Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 29 16.09.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Teollisuuden Näytelehti Mediakortti 2026 löytyy sivulta 19.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Koodikoulun ensimmäiset opiskelijat harjoittelussa Ponssella – kood/Sisun koulutusohjelma tuottaa ohjelmistokehityksen osaajia suoraan metsäteollisuuden tarpeisiin. TNLehti Vuosi sitten kood/Sisun ensimmäiset opiskelijat aloittivat matkansa ohjelmistokehittäjiksi. Nyt koulutus on edennyt vaiheeseen, jossa osaaminen viedään suoraan yrityksiin: kolme opiskelijaa aloitti toukokuussa 2025 harjoittelunsa metsäkonevalmistaja Ponssella. Kood/Sisu helpottaa kumppaniyrityksien harjoitteluja rekrytointiprosesseja. Osana yhteistyötä koulu kartoittaa yrityksen tarpeet ja esittelee sopivat ehdokkaat, jolloin yrityksen vastuulle jää vain loppuhaastattelut. ”Kood/Sisu teki valintaprosessin meille todella helpoksi. Saimme vaivattomasti osaavat harjoittelijat ja säästimme samalla merkittävästi työaikaa”, kertoo Ponsse Digital Services Senior Manager Sara-Lotta Moilanen. Tiedote sisältää upotettua sisältöä "Videolla Ponsse Senior Manager Sara-Lotta Moilanen, sekä kood/Sisun opiskelija Veera Pylkkänen kertovat harjoittelujaksosta.", joka ei ehkä näy kunnolla.Katsele upotettua sisältöä täällä. OHJELMISTOKEHITYS OSANA TULEVAISUUDEN METSÄTEOLLISUUTTA Ponsse on yksi kood/Sisun perustajajäsenistä ja ollut mukana kehittämässä koulun opetusohjelmaan sulautettujen järjestelmien erikoistumismoduulia. Ohjelmistokehityksen merkitys metsäkoneissa ja niiden oheispalveluissa kasvaa nopeasti ja koulun kautta yrityksellä on suora väylä osaajiin, jotka täyttävät alan muuttuvat vaatimukset. ”Uusien teknologioiden hyödyntäminen on ratkaisevaa. Meille tärkeintä ei ole yksittäisten kielten hallinta, vaan kyky omaksua ja soveltaa uusia menetelmiä tehokkaasti. Nyt meillä on konkreettista näyttöä siitä, että tämä koulutus tuottaa nykyaikaisia ohjelmistokehityksen osaajia tarpeisiimme,” Ponsse Chief Digital Officer Miika Soininen taustoittaa. ”Mielestäni kood/Sisun opiskelijat eivät ole harjoittelijoita sanan perinteisessä merkityksessä. Näillä opiskelijoilla on valmiina tarvittava projektityöskentelyn ja ohjelmistokehityksen perusosaaminen. He ovat myös tottuneet arvioimaan toistensa työtä. Vain viikon perehdytyksen jälkeen he olivat valmiita aloittamaan itsenäisen työskentelyn tiimeissä”, Moilanen jatkaa. HARJOITTELIJAT AIDOSTI OSANA TIIMIÄ Ponsselle on tärkeää, että harjoittelijat otetaan aidoksi osaksi kehitystiimiä. Työtehtävät jaetaan osaamistason mukaan ja kokeneemmat kehittäjät tarjoavat tukea arjessa. "Olen tuntenut itseni alusta lähtien Ponsselle tervetulleeksi ja työyhteisö on tukenut minua täysillä. Pääsin kehittämään itsenäisesti uutta työkalua ja sen kautta osaksi monia tiimejä. Koulun opetusmenetelmien hyöty korostui, kun aiemmin vieraan ohjelmointikielen edessä tiesin heti, kuinka soveltaa sitä työtehtävissäni,'' koodikoulun opiskelija ja Ponssen harjoittelija Veera Pylkkänen kertoo. Projektipohjainen tiimityöskentely ja koodikatselmukset, jotka ovat keskeinen osa kood/Sisun koulutusohjelmaa, helpottivat Pylkkäsen mukaan siirtymistä työelämään. "Yllätyin, että vain vuoden opiskelun jälkeen minulla oli oikeasti annettavaa tiimien sisäisissä palavereissa käydessämme läpi projekteja tai koodia yleisesti. Pelkän harjoittelemisen sijaan minulla oli tunne, että osaan aidosti ohjelmoida ja tiedän mistä puhutaan. Joissain yhteyksissä olen pystynyt jakamaan uutta tietoa ja osaamista kokeneelle tiimille. Harjoittelijan roolissa se on tuntunut upealle'', Pylkkänen lisää. OSAAJIA YRITYSTEN TARPEISIIN Harjoittelujakson jälkeen opiskelijat jatkavat puolen vuoden erikoistumismoduuliin, joissa vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä muun muassa sulautetut järjestelmät, pilvipalvelut, mobiilisovellukset, generatiivinen tekoäly, kyberturvallisuus ja kehittyneet full stack -opinnot. kood/Sisu ei rajoita opiskelijoidensa työllistymistä kesken opintojen. "Olemme saaneet erinomaista palautetta yrityksiltä työelämään siirtyneistä opiskelijoistamme. Kood/Sisun opiskelijat on koettu omaaloitteisina tiimipelureina, jotka tuovat lisäarvoa jo olemassa oleviin tiimeihin", kood/Sisun kasvujohtaja Roosa Ritvanen kertoo. Ponsselle harjoittelujaksot ovat osoitus siitä, että koulutusohjelma on jo vuodessa onnistunut tuottamaan työelämässä tarvittavaa osaamista. ”Alusta asti oli selvää, että tämä ei ole pelkkä koulutus, vaan tapa rakentaa osaamista yritysten tarpeista käsin. Yleensä koulutus suunnitellaan ensin, ja yritykset pääsevät mukaan vasta lopuksi. Tässä olemme olleet mukana alusta asti”, Moilanen summaa. Tietoja julkaisijasta Koodi / Sisu ry on joulukuussa 2022 perustettu voittoa tavoittelematon yhdistys. Yhdistyksen perustajajäseniin kuuluvat Istekki, Normet, Novapolis, Kuopion alueen kauppakamari, OP Ryhmä, Osuma Henkilöstöpalvelut, Ponsse sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Yhdistyksen tavoitteena on perustaa Pohjois-Savoon yksityinen, yritysvetoinen koodikoulu sekä johtaa ja hallinnoida koulun toimintaa. 25-29-2-1-2 Kuvateksti: Ponsse Senior Manager Sara-Lotta Moilanen (vas.) ja kood / Sisun harjoittelijat Veera Pylkkänen, Denys Horban sekä Olli Kivioja. Kuva: Arto Holopainen
Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Syksyn yhteishaku päättyi – Diakin Oulun -kampuksen sosionomikoulutus yksi suosituimmista TNLehti Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi 11.9.2025. Diakissa oli tarjolla 420 aloituspaikkaa, joista 105 Oulussa järjestettäviin sote-alan ja kirkon alan koulutuksiin. Yhteishaussa Diakiin haki yhteensä 3318 hakijaa, joista 1316 haki ensisijaisesti Diakiin. Oulun-kampuksen koulutuksiin oli 583 hakijaa, joista 218 oli ensisijaisia. Oulussa toteutettava sosionomi (AMK) -koulutus oli yksi Diakin vetävimmistä: siihen haki 271 hakijaa. Oulun-kampuksen lähihoitajataustaisille suunnattu sairaanhoitaja (AMK) -koulutus oli niin ikään suosittu, sen hakijamäärä kasvoi noin 28 prosenttia vuoden takaisesta. Koulutukseen haki 194 hakijaa. Syksyn yhteishaun hakijamäärä nousi Diakissa viime vuoden hakijamäärästä noin 10 prosenttia. Ensisijaisten hakijoiden osalta hakijamäärä nousi noin 14 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Eniten hakijoita oli verkossa toteutuvaan sosionomi (AMK) -koulutukseen. Siihen haki 1207 hakijaa. – Yhteishakukampanjamme slogan ”seiso ihmisen puolella” osui aikaan, jolloin eriarvoistumiskehitys on pahentunut ja puhe toisiamme kohtaan on koventunut. Hakijamäärä kertoo osaltaan siitä, että me uskomme edelleen ihmiseen ja haluamme ylläpitää hyvinvointivaltiomme perusrakenteita, sanoo Diakin toimitusjohtaja-rehtori Kati Komulainen. Opiskelijavalinnat: Syksyn yhteishaku jatkuu opiskelijavalinnoilla. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin opiskelijat valitaan pääsääntöisesti AMK-valintakokeen ja todistusvalinnan perusteella. Diakin sosiaalija terveysalan sekä kirkon alan AMK-tutkintoon johtavat koulutukset käyttävät ammattikorkeakoulujen yhteistä AMK-valintakoetta, josta voi lukea lisää Ammattikorkeakouluun.fisivustolta. Diak järjestää AMK-valintakokeen Helsingin-, Oulunja Porin-kampuksilla. Hakija valitsee kokeen suorituspaikan ja -ajan yhteishaun hakulomakkeella tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tutustu AMK-valintakoe-sivuun, mikäli valitset tekeväsi kokeen Diakissa. Suomenkielisissä sosiaalija terveysalan AMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa 40 % opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla. Diakin lähihoitajataustaisille suunnattuun sairaanhoitajakoulutukseen valitaan uudet opiskelijat Diakin oman valintakurssin perusteella. Valinnan tulokset Todistusvalinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 17.10.2025. Muiden kuin todistusvalintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 20.11.2025. Kerromme verkkosivuillamme, kun valinnan tulokset ovat valmiit. Valittujen opiskelijoiden nimiä emme julkaise verkossa. Hakija näkee lopullisen tilanteensa Oma Opintopolku -palvelusta. Kaikki hakijat saavat tiedon opiskelijavalintojen tuloksesta myös sähköpostitse. Hakijalle tarjotaan yhteishaussa vain yhtä opiskelupaikkaa eli ylimmäksi sijoitettua hakukohdetta, johon valinnan tulos riittää. Hyväksytyksi tulleiden opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 27.11.2025 klo 15 mennessä. Opiskelupaikan voi saada varasijalta vielä 8.12.2025 klo 15 saakka. 25-29-3-1-2 Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) Diak on sosiaali-, terveys-, kirkon ja tulkkausalaan keskittynyt kohtaamisen korkeakoulu. Osaamisemme kohdistuu sinne, missä on eriarvoisuutta, köyhyyttä, yksinäisyyttä ja yhteiskunnan ulkopuolisuutta. Teemme sosiaalista innovointia ihmisen puolella. Olemme ihmisyyden asiantuntijoita, joita ajaa halu rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa kaikille. Teemme tuloksellisesti jatkuvaa kehitystyötä, jotta maailma olisi kaikille hyvä. Uskomme ihmiseen.