Teollisuuden Näytelehti SSN 2737-2359 (Verkkojulkaisu) (ISSN 0780-7090 (aikoinaan painettu lehti) 44 vuosikerta Sisältö on sivulla 4 / Mediakortti 01-01-202631-12-2026 on sivulla 17. Numero 11 20.03.2026 44 vuosikerta Tallenna tämä linkki: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti
Teollisuuden Näytelehti sivu 2 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Salpaus kiinnosti ennätysmäärää hakijoita yhteishaussa TNLehti Salpaus kiinnosti yhä useampaa nuorta kevään 2026 yhteishaussa. Salpaukseen haki ensisijaisesti 1400 hakijaa, mikä on enemmän kuin viime vuonna (1330). Kaikkiaan hakemuksia jätettiin 5790, mikä oli lähes 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tutut alat kiinnostivat nuoria Tänä vuonna yhteishaussa hakijoita oli eniten liiketoiminnan, logistiikan, sähköja automaatioalan, sosiaalija terveysalan sekä ajoneuvoalan perustutkintoihin. Palveluja tekniikan alojen koulutukset kiinnostivat laajasti, suosittuja olivat esimerkiksi kasvatusja ohjausalan, matkailualan sekä hiusja kauneudenhoitoalan perustutkinnot. Koneja tuotantotekniikan vetovoima jatkoi jo useamman vuoden jatkunutta kasvuaan. Viime vuonna uutena koulutuksena yhteishakuun tullut teknisen suunnittelun koulutus kiinnosti myös tänä vuonna. Tekstiilija muotiala kiinnosti nuoria aiempaa enemmän. Sosiaalija terveysala säilytti tasaisen kiinnostuksensa. – On ilahduttavaa, että nuoret kokevat Salpauksen kiinnostavana vaihtoehtona. Erityisesti tekniikan ja palvelualojen vetovoima näkyy vahvasti. Nuoria kiinnostavat ammatit, joissa pääsee tekemään ja näkemään oman työnsä tulokset. Samalla ammatillinen koulutus nähdään yhä useammin myös väylänä korkeakouluopintoihin. Oppimisympäristömme tarjoavat myös uusinta teknologiaa, johtaja Risto Salmela sanoo. Opiskelupaikkoja on tarjolla erityisesti aloille, joilla PäijätHämeessä on tarvetta työvoimalle. – Erityisesti sähköja automaatioalalla, koneja tuotantotekniikassa, ajoneuvoalalla erityisesti hyötyajoneuvoasentajan tehtäviin sekä matkailualalla ja sosiaalija terveysalalla on työvoiman tarvetta tulevaisuudessa, Salmela tuo esiin. Ammatillinen koulutus on väylä työhön ja korkeakouluun Ammatillinen koulutus on käytännönläheinen väylä työelämään ja korkeakouluun. Opintoihin voi Salpauksessa yhdistää myös lukioja ammattikorkeakouluopintoja, yrittäjyyttä tai kansainvälistä kokemusta. – Meillä nuori pääsee harjoittelemaan työelämässä tarvittavia taitoja erilaisissa oppimisympäristöissä. Ammatilliseen koulutukseen kuuluvat työpaikalla tapahtuvat opinnot ovat usein monen nuoren ensimmäinen työkokemus, joista nuori saa tuntumaa työn tekemiseen, rehtori Päivi Saarelainen kertoo. Opiskelupaikkoja riittää päijäthämäläisille nuorille Saarelainen tuo esiin, että opiskelupaikkoja on päijäthämäläisille nuorille riittävästi. – Jos oma ensisijainen hakutoive ei toteutuisikaan, kakkostai kolmostoive osoittautuu usein myös hyväksi ja mieleiseksi alaksi, hän tuo esiin. Yhteishaun valinnan tulokset julkaistaan 11.6.2026. Opinnot alkavat 3.8.2026. Tietoa julkaisijasta Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus tarjoaa ammatillista koulutusta aikuisille ja nuorille sekä henkilöstöja täydennyskoulutusta yritysten henkilöstölle. Salpaus on yksi Suomen suurimmista monialaisista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Vuosittain Salpauksessa opiskelee noin 13 000 aikuista ja nuorta. Opettajia ja muuta henkilöstöä on noin 600. Salpaus – enemmän kuin koulu – opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. 26-11-2-1-2 Kuvateksti: Koneja tuotantotekniikan opiskelija Salpauksen Vipusenkadun kampuksella. Kuva: Lauri Rotko -Kubo
Teollisuuden Näytelehti sivu 3 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK Humanoidirobotiikkaa Satakuntaan – Uuden sukupolven Dobot Atom -robotti saapui SAMKille TNLehti Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) RoboAI-tutkimuskeskus on investoinut Dobot Atom -humanoidirobottiin. Kyseessä on yksi Euroopan ensimmäisistä Atom-roboteista. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa humanoidirobotiikan osaamista Suomessa ja luoda Satakuntaan uusi alusta tutkimukselle, opetukselle ja yritysyhteistyölle. Robotti saapui SAMKille tiistaina 17.3. – Humanoidirobotiikka edustaa seuraavaa askelta robotiikan kehityksessä. Haluamme rakentaa tätä osaamista nimenomaan Satakuntaan ja vahvistaa alueen asemaa teknologian edelläkävijänä ja kehittäjänä, sanoo Mirka Leino, johtava tutkija RoboAI-tutkimuskeskuksesta. Humanoidirobotiikka on nopeasti kehittyvä teknologian osa-alue, jossa tekoäly yhdistyy fyysiseen toimintaan ihmismäinen robotin muodossa. Syksyllä lanseerattu Atom on noin 170 senttimetriä korkea kävelevä robotti, joka hyödyntää kehittyneitä tekoälymalleja, anturiteknologiaa ja tarkkaa liikkeenohjausta. Laitteen toimittaa suomalainen Murri Oy. Investointipäätökseen vaikuttivat mallin uutuuden lisäksi robotin laskentateho ja sen tarjoamat mahdollisuudet käytännön kokeiluihin. Tutkimusta ja uusia mahdollisuuksia satakuntalaisille yrityksille ja opiskelijoille Uusi investointi mahdollistaa tutkimuksen, jossa tarkastellaan muun muassa robottien autonomista toimintaa, ihmisen ja robotin yhteistyötä sekä turvallista robotiikkaa aivan uudella tavalla. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja esimerkiksi teollisuuden ja sote-alan tarpeisiin. Vaikka humanoidirobotteja on jo kaupallisesti saatavilla, valmiit sovellukset ovat vielä harvinaisia. Ohjelmistot ja käytännön ratkaisut ovat monilta osin kehitysvaiheessa, joten osaaminen rakentuu kokeilujen ja käytännön testaamisen kautta. – Nyt aloitamme työn, jossa tutkimme ja kehitämme humanoidirobotiikkaa askel kerrallaan. Samalla satakuntalaiset yritykset ja opiskelijat saavat mahdollisuuden tulla mukaan ideoimaan ja testaamaan robotiikan uusimpia ratkaisuja, toteaa RoboFleet-hankkeen projektipäällikkö Ville Konttinen. Atom-robottia tullaan hyödyntämään tutkimuksessa, opetuksessa ja kokeiluissa yrityskumppaneiden kanssa. Investointi on osa RoboAI:n pitkäjänteistä strategiaa olla teknologian edelläkävijä ja vahvistaa robotiikan ja tekoälyn tutkimusja kehitystoimintaa Satakunnassa. RoboAI on Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus, joka palvelee Satakunnan alueen yrityksiä, yhteisöjä ja julkisia toimijoita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvissä haasteissa. Investointi on osa RoboAI:n RoboFleet – Mobiilirobottien ja eksoskeletonien muodostamien parvien tehokas hyödyntäminen -hanketta, jolle Satakuntaliitto on myöntänyt osarahoitusta alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alueja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021) annetun lain nojalla. Hankkeen toimenpiteet kuuluvat Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksen (JTF) säädösten soveltamisalan piiriin. Lisätietoja RoboFleethankkeesta. 26-11-2-1-2 RoboAI:n asiantuntijat ja RoboAI-akatemian opiskelijat tutustuivat Atomiin Dobotin edustajan Xuanqiao Yangin opastuksella. Atomilla tehtävän tutkimusja kehitystyön tavoitteena on kehittää ratkaisuja esimerkiksi teollisuuden ja sote-alan tarpeisiin.
Tallenna linkki https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti/ Sisältö numero 11 / 2026 Kansi ( teksti näihin kuviin löytyy sisäsivuilta) 1 Salpaus kiinnosti ennätysmäärää hakijoita yhteishaussa 2 Humanoidirobotiikkaa Satakuntaan – Uuden sukupolven Dobot Atom -robotti saapui SAMKille 3 Sisältö numero 11 / 2026 4 Suomi näyttää suuntaa yritysautojen sähköistämisessä 5 Pienyrittäjillä verovelkaa 1,3 miljardia... 5 Tekstiä päätoimittajalta 6 Tesin vuosi 2025 7 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 8-9 Kontti, jossa rakentaan 50 torjuntadroonia päivässä 10-11 Kimmo Kanto nimitetty Euroopan avaruusjärjestön neuvoston varapuheenjohtajaksi 12 XPENG tuo Suomeen uuden sukupolven ultraälykkään 13 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 14-15 Hitachi Energy ja Vaasan yliopisto tutkimusyhteistyöhön… 16 Mediakortti 01.01.2026 31-12-2026 17 Donut Labin erikoistesti mittaa Donut Batteryn suoriutumista 18 Kasvurahoitusta on tarjolla enemmän kuin pitkään aikaan… 19 Uutisia Tiedotteita Ajankohtaista asiaa 20-21 ArvBusiness Finland myönsi rahoitusta viime vuonna yli miljardi euroa 22 Arval vahvistaa odotuksia ylittävän käyttöiän 23 Takakansi 24 Teollisuuden Näytelehti Sivu 4 Numero 11 2026 Kuvaa QR Koodi puhelimen ja voitte lukea Teollisuuden Näytelehden numeroita aina silloin kun haluatte. Voitte lähettää sen myös liikekumppanille jotta hän voi myös lukea sen tekstin jonka haluatte hänen näkevän
Teollisuuden Näytelehti sivu 5 Numero 11 / 2026 TNLehti Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Suomi näyttää suuntaa yritysautojen sähköistämisessä Euroopassa TNLehti Suomi nousee esiin yhtenä Euroopan esimerkkimaista yritysautojen sähköistämisessä. Erityisesti ennakoitava verotus sekä työpaikkalatauksen verovapaus vauhdittavat sähköistymistä Suomessa, selviää EY:n ja Eurelectricin tuoreesta raportista. Tuoreessa Fleet forward: powering the transition to electric mobility -raportissa käsitellään poliittisia toimia, joilla voidaan nopeuttaa siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen. Euroopassa yritysja kuljetusautot muodostavat suuren osan uusien ajoneuvojen rekisteröinneistä ja luovat siten suuntaa koko autokannan sähköistymiselle. Yritysautoilla tarkoitetaan yritysten ajokalustoa: henkilöautoja, työsuhdeautoja, pakettiautoja sekä jakelu-ja huoltoautoja. Selkeä politiikka vauhdittaa sähköistymistä – Suomi näyttää suuntaa Sähköautojen käyttöönotto etenee nopeimmin maissa, joissa verotus on selkeää ja ennakoitavaa. Suomessa yhdistelmä ennakoitavista verokannustimista, riittävästä latausinfrastruktuurista ja selkeästä sääntelystä tukee siirtymää tehokkaasti. ”Yritysautojen sähköistyminen on yksi nopeimmista tavoista vauhdittaa sähköisen liikenteen yleistymistä. Ennakoitava verotus ja työpaikkalatauksen verovapaus tekevät sähköautoista yrityksille houkuttelevan vaihtoehdon, ja kun yritykset sähköistävät ajoneuvojaan, vaikutus näkyy nopeasti myös käytettyjen autojen markkinoilla ja koko autokannassa”, toteaa partneri Roope Hyöky EY:ltä. Suomalaiset yritykset ovat mukana myös rakentamassa sähköisen liikenteen ratkaisuja kansainvälisesti. Esimerkiksi suomalainen latausratkaisujen kehittäjä Virta on mukana rakentamassa älykkäitä latauspalveluja, jotka tukevat sähköisen liikenteen laajentumista. Älykkäät latausratkaisut, energiajärjestelmän joustoa tukevat teknologiat sekä digitaaliset palvelut voivat helpottaa yritysten siirtymää sähköiseen liikenteeseen ja tukea koko energiajärjestelmän tasapainoa. Yritysautot avainasemassa päästövähennyksissä Yritysautojen sähköistäminen voi vaikuttaa huomattavasti liikenteen päästövähennyksiin: Euroopassa henkilöautot tuottavat noin 45 prosenttia tieliikenteen suorista CO₂-päästöistä ja raskas liikenne noin 27 prosenttia. Sen lisäksi, että yritysautojen sähköistäminen voi vaikuttaa merkittävästi liikenteen päästöjen vähentämiseen, se voi tuoda yrityksille myös merkittäviä kustannussäästöjä. Sähköajoneuvojen energian käytön kustannus voi olla 50– 70 prosenttia edullisempaa kuin polttomoottoriautojen, ja huoltokustannukset voivat laskea 20–40 prosenttia. ”Sähköautojen kokonaiskäyttökustannukset voivat olla monissa tapauksissa erittäin kilpailukykyisiä polttomoottoriautoihin verrattuna. Tämä korostuu erityisesti yritysautoissa ja pakettiautoissa, joissa ajokilometrit ovat suuria. Kun lataus tapahtuu kotona tai työpaikalla, sähköautojen käyttökustannukset voivat jäädä selvästi polttomoottoriautoja alhaisemmiksi”, Hyöky toteaa. EY rakentaa paremmin toimivaa maailmaa luomalla arvoa asiakkaille, henkilöstölle ja yhteiskunnalle rakentaen samanaikaisesti luottamusta pääomamarkkinoilla. Datan, tekoälyn ja edistyneen teknologian avulla EY:n tiimit auttavat asiakkaita muovaamaan tulevaisuutta itsevarmuudella sekä kehittämään ratkaisuja tämän päivän ja huomisen suurimpiin haasteisiin. EY:n tiimit toimivat laaja-alaisesti tilintarkastuksen, konsultoinnin, laki-, strategia-, veroja transaktiopalveluiden parissa. Toimialakohtaisen asiantuntemuksen, maailmanlaajuisen monialaisen verkoston ja ekosysteemikumppaneiden ansiosta EY:n tiimit tarjoavat palveluita yli 150 maassa. Muokkaamme yhdessä tulevaisuutta itsevarmuudella. 