• Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 43 vuosikerta Sisältö on sivulla 16 / Mediakortti 01-01-202531-12-2025 on sivulla 17. Numero 15 08.04.2025 43 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 2 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Mitä pienet työnantajat toivovat nuorilta työntekijöiltä? Kolme asiaa nousi esille! TNLehti Oma-aloitteisuus, itsenäinen työskentely ja yrittävä asenne ovat tärkeimmät osaamisalueet vastavalmistunutta palkatessa, pk-yritykset raportoivat. Pkyrittäjien mielestä ammatillisen perustutkinnon suorittaneet vastavalmistuneet nuoret omaksuvat erittäin hyvin uusia asioita ja hallitsevat työkielensä. Pk-yritykset nostavat tärkeäksi taidoksi myös ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneelle nuorelle kyvyn omaksua uusia asioita ja vastuullisuuden. Tärkeiksi osaamisiksi nostettiin lisäksi sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen, työtehtävien käytännön osaaminen sekä sosiaaliset taidot ja tiimitaidot. “Näitä taitoja nuorten kannattaa tuoda esiin esimerkiksi juuri nyt kesätöitä hakiessa”, koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen Suomen Yrittäjistä sanoo. ”Selkeästi pk-yritykset arvostavat aloitteellista ja aktiivista tapaa sekä asennetta työskennellä. Pienissä yrityksissä on usein sopeuduttava nopeasti liiketoimintaympäristön vaatimuksiin. Työntekijöillä on monipuolisia tehtäviä, ja heidän odotetaan hoitavan ketterästi useita eri rooleja”, Kinnunen jatkaa. Yrittäjägallupiin vastasi 1 077 pk-yrityksen edustajaa tammikuussa 2025. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 2,9 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen toteutti Verian (entinen Kantar) Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Harva palkannut vuoden aikana vastavalmistunutta Yrityksistä 13 prosenttia on viimeisen vuoden aikana palkannut vastavalmistuneen ammatillisen perustutkinnon suorittaneen alle 25-vuotiaan nuoren. Erityisesti nuoria ovat palkanneet nuoret iältään yrittäjät (18–39-vuotiaat), yli 10 hengen yritykset sekä aloista tyypillisimmin rakentaminen ja teollisuus. “Yrittäjät kertovat, että eivät ole palkanneet vastavalmistuneita, koska tarvetta uusille työntekijöille tai sopivia työtehtäviä ei ole. Tähän vaikuttaa yleinen taloustilanne. Tilauksia ja asiakkaita ei ole riittävästi”, Kinnunen kertoo. Nuoria palkanneet yrittäjät kertovat, että vastavalmistuneet ovat omaksuneet erittäin hyvin uusia asioita ja hallitsevat työkielensä. Myös sosiaaliset taidot sekä tietoja viestintätekniikan taidot ovat erittäin hyvällä tasolla. ”Tämä on erittäin hyvä uutinen. Paineensiedossa ja ongelmanratkaisukyvyssä pk-yritykset kuitenkin mainitsevat puutteita ja samoin yrittävässä asenteessa. Toiminnalliselle yrittäjyyskasvatukselle on edelleen vahva tilaus”, Kinnunen sanoo. Noin viidesosalla ollut työelämässä oppija -Yrityksistä 22 prosenttia kertoo, että heillä on ollut nuori oppitai koulutussopimuksella ammatillisesta koulutuksesta. Yrittäjistä, joilla ei ole ollut oppija koulutussopimuksella nuorta, 47 prosenttia raportoi, että sopivia työtehtäviä ei ole ollut tähän tarkoitukseen ja 29 prosenttia kertoo, että heille ei ole haettu oppimaan. Vain 10 prosenttia mainitsee, että oppija koulutussopimukset sisältävät liikaa hallintoa. ”Byrokratiaa tai lomakerallia ei pidetä esteenä oppisopimuksille. Tämä on hyvä asia. Se kertoo, että hallinnollista taakkaa on päästy purkamaan sekä oppilaitosten ja yritysten parantuneesta yhteistyöstä.” 25-15-2-1-2 Ajokorttilausunnot jatkossa pääsääntöisesti yksityisestä terveydenhuollosta Ajokorttilausuntoja koskeva uusi laki tuli voimaan 1.4.2025. Lain mukaan ajokorttia varten tarvittavat lääkärinlausunnot on jatkossa hankittava pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta. Työssään autoa tarvitsevat voivat hankkia lausunnot työterveyshuollosta, jos työterveyshuolto tarjoaa tämän palvelun. Lakimuutos ei koske erikoissairaanhoitoa. Hyvinvointialue vastaa kuitenkin edelleen perusterveydenhuollossa tiettyjen opetuksen tai koulutuksen edellyttämien ajokorttilausuntojen antamisesta. Tämä koskee esimerkiksi ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa olevia oppilaita ja opiskelijoita, joiden koulutus edellyttää linja-auton tai kuorma-auton ajokorttia. Pirkanmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa ei lakimuutoksen jälkeen enää tehdä esimerkiksi iän perusteella määrättyjä ajokorttilausuntoja. Nämä asiakkaat ohjataan yksityiseen terveydenhuoltoon. Vaikka uusia aikoja ei enää anneta, aiemmin sovitut tarkastukset ja lausunnot tehdään. Pirkanmaan hyvinvointialueella jatketaan toistaiseksi tiettyjen, poliisin erillisestä pyynnöstä tehtävien ajokorttilausuntojen antamista. 25-15-10-1-2 Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen. Kuva: Johanna Erjonsalo . Turussa tehdään aktiivista lukutaitotyötä – Agricolan päivänä peruskouluissa vietetään lukupäivää 9.4.2025 Turussa tehdään lukutaitotyötä monella rintamalla. Lasten ja nuorten lukutaito-ohjelma tarjoaa konkreettisia keinoja lukutaidon vahvistamiseksi opetusarjessa. Agricolan päivänä turkulaisissa peruskouluissa vietetään lukupäivää. Agricolan päivänä 9.4. kaupungin peruskouluissa vietetään kasvatusja opetusjohtaja Timo Jalosen aloitteesta lukupäivää. Kaupungin lukutaitoasiantuntijana toimiva projektipäällikkö Tarumaija Aalto on innoissaan idean toteuttamisesta. Koulut ovat saaneet käyttöönsä ideapaketin, josta voi olla apua ja iloa lukupäivän suunnitteluun sekä luokkien omaan ja koulun yhteiseen lukutaitotyöhön. – Agricola tunnetaan Suomen kirjakielen isänä ja Turun piispana. Turkulaisina meidän on luontevaa kunnioittaa hänen työtään lukupäivällä, Aalto toteaa. Hyvä kiertämään – lukutaito on kaikkien yhteinen asia Käytännössä koulut voivat itse päättää, miten lukupäivää viettävät. – Ideapakettiin on kerätty ohjeita erilaisista lukemisen tavoista. Esimerkiksi elämyksellinen lukeminen luokassa voi tarkoittaa vaikkapa tarinaan liittyvää yhteistä askartelua, maalausta, äänimaisemaa ja tuoksuja. Kirjaturnauksessa kirjat kilpailevat toisiaan vastaan ja oppilaat lukevat kirjat, Aalto vinkkaa. Ideapaketin yhteydessä kouluille on myös lähetetty loppukevään lukuhaaste, johon koulut voivat osallistua haluamallaan tavalla. Haasteen tarkoituksena on kannustaa kouluja pohtimaan, millainen lukuhaaste toimisi ja olisi innostava omassa koulussa; voisiko luokka kisata toista luokkaa tai luokka-astetta vastaan tai voisiko koulu haastaa toisen koulun mukaan kisaamaan. Aalto aikoo kerätä saamansa ideat ja jakaa ne kaikkien koulujen käyttöön. Ajatuksena on laittaa hyvä kiertämään. – Lukutaito on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten asia, Aalto muistuttaa. Tavoitteena on, että lukupäivästä tulisi jokavuotinen perinne. Ensi lukuvuonna tarkoituksena on laajentaa lukupäivää kaikkiin kasvatuksen ja opetuksen yksiköihin ja oppilaitoksiin. Yhtäläiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet lukutaitoon Lukutaito-ohjelman tavoitteena on nostaa turkulaisten lasten ja nuorten lukutaidon tasoa mitattavasti vuoteen 2030 mennessä konkreettisilla toimenpiteillä, joita tehdään varhaiskasvatuksessa, esija perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä kirjastoissa, järjestöissä, korkeakouluissa ja Varhassa. Lukeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Kriittisen lukutaidon vaatimukset ovat kasvaneet entisestään, kun tekoälyllä tuotettujen tekstien määrä on kasvanut. – Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava yhtäläiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet lukutaitoon riippumatta taustastaan tai siitä, missä hän on esitai perusopetuksessa. Tavoitteena on luoda kouluihin ilmapiiri, jossa lukemista arvostetaan ja siihen kannustetaan, Aalto summaa. 25-15-2-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 3 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa TNLehti Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Sk?odowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon. Aivojen ja kehon välisten rytmien vaikutus hyvinvointiin Tutkijatohtori Tahnée Engelen sai 242 000 euron apurahan neuropsykologian alan INTRESTATE-hankettaan varten. Engelen on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2024 ja hänen projektiaan ohjaa apulaisprofessori Tiina Parviainen. ”Rahoituksen turvin voin sukeltaa kiehtovaan kysymykseen siitä, mikä ohjaa aivojen ja kehon välistä yhteyttä ja millaisten tilojen aikana tämä yhteys vahvistuu tai heikkenee. Näitä kysymyksiä tutkiessani tulen käyttämään sekä neurokuvantamistekniikoita että fysiologisia mittauksia”, Engelen kertoo. Hankkeen aikana Engelen määrittelee, kuinka voimakkaasti aivot virittyvät sydämen, keuhkojen ja vatsan signaaleihin, ja tutkii, muuttuvatko nämä rytmit tai yhteydet, kun osallistujat valmistautuvat liikuttamaan kehoaan, kokevat voimakkaita tunteita tai pohtivat itseään tai jotakuta toista. Tulokset yhdistetään yksilöllisiin ahdistuneisuusja masennustasoihin, jolloin voidaan tutkia kehon ja aivojen välisten rytmien vaikutusta hyvinvointiin. Tämä avaa mahdollisuuksia tuleville tutkimuksille, joissa interventiot voivat kohdistua tiettyihin aivojen ja kehon välisiin yhteyksiin mielenterveysongelmien lievittämiseksi. Uusia näkökulmia kvanttimekaniikan ohjausjärjestelmiin Postdoc-tutkija Alberto Hijano sai 226 000 euron apurahan fysiikan alan hankkeelleen. Hijano työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksessa, ja hänen projektiaan ohjaa professori Tero Heikkilä. Suoritettuaan tohtorintutkintonsa hybridisuperjohtavista rakenteista San Sebastianissa, Espanjassa, Hijano on siirtänyt tutkimuksensa painopisteen avoimiin kvanttisysteemeihin. "QPIDControl-hankkeen aikana tutkin teoreettisesti klassisesta teoriasta tunnettujen ohjausjärjestelmien, nimittäin suhteellinen-integraali-derivaatta (PID) -säätimien, käyttöä kvanttisysteemien tilan hallintaan. Projektin tulokset ovat hyödyllisiä esimerkiksi optomekaanisten gravitaatioaaltodetektorien suunnittelun parantamisessa ja kvanttilaskennassa, jossa kubitit on alustettava tiettyihin tiloihin", Hijano toteaa. "Olen innoissani tästä tutkimuksesta. MSCA Fellowship tarjoaa korvaamattoman mahdollisuuden syventyä kvanttimekaniikan perusasioihin", apurahansaaja jatkaa. Monikieliset ja monimodaaliset resurssit englanninkielisessä yliopisto-opetuksessa Postdoc-tutkija ja apulaisprofessori Talip Gülle sai 226 000 euron apurahan soveltavan kielentutkimuksen alalla MultiAp-EMI-projektilleen. Bartinin yliopistossa Turkissa työskennellyt Gülle työskentelee professori Tarja Nikulan ohjauksessa ja suorittaa tutkimuksensa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa (Solki). MultiAp-EMI keskittyy englanninkieliseen yliopisto-opetukseen ja tutkii, kuinka eri alojen opettajat käyttävät monikielisiä ja monimodaalisia resursseja