Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 44 vuosikerta Sisältö on sivulla 4 / Mediakortti 01-01-202631-12-2026 on sivulla 17. Numero 2 15.01.2026 44 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
Teollisuuden Näytelehti sivu 2 Numero 2 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Riihimäen HOW-oppimisympäristö on otettu innokkaasti vastaan TNLehti Riihimäen HOW-oppimisympäristön toiminta on alkanut sujuvasti. Riihimäen HOW avattiin viime syyskuussa ja siellä on vieraillut noin 300 koululaista. Oppilailta ja opettajilta kerättyjen palautteiden mukaan suurin osa oppilaista ja opettajista antaisi Riihimäen HOW:lle arvosanaksi 9. Suurin osa heistä olisi myös valmis suosittelemaan oppimisympäristöä muille koululaisille. Riihimäen Veturitalleilla sijaitseva HOW toteutettiin yhteistyössä Tekniikan museon kanssa. Toiminnallisessa ja kokemuksellisessa oppimisympäristössä on työpisteitä, joissa koululaiset sekä opiskelijat oppivat muun muassa sähköstä, robotiikasta, tekoälystä ja tuotantotaloudesta. Palautteiden mukaan koululaiset pitävät eniten työpisteistä, joiden aiheina on biomuovi ja vedensuodatus. Koululaiset toivovat työpisteille muun muassa nykyistä selkeämpiä toimintaohjeita ja enemmän tilaa. Suurin osa vapaamuotoisista vastauksista oli sävyltään positiivisia, mutta osa vastaajista koki tylsyyttä ja väsymystä. HOW:n tavoitteena on lisätä nuorten tiedepääomaa sekä kiinnostusta luonnontieteen, matematiikan ja tekniikan ilmiöitä kohtaan. Vastaava oppimisympäristö on Tekniikan museossa Helsingissä. ”Syyskauden aikana työpisteitä on testattu ja olemme keränneet kokemuksia niiden toimivuudesta sekä soveltuvuudesta eri-ikäisille”, robotiikan opetuksen erityisasiantuntija Reetta Viitanen kertoo. Työpisteiden ja toiminnan kehittäminen jatkuu alkaneella kevätkaudella. Samalla suunnitellaan oppimisympäristön tulevaa toimintaa. Riihimäen HOW on tarkoitettu ensisijaisesti riihimäkeläisille koululaisille ja opiskelijoille, mutta tavoitteena on, että tulevaisuudessa oppimisympäristössä järjestetään työpajatoimintaa myös muualta tuleville koululaisryhmille. ”Olemme tyytyväisiä siihen, kuinka innokkaasti HOW on otettu vastaan Riihimäen kouluissa. Kävijöitä on ollut paljon ja suurimmalle osalle vierailu on ollut hyvä kokemus ja sen aikana on opittu uusia asioita”, Viitanen sanoo. Riihimäen HOW:n kanssa toimii samassa tilassa Robola, joka on avoin robotiikan kokeiluympäristö. Robolassa voidaan järjestää muun muassa työpajoja, tapahtumia, koulutuksia ja hackathoneja. Sen toimintaa tukee Insinööriliitto. ”Robolan toiminta on tarkoitettu esimerkiksi koululaisille, opiskelijoille, opettajille, yrityksille ja Insinööriliiton jäsenistölle. Toimintaa voidaan siis muokata sopivaksi eri kohderyhmille”, Viitanen kertoo. Riihimäen HOW ja Robola etsivät parhaillaan yrityksiä yhteistyökumppaneiksi työpisteiden toteutukseen. Osallistumalla saat yrityksellesi näkyvyyttä, edistät yrityksesi arvoja sekä lasten ja nuorten oikeutta laadukkaaseen sekä monipuoliseen oppimiseen. Tietoa julkaisijasta Riihimäki tarjoaa ainoana Suomen kuntana robotiikan opetusta kaikille varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka. Robotiikkakampus on robotiikkaja teknologiaosaamisen yhteisö, joka palvelee opiskelijoita, yrityksiä ja täydennyskouluttautujia. Lue lisää: roboticscampus.com 26-2-2-1-2 Katedralskolan, Suomen vanhin koulu, viettää 750-vuotisjuhlaa vuonna 2026 Katedralskolan, Suomen vanhin koulu, viettää 750-vuotisjuhlaa vuonna 2026. Juhlavuosi käynnistyy 14. tammikuuta juhlamuistolaatan paljastamisella ja opiskelijoiden musikaaliesityksellä. Juhlaa huomioidaan koko vuoden ajan. – Juhlavuosi ei ole vain Katedralskolanin merkkivuosi, vaan vuosi, jolloin juhlimme Suomen sivistystä. 750-vuotias Katedralskolan on Suomen vanhin koulu, ja se on myös luonut perustan suomalaiselle sivistykselle ja koulutusjärjestelmällemme. Vuoden aikana nostamme erilaisten tapahtumien kautta esiin sekä historiamme, tulevaisuutemme että ajan, jossa elämme juuri nyt. Edessä on sivistyksen, oppimisen ja tulevaisuudenuskon vuosi niin opiskelijoille, alumneille kuin turkulaisillekin, sanoo Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen. Juhlavuosi käynnistyy 14. tammikuuta juhlamuistolaatan paljastamisella Katedralskolanin sisäänkäynnillä. Muistojuhlalaatta paljastetaan kello 18 Turun kaupungin lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden avainhenkilöiden, emeritus rehtori Bertel Wahlströmin ja ministeri Christoffer Taxellin läsnäollessa. Samana iltana kello 19 opiskelijamusikaali Bekanta främlingar esitetään Åbo Svenska Teaterissa. Musikaali on historiallinen kavalkadi, jossa Mikael Agricola johdattaa yleisön 750 vuoden mittaiselle matkalle historiasta nykypäivään saakka. Musikaalin ovat kirjoittaneet, ohjanneet ja esittävät lukion opiskelijat. Iltaesityksen 14. tammikuuta lisäksi järjestetään viisi koulunäytöstä seudun ruotsinja suomenkielisille yläkouluille ja lukioille. Katedralskolan perustettin vuonna 1276, jolloin luotiin myös perusta suomalaiselle sivistykselle. Sekä Åbo Akademilla että Helsingin yliopistolla on juurensa katedraalikoulussa. Nykyään koulu on Turun kaupungin ruotsinkielinen lukio. – Olemme valtavan ylpeitä Suomen vanhimman koulun historiasta, joka kantaa mukanaan suomalaisen sivistyksen juuria. Koululla on ollut aina ja on edelleen iso merkitys Turulle ja koko Suomelle. Onnittelemme Katedralskolania, joka on tuonut koulutuksen kunniakkaasti tähän päivään ja toivomme sille uusia menestyksekkäitä vuosisatoja, sanoo Elina Rantanen, Turun apulaispormestari. 750-vuotisjuhlaa vietetään läpi vuoden erilaisin tapahtumin. Muun muassa 7. helmikuuta opetusministeri Anders Adlercreutz vihkii Henrik Tempilin polun käyttöön Porthaninpuistossa. Kutsuvieraille tarkoitettu pääjuhla järjestetään musiikkitalo Fuugassa 19. marraskuuta. 26-2-2-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 3 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kesätyötilanne on huonontunut vuosia – TEK vetoaa tekniikan alan työnantajiin: ”Tehdään ensi kesästä parempi yhdessä” TNLehti Tekniikan alan opiskelijoista jäi viime kesänä vaille töitä kaksinkertainen määrä verrattuna kesään 2023. TEK toivoo tekniikan alan työnantajilta rohkeutta palkata nyt nuoria ja antaa työnantajien ilmoittaa maksuttomasti kesätyöpaikoistaan TEKin moderoimassa LinkedIn-ryhmässä TEKrekry. ”Tehdään ensi kesästä edellistä parempi yhdessä”, TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki kannustaa. Kesällä 2025 tekniikan, arkkitehtuurin ja matemaattis-luonnontieteellisten alojen yliopisto-opiskelijoista 11 prosenttia jäi vaille töitä. Määrä on kahdessa vuodessa yli tuplaantunut. Kesällä 2024 töitä vaille jäi 9 prosenttia, ja kesällä 2023 vastaava luku oli 5. Erityisesti muutos näkyy EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla. Heistä kesällä 2023 työpaikkaa vaille jäi 15 prosenttia, viime kesänä jo 31 prosenttia. Opiskelijoista työskenteli 72 prosenttia. Loput opiskelivat, lomailivat tai olivat pois työmarkkinoilta esimerkiksi armeijan takia. Yhä useampi opiskelija työskenteli tehtävissä, jotka eivät liittyneet omaan opintoalaan. Kun kesällä 2023 ja 2024 tämä osuus oli noin 17 prosenttia, oli se viime kesänä kasvanut 21 prosenttiin. Opiskelijoista, jotka eivät olleet töissä viime kesänä, töitä haki aktiivisesti liki puolet (49 %). Monilla tämä tarkoitti lukuisia työhakemuksia: 37 prosenttia haki 20 tai useampaa työpaikkaa, sekä omalta että muilta aloilta. Työpaikan saaneistakin kesätyöpaikan hankinta oli 47 prosentin mielestä vaikeaa tai erittäin vaikeaa. – Kolmen kesän tarkastelujakson aikana kesätyöpaikan hankinta on työpaikan saaneiden opiskelijoiden mielestä selvästi vaikeutunut. Toivoa ei kesätyönhaussa kuitenkaan kannata hylätä, olihan kuitenkin lähes kolme neljästä töissä kesällä, TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh sanoo. Opiskelijat huolissaan toimeentulostaan – Näytönpaikka työnantajille Oma taloudellinen toimeentulo huolestuttaa opiskelijoita. Huolestuneiden määrässä on hieman kasvua viime vuoteen. Hyvin huolestuneita oli tänä vuonna 24 prosenttia (23 % 2024) ja jossain määrin huolestuneita 53 prosenttia (48 %). Huolestuneet vastaajat kertovat, että taloudelliset huolet ja epävarmuus tulevaisuudesta aiheuttavat stressiä, ahdistusta ja univaikeuksia. Erityisen huolissaan taloustilanteestaan ovat EUja ETA-maiden ulkopuolelta tulleet opiskelijat. Heistä puolet on hyvin huolestuneita ja vain 5 prosenttia ei koe taloushuolia lainkaan. Tekniikan akateemiset TEK haastaa työnantajat tarkastelemaan tulevan kesän työvoimatarvetta pitäen mielessä opiskelijat – niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin. – Kesätyötulot kattavat opiskelijoiden elinkustannuksia ja rakentavat kestävämpää arkea, mutta kyse ei ole pelkästään rahasta. Opiskelijat saavat kesätöistä korvaamatonta työkokemusta, joka auttaa heitä työllistymään valmistumisen jälkeen, TEKin työmarkkinajohtaja Teemu Hankamäki sanoo. Hän haluaa herättää nuorille toivoa työelämään ja kutsuu työnantajat yhteisiin talkoisiin. – Vaikka taloustilanne on epävarma, kannattaa opiskelijoihin panostaa, niin suomalaisiin kuin kansainvälisiin. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Kesätöillä työnantaja saa sitoutettua osaavia ihmisiä. Kun taloustilanne ennen pitkää paranee, heistä tulee kova kilpailu. Tehdään ensi kesästä edellistä parempi yhdessä, Hankamäki jatkaa. TEK kutsuu kaikki tekniikan alan työnantajat julkaisemaan avoimia työpaikkoja ilmaiseksi TEKrekry-ryhmässä LinkedInissä. Ryhmässä on mukana jo yli 12 500 tekniikan, arkkitehtuurin ja matemaattisluonnontieteellisten alojen asiantuntijaa ja opiskelijaa. Tutkimukseen vastasivat TEKin opiskelijajäsenet ympäri Suomen, pois lukien fuksit. Tutkimus toteutettiin anonyyminä webkyselynä syyskuun lopussa 2025. Vastaajia oli 3 715 ja vastausprosentti oli 16. 26-2-3-1-2 Kuvateksti: Tekniikan akateemiset TEK haastaa työnantajat tarkastelemaan tulevan kesän työvoimatarvetta pitäen mielessä opiskelijat – niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin. Opiskelijat kulkevat portaita ylöspäin. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti/ Sisältö numero 2 / 2026 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Riihimäen HOW-oppimisympäristö onotettu innokkaasti … 2 Katedralskolan, Suomen vanhin koulu, viettää 750-vuotisjuhlaa 2 Kesätyötilanne on huonontunut vuosia– TEK vetoaa … 3 Sisältö numero 2 / 2026 4 Vaisto ja Siemens solmivat yhteistyösopimuksen … 5 Suomen vetyklusterin tiekartta julki 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Paulig juhlii 150-vuotista matkaansa täynnä makua 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Kaksi kuukautta enää EISENWARENMESSE tapahtumaan 10-11 SSAB palkkaa noin 700 kesätyöntekijää Suomessa 12 Kaikki monitoimikorvetit ovat nyt tuotannossa Raumalla 12 Markkinointija teknologiatoimisto Kuuki laajentaa toimintaansa 13 Saab on laskenut Puolalle toisen signaalitiedustelualuksen 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Suomelle puolustusinnovaatioista kasvua ja työpaikkoja … 16 Akkulaitteista syttyy jo enemmän paloja kuin sähkökiukaista … 16 Mediakortti 01.01.26 -31.12.2026 17 Suomalainen perheyritys nousee Pohjoismaiden markkinajohtajaksi 18-19 Kun pakkanen kiristyy ja pörssisähkö kallistuu … 20 Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston uusi yhteistyösopimus.. 