26-11-5-1-2 Verohallinto – Skatteförvaltningen Verohallinto huolissaan: pienyrittäjillä verovelkaa 1,3 miljardia euroa vuonna 2025 – valtaosa maksukyvyttömillä asiakkailla Suomalaisilla oli vuoden 2025 lopussa verovelkaa reilut 4,5 miljardia euroa, kasvua edellisvuoteen oli 336 miljoonaa. Kolmannes kaikesta verovelasta oli pienyrittäjillä. Pienyrittäjien velkatilanne on heikentynyt tasaisesti jo useamman vuoden ajan, kertoo asiakkuusjohtaja Sanna Mäki-Karvia Verohallinnosta. Viime vuoden aikana verovelka on kasvanut 200 miljoonalla eurolla edellisvuodesta eli kasvua oli peräti 18 prosenttia, Mäki-Karvia sanoo. Heikko taloustilanne toki näkyy verovelan määrässä, mutta havaintojemme mukaan valtaosa verovelasta johtuu osaamattomuudesta, ymmärtämättömyydestä ja huolimattomuudesta. Verohallinnon tilastoissa pienyrittäjiksi luetaan yksinyrittäjien lisäksi muutaman työntekijän pienyritykset, kevytyrittäjät sekä maataloudenharjoittajat. Tämä joukko tuo verotuloista 6,3 prosenttia, mutta verovelasta heillä on 31,6 prosenttia. Pieniä on Suomen yrityksistä valtaosa, ja pienillä on haasteita, Sanna Mäki-Karvia toteaa. Yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa – ja se näkyy verovelan määrässä Sanna Mäki-Karvia sanoo, että osittain verovelan kasvua selittää se, että yrittäjäksi ryhdytään matalalla kynnyksellä ja usein vaillinaisin tiedoin. Yrityksen perustaminen nykyisin on hyvin helppoa ja nopeaa, ja niin toki pitääkin olla – yrittäjyys on yhteiskunnan tukiranka. Mutta kun aikaisemmin yritystoiminnan aloittamista on harkittu pidempään, nykyisin päätös yrittäjäksi ryhtymisestä tehdään nopeasti ja valitettavan usein ilman riittävää ymmärrystä. Toisinaan päätös tehdään henkilön itsensä puolesta, kun monilla aloilla työntekijät on siirretty yrittäjiksi. Uskallan sanoa, että se näkyy myös verovelkatilastoissa, Mäki-Karvia toteaa. Verohallinnon havaintojen mukaan aloittavat yrittäjät eivät ymmärrä yrittäjyyden perusasioita tai mitä se vaatii eivätkä ole varautuneita tilanteisiin, kun rahaa ei joka kuukausi tulekaan. Ei ymmärretä esimerkiksi ennakkoveroja tai mitä ilmoituksia pitää antaa. Myös se, että arvonlisävero ei ole yrittäjän omaa rahaa, on useille epäselvää, Mäki-Karvia kuvailee. Verohallinto ohjaa ja neuvoo yrittäjiä eri tavoin. Tuki on erityisen tärkeää yritystoiminnan alkuvaiheessa, ja Verohallinto ohjaakin uusia yrittäjiä mm. ohjaussoitoin ja -viestein, jotta he osaisivat toimia oikein ja hoitaa velvoitteensa. Sanna Mäki-Karvia rohkaisee yrittäjiä pyytämään apua ennen kuin ongelmat kasautuvat. Verohallinnolta saa kysyä neuvoa. Tarjoamme apua ja tukea niille, jotka haluavat hoitaa asiansa oikein, ja tarvittaessa ohjaamme avun piiriin esimerkiksi Yrittäjän talousapuun. Valtaosaa verovelasta ei saada perittyä Verovelasta noin 70 prosenttia on varattomilla tai maksukyvyttömillä asiakkailla. Pienyrittäjillä tämä tarkoittaa noin 870:tä miljoonaa euroa. Maksujärjestelyissä tehtiin vuonna 2025 kaikkien aikojen ennätys: maksujärjestelyn piirissä oli noin 75 000 asiakasta, ja järjestelyn piirissä olevien verojen kokonaismäärä oli lähes 973 miljoonaa euroa. Fakta: Verovelka 2025 verovelkaa kokonaisuudessaan reilut 4,5 mrd euroa pienyrittäjillä verovelkaa 1,3 miljardia euroa eniten velkaa arvonlisäverossa, noin 2,1 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 225 miljoonaa eli 12 prosenttia. Arvonlisäverovelan kasvu oli ensimmäistä kertaa yli 10 prosenttia. Henkilöasiakkaiden tuloverovelkaa oli yhteensä noin 1,4 miljardia euroa, kasvua edellisvuoteen 62 miljoonaa eli noin 5 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten kasvoi valmisteverovelka: sitä oli reilut 227 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen reilut 33 miljoonaa eli 17 prosenttia. Yhteisöjen tuloverovelka laski 2 prosenttia – sitä oli noin 464 miljoonaa euroa. Apua verojen maksuvaikeuksiin: henkilöasiakkaat: Maksuvaikeudet – henkilöasiakkaat vero.fi yritykset ja yhteisöt: Maksuvaikeudet – yritysja yhteisöasiakkaat vero.fi 26-11-5-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 6 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehden Päätoimittaja Jouko Nieminen Palautetta voi antaa s-postiin: tuotanto@tn-lehti.fi Uusiokäyttö on tämän päivän muoti lause jota käytetään, jotta luontoa säästyy ja samalla annetaan mielikuva muille, että me haluamme suojella luontoa. Se on mielestäni oikea tie. Jos minulle oltaisiin kerrottu, että lukkoja voidaan uusiokäyttää olisin nauranut makeasti. Tänään en tuolle asialle enää naura, sillä lukkoja voidaan todellakin uusiokäyttää. Kun sain Abloy Oy:n tiedotteen minulle valkeni se kehityksen tulos, joka mahdollistaa lukkojen uusio käytön. No ei sillä asialla vielä maailmaa pelasteta, mutta se antaa muille mielikuvan, että pienikin uusiokäyttö on tarpeen jotta saadaan aikaan materiaali säästöjä. Kun pieniä säästöjä tulee paljon ja useilta aloilta niin lopputulos on merkittävä ja siksi siihen pitää kaikkien pyrkiä. Olen ottanut tuosta tiedotteesta osalainauksen. Lainaus alkaa. Abloy Oy, Tampereen kaupunki ja Tampereen tilapalvelut Oy testaavat, voiko purettavan koulun lukituslaitteet kunnostaa ja ottaa uudelleen käyttöön uudessa rakennuksessa. Tammelan koulussa toteutettava pilotti on osa Nordic Circularity Piloting Program -ohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakennusalla. Rakennusala on yksi suurimmista luonnonvarojen kuluttajista sekä jätteen tuottajista. Suomessa jopa puolet jätteistä on rakennusja purkujätettä. Taloteknisten tuotteiden uudelleenkäyttö on toistaiseksi harvinaista, mutta Abloy haluaa muuttaa tätä. “Rakennusala kuluttaa valtavasti luonnonvaroja – siksi tarvitsemme uusia ratkaisuja, joilla tuotteiden elinkaarta voidaan pidentää. Tämä pilotti on meille konkreettinen askel ja arvokas tilaisuus kehittää lukitusratkaisujen kiertotaloutta”, sanoo Abloy Oy:n Product Sustainability Manager Heli Tolvanen. Joensuun tehtaan kautta takaisin käyttöön Tammelan koulun tiilirakenteinen vanha koulu puretaan osittain, ja sen tilalle rakennetaan uusi koulu, jonka on määrä valmistua vuonna 2028. Ensimmäistä kertaa Tampereella asemakaava edellytti, että rakennuksesta purettuja rakennusosia käytetään uudelleen samalla kiinteistöllä . Abloy inventoi vanhan koulun lukituslaitteet, kuten lukot, oven helat ja avainpesät. Niistä valittiin ne, jotka voitiin tehdaskunnostaa. Tuotteet irrotettiin lukkoliikkeen toimesta ja lähetettiin Abloyn Joensuun tehtaalle tehdaskunnostettaviksi. “Huomasimme, että pilotissa mukana olleiden käytettyjen tuotteiden tuominen osaksi tehdasprosessia on mahdollista. Esimerkiksi metalliosien uudelleenpinnoitus integroitui sujuvasti nykyiseen tuotantoon, mikä on selkeä osoitus siitä, että kunnostus voi toimia myös teollisessa mittakaavassa”, Tolvanen kertoo. ”Tästä pilotista saamme arvokasta tietoa siitä, miten tuotteidemme elinkaarta voidaan pidentää entisestään”, hän jatkaa. Talotekniikassa on paljon potentiaalia kiertotalouden ratkaisujen edistämiseen Tampereen Tilapalveluiden mukaan hanke tarjoaa konkreettista näyttöä uudelleenkäytön mahdollisuuksista rakennustekniikan laitteistossa. “Tavoitteemme on olla kestävän rakentamisen edelläkävijöitä. Tammelan koulun pilotti osoittaa, että myös talotekniset ratkaisut voivat olla osa kiertotalouden ratkaisua”, sanoo hankepäällikkö Tero Keisu Tampereen Tilapalveluista. Myös ohjelmaa vetävä Combient Pure näkee pilotin esimerkkinä siitä, miten alaa voidaan uudistaa yhteistyön kautta: ”Tarve rakennusalan kiertotaloussiirtymälle on akuutti. Kiertotalouden edistäminen vaatii arvoketjun kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä. Paras keino luoda uusia vähähiilisiä ja kiertotalouden mukaisia ratkaisuja rakennusalalle on tuotevalmistajien tuominen yhteen loppuasiakkaiden eli kiinteistönomistajien ja muiden arvoketjutoimijoiden kanssa”, toteaa Combient Puren Business Design Manager Melissa Kanerva. Pilotit eivät vain tarjoa kaivattuja esimerkkejä, vaan lisäävät alan osaamista sekä tuovat markkinoille uusia, skaalautuvia ja kilpailukykyisiä kiertotalousratkaisuja. Abloyn pilotti Tampereella on konkreettinen esimerkki siitä, miten talotekniikan kiertotalous saadaan vietyä käytäntöön.” Kanerva jatkaa. Pilotti on osa Combient Puren koordinoimaa Nordic Circularity Piloting Program -ohjelmaa, jossa on mukana kahdeksan rakennusalan pilottia eri Pohjoismaista. Mukana on noin 20 organisaatiota. Keväällä 2026 jokainen pilotti esittelee tuloksensa, ja niistä kootaan yhteenveto, joka jaetaan koko toimialan hyödynnettäväksi. Pilotista pysyvä malli rakennusalalle? Abloy aikoo hyödyntää pilotista saatuja oppeja liiketoimintansa kehityksessä. “Tämä pilotti ei suinkaan jää kertaluontoiseksi kokeiluksi. Kiertotalouden kehittäminen on tärkeä osa vastuullisuustyötämme. Haluamme selvittää mahdollisuuksia kehittää tästä kustannustehokas ja skaalautuva toimintamalli tulevaisuuden tarpeisiin”, Tolvanen sanoo. . Lainaus päättyi. Kun nyt olette lukeneet tuon lainauksen ja muodostaneet siitä oman käsityksenne, niin tuleeko mieleen, miten teidän toiminnassanne uusio käyttö on mahdollista. Ehkä tämä pieni esimerkki antaa ajattelun aihetta laajemmalle uusio tuotteiden käytölle.
