Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 36 21.10.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti 01-01-202631-12-2026 on sivulla 3.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 36 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma osoittaa koulutusten ongelmakohdat ja linjaa kehitystarpeet TNLehti Uudistettuun Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelmaan on kirjattu opettajaksi opiskelevien näkemykset eri opettajankoulutusohjelmien keskeisimmistä kehittämistarpeista. Se on tarkoitettu niin opettajaopiskelijoiden kuin koulutuksen kehittäjien ja poliitikkojenkin ohjenuoraksi paremman opettajankoulutuksen kehittämiseen. Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLin julkaisema Tavoitteet opettajankoulutukselle-ohjelma antaa suuntaviivat sekä opettajankoulutuksen nykyisten ongelmien korjaamiseen että koulutuksen pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Ohjelman tavoitteet on jaettu kaikille opetusaloille yhteisiin yleisiin tavoitteisiin sekä alakohtaisiin erityistavoitteisiin, jotta eri koulutusohjelmien tarpeet tulisi monipuolisesti huomioiduiksi. Yhteiskunta on jatkuvien muutosten alla ja opettajankoulutuksen tulee perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon, jotta opetus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin. Laadukkaassa koulutuksessa yhdistyy teoria ja käytäntö. Koulutusohjelmien antamia valmiuksia on SOOLin tavoiteohjelmassa linjattu yleisesti ja alakohtaisesti varhaiskasvatuksesta aineopetukseen. – Viime viikkojen aikana mediassa on keskusteltu paljon opettajien kuormituksesta sekä työelämävalmiuksista. Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma tuo keskusteluun mukaan opettajaksi opiskelevien näkökulman, kertoo SOOLin puheenjohtaja Jani Siirilä. – Vastavalmistuneiden opettajien työelämään integroituminen on yhdistelmä paitsi opettajankoulutuksessa annettuja valmiuksia myös työelämän kykyä tukea vastavalmistuneita opettajien työuransa alkupuolella esim. mentoroinnin avulla, Siirilä muistuttaa. Uusi Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma on luettavissa SOOLin verkkosivuilla ja saatavilla myös printtijulkaisuna, jota voi tilata SOOLin toimistolta 25-36-2-1-2 Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Musiikin Aikamatka-esitys vie musiikin ja tanssin palvelutaloihin Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteatteriopiskelijat jatkavat tänä syksynä musikaaliesitys Aikamatkaa. Esitys kiersi jo keväällä palvelutaloissa ilahduttamassa ikäihmisiä ympäri Pirkanmaata ja sai upean vastaanoton. TAMK Musiikin opiskelijoiden taidot on huomioitu muun muassa suositussa Kaikkien aikojen joulukonsertissa sekä viime keväänä huippuarvostelut saaneessa Pikku naisia -musikaalissa. Näiden lisäksi TAMKissa tuotetaan runsain määrin monipuolisia opiskelijakonsertteja ja produktioita, ja tavoitteena on huomioida nekin kohderyhmät, joiden pääsy kulttuurin äärelle ei ole itsestäänselvyys. – Mielestämme taide ja kulttuuri eivät saa olla vain harvojen saavutettavissa. Emme halua luoda elitististä kulttuuria, vaan sellaista, joka tavoittaa mahdollisimman monia, korostaa musiikkiteatterikoulutuksen lehtori ja tutkintovastaava Hanna Hurskainen . Tämän tahtotilan pohjalta syntyi myös Aikamatka, jonka tarina vie katsojat 1950–60-lukujen tunnelmiin ja säveliin. Esityksiä on viety jo kymmeneen palvelutaloon, ja kiertue jatkuu tänä syksynä. Aikamatkan tarina, puvustus ja tutut sävelet vievät seniorikatsojat takaisin heidän omaan nuoruuteensa. Palvelutalojen asukkaiden eläytyminen esitykseen ja heidän lämmin palautteensa olivat esiintyjille äärimmäisen palkitsevaa. Yksi koskettavimmista hetkistä koettiin, kun Kultainen nuoruus -kappaleen aikana eräs rouva nousi ylös ja alkoi tanssia. Kappale oli ollut hänen häävalssinsa. Yhteistyöllä laajempiin yleisöihin Aikamatka on osa TAMKin musiikkiteatterikoulutusta, ja sen tavoitteena on paitsi edistää nuorten ammattitaitoa myös lisätä musiikin saavutettavuutta ilahduttamalla ikäihmisiä. Tämänkaltaisten produktioiden onnistuminen edellyttää yhteistyökumppaneita ja rahoitusta kiertuekuluihin. TAMK Musiikki on avoin yhteistyölle sekä tuoreille ajatuksille ja toivookin löytävänsä uusia kumppaneita esimerkiksi kaupungilta, sote-toimijoilta sekä muilta tahoilta, joilla on halua edistää kulttuurin saavutettavuutta. – Otamme ilolla vastaan ajatuksia yhteistyökumppaneista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä siitä, mihin esityksiä voitaisiin viedä, Hurskainen vinkkaa. 25-36-2-1-2 Kaksi henkilöä istuu luentosalissa ja seuraa luentoa. Kuvateksti: "Tavoitteet opettajankoulutukselle".SOOL Ensimmäisen vuoden musiikkiteatteriopiskelijat veivät palvelutalojen asukkaat aikamatkalle nuoruuteen. Sirpa Lehtola TAMK
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.01.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 17.02.2026 / 18.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 12.03.2026 / 13.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 18.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08,12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä luonnosta – kansainvälinen huipputapahtuma kokoaa yritysjohtajat ja päättäjät Helsinkiin TNLehti Ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin saapuva European Business & Nature Summit pureutuu muun muassa siihen, miten yritykset voivat kehittää kannattavaa liiketoimintaa luonnon kantokyvyn rajoissa. Helsingin Finlandia-talolla 23.–24.10. pidettävän tapahtuman järjestävät yhteistyössä Euroopan komissio ja tulevaisuustalo Sitra. Topias Dean Sitra Luontokato etenee ihmisen toiminnan seurauksena kaikkialla maailmassa. Tämä aiheuttaa valtavia riskejä hyvinvoinnille, taloudelle ja liiketoiminnalle. Esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa korostetaan, että ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat suora uhka Euroopan kilpailukyvylle, joka on riippuvaista luonnonvaroista. Toisaalta luontokadon torjunta tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näihin teemoihin pureutuu European Business & Nature Summit 2025 (englanniksi), joka kokoaa yritysmaailman ja rahoitusalan johtajat sekä poliittiset päättäjät lokakuussa Helsinkiin. Tapahtumassa kuullaan eturivin puhujia, käydään korkean tason paneelikeskusteluja ja työskennellään työpajoissa konkreettisten ratkaisujen parissa. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Euroopan komission alainen EU Business & Biodiversity Platform -yhteistyöverkosto sekä Sitra. Yhteistyöverkostoon kuuluu yli 400 yritystä ja muuta organisaatiota. “Epävarma maailmantilanne ja uudet turvallisuusuhat tarkoittavat, että luontoon panostaminen ja kriisinkestävyys ovat elintärkeitä. Tämä hyödyttää myös liiketoimintaa, sillä jokainen luontoon sijoitettu euro voi tuoda merkittäviä tuottoja. Luonnon tilan parantaminen on hyväksi liiketoiminnalle, yhteiskunnillemme ja tulevaisuudelle”, painottaa tilaisuudessa esiintyvä EU-komissaari Jessika Roswall, joka vastaa komissiossa ympäristö-, vesistöja kiertotalousasioista. “Tapahtumassa mukana olevat yritykset ovat tiennäyttäjiä. Keskittymällä kestävään biotalouteen, luonnon ennallistamiseen, uudistavaan viljelyyn ja luontopohjaisiin ratkaisuihin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, voimme rakentaa hyvinvointia ja samalla varmistaa planeetan kriisinkestävyyden ja terveyden”, Roswall jatkaa. Kolme teemaa, yksi tavoite: luontopositiivinen liiketoiminta Tapahtumaan odotetaan paikan päälle lähes 500:tä osallistujaa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa. Mukana on yli 60 puhujaa 15:ssä eri osiossa. Vuoden 2025 tapahtuma keskittyy kolmeen ajankohtaiseen teemaan: Miten yritykset voivat vahvistaa luonnon monimuotoisuutta? Tapahtuma tarjoaa konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja, joiden avulla yritykset voivat suunnitella, toteuttaa sekä rahoittaa luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia ja strategioita. Kiertotalous ja biotalous – uusia mahdollisuuksia yrityksille Yritykset voivat torjua luontokatoa hyödyntämällä kiertotalouden ja biotalouden liiketoimintamalleja, kuten luontopohjaisia ratkaisuja ja luonnonvarojen uudistavaa käyttöä. Miten rahoitusvirrat voidaan ohjata tukemaan maailmanlaajuisia luontotavoitteita? Esillä ovat muun muassa luontohyvitykset ja muut innovatiiviset rahoitusvälineet, jotka auttavat yrityksiä muuttamaan sitoumukset konkreettisiksi teoiksi. Kokouksessa kuullaan puheenvuoroja politiikan ja yritysmaailman huipulta. Lavalle nousevat EU-komissaari Jessika Roswallin lisäksi muun muassa Suomen ilmastoja ympäristöministeri Sari Multala, Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen, elintarvikeyritys Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau, teollisuusjätti Siemens AG’n ympäristönsuojelusta vastaava johtaja Klaus Luetzenkirchen, rakennustuotteita valmistavan Saint-Gobainin johtaja Emmanuel Normant sekä Euroopan komission ympäristöpääosaston (DG ENV) pääjohtaja Eric Mamer. Kestävää kasvua kiertotaloudesta Konkreettisia yritysesimerkkejä luontoa vahvistavasta liiketoiminnasta on koottu muun muassa Sitran julkaisemaan yrityslistaukseen (englanniksi), joka esittelee Euroopan johtavia kiertotalousratkaisuja. Kiertotaloudessa hyödynnetään olemassa olevia tuotteita ja materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti, jolloin uusia luonnonvaroja tarvitaan vähemmän ja luonnolle jää enemmän tilaa. “Kiertotalous hyödyttää yrityksiä, ilmastoa, luontoa ja tukee talouden kriisinkestävyyttä. Aihe on vahvasti esillä myös marraskuussa YK:n ilmastoneuvotteluissa Brasiliassa sekä ensi vuonna Intiassa Maailman kiertotalousfoorumissa WCEF:ssä, joka on perustettu Sitran aloitteesta”, Sitran Kestävyysohjelman johtaja Outi Haanperä sanoo. Lisäksi Sitra kehittää yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton, ympäristöministeriön ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa mallia, joka auttaa yrityksiä suunnittelemaan ja toteuttamaan liiketoimintaa tukevia luontotoimia. Tavoitteena on luoda yrityksille luontotyön kansallinen alusta, joka kokoaa yhteen tarvittavat tiedot, parhaat käytännöt ja asiantuntijaverkostot. 25-36-4-1-2 Topias Dean Sitra Luontokato etenee ihmisen toiminnan seurauksena kaikkialla maailmassa. Tämä aiheuttaa valtavia riskejä hyvinvoinnille, taloudelle ja liiketoiminnalle. Esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa korostetaan, että ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat suora uhka Euroopan kilpailukyvylle, joka on riippuvaista luonnonvaroista. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaihin saapuva European Business & Nature Summit pureutuu muun muassa siihen, miten yritykset voivat kehittää kannattavaa liiketoimintaa luonnon kantokyvyn rajoissa. Helsingin Finlandia-talolla 23.– 24.10. pidettävän tapahtuman järjestävät yhteistyössä Euroopan komissio ja tulevaisuustalo Sitra.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 33 35 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Bravida ostaa NITEK AS:n ja nousee näin PohjoisNorjan suurimmaksi ilmanvaihtourakoitsijaksi TNLehti Bravida Norway ostaa NITEK AS:n, joka on Pohjois-Norjan johtava ilmanvaihtojärjestelmien toimittaja. Yhtiön liikevaihto on noin 50 miljoonaa Norjan kruunua ja se työllistää 17 henkilöä. Bravida ja NITEK AS ovat toimittaneet palveluita yhteisille asiakkaille, mikä on antanut meille mahdollisuuden tutustua heihin vakavasti otettavana ja osaavana toimijana omalla alallaan. Yrityskauppa luo uusia mahdollisuuksia integroiduille ja poikkitieteellisille toimituksille, joilla on vahva paikallinen läsnäolo. – NITEK AS on rakentanut vankkoja ja pitkäaikaisia asiakassuhteita yli 60 vuoden ajan, ja odotamme nyt innolla, että pääsemme jatkamaan niiden rakentamista uudessa luvussa yhdessä. Yritysosto vahvistaa Bravidan kapasiteettia, asiantuntemusta ja paikallista läsnäoloa markkinoilla, jotka kehittyvät merkittävästi", sanoo Bravidan Norjan aluejohtaja Tom Roger Jensen. Bravida siirtyy omistajaksi 1.11.2025. Hyvillä ominaisuuksilla on merkitystä, ja siksi Bravida on olemassa. Yhtenä Pohjoismaiden johtavista teknisten kokonaisratkaisujen toimittajista autamme asiakkaitamme luomaan toimivia ja kestäviä kiinteistöjä. Bravidan pitkän aikavälin tavoitteena on olla ilmastoneutraali koko arvoketjussa vuoteen 2045 mennessä. Meillä on 14 000 työntekijää ja toimimme noin 190 paikkakunnalla Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa. Bravidan osake on listattu Nasdaq Tukholmassa. 25-36-5-1-2 Metsä Boardin 60 miljoonan euron modernisointihanke Simpeleen tehtaalla valmis – uudistettu MetsäBoard Classic FBB lanseerattu Metsä Board on saattanut päätökseen 60 miljoonan euron modernisointihankkeen Simpeleen kartonkitehtaalla, mikä merkitsee merkittävää edistysaskelta tuotteen suorituskyvyssä. Uudistettu kartonkikone on nyt käynnistynyt, ja MetsäBoard Classic FBB -taivekartonki on saatavilla asiakastoimituksiin. MetsäBoard Classic FBB tunnetaan yhtenä markkinoiden johtavista kuluttajapakkauskartongeista, ja sitä käytetään laajasti elintarvikeja terveydenhuoltosegmenteissä sen tasalaatuisuuden ja luotettavuuden vuoksi. Uudistukset nostavat sen laadun uudelle tasolle ja tukevat Metsä Boardin tavoitteita kohti fossiilitonta tuotantoa. Modernin verhopäällystysteknologian käyttöönotto parantaa painopinnan laatua ja visuaalista tasaisuutta, mahdollistaen terävämmän ja elävämmän painojäljen vaativiin pakkaussovelluksiin. Metsä Boardin toimitusjohtaja Esa Kaikkonen näkee investoinnin strategisena hyötynä brändeille muuttuvien pakkausvaatimusten ja kiristyvän sääntelyn maailmassa: ”Tiukentuvat vastuullisuusja turvallisuusstandardit aiheuttavat yhä kovempia vaatimuksia pakkausalalle samalla kun kustannustehokkuus ja pakkausjätteen vähentäminen ovat keskiössä. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme menestymään ja olemaan edelläkävijöitä muuttuvassa sääntelyja markkinaympäristössä. Haluamme tarjota ratkaisuja, jotka ovat turvallisia, luotettavia ja materiaalitehokkaita, sekä huippulaatuisen painopinnan brändin vahvistamiseen. Tämä on myös tavoitteemme nyt toteutetussa Simpeleen investoinnissa.” Investointi sisälsi tuotantolinjan päällystysosan täydellisen uudistuksen, pastakeittiön laajennuksen sekä uuden lavapakkauslinjan käyttöönoton. Yli 430 ammattilaista osallistui projektiin. Aiemmin 89 prosenttia Simpeleen tehtaan tuotannossa käytetystä energiasta on ollut fossiilitonta. Uuden teknologian käyttöönoton myötä fossiilittoman energian osuus nousee 98 prosenttiin, mikä vahvistaa Metsä Boardin sitoutumista fossiilittomaan tuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Metsä Board valmistaa kevyitä ja korkealaatuisia taiveja tarjoilupakkauskartonkeja sekä valkoisia kraftlainereita. Tuotteidemme puhdas ensikuitu on uusiutuva, turvallinen ja kierrätettävä raaka-aine pohjoisista metsistä. Tavoitteenamme ovat täysin fossiilittomat tehtaat ja raaka-aineet vuoteen 2030 mennessä. Edistämme monimuotoista, yhdenvertaista ja mukaan ottavaa kulttuuria. Metsä Boardin osake on listattuna Nasdaq Helsingissä. Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1,9 miljardia euroa, ja työllistämme noin 2 300 henkilöä. Metsä Board on osa Metsä Groupia, jonka emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistavat yli 90 000 suomalaista metsänomistajaa. 25-36-5-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi Ukrainan ja Venäjänkiista on ratkaistavissa, jos kumpikin osapuolisitä haluaa, mutta muuten se jatkuu vuodesta toiseen. Olen kuunnellut ja lukenut jos jonkinlaisia ehdotuksia, mutta mikään niistä ei kunnioita toista osapuolta, eikä varsinkaan ota huomioon sodan jälkeistä aikaa. Ajattelin tässä tuoda oman mielipiteeni. Kaikki sodat päättyvät aina rauhan neuvotteluihin, vaikkakin ne voivat olla monen laisia. Tässä muutama kysymys joihin on löydettävä vastaus: Jos Venäjä voittaa mikä on sen tulevaisuus maailman kaupassa? Sama kysymys pitää esittää myös Ukrainalle. Jos Venäjä voittaa kuka jälleen rakentaa Ukrainan? Jälleen sama kysymys Ukrainalle. Voiko venäläiset jälleen rakentaa sodan jälkeen Ukrainassa ilman sissisotaa tai terrorismien iskuja? Voiko kiinalaiset toimia jälleen rakentajina sodan jälkeen kun ovat toimittaneet propagandan mukaan toimittaneet Venäjälle aseita? -Voiko Eurooppa toimia Ukrainan jälleen rakentajina jos Venäjä voittaa Sodan. Mikäli Venäjä haluaa saada takaisin Neuvostoliiton aikaiset liitossa olleet valtiot, pitääkö sen sotia jokaista tuolloin liitossa ollutta maata kohtaan kuten nyt Ukrainaan kohtaan tapahtuu. Kyllä näitä kysymyksiä on vielä jäljellä, mutta säästetään ne tuonnemmaksi, jos vaikka tarvetta löytyy. Jos Kiina ja Yhdysvallat haluaisivat sodan loppuvan niin se päättyisi heti. Niin kauan kuin sodan osapuolilla on rahaa ostaa aseita niin kauan sota jatkuu, koska se vaikuttaa kyseisen maan aseteollisuudella merkittäviä voittoja. Jos Euroopan unioni ostaisi Kiinasta aseita, niin Yhdysvaltain aseteollisuuden voitot vähenevät ja se muokkaa Yhdysvaltain presidentin mielipidettä aseiden tarjonnan sekä rauhan ehtojen osalta. No se ei onnistu joten se siitä. Jos rauhaa lähdetään ajattelemaan kestävällä pohjalla niin silloin pitää Ukrainan rajojen olla alkuperäiset eli ennen tätä nykyistä sotaa. Mitä Venäjä sitten voi saada tilalle. Jos Ukrainasta tehdään Venäjän autonominen alue, jolla on täysin itsenäinen hallinto, poliisi -ja asevoimat. Toimintaa valvoo niin sanottu valvonta komissio johon kuuluvat: Yhdysvallat, Kiina, Intia, Saksa, Ranska. sekä Englanti. Ukrainalla ja venäjällä ei voi olla yhteisiä sota harjoituksia, sama koskee myös Natoa. Jälleen rakennusannetaan Kiinalle ja Euroopan unionin jäsen maille, sekä Intialle. Venäjä saa Ukrainan arvonlisäverosta 4%, ( vero ei koske kiinteistö ja asuntokauppoja) eikä ulkomaan kauppoja. paitsi tuon 4 % osuuden. Ukrainalla on oikeus käydä kauppaa Itäblokin maiden kanssa sekä kaikkien länsimaiden kanssa. Tämä tuo Venäjälle todellisen "raha sammon". Näitä hyviä asioita voi luetella paljon pidempään, mutta annetaan ensin lukijoille mietintä aikaa onko sotaa enää annattavaa käydä, tai pitääkö lähteä rauhan neuvotteluihin oikein tosi mielin. Samalla kannattaa miettiä mitä pitää tehdä, että entiset Neuvostoliton liitovaltiot saadaan mukaan kaupankäyntiin todella kannattavalla pohjalla. Mietitään nyt näitä asioita. Minulle voi lähettää myös niitä parempia ehdotuksia ja jos ne ovat toteutus kelpoisia voin niitä myös julkaista.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote TIVIA ry IT-alan päästöt kasvavat ennätyksellistä vauhtia – Suomi on vihreän teknologian vahva edelläkävijä, mutta lisää tekoja tarvitaan TNLehti Hiilijalanjäljeltään tietoja viestintätekniikan ala on nopeimmin kasvava maailmassa, ja sen päästöt tulevat nykykehityksellä kolminkertaistumaan kymmenessä vuodessa. Suomen määrätietoinen työ ICT-alan ilmastoja ympäristövaikutusten hallitsemiseksi on tehnyt maastamme maailmanlaajuisen edelläkävijän. Kuitenkin Suomessa aihe on arkea vain rajatulle joukolle alan ammattilaisia. Koko yhteiskunnan läpileikkaava digitalisaatio on päästöjen näkökulmasta moniulotteinen ongelma. Paljon esillä olleiden generatiivisen tekoälyn ja datakeskusten energiankulutus on vain jäävuoren huippu päästöjen kokonaisuudessa. Päästöjä syntyy energiankulutuksen lisäksi raaka-aineiden louhinnasta ja laitteiden koko elinkaaresta sekä heijastevaikutuksista voidaan ajatella, että ilman verkkokauppoja ei olisi pikamuodin aiheuttamia päästöjä, mutta toisaalta teknologia mahdollistaa energiankulutuksen optimointia pakettien toimituksen logistiikassa. Teknologialla onkin valtava potentiaali vähentää muiden alojen päästöjä ja tehostaa resurssien käyttöä. Ympäristöystävällisillä ohjelmistoilla ja tehokkaalla infrastruktuurilla, eli vihreällä teknologialla, voidaan pienentää ICT-palveluiden hiilijalanjälkeä jopa 90 prosenttia. Vihreän teknologian markkinat kasvavat nopeasti ja tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Niin ikään työmarkkinoilla yksilön osaaminen esimerkiksi vihreästä koodauksesta on merkittävä erottautumistekijä. Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta ohjelmistotuotannosta, ja nyt vihreä koodaus on nousemassa Suomen kilpailukykyvaltiksi, jolla maahan houkutellaan investointeja. Asiaan panostaminen siis kannattaa, painottaa TIEKEn Green ICT -projektipäällikkö Antti Sipilä. Vihreä teknologia näkyy strategisella tasolla, mutta käytännön toimissa vielä työsarkaa Suomessa ICT-alan ympäristövaikutuksiin ja mahdollisuuksiin tarttuminen on nostettu tavoitteeksi valtiotasolla asti esimerkiksi liikenneja viestintäministeriön koordinoiman ICT-alan ilmastoja ympäristöstrategian myötä. Eri Green ICT -hankkeissa on myös tuotettu käytännön oppaita, työkaluja ja koulutuksia ilmastotietoiseen digitaalipalveluiden tuotantoon ja hankintaan. Tällä hetkellä Suomessa iso osa IT-yrityksistä ei seuraa toimintansa ympäristövaikutuksia. Jotta kestävää digitaalista tulevaisuutta voidaan aidosti rakentaa, tulee vihreän teknologian siirtyä pienen joukon kiinnostuksesta valtavirran toiminnaksi. Green ICT VISIIRI –hankkeen kiertue tuo keskustelun ICT-alan toimijoiden luo Green ICT –kiertue tuo kestävän digitalisaation teemat ja ratkaisut lähelle. Kiertue vierailee kaikkiaan 18 maakuntakeskuksessa ja tarjoaa asiantuntijapuheenvuoroja, case-esimerkkejä, työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja auttaa yrityksiä siirtymään kohti kestävämpiä toimintamalleja oli kyseessä sitten uudesta liiketoiminnasta kiinnostunut yritys, osaamistaan kehittävä ICT-alan ammattilainen, kestävämpiin hankintoihin tähtäävä julkisen sektorin toimija tai tutkimusta tekevä koulutusorganisaation edustaja. Eri puolilla Suomea tehdään hyvää työtä Green ICT:n parissa. Green ICT -kiertueen tavoitteena on tuoda myös tätä paikallista työtä näkyviin ja tarjota mahdollisuus kohtaamisiin aiheen parissa, Sipilä toteaa. Kiertueen järjestävät organisaatiot ovat Suomen johtavassa asemassa vihreän teknologian edistämisessä. Green ICT -kiertue on osa kansallista Green ICT -hanke VISIIRIä, jonka tehtävänä on lisätä tietoisuutta ja auttaa yrityksiä siirtymään kohti kestävämpiä toimintamalleja. Hankkeen toteuttavat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, TIVIA ry, Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni. Rahoitus on myönnetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. TIVIA ry on Suomen johtava tietoja viestintätekniikan alan liitto, joka tarjoaa osaamista ja verkostoja digitaalisemman Suomen parhaaksi. 25-36-7-1-2 Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta ohjelmistotuotannosta, ja nyt vihreä koodaus on nousemassa Suomen kilpailukykyvaltiksi, jolla maahan houkutellaan investointeja. Asiaan panostaminen siis kannattaa, painottaa TIEKEn Green ICT -projektipäällikkö Antti Sipilä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 36 / 2025 TNLehti Fondia Oyj: Liiketoimintakatsaus heinä–syyskuulta 2025 julkaistaan 23.10.2025 – tervetuloa liiketoimintakatsaukseen Fondia Oyj julkistaa liiketoimintakatsauksen heinä–syyskuulta 2025 torstaina 23.10.2025 arviolta kello 8.30. Yhtiötiedote liiketoimintakatsauksesta on julkistamisen jälkeen saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Fondia esittelee liiketoimintakatsauksen samana päivänä kello 10.00.Tilaisuus pidetään suomeksi ja siihen voi osallistua verkossa rekisteröitymällä osoitteessa https://events.inderes.com/fondia/2025-q3. Tilaisuuden tallenne ja esitysmateriaali ovat myöhemmin samana päivänä saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Fondia lyhyesti Fondia ratkaisee yritysten lakitarpeet yhdistämällä sisäisten lakiosastojen ja asianajomaailman palveluiden parhaat puolet. Fondia toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Fondian palveluksessa on noin 170 työntekijää. Vuonna 2024 konsernin liikevaihto oli 25,6 miljoonaa euroa. 25-36-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Kamux Oyj Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Kamux laskee vuoden 2025 näkymiään ja antaa ennakkotietoa kolmannen vuosineljänneksen taloudellisesta kehityksestä Kamux laskee vuoden 2025 näkymiään. Kamux arvioi vuoden 2025 oikaistun liikevoiton laskevan edelliseen vuoteen verrattuna. Näkymien päivityksen perusteet Kamux on keskittynyt vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen alusta alkaen autokohtaisen kannattavuuden parantamiseen. Tässä on onnistuttu suunnitellusti. Samalla myytyjen autojen määrä on jäänyt ennusteesta ja euromääräisen oikaistun liikevoiton arvioidaan jäävän odotettua alhaisemmaksi. Kamuxin kolmannella vuosineljänneksellä myymien autojen määrä oli 15 644 kappaletta (18 484). Ennakkotietoa vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen liikevoitosta Alustavan tiedon mukaan Kamux Oyj:n kolmannen vuosineljänneksen oikaistu liikevoitto vuonna 2025 on 4,0–4,5 milj. euroa. Uudet näkymät vuodelle 2025 Kamux arvioi vuoden 2025 oikaistun liikevoiton laskevan edelliseen vuoteen verrattuna. Aiemmat näkymät vuodelle 2025 Kamux odottaa vuoden 2025 oikaistun liikevoiton paranevan edelliseen vuoteen verrattuna. Kamux julkaisee osavuosikatsauksen tammi–syyskuulta 2025 tiistaina 11.11.2025. Kamux on käytettyihin autoihin sekä niihin liittyviin palveluihin erikoistunut vähittäiskaupan ketju. Kamux yhdistää digitaalisen kaupankäynnin kattavaan myymäläverkostoon tarjotakseen asiakkailleen erinomaisen palvelukokemuksen ajasta tai paikasta riippumatta. Digitaalisten kanavien lisäksi yhtiöllä on yhteensä 68 myymälää Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Kamux aloitti toimintansa vuonna 2003 Hämeenlinnassa ja on perustamisensa jälkeen myynyt jo lähes 600 000 käytettyä autoa, joista 66 548 autoa vuonna 2024. Kamuxin liikevaihto oli 1 010 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja yhtiön palveluksessa oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 904 henkilöä. Kamux Suomelle on myönnetty Avainlippu-tunnus osoituksena Suomessa tuotetusta ja Suomessa työllistävästä palvelusta. Kamux Oyj on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kamux Oyj /Hallitus 25-36-8-1-2 Kamux Oyj | Pörssitiedote Kamuxin hallitus on päättänyt osingon jakamisesta tilikaudelta 2024 22.5.2025 pidetyn yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti Kamux Oyj:n hallitus on tänään päättänyt, että tilikaudelta 2024 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Osinko jaetaan osakkeenomistajalle, joka on osingon täsmäytyspäivänä perjantaina 24.10.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on perjantai 31.10.2025. Kamux Oyj Konserniviestintä 25-36-8-1-2 Kamux Oy Sisäpiiritieto: Kamuxin toimitusjohtaja vaihtuu – Tapio Pajuharju jättää yhtiön, Juha Kalliokoski nimitetty toimitusjohtajaksi Kamux Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja Tapio Pajuharju ovat yhteisesti sopineet, että Tapio Pajuharju jättää tehtävänsä yhtiön toimitusjohtajana tästä päivästä alkaen. Kamux Oyj:n hallitus on nimittänyt yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Juha Kalliokosken (55), joka on yhtiön perustaja ja on toiminut yhtiön operatiivisena johtajana (COO) ja konsernin johtoryhmän jäsenenä 1.3.2025 alkaen. Hän johti yhtiötä aiemmin toimitusjohtajana vuosina 2003–2023. Terho Kalliokoski, hallituksen puheenjohtaja: "Hallituksen puolesta haluan esittää kiitokset Tapiolle hänen merkittävästä panoksestaan Kamuxin liiketoimintojen kehittämisessä sekä toimitusjohtajan että hallituksen jäsenen roolissa. Toivotamme hänelle menestystä tulevissa tehtävissä.” 25-36-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 36 / 2025 TNLehti Valmet toimittaa uuden energiatehokkaan haihdutuslinjan liukosellun tuotannon muutosprojektiin Altrin tehtaalle Portugaliin Valmet toimittaa uuden haihdutuslinjan Altri Biotekin tehtaalle Portugaliin. Toimitus on osa Altrin 75 miljoonan euron hanketta, jossa Biotekin tehdas muutetaan liukosellun valmistukseen tekstiiliteollisuudelle. Uusi haihdutuslinja parantaa merkittävästi tehtaan energiaja vesitehokkuutta ja vastaa Altrin tehtaan laajennustarpeisiin. "Tuotannon muuttaminen sellusta liukoselluun mahdollistaa Biotekin tehtaan strategisen askeleen uusiutuvan tekstiilikuidun markkinoille. Me Valmetilla olemme ylpeitä voidessamme tarjota asiakkaillemme elinkaariarvoa huomisen tarpeiden täyttämiseksi sekä päivittämällä olemassa olevia tehtaita että vastaamalla maailmanlaajuisiin kiertotalouden haasteisiin. Laaja asiantuntemuksemme teollisista prosesseista yhdistettynä innovatiiviseen teknologiaamme mahdollistaa näiden energiaja vesitehokkaiden ratkaisujen toimittamisen tehtaan muuntamiseen, ja odotamme innolla menestyksekästä ja tehokasta yhteistyötä Altri-tiimin kanssa", sanoo Valmetin sellu-, energiaja kiertotalous liiketoiminta-alueen johtaja Sami Riekkola. "Haihdutuslinja sisältää uusinta teknologiaa. Seitsemän vaiheinen linja tuo merkittäviä säästöjä tehtaan höyrynkulutukseen ja puhtaat lauhteet voidaan käyttää uudelleen tehtaalla. Lisäksi Valmetin putkija tubelhaihduttimien yhdistelmä tarjoaa pitkän käyttöiän ja korkean käytettävyyden", sanoo Valmetin tuotemyyntipäällikkö Karin Bengtsson. Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2025 kolmannen neljänneksen saatuihin tilauksiin. Tämän kokoisen ja toimituslaajuisen tilauksen arvo on tyypillisesti noin 25–30 miljoonaa euroa. Uuden haihdutuslinjan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2027 kolmannella neljänneksellä. Tehdas, jossa on suuri rakennus Tekoälyn luoma sisältö voi olla virheellistä. Valmet toimittaa uuden energiatehokkaan haihdutuslinjan Altri Biotekin tehtaalle Portugaliin osana tehtaan muutosta liukosellun valmistukseen. Tietoja Valmetin toimituksesta Valmetin toimitus sisältää uuden seitsemän vaiheisen haihdutuslinjan , jonka suunniteltu kapasiteetti on 350 tonnia haihdutettua vettä tunnissa ja joka tuottaa 75-prosenttisesti kuiva-ainetta sisältävää raskasta lipeää. Toimitus kattaa haihdutusjärjestelmän suunnittelun, hankinnan ja asennuksen. Uusi haihdutuslinja sisältää putkija tubelhaihduttimet , jotka yhdessä takaavat pitkän käyttöiän, korkean käytettävyyden ja erinomaisen lauhteen erottelun. Uusi linja on varustettu Valmet Condensate Handling -ratkaisulla , joka mahdollistaa puhtaan laadun lauhteen tuotannon vähentäen tehtaan makean veden käyttöä. Tietoa asiakkaasta Altri Altri on johtava eurooppalainen yritys eukalyptuskuitujen tuotannossa, kestävässä metsänhoidossa ja uusiutuvan energian tuotannossa. Altrilla on Portugalissa kolme sellutehdasta, Celbi, Biotek ja Caima, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on noin 1,2 miljoonaa tonnia selluloosasellua markkinoille. Biotekin tehdas tuottaa tällä hetkellä valkaistua eukalyptussellua, jonka vuosikapasiteetti on yli 260 000 tonnia vuodessa. Yhtiö on listattu Euronext Lissabonissa ja kuuluu sen PSI-pääindeksiin. VALMET Konserniviestintä 25-36-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Hyperco ja YIT aloittavat yhteistyön Kouvolan datakeskuksen rakennushankkeessa – projekti etenee aikataulussa Kouvolan datakeskuksen peruskivi muurattiin syyskuussa. Muuraukseen osallistuivat Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Tiktokin Suomen ja Tanskan yhteiskuntasuhdejohtaja Christian Hannibal, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Kaunisto ja Hypercon toimitusjohtaja Aleksi Taipale. Hypercon Kouvolan datakeskushankkeen projektiyhtiö on valinnut suomalaisen rakennusyhtiö YIT:n Kouvolan datakeskuksen pääasialliseksi toteuttajaksi. Yhteistyö alkaa lokakuun lopussa 2025. Datakeskus rakentuu Kouvolan Korialle. Rakennuksen kokonaislaajuus on noin 28 000 neliömetriä. Keskus on suunniteltu täyttämään korkeat kansainväliset vaatimukset, ja valmistuttuaan se tarjoaa mahdollisuuden käyttää hukkalämpöä paikallisesti. Kouvolan datakeskus on osa Hypercon strategiaa vahvistaa Suomen roolia kestävän ja teknologisesti edistyneen datainfrastruktuurin rakentajana Euroopassa. Hyperco kiittää rakennusyhtiö Exyteä, joka on vastannut hankkeen maanrakennustöistä ja saattanut ne onnistuneesti päätökseen. Seuraavassa vaiheessa alkaa datakeskuksen rungon pystyttäminen YIT:n johdolla. YIT:n Infra-segmentin johtaja Aleksi Laine: "Olemme iloisia voidessamme käynnistää mielenkiintoisen datakeskushankkeen tiiviissä yhteistyössä Hypercon kanssa. Nyt solmitun sopimuksen myötä pääsemme hyödyntämään vahvaa kokemustamme ja asiantuntemustamme suurten teollisuushankkeiden toteuttamisesta. Hanke vahvistaa YIT:n asemaa Suomen datakeskusrakentamisen johtavana toteuttajana." Hypercon toimitusjohtaja Aleksi Taipale: "Olemme erittäin tyytyväisiä, että Kouvolan hankkeessa päästään hyödyntämään suomalaista rakennusosaamista. Yhteistyö YIT:n kanssa vahvistaa hankkeen kotimaisuusastetta ja lisää sen työllisyysvaikutuksia sekä Kouvolan seudulla että laajemmin Suomessa. Yhteistyö tukee Hypercon tavoitetta kehittää kestävää ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa datainfrastruktuuria." 25-36-9-1-2 Valmet on globaali teknologiajohtaja, joka palvelee prosessiteollisuutta. Työskentelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa koko elinkaaren ajan ja toimitamme huipputeknologioita ja -palveluita sekä kriittisiä automaatioja virtauksensäätöratkaisuja. Yli 225 vuoden teollisen kokemuksen ja yli 19 000 ammattilaisen maailmanlaajuisen tiimin tukemana lähellä asiakkaitamme olemme ainutlaatuisessa asemassa muuttamaan teollisuudenaloja kohti uudistuvaa huomista. Vuonna 2024 Valmetin liikevaihto oli noin 5,4 miljardia euroa. Pääkonttorimme sijaitsee Espoossa, ja meillä on asiantuntijoita noin 40 maassa ympäri maailmaa. Valmetin osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomella hyvä mahdollisuus Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreaktorin sijoituspaikaksi TNLehti Novatron Fusion Group suunnittelee pilottihanketta fuusioreaktorin rakentamiseksi Pohjoismaihin 2030-luvulla. VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi olisi kärkivalinta fuusioenergian sääntelyvalmiuden suhteen. Fuusioenergiaa on pitkään pidetty ratkaisuna yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin kuten fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseen. Nyt fuusioteknologia on Pohjoismaissa askeleen lähempänä toteutumista. Novatron Fusion Group (NFG) ainoa yksityinen fuusioenergiayhtiö Pohjoismaissa -kehittää magneettiseen peiliin perustuvaa fuusioreaktorikonseptia, jonka tavoitteena on luoda kaupallisesti kannattava ja kustannustehokas puhtaan energian lähde. Päätöksenteon tueksi NFG tilasi VTT:ltä selvityksen mahdollisista pilottifuusioreaktorin sijoituspaikoista neljässä Pohjoismaassa. Raportin tutkimustulokset esitellään tänään Espoossa järjestettävässä Nordic Fusion Forum -tapahtumassa. Tilaisuudessa puhuva Suomen ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala korostaa, että fuusioteknologian läpimurrot ovat käymässä toteen: "Läpimurrot fuusioteknologiassa eivät ole enää pelkkää teoriaa. Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen on varmasti auttanut, mutta ennen kaikkea olemme päässeet näin pitkälle tutkijoiden ja insinöörien kovan työn ja päättäväisyyden ansiosta”, Multala sanoo. VTT:n analyysissa tarkasteltiin sääntelyyn, ympäristökysymyksiin sekä operatiivisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kussakin maassa. ”VTT on tehnyt erinomaista työtä toimittamalla perusteellisen raportin, jossa on selkeä ja käytännönläheinen tiekartta konseptista rakentamiseen. Rajat ylittävä yhteistyö, lainsäädäntöuudistukset ja fuusiostrategioiden kehittäminen ovat avainasemassa pohjoismaisen fuusioekosysteemin vauhdittamiseksi”, sanoo Novatron Fusion Groupin toimitusjohtaja Peter Roos. Parhaat mahdollisuudet löytyvät olemassa olevilta teollisuusalueilta lähellä tutkimuskeskittymiä VTT:n tutkimusryhmän johtaja Markus Airila kertoo, että lupaavimmat sijainnit fuusioreaktorille löytyvät jo olemassa olevilta teollisuusalueilta, joissa on hyvät liikenneyhteydet. ”Satamien ja tutkimuskeskittymien läheisyys sekä raskaan liikenteen maayhteydet ovat sopivimpien paikkojen tärkeimpiä ominaisuuksia”, Airila sanoo. Tutkimuksen mukaan lupaavimmat alueet pilottifuusioreaktorille ovat: Suomessa pääkaupunkiseutu noin 50 kilometrin säteellä Helsingistä Ruotsissa Tukholman ja Nyköpingin välinen alue Kööpenhaminan ja Malmön metropolialue Tanskan ja Ruotsin rajalla Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin noin kymmenen toissijaista sijoituspaikkaa, jotka jakautuvat kaikkien neljän maan kesken. Sääntelyvalmius vaihtelee Pohjoismaissa Fuusioenergialla on vielä selvitettävänään tiettyjä sääntelyn esteitä. Maiden sääntely-ympäristöjä vertailleessa tutkimuksessa todetaan, että Suomen lainsäädäntö on tässä suhteessa kehittyneintä ja Ruotsi seuraa tiiviisti perässä Suomi uudistaa parhaillaan ydinenergialakiaan, mikä yksinkertaistaa lupaprosessia ja vähentää esteitä pilottifuusiokohteille. Muutosten odotetaan astuvan voimaan vuonna 2027. ”Samankaltaista lähestymistapaa noudattamalla muut Pohjoismaat vahvistaisivat asemaansa kansainvälisellä fuusiosektorilla”, VTT:n Markus Airila sanoo. Maat, joilla on oma fuusiostrategia ja erillinen lainsäädäntö fuusiolle ja fissiolle, ovat laitosten kehittäjille houkuttelevampia, sillä ne vähentävät ei-teknisiä riskejä. Ruotsilla on vakiintunut ydinenergialainsäädäntö, jota sovelletaan nimenomaisesti myös fuusioreaktoreihin. Sääntely on kuitenkin edelleen laajasti fissioon keskittyvää. Tanskassa ja Norjassa taas toimitaan vanhemman sääntelyn mukaan, jossa fuusioenergiaa ei mainita erikseen. Tämä luo epävarmuutta menettelytapojen ja poliittisen päätöksenteon suhteen. Fuusio voi olla lähempänä kuin uskotaan Airilan mukaan tutkimuksen havainnot osoittavat, että Pohjoismaat ovat valmiita johtamaan fuusioenergian kehitystä eteenpäin. ”Kansallisten viranomaisten, teollisuuden ja paikallisten yhteisöjen tiiviillä yhteistyöllä ensimmäiset fuusioprojektit voivat toteutua nopeammin kuin moni odottaa”, Markus Airila sanoo. ”Vaikka kilpailukykyisen energiantuotannon saavuttaminen on edelleen suuri haaste, fuusiolaitos tuo ympärilleen paljon yhteiskunnallista hyötyä kuten asiantuntijoiden työpaikkoja ja kysyntää vaativalle teknologialle, jota voidaan siirtää muihinkin sovelluksiin. Jos fuusioteollisuuden kasvu maailmalla jatkuu ennustetusti, tästä syntyy erittäin merkittäviä vientimahdollisuuksia.” Projektin seuraavassa vaiheessa tuotetaan yksityiskohtaiset ja paikkakohtaiset selvitykset laitoksesta kiinnostuneiden pohjoismaisten sidosryhmien ja teollisuuskumppanien kanssa. Tuolloin mahdollisia sijoituskohteita tarkennetaan maanomistuksen, paikallisen halukkuuden ja teknisen toteutettavuuden perusteella. Energiayhtiö St1 ilmoitti keväällä 2025 sijoittaneensa 13 miljoonaa euroa Novatron Fusion Groupiin tukeakseen energiasiirtymää Pohjoismaissa. ”Novatron Fusion Group vauhdittaa puhtaan energian läpimurtoa, ja olemme ylpeitä voidessamme tukea tätä kehitystä pitkäjänteisesti. Tämän raportin havainnot nostavat esiin Pohjoismaiden konkreettiset mahdollisuudet globaalissa fuusiokehityksen kilpailussa. Olemme sitoutuneet turvallisen, fossiilivapaan energian edistämiseen ja haluamme olla mukana rakentamassa Pohjoismaiden välistä, yhteistyöhön perustuvaa fuusioekosysteemiä”, sanoo Henrikki Talvitie, St1:n toimitusjohtaja. VTT on visionäärinen tutkimus-, kehitysja innovaatiokumppani. Tartumme globaaleihin haasteisiin ja luomme niistä kestävän kasvun mahdollisuuksia. Autamme yhteiskuntaa kehittymään ja yrityksiä kasvamaan teknologisten innovaatioiden avulla – ajattelemme beyond the obvious. Meillä on yli 80 vuoden kokemus huippututkimuksesta ja tieteeseen perustuvista tuloksista. VTT luo vaikuttavuutta, kun innovaatiot ja liiketoiminta kohtaavat. 25-36-10-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 36 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tulli Nettitilaajien ja yritysten hallinnollinen taakka vähenee päivitetyn Hiilirajamekanismi-asetuksen myötä TNLehti EU:n hiilirajamekanismin lakiuudistus vähentää yksityishenkilöiden ja pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Aiemmin käytössä ollut 150 euron arvoraja poistuu ja tilalle tulee uusi 50 tonnin painon kynnysarvo. Eniten lakimuutos vaikuttaa yksityishenkilöihin ja yrityksiin, jotka tuovat alle kynnysarvon CBAM-tavaroita kalenterivuodessa. Ympäristötavoitteet säilyvät. Hiilirajamekanismi on EU:n uudehko väline ehkäistä päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Mekanismia sovelletaan EU:n ulkopuolelta EU:hun tuotaviin niin sanottuihin CBAM-tavaroihin, joita ovat esimerkiksi tietyt rautaja terästavarat, lannoitteet, alumiinija sementtitavarat sekä vety ja sähkö. Ennen lakiuudistusta hiilirajamekanismin velvoitteet koskivat kaikkia yrityksiä ja yksityishenkilöitä, jotka tuovat maahan CBAM-tavaroita yli 150 euron arvosta. Nyt 150 euron minimiraja poistuu ja tilalle tulee uusi painon kynnysarvo: 50 tonnia. Lakiuudistus vähentää hallinnollista taakkaa, joka on ollut jo siirtymäkaudella suhteellisen suuri pienillä toimijoilla. Komission arvion mukaan lakiuudistus poistaa CBAM-sääntelyn piiristä 90 % eurooppalaisista yrityksistä. Tullin arvion mukaan vaikutukset ovat samansuuruiset myös Suomessa CBAM-tavaroiden 50 tonnin massaperusteisen kynnysarvon voimaantulon myötä. Lakiuudistuksen vaikutus on erityisen merkittävä pienille sekä keskisuurille yrityksille, kertoo Tullin hiilirajamekanismipäällikkö Jarkko Koho. Lakiuudistuksen myötä maahantuojan ei tarvitse hakea CBAM-lupaa, jättää vuosi-ilmoitusta eikä ostaa CBAM-todistuksia, jos CBAM-tavaroiden tuonti jää alle kynnysarvon kalenterivuodessa. Lisäksi lakiuudistus tuo useita pienempiä uudistuksia myös 50 tonnin kynnysarvon ylittäneille. Uudistuksia tulee esimerkiksi CBAMtodistusten ostamiseen, päästölaskentaan ja vuosi-ilmoituksen jättämiseen. Kynnysarvon seuraaminen on maahantuojan vastuulla. Jos maahantuoja suunnittelee tuovansa ensi vuonna vähintään 50 tonnia CBAMtavaroita, kannattaa lupaa hakea välittömästi, jotta maahantuonti ei viivästy mahdollisen hakemusruuhkan vuoksi. Ympäristötavoitteet edelleen keskiössä Hiilirajamekanismilla on ollut alusta lähtien tavoitteena ehkäistä hiilivuotoa ja vähentää päästöjä. Hiilivuodolla tarkoitetaan teollisuustuotteiden valmistuksen siirtymistä kustannussyistä matalamman ympäristösääntelyn maihin. Mekanismin tavoitteena on, että EUtuontitavaroiden hinnat heijastaisivat nykyistä paremmin niiden valmistuksesta syntyneitä päästöjä. Tuontitavaroihin kohdistetaan samansuuruinen päästöihin perustuva maksu, kuin päästökaupassa kohdistetaan EU:ssa tapahtuvaan valmistukseen. Samalla halutaan kannustaa kolmansia maita, ulkomaisia valmistajia ja EU-alueen tuojia vähentämään päästöjään. Komission mukaan lakiuudistus ei heikennä alkuperäisiä ympäristötavoitteita, sillä 99 % päästöistä pysyy edelleen sääntelyn piirissä. Lisäksi komissio voi nostaa tai laskea kynnysarvoa, jotta ympäristötavoitteet täyttyvät. Päivitetty asetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan kolmen päivän kuluttua julkaisusta. Uusia säännöksiä aletaan soveltamaan vuoden 2026 alusta. Tulli – turvallisuutta ja kilpailukykyä yhteistyöllä Olemme kansainvälisen kaupan, ulkomaanliikenteen ja logistiikan erityisasiantuntija. Arvioimme ulkomaanliikenteen uhkia ja tunnistamme sen riskit sekä suojaamme yhteiskuntaa. Varmistamme tasavertaiset kilpailuedellytykset ja sujuvat tullipalvelut. Olemme ainoa viranomainen, joka toimii kaikilla Suomen rajoilla ja valvoo rajat ylittävää liikennettä. Turvallisuus tulee meille ensin. Lisätietoa hiilirajamekanismista Tullin verkkosivuille 24-36-11-1-2Lämmitysenergia Yhdistys ry Valon vallankumous: fotoniikka mullistaa energiatehokkuuden ja tekee näkymättömän näkyväksi Lämmöllä-lehden tuoreessa artikkelissa ”Valoa tulevaisuuteen – fotoniikka mullistaa energiatehokkuuden” professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta avaa fotoniikan roolia osana energiatehokasta ja älykästä yhteiskuntaa. Jyrki Saarinen toimii myös PREIN-lippulaivan (Photonics Research and Innovation Flagship) varajohtajana, jossa kehitetään uutta, valoon perustuvaa teknologiaa tutkimuksen ja teollisuuden käyttöön. – Jos sähkö mahdollisti teollisen vallankumouksen, fotoniikka mahdollistaa sen vihreän, Saarinen kiteyttää. Mikä fotoniikka? Fotoniikka on valoon perustuvaa teknologiaa – tiedettä ja sovelluksia, jotka liittyvät valon synnyttämiseen, ohjaamiseen, mittaamiseen ja hyödyntämiseen. Sitä löytyy kännyköiden kameroista, LED-valaistuksesta, aurinkopaneeleista, sairaaloiden kuvantamislaitteista, sensoreista ja teollisuuden lasereista. Valon voima energiatehokkuuden takana: LED-valaistus kuluttaa jopa 80 % vähemmän energiaa kuin perinteiset valaisimet. Aurinkopaneelit ovat fotoniikan ydinosaamista – tutkimuksessa tähtäimessä on jopa 60–80 % hyötysuhteet. Sensorit ja automaatio ohjaavat lämmitystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta älykkäästi kulutuksen ja olosuhteiden mukaan. Läpinäkyvät aurinkokennot voivat tulevaisuudessa toimia älyikkunoina, jotka tuottavat sähköä ja säätelevät lämpöä. Laserfuusio on yksi lupaavimmista tulevaisuuden energiamuodoista, jossa fotoniikka on avainasemassa. – Vanha viisaus kuuluu, että sitä mitä ei voi mitata, ei voi myöskään muuttaa. Fotoniikan avulla voidaan mitata lähes kaikkea – lämpötilaa, kosteutta, ilmanlaatua, energiankulutusta – ja ohjata prosesseja sen mukaan, Saarinen muistuttaa. Älyä kotiin ja teollisuuteen Fotoniikka tekee mahdolliseksi älykkäät rakennukset ja lämmitysjärjestelmät: infrapunasensorit sammuttavat valot huoneesta, kun siellä ei ole ketään, ja optiset sensorit voivat säätää lämmitystä reaaliaikaisesti. Myös teollisuus hyötyy fotoniikasta muun muassa laserleikkauksessa, päästömittauksissa ja ympäristön monitoroinnissa – tarkkuutta, vähemmän materiaalihukkaa ja alempaa energiankulutusta. Tulevaisuus näyttää valoisalta PREIN-lippulaiva kokoaa yhteen Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston, ItäSuomen yliopiston ja VTT:n osaamisen ja vie Suomea fotoniikan edelläkävijämaaksi Euroopassa. – Fotoniikka on uusi teollisuuden peruspilari. Se kasvaa nopeasti ja tarvitsee uusia osaajia. Toivon, että nuoret kiinnostuvat tästä alasta – valo on tulevaisuuden energiaa, Saarinen kannustaa. Lämmitysenergia Yhdistys ry on lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö, jossa on mukana myös alalla toimivia laitevalmistajia, maahantuojia ja energiantoimittajia sekä LVI-suunnittelijoita. Yhdistys on perustettu vuonna 1956 teknillisenä yhdistyksenä, tarkoituksenaan asennusten laadun parantaminen ja huoltotoiminnan varmistaminen loppuasiakkaille. Näin ollen se takaa varmat ja toimivat lämmitysratkaisut kuluttajille. Yhdistys toimii myös Tukesin valtuuttamana henkilöarviointilaitoksena ja järjestää öljyja kaasualan vastuuhenkilöiden kokeet kaksi kertaa vuodessa. Lämmitysenergia Yhdistys ry on myös jäsenenä eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä Eurofuelissa, jonka toiminnassa olemme aktiivisesti niin PR ryhmässä, teknisessä komissiossa ja Eurofuelin hallituksessa edustettuina. 25-36-11-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote ABB juhlistaa puolta vuosisataa taajuusmuuttajien innovaatioita ja energiatehokkuutta Tässä kuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ABB:n pienjännitetaajuusmuuttaja tuotiin markkinoille TNLehti Suomalaisen, myöhemmin ABB:hen yhdistyneen insinööritoimisto Strömbergin kehittämä pienjännitetaajuusmuuttaja on mullistanut teollisuuden energiankulutuksen Teollisuuden sähkömoottorit muuttavat 45 % maailman sähköstä liikkeeksi, mutta vain alle 25 % näistä moottoreista on tänä päivänä kytkettyinä taajuusmuuttajaan Taajuusmuuttajat säästävät EU:ssa jo nyt 41 TWh sähköä vuodessa, mutta niillä voitaisiin säästää joka vuosi vielä 140,7 TWh lisää Lokakuussa 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun pienjännitetaajuusmuuttaja otettiin ensimmäistä kertaa kaupalliseen käyttöön suomalaisella sahalla vuonna 1975. Sen oli kehittänyt 1970-luvulla Strömberg, joka on ABB:n edeltäjä. ABB on tänä päivänä maailman johtava moottorien ja taajuusmuuttajien valmistaja. Pienjännitetaajuusmuuttajalla pystyttiin poistamaan perinteisen oikosulkumoottorin pitkäaikainen rajoitus. Sen nopeus oli nimittäin pysynyt kiinteänä siitä lähtien, kun Nikola Tesla keksi sen vuonna 1888. Ennen taajuusmuuttajien käyttöönottoa prosessia säädettiin vaihtelevia kuormia varten yleensä mekaanisilla kuristusmenetelmillä. Niitä olivat vaimentimet tai venttiilit, jotka eivät juurikaan parantaneet energiatehokkuutta. ”ABB:n pienjännitetaajuusmuuttajat ovat olleet 50 vuoden ajan mukana monissa aikakautta määrittelevissä teknologioissa ja läpimurroissa aina sähköisestä julkisesta liikenteestä nykypäivän energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen teollisuuteen. Ennen taajuusmuuttajia kiinteänopeuksisen moottorin saaminen oikeaan tehoon oli kuin olisi ajanut autoa kaasu pohjassa ja samalla jarruttanut nopeuden laskemiseksi”, kertoo ABB:n Drive Products -divisioonan johtaja Tuomo Höysniemi. ”Kaupallisessa mielessä tämä on hurjan kallis ongelma, mutta energiatehokkuuden kannalta se on vielä pahempi. Taajuusmuuttajan avulla voidaan säädellä tehoa tarkasti, mikä parantaa teollisuuden energiatehokkuutta ratkaisevasti. Pienjännitetaajuusmuuttajat olivat merkittävä läpimurto. Niistä on sittemmin tullut keskeinen standardi, jonka käyttöönotto on yleistynyt ja nopeutunut. Tästä huolimatta vain alle 25 % maailman teollisuusmoottoreista on nykyään kytketty taajuusmuuttajaan.” Ensimmäiset kaupalliset pienjännitetaajuusmuuttajat kehitti 1970-luvun alussa suomalainen sähkötekniikkayritys Strömberg, josta tuli osa ABB:tä 1980-luvulla. Vuonna 1975 yritys lanseerasi SAMI A:n (Strömberg Asynchronous Motor Inverter). Se oli ensimmäinen matalajännitteinen taajuusmuuttaja, joka pystyi säätelemään induktiomoottorin nopeutta tarkasti. Samana vuonna SAMI A asennettiin ensimmäisen kerran teolliseen käyttöön Pohjois-Suomessa sijaitsevalle Karihaaran sahalle. Silloin oli käytössä kolme 350 kVA:n / 500 V:n yksikköä. Tämä osoitti, että taajuusmuuttaja voi todistettavasti parantaa tehokkuutta ja luotettavuutta teollisessa ympäristössä. Teknologia laajentui nopeasti uusille aloille ja uusiin käyttökohteisiin, kuten Helsingin metrojärjestelmään, jossa se tuki entistä sujuvampaa ja energiatehokkaampaa julkista liikennettä. Alkuperäistä kehitystyöryhmää johtanut Strömbergin insinööri Martti Harmoinen sai suomalaisen insinöörityöpalkinnon vuonna 1981 ja professorin arvonimen vuonna 1995. ”Kaikkiin maailman moottoreihin ei voida asentaa taajuusmuuttajaa, mutta suurimpaan osaan niistä sellainen ehdottomasti pitäisi asentaa”, sanoo ABB:n High Power -divisioonan johtaja Chris Poynter. ”Kestävää kehitystä pidetään kohtuuttoman kalliina, mutta energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on teollisuudessa kaupallisesti järkevää ja auttaa täyttämään velvollisuutemme planeettaa kohtaan. Taajuusmuuttajalla varustetun moottorin kokonaiskustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin moottorin käyttäminen ennenaikaiseen vikaantumiseen asti.” Riippumattomien tutkimusten mukaan taajuusmuuttajien laajempi käyttö sekä jatkuvan että muuttuvan virtauksen sovelluksissa voisi EU:ssa vähentää vuotuista energiankulutusta noin 140 terawattitunnilla. Näitä sovelluksia ovat pumput, puhaltimet ja kompressorit. ABB:n arvion mukaan taajuusmuuttajien käyttö näissä tilanteissa voi säästää jopa 12 prosenttia energiaa asennusta kohden. Martti Harmoinen menehtyi vuonna 2023, mutta hänen työnsä pysyy keskeisenä, kun ABB edistää älykkäitä ja tehokkaita moottorijärjestelmiä maailmanlaajuisesti. ABB on nykyään markkinajohtaja taajuusmuuttajien suunnittelussa ja valmistuksessa. Se panostaa jatkuvasti huipputeknologiaan, jotta teollisuuden energiatehokkuuspotentiaali saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti kaikkialla maailmassa. Seuraavien 50 vuoden aikana saatamme nähdä uusia kehitysharppauksia ja taajuusmuuttajien laajempaa käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Edessä voi kuitenkin olla myös jotakin aivan uutta – ja ABB on aina tilanteen tasalla. 25-36-12-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vianor Oy Tiedätkö, mikä on lakimääräinen talvirenkaiden minimiurasyvyys? Moni suomalainen ei tiedä. TNLehti Urasyvyys on tärkeä turvallisuustekijä kaikissa renkaissa, ja lain vaatimukset vaihtelevat kesäja talvirenkaiden välillä. Moni suomalainen ei tiedä, mikä on talvirenkaiden lakisääteinen minimiurasyvyys. Vianorin keväällä 2025 tekemän kyselyn mukaan 49 % vastaajista luulee virheellisesti, että 1,6 mm riittää, vaikka se koskee vain kesärenkaita. Talvirenkaiden osalta laki vaatii vähintään 3 mm urasyvyyttä. Tietoisuus on puutteellista, vaikka kyse on keskeisestä turvallisuustekijästä. Autonrengasliiton syksyllä 2024 tekemän tutkimuksen mukaan 31 % suomalaisista ei tiennyt minimiurasyvyyttä. – Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee lain mukaan olla vähintään kolme millimetriä, mutta talvipidon ja ajettavuuden heikkeneminen alkaa jo ennen tätä rajaa. Siksi Vianor suosittelee vähintään neljän millimetrin urasyvyyttä talviolosuhteissa ajettaessa, sanoo rengasja autohuoltoketju Vianorin kuluttajakaupan johtaja Vesa Laitinen. – Talvirenkaiden riittävä urasyvyys on erittäin tärkeä turvallisuuden kannalta, vaikka talvirenkaissa myös kumiseos ja mahdolliset nastat vaikuttavat pito-ominaisuuksiin. Jos urasyvyys on liian pieni, renkaan kyky siirtää loskaa ja lunta heikkenee, ja pito tiehen huononee merkittävästi. Tämä vaikeuttaa auton hallintaa esimerkiksi väistötilanteissa ja johtaa pidempiin jarrutusmatkoihin, Laitinen jatkaa. Renkaat kuluvat eri tahtiin riippuen niiden rakenteesta, laadusta ja ajotyylistä. Myös tienpinnat vaikuttavat kulumiseen. Siksi ei ole olemassa yleistä sääntöä siitä, kuinka usein talvirenkaat tulisi vaihtaa. On kuitenkin suositeltavaa, ettei rengasta käytetä yli kuutta vuotta ja että sen kokonaisikä ei ylitä kymmentä vuotta valmistuspäivästä. Käytännössä suurin osa renkaista kuluu loppuun paljon nopeammin, ellei autolla ajeta vain harvoin. – Suosittelen, että urasyvyyden ja rengaspaineen tarkistamisesta tulee kuukausittainen tapa. Se on yksinkertainen keino parantaa omaa ja muiden tielläliikkujien turvallisuutta. Voit myös pyytää paikallista rengasammattilaista tarkistamaan ne puolestasi – ja Vianorilla tarkistamme urasyvyyden automaattisesti kaikille rengashotelliasiakkaillemme ennen renkaiden vaihtoa, Laitinen sanoo. Mistä muista laeista tai määräyksistä on hyvä tietää talvirenkaisiin siirryttäessä? Muistettavat päivämäärät: Suomessa on käytettävä talvirenkaita 1.11.–31.3., jos sää tai keliolosuhteet sitä edellyttävät. Nastarenkaat ovat sallittuja samana ajanjaksona, ja myös muulloin, jos keli sitä vaatii. Hyväksytyt talvirenkaat: Talvirenkaiksi hyväksytään nastarenkaat tai kitkarenkaat, joissa on 3PMSF-merkintä (kolme vuorenhuippua ja lumihiutale). Pelkkä M+S-merkintä ei enää riitä, muutos astui voimaan Suomessa 1.12.2024. Sallittu, mutta ei suositeltu Suomen talviin: All-season-renkaat ovat sallittuja EU-säädösten mukaisesti, mutta ne on suunniteltu leudompiin ilmastoihin. Vaikka niissä olisi 3PMSFmerkintä, ne eivät ole optimoitu pohjoismaisiin talviolosuhteisiin ja voivat heikentää turvallisuutta. Sakko: Kesärenkailla ajaminen talvikelissä vaarantaa tieturvallisuuden ja voi johtaa rangaistukseen ja ajokieltoon. Tietoa Vianorin kyselystä: Kysely toteutettiin verkossa 17.3.–31.5.2025. Osallistujia oli: 15 201 Suomesta 3 507 Ruotsista 5 185 Norjasta Vianor toteutti verkkokyselyn arvioidakseen vastaajien tietämystä kesäja talvirenkaiden laillisista urasyvyyksistä. Vianor on Pohjoismaiden suurin rengasja autohuoltoketju sekä digitaalisten rengaspalveluiden edelläkävijä. Olemme sitoutuneet edistämään turvallista liikkumista. Meillä on 174 omaa palvelupistettä ja lisäksi laaja partnerverkosto Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Palvelemme kuluttajia ja yritysasiakkaita tarjoamalla kattavan valikoiman renkaita, rengaspalveluja ja monimerkkihuoltoa – vahvalla ammattitaidolla ja ystävällisellä otteella. Vuonna 2024 liikevaihtomme oli 355 miljoonaa euroa. Olemme osa Nokian Renkaat -konsernia. 25-36-13-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 36 / 2025 TNLehti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjägallup: Ukrainan sodan luoma epävarmuus vaikuttaa yhä vahvasti pk-yrityksiin Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus vaikuttaa pk-yrityksiin yhä vahvasti. Tuoreessa Yrittäjägallupissa 41 prosenttia pk-yrityksistä kertoo, että tilausmäärät ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana sodan aiheuttaman yleisen epävarmuuden vuoksi. Vaikutus on vahvistunut sodan kestäessä. Vielä joulukuussa 2023 vastaava osuus oli 35 prosenttia. "Sota tuntuu laajalti pk-yritysten arjessa. Epävarmuus ja kustannusten nousu ovat vaikeuttaneet monien pk-yritysten toimintaa. Ei ole ihme, että kasvua on ollut vaikea saada aikaan", Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Toimialoista tilausten vähentymisestä raportoi noin puolet teollisuuden (51 %), rakentamisen (49 %) ja kaupan (48 %) yrityksistä. Eniten vaikutuksista tilauksiin raportoivat 5–9 hengen yritykset, jotka ovat usein isompien alihankkijoita. Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista viimeisen vuoden aikana raaka-aineiden hinnannousu (28 %) ja energian hinnan nousu (27 %) korostuvat myös yritysten vastauksissa. "Sodan jatkuminen näkyy tilauskannassa ja kustannuksissa, vaikka tilanne on helpottunut hieman energian ja raaka-aineiden osalta pari vuoden aikana. Tuotantoketjujen häiriöt ovat onneksi merkittävästi vähentyneet”, Pentikäinen toteaa. "Moni yrittäjä toimii varovaisesti, koska sota jatkuu eikä ole merkkejä sen loppumisesta. Se näkyy investoinneissa ja on myös ajanut nostamaan hintoja. Jos sota saadaan loppumaan, se voi tuoda merkittävästi vauhtia talouteen”, hän lisää. Yritykset kokevat sodan vaikutusten kasvaneen Yrityksiltä kysyttiin, miten vaikutukset ovat muuttuneet sen alun jälkeen. Pk-yrityksistä 20 prosenttia kertoo sodan vaikutusten voimistuneen hieman, yhdeksän prosenttia vahvasti ja 38 prosenttia kokee vaikutusten säilyneen ennallaan. Voimakasta vaikutusten kasvua raportoidaan Itä-Suomesta sekä rakentamisen alalta. ”Itä-Suomessa sota tuntuu vahvimmin, kun rajakauppa on loppunut eikä matkailijoita tule Venäjältä”, Pentikäinen sanoo. Tutustu tuloksiin tarkemmin. Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.?Yrittäjägallupiin vastasi 1 175 pk-yrityksen edustajaa pk-yrityksen edustajaa 1.–8.10.2025. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa. 25-36-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Volvo Car Finland Maanteillä jo miljoona Volvon lataushybridiä – XC60 ylivoimainen suosikki myös Suomessa Volvo Cars saavutti syyskuussa tärkeän merkkipaalun sähköistämissuunnitelmassaan, kun se toimitti miljoonannen lataushybridinsä asiakkaalle. Volvo on matkalla kohti pelkästään täyssähköautojen valmistamista, lataushybridit ovat kuitenkin merkittävä osa yhtiön kasvua tänä päivänä. Lataushybridit muodostivat 23 prosenttia Volvon kansainvälisestä myynnistä vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Lataushybridien vuosimyynti on kasvanut lähes 46 000 kappaleesta (2019) yli 177 000 kappaleeseen (2024). Myyntiä kiihdytti erityisesti vahva XC60ja XC90-mallien kysyntä kaikilla kolmella tärkeimmällä myyntialueella. XC60 oli Euroopan myydyin lataushybridi vuonna 2024 ja se on johtanut premium-lataushybridien segmenttiä kolmen edellisen vuoden aikana. Malli on segmenttinsä johtaja myös tänä vuonna. Sekä XC60 että XC90 uudistettiin viime vuonna, mikä vahvistaa niiden vetovoimaa tärkeillä markkinoilla, kuten Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Vankan kysynnän ansiosta Volvolla on suurin lataushybridien osuus kokonaismyynnistä kaikkien perinteisten premium-merkkien keskuudessa. “Volvo on sitoutunut täysin sähköiseen tulevaisuuteen, ja teemme matkaa tahdilla, joka sopii asiakkaillemme. Lataushybridit ovat tärkeä silta asiakkaille, jotka eivät ole vielä valmiita hankkimaan täyssähköautoa”, Volvon kaupallinen johtaja Erik Severinson sanoo. Volvon sisäisten tietojen mukaan lataushybridejä käytetään usein täyssähköisenä erityisesti kaupunkialueilla. Keskimäärin Volvon lataushybridien kuljettajat käyttävät autoaan ilman polttomoottoria noin puolet kokonaisajoajasta. “Vaikka investoimme kasvavaan premium-täyssähköautojen segmenttiin, uudistamme myös hybridejämme. Tämän ansiosta latausinfrastruktuurille jää aikaa kehittyä, mikä helpottaa siirtymistä täyssähköiseen maailmaan”, Erik Severinson jatkaa. Volvo on ollut lataushybridien johtava valmistaja jo yli vuosikymmenen ajan. Se julkisti ensimmäisen lataushybridinsä jo vuonna 2012, kun se alkoi myydä dieselhybridiversiota V60-farmarimallista. Volvo oli useiden vuosien ajan ainoa kansainvälinen autonvalmistaja, joka tarjosi lataushybridiversion mallistonsa jokaisesta autosta. Volvo tarjoaa tällä hetkellä lataushybridiversion viidestä eri mallista, jotka täydentävät kuuden täyssähköisen mallin valikoimaa. Tasapainoinen mallisto antaa Volvolle strategisen edun, jonka ansiosta se voi tarjota premium-luokan sähköistettyjä autoja eri kokoja muotoluokissa asiakkaille ympäri maailmaa. 25-36-14-1-2 Resand Oy nimittää Tero Kolhisen operatiiviseksi johtajaksi (COO) ja johtoryhmän jäseneksi Resand Oy, valimohiekan elvytykseen erikoistunut suomalainen teknologiayritys, on nimittänyt tekniikan lisensiaatti Tero Kolhisen operatiiviseksi johtajaksi (Chief Operating Officer) ja johtoryhmän jäseneksi 1.10.2025 alkaen. Kolhinen vastaa Resandin operatiivisen toiminnan johtamisesta ja strategian toteuttamisesta päivittäisissä toiminnoissa. Kolhinen toimi aiemmin Resandin kaupallisena tuotejohtajana vuodesta 2024 lähtien. Ennen sitä hän työskenteli Metsolla metallinjalostusliiketoiminnan tuote-elinkaaresta ja tuotteistamisesta vastaavana johtajana. Aiemmin Kolhinen toimi useissa johtotehtävissä Outotecissa, jossa hän vastasi muun muassa palvelutuotteiden johtamisesta, liiketoiminnan kehittämisestä ja teknisistä palveluista. ”Olemme iloisia, että saamme Teron tähän tärkeään tehtävään. Hänellä on 15 vuoden kokemus kaivosja metalliteollisuuden johtotehtävistä ja vahvaa osaamista liiketoiminnan prosessien kehittämisestä. Teron johdolla pääsemme viemään Resandin operatiivista toimintaa eteenpäin, ja hänen osaamisensa tukee strategista tavoitettamme liiketoiminnan kansainvälisestä laajentamisesta", sanoo Resand Oy:n toimitusjohtaja Mikko Immonen. "Aloitan innostuneena Resandin operatiivisena johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Uudessa tehtävässäni pääsen hyödyntämään kokemustani palveluliiketoiminnan johtamisesta ja operaatioista sekä käyttämään osaamistani Resandin liiketoiminnan eteenpäin viemiseen. On hienoa olla mukana rakentamassa yhtiölle entistä vahvempaa asemaa markkinoilla", Tero Kolhinen sanoo. 25-36-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 36 / 2025 TNLehti Raute Oyj, Pörssitiedote Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Raute päivittää ohjeistustaan – vertailukelpoinen käyttökate säilyy vahvana liikevaihdon jäädessä aikaisemmin arvioitua pienemmäksi Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Raute päivittää ohjeistustaan – vertailukelpoinen käyttökate säilyy vahvana liikevaihdon jäädessä aikaisemmin arvioitua pienemmäksi Uusi ohjeistus vuodelle 2025: Rauten vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan 175–190 miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen käyttökatteen olevan 22– 27 miljoonaa euroa. Aiempi ohjeistus vuodelle 2025 (julkaistu 25.4.2025): Rauten vuoden 2025 liikevaihdon arvioidaan olevan 190–220 miljoonaa euroa ja vertailukelpoisen käyttökatteen olevan 20– 27 miljoonaa euroa. Uuden ohjeistuksen perustelut: Rauten projektitoimitukset ovat jatkuneet menestyksellisesti, mutta aikaisempaa suuremman osan tilauskannasta odotetaan tuloutuvan liikevaihtoon vasta seuraavana vuonna. Uusien tilausten kertymä parani kolmannella vuosineljänneksellä alkuvuoteen verrattuna, mutta sen ei odoteta korvaavan liikevaihdon siirtymän aiheuttamaa vaikutusta. Samaan aikaan Rauten vahvana jatkunut operatiivinen toiminta mahdollistaa vertailukelpoisen käyttökateohjeistuksen alarajan tarkistamisen ylöspäin. RAUTE OYJ Mika Saariaho toimitusjohtaja 25-36-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Anora Group Oyj Lehdistötiedote Anoran tammi–syyskuun 2025 osavuosikatsauksen julkistaminen 31.10.2025 ja kutsu tulospresentaatioon. Anora julkistaa osavuosikatsauksensa tammi–syyskuulta 2025 perjantaina 31.10.2025 arviolta klo 8.30. Toimitusjohtaja Kirsi Puntila ja talousjohtaja Stein Eriksen esittelevät raportin samana päivänä klo 11.00 alkavassa englanninkielisessä Microsoft Teams -kokouksessa. Suosittelemme, että kokoukseen osallistutaan online-vaihtoehdolla: liity kokoukseen tästä. Esitystä voi seurata myös puhelimitse soittamalla alla olevaan numeroon noin 5 minuuttia ennen kokouksen alkamista: FI: +358 9 2310 6678 NO: +47 21 40 41 04 SE: +46 8 502 428 54 DK: +45 32 72 56 80 UK: +44 20 7660 8309 US: +1 917-781-4622 Conference call ID: 497 727 469# Kysymysosuus (Q&A) Johdolle esitettäviä kysymyksiä voi lähettää Teams-chatin kautta. Esitysmateriaali: Esitysmateriaali näytetään onlinekokouksessa ja sen voi ladata samana päivänä osoitteessa: www.anora.com/fi/sijoittajat Tallenne: Tallenne julkaistaan tilaisuuden jälkeen Anoran verkkosivuilla. 25-36-15-1-2 Sunborn International Oyj:n Q3 liiketoimintakatsaus 2025 Sunborn International Oyj on julkaissut Q3 liiketoimintakatsauksen ajalle 1.7.30.9.2025. Sunborn International Oyj:n Q3 Business Review 2025 -raportti on kokonaisuudessaan saatavilla tämän tiedotteen liitteenä, ja se on julkaistu myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://www.sbih.group/reports Sunborn London Oyj:n hallitus Sunborn London Oyj on osa Sunborn International Oyj:tä. Sunborn International Oyj on innovatiivinen korkealaatuisten jahtihotellien ja muiden kelluvien kiinteistöjen kehittäjä, omistaja ja operaattori, jolla on maailmanlaajuista toimintaa. Huvivenehotellit ja kelluvat kiinteistöt tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää käyttämätöntä vesitilaa kaupungin satamissa ja arvostetuissa rantakohteissa. Sunborn International omistaa tällä hetkellä kaksi Lontoossa ja Gibraltarilla sijaitsevaa jahtihotellia, joissa yhdistyvät eksklusiivinen majoitus, ravintolapalvelut, konferenssija tapahtumatilat. Sunborn International on alan edelläkävijä, jolla on laaja kokemus laivanrakennuksesta ja alussuunnittelusta sekä ranta-alueiden ja satamien kehittämisestä ja lupaprosessien hoitamisesta eri maissa. Yhtiö laajenee aktiivisesti uusille markkinoille jahtihotellien kehityshankkeilla Lontoossa, Vancouverissa ja ympäri maailmaa. 25-36-15-1-2 PONSSE OYJ, PÖRSSITIEDOTE, Ponssen taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2026 P onsse Oyj:n taloudelliset raportit vuonna 2026: 17. helmikuuta 2026 – Tilinpäätöstiedote 2025 21. huhtikuuta 2026 – Osavuosikatsaus (Q1), tammi–maaliskuu 2026 11. elokuuta 2026 – Puolivuosikatsaus, tammi– kesäkuu 2026 20. lokakuuta 2026 – Osavuosikatsaus (Q3), tammi–syyskuu 2026 Varsinainen yhtiökokous suunnitellaan pidettäväksi Vieremällä 8.4.2026. Ponsse Oyj:n hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle erikseen myöhemmin. Vuosikertomus, joka sisältää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta?2025, julkaistaan yhtiön kotisivuilla viikon 11/2026 aikana. Kaikki yhtiön taloudelliset raportit julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ponsse noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen osavuosikatsauksen, puolivuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistusta. Vieremällä 20.10.2025 PONSSE OYJ Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti. Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrén perusti yhtiön vuonna 1970, ja yhtiö on koko historiansa ajan ollut tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuuratkaisujen edelläkävijä. Ponssen kotipaikka on Suomessa Vieremällä. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. 25-36-15-1-2
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Sisältö numero 33 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Tavoitteet opettajankoulutukselle 2 TAMK Musiikin Aikamatka-esitys vie musiikin ja tanssin 2 Mediakortti 01.01.2026 31.12.2026 3 Kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä luonnosta kansainvälinen … 4 Bravida ostaa NITEK AS:n ja nousee näin Pohjois-Norjan suurimmaksi .. 5 Metsä Boardin 60 miljoonan euron Mmodernisointihanke Simpeleen… 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 IT-alan päästöt kasvavat ennätyksellistä vauhtia– Suomi on vihreän … 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Suomella hyvä mahdollisuus Pohjoismaiden ensimmäisen fuusioreakto... 10 Nettitilaajien ja yritysten hallinnollinen taakka vähenee... 11 Fotoniikka mullistaa energiatehokkuuden... 11 50 vuotta siitä, kun ABB:n pienjännitetaajuusmuuttaja tuotiin … 12 Tiedätkö, mikä on lakimääräinen talvirenkaiden minimiurasyvyys? Moni suomalainen ei tiedä. 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Sisältö numero 36 / 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 3 1.12.2025 17 Bravida mukana maailman suurimman hiekka-akun… 18 Maria-Elena Ehrnrooth Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n toimitusjohtajaksi 18 Osuuskunta laajenee Karlsborgissa – uusi keskus lisää … 19 Takakani 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numer 36/ 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 36 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 36 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Bravida mukana maailman suurimman hiekka-akun toteutuksessa TNLehti Loviisan Lämpö otti kesäkuussa käyttöön maailman suurimman hiekka-akun, joka mahdollistaa edullisen ja puhtaan sähkön varastoinnin lämpöenergiaksi. Ratkaisu perustuu Polar Night Energyn kehittämään teknologiaan, jossa sähkö johdetaan hiekkaan tai vastaavaan kiinteään aineeseen ja varastoidaan jopa 600 asteen lämpötilassa. Hiekka-akku valittiin arvostetun Time-lehden tämän vuoden parhaiden keksintöjen listalle Vihreä energia -kategoriassa. Bravidan Satakunnan prosessiputkistoyksikkö toteutti Loviisan Lämmölle toimitetussa hankkeessa prosessiputkiston, joka yhdistää hiekka-akun kaukolämpöverkkoon. ”Hiekka-akku on noin 13 metriä korkea ja halkaisijaltaan 15 metriä leveä vuolukivimurskeella täytetty siilo, jonka yläosan laitetilaan asennettiin prosessiputkistot. Sekä siilossa että putkistossa tapahtuu merkittävää lämpölaajenemista, mikä on otettu huomioon muun muassa putkiston kannakoinnin ja liikkumavaran suunnittelussa”, sanoo Bravidan Satakunnan prosessiputkistourakoinnin yksikönpäällikkö Olavi Kaunisto. ”Prosessiputkistot on myös eristetty tehokkaasti. Putkistojen eristepaksuus siilon ulkopuolella on n. 80 millimetriä ja lisäksi putkistojen pinnat on pellitetty huolellisesti. Eristäminen estää lämpöenergian karkaamisen, vaikka ulkolämpötila vaihtelisi rajusti”, Kaunisto jatkaa. Bravidan Satakunnan yksiköllä on Raumalla sijaitsevat esivalmistustilat, joita hyödynnettiin hankkeessa. ”Pyrimme esivalmistamaan prosessiputkistot mahdollisimman pitkälle omissa tiloissamme. Esivalmistus mahdollistaa putkistojen laadukkaan lopputuloksen ja kustannustehokkaan toteutuksen. Lisäksi se helpottaa paikan päällä kohteessa tehtävää asennustyötä”, Kaunisto toteaa. ”Toteutetussa putkistossa oli uniikkeja yksityiskohtia ja hankkeessa tiukka aikataulu. Bravida valikoitui putkistotoimittajaksi joustavuutensa ja kokemuksensa ansiosta, ja lopputulos oli juuri sellainen kuin halusimmekin”, kiittelee Polar Night Energyn operatiivinen johtaja Liisa Naskali. ”Oli hienoa olla mukana toteuttamassa täysin uudenlaista teknologiaa, joka kerää talteen edullista ja puhdasta sähköä sekä tukee kiertotalousajattelua. Ympäristöasiat ovat Bravidalle tärkeitä ja omana tavoitteenamme on, että koko arvoketjumme on ilmastoneutraali vuoteen 2045 mennessä”, Kaunisto päättää. 25-36-18-1-2 Maria-Elena Ehrnrooth Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n toimitusjohtajaksi Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry on valinnut uudeksi toimitusjohtajakseen Maria-Elena Ehrnroothin (VTM, LKV). Ehrnrooth siirtyy liittoon Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden kehitysjohtajan toimesta. ”Ehrnrooth on kokenut järjestöjohtaja ja kiinteistönvälitysalalla tunnettu toimija. Hän on edunvalvonnan ja viestinnän ammattilainen, jolla on mittava kokemus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja laajat verkostot”, toteaa SKVL:n hallituksen puheenjohtaja Tomi KetoTokoi Toimitusjohtajaksi valittu Ehrnrooth on kiinteistönvälitysalan paluumuuttaja. ”Siirto tuntuu kovin kotoisalta. Asuntokaupan sääntely ja markkinasyklit tulivat tutuiksi taannoisessa toimessani Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton johdossa, ja tunnen lämmintä lukkarinrakkautta alaan ja sen ammattilaisiin”, Ehrnrooth sanoo. Ennen nykyistä työtään Ehrnrooth luotsasi lähes viiden vuoden ajan Rakennusmestarien ja -insinöörien liittoa RKL:ää, jossa yksi merkittävä hanke oli vaikuttaminen rakentamislain ja alan pätevyysvaatimusten uudistustyöhön. ”Kiinteistönvälitysalaa on kohdannut lähes raamatulliset vitsaukset. Ensin koronarajoitukset pysäyttivät kaupanteon, ja sen jälkeen päälle vyöryi korkojen raju nousu, inflaatio, energian hinnan kohoaminen ja nyt talouden epävarmuus ja matalasuhdanne. Säästäväiset suomalaiset odottavat kasvusignaaleja rohkaistuakseen taas sijoittamaan ja kuluttamaan”, Ehrnrooth kuvaa. ”Asuntomarkkinoilla on patoutunutta kysyntää, kun sukanvarret pullottavat”. Ehrnrooth on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja taloustieteen ylioppilas Åbo Akademista. Lisäksi hänellä on LKV-tutkinto. Hän aloittaa uudessa toimessaan 1.11.2025. Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry on kiinteistönvälitysliikkeiden valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka on perustettu vuonna 1946. Sen tavoitteena on ylläpitää välittäjien ammattitaitoa ja asuntokaupan luotettavuutta, sekä mahdollistaa välitysalalle suotuisa sääntely-ympäristö ja rehdin kilpailun markkinat. Yhdistykseen kuuluu noin 400 jäsenyritystä eri puolilla Suomea. 25-36-18-1-2 Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n uusi toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth. Kuva: Berit Teeäär
Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 36 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Osuuskunta laajenee Karlsborgissa – uusi keskus lisää asiakasvirtaa TNLehti Maanantaina 20. lokakuuta Pohjois-Karlsborgin uuden keskustan ensimmäinen turve kaadetaan, kun Skaraborgin vetovoimaisinta aukiota laajennetaan 80 asunnolla Coop Västin, Skaraborgin kunnan, KBB Fastigheterin ja Wennergrensin yhteistyönä. Ainutlaatuisen sijainnin ja upean myymälän ansiosta tästä tulee Skaraborgin houkuttelevin aukio, lupaan. Vastataksemme lähialueen odotettavissa olevaan asiakasvirtaan myymäläaluetta laajennetaan 25 prosentilla, jossa keskitymme tuoretuotteisiin inspiroivan vierailun vuoksi ja ostoksiin sekä arkisin että viikonloppuisin", sanoo Coop Västin toimitusjohtaja Ronnie Wångdahl. Laajennetun hedelmäja vihannes-, leipäja leipomoalueen sekä herkkuosaston lisäksi Storgatan 64:n Coop-myymälään tulee täysin uusi sisustus ja uudet energiatehokkaat laitteet jääkaappien, pakastekaappien ja valaistuksen muodossa. Lisäksi otetaan käyttöön pikakassat. "Erityisen ilahduttavaa on, että hanketta voidaan toteuttaa yhdessä useiden muiden toimijoiden kanssa. Karlsborg on kunta, jossa on tuulta purjeissaan, jossa investoinnit ovat usein ja asukasmäärä kasvaa tasaisesti. Elinvoimainen kauppa ja uskomattoman mukava elinympäristö vahvistavat entisestään asetettua suuntaa ja kehitystä", Ronnie Wångdahl sanoo. Rödesunds torgin ympärillä rakennettavien rakennustöiden aikana Coop-myymälä pysyy auki. Sopimuskauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota myymälään ja myymälän asiakkaisiin. "Coopin investointi Karlsborgin myymälään samaan aikaan Rödesundstorgin kehittämisen kanssa tuntuu erittäin hyvältä alueen kaupan vahvistumisen kannalta. Se hyödyttää sekä asukkaita että matkailualaa", sanoo Karlsborgin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Torbjörn Colling. 25-36-19-1-2 Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto kulutustutkija Eliisa Kylkilahdelle Yliopistonlehtori Eliisa Kylkilahden tutkimustyössä yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla kuluttajatutkimus, liiketaloustiede ja kestävyystieteet, mikä on avannut uusia näkökulmia yhteiskunnallisten muutosten ymmärtämiseen. Kylkilahden tutkimusta on hyödynnetty laajasti ja se on muun muassa vaikuttanut asumisja ilmastopolitiikan valmisteluun, Suomalainen Tiedeakatemia toteaa palkintoperusteluissaan. Yliopistolehtori Eliisa Kylkilahti Eliisa Kylkilahti tutkii parhaillaan asumista siitä näkökulmasta, mitä merkitystä luonnon läheisyydellä on kuluttajien asumiskokemukselle. Suomalainen Tiedeakatemia Uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle vuosittain myönnettävän palkinnon arvo on 15 000 euroa. Helsingin yliopistossa työskentelevän Eliisa Kylkilahden monitieteinen, soveltava ja yhteiskunnallisesti vaikuttava tutkimus kohdistuu kulutuksen sosioekonomiseen kestävyyteen, palveluja materiaaliinnovaatioihin sekä erityisesti nuoriin kuluttajiin. Kylkilahden tutkimusjulkaisuja on siteerattu laajasti kansainvälisesti ja hän on toiminut aktiivisesti kansainvälisissä tutkimusverkostoissa ja arviointitehtävissä. Opetustehtävissään Kylkilahti vahvistaa nuorten tutkijoiden kykyä vastata kestävyysmurroksen haasteisiin. Kylkilahti tutkimuksessa pureudutaan muun muassa pohtimaan sitä, miten kuluttajat voivat toimia kuluttajina kestävästi, vaikka kuluttaminen itsessään ei lähtökohtaisesti ole kestävää. Kuluttajaa ja hänen tekemiään valintoja tarkastellaan eri näkökulmista ja tunnistetaan, että kuluttajuus itsessään on paljon muutakin kuin rahan käyttöä ja ostamista. Kylkilahti on ollut mukana esimerkiksi tutkimushankkeissa, joissa kehitetään asukaslähtöisiä ratkaisuja ilmastoviisaan asumisen edistämiseksi ja pyritään vähentämään kotitalouksien hiilijalanjälkeä. Yksi tutkimuskohteista ovat olleet puukerrostalojen asukkaat, sillä rakennusmateriaalit muodostavat energiankulutuksen lisäksi merkittävän osuuden asumisen ilmastovaikutuksista. Tällä hetkellä Kylkilahti tutkii asumista siitä näkökulmasta, mitä merkitystä on luonnon läheisyydellä kuluttajien asumiskokemukselle. Kylkilahti on kutsuttu Nuorten Tiedeakatemian jäseneksi kaudelle 2021–2025. Humanistipalkinto julkistettiin Suomalaisen Tiedeakatemian Ilta tieteelle -tapahtumassa Säätytalolla 20. lokakuuta 2025. Tilaisuudessa jaettiin myös Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan historiapalkinto. Suomalainen Tiedeakatemia Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta. 25-36-19-1-2
Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi Ota QR koodi käyttöön,vaikka ”kännykkään” niin Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukanasi.