• Numero 2 / 2025 Työelämän kehittämisen erikoislehti 26 10 vinkkiä sulavaan käytökseen yhteisissä työtiloissa 28 Timo Jutila paiskii välillä 18 tunnin työpäiviä 46 Miko Santala pääsi unelmatyöhön pelifirmaan Islantiin 15 Työturvallisuus yh te is is sä työpaikoissa
• 2 TELMA 2 ? 2025 KUVA SUVI ELO K U V A JI R IN A A L A N K O Lähistön koulut saivat saman viestin Lähistön koulut saivat saman viestin Ei kel Ei kelvannut kyyti hirvelle sillä kertaa Kauppahalleissa ekat yhteiset työpaikat työpaikat Unohda vanhat työnhakuneuvot Nuoret tietävät, mitä haluavat TULEVAISUUDEN TEKIJÄT K esätyöt ja harjoittelu paikat löytyvät rekrytointijärjestelmillä. TEKSTI KATARINA CYGNEL-NUORTIE ERIL AISET AMMATIT Lossinkuljettaja Kai Wittfooth kertoo, millaiselta työ näyttää maisemakonttorista. TEKSTI JOUKO VUORELA SISÄLTÖ 2 2025 TEEMA 10 36
• 2 ? 2025 TELMA 3 K U V A JI R IN A A L A N K O KUVA SAKARI PÄLSI, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Lähistön koulut saivat saman viestin Lähistön koulut saivat saman viestin Ei kel Ei kelvannut kyyti hirvelle sillä kertaa Kauppahalleissa ekat yhteiset työpaikat työpaikat Unohda vanhat työnhakuneuvot Nuoret tietävät, mitä haluavat TÄMÄN OIVAL SIN Yaxye Mohamud löysi nuorisotyöstä elämälleen tarkoituksen. TEKSTI JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND YHTEISET T YÖPAIKAT Turvallisuus ja tiedonkulku ovat avainasemassa yhteisissä työpaikoissa, kuten Havukosken koulussa. TEKSTI SUSANNA CYGNEL NÄIN ENNEN Vanhan ajan tehdasyhdyskunnissa yhtiö pestasi koko tarvitsemansa työvoiman itse. TEKSTI SIRPA VARIS 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: Yhteiset työpaikat 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Saman yhtiön väkeä 36 Oppilaitosyhteistyö 42 Ergonomia 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 15 34 50 Kansikuva: Getty
• 4 TELMA 2 ? 2025 Mitä mieltä olet tämän Telmalehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kappaletta Finnkinon 57 euron arvoista sarjalippua. Hyödyllistä tietoa kannesta kanteen – edelleen, lehti tullut minulle nyt muutaman vuoden. Luen lehden kertaistumalta ja sitten nakkaan sen naapurilleni – jaettu ilo on kaksinkertainen ilo! Hyvää ja ajankohtaista tietoa työelämästä. Lehti ilahduttaa positiivisesti työpaikalla taukotilassa lukien. Telma kun kolahtaa eteisen lattialle postilaatikosta ihan ensimmäiseksi luen lehden ”huoneentaulun”. Tämä kooste on aina paras osa lehteä, sillä tiedän näin, mitä odottaa lehdeltä! PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 2 2025 Getty Miten olisi johonkin lehteen jokin työelämän ristikko pähkinäksi? :) Pidin myös Lena Donofrion haastattelusta ja Kinuskikissan jutusta. Mielestäni paras juttu oli: Tosissaan vaan ei totisesti, ammattitaidon MM-kisat . Mielestäni Telma-lehti oli oikein mielenkiintoista sisältöä. Paras juttu: maailmalla, Guamin ainoa suomalainen . Mielenkiintoisia juttuja löytyy Telma-lehdestä, varsinkin erilaiset ammatit , esim. akvaristi. Harvassa työssä saa varoittaa sähköankeriaasta . Nyt oli erinomaisia artikkeleita uudessa Telma-lehdessä. Koronan jälkeen jääneet muutokset ja etätyötä käsittelevät. Kiitos. Telma-lehti on aina mielenkiintoista luettavaa. Artikkelit ovat kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista ja ne on kirjoitettu niin, että niitä on helppo ja mukava lukea . Positiivinen lehti, jonka lukemisesta jää hyvä mieli . Kiitos!
• 2 ? 2025 TELMA 5 #telma-lehti Turvallisuus rakentuu yhdessä – myös yhteisillä työpaikoilla PÄ ÄKIRJOITUS Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla työtä tekevä tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja sitoutumisensa, syntyy kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa. Kuka vastaa perehdytyksestä? Kuka ohjeistaa? Kenen piikkiin menee, jos jotain sattuu? Oleellista ei ole se, minkä yrityksen työntekijälle tapaturma sattuu. Oleellista on huolehtia kaikkien työntekijöiden turvallisuudesta siten, ettei vahinkoja satu. Parhaimmillaan yhteinen työpaikka toimii esimerkkinä siitä, kuinka turvallisuus syntyy yhdessä tekemisestä, avoimesta viestinnästä ja luottamuksesta. Selkeät pelisäännöt, perehdytys, riskien havainnointi ja matala kynnys puuttua niihin ovat tapoja osoittaa, että jokaisen turvallisuus on tärkeä. Syntyy välittämisen kulttuuri. Se kertoo, että jokainen työntekijä on arvokas, riippumatta siitä, kenen nimissä palkanlaskenta pyörii. Meillä on jo useita yrityksiä, työmaita ja organisaatioita, joissa turvallisuus on aidosti yhteinen asia. Ne näyttävät, että kun kulttuuri on kunnossa, niin syntyy myös tuloksia; Kenneth Johansson päätoimittaja vähemmän tapaturmia, enemmän luottamusta, parempaa me-henkeä ja vahvempaa työmotivaatiota. Vaikka työturvallisuuslaissa säädetään turvallisuuden minimitaso, niin työ turvallisuudessa on ensisijaisesti kysymys maineesta, moraalista ja kilpailu kyvystä. Yritykset, jotka suhtautuvat yhteisen työpaikan turvallisuuteen vakavasti, vetävät myös puoleensa osaajia, jotka haluavat tehdä työt oikein ja turvallisesti. Yhteinen työpaikka vaatii yhteistä vastuuta – mutta se mahdollistaa myös yhteisen onnistumisen. Onnistukaamme yhdessä tämän Telman esimerkkien voimin! JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitusneuvoston puheenjohtaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 3/2025 ilmestyy 17.9.2025.
• 6 TELMA 2 ? 2025 P A L A T Muumimaailma 2 2025 Muumipappa huhkii kesätöitä Naantalin Muumimaailmassa.
• 2 ? 2025 TELMA 7 Kesä muumina — Muumimaailma on suosittu kesätyöpaikka. – Saamme joka kesäksi yli tuhat työhakemusta, joista noin 300 hahmoihin elämyspuolelle, sanoo Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen. Muumimaailma pystyy ottamaan kesätöihin noin 200 henkilöä, joista noin 40 hahmoihin. Uusia kesätyöntekijöitä on keskimäärin puolet, tosin määrä vaihtelee vuosittain. Yksi työntekijä esittää 2–4 hahmoa, mutta puhuvat hahmot, kuten Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen, tarvitsevat juuri tietyntyyppisen esittäjän. – Toivomme hahmojen esittäjiksi ulospäin suuntautuneita, esiintymiskykyisiä henkilöitä, jotka omaksuvat tanssien koreografioita. Ryhmätyöja kielitaito ovat tärkeitä asioita, koska Muumimaailmassa käy paljon ulkomaalaisia vieraita.
• 8 TELMA 2 ? 2025 Hae Työsuojelu­ rahaston kehittämis­ rahoitusta! ? Työsuojelurahaston uudistettu kehittämisrahoitus on työelämän supertuki, joka mahdollistaa työpaikkojen toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämisen. Kehittämisrahoitus kattaa nyt peräti 80 prosenttia ulkopuolisen asiantuntijan palkkioista ja matkakuluista. Työpaikan maksettavaksi jää vain 20 prosenttia. Kehittämisrahoitus tarjoaa mahdollisuuden soveltaa uutta tutkittua tietoa työyhteisöissä. Rahoituksen avulla on mahdollista kokeilla uusia innovatiivisia keinoja karsia kipukohtia, sujuvoittaa prosesseja tai parantaa työyhteisön yhdessä tekemistä ja tuottavuutta. Kehittämis­ rahoituksella viet työpaik­ kasi uudelle tasolle Kehittämisrahoitusta voivat hakea yksityiset sekä julkiset organisaatiot, jotka maksavat työtapaturmaja ammattitautivakuutusta. Kehittämisrahoituksen tavoitteena on mm. hyvinvoiva henkilöstö, tuottava, terveellinen ja turvallinen työympäristö ja pitkäkestoiset, positiiviset vaikutukset työpaikan arkeen. Kehittämishankkeella täytyy olla uutuusarvoa ja sen tarkoitus on luoda uusia, hyviä käytäntöjä suomalaisille työpaikoille. Hankkeen aiheen ja siinä sovellettavan tutkimuksen on kuuluttava Työsuojelurahaston toimialueelle eli työturvallisuuteen, työterveyteen, tuottavuuteen tai työelämätoimijoiden välisiin suhteisiin. Kehittämisrahoituksessa on jatkuva hakuaika. K U V A T Y Ö S U O JE L U R A H A S T O Kuvitukset Nina Bäck PALAT TYÖSUOJELURAHASTO Generatiivisen teko­ älyn hyödyn tämistä vasta aloitellaan monella työpaikalla. Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelu paneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työ­ paikkansa olevan alku vaiheessa genera­ tiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työ paikkaa. Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuus­ keskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työ­ suojeluhenkilöstölle. LUE LISÄÄ KEHITTÄMISRAHOITUKSESTA JA OLE YHTEYDESSÄ TYÖSUOJELURAHASTOON ENNEN HAKEMUKSEN TEKEMISTÄ: WWW.TSR.FI/HAE-KEHITTAMISRAHAA/
• 2 ? 2025 TELMA 9 ? ? Kevan Julkisen alan työ hyvinvointi -tutkimus osoittaa, että aiempaa useampi työntekijä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Valtaosa (yli 90 %) julkisen alan työntekijöistä arvioi aiempien vuosien tapaan työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Aiempaa useampi on myös valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Henkilöstön osaaminen on yksi julkisen työn vahvuuksista, ja lähes 90 prosenttia työntekijöistä kokee osaamisensa vastaavan hyvin työnsä vaatimuksiin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja rajavartiointia. Verkkokurssit ohjaavat turvalliseen työntekoon ja perehdyttävät työsuojelun sanastoon ? Työturvallisuuskeskus on julkaissut kaksi uutta avointa maksutonta verkkokurssia. – Työturvallisuuskeskuksen verkostossa tunnistettiin työelämätarve lyhyille, nopeille kursseille, joissa jokainen voi haastaa omaa ajatteluaan tai kielitaitoaan. Myös työturvallisuuden käytäntöjen ja sääntöjen perehdyttäminen on vaikeaa ilman yhteistä kieltä, sanoo erityisasiantuntija Miia Puukka Työturvallisuuskeskuksesta. Näihin tarpeisiin on tuotettu kaksi maksutonta avointa verkkokurssia eli MOOCia. Verkkokursseilla aiheita lähestytään aineiston ja tehtävien avulla. Kurssin suorittaneet voivat tulostaa itselleen todistuksen. Työturvallisuus kuuluu kaikille Työturvallisuus kuuluu kaikille -verkko kurssi ohjaa turvalliseen työntekoon ja antaa perustiedot jokaisen velvollisuuksista. Kurssia voidaan käyttää myös perehdyttämisen tukena. Kurssin suoritusaika on noin 20 minuuttia. Työsuojelua suomeksi Työsuojelua suomeksi -verkkokurssi perehdyttää työsuojelusanastoon. Se on suunnattu työntekijöille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Kurssi lähestyy työsuojelun termejä kielikurssin tapaan ja sitä voidaan hyödyntää perusmateriaalina ennen muuta työturvallisuuskoulutusta. Kurssi voi olla hyödyksi esimerkiksi ennen Työturvallisuuskortti-koulutusta. Kurssin suorittaminen kestää opiskelijan lähtötason mukaan noin 45 minuutista kolmeen tuntiin. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Työhyvinvointi on parantunut julkisella alalla K U V A G E T T Y TUTUSTU TYÖTURVALLISUUS­ KESKUKSEN AVOIMIIN MAKSUTTOMIIN VERKKOKURSSEIHIN: TTK.FI/AINEISTOT
• 10 TELMA 2 ? 2025 ? – Meidän lossi kulkee aina. Aikataulun mukaan ajamme aamuviidestä iltayhteentoista, Kai Wittfooth sanoo. Suvi Elo PALAT
• 2 ? 2025 TELMA 11 ? Millainen on lossinkuljettajan tavallinen työpäivä? ? Silloin ei oikeastaan tapahdu mitään ihmeellistä. Kaikki menee hyvin. Keli on loistava ja kalusto toimii. Jokainen vuoro aloitetaan puhaltamalla alkometriin. Sen jälkeen vaihdan kuulumiset edellisen vuoron kuljettajan kanssa, onko sattunut mitään tavallisesta poikkeavaa. Sitten kirjaudun sähköisiin järjestelmiin ja tietokoneelle ja aloitan ajamisen. Suosittelen vahvasti lossinkuljettajan ammattia. Työni etuihin kuuluvat ehdottomasti mukava, säänkestävä maisemakonttori, kivat työkaverit ja erinomainen työnantaja. Millainen on lossinkuljettajan epätavallinen työpäivä? ? Viat tulevat aina yllättäen ja aiheuttavat harmaita hiuksia. Jos esimerkiksi laturi tai startti hajoaa, lossi pysähtyy. Viasta riippuu, korjataanko se itse vai pyydetäänkö tekniikka paikalle. Ja kun joku rakentaa, siinä saa silloin ajella nonstoppina useamman reissun betonija sora-autoja. Millaista reittiä ajat? ? Ajan Hämärönsalmen lossia Aaslaluodon ja Airismaan välillä Naantalin Rymättylässä. Matka yhteen suuntaan on 300 metriä. Reitin poikki kulkee veneväylä, jolla on runsaasti veneliikennettä etenkin kesäisin. Milloin lossi kulkee? ? Se kulkee aina. 24/7/365. Aikataulun mukaan ajamme aamuviidestä iltayhteentoista. Lähtö on 20 minuutin välein Aaslaluodon puolelta, ja palaamme välittömästi, kun lossi on purettu ja lastattu Airismaalla. Minkälainen kuljetusväline lossi on? ? Meidän lossi kuuluu toiseksi pienimpään luokkaan. Sen kantavuus on 60 tonnia. Se on 36 metriä pitkä, 6,80 metriä leveä, ja sen kuivapaino on 125 tonnia. Laskennallisesti siihen mahtuu 14 henkilöautoa, mutta autojen koot ovat kasvaneet sen verran, että käytännössä niitä mahtuu 12. Suurin Finferriesin lossi kulkee Kustavin Vartsalassa. Sen kantavuus on 200 tonnia, ja siihen mahtuu 52 henkilöautoa. Miten sääolosuhteet vaikuttavat lossin kuljettamiseen? ? Tuulenpuuskat vaativat nopeaa reagointia, mutta tuulinen sää auttaa pitämään yllä ammattitaitoa. Tänä talvena ei ole ollut jäitä. Yhtenä päivänä salmi ehti peittyä jääriitteeseen, jota lossi kuitenkin leikkasi kuin paperia. Mitä työturvallisuusasioita pitää ottaa huomioon? ? Työvaatteina pitää olla kolmosluokan huomiovaatteet, koska lossi on maantien jatke ja lossinkuljettaja rinnastetaan tietyöntekijäksi. Kuuloja silmäsuojaimet pitää olla, sekä paukkuliivit ja putoamisenestovaljaat, kun työtehtävät niin vaativat. Millaisia matkustajia lossillasi kulkee? ? Pääasiassa paikallisia asukkaita, heidän tuttujaan ja mökkiläisiä. Lossi on osa Pientä rengastietä, joten sen kulkijoita moottorija polkupyörillä. Mikä on erikoisin asia, mitä olet kuljettanut lossillasi? ? Viime kesänä Turussa oli pohjoismaisten Ferrari-harrastajien kokoontuminen. Yksi ryhmä kävi meidän lossilla. Oli siinä ihmettelemistä, kun kansi oli täynnä toinen toistaan komeampia autoja. Viime kesänä hirvi ui salmen poikki noin 50 metrin päässä lossista. Yritin huudella, että olisi täällä kyytikin tarjolla, mutta sillä kertaa se ei kelvannut. Kai Wittfooth Aloittanut lossin kuljettamisen 2019. Hankkinut kotimaan liikenteen laivurin pätevyyskirjan. Toiminut Finferriesin Meri-Suomen alueen työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2024 alusta lähtien. Kai Wittfooth Lossinkuljettaja Kai Wittfooth aloitti lossin kuljettamisen kesäloman tuuraajana. Nyt hän kuljettaa Hämärönsalmen yli paikallisia asukkaita, mökkiläisiä, Pienen rengastien kulkijoita, Ferrareita ja vaikka hirviä, jos kyyti vain kelpaisi. Teksti Jouko Vuorela ERILAISET AMMATIT
• 12 TELMA 2 ? 2025 Kansainvälisyys ei houkuttele PwC:n tuore selvitys suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden odotuksista paljastaa merkittäviä muutoksia nuorten työelämän arvostuksissa. Tutkimuksen mukaan opiskelijat odottavat työnantajiltaan ennen kaikkea ennakoitavuutta, turvallisuutta ja mahdollisuuksia kehittyä uralla. Sen sijaan kansainväliset uramahdollisuudet, vastuullisuus ja työnantajan maine eivät sijoitu nuorten listan kärkipäähän. Työhyvinvoinnin lasku on taittunut Kuvitukset Nina Bäck Korkeakoulutetut paluumuuttajamiehet tienaavat paremmin kuin vertailuväestö. Työ­ terveyslaitoksen kattava väestö­ pohjainen rekisteri­ tutkimus osoitti, että korkeakoulutettujen paluumuuttajamiesten ansiotulojen taso ja kehitys olivat korkeam malla tasolla kuin samanikäisellä vertailuväestöllä koko viiden vuoden seu­ rannan ajan. Naisilla ero ryhmien välillä oli pieni. Tulos oli selkein miesvaltaisilla yksityi­ selle sektorille painot­ tuvilla aloilla, kuten teollisuudessa, raken­ tamisessa, myynnissä ja finanssialalla. Ulkomailla vietetty aika kasvattaa inhi­ millistä pääomaa, kuten tietoa, taitoa, osaamista ja verkos­ toja, joiden voidaan ajatella nostavan organisaation tuotta­ vuutta tai tuovan muuten lisäarvoa organisaatiolle. ? Jatkuva oppiminen on avainasemassa yksilöiden osaamisessa ja urakehityksessä sekä organisaatioiden uudistumisessa, innovaatioissa ja työvoiman sitouttamisessa, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus. ? Suomalaisten työhyvinvointi ei ole heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. – Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestö tasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voima varoja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä. Keskimäärin työssä on edelleen selkeästi enemmän voimavaroja, kuten reilua kohtelua, itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta, kuin kuormittavia vaatimuksia. Jatkuvaa oppimista kannattaa tukea PALAT
• 2 ? 2025 TELMA 13 Tiedolla johtaminen Organisaatiot hyödyntävät yhä enemmän data-analytiikkaa ja tekoälyä päätöksenteossaan. Se tehostaa resurssien käyttöä ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Rutiininomaiset ja toistuvat työtehtävät Teknologian kehitys, erityisesti tekoälyn ja automaation aloilla, korvaa monia tehtäviä, jotka aiemmin vaativat ihmistyövoimaa. Se vapauttaa työntekijöitä keskittymään vaativampiin ja luovempiin tehtäviin. Pehmeät taidot nousevat arvoon Taito kohdata ihmisiä, viestiä selkeästi ja toimia vuorovaikutuksessa korostuvat tekoälyn aikakaudella. Empatia, resilienssi ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä. Hierarkkiset organisaatiorakenteet Modernit työpaikat suosivat yhä enemmän matalia ja joustavia organisaatiorakenteita, jotka mahdollistavat nopeamman päätöksenteon ja paremman yhteistyön. ? Kaupunkiviljelijä on henkilö, joka harjoittaa maanviljelyä kaupunkiympäristössä. Hän voi viljellä pienillä kaupunki tiloilla, kattopuutarhoissa, yhteisöviljelmillä tai jopa sisätiloissa käyttämällä kehittyneitä valaistusja kastelujärjestelmiä. Ala kasvaa, koska se tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen, ruoan saatavuuteen ja kaupunkien viherryttämiseen. NOUSUSSA LASKUSSA LUVUT AMMATTINIMIKE TUTUKSI Työmatkatapaturmien määrä nousi 10 % Vuonna 2024 sattui 115 000 työtapaturmaa, joista 91 000 oli työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien määrä nousi 4 % ja työmatkatapaturmien jopa 10 % vuodesta 2023. Työmatkatapaturmista 80 % aiheutui kaatumisista, ja niistä suurin osa aiheutui jalkaisin tai polkupyörällä kulkeville. Työpaikkatapaturmien taajuus oli viime vuonna 25,4 työpaikkatapaturmaa tehtyä miljoonaa työtuntia kohti, vastaava luku oli 24,6 vuonna 2023. Työpaikkatapaturmataajuus nousi 3 % prosenttia vuodesta 2023.
• 14 TELMA 2 ? 2025 ? Lyhyet kävelytauot edistävät verenkiertoa, minkä takia alaraajojen turpoaminen työpäivän aikana vähenee huomattavasti. Myös lihasten hapettuminen paranee, mikä johtuu verenkierron tehostumisesta. Kävellessä niska-hartiaseudun lihasaktiivisuus pienenee. Käytännössä se tarkoittaa, että lihasjumeja on vähemmän kuin ennen toimistokävelyn aloittamista. Energiankulutus lisääntyy. Päivittäisessä taukokävelyssä kulutettu määrä vastaa noin puolentoista banaanin sisältämää energiaa. Lyhyet tauot virkistävät aivoja, auttavat ylläpitämään tarkkaavaisuutta ja lisäävät työtehoa. Ne auttavat rentoutumaan, vähentävät henkistä kuormitusta ja voivat parantaa mielialaa työpäivän aikana. Isojen lihasryhmien, kuten alaselän lihasten ja reisilihasten, aktiivisuus kasvaa, mikä voi auttaa säätelemään verensokeria ja ehkäisemään aineenvaihdunnan hidastumista. Kuvitukset Nina Bäck 5 x näin hyödyt taukokävelystä Parin minuutin kävely puolen tunnin välein on tehokkain tapa vähentää istumatyön haittoja. Työpäivän aikana askelia kertyy noin 2 400 ja matkaakin vajaat kaksi kilometriä. 3 5 4 2 1 PALAT Lähde: Työterveyslaitos
• 2 ? 2025 TELMA 15 K U V A G E T T Y Vinkit Yliopistonlehtori Päivi Kekkonen kertoo 6 keinoa, joilla voi kehittää työturvalli­ suutta yhteisillä työpaikoilla. s. 21 Valvonta Yhteisten työpaikkojen turvallisuudessa on havaittu puutteita, toteaa AVI:n tar­ kastaja Mikko Järvenreuna. s. 22 Turvallisuus töissä Turvallisuuspäällikkö Matti Tuimala ei hyväksy kompro­ misseja turvallisuudessa Meyer Turun telakalla. s. 25 2 2025 T E E M A Turvallisesti yhteisessä työpaikassa KOSKA YHTEISESSÄ TYÖPAIKASSA , kuten koulussa, työskentelee eri työnantajien palkkalistoilla olevia henki löitä, turvallisuus ja tiedonkulku ovat avain­ asemassa. Havukosken koulussa toimii laaja joukko ammattilaisia opettajista siivoojiin ja nuorisotyön­ tekijöihin. Rehtori Arto Martikaisen vastuulla on var­ mistaa, että kaikki voivat työskennellä turvallisesti. Poikkeustilanteissa, kuten Viertolan koulu­ ampumisen kaltaisissa kriiseissä, nopea viestintä ja selkeät toimintamallit ovat ratkaisevia. Havukoskella koulun ulko­ovet voidaan lukita sähkölukoilla, ja kriisitilanteessa tieto pyritään välittämään jokaiselle työntekijälle. Mutta miten varmistetaan, että viesti tavoittaa kaikki, myös kiireisen koulupäivän keskellä? Miten eri työnantajien työntekijät perehdytetään koulun turvallisuuskäytäntöihin? Kuka vastaa yhteisen työpaikan turvallisuudesta? Lue, miten Havukoskella on kehitetty toimivia käytäntöjä ja mitä niistä voi oppia.
• 16 TELMA 2 ? 2025 Työturvallisuus yhteisessä työpaikassa TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT Koulu on yhteinen työpaikka, jossa on töissä työntekijöitä monelta eri työnantajalta. Havukosken koululla pohditaan jatkuvasti, miten turvallisuutta voi kehittää ja miten varmistetaan, että viestit kulkevat tehokkaasti myös vaaratilanteissa. Teksti Susanna Cygnel TEEMA Jirina Alanko
• 2 ? 2025 TELMA 17
• 18 TELMA 2 ? 2025 TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT V ” Vantaan Viertolan kouluampuminen – nuori poika oli tuonut aseen kouluun ja ampunut luokkatovereitaan – järkytti suomalaisia huhtikuussa 2024. Havukosken koululta on etäisyyttä Viertolaan vain muutama kilometri, eikä kukaan aluksi tiennyt, voisiko uhka ulottua myös lähialueille. Havukosken koulun rehtori Arto Martikaisen tehtävänä oli varmistaa, että hänen vastuullaan olevaan työpaikkaan ei kohdistu uhkaa. Havukosken koulu on yhteinen työpaikka. Oman henkilökunnan lisäksi siellä on esimerkiksi Vantin, Seuren ja Vakehyvan henkilöstöä, kasvatuksen ja oppimisen toimialan kiertäviä uskonnon sekä oman äidinkielen opettajia, nuorisoja liikuntapalveluiden edustajia sekä Hyvän arjen rakentajat -verkoston jäseniä, jotka edustavat montaa eri järjestöä. Rehtori on koulussa pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan edustaja. Hän vastaa siitä, että kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisesti riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa. Tieto kouluampumisesta oli kilahtanut rehtori Martikaisen työkännykään Vantaan rehtorijakelulla Signal-sovelluksessa, joka on nopean viestinnän väline Vantaan kouluissa. Saman viestin saivat kaikki lähialueiden kouHavukosken koululta on etäisyyttä Viertolaan vain muutama kilometri. määräysvaltaa käyttävän työnantajan edustajalla on vastuu koko yhteisen työpaikan turvallisuudesta. Jos taas eri työnantajat työskentelevät samassa tilassa tai ympäristössä toisistaan täysin erillisinä, kuten ostoskeskuksissa tai isoilla satama-alueilla, työnantajien tulee toimia yhdessä yhteisten vaarojen torjumiseksi mutta mikään niistä ei käytä pääasiallista määräysvaltaa. Erityisasiantuntija Sari Aksberg tarkastelee työssään Työturvallisuuskeskuksessa koulujen turvallisuutta yhteisen työpaikan näkökulmasta. Hän korostaa, että toimijoiden yhteistyö ja turvallisuuden hallinta vaativat selkeitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka vielä puuttuvat monista kouluista. Siitä huolimatta saattaa olla, että toimivia käytäntöjä kuitenkin toteutetaan ja arki rullaa. – On esimerkiksi täysin mahdollista, että vaikkapa poistumisharjoituksessa kaikki eri työnantajien työntekijät on muistettu ottaa mukaan siitä huolimatta, että asiaa olisi tunnistettu lakisääteiseksi velvollisuudeksi, Aksberg sanoo. Hän korostaa, että yhteisen työpaikan ongelmat ja puutteet kilpistyvät usein tiedonkulun puutteisiin eri toimijoiden välillä. Työsuojelutoimikunnat voisivat myös kehittää käytänteitä vastatakseen yhteisten työpaikkojen erityistarpeisiin ja tukeakseen esihenkilöitä lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. – Esimerkiksi vaaratilanteista tiedottaminen voi jäädä vajaaksi, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa samanaikaisesti tai ei varmisteta, että he ovat ymmärtäneet ohjeet. Tämä korostuu erityisesti monikulttuurisissa työyhteisöissä, joissa kielitaito voi vaihdella, Aksberg pohtii. Hän kertoo sodan traumoista toipuvasta maahanmuuttajataustaisesta siivoojasta, joka ei ollut saanut tietoa poistumisharjoituksesta ja pelästyi toden teolla hälytysääniä. Tiedon pitäisi saavuttaa ihan jokainen kielestä ja työtehtävästä riippumatta. Viertolan tapaus nosti myös Havukosken koulussa jälleen erityiseen pohdintaan ikuisuuskysymyksen: miten lujen rehtorit, ja tapahtumien kulkua päivitettiin sähköpostein. – Olemme Vantaalla hyvässä tilanteessa, sillä saamme koulun ulkopuoleltakin nopeasti tukea ja ohjeita äkillisissä kriisitilanteissa. Työsuojeluorganisaation lisäksi meitä auttavat kaupunkiturvallisuustiimi ja poliisin ennalta estävä toiminta, Martikainen kuvailee. Koska kokonaiskuvaa Viertolan tapahtumista ei ollut, koulun ulko-ovet suljettiin sähkölukoilla. Lisäksi piti varmistaa, että kaikki työntekijät – esimerkiksi opettajat, koulunkäynninohjaajat, siivoustyöntekijät ja keittiöhenkilökunta – saivat tiedon tilanteesta. Kun kaupungin kriisiviestintä ja poliisi kertoivat, että uhka ei kohdistu Havukoskelle, koulussa palattiin normaaliin päiväjärjestykseen. Arjen hyvät käytännöt virallisiksi toimintatavoiksi Yhteinen työpaikka voi olla minkä tahansa toimialan työympäristö, jossa yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, mutta siellä toimii myös muita työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Perinteisesti yhteisiä työpaikkoja on ollut esimerkiksi rakennusalalla, teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Pääasiallista K U VA JI R IN A A LA N KO
• 2 ? 2025 TELMA 19 ” Olemme Vantaalla hyvässä tilanteessa, sillä saamme koulun ulkopuoleltakin nopeasti tukea ja ohjeita äkillisissä kriisitilanteissa. – Työsuojeluorgani saation lisäksi meitä auttavat kaupunkiturvallisuustiimi ja poliisin ennalta estävä toiminta, Havukosken koulun rehtori Arto Martikainen sanoo.
• 20 TELMA 2 ? 2025 ” Esimerkiksi vaaratilanteista tiedottaminen voi jäädä vajaaksi, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa samanaikaisesti. Erityisasiantuntija Sari Aksberg tarkastelee työssään Työturvallisuuskeskuksessa koulujen turvallisuutta yhteisen työpaikan näkökulmasta.
• 2 ? 2025 TELMA 21 toimia äärimmäisen uhan sattuessa ja miten viesti saataisiin varmasti kaikille työntekijöille. – Se on hyvä kysymys ja haaste, jota pohdimme paljon. Koulutyö on niin hektistä, että puhelinta ei aina pysty katsomaan tai Wilmaa lukemaan, eikä edes keskusradio sataprosenttisella varmuudella kuulu kaikkialle, jos vaikkapa liikuntatunnilla tai teknisen työn luokassa on kovasti melua, Martikainen myöntää. Ennakointi on todella tärkeää turvallisuusasioissa. Jokaisella Havukosken koulun työntekijällä on omat tehtävänsä vaaratilanteissa, ja koulussa tehdään säännöllisiä poistumisharjoituksia, joissa käytäntöjä hiotaan. Esimerkiksi tulipalon sattuessa tarkistetaan jokainen tila, ja tositilanteessa palokunta tarkistaisi kaikki paikat vielä erikseen. Työpaikan riskeistä ilmoituksia työsuojeluvaltuutetulle Havukosken koulun turvallisuudesta huolehtii myös työsuojeluvaltuutettu Jouni Koivisto, jonka vastuulla on 16 vantaalaista koulua. Hän näkee työssään monenlaisia kouluja ja kehuu tapaa, jolla Havukoskella on saatu yhteinen työpaikka tuntumaan aidosti yhteiseltä. – Havukoskella henkilökunta tuntuu viihtyvän ja voivan hyvin, koska vaihtuvuus on pientä. Rehtori johtaa koulua yhteisöllisyyttä tukien ja niin, että vuorovaikutus toimii. Turvallisuushaasteisiin puututaan ja kaikesta voidaan puhua avoimesti, mikä helpottaa koulun ja työsuojelun yhteistyötä, Koivisto kiittää. Työturvallisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii työpaikalla toimivien yhteistyötä. Päivi Kekkonen tarkasteli väitöskirjassaan toimijoiden välistä yhteistyötä yhteisillä työpaikoilla. Hän antaa kuusi neuvoa, joilla työturvallisuutta, työhyvinvointia ja tuottavuutta voi kehittää ja vahvistaa. 1. Tunnista kaikki toimijat Yhteisellä työpaikalla työskentelee eri organisaatioiden henkilöstöä, kuten alihankkijoita ja tukipalveluiden tuottajia. On tärkeää hahmottaa, miten työntekijät, päättäjät, asiantuntijat ja työsuojelun edustajat vaikuttavat työpaikan turvallisuuteen. 2. Selvitä nykytilanne: huomaa haasteet ja hyvät käytännöt Mitkä ovat työpaikan suurimmat turvallisuusriskit? Missä on onnistuttu? Nykytilan analyysi auttaa havaitsemaan kehityskohteet, kuten työkuormituksen tai viestinnän puutteet, sekä levittämään hyviä käytäntöjä koko organisaatioon. 3. Tarkastele työn teon raameja Eri toimijoiden työjärjestelmät vaikuttavat toisiinsa. Selvittämällä, miten työtehtävät, työvälineet, työympäristö ja organisaatioiden toiminta linkittyvät toisiinsa, on mahdolPäivi Kekkonen Tuotantotalouden yliopistonlehtori, tutkija Oulun yliopisto 6 keinoa työturvallisuuden kehittämiseen Työturvallisuuden parantaminen yhteisellä työpaikalla vaatii yhteistyötä, selkeitä toimintamalleja ja jatkuvaa seurantaa. lista havaita tilanteita, joihin voi liittyä turvallisuusriskejä. 4. Kutsu kaikki saman pöydän ääreen Turvallisuuden kehittäminen vaatii avointa keskustelua. Kaikki osapuolet, erityisesti työntekijät, tulee ottaa mukaan ratkomaan yhteisen työpaikan turvallisuushaasteita – he tuntevat työnsä ja siihen liittyvät riskit parhaiten. 5. Kehitä ja ota käyttöön uusia ratkaisuja Kun kehityskohteet on tunnistettu, on aika toteuttaa toimia työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Varmista, että osapuolia kuullaan ja heidän asiantuntemustaan hyödynnetään. 6. Jalkauta ja seuraa käytäntöjä Uudet turvallisuuskäytännöt on vietävä osaksi arkea, ja niiden toteutumista on seurattava. Tapaturmien määrän ja työntekijöiden palautteen avulla voidaan arvioida turvallisuuden kehittymistä. VINKIT ” Ennakointi on todella tärkeää turvallisuusasioissa. TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT K U VA JI R IN A A LA N KO
• 22 TELMA 2 ? 2025 Hän korostaa laissa määrättyä työpaikan – viime kädessä rehtorin – vastuuta ennakoida ja varautua työturvallisuuden ja työterveyden asioihin. Koivisto vierailee eri kouluilla säännöllisesti ja saa myös tietoa työturvallisuudesta muun muassa sähköisen työturvallisuusjärjestelmän eli Tutkan avulla. Tutkaa käytetään työtapaturmien, uhkaja vaaratilanteiden sekä läheltä piti -tilanteiden raportoimiseen. – Jos jossain koulussa tulisi väkivaltatilanne tai sattuisi vakava työtapaturma, menisin paikalle välittömästi. Teen myös ennakkoon sovittuja kontrollikäyntejä tai yllätysvierailuita, Koivisto kuvailee. Havukosken koululla sattui kerran vaaratilanne, josta raportoitiin välittömästi Tutka-järjestelmään ja tieto tuli myös Koivistolle. Erään luokkatilan katosta putosi sähköjohtojen kannatinkisko, mutta onneksi sen alla ei juuri sillä hetkellä ollut ketään. Ensimmäisenä reagoi koulun apulaisrehtori heti saatuaan ilmoituksen opettajalta. – Rehtori tarkasti vartijan kanssa kaikki vastaavat kohdat sen lisäksi, että vika korjattiin viipymättä. Itsekin kävin paikalla tarkistamassa tilanteen, ettei tällainen vaara enää toistuisi, Koivisto kertoo. Rehtori Martikainen ja työsuojeluvaltuutettu Koivisto painottavat, että työntekijöiden kannattaa tehdä ilmoituksia matalalla kynnyksellä, jotta kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat esille ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Näin rakennetaan yhdessä turvallista ja terveellistä työympäristöä. Perehdytyksessä sisäistetään turvallisuusasioita Koulussa voi syntyä vaaratilanteita esimerkiksi oppilaiden tapellessa. Tällaisissa tilanteissa kaikkien työntekijöiden tulisi tietää, miten toimia – olivatpa he sitten minkä tahon palkkalistoilla tahansa. – Esimerkiksi siivoojat tai koulunkäynninohjaajat saattavat joutua tilanteisiin, joissa heidän on tiedettävä, voivatko he puuttua väkivaltaan. Turvallisuuden parantaminen vaatii jatkuvaa riskien arviointia ja tehokasta viestintää. Työsuojeluviranomaisten valvontatulokset paljastavat merkittäviä puutteita yhteisten työpaikkojen työturvallisuudessa ja työsuojelussa. Yhteisessä työpaikassa pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä organisaatiolla on velvollisuus huolehtia kaikkien turvallisuudesta. Velvoitteeseen kuuluu olennaisesti riskeistä tiedottaminen. – Turvallisuuden hallinnassa on merkittäviä eroja eri organisaatioiden välillä. Toisissa työpaikoissa turvallisuudesta huolehditaan esimerkillisesti, mutta ei läheskään kaikissa, eli paljon on vielä työtä tehtävänä, toteaa tarkastaja Mikko Järvenreuna Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Mitä enemmän toimijoita on ja mitä tiheämmin työolot muuttuvat, sitä vaikeampaa on turvallisuuden hallinta yhteisellä työpaikalla. Tämä näkyy erityisesti rakennustyömailla ja telakoilla, joissa jatkuvat muutokset haastavat turvallisuusjohtamista. Tarkastuksissa havaittuja yleisiä puutteita ovat esimerkiksi putoamisvaarat, kemiallisten aineiden aiheuttamien riskien riittämätön Mikko Järvenreuna Merenkulun työsuojelutarkastaja Lounais-Suomen aluehallintovirasto Yhteisten työpaikkojen turvalli suudessa havaittu puutteita VALVONTA arviointi sekä laiminlyönnit vaarojen tunnistamisessa. – Työpaikoilla havaitaan usein vaaroja vasta sitten, kun jotain vakavaa tapahtuu, Järvenreuna harmittelee. Yhteisten työpaikkojen turvallisuutta voitaisiin parantaa perusteellisemmilla vaarojen arvioinneilla sekä varmistamalla, että riskeistä viestitään selkeästi ja tehokkaasti kaikille työntekijöille ja että turvallisuushuomiot kulkevat myös työnantajalle. – Esimerkiksi väkivallan uhka myymälätiloissa voi jäädä huomaamatta, jos työpaikalla keskitytään lähinnä koneiden aiheuttamiin riskeihin. Samoin hiekoitus voi unohtua väylällä, jota siivoustyöntekijä käyttää vain kerran viikossa roskia viedessään, Järvenreuna havainnollistaa. Yhteisen työpaikan turvallisuus paranee yhdistämällä useita hyviä käytäntöjä, jollaisia ovat esimerkiksi säännölliset kaikille tarkoitetut turvallisuuskierrokset, selkeät vastuunjaot ja nimetyt turvallisuusvastaavat. – Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä. Avoin raportointikulttuuri, jossa läheltä piti -tilanteet käsitellään rakentavasti, auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia. TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT K U VA JI R IN A A LA N KO
• 2 ? 2025 TELMA 23 Työsuojeluvaltuutettu Jouni Koivistolla on vastuullaan 16 vantaalaista koulua. ” Teen kouluissa ennakkoon sovittuja kontrollikäyntejä tai yllätysvierailuita.
• 24 TELMA 2 ? 2025 Täällä olemme kaikki havislaisia, eikä meitä erotella mitenkään. ” Koulunkäynninohjaaja Niina Somero työskentelee Havukosken koulussa, mutta hänen työnantajansa on henkilöstöpalveluyhtiö Seure.
• 2 ? 2025 TELMA 25 Meyer Turun telakalla noin 80 prosenttia risteilyaluksen valmistuksesta toteutetaan alihankintana. Telakan turvallisuuspäällikkö Matti Tuimala kertoo, kuinka turvallisuudesta huolehditaan valtavassa yhteisessä työpaikassa. ”Meyerin Turun telakka on 6 000 henkilön yhteinen työpaikka. Telakan omaa väkeä on 2 000, ja loput kuuluvat muiden työnantajien henkilöstöön. Työntekijät edustavat yli 90:tä eri kansallisuutta, mikä tuo mukanaan omat haasteensa viestintään ja turvallisuuskulttuuriin. Minun ja tiimini tehtävänä on huolehtia, että telakan linjaorganisaatio pystyy pitämään työympäristön turvallisena jokaiselle työntekijälle. Kaikkien osapuolten tulee sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja noudattaa ohjeita voidakseen työskennellä täällä. Meyer Turun telakkaa koskevat yleiset tilaajavelvollisuudet, eli viime kädessä vastuu kaikkien turvallisuudesta on telakan johtoportaalla. Turvallisuus on Matti Tuimala Turvallisuuspäällikkö Meyer Turku Oy ” Turvalli­ suudessa emme hyväksy kompro misseja” TURVALLISUUS TÖISSÄ meille strateginen prioriteetti, emmekä tee kompromisseja: tavoitteenamme on nolla tapaturmaa. Johto onkin asettanut kaikille telakan toiminnoille selkeät tavoitteet turvallisuuden parantamiseen. Meiltä viestit kulkevat muiden yritysten työnjohdoille, jotka huolehtivat oman tiiminsä turvallisuudesta kulloisessakin työkohteessa. Osastoilla pidetään säännöllisiä henkilöstökokouksia. Työntekijöiden turvallisuushavainnot ovat olennainen osa ennakoivaa turvallisuuden hallintaa. Ne kirjataan Meyer EYE -järjestelmään, jossa ne ohjautuvat automaattisesti oikealle henkilölle jatkotoimia ja turvallisuuskehityksen seuraamista varten. Esihenkilöt vastaavat turvallisuudesta omilla vastuualueillaan, ja heidän lisäkseen turvallisuusvartijat kiertävät telakalla päivittäin ja puuttuvat välittömästi vaaratilanteisiin. Jos joku esimerkiksi polttoleikkaa ilman suojalaseja, hänen työnsä loppuvat ainakin siltä päivältä. Koulutuksella varmistamme, että jokainen yksilö tietää, miten toimia turvallisesti. Kaikki telakalle tulevat työntekijät käyvät läpi kattavan telakkaperehdytyksen, jossa käsitellään muun muassa yleisiä turvallisuusohjeita ja työskentelykäytäntöjä. Koulutusta järjestetään 18 kielellä. Tulipalo laivassa on telakoiden suurin turvallisuusriski, joten jokaisella tulitöitä tekevällä tulee olla voimassa oleva tulityöpassi ja hänen tulee osata tehdä tarvittavat suojaustoimet ennen työn aloittamista.” Hätävarjeluoikeus voi antaa tähän mahdollisuuden, mutta esimerkiksi kiinnipitotilanteet kuuluvat yleensä vain opettajalle, Aksberg toteaa. Perehdyttäminen on kriittinen osa työturvallisuutta ja myös vastuiden selkeyttämistä. Koulunkäynninohjaaja Niina Somero työskentelee Havukosken koulussa, mutta hänen työnantajansa on henkilöstöpalveluyhtiö Seure. Somero on saanut Havukosken koulun puolesta turvallisuusperehdytyksen, ja samalla tavalla jokainen uusi työntekijä perehdytetään heti alusta koulun turvallisuuskäytäntöihin. – Siitä lähtien, kun aloitin täällä, olen kokenut oloni turvalliseksi ja kuuluvani henkilökuntaan, vaikka palkkani maksaakin Seure eikä Vantaan kaupunki. Täällä olemme kaikki havislaisia, eikä meitä erotella mitenkään, hän toteaa. Ensimmäisenä työpäivänään Somero sai luettavakseen turvallisuuskansion, jossa on laajasti tietoa ja neuvoja, ja samat tiedot ovat myös sähköisenä. – Sen lisäksi turvallisuustiimin jäsenet perehdyttivät minut kädestä pitäen turvallisuusasioihin. Teimme yhdessä turvallisuuskävelyn, jonka aikana kerrotaan, missä esimerkiksi alkusammutusvälineet sijaitsevat, Somero muistelee. Samalla tavalla jokainen taloon tuleva työntekijä perehdytetään – oli palkanmaksaja kuka tahansa ja esimerkiksi turvallisuuskävelyitä toistetaan säännöllisesti. TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT K U VA JI R IN A A LA N KO ” Jokainen taloon tuleva perehdytetään samalla tavalla.
• 26 TELMA 2 ? 2025 INFOGRAFIIKKA Suvi Österman TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT 10 vinkkiä sulavaan käytökseen ? Älä jätä henkilökohtaisia tavaroita lojumaan yhteisissä tiloissa ? Käytä ammattimaista kieltä ja vältä organisaatio kohtaisia lyhenteitä tai termejä, joita kaikki eivät tunne ? Tervehdi kaikkia työkavereita ja ole kohtelias ? Säilytä dokumentteja asianmukaisesti, jotta luottamukselliset tiedot eivät joudu vääriin käsiin ? Kunnioita työrauhaa ja vältä kovaa puhetta tai häiritseviä puheluita avotilassa
• 2 ? 2025 TELMA 27 Kun työpaikalla työskentelee työntekijöitä useammista eri yrityksistä, hyvä käyttäytymisetiketti korostaa yhteistyötä, kunnioitusta ja selkeää viestintää. Tällaisessa ympäristössä on erityisen tärkeää huomioida eri organisaatiokulttuurit ja luoda hyvä työilmapiiri kaikille. Teksti Telman toimitus Pelisäännöt selkeiksi Työturvallisuuden ja työsuoje­ lun varmistaminen yhteisissä työpaikoissa edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja yhteis­ työtä yritysten välillä. Tilojen hallinnoijan tulee nimetä työturvallisuusvastuuhenkilö, ja jokaisella yrityksellä olisi hyvä olla oma yhteyshenkilö, joka vastaa työntekijöidensä turvallisuudesta ja toimii linkkinä muihin osapuoliin. Kaikkien yritysten on noudatettava yhtenäisiä turvallisuusohjeita esimerkiksi hätäpoistumisteiden, ensi­ apukäytäntöjen ja palotur­ vallisuusmääräysten osalta. Ohjeet tulee jakaa uusille työntekijöille ja pitää näkyvillä yleisissä tiloissa. Jos tilassa tehdään erityisiä työtehtäviä, kuten kemikaalien käsittelyä, niiden turvallisuuskäytännöt on sovittava erikseen. Riskien ehkäisy on tärkeää, ja työtilojen ergonomiasta sekä kunnossapidosta on huolehdittava säännöllisesti. Yhteiset turvallisuuskoulu­ tukset, kuten turvallisuus­ kävelyt, ensiapukurssit ja paloharjoitukset, parantavat valmiuksia hätätilanteissa. Jokaisen työntekijän tulisi voida ilmoittaa turvallisuus­ riskeistä helposti, esimerkiksi yhteisen palautekanavan kautta. Vastuukysymykset on sovittava selkeästi: kuka vastaa onnettomuustilanteista ja miten tapaturmat hoidetaan? Kun vastuut on määritelty ja viestintä toimii, jaettu toimitila pysyy turvallisena ja sujuvana työympäristönä kaikille. ? Kuuntele muita ja vältä keskeyttämistä keskusteluissa ? Ole avoin tutustumaan muiden yritysten työnteki jöihin ja osallistu yhteisiin kahvitaukoihin ja tilaisuuksiin ? Älä jätä tietokonetta auki, jos poistut työpisteeltäsi ?? Muista, että edustat omaa yritystäsi mutta työskentelet osana yhteisöä – käyttäydy ammattimaisesti myös epävirallisissa tilanteissa ? Vältä keskustelemasta arkaluontoisista asioista avoimissa tiloissa tai muiden yritysten työntekijöiden kuullen
• 28 TELMA 2 ? 2025 – Tervetuloa hei kaikille! Pidetään hauska ilta, toivottaa Timo Jutila JetSetClubinsa asiakkaille Nokia-areenalla.
• 2 ? 2025 TELMA 29 Jääkiekkourallaan Timo Jutila oli niitä pelaajia, jotka olivat hallilla ensimmäisinä ja lähtivät viimeisinä. Nyt työpäivät ovat pidentyneet entisestään. Timon ja hänen vaimonsa Sadun yritys JetSetClub hallinnoi tyylikästä aitiota Tampereen Nokia-areenassa. Tapahtumia riittää kahden jääkiekkojoukkueen kaupungissa. – Juti moro, illan isäntä tervehtii asiakkaitaan aition ovella. Hyvähenkistä vitsailua, tuttavallisia taputteluja olkapäille. – Kato johtaja, pitkästä aikaa! Elikkä teille on kuusi paikkaa tässä pöydässä. Ex-maajoukkuekapteeni lausuu alkusanat vankalla rutiinilla. – Tervetuloa hei kaikille. Pidetään hauska ilta. Mielenkiintoinen peli tänään. Toivotaan vauhdikasta iltaa! Timo Jutila on onnistunut luomaan itselleen juuri sopivan työtehtävän. Usein jääkiekkoilijat