Teollisuuden Näytelehti sivu 7 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Tesin vuosi 2025: Uuden strategian toteutus käyntiin menestyksekkäästi TNLehti Tesin (Suomen Teollisuussijoitus Oy:n) uuden strategian toteutus lähti vuonna 2025 erittäin onnistuneesti käyntiin. Tesin tulos 178 miljoonaa euroa jatkoi edellisvuoden positiivista kehitystä, mihin vaikutti erityisesti yksittäisten sijoitusten merkittävät arvonnousut. Turbulentista maailmantilanteesta huolimatta vuoden aikana julkistettiin sekä Suomen historian suurin pääomasijoitusrahasto että suurin suomalaisen listaamattoman yrityksen keräämä rahoituskierros. Myös valtion pääomasijoitustoiminnan keskittäminen Tesiin valmistui suunnitellusti ja onnistuneesti. Tesi teki vuonna 2025 sijoituksia ja sitoumuksia yhteensä 425 (116 vuonna 2024) miljoonalla eurolla sekä pääomasijoitusrahastoihin että suoraan startupja kasvuyrityksiin. Näistä rahastositoumuksia oli 124 (53) miljoonaa ja suoria sijoituksia 301 (63) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lopussa Tesi oli suoraan tai välillisesti rahastojen kautta vähemmistöomistajana 576 (546) suomalaisessa yrityksessä. Tesin sijoituksissa painottui uuden strategian mukaisesti skaalautuvan kasvun scaleup-yritykset ja teolliset hankkeet. Tesi teki ensisijoitukset muun muassa Ren-Gasiin, Norsk e-Fueliin ja NestAI:hin sekä jatkosijoitukset muun muassa IQM:ään ja ICEYE:hin. Rahastopuolella Tesi antoi sitoumuksen esimerkiksi suomalaiseen, Euroopan ensimmäiseen yksityiseen puolijohdealaan keskittyvään Cloudberryn pääomasijoitusrahastoon. Markkinan murrosvaiheesta kertoo se, että Lifeline Ventures julkaisi Suomen ensimmäisen kooltaan eurooppalaisen mittaluokan ja samalla Suomen historian suurimman pääomasijoitusrahaston, 400 miljoonan euron kokoisena. Oura puolestaan keräsi yli 770 miljoonan euron rahoituskierroksen, joka on historian suurin suomalaisen listaamattoman yrityksen keräämä rahoituspotti. Uuden strategiansa mukaisesti Tesi sijoitti Lifelinen rahastoon ankkurisijoittajana. Lisäksi Tesi on ollut Ouran omistajana sen alkutaipaleelta saakka. Tesi irtautui vuoden aikana 18 (20) kohdeyrityksestä. Irtautumisista ja pääomasijoitusrahastoista palautuksina saamansa varat yhtiö sijoittaa takaisin markkinaan. Tesin IFRS-tulos tilikaudelta 2025 oli vahva, 178 (165) miljoonaa euroa. Tulokseen vaikutti merkittävästi sijoitusten realisoitumaton arvostustasojen nousu. Yhtiön koko toiminnan ajalta kertyneet voittovarat olivat vuoden lopussa 1 083 (1 024) miljoonaa euroa. “Tesin uuden strategiakauden avaus on lähtenyt käyntiin erittäin onnistuneesti. Kotimaisen pääomasijoitusmarkkinan murrosvaiheessa olemme kanavoineet ennätysmäärän kasvupääomaa suomalaisille huippuyhtiöille yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Samalla kärkiyritysten arvo on noussut lyhyessä ajassa merkittävään kokoluokkaan, mikä saa yhä laajemman joukon sijoittajia liikkeelle. Tämä on hyvä uutinen Suomelle”, kommentoi Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta. Valtion pääomasijoitustoiminnan keskittäminen Tesiin valmistui onnistuneesti Hallitusohjelman mukaisesti valtion pääomasijoitustoimintaa tehostettiin keskittämällä se Tesiin. Yritysjärjestely valmistui 31.5.2025 asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sen myötä Tesiin siirtyi kolmen valtionyhtiön varat ja vastuut, mukaan lukien sijoitussitoumuksia, sekä 36 suoraa sijoitusta ja 14 rahastoa. Yritysjärjestely ei vaikuttanut Tesin tulokseen. Yritysjärjestelyn lisäksi Tesin varoihin vaikutti vuoden aikana saatu lisäpääomitus ja pääoman palautukset. Tesi sai kevään 2024 kehysriihessä päätetystä uuden strategian toteuttamiseen tarkoitetusta 300 miljoonan euron lisäpääomituksesta ensimmäisen sadan miljoonan erän, mutta toisaalta palautti valtiolle 167 miljoonaa euroa osana Valmet Automotiven yritysjärjestelyä. Palautus sisälsi myös Tesin aikaisemman Valmet Automotiven omistuksen. Avainluvut 2025, EUR (suluissa 2024) Tesin uusia sijoituksia ja sitoumuksia 425 milj. (116) rahastositoumuksia 124 milj. (53), 7 kpl (8) suoria sijoituksia 301 milj. (63), 34 kpl (20), joista uusia 11 (4) ja jatkosijoituksia 23 kpl (16) irtautumisia suorista sijoituksista 18 (20) kpl, joista suorien kohdeyritysten konkursseja 3 (6) kpl Maksamattomat sijoitussitoumukset vuoden lopussa 618 milj. (435) Tesin tilikauden tulos (IFRS) 178 milj. (165) Tesin hallinnoitavat pääomasijoitukset 31.12.2025 3,2 mrd. (2,6), joka koostuu rahastosijoituksista 137 kpl (118), rahastojen rahastoista 5 kpl (5) ja suorista kohdeyrityssijoituksista 135 kpl (106) Työntekijöiden nettosuositteluindeksi (eNPS) 60 (55) Tesin sijoituskohteiden antama Luottamus&Maine-tutkimuksen mainearvosana 4,1 (4,2) ja sidosryhmätuki 4,1 (4,1) asteikolla 1–5 Tesi pähkinänkuoressa Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on valtion pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Sijoitamme markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin, suoraan kasvuyrityksiin ja uusiin teollisiin hankkeisiin. 26-11-7-1-2 Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta on keskuskirjasto Oodin sisätiloissa.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 8 Numero 11 / 2026 TNLehti Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä. Tänään julkaistu Etlan tutkimus ”Verotuksen rajoilla – Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin” (Etla Raportti 175) käy monin tavoin läpi Suomen verotusta nykytilanteessa, jossa palkansaajan korkein rajavero on noin 51 prosenttia (ilman kirkollisveroja) ja se kohdistuu jo noin 60 000 euron vuosituloihin. Rajavero mittaa sitä, kuinka suuri osa työtulona ansaitusta lisäeurosta menee veroihin. Taloustieteessä perinteiseen (Saezin) malliin pohjautuvat laskelmat osoittavat, että tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero asettuu Suomessa nykyistä korkeinta rajaveroa alemmas, noin 46–49 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että rajaverojen pitäminen 46–49 prosentin yläpuolella kääntyy todennäköisesti itseään vastaan: käyttäytymisreaktiot supistavat veropohjaa niin paljon, että verotulot laskevat. Nyt julkaistun tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Raportti on julkaistu yhtä aikaa Etlan julkaisusarjassa sekä Akava Worksin julkaisuna. ─ Nykyinen 51 prosentin rajavero on ainakin ylimmän prosentin osalta todennäköisesti jo verotuotot maksimoivan tason yläpuolella. Uhkana onkin, että kireä verotus aiheuttaa sellaisia käyttäytymisvaikutuksia, että valtion kokonaisverokertymä vähenee, verrattuna matalampaan verotukseen. Tämän vaikutuksen voi olettaa näkyvän pidemmän päälle erityisesti työurissa, joihin voi omilla päätöksillään merkittävästi vaikuttaa kireän verotuksen vuoksi, toteaa Etlan Tero Kuusi. Verotus pullonkaulana Suomen kasvutavoitteiden saavuttamiselle? Nyt julkaistu tutkimus kritisoi perinteisiä laskentamalleja siitä, että ne aliarvioivat verotuksen haittoja tarkastelemalla vain lyhyen aikavälin muutoksia työtunneissa. Todellisuudessa korkea marginaaliverotus vaikuttaa yksilöiden koko elinkaaren aikaisiin valintoihin, kuten kouluttautumiseen, työpaikan vaihtoihin ja halukkuuteen hakeutua vaativampiin tehtäviin. Erityisen huolestuttavaa tutkijoiden mukaan on vaikutus teknologiaja tietointensiivisillä aloilla toimiviin osaajiin. ─ Tuore tutkimusnäyttö osoittaa, että juuri teknologiaja tietointensiivisillä aloilla työskentelevät reagoivat verotukseen voimakkaimmin. Koska heidän panoksensa on keskeinen Suomen aineettoman pääoman ja tuottavuuskasvun kannalta, voi korkea verotus muodostua nyt pullonkaulaksi myös kasvutavoitteiden saavuttamiselle, pohtii Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Raportin johtopäätös on, että Suomen tulisi laskea korkeita rajaveroja. Tämä on perusteltua erityisesti silloin, kun verotus ylittää tason, jolla verotulot maksimoituvat. Tällaisessa tilanteessa veronkevennys voi tutkijoiden mukaan maksaa itsensä takaisin muutaman vuoden aikajänteellä, kun taloudellinen aktiivisuus lisääntyy. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. ─ Veropolitiikan tulisi painottaa nykyistä enemmän urakannustimien vahvistamista ja yritysdynamiikkaa tukevia rakenteita. Työn verokiila on samalla kiila aineettoman pääoman kertymiselle, kiteyttää Veronmaksajien Mikael Kirkko-Jaakkola. Nyt julkaistun tutkimuksen ovat rahoittaneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava. Tutkijat suosittelevat politiikkatoimia, joilla: lasketaan korkeita rajaveroja erityisesti silloin, kun verotus ylittää tason, jolla verotuotot maksimoiva taso on jo ylitetty, loivennetaan rajaveroja erityisesti uralla etenemisen ja tuottavuuskasvun kannalta kriittisissä kohdissa, vähennetään työpaikanvaihdon ja liikkuvuuden esteitä, parannetaan kasvuyritysten kannustimien, kuten optioja omistuspohjaisten mallien, toimivuutta sekä sovitetaan verotus ja innovaatiopolitiikka paremmin yhteen, jotta TKI-panostuksista saadaan maksimaalinen hyöty. 26-11-8-1-2 Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Metson omien osakkeiden luovutus ja muutos omien osakkeiden määrässä Metson hallitus on päättänyt luovuttaa yhteensä 352 702 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta 133 henkilölle avainhenkilöiden ja ylimmän johdon suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman (PSP 2023-2025) ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovuttaminen perustuu 25.4.2025 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antamaan valtuutukseen. Osakkeiden luovutus toteutetaan 19.3.2026. Luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on yhteensä 858 981 omaa osaketta. Näistä osakepalkkio-ohjelmista tiedotettiin alun perin pörssitiedotteella 1.7.2020. METSO OYJ Hallitus Metso on kestävää kehitystä edistävien teknologioiden sekä kokonaisvaltaisten ratkaisujen ja palvelujen edelläkävijä kivenmurskauksessa, mineraalien käsittelyssä ja metallinjalostuksessa kaikkialla maailmassa. Parannamme asiakkaidemme energianja vedenkäytön tehokkuutta, lisäämme toiminnan tuottavuutta ja vähennämme ympäristöriskejä tuoteja palveluosaamisemme avulla. Yhdessä luomme positiivista muutosta. Metson pääkonttori on Espoossa. Vuoden 2025 lopussa Metsolla oli lähes 18 000 työntekijää noin 50 maassa, ja liikevaihto vuonna 2025 oli noin 5,3 miljardia euroa. Metson osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. 26-11-8-1-2 Kuusi, Tero Kirkko-Jaakkola, Mikael Kotamäki, Mauri: Verotuksen rajoilla – Näkökulmia Suomen korkeisiin rajaveroihin (Etla Raportti 175)