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 29 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Fredman Group Oy Fredman investoi Rauman tuotantoon TNLehti Tuotantokapasiteetti vahvistuu leivinpaperissa ja vuokatuotannossa Suomalainen keittiötuotteiden valmistaja Fredman investoi tuotantonsa kehittämiseen ja päätuotantolinjojen uudistamiseen. Kyseessä on yrityksen lähes 30-vuotisen historian merkittävin uudistus. Syksyn aikana Rauman tehtaalle rakennetaan muun muassa leivinpaperilinjastoille uusi lavausrobotti, uusitaan vuokatuotannon laitteistoja sekä otetaan käyttöön uusi tuotannon ohjausjärjestelmään kytketty automaattitrukki ja keskitetty tuotelavojen käärintälinjasto. Investoinnit tukevat yrityksen kasvua niin kotimarkkinoilla kuin viennissä. Fredmanin tehtaanjohtaja Veli-Pekka Salonen korostaa, että kyseessä on uusia koneita kokonaisvaltaisempi muutos. ”Investoimme kilpailukykymme ja toimitusvarmuutemme vahvistamiseksi entistä vaativammassa markkinassa. Tehostamme toimintaamme järkevöittämällä tuotannon ja sisälogistiikan prosesseja sekä ottamalla käyttöön niiden tueksi teknologiaa, summaa Salonen. Käynnissä olevien investointien kokonaisarvo on noin miljoona euroa. Vaikka uudistuksia toteutetaan nyt laajasti, Salosen mukaan tuotannon kehittäminen on jatkossakin keskeinen osa jatkuvan parantamisen kulttuuria. Raumalla valmistetaan muun muassa suodatinpusseja, leivinpaperia ja Elmukelmua. Tärkeä tuoteryhmä on myös erilaiset ruokapakkaukset, kuten esimerkiksi Finnairille valmistettavat kartonkiset annosvuoat. Fredmanin tehtaalla työskenteleville noin 50 työntekijälle muutos tietää paitsi koneiden uudelleen sijoitusta tuotantosalissa, myös uusia tapoja tehdä töitä. ”Uudistukset vaativat koko henkilöstöltä joustavuutta ja uuden oppimista. Teemme tämän yhdessä, myös tuotannon työntekijät ovat aktiivisesti mukana esimerkiksi viimeistelemässä konekohtaisia turvallisia toimintatapoja. Manuaalisten ja paperisten työvaiheiden poistumisesta sekä fyysisen kuormituksen vähentymisestä on tullut vain positiivista palautetta”, sanoo Salonen. Fredmanin viime vuoden liikevaihto oli 30,6 miljoonaa euroa. Siitä viennin osuus oli noin neljännes. 25-29-4-1-2 Walki kasvattaa painokapasiteettiaan vastaamaan kestävien joustopakkausten kasvavaan kysyntään Walki Westpak on tehnyt merkittävän investoinnin vastatakseen kierrätettävien joustopakkausten kasvavaan kysyntään. Yhtiö laajensi tuotantokapasiteettiaan hankkimalla uuden painokoneen ja rakentamalla uuden jälkikäsittelyhallin. Walki Westpak on kasvanut viime vuosina nopeasti. Kasvua on vauhdittanut lisääntynyt kysyntä makkaroiden, juuston, suklaan ja kalan kaltaisten elintarvikkeiden korkealaatuisille ja kestäville joustopakkausratkaisuille. Walki Westpak on aina tunnettu joustopakkausten ja flexopainatuksen erinomaisesta laadusta ja huippuluokan palvelusta, ja yhtiön oli reagointikykynsä ja joustavuutensa varmistamiseksi lisättävä tuotantokapasiteettiaan. ”Asiakkaamme odottavat lyhyitä toimitusaikoja ja parasta mahdollista painolaatua myös lyhytaikaisiin kampanjoihin, joita usein ohjaavat nopeasti muuttuvat kuluttajatrendit ja vähittäiskaupan vaati mukset", sanoo Jonas Skuthälla, Head of Sales, Flexible Packaging. Kaksiosaisen investoinnin ensimmäinen osa on moderni flexpainokone, joka voi käyttää sekä vesiettä liuotinpohjaisia painovärejä. Uusi kone parantaa niin kestävyyttä kuin tehokkuuttakin, sillä se tekee ympäristöystävällisempiä painatuksia vähemmällä energialla ja pienemmällä jätteen määrällä. Investoinnin toinen osa on jälkikäsittelyhalli, joka sujuvoittaa työntekoa ja materiaalilogistiikkaa, sekä parantaa työturvallisuutta vähentämällä liikennettä ja erottamalla toiminta-alueet aiempaa tehokkaammin. Viimeistelytoimintojen siirtäminen vapauttaa tilaa ja mahdollistaa keskittää kaikki painokoneet samaan paikkaan, mikä lisää kokonaistuottavuutta. Uutta asemointikonetta asennetaan parhaillaan, ja lisäksi toimistotiloja on remontoitu muutostöiden mahdollistamiseksi. Kestäviä pakkauksia tulevaisuuden kiertotalouteen Kierrätettävät joustopakkaukset, kuten polymeeripohjaiset monomateriaaliratkaisut, ovat entistä tärkeämpiä muun muassa uuden lainsäädännön, kuluttajien muuttuvien odotusten ja kestävyysvaatimusten vuoksi. ”Investointi heijastaa sitä, että olemme sitoutuneet tarjoamaan kierrätettäviä ja materiaaleja tehokkaasti hyödyntäviä pakkausratkaisuja, jotka vastaavat markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Lisäksi se on tärkeä askel tulevaisuuden kilpailukykymme turvaamisessa. Investoinneillamme saamme käyttöömme myös uusinta teknologiaa, jonka avulla voimme tarjota asiakkaillemme tulevaisuuden vaatimukset täyttäviä ratkaisuja”, sanoo Sune Kapténs, Head of Production Cluster Converter. Investointi vaikuttaa myönteisesti myös Säkylän alueen työllisyyteen, sillä toiminnan laajenemisen tueksi on palkattu kymmenen uutta työntekijää. Henkilöstö on saanut konekohtaisen koulutuksen, ja uudet tilat ovat valmiita ottamaan tilauksia vastaan. 25-29-4-1-2 Fredmanin tehtaanjohtaja Veli-Pekka Salonen korostaa, että kyseessä on uusia koneita kokonaisvaltaisempi muutos. (kuvassa oikealla). Tuotantopa?a?llikko? Anu Ma?nnisto? tutustuu tuotannon laajentamiseen pohjakuvaan koko tiimin kanssa. Kuvateksti: Walki Westpakin huippumoderni fleksopainokone
Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote HP Suomi Säälimättömän tappava: OMEN 35L VALORANT Limited Edition -pöytäkone on täällä TNLehti VALORANT ei ole vain peli. Se on maailma, jossa fanit elävät, josta he puhuvat ja jota he muovaavat omanlaisekseen. Olitpa sitten nousussa ranking-listoilla, seuraamassa Champions in Paris -turnausta tai jonottamassa matsiin ystäviesi kanssa, koneesi pitäisi kertoa siitä, millainen olet. Siksi rakensimme OMEN 35L VALORANT Limited Edition -pöytäkoneen. Tällä viikolla Pariisissa VALORANT Champions Tourin yhteydessä julkaistu kone on luotu yhteistyössä Riot Gamesin kanssa. Koneen jokainen yksityiskohta, sen visuaalisesta ilmeestä komponentteihin, kuvastaa peliä ja sen pelaajia. Tämä rajoitetun erän pöytäkone juhlistaa VALORANTin tyyliä, tarinaa ja yhteisöä. Koneen hienovaraisista viittauksista peleihin aina sen huipputason rautaan asti – tämä uutuus on tehty pelaajille, jotka haluavat koneen ilmentävän heitä itseään. Legendaarinen muotoilu hurmaa fanit Koneen upea laivastonsininen ja punainen runko ammentaa VALORANTin visuaalisesta identiteetistä. Koneen ulkokuoren spraykuviot ja sen hienovaraiset yksityiskohdat on suunniteltu hurmaamaan fanit. Tuuletinhubi koneen sisällä kantaa taiteellista Spike-kuvitusta. Mukana tulee myös VALORANT-avaimenperä, joka tekee tästä paketista keräilyharvinaisuuden. OMEN 35L VALORANT Edition / Huippuluokan suorituskyky OMEN 35L VALORANT Limited Edition on paitsi näyttävä, myös erittäin tehokas pöytäkone. Intel® Core™ i7-14700F -prosessori ja NVIDIA GeForce RTX 5060 -näytönohjain tarjoavat sulavan kuvataajuuden, salamannopean reagoinnin ja riittävät tehot pitkiin pelisessioihin sekä striimaukseen. Uusi jäähdytysrakenne, tehokkaammat tuulettimet ja mukautettavat säätimet parantavat jäähdytystä jopa 14 prosenttia edeltävästä malleista. Peli saa kuumentua, mutta kone pysyy viileänä. Valmis kehittymään kanssasi Kuten mikä tahansa hyvä Killjoy-kokoonpano, tämäkin setti on rakennettu päivitettäväksi. Kotelon avaus ilman työkaluja, ATX-standardin mukaiset komponentit ja siisti kaapelointi tekevät päivittämisestä ja personoinnista vaivatonta. Jatkumoa esports-kumppanuudelle OMEN 35L VALORANT Limited Edition jatkaa HP:n ja Riot Gamesin yhteistyötä OMEN 35L Stealth Edition jalanjäljissä. Sitä konetta ammattilaiset käyttävät VALORANT Champions Tourilla ja League of Legendsin esports-turnauksissa. Tarjoamme pelaajille personoitujen laitteiden avulla enemmän tapoja olla yhteydessä, kilpailla ja elää intohimoaan todeksi. 