tukeakseen opiskelijoiden oppimista ainekohtaisessa tiedossa. Projekti tarkastelee myös, kuinka nämä strategiat auttavat opiskelijoita sitoutumaan ainekohtaiseen sisältöön ja parantamaan heidän ymmärrystään tieteenalakohtaisesta tiedosta. "Tämä projekti antaa minulle mahdollisuuden tutkia, kuinka opettajat käyttävät kieltä, visuaalisia elementtejä, eleitä ja muita semioottisia resursseja tukeakseen opiskelijoiden oppimista ja kuinka opiskelijat puolestaan hyödyntävät näitä resursseja tiedon rakentamisessa. Olen erityisen innostunut tekemään yhteistyötä EMI-opettajien ja eri tiedekuntien opiskelijoiden kanssa", Gülle sanoo. Gülle on jo tuttu Jyväskylän yliopistossa, sillä hän vietti kuukauden kesäkuussa 2024 osana JYU Visiting Fellow -ohjelmaa. "Odotan innolla lisää yhteistyötä Jyväskylän yliopiston akateemisen yhteisön kanssa." Matematiikan tutkimusprojekti fraktaalirakenteisista mitoista Postdoc-tutkija Amlan Banaji on saanut 226 000 euron rahoituksen matematiikan hankkeelleen. Loughboroughin yliopistossa Iso-Britanniassa postdoc-tutkimustaan viimeistelevä Bajani tulee työskentelemään apulaisprofessori Tuomas Orposen ohjauksessa Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Projektin tavoitteena on saada syvällisempi ymmärrys fraktaalirakenteisista mitoista, jotka elävät korkeaulotteisissa avaruuksissa, tutkimalla tärkeää suuretta nimeltä Fourier'n muunnos. "Fourier'n muunnoksen hajoamisnopeudella on monia sovelluksia, ja se liittyy laajaan valikoimaan matematiikan aiheita, kuten harmoniseen analyysiin, diofanttiseen approksimaatioon, additiiviseen kombinatoriikkaan ja kvanttikaaokseen", tutkija sanoo. "Olen innoissani saadessani mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Jyväskylän geometristen mittateorioiden ja analyysin asiantuntijoiden kanssa ja en malta odottaa, että pääsen käsiksi näihin matemaattisiin ongelmiin”, Banaji kertoo. Suolistomikrobiomin ja mitokondrioiden rooli lintujen kylmänkestävyydessä Tarton yliopistossa väitelleen potdoc-tutkija Mari-Ann Lindin projektissa tutkitaan vuorovaikutuksia suolistomikrobiomin ja solun energiatehtaiden, mitokondrioiden, välillä sekä sitä, miten nämä vaikuttavat kylmänkestävyyteen luonnonvaraisilla linnuilla. Lind sai MIMIFLEX-projektiinsa 226 000 euron rahoituksen. Projektia ohjaa apulaisprofessori Suvi Ruuskanen bioja ympäristötieteiden laitokselta. Tutkimus tulee selvittämään ensimmäistä kertaa kokeellisesti mikrobiomin ja mitokondrioiden vaihtelun kausaalisia vaikutuksia lämmönsäätelyyn. Hanke edistää ymmärrystämme biologisesta sopeutumisesta ilmastonmuutokseen ja auttaa muokkaamaan tulevaa politiikkaa ja suojelupäätöksiä. ”MSCA:n apurahan saaminen on kunnia ja suuri mahdollisuus. Sen avulla voin kehittää uusia taitoja ja vakiinnuttaa asemani itsenäisenä tutkijana. Rahoituksen ansiosta voin tutkia uutta jännittävää alaa ja lisäksi edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa”, Lind toteaa. 25-15-3-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Työpaikkojen määrä romahti – näillä aloilla ja alueilla on eniten töitä TNLehti Alkuvuonna julkaistiin huomattavasti vähemmän työpaikkailmoituksia kuin viime vuonna. Lue myös, miltä työmarkkinatilanne näyttää eri aloilla ja alueilla. Suomen suurimmalla työnhakupalvelulla Duunitorilla julkaistiin tammi–maaliskuussa noin 99 000 työpaikkailmoitusta, mikä oli 18 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna ja 55 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Samaan aikaan työnhakijoita on liikkeellä poikkeuksellisen paljon. Duunitorin työpaikkailmoitusten lukukerrat kasvoivat 41 prosenttia suhteessa viime vuoteen. ”Epävarma taloustilanne näkyy edelleen selkeästi työmarkkinoilla. Moni työnantaja ei uskalla nyt rekrytoida, ja lukuisat suomalaiset ovat irtisanomisten vuoksi vailla työtä. Jo viime vuonna avoimien työpaikkojen määrä laski merkittävästi, joten tilanne on ollut synkkä pitkään. Toivottavasti näemme vielä tämän vuoden aikana käänteen parempaan suuntaan”, kommentoi Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen. Myös kesätöiden määrä on laskenut. Kesätyöpaikkailmoituksia julkaistiin marras–maaliskuussa 20 300, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja 36 prosenttia vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Kesätöissä pudotus ei siis ole yhtä suuri kuin kaikissa avoimissa työpaikoissa. ”Tämä on tyypillistä, sillä kesätyörekrytointi on työnantajalle huomattavasti pienempi taloudellinen investointi kuin vaikkapa vakituisen työntekijän palkkaaminen.” 5 alaa, jotka työllistivät eniten Näillä toimialoilla julkaistiin eniten työpaikkailmoituksia Duunitorilla tammi–maaliskuussa (suluissa muutosprosentti suhteessa vuoden takaiseen): Rakennusala: 11 290 ilmoitusta (+13 %) Sosiaalija hoiva-ala: 11 260 ilmoitusta (–41 %) Myyntija kaupan ala: 9 200 ilmoitusta (–15 %) Teollisuus ja teknologia: 7 800 ilmoitusta (–8 %) Ravintolaja matkailuala: 7 000 ilmoitusta (–18 %) Eniten työllistävistä aloista rakennusala on ainoa, jolla työpaikkailmoitusten määrä on kasvanut. Lue lisää rakennusalan tilanteesta. Teollisuudessa ja teknologiassa lasku on maltillisempaa kuin muilla suurilla aloilla.Suurimmista aloista merkittävin pudotus on sosiaalija hoiva-alalla. Myös terveydenhuollon työpaikat ovat vähentyneet: alalla julkaistiin noin 38 prosenttia vähemmän työpaikkailmoituksia kuin viime vuonna. ”Sosiaalija terveysalan laskua selittävät osaltaan hyvinvointialueiden säästöt, jotka ovat vähentäneet alan avoimia työpaikkoja merkittävästi”, Salonen kertoo. ”On myös hyvä huomioida, että alkuvuodesta on kesätyörekrytointien kuumin sesonki, mikä vaikuttaa työpaikkojen tarjontaan. Esimerkiksi ravintola-ala ja kaupan ala palkkaavat aina runsaasti kesätyöntekijöitä.” Näillä alueilla oli eniten avoimia työpaikkoja Näillä alueilla julkaistiin eniten työpaikkailmoituksia Duunitorilla tammi–maaliskuussa (suluissa muutosprosentti suhteessa vuoden takaiseen): Uusimaa: 34 280 ilmoitusta (–11 %) Pirkanmaa: 9 250 ilmoitusta (–22 %) Varsinais-Suomi: 7 710 ilmoitusta (–27 %) Pohjois-Pohjanmaa: 5 550 ilmoitusta (–17 %) Lappi: 3 830 ilmoitusta (–15 %) Pohjois-Savo: 3 670 ilmoitusta (–30 %) Keski-Suomi: 3 670 ilmoitusta ( –29 %) Pohjanmaa: 3 130 ilmoitusta (–29 %) Satakunta: 2 790 ilmoitusta (–25 %) Päijät-Häme: 2 530 ilmoitusta (–17 %) jatkuu Avoimia työpaikkoja hakee nyt yhä isompi joukko suomalaisia. Duunitori / Niko Raappana Tämän hetken avoimia työpaikkoja Duunitorin hakukoneessa. Duunitori
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 5 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Jatkuu / Työpaikkojen määrä romahti – näillä aloilla ja alueilla on eniten töitä TNLehti Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut ympäri Suomen.,Eniten työpaikkoja tarjoavista alueista vähiten laskua oli Uudellamaalla ja Lapissa. Suurin pudotus työpaikkojen määrässä oli Pohjois-Savossa, KeskiSuomessa ja Pohjanmaalla. ”Yleisesti ottaen suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa on eniten työpaikkoja. Lappi on poikkeus, jossa on turismin vuoksi runsaasti työmahdollisuuksia. Myös pientä piristymistä osoittanut rakennusala on lisännyt Lapin avoimien työpaikkojen määrää”, Salonen sanoo. ”Vaikka työpaikkoja on vähemmän kuin hakijoita, työmarkkinoilla vallitsee edelleen kohtaanto-ongelma. Se tarkoittaa, että työpaikkojen sijainti ja vaatimukset eivät aina sovi yhteen ihmisten osaamisen ja asuinpaikan kanssa. Paikkakunta, ala, työnantajan maine ja työtehtävä vaikuttavat suuresti siihen, kuinka helppoa on löytää sopivat tekijät. Tässäkin taloustilanteessa monella työnantajalla on siis myös vaikeuksia houkutella osaajia.” 25-15-4/5-1-2 Duunitori on Suomen suurin työnhakupalvelu. Vuonna 2024 Duunitorilla vierailtiin yli 55 miljoonaa kertaa. Vuonna 2009 perustettu yritys kokoaa avoimet työpaikkailmoitukset ja ohjaa ne alustansa lisäksi sadoille ylläpitämilleen sosiaalisen median sivuille. Duunitorin sosiaalisen median kanavia seuraa Suomessa lähes miljoona ihmistä. Duunitorin työelämämedia julkaisee uutisia, vinkkejä ja tarinoita työnhausta, rekrytoinnista ja työelämästä. Työnantajille Duunitori tarjoaa rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajakuvan kehittämisen palveluita. Vuonna 2019 Duunitori laajeni Ruotsiin ja perusti Jobbland-työnhakupalvelun. Vuonna 2023 Duunitori rantautui Norjaan ja osti paikallisen Jobbsafarityönhakupalvelun. Vuonna 2024 Duunitori jatkoi kasvuaan Ruotsissa ostamalla Keeparo-työnantajabränditoimiston, Allalöner-palkkatietopalvelun ja Jobbsafari-työnhakupalvelun. Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen Kuva: Duunitori / Fredrik Bäckman
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa numeroon 0465892070 Suomen kulutuspäivä oli 06.04.2025. tästä eteenpäin kulutamme enemmän kuin mitä maapallo meidän osaltamme tuottaa. Otsikko johdattaa meidät tutustumaan käytettävissä olevaan tietoon. Vertailu on kuitenkin laskettu kansainvälisin luvuin. Henkilökohtaisesti en pidä tuota päivää paikkansa pitävänä tietona ja syy on se, että minua viisaammat laskivat jo 1960 luvulla, että Suomen kokoinen maa kestää noin 50 miljoonan ihmisen kulutuksen. Se oli tuolloin aivan todellinen tieto, mutta kun elintaso on noussut siten, että tuota lukua tulee vähentää vähintään 10 miljoonalla henkilöllä. Kehitys on kuitenkin mennyt siihen, että mitään noin suurta väestön lisäystä ei ole tullut. Tosiasia on, että jos katsotaan syntyväisyyttä, niin ainoa, joka lisääntyy normaalisti ovat maahan muuttajat. Elintarvikkeet Koska kaikkein suurin Suomeen tuotavista kulutus tuotteista on elintarvikkeet. Tarkkoja suhdelukuja minulla ei tällä hetkellä ole käytettävissä, mutta tuo väite perustuu aiempiin lukuihin. Jokainen ruuan tuottaja pyrkii olemaan mahdollisen luonto ystävällinen eli päästöjä on pyritty vähentämään. Kokonaisvaltaiset luvut ja niiden vertailukelpoisuus on asiakkaille, eli loppukäyttäjälle lähes mahdoton tehtävä. Esimerkiksi usein on jäänyt huomioitta pakkauksen osuus noista vertailu luvuista. Joissakin maissa yliopistot ovat ottaneet tästä sektorista itselleen tehtävän, joka noudattaa maksavan tahon tahtotilaa. Suomi voi olla tässä asiassa esimerkillinen muille maille. Jos yliopistoille annettaisiin tehtäväksi tutkia miten luontoystävällinen jokin elintarvike on ja jos maksu tuosta toiminnasta tulee laskea tuotteen VAT eli ALV hinnasta esimerkiksi 1-3 % niin uskon, että hyvin laajasti saadaan yhteneväisiä tuloksia. Tuo toiminta ei vähennä tuotteen kysyntää, mutta ohjaa tuottajia ja pakkaajia kilpailemaan aivan tosissaan siitä miten luonto ystävällinen jokin tuote on. Elintarvike teollisuus on joissakin maissa maksanut yliopistoille joidenkin tuotteiden tutkimuksista, mutta yleensä se on ollut hieman laajempi tutkimus kyseessä, joka sinänsä on hyvä ja toivottava asia. Suunta on yliopistojen taholta ollut yleistä käsitystä tehokkaampaa, sillä tutkijat ovat kehittäneet uusia tuotteita juuri elintarvikkeiksi ja nuo tutkimukset ovat tuottaneet osin hyvin menestyneitä tuotteita ja osa tulevista tuotteista on vielä tutkimuksen alaisena. Uskon, että sieltä löytyy monia ratkaisuja tulevaisuuden lisääntyvän väestön ravinnoksi. Palatkaamme vielä tuohon alussa esittämääni asiaan, että Suomen väestö ei lisäänny läheskään samoilla lukemilla kuin eräissä verrokki maissa. Syy on hyvin selkeä nuoret hyvin koulutetut naiset haluavat edetä urallaan ja lapsiperheen arki ei oikein siihen sovellu. Vähemmän koulutetut naiset ovat se kansanryhmä, joka syntyväisyydestä huolehtii, mutta heidän lapsirakkautta rajoitta vähäinen rahan käyttö mahdollisuus. Olen esittänyt, useasti, että Suomesta puuttuu äiti eläke. Tuon eläkkeen puute rajoittaa syntyväisyyttä. He siis eivät halua tehdä tulevaisuuden veronmaksajia tähän maahan ja eräs todellinen syy on käytettävän rahan puute. Puute tämän asian kokonaisvaltaisesta yliopistotason tutkimuksesta puuttuu, eikä ihme, sillä sellaista tutkimusta ei kukaan halua rahoitta. Kaikkien päättäjien huolen aihe on, että mistä saadaan ne tulevat veronmaksajat. Kun katsomme Pariisin ja Tukholman tapahtumia, kuina niitä maahan muuttajien jälkeläisiä ei ole otettu maahan kuuluviksi kansalaisiksi vaikka ovat sellaisia jo syntyessään. Onko Helsinki se seuraava koettelemusten kohde jäänähtäväksi. Maahan muuttajia tarvitaan kuitenkin on vain otettava huomioon, myös ne heidän tulevat tarpeet parin seuraavan sukupolven ajan.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 7 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Turbulenssi maailmassa – puolustusrahastot maaliskuun kärkirahastotilastoissa TNLehti Sota Euroopassa jatkuu, ja EU ilmoittaa puolustusinvestointien lisäämisestä. Samaan aikaan Trump on puhaltanut eloa ajatukseen, että Yhdysvaltojen pitäisi turvata Grönlanti, ja ottaa tällä viikolla käyttöön uudet rangaistus tullit. Kaikki tämä tapahtuu lisääntyvien geopoliittisten levottomuuksien aikana. "Geopoliittisessa tilanteessa ei ehkä ole kovin yllättävää, että puolustusrahasto on Nordnetin rahastolistan kärjessä maaliskuussa. Markkinoiden turbulenssi on vaikuttanut myös moniin rahastosijoittajiin, jotka ovat nettomyyneet osakerahastoja maaliskuussa, sanoo Nordnetin säästöekonomisti Else Sundfør. Asiakkaat myyvät teknologiaa ja Yhdysvallat – osta puolustusja eurooppalaista rahoitusta Uudelleenkohdentaminen Yhdysvalloista Eurooppaan on todella saanut selkeän jalansijan. Maaliskuussa useat asiakkaat myivät pois rahastoja, joilla oli paljon altistumista yhdysvaltalaisille osakkeille ja teknologialle, ja siirsivät rahansa Eurooppaan. "Näemme selvän asiakkaiden kiinnostuksen siirtyvän pois yhdysvaltalaisvaltaisista rahastoista Eurooppaan ja Pohjoismaihin", Sundfør sanoo. Myydyimpien rahastojen listalta löytyy teknologiaosakerahastoja, yhdysvaltalaisia rahastoja ja globaaleja indeksirahastoja. Se ei ehkä ole kovin yllättävää, kun otetaan huomioon, että teknologiapainotteinen Nasdaq on pudonnut lähes 14 % ja S&P 500 on laskenut noin 9 % helmikuun huipustaan. Näillä markkinoilla tapahtuvilla korjauksilla on usein välitön vaikutus sijoittajien käyttäytymiseen, erityisesti markkinoita tarkasti seuraavien keskuudessa. Siirron taustalla on useita mahdollisia selityksiä. Monet sijoittajat haluavat vähentää riskejä aikana, jolle on ominaista geopoliittinen epävarmuus, korkeammat korot ja laskevat osakekurssit Yhdysvaltain markkinoilla. Samaan aikaan näemme, että Eurooppaa, erityisesti Pohjoismaita, pidetään houkuttelevampana nykyisessä ilmapiirissä, kun arvostukset laskevat ja pääomavirrat lisääntyvät energiaan liittyville ja defensiivisille sektoreille. Joillekin kyse voi olla voiton varmistamisesta useiden vuosien vahvan nousun jälkeen yhdysvaltalaisissa teknologiaosakkeissa, kun taas toiset saattavat asettua seuraavalle kasvualueelle. Maaliskuun 2025 top-lista: 10 suurinta nettoostettua rahastoa 10 suurinta nettomyytyä rahastoa Finserve Global Security Fund Nordnetin teknologiaindeksi KLP AksjeEuropa -indeksi Nordnet Global -indeksi Nordnet Europe -indeksi DNB-tekniikka DNB Europe -indeksi DNB:n maailmanlaajuinen indeksi Nordnet Norjan indeksi KLP AktieGlobal -indeksi Heimdal Høyrente Nordnet USA -indeksi Fondsfinans Osinko Nordnet Global -indeksi 125 KLP AktieEuropa -indeksin valuuttasuojaus KLP AktieGlobal -indeksivaluutta suojattu KLP-likviditeetti DNB Fund Disruptive Opp Retail ENSIMMÄINEN maailmanlaajuinen painopiste Nordnet One -hyökkäys Nordnet on Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa toimiva digitaalinen säästöja sijoituspankki. Käyttäjäystävällisyyden, saavutettavuuden, laajan valikoiman ja alhaisten hintojen ansiosta annamme asiakkaillemme mahdollisuuden saavuttaa tavoitteensa säästäjinä. Vieraile osoitteessa www.nordnet.no, www.nordnetab.com, www.nordnet.se, www.nordnet.dk tai www.nordnet.fi. 25-15-7-1-2 Huomatkaa: Tämän sivun voitte lähettää ystävällenne, mutta tätä sivua ei saa lähettää ketjukirjeenä.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 15 / 2025 TNLehti Norja ja Tanska mukaan sotilasoptroniikan yhteistyöhön Norja ja Tanska ovat liittyneet sotilasoptroniikan puitesopimukseen Suomen ja Ruotsin lisäksi. Suomi ja Ruotsi ovat solmineet jo aiemman sotilasoptroniikan toimeenpanoasiakirjan alla puitesopimuksen Senopin kanssa marraskuussa 2024. Norjan ja Tanskan mukaantulo sotilasoptroniikan hankintayhteistyöhön mahdollistaa maille nopean ja kustannustehokkaan tavan hankkia sotilaiden taistelukykyä ylläpitävää ja parantavaa suorituskykyä. Sotilasoptroniikan puitesopimuksen piiriin kuuluvat kaikki Senopin optroniikan tuotevalikoimassa olevat tuotteet kuten valonvahvistimet, maalinpaikannuslaitteet ja älykkäät tähtäinjärjestelmät. Senopin toimitusjohtajan Aki Korhosen mukaan Norjan ja Tanskan liittyminen sotilasoptroniikan puitesopimukseen syventää pohjoismaista puolustusyhteistyötä entisestään. Tämä vahvistaa maiden puolustusvoimien yhteistoimintakykyä ja huoltovarmuutta. Puitesopimus mahdollistaa myös maiden kustannustehokkaat yhteishankinnat. ”Olemme erittäin ylpeitä siitä, että voimme omalta osaltamme tukea pimeätaistelukyvyn kehittämistä Pohjoismaissa.” jatkaa Korhonen. Pimeätaistelukyky on keskeinen tekijä tämän päivän taisteluolosuhteissa. Senopin myyntija markkinointijohtaja Markus Laakkonen korostaa, että käytettävien laitteiden tulee olla kestäviä, suorituskykyisiä ja keveitä. Lisäksi pimeänäkölaitteiden käyttöergonomian ja helppokäyttöisyyden on oltava huippuluokkaa. ”Esimerkiksi Senop EVA M valonvahvistimessa on hyödynnetty viimeisintä asfäärija komposiittiteknologiaa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kehittää entistä kevyempiä tuoterakenteita”, kertoo Laakkonen. Senop on luotettu suomalainen puolustusja turvallisuusalan korkealaatuisten pimeänäköratkaisujen ja vaativien järjestelmäintegraatiopalvelujen tuottaja sekä turvallisen viranomaisja ammattilaisviestinnän asiantuntija. Senopin missiona on olla asiakkailleen luotettava tilannetietoisuuden ja vaikuttamisen mahdollistaja kaikissa olosuhteissa. Senop tarjoaa vaativaan käyttöympäristöön suunniteltuja ja korkean suorituskyvyn omaavia pimeänäkölaitteita, optroniikkaa ja tietoturvallisia viestintäratkaisuja sekä vaativia järjestelmäintegrointipalveluja puolustusja turvallisuusalan toimijoille sekä kriittisen infrastruktuurin organisaatioille. Patria-konserniin kuuluva Millog Oy:n tytäryhtiö Senop toimii neljällä paikkakunnalla ja työllistää yli 140 ammattilaista. 25-15-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Yhdysvaltojen uusien tullien vaikutus maailmantalouteen Yhdysvaltojen hallinnon esittämät uudet tullit ovat osoittautumassa odotettua merkittävämmiksi, sillä hallinnon antamaan ilmoitukseen sisältyy yleisen minimitariffin lisäksi aiempaa korkeampi tariffi monille maille ja alueille. Atradius ennusti vielä maaliskuun lopulla suhteellisen vakaita maailmanlaajuisia BKT-näkymiä vuosille 2025 ja 2026, vaikka Yhdysvallat oli jo ilmoittanut, että kaikkeen tuontiin Kiinasta kohdistuisi 20 % tulli, tuonnille Kanadasta ja Meksikosta 25 % tulli ja tuonnille EU:sta 10 % tulli. Valkoisen talon viimeisin ilmoitus vesittää kuitenkin toiveemme Yhdysvaltojen maltillisesta kauppapolitiikasta. Tänä vuonna ilmoitetut tullikorotukset nostavat Yhdysvaltojen keskimääräisen efektiivisen tullin selvästi yli 20 prosentin, mikä on korkein taso yli sataan vuoteen. Lisäksi on huomioitava, että tullien mahdollinen alentaminen toteutuu yleensä hitaammin kuin niiden korottaminen. Eniten tulleista tulevat kärsimään EU:n jäsenvaltiot, Kiina, Japani, Vietnam, Etelä-Korea ja Taiwan. Kiinasta tuleville tuotteille on nyt asetettu peräti 54 % tuontitulli Yhdysvaltoihin, kun taas EU:sta Yhdysvaltoihin tapahtuvan viennin tulli on 20 %. Koska myös muista Aasian maista Yhdysvaltoihin tulevan tuonnin tullit nousevat, Kiina ei voi enää hyödyntää aiempaa strategiaansa, jossa tuotteita viedään Kiinasta Yhdysvaltoihin sellaisten Aasian maiden kautta, joihin on sovellettu Kiinaa matalampia tuontitulleja. Tällä hetkellä ennustamme, että Yhdysvaltojen uusien tuontitullien ja niihin mahdollisesti kohdistuvien vastatoimien vaikutukset globaalin BKT:n kasvuun, inflaatioon ja kauppaan ovat merkittävät. Paras arviomme tässä vaiheessa on, että maailmanlaajuinen BKT:n kasvu hidastuu vuonna 2025 2,0 prosenttiin ja vuonna 2026 1,5 prosenttiin. Aiemmin euroalueelle ennustamamme pienehkö BKT:n kasvu lähes hävinnee uusien tullien seurauksena. Arvioimme inflaation kiihtyvän kaikkialla mutta etenkin Yhdysvalloissa, missä se kohonnee 1,3 prosenttia sekä 2025 että 2026. Koska korkeat tullit koskevat lähes koko maailmaa, Kiinasta tuotteita hankkineilla yhdysvaltalaisilla yrityksillä ei ole enää juurikaan mahdollisuuksia korvata kiinalaisia tuotteita muissa maissa tuotetuilla, tai alunperin Kiinasta lähtöisin olevilla mutta muiden maiden kautta kierrätetyillä, tuotteilla mikä kiihdyttänee kysyntäpaineita ja inflaatiota. Kauppasodan kärjistymisen toimialakohtaiset vaikutukset voivat olla suuremmat kuin tullien yleiset makrotaloudelliset vaikutukset. Yritykset, jotka ovat riippuvaisia viennistä Yhdysvaltoihin, tai joihin tullit raskaimmin kohdistuvat, voivat kärsiä liikevaihdon alentumisesta, kustannusten noususta ja kannattavuuden heikkenemistä, mikä johtaa luottoriskien kasvuun. Maailmanlaajuisesti katsottuna haavoittuvimpia aloja ovat alat, jotka ovat riippuvaisia pitkistä kansainvälisistä toimitusketjuista. Näitä aloja ovat esimerkiksi koneja elektroniikkateollisuus sekä autoteollisuus. Näin ollen luottovakuutuksen käyttö tulee lähikuukausina yhä tärkeämmäksi kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille. Luottovakuutus auttaa vähentämään riskejä, kuten maksujen laiminlyöntejä ja maksukyvyttömyyttä, jotka voivat johtua korkeampien tariffien aiheuttamista taloushäiriöistä. 25-15-8-1-2 Kansalaisopisto Almassa luennoidaan tekoälyn vaikutuksista – tarkastelussa tekoälyn mahdollisuudet, riskit ja eettiset kysymykset Kaikille avoin ja maksuton Hyvä – Paha tekoäly -yleisöluento pidetään Vaasan kansalaisopisto Almassa keskiviikkona 16.4.2025 klo 18–19.30, Raastuvankatu 31, juhlasali, 3. kerros. Luento pidetään suomen kielellä. Luento käsittelee tekoälyn monia ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia elämäämme ja yhteiskuntaamme. Asiantuntijat avaavat miten tekoäly voi parantaa elämänlaatua ja luoda uusia mahdollisuuksia, mutta samalla tuoda mukanaan riskejä, jotka voivat vahvistaa negatiivisia käyttäytymismalleja ja olla eettisesti kyseenalaisia.Luennolla kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja eri näkökulmista tekoälyn nykytilasta ja tulevaisuudesta. Johannes Sumuvuori, toimitusjohtaja ja yliopisto-opettaja. Tekoäly kumppanina tietotaidon ja luovuuden tanssia ja harha-askelia. Johannes Sumuvuori on generatiivisten tekoälyjen käyttäytymiseen erikoistunut yliopisto-opettaja, joka vastaa Linginnon kurssien tekoälyintegroinnista ja opettajien tekoälykoulutuksesta. Päivätyön ohella hän konsultoi yrityksiä, yliopistoja, ja toimii Wasa Upin toimitusjohtajana. Elise Raittila, projektipäällikkö, Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus Muova Tekoälyn etiikkaa. Miten haitalliset algoritmit voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, mielenterveysongelmia tai ympäristöhaittoja. Miten haittoja voidaan estää? Esityksessään Raittila käy läpi tekoälysovellusten eettisiä haasteita, sekä esittelee näihin liittyviä Charlie-projektissa toteutettuja oppimissisältöjä eri kohderyhmille. Sanna Peltonen, projektipäällikkö, Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus Muova Pohjalaiset yritykset haluavat lähteä tekoälymatkalle – yritysten nykytilanne AI2Business-hankkeen valossa. Peltonen esittelee AI2Businesshankkeen tiimoilta luodut yrityspersoonat, jotka kuvaavat alueen yritysten tilannetta tekoälyn hyödyntämisessä. Lisäksi kuulijat pääsevät kurkistamaan AI2Business-hankkeessa luotuun kaikille avoimeen itseopiskelumateriaaliin. AI2Business on Euroopan Unionin osarahoittama hanke. Luento järjestetään yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun Muotoilukeskus MUOVAn kanssa. Luento on osa Muovan EU:n Erasmus+-ohjelman osarahoittamaa CHARLIE-hankketta (Challenging Bias in BigData user for AI and Machine Learning). CHARLIEn tavoitteena on vastata massadatan algoritmisen vinouman haasteeseen edistämällä eettisiä ja osallistavia lähestymistapoja teknologian, tekoälyn ja koneoppimisen opetuksessa. 25-15-8-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 15 / 2025 TNLehti Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Vientisatama, laivaa lastataan. Pkja midcap-rahoituksen kysyntä on kasvanut Finnverassa alkuvuonna viennin rahoituksen vetämänä. Samoin suurten vientikauppojen rahoitusaihioita maailmalla on etenemässä. Tullit ovat myrkkyä tehokkaille arvoketjuille, eikä Trumpin päätöksissä itsessään ole mitään hyvää taloudelle. Uskon silti, että ne eivät käännä talouden näkymää pakkaselle, kun samaan aikaan Eurooppa on Saksan johdolla heräämässä ja suomalaisten yritysten näkymät muilta osin kirkastumassa, toimitusjohtaja Juuso Heinilä sanoo. Heinilän mukaan pkja midcap-yritysten kasvuhalun herääminen näkyy Finnveran rahoituskysynnän kasvuna alkuvuonna viennin rahoituksen vetämänä. Samoin suurten vientikauppojen rahoitusaihioita maailmalla on etenemässä. Mahdollisuuksia aukeaa uusilta markkinoilta ja uusista arvoketjuista – riskeiltä suojautuminen tärkeää On mahdollista, että kauppavirrat muuttuvat ja kysyntä ja tarjonta kasvavat muilla markkinoilla. Nyt myyjillä on mahdollisuus löytää tuotteilleen uusia ostajia. Euroopassa mahdollisuuksia avaavat esimerkiksi puolustusja turvallisuusteknologian nousu ja Saksan investoinnit infrastruktuuriin. Heinilän mukaan Euroopassa katse kannattaa myös kääntää esimerkiksi Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, joista jälkimmäisen kanssa EU solmi viime vuonna Mercosur-sopimuksen kaupan esteiden vähentämiseksi. Kun epävarmuus kasvaa, vientiyritysten kyky päästä kiinni uusiin markkinoihin ja arvoketjuihin korostuu. Esimerkiksi kansainväliset suuret infrastruktuuriinvestoinnit niin sanotun EPC-toimittajamallin kautta avaavat mittavia vientimahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Autamme yrityksiä pääsemään mukaan näihin yhteistyössä Team Finland -kumppaneiden kanssa, sanoo Heinilä. Viennin riskit voivat kasvaa uusien markkinoiden myötä, mutta myös siten, että tullipolitiikka voi ajaa suomalaisten viejien ulkomaisia asiakkaita vaikeuksiin. Vientiyritysten kannattaa selvittää asiakkaidensa riippuvuudet Yhdysvalloista. Viennin riskeiltä suojautumisen esimerkiksi luottovakuutusten avulla pitäisi viimeistään nyt olla jokaisen viejän käytössä. Kehittyvillä markkinoilla luottovakuutusten ja muiden viennin rahoituskeinojen käyttö korostuu selvästi PohjoisAmerikkaa enemmän. ”Neljän vuoden päästä maailma näyttänee erilaiselta” Nyt nähty tullishokki on niin iso, ettei vastaavaa ole nähty pitkään aikaan. On selvää, että negatiiviset vaikutukset iskevät tuntuvasti myös Yhdysvaltain omaan talouteen. Pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan inflaatio kiihtyy Yhdysvalloissa ainakin tulevan vuoden ajan, jossain määrin ehkä pidempäänkin. Tullit ovat Trumpin lempilapsi. Neljän vuoden päästä maailma näyttänee erilaiselta. Yritykset ehkä vain joutuvat nöyrtymään, vyöryttävät hintoja kuluttajille ja kärvistelevät tämän ajan yli. Toisaalta pitkissä teollisissa investoinneissa aikajänne on niin pitkä, että vaikutukset tulevat epävarmuuden ja kannattavuuden kautta, mutta eivät kauheasti muuta projekteja, joissa lapio on jo maassa, Kotamäki arvioi. 25-15-9-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Lisää aiheesta: Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE: Trump muutti pelin Tarvitseeko Suomen vienti uudet valtit? ke 9.4.2025 klo 9-10. Mauri Kotamäen juontamassa webinaarissa mukana Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle, vieraileva tutkija Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Ilmoittaudu webinaariin
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 10 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Metson HRC-murskain kiviaineksille mahdollistaa teollisen hiekan tuotannon ja käyttökelpoisten rakennusmateriaalien erottelun TNLehti Rakennusala on omaksumassa yhä enemmän kiertotaloutta globaalissa mittakaavassa, asettaen etusijalle energiatehokkuuden, vaihtoehtoiset polttoaineet ja kestävät raaka-aineet. Teollisuushiekan tuotanto ja sementin ja betonin valmistuksessa käytettävien rakennusmateriaalien erottaminen tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja vastaavat samalla kestävien käytäntöjen kasvavaan kysyntään. Metso HRC™ 8 -korkeapainejauhatustelat (HPGR) -murskain tukee kestävää toimintaa, mutta se tarjoaa myös prosessin joustavuutta ja suurempaa kapasiteettia sekä alhaisen energian ja kulutusosien kulutuksen, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon kivenmurskauksen tuottajille ja urakoitsijoille.Metso esittelee HRC 8 -murskaimensa kansainvälisillä BAUMA 2025 -rakennuskonemessuilla, jotka järjestetään 7.–13. huhtikuuta 2025 Münchenissä, Saksassa. Metson osasto 203 on hallissa B2.m Euroopan hiekanottopaikkojen vähentyessä ja uusien lupien vähentyessä toimitustilanne on haastava, eikä hiekan kuljettaminen kaukaisista paikoista useinkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Sementtiteollisuus tuottaa 8 % maailman CO2päästöistä. Tavoitteena on vähentää näitä päästöjä 25-55 % vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa päästötön sementin tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä sementin ja betonin valmistuksessa käytetään jopa 20-30 % kierrätysmateriaaleista. "Rakennusala on siirtymässä kohti kiertotaloutta, ja kaupungistumisen odotetaan lisäävän raaka-aineiden kysyntää vastaamaan kasvaviin globaaleihin tarpeisiin. Metson HRC 8 tarjoaa kivenmurskauksen tuottajille ja urakoitsijoille hyväksi todetun ratkaisun, joka tuottaa korkealaatuista tulosta erinomaisella sävytyksellä ja hiukkasmuodolla. Se täyttää täysin kierrätysbetonija sementtisovellusten vaatimukset. HRC 8:aa myydään tällä hetkellä maailmanlaajuisesti yli 160 yksikköä, ja se on saanut jatkuvasti positiivista palautetta asiakkailta, mikä tukee kestävää ja tehokasta tuotantoa", sanoo Metson kivenmurskausyksikön impactoreista ja hiekkaratkaisuista vastaava tuotepäällikkö Oldemar Meneses. Metso HRC 8 -murskain kivenmurskaukselle Metso HRC 8 for Aggregates on saatavana kiinteänä murskaimena tai osana Nordplantin valmiiksi suunniteltuja murskausmoduuleja ja -laitoksia. Nordwheelerin kannettavana mallina murskain tarjoaa joustavuutta materiaalin sijainnin mukaiseen siirtoon. Energiatehokkuutensa ansiosta se kuuluu Metso Plus -tarjontaan. HRC 8 -murskain tuottaa erittäin alhaiset pölyja melutasot, säästää jopa 50 % energiaa muihin teknologioihin verrattuna ja voi muuntaa louhosjätteen ja purkujätteen (rakennusja purkujätteen CDW) korkealaatuisiksi ja arvokkaiksi myytäviksi tuotteiksi. Se voi vapauttaa kierrätettyä sementtiä rakennusja purkujätteestä, tuottaa korkealaatuista valmistettua hiekkaa ja parantaa huonolaatuista hiekkaa, jolloin vältetään neitseellisten resurssien käyttö ja louhoksen jätemateriaalien kierrätys. 25-15-10-1-2 Metso HRC™ 8 -korkeapainejauhatustelat (HPGR) -murskain tukee kestävää toimintaa, mutta se tarjoaa myös prosessin joustavuutta ja suurempaa kapasiteettia sekä alhaisen energian ja kulutusosien kulutuksen, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon kivenmurskauksen tuottajille ja urakoitsijoille. Metso esittelee HRC 8 -murskaimensa kansainvälisillä BAUMA 2025 -rakennuskonemessuilla, jotka järjestetään 7.–13. huhtikuuta 2025 Münchenissä, Saksassa. Metson osasto 203 on hallissa B2.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 11 Numero 15 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Helsingin yliopisto Uusi teknologia mullistaa nanokuitujen tuotannon TNLehti Helsingin yliopiston spinout-yhtiö Acouspin on kehittänyt sähkökeruuteknologian, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi mikromuovien poistamisessa vedestä, sähköisessä liikkumisessa, terveydenhoidossa ja lääketeollisuudessa. Acouspin Oy:n patentoitu teknologia mahdollistaa nanokuitujen valmistamisen niin, että niiden kokoa voidaan säätää reaaliaikaisesti tuotantoprosessin aikana. Nämä nanokuidut ovat jopa 100 kertaa ohuempia kuin hius, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi bakteerien suodattamiseen ilmasta tai mikromuovien poistamiseen vedestä. Acouspin kehittää teknologiaa, jota kutsutaan ultraäänipohjaiseksi sähkökehruuteknologiaksi (engl. Ultrasound Enhanced Electrospinning, USES). Uusi menetelmä mahdollistaa läpimitaltaan vain nanometrin paksuisten kuitujen tuottamisen useista eri materiaaleista, mikä on merkittävä edistysaskel sähkökehruun alalla. Acouspinin teknologian joustavuus avaa laajan valikoiman sovelluskohteita eri toimialoilla, kuten suodattaminen, sähköinen liikkuminen, terveydenhoito ja lääketeollisuus. ? Teknologiamme on erinomainen esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa yhdistämällä eri tieteenaloja, kuten tekoälyä, fysiikkaa ja materiaalitiedettä luomaan uusia deeptech-ratkaisuja, sanoo Helsingin yliopiston elektroniikan professori Ari Salmi. Skaalautuvaa nanokuitutuotantoa teolliseen käyttöön Acouspin on onnistuneesti osoittanut teknologiansa kaupallisen potentiaalin ja skaalautuvuuden, ja se keskittyy nyt hyödyntämään tätä mahdollisuutta nanokuitujen valmistamiseen useilla eri teollisuuden aloilla. Nanokuitujen kasvavan kysynnän ansiosta Acouspin on hyvissä asemissa siirtymään pienimuotoisesta tuotannosta teollisen mittakaavan tuotantokapasiteettiin. Koska Acouspinin ultraääniteknologia on laajennettavissa useille teollisuuden aloille, sillä on kaikki edellytykset päästä markkinaan, jonka arvo on jopa 20 miljardia. ? Me myymme teknologiaamme niin, että kynnys sen käyttöönotolle on mahdollisimman matala, toisin sanoen alhainen aloitusmaksu ja pay-as-yougo-hinnoittelu. Palvelu sisältää helppokäyttöisen käyttöliittymän ja tekoälyohjatun prosessoinnin, joka kykenee jatkuvasti parantamaan tuotantoa, sanoo toimitusjohtaja Maximilian LeRoux ja jatkaa: ? Viemme nanokuitujen tuotannon asiantuntijuutta vaativista prosesseista tekoälyohjattuihin nanokuitutyökaluihin. Poistamalla esteitä ja optimoimalla tuotantotehokkuutta raivaamme tietä nanokuitujen laajemmalle käytölle jokapäiväisissä sovelluksissa. Tutkimusyhteistyöllä ja asiantuntemuksella spinout-yhtiöksi Acouspinin teknologia perustuu yli kymmenen vuoden huippututkimukseen, jota on tehty Helsingin yliopistossa ja yhteistyössä Tarton yliopiston kanssa. Uusi innovatiivinen spinout syntyi lopulta fysiikan osaston elektroniikan tutkimuslaboratorion (ETLA) professori Ari Salmen johtaman tutkimusryhmän työn tuloksena. ? Acouspinin kaupallistamismatka haavanhoidon konseptista edistykselliseen skaalautuvaan nanokuituteknologiaan todistaa yhteistyön voiman ja merkityksen. Tällä teknologialla on suuri kaupallinen ja teollinen potentiaali, joten uskomme Acouspinin menestykseen, sanoo Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:n toimitusjohtaja Marko Hakovirta. Toimitusjohtaja Maximilian LeRoux’n, teknologiajohtaja Felix Sundbladin ja lead engineer Jere Hyvösen yhdessä perustama Acouspin Oy sai alkupääomaa Helsingin yliopiston rahastoista. Helsingin yliopiston teknologiansiirtoja kaupallistamisyhtiö Helsingin Innovaatiopalvelut Oy tuki kaupallistamisen valmistelua. Acouspin perustettiin vuonna 2024, ja sen toimipiste sijaitsee Espoossa. 25-15-11-1-2 Verohallinto – Skatteförvaltningen Verovähennysten ilmoittamisen aika on nyt ? Verohallinto oikoo yleisiä väärinkäsityksiä Verohallinnon havaintojen mukaan ihmiset vaativat kotitalousvähennystä töistä, joihin vähennystä ei saa. Myös matkakuluvähennyksen perusteet ovat asiakkaille usein epäselviä. Kotitalousvähennys on yksi suosituimmista verovähennyksistä. Verohallinnon valvonnassaan tekemien havaintojen mukaan osa asiakkaista hakee vähennystä perusteettomasti, esimerkiksi uudisrakentamiseen. Vuonna 2023 Verohallinto jätti hyväksymättä pelkästään uudisrakentamisesta vaadittua kotitalousvähennystä yli 700?000 euron edestä. Kotitalousvähennyksen voi saada remonttitöistä. Asunto-osakeyhtiössä vähennyksen voi kuitenkin saada vain sellaisista remonttitöistä, joiden teettäminen kuuluu osakkaalle itselleen eikä taloyhtiölle. Uudisrakentamiseen ei kotitalousvähennystä voi hyödyntää, muistuttaa johtava veroasiantuntija Anna-Leena Rautajuuri Verohallinnosta. Uudisrakentamiseksi katsotaan myös esimerkiksi autokatoksen, kesäkeittiön tai pihasaunan rakentaminen. Remonttija kunnossapitotöiden lisäksi kotitalousvähennystä voi saada myös tavallisista kotitalous-, hoivatai hoitopalveluista, joita ostetaan kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi siivous, lastenhoito ja pihatyöt. Vähennystä voi saada myös, jos työtä ostaa omalle vanhemmalleen. Vuodelta 2024 kotitalousvähennystä voi ensimmäistä kertaa hakea tietyin ehdoin myös kotona annettuun fysioterapiaan ja toimintaterapiaan. Viime vuonna teetetyistä töistä voi hakea kotitalousvähennystä täydentämällä omaa esitäytettyä veroilmoitustaan nyt. Myös muut vähennykset pitää ilmoittaa veroilmoituksella omaan määräpäivään mennessä. Verohallinto saa veroilmoituksille laajasti tietoja, mutta useimmat vähennykset asiakkaan pitää ilmoittaa itse. Kannattaa katsoa, että esimerkiksi mahdollinen työhuonevähennys sekä kodin ja työpaikan väliset matkakulut ovat ajan tasalla, Anna-Leena Rautajuuri neuvoo. Määräpäivät ovat 15.4., 22.4. ja 29.4. Oma määräpäivä selviää esitäytetystä veroilmoituksesta. Matkakuluvähennyksen voi tehdä halvimman kulkuneuvon mukaan Rautajuuri kertoo, että myös matkakuluvähennykseen liittyy väärinkäsityksiä. Moni kuvittelee, että matkakuluvähennyksen voisi tehdä oman auton käytön perusteella, jos käyttää autoa sujuvoittamaan kodin ja työpaikan välisiä matkoja tai tarvitsee autoa työssään. Näin ei kuitenkaan ole, Rautajuuri sanoo. Myöskään lasten saattaminen hoitopaikkaan tai kouluun ei ole peruste saada vähennystä oman auton käytön mukaan. Hän muistuttaa, että vaikka kodin ja työpaikan väliset matkat kulkisikin tosiasiassa autolla, verotuksessa matkakuluvähennyksen voi tehdä halvimman kulkuneuvon mukaan. Yleensä edullisin kulkuneuvo on julkinen liikenne, jos se on käytettävissä. Matkakuluvähennyksen voi hakea oman auton käytön perusteella, jos julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä yhdensuuntaisella matkalla joutuisi kävelemään vähintään 3 kilometriä, esimerkiksi kotoa pysäkille 2 km ja määränpäässä pysäkiltä työpaikalle 2 km odotusaika (ei siis matkustusaika) meno-paluumatkalla on yhteensä vähintään 2 tuntia, matka alkaa tai päättyy klo 00.00–05.00 välisenä aikana. Matkakuluista vähennetään omavastuu, joka vuodelta 2024 on 900 euroa. Alle sen jääviä kuluja ei kannata ilmoittaa ollenkaan. Omavastuun jälkeen matkakuluja voi vähentää enintään 7000 euroa. FAKTA: Suosituimmat vähennykset Vuonna 2023 matkakuluja vähensi verotuksessaan 758 000 henkilöä, ja palkkatuloista vähennystä myönnettiin yhteensä 1,9 miljardilla eurolla. Vuonna 2023 kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia ilmoitettiin Verohallintoon kaikkiaan 1,4 miljardin euron edestä yhteensä noin 500?000 asiakkaalle. Yritykselle maksetusta remontista kotitalousvähennystä voi saada 40 prosenttia työn osuudesta, kuitenkin korkeintaan 2 250 euroa. Yrityksen pitää kuulua ennakkoperintärekisteriin. Vähennyksessä on 150 euron omavastuu. Matkakuluvähennystä voi hakea vain työssäoloajalta, eli ei esimerkiksi loman tai työttömyyden ajalta. Tutustu ohjeisiin / omavero: Esitäytetty veroilmoitus Asunnon ja työpaikan väliset matkat Kotitalousvähennys 25-15-11-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 12 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote VATT:in selvitys osoittaa: Perintöja lahjavero vähentää perheyritysten investointeja TNLehti VATT:in tuore selvitys näyttää, että perintöja lahjaverotuksella on kielteisiä vaikutuksia kotimaisiin perheyrityksiin. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin kohdistuvat perintöja lahjaverot vähentävät perheyritysten investointeja ja sen myötä heikentävät myös talouskasvua. Minna Vanhala-Harmasen mukaan perheyrityksissä piilevä kasvupotentiaali pitää saada hyödynnettyä. Perheyritysten toimintaedellytyksillä on merkittävä vaikutus koko Suomen talouskehitykseen, sillä Suomen kaikista työnantajayrityksistä 70 prosenttia on perheyrityksiä. VATT:in raportissa todettu perintöja lahjaveron vaikutus perheyritysten investointeihin on Perheyritysten liiton selvitysten mukaan merkittävä. Perheyrityksissä on Taloustutkimuksen kanssa tekemän kyselyn perusteella viisi miljardia euroa odottamassa perintöverojen maksua. ”Nämä puskureissa odottavat viisi miljardia perheyritykset käyttäisivät kertomansa mukaan mieluimmin investointeihin (70 prosenttia) tai yritysostoihin (25 prosenttia). Olisi harmittavaa olla vapauttamatta näitä varoja Suomen talouskasvun kiihdyttämiseksi”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen arvioi. Hänen mukaansa VATT:in selvitys keskittyy tutkimaan kansainvälisissä vertailuissa perintöja lahjaveron vaikutusta kasvuun. ”Kysymyksenasettelu on ymmärrettävä, mutta katsomme Perheyritysten liitossa asiaa pidemmällä aikavälillä ja laajemmin. Kyse on isommasta rakenteellisesta asiasta Suomen pääomahuollosta, kotimaisten pääomien hyödyntämisestä ja saatavuudesta sekä pääomamarkkinoiden toimivuudesta”, Vanhala-Harmanen jatkaa. VATT:in selvityksessä epäillään, että perintöverosta luopumisen aiheuttaisi lukkiutumisvaikutuksen eli veron poiston myötä kannustin myydä perheyritys perheen ulkopuoliselle vähenisi. Vanhala-Harmanen ei allekirjoita tätä. ”Yrityksen omistuksen lukkiutumisella ei ole Suomessa yhtä negatiivisia vaikutuksia kuin ulkomailla. Haitallisempaa taloudellemme on kotimaisen omistuksen valumisella ulkomaille. VATT:in aineiston mukaan yrityksen siirtyminen perheen ulkopuoliselle omistajalle parantaa yrityksen tulevaisuuden kasvunäkymiä. Tästä olen vahvasti eri mieltä”, hän sanoo. ”Maailmalla tämä VATT:in lukkiutumisvaikutuksen negatiivinen näkymä saattaa mahdollisesti toteutuakin, mutta meillä, pääomaköyhässä Suomessa, asetelma yrityskauppojen jälkeen on toinen. Jos suomalainen perheyritys päätyy myytävien listalle, ostajakandidaatti löytyy lähes aina ulkomailta”, hän painottaa. Vanhala-Harmanen sanoo, että jos yritykselle povataan ulkomaiselle omistajalle toteutetun yrityskaupan jälkeen parempaa tulevaisuutta, se ei tarkoita sitä sen enempää yrityksen suomalaisille työpaikoille kuin valtion verotuloille. ”Tällaisen yrityskaupan jälkeen kohdeyhtiön pääkonttoritoiminnot ja päätöksenteko muuttaisivat emoyhtiöön ulkomaille. Samalla menetettäisiin yrityksen parhaiten palkatut ja tuottavimman työpaikat. Lukkiutumisvaikutuksen sijaan saamme Suomeen tytäryhtiötalouden, jossa ei tulla jatkossa työllistämään koulutettua nuorisoamme innostavalla tavalla.” Vanhala-Harmanen epäilee, että jos perheyrityksiä myydään ulkomaisille omistajille, työpaikkojen lisäksi yrityskaupoissa menetetään merkittävät verotuotot, kun suomalaisen yhtiön tekemä tulos siirretään verovapaasti eri järjestelyillä emoyhtiöön. ”Perheyrityksissä piilevä kasvu pitää pikaisesti saada käyntiin. Perheyritysten toimintaedellytyksillä on merkittävä vaikutus koko Suomen talouskehitykseen, sillä Suomen kaikista työnantajayrityksistä 70 prosenttia on perheyrityksiä. Sillä, mikä näiden yritysten kyvykkyys on investoida ja työllistää, on keskeinen vaikutus koko Suomen asuttuna ja työllistettynä pitämiselle”, hän sanoo. Perheyrityksen liitto edustaa suomalaisia perheyrityksiä ja niiden omistajia sekä edistää niiden roolia yhteiskunnassa. Perheyritysten liiton 500 jäsenyritystä työllistävät yhteensä n. 180 000 henkilöä. Liiton keskivertojäsenyrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto 40,5 mrd. euroa. 25-15-12-1-2 Minna Vanhala-Harmasen mukaan perheyrityksissä piilevä kasvupotentiaali pitää saada hyödynnettyä. Perheyritysten toimintaedellytyksillä on merkittävä vaikutus koko Suomen talouskehitykseen, s illä Suomen kaikista työnantajayrityksistä 70 prosenttia on perheyrityksiä.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 13 Numero 15 / 2025 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Vattenfall lanseeraa uuden Energiapodcastin TNLehti Vattenfallin Energiapodcast pureutuu sähkömarkkinoiden kuumimpiin keskustelunaiheisiin ja tarjoaa käytännön vinkkejä. Vattenfall on lanseerannut uuden Energiapodcastin. Energiapodcast auttaa pysymään ajan tasalla sähkömarkkinoiden tapahtumista. Se on suunnattu kaikille energiasta ja sähkömarkkinoista kiinnostuneille, erityisenä kohderyhmänä ovat yritykset. ”Sähkömarkkinoilla tapahtuu nyt todella paljon. Vattenfallin Energiapodcastissa perehdymme kuumimpiin alan keskustelunaiheisiin ja kerromme, miten ne kannattaa omassa liiketoiminnassa huomioida", kertoo Vattenfallin Senior Account Manager Susanna Ruotsalainen. Energiapodcast tarjoilee käytännön vinkkejä ja sukeltaa syvemmälle uutisotsikoiden taakse. Jaksot ovat pituudeltaan napakoita, noin 10 minuutin mittaisia. Ensimmäisessä jaksossa avataan energia-alan tulevaisuuden näkymiä Suomessa: Miten uutiset kaapelirikoista ja uudesta hinnoittelumallista vaikuttavat sähkön hintaan? Vihreän siirtymän seuraava aalto on tulossa Suomeen, mutta millaisia mullistuksia on luvassa, ja miten pian? Entä onko miniydinvoimaloita odotettavissa pian omallekin takapihalle? Myöhemmin keväällä ilmestyvässä podcastin seuraavassa jaksossa käsitellään kesäkuussa 2025 alkavaa varttihinnoittelua ja sen vaikutuksia yritysasiakkaisiin. Vattenfall Vattenfall on johtava eurooppalainen energiayhtiö, joka on yli 100 vuoden ajan sähköistänyt teollisuutta, toimittanut energiaa koteihin sekä uudistanut elämäämme innovaatioiden ja yhteistyön avulla. Yhtiöllä on noin 21 000 työntekijää ja 13 miljoonaa asiakasta. Suomessa Vattenfall on toiminut yli 30 vuotta. Omistamme Suomessa 9 vesivoimalaitosta ja kehitämme teollisen mittakaavan merituulivoimapuistoa Vaasan lähelle Korsnäsiin. Tavoitteenamme on fossiilivapaus. 25-15-13-1-2 Volkswagen Suomen suosituin sähköautomerkki tammi-maaliskuussa 2025 Volkswagen oli tammi-maaliskuussa sähköautojen markkinajohtaja Suomessa 682 rekisteröidyllä autolla ja 12,1 % markkinaosuudella Kaikista alkuvuonna rekisteröidyistä Volkswagen-henkilöautoista sähköautojen osuus on 39,7 % Vuonna 2025 myydyissä Volkswagenin ID.4 ja ID.7 -suosikkisähköautoissa vetokoukun osuus on jo 97 % Volkswagen oli alkuvuonna sähköautojen selkeä markkinajohtaja Suomessa. Tammi–maaliskuussa 2025 Volkswagenin sähköautoja on mennyt rekisteriin yhteensä 682 kappaletta, joka vastaa 12,1 % markkinaosuutta. Volkswagenin sähköautomalliston kahden suosituimman mallin – Volkswagen ID.4. ja ID. 7 – kuluvan vuoden rekisteröinnit (577 kpl) ovat 10,2 % kaikista Suomessa rekisteröidyistä sähköautoista. Volkswagenin sähköautoja on rekisteröity maaliskuun loppuun men nessä seuraavasti: ID.4 352 kpl, ID.7 225 kpl, ID.3 71 kpl, ID. Buzz 29 ja ID.5 5 kpl. Vuoden 2025 myyntitilastoista esiin nousee mielenkiintoinen yksityiskohta – ID.4 ja ID.7 -mallien osalta vetokoukun osuus on jo 97 %. "Volkswagenin sähköautot ovat alusta alkaen olleet koko kansan suosikkeja, ja menestys jatkuu yhä. ID.-malleja on rekisteröity Suomeen yhteensä jo yli 11 000 kappaletta. Suosituimpana jatkaa ID.4 ja sen kantaan on noussut pitkän toimintamatkan omaava ID.7. Tänä vuonna Volkswagen juhlii 75vuotista taivalta Suomessa ja sen kunniaksi meillä on myynnissä erityinen juhlamallisto, jossa asiakasetu on useita tuhansia euroja”, kertoo K-Auton Volkswagen-henkilöautoista vastaava johtaja Tommi Iiskonmäki. Volkswagenin laajasta mallistosta löytyy jokaiselle sopiva versio – niin toimintamatkan kuin vetotavankin suhteen. Esimerkiksi takavetoinen ID.4 Pro Elegance valittiin Tekniikan Maailman laajassa vertailussa (TM 21/2024) parhaaksi sähköiseksi perheautoksi. Tänä vuonna Volkswagen esittelee myös uuden pienemmän kokoluokan sähköauton, kun ID.2-konseptiauto saa maailmanensi-iltansa. Uusi ID.2 sähköauto saapuu markkinoille vuonna 2026. 25-15-13-1-2 Energiapodcastissa ovat äänessä Vattenfallin asiantuntijat Heikki Valve ja Susanna Ruotsalainen. Löydät Energiapodcastin Energyplazasta Volkswagen ID.7 -mallisto Volkswagen ID.4 GTX / Volkswagen ID.3 GTX Performance Volkswagen ID. Buzz GTX / Volkswagen ID.5
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 14 Numero 15 / 2025 TNLehti Kempowerin Pikalatausratkaisuja asennettu Revelin latausasemille New Yorkin John F. Kennedyn kansainväliselle lentokentälle sekä San Franciscon Mission Districtiin Kempowerin DC-pikalatausratkaisuja on asennettu kahdelle uudelle Revelin latausasemalle: New Yorkin John F. Kennedyn kansainväliselle lentokentälle (JFK) sekä San Franciscon Mission Districtiin. Asennetut latausratkaisut toimitettiin Kempowerin Pohjois-Amerikan tehtaalta. Revel ja satamaviranomainen avasivat uuden sähköajoneuvojen latausaseman JFK-lentokentälle 21. maaliskuuta, lisäten 24 uutta pikalaturia ja yli kaksinkertaistaen lentokentän latauskapasiteetin. JFK:lla on nyt yhteensä 46 pikalatauspaikkaa, mikä vähentää merkittävästi odotusaikoja ja sujuvoittaa liikennettä. Uusi latausasema sijaitsee lentokentän tilausajoneuvojen odotusalueella. "Olemme ylpeitä saadessamme tukea sähköisen liikenteen infran laajentamista JFK-lentokentällä ja varmistaa, että sekä tilausajoneuvojen kuljettajilla että matkustajilla on aina käytössään nopeat ja tehokkaat latausratkaisut," sanoi Monil Malhotra, President, Kempower North America. Vain kolme päivää myöhemmin ja toisella puolella maata San Franciscon pormestari Daniel Lurie vihki käyttöön Revelin uuden latausaseman kaupungin keskustassa Mission Districtissä. Uusi latausasema sisältää 12 latauspistoketta, jotka hyödyntävät Kempowerin dynaamista latausteknologiaa ja tarjoaa jopa 320 kW:n latausnopeudet. "Kempowerin tavoitteena on tehdä sähköautojen lataamisesta mahdollisimman helppoa ja saavutettavaa. On hienoa nähdä latausratkaisumme olevan keskeisessä roolissa Revelin uudella latausasemalla San Franciscossa – tämä on tärkeä askel kohti kestävämpää kaupunkiliikennettä," sanoi Jed Routh, Kempowerin Pohjois-Amerikan markkinaja tuotejohtaja. Molemmat uudet latausasemat vahvistavat Kempowerin sitoutumista sähköisen liikenteen edistämiseen yhdessä kumppaniensa kanssa tarjoamalla luotettavia ja käyttäjäystävällisiä DC-pikalatausratkaisuja. "Revelin tavoitteena on tuoda luotettava pikalataus tiheästi asutuille kaupunkialueille, joissa sähköautot voivat parantaa asukkaiden elämänlaatua merkittävästi, mutta joissa latausmahdollisuuksia on vaikeimmin saatavilla," sanoi Revelin perustajajäsen ja operatiivinen johtaja Paul Suhey. Kempower lyhyesti: Suunnittelemme ja valmistamme luotettavia ja käyttäjäystävällisiä DC-pikalatausratkaisuja sähköajoneuvoille. Visiomme on luoda maailman halutuimpia latausratkaisuja kaikille, kaikkialla. Tuotekehityksemme ja tuotantomme sijaitsevat Suomessa ja Yhdysvalloissa, ja suurin osa materiaaleista ja komponenteista hankitaan paikallisesti. Keskitymme kaikkiin sähköisen liikkumisen alueisiin sähköautoista rekkoihin ja busseihin, sekä työkoneisiin ja merenkulkuun. Kempowerin modulaarinen ja skaalautuva latausjärjestelmä ja maailmanluokan ohjelmisto on suunniteltu sähköautoilijoiden toimesta sähköautoilijoita varten. Näin mahdollistamme parhaan käyttökokemuksen asiakkaillemme kaikkialla maailmassa. Kempowerin osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssa. 25-15-14-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Sandvik aikoo ostaa Osa Demolition Equipmentin Sandvik on allekirjoittanut sopimuksen italialaisen purkutyökaluja valmistavan Osa Demolition Equipment S.r.l.:n (OSA) ostamisesta. OSA raportoidaan liiketoimintayksikkönä Sandvik Rock Processing Solutions -liiketoiminta-alueen Attachment Tools -divisioonassa. OSA:n hydraulivasaroiden ja -työkalujen valikoima purkuja purkutöihin vahvistaa Sandvikin tarjontaa ja asemaa purkuja kierrätyssegmentissä. Yritysosto tarjoaa myös lisää kasvumahdollisuuksia hyödyntämällä Sandvikin laajaa jakelijaverkostoa. OSA:n päämarkkina-alue on Eurooppa, ja yhtiöllä on toimintaa myös Australiassa ja Yhdysvalloissa. "Tämä yritysosto on askel strategiassamme laajentua Sandvik Rock Processing Solutionsin houkutteleville niche-alueille. Odotamme innolla, että saamme toivottaa OSAn tervetulleeksi konserniin", sanoo Sandvikin toimitusjohtaja Stefan Widing. OSA on perustettu vuonna 1994 ja sillä on 64 työntekijää. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Molfettassa, Italiassa, ja sillä on huippuluokan tuotantolaitos sekä tutkimusja kehitysvalmiudet. Vuonna 2024 yhtiön liikevaihto oli noin 150 miljoonaa Ruotsin kruunua. Vaikutus Sandvikin EBITA-marginaaliin ja osakekohtaiseen tulokseen on rajallinen. Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkisteta. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä edellyttäen, että viranomaishyväksynnät saadaan. Sandvik-konserni Sandvik on maailmanlaajuinen korkean teknologian teollisuuskonserni, joka tarjoaa ratkaisuja, jotka parantavat tuottavuutta, kannattavuutta ja kestävyyttä valmistus-, kaivosja infrastruktuuriteollisuudessa. Olemme digitalisaation eturintamassa ja keskitymme asiakkaidemme prosessien optimointiin. Maailman johtava tarjontamme sisältää laitteita, työkaluja, palveluita ja digitaalisia ratkaisuja metallin leikkaamiseen, kaivostoimintaan, kivenpoistoon, murskaukseen ja lajitteluun. Vuonna 2024 konsernilla oli noin 41 000 työntekijää ja liikevaihto noin 123 miljardia Ruotsin kruunua yli 150 maassa. 25-15-14-1-2 Revel ja satamaviranomainen avasivat uuden sähköajoneuvojen latausaseman JFK-lentokentälle, lisäten 24 uutta pikalaturia ja yli kaksinkertaistaen lentokentän latauskapasiteetin. DURHAM, NC – Kempowerin DC-pikalatausratkaisuja on asennettu kahdelle uudelle Revelin latausasemalle: New Yorkin John F. Kennedyn kansainväliselle lentokentälle (JFK) sekä San Franciscon Mission Districtiin. Asennetut latausratkaisut toimitettiin Kempowerin Pohjois-Amerikan tehtaalta.
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 15 / 2025 TNLehti Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Finnfundin ja IDB Investin sijoituksen avulla Netwey laajentaa laajakaistayhteyksiä Meksikossa Finnfund on tehnyt 5 miljoonan Yhdysvaltain dollarin sijoituksen meksikolaiselle Netweylle. Yhtiön tavoitteena on laajentaa nopean ja rajoittamattoman laajakaistayhteyden tarjontaa pienituloisten alueilla Meksikossa valokuituverkon avulla. Sijoitus on osa 10 miljoonan Yhdysvaltain dollarin pääomasijoitusta yhdessä Latinalaisen Amerikan ja Karibian kehityspankkiryhmään kuuluvan sijoitusyhtiön IDB Investin kanssa. “Digitaalinen sektori on kasvava painopistealue Finnfundilla ja digitaalinen osallisuus on sen ytimessä. Netwey on ensimmäinen sijoituksemme Latinalaisessa Amerikassa tällä toimialalla ja sen takia merkittävä virstanpylväs,” sanoo rahoituspäällikkö Fabian Cisar, Finnfund. Yli 21 miljoonalta meksikolaiselta kotitaloudelta puuttuu hyvin toimiva internetyhteys erityisesti pienituloisten alueilla ja kysyntä kustannustehokkaalle laajakaistalle on suuri. Valokuituinfrastruktuuriin on tehty merkittäviä investointeja, mutta ne ovat keskittyneet enimmäkseen korkean tulotason kaupunkikeskuksiin. Investoinnin tavoitteena on laajentaa Netweyn valokuituverkkoa ja tarjota vähävaraisille kotitalouksille pääsy nopean internetyhteyden piiriin. Laajakaistapalveluilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja talouteen. Digitalisaation edistäminen tukee taloudellisen kasvun lisäksi myös pääsyä rahoituspalveluiden, koulutuksen ja terveydenhuollon palveluiden pariin. Myös pienille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus yhdistää liiketoimintansa globaaleihin arvoketjuihin. Digitaaliset infrastruktuurit ja ratkaisut?ovat Finnfundin keskeinen strateginen painopistetoimiala ja nopeimmin kasvava sektori. Finnfund on suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja. Rakennamme kestävämpää tulevaisuutta ja luomme pysyviä vaikutuksia sijoittamalla yrityksiin, jotka ratkaisevat globaaleja kehityshaasteita. Sijoitamme vuosittain 200–250 miljoonaa euroa 20–30 yritykseen kehitysmaissa. Keskitymme erityisesti uusiutuvaan energiaan, kestävään metsätalouteen, maatalouteen, rahoitusalaan sekä digitaalisiin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin. Yhteensä Finnfundin sijoitukset, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat noin 1,23 miljardia euroa, puolet niistä Afrikassa. Yhtiöllä on yhteensä 97 työntekijää Helsingissä ja Nairobissa. 25-15-15-1-2 Luottamus menetetty, faktoja etsitty! Uusi Readly-tutkimus osoittaa, että huoli valeuutisista kasvaa Valeuutiset ovat edelleen yksi demokraattisen yleisön suurimmista haasteista: Useampi kuin joka toinen saksalainen (57 %) on huolissaan siitä, miten disinformaatio vaikuttaa demokratiaan. Samaan aikaan ihmiset haluavat luotettavaa tietoa ja orientaatiota monimutkaisessa uutistilanteessa. Tämä käy ilmi mielipidetutkimuslaitos Ipsoksen digitaalisesta aikakausja sanomalehtialusta Readlystä tekemästä uudesta edustavasta tutkimuksesta. "Kun luottamus heikkenee, epävarmuus kasvaa – ja se tekee yhteiskunnista alttiimpia kohdennetulle disinformaatiolle", sanoo Marie-Sophie von Bibra, Readlyn DACH:n toimitusjohtaja. "Mutta tutkimuksemme osoittaa myös, että ihmiset haluavat todennettua tietoa – ja ovat valmiita etsimään sitä aktiivisesti." Ylikuormituksen ja luotettavuuden kaipuun välimaastossa Tiedot tekevät selväksi: 84 % vastaajista haluaa varmennettuja, luotettavia uutislähteitä. Samaan aikaan lähes 40 % sanoo pitäneensä tietoisesti taukoa uutistapahtumista – ei välinpitämättömyydestä, vaan selkeyden ja selkeyden tarpeesta. "Luvut osoittavat selvästi, että toimituksilla on keskeinen rooli disinformaation käsittelyssä – minkä vuoksi on entistäkin tärkeämpää vahvistaa niiden työtä ja tehdä luotettavia formaatteja näkyviksi", Bibra sanoo. Myös yksittäisillä alueilla – kuten Saksissa, Sachsen-Anhaltissa ja Thüringenissä – luottamus on vähentynyt erityisen selvästi: Siellä yli puolet kyselyyn vastanneista sanoo, että heidän luottamuksensa perinteisiin tiedotusvälineisiin on heikentynyt. Ruotsi näyttää, miten se voidaan tehdä paremmin Kansainvälisessä vertailussa Saksa on selvästi edellä valeuutishuolissaan: Ruotsi torjuu disinformaatiota valtiollisella rakenteella. Erillinen "psykologisen puolustuksen viranomainen" ("Myndigheten för psykologiskt försvar") seuraa disinformaatiokampanjoita, tekee yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa ja tukeutuu varhaiskasvatukseen. Vaikutus: Vain 30 prosenttia ruotsalaisista pitää valeuutisia uhkana demokratialle – Saksassa niitä on lähes kaksi kertaa enemmän. Vaatimus: Medialukutaidon vahvistaminen – faktojen saatavuuden varmistaminen Readly-tutkimuksessa nostetaan esiin kaksinkertainen haaste: korkeat tiedontarpeet kohtaavat yhä vaikeamman uutisympäristön. Metan kaltaiset alustat vähentävät faktantarkistusohjelmiaan, ja monet uutishuoneet joutuvat myös leikkaamaan varmennusresursseja kustannussyistä. "Faktantarkistuksia pidetään välttämättöminä disinformaation torjunnassa, mutta niitä vähennetään monin paikoin. Syyt ovat taloudellisia, seuraukset sosiaalisia", von Bibra sanoo. "Koulutuksen, median ja alustojen on kannettava yhteinen vastuu – vain siten luottamus saadaan takaisin pitkällä aikavälillä." 25-15-15-1-2
• Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-nayteleht Sisältö numero 15 / 2025 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Mitä pienet työnantajat toivovat nuorilta työntekijöiltä Kolme asiaa nousi esille 2 Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa 3 Työpaikkojen määrä romahti – näillä aloilla ja alueilla on eniten töitä 4-5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Turbulenssi maailmassa – puolustusrahastot maaliskuun tilastoissa 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Metson HRC-murskain kiviaineksille mahdollistaa teollisen hiekan tuotannon 10 Helsingin yliopisto Uusi teknologia mullistaa nanokuitujen tuotannon 11 Verovähennysten ilmoittamisen aika on nyt ? Verohallinto oikoo yleisiä väärinkäsityksiä 11 Perintöja lahjavero vähentää perheyritysten investointeja 12 Vattenfall lanseeraa uuden Energiapodcastin 13 Volkswagen Suomen suosituin sähköautomerkki tammi maaliskuussa 2025 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Sisältö numero 15 / 2025 16 Mediakortti 01.01.2025 31.12.2025 17 Trumpin tullit iskevät kipeästi teollisuuteen ja alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä 18 Valmet modernisoi ESE-Energian Pursialan voimalaitokse automaation... 19 Takakansi 20 Teollisuuden Näytelehti Sivu 16 Numero 15 / 2025 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
• Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2025 – 31.12.2025 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Puhelin 046 589 2070 Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 325 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 650 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1300 eur sis. ALV 25,5% 3/4 sivu / 1950 eur + ALV 1/1 sivu / 2600 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5200 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 puh 046 589 2070 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2025: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 03.01.2025 / 07.01.2025 Numero 2 10.01.2025 / 14.01.2025 Numero 3 17.01.2025 / 21.01.2025 Numero 4 24.01.2025 / 28.01.2025 Helmikuu Numero 5 31.01.2025 / 04.02.2025 Numero 6 07.02.2025 / 11.02.2025 Numero 7 14.02.2025 / 18.02.2025 Numero 8 21.02.2025 / 25.02.2025 Maaliskuu Numero 9 28.02.2025 / 04.03.2025 Numero 10 07.03.2025 / 11.03.2025 Numero 11 14.03.2025 / 18.03.2025 Numero 12-13 21.03.2025 / 25.03.2025 Huhtikuu Numero 14 28.03.2025 / 01.04.2025 Numero 15 04.04.2025 / 08.04.2025 Numero 16 11.04.2025 / 15.04.2025 Numero 17 25.04.2025 / 29.04.2025 Toukokuu Numero 18-19 09.05.2025 / 13.05.2025 Numero 20 16.05.2025 / 20.05.2025 Kesäkuu Numero 21-22 06.06.2025 / 10.06.2025 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 01.08.2025 / 05.08.2025 Numero 24-25 08.08.2025 / 12.08.2025 Numero 26 15.08.2025 / 19.08.2025 Numero 27 22.08.2025 / 26.08.2025 Syyskuu Numero 28 05.09.2025 / 09.09.2025 Numero 29 12.09.2025 / 16.09.2025 Numero 30-31 19.09.2025 / 23.09.2025 Numero 32 26.09.2025 / 30.09.2025 Lokakuu Numero 33 03.10.2025 / 07.10.2025 Numero 34-35 10.10.2025 / 14.10.2025 Numero 36 17.10.2025 / 21.10.2025 Numero 37-38 24.10.2025 / 28.10.2025 Marraskuu Numero 39 07.11.2025 / 11.11.2025 Numero 40-41 14.11.2025 / 18.11.2025 Numero 42 21.11.2025 / 25.11.2025 Joulukuu Numero 43-44 05.12.2025 / 10.12.2025
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 18 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Trumpin tullit iskevät kipeästi teollisuuteen ja alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä TNLehti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus 20 prosentin tulleista iskee kipeästi suomalaiseen teollisuuteen. Suomen toiseksi suurimpaan vientialaan kemianteollisuuteen isku on jopa satoja miljoonia euroja. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi olla tätäkin suurempi. Trumpin tullit alleviivaavat vahvojen teollisuuspoliittisten toimien merkitystä kehysriihessä, jotta suomalainen teollisuus pitää pintansa jatkuvassa geopoliittisessa murroksessa. Kemianteollisuus kysyi jäsenyrityksiltään helmikuun lopulla mahdollisten tullien vaikutuksista. Tuolloin selvisi, että Yhdysvaltain tullit EU:lle voivat lohkaista kemianteollisuuden viennistä vuositasolla jopa yli 300 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä vaikutus voi olla tätäkin suurempi. Kyselyä tehtäessä oletettiin, että tullit voisivat olla 25 prosenttia. 20 prosentin tulleillakin puhutaan satojen miljoonien iskusta vientiin. Kyselyyn vastasi 79 jäsenyritystä ja se toteutettiin 27.