21 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 22 Glaston Oyj Abp:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan … 23 Takakansi 24 Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 2 2026 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti sivu 5 Numero 2 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Siemens Osakeyhtiö Vaisto ja Siemens solmivat yhteistyösopimuksen teollisen tason tekoälyratkaisujen kehittämisestä TNLehti Vaisto Solutions Oy ja Siemens Osakeyhtiö ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on nopeuttaa teollisten tekoälyratkaisujen käyttöönottoa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Ratkaisuissa hyödynnetään Vaiston osaamista ja kokemusta tekoälyratkaisujen toteutuksesta ja ohjelmistokehityksestä sekä Siemensin teollisen tason teknologia-alustoja. ”Yhteistyön kautta pystymme lisäämään asiakkaidemme tuotannon tehokkuutta, käyttöastetta ja turvallisuutta sekä parantamaan laatua, mikä tuo asiakkaillemme kilpailuetua. Uskon, että yhteistyön kautta voimme myös nopeuttaa tekoälyinnovaatioiden omaksumista Suomessa ja Baltiassa”, sanoo Ville Aittomäki, Vaiston toimitusjohtaja. Yhtiöiden tarkoituksena on toteuttaa teollisia tekoälyratkaisuja tuotantolaitteille ja -prosesseille datan keruusta ja strukturoinnista tekoälymallien opetukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Kokonaisratkaisuissa sovelletaan tekoälyn lisäksi esimerkiksi konenäköä, synteettistä dataa ja simulaatioympäristöjä. Vaisto tuo yhteistyöhön syvällisen osaamisensa teollisen tekoälyn ja reunalaskennan alueilta, mikä mahdollistaa ratkaisujen tehokkaan kehityksen ja käyttöönoton. Siemens toimittaa ratkaisuihin edge-laskentaan ja analytiikkaan tarvittavan teknologian sekä teollisuusautomaatio-osaamisen. ”Siemensin teknologia-alustoille toteutetut tekoälyratkaisut tuovat asiakkaille käyttöönoton tehokkuutta ja ratkaisuarkkitehtuurin skaalautuvuutta. Tällä tavalla varmistetaan kokonaisratkaisujen pitkä elinkaari, ylläpidettävyys ja tietoturvan ajantasaisuus. Siten mahdollistetaan teollisuusasiakkaidemme jatkuva kilpailukyvyn kehittyminen. Kumppanit ja ekosysteemiyhteistyö ovat merkittävässä roolissa kasvustrategiassamme”, sanoo kumppanimyynnin johtaja Ilmari Veijola Siemens Osakeyhtiön teollisuusdivisioonasta. Yhtiöt ovat jo toteuttaneet yhdessä konkreettisia ja mitattavaa lisäarvoa tuottavia ratkaisuja suomalaisille yrityksille mm. elintarviketeollisuuden alalla. Vaisto Vaisto toteuttaa räätälöityjä ohjelmistoja tekoälyratkaisuja teollisuusja teknologiayrityksille tuotannon automatisointiin, optimointiin, ennustamiseen ja laadunvarmistukseen. Suomessa Tampereella ja Saksassa Karlsruhessa toimivalla tiimillämme on yhteensä yli 400 vuoden kumuloitunut kokemus teknologiasta ja teollisuusympäristöistä. Vuodesta 2017 lähtien toiminut Vaisto on yritysten luotettava kumppani koko ratkaisun elinkaaren ajan ideoinnista käyttöönottoon, ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Lisätietoa: vaisto.io Siemens Suomessa Siemens on johtava teknologiayritys, jonka ratkaisut teollisuuteen, infrastruktuuriin ja liikenteeseen vaikuttavat jokapäiväiseen elämään. Yhdistämällä todellisen ja digitaalisen ympäristön Siemens nopeuttaa asiakkaidensa digitaalista ja kestävän kehityksen murrosta, mikä tekee tehtaista tehokkaampia, kaupungeista asumiskelpoisempia ja liikenteestä kestävämpää. Suomessa toimivia Siemens-yhtiöitä ovat Siemens Osakeyhtiö, Siemens Healthcare Oy, Siemens Energy Oy, Siemens Mobility Oy, Siemens Industry Software Oy sekä Siemens Financial Services, sivuliike Suomessa. Siemens Osakeyhtiöllä on aluetoimistot Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä tytäryhtiö VIBECO Oy Suomessa. Siemens Osakeyhtiön liikevaihto Suomessa ja Baltiassa on noin 191 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 385 henkilöä. Maailmanlaajuisesti tilikaudella 2025 Siemens-konsernin liikevaihto oli 78,9 miljardia euroa ja tulos 10,4 miljardia euroa. Yhtiö työllistää maailmanlaajuisesti noin 318 000 henkilöä. 26-2-5-1-2 Burson Finland Oy / Suomen vetyklusteri ry – Hydrogen Cluster Finland Suomen vetyklusterin tiekartta julki: Euroopan kilpailukykyisin vetytalous tehdään yhteisvoimin Suomen vetyklusteri on julkaissut tänään vetytalouden tiekartan, joka tarjoaa suuntaviivat ja toimenpiteet Suomen nostamiseksi Euroopan kilpailukykyisimmäksi vetytalousmaaksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennen kaikkea vetyekosysteemin toimijoiden yhteispeliä ja ripeitä toimia. Lisäksi eri toimenpiteitä tulee käynnistää samanaikaisesti. Vetytalouden tiekartassa esitellyt toimenpiteet keskittyvät muun muassa vetymarkkinoiden luomiseen, puhtaan energian ja biogeenisen hiilidioksidin saatavuuteen, rahoitukseen sekä turvallisuuteen. Vahva vetytalous on Suomen kestävän kasvun ja huoltovarmuuden kulmakivi Nykyinen hallitusohjelma tavoittelee Suomelle 10 % osuutta EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja käytöstä vuonna 2030. Samanaikaisesti maailma on myllerryksessä ja liikkeellä on voimia, jotka haluaisivat taloudellisista ja geopoliittisista syistä palata fossiilisten polttoaineiden maailmaan. On hyvä muistaa, että Suomella ei ole fossiilitaloudessa mitään voitettavaa. "Vetytalous tarjoaa uutta kasvupohjaa kansantaloudellemme. Vetytalouden avulla voimme vahvistaa energiaja polttoaineomavaraisuuttamme ja vähentää samalla päästöjä. Tässä yhtälössä on tärkeää pitää EU-tasolla kiinni ilmastotavoitteista ja ohjauskeinoista, jotta puhtaisiin teknologioihin investoiminen olisi kannattavaa ja sääntely-ympäristö yrityksillemme ennakoitavaa”, toteaa ympäristöja ilmastoministeri Sari Multala. Vedyn ja jatkojalosteiden tuotanto sekä niihin liittyvät arvoketjut ovat kriittisiä huoltovarmuuden näkökulmasta, jotta teollisuuden ja energiajärjestelmän tarpeet voidaan turvata myös poikkeustilanteissa. Jokainen Suomessa tuotettu vetyja sähköpolttoainetonni vähentää riippuvuuttamme tuontienergiasta. Lisäksi vetytalous tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä ja torjuu ilmastonmuutosta. ”Suomella on kaikki menestyksen avaimet, mutta vain jos ymmärrämme toimia yhtenä joukkueena samaan suuntaan, samaan aikaan. Tarvitsemme rinnakkain eteneviä investointeja, lainsäädäntöä, tutkimusta ja infrastruktuurin rakentamista sekä energiaomavaraisuuden lisäämistä. Tämä tiekartta on yhteinen pelikirjamme, jolla varmistamme, että Suomi ei katso sivusta, kun Euroopan teollinen kartta piirretään uusiksi”, Suomen vetyklusterin hallituksen puheenjohtaja Herkko Plit sanoo. Kestävän lentopolttoaineen (eSAF) tuotanto käynnistää markkinan Markkinoiden luominen on suomalaisen vetytalouden tärkeimpiä tavoitteita seuraaville viidelle vuodelle. Ensimmäinen markkinoiden luomiseen tähtäävä konkreettinen avaus on kestävän lentopolttoaineen (eSAF) ”Lead Market Task Force”. Työryhmän tavoitteena on, että Suomessa tuotetaan vuoteen 2030 mennessä 60 000 tonnia eSAFia vuodessa, mikä vastaa noin kymmentä prosenttia koko EU:n velvoitteesta. Vuoteen 2035 mennessä tavoite nousee 250 000 tonniin. Markkinan luomisesta vahvaan vetytalouteen Vetytalouden tiekartan mukaisesti vuosina 2025–2030 luodaan pohja osaamiselle ja markkinoiden syntymiselle. Vuonna 2030 Suomi saavuttaa hallituksen asettaman tavoitteen ja tuottaa 10 % EU:n puhtaasta vedystä. Vuonna 2035 vetytalous on luonut Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa ja tuonut yli 30 miljardia euroa kansantalouteen. Suomen vetyklusteri ry – Hydrogen Cluster Finland on noin 90 eri toimialoilla toimivan yrityksen ja elinkeinoelämän liittojen yhteisö. Maaliskuussa 2025 klusteri järjestyi viralliseksi yhdistykseksi ja toimialajärjestöksi, jonka myötä sen kyky kirittää yhteistyötä ja tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa vahvistui entisestään. 26-2-5-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi Tämä on ennen kuulumatonta, mutta hivelee mukavasti suomalaista itsetuntoa. Vielä pari vuotta sitten en olisi uskonut moista tekstiä lainkaan, mutta tänään se on täyttä totta ja hyvä niin. Tein osalainuksen alan keskeisten koulujen yhteisestä tiedotteesta: Lainaus alkaa: Suomalaisosaaminen keskiössä Yhdysvaltojen mittavassa laivanrakennuksen koulutuskokonaisuudessa, SAMK, WinNova ja RMC mukana 5,8 miljoonan dollarin NEXTSEAS-hankkeessa. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ja Rauma Marine Constructions (RMC) ovat keskeisiä kumppaneita NEXTSEAS-hankkeessa, joka on saanut 5,8 miljoonan dollarin rahoituksen Yhdysvaltain työministeriöltä (US Department of Labor). Tavoitteena on rakentaa koulutusja osaamispolku vastaamaan Yhdysvaltojen akuuttiin, yli 300 000 osaajan työvoimapulaan laivanrakennusalalla. Satakunta tuo koulutusosaamisen ja elävän telakkaympäristön USA:n laivanrakennusosaamiseen Yhdysvaltain työministeriön rahoittama nelivuotinen NEXTSEAS (Next Era Xceptional Technology for Shipbuilding and Education in Americas’ Seas) -hanke yhdistää suomalaisen huippuosaamisen laivanrakennuksessa ja yhdysvaltalaisen teollisuuden tarpeet uudeksi, kansainväliseksi koulutusja yhteistyökokonaisuudeksi. Hankkeen päätoteuttajana toimii Massachusetts Maritime Academy (MMA) ja toisena USA:laisena toimijana on Bollinger Shipyard. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) vastaa Suomen kokonaisuuden koordinoinnista. SAMK johtaa kouluttajien kouluttaminen (Train-the-Trainer)-mallin luomista ja tuo osaamistaan tekniikka, robotiikka, automaatio ja arktinen merenkulun johtaminen osioihin. ”NEXTSEAS luo vahvan alustan transatlanttiselle yhteistyölle ja vahvistaa alan työvoiman uudistumista ja kilpailukykyä,” sanoo NEXTSEAS SAMKin projektipäällikkö ja hankkeen Suomi-koordinaattori Minna Keinänen-Toivola, SAMK. ”Todellisissa toimintaympäristöissä tapahtuva oppiminen, pilotit ja käytännönläheinen koulutus laivanrakennuksesta ja arktisesta merenkulusta tukevat osaamisen kehittymistä ja tiedonsiirtoa laivanrakennusalalla” lisää koulutuspäällikkö Daniela Tanhua. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova vastaa käytännönläheisen laivanrakennuksen koulutussisällön kehittämisestä ja toteutuksesta. WinNovan rooli on koulutuksen ytimessä: “Suunnittelemme yhdessä NEXTSEAS-kumppaneiden kanssa huippuluokan koulutuskokonaisuuden uusille laivanrakentajille. Painopiste on hitsauksessa, koneistuksessa, sähkötekniikassa, kuormauksessa ja turvallisuudessa,” toteaa WinNovan tekniikan koulutusjohtaja Teija Tiirikka. Rauma Marine Constructions (RMC) tarjoaa hankkeelle aidon telakkaympäristön, jossa koulutettavat pääsevät oppimaan vaativien arktisten ja erikoisalusten parissa rakentamista. “Olemme ylpeitä voidessamme tarjota elävän telakkaympäristömme ja arktisen laivanrakennuksen osaamisemme NEXTSEASohjelman käyttöön. Hanke mahdollistaa konkreettisen osaamisen siirron käytännön työn ja tiiviin yhteistyön kautta,” sanoo RMC:n liiketoimintajohtaja Sami Sohlberg. NEXTSEAS hankkeessa rakennetaan tulevaisuuden laivanrakentajia NEXTSEAS-hankkeen tavoitteena on luoda kansainvälisesti tunnustettu laivanrakennuksen koulutusmalli sekä pysyvät urapolut yhdysvaltalaiseen telakkateollisuuteen. Hankkeessa yhdistyvät suomalainen laivanrakennuksen huippuosaaminen, koulutusjärjestelmä ja tutkimusinfrastruktuuri yhdysvaltalaiseen teolliseen mittakaavaan. Hanke käynnistyi tammikuussa 2026 ja jatkuu neljän vuoden ajan. Tietoa NEXTSEAS toimijoista Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on monialainen korkeakoulu, jolla on vahva osaaminen merilogistiikassa, merenkulussa, laivanrakennusteknologiassa ja arktisessa osaamisessa. www.samk.fi; www.merilogistiikka.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova on laaja-alainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja vastaa laivanrakennusalan käytännön koulutuksesta omaten myös vahvan merenkulkualan ammatillisen koulutuksen osaamisen. www.winnova.fi Rauma Marine Constructions (RMC) on johtava pohjoiseurooppalainen telakka, joka on erikoistunut jääluokitettuihin ja teknologisesti vaativiin aluksiin. https://rmcfinland.fi/fi/ Massachusetts Maritime Academy (Mass Maritime Academy) on yksi USA:n vanhimmista merenkulkuoppilaitoksista, jolla on vuosikymmenten kokemus ammattilaisten kouluttamisesta merenkulun, puolustuksen ja energia-alan tehtäviin. www.maritime.edu Bollinger Shipyards on yksi Yhdysvaltojen suurimmista yksityisomisteisista telakkayhtiöistä. https://www.bollingershipyards.com/ Osalainaus päättyi. Tämä lienee suurin operaatio alallaan mitä Suomessa on koskaan ollut. Tämä on hatun oston arvoinen asia joten ei muuta kuin toivon parasta ja toiminnallista iloa, niin että tulevat sukupolvet voivat ottaa siitä esimerkkiä.
Teollisuuden Näytelehti sivu 7 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Paulig juhlii 150-vuotista matkaansa täynnä makua TNLehti Paulig juhlii vuonna 2026 150-vuotista matkaansa perheomisteisesta kahviliikkeestä kansainväliseksi elintarvikeja juomayhtiöksi, jonka tuotteita on nykyään saatavilla noin 80 markkinalla. Paulig on ollut osa arkea sekä muovannut makutottumuksia ja ruokakulttuureja vuodesta 1876. Puolentoista vuosisadan ajan Paulig on ollut mukana arjen hetkissä ja jaetuissa aterioissa. Aamukahvista arki-illallisiin ja juhlahetkiin Pauligin tuotteet ovat tuoneet makua ja inspiraatiota osaksi jokapäiväistä ruoanlaittoa ja yhdessä syömistä. Samalla ne ovat tehneet lähellä ja kaukana syntyneistä mauista helposti lähestyttäviä kaikille. ”Paulig on tehnyt elämästä maukkaampaa jo 150 vuoden ajan osana ihmisten arkea. Juhlavuoden kynnyksellä olemme ylpeitä historiastamme, mutta suuntaamme katseemme myös eteenpäin. Tavoitteenamme on kasvaa yhdeksi Euroopan nopeimmin kasvavista elintarvikeja juomayhtiöistä ja toimia kestävän kehityksen edelläkävijänä toimialallamme”, sanoo Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau. Kahvipaahtimosta osaksi arjen ruokakulttuuria Pauligin tarina alkoi yhtiön perustajasta Gustav Pauligista, joka halusi tuoda laadukasta kahvia suomalaisiin koteihin aikana, jolloin kahvikulttuuri oli Pohjoismaissa vasta kehittymässä. Sukupolvien aikana Paulig on kasvanut muuttuvien makutottumusten ja elämäntyylien mukana. Yhtiö on tuonut uusia makuja ja keittiöitä osaksi arkea ja ollut mukana ruokakulttuurin kehityksessä. Paulig on edelleen sataprosenttisesti perheomisteinen ja vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli noin 1,2 miljardia euroa. Tänä päivänä Paulig toimii 13 maassa ja palvelee asiakkaita eri puolilla Eurooppaa laajalla elintarvikekategorioiden valikoimalla. Elintarvikkeet muodostavat noin 70 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Keskeisiä kategorioita ovat muun muassa Tex Mex ja aasialainen ruoka, snackit ja mausteet. Pauligilla on johtava asema Tex Mex -kategoriassa Euroopassa ja Santa Marian kaltaiset tutut brändit ovat olleet mukana rakentamassa ruokaperinteitä, joista on tullut osa monien eurooppalaisten arkea. ”Pauligin 150-vuotisjuhlavuosi on meille merkityksellinen. Se kuvastaa arvoja, jotka ovat ohjanneet yhtiötä alusta lähtien ja ovat keskeisiä myös tänään: katsetta tulevaisuuteen, kasvuun investoimista, tinkimätöntä laatua sekä vastuuta ihmisistä, yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Omistajina vastuullamme on vaalia näitä arvoja ja varmistaa, että jätämme tuleville sukupolville vahvan ja entistä kestävämmän liiketoiminnan”, sanoo Pauligin omistajaneuvoston puheenjohtaja Christian Hallberg. Maailman maut osaksi arjen ruokapöytiä Pauligin portfolioon kuuluu useita tunnettuja paikallisia brändejä, kuten Poco Loco Belgiassa, Zanuy Espanjassa sekä Conimex Alankomaissa ja Belgiassa. Omien brändiensä lisäksi Paulig valmistaa tuotteita myös asiakkaiden omille tuotemerkeille ja teollisuuden asiakkaille, tuoden makuja koteihin ja ravintoloihin eri puolilla Eurooppaa. Paulig jatkaa työtään ymmärtääkseen, miten ihmiset laittavat ruokaa, syövät ja nauttivat ruoasta ja miten kansainväliset vaikutteet muotoutuvat osaksi paikallisia ruokakulttuureja. Vuoden 2026 aikana Paulig juhlistaa 150-vuotista taivaltaan tarkastelemalla matkaansa suomalaisesta perheyrityksestä kansainväliseksi elintarvikeja juomayhtiöksi sekä suuntaamalla katseensa ruokakulttuurin tulevaisuuteen. Juhlavuotta juhlistetaan muun muassa erilaisin tapahtumin, kuten yleisötapahtumalla Helsingissä kesäkuussa, sekä juhlavuoden tuotelanseerauksin. Tietoa Pauligista Paulig on kansainvälinen elintarvikeyritys, joka rakentaa uutta ja vastuullista ruokakulttuuria – sekä ihmisille että maapallolle. Pauligilta saa kaikkea maukasta: Tex Mex-, Snacksja World Foods -tuotteita, kahvia ja mausteita. Yrityksen brändejä ovat Paulig, Santa Maria, Risenta, Poco Loco, Conimex ja Zanuy. Paulig valmistaa tuotteita myös asiakkaiden omille tuotemerkeille ja teollisuusasiakkaille. Vuonna 2024 Pauligin liikevaihto oli noin 1,2 miljardia euroa. Paulig perustettiin vuonna 1876, ja se on 100-prosenttisesti Pauligin perheen omistuksessa. Yrityksen palveluksessa on 2 700 intohimoisesti työhönsä suhtautuvaa työntekijää 13 eri maassa. Heillä kaikilla on yhteinen tavoite – ”For a life full of flavour”. www.pauliggroup.co 26-2-7-1-2 Kuvatksti: Sukupolvien aikana Paulig on kasvanut muuttuvien makutottumusten ja elämäntyylien mukana. Yhtiö on tuonut uusia makuja ja keittiöitä osaksi arkea ja ollut mukana ruokakulttuurin kehityksessä
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 2 / 2026 T NLehti Juha Kallunki DHL Global Forwardingin Suomen toimitusjohtajaksi DHL Global Forwarding (Finland) Oy on nimittänyt Juha Kallungin uudeksi toimitusjohtajakseen. Kallunki siirtyy tehtävään yhtiön sisältä nykyisestä roolistaan Head of AFR Product & Operations Finland ja aloittaa helmikuussa 2026. Hän seuraa tehtävässä Veli-Matti Qvintusta, joka siirtyy DHL Global Forwarding USA:n Mid-West Regioonasta vastaavaksi johtajaksi. Uudessa roolissaan Kallunki raportoi DHL Global Forwarding Nordics & Eastern Europe -alueen toimitusjohtaja Ulf Nilssonille. ”Juha on osoittanut vahvaa strategista osaamista, kykyä johtaa muutosta sekä syvää sitoutumista asiakkaidemme menestykseen. Hänellä on erinomainen kokonaisnäkemys lentorahdin ja merirahdin operaatioista sekä kaupallisista toiminnoista. On ilo toivottaa hänet tähän tärkeään tehtävään”, sanoo Ulf Nilsson. Juha Kallungilla on lähes kolmen vuosikymmenen kokemus logistiikan ja huolinnan toimialalta, josta yli puolet DHL Global Forwardingin palveluksessa. Uransa aikana hän on toiminut useissa johtotehtävissä lentorahdin, merirahdin, myynnin ja markkinoinnin sekä projektilogistiikan parissa. Lisäksi hänellä on laaja kansainvälinen kokemus vastuutehtävistä EMEA-alueella sekä komennuksilta Kiinassa, Saksassa ja Suomessa. ”On hienoa saada mahdollisuus johtaa DHL Global Forwardingin Suomen organisaatiota ja jatkaa yhtiön määrätietoista kehittämistä yhdessä osaavan henkilöstömme kanssa. Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ykkösvaihtoehto kansainvälisissä logistiikkaratkaisuissa myös tulevaisuudessa. Motivoituneet työntekijät, korkea palvelun laatu ja läheinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa ovat jatkossakin keskeisiä menestystekijöitämme”, Kallunki sanoo. 26-2-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Muutos YIT:n johtoryhmässä: Mari Puoskari nimitetty Asuminen Suomi -segmentin johtajaksi YIT on nimittänyt Mari Puoskarin (dipl. ins.) Asuminen Suomi -segmentin johtajaksi ja YIT:n johtoryhmän jäseneksi viimeistään 8.7.2026 alkaen. Hän toimii tällä hetkellä Pilke Päiväkodit Oy:n ja Dibber Sverige Ab:n toimitusjohtajana. Mari Puoskarilla on yli 20 vuoden kokemus sekä yritysettä yhteiskunnallista tehtävistä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän oli FCG Finnish Consulting Groupin toimitusjohtaja. Lisäksi hän on työskennellyt Pöyryllä liiketoimintajohtajana ja Ekokemin johtoryhmässä useissa eri rooleissa. Mari Puoskari on toiminut myös useissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, muun muassa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2013–2016. ”Asiakaskokemuksen parantaminen on strateginen prioriteettimme, ja olen iloinen, että voimme Mari Puoskarin johdolla edistää tätä Asuminen Suomi -segmentissä. Asiakkaiden odotukset muuttuvat nopeasti, ja haluamme varmistaa, että YIT vastaa niihin entistä ketterämmin. Mari tuo mukanaan vahvaa kokemusta asiakaslähtöisestä kehittämisestä, muutosjohtamisesta ja kilpailukyvyn vahvistamisesta nopeasti muuttuvilla markkinoilla. T ämä osaaminen on meille arvokasta, kun kehitämme niin YIT kotien tuoteportfoliota kuin toimintatapojammekin vastaamaan asiakkaiden odotuksia”, sanoi Heikki Vuorenmaa, toimitusjohtaja, YIT Oyj. Heikki Vuorenmaa jatkaa toimitusjohtajan tehtävän lisäksi Asuminen Suomi -segmentin väliaikaisena johtajana, kunnes Mari Puoskari aloittaa tehtävässään. YIT Oyj Rakennamme ja kehitämme kestäviä elinympäristöjä: toimivia ja viihtyisiä koteja asumiseen, julkisia ja kaupallisia rakennuksia tulevaisuuden tarpeisiin, infrastruktuuria vihreän siirtymän edistämiseksi sekä teollisuus-, tuotantoja energialaitoksia asiakkaidemme prosessien tueksi. YIT:n visiona on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja kaupunkien kehittämisessä hyvää elämää varten. T iimiimme kuuluu noin 4 100 ammattilaista ja vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1,8 miljardia euroa. YIT:n osake on listattuna Nasdaq Helsingissä. 26-2-8-1-2 Kuusamo käynnistää yritysten suorahaun – Patrio Oy tukemaan investointien hankintaa Kuusamon kaupunki saa lisäpontta investointihankintaan, kun Patrio Oy aloittaa toimeksiannosta aktiivisen yrityshaun ja sijoittumisesittelyn potentiaalisille investoijille. Yrityshaku kohdistuu erityisesti Kuusamon bioja kiertotalousalue Kuubioon. ”Osuuskauppa Arinan mittava hotelli-investointi sekä muut toteutuksessa ja suunnitteilla olevat investoinnit Ruka-Kuusamon alueella kertovat, että luottoa alueen mahdollisuuksiin löytyy. Meillä on vielä paljon tilaa investoinneille, ja haluamme tehdä nämä mahdollisuudet näkyvämmiksi”, kertoo Kuusamon kaupungin kehitysjohtaja Jari Karsikko. Patrio Oy:llä on kokemusta tuloksekkaista yrityshauista eri puolelta Suomea. Patrio vastaa kohdennetuista yrityskontakteista ja sijoittumisesittelyistä tiiviissä yhteistyössä kaupungin ohjausryhmän kanssa. Kaupunki tukee sijoittumista Kuusamon kaupunki on saanut kiitosta ketterästä kaavoittamisesta sekä sujuvista lupaprosesseista. ”Pyrimme aktiivisesti kehittämään infraa valmiiksi tukemaan yritysten sijoittumista eri alueille ”, kertoo Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja Jarkko Tammi. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n yrityspalvelut puolestaan tarjoavat yrityksille apua sijoittumisen tueksi muun muassa kartoittamalla saatavilla olevia rahoitusja investointitukia sekä auttamalla niiden hakemisessa. Uusien investointien myötä kasvaa myös osaajatarve, ja tähän kaupunkikonserni on varautunut vastaamaan mm. paikallisten koulutusmahdollisuuksien lisäämisellä ja tekemällä tiivistä yhteistyötä Kainuu-Koillismaa työllisyysalueen kanssa. ”Kuusamolla on vahva muuttovetovoima ja alue kiinnostaa osaavaa työvoimaa. T änä vuonna toteutetun seutukaupunkien vetovoimatutkimuksen tuloksissa Kuusamo on toiseksi vetovoimaisin kaikista seutukaupungeista”, toteaa Naturpolis Oy:n toimitusjohtaja Jari Hentilä. Bioja kiertotalousalue Kuubio kutsuu yrityksiä läheltä ja kaukaa Uusien investointien lisäksi kaupunki ja Naturpolis haluavat aktivoida paikallisia yrityksiä tunnistamaan yhteistyömahdollisuudet. ”Kuubioon ei toivota kasvua hinnalla millä hyvänsä, vaan kasvua, joka on sopusoinnussa ympäristön kanssa ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista”, viittaa Manninen kaupungin strategiaan ja arvoihin. Viimeisimpänä Kuubioon sijoittumisesta on uutisoinut Puustamo Oy, joka rakentaa alueelle uuden ovija elementtitehtaan ensi vuoden aikana. Alueelle valmistuu parhaillaan Adven Oy:n ja Kuusamon energiaja vesiosuuskunnan (EVO) uusi energiakeskus, joka sisältää sähkökattilan ja kaukolämpöakun. 26-2-8-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 2 / 2026 T NLehti Suomen uusiutuvat ry Teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi 2025 kapasiteetti tuplaantui Vuosi 2025 oli teollisen aurinkovoiman ennätysrakentamisen vuosi Suomessa: uutta kapasiteettia valmistui 224 megaw attia ja maamme kokonaiskapasiteetti reilusti tuplaantui. Aurinkovoima on nousemassa nopeasti varteenotettavaksi osaksi Suomen puhtaan sähköntuotannon kokonaisuutta. Vuonna 2025 Suomeen valmistui seitsemän uutta teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa ja 224 megaw attia aurinkovoimakapasiteettia. Vuoden lopussa teollisen mittakaavan aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin 349 megaw attia. Kasvu on ollut nopeaa ja viimeistään nyt toteutunut alan kasvu osoittaa, että myös pohjoisissa olosuhteissa aurinkovoimaa voidaan rakentaa teollisessa mittakaavassa. Tällä hetkellä suurin osa Suomen teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle. Maakuntakohtaisia lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida, että kokonaiskapasiteetti on vielä suhteellisen pieni, jolloin yksittäiset suuret hankkeet vaikuttavat tilastoihin merkittävästi. Suomen suurin aurinkovoimala on Utajärvelle vuonna 2025 valmistunut 103 megaw atin hanke, joka vastaa lähes kolmasosaa koko maan teollisen kokoluokan aurinkovoimakapasiteetista. Toiseksi suurin on Simoon valmistunut 70 megaw atin aurinkovoimala. Nämä ovat myös Suomen ensimmäiset valmistuneet yli 50 megaw atin aurinkovoimalat, ja Utajärven hanke ensimmäinen yli 100 megaw atin aurinkovoimala. ”On reilua todeta, että juuri Utajärven ja Simon kaltaiset suuret hankkeet vaikuttavat vahvasti tässä vaiheessa maakuntatilastoihin. Aurinkovoima-ala on kuitenkin vasta kehittymässä, ja jatkossa kapasiteetti jakautuu todennäköisesti tasaisemmin eri puolille Suomea”, Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper toteaa. Aurinkovoiman kasvun kannalta merkittävä kysymys on hallituksen alueidenkäyttölakiin linjaama kaavoitusraja, joka koskee suuria, yli 50 hehtaarin hankkeita. Tulevaisuudessa rajan merkitys kasvaa hankekokojen kasvaessa. http://suomen-uusiutuvat-ry.mailepr.net/go/2654890-1680121-63923738 ”Aurinkovoimassa ollaan parhaillaan siirtymässä uuteen vaiheeseen. Kun hankekoot kasvavat ja sähköntarve lisääntyy teollisuuden sähköistymisen myötä, on tärkeää varmistaa, että sääntely tukee investointeja eikä tarpeettomasti hidasta aurinkovoiman rakentamista. Kaavoituksen vaatiminen ei ole perusteltua kaikilla alueilla, ja sen vuoksi kaavarajaa on syytä nostaa. Tämä takaisi menestymisen mahdollisuudet Suomen suosituimmalle sähköntuotantomuodolle. Kaavarajan tuntuva nosto ei kuitenkaan sulkisi pois sitä, että kuntakeskusten lähellä pienemmätkin hankkeet kaavoitetaan”, Tapper sanoo. 26-2-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Joona Vilppula on nimitetty Cervin liiketoimintajohtajaksi Joona Vilppula on nimitetty Cerv i Oy :n liiketoimintajohtajaksi 7.1.2026 alkaen. Hän liitty y samalla y htiön johtory hmään. Vilppula siirty y Cerv ille PHM Groupista, jossa hän on ty öskennelly t v astaav anlaisissa tehtäv issä. Hän tuo mukanaan v ankan kokemuksen liiketoiminnan kehittämisestä, kansainv älisty misestä ja laajoista muutoshankkeista kasv av issa organisaatioissa. Cerv illä Vilppulan v astuulle kuuluu palv eluy ksiköiden operatiiv inen tuki ja integraatiotoimintojen sekä järjestelmäkehity ksen kokonaisuus. Hänen roolinsa on keskeinen siinä, miten kehity shankkeita johdetaan, priorisoidaan ja v iedään käy täntöön liiketoiminnan tueksi eri puolilla konsernia. "On hienoa päästä mukaan kehittämään Cerv in toimintaa osana v ahv aa asiantuntijaorganisaatiota. Olen seurannut Cerv in tarinaa mielenkiinnolla ja odotan innolla y hteisty ötä niin tiimien kuin asiakkaidenkin kanssa," Vilppula toteaa. Cerv in toimitusjohtaja Jarno Hacklin näkee nimity ksen tukev an v ahv asti y htiön kasv ukansainv älisty mistav oitteita: "Joonalla on v ahv a kokemus liiketoiminnan strategisesta ja operatiiv isesta kehittämisestä sekä järjestelmien hy ödy ntämisestä kasv uy htiöy mpäristössä. Hänen osaamisensa tukee erinomaisesti Cerv in tav oitteita y htenäisten toimintamallien, tehokkuuden ja asiakaslähtöisy y den v ahv istamisessa." Vilppulan nimity s v ahv istaa Cerv in ky ky ä kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti ja v armistaa, että järjestelmät ja toimintamallit tukev at liiketoiminnan kasv ua ja arjen sujuv uutta. Cerv i on 2014 perustettu kiinteistöjen olosuhteiden erikoisasiantuntija. Teemme kiinteistöistä energiatehokkaampia ja v iihty isämpiä v aikuttamalla niiden olosuhteisiin. Tämä v ähentää energian kulutusta ja käy ttökustannuksia sekä parantaa käy ttömukav uutta. Cerv i-konserni toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Ky menlaaksossa, Etelä-Sav ossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Yhtiön palv eluksessa on y li 400 ty öntekijää, ja sen liikev aihto on y li 75 miljoonaa euroa. 26-2-9-1-2 EK:n Yrittäjävaltuuskunta nimitetty vuodelle 2026; puheenjohtajana jatkaa Anne Kangas Omistajayrittäjä Anne Kangas jatkaa vuonna 2026 EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana ja EK:n hallituksen varapuheenjohtajana. Valtuuskuntaan on nimitetty 100 eri toimialoja edustavaa yrittäjää eri puolilta Suomea. Vuoden 2026 prioriteetteina ovat pkyrityssektorin kasvukäänteen edistäminen sekä vuoden 2027 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Tiedotteen lopussa valtuuskunnan kokoonpano paikkakunnittain. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus EK:n jäsenistöstä on 96 prosenttia. Alle 10 hengen yritystenkin osuus on lähes puolet. Yrittäjävaltuuskunta on tärkein kanava, jonka kautta näiden pk-sektorin työnantajien näkemykset huomioidaan EK:n edunvalvonnassa ja kannanmuodostuksessa. Takana on raskaan suhdanteen ja vaikean maailmantilanteen vuosi. Positiiviselle käänteelle on kuitenkin nyt aiempaa paremmat edellytykset, arvioi Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas: ”Meneillään olevan hallituskauden aikana on toteutettu monia työnantajayrittäjille tärkeitä reformeja. EK:n Yrittäjävaltuuskunta on osallistunut aktiivisesti näiden valmisteluun ja kotimaan lisäksi olemme vieneet viestejämme eteenpäin myös Brysselissä. Alkavana vuonna on edessä yhä paljon toimeenpantavaa. Myös valmistautuminen vuoden 2027 eduskuntavaaleihin on jo nyt aktiivisesti työpöydällämme”. Pk-Pulssin yrityskyselykin osoittaa, että pksektorin odotukset ovat nyt vuodentakaista paremmat. Yrittäjävaltuuskunnan päätehtävänä on edesauttaa kasvukäänteen onnistumista, sanoo pk-johtaja Petri Vuorio: ”Työmarkkinoiden sääntely, yrittäjien ja omistajien verotus sekä rahoituksen saatavuus ovat Yrittäjävaltuuskunnan keskeisiä teemoja vuonna 2026. Samoin meneillään on julkisten vienninedistämispalveluiden uudistaminen, jota kiritämme oman Pro Ukraina -vientihankkeemme tarjoamalla esimerkillä. EK:n uudenlaista käytännön tekemistä edustaa myös 13.1. käynnistyvä Digiakatemia, joka tarjoaa kaikkien toimialojen käyttöön soveltuvia työkaluja liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä edistämään .” 26-2-9-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 10 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kaksi kuukautta enää EISENWARENMESSE tapahtumaan – International Hardware Fair Köln 2026 ylpeilee vahvalla kansainvälisellä osallistujamäärällä ja uusilla formaateilla TNLehti Maailman johtava messutapahtuma, EISENWARENMESSE – International Hardware Fair, kokoaa jälleen kerran maailmanlaajuisen rautakauppa-alan Kölniin 3.–6. maaliskuuta 2026. Ensiluokkaisena hankinta-, tiedonvaihtoja verkostoitumisalustana se tuo yhteen teollisuuden, vähittäiskaupan ja hankinnan keskeiset toimijat maailmanlaajuisesti. Vuoden aloittavat messut määrittelevät aiheet ja trendit, jotka muokkaavat rautakauppa-alan suuntaa. Se tarjoaa vertaansa vailla olevan tuotevalikoiman – joka kattaa työkalut ja tarvikkeet, teollisuustarvikkeet, kiinnikkeet ja kiinnitystarvikkeet, helat sekä rakennusja kodinparannusmateriaalit – ja tarjoaa tiiviin yleiskuvan globaaleista markkinoista. Täällä innovaatiot kohtaavat todellisen kysynnän, uudet tuotteet löytävät kansainvälisiä hankintakanavia ja teknologinen kehitys ruokkii käytännön vaihtoa. EISENWARENMESSE – International Hardware Fair järjestetään ensimmäistä kertaa tiistaista perjantaihin vuonna 2026. Uusi formaatti on lähempänä kansainvälisesti vakiintuneita arkipäiviä, mikä helpottaa näytteilleasettajien ja vierailijoiden korkealaatuisten liiketoimintaja ostotapaamisten suunnittelua. Tapahtuman liput ovat nyt saatavilla virallisesta lippukaupasta. Vahva ilmoittautumismäärä korostaa kansainvälistä vetovoimaa Noin 2 450 yritystä 53 maasta on mukana, mikä korostaa selvästi EISENWARENMESSE – International Hardware Fair 2026 -messujen laajaa kansainvälistä osallistumista. Ulkomaisten näytteilleasettajien osuus on 86 prosenttia. EISENWARENMESSE – International Hardware Fair 2026 -messuille vahvistettuja saksalaisia yrityksiä ja brändejä ovat muun muassa ABUS August Bremicker Söhne, alfer aluminium, Allit, Arnz FLOTT, Brockhaus HEUER, Burg-Wächter, C. & E. Fein, Collomix, CONACORD, Conmetall Meister, R.HERf, Halwin Edding. Felo Werkzeugfabrik, fischerwerke, Gust. Alberts, Hailo-Werk Rudolf Loh, Heller Tools, Hettich Tee-seitse, JOKARI, KIP, Kirchoff Witte, KRAUSE-Werk, LUKAS ERZETT, MATADOR, MUNK, NOVALIA Deutschland, NWS Saksa Produktion W. Nöthen e.K., BorHben, Prolfried, Osborn, Wimann Präzisionswerkzeuge, RHODIUS Abrasives, Rothenberger Werkzeuge, Saint-Gobain Abrasives, Scheppach, SFS Group, SPAX International, suki.international, TOXDübel-Technik, Weidmüller Interface, Wilh. Schmitt ja wolfcraft. Ulkomaisten rekisteröityneiden joukossa ovat AMBROVIT, Annovi Reverberi, Apex Tool Group, Irega, Isaberg Rapid, JCB, KRINO, Morganti, Patrol Group, Prosperplast, Providus, PROXXON, Stanley Black & Decker, Telwin, Toughbuilt ja Weiler Abrasives. Täydellinen näytteilleasettajaluettelo löytyy virallisen verkkohaun kautta. Jatkuu....
Teollisuuden Näytelehti sivu 11 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Jatkuu ... Köln – välttämätön tapahtuma alalle TNLehti EISENWARENMESSE – International Hardware Fair -messujen johtaja Sebastian Hein on optimistinen valmistelujen edistymisestä ja korostaa tapahtuman maailmanlaajuista vetovoimaa: "Nykyiset rekisteröintimäärät osoittavat, että Köln on välttämätön tapahtuma alalle. Näemme laajan kansainvälisen osallistumisen, ja näytteilleasettajien lista heijastaa rautamaailman koko monimuotoisuutta ja innovatiivista vahvuutta. Tämä tekee EISENWARENMESSE – International Hardware Fair 2026 -messuista vuoden lopullisen globaalin avajaistapahtuman ja tärkeimmän alustan uusille tuotteille, hankinnalle ja henkilökohtaiselle liiketoiminnalle." Tämä markkinavetoinen keskittyminen näkyy myös messujen strategisessa kehityksessä. Alexander Alberts on liittynyt neuvoa-antavaan lautakuntaan sen uutena varapuheenjohtajana. Hänen nimityksensä korostaa messujen ja alan välistä yhteistyötä sekä sitoutumista räätälöidä sisältöä ja formaatteja entistä paremmin globaalien markkinoiden tarpeisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin kysymyksiin. Uusi live-EISENworkshop-formaatti asettaa käytännön osaamisen keskiöön EISENworkshopin myötä EISENWARENMESSE – International Hardware Fair 2026 laajentaa ohjelmaansa interaktiivisella formaatilla, joka esittelee modernia käsityötaitoa ja vahvistaa messujen roolia innovaatioiden ja tiedon keskuksena. Käytävällä 10/11 sijaitsevassa erityisesti suunnitellussa työpajassa eri alojen johtavat ammattilaiset pitävät live-esittelyjä työkaluista, laitteista ja materiaaleista. Tekijät käsittelevät arkipäivän työpaikan haasteita ja jakavat asiantuntemustaan käytännön vinkkien, niksien ja elämäntapamuutosten avulla, joihin yleisö osallistuu. Loppukäyttäjille, jälleenmyyjille, tuotepäälliköille, teknikoille ja ostajille suunnattu EISENworkshop tarjoaa vaikuttavaa arvoa ammatillisen kehityksen, verkostoitumisen ja käytännön kokemuksen kautta. Esittelemällä tuotteitaan todellisissa sovellustilanteissa näytteilleasettajat voivat saada lisää näkyvyyttä dynaamisessa näyttelyympäristössä. 26-2-11-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 12 Numero 2 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote SSAB palkkaa noin 700 kesätyöntekijää Suomessa TNLehti SSAB hakee kesätyöntekijöitä erilaisiin tehtäviin. Raahen terästehtaalle palkataan noin 540 kesätyöntekijää, Hämeenlinnaan noin 160, ja lisäksi paikkoja on tarjolla myös pienemmillä toimipaikoilla eri puolilla Suomea. Kesätöitä tehdään sekä vuorotyönä että päivätyönä. Sadat nuoret saavat tulevanakin kesänä työpaikan SSAB:ltä. Kesätyöpaikkoja on avoinna erilaisissa tehtävissä sekä tuotannossa että muissa toiminnoissa. Kesätyöt ajoittuvat pääsääntöisesti touko-elokuulle 2025. Raahessa kesätyöpaikkoja on satamassa, rautaja terästuotannossa, valssaamolla sekä mekaanisessa ja sähkökunnossapidossa, kiinteistöhuollossa ja laboratorioiden toiminnoissa. Tuotannon kesätyöpaikkojen lisäksi SSAB:llä on Raahessa tarjolla kesäksi töitä tuotannonohjauksessa, kuljetustensuunnittelussa, prosessitietojärjestelmien kehityksessä, prosessikehityksessä sekä tukifunktioissa kuten esim. hankinnassa ja SCM-tiimissä (Supply Chain Management/toimitusketjun hallinta). Hämeenlinnassa työntekijätehtäviä on esimerkiksi nosturinkuljettajana, kelaajana sekä pakkausja lähetystehtävissä. Töitä on myös sähköja mekaanisessa kunnossapidossa sekä tehdaspalvelussa esim. varastotyöntekijöille ja LVI-asentajille. Toimihenkilötehtäviä on tarjolla tuotannon, kunnossapidon ja tehdaspalvelun työnjohtotehtävissä sekä asiantuntijatehtävissä tuotannonohjauksessa, kuljetustensuunnittelussa, prosessikehityksessä, laboratorioissa, kiinteistöhuollossa ja IT-tiimissä. 26-2-12-1-2 "Kesätyöntekijöiden rooli on tärkeä, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme myös loma-aikana. Samalla nuoret saavat mahdollisuuden tutustua terästoimialaan ja SSAB:hen yrityksenä. Suurin osa kesätyöntekijöistä opiskelee tekniikan alan tutkintoa joko ammattitai korkeakoulussa. Tehtävät edellyttävät pääasiassa vähintään 18 vuoden ikää", kertoo SSAB Europen henkilöstöjohtaja Matti Santala. Hakuajat: Kesätoimihenkilöpaikkojen hakuajat vaihtelevat tehtäväkohtaisesti. Tuotannon työntekijätehtävien hakuaika päättyy 15.2.2026. Haastattelut aloitetaan jo hakuaikana. Avoimet kesätyöpaikat löytyvät osoitteesta: https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/tyopaikat Kaikki monitoimikorvetit ovat nyt tuotannossa Raumalla Rauma Marine Constructionsin (RMC) vuosi on lähtenyt liikkeelle vahvasti. Tänään todistettiin merkittävää virstanpylvästä, kun Laivue 2020 -hankkeen neljännen monitoimikorvetin tuotanto käynnistyi ja kolmannen köli laskettiin. Samalla se merkitsee, että kaikki neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia ovat rakenteilla RMC:n telakalla samanaikaisesti. Lisäksi valmistelut etenevät vauhdilla Yhdysvalloille rakennettavien kahden jäänmurtajan rakentamiseksi. Laivue 2020 -hankkeessa on saavutettu ainutlaatuinen merkkipaalu, kun kaikki neljä monitoimikorvettia ovat nyt tuotannossa. Neljännen monitoimikorvetin steel cutting -seremoniaa todistettiin Raumalla 14.1.2026. RMC Rauman telakalla vuodesta 2026 odotetaan erityisen mielenkiintoista ja merkittävää. Tänään saavutettiin ainutlaatuinen merkkipaalu, kun merivoimille rakennettavan neljännen monitoimikorvetin tuotanto käynnistyi ns. steel cutting -seremoniassa. Samalla todistettiin viime elokuussa tuotantoon tulleen kolmannen monitoimikorvetin kölin laskua. Rakenteilla olevan toisen monitoimikorvetin runkotyöt ovat valmistumassa ja viime vuoden toukokuussa vesille laskettu ensimmäinen monitoimikorvetti on varusteluvaiheessa. – Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että nyt kaikki Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit ovat rakenteilla Rauman telakalla. Olemme teollistaneet toimintatapojamme ja rakennusprosessejamme vastaamaan asiakkaidemme vaativien hankkeiden tarpeita, mikä näkyy laivanrakennuksen perustyön eli runkojen rakentamisen edistymisenä, sanoo RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen. Laivue 2020 -hankkeen suora työllistämisvaikutus Suomessa on noin 3 600 henkilötyövuotta. RMC rakentaa Suomen merivoimille yhteensä neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Pohjanmaa-luokka on yksi Itämeren alueen kyvykkäimmistä alustyypeistä. Alukset on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti kaikissa Itämeren olosuhteissa. henkilötyövuotta. RMC rakentaa Suomen merivoimille yhteensä neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia. Pohjanmaa-luokka on yksi Itämeren alueen kyvykkäimmistä alustyypeistä. Alukset on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti kaikissa Itämeren olosuhteissa. – Neljännen aluksen tuotannon aloitus ja kolmannen aluksen kölinlasku ovat jälleen selkeitä osoituksia hankkeen etenemisestä ja meriteollisuutemme kyvykkyydestä, mitä myös käynnistyvät jäänmurtajahankkeet vahvistavat, sanoo puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, insinööriprikaatikenraali Juha-Matti Ylitalo. RMC:n vuoden lopussa Yhdysvaltojen rannikkovartiostolta saama jäänmurtajakauppa etenee kohti tuotannon aloitusta. RMC:llä iloitaan erityisesti suorista ja epäsuorista työllistämisvaikutuksista, joita molemmat kaksi isoa hanketta saavat aikaan. Kahden jäänmurtajan suoriksi työllistämisvaikutuksiksi on ennakoitu noin 2 000 henkilötyövuotta ja kokonaisvaikutuksiksi noin 5 000 henkilötyövuotta. Jäänmurtajat valmistuvat vuonna 2028 ja ne tulevat operoimaan maailman ankarimmissa meriolosuhteissa. Ajallisesti korvettija jäänmurtajahankkeet limittyvät toistensa kanssa. – Laivue 2020 on strateginen hanke Suomelle, minkä lisäksi jäänmurtajahanke avaa kokonaan uuden ulottuvuuden meriteollisuudellemme. RMC:stä on tullut johtava viranomaisja sota-alusten toimittaja Suomessa. Yhdessä hankkeet lisäävät merkittävässä määrin taloudellista toimeliaisuutta erityisesti Rauman seudulla ja Satakunnassa. Hankkeiden läpivieminen tehokkaasti ja yhteisiä etuja vaalien on ratkaisevan tärkeää koko Suomelle. Uskon, että RMC tarjoaa mielenkiintoisia työmahdollisuuksia lukuisille osaajille myös tulevina vuosina, sanoo raumalainen työministeri Matias Marttinen. Telakalla tehdyt investoinnit, vahvistunut terästuotannon kyvykkyys sekä osaamisen kasvattaminen ovat parantaneet RMC:n valmiuksia toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. – Asiantuntijaorganisaatiomme kasvaa noin 300 toimihenkilöstä noin 400 henkilöön, mikä tukee osaamisstrategiaamme. Rakennamme valmiuksia ja itsenäistä projektiorganisaatiota jäänmurtajia varten, ja meillä on merkittävä kansallinen vastuu myös tämän uuden, kansainvälisen hankkeen toteuttamisessa, sanoo toimitusjohtaja Nieminen. 26-2-12-1-2 Kesätyöntekijä vuodelta 2025, Konsta Laukkanen, SSAB Hämeenlinna. Kuva: SSAB Kuvateksti: Laivue 2020 -hankkeessa on saavutettu ainutlaatuinen merkkipaalu, kun kaikki neljä monitoimikorvettia ovat nyt tuotannossa. Neljännen monitoimikorvetin steel cutting -seremoniaa todistettiin Raumalla. RMC
Teollisuuden Näytelehti sivu 13 Numero 2 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Markkinointija teknologiatoimisto Kuuki laajentaa toimintaansa Baltian markkinoille TNLehti Markkinointija teknologiatoimisto Kuuki laajentaa toimintaansa Baltian markkinoille. Yhtiö aloittaa toimintansa Virossa, Latviassa ja Liettuassa ja tarjoaa jatkossa koko palveluvalikoimansa myös Baltian alueella. Laajentuminen käynnistyy valittujen suomalaisten asiakkaiden kanssa, joiden liiketoimintaa Kuuki tukee jatkossa myös Baltian markkinoilla. Samalla yhtiö näkee mahdollisuuksia auttaa myös paikallisia pk-yrityksiä kasvussa ja kansainvälistymisessä. Laajentumisen taustalla on Kuukin kasvustrategia: Suomen markkinan rajallinen koko ohjaa etsimään kasvua kansainvälisesti, erityisesti maantieteellisesti ja kulttuurisesti läheisiltä alueilta. Baltia tarjoaa luontevan ja ketterän ympäristön suomalaisen markkinointija teknologiaosaamisen viennille. “Baltia on Kuukille luonteva seuraava askel. Laajentuminen tukee yhtiön pitkäjänteistä kasvua ja mahdollistaa suomalaisen asiantuntijaosaamisen viemisen uusille markkinoille hallitusti ja kestävästi”, sanoo Kuukin hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Tomi Kaitarinne. Kuuki tarjoaa Baltian markkinoilla samoja palveluita kuin Suomessa: strategista markkinointia, luovia toteutuksia sekä teknologiaratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoiminnan kasvua kokonaisvaltaisesti. “Asiakkaamme hakevat kasvua yhä useammin Suomen rajojen ulkopuolelta. Meille on luontevaa kasvaa heidän mukanaan ja tarjota samaa osaamista, toimintamallia ja laatua myös uusilla markkina-alueilla”, kertoo Kuukin asiakkuusja markkinointijohtaja, perustajaosakas Ulla Ristkari. Kuukin kansainvälinen kasvu perustuu Suomesta johdettuun liiketoimintaan ja osaamiseen. Yhtiön mukaan laajentuminen tukee myös kotimaista työllisyyttä ja liiketoiminnan kehitystä. “Kun suomalainen asiantuntijatyö löytää kasvua kansainvälisesti, se vahvistaa myös kotimaista taloutta ja työllisyyttä. Näemme tämän vastuullisena tapana kasvaa”, Kaitarinne toteaa. Kuuki näkee Baltian strategisesti tärkeänä kasvusuuntana, jossa yhdistyvät markkinoiden kehittyvyys, yritysten kasvuhalukkuus ja suomalaiselle osaamiselle sopiva toimintaympäristö. Kuuki yrityksenä Markkinointija teknologiatoimisto Kuukin kolmessa toimipisteessä Helsingissä ja Lahdessa työskentelee yli 30 alansa kokenutta ammattilaista. Kuuki tarjoaa monipuoliset palvelut mainontaan ja markkinointiin, visuaalisiin toteutuksiin sekä ohjelmistoja verkkokehitykseen perinteisistä verkkosivuista liiketoiminnan tekniseen kehitykseen ja sovellusratkaisuihin. Kuuki on perustettu vuonna 2017. Vahvistamaton liikevaihto vuonna 2025 oli noin 3,7 miljoonaa euroa. 26-2-13-1-2 Saab on laskenut Puolalle toisen signaalitiedustelualuksen ORP Henryk Zygalski on toinen signaalitiedustelualus, jota Saab rakentaa Puolalle niin kutsutun DELFIN-ohjelman puitteissa. Ensimmäinen alus, ORP Jerzy Różycki, laskettiin vesille 1. heinäkuuta 2025. Ennen kuin alukset otetaan käyttöön, ne varustetaan tarvittavilla tiedustelujärjestelmillä ja ne käyvät läpi merikokeet. "Olemme iloisia, että ORP Henryk Zygalski on lanseerattu tänään. Tämä on tärkeä hanke, joka vahvistaa yhteistyötä Ruotsin ja Puolan teollisuuden välillä ja edistää turvallisuuden lisäämistä Itämeren alueella", sanoo Mats Wicksell, Saabin Kockumsin liiketoiminta-alueen johtaja. Signaalitiedustelualusta käytetään keräämään tiedustelutietoa meriympäristössä. Saab on DELFIN-ohjelman kahden aluksen pääurakoitsija ja vastaa edistyneiden hallintajärjestelmien toimituksesta ja integroinnista. Remontowa Shipbuilding S.A. toimii rakennusalan alihankkijana ja puolalainen MMC tukee Saabia suunnittelutöissä. Lisätoimijat Puolan puolustusteollisuudesta osallistuvat hankkeen toteutukseen. Alusten toimitukset tapahtuvat asennustöiden ja merikokeiden valmistumisen jälkeen, ja ne on suunniteltu vuosille 2027 ja 2028. 26-2-13-1-2 14. tammikuuta 2026 Puolan toinen signaalitiedustelualus, ORP Henryk Zygalski, laskettiin vesille Gdańskissa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 2 / 2026 TNLehti Posti Group saavutti Ensimmäisessä CDP-ilmastoarvioinnissaan B-luokituksen Posti on saanut arvosanan B ensimmäisessä CDP-ilmastoarvioinnissaan. CDP (aiemmin nimeltään Carbon Disclosure Project) on kansainvälinen, arvostettu arviointijärjestelmä, joka mittaa yritysten ilmastotoimia, läpinäkyvyyttä ja päästövähennystavoitteiden kunnianhimoa. Arvostelun kokonaisasteikko on A–D-. B-arvosana kertoo, että Posti on edistynyt merkittävästi ilmastotyössään ja hallitsee ilmastoriskejä järjestelmällisesti. Arvosana on vahva osoitus siitä, että Posti on sitoutunut vähentämään päästöjä ja kehittämään toimintaansa kohti fossiilittomuutta. Posti tavoittelee nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Yhtiö panostaa erityisesti fossiilittomaan kuljetuskalustoon, energiatehokkaisiin varastoihin ja kiertotalouden ratkaisuihin. Olemme ylpeitä tästä tuloksesta. CDP-arviointi on yksi maailman kattavimmista ilmastoraportointijärjestelmistä, ja B-arvosana ensimmäisellä osallistumiskerralla kertoo, että pitkäjänteinen ilmastotyömme vie meitä oikeaan suuntaan. Jatkamme työtä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastokestävien ratkaisujen kehittämiseksi yhdessä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa, sanoo Postin vastuullisuusja yhteiskuntasuhdejohtaja Anna Storm. CDP-raportointi auttaa yrityksiä näkemään ilmastotyönsä tilanteen ja kehittämiskohteet sekä vertaamaan niitä muiden yritysten tilanteeseen. Raportoinnin kautta tieto on avoimesti niin asiakkaiden kuin sijoittajienkin saatavilla. Tänä vuonna kyselyyn vastasi maailmanlaajuisesti yli 22 100 yritystä. Postin Science Based Targets -ilmastoaloitteen mukainen tavoite on vähentää scope 1-, 2ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 26-2-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on nimittänyt professori Max Finne MBA-ohjelmien varadekaaniksi. Kyseessä on uusi johtotehtävä, joka vahvistaa akateemista ja strategista yhteistyötä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Aalto EE:n välillä. Kolmivuotinen kausi alkoi tammikuussa 2026. Tietoja palvelujohtamisen professorilla Max Finnella on laaja kokemus johtamiskoulutuksesta ja johtajuuden kehittämisestä. Uudessa tehtävässään hän johtaa MBA-, EMBAja DBA-ohjelmien uudistamista ja kehittämistä varmistaen niiden akateemisen laadun ja kansainvälisen merkityksen säilymisen. Uusi varadekaanin rooli liittyy tiiviisti Aalto EE:n vuosille 2026-2028 uudistettuun strategiaan, joka keskittyy tutkimukseen perustuvan johtamiskoulutuksen ja elämänlaajuisen oppimisen tarjoamiseen eri uravaiheissa oleville johtajille ja ammattilaisille. Tehtävä on keskeinen linkki näiden kasvualojen ja Aalto-yliopiston tutkimuksellisen huippuosaamisen sekä monitieteisen vahvuuden välillä. ”Tämä rooli vahvistaa akateemista siltaa Aalto EE:n ja kauppakorkeakoulun välillä”, sanoo Tom Lindholm, Aalto EE:n toimitusjohtaja. ”Se tukee suoraan strategista tavoitettamme integroida modulaarinen oppiminen, johtajuuden muutos ja kansainväliset kumppanuudet maailmanluokan MBA-portfolioksi.” Tiiviissä yhteistyössä Aalto EE:n johdon kanssa varadekaani varmistaa, että MBA-koulutus kehittyy markkinoiden tarpeiden mukaisesti. Professori Finne on opettanut MBA-ohjelmissa vuodesta 2014 alkaen ja Aalto EE:n ohjelmissa laajemmin vuodesta 2019 alkaen. ”Kokeneita liikkeenjohdon ammattilaisia opettaessani opin itsekin aina jotain uutta ja saan osallistujilta uusia näkökulmia”, professori Max Finne sanoo. Uuden varadekaanin roolin myötä yhteistyö vain tiivistyy entisestään. ”Työskentely Aalto EE:n ja Kauppakorkeakoulun rajapinnoissa antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden johtaa kehitysprosesseja yli organisaatiorajojen.” ”Uskon, että voimme tulevaisuudessa luoda uudenlaisia ratkaisuja ja kehittää akateemisesti huippulaadukkaita, kaupallisesti menestyviä ohjelmia.” 26-2-14-1-2 Thomas Ingenlath palaa Volvolle suunnittelujohtajaksi Thomas Ingenlath palaa Volvo Carsille pääsuunnittelujohtajaksi 1. helmikuuta 2026. Hän on yksi yrityksen viimeaikaisen historian vaikutusvaltaisimmista suunnittelijoista ja vahvistaa entisestään Volvon johtajuutta muotoilussa. Thomas Ingenlath liittyy johtoryhmään ja johtaa Volvo Carsin globaalia suunnitteluorganisaatiota koko tuotevalikoimassa. Tekoälyn tuottama sisältö voi olla virheellistä. "Olen erittäin innoissani palatessani Volvo Carsille", sanoi Thomas Ingenlath. "Muotoilu on olennainen osa sitä, mitä Volvo edustaa. Odotan innolla tiivistä yhteistyötä tiimien kanssa ympäri yritystä kehittääksemme ajoneuvoja, jotka ovat tunnistettavia, merkityksellisiä ja uskollisia Volvo-brändille." Thomas Ingenlath liittyi Volvoon vuonna 2012 ja toimiessaan suunnittelun varatoimitusjohtajana hän oli keskeisessä roolissa Volvon nykyisen skandinaavisen muotoilu-identiteetin muovaami sessa ja muotoilun vakiinnuttamisessa brändin määrittäväksi osaksi. Viimeisimpänä Polestarin toimitusjohtajana Krefeldissä syntynyt kuljettaja johti muotoilulähtöisen, sähköistetun suorituskykybrändin kehitystä, muuttaen edistyksellisiä ideoita tuotantoautoiksi erittäin kilpailluilla markkinoilla. "Muotoilu on yksi Volvon suurimmista vahvuuksista ja tulee jatkossakin erottautumaan, kun kyse on premium-sähköisen liikkuvuuden tulevaisuuden muovaamisesta", sanoo Volvo Carsin toimitusjohtaja Håkan Samuelsson. "Kokemuksensa ja visionsa avulla Thomas Ingenlath vahvistaa johtajuuttamme suunnittelussa ja varmistaa, että jatkamme ajoneuvojen suunnittelua, jotka heijastavat arvojamme ja puhuttelevat asiakkaita ympäri maailmaa." Volvo kiittää Nicholas Gronenthalia, joka toimi väliaikaisena globaalin muotoilun johtajana ja ottaa nyt Volvon suunnittelujohtajan tehtävän Yhdysvaltain markkinoilla. 26-2-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 2 / 2026 TNLehti Metso julkistaa tilinpäätöstiedotteen tammi-joulukuulta 2025 torstaina 12.2.2026 Metson tilinpäätöstiedote tammi-joulukuulta 2025 julkistetaan torstaina 12.2.2026 noin klo 9.00 paikallista aikaa, jolloin se on saatavilla myös Metson verkkosivuilla. Toimitusjohtaja Sami Takaluoma ja talousja rahoitusjohtaja Pasi Kyckling esittelevät tuloksen analyytikoille ja sijoittajille englanninkielisessä audiocast-lähetyksessä ja puhelinkonferenssissa samana päivänä klo 13.00 paikallista aikaa. Lähetystä voi seurata yhtiön verkkosivuilla. Sen tallenne ja aukikirjoitettu teksti ovat saatavilla samassa osoitteessa tilaisuuden päättymisen jälkeen. Puhelinkonferenssiin voi rekisteröityä alla olevan linkin kautta. https://events.inderes.com/metso/q4-2025/dial-in Metso on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskauksessa, mineraalien käsittelyssä ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energianja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja palveluosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta. Metson pääkonttori on Espoossa. Vuoden 2024 lopussa Metsolla oli lähes 17 000 työntekijää noin 50 maassa, ja liikevaihto vuonna 2024 oli noin 4,9 miljardia euroa. Metson osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. 26-2-15-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Stockholm Corporate Finance AB on toiminut Lehtovuori Oy:n talousneuvonantajana ruotsalaisessa yritysostossa. Lehtovuori Oy on hankkinut Team Tejbrant -konsernin, joka on yksi Euroopan tunnetuimmista sääsuojausvalmistajista ja jolla on toimintaa Ruotsissa, Norjassa, Puolassa ja Saksassa. Yritysosto on tärkeä strateginen askel Lehtovuorin jatkuvassa kansainvälisessä laajentumisessa ja tarkoittaa, että perheomisteisesta konsernista tulee pohjoismainen markkinajohtaja bussipysäkkien markkinoilla. Samaan aikaan konsernin asema pitkäaikaisena ja luotettavana kumppanina kaupungeille ja infrastruktuurikehittäjille ympäri Eurooppaa vahvistuu. Tämä toimeksianto on selkeä esimerkki Stockholm Corporate Financen yritysostoneuvonnasta, jossa yritys ottaa kokonaisvastuun prosessista ensimmäisestä keskustelusta loppuun saatuun kauppaan. Kaupan johti Olof Nybom ja Niklas Westerlund, jotka vastaavat Stockholm Corporate Financen listaamattomista yrityskaupoista. – "Perheyrityksenä on suuri kunnia jatkaa jotain, joka on rakennettu vuosikymmenten aikana yhdessä toisen perheyrityksen kanssa. Team Tejbrantin historia, asiantuntemus ja henkilöstö sopivat erinomaisesti yhteen Lehtovuorin strategian ja arvojen kanssa. Rakennamme nyt yhdessä seuraavaa lukua – vahvempaa, kansainvälisempää ja vieläkin kunnianhimoisempaa." Eero Ojanen, toimitusjohtaja ja omistaja, Lehtovuori. Stockholm Corporate Finance on itsenäinen yksityisomistuksessa oleva talousneuvoja, joka tarjoaa pätevää neuvontaa pääoman hankinnasta, omistajuuden vaihdoksista, yritysostoista (M&A) sekä joustavia velkaratkaisuja listatuille ja yksityisille yrityksille ja niiden omistajille. Stockholm Corporate Finance on sijoitusyhtiö, jota valvoo Ruotsin rahoitusvalvontaviranomainen, ja se on SwedSec Licensiering AB:n jäsen. 26-2-15-1-2 Saga Fursin liikevaihto arvioitua suurempi Saga Furs Oyj arvioi puolivuosikatsauksessaan yhtiön tilikauden 2024–2025 välitysmyynnin arvon, liikevaihdon ja -tuloksen jäävän alle edellisen tilikauden tason. Yhtiö tarkistaa arviotaan liikevaihdosta, jonka odotetaan nousevan hieman edellisestä tilikaudesta. Huutokaupoissa välitettävien nahkojen lisäksi Saga Furs Oyj on myynyt omistukseensa lunastamiaan, saatavien vakuutena olleita nahkoja. Arvio välitysmyynnin arvosta ja liiketuloksesta pysyy ennallaan. Yhtiö julkaisee tilikautta 1.11.2024– 31.10.2025 koskevan tilinpäätöstiedotteen tiistaina 27.1.2026 ja hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen maanantaina 16.2.2026. SAGA FURS OYJ Talousjohtaja Taina Pallasvesa 26-2-15-1-2 Suomen Biokierto ja Biokaasu Kaatopaikkakaasufoorumi perustettu edistämään alan yhteistyötä ja kehitystä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kiertokaari Oy, Jätekukko Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ovat perustaneet Kaatopaikkakaasufoorumin. Kaatopaikkakaasufoorumi on laajapohjainen ja puolueeton yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää alan eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä luoda kestävä pohja kaatopaikkakaasuihin liittyvän toiminnan ja osaamisen kehittämiselle Suomessa. Foorumi toimii myös asiantuntijaelimenä kaatopaikkakaasuteemaan liittyen. Kaatopaikkakaasufoorumi tarjoaa avoimen ja asiantuntevan yhteistyöalustan, jonka kautta alan toimijat voivat kehittää yhteisiä toimintamalleja, jakaa tietoa ja edistää kaatopaikkakaasujen kestävää hyödyntämistä. Foorumiin voivat liittyä kaikki kaatopaikkakaasuista kiinnostuneet organisaatiot. Toivomme foorumiin mukaan laajasti alan toimijoita eri sektoreilta. Foorumin toiminta perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön, eikä foorumi muodosta yhdistystä, yritystä tai muuta oikeushenkilöä. Foorumin jäsenyys on vastikkeellista, mutta ensimmäisenä vuotena jäsenyys on ilmainen. Kaatopaikkakaasufoorumin alaisuudessa toimii työryhmä, joka toimii foorumin operatiivisena toimielimenä. Työryhmä vastaa kaatopaikkakaasuihin liittyvän tiedon kokoamisesta ja jakamisesta foorumin käyttöön. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vuosittain. Työryhmän jäsenhaku toteutetaan alkuvuodesta 2026. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry toimii foorumin koordinaattorina ja työryhmän sihteerinä. Kaatopaikkakaasufoorumi on perustettu osana valtakunnallista Kaatopaikkakaasun jatkojalostus (KAJASTUS) -hanketta, jonka päätoteuttajana toimii Kiertokaari Oy. Hanketta rahoittaa PohjoisPohjanmaan ELY-keskus vihreän siirtymän valtakunnallisesta EAKR-teemakokonaisuudesta. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen vuonna 2019 perustama valtakunnallinen yhdistys. Alan yritysten valmistamia tuotteita ovat biokaasu liikennekäyttöön ja energiantuotantoon, orgaaniset lannoitevalmisteet, kasvualustat sekä kierrätyskemikaalit. Lisätietoa https://biokierto.fi/ 26-2-15-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 16 Numero 2 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomelle puolustusinnovaatioista kasvua ja työpaikkoja – Define laajenee valtakunnalliseksi TNLehti Sitra vauhdittaa puolustusja turvallisuusalan innovaatioita tukemalla uutta valtakunnallista Define-verkostoa. Kuuteen kaupunkiin laajeneva yhteistyö tuo kasvua, työpaikkoja ja uusia mahdollisuuksia koko Suomeen. Laajaa kansainvälistä julkisuutta NATO-yhteistyön kautta saanut suomalainen puolustusja turvallisuusalan yhteistyöverkosto Defence Innovation Network Finland (DEFINE) laajenee valtakunnalliseksi. Define on Riihimäen kaupungin kehittämä puolustusalan verkosto ja toimintamalli. Sitran rahoituksen avulla verkosto laajenee viiteen uuteen kaupunkiin ja kahteen ammattikorkeakouluun, ja tuo yhteen alan huippuosaajat ja yritykset. Verkoston laajentuminen avaa ovia uusille investoinneille, viennille ja työpaikoille nopeasti kasvavalla puolustusja turvallisuusalalla . Jokainen alue tuo verkostoon oman vahvuutensa, kuten tekoälyratkaisut, kyberturvan tai rajaturvallisuuden innovaatiot, ja yhdessä ne vahvistavat toistensa vaikutusta. Esimerkiksi Joensuun alueella on droonien testausalue, jossa Espoossa kehitettyjä uusia drooniratkaisuja voidaan testata käytännössä. ”Toimintamallin laajentuminen on merkittävä askel Suomelle vahvistaa puolustusja turvallisuusalan innovaatioiden syntyä ja luoda niistä uutta liiketoimintaa, vientiä, investointeja sekä työpaikkoja – ja ennen kaikkea talouskasvua koko maalle”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Laura Halenius. Riihimäen kaupunki on verkoston valtakunnallistumisen päätoteuttaja. Riihimäki koordinoi myös verkoston kansainvälistä toimintaa, kuten yhteistyöstä NATOn kanssa. “Tavoitteenamme on rakentaa Definestä kansainvälisesti merkittävä puolustusalan innovaatioekosysteemi, joka kokoaa yhteen alan huippuosaajat kotimaassa ja maailmalla,” kommentoi Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho. Definen toimijat vastaavat hankkeiden rahoituksesta. Sitra tukee rahoituksellaan mallin laajentumista valtakunnalliseksi. Työ on osa Sitran Kasvua kriittisistä teknologioista -projektia, jonka tavoitteena on vahvistaa teknologia-alan ennakointija innovaatiokykyä ja luoda edellytyksiä talouskasvulle. Projektissa tarkastellaan myös puolustusteollisuuden kasvun mahdollisuuksia ja alan innovaatiotoiminnan kehittämistä. DEFINE-ekosysteemin toimijat ja niiden vahvuudet Riihimäki toimii hankkeen pääkeskuksena keskittyen yhteistyöhön puolustusvoimien kanssa. Teknologisena kärkenä Riihimäki panostaa tekoälyyn ja autonomisiin ratkaisuihin. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) panostaa paikallisten tekoälyratkaisujen ja koulutuksen kehittämiseen puolustusalan tarpeisiin. Espoo tuo mukaan syväteknologiset innovaatiot, jotka yhdistävät tutkimuksen ja yritysmaailman huipputason osaamisen. Forssa keskittyy ESG-vaikuttavuuteen ja osaamiseen, mikä varmistaa kestävän kehityksen näkökulman. Metropolia AMK panostaa puolustusalan autonomisiin ratkaisuihin ja fyysiseen tekoälyyn, mikä avaa ovia älykkäille liikenneja logistiikkaratkaisuille. Hämeenlinna keskittyy huoltovarmuuteen ja resilienssiin, mikä on kriittistä poikkeustilanteiden hallinnassa. Joensuu keskittyy rajaturvallisuuden ratkaisuihin, jotka ovat entistä tärkeämpiä muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Oulu vahvistaa radioteknologian ja 6G-kehityksen roolia, mikä tukee Suomen asemaa langattoman viestinnän edelläkävijänä. 26-2-16-1-2 LähiTapiola Akkulaitteista syttyy jo enemmän paloja kuin sähkökiukaista – joka neljännellä suomalaisella on kotonaan yli kymmenen akkulaitetta Kyselyn mukaan osalla suomalaisista on kotonaan jo niin paljon akkukäyttöisiä laitteita, etteivät he osaa sanoa niiden tarkkaa määrää. LähiTapiolan vahinkotietojen mukaan akkupalot voivat olla yllättäviä ja rajuja. Vahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta olennaista on ladata laitteita vain valvottuna ja viedä vanhat akut kierrätyspisteisiin. Neljäsosalla suomalaisista on kotonaan jo yli kymmenen akkukäyttöistä laitetta, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Lisäksi vajaa kymmenesosa (8 %) kertoi laitteita olevan niin paljon, etteivät he osaa sanoa tarkkaa määrää. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian*. Akkukäyttöisten laitteiden määrä on kasvanut suomalaiskodeissa nopeasti, sanoo LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholm. – Heistä, jotka osasivat arvioida laitteiden tarkan määrän, vastausten keskiarvo oli noin yhdeksän paikkeilla. Onhan se jo suuri luku. Määrä on todennäköisesti kasvanut entisestään jouluna, kun moni sai lahjaksi esimerkiksi puhelimia, lihasvasaroita tai akkukäyttöisiä työkaluja. Palovahinkojen ennaltaehkäisyn kannalta olennaisinta on, ettei laitteita ladata valvomatta eikä vikaantuneita, käytöstä poistettuja akkuja hillota kotona. Ekholm korostaa, että suurin osa laitteista ei koskaan aiheuta vaaratilanteita. – Mitä enemmän laitteita koteihin kertyy, sitä enemmän on kuitenkin myös mahdollisuuksia siihen, että jokin niistä vikaantuu ja esimerkiksi syttyy palamaan. Pelastustoimen Pronto-tietokannan mukaan akkulaitteiden tulipalojen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2020. Vuonna 2024 pienelektroniikan akusta tai laturista aiheutui 108 paloa, mikä oli jo enemmän kuin esimerkiksi sähkökiuaspalojen määrä. Ei akkuja sekajätteeseen LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoista näkyy, että akkupalot voivat olla yllättäviä ja rajuja. Räjähtäen syttyvä akku voi vahingoittaa esimerkiksi ympärillä olevia pintoja ja esineitä. – Käytämme akkukäyttöisiä puhelimia, tietokoneita, työkaluja ynnä muita arjessamme jatkuvasti. Kenties juuri siksi meidän on vaikea ajatella, että laitteelle kävisi jotain, jos sellaisen esimerkiksi jättää latautumaan kotiin kauppareissun ajaksi. Jos tuli pääsee leviämään asunnossa ilman, että siellä on ketään tekemässä ensisammutusta tai hälyttämässä apua, seuraukset voivat olla todella karut, Ekholm sanoo. EU:n akkuasetus on elokuusta 2025 lähtien velvoittanut kaikki loppukäyttäjät eli myös kuluttajat lajittelemaan akut ja paristot erilleen muista jätteistä ja toimittamaan ne lähimpiin keräyspisteisiin. Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo toimivansa näin vikaantuneiden tai käytöstä poistettujen laitteiden kanssa. Yli kymmenesosa (13 %) kertoo kuitenkin säilyttävänsä vikaantuneita tai käytöstä poistettuja akkukäyttöisiä laitteita kotonaan. 3 prosenttia kertoo hävittävänsä ne sekatai metallijätteenä. – Jos kaapin perukoille on kertynyt vanhoja akkuja, nyt on hyvä hetki viedä ne virtanavat teipattuna lähimpään kaupan keräyspisteeseen tai Sortti-asemalle. Sekatai metallijätteeseen akkua ei saa koskaan heittää, sillä akku voi esimerkiksi kolhiintua tai joutua puristuksiin jäteautossa ja syttyä palamaan, Ekholm sanoo. * Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19.9.2025 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla. Näin lataat akkukäyttöisen laitteen turvallisesti: Käytä laitetta aina käyttöohjeen mukaan ja lataa vain sille tarkoitetulla, ehjällä laturilla. Lopeta laitteen käyttö heti, jos se alkaa merkittävästi kuumeta tai pullistua. Lataa aina palamattomalla alustalla ja paikassa, jossa ympärillä ei ole syttymisherkkää materiaalia. Irrota laite laturista latauksen jälkeen. Älä lataa akkua valvomatta. Ladattavan akun tai laitteen lähettyvillä, erityisesti yläpuolella, ei saa olla palokuormaa. Älä siis lataa akkua esimerkiksi hyllyssä tai huonekalun alla. 26-2-16-1-2
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 vuosi 2026 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti/ Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.01.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 17.02.2026 / 18.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 12.03.2026 / 13.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 18.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08.12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
Teollisuuden Näytelehti sivu 18 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Historiallinen yrityskauppa: Suomalainen perheyritys nousee Pohjoismaiden markkinajohtajaksi TNLehti Kaupunkiemme katukalusteista tuttu Lehtovuori Oy on ostanut ruotsalaisen Team Tejbrant AB:n. Kauppa tuplaa Lehtovuoren liikevaihdon noin 30 miljoonaan euroon, kasvattaa henkilöstömäärän 150:een ja tuo Lehtovuorelle uudet tehtaat Ruotsiin sekä Puolaan ja myyntiyksikön Saksaan. Myös Ylöjärvelle on luvassa lisää työpaikkoja. Kaupan myötä Lehtovuori saavuttaa Pohjoismaiden markkinajohtajuuden katosratkaisuissa ja vahvistaa asemaansa johtavana kokonaisvaltaisten kaupunkikalusteratkaisujen toimittajana. Toiminta laajenee merkittävästi. Kaupan seurauksena konserniin kuuluvat Ylöjärven tehtaan ja hallinnon lisäksi tuotantolaitokset Ruotsissa ja Puolassa. Omia maayhtiöitä on Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. – Tämä on tärkeä askel kasvussamme kaupunkikalusteiden toimittajasta asiakkaan strategiseksi kumppaniksi koko kaupunkikuvan rakentamisessa. Oli hienoa, että Team Tejbrantin omistajat valitsivat sijoitusyhtiöiden sijaan juuri meidät, toisen perheyrityksen, jatkamaan elämäntyötään, toimitusjohtaja Eero Ojanen sanoo. Kauppa tuo uuden kilpailuvaltin – alumiiniprofiilirakenteet Yrityskauppa tuo teräsrakenteisiin kaupunkikalusteisiin erikoistuneelle Lehtovuorelle merkittävän strategisen kilpailuedun: alumiiniprofiilirakenteiden osaamisen ja oman tuotannon. Alumiiniprofiloidut katokset ovat erittäin kysyttyjä ja usein ratkaiseva kriteeri kansainvälisissä infrahankkeissa. Ruotsalainen Team Tejbrant AB on myynyt pysäkkikatoksia ja erilaisia katettuja ratkaisujaan yli 20 maahan. Yhtiö valmistanut esimerkiksi suurimman osan Berliinin, Tukholman ja Varsovan pysäkkikatoksista, ja on markkinajohtaja Ruotsissa sekä Puolassa. – Voimme jatkossa tarjota katosratkaisuja kaikkiin tarpeisiin. Lisäksi integroimme älykkäät jäteastiat ja pilvipalvelumme katoskokonaisuuksiin, Eero Ojanen kertoo. Tekoäly optimoi logistiikkaa ja vähentää ympäristökuormitusta Lehtovuori tunnetaan perinteisten kaupunkikalusteiden kuten lajitteluastioiden ja katosten lisäksi Euroopassakin hyvän jalansijan saaneesta City Solar -älyroska-astiastaan, joka puristaa roskat, ilmoittaa täyttöasteestaan Finbin Connect -pilvipalvelun kautta jätehuoltoon ja optimoi jätekuljetusreitit. Jatkossa myös Lehtovuoren muut jäteja kierrätysastiaratkaisut voidaan integroida sensoreilla pilvipalveluun. Tekoälykin on jo hyötykäytössä. Pilvijärjestelmä ennustaa astioiden tulevia täyttöasteita ja optimoi keräysreittejä ajantasaisen datan avulla. Tämä tuo jätehuoltoon merkittäviä kustannussäästöjä, muuttaa toimintaa ympäristöystävällisemmäksi ja parantaa kaupunkiympäristöjen siisteyttä. Uusia työpaikkoja Ylöjärvelle Lehtovuori on alan trendistä poiketen kasvanut myös viime vuosina, ja seuraava kasvuloikka haluttiin toteuttaa nyt, markkinoiden epävarmuudesta huolimatta. – Kun muut pelkäävät, kannattaa olla rohkea. Organisaatiotamme on kehitetty viime vuosina tätä liikettä varten etupainotteisesti. Toimintamme jatkuu ja vahvistuu myös Suomessa: konsernin pääkonttorin keskittäminen Ylöjärvelle luo monia uusia työpaikkoja lähitulevaisuudessa. Kaupan jälkeen noin 70 % Lehtovuori Groupin liikevaihdosta tulee viennistä, ja Lehtovuoren tulevien vuosien kasvutavoitteet saavat vahvan selkänojan. Erityisesti Saksan markkina ja Keski-Euroopan kasvu ovat nyt entistä vahvemmin tuettuja. Jatkuu Lehtovuoren johtoryhmä on nostamassa perinteistä perheyritystä vahvaksi kansainväliseksi toimijaksi. Kuvassa myyntijohtaja Miikka Aira (vas.), talousjohtaja Patrik Hämälä, toimitusjohtaja Eero Ojanen, operatiivinen johtaja Niku Ojala ja markkinointijohtaja Mikko Riiali. Kuvasta puuttuu tuotantojohtaja Ilari Ojanen.
Teollisuuden Näytelehti sivu 19 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Jatkuu ... Lehtovuori OY Perustamisvuosi: 1945 Liikevaihto (2025): 15,2 miljoonaa euroa (vahvistamaton) Henkilöstömäärä (2025): 82 henkilöä Toimipaikat: Lehtovuoren päätoimipaikka ja tehdas sijaitsevat Ylöjärvellä. Lehtovuorella on maayhtiöt lisäksi Ruotsissa (Finbin Sverige Ab) ja Yhdysvalloissa (Finbin USA). Päätuotteet: Teräsrakenteiset kaupunkikalusteet, älykkäät jätehuollon ratkaisut, roskaja lajitteluastiat sekä katokset. Asiakkaat: Yksi pohjoismaiden johtavista kaupunkikalustajista ja älykkään jätehuollon edelläkävijä. Lehtovuoren tuotteet näkyvät kotimaan lisäksi monien suurten Euroopan kaupunkien katukuvassa. Toimituksia yli 40 eri maahan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Team Tejbrant AB Perustamisvuosi: 1982. Liikevaihto 2025: Noin 142 miljoonaa kruunua (SEK), eli noin 13,2 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärä 2025: Noin 70 henkilöä Toimipisteet: Pääkonttori sijaitsee Tukholmassa ja tehdas sijaitse Hultsfredissä, Ruotsissa. Lisäksi yhtiöllä on tehdas Puolassa Varsovassa, ja myyntiyhtiö mm. Saksassa (Berliini). Päätuotteet: Alumiinirakenteiset ulkokalusteet. Monipuolinen katostuotanto linja-autopysäkkien ja juna-asemien katoksista mm. sisäänkäyntikatoksiin, sähköautojen latausasemien katoksiin, ostoskärrykatoksiin ja erilaisiin suojakatoksiin. Lisäksi pyöräpysäköinnin katokset ja telineet, ulkotilojen mainostaulut ja puistokalusteet. Asiakkaat: Alumiinikatosten ja muiden kaupunkikalusteiden toimituksia useimpiin Euroopan maihin. Asiakkaina myös suuret kauppaketjut, kuten IKEA, joille toimitetaan ostoskärrysuojia ja sisäänkäyntiratkaisuja. Tekee tiivistä yhteistyötä mm. JCDecaux’n ja Clear Channelin kanssa valaistujen mainoslaitteiden osalta. 26-2-18/19-1-2 Kuvateksti: Kaupan myötä Lehtovuoren tarjonnassa on mm. Tejbrantin viherkatolla Varustettu SHARP-katos, joka sijaitsee kuvassa Örebron kulttuurikorttelissa Ruotsissa Kuvateksti: Lehtovuoren oma Aurinkoenergialla toimiva älyroska-astia CitySolar 120 h yödyntää tekoälypohjaista pilvipalvelua jätehuollon tehostamiseen.
Teollisuuden Näytelehti sivu 20 Numero 2 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Lämmitysenergia Yhdistys ry Kun pakkanen kiristyy ja pörssisähkö kallistuu – hybridilämmitys tuo joustoa, tehoa ja huoltovarmuutta Viime viikkojen sää muistutti konkreettisesti suomalaisen talven todellisuudesta. Etelä-Suomessa mitattiin yli 20 asteen pakkasia ja Lapissa paikoin jopa yli 40 asteen pakkaslukemia. Samaan aikaan pörssisähkön hinnat nousivat ajoittain korkealle, mikä näkyi suoraan monien pientaloasukkaiden arjessa ja lämmityskustannuksissa. Lämmöllä-lehden tuore artikkeli “Kun pakkanen kiristyy ja pörssisähkö kallistuu, ei kannata laskea vain yhden kortin varaan – hybridi tuo joustoa” nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: kannattaako pientalon lämmitys rakentaa yhden energiamuodon varaan vai hyödyntää useamman lämmönlähteen yhdistelmää. Hintapiikit ja huipputehot koettelevat sähköjärjestelmää Kovilla pakkasilla sähkönkulutus nousee nopeasti, ja kulutushuiput osuvat usein samoille tunneille koko maassa. Perjantaina 9.1.2026 pörssisähkön hinta kävi parhaimmillaan 22,72 sentissä kilowattitunnilta – ja tähän päälle tulevat vielä siirtohinnat ja verot. Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtajan Arto Hannulan mukaan juuri tällaisissa tilanteissa hybridilämmityksen merkitys korostuu. – Onneksi meillä on vielä näitä öljylämmitteisiä taloja. Öljyn hinta on tällä hetkellä noin 0,113–0,11986 €/kWh, Hannula toteaa. Suomessa on yhä noin 90 000–95 000 omakotitaloa, joissa on öljylämmitys tai hybridijärjestelmä. Jos nämä talot lämmittäisivät kaiken sähkön varassa kovimmilla pakkasilla, sähköverkkoon kohdistuva lisäkuorma olisi valtava. – Jos yhden talon tehontarve pakkasella on noin 10 kW, puhutaan yhteensä jopa noin 900 megawatin lisäyksestä huipputehoon. Se on sähköjärjestelmälle merkittävä kuorma, Hannula muistuttaa. Hybridi toimii juuri silloin, kun olosuhteet ovat vaikeimmat Hybridilämmityksessä yhdistetään kaksi tai useampi lämmönlähde, tyypillisesti lämpöpumppu ja kattila. Maltillisilla keleillä lämpöpumppu toimii tehokkaasti ja edullisesti. Kun pakkanen kiristyy ja pörssisähkö kallistuu, kuormaa voidaan siirtää kattilalle. – Tällaisessa tilanteessa hybridijärjestelmä on parhaimmillaan. Se keventää sähköverkon kuormaa ja varmistaa, että talo pysyy lämpimänä, Hannula sanoo. Lämpöpumpputeknologia on kehittynyt nopeasti, mutta perusfysiikka asettaa sille rajat. Kovilla pakkasilla pumpun antoteho laskee ja hyötysuhde heikkenee. – Paperilla 10 kilowatin pumppu ei välttämättä tuota pakkasella kuin viiden kilowatin tehon. Silloin tarvitaan toinen jalka – joko sähkövastukset tai kattila, Hannula toteaa. Hybridijärjestelmä antaa mahdollisuuden käyttää lämpöpumppua fiksusti: se tekee sen, mikä on järkevää, ja kattila hoitaa sen, mikä on välttämätöntä. Huoltovarmuus korostuu sähkökatkojen aikana Sähkön hinta ei ole ainoa riski. Kovat pakkasjaksot lisäävät myös sähkökatkojen merkitystä. Jos sähköt katkeavat tunneiksi tai päiviksi, varajärjestelmät nousevat ratkaisevaan rooliin. Nestemäisiin polttoaineisiin perustuva lämmitys on tässä poikkeuksellisen vahva ratkaisu, sillä polttoaine on varastoituna omalla tontilla. – Kun talossa on öljylämmitys ja aggregaatti, lämmitys voidaan pitää käynnissä myös sähkökatkon aikana. Tämä on todellista huoltovarmuutta, Hannula painottaa. Sama toimintalogiikka näkyy kriittisissä kohteissa, kuten sairaaloissa, datakeskuksissa ja televerkon tukiasemilla, joissa viimeinen varmistus nojaa usein juuri nestemäisiin polttoaineisiin. Kaikkea ei tarvitse uusia kerralla Lämmöllä-lehden artikkeli muistuttaa myös, että hybridiajatteluun ei aina tarvita suuria investointeja. Monelle pientaloasukkaalle järkevimmät askeleet voivat olla: Vanhan kattilan ja polttimen päivittäminen lämmitysjärjestelmän säätöjen kuntoon laittaminen ilmavuotojen ja lämpöhukan korjaaminen – Jo pelkkä kattilan ja polttimen uusiminen voi pudottaa öljynkulutusta merkittävästi, Hannula toteaa. Hybridilämmitys ei ole vain säästökeino, vaan tapa hallita riskejä: Se tuo vaihtoehdon silloin, kun sähkö on kallista tai sitä ei ole saatavilla. 26-2-20-1-2