25-29-5-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 Päivänpuheen aihe on myös pienyrittäjät tai mikroyritykset, lempilapsella on lukuisa määrä mittä erilaisempia nimiä aina yksin yrittämiseen asti. Muistella nyt hieman menneitä. Takavuosina kun yritys palkkasi henkilön, joka halusi tehdä työtä omalla toiminimellä hänelle maksettiin enemmän kuin mitä työntekijälle maksettiin koska tuo korvaus piti sisällään niin lomarahat kuin kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet. Kuinkas sitten kävikään. Työntekijä liitot eivät oikein pitäneet tästä asiasta koska se vähensi liiton jäsenmäärää, myös eri viranomaiset eivät oikein siitä pitäneet. Ja joidenkin vuosien jälkeen maahamme saatiin käytäntö, että piti olla vähintään 3-6 yritystä pienyrittäjän asiakkaana, jotta se voitiin hyväksyä yritykseksi. Ne jotka olivat pestanneet yksittäisen henkilön toiminimellä naamioituneena, palvelemaan yrityksen työtehtävää, pettyivät kun kävi ilmi etä tuo kallisti maksetun henkilö / toiminimi olikin vain lumetta, eli sen johdosta kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet oli kuitenkin työnantajaksi määrätyn yrityksen maksettava. Nykyisin on toisin. Mikroyrityksen voi perustaa hetkessä ja se on täysin virallinen. Suosittelen kuitenkin, että tuo alkava yritys ei tyydy yhteen asiakkaaseen vaan hankikii niitä useampia. Syy on se, että jos asiakas tekee ostoksen muualta ei yrityksellä ole enää yhtään asiakasta ja toiminta loppuu siihen. Onko pienistä yrityksistä hyötyä yhteiskunnalle? Jos asiat hoidetaan oikein niin siinä saattaa olla osaratkaisu työllistämiseen. Kun yksin yrittäjä tarvitsee työntekijän tai kaksi tahi kolme lisää. Niin silloin yhteiskunnan on tultava vastaan tapauskohtaisesti, toimialasta riippuen. Rahan sullominen ja yhteiskunnallisesti vastuu vähentäminen vaikuttaa ainoastaan epäterveen kilpailutilanteen aikaansaantiin. On kuitenkin selvää, että uudet yritykset tarvitsevat rahaa toimiakseen. Pidän tärkeänä, että valtiolla on takausmahdollisuus erityisesti uusille yrityksille. No paljon on tämän asian eteen tehty eikä aivan turhaan sillä mikroyritysten määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Ongelmana on kuitenkin se, että nuoria yrittäjiä suoraan sanoen narrataan ja harhaan johdetaan tekemään työtä sellaisella hinnalla joka alittaa liiton taksat. Liitot katselevat aivan tyynen rauhallisesti sivussa ainakin vielä, mutta kuinka kauan jää nähtäväksi. Itse en usko, että liitot ovat vaitonaisia enää kovinkaan kauan. Olen nähnyt tapauksen jossa henkilö kuului erääseen työtekijä liittoon vaikka oli pienyrittäjä kuten hän itseään nimitti. Ei hän koskaan selvittänyt miten se oli mahdollista, mutta näen siinä liitoille mahdollisuuden kasvattaa jäsen määrää. Tämä on tietenkin mahdollista jos yrittäjä maksaa itsselleen palkka No onneksi niiden asioiden järjestäminen ei ole minun tehtävänä, kunhan kaivat tässä vain joitakin ongelmia esiin. En myöskään aio ottaa esille Tanskan mallia vaikka se on edullisin vaihtoehto nuorille henkilöille. On olemassa myös eräs merkittävä vaihtoehto. Raumalla oli eräs Laine niminen mies joka pestasi työntekijöitä hyvin erikoisella tavalla, sillä työntekijät olivat kaikki tuon hyvin menestynee yrityksen osakkaita. Jokainen osakas teki työtä ahkerasti ja tunnollisesti koska se tiesi osaa yrityksen voitosta osingon muodossa osakkaana olevan työntekijän lompakkoon. Olen useasti hämmästellyt miksi liitot eivät ole ottaneet tuota menettelytapaa malliksi, koska se ei vähennä liiton jäseniä, vaan päinvastoin lisää niitä. Ehkä punainen politiikka on esteenä. Maailma on täynnä hyvin erilaisia työlainsäädäntöjä ja joissakin maissa sellaista lainsäädäntöä ei oikeastaan ole. Kyllä Suomessa on myös räikeitä alipalkkauksia, mutta ne kulkevat palkkion nimellä jotta ei tarvitse noudattaa työlainsäädäntöä. Ne ovat lähinnä yhteiskunnallisia toimia. Suomalainen Teollisuus noudattaa työlainsäädäntöä pilkun tarkasti koska se on yleensä yrityksen etu, katsottiin asiaa sitten miltä kantilta tahansa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomalainen One Click LCA auttaa Heathrow’n lentoasemaa vähentämään hiilidioksidipäästöjään TNLehti Euroopan vilkkain lentoasema Heathrow on solminut kumppanuuden suomalaisen One Click LCA:n kanssa yhtiön elinkaariohjelmiston hyödyntämisestä lentokentän rakennustai korjaushankkeiden suunnittelussa. Yhteistyö tukee Heathrow’n lentoasemaa saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Vuodelle 2050 asetettuun nettonollatavoitteeseen sitoutunut Heathrow’n lentoasema edellyttää jatkossa rakennussuunnitteluja kestävän kehityksen kumppaneiltaan One Click LCA:n elinkaariohjelmistolla tehtävää elinkaarianalyysia jokaisessa uudessa hankkeessa. One Click LCA:n ohjelmistoalustan avulla Heathrow’n projektipäälliköt saavat pääsyn maailman suurimpaan rakentamisen elinkaariarviointien tietokantaan, joka sisältää yli 300 000 datasettiä esimerkiksi rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksista. Ohjelmistoalustan avulla voidaan tehdä luotettavia ja automatisoituja elinkaarianalyyseja koko projektista – alkaen materiaalien valmistuksesta aina rakenteiden purkuun saakka. Analyysien avulla voidaan ymmärtää, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voi vähentää tehokkaammin. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet ovat suurimmillaan suunnitteluvaiheessa. Kun materiaalivalinnoissa hyödynnetään valmistajien tuottamia ympäristötietoja, projektipäälliköt voivat tehdä kokonaisvaltaisia päätöksiä, jotka pienentävät rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Alalla yleisesti rakentamiseen sitoutuneista hiilidioksidipäästöistä puhuttaessa (ns. “embodied carbon”) tarkoitetaan rakentamisen päästöjä, jotka syntyvät ennen rakennuksen käyttöönottoa rakennustuotteiden valmistusvaiheessa, niitä kuljettaessa sekä rakennusvaiheessa. Koronapandemian aikana nähdyn pudotuksen jälkeen ilmailualan maailmanlaajuiset hiilipäästöt ovat nyt vuoden 2019 perustason alapuolella. Ilmailuala pyrkii vähentämään kokonaispäästöjään useilla eri keinoilla, kuten kestävien lentopolttoaineiden käytöllä, lentoreittien optimoinnilla ja lentoasemien päästöjen vähentämisellä. Heathrow on vahvasti sitoutunut lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja saavuttamaan Ison-Britannian hallituksen vuodelle 2050 asettamat päästövähennysvaatimukset. “Ilmailualalla on kriittinen rooli Ison-Britannian vuodelle 2050 asetetun nettonollatavoitteen saavuttamisessa. Heathrow’n kenttä kattaa lähes 12 neliökilometriä infrastruktuuria, ja suunnittelulla ja rakentamisella on merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeemme. Yhteistyö One Click LCA:n kanssa auttaa meitä mittaamaan ja ymmärtämään paremmin rakennushankkeidemme sitoutuneita päästöjä, jolloin voimme tehdä parempia tietoon perustuvia päätöksiä, jotka tukevat pitkän aikavälin kestävyystavoitteidemme saavuttamista”, sanoo Alistair Awcock, Heathrow’n infrastruktuurista vastaava johtaja. “Heathrow on ilmailualan päästövähennystoimien edelläkävijä, ja on hienoa päästä mukaan edistämään tätä tärkeää työtä. Ilmailualan pyrkiessä maailmanlaajuisesti vähentämään päästöjään on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää kokonaiskuvaa, ja sitoutuneiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lentokentän rakenteissa on tärkeä askel kohti tulevaisuuden päästötöntä matkustamista”, sanoo Panu Pasanen, One Click LCA:n toimitusjohtaja ja perustaja. Lentoasema on hiljattain ottanut käyttöön PAS 2080 -standardin mukaisesti kehitetyn päästöjenhallintastandardin, jonka mukaan merkittäviä rakennusja infrastruktuurihankkeita tarkastellaan, ja kerättyä tietoa käytetään lähtökohtana hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Kyseessä on Heathrow’n nettonollatavoitteen saavuttamisen kannalta keskeinen toimenpide. Tämä auttaa lentoasemaa ymmärtämään syvällisemmin päästövaikutuksiaan, hankkimaan vähähiilisiä materiaaleja ja luopumaan asteittain kaikkein eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teräs-, betonija asfalttituotteiden käytöstä rakennushankkeissaan. Vaikutus on merkittävä niin uusrakennusja infrastruktuurihankkeissa kuin myös olemassa olevien rakenteiden korjauksissa. Lentoasema käyttää jatkossa valittujen materiaalien tietoja tulevien projektien lähtökohtana ja vertailukohtina, joiden avulla arvioidaan uusien materiaalivaihtoehtojen päästövähennyspotentiaalia. Lisätietoa One Click LCA:n ohjelmistosta One Click LCA on maailman laajin alusta elinkaariarviointeihin (LCA) ja sillä on käyttäjilä yli 170 maassa. Se yhdistää SimaPron mallinnusominaisuudet One Click LCA:n helppokäyttöisyyteen ja skaalautuvuuteen. Alustalla on maailman kattavin elinkaariarviointien tietokanta, joka sisältää yli 500?000 datasettiä, ja se palvelee asiakkaita muun muassa valmistavan teollisuuden, rakentamisen, infrastruktuurin, kemianteollisuuden ja kulutustavararoiden toimitusketjujen aloilla. Alusta on yhteensopiva ja tukee keskeisiä sääntelyvaatimuksia, kuten rakennustuoteasetusta, kestäviä tuotteita koskevaa ekosuunnitteluasetusta sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä – sekä useita merkittäviä kestävän kehityksen sertifikaatteja ja standardeja. Sen tekoälypohjaiset työkalut nopeuttavat elinkaarianalyysien ja ympäristöselosteiden laatimista, ja yli 20 ohjelmistointegraation – mukaan lukien Autodeskja Bentley Systems -työkalut – ansiosta sen käyttö on skaalautuvaa. One Click LCA:n alustaa käyttävät muun muassa Siemens Energy, Procter & Gamble, Johnson & Johnson, AECOM, WSP ja Saint-Gobain. One Click LCA:n tavoitteena on kasvattaa ohjelmistojensa käyttäjämäärä yli miljoonaan vuoteen 2035 mennessä. oneclicklca.com/fi Heathrown lentoasema Heathrow on Iso-Britannian kansainvälinen lentoliikenteen keskus ja Euroopan suurin lentoasema. Se tarjoaa yhteydet 230 kohteeseen 85 eri maassa. Lentoasemalla kulkee päivittäin yli 200 000 matkustajaa noin 1 300 lennolla, ja se toimii Britannian tärkeänä solmukohtana kaupalle, matkailulle ja investoinneille. Heathrow’lla työskentelee yli 80 000 ihmistä, lentoasema työllistää heistä suoraan noin 10 prosenttia, ja loput työskentelevät yhteistyökumppaneille, kuten lentoyhtiöille, maahuolintayrityksille ja vähittäismyyjille. 25-29-7-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 29 / 2025 TNLehti Keskuskauppakamari: Vuoden kauppakamariksi Kymenlaakson kauppakmari Vuoden kauppakamari ja Vuoden kauppakamarilainen palkittiin 10.–11. syyskuuta järjestetyillä kauppakamaripäivillä Rovaniemellä. Vuoden kauppakamariksi valittiin Kymenlaakson kauppakamari ja Vuoden kauppakamarilaisena palkittiin Viivi Sakkara, Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö. Vuoden aktiivisimpana ansiomerkkien myynnin edistäjänä palkittiin Etelä-Pohjanmaan kauppakamari. Vuoden kauppakamariksi palkittiin Kymenlaakson kauppakamari. Valintaa ohjaavat kauppakamariryhmän yhteiset mittarit, jotka liittyvät muun muassa medianäkyvyyteen, vaikuttamistyöhön, jäsenkehitykseen sekä taloudellisiin tunnuslukuihin. Kymenlaakson kauppakamari erottui erityisesti aktiivisella vaikuttamistyöllään, joka ulottuu koko Suomen hyväksi. Lisäksi sen järjestämä Suunta-seminaari on vakiintunut merkittäväksi johtajuustapahtumaksi alueella. ”Kymenlaakson kauppakamari on tehnyt upeaa työtä alueellaan. Se on tuonut eri toimijat yhteen aktiivisesti ja innovatiivisesti. Suunta-seminaari on tästä erinomainen esimerkki”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Vuoden kauppakamarilaiseksi Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara Vuoden kauppakamarilaiseksi valittiin Viivi Sakkara, viestintäpäällikköKeski-Suomen kauppakamarista. Viivi on aktiivisesti tuonut esiin tietoa, kokemusta ja uusia tapoja toimia kauppakamareiden viestijöiden keskuudessa. ”Viivi on tehnyt mahtavaa työtä Keski-Suomen kauppakamarissa. Hän kehittää aktiivisesti itseään ja jakaa osaamistaan myös muille kauppakamarilaisille”, sanoo Romakkaniemi. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari aktiivisin ansiomerkkien myynnin edistäjä Keskuskauppakamari palkitsi myös EteläPohjanmaan kauppakamarin vuoden aktiivisimpana ansiomerkkien myynnin edistäjänä. Se sai viimeksi tämän tunnustuksen vuonna 2023. 25-29-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Robotiikkateemainen perhepäivä Heurekass a Tiedekeskus Heurekassa tutustutaan lauantaina 27.9. klo 10–18 robotiikan ja ohjelmoinnin maailmaan Robotiikkaa!-perhetapahtumassa. Tapahtumapäivän ohjelma sopii kaikenikäisille ja samalla voi tutustua kaikkiin Heurekan näyttelyihin. Vihreä robotti hymyilee. Koko perheelle suunnatussa Robotiikkaa!tapahtumassa on tarjolla useita robotiikan ja ohjelmoinnin teemoja käsitteleviä työpajoja, jotka sopivat kaikenikäisille. Työpajoissa pääsee muun muassa pelaamaan Heurekan omaa innovatiivista veivipallo-peliä, tutustumaan virtapiiriin ja kytkimeen havainnollistavalla tavalla sekä ohjaamaan robottikättä. Lisäksi tutustutaan ohjelmointiin legoilla rakentamisen lomassa. Robot Uprising ry vetää tapahtumassa Micro Invaders -robottihaastetta. Se on vauhdikas pallopeli, jossa pyritään teke mään maaleja oikeilla roboteilla tekoälyä ja konenäköä hyödyntäen. Päivän aikana voi myös tutkia Kitsat-satelliittia: miten se on koottu ja miten sen eri osat liittyvät toimintaan avaruudessa. Heurekan tapahtumatorin lavalla katsotaan Planet Enkel -ohjelmasarjan jakso, jossa tutustutaan Xaven-planeetalta tulleiden Kanin ja Zetin hulluun maailmaan ja opitaan ihmistelevision salaisuuksista Ruotsinkielinen ohjelma katsotaan kuulokkeet päässä ja siinä on suomenja englanninkieliset tekstitykset. Lisäksi voi osallistua sarjan tekijöiden järjestämään työpajaan. kanssa. Tapahtuman kaikki ohjelmat sisältyvät Heurekan normaaleihin sisäänpääsymaksuihin ja samalla voi tutustua kaikkiin Heurekan näyttelyihin, kuten Jääkauden jättiläiset ja Matkalla avaruudessa -näyttelyihin. Näyttelyistä Tekoäly – Me, Myself & AI jatkaa tapahtuman teemaa syventämällä ohjelmoinnin ja tekoälyn aiheita hauskojen kohteiden muodossa. Lue lisää tapahtumasta ja sen ohjelmasta tapahtuman verkkosivuilta. Linkit / Tapahtuman verkkosivu Tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia sekä tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heureka jakaa oivaltamisen ilon lähes 300 000 kävijän kanssa vuosittain ja kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. 25-29-8-1-2 Kuvateksti: Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö Viivi Sakkara, Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen sekä Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Tomi Kohtanen. Kuva: Elina Jutila
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 29 / 2025 TNLehti Lähes 2 000 kyberhyökkäystä viikossa organisaatiota kohden globaalisti – pääkohteina koulutus, teleala ja maatalous Check Point Researchin mukaan Suomessa kohdistui elokuussa keskimäärin 1 027 kyberhyökkäystä viikossa organisaatiota kohden – kasvua 6 % vuoden takaiseen. Keskimäärin Euroopassa hyökkäykset lisääntyivät 13 %. Maailmanlaajuisesti eniten hyökkäyksiä oli Afrikassa. Koulutus oli yhä hyökätyin toimiala, ja maatalouteen kohdistuneet hyökkäykset lisääntyivät jyrkästi. Kiristyshaittaohjelmat ovat yhä vakava uhka. – Maailman johtavan kyberturvallisuusratkaisujen tarjoajan ja alan edelläkävijän Check Point Software Technologiesin (NASDAQ: CHKP) uhkatiedusteluyksikkö Check Point Research (CPR) on julkaissut elokuuta 2025 koskevan Global Threat Intelligence -raporttinsa. Sen mukaan globaali kyberuhkataso on edelleen historiallisen korkea. Maailmanlaajuisesti organisaatiot joutuivat keskimäärin 1 994 kyberhyökkäyksen kohteeksi viikoittain. Vaikka määrä laski 1 % heinäkuusta, se oli 10 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Eniten hyökätyt toimialat ja alueet elokuussa Koulutusala oli yhä selvästi eniten hyökkäysten kohteena ja alan organisaatiot joutuivat keskimäärin 4 178 viikoittaisen hyökkäyksen kohteeksi (+13 % vuoden takaiseen verrattuna). Syinä tähän ovat alan nopea digitalisaatio sekä usein rajalliset tietoturvaresurssit. Teleoperaattorit, jotka ovat välttämättömiä sekä yrityksille että kuluttajille, kohtasivat 2 992 hyökkäystä viikossa (+28 %). Julkishallinnon organisaatioihin kohdistui 2 634 hyökkäystä viikossa (+3 %). Maatalouteen kohdistuneet hyökkäykset lisääntyivät jyrkästi: kasvua oli 101 % vuodessa ja hyökkäyksiä viikoittain 1 667 organisaatiota kohden. Tämä osoittaa rikollisten kiinnostuksen toimitusketjujen ja ruokaturvan hyödyntämiseen. Toimialan vahva riippuvuus teknologiasta, IoT-laitteista ja droneista tekee siitä houkuttelevan kohteen. Alueellisesti suurin määrä hyökkäyksistä kohdistui Afrikkaan (3 239 viikoittain/organisaatio, -3 % vuoden takaiseen verrattuna). Sitä seurasivat Aasian ja Tyynenmeren alue (2 877, +2 %) ja Latinalainen Amerikka (2 865, +6 %). Euroopassa hyökkäykset lisääntyivät 13 % (1 685 hyökkäystä viikoittain/organisaatio), ja Suomessa 6 % (1 027). Pohjois-Amerikassa nähtiin 20 %:n kasvu (1 480), mikä johtui erityisesti kiristyshaittaohjelmista. Yli puolet (54 %) maailman ransomwaretapauksista kohdistui Yhdysvaltoihin. Kiristyshaittaohjelmien vauhti kiihtyy Kiristyshaittaohjelmat ovat edelleen vakava uhka: elokuussa oli 531 julkisesti raportoitua tapausta maailmanlaajuisesti (+14 % vuoden takaiseen verrattuna). Pohjois-Amerikka kohtasi niitä eniten (57 % tapauksista), Euroopan osuus oli 24 %. Toimialoista eniten kärsivät valmistava teollisuus (13,6 %), liiketoimintapalvelut (11,9 %) sekä rakentaminen ja suunnittelu (10,4 %). Myös terveydenhuolto, kulutustavarat ja rahoituspalvelut joutuivat merkittävästi hyökkäysten kohteeksi. Merkittävimpiä kiristyshaittaohjelmaryhmiä olivat Qilin (16 % hyökkäyksistä), Akira (8 %) ja Inc. Ransom (6 %), joka keskittyi erityisesti terveydenhuoltoon ja koulutukseen – toimialoihin, jotka ovat välttämättömiä sekä yhteiskunnalle että kansalaisten luottamukselle sen palveluihin. ”Elokuun uhkatilastot kertovat yhden asian selvästi: sekä kyberhyökkäysten määrä että vaikutukset voimistuvat. Koulutus, teleala ja maatalous ovat usein kohteina, koska ne ovat yhteiskunnalle välttämättömiä ja rikolliset tietävät, että häiriöt näillä aloilla luovat maksimaalista vipuvoimaa. Kun kiristyshaittaohjelmat lisääntyvät ja tekoäly nopeuttaa hyökkäyksiä, ainoa kestävä tie eteenpäin on ennaltaehkäisyyn perustuva, tekoälyllä vahvistettu strategia. Organisaatioiden on siirryttävä pelkästä havaitsemisesta reaaliaikaiseen estoon: suojattava verkot, pilvipalvelut, päätelaitteet ja identiteetit yhtenäisesti. Vain näin voidaan rakentaa resilienssiä ja turvata kriittiset palvelut armottomilta kyberuhkilta”, sanoo Omer Dembinsky, Data Research Manager Check Point Researchilta. 25-29-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa SG Armaturen palkittiin esimerkillisistä tuotetiedoistaan Sähköteknisen Kaupan Liitto ry (STK) on myöntänyt Esimerkilliset tuotetiedot 2025 -tunnustuksen SG Armaturen Oy:lle. Yhtiö on osa norjalaista perheomisteista konsernia, joka toimittaa valaisimia, valaistuksen ohjaustuotteita sekä asennuskalusteita. Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n SG Armaturen Oy:lle myöntämän Esimerkilliset tuotetiedot 2025 -tunnustuksen vastaanotti Country Manager Mikael Lukka. Pekka Rousi. STK kehittää ja ylläpitää Sähkönumerot.fipalvelua, joka tarjoaa kattavat tuotetiedot koko rakentamisen arvoketjun käyttöön. Liitto palkitsee vuosittain valmistajan tai maahantuojan, joka on ansioitunut tuotetietojensa laadun parantajana tai palvelun hyödyntäjänä tietojen hallinnassa. Verifioitu data ja koneluettavuus ratkaisivat SG Armaturen ansaitsi tunnustuksen tuotteidensa kattavilla ympäristötiedoilla, jotka ovat koneluettavassa muodossa. Yhtiö tarjoaa ne Sähkönumerot.fi-palvelussa lähes 900 tuotteelleen, joista jokaisella on verifioitu EPD-ympäristöseloste, Environmental Product Certification. Lisäksi tuotteille on ilmoitettu painotiedot ja massakerroin, joten luvut saa palvelusta helposti laskentaa varten. Kartoitimme verifioidut EPD-luvut Sähkönumerot.fi-palvelun tietokenttiin ja varmistimme, että ne ovat koneellisesti luettavassa muodossa. Halusimme korvata oletukset todellisella datalla, jotta mm. tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat voivat tehdä oikeita päätöksiä, kertoo SG Armaturenin Country Manager Mikael Lukka. Teimme tiiviistä yhteistyötä alihankkijoidemme kanssa varmistaaksemme tarkat, todennetut tiedot jokaisesta komponentista. Keskeistä oli rakentaa tuotteillemme yhtenäinen tietorakenne EPD-viitekehyksen mukaisesti. Näin loimme perustan laajaa ympäristöindikaattorien määrää varten. Hän pitää verifioituja EPD-tietoja oleellisen tärkeinä, sillä ne mahdollistavat kaikille arvoketjun toimijoille vaihtoehtojen vertailun, hankekohtaisten laskelmien tekemisen sekä hankintaja dokumentointivaatimusten täyttämisen ilman manuaalista työtä tai arvailua. Sisäisesti yhtiö käyttää EPD-lukuja ohjaamaan suunnittelijoita ja tuotekehittäjiä materiaalivalinnoissa sekä jatkuvassa tuotteiden kehittämisessä kestävää kehitystä kohti. Työ jatkuu vertailtavuuden helpottamiseksi Markkinoiden odotukset ja sääntely vaativat todennettua, koneellisesti luettavaa laadukasta dataa. Julkaisemalla sitä eri tietokannoissa tuemme automaattisten työkalujen käyttöä, vähennämme virhetulkintojen riskiä ja valmistaudumme digitaalisiin tuotepasseihin. Tämä myös helpottaa kumppaneita valitsemaan SG:n tuotteita ja dokumentoimaan niiden dataa, Lukka kuvailee. Tämänhetkinen EPD-data edustaa ympäristöindikaattorien ikään kuin kultastandardia. Siitä huolimatta jatkamme edelleen työskentelyä Euroopan valaistustoimialalla menetelmien ja vertailtavuuden kehittämiseksi, sillä parempi tieto johtaa parempiin tuotevalintoihin. 25-29-9-1-2 Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n SG Armaturen Oy:lle myöntämän esimerkilliset tuotetiedot 2025 -tunnustuksen vastaanotti Country Manager Mikael Lukka. Kuva Pekka Rous
Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote TNLehti Uusi teollisuustapahtuma Botnia Industrial Day (BID) sai innostuneen vastaanoton tiistaina 9.9. Vaasassa. Tapahtuma keräsi viitisensataa teollisuuden ammattilaista yhteen kuulemaan tulevaisuuden näkymiä ja menestystarinoita. BID on raikas ja ajankohtainen lisä teollisuustapahtumien kenttään – katse vahvasti tulevaisuudessa. Länsirannikon investoinnit merkityksellisiä koko Euroopalle Tapahtuman avauspuheenvuorossa kansanedustaja Janne Jukkola korosti Vaasan ja länsirannikon merkitystä Suomen talouskasvulle. Tällä hetkellä käynnissä on yli 20 miljardin euron arvoisia teollisuuden suurinvestointeja, joiden toteutuminen edellyttää myös valtion tukea ja joiden onnistuminen on koko EU:n etu. ”Pohjanmaan vahva sydän sykkii koko Suomen ja Euroopan hyväksi,” Jukkola tiivisti. Valtio panostaa TKI-toimintaan Teollisuusneuvos Maija Lönnqvist Työja elinkeinoministeriöstä avasi puheenvuorossaan miten ja miksi valtio tukee TKI-toimintaa. Tavoitteena on nostaa TKI-menot neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. ”Valtio investoi merkittävästi TKI-toimintaan, koska näkee, että sillä voidaan edistää tuottavuuskasvua, hakea ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja vahvistaa resilienssiä tämän päivän geopoliittisessa tilanteessa, “ selventää Lönnqvist. Lönnqvist muistutti, että valtion rahoituksen lisäksi tarvitaan myös yritysten panostusta. Vastauksena tähän, tapahtumassa esiteltiin myös alueen suurprojekteja. Paljon on työn alla, mutta tahdosta onnistuminen ei jää kiinni Teollisuuden suurprojekteja esiteltiin Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilän johdolla. Erkkilä kannusti yrityksiä verkostoitumaan, osallistumaan keskusteluun sekä tutustumaan meneillään oleviin suurprojekteihin ja yhteistyömahdollisuuksiin. ”Paljon on työtä, mutta tahdosta tämä ei jää kiinni”, Erkkilä painotti. Esillä olivat muun muassa jo käynnistyneet Hitachi Energy Park ja Wärtsilän Sustainable Technology Hub. Lisäksi Arctial tekee esiselvitystä vähähiilisen alumiinin tuotantolaitoksesta, jonka suunnittelu etenee vuoden loppuun mennessä. (Hankkeiden tiivistelmät ?) Osaajat ratkaisevassa roolissa Jasmin Granholmin luotsaamassa paneelikeskustelussa: Osaajapula selätetty? Yritysten tarinoita onnistumisista, kuultiin kolmen henkilöstöjohtajan näkemyksiä siitä, miten osaavia tekijöitä saadaan ja pidetään. Kohtaamiset mahdollistavat uutta ja tuloksellista yhteistyötä Expomark Oy:n Business Manager Marko Valli on tyytyväinen ensimmäiseen Botnia Industrial Day -tapahtumaan. ”BID tarjoaa foorumin teollisuusyritysten verkostoitumiselle ja liiketoiminnan kehittämiselle. Verkostoitumisen lisäksi tapahtumassa halutaan nostaa esille teollisuuden ajankohtaisia aiheita. Osallistujilta saatu palaute oli positiivista. Arvokkaat kohtaamiset ja monipuoliset asiantuntijapuheenvuorot sekä paneelikeskustelut tarjosivat kävijöille juuri sitä, mitä tapahtumalta odottivat. Tästä on hyvä jatkaa tapahtuman kehittämistä,” kertoo Valli. Botnia Industrial Day järjestetään vuosittain, ja seuraavan kerran tapaamme teollisuuden ajankohtaisten ratkaisujen ja aiheiden parissa 8.9.2026 Vaasassa. 25-29Botnia Industrial Day -tapahtumassa avattiin teollisuuden menestyksen tekijöitä Kansanedustaja Janne Jukkola piti tapahtumassa avauspuheenvuoron. Kuva: Jukka Vähälummukka Teollisuusneuvos Maija Lönnqvist TEMistä avasi valtion TKI-rahoitustoimintaa. Kuva: Jukka Vähälummukka
Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kyndrylin selvitys: Osaajapula vaikuttaa mainframe-keskustietokoneiden modernisointiin Pohjoismaissa TNLehti Liiketoimintakriittisiä teknologiapalveluja tarjoavan Kyndrylin tuore raportti paljastaa, että selvitykseen osallistuneista mainframe-ympäristöjään uudistavista pohjoismaisista organisaatioista jopa 71 prosenttia ei koe osaavan työvoiman löytämistä tehtävään helppona. Kyndrylin kolmanteen globaaliin State of Mainframe Modernization -raporttiin on haastateltu myös suomalaisia ja pohjoismaisia yrityksiä, ja raportti kartoittaa mainframen roolia osana tämän päivän digitaalista liiketoimintaympäristöä. Kyselyyn osallistuneiden 500 kansainvälisen ITja liiketoimintajohtajan mukaan modernisointihankkeiden kustannukset ovat laskeneet samalla kun sijoitetun pääoman tuotto (ROI) on kasvanut. Globaalisti vastaajat raportoivat hankkeistaan 288–362 prosentin ROI:n riippuen siitä, toteutetaanko modernisointi mainframessa, integroidaanko osa It-ympäristöstä pilveen vai siirretäänkö työkuormia muille alustoille. Jopa 64 prosenttia pohjoismaisista vastaajista koki ongelmaksi, ettei työelämään tulevilla osaajilla ole mainframekokemusta. Lisäksi 71 prosenttia pohjoismaisista vastaajista kertoi muuttaneensa mainframen modernisointistrategiaansa kuluneen vuoden aikana. Syitä muutokseen olivat sopeutumistarve muuttuvassa markkinadynamiikassa, geopoliittinen kehitys sekä kehittyvät teknologiat. Tekoälystä vauhtia modernisointiin Kysely osoittaa tekoälyn vauhdittavan jo liiketoimintaa. Lähes 86 prosenttia vastanneista pohjoismaisista organisaatioista on ottanut tai aikoo ottaa käyttöön tekoälyn tai generatiivisen tekoälyn mainframe-ympäristössään. Pohjoismaiset vastaajat odottavat saavansa tekoälystä ja generatiivisesta tekoälystä myös merkittäviä tuloksia. Säästöjä odotetaan keskimäärin noin 13,7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja uutta liikevaihtoa 44,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria per organisaatio seuraavan kolmen vuoden aikana. ”Organisaatiot ovat havainneet, että tekoälyn ja generatiivisen tekoälyn vahvistama mainframe vauhdittaa IT-ympäristöjen hybriditoteutusta ja innovaatioita. Tämä tarkoittaa arvokkaita liiketoimintahyötyjä”, sanoo Kyndrylin Suomen-maajohtaja Piia Hoffsten-Myllylä. ”Organisaatiot suhtautuvat modernisointiin nyt käytännöllisesti. Katse on paremmissa tuloksissa ja uusien teknologioiden oikea-aikaisessa käyttöönotossa. Yhteistyö hyvän kumppanin kanssa auttaa rakentamaan kestävän, turvallisen ja tulevaisuusvalmiin liiketoiminta-alustan.” Raportti osoittaa, että mainframe on edelleen monien tärkeiden teknologisten kyvykkyyksien selkäranka – kunhan organisaatio muistaa jatkuvasti mukauttaa digitaalista ympäristöään nopeasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. 25-29-11-1-2 Kyndrylin Suomen-maajohtaja Piia Hoffsten-Myllylä sanoo. ”Organisaatiot suhtautuvat modernisointiin nyt käytännöllisesti. Katse on paremmissa tuloksissa ja uusien teknologioiden oikea-aikaisessa käyttöönotossa. Yhteistyö hyvän kumppanin kanssa auttaa rakentamaan kestävän, turvallisen ja tulevaisuusvalmiin liiketoiminta-alustan.”
Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Mailand Communications Oy MAX 108 Pro ehdolla Euroopan parhaaksi veneeksi TNLehti Suomalainen alumiinikatamaraani MAX 108 Pro on valittu Best of Boats Award 2025 -kilpailun finaaliin sarjassa Best for Adventure. Eurooppalaisista venealan toimittajista koostuva 16-henkinen tuomaristo testasi finaalia varten yli 250 venettä eri puolilla Eurooppaa. Best of Boats on yksi Euroopan arvostetuimmista kilpailuista moottorivenealalla. Valinta finaaliin on merkittävä tunnustus suunnitteluja valmistustiimin pitkäjänteiselle työlle tavoittaa, mitä veneily voi parhaimmillaan olla. MAX veneitä valmistaa raumalainen Alpo Pro Boats Oy. – MAX 108 Pro on yksi viidestä finalistista seikkailuja aktiivikäyttöön suunnattujen veneiden sarjassa – juuri siinä kategoriassa, johon veneemme on intohimolla ja osaamisella suunniteltu, kertoo MAX veneiden kehittämisestä ja kaupallistamisesta vastaava osakas Marius Saikku. – Tämä on meille erittäin tärkeä virstanpylväs. Olemme luottaneet katamaraanirunkoisen veneen suosion kasvuun myös Suomessa muun Euroopan tapaan. Nyt näkemyksemme veneilystä alkaa todella kantaa hedelmää, ja on hienoa nähdä MAX 108 Pron menestyvän näin kovassa seurassa, Saikku jatkaa. MAX 108 Pro -veneen toimitukset viranomaiskäyttöön alkavat Luottamuksesta MAX veneiden suorituskykyyn ja suunnittelufilosofiaan kertoo myös tuore sopimus ensimmäisen veneen toimittamisesta Vaasan pelastuslaitokselle. Sen valmistus on jo aloitettu. Sopimukseen sisältyy optio kahdesta seuraavasta veneestä. – Pelastuslaitokset ovat testanneet ja koeajaneet MAX venettä huolellisesti vaihtelevissa sääolosuhteissa. Katamaraanirunkoinen MAX erottuu edukseen, sillä se tarjoaa vakautta, suuren kantavuuden ja tasaista kulkua aallokossa. Ne ovat juuri niitä ominaisuuksia, joita vaativassa pelastustehtävissä tarvitaan, toimitusjohtaja Tomi Arvo toteaa. Suomessa valmistettu katamaraani on suunniteltu vaativaan käyttöön Vuonna 2019 ensiesitelty MAX on suomalainen innovaatio, joka yhdistää katamaraanirungon vakauden, alumiinirakenteen kestävyyden ja modulaarisen malliston muunneltavuuden. MAX veneitä kehittää kokenut tiimi, jonka tavoitteena on nostaa suomalainen katamaraaniveneiden suunnittelu kansainväliseen kärkeen. – MAX katamaraaniveneissä yhdistyy usean vuosikymmenen kokemus suomalaisesta venesuunnittelusta ja venevalmistuksen tietotaidosta. Suunnittelussa on painotettu erityisesti monikäyttöisyyttä – veneiden tulee sopia yhteysveneilyyn, huviveneilyyn, erilaisiin kuljetustarpeisiin ja ennen kaikkea vaativiin meriolosuhteisiin, Marius Saikku kertoo. – MAX on suunniteltu kestämään ja kuljettamaan kelissä kuin kelissä. Osaamisemme juuret ovat katamaraanirunkoisissa Alpo-työveneissä ja -lautoissa, jotka ovat syntyneet käsissämme ensimmäisestä kynänvedosta lähtien Raumalla vuodesta 2009 lähtien, sanoo Tomi Arvo. – Kasvu,malliston kehittäminen ja asiakastyytyväisyys ohjaavat toimintaamme – laatu ja luovuus ovat reittipisteinämme, Saikku ja Arvo tiivistävät. MAX veneet valmistaa Alpo Pro Boats Oy Alpo Pro Boats Oy on suomalainen alumiinisten monikäyttöveneiden valmistaja. Niiden katamaraanirunko perustuu alumiiniponttooniin, josta yrityksen nimikin tulee. Suunnittelun lähtökohtana on soveltuvuus vaativaan ammattikäyttöön, mutta ne sopivat myös monipuoliseen vapaa-ajan käyttöön. Kaksirunkoisuutensa ansiosta veneet ovat vakaita sekä erittäin merikelpoisia ja niillä on paljon tasaista kansitilaa. Tämä tekee veneessä liikkumisesta helppoa ja mahdollistaa erinomaiset tilat erilaisiin kuljetuksiin sekä helpon lastaamisen vaikeammissakin olosuhteissa. Perusmallisto sisältää kahdeksan eri kokoluokan venettä, jotka ovat räätälöitävissä asiakkaan toiveiden mukaan. Myös mittatilaustoimituksia tehdään. 25-29-12-1-2 Kotimainen MAX alumiinikatamaraaniveneet ovat kaksirunkoisuutensa ansiosta erittäin vakaita ja merikelpoisia – ja niillä on paljon tasaista kansitilaa. MAX veneet sopivat sekä vaativaan ammattikäyttöön että monipuoliseen vapaa-ajan käyttöön. Kuva: Kai Noras MAX veneet
Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 28 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Mikroja yksinyrittäjät ry Mikroyritykset valmiita luomaan tuhansia työpaikkoja, mutta naisyrittäjien usko heikoilla TNLehti Uusi Mikroyritysbarometri kertoo, että liki puolet mikroyrityksistä pyrkii kasvuun. Rahoituksen pullonkaulat näkyvät arjessa: 43 % ulkopuolista rahoitusta käyttäneistä mikroyrittäjistä kertoo turvautuvansa henkilökohtaisiin luottokortteihin. Suomen ensimmäinen Mikroyritysbarometri kertoo, että liki puolet mikroyrityksistä pyrkii kasvuun, mutta erityisesti naisyrittäjät ja yksinyrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisesti ja odottavat tilanteensa heikkenevän. Voimakkaimmin kasvuhakuisia ovat nuoret 2-4 hengen mikroyritykset, innokkaimpia palkkaamaan ovat 5–9 hengen mikroyritykset. Mikroja yksinyrittäjät ry:n, Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn ja Iro Researchin toteuttama barometri kertoo, että rakenteelliset esteet, rahoituksen vaikea saatavuus, hallinnollinen taakka sekä heikko eläkeja sosiaaliturva pitävät mikroyritysten potentiaalin lukittuna. Kasvuhalu yllättävän vahvaa Suhdannenäkymät ovat edelleen heikkoja: 18 % arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 30 % uskoo niiden heikkenevän. Silti 47 % mikroyrityksistä tavoittelee kasvua ja 11 % suunnittelee palkkaamista 12 kuukauden sisällä. Koska Suomessa on yli 400 000 mikroyritystä, joista vähintään 300 000 aktiivista, potentiaali on aivan valtava: kymmeniä tuhansia työpaikkoja. ”Mikroyrittäjät voivat olla Suomen kasvun ja työllistämisen moottori, mutta rahoituksen huono saatavuus, vaikea byrokratia, kohtuuttomat kustannusriskit sekä yrittäjän oma heikko eläkeja sosiaaliturva tukahduttavat potentiaalia. Erityisen huolestuttavaa on, että naisyrittäjät uskovat tulevaisuuteen ja kasvuun miehiä selvästi vähemmän sekä kokevat taloustilanteensa paljon epävarmemmaksi”, sanoo Mikroja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén. Kun pankki ei anna lainaa, yrittäjä maksaa visalla Rahoituksen pullonkaulat näkyvät arjessa: 43 % ulkopuolista rahoitusta käyttäneistä mikroyrittäjistä kertoo turvautuvansa henkilökohtaisiin luottokortteihin. Pankkilainat jäävät kauas taakse. ”On kestämätöntä, että etenkin yksinyrittäjät pyörittävät yrityksiään ja koittavat kasvaa luottokortin varassa. Kohtuullisia mikrolainoja on saatava myös pienimmille yrityksille”, painottaa Hanén. Ensimmäinen laatuaan – tärkeä työkalu päätöksenteolle Mikroyritysbarometri on ensimmäinen Suomessa toteutettu laaja ja säännöllinen kysely, joka kokoaa kattavasti tietoa mikroyrittäjien tilanteesta. ”Nyt ensimmäistä kertaa julkaistava mikrobarometri avaa uudella tavalla osa-aika-, kevytja yksinyrittäjien sekä tätä suurempien mikroyritysten näkökulmaa esimerkiksi suhdanteisiin, kasvuun ja uusiutumiseen, kansainvälistymiseen, rahoitukseen ja investointeihin, hyvinvointiin ja jaksamiseen, sekä sosiaaliturvaan”, toteaa kasvun johtamisen professori ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja Matti Muhos. ”Barometri tukee osaltaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa mikroyrityksiä koskevissa asioissa. Toivon, että se löytää tiensä päättäjien, yritysrajapinnan toimijoiden ja yrittäjien luettavaksi”, sanoo mikroyrittäjyyden tutkimusjohtaja Martti Saarela Oulun yliopistosta. Mikroja yksinyrittäjät ry (MYRY) on voittoa tavoittelematon ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys, joka toimii mikroja yksinyrittäjien omana etujärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää mikroja yksinyrittäjyyttä Suomessa, sekä parantaa mikroja yksinyrittäjien toiminnan edellytyksiä. Yhdistys pyrkii nostamaan pienten yrittäjien näkyvyyttä yhteiskunnallisessa ja julkisessa keskustelussa sekä edistää toiminnallaan mikroja yksinyrittäjien vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisessa ja poliittisessa päätöksenteossa. 24-29-13-1-2 Tallink kasvatti matkustajamääriään kesällä ja säilyttää vahvan markkinajohtajan asemansa Tallink G Tallink Gruppille kesäsesonki 2025 oli vilkas, ja yhtiön matkustajamäärät jatkoivat kasvuaan. Kesä–elokuun aikana kaikilla reiteillä matkusti yhteensä 1 977 830 eli lähes kaksi miljoonaa matkustajaa, mikä merkitsi huomattavaa kasvua edellisvuoteen verrattuna. ”Kesä on meille perinteisesti vilkkainta aikaa, ja voimme olla tyytyväisiä kuluneen sesongin tuloksiin. Matkustajamäärät kasvoivat tai pysyivät hyvällä tasolla kaikilla pääreiteillämme. Lisäksi erikoisristeilyt ja onnistunut reittisuunnittelu toivat meille vahvoja tuloksia”, kertoo Tallink Gruppin toimitusjohtaja Paavo Nõgene. Suomi-Viro-reitti kasvoi voimakkaimmin Kesän paras kasvu nähtiin Suomi-Viro-reitillä, jossa matkustajamäärä nousi lähes 1,3 miljoonaan, joka on yli 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Siinä missä reitillä liikennöi viime vuonna kaksi alusta, tänä vuonna niitä oli kolme. Viro–Ruotsi-reitillä matkustajamäärät sen sijaan laskivat 27 prosenttia ja jäivät noin 187 000 matkustajaan. Lasku selittyy kuitenkin sillä, että vuonna 2024 reitillä liikennöi kaksi laivaa, mutta tänä kesänä vain yksi. Suomi– Ruotsi-reitillä matkustajamäärät pysyivät vakaalla tasolla ja ylittivät jälleen puolen miljoonan matkustajan rajan. Ajoneuvojen määrä kasvoi, rahti väheni Kuljetettujen ajoneuvojen määrä kasvoi kesän aikana 283 000 ajoneuvoon, mikä on yli 5 000 ajoneuvoa enemmän kuin vuosi sitten. Rahtimäärät puolestaan vähenivät lähes 11 prosenttia aiempaan kesään verrattuna, mikä kuvastaa yhtiön tärkeimpien markkinoiden yleistä taloudellista epävarmuutta. ”Matkustajien