Teollisuuden Näytelehti Sivu 9 Numero 11 / 2026 TNLehti Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Projektin päivitys Minesto Dragons -lohikäärmeistä Färsaarilla: Mikroverkkotason voimalaitos Dragon 4 sähköntuotannossa Mineston mikroverkkomittakaavan voimalaitos Dragon 4 (100 kW) on asennettu ja tuottaa sähköä Färsaarten verkkoon, tuottaen arvokasta dataa tulevaa mikroverkkoasennusta varten, jota rahoittaa osittain Ruotsin energiavirasto. Minesto-vuorovesienergian leija Dragon 12 (1,2 MW) on onnistuneesti löydetty kymmenen kuukauden vedessä olon jälkeen Vestmannasundissa. Ainutlaatuinen megawatti-Dragon on nyt maissa tarkastusta ja huoltoa varten. Mineston kaupallinen mikroverkkovoimalaitos, Dragon 4, on nyt asennettu ja tuottaa sähköä Färsaarten verkkoon. Tämä työ on mikroverkkohankkeen valmisteluvaihe, jota rahoittaa osittain Ruotsin energiavirasto ja joka on tiiviissä yhteistyössä projektikumppaneiden, mukaan lukien färsaarilaisen energiayhtiö Sevin, kanssa. Dragon 12 -voimalaitos on onnistuneesti palautettu maihin Vestmannassa kymmenen kuukauden verkkoon kytketyn jakson jälkeen. Laajoja tarkastuksia ja arviointeja järjestelmän tilasta tullaan tekemään. Alustavat johtopäätökset osoittavat, että järjestelmän kunto on odotettu ja kulumisen merkkejä on kestänyt meriolosuhteita ja ylittänyt määräaikaiset huoltovälit Toiminta jatkuu kevään ja kesän aikana pääasiassa mikroverkkoprojektin ("ETRIC") toteutuksen ja kansainvälisten kaupallisten kumppaneiden opintovierailujen mahdollistamiseksi. Tietoa Minestosta Minesto on johtava merienergiateknologiayritys, jonka tehtävänä on minimoida energia-alan maailmanlaajuinen hiilijalanjälki mahdollistamalla suunniteltava kaupallinen sähköntuotanto merestä. Mineston palkittu ja patentoitu tuote on ainoa vahvistettu merivoimalaitos, joka toimii kustannustehokkaasti alueilla, joilla on matalavirtaisia vuorovesivirtoja ja merivirtoja. Minesto perustettiin vuonna 2007 ja sillä on toimintaa Ruotsissa, Färsaarilla, Walesissa ja Taiwanissa. Mineston pääosakkeenomistaja on Corespring New Technology. Minesto-osake (MINEST) käydään kauppaa Nasdaq First North Growth Marketissa. Sertifioitu neuvonantaja on G&W Fondkommission. 26-11-9-1-2 Teknologiateollisuus ry Yllätys teknologiateollisuudessa: Kasvuja työllisyysodotukset plussalla maailmantilanteesta huolimatta Kasvu Suomen suurimmalla vientialalla on jatkunut alkuvuoden aikana, vaikka kauppaja geopoliittinen tilanne on muuttunut aiempaakin epävarmemmaksi. Teknologiateollisuuden TeknoBarokyselyn mukaan investointeja aiotaan lisätä merkittävästi ja yritykset odottavat keväälle sekä työllisyyden että tuotannon kasvua. Riskit kasvun tyrehtymiselle ovat kuitenkin edelleen suuret. Teknologiateollisuuden johtava ekonomisti Hanne Mikkonen ja Liisa Takala Suhdanne ja odotukset teknologiateollisuudessa ovat pysyneet yllättävän positiivisina, vielä jopa Iranin sodan alkamisen jälkeen. Helmikuun alussa julkaistu tilauskantaja henkilöstötiedustelu kertoi, että toimialan tilauskertymissä näkyy kauan kaivattu valoilmiö. 9.–13. maaliskuuta tehdyn TeknoBaro-kyselyn perusteella vuodenvaihteessa piristynyt kasvu on jatkunut: sekä uudet tilaukset että tilauskannat ovat vahvistuneet ja työllisyyden odotetaan paranevan tämän kevään aikana laajasti yrityskentässä, niin suurissa kuin pienemmissä yrityksissä. Kyselyyn on vastannut 340 Teknologiateollisuuden jäsenyritystä. – 2020-luku näyttää keksivän meille yhä uusia haasteita, mutta kysely osoittaa, että yritykset ovat sopeutumassa kriiseihin, jatkavat liiketoimintaa ja suhtautuvat maailmantilanteeseen rauhallisesti. Avovastauksista huokuu kuitenkin isosti epävarmuuden lisääntyminen entisestään, ja riskit kasvun tyrehtymiselle ovatkin edelleen suuret, sanoo johtava ekonomisti Hanne Mikkonen. Lähi-idän tilanteella ei ole merkittäviä suoria, välittömiä vaikutuksia pääosaan teknologiateollisuuden yrityksiä juuri nyt, mutta sodan pitkittyessä niitä voi olla odotettavissa viiveellä. Iranin sodan ennakoidaan pitkittyessään heikentävän asiakkaiden investointihaluja, häiritsevän vientituotteiden kuljetuksia ja nostavan hintoja. – Tämä saattaa olla omiaan kampittamaan viime kuukausina piristynyttä kasvua. Vaikka parantuneet tilauskertymät luovat positiivista näkymää tähän vuoteen, meidän tulee varautua taloudessa myös turbulentteihin aikoihin, Mikkonen toteaa. Investointiaikeet ennakoivat kasvua – selkeä näkymä tarpeen Tämänhetkisestä suuresta epävarmuudesta huolimatta selkeä enemmistö kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo lisätä investointeja, erityisesti digitalisaatioon, tekoälyyn sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Myös koneja laiteinvestointien määrä on kasvamassa. – Kun huomioidaan tilanteen epävarmuus ja toisaalta odotukset energiamurroksen edistymisestä, nyt olisi ensiluokkaisen tärkeää luoda yrityksille kannusteita teollisuuden uudistumiseen. Yrityksillä on vahva halu uudistua ja kasvaa kestävästi, mutta ne tarvitsevat ennustettavan toimintaympäristön Suomessa. Geopolitiikkaan emme voi vaikuttaa, mutta meillä on kykyä ja mahdollisuudet tehdä Suomesta houkuttelevampi investointien kohde. Iranin sota on hyvä muistutus siitä, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista on iso riski. – Nyt olisi ensiluokkaisen tärkeää luoda yrityksille kannusteita energiamurroksen entistä voimakkaampaan edistämiseen koko Euroopassa, Mikkonen sanoo. Teknologiateollisuutta huolestuttaa jatkuva uhka uusista veronkiristyksistä. Keskustelu toimintaympäristön heikentämisestä ei huomioi eurooppalaista valtiontukikilpailua ja investointeja suunnittelevien yritysten toimintaympäristön tarpeita. Suomea tulee viedä toimintaympäristönä vakaasti ja ennustettavasti nykyistä kannustavampaan suuntaan. Mikä TeknoBaro? TeknoBaro on Teknologiateollisuus ry:n säännöllinen jäsenkysely, joka toteutetaan neljä kertaa vuodessa (maaliskuu, kesäkuu, syyskuu ja joulukuu). Tuorein kysely toteutettiin 9.–13.3.2026 ja se on lähetetty Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten toimitusjohtajille. Vastaanottajia oli 1693 ja vastauksia 340. Vastausprosentti oli 20. TeknoBaro-kysely sisältää aina kaksi osiota: Talousosion ja vaihtuvan teeman. Talousosion vakiokysymysten tarkoituksena on kartoittaa Teknologiateollisuuden jäsenyritysten suhdannetilannetta ja näkemyksiä tulevasta. 26-11-9-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 10 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Sensofusion Tactical Drone Factory: Kontti, jossa rakentaan 50 torjuntadroonia päivässä TNLehti Sen sijaan, että varastoitaisiin tuhansia drooneja, jotka vanhentuvat, Sensofusion Tactical Drone Factory valmistaa oikean droonin, oikeaan aikaan, missä tahansa. Suomalainen puolustustekniikkayritys Sensofusion Oy julkisti tänään Tactical Drone Factoryn: omavaraisen droonituotantolaitoksen, joka on rakennettu standardin mukaisen merikontin sisään. Tactical Drone Factory on varustettu teollisilla 3D-tulostimilla, elektroniikan kokoonpanoasemalla ja osavarastolla, joilla se pystyy tuottamaan noin 50 torjuntadroonia päivässä. Tehdasta operoi pieni tiimi, ja se voidaan sijoittaa minne päin maailmaa tahansa. Ukrainan sota ja Lähi-idän konflikti ovat kirjoittaneet ilmapuolustuksen säännöt uusiksi. Ukrainassa edulliset droonit ovat muuttaneet taistelukentän rakenteen. Lähi-idässä pitkän kantaman drooni-uhat ovat osoittaneet, että pelkkä kiinteä puolustusinfrastruktuuri on riittämätön. Taistelukentällä nopeimmin sopeutuva voittaa. Varastoinnin ongelma Perinteinen puolustusalan valmistus perustuu suuriin tuotantosarjoihin ja keskitettyyn varastointiin. Useimmille sotilaskalustoille tämä toimii, mutta drooneille ei. Droonitekniikka kehittyy niin nopeasti, että tänään valmistettu malli voi olla taktisesti vanhentunut jo silloin, kun se saapuu rintamalle. Viime vuoden drooneilla täytetyt varastot eivät edusta pelkästään hukkaan heitettyä pääomaa, vaan myös strategista haavoittuvuutta. Sensofusionin vastaus on radikaali: älä varastoi drooneja lainkaan. Sen sijaan varastoi kyky rakentaa niitä. Tehdas, joka mahtuu rekka-auton lavalle Sensofusion Tactical Drone Factory on täydellinen tuotantolaitos, joka on puristettu standardoidun 20-jalkaisen merikontin sisään (ISO 668, STANAG-yhteensopiva). Teollisten 3D-tulostimien pankki tuottaa hiilikuitumuoviset rungot ja muut rakenteelliset komponentit ympäri vuorokauden, kun taas miehitetty kokoonpanoasema hoitaa elektroniikan integroinnin, moottorien asennuksen ja lopullisen laaduntarkistuksen. Raaka-aineet, varaosat ja työkalut varastoidaan samaan konttiin. Rakennettavan droonin mallin vaihtaminen toiseen vaatii ainoastaan uuden suunnittelutiedoston. Kun tiedustelu havaitsee uuden uhan, operaattorit voivat ladata päivitetyn mallin ja aloittaa tuotannon välittömästi. Tämä tekee Tactical Drone Factorysta paitsi tuotantolaitoksen, myös jatkuvan sopeutumisen alustan. "Ukrainan opetus on, että nopeimmin sopeutuva on etusijalla", sanoo Sensofusion Oy:n tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, "Puolustajat haluavat pystyä rakentamaan oikeanlaisia puolustusdrooneja silloin, kun niitä tarvitaan." Jatkuu
Teollisuuden Näytelehti sivu 11 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Jatkuu Kontti, jossa rakentaan 50 torjuntadroonia päivässä TNLehti Ketteryys strategisena etuna Tactical Drone Factoryn (TDF) ydinajatus on operatiivinen ketteryys, joka syntyy, kun valmistus, logistiikka ja käyttöönotto yhdistetään yhdeksi kuljetettavaksi yksiköksi. Sen keskeisiä etuja ovat: Ei vanhenemisriskiä. Jokainen drooni valmistetaan vain tarpeeseen, tuoreimmilla suunnitelmilla. Ei vanhentunutta varastoa hallittavaksi tai poistettavaksi. Laitos voi odottaa kärsivällisesti vuosia valmiina, kunnes sitä tarvitaan. Maailmanlaajuinen sijoitettavuus. Kontti kulkee maanteitse, rautateitse, meritse tai lentoteitse tavanomaista logistiikkaa käyttäen. Kohteessa ei tarvita erikoisinfrastruktuuria. Kontti voidaan sijoittaa ulos, sisätiloihin tai maan alle. Nopea käyttöönotto. Kolmen hengen tiimi esimerkiksi varusmiehiä voi operoida koko laitosta perusopastuksella. Malliriippumaton tuotanto. Sama laitos voi tuottaa torjuntadrooneja, siivellisiä tiedusteludrooneja tai täysin uusia malleja. Tactical Drone Factoryn nykyisen sukupolven torjuntadroonit (Sensofusion Interceptor V6) ovat saavuttaneet yli 350 km/h lentonopeude n. Nopea uhkavaste. Kun uusi drooni-uhka tunnistetaan, vastasuunnitelma voidaan saada tuotantoon tunneissa. Sensofusion Tactical Drone Factory on tilattavissa tänään, toimitukset alkavat toukokuussa 2026. Hinnat alkaen 2 100 000 € (+alv), sisältäen toimituksen. Vaivaaton siirtää nopeasti paikastaa toiseen ja sopiimyös aluksiin, eli siirtoja ja toimintaa voidaan suorittaa myös vesistöissä ( järvet, joet ja meret). Havaitsemiskyky Sensofusion Tactical Drone Factory tukee integraatiota kaikkien Sensofusionin drooni-havaitsemisteknologioiden kanssa, mukaan lukien Airfence-tuotelinja. Lopputuloksena on integroitu järjestelmä sekä droonien havaitsemiseen, että torjumiseen. 