluvuutta, tarjota kulttuurienvälisiä kokemuksia, edistää kielija liiketoimintataitoja, rohkaista luovuuteen ja tarjota kokemuksia kulttuurienväliseen työskentelyyn. Opiskelijat odottivat hyviä keskusteluja, uusia ystäviä ja kokemuksia sekä uuden oppimista. Opiskelijat työskentelivät neljän hengen tiimeissä, jossa kaikki osallistujat edustivat eri kansallisuutta. Tiimityössä sai tuntumaa kulttuurieroihin ja kokemusta englanniksi työskentelystä. Yhteistyöllä kehitettiin yrityksille hyviä ideoita ja opittiin kansainvälistä yhteistyötä. Tällainen kansainvälinen työskentely opiskelumenetelmänä oli Careerian opiskelijoiden mielestä mukavaa sekä uutta ja erilaista, vaikka esiintyminen yleisön edessä englanniksi jännittikin. Vapaa-ajalla Careerian vierailla oli mahdollisuus yhdessä suomalaisten opiskelijakollegojensa kanssa tutustua Porvooseen, pitää hauskaa pulkkamäessä, pelailla yhdessä, nauttia hyvästä ruoasta ja solmia kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Tapahtumaa luotsannut Careerian liiketoiminnan opettaja, tapahtumatuottaja Laura Varis oli tyytyväinen onnistuneesti maaliin vietyyn tapahtumaan. – Tällaiset kansainväliset tapahtumat, joissa opiskelijat ja opettajat pääsevät aitoihin työelämän kehittämistilanteisiin ja kohtaavat eri kulttuureja, avaavat parhaimmillaan huikeita mahdollisuuksia ja näköalaa tulevaisuuden opiskeluja urapoluille, hän summaa BSC Business Skills Competition -tapahtumaa. Yrityksille ideoita nuorten näkökulmasta Sekä Vanhan Porvoon Jäätelötehtaalla että Bistro Sinnellä oli kummallakin neljä joukkuetta miettimässä kehittämisideoita. Tiimit ideoivat markkinointimateriaaleja, avauksia someen, miettivät uusia jäätelömakuja ja tarjoiluehdotuksia sekä teemailtoja ja tapahtumia ravintolaan. Kummankin yrityksen edustajat, Vanhan Porvoon Jäätelötehtaan Heidi Wirgentius ja Bistro Sinnen Niko Lehto olivat tyytyväisiä BSC Business Skills Competition -tapahtumaan. Palautteessaan he kiittivät opiskelijatiimejä hyvistä esityksistä ja kaikkien innovatiivisista ideoista, joita lähdetään yrityksissä myös soveltamaan käytäntöön. Kilpailun taso oli heidän mielestään varsin ammattimainen. Kilpailun tuomaristona toimi joukko mukana olleiden oppilaitosten opettajia. Myös he antoivat kiitosta opiskelijoiden hienoille ideoille ja hyvälle työskentelylle projektin aikana. Koko kilpailun parhaana palkittiin Team Foreign Minds, joka ideoi Bistro Sinnelle mm. erilaisia teemailtoja. Järjestäjien kiitossanoissa ihan jokainen oli lopulta voittaja: ”You are all winners.” BSC Business Skills Competition Careerian Porvoossa 20.–22.1. järjestämään kansainväliseen tapahtumaan osallistui yhteensä 32 opiskelijaa ja 18 opettajaa. Porvoon BSC Business Skills Competition oli järjestyksessä jo toinen. Ensimmäinen pidettiin Grenoblessa Ranskassa tammikuussa 2025 ja vuoden 2027 tapahtumakin on jo suunnitteilla. Careerian BSC Business Skills Competition -kilpailusta vastasivat liiketoiminnan opettajat Laura Varis, Michaela Öberg-Westerlund ja Bryan Roberts. Markkinoinnillisia taitoja ja vuorovaikutusta kehittävä opiskelijatapahtuma saa rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta. Tapahtuman alullepanijana on oppilaitosten välinen Symposium-verkosto, jossa on mukana opettajia Business Skills Competitioniin osallistuvista oppilaitoksista: Koning Willem I College (Alankomaat), Berufskolleg Viersen (Saksa), Berufsbildende Schulen Rotenburg (Saksa), Škola EU Praha (Tsekki), Lycée Saint Paul Lens (Ranska) ja Careeria sekä lisäksi ensimmäisen Business Skills Competitionin toteuttanut Lycée Philippine Duchesne (Ranska). Business Skills Competition -tapahtuman yhteydessä järjestettiin Careeriassa 22.–23.1. Symposium-verkoston tapaaminen. Ohjelmassa oli mm. ajankohtaiset koulutukseen liittyvät asiat, verkostotyön vahvistaminen ja ryhmän uusien toimintamuotojen kehittäminen. Symposium-verkoston tapaamisen ohjelmasta vastasivat Careerian asiantuntijat Niina Törmänen ja Jukka Hakala. 26-4-11-1-2 Careerian Porvoossa 20.–22.1. järjestämään kansainväliseen tapahtumaan osallistui yhteensä 32 opiskelijaa ja 18 opettajaa. Porvoon BSC Business Skills Competition oli järjestyksessä jo toinen. Kuvassa kokokansainvälinenjoukko. Kuvassa Careeria voittajajoukkue team Foreign minds Kuvassa Careerian BSC tapahtuman tiimi.
• Teollisuuden Näytelehti sivu 12 Numero 4 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Proventia ja Morrow solmivat pitkäaikaisen sopimuksen LFP-akkukennojen toimituksista TNLehti Proventia Oy (“Proventia”) ja Morrow Batteries ASA (“Morrow”) ovat allekirjoittaneet puitesopimuksen litiumrautafosfaattiakkukennojen (LFP) toimituksista Proventian akkujärjestelmiin. Proventian akkuratkaisut on suunniteltu erityisesti työkoneisiin ja muihin vaativiin teollisiin käyttökohteisiin. Sopimus kattaa prismaattiset LFP-kennot ja mahdollistaa myös tulevien kennokemioiden käyttöönoton, kun ne tulevat kaupallisesti saataville. Sopimuksen mukaisesti Morrow toimittaa LFP-kennoja Proventian vakiotuotteisiin ja asiakaskohtaisesti räätälöityihin akkupaketteihin, jotka on suunniteltu kestämään vaativia käyttöolosuhteita. Toimitukset ovat jo käynnissä, ja sopimus on voimassa vuoteen 2031 saakka. Osapuolet jatkavat yhteistyötä myös simuloinnissa ja akkupakettien optimoinnissa. Tämä nopeuttaa tuotekehitystä, ja vähentää prototyyppeihin käytettyä aikaa ja parantaa akkujärjestelmien suorituskykyä ja luotettavuutta entisestään. "Meille on tärkeää, että voimme tarjota asiakkaillemme Euroopassa valmistettua akkuteknologiaa, kennot mukaan lukien. Monet asiakkaamme edellyttävät tätä myös. Sopimus vahvistaa sähköisten voimalinjojen ja akkujärjestelmiemme tuotekehityksen laatua, joustavuutta ja nopeutta", kertoo Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen. "Yhteistyö Proventian kanssa korostaa Morrow’n keskittymistä teollisiin sopimuksiin, jotka vahvistavat eurooppalaista akkuarvoketjua. Tämän pitkäaikaisen toimitussopimuksen myötä voimme nopeuttaa teknologiavalidointia, varmistaa luotettavat toimitukset ja toimittaa edistyneitä kennoratkaisuja vaativiin käyttökohteisiin", kertoo Morrow’n vt. toimitusjohtaja Jon Fold von Bülow. Proventia aloittaa ensimmäiset asiakastoimitukset Morrow’n kennoilla keväällä 2026. Vuonna 2026 Morrow’n tavoitteena on kasvattaa tuotantokapasiteettiaan, kehittää prosessejaan ja keskittyä toimitusten luotettavuuteen sekä pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Proventia Group: Proventia on kansainvälisesti toimiva suomalainen teknologiayhtiö, joka kehittää ja valmistaa huippuluokan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Tuotevalikoimaamme kuuluvat innovatiiviset päästöjenhallintajärjestelmät, tehokkaat lämpöeristeet sekä edistykselliset sähköiset voimalinjat ja akustot. Asiakkaitamme ovat moottorija työkoneteollisuuden kärkinimet maailmalla. Huomioimme kaikessa toiminnassamme ihmiset, ympäristön ja tulevat sukupolvet – visiomme on nollapäästöisyys. Proventian palveluksessa työskentelee noin 200 alan ammattilaista Suomessa ja Tšekissä. Tutustu lisää osoitteessa proventia.com ja seuraa meitä LinkedInissä @proventia. Morrow Batteries: Morrow Batteries ASA (Morrow) on norjalainen akkuteknologiayhtiö, joka vahvistaa energiajärjestelmien resilienssiä kestävien innovaatioiden ja teollisten kumppanuuksien avulla. Yhtiö on käynnistänyt LFP-kennojen sarjatuotannon ja toimittaa turvallisia, kestäviä ja vähähiilisiä akkuja kriittisiin käyttökohteisiin Euroopassa. Lisäksi Morrow kehittää Norjan suurimmassa akkujen tutkimusja tuotekehityskeskuksessa seuraavan sukupolven koboltittomia LNMO-akkuja, jotka sisältävät vähemmän nikkeliä ja litiumia ja joissa hyödynnetään kestävästi tuotettua mangaania. Vuonna 2020 perustetun ja Arendalissa pääkonttoriaan pitävän yhtiön palveluksessa työskentelee noin 220 ammattilaista yli 35 maasta. Lisätietoja: morrowbatteries.com. Seuraa LinkedInissä: @MorrowBatteries. 26-4-12-1-2 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi Inkoon terästehdasta koskevat asemakaavavalitukset 28.1.2026 10:06:01 EET | Helsingin hallinto-oikeus Helsingfors förvaltningsdomstol | Tiedote Helsingin hallinto-oikeus on 28.02.2026 antanut päätöksen kuuteen valitukseen, jotka koskivat Joddböle V -asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vähäfossiilisen teräksen tuotantolaitoksen toteuttaminen ja muu teollinen toiminta Inkoon Joddbölessä. Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että suunniteltu terästehdastoiminta vaatii toteutuakseen asemakaavan lisäksi useita eri viranomaislupia. Asemakaavassa arvioidaan lähtökohtaisesti toiminnan sijoittumisen edellytykset, ja hankkeen toiminta-aikaiset ympäristövaikutukset arvioidaan vielä erikseen hankkeen edellyttämissä lupaprosesseissa sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Näissä hallinto-oikeuden käsittelyssä olleeseen asemakaavamuutosta koskevaan valitusasiaan nähden erillisissä menettelyissä ratkaistaan lopullisesti, ovatko tehtaan toiminnalliset edellytykset olemassa ja annetaan tarvittaessa määräykset muun ohella ympäristöpäästöjen raja-arvoista ja rajoittamisesta valituksissa viitattujen melu-, ilmaja vesistöpäästöjen osalta. Hallinto-oikeus arvioi valitusasiassa sille kuuluvan toimivallan mukaisesti sitä, oliko asemakaavan muutos maankäyttöja rakennuslain vaatimusten mukainen. Kun otettiin huomioon muun ohella tehdasrakennuksen sijoituspaikan etäisyys lähimmistä Natura-alueista ja lähimmistä asunnoista sekä alueen muiden arvojen luonne ja sijoittuminen, asemakaavan muutos ei ollut asemakaavalle maankäyttöja rakennuslaissa säädettyjen sisältövaatimusten vastainen valituksissa esitetyillä valitusperusteilla. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Päätöstilaukset / tietopyynnot.helsinki.hao@oikeus.fi Päätösnumero: 277/2026 Helsingin hallinto-oikeuden verkkosivut: Helsingin hallinto-oikeuden tehtävänä on antaa muutoksenhakutuomioistuimena oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallinto-oikeus ratkaisee valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen päätöksistä tehtyjä valituksia ja hallintoriita-asioita. Helsingin hallinto-oikeuden tuomiopiiriin kuuluvat Uudenmaan kunnat. Helsingin hallinto-oikeudessa käsitellään myös koko maan arvonlisävero-, valmisteveroja tulliasiat. 26-4-12-1-2
• Teollisuuden Näytelehti sivu 13 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Drooni kuljetusten läpimurto etenee – drooni logistiikka yritys kumoaa viisi yleistä harhaluuloa TNLehti Drooni kuljetukset ovat yleistyneet osaksi Suomen ja Euroopan logistiikkaa. Samalla ilmiöön liittyy sitkeitä myyttejä, jotka eivät enää vastaa tämän päivän teknologiaa tai tutkimustietoa. Maailman johtaviin drooni kuljetus yrityksiin kuuluva ja nyt myös Suomessa toimiva Manna Air Delivery oikoo viisi yleisintä drooni logistiikkaan liittyvää väärinkäsitystä. Drooni kuljetukset ovat nousseet lähiöiden ja asuinalueiden arkeen hämmästyttävän nopeasti sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Mannan droonit ovat tehneet jo yli 200 000 toimitusta, ja palvelu laajenee vauhdilla uusiin kohteisiin. Suomessa Manna tekee yhteistyötä Woltin ja Huuvan kanssa. ”Drooni kuljetukset ovat siirtyneet kokeiluista pysyväksi osaksi arjen logistiikkaa. On aika oikaista usein kuulemiamme myyttejä ja näyttää, mitä data ja todellinen operatiivinen toiminta oikeasti osoittavat”, sanoo toimitusjohtaja Bobby Healy. Myytti 1: Droonien käyttötarkoitukset ovat rajallisia Vaikka ruokaja kahvitoimitukset ovat monelle ensimmäinen kosketus drooni palveluihin, teknologia on suunniteltu huomattavasti laajempaan käyttöön. Manna toimittaa jo esimerkiksi apteekkituotteita, pieniä paketteja, päivittäistavaroita ja dokumentteja. Suomalais-irlantilainen tutkimusyhteistyö VTT:n kanssa selvittää droonien käyttöä myös sairaalatarvikkeiden ja laboratorionäytteiden kuljetuksissa. ”Droonien avulla kriittiset toimitukset voidaan hoitaa minuuteissa ilman, että henkilöstöä tarvitaan kuljetuksiin. Droonit voivat tarjota ratkaisuja myös vaikeasti saavutettaville alueille, kuten saaristoon”, Healy toteaa. Mannan mikrolentokoneet lentävät noin 65 metrin korkeudessa, kuljettavat enintään 2 kilon hyötykuormia ja toimittavat lähetykset keskimäärin vain kolmessa minuutissa. Myytti 2: Droonit ovat häiritseviä Ääneen liittyvät huolenaiheet perustuvat usein harrastelijadroonien kokemuksiin. Mannan droonit on suunniteltu tuottamaan mahdollisimman vähän melua, ja ne lentävät korkealla rakennusten yläpuolella. Lennon aikainen äänitaso on noin 59 desibeliä eli vähemmän kuin monien asuinalueiden tavanomainen taustamelu. Toimituksen lopussa drooni laskeutuu toimituspisteen yläpuolelle alle puoleksi minuutiksi ja palaa sen jälkeen takaisin lentokorkeuteen. Droonit eivät tallenna tai säilytä kuvamateriaalia. Toimintaan ei liity valvontaa tai tiedonkeruuta, ja palvelu on täysin GDPR:n mukainen. Myytti 3: Droonit eivät toimi talvella ja häiritsevät muuta lentoliikennettä Suomen talvi on yksi maailman vaativimmista testiympäristöistä, mutta se on samalla osoittanut, että droonikuljetukset toimivat luotettavasti ympäri vuoden. Droonit lentävät sateessa, tuulessa ja pakkasessa. Lämpöeristetyt kuljetuskapselit varmistavat, että esimerkiksi lääkkeet pysyvät oikeassa lämpötilassa. Navigointijärjestelmät havaitsevat esteet reaaliaikaisesti. Toiminta on myös tarkasti säänneltyä. Manna lentää tyypillisesti noin 65 metrin korkeudessa, ja ilmatilaa valvotaan jatkuvasti. Jos miehitetty ilma-alus havaitaan lähistöllä, lento keskeytetään ja drooni laskeutuu turvallisesti. Kaikki lennot ilmoitetaan ilmatilan hallintajärjestelmään, mikä varmistaa yhteensopivuuden muun lentoliikenteen kanssa. Myytti 4: Droonikuljetukset eivät ole ympäristöystävällisiä Tutkimukset osoittavat päinvastaista. Irlantilaisen Maynooth Universityn analyysin mukaan Mannan droonien CO₂-päästöt ovat 6–8 kertaa pienemmät kuin pienen polttomoottoriauton. Droonin energiankulutus on vain 0,092 kWh kilometriä kohden. Sähköpyörä on kokonaispäästöiltään kevyin vaihtoehto, mutta drooni on merkittävästi nopeampi, ei vaadi kuljettajaa ja toimii tasaisesti kaikissa olosuhteissa. ”Drooni kuljetus on yksi vähäpäästöisimmistä tavoista liikuttaa tavaraa. Tämä on keskeistä kaupunkien ilmastotavoitteiden kannalta, ja samalla droonit voivat auttaa vähentämään tieliikenteen ruuhkia”, Healy korostaa. Myytti 5: Drooni kuljetukset ovat tulevaisuuden fantasiaa Drooni kuljetukset ovat jo arkipäivää. Kansainväliset analyysit tukevat alan nopeaa kasvua: PwC arvioi, että vuoteen 2034 mennessä drooni toimituksia voisi olla jopa 808 miljoonaa vuodessa. Pitkällä aikavälillä droonit voisivat korvata jopa 389 miljardia perinteistä, fossiilisilla polttoaineilla toteutettu viimeisen kilometrin toimitusta. ”Kun ihmiset kokevat drooni toimitukset, he eivät enää palaa entiseen. On tärkeää, että drooni teknologia kehittyy käsi kädessä yhteiskunnan tarpeiden kanssa ja että kaupalliset palvelut tukevat myös kriittisiä julkisia toimintoja”, Healy painottaa. 26-4-13-1-2 Toimitusjohtaja Bobby Healy.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 4 / 2026 TNLehti Detection Technologyn tilinpäätöstiedotteen webcastiin Detection Technology julkaisee tilinpäätöstiedotteen torstaina 5.2.2026 kello 9.00. Yhtiön toimitusjohtaja Hannu Martola esittelee neljännen vuosineljänneksen ja tammi-joulukuun 2025 tuloskehitystä ja tapahtumia analyytikoille, sijoittajille ja median edustajille samana päivänä pidettävässä webcastlähetyksessä. Englanninkielinen, suora verkkolähetys alkaa kello 13.00. Linkki lähetykseen on saatavilla yhtiön verkkosivuilta (investors, webcasts). Lähetyksen tallenne on katsottavissa myöhemmin samassa paikassa. Yhtiötä seuraavat analyytikot on kutsuttu seuraamaan lähetystä paikan päälle osoitteeseen A Grid, Otakaari 5A, Espoo. Detection Technology on globaali röntgenilmaisimien ratkaisuja palvelutoimittaja lääketieteen, turvallisuusalan ja teollisuuden sovelluksiin. Yhtiön ratkaisut ulottuvat sensorikomponenteista optimoituihin ilmaisinjärjestelmiin, joissa on mikropiirejä, elektroniikkaa, mekaniikkaa, ohjelmistoja ja algoritmeja. Sillä on toimipisteitä Suomessa, Intiassa, Kiinassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq First North Growth Market Finland -markkinapaikalle kaupankäyntitunnuksella DETEC. 26-4-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Suomen Yrittäjänaiset Naisyrittäjien määrä on saatava nousuun Suomen Yrittäjänaiset julkaisi Naisyrittäjyyden kasvuohjelman Naisyrittäjien määrä Suomessa on viime vuosina vähentynyt ja on vain noin kolmannes kaikista yrittäjistä. Kehitys on huolestuttava, sillä naisyrittäjyys on olennainen osa taloutta, työllisyyttä ja yhteiskunnan uudistumista toteaa Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Katja Rajala. Muutos kertoo ennen kaikkea siitä, että yrittämisen edellytykset eivät tällä hetkellä tarjoa naisille riittävästi mahdollisuuksia eri elämäntilanteissa ja eri toimialoilla, Rajala toteaa. Suomen Yrittäjänaiset on julkaissut Naisyrittäjyyden kasvuohjelman, joka vastaa tähän haasteeseen. Ohjelma kokoaa konkreettiset toimenpideehdotukset, joilla yrittämisen paikkoja voidaan lisätä, yrittäjyyden houkuttelevuutta vahvistaa ja esteitä purkaa. Se tarjoaa päättäjille, viranomaisille ja sidosryhmille selkeän kokonaiskuvan siitä, miksi yrittäjyyden rakenteita on uudistettava – ja miten se voidaan tehdä. Ohjelmassa nostetaan esiin muun muassa: julkisten hankintojen ja palveluseteleiden avaaminen yrityksille nykyistä laajemmin verotuksen ja sääntelyn selkeys ja ennakoitavuus yrittäjien sosiaaliturvan ja YEL-järjestelmän kehittämistarpeet ensimmäisen työntekijän palkkaamisen edellytysten parantaminen Naisyrittäjyyden kasvuohjelma perustuu naisyrittäjien arjen kokemuksiin ja pitkän aikavälin näkemykseen siitä, millaiset rakenteet tukevat yrittäjyyttä kestävällä tavalla. Tavoitteena ei ole vain säilyttää nykyistä, vaan luoda lisää mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi, kasvaa ja työllistää. – Jos haluamme kääntää kehityksen suunnan, tarvitsemme päätöksiä, joilla avataan naisvaltaisille aloille enemmän yrittämisen paikkoja. Tässä avainasemassa ovat hyvinvointialueet ja kunnat, joiden hankinnoilla, palveluseteleillä ja toimintatavoilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa siihen, syntyykö uusia yrityksiä ja työllisyyttä. Päätösten on tunnistettava naisvaltaiset alat ja niiden erityispiirteet, sanoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando. Ohjelman tavoitteena on käynnistää rakentavaa ja ratkaisukeskeistä keskustelua sekä tarjota konkreettisia keinoja, joilla naisyrittäjyyttä voidaan vahvistaa osana suomalaista elinkeinoelämää. Suomen Yrittäjänaiset vie ohjelman sisältöjä aktiivisesti päättäjien ja vaikuttajien tietoon. Suomen Yrittäjänaiset on valtakunnallinen vahva naisyrittäjyyden edunvalvontaan keskittynyt järjestö. Vaikutamme yrittäjänaisten aseman parantamiseksi ja kannustamme naisia menestyvään yrittäjyyteen. Yrittäjänaiset on jo yli 75 vuotta tehnyt sinnikkäästi työtä naisyrittäjyyden hyväksi. Verkostoon kuuluu noin 4000 jäsentä lähes 50 paikallisyhdistyksessä. 26-4-14-1-2 Saga Furs Oyj:n TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.11.2024–31.10.2025 T ämä on tiivistelmä Saga Furs Oyj:n julkaisemasta tilinpäätöstiedotteesta. Kokonaisuudessaan tilinpäätöstiedote on tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön internetsivulla www.sagafurs.com. Toisen vuosipuoliskon liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani vertailukaudesta Tilikausi 1.10.2024 – 31.10.2025 Välitetyn nahkamäärän lasku pienensi Saga Fursin välitysmyynnin arvoa 324 miljoonaan euroon / (tilikaudella 2023/2024: 343 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi 3 prosenttia ja oli 42 miljoonaa euroa (41 milj. euroa). Liiketoiminnan kulut olivat vertailukauden tasolla 43 miljoonaa euroa (43 milj. euroa). Liiketulos heikkeni 1,4 miljoonaan euroon (1,7 milj. euroa). Nettorahoitustuotot kasvoivat 3,1 miljoonaan euroon (1,7 milj. euroa). Tulos ennen veroja parani 4,5 miljoonaan euroon (3,5 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli 1,00 (0,73) euroa. Puolivuosikausi 1.5.–31.10.2024 Yhtiön välitysmyynnin arvo laski vertailukaudesta ja oli 224 miljoonaa euroa/ (232 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi 29 miljoonaan euroon (27 milj. euroa). Liiketoiminnan kulut olivat vertailukauden tasolla 25 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Liiketulos parani 4,8 miljoonaan euroon (3,1 miljoonaa euroa). Tulos ennen veroja parani 6,4 miljoonaan euroon (3,0 milj. euroa). Liiketoiminnan kehitysnäkymät Alkaneella tilikaudella yhtiö järjestää huutokaupat maalis-, kesäja syyskuussa 2026. Yhtiö arvioi tarjoavansa tilikauden huutokaupoissa 9,6 miljoonaa minkinnahkaa sekä yhteensä noin 700 000 ketunja suomensupinnahkaa. Yhtiön välitysmyynnin ja liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat myyntimäärien lisäksi nahkojen hintatason muutokset. Lajittelutyön järjestelyihin tehdyt muutokset kasvattavat konsernin henkilöstökuluja hieman. Toiminnanohjausjärjestelmän valmistuminen päättyneen tilikauden puolivälissä kasvattaa tilinpäätöksessä liiketulosta heikentäviä poistoja. Liiketoiminnan muiden kulujen kehitys heijastaa myyntivolyymia. Rahoituksen volyymi pysynee vähäisenä. Tilikauden 2025–2026 tulos riippuu kauden huutokauppojen myyntituloksista, joiden arvioiminen ei ole ennen varsinaisen myyntikauden alkua mahdollista. Hallituksen voitonjakoehdotus Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,72 euroa A-osaketta ja 0,72 euroa Cosaketta kohden. Vantaa 27.1.2026 SAGA FURS OYJ Hallitus 26-4-14-1-2 Carita Orlando ja Katja Rajala
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 4 / 2026 TNLehti Hehku Energia laajenee Tampereelle: Uusi myyntikonttori työllistää 8-10 henkilöä Energiayhtiö Hehku Energia laajentaa toimintaansa ja avaa toimipisteen Tampereelle. Hehku Energian myyntikonttori avataan tammikuun lopussa 2026 ASTA-messujen yhteydessä ja uusi toimipiste työllistää alkuvaiheessa 8-10 myynnin ammattilaista. Tampere ja Pirkanmaan alue ovat olleet Hehku Energialle luonnollinen kasvupolku: yhtiö perusti lokakuussa 2026 myyntikonttorin Kuopioon. Hehku Energian toiminta perustuu järkevänhintaisiin sekä helposti ymmärrettäviin sähkösopimuksiin ja energiatuotteisiin. Yrityksen kohderyhmää ovat kuluttajat, yritykset ja taloyhtiöt kaikkialla Suomessa sähkösopimusten, aurinkovoimaloiden ja sähköautojen latausratkaisujen sekä kotiakkujen osalta. Tampereen toimipiste on osa Hehku Energian strategiaa kasvattaa valtakunnallista läsnäoloaan Pirkanmaalla ja palvella asiakkaita entistä laajemmalla alueella. Laajentumisen tavoitteena on myös vahvistaa paikallista palvelua. Tampere on ollut meille luonnollinen seuraava kasvuvaihe. Sähkökaupan keskittyminen muutamille suurille toimijoille kaventaa kuluttajien ja yritysten valinnan mahdollisuuksia ja haluamme Hehku Energialla tarjota tähän aidon vaihtoehdon. Meille asiakaslähtöisyys, läpinäkyvät tuotteet ja reilu hinnoittelu ovat toimintamme perustana, toteaa Hehku Energian toimitusjohtaja Daniel Haglund. Tampereen myyntikonttorin perustaminen on jatkumoa maakunnalliselle laajenemiselle, sillä lokakuussa 2025 yhtiö perusti myyntikonttorin Kuopioon, jossa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan myynnin ammattilaista. Pirkanmaalla on vireä yrityskenttä ja paljon potentiaalisia kuluttaja-asiakkaita, joille paikallinen ja helposti saavutettava palvelu on tärkeää. Uusi toimipiste mahdollistaa meille palveluiden laajentamisen sekä tuo samalla alueelle uusia työpaikkoja, Haglund kiteyttää. Hehku Energian palveluksessa on yli 30 energia-alan ammattilaista ja sillä on lähes 100 000 energia-asiakasta Suomessa. Hehku Energia Oy – tuttavallisesti Hehku – on yksi Suomen nopeimmin kasvavista sähkönmyyntiyhtiöistä. Toimintamme perustuu järkevänhintaisiin sekä helposti ymmärrettäviin sähkösopimuksiin ja energiatuotteisiin: haluamme mahdollistaa asiakkaillemme mutkattoman ja huolettoman energia-arjen. 26-4-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Neste Oyj Neste tukee katalyysitutkimusta kolmessa suomalaisessa yliopistossa Neste tekee kolmelle suomalaiselle yliopistolle lahjoitukset, joilla edistetään uraauurtavaa katalyysitutkimusta ja tuetaan akateemisen asiantuntijuuden vahvistamista pitkällä aikavälillä katalyysitekniikassa (Åbo Akademi), katalyysikemiassa (Itä-Suomen yliopisto) ja katalyysimallinnuksessa (Jyväskylän yliopisto). Tuen saajien valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota edistykselliseen työhön katalyysitutkimuksen toisiaan täydentävillä osa-alueilla mallinnuksesta valmistukseen ja suunnitteluun. ”Katalyysitutkimuksen edistäminen on olennaista Nesteen nykyisen ja tulevaisuuden raaka-ainepohjan laajentamisen näkökulmasta ja tukee moninaisista lähteistä saatavien jätteiden ja tähteiden hyödyntämistä raaka-aineina. Suomessa tehdään laaja-alaista katalyysitutkimusta ja -kehitystä. Haluamme tukea tutkimusryhmien arvokasta työtä sekä vahvistaa alan osaamisen kehittämistä entisestään”, sanoo Nesteen teknologiaja innovaatiojohtaja Lars Peter Lindfors. Katalyytit tukevat erilaisten raaka-aineiden laajempaa käyttöä Nesteen jalostamoilla valmistetaan uusiutuvia ja fossiilisia polttoaineita tieliikenteeseen, ilmailuun, meriliikenteeseen ja teollisuuden käyttökohteisiin sekä uusiutuvia ja kiertotalousratkaisuja polymeerija kemianteollisuudelle. Katalyyteillä on olennainen rooli uusiutuvien, kierrätysja fossiilisten raaka-aineiden jalostuksessa. Katalyytit nopeuttavat ja ohjaavat kemiallisia reaktioita jalostusprosesseissa ja muuttavat erilaisia raaka-aineita halutuiksi korkealaatuisiksi polttoainetuotteiksi. Yksi esimerkki jalostamon kemiallisista prosesseista on vetykäsittely, jonka aikana raakaaineista poistetaan epäpuhtauksia, kuten rikkiä, typpeä ja happea. Neste lyhyesti Neste (NESTE, Nasdaq Helsinki) tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden vauhdittamiseksi. Yhtiö on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin tuottaja, ja se auttaa asiakkaitaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Neste jalostaa jätteitä, tähteitä ja muita uusiutuvia raaka-aineita korkealaatuisiksi uusiutuviksi polttoaineiksi jalostamoillaan, jotka sijaitsevat kolmella mantereella. Yhtiö kasvattaa uusiutuvien tuotteiden vuosittaisen tuotantokapasiteettinsa yhteensä 6,8 miljoonaan tonniin vuonna 2027. Nesteellä on kunnianhimoiset vastuullisuustavoitteet, ja yhtiö on saanut useita vastuullisuustunnustuksia johtavissa kestävän kehityksen indekseissä. Vuonna 2024 Nesteen liikevaihto oli 20,6 miljardia euroa. Lue lisää Nesteen verkkosivuilta. 26-4-15-1-2 Kuva: Lahjoitustilaisuus tarjosi yliopistojen tutkimusryhmien vetäjille, professoreille Karoliina Honkala, Dmitry Murzin, Tapio Salmi ja Mika Suvanto, mahdollisuuden keskustella osaamisen kehittämisen ja katalyysitutkimuksen edistämismahdollisuuksista. Kuvassa vasemmalta Lars Peter Lindfors, Nesteen teknologiaja innovaatiojohtaja; Mika Suvanto, Itä-Suomen yliopiston kemian ja kestävän teknologian laitoksen johtaja, professori; Teija Laitinen, Nesteen Manager R&D Partnerships; Karoliina Honkala, Jyväskylän yliopiston kemian professori; Tapio Salmi, Åbo Akademin kemiallisen reaktiotekniikan professori; Petri Lehmus, Nesteen Vice President, Research & Development; ja Dmitry Murzin, Åbo Akademin kemiallisen teknologian professori. Lähde: Neste
• Teollisuuden Näytelehti sivu 16 Numero 4 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote BE Groupin tulos vuodelta 2025 Neljäs vuosineljännes TNLehti BE Group -konsernin liikevaihto laski 10 prosenttia 925 miljoonaan Ruotsin kruunuun (1 033). Kertaluontoisista eristä sekä varastovoitoista ja -tappioista puhdistettu operatiivinen liiketulos (uEBIT) oli −52 miljoonaa kruunua (−15). Liiketulos oli −52 miljoonaa kruunua (−69). Tähän sisältyi varastovoittoa tai -tappiota 1 miljoona kruunua (−26) sekä vertailtavuuteen vaikuttavia eriä −1 miljoonaa kruunua (−28). Tulos verojen jälkeen oli −37 miljoonaa kruunua (−57). Liiketoiminnan kassavirta oli −5 miljoonaa kruunua (53). Osakekohtainen tulos oli −1,90 kruunua (−4,36). Christoffer Franzén on toiminut väliaikaisena konsernijohtajana. Johan Wiig aloittaa tehtävässä 2. helmikuuta 2026. Yhtiön hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2025 ei makseta osinkoa. Konsernijohtaja kommentoi: Vuoden viimeistä vuosineljännestä leimasi edelleen Pohjoismaiden heikko teräsmarkkina ja vähäinen kysyntä. Konsernin liikevaihto laski 10 prosenttia 925 miljoonaan Ruotsin kruunuun (1 033). Operatiivinen liiketulos oli −52 MSEK (−15), mikä heijastaa haastavaa markkinatilannetta sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia Suomen-toimintoihin. Liiketulos oli −52 MSEK (−69). Liiketoiminnan kassavirta oli −5 MSEK (53) heikosta tuloksesta huolimatta, mikä osoittaa kurinalaisuutta käyttöpääoman hallinnassa. Valmistavan teollisuuden kysyntä oli heikkoa, erityisesti alihankintasegmentissä, jossa toimitukset laskivat 8 prosenttia. Myynti OEM-asiakkaille pysyi kuitenkin ennallaan. Rakentamisen segmentin elpyminen jatkui, ja volyymit sinne kasvoivat 8 prosenttia. Ohutlevysegmentissä toimiva yhteisyritys ArcelorMittal BE Group SSC AB (AMBE) saavutti tyydyttävän tuloksen, vaikka talousja markkinatilanne pysyi edelleen haastavana. Koko vuoden 2025 liikevaihto laski 16 prosenttia 3 934 miljoonaan kruunuun (4 667), ja operatiivinen liiketulos oli −113 MSEK (51). Tulokseen vaikuttivat negatiivisesti vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, joiden määrä oli yhteensä −471 MSEK (−47). Ne liittyivät pääasiassa liikearvon alaskirjaukseen, uuden toiminnanohjausjärjestelmän aktivoituihin kuluihin sekä toteutettuihin rakennemuutoksiin. Liiketoiminnan kassavirta oli 2 MSEK (105). Markkinanäkymät Rakentamisalan elpymisen odotetaan jatkuvan, ja useiden teollisuusasiakkaidemme ennusteet viittaavat myös talousympäristön paranevan jatkossa, vaikka globaali tilanne on edelleen epävarma. Arvioimme, että teräksen hinnat Euroopassa ja Pohjoismaissa ovat nousupaineessa useiden toisiinsa vaikuttavien tekijöiden vuoksi, joita ovat esimerkiksi CBAM-järjestelmän (Carbon Border Adjustment Mechanism) käyttöönotto ja muut suojatoimet. Tämän johdosta näemme teräksen hintojen nousevan noin 3–4 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen alussa. Painopisteemme Keskitymme pitämään pääoman tiukasti kurissa, varmistamaan toteutettujen rakenteellisten ja kustannustoimien täyden vaikutuksen, palauttamaan tehokkuuden Suomen-toiminnoissa sekä kehittämään liiketoimintaa segmenteissä, joissa kysyntä kehittyy myönteisesti. Samanaikaisesti olemme ottaneet tärkeitä edistysaskeleita vastuullisuudessa vuoden 2025 aikana ohjaamalla hankintaa aiempaa vähäpäästöisempiin materiaaleihin ja tuomalla olennaiset vastuullisuustiedot helpommin asiakkaidemme saataville. Christoffer Franzén, väliaikainen konsernijohtaja Yhtiön pääkonttori sijaitsee Malmössä. 26-4-16-1-2 Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset Raute Oyj:n 2026 yhtiökokoukselle Raute Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta (”nimitystoimikunta”) ehdottaa 14.4.2026 suunnitellulle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että Rauten hallituksessa olisi seitsemän jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin edelleen tekniikan lisensiaatti Laura Raitio ja varapuheenjohtajaksi valittaisiin edelleen diplomiinsinööri Joni Bask. Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan uudelleen kauppatieteiden maisteri Mikko Kettunen, kauppatieteiden maisteri Julius Manni, kauppatieteen kandidaatti Ari Piik sekä diplomi-insinööri Jenni Virnes. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valittaisiin uutena jäsenenä tekniikan lisensiaatti Anna Hyvönen. Anna Hyvönen (s. 1968, tekniikan lisensiaatti) toimii hallituksen puheenjohtajana Duell Oyj:ssä sekä hallituksen jäsenenä Neste Oyj:ssä, SRV Yhtiöt Oyj:ssä ja FLSmidth & Co. A/S:ssa. Hän on toiminut aiemmin useissa kansainvälisissä johtotehtävissä teollisuuden ja palveluliiketoiminnan parissa, viimeksi Nokian Renkaat Oyj:ssä vuosina 2016–2025 useissa rooleissa, sekä tätä ennen KONE Oyj:ssä huoltoja kunnossapitoliiketoiminnan johdossa ja Ramirent Oyj:ssä Pohjoisja Keski-Euroopan aluejohtajana. Aiemmin urallaan hän on työskennellyt Nokia Networksissa useissa johtotason tehtävissä. Hänen aiempiin luottamustehtäviinsä kuuluu mm. hallituksen jäsenyys Caverionissa ja Normetissa sekä hallituksen puheenjohtajuus Leasegreen Groupissa. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtäviin. Yhtiön nykyisistä hallituksen jäsenistä Ari Harmaala jää pois hallituksesta varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. “Ari Harmaala on tuonut laajan kokemuksensa Raute Oyj:n hallitustyöhön. Nimitystoimikunta kiittää Ari Harmaalaa hänen arvokkaasta panoksestaan ja tekemästään työstä yhtiön hyväksi”, sanoo nimitystoimikunnan puheenjohtaja Pekka Suominen. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenten palkkiot olisivat aikaisemman mukaisesti hallituksen puheenjohtajalle 55.000 euroa ja hallituksen jäsenille 27.000 euroa toimikaudelta, sekä valiokuntatyöstä seuraavanlaisia palkkioita: Kokouspalkkio valiokuntatyöstä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1000 euroa per kokous, Kokouspalkkio muiden mahdollisten valiokuntien puheenjohtajille sekä valiokuntien jäsenille 500 euroa per kokous. Kulukorvaukset maksetaan yhtiön voimassa olevan matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Ehdotusta tehdessään ja arvioidessaan yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyttä, nimitystoimikunta on arvioinut, että hallituksen ehdotetulla kokonaisuudella on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle muutosta nimitystoimikunnan työjärjestykseen siten että nimitystoimikunnan jäsenten nimeäminen aikaistuisi nykyisestä yhdellä kuukaudella ja perustuisi jatkossa heinäkuun viimeisen arkipäivän omistustilanteeseen nykyisen elokuun sijaan. Rauten osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano julkistettiin 26.9.2025 ja sen puheenjohtajana toimii Pekka Suominen ja jäseninä Göran Sundholm sekä Mikko Laakkonen. Hallituksen puheenjohtaja Laura Raitio on toiminut asiantuntijana nimitystoimikunnassa olematta kuitenkaan nimitystoimikunnan jäsen. Nimitystoimikunta on kokoontunut neljä kertaa toimikautensa aikana. Nimitystoimikunta teki päätösehdotuksensa yksimielisesti. Edellä mainitut ehdotukset sisällytetään myös myöhemmin julkistettavaan yhtiökokouskutsuun. RAUTE OYJ
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 vuosi 2026 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti/ Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.01.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 17.02.2026 / 18.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 12.03.2026 / 13.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 18.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08.12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
• Teollisuuden Näytelehti sivu 18 Numero 4 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tulevaisuus asuu Vantaalla: Vantaan kaupunkistrategia heijastelee isoa muutosta TNLehti Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuosille 2026-2029 kokouksessaan 26. tammikuuta. Tulevaisuus asuu Vantaalla -strategialla kaupunki asemoituu vahvasti tulevaisuuden rakentajaksi. Strategia painottaa myönteistä aluekehitystä, asukkaiden kotoutumista, ympäristön viihtyisyyttä ja uusia, monipuolisia vaihtoehtoja asumiselle. Suomen tällä hetkellä suurimman infrahankkeen eli Vantaan ratikan tavoitteena on luoda sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestävää kaupunkia. Strategian ytimessä on kolme tärkeää päämäärää: Hyvän elämän Vantaa lupaa lisää viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kaupunki aikoo panostaa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vantaalaisten laadukkaaseen koulutukseen. Vetovoimainen Vantaa puolestaan viitoittaa sitä, miten uudistuva kaupunki houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä. Tasapainoisen kasvun Vantaa asettaa tavoitteet ja raamit ekologiselle, sosiaaliselle, kulttuuriselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Vantaan muutos kiihtyy – ratikka liikuttaa koko kaupunkia Vantaan kasvu kulkee kiskoilla. Raiteet nähdään paitsi infrainvestointina myös kaupungin elinvoiman moottorina. Vantaan ratikan reittiä ympäröivät alueet Hakunilassa, Tikkurilassa ja Aviapoliksessa ovat merkittävin kasvusuunta tulevina vuosikymmeninä sekä työpaikkojen, palveluiden että asuntojen suhteen. Vantaan ratikka yhdistää ihmisiä, palveluita ja työpaikkoja tavalla, joka muuttaa koko Vantaan kaupunkirakennetta, kaupunginjohtaja Pekka Timonen painottaa. Investointeihin luomme ja vakiinnutamme Vantaalla mallin, jolla ohjaamme ennakoivasti kaupungin kasvua, suunnittelua ja uutta rakentamista. Tämä tapahtuu alueiden erilaisten tarpeiden pohjalta ja niin, että varmistamme riittävät palvelut koko Vantaalla. Strategia myös sisältää asukkaille aivan konkreettisia parannuksia: Turvallisempaa kaupunkiarkea, parempia opiskeluja työmahdollisuuksia sekä yhä enemmän aktiivista kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja elämyksiä. Luonto ja sujuva liikenne tärkeitä vantaalaisille Asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon kaupunkistrategian valmistelussa. Erityisesti luontoarvot ja hyvät yhteydet korostuivat vantaalaisten kommenteissa. Strategia edellyttää, että Vantaa toimii kunnianhimoisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja varmistaa ekologisen kestävyytensä. Tavoitteena Vantaalla on, että luonnon tila paranee ja luonnolle aiheutuvat haitat hyvitetään. Strategian toteutuksessa kaupungin henkilöstö, asukkaat ja erilaiset verkostot ja kumppanuudet ovat keskeisiä. Kokonaisvaltaisuus ja tietopohjaisuus painottuvat. Vantaa rakentaa tulevaisuutta myös kuudella strategisella muutosohjelmalla, jotka ohjaavat työtä yli toimialarajojen. Ohjelmat ovat Elinvoimaja työllisyysohjelma, Kotoutumisen ohjelma, Myönteisen aluekehityksen ohjelma, Turvallisuusohjelma, Talousohjelma sekä Ympäristöohjelma. Valtuusto hyväksyy muutosohjelmat myöhemmin. 26-4-18-1-2 Drivalia Suomi Drivalia Lease Finland nostaa yritysautoilun keskiöön uudessa ”Vuoden yritysauto 2026” -foorumissa Helmikuussa käynnistyy täysin uusi koeajo-ohjelma, jossa valitaan paras yritysauto kymmenen suositun mallin joukosta. Tapahtuma vastaa selkeään markkinatarpeeseen, sillä yritykset ostavat lähes puolet kaikista uusista autoista Suomessa. Drivalia Lease Finlandilla on johtava rooli tapahtuman järjestämisessä. Koeajajina ja valinnan tuomareina ovat asiakasyritysten hankinnoista vastaavat sekä työsuhdeautoilijat. Näin varmistetaan, että voittaja valitaan aidon käyttäjäkokemuksen eikä pelkkien teknisten tietojen perusteella. Drivalian asiantuntijat korostivat koeajoautojen valinnassa strategista siirtymää sähköiseen liikkumiseen. Drivalian omat koeajot järjestetään viikolla 6. Voittaja julkistetaan 21. maaliskuuta 2026. Suomen suurimalla yritysautoilun kumppanilla Drivalia Lease Finlandilla on keskeinen rooli Vuoden yritysauto 2026 -tapahtuman lanseerauksessa. Helmikuussa järjestettävä valtakunnallinen foorumi on täysin uudenlainen koeajoohjelma, joka on räätälöity nimenomaan työsuhdeautoilijoiden tarpeisiin. Yksityisautoilijoille on jo pitkään ollut tarjolla omia testejä, mutta yrityssektorilta – joka vastaa lähes 48* prosentista kaikista uusien autojen ostoista Suomessa – on puuttunut oma työsuhdeautoiluun liittyvä testausja arviointiprosessi. Ääni todellisille asiantuntijoille: Kuljettajille Perinteisistä median testiarvioinneista poiketen Vuoden Yritysauto -foorumissa voittajan valitsevat yritysten autokannasta vastaavat, päättäjät sekä työsuhdeautoilijat. Tiukka valintaprosessi sisältää satoja koeajoja usean viikon aikana. Drivalia Lease Finlandin kaupallinen johtaja Vesa Kalske korostaa, että tapahtuma syntyi tarpeesta arvioida suosittuja työsuhdeautomalleja aidon käyttäjäkokemuksen kautta. ”Vuoden yritysauto 2026 -tapahtuman ydinajatus on, että koeajajat eivät ole vain osallistujia, vaan virallisia tuomariston jäseniä. Heidän ajokokemuksensa ja mielipiteensä vaikuttavat suoraan siihen, mikä auto valitaan Vuoden yritysautoksi 2026”, Kalske sanoo. Merkittävä tapahtuma koko toimialalle Drivalia on mukana järjestämässä täysin uudenlaista tapahtumaa teknologiaan keskittyvän mediayhtiö Teknavin kanssa. Koeajojen toteutuksesta vastaa porvoolainen Premier Park. Teknavin vastaava tuottaja Sami Kalsi huomauttaa, että autoala tarvitsee kohderyhmäkohtaisia tapahtumia, sillä yksityisja yritysasiakkailla on erilaiset kriteerit autojen hankinnassa. ”Tämä on ensimmäinen askel kohti aidosti yritysautoilua palvelevaa tapahtumaa”, Kalsi toteaa. Jotta tulokset olisivat Drivalian asiakkaille luotettavia, ovat testiolosuhteet tarkasti valvottuja. Premier Parkin toimitusjohtaja Henrik Sundberg korostaa hankkeen laajuutta ja tasapuolisuutta: ”Kyseessä ei ole yksittäinen asiakastapahtuma, vaan laajamittainen hanke, jossa autoja ajetaan samoissa olosuhteissa ja aikataulun mukaisesti.” Drivalian valinnat: Laatu ja sähköistäminen etusijalla Drivalia on aktiivisesti mukana tapahtuman muokkaamisessa. Drivalian sisäinen valintaraati, johon kuuluivat tekninen päällikkö Heikki Helevä, Key Account Manager Saara Vunneli ja myyntipäällikkö Marko Juvonen, keskittyi ehdotuksissaan sähköiseen työsuhdeautoiluun. ”On hienoa olla mukana tällaisessa uudessa tapahtumassa. Ehdokkaita valitessamme painotimme kaupallisuutta, hinta-laatusuhdetta, teknisiä ominaisuuksia, asiakkaiden mieltymyksiä sekä Drivalian halua sisällyttää listalle täyssähköautoja”, selittää Saara Vunneli. ”Meidän Top 10 -listamme näytti hieman erilaiselta kuin lopullinen lista, mutta koeajettavat mallit ovat erittäin kiinnostavia myös meidän asiakkaillemme.” Vuoden yritysauto 2026 -voittaja julkistetaan 21. maaliskuuta 2026. *Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus Drivalia Lease Finland Drivalia Lease Finland Oy on autoleasingyritys, joka toimii kokonaisvaltaisena autoilun ulkoistuskumppanina eri kokoisille yrityksille ja yhteisöille sekä kuluttajille. Yli sadan hengen tiimimme hallinnoi Suomessa yli 28 000 leasing-ajoneuvoa noin 1000 asiakasyrityksessä, ja lisäksi myymme ja liis aamme käytöstä palautuneita leasing-autoja. Olemme osa eurooppalaista Drivaliaa, jonka erityisosaamisaluetta ovat innovatiiviset liikkumisen palvelut ja kestävät liikkumisen ratkaisut. Drivalian emoyhtiö on CA Auto Bank, Crédit Agricole Personal Finance & Mobility:n kokonaan omistama pankki, joka tarjoaa ajoneuvojen luottoja vuokraratkaisuja sekä vakuutuspalveluja. CA Auto Bankilla on toimintaa 19 Euroopan maassa ja yhteensä yli 2600 työntekijää. 26-4-18-1-2
• Teollisuuden Näytelehti sivu 19 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Finnfundin Jussi Tourunen: "Energiaratkaisut määrittävät nyt maapallon selviytymistä planetaariset rajat -viitekehys määrittelee Finnfundin sijoitukset” TNLehti ”Energiahankkeisiin sijoittaminen on nousemassa entistäkin isommaksi teemaksi kehitysrahoittajilla kuten valtio-omisteisella vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja Finnfundilla. “Energiahankkeilla saadaan vaikuttavuutta ja tuottoja. Energiasektori ja nimenomaan uusiutuva energia ovat nyt melkein kaikkien kehitysrahoittajien kiikarissa”, sanoo apulaisjohtaja Jussi Tourunen Finnfundista. Finnfund perustaa nykyään energiaja infrarahoittamisensa planetaariset rajat -kehykseen. Se on Stockholm Resilience Centressa kehitetty malli maapallon kestokyvystä. Malli määrittele yhdeksän huolestuttavasti hupenevaa luonnonresurssia ja kantokykytekijää, joita kulutus ja tuotanto uhkaavat. Ilmastonmuutoksen lisäksi uhkia kohdistuu muun muassa biodiversiteettiin, valtameriin, maaperään ja makeaan veteen. Uusiutuvan energian tuotanto, tehokkuus energian siirrossa, varastoinnissa ja kulutuksessa ovat hyviä keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Ne hillitsevät myös useiden muiden planetaaristen rajojen ylittämistä. ”Ilmastonmuutoksessa on jo ylitetty maapallon kestokyky. Ilmasto vaikuttaa moneen muuhunkin, esimerkiksi biodiversiteettiin ja maankäyttöön. Ja esimerkiksi kierrätyshankkeet vaikuttavat parhaimmillaan sekä jäteongelmaan että ilmastonmuutokseen”, Finnfundin energiaja infrasalkusta vastaava Tourunen sanoo. “Planetaarisiin rajoihin liittyvät tietenkin tiiviisti myös metsäja maatalous. Metsään sijoittaminen on paras tapa ehkäistä ilmastonmuutosta. Odotan, että meistä tulee tässä teemassa entistä isompi”, hän sanoo. Finnfundin sijoituksilla on oltava vaikuttavuutta. ”Energiasalkussa se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sijoitukset hidastavat ilmastonmuutosta tai auttavat sopeutumaan siihen”, Tourunen sanoo. Hankkeet tarjoavat energiatehokkuutta, energiaa käytetään vähemmän tai energiaa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Salkussa onkin paljon tuulija aurinkovoimaa. Hajautettu tuotanto lisää vaikuttavuutt Energiatuotannossa Finnfund on rahoittanut muun muassa suuria aurinkopuistoja Egyptissä ja Jordaniassa. Niissä on aina mukana useampia rahoittajia. Viime vuosina Finnfund on myös ryhtynyt rahoittamaan useita uusiutuvaan energiaan perustuvia hajautetun sähköntuotannon hankkeita. Uusia samanlaisia hankkeita on valmistelussa. Käänne on merkittävä, sillä Tourusen mukaan hajautettuun tuotantoon sijoittaminen on tehokas keino saada aikaan vaikuttavuutta. Juuri sitä Finnfund tavoittelee. “Hajautetun tuotannon hankkeissa rakennetaan useampia pienempiä voimalaitoksia, esimerkiksi noin 1 MW:n aurinkovoimaloita tehtaiden, liiketilojen, toimistojen tai varastojen katoille. Niillä kaikilla on yksi ja sama omistaja, jota rahoitetaan.” Toinen uusi trendi on, että sijoituskohteena olevan energiahankkeen sähkön ostaja on yhä useammin yksityinen taho eikä valtiollinen ostaja. Aiemmin uusiutuvan energian sijoituskohteet ovat olleet selvästi isompia yksittäisiä kohteita, joissa sähkön ostaja oli yleensä valtion omistama sähköyhtiö. ”Nyt alkaa olla myös hankkeita, joissa yksityisellä yrityksellä on eri kokoisia uusiutuvan energian hankkeita useissa eri maissa. Energiahankkeet ja sijoittaminen monimuotoistuvat.” Finnfund ei täysin sulje pois fossiilisen energian tuotantoa salkustaan. Syy on se, että aina ei aurinko paista eikä tuule. Vesivoimakin on sesonkiluontoista, ja silloin tarvitaan säätötai huippuvoimaa. Sitä pystytään harvoin tuottamaan uusiutuvasti. ”Iso kuva on, että uusiutuvaan energiaan pitää siirtyä ja päästöt pitää poistaa, mutta haluamme myös, että kehittyvissä maissa ihmisillä on saatavilla energiaa luotettavasti. Joissakin verkoissa voidaan tarvita esimerkiksi kaasumoottorivoimalaitoksia takaamassa verkon toiminta ja mahdollistamassa energiasiirtymä”, Tourunen sanoo. ”Varmistamme, että näissä tapauksissa fossiilinen laitos toimii vain varasäätötai huippuvoimana, ei 24/7. Vesivoimassa emme lähde mukaan suuriin patohankkeisiin vaan vain pienvesivoimaan. Meillä on myös muutamia bioenergiahankkeita salkussa.” Energiahankkeiden rahoitussopimukset kestävät yleensä 5-15 vuotta, mutta ne voivat olla jopa 20 vuotta pitkiä. Pitkät sopimukset liittyvät varsinkin pitkäaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin. Energiahankkeisiin sijoittaminen on kaikkialla pitkäjänteistä toimintaa. Finnfundin energiaja infrasalkussa on noin 35 hanketta. Näistä vajaa puolet on sähkön tuotannon hankkeita, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 850 MW. Määrä on kasvamassa lähiaikoina. ”Vuosittain sijoitamme viidestä-seitsemään kohteeseen.” Suurimmat tuulija aurinkovoimahankkeet voivat olla satoja, jopa tuhansia megawatteja, mutta Finnfundin rahoittamat hankkeet ovat yleensä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan megawattiin. Finnfundin rahoitusosuus on yleensä 10-20 miljoonaa euroa. Mukana on aina muitakin sijoittajia. Salkun kirjanpitoarvo on noin 170 miljoonaa euroa. Maksamattomia päätöksiä uusista sijoituksista on noin sadalla miljoonalla eurolla. Sähköinen liikkuvuus on uusi tulokas Viime vuosien uusi rahoituskohde on sähköinen liikkuvuus. Kun polttomoottori korvataan sähköllä, positiivisia ilmastovaikutuksia tulee sitä enemmän, mitä suurempi osa sähköstä on tuotettu päästöttömästi ei-fossiilisella energialla. Finnfundin rahoituskohteena on esimerkiksi Vietnamissa Vinfast, joka valmistaa sähköisiä kulkuneuvoja kuten sähköbusseja. Intiassa Finnfund rahoittaa Transvolt Mobilityä, joka keskittyy raskaiden sähköautoneuvojen kuten linja-autojen ja kuorma-autojen määrän lisäämiseen sekä Fortum Charge&Drivea, joka omistaa sähköautojen latausinfraa. Finnfund sijoittaa yhä enemmän energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Salkussa on myös muun muassa jätehankkeita. “Kuitenkin kaupallisesti uusia hyviä jätehankkeita on vaikea löytää. Tällä hetkellä tarkastelemme erästä jäteja kierrätyshanketta”, hän sanoo. Salkun teollisuushankkeista hän nostaa esimerkiksi aurinkopaneeleja suomalaisella teknologialla valmistavan tehtaan Thaimaassa. ”Voimme sijoittaa lähes mihin tahansa teollisuuteen, jos rahoitettavalla investoinnilla on merkittäviä ilmastoja ympäristöhyötyjä tai teollisuus on aiempaa energiatai resurssitehokkaampaa. Se auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja muidenkin planeetan rajojen suhteen.” Kehitysmaissa on yhä maita ja alueita, joissa jopa puolet väestöstä kärsii sähköpulasta. Se tarkoittaa, ettei heillä ole käytössään luotettavaa sähköverkkoa. Joissakin kehittyvissä maissa kuitenkin melkein kaikilla on vakaata energiaa riittävästi. “Meitä tarvitaan, koska maiden talouskasvu ja väestönkasvu ovat kovaa, ja silloin myös energian kulutus kasvaa tai tuotanto on fossiilista ja halutaan siirtyä päästöttömään tuotantoon. Esimerkiksi Vietnamissa noin puolet sähköstä tuotetaan yhä fossiilisilla”, Tourunen sanoo. Keniassa energiasta suurin osa on uusiutuvaa energiaa. “Monissa kehittyvissä maissa on hyvin vahva valtiojohdon sitoutuminen siihen, että rakennetaan uusiutuvaa energiaa. Maantieteen takia monet maat ovat vyöhykkeellä, jossa aurinkopaneeleista saadaan enemmän irti kuin vaikkapa Suomessa.” Energia-asioissa vaikuttavuuden yksi kriteeri on tasa-arvo: siis se miten hankkeet vaikuttavat eri sukupuolten elämään kehittyvissä maissa. ”Pyrimme edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa myös energiasektorin hankkeissamme, ja olemme onnistuneet tässä hyvin. Tämä on tärkeää, sillä maailmanlaajuisesti vain 20 % toimialan työntekijöistä on naisia.” Energiahanke voi myös tuoda sähköä pienyrityksiin, jotka palvelevat erityisesti naisvaltaisia aloja. Noin puolet Finnfundin energiaja infrasijoituksista on yhä Afrikan maissa, vaikka viime vuosina sijoitukset ovat lisääntyneet Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeet esimerkiksi Intiaan ovat lisääntyneet viime aikoina. ”Siitä tulee merkittävä kohde.” “Vaikuttavuuden lisäksi Finnfundin energiahankkeiden on oltava kannattavia, kestäviä ja rahoitukselle on saatava tuottoa”, Tourunen tiivistää. Kehitysrahoittajilla kuten Finnfundilla on myös niin sanottu katalysaattorin rooli. Kun kehitysrahoittaja on lähtenyt mukaan, se saa myös yksityiset rahoittajat kiinnostumaan. “Valitettavasti kuitenkin jotkin kehitysrahoittajat tai ei-kaupalliset toimijat voivat tuoda liiankin hyvä ehtoista rahoitusta hankkeisiin. Se ei ole hyvä, sillä tavoitteena on lopulta markkinaehtoinen kestävä energian tuotanto. Esimerkiksi sähköstä voi tulla liian halpaa, mutta kaikella kulutuksella pitää olla hintansa.” 26-4-19-1-2
• Teollisuuden Näytelehti sivu 20 Numero 4 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote GlobalConnect käynnistää mittavan pohjoismaisen runkoverkon päivityksen myös Suomessa – kolminkertaistaa verkon kapasiteetin TNLehti Yksi Pohjoismaiden johtavista digitaalisista infrastruktuuritoimijoista, GlobalConnect, on aloittanut mittavan hankkeen, jonka tavoitteena on kolminkertaistaa sen verkon kapasiteetti 1 250 kilometrin matkalta. Kaksivuotinen hanke on yksi kaikkien aikojen suurimmista internetverkon päivityksistä Pohjoismaissa, ja sen aikana verkkoa päivitetään muun muassa Suomessa 13 kaupungissa ja kunnassa. GlobalConnect aikoo lisätä hankkeen aikana jo olemassa olevaan infrastruktuuriin uusia, erittäin suurikapasiteettisia valokuitukaapeleita. Uudistus kolminkertaistaa tiedonsiirtokapasiteetin kriittisillä digitaalisilla valtaväylillä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. – Suuri osa Pohjoismaiden digitaalisesta infrastruktuurista on yli 20 vuotta vanhaa ja alkaa olla kapasiteettinsa äärirajoilla. Nyt valmistaudumme vastaamaan nopeasti kasvavaan kysyntään, jota vauhdittaa erityisesti datakeskusja tekoälykeskittymien nopea kasvu alueellamme, sanoo GlobalConnect Carrier -toiminnasta vastaava johtaja Pär Jansson. – Kolminkertaistamalla runkoverkkomme kapasiteetin varmistamme, että yrityksillä, datakeskuksilla ja julkisilla toimijoilla on jatkossakin käytössään turvalliset ja luotettavat, suuren kapasiteetin digitaaliset palvelut sijainnista riippumatta. Päivitysohjelma käynnistyi jo loppuvuonna 2025 ja jatkuu vuoteen 2027 asti. Hankkeen kokonaisinvestoinnin arvioidaan nousevan noin 40 miljoonaan euroon. Töitä maalla ja merellä Maaverkon päivitysten lisäksi GlobalConnect on ilmoittanut useista merikaapelihankkeista, jotka yhdistävät Ruotsin Suomeen, Ahvenanmaahan, Viroon ja Gotlantiin (240 km). Nämä yhteydet luovat uusia digitaalisia valtaväyliä Itämeren yli ja vahvistavat alueen verkkoinfrastruktuurin toimintavarmuutta. Kun sekä maaettä merikaapelihankkeet valmistuvat, GlobalConnectin laajennettu valokuituverkko tukee Pohjoismaiden yhteystarpeita vuosikymmeniksi eteenpäin. – Kyseessä on yksi laajimmista Pohjoismaisen internetverkon päivityksistä nykyaikana ja tärkeä virstanpylväs GlobalConnectille nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kolminkertaistamalla verkon kapasiteetin ja rakentamalla useita uusia merikaapeleita vahvistamme alueellista redundanssia ja resilienssiä pitkälle tulevaisuuteen, Jansson toteaa. Hanke lukuina Vahvistettua valokuitua yhteensä: noin 1 250 km Kapasiteetin kasvu: +300 % (288 kuitusäiettä) Investointi: noin 40 miljoonaa euroa Aikataulu: 2025–2027 Mukana olevat suuret kaupungit: Tukholma, Gävle, Göteborg, Oslo, Helsinki 6 kuntaa Norjassa (alkaen marraskuusta 2025) 18 kuntaa Ruotsissa (alkaen marraskuusta 2025) 13 kuntaa Suomessa (alkaen Q1/2026): Lokalahti, Vehmaa, Mietoinen, Masku, Raisio, Turku, Kaarina, Paimio, Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi, Espoo Aikataulu 2025 Maanrakennustyöt alkavat useilla työmailla Norjassa ja Ruotsissa 2026 Maanpäällisten rakennustöiden jatkuminen Toistin asemien rakentaminen 2027 Päivitysten valmistuminen koko Pohjoismaissa Osa GlobalConnectin Bifrost-ohjelmaa Merikaapelija maanpäällisen verkon päivityshankkeet ovat keskeinen osa GlobalConnectin laajempaa Bifrost-ohjelmaa. Kyseessä on pitkäjänteinen investointiohjelma, jonka tavoitteena on laajentaa ja modernisoida Pohjoismaiden valokuituverkkoa yli 3 000 kilometrillä tulevien vuosien aikana. Bifrost-ohjelma käynnistettiin vuonna 2023, ja sen puitteissa on jo saavutettu useita merkkipaaluja, kuten digitaalinen valtaväylä Luulajan, Helsingin ja Berliinin välillä. Yhteys on mitoitettu kuljettamaan tarvittaessa koko Pohjoismaiden dataliikenteen. GlobalConnect on yksi Pohjois-Euroopan johtavista digitaalisen infrastruktuurin ja tietoliikenteen tarjoajista. Yhtiön verkon kautta kulkee yli puolet kaikesta Pohjoismaihin suuntautuvasta ja sieltä lähtevästä dataliikenteestä. GlobalConnect toimittaa kuitupohjaisia laajakaistapalveluja yli 900 000 kotitaloudelle ja tarjoaa päästä päähän -yhteysratkaisuja 30 000 yritysasiakkaalle. Palvelut tuotetaan 244 000 kilometriä pitkän kuituverkoston kautta, joka kattaa Tanskan, Norjan, Ruotsin, Saksan ja Suomen. Yhtiö työllistää noin 1 800 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2024 oli noin 700 miljoonaa euroa. 26-4-20-1-2 GlobalConnect Carrier -toiminnasta vastaava johtaja Pär Jansson.