luottamuksen ansiosta olemme pystyneet säilyttämään markkinajohtajuutemme Itämeren alueella. Lähdemme syksyyn optimistisina, sillä tiheät laivavuorot, monipuolinen viihdeohjelma ja uudet makuelämykset laivojemme ravintoloissa antavat hyviä syitä palata laivoillemme. Samalla meidän on sopeutettava toimintaamme markkinoiden odotuksiin, jotta voimme jatkossakin olla luotettava osinkoyhtiö sijoittajillemme”, Nõgene toteaa. Syksy tarjoaa Italia-teemaa ja huippuartisteja Syyskauden kohokohtana Tallink Silja Linen laivoilla on matkustajien rakastama ja toivoma Italia-teema. Viihdekalenteri sisältää useita risteilyjä, joilla esiintyy nimekkäitä kotimaisia artisteja. Syksyn ruokauutuus, Menu Nordic, on ylistys virolaiselle keittiölle ja makumatka koko Viron halki. Viisi tunnettua huippukokkia eri puolelta Viroa ovat luoneet fine dining -kokonaisuuden, joka pohjautuu kymmenien virolaisten pientuottajien laadukkaimpiin raakaaineisiin. Tallink Grupp julkaisee vuoden 2025 kolmannen neljänneksen ja yhdeksän kuukauden tuloksen sisältävän osavuosikatsauksen 23.10.2025. Tallink Silja Oy on osa Tallink Gruppia, joka on yksi Itämeren alueen suurimmista matkustajaja rahtiliikennevarustamoista. Tallink Silja Linen laivat liikennöivät Suomesta Viroon sekä Suomesta ja Virosta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Tallink Silja Oy toimii Helsingissä ja Turussa sekä tytäryhtiö Sally Ab Maarianhaminassa. Tallink Silja Oy työllistää maalla noin 200 ja merellä noin 7 rupp työllistää kaikkiaan noin 5000 henkilöä. 25-29-13-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 29 / 2025 TNLehti Kaupan liitto Kiina-tuotteet tulee kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle – menetämme verotuloja ja työpaikkoja Suomi menettää merkittävästi verotuloja EU:n ulkopuolelta vyöryvän verkkokauppatavaran myötä, osoittavat Kaupan liiton laskelmat. Verotulojen menetyksen ohella EU:n ulkopuolinen etäkauppa uhkaa kotimaisen kaupan työllisyyttä, kuluttajaturvallisuutta ja kiertotaloutta. Ratkaisut löytyvät muun muassa etäkaupan valvonnasta, kuluttajien ostovoiman parantamisesta ja kotimaisen kaupan kilpailukyvyn vahvistamisesta. EU:n ulkopuolelta Suomeen verkon kautta virtaavan halpatavaran määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2024 Suomeen saapui yli 28 miljoonaa verkkokauppalähetystä, joista 98 % tuli Kiinasta. Kaupan liitto teki laskelmia, jotka osoittavat, että kotimaisen erikoiskaupan Suomeen jättämä verokädenjälki on moninkertainen kiinalaiseen verkkokauppaan verrattuna. Tullin tilaston mukaan vuonna 2024 Suomi sai EU:n ulkopuolelta tehdyistä alle 150 euron arvoisista verkko-ostoksista verotuloja vain 29,4 miljoonaa euroa. Jos nämä ostokset olisi tehty kotimaisista kaupoista, verokertymä olisi ollut jopa 324,2 miljoonaa euroa, mikä on 11-kertainen nykytilanteeseen verrattuna. Jos verkko-ostokset olisivat korvautuneet vain 30-prosenttisesti Suomesta tehdyillä ostoksilla, kotimaahan jäänyt verokertymä olisi ollut silloinkin 97,2 miljoonaa euroa eli yli kolminkertainen Suomen saamiin verotuottoihin verrattuna. ”Veromenetykset syntyvät, kun kuluttaja ohittaa kotimaisen työn ja yritystoiminnan kustannukset ostamalla tuotteita kiinalaisista verkkokaupoista, jotka eivät maksa Suomeen työn veroja tai yritysten maksamia yhteisöveroja”, valaisee Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja. Verotulojen menetyksen ohella EU:n ulkopuolinen etäkauppa laskee kotimaista työllisyyttä. ”EU:n ulkopuolisen etäkaupan aiheuttamat ongelmat koskettavat koko yhteiskuntaa. Halpatavaran ja tuoteväärennösten vyöry vaarantaa työllisyyttä, kiertotaloutta ja kuluttajansuojaa sekä kutistaa kaupan alan yritysten ja pääkonttorien määrää Suomessa”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto avaa. Lisäksi monet tuotteet eivät täytä EU:n tuoteturvallisuusstandardeja, kuten Kaupan liiton tekemät koeostot sekä useiden eurooppalaisten kuluttajajärjestöjen tuoteturvallisuustestit osoittavat. Panostetaan etäkaupan valvontaan, kuluttajien ostovoimaan ja kotimaisen kaupan kilpailukykyyn Kaupan liitto löytää etäkaupan aiheuttamiin ongelmiin ratkaisuja sekä EU:sta että kotimaasta. ”Verkon markkinapaikoille tulee asettaa enemmän vastuuta myytävistä tuotteista ja palveluista, ja komissiolla pitäisi olla laajemmat toimivaltuudet EU:n ulkopuolisen verkkokaupan markkinavalvontaan. Alustat pitäisi tuoda myös nykyistä vahvemmin tuottajavastuun piiriin. Lisäksi EU:n ulkopuolelta hankittujen tavaroiden 150 € tullivapausrajan poistoa tulee kiirehtiä”, Luoto luettelee. Kotimaassa puolestaan tulisi keventää työn verotusta pitkäjänteisesti kaikilla tulotasoilla, sillä se vahvistaisi kuluttajien ostovoimaa ja tukisi Suomessa toimivan ja työllistävän kaupan kilpailukykyä. Lisäksi valvontaviranomaisten resursseja tulisi kohdentaa etäkaupan valvontaan. ”Jotta erityisesti kotimainen erikoiskauppa pystyisi vastaamaan mahdollisimman hyvin alati kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, on innovaatioiden soveltamiseen, brändin rakentamiseen ja datan hyödyntämiseen panostettava. Siksi innovaatiorahoitusta on lisättävä”, Luoto summaa. Kaupan liitto on elinkeinoelämän suurimman toimialan kaupan ääni yhteiskunnassa. Yhdistämme koko alan vähittäisja tukkukaupasta digitaaliseen kauppaan. Neuvottelemme kaupan työehtosopimukset ja elinkeinopolitiikan ratkaisut. Teemme työtä, jotta Suomessa toimiva kauppa ja palvelut kukoistavat ja pärjäävät kovassa kansainvälisessä kilpailussa. 25-29-14-1-2 Toimituksen kannan otto: Kiinan pitäisi ostaa Suomesta noin 32% enemmän, jotta näiden maiden kauppa saataisiin Suomelle lähemmäs tasapainoa. Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa IT-yhtiö Nortal mukaan kehittämään uuden Sukupolven taistelunjohtojärjestelmää: Tavoitteena vahvistaa Euroopan puolustussektoria Digitaaliseen transformaatioon erikoistunut kansainvälinen ja Suomessakin toimiva konsultointija IT palveluyhtiö Nortal aloittaa yhteistyön eteläkorealaisen puolustusteollisuusyhtiö Hanwha Aerospacen ja virolaisen ohjelmistoja datayhtiö SensusQ:n kanssa. Kumppanuuden tavoitteena on kehittää uuden sukupolven taistelunjohtojärjestelmä, jonka avulla halutaan edistää NATO-liittolaisten kyvykkyyksiä ja vahvistaa eurooppalaista puolustussektoria. Nortal on allekirjoittanut aiesopimuksen globaaliin ilmailuja puolustusteollisuuteen keskittyvän Hanwha Aerospacen sekä tiedusteluoperaatioiden datanhallintaohjelmistoja tarjoavan virolaisen SensusQ:n kanssa. Kumppanuuden tavoitteena on kehittää huipputason taistelunjohtojärjestelmä (Battlefield Management System, BMS), joka on yhteensopiva useiden alustojen kanssa. Kenttätestattu Redback-taisteluajoneuvo toimii ikään kuin perustana taistelunjohtojärjestelmän kehittämiselle; rynnäkköpanssarivaunun alusta yhdistyy Nortalin ja SensusQ:n huippuosaamiseen ohjelmistoja järjestelmäintegraatiossa. Nortal tuo yhteisprojektiin laajan kokemuksensa digitaalisesta transformaatiosta ja monimutkaisten järjestelmien integraatioista SensusQ:n täydentäessä kokonaisuuden operatiiviseen kokemukseen perustuvalla asiantuntemuksellaan sekä teknologisella osaamisellaan. Taistelunjohtojärjestelmä on olennainen työkalu sotilasoperaatioissa. Se tarjoaa sekä integroitua tiedonhankintaa että tiedon käsittelyä komentamisen ja johtamisen tehostamiseksi. Se mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedonkulun taktisten komentajien välillä ja sallii pataljoonatasoisen tiedon jakamisen koko taistelukentällä. Uudelle, seuraavan sukupolven taistelunjohtojärjestelmälle on tyypillistä modulaarinen arkkitehtuuri, joka mahdollistaa nopean integraation paitsi Redbackin, myös monien muiden taisteluajoneuvojen kanssa. Järjestelmä on suunniteltu tarjoamaan reaaliaikaista, usean toimintaympäristön kattavaa päätöksenteon tukea, automatisoitua tiedusteludatan käsittelyä sekä turvallista, liittoumalle käyttövalmista yhteistoimintakykyä. Samalla varmistetaan, että järjestelmää pystytään kehittämään ja skaalaamaan pitkällä aikavälillä, jotta se vastaa ketterästi muuttuvien taistelutilanteiden vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. ”Rakennamme yhdessä perustaa pitkäaikaiselle, luotettavalle kansainväliselle yhteistyölle, jotta nykyaikaisen sodankäynnin muuttuviin haasteisiin voidaan vastata. Taistelunjohtojärjestelmä voi auttaa puolustusta saavuttamaan digitaalisen etulyöntiaseman reagoimalla hybridiuhkiin nopeammin ja kustannustehokkaammin – kiitos saumattoman integraation ja yhteentoimivuuden”, kertoo Suomen Nortalin toimitusjohtaja Harri Vepsäläinen. ”Tämä kumppanuus on merkittävä virstanpylväs Viron puolustusteollisuudelle. Hanwha Aerospacen edistyksellisen alustan yhdistäminen Nortalin ja SensusQ:n ketteryyteen ja innovaatioihin muokkaa seuraavan sukupolven taistelunjohtojärjestelmiä, jotka ovat räätälöity nykyaikaisten armeijoiden operatiivisiin tarpeisiin. SensusQ:lle on sekä kunnia että vastuu tuoda oma asiantuntemuksemme parempaa tilannekuvaa ja päätöksentekoa tukevien ratkaisujen kehittämiseen”, sanoo SensusQ:n perustaja Villiko Nurmoja. Nortal Nortal on strateginen innovaatioja teknologiayritys, jolla on poikkeuksellinen 25 vuoden kokemus onnistuneista transformaatioprojekteista. Yrityksellä on toimistoja Euroopassa, Lähi-idässä ja Etelä ja Pohjois-Amerikassa, minkä ansiosta se on lähellä asiakkaitaan ja samalla hyödyntää laajaa yli 2700 asiantuntijan kansainvälistä osaajaverkostoa. 