26.11.10/11-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 12 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kimmo Kanto nimitetty Euroopan avaruusjärjestön neuvoston varapuheenjohtajaksi TNLehti FM Kimmo Kanto on nimitetty Euroopan avaruusjärjestön (ESA) neuvoston varapuheenjohtajan rooliin Interlakenissa Sveitsissä 19.3.2026. Kanto työskentelee Business Finlandilla avaruus-, puolustusja konnektiviteettiyksikön johtajana. Hän aloittaa kautensa 1. heinäkuuta. ESA:n neuvosto on järjestön ylin strateginen päätöksentekoelin, ja Kanto on tehtävässä ensimmäinen suomalainen. ESA:n neuvoston puheenjohtajisto vastaa neuvoston työskentelystä, päätösasioiden valmistelusta, jäsenmaiden koordinoinnista sekä järjestön toimielinten yhteensovituksesta. Lisäksi puheenjohtajisto toimii ESA:n pääjohtajan strategisena tukena. ”Suomeen on syntynyt viimeisen 10 vuoden aikana merkittävä ja nopeasti kasvava avaruusyritysten keskittymä. Business Finland on ollut keskeisesti mukana luomassa tätä kasvua tukemalla alan yrityksiä. On erittäin hienoa, että Business Finlandin rooli ja osaaminen alalla saa tunnustusta Kimmo Kannon nimityksen kautta. Tämä auttaa yhteistyön tiivistämistä ESA:n suuntaan ja tukee myös alan kasvua jatkossa”, kommentoi elinkeinoministeri Sakari Puisto. Kanto näkee, että ESA:n merkitys Euroopan kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden vahvistajana tulee kasvamaan. Viime vuonna ESA:n jäsenvaltiot sitoutuivat kasvavaan budjettiin ministerikokouksessa. Jäsenmaat rahoittavat järjestön toimintaa nyt ennätyksellisesti, eli yli 22 miljardilla eurolla seuraavaksi viisivuotiseksi rahoituskaudeksi. Suomi osallistuu ESA:n ohjelmiin 233 miljoonalla eurolla samalle rahoituskaudelle. “ESA:n ohjelmat tukevat Euroopan kykyä kehittää omia kriittisiä avaruusja dataratkaisuja. Ne vahvistavat myös alueen teknologista itsemääräämisoikeutta. Nämä teemat ovat linjassa sekä EU:n että Suomen turvallisuus-, resilienssija kilpailukykyprioriteettien kanssa“, sanoo pitkäaikaisen uran Suomen päädelegaattina järjestössä tehnyt Kimmo Kanto. Business Finlandissa avaruus-, puolustusja konnektiviteettiyksikön johtajana työskentelevä Kanto tähdentää, että varapuheenjohtajuus tarjoaa Suomelle konkreettisen mahdollisuuden vaikuttaa avaruusjärjestön tuleviin painotuksiin. Kanto on ensimmäinen suomalainen tehtävässä. Hän on tehnyt työtä Euroopan avaruusjärjestön parissa 20 vuoden ajan. Tänä aikana suomalaisyritysten ja tutkimuslaitosten osaaminen on asemoitunut osaksi Euroopan strategisia avaruusja teknologiainvestointeja. Suomi liittyi ESA:n jäseneksi vuonna 1995 ja oli 14. jäsenmaa. Heinäkuussa alkavan toimikauden aikana valmistellaan mm. seuraava ESA:n ministerikokous 2028 sekä yhteistyön laajuus EU:n kilpailukykyrahaston suhteen. ESA:n neuvoston puheenjohtajaksi valittiin Espanjan JuanCarlos Cortés Pulido ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Slovenian Tanja Permozer. 26-11-12-1-2 Esan neuvoston tuore puheenjohtajisto
Teollisuuden Näytelehti sivu 13 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Inchcape Finland XPENG tuo Suomeen uuden sukupolven ultraälykkään 7-paikkaisen sähköauton – Tässä tulee X9 TNLehti XPENG X9 on suunniteltu vastaamaan modernin perheen ja aktiivisen arjen tarpeisiin, tarjoten poikkeuksellisen tilaratkaisun seitsemälle matkustajalle ilman kompromisseja mukavuudessa X9 tarjoaa luokkansa edistyksellisintä teknologiaa, kuten kaksoiskammiollisen ilmajousituksen, taka-akseliohjauksen ja jopa 12 minuutin pikalatauksen (10–80 %) Helsinki, 18. maaliskuuta 2026 XPENG, maailmanlaajuisesti toimiva tekoälypohjaisten älykkäiden sähköautojen edelläkävijä, tuo Suomeen uuden XPENG X9 -mallin. Kyseessä on ultraälykäs 7-paikkainen täyssähköauto, joka määrittelee perheautoluokan uudelleen. XPENG kuvaa X9:ää täysin uutena ajoneuvolajina – yhdistelmänä edistyksellistä teknologiaa, poikkeuksellista tilankäyttöä ja ensiluokkaista matkustusmukavuutta. Rohkean muotoilun ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden ansiosta X9 edustaa XPENGin seuraavaa suurta askelta kohti älykkään liikkumisen tulevaisuutta. Tilaa koko perheelle ilman kompromisseja Mitoiltaan 5316 mm pitkä, 1988 mm leveä ja 1785 mm korkea XPENG X9 huokuu itsevarmaa ja modernia olemusta säilyttäen samalla elegantin ja dynaamisen ilmeen. Huolellisesti muotoillut pinnat mahdollistavat luokkansa huippua edustavan ilmanvastuskertoimen (Cd) 0,236. X9:n sisätiloissa korostuu avaruus ja muunneltavuus. Täysin tasainen lattia maksimoi sisäkorkeuden ja luo ilmavan tilantunteen matkustamon kaikille istuinriveille. Huomaamaton, upotettu tavaratilan lattia tuo lisää säilytystilaa, mahdollistaen seitsemän matkustajan ja seitsemän normaalikokoisen matkalaukun kuljettamisen samanaikaisesti. XPENGin tunnusomainen Magic Third Row -kolmas istuinrivi taittuu sähköisesti täysin tasaiseksi yhdellä painalluksella, muuttaen auton hetkessä perheautosta yhtenäiseksi tavaratilaksi. Tavaratilan koko kasvaa tällöin 721 litrasta jopa 2 554 litraan. Matkustusmukavuus on viety uudelle tasolle: epäsuoraa ilmavirtaa hyödyntävä ilmastointijärjestelmä jakaa lämmön ja viilennyksen tasaisesti ja miellyttävästi koko matkustamoon. Lisäksi matkustajat voivat nauttia lounge-tyylisistä istuimista, integroidusta jääkaapista sekä henkilökohtaisista viihdenäytöistä, jotka luovat ensiluokkaisen matkustuskokemuksen. Tarkasti hallittua mukavuutta kaikissa olosuhteissa Futuristisen muotoilun ja avarien sisätilojen lisäksi X9 nostaa ajomukavuuden uudelle tasolle kehittyneen tekniikkansa ansiosta. X9 on luokkansa ainoa malli, joka on varustettu kaksikammioisella ilmajousitusjärjestelmällä. Järjestelmä säätää ajokorkeutta ja vaimennusta älykkäästi reaaliajassa ja hyödyntää tienpinnan ennakoivaa havainnointia, taaten tasaisen ja hallitun ajokokemuksen kaikissa olosuhteissa. Ajettavuutta parantaa myös X9:n taka-akseliohjaus, joka tuo suuren auton käsiteltävyyteen ketteryyttä, jota tavallisesti odotetaan huomattavasti pienemmältä ajoneuvolta. Kääntösäde on vain 5,4 metriä, mikä helpottaa liikkumista ahtaissa kaupunkiympäristöissä, pysäköintihalleissa ja vilkkailla noutoalueilla. Älykästä teknologiaa ja tinkimätöntä turvallisuutta XPENG X9:n ytimessä on edistyksellinen älyarkkitehtuuri, joka tarjoaa huippuluokan laskentatehon seuraavan sukupolven kuljettajaa avustaville järjestelmille, älykkäälle ohjaamokokemukselle sekä kattaville turvallisuusratkaisuille. Arjen käytettävyyttä parantaa älykäs matkustamo, jonka keskiössä on vaikuttava 21-tuumainen HUD-näyttö. Se tarjoaa selkeän ja intuitiivisen käyttöliittymän navigointiin, kuljettajaa avustaviin toimintoihin ja ajoneuvon tietoihin. X9 tarjoaa kattavat älykkäät pysäköintitoiminnot, mukaanlukien 360-kameran ja älypuhelimella ohjattavan etäpysäköinnin. X9 on rakennettu XPENGin 800 voltin piikarbidipohjaiselle suurjännitearkkitehtuurille, joka mahdollistaa erittäin nopean latauksen. Yhteensopivilla suurteholatureilla akun varaustaso nousee 10 prosentista 80 prosenttiin jopa 12 minuutissa. Tämä suorituskyky vahvistettiin myös NAF:n (Norges Automobil-Forbund) talvilataustestissä tammikuussa 2026, jossa X9 säilytti saman latausajan vaativissa talviolosuhteissa ja sijoittui testin ykköseksi. Samalla X9 asettaa uuden tehokkuusstandardin: energiankulutus on vain 20 kWh / 100 km (WLTP). Turvallisuus on suunniteltu osaksi X9:n jokaista yksityiskohtaa. X9 on kehitetty täyttämään tulevan Euro NCAP 2026 -viiden tähden turvallisuusluokituksen vaatimukset. Virallisten testitulosten odotetaan valmistuvan lokakuussa. Mallin rakenne ja teknologia korostavat korkeaa rakenteellista lujuutta, edistyksellistä matkustajansuojaa sekä ennakoivia, älykkäitä turvallisuusjärjestelmiä. Toimitukset alkavat kesällä X9:n ennakkomyynti on nyt käynnissä XPENG-jälleenmyyjillä. Asiakastoimitusten on määrä alkaa kesän aikana. X9 on XPENGin neljäs Suomessa saatavilla oleva malli, ja se vahvistaa entisestään brändin asemaa älykkäiden sähköautojen segmentissä. XPENG Suomen maajohtaja Niko Tillan kommentoi: “X9 edustaa seuraavaa askelta XPENGin kasvumatkalla Suomessa. Kasvu jatkuu, ja malliston laajentuessa asiakkaamme pääsevät tutustumaan useisiin uusiin mallijulkaisuihin vielä tämän vuoden aikana.” Tietoa XPENGistä Vuonna 2014 perustettu XPENG on johtava kiinalainen tekoälypohjaisiin liikkumisratkaisuihin keskittyvä kansainvälinen teknologiayhtiö, joka suunnittelee, kehittää, valmistaa ja markkinoi älykkäitä sähköajoneuvoja kasvavan teknologiatietoisen kuluttajajoukon tarpeisiin. Yhtiön missiona on johtaa älykkään sähköisen liikkumisen vallankumousta ja muokata liikkumisen tulevaisuutta huipputeknologian avulla. Parantaakseen asiakaskokemusta XPENG kehittää itse edistyksellistä kuljettajan avustinjärjestelmäänsä (ADAS), älykästä auton käyttöjärjestelmää sekä muita keskeisiä järjestelmiä, kuten voimansiirtoa ja sähköistä arkkitehtuuria (EEA). Yhtiön pääkonttori sijaitsee Guangzhoussa, Kiinassa, ja XPENGillä on myös keskeisiä toimistoja Pekingissä, Shanghaissa, Piilaaksossa ja Amsterdamissa. XPENGin sähköajoneuvot valmistetaan pääasiassa Itävallassa. XPENG on listattu New Yorkin pörssissä (NYSE: XPEV) ja Hongkongin pörssissä (HKEX: 9868). 26-11-13-1-2 Toimitukset alkavat kesällä
Teollisuuden Näytelehti sivu 14 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kommentti: Tanskassa kohtuuhintainen asuminen kuuluu kaikille – eikä rasita julkista velkasuhdetta TNLehti Tanskassa sosiaalinen ja kohtuuhintainen asuminen on olennainen osa asuntopolitiikkaa. Tanskan tilastoviranomaisen Danmarks Statistikin mukaan sosiaaliset ja kohtuuhintaiset asunnot (almene boliger) vastaavat 20 prosentista asuntokannasta ja niitä on yhteensä noin 560 000. Asunto-osuuskunnilla (private andelsboligforeninger) on noin 200 000 asuntoa eli 7 prosenttia asuntokannasta. Yksityisiä vuokra-asuntoja on noin 610 000, mikä vastaa 21 prosenttia kaikista asunnoista. Tyypillisin asuntotyyppi on kuitenkin omistusasunto, joita on 47 prosenttia asunnoista . Almene boliger ovat voittoa tavoittelemattomia asuntoja, joiden vuokratuloilla katetaan asunnoista aiheutuvat pääomaja hoitokustannukset sekä asuntojen korjaukset, eli niiden vuokrat perustuvat omakustannusperiaatteeseen ja ovat siten vuokralaiselleen markkinahintaisia asuntoja huokeampia. Suomalaistyyppistä vuokrantasausta asuintalojen välillä ei kuitenkaan pääasiassa ole. Asunnot jaetaan asuntojonon perusteella, joskin kunta voi osoittaa osan asunnoista pelkästään erityisille ryhmille, kuten asunnottomille tai ikääntyneille. Asuntojonoon voi kuitenkin liittyä kuka tahansa, eikä esimerkiksi erillisiä tulotai varallisuusrajoja ole. Asuntoihin liittyy olennaisesti myös asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa asuintalojensa hallintoon ja kehittämiseen. Järjestelmän tavoitteena onkin ehkäistä segregaatiota asuinalueiden monimuotoisuutta tukemalla. Andelsbolig on suomalaisille hieman tuntemattomampi asumismuoto, joka sijoittuu sosiaalisen ja kohtuuhintaisen sekä omistusasumisen väliin. Siinä asukas ei omista asuntoa, vaan osuuden asuntoyhdistyksestä, joka taasen omistaa koko rakennuksen. Yhdistykset eivät kuitenkaan tavoittele voittoa, joten asumisen hinta on markkinahintaa alhaisempi. Suomalaiseen asunto-osakeyhtiöön verrattuna andelsboligin keskeisimmät erot ovat siinä, että osuuden hinnalle on määritelty hintakatto, joka voi perustua esimerkiksi talon kirjanpitoarvoon tai yhdistyksen sääntöihin. Lisäksi andelsboligissa hallinto ja taloudellinen vastuu ovat jonkin verran yhteisöllisempiä ja jaetumpia kuin suomalaisissa asunto-osakeyhtiöissä. Miten kohtuuhintainen asuminen rahoitetaan? Tanskassa voittoa tavoittelemattoman kohtuuhintaisen asumisen – siis almene boliger – rahoitus perustuu valtion tai kunnan suoraan tukeen, valtion takaamaan lainaan sekä pieneen asukkailta kerättävään osuuteen. Rakennettaessa uutta almene boliger -kohdetta, kunta myöntää tyypillisesti 8–12 prosentille rakennuskustannuksista korottoman lainan, jonka lyhentäminen aloitetaan viimeistään 50 vuoden kuluttua sen nostamisesta tosin vuoden 2026 alusta alkaen korkeiden hintojen alueilla, kuten Kööpenhaminassa ja Aarhusissa, tällaista lainaa on voinut myöntää enimmillään 20 prosenttia rakennuskustannuksista. Tavallisesti 86–90 prosenttia rakennuskustannuksista katetaan lainalla, jonka Tanskan valtio takaa ja maksaa korkotukea 2,8 prosentin ylittävältä osuudelta. Itse laina haetaan asuntorahoitukseen erikoistuneelta realkredit-rahoituslaitokselta, jotka itse rahoittavat myöntämänsä lainat laskemalle liikkeelle joukkovelkakirjoja. Asukkaat maksavat loput 2 prosenttia rakennuskustannuksista muuttaessaan asuntoon. Asuntojen ja rakennusten korjauksiin on lisäksi mahdollista saada tukea kansalliselta rahastolta, Landsbyggefondenilta. Tähän rahastoon kerätään varoja almene boliger -toimijoiden omista vuokratuloista. Tanskan valtio sääntelee Landsbyggefondenin toimintaa, mutta ei kuitenkaan rahoita sitä. Huomionarvoista suomalaiseen keskusteluun julkisesta velasta on, että Tanskassa valtion takaukset almene boliger -rakentamiseen eivät ole osa julkisyhteisöjen EDP-velkaa. Valtion takaukset tarkoittavat kuitenkin muun muassa, että vuokranmääritys tulee olla kustannusperusteista, asukasdemokratian tulee olla vahvaa ja asunnot tulee pitää koko käyttöikänsä almene boliger -käytössä. Näin ollen nämä Tanskan valtion takaukset kohtuuhintaiseen asumiseen vastaavat siten jossain määrin suomalaisia takauslainoja, joskaan Suomen takauslainoissa käyttötarkoitusrajoitukset eivät ole ikuisia ja vuokranmääritystai asukasdemokratiarajoituksia ei ole. Tietoja julkaisijasta Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palveluja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokraasuntoja tai asumisoikeusasuntoja. KOVAlla on 139 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 340 000 vuokraja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokraja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokrataloja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokrataloja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. 26-11-14-1-2
Teollisuuden Näytelehti Sivu 15 Numero 11 / 2026 TNLehti Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Naantalin kaupunki Meriteollisuuden tulevaisuus ja uudet yhteistyökumppanuudet keskiössä Meriverkostottapahtumassa Naantalissa Meriteollisuuden ammattilaisille suunnattu Meriverkostot-tapahtuma järjestetään torstaina 26.3.2026 klo 9–15 Naantalin kylpylässä. Tapahtuma kokoaa yhteen meriklusterin toimijat ja asiantuntijat eri puolilta Suomea verkostoitumaan ja kuulemaan alan ajankohtaisista teemoista. Jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Meriverkostot on vakiinnuttanut paikkansa alan toimijoiden kohtaamispaikkana. Vuonna 2025 tapahtuma keräsi yli 300 osallistujaa ja näytteilleasettajia lähes 30 paikkakunnalta eri puolilta Suomea. Mukaan vuoden 2026 tapahtumaan on ilmoittautunut 56 näytteilleasettajaa, ja messukävijöiden ilmoittautuminen on vielä käynnissä. – Meriverkostot tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tavata henkilökohtaisesti alan keskeisiä toimijoita, syventää olemassa olevia yhteistyösuhteita ja luoda uusia kontakteja. Aiempien vuosien tapahtumista on lähtenyt eri toimijoiden välinen yhteistyö konkreettisesti liikkeelle, toteaa Naantalin elinkeinoja työllisyyspäällikkö Lassi Rosala. Meriverkostojen aamupäivässä kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa meriteollisuuden tilanteesta, tulevaisuuden suunnittelusta sekä puhtaasta siirtymästä. Lisäksi kuullaan terveiset Turun telakalta. Iltapäivällä tapahtuman painopiste siirtyy verkostoitumiseen, kun osallistujat pääsevät tapaamaan näytteilleasettajia messuhengessä. Kokonaistoimittajille Meriverkostot tarjoaa mahdollisuuden tavata uusia potentiaalisia sopimusvalmistajia, alihankkijoita tai toimittajia, jotka voivat tarjota osaamistaan, tuotantokapasiteettia ja uudenlaisia ratkaisuja tuleviin haasteisiin. Nykyisille tai uusille laivateollisuuden alihankkijoille ja osaajille tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tavata alan isoimpien kokonaistoimittajien ja suunnitteluyritysten edustajia sekä potentiaalisia muita uusia yrityskumppaneita. Tapahtumassa järjestetään myös pikatapaamisia Meyerin Turun hankintaosaston kanssa, ja kaikki tapaamisajat on jo varattu loppuun. – Meille on tulossa jälleen hieno tapahtuma. Näytteilleasettajia on ilmoittautunut mukaan selvästi enemmän kuin edelliskerralla ja messuvieraitakin on tulossa viime vuotta enemmän. Huomaa kyllä, että ala on hyvässä nosteessa ja tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhä useammille toimijoille, Rosala iloitsee. Myös alan opiskelijat ovat tervetulleita tapahtumaan tutustumaan meriteollisuuden työnantajiin ja verkostoitumaan alan toimijoihin. Meriverkostot 2026 -tapahtuma torstaina 26.3. klo 9–15 Naantalin kylpylässä, Matkailijantie 2, 21100 Naantali. www.naantali.fi/meriverkostot Ilmoittaudu tapahtumaan messukävijäksi maksutta: ssl.eventilla.com/meriverkostot2026 Meriverkostot-tapahtuman iltapäivässä päästään verkostoitumaan messuilla. Kuva vuoden 2025 tapahtumasta. Meriverkostot-tapahtuman iltapäivässä päästään verkostoitumaan messuilla. 26-11-1-51–5 TIETO26-harjoituksessa vahvistetaan yhteistyötä myös poikkeusolojen varalle – keskiössä elintarvikehuolto Laaja tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus TIETO26 käynnistettiin maaliskuussa 2026. Harjoituksen keskiössä on elintarvikehuollon toimitusketjujen toimintaedellytykset laajavaikutteisessa yhteiskunnan häiriötilanteessa sekä poikkeusoloissa. Suomen suurimpaan elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisharjoitukseen on ilmoittautunut mukaan yhteensä yli 180 organisaatiota. Maaliskuussa käynnistynyt TIETO26 on laaja tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus, joka kehittää yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin keskinäistä tiedonvaihtoa, viestintää, toimintamalleja ja tilannekuvan muodostamista laajaalaisten ja laajavaikutteisten häiriötilanteiden aikana. TIETO26 koostuu koulutuspäivistä, osallistujille annetuista ennakkotehtävistä sekä syksyllä 2026 järjestettävästä roolipelistä, jossa harjoitellaan simuloituja informaatioympäristön, kyberturvallisuuden ja fyysisen maailman häiriöitä. Harjoituksen teemana on elintarvikehuollon ja sen toimitusketjujen toimintaedellytykset olosuhteissa, joissa Suomeen kohdistuu laaja-alaista ja pitkäkestoista vaikuttamista ja joissa on kaikkein kireimmissä tilanteissa mahdollisuus myös sotilaalliseen uhkaan. TIETO26-harjoituksen yhtenä tavoitteena onkin vahvistaa yhteistyötä myös poikkeusolojen varalle ja pitää Suomi toimintakykyisenä kaikissa olosuhteissa. Yhteinen harjoittelu vahvistaa Suomen huoltovarmuutta Kansallisen huoltovarmuuden ytimessä ovat yritykset, jotka ylläpitävät huoltovarmuuden kannalta kriittisiä palveluja ja tuotantoa. Yhteiskunnan toiminta perustuu siis verkostoihin, joiden päätöksentekoketjuja ja tiedolla johtamisen malleja TIETO26-harjoituksessa testataan. ”Yhteistyö on keskeinen edellytys tilanteissa, joissa tiedon hallinta ja reagointinopeus ratkaisevat. TIETO26-harjoituksessa elinkeinoelämän toimijat saavat mahdollisuuden harjoitella ja kehittää omia valmiuksiaan skenaarioissa, joissa häiriöt ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori. Elintarvikehuollon rooli huoltovarmuuden turvaamisessa on keskeinen, ja sillä on läpileikkaava vaikutus yhteiskunnan toimintakykyyn. Samaan aikaan elintarvikehuolto on kuitenkin vahvasti riippuvainen muista toimialoista. Harjoituksessa tarkastellaan kyseisiä riippuvuuksia ja ratkotaan mahdollisia häiriöitilanteita toimitusketjuissa. Tämän vuoksi harjoitukseen osallistuu toimijoita myös esimerkiksi vesihuolto-, logistiikka-, teollisuussekä energia-alalta. Harjoituksen valmisteluun osallistuu toimialoista vastaavia sektoriviranomaisia ja ministeriöitä sekä Huoltovarmuuskeskus, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus, Poliisi, Puolustusvoimat ja Yleisradio. TIETO-harjoituksia on järjestetty 1970-luvun lopulta lähtien. Joka toinen vuosi järjestettävien TIETO-harjoitusten järjestämisvastuu on Huoltovarmuuskeskuksella, ja käytännössä harjoitusta organisoi Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Digipooli. Huoltovarmuuskeskuksessa harjoitusta rahoitetaan Digitaalinen turvallisuus 2030-ohjelmasta. Tietoa Huoltovarmuuskeskuksesta Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta. Yhteistyössä muiden viranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa HVK varmistaa, että yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata kriisija häiriötilanteissa. 26-11-15.1.2
Teollisuuden Näytelehti sivu 16 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Hitachi Energy ja Vaasan yliopisto tutkimusyhteistyöhön Hitachi Energy ja Vaasan yliopisto tutkimusyhteistyöhön – muuntajien hyötysuhde optimiin ja lämpö talteen vedyntuotannon energiaja kustannustehokkuuden parantamiseksi TNLehti Hitachi Energy ja Vaasan yliopisto ovat solmineet sopimuksen tutkimusyhteistyöstä, jolla kehitetään muuntajien hyötysuhdetta ja lämmöntalteenottoa parantamaan vedyntuotannon energiaja kustannustehokkuutta. Sähkö on vedyntuotannon tärkein raaka-aine ja koko tuotantoprosessin perusta. Elektrolyyseri ja sen vaatimat tasasuuntaajat, tasasuuntausmuuntajat ja sähkönsyöttöjärjestelmä muodostavat sähköteknisen kokonaisuuden ja vihreän vedyn tuotannon ytimen. Kun sähkön syöttö ja tasasuuntausmuuntajat on oikein suunniteltu, elektrolyysi toimii luotettavasti, tehokkaasti ja verkkoystävällisesti. Sähkö muodostaa noin 70 prosenttia vetylaitoksen käyttökustannuksista. Nykyisillä teknologioilla noin kolmannes vetylaitokseen syötetystä sähköstä hukataan lämpöja sähköhäviöinä. Tätä osuutta voidaan olennaisesti pienentää sähköistyksen huolellisella suunnittelulla sekä hyödyntämällä muuntajien, tasasuuntaajien, elektrolyysereiden ja kompressoreiden hukkalämpö. Optimized Electric Power Chain for Electrolyser Systems (OEPCES) -tutkimushankkeen tavoitteena on parantaa muuntajien ja samalla koko järjestelmän hyötysuhdetta ja pienentää lämpöhäviöiden määrää ottamalla lämpö talteen ja hyödyntämällä se joko kaukolämpönä tai vetylaitoksen omissa prosesseissa. Lämmöntalteenoton integroiminen osaksi vedyn tuotantoprosessia parantaa koko järjestelmän energiatehokkuutta ja laskee tuotantokustannuksia. Vetylaitosten sähköjärjestelmissä käytettävät tasasuuntaajamuuntajat ovat korkean teknologian erikoismuuntajia, jotka syöttävät sähköä tasasuuntaajalle, jonka tehtävänä on muuntaa vaihtovirta (AC) tasavirraksi (DC) elektrolyysiä varten. Elektrolyysi on sähkönsyötön kannalta vaativa kuorma. Siinä yhdistyvät suuri teho, nopeat dynaamiset muutokset sekä korkeat sähkön laatuvaatimukset vaatien aktiivista ja älykästä integraatiota sähköverkkoon. Tasasuuntaajamuuntajan keskeisenä tehtävänä on muunnon lisäksi sähkön laadun, käytettävyyden ja hyötysuhteen varmistaminen yliaaltojen kumoaminen ja vaimentaminen, jännitesymmetrian ja verkon vakauden varmistaminen sekä tasasuuntaajan käyttöalueen ja hyötysuhteen optimointi. Tällä hetkellä sähkönsyötössä ja muuntajissa syntyvä lämpö poistetaan jäähdytysjärjestelmien avulla, eikä sitä hyödynnetä vetylaitoksen prosesseissa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään muuntajien termisen mallin kehittämiseen muuntajien lämpötilojen, lämpövirtojen ja häviöiden mallintamiseen, jotta hukkalämmön talteenotto voidaan suunnitella tehokkaasti ja turvallisesti osaksi kokonaisjärjestelmää. – Teollisen mittakaavan vihreän vedyn tuotannossa elektrolyysi ja siihen keskeisesti kuuluva sähkönsyöttö ovat nopeasti kehittyvää uutta teknologiaa ja me haluamme olla tuon kehityksen eturintamassa. On hienoa, että saamme Vaasan yliopiston mukaan kanssamme kehittämään maailmanluokan ratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuutta, pienentävät kustannuksia ja nopeuttavat puhtaan energian käyttöönottoa. Tällä kehitystyöllä otetaan konkreettinen askel kohti kestävämpää ja kilpailukykyisempää vedyntuotantoa, toimitusjohtaja Matti Vaattovaara Hitachi Energystä sanoo. – Energiamurros ja sen tuomat uudet mahdollisuudet eri osa-alueilla tekevät tutkimushankkeista entistä tärkeämpiä ja ovat keskeinen osa kokonaisjärjestelmän ymmärtämisessä. Mallinnus ja kyky monimutkaisten järjestelmien luotettavaan analyysiin ja vaihtoehtoisiin mallien ymmärtämiseen on keskeinen tavoite, jolla luodaan uutta tietoa ja kehitetään kilpailukykyisiä ratkaisuja näihin tarpeisiin. Vihreän vedyn tuotanto ja siihen liittyvät uudet ratkaisut ovat keskeinen osa järjestelmätutkimusta, jossa Vaasan yliopiston tutkimusryhmien monitieteinen osaaminen on hyödynnettävissä, kertoo tutkimuksen vararehtori Mika Grundström Vaasan yliopistosta. OEPCES toteutetaan osana VTT:n ja Vaasan yliopiston HEROES (Heat and Energy Recovery Of Electrolyser Systems) -tutkimusja kehityshanketta, jonka tavoitteena on mullistaa vedyn tuotannon energiatehokkuus hyödyntämällä elektrolyysijärjestelmien hukkalämpöä kokonaisvaltaisesti. HEROES-hankkeen päätavoitteena on kehittää ja demonstroida vedyn tuotantojärjestelmä, joka voi pienentää sähkönkulutusta jopa 35 prosenttia ja nostaa nettohyötysuhde jopa 85 prosenttiin, kun nykyiset järjestelmät asettuvat tyypillisesti 50–70 prosentin välille. Hanke tukee suoraan Suomen ja EU:n ilmastoja vetystrategioita sekä uuden, vähähiilisen teollisuuden syntymistä. Mukana OEPCES-hankkeessa on Vaasan yliopiston Tehokas ja kestävä polttomoottori -tutkimusryhmä. Hitachi Energy toimii kumppanina vedyntuotantolaitoksen sähköjärjestelmän investointivaiheesta sen toteutukseen ja ylläpitoon sisältäen vetylaitoksen sähköjärjestelmän esisuunnittelun, toteutuksen, hallinnan ja elinkaaren aikaisen optimoinnin. Yhtiö on toimittanut pääsähköjärjestelmän Suomen ensimmäiseen teollisen mittakaavan vedyntuotantolaitokseen P2X Solutionsille Harjavaltaan. 26-11-16-1-2 Kuvassa (vas.): Hitachi Energyn muuntajaliiketoiminnan johtaja Toni Koskinen ja toimitusjohtaja Matti Vaattovaara sekä vararehtori Mika Grundström, professori Maciej Mikulski ja dekaani Raine Hermans Vaasan yliopistosta. Kuva: Vaasan yliopisto.
Teollisuuden Näytelehti Teollisuuden Näytelehti Sivu 17 vuosi 2026 Teollisuuden Näytelehti / www.tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehti julkaistaan vain netissä. Julkaistaan e-lehtenä. Luettavissa osoitteessa: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Mediakortti on voimassa 01.01.2026 – 31.12.2026 Yhteystiedot: Teollisuuden Näytelehden julkaisija: TN Lehti Oy Osoite : Koimetsäntie 3, 24280 SALO Sähköposti: tuotanto@tn-lehti.fi Lehden koko: A4 (210x297 mm) Painopinta-ala: 185x275 mm Palstojen lukumäärä: 4 Palstojen leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palsta 135 mm / 3 palsta 185 mm / 4 palsta Rasteritiheys 300 dpi Aineistovaatimus Sähköinen muoto (pdf) Hinnasto: Koot / Hinta 1/8 sivu / 350 eur sis. ALV 25,5% 1/4 sivu / 700 eur sis. ALV 25,5% 1/2 sivu / 1400 eur sis. ALV 25,5% 1/1 sivu / 2800 eur sis. ALV 25,5% 2/1 sivu / 5600 eur (aukeama) sis. ALV 25,5% Maksun saaja: TN-Lehti Oy, Koimetsäntie 3, 24280 SALO Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 2 vuorokautta ennen aineis topäivää. Myöhäisempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Huom! Myöhästyneestä aineistosta emme voi ottaa vastuuta. Suurta tilaa vievät aineistot taikka kuvat tulee lähettää Wetransfer ohjelmalla tai muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN -Lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehteä voit lukea tietokoneella, tabletilla tai vaikka puhelimella osoitteessa: Teollisuuden Näytelehden löydät Lehtiluukusta osoitteesta: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/teollisuuden-naytelehti Siellä on myös arkistolehdet noin 5 vuosikertaa. Asiakas voi tilata sähköpostiinsa ilmoituksen uuden lehden ilmestymisestä, kohdasta “Ilmoita uusista numeroista”. Tämä on ulkoistettu, eli kyseessä on palvelu, jonka Lehtiluukku lähettää Teollisuuden Näytelehden lukijoille. Ilmoitusmyynti & Toimitus Teollisuuden Näytelehti Koimetsäntie 3, 24280 SALO Avoinna ark. 10.00 12.00 Päätoimittaja Jouko Nieminen Sähköposti: jouko.nieminen@tn-lehti.fi Myynti / kaupanvahvistus: markkinointi@tn-lehti.fi Ainesisto: tuotanto@tn-lehti.fi Teollisuuden Näytelehden ilmestyminen 2026: Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Tammikuu Numero 1 07.01.2026 / 08.01.2026 Numero 2 14.01.2026 / 15.01.2026 Numero 3 21.01.2026 / 22.01.2026 Numero 4 28.01.2026 / 29.01.2026 Helmikuu Numero 5 04.02.2026 / 05.02.2026 Numero 6 11.02.2026 / 12.02.2026 Numero 7 18.02.2026 / 19.02.2026 Numero 8 25.02.2026 / 26.02.2026 Maaliskuu Numero 9 04.03.2026 / 05.03.2026 Numero 10 11.03.2026 / 12.03.2026 Numero 11 19.03.2026 / 20.03.2026 Numero 12-13 26.03.2026 / 27.03.2026 Huhtikuu Numero 14 09.04.2026 / 10.04.2026 Numero 15 16.04.2026 / 17.04.2026 Numero 16 23.04.2026 / 24.04.2026 Numero 17 29.04.2026 / 30.04.2026 Toukokuu Numero 18-19 07.05.2026 / 08.05.2026 Numero 20 21.05.2026 / 22.05.2026 Kesäkuu Numero 21-22 04.06.2026 / 05.06.2026 Vuosiloma / Heinäkuu Numero / aineistopäivä / ilmestymispäivä Elokuu Numero 23 06.08.2026 / 07.08.2026 Numero 24-25 13.08.2026 / 14.08.2026 Numero 26 20.08.2026 / 21.08.2026 Numero 27 27.08.2026 / 28.08.2026 Syyskuu Numero 28 03.09.2026 / 04.09.2026 Numero 29 10.09.2026 / 11.09.2026 Numero 30-31 17.09.2026 / 18.09.2026 Numero 32 24.09.2026 / 25.09.2026 Lokakuu Numero 33 01.10.2026 / 02.10.2026 Numero 34-35 08.10.2026 / 09.10.2026 Numero 36 22.10.2026 / 23.10.2026 Numero 37-38 29.10.2026 / 30.10.2026 Marraskuu Numero 39 05.11.2026 / 06.11.2026 Numero 40-41 12.11.2026 / 13.11.2026 Numero 42 26.11.2026 / 27.11.2026 Joulukuu Numero 43-44 08,12.2026 / 09.12.2026 Kuvaa QR-Koodi Niin voit aina lukea Teollisuuden Näytelehteä.
Teollisuuden Näytelehti sivu 18 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Donut Labin erikoistesti mittaa Donut Batteryn suoriutumista akkupaketissa TNLehti Donut Labin akkuteknologialla varustettu Verge TS Pro -moottoripyörä latautuu alle kymmenessä minuutissa, mikä tekee siitä tällähetkellä maailman nopeimmin latautuvan sähkömoottoripyörän. Teknologiayhtiö Donut Lab julkaisee tänään pikalataukseen keskittyvän erikoistestin, joka on toteutettu yhteistyössä Verge Motorcyclesin kanssa. Testi on osa Donut Batteryn ominaisuuksia mittaavaa tutkimuskokonaisuutta, ja se pureutuu yksittäisen akkukennon sijaan siihen, miten useat kennot toimivat yhdessä osana akkupakettia. Vergen ilmajäähdytteinen akkupaketti on kehitetty uuden sukupolven TS Pro -moottoripyörään. Donut Labin solid state -akkuteknologian hyödyntäminen tuotannossa olevassa ajoneuvossa tulee olemaan koko ajoneuvoteollisuutta ravisteleva historiallinen mullistus. Nyt yhtiö esittelee ensimmäistä kertaa julkisesti akun toimivuutta ajoneuvossa akkupakettitasolla. “Tämä on ensimmäinen suurelle yleisölle julkaisemamme testi, joka esittelee useiden akkukennojen suorituskykyä ja käyttäytymistä todellisessa ajoneuvoympäristössä. Akkuteknologiamme korkea energiatiheys mahdollistaa joustavan akkupakettien suunnittelun ja ylivoimaisen suorituskyvyn myös haastavammissa kohteissa, kuten moottoripyörissä, joissa tila on rajallinen ja järjestelmän yksinkertaisuus on avainasemassa. Pystymme tarjoamaan ajoneuvovalmistajille energiakapasiteetiltaan erikokoisia paketteja samassa fyysisessä koossa, joista pienimmätkin ovat kapasiteetiltaan erittäin suuria”, kertoo Donut Labin teknologiajohtaja Ville Piippo. Ennätyksellisen nopea lataus mullistaa ajokokemuksen Verge Motorcyclesin kanssa toteutettu pikalataustesti todistaa, että aikaisemmin ilmoitettu poikkeuksellisen nopea, alle kymmenen minuutin lataus on mahdollinen. Testissä on käytetty aiemman generaation moottoripyörää, johon on asennettu uuden vuosimallin akkupaketti. Akkupaketin nimelliskapasiteetti on 18 kilowattituntia. Vaikka pikalataustestin tulokset ovat jo nyt erinomaiset, ja akkupaketti latautuu kolme kertaa nopeammin kuin Vergen aikaisempi akku, tulokset tulevat olemaan vieläkin paremmat Vergen suorittaman optimoinnin jälkeen. Testissä moottoripyörän akkua ladataan julkisella pikalaturilla, ja akkupaketin lämpötila on testin alussa noin 20 celsiusastetta. Yli 100 kW:n huippulataustehoa (5C latausnopeutta) ylläpidetään viisi minuuttia, jonka aikana pyörän varaus nousee 10 prosentista 50 prosentin varaustasoon. Kaiken kaikkiaan 10–70 prosentin varaustaso saavutetaan hieman yli 9 minuutissa, ja 10–80 prosenttiin päästään 12 minuutissa. “Tavoitteenamme on tarjota Vergen käyttäjille paras mahdollinen käyttökokemus. Donut Labin akkuteknologian edut, kuten erittäin nopea pikalataus, täydentävät tavoitettamme saumattomasti. Maailman nopeimmin latautuva sähkömoottoripyörä, Verge TS Pro, on kaiken lisäksi ilmajäähdytteinen. Tässä testissä käytetty akkupaketti on standardimallimme, mutta tarjolla on myös laajennetun toimintasäteen versio, jonka energiakapasiteetti on noin kaksi kolmasosaa suurempi”, kertoo Verge Motorcyclesin toimitusjohtaja Tuomo Lehtimäki. Donut Lab Teknologiayhtiö Donut Lab tarjoaa kaikki sähköajoneuvojen rakentamiseen tarvittavat komponentit ja mahdollistaa niiden käytön eri toimialoilla. Donut Platform tarjoaa korkealuokkaisen valikoiman keskenään yhteensopivia komponentteja, mikä tekee sähköautojen valmistuksesta nopeaa ja taloudellista. Donut Motor on maailman ensimmäinen renkaaseen integroitu moottori, jossa korkein vääntötiheys ja tehotiheys yhdistyvät kevyeen rakenteeseen, eikä perinteisiä voimansiirtokomponentteja tarvita. Donut Battery on maailman ensimmäinen solid state -akku, joka on heti saatavilla tuotannossa oleviin ajoneuvoihin. Järjestelmät on suunniteltu monipuoliseen käyttöön ja ajoneuvoihin maalla, merellä ja ilmassa. Ne palvelevat auto-, ilmailu-, robotiikka-, merija puolustusteollisuutta. Verge Motorcycles Verge Motorcycles kehittää ja valmistaa maailman edistyksellisintä sähköistä moottoripyörää. Vergen tavoitteena on luoda maailman paras sähkömoottoripyörä ja haastaa perinteiset ajattelutavat patentoidulla moottoriteknologiallaan ja innovatiivisella suunnittelullaan. 26-11-18-1-2
Teollisuuden Näytelehti sivu 19 Numero 11 / 2026 Teollisuuden Näytelehti / Lehdistötiedote Kasvurahoitusta on tarjolla enemmän kuin pitkään aikaan – mutta moni suomalaisyritys ei ole vielä löytänyt sitä TNLehti Helsingin Tennispalatsissa 23. huhtikuuta järjestettävä RISE 2026 -kasvurahoitustapahtuma pyrkii ratkaisemaan ongelman. Tapahtuma kokoaa yhteen maan kasvuhakuisimmat yrittäjät ja rahoittajat – enkelisijoittajista pääomasijoittajiin ja julkisiin rahoittajiin. Tapahtuma on suunnattu yritysjohdolle, joka pohtii seuraavan kasvuloikkansa rahoittamista, esimerkiksi kansainvälistymistä, yritysostoja tai tuotannon laajentamista. Koko rahoitusmarkkina yhdessä päivässä Tapahtuman perustajat Eija Ranua, Oskari Häkkinen ja Arttu Myllys haluavat vahvistaa kotimaista kasvurahoituksen ekosysteemiä. Tavoitteena on tarjota suomalaisille yrityksille tietoa, pääomaa ja kontakteja, joiden avulla ne pääsevät kasvamaan ja menestymään Suomessa ja maailmalla. – Tämä ei ole mikään pöhinätapahtuma, vaan keskitymme kasvun ja kansainvälistymisen konkreettisiin työkaluihin, kumppanuusmyyntipäällikkö Arttu Myllys kertoo. Tapahtuma rakentuu neljän lavan ympärille. Lavalle nousevat muun muassa Aspia, Business Finland, Pääomasijoittajat, Qred, Finnvera, Nasdaq, Elinvoimakeskus, maaja metsätalousministeriö, grenke, Monterro, Lifeline Ventures, FiBAN, Slush, Maria 01 ja Finnfund. Lisäksi ohjelmaan kuuluu yksityisiä 1-on-1-tapaamisia, kumppanialue, työpajoja sekä kaikille osallistujille tarjottavaa maksutonta kasvurahoitusneuvontaa. Osallistujat saavat myös RISE Rahoitusoppaan, joka koostaa kasvuyrittäjän tärkeimmät rahoitusvaihtoehdot yhteen. – Tapahtuman jälkeen yritysjohto tietää, millä rahalla ja kenen kanssa seuraava kasvuloikka tehdään, Myllys valottaa. Media antaa kasvurahoituksesta virheellisen kuvan – kasvurahoitusta on kerätty ennätysmäärin Tapahtumalla halutaan myös haastaa kasvurahoituksesta mediassa käytävää keskustelua, jonka mukaan yritysrahoitusta olisi heikosti saatavilla. – Tämähän ei pidä alkuunkaan paikkaansa, kun tarkastellaan pääomamarkkinaa kokonaisuutena. Tämänkaltainen otsikointi on suorastaan vaarallista, sillä se vaikuttaa suoraan yritysten investointija kasvuhalukkuuteen, toimitusjohtaja Eija Ranua toteaa. Tapahtumalla aiotaan kääntää julkisen keskustelun suuntaa: – Suomalaiset venture capital -sijoittajat ovat sijoittaneet historiansa toiseksi suurimman summan ja julkinen sektori on lisännyt panoksiaan, esimerkiksi Tesin sijoitukset ovat lähes seitsenkertaistuneet. Lisäksi suomalaiset startupit keräsivät viime vuonna koko Euroopan tasolla ennätysmäärin pääomaa ja myös pankkisektorille on tullut uusia toimijoita, minkä myötä myös perinteisen lainamarkkinan riskinottokyky on kasvanut, Ranua analysoi. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on siis parempi kuin vuosiin. – Kyllä Suomessa rahaa on, ja kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta sitä vasta löytyykin. Moni yritys yllättyy, kuinka laaja rahoitusmahdollisuuksien kirjo todellisuudessa on, Ranua painottaa. Rise Finland Oy Ensimmäistä kertaa järjestettävä RISE 2026 -kasvurahoitustapahtuma tähtää Suomen talouden kasvuun. Tapahtumalla kehitetään suomalaisyritysten rahoitusja kansainvälistymisosaamista, edistetään pääoman kohdentumista suomalaisyrityksiin sekä vahvistetaan kasvuyrittäjyyden ekosysteemitoimijoiden välistä yhteistyötä. 26-11-19-1-2 Rise perustajat Kuvassa vasemmalta oikealle puheenjohtaja Oskari Häkkinen, toimitusjohtaja Eija Ranua ja kumppanuusmyyntipäällikkö Arttu Myllys. Kuva: Eetu Vainiola Koko rahoitusmarkkina yhdessä päivässä Tapahtuman perustajat Eija Ranua, Oskari Häkkinen ja Arttu Myllys haluavat vahvistaa kotimaista kasvurahoituksen ekosysteemiä. Tavoitteena on tarjota suomalaisille yrityksille tietoa, pääomaa ja kontakteja, joiden avulla ne pääsevät kasvamaan ja menestymään Suomessa ja maailmalla.
Teollisuuden Näytelehti Sivu 20 Numero 11 / 2026 TNLehti Uutisia tiedotteita ajankohtaista asiaa Summa Defence ja eurooppalainen NATO-maa solmivat 35 MEUR toimitussopimuksen Summa Defence Oyj:n tytäryhtiö Lännen Tractors Oy on allekirjoittanut merkittävän sopimuksen eurooppalaisen NATO-maan kanssa. Sopimus on vahvistus 4.11.2025 tiedotetuille neuvotteluille, ja se koskee NATO-yhteensopivien Lännen 8800M-DF -monitoimikoneiden toimitusta . Sopimuksen kokonaisarvo on 35 miljoonaa euroa, joka lisätään vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon tilauskantaan. Toimitukseen sisältyvät myös kattavat varaosapaketit sekä sitoumus käyttöönotto ja huoltokoulutusten järjestämisestä. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2026, 2027 ja 2028. Lännen Tractors Oy on ryhtynyt marraskuusta 2025 alkaen toimenpiteisiin tuotantokapasiteettinsa kasvattamiseksi vastatakseen puolustussektorin kasvavaan kysyntään. Lännen 8800M-DF edustaa Summa Defencen strategian mukaisesti kaksikäyttötuotteita, joilla on vahva jalansija yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ylläpidossa ja joita on jatkokehitetty myös puolustuskäyttöön. Summa Defence lyhyesti Summa Defence Oyj on suomalainen puolustusja turvallisuusteknologiakonserni, jonka missiona on luoda vahva teollinen perusta innovatiivisille puolustusja kaksikäyttöön soveltuville pk-yrityksille yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Summa Defence tavoittelee orgaanista ja epäorgaanista kasvua kolmella painopistealueella, jotka ovat meriteknologiat, maateknologiat ja uudet teknologiat. Yhtiön visiona on olla edelläkävijä kokonaisturvallisuuden alalla. Summa Defence Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq First North Growth Market -markkinapaikalla Ruotsissa (SUMMAS) ja Suomessa (SUMMA). Yhtiön hyväksytty neuvonantaja on Augment Partners AB. 26-11-20-1-2 Anoran vuosikertomus vuodelta 2025 on julkaistu A nora Group Oyj on julkaissut vuosikertomuksensa vuodelta 2025. Vuosikertomus sisältää liiketoimintakatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen sisältäen pakollisen kestävyysraportin, vapaaehtoisen vastuullisuuskatsauksen, hallinnointiosion (selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä ja palkitsemisraportti) sekä tilinpäätöksen liitetietoineen. Vuosikertomus on saatavilla pdf-tiedostona suomeksi ja englanniksi. Anoran vuoden 2025 virallinen tilinpäätös sisältäen hallituksen toimintakertomuksen julkaistaan European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut kohtuullisen varmuuden antavan riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportin Anora Groupin ESEF-tilinpäätöksestä. Varmennus on suoritettu ISAE 3000 (uudistettu)-varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti. Kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolaissa tarkoitettujen eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) sekä EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Kestävyystarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on antanut Anoran laatimasta kestävyysraportista varmennusraportin ISAE 3000 (uudistettu) -varmennustoimeksiantostandardin mukaisesti suorittamansa rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon perusteella. Suomenkielinen vuosikertomus on kokonaisuudessaan tämän pörssitiedotteen liitteenä PDF-tiedostona ja suomenkielinen tilinpäätös XHTML-tiedostona. Ne ovat saatavilla myös yhtiön verkkosivuilla osoitteessa anora.com/sijoittajat. Tietoa meistä Anora on johtava viinien ja väkevien alkoholijuomien bränditalo Pohjoismaissa sekä vastuullisuuden edelläkävijä alalla maailmanlaajuisesti. Kattava portfoliomme koostuu omista ikonisista pohjoismaisista brändeistä ja kansainvälisesti arvostettujen päämiesten viineistä ja väkevistä tuotteista. Meillä on vientiä yli 30 markkinalle. Anora Groupiin kuuluvat lisäksi Anora Industrial sekä logistiikkayhtiö Vectura. Anoran liikevaihto oli 657,9 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja työllistämme noin 1 200 ammattilaista. Anoran osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. 26-11-20-1-2 5–17 –vuotiaiden nuorten kesätyöhaku on avattu' Tarjoamme sadalle kesänuorelle kahden viikon työjakson avustavissa työtehtävissä. Haku on auki 30.3.2026 asti. Olemme jälleen avanneet oman kesätyöhaun nuorille! Alkuperäisen suunnitelmamme mukaan työpaikkoja oli tarkoitus olla 70, mutta nostimme määrän sataan. Tarjoamalla nuorille työmahdollisuuksia ja työkokemusta voimme konkreettisesti lisätä nuorten luottamusta tulevaisuuteen. – Olemme haastaneet kaikki Suomen työnantajat toimimaan samoin ja tarjoamaan enemmän kesätyöpaikkoja nuorille kuin oli suunnitelmissa, resurssinhallintapalveluiden päällikkö Joakim Bäcklund tarkentaa. Nuorilla on tänä kesänä mahdollisuus päästä työskentelemään aiempaa monipuolisemmalla tehtäväkentällä. Suurin osa työpaikoista on edelleen sosiaalija terveydenhuollon yksiköissä, mutta nyt tarjolla on muutamia pestejä myös toimistotyössä sekä tekniikan alalla. – Monen haaveena voi olla esimerkiksi lähihoitajan tai sosionomin ura. Kesätyöjakso antaa loistavan mahdollisuuden kurkistaa siihen, mitä työ käytännössä on, koordinoiva palveluesihenkilö Anna-Mari Sanjama kuvailee. Sopii ensimmäiseksi työpaikaksi Kesänuorten työtehtävät ovat avustavia, eikä hakeakseen tarvitse olla vielä aiempaa työkokemusta. Päiviin voi kuulua esimerkiksi asiakkaiden seurana olemista, arjen askareissa auttamista tai toimistotehtävissä avustamista, kuten arkistointia. – Kesätyö antaa nuorille arvokkaan mahdollisuuden tutustua työelämään, kehittää taitoja sekä kartuttaa ensimmäisiä työkokemuksia. Olisi hienoa, jos nuori saisi kipinän hakeutua sote-alalle onnistuneen kesätyön ansiosta, Sanjama kertoo ja rohkaisee nuoria tarttumaan tilaisuuteen. Hakulomakkeet täytetään ja lähetetään Kuntarekryssä, viimeistään 30.3. Hakemukseen kannattaa merkitä kaikki ne tehtävät, jotka kiinnostavat, sillä silloin työllistymismahdollisuus on kaikista suurin. Työpaikkoja on ympäri Pohjanmaata, joten hakemukseen tulee merkitä missä kunnassa haluaisi työskennellä. Lisäksi pyydämme kertomaan hieman itsestä. Teemme valinnat hakemuksien perusteella. Monissa yksiköissämme on myös mahdollisuus harjoitella toisen kotimaisen kielen taitoja käytännössä. Kesänuorten palkka on tänä vuonna noin 520 €. 26-11-20-1-2