• Numero 4 / 2025 Työelämän kehittämisen erikoislehti 36 32 46 Ira Hammermann: Onko yli viisikymppinen jo hukkakauraa? Konepajan lukion opintoihin kuuluu työpäivä viikossa Metsuri Ella Hautaviita kaataa puita Saksassa 15 Puhumalla parempi työelämä
  • 2 TELMA 4 ? 2025 Hapansilakkapurkki voi pilata tunnelman Hapansilakkapurkki voi pilata tunnelman Kurjet ovat älykkäitä kavereita Työaika loppuu tarkalleen klo 15.09 Mä joka päivä töitä teen Näe hyvä ja kannusta TÄMÄN OIVAL SIN Juha Saurama uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kuntoutumisessa ja kasvussa. TEKSTI JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND T YÖEL ÄMÄPUHE Miten oikeastaan me puhumme työelämästä – ja miten siitä olisi hyvä puhua? TEKSTI SUSANNA CYGNEL MINUN T YÖPÄIVÄNI Ilpo Reinilä on tyytyväinen suuntaan, johon työelämäpuhe on mennyt. TEKSTI JUSSI ESKOLA SISÄLTÖ 4 2025 TEEMA 15 28 50 KUVA JUSSI ESKOL A K U V A JI R IN A A L A N K O
  • Hyvä lukija! Voit lukea Telmaa näköislehtenä osoitteessa telma-lehti.fi/telman-nakoislehti Jos et halua enää printtilehteä, voit perua sen osoitteessa telma-lehti.fi/osoitteenmuutos 4 ? 2025 TELMA 3 Hapansilakkapurkki voi pilata tunnelman Hapansilakkapurkki voi pilata tunnelman Kurjet ovat älykkäitä kavereita Työaika loppuu tarkalleen klo 15.09 Mä joka päivä töitä teen Näe hyvä ja kannusta NÄIN ENNEN Työstä laulaminen on osa suomalaista työväenja kansanperinnettä sekä kevyen musiikin historiaa. TEKSTI MARITA VIINAMÄKI ERIL AISET AMMATIT Kurkikuiskaaja Jouko Alhainen tietää kurjista paljon, ja niin tietävät myös kurjet hänestä. TEKSTI JUSSI ESKOLA 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: Työelämäpuhe 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Mä joka päivä töitä teen 36 Oppilaitosyhteistyö 42 Ergonomia 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 10 34 Antti Raatikainen K U V A A A R R E E K H O L M , M U S E O V IR A S T O K U V A JU S S I E S K O L A
  • 4 TELMA 4 ? 2025 Mitä mieltä olet tämän Telmalehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kappaletta Finnkinon 57 euron arvoista sarjalippua. PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 4 2025 Getty Mielenkiintoisia ja monipuo­ lisia juttuja. En ole lehteä ennen lukenut ja yllätyin positiivisesti. Vein lehden kotiin, jotta sain lukea sen tarkemmin kuin mitä työ­ paikalla olisi ehtinyt. Koska lehtiä tuli kaksi kpl, niin toinen jäi muille luettavaksi.” Ihana paketti.” Lehdessä oli kiinnostavia juttuja myös eläkeläiselle, esim. Työuupumus sai kasvot, Nuorten puheenvuoro ja Ei mitään extreme­urheilua.” Paljon paljon paljon hyvää asiaa.” Työuupumusaiheen käsittely oli erittäin mielenkiintoista uudessa 3/25 lehdessä. Kiitos. Asia on ajankohtainen ja yleinen. Tulisi muistaa että ihminen ei ole kone.” Eniten pidin ammatti­ esittelyistä. Etenkin Antti Kurosen tarina täydentyi kokonaiseksi. Henkilönä hän on tv:stä tietenkin tuttu hyvistä reportaaseistaan.” Muutoin monipuolinen pläjäys ajankohtaisista teemoista hyvin tiivistettynä.” Mielestäni Telma 3/2025:n paras juttu oli: Työuupumus sai kasvot.” Telma­lehden nro 3:ssa oli paljon mielenkiintoisia juttuja. Parhaiten mieleeni jäi Tunnan juttu työuupu­ muksesta, koska tästä näin jo aiemmin noston sosiaali­ sessa mediassa. Syynä ei usein olekaan työn määrä, vaan työn epäjärjestys ja yleinen sekavuus, jotka kuormittavat. Myös nuorten ajatukset työelämästä; yrityksen arvojen näkymi­ sestä yrityksen arjessa sekä nuorten arvostamisesta ja hyvästä kohtelusta työ­ paikalla jäivät mieleen. Lehdessä oli haastateltu myös tyttäreni tuttavaa ja nappasin hänelle jutusta kuvan.” Lounastauon virkistys.” Tykkäsin jutusta Nuorten (puheen)vuoro. Työpaikas­ sani on paljon eri­ikäisiä työ kavereita ja on mukava saada apua ja erilaista näkökulmaa asioihin myös nuorilta.” Nuorten (puheen)vuoro oli hienosti toteutettu, positii­ vinen ja ajatuksia herättävä näkökulma tulevaisuuden osaajista.”
  • 4 ? 2025 TELMA 5 #telma-lehti Puhumalla parempi työelämä PÄ ÄKIRJOITUS Liian monessa työyhteisössä hiljaisuus lienee edelleen tavallisin tapa ratkaista ongelmia. Vaikeista asioista vaietaan, koska ei haluta loukata, kuormittaa tai näyttää omaa osaamattomuutta. Ikivanha sanonta ”puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa” tuntuu iskostuneen suomalaisiin turhankin terhakkaasti. Tarkkaan ottaen sanonta on jopa virheellinen, sillä tutkimusten mukaan työpaikalla puhuminen on kultaa. Sen sijaan puhumattomuudesta seuraa ongelmia. Avoin keskustelukulttuuri luo psykologista turvallisuutta työpaikalle. Puhumalla ilmaistaan tunteita, annetaan palautetta ja ideoidaan esimerkiksi uusia työtapoja ja -menetelmiä. Työpaikka, jossa keskustelu on avointa ja turvallista, on myös tuottavampi ja inhimillisempi. Hiljaisuus sen sijaan tekee väärinymmärryksistä oletuksia, oletuksista konflikteja ja konflikteista uupumusta. Käsittelemättömät ristiriidat näkyvätkin nopeasti sekä työn laadussa että tuloksissa. Puhuminen ei ole työpaikalla itseisarvo, vaan sen sävyllä ja sisällöllä on merkitystä. Milloin kuulit viimeksi työssäsi jonkun seuraavista tokaisuista: ”Ei tästä kannata nostaa Kenneth Johansson Päätoimittaja meteliä”, ”Näin se nyt vaan menee” tai Meillä on aina tehty näin”. Tämän tyyppisiä ilmaisuja kuulee edelleen, vaikka niillä ei ole ratkottu yhtään ongelmaa – ainoastaan siirretty niitä eteenpäin. Tehdään siis puhumalla parempi ja inhimillisempi työelämä. Oheistuotteina saamme tuottavuuden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tästä Telmasta löydät esimerkkejä työelämäpuheen merkityksestä sekä yksilölle että työyhteisölle. JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitusneuvoston puheenjohtaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 1/2026 ilmestyy 12.2.2026.
  • 6 TELMA 4 ? 2025 P A L A T Marjaana Malkamäki 4 2025 – Haluan päästä osaksi työyhteisöä, jossa voin kukoistaa. Pidän mieleni avoimena, enkä pelkää kokeilla työtä, jota en vielä täysin hallitse, sanoo hallintotieteitä opiskeleva Aleksi Pitkäranta.
  • 4 ? 2025 TELMA 7 Luota omaan tekemiseesi — Aleksi Pitkäranta, 26, on tehnyt työvuoron jokaisessa Pirkanmaan Sale-kaupassa. Hän tietää, miten uuteen työyhteisöön pääsee helpoiten sisälle. – Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa, kuten hymyily ja tervehtiminen, muiden kuunteleminen ja läsnä oleminen. Tuo osaamisesi esiin ja luota tekemiseesi – sillä miksi muut luottaisivat sinuun, jos et kykene siihen itsekään. Yksi kohtaaminen on jäänyt Aleksille erityisesti mieleen. – Korkeakosken Salessa minut toivotti tervetulleeksi veteraanimyyjä, jonka kanssa kävimme läpi tarvittavat asiat, myös kaupan sulkemisen, joka minun piti tehdä uudessa paikassa yksin. Siksi minun ei tarvinnut jännittää yhtään, kaikki meni hyvin.
  • 8 TELMA 4 ? 2025 ? Endomines Oy:n kehittämishanke hyödynsi simulaatiopelien ja työn imun työpajojen menetelmiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Hanke toteutettiin yhtiön Pampalon kultakaivoksella Managementum Oy:n asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli lyhentää näytteiden läpimenoaikaa, lisätä kapasiteettia, vähentää kultahävikkiä ja vahvistaa henkilöstön työn imua. Simulaatiopelit ja työn imu työpajoilla vauhdittivat tuottavuutta ja hyvinvointia Työsuojelurahaston tukeman kehittämishankkeen keskeisin menetelmä oli simulaatiopelien käyttö laboratorion työprosessien mallintamiseen ja kehittämiseen. Pelillistetyissä työpajoissa henkilöstö pääsi kokeilemaan erilaisia ratkaisuja ja näkemään niiden vaikutukset käytännössä. Hanke saavutti erinomaiset tulokset sekä tuotannon että työhyvinvoinnin kehittämisessä. Laboratorion prosessien kehittäminen ja henkilöstön osallistaminen johtivat 50 %:n kasvuun laboratoriokapasiteetissa ja näytteiden läpimenoajat lyhenivät merkittävästi. Tuotannon tehokkuus ja taloudellinen tulos paranivat. Työhyvinvoinnin osalta vaikutukset olivat selkeitä – työn imu pysyi korkealla tasolla ja vahvistui entisestään. K U V A G E T T Y Kuvitukset Nina Bäck PALAT TYÖSUOJELURAHASTO Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus. Se on seurannut työhyvinvointia ja työasenteita vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia kesän 2023 ja 2025 välillä. TSR.FI: HAE NUMEROLLA 250265
  • 4 ? 2025 TELMA 9 ? ? Työkykyjohtamisen merkitys ymmärretään suomalaisessa työelämässä laajasti, mutta sen vaikuttavuuden mittaaminen on osoittautunut haastavaksi. – Käytössä olevat mittarit, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kokonaisuuden tasolla, ovat liian karkeita tai vaikuttavuudesta käytetään laskelmia, joiden perusteet ovat vaihtelevia. Subjektiiviset arviot vaikuttavuudesta eivät ole luotettavia. Myös Finanssivalvonta on korostanut vaikuttavuuden arvioinnin tärkeyttä. Tarve selkeälle ja työkykyjohtamisen kehittämiseen soveltuvalle mittarille on ilmeinen, Varman työkykyjohtaja Pauli Forma sanoo. Varman kehittämä malli perustuu kysymykseen siitä, kuinka suuri vaikutus työnantajan aktiivisella työkykyjohtamisella on työkykyisiin työvuosiin. Akkuturvallisuus kuuluu jokaisen työpaikan arkeen ? Akkupalot ovat usein nopeita, rajuja ja vaikeasti sammutettavia. Akkuja ja paristoja löytyy jokaiselta työpaikalta, joten akkuturvallisuus koskettaa meitä kaikkia. Työturvallisuuskeskus on julkaissut työpaikkojen tueksi uuden maksuttoman verkkokurssin. Monilta työpaikoilta puuttuvat vielä selkeät ohjeet akkujen käsittelyyn, säilyttämiseen, lataamiseen, lajitteluun ja asianmukaiseen kierrätykseen. – Työpaikoilla käytetään ja säilytetään paljon akkuja, puhelimista ja käsityökaluista sähköpyöriin ja kiinteistöjen akustoihin. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla tunnistetaan akkujen riskit ja otetaan akkuturvallisuus osaksi normaalia riskienarviointia, toteaa erityisasiantuntija Petri Pakkanen Työturvallisuuskeskuksesta. Akkuturvallisuuden perusta on arjen käytännöissä: oikeanlaisen laturin ja latauspaikan valinta, latauksen valvonta sekä akkujen asianmukainen käsittely, varastointi, lajittelu ja kierrätys. Oikeat toimenpiteet vähentävät ylikuumenemisen, oikosulun ja palon riskiä sekä pidentävät akkujen käyttöikää. Työturvallisuuskeskuksen akkuturvallisuushankkeessa kehitetään konkreettisia työkaluja työpaikkojen tueksi. Mukana ovat muun muassa Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Työterveyslaitos, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy sekä useita työmarkkinajärjestöjä. Vuoden 2026 alussa julkaistava akkuturvallisuus.fi-sivusto kokoaa ohjeet ja työkalut yhteen. Akkuturvallisuuden verkkokurssi tarjoaa jo nyt käytännön vinkkejä ja tarkistuslistan riskien arviointiin työpaikalla. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Aktiivinen työkyky­ johtaminen vähentää työkyvyttömyyttä K U V A G E T T Y TUTUSTU MAKSUTTO­ MAAN VERKKOKURSSIIN: TTK.FI/AKKU ­ TURVALLISUUS­OSAKSI­ RISKINARVIOINTIA/
  • 10 TELMA 4 ? 2025 ? Jouko Alhaisen kotipihassa on vuosien varrella ollut hoidettavana noin 50 loukkaantunutta kurkea. Tällä hetkellä kurkia on kolme: Kookka, Sähikäinen ja Sulo. Jussi Eskola PALAT
  • 4 ? 2025 TELMA 11 ? Millainen on tavallinen työpäiväsi? ? Olen maastossa ja suunnittelen tai rakennan jotain. Toteutan jotain ideaa, joka on pitkälle mietitty, mutta ei ihan valmis. Tekovaiheessa oivaltaa parhaiten, mitä kannattaa tehdä. Olen ollut rakentamassa tai suunnittelemassa noin 250 lintutornia. Pohjoisin tekemäni torni on Inarissa ja eteläisin Hangossa. Rakensin 20-metrisen tornin, Suomen suurimman, Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon. Entä epätavallinen työpäivä? ? Sellainen päivä, että joudun tekemään masentavia paperitöitä, joissa helposti menee aina jotain väärin. Millainen on sinulle tavallinen työpäivä, joka olisi kenelle tahansa muulle epätavallinen? ? Olen päässyt matkustamaan tutkimuksiin liittyen hyvin erilaisiin paikkoihin. Olin Pohjois-Siperiassa kymmenen viikkoa tutkimassa kiljuhanhia. Iranissa olen ollut useita kertoja lumikurkitutkimusten takia. Viime kerralla oli varapääministeri meitä vastassa. Sain oman autonkuljettajan ja kaksi henkivartijaa Kalashnikovien kanssa. Pääsin pääuutislähetykseenkin. Olen Iranissa tunnettu kurkien puolestapuhuja. Aasiassa kurjet ovat pyhiä lintuja. Millaista työtä olet tehnyt kurkien parissa? ? Olen ollut etuoikeutettu siinä, että olen päässyt mukaan erilaisille tutkimusmatkoille ilman mitään biologian koulutusta. Olen ollut mukana telemetriatutkimuksissa ja rengastanut satoja kurkia. Eri kurkilajit ympäri maailmaa ovat peruskäyttäytymiseltään hämmästyttävän samanlaisia. Arvokkuutensa tunteva ylväs laji. Miten päädyit työskentelemään luontoon ja eläimiin liittyvissä tehtävissä? ? Olen kotoisin, en mistään syrjästä, vaan keskeltä metsää. Menin yksin veneellä järvelle jo nelivuotiaana. Tulin kotieläintemme kanssa hirveän hyvin toimeen. Opiskelin Maatalousoppilaitoksessa ja olin nuorena töissä maatiloilla. Koin, että tarvitsen vapautta toteuttaa itseäni, joten hakeuduin tekemään tällaisia projekteja. Olen halunnut palvella yleisöä luontokohteissa niin, että luonto kärsisi mahdollisimman vähän – maksimihyödyt minimihaitoilla. Kumpien kanssa on helpompi toimia, kurkien tai ihmisten? ? Kyllä eläinten kanssa on helpompi toimia. Ne ovat aitoja. Ihmisellä on aina oma etu mielessä. En ensinkään pidä ihmistä kaikkiin mahdollisuuksiinsa nähden viisaana. Kurki toimii lajin edun hyväksi. Ei ihminen siihen pysty. Miten nämä kolme kurkea ja sinä tulette keskenään toimeen täällä pihallasi Humppilassa? ? Hyvin ja huonosti ja kaikkea siltä väliltä. Voi hyvä tavaton, kuinka tuo Kookka, 32-vuotias kurki, kerran loukkaantui minulle. Ei ollut näkevinään minua päiväkausiin. Ne käsittävät paljon asioita. Kerran jutellessani tässä pihalla erään toimittajan kanssa sanoin Sähikäiselle, että menehän hakemaan omena. Vähän ajan päästä se tuli ja pudotti eteeni omenan. Toimittaja ei kyennyt sanomaan mitään. Joskus itsekin mietin tällaisissa tilanteissa, että voiko olla totta. Kurjet ovat kivoja ja älykkäitä kavereita, ymmärtäväisiä. Jouko Alhainen Humppilalainen luontoyrittäjä ja lintuasiantuntija. On rengastanut satoja kurkia ja tuhansia muita lintuja. Koijärvi-liike pohjautui pitkälti Alhaisen keräämiin havaintomateriaaleihin. Jouko Alhainen Kurkikuiskaaja Luontoyrittäjä Jouko Alhainen tietää kurjista paljon ja hänen mukaansa yhtä lailla kurjet hänestä. Alhainen on työskennellyt kurkien parissa neljässä maanosassa. Tällä hetkellä hänen kotipihallaan Humppilassa asustaa kolme kurkea. Teksti Jussi Eskola ERILAISET AMMATIT
  • 12 TELMA 4 ? 2025 Etätyö vähentää tarvetta kuulua työyhteisöön Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyvinvointi saattaa kärsiä, jos etätyön määrä ei vastaa työn tekijän toiveita. Liian vähäinen etätyö voi lisätä irtisanoutumis­ aikeita ja liian runsas etätyö heikentää työssä suoriutumista. Yllättävä havainto on, että runsas etätyö ei vähennä vain yhteisöllisyyttä vaan myös tarvetta kuulua työyhteisöön. Etä­ ja hybridityö ovat jo vakiintuneet osaksi monen työn­ tekijän arkea. Rohkeampaa johtamista, kiitos Kuvitukset Nina Bäck Opetusalalla työtä tekevien työpaine oli korkeimmalla tasolla, kun kasautuvaa työpainetta tarkasteltiin suomalaisessa työelämässä. Työpaine oli korkealla tasolla erityisesti, jos työkulttuuria ei koettu yhteisölliseksi. Tässä ryhmässä peräti 67 prosenttia koki kovaa työpainetta. Asiantuntijatyössä kasautuvaan työpaineeseen vaikutti moni tekijä – vahvimmin ammatti, esihenkilöasema, ei-yhteisöllinen työkulttuuri, urasuuntautuneisuus ja naissukupuoli. Ylipursuavasta olennaiseen -hankkeessa kartoitettiin asiantuntijoiden työpainetta ja työn ylipursuamista suomalaisessa työelämässä eurooppalaisessa kontekstissa. Hankkeessa tuotettu Olennaista – 5 askelta sujuvampaan työhön -opas on konkreettinen apuväline työn kehittämisen tueksi. ? Maatalousalan Työturvalli­ suuskortti­koulutuksia järjestävät eräät alan oppi­ laitokset sekä Maatalous­ yrittäjien eläkelaitos Mela, jonka koulutukset ovat yrittäjille maksuttomia. Lue lisää: tyoturvallisuuskortti.fi ? Suomalaisilla työn­ tekijöillä on enemmän valmiutta uuden kokeiluun, ja he toivovat rohkeampaa johtamista kuin heidän esihenkilönsä. Näin kertoo Elon Muutoskyvykkyys­tut­ kimus (09/2025), jonka mukaan jopa kolmannes työntekijöistä ajattelee, ettei omassa työyhteisössä kokeilla tarpeeksi uusia työn tekemisen tapoja. Ylipäätään työn muutok­ sesta ja sen ihan konkreetti­ sista seurauksista jokaiselle työntekijälle puhutaan Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen­Yrjänheikin mukaan liian vähän. Elon kyselyn mukaan joka kolmas (29 %) työssä­ käyvä arvioi, ettei työpaikal­ la kuunnella henkilöstöä, kun muutoksia tehdään. Joka toinen (55 %) vastaaja arvioi, että heidän työyhtei­ sössään kehitetään työtä yhdessä. Korhonen­Yr­ jänheikin mukaan tämä osuus on liian pieni ottaen huomioon työelämässä tapahtuvan muutoksen vauhdin. Maatalousalalle Työturvallisuuskortti-koulutusta PALAT
  • 4 ? 2025 TELMA 13 Psykologinen turvallisuus ja avoin vuorovaikutus Työpaikoilla korostuu tarve rakentaa ilmapiiriä, jossa uskalletaan puhua vaikeistakin asioista. Tämä tukee oppimista, luottamusta ja työyhteisön kehittämistä. Yhden urapolun malli Ajatus yhdestä pitkästä urasta samassa organisaatiossa on väistymässä. Moni työntekijä hakee joustavuutta, vaihtelua ja mahdollisuuksia oppia eri rooleissa ja ympäristöissä. Osaamisen päivittäminen ja jatkuva oppiminen Reskilling ja upskilling ovat nousussa, kun teknologiat kehittyvät nopeasti. Organisaatiot panostavat yhä enemmän työntekijöiden osaamisen kehittämiseen tulevaisuuden tarpeita varten. Työelämän yksisuuntaisuus Työntekijät eivät enää odota pelkästään ohjeita ja tavoitteita johdolta, vaan haluavat osallistua päätöksentekoon, tuoda esiin omia näkemyksiään ja vaikuttaa työyhteisön suuntaan. Tunneilmastoasiantuntija on uusi ja kehittyvä ammatti, joka vastaa työyhteisön tunneilmapiirin kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Tämä asiantuntija toimii usein HR:n, työhyvinvoinnin tai organisaatiokehittämisen rajapinnassa ja tuo työpaikoille ymmärrystä siitä, miten tunteet vaikuttavat työssä jaksamiseen, vuorovaikutukseen ja tuottavuuteen. NOUSUSSA LASKUSSA LUVUT AMMATTINIMIKE TUTUKSI Työtapaturmien määrä laskee 4 % Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ennusteen mukaan palkansaajille sattuu työtapaturmaja ammattitautivakuutuksesta korvattavia työtapaturmia 109 000 vuoden 2025 aikana. Määrä on 4 % vähemmän kuin viime vuonna. Ennusteen mukaan työpaikkatapaturmia sattuu 88 000 tänä vuonna, muutosta edelliseen vuoteen on vain hyvin vähän. Työmatkalla sattuneiden tapaturmien määrässä tapahtuu tänä vuonna sen sijaan tuntuvampi muutos viime vuoteen verrattaessa. Työmatkatapaturmia sattuu ennusteen mukaan 21 000 tänä vuonna, laskua viime vuodesta on 13 % ?
  • 14 TELMA 4 ? 2025 Treffimaailmasta työ­ elämätermistöön ujuttau­ tunut ghostaus tarkoittaa vastaamattomuutta, toisen huomiotta jättämistä yhteydenotosta huolimatta tai viestinnän yllättävää katkeamista. Et enää ole mukana samoissa kes­ kusteluissa kuin ennen, vaan asioista sovitaan sinulta kysymättä. Voit myös itse ghostata muita – epä­ huomiossa tai tarkoituksella. Tunnistettuja ghostauksen syitä ovat ? aikataulut: jätät tarkoi­ tuksellisesti osan viesteistä huomioimatta tai palaat niihin viipeellä. ? ylikuormittuminen: tahatonta vastaamatto­ muutta liiallisen tehtävä­ tai informaatiokuorman takia. ? passiivisagressiivisuus: ilmaiset negatiivisia tunteita henkilöä tai työtehtävää kohtaan. ? konfliktien välttely: et halua keskustella epämiellyttävien henkilöiden kanssa tai käydä ikäviä keskusteluja. Ghostaus häiritsee organisaation oppimista ja yhteistyötä erityisesti etätyöskentelyssä, jossa viestintä on jo muutenkin haasteellista. Etätyö ja digitaaliset työkalut (esim. tila­asetukset kuten ”poissa” tai ”offline”) tekevät ghostauksesta helpompaa ja sosiaalisesti hyväksyttä­ vämpää. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja reaaliaikaisen palautteen puute lisää väärinkäsityksiä ja vahvistaa ghostauksen haitallista vaikutusta. Vaikka ghostaus voi joissain tapauksissa vähentää ghostaajan työstressiä tai auttaa välttämään konflikteja, tutkimus osoittaa, että se lisää epäselvyyksiä ja henkistä rasitusta ja heikentää luottamusta työpaikalla. Kuvitukset Nina Bäck Ghostaus on entistä helpompaa digimaailmassa Etkö saanut vastausta viestiisi tai kokoukseen, johon odotit kutsua? Sinut on ehkä ghostattu. 3 5 4 2 1 PALAT Lähde: Vanishing Acts: Unraveling the Mystery of Ghosting in Remote Work. Jenni Kantola ja Ward van Zoonen. (International Journal of Business Communication, 5/2025) ?
  • 4 ? 2025 TELMA 15 K U V A A N T T I R A A T IK A IN E N Nuoret ja työelämäpuhe Haaga-Helian yliopettaja Hanna Heinilä kertoo, millainen työelämäpuhe sitouttaa nuoret parhaiten työpaikkaan. s. 21 Näin rapakon takana Entinen HS:n Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski löytää eroja Suomen ja Yhdysvaltain työelämäpuheesta. s. 22 9 vinkkiä johtajille Liiketoimintajohtaja Anna Wäck sanoo mielipiteensä siitä, millä tavalla johtajan kannattaa kertoa työntekijöille hankalistakin asioista. s. 25 4 2025 T E E M A Työelämä paremmaksi puhumalla Työelämäpuhe vaikuttaa siihen, millaiseksi työelämä muodostuu. Mutta miten oikeastaan puhumme työelämästä – ja miten siitä olisi hyvä puhua? Työ on yksi arkemme keskeisimmistä puheenaiheista. Siitä puhutaan kahvipöydissä, uutisissa, kotona ja somessa – joskus innostuneesti, toisinaan turhautuneesti. Mutta harvemmin pysähdymme miettimään, miten puhe vaikuttaa meihin itseemme, työyhteisöömme tai yhteiskuntaan. Tämän numeron teemassamme sukellamme kolmen tason työelämäpuheeseen: yhteiskunnalliseen, työpaikan ja yksilön tasoon. Asiantuntijat Liisa Hakala ja Jaakko Sahimaa avaavat, miksi puheen sävyllä, sisällöllä ja vastuullisuudella on väliä. Miten luodaan toivoa ja ratkaisukeskeisyyttä synkistelyn sijaan? Entä millaisen kuvan nuoret saavat työelämästä, kun kuuntelevat vanhempia? Lue, miksi jokaisella sanalla on merkitystä – ja miten voimme yhdessä rakentaa parempaa työelämää puheella, joka kantaa.
  • 16 TELMA 4 ? 2025 Puhumalla paranee TEEMA TYÖELÄMÄPUHE Me puhumme työstä paljon ja ihan kaikkialla – mediassa, somessa, työpaikalla ja kotona. Onko sävymme ratkaisukeskeinen ja vahvuuksia korostava vai tyydymmekö kauhistelemaan puutteita? Teksti Susanna Cygnel TEEMA Antti Raatikainen
  • 4 ? 2025 TELMA 17
  • 18 TELMA 4 ? 2025 TEEMA TYÖELÄMÄPUHE T ” Työ on yksi tärkeimmistä päivittäisistä keskustelun aiheistamme. Siitä puhutaan monella tavalla, monesta syystä, monien ihmisten kanssa ja monenlaisissa yhteyksissä. Yhteiskunnallinen keskustelu, työpaikan arkipuhe ja yksilön oma puhe kietoutuvat toisiinsa – ja niillä kaikilla on valtava vaikutus työelämäämme. – Kun tiedostamme työelämäpuheen merkityksen, voimme paremmin ymmärtää, miten oma puheemme vaikuttaa muihin ja millaisia mahdollisuuksia meillä on muuttaa puheemme sisältöä tai sävyä, sanoo sosiaalija terveysministeriön työja tasa-arvo-osaston toimintapolitiikkayksikön johtaja Liisa Hakala. Yhteiskunnan tasolla äänessä ovat muun muassa toimittajat, poliitikot, viranomaiset, työmarkkinajärjestöt ja asiantuntijat. – Laadukas ja tuottava työelämä on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, mutta nouseeko se riittävästi esiin poliittisessa keskustelussa ja mediassa? Luommeko työelämäpuheellamme uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiin vai lietsommeko epätoivoa? Entä miten oppilaitoksissa puhutaan nuorille työstä ja työelämästä, Hakala pohtii. Työelämäpuheen toinen taso kuuluu työpaikalla johtajien, esihenkilöiden, henkilöstön ja luottamushenkilöiden kesken. Kun ihmiset puhuvat omasta työstään, ääni muuttuu myönteisemmäksi. niille, jotka ovat vasta astumassa työelämään, Hakala toteaa. Organisaatiopsykologi ja kirjailija Jaakko Sahimaa on tarkastellut työelämäpuhetta käytännön tasolla eri työpaikoilla. Hän työskenteli Koeaika-projektissaan vuoden aikana 12:ssa eri työpaikassa ja jatkaa nyt tutkimusmatkaansa Työkylässä-hankkeessa tavoitellen vierailua sadassa eri työtehtävässä. Hän on huomannut, että kun ihmiset puhuvat yleisesti työelämästä, sävy on usein negatiivinen ja keskustelussa nousevat esiin huoli, pelko, uhat ja vaikeudet. – Mutta kun he puhuvat omasta työstään ja arjestaan, ääni muuttuu myönteisemmäksi. Moni sanoo, että omassa työpaikassa asiat ovat ihan hyvin, Sahimaa kuvailee. Hän korostaa, että työhön liittyvät kielteiset tunteet ovat luonnollisia ja niistä pitää voida puhua. Yleinen tunne työssä on turhautuminen, joka voi kääntyä joko kehittämisen energiaksi tai kyynisyydeksi. Haasteita syntyy vasta, jos työyhteisö jää vellomaan pahaan oloon. – Työyhteisön tunneilmasto on kuin nyyttikestipöytä, johon jokainen tuo jotakin tarjottavaa. Vaikka pöydässä olisi mitä tahansa herkkuja, yhden tuoma hapansilakkapurkki voi pilata kaikkien tunnelman. Samoin yksi kyyninen ääni voi vetää koko työpaikan ilmapiirin synkäksi, Sahimaa havainnollistaa. Iloa työyhteisöön tuottaa onnistumisten esiin nostaminen ja niistä puhuminen. Hyvä ilmapiiri, kollegojen tuki ja arvostuksen kokeminen kohottavat kaikkien tunnelmaa. Sahimaa painottaa myös ammattiylpeyden merkitystä. Se luo työntekijälle voimaa ja mielekkyyttä. Jos taas omaa ammattia tai työtä ei arvosteta laajemmin ja siitä puhutaan vähättelevään sävyyn, voi syntyä häpeän kokemuksia, jotka kuormittavat työntekijää. – On tärkeää, että voi olla ylpeä siitä, mitä tekee, ja siitä osaamisesta, joka työssä karttuu. Se on merkittävä suojaava tekijä työelämässä, Sahimaa sanoo. – Työyhteisössä voidaan pitää kauniita juhlapuheita tai vaihtoehtoisesti käydä aitoa dialogia. Puheen tarkoituksella ja sen yhteydellä käytännön toimiin ratkaistaan paljon sitä, millainen ilmapiiri työpaikalle muodostuu. Hakala painottaa, että luottamusta rakennetaan kuulemalla aidosti ja arvostamalla erilaisia näkökulmia. – On tärkeää, että epäkohtiakaan ei lakaista maton alle, vaan että niistä uskalletaan puhua syyttelemättä ja mietitään ratkaisuja yhdessä. Työyhteisössä psykologinen turvallisuus edistää luottamusta ja uskallusta kehittää asioita. Negatiivisuus tarttuu – niin myös ilo ”Työni on monen mielestä likaista ja rankkaa. Minulle se kuitenkin avaa paljon mahdollisuuksia elämässä, koska opin käytännön asioita ja uusia näkökulmia. Olen unelma-ammatissani, vaikka se toisten mielestä ehkä kuulostaakin oudolta.” Kaivinkoneenkuljettaja, 21 Kolmannella työelämäpuheen tasolla kuuluu yksilön ääni kotona perheen ja läheisten kesken. – Puhumme työstämme kotona lapsille ja puolisolle, ystäville tai itsellemme. Heijastamme sanoin omia asenteitamme ja arvojamme myös
  • 4 ? 2025 TELMA 19 ” Nouseeko laadukkaan ja tuottavan työelämän merkitys riittävästi esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa?
  • 20 TELMA 4 ? 2025 ” Työyhteisössä voidaan pitää kauniita juhlapuheita tai vaihtoehtoisesti käydä aitoa dialogia.