–28.2.2025. Kemianteollisuuden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut huomattavasti 2020-luvulla. Vuonna 2024 vienti ylsi 2,7 miljardiin euroon, mikä oli 18 prosenttia koko kemianteollisuuden tavaraviennistä. Yhdysvallat onkin alan tärkein yksittäinen vientimaa. Etenkin lääkkeiden vienti Yhdysvaltoihin on kasvanut. – On selvää, että tulleilla on selvä negatiivinen vaikutus yritystoimintaan Suomessa. On keskeistä huomata, että Yhdysvaltain kaltaisia markkinoita ei tuosta vain löydy. Yhdysvalloissa yksityinen kulutus on vuositasolla yli kaksi kertaa EU-maita suurempaa. Lisäksi jos Yhdysvaltojen markkinoilla on aiempaa vaikeampi myydä tuotteita, ovat monet muutkin kuin suomalaiset yritykset etsimässä uusia apajia, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. Jäsenistä yli 60 prosenttia uskoo tullien heikentävän kannattavuutta, liki 40 prosenttia vähentävän tuotantomääriä Suomessa ja noin kolmasosa vähentävän työllisyyttä sekä investointeja Suomessa. Vaikutukset ovat siis pahimmillaan järeitä. – Vallitsevan tilanteen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että kehysriihessä teollisuuspolitiikka nostetaan päätöksenteossa prioriteettilistan kärkeen. Jotta Suomeen saadaan lisää teollisen mittakaavan investointeja, meidän tulee yhdessä elinkeinoelämän, viranomaisten ja valtiovallan kanssa etsiä kilpailuetua, jotta voimme tarjota yrityksille muita maita paremman toimintaympäristön. Kasvua vauhdittaville lisätoimille on nyt entistäkin kovempi tarve, jatkaa Aalto. Kemianteollisuus ry peräänkuuluttaa vahvaa EU:ta ja koordinoituja toimia presidentti Donald Trumpin sekasortoisen kauppapolitiikan lieventämiseksi. Suomen toiseksi suurin vientiala kemianteollisuus koosti tulevaa puoliväliriihtä varten listan toimista, jotka vauhdittavat investointeja ja joilla teollisuus pitää pintansa: Kasvun saamiseksi on ensiarvoisen tärkeää luoda kansallinen toimintamalli, jolla isoja investointihankkeita houkutellaan Suomeen. Suuria investointeja varten tulee luoda yhden luukun periaatteen mukaiset sujuvat viranomaisja luvitusprosessit sekä nopeutetut ja etukäteen määritellyt käsittelyajat. Luvituksen nopeuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. Myös luvituksen osaamiseen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen on panostettava. Lisäksi toimintamalliin sisältyy yrityksille suunnattava yhden luukun palvelu EU-rahoituksen kotiuttamiseksi. Perustetaan yli ministeriörajojen toimiva ”investointinyrkki”, joka auttaa yrityksiä yhteyksien luomisessa ja toiminnan sujuvassa edistämisessä.? Kaivosten sähköveroja ei tule nostaa. Kaivoksien toimintaan kohdistuu huomattavia kustannuspaineita muun muassa energiasta, logistiikasta, päästökaupasta ja kilpailu on kansainvälisesti kovaa. Jopa Euroopan komissio suosittelee teollisuuden sähköveron pitämistä EU:n minimissä. Teollisuuden sähköistämistukea tulee jatkaa päästökauppakauden loppuun asti muiden kilpailijamaiden tavoin. Mikäli tuki loppuu, maksavat Suomessa toimivat yritykset halvoista markkinahinnoista huolimatta jatkossa sähköstä useita kilpailijamaita enemmän. Suomen tulee pitää kiinni teollisuuden kilpailukyvystä ja edistää sähköistämistä ohjaamalla nykyisiä päästökaupan huutokauppatuloja tähän tarkoitukseen. Lainsäädännön toimeenpanon tukemiseen ja valvontaan on varmistettava riittävät resurssit. Yritysten kannalta on tärkeää, että epäselviin säädöksiin saa tulkinta-apua ja että yhteistyö valvontaviranomaisen kanssa on tehokasta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin toiminnan riittävään resursointiin. Tukesille on tullut ja tulee runsaasti uusia tehtäviä seuraavan kahden vuoden aikana, esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyen. Tukesille suunnitellut leikkaukset on peruttava. Työja elinkeinoministeriön resurssit teknisen turvallisuuden substanssiosaamiseen liittyen tulee varmistaa. Lainvalmistelun ohella tulee turvata myös kemikaalija prosessiturvallisuuden laaja-alainen osaaminen. Kansallisen kiertotalouslain valmistelua ei tule jatkaa, vaan siirtää resursseja ennemmin EU:sta vuonna 2026 tulevan Circular Economy Actin vahvaan ennakkovaikuttamiseen. TKI-verokannuste pitäisi laajentaa kattamaan myös laiteinvestoinnit. Esimerkiksi kemian alan yritysten laboratorioiden digitalisaatio vaatii mittavia investointeja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n lisäpääomittamisen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että rahoituksen kohdistumisessa otetaan huomioon pilottija demolaitosten rahoittaminen. Uudesta liikenteen päästökaupasta saatavia huutokauppatuloja voisi käyttää uusiutuvan lentopolttoaineen (SAF) käytön tukemiseen esimerkiksi kuljetustukena. Kuljetustuki huomioitaisiin jo hinnoittelussa, jolloin tuotteen ostohinta olisi alhaisempi ja loppukäyttäjälle ei tästä syystä tulisi kassavirtaviivettä. Yrityskohtaisia vihreän vedyn tai muiden ei-biologisten uusiutuvien polttoaineiden (RFNBO) tavoitteita ei tulisi asettaa Suomessa. Riskinä on, että kustannuslisää ei pysty viemään globaalin tuotteen loppuhintaan, jolloin suomalaisen tuottajan kilpailukyky vaarantuu. Tästä syystä teollisuuden RFNBO-tavoitetta tulisi edistää ensisijaisesti tukikannustimilla. Kannustimien tulisi ohjata luomaan oikeasti uutta nykyisen vähäpäästöisen/vihreän vedyn syrjäyttämisen sijaan. Nykyistä kilpailutilannetta ei tule vääristää. Väylämaksut tulee palauttaa takaisin alemmalle tasolle. Suomen vienti nojaa meriliikenteeseen, joten on ensisijaisen tärkeää huolehtia merirahdin kustannuskilpailukyvystä. Ammatillisesta koulutuksesta on viimeisen vuoden aikana leikattu jo 120 miljoonaa, ja välillisesti säästöt kohdistuvat paitsi aikuisiin myös nuoriin. Yritysten huoli kohdistuu erityisesti ammatillisen koulutukseen laatuun, opetusresurssien riittävyyteen ja tarpeeksi korkeaan, yritysten tarpeita vastaavaan osaamistasoon. Perustutkinto-opiskelijoiden ohella täydennysja muuntokoulutus on ollut yrityksille tehokas keino kouluttaa osaajia muuttuvassa toimintaympäristössä. On oleellista, että ammatilliseen koulutukseen ei enää kohdistu säästötoimenpiteitä. Ne olisivat suora heikennys suomalaisten yritysten toimintakykyyn ja Suomen kilpailukykyyn. 25-15-18-1-2
• Teollisuuden Näytelehti Sivu 19 Numero 15 / 2025 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Valmet modernisoi ESE-Energian Pursialan voimalaitoksen automaation Mikkelissä TNLehti Valmet toimittaa Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän ESE-Energian Pursialan yhteistuotantolaitokselle (CHP) Mikkeliin. Uusi järjestelmä korvaa laitoksen nykyisen, käyttöikänsä päähän tulleen järjestelmän. Pääautomaatiojärjestelmänä Valmet DNAe ohjaa jatkossa voimalaitoksen kolmea kattilayksikköä (Pursiala 1, 2 ja lämmitysyksikkö) sekä kaukolämpöakkua, sähkökattilaa ja polttoaineen vastaanottoa. Järjestelmä varmistaa laitoksen korkean käytettävyyden ja tarjoaa kehittyneitä prosessinohjaussovelluksia, mikä parantaa suorituskykyä ja luotettavuutta. Tilaus sisältyy Valmetin vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen tilauksiin. Sen arvoa ei julkisteta. Järjestelmän käyttöönotto alkaa keväällä 2026, ja se luovutetaan asiakkaalle syksyllä 2026. “Aiemmissa työtehtävissäni voimalaitoksissa ja teollisuudessa olen havainnut Valmetin automaatiojärjestelmän olevan yksi toiminnallisesti parhaista. Aloitimme Mikkelissä kaksi vuotta sitten tutkimaan ominaisuuksia ja käyttäjäkokemuksia eri automaatiojärjestelmistä, jotka sopivat Pursialan kokoiselle voimalaitokselle. Perusteellisen arvioinnin jälkeen päädyimme siihen, että Valmetin ratkaisu on Pursialan laitokselle kehittynein ja luotettavin”, sanoo ESE-Energia Oy:n käyttöpäällikkö Mikko Turunen. “Olemme ylpeitä voidessamme modernisoida Pursialan voimalaitoksen pääautomaatiojärjestelmän Valmet DNAe:llä. Vahvat referenssimme voimalaitosautomaatiossa, monipuolinen tuoteja ratkaisutarjontamme sekä laaja asiakaspalvelun tukiverkosto vakuuttivat asiakkaan. Valmet DNAe:n ja kattavan toimituksen ansiosta asiakas hyötyy voimalaitoksen parantuneesta operatiivisesta tehokkuudesta, luotettavuudesta ja suorituskyvyn optimoinnista”, sanoo myyntijohtaja Pasi Voutilainen Valmetin Automaatiojärjestelmät-liiketoiminnasta. Tietoa asiakkaasta ESE-Energia Oy on Mikkelissä sijaitseva alueellinen energiayhtiö, jolla on 125-vuotinen historia. Yhtiö tuottaa, myy ja jakaa lämpöä ja sähköä palvellen noin 2 500 kaukolämmön ja 25 000 sähkönjakelun asiakasta Mikkelin alueella. Pursialan voimalaitos tuottaa vuosittain noin 100 GWh sähköä, 400 GWh kaukolämpöä ja 20 GWh teollisuushöyryä käyttäen polttoaineinaan energiapuuta (90 %) ja turvetta (10 %). Teknistä tietoa toimituksesta Toimitus sisältää Valmet DNAe -automaatiojärjestelmän, joka ohjaa ja monitoroi kahta pääkattilaa (CFB ja BFB), lämminvesikattilaa, sähkökattilaa, kaukolämpöakkua sekä polttoaineen vastaanottoa. Optimaalisen sähköntuotannon ja päästöjen valvonnan varmistamiseksi toimitus sisältää Valmet DNA -höyryturbiinin automaation ja Valmet DNA Advanced Process Controls (APC) -ratkaisut. Koko laitoksen energiantuotantoa hallitaan Valmet DNA Energy Management -järjestelmällä. Kaikki turvallisuuteen liittyvät järjestelmät perustuvat Valmet DNAe-järjestelmään integroituun HIMA-teknologiaan. Voimalaitosta ohjataan verkkopohjaisella Valmet DNAe -käyttöliittymällä, jossa UX-suunnittelumenetelmiä käytetään uuden ohjausympäristön kehittämiseen. 25-15-19-1-2 Valmet modernisoi ESE-Energian Pursialan voimalaitoksen automaation Mikkelissä. Kuva: Kimmo Iso-Tuisku
• Ota QR koodi käyttöön,vaikka ”kännykkään”, niin Teollisuuden Näytelehti kulkee aina mukanasi. Teollisuuden Näytelehteä luetaan myös ulkomailla lähinnä Googlen avulla. Sen johdosta voimme julkaista ilmoituksia myös englannin -ja ruotsinkielellä, Jos haluaa varmistaa, että lehdistötiedotteessa julkaistaan myös yhteystiedot niin kannattaa ottaa meihin yhteyttä. On myös eräs tapa varmentaa tiedotteen julkaiseminen mahdollisimman useassa lehdessä ja se onnistuu parhaiten jos tiedote on jo valmiiksi taitettu tiettyyn kokoon ja siten helpottaa taittajan työtä. Tämän toiminnan mahdollistaa nykyiset tekstinkäsittelyohjelmat. Lukuisat teollisuuslaitokset teettävät lehdistötiedotteita joita siten jaetaan asiakkaille. Tämä on tietenkin hyvä asia, jo pelkästään sen johdosta, että lehdistötiedotteet lisäävät myyntiä, sen johdosta, että ostajien tietomäärä lisääntyy. Toisin sanoen tietävä asiakas on myös se ostava asiakas. Tietoa pitää saada myös hieman laajemmalle lukijakunnalle, jotta markkinointi pysyy hyvällä tasolla. Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3 24280 salo puh.0465892070 Sähköposti osoite on: markkinointi @tn-lehti.fi