25-29-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 29 / 2025 TNLehti Finnairille asiakasarvioihin perustuva viiden tähden arvio APEXin lentoyhtiöarvioinnissa Finnair on saanut APEXin (Airline Passenger Experience Association) vuoden 2026 lentoyhtiöarvioinnissa viisi tähteä Five Star Global Official Airline Rating –kategoriassa. Luokitus perustuu lentomatkustajien arvioihin, jotka on kerätty kuluneen vuoden aikana yli miljoonalta lennolta lähes 600 lentoyhtiöltä eri puolilta maailmaa. “Tämä tunnustus on meille erityisen merkityksellinen, sillä se perustuu suoraan asiakkaidemme mielipiteisiin. Se on myös osoitus tiimimme päivittäisestä sitoutumisesta parantaa asiakaskokemusta”, kertoo Finnairin lennonaikaisesta asiakaskokemuksesta vastaava Eerika Enne. Tämä on neljäs vuosi peräkkäin, kun Finnair saa kyseisen tunnustuksen puolueettoman, kolmannen osapuolen keräämän asiakaspalautteen perusteella. APEX on kansainvälinen lentoyhtiöistä ja muista alan yrityksistä koostuva verkosto, joka keskittyy lentoyhtiöiden asiakaskokemuksen kehittämiseen. “Olen ylpeä tiimimme tekemästä työstä – ja määrätietoisuudestamme jatkaa sitä myös tulevaisuudessa. Kiitämme lämpimästi asiakkaitamme tästä tunnustuksesta ja valinnasta lentää Finnairilla”, Enne jatkaa. Asiakasymmärrys on Finnairin toiminnan ytimessä. Keskeisiä painopisteitä ovat operatiivinen luotettavuus, joka oli elokuussa 2025 peräti 99,3 prosenttia, sekä saumaton asiakaspolku digitaalisista kanavista ja asiakaspalvelusta aina lennonaikaiseen kokemukseen ja matkustamon suunnitteluun. Finnair on hiljattain uudistanut kaikkien kaukolentokoneidensa matkustamot, avannut uuden ja entistä suuremman loungen Helsinki-Vantaan lentoaseman Schengenpuolelle, ja parhaillaan käynnissä on Embraer-lentokoneiden matkustamojen uudistus. Finnair on Aasian, Yhdysvaltojen ja Euroopan väliseen matkustajaja rahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö. Finnair on ainoa lentoyhtiö, joka operoi lentoja Lappiin vuoden ympäri. Asiakkaat ovat valinneet Finnairin Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi Skytrax-vertailussa 15 kertaa peräkkäin. Finnair on oneworld-allianssin jäsen. Finnair Oyj:n osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä. 25-19-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Fimpec Group Oy Fimpec mukana Fazerin uuden suklaatehtaan toteutuksessa Lahdessa Fimpec on mukana Fazerin historian suurimmassa investointihankkeessa, 400 miljoonan euron suklaatehtaan rakentamisessa Lahteen. Osana Fazerin projektiorganisaatiota Fimpecin asiantuntijat vastaavat mm. projektinjohdosta, rakennustöiden valvonnasta, suunnittelunohjauksesta, laadunvarmistuksesta sekä turvallisuuskoordinaatiosta. Fazer ilmoitti heinäkuussa 2025 noin 400 miljoonan euron investoinnista uuden suklaatehtaan rakentamiseen Lahteen – kyseessä on yhtiön historian suurin investointi. Fimpec on ollut hankkeessa mukana jo valmisteluvaiheessa ja toimii osana Fazerin projektiorganisaatiota useissa rooleissa. Uusi tehdas yhdistää Fazerin suklaaosaamisen pitkälle automatisoituihin tuotantolinjoihin, hiilineutraaliin energiankulutukseen sekä raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön. Tehtaalle haetaan BREEAM-ympäristösertifikaattia. Rakennustyöt Lahden Pippon yritysalueella alkoivat elokuussa 2025, ja tuotannon on määrä käynnistyä vuonna 2028. ”Rakennamme maailman moderneinta suklaatehdasta tulevaisuuden suklaatuotteiden valmistamiseen. On hienoa, että Fimpecin laaja asiantuntemus on mukana tukemassa tätä hanketta”, sanoo investointihanketta johtava Harri Kämppä Fazerilta. Fimpecin asiantuntijat vastaavat hankkeessa muun muassa projektinjohdosta, rakennustöiden valvonnasta, suunnittelunohjauksesta, aikatauluja kustannusseurannasta, laadunvarmistuksesta, työmaaja laiteasennuksen valvonnasta sekä turvallisuuskoordinaatiosta. Syyskuussa hankkeessa työskentelee 15 Fimpecin asiantuntijaa, ja määrä kasvaa projektin edetessä. ”Tehtävämme on valvoa hankkeessa tilaajan etua eri osa-alueilla. Tämä on meille merkittävä ja hyvin sopiva projekti, jossa pääsemme hyödyntämään ydinosaamistamme puhtaan siirtymän, energiatehokkuuden ja automaation parissa”, kertoo Fimpecin liiketoimintajohtaja Johan Appelqvist. Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on merkittävä, yli 500 000 työtuntia ja satoja ammattilaisia. Fimpec on konsultoinnin, suunnittelun ja projektijohtamisen huippuosaaja, joka toimii projektikonsulttina teollisuuden ja energia-alan investointihankkeissa sekä erityisasiantuntijana kiinteistöja infrasektoreilla. Olemme erikoistuneet läpiviemään haastavia investointiprojekteja ja ratkaisemaan asiakkaidemme puhtaan siirtymän haasteita. Toimimme viidessä maassa, joissa meillä on yhteensä 13 toimipistettä. 25-29-15-1-2 Fazer ilmoitti heinäkuussa 2025 noin 400 miljoonan euron investoinnista uuden suklaatehtaan rakentamiseen Lahteen – kyseessä on yhtiön historian suurin investointi. Fimpec on ollut hankkeessa mukana jo valmisteluvaiheessa ja toimii osana Fazerin projektiorganisaatiota useissa rooleissa.
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 29 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Koodikoulun ensimmäiset opiskelijat harjoittelussa Ponssella 2 Syksyn yhteishaku päättyi – Diakin Oulun -kampuksen sosionomikoulutus yksi suosituimmista 3 Fredman investoi Rauman tuotantoon 4 Walki kasvattaa painokapasiteettiaan vastaamaan kestävien joustopakkausten kasvavaan kysyntään 4 OMEN 35L VALORANT Limited Edition -pöytäkone on täällä 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Suomalainen One Click LCA auttaa Heathrow’n lentoasemaa vähentämään hiilidioksidipäästöjään 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Botnia Industrial Day -tapahtumassa avattiin teollisuuden menestyksen tekijöitä 10 Osaajapula vaikuttaa mainframe-keskustietokoneiden modernisointiin Pohjoismaissa 11 MAX 108 Pro ehdolla Euroopan parhaaksi veneeksi 12 Mikroyritykset valmiita luomaan tuhansia työpaikkoja 13 Tallink kasvatti matkustajamääriään kesällä ja säilyttää vahvan markkinajohtajan asemansa 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Sisältö numero 29 / 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2025 17 Markkinaoikeus antoi päätöksen Olkiluoto 3:n tuotantoon liittyvästä verkkosuojausjärjestelmästä 18 Teollisuuden Näytelehti Mediakortti 01-01-2026 31.12.2026 19 Takakansi 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 29 / 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Markkinaoikeus antoi päätöksen Olkiluoto 3:n tuotantoon liittyvästä verkkosuojausjärjestelmästä TNLehti Markkinaoikeus on 12.09.2025 antanut ratkaisun Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n (Fingrid) valituksiin. Markkinaoikeuden päätös poikkeaa osittain Energiaviraston päätöksestä. Energiavirasto antoi päätöksen OL3-tuotantoon liittyvästä valtakunnallisesta verkkosuojauksesta tammikuussa 2024. Päätöksen mukaan verkkosuojaus on kantaverkonhaltijan erityinen suojausjärjestelmä, josta vastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj. Markkinaoikeus antoi päätöksen TVO:n ja Fingridin valituksiin ja muutti Energiaviraston päätöstä osin. Markkinaoikeus katsoi päätöksessään Energiaviraston päätöksestä poiketen, että Fingrid ei ollut perusteettomasti siirtänyt kantaverkon suojausjärjestelmään liittyviä velvoitteitaan Teollisuuden Voima Oyj:lle (TVO). Markkinaoikeus hylkäsi TVO:n valituksen. Markkinaoikeuden päätös oli pettymys. TVO käy nyt huolellisesti läpi päätöksen perustelut ja harkitsee mahdollisia jatkotoimenpiteitä. TVO:n näkemyksen mukaan vastuu verkon kehittämisestä ja suojaamisesta on Fingridillä, kuten Energiavirasto totesi tammikuussa 2024 tekemässään päätöksessä, sanoo TVO:n lakiasiainjohtaja UllaMaija Moisio. Markkinaoikeus käsittelee edelleen Energiaviraston päätöstä verkkosuojaukseen liittyvien maksujen perusteista. TVO ja Fingrid ovat valittaneet päätöksestä. Kantaverkon suojauksesta Kantaverkkoyhtiö Fingridin näkemyksen mukaan kantaverkko ei ole tällä hetkellä valmis täystehokäyttöön (n. 1600 MW) OL3:ssa. Fingridin näkemyksen mukaan 1 300 MW:n tehotason ylittävän tuotannon yhteydessä kantaverkko tarvitsee suojausta, jolla varmistetaan verkon toimivuus myös poikkeavissa olosuhteissa. Tällä hetkellä suojausta toteutetaan vähentämällä tiettyjen teollisuuskuluttajien kulutusta sekä hyödyntämällä mm. akkuvarastoja. Fingrid on viime kuukausina useaan otteeseen edellyttänyt OL3:n tehon pienentämistä, koska Fingridin operoimaa suojausta ei ole ollut täysimääräisesti saatavilla. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun suojausjärjestelmään kuuluvassa teollisuusyrityksessä on huoltoseisokki. Teollisuuden Voima Oyj on tuottanut sähköä osakkeenomistajilleen, suomalaisille teollisuusja energiayhtiöille, turvallisesti ja luotettavasti jo yli 40 vuoden ajan. Olkiluodon saari tuottaa noin 30 prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Ilmastoystävällinen ydinsähkö hyödyttää paitsi yhteiskuntaa, myös vähentää energiantuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi Olkiluotoon on rakenteilla maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos. 25-29-18-1-2 Energiavirasto antoi päätöksen OL3-tuotantoon liittyvästä valtakunnallisesta verkkosuojauksesta tammikuussa 2024. Markkinaoikeuden päätös poikkeaa osittain Energiaviraston päätöksestä. TVO ja Fingrid ovat valittaneet päätöksestä.
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 29 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.01.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 17.02.2026 / 18.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 12.03.2026 / 13.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 18.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08,12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi Ota QR koodi käyttöön,vaikka ”kännykkään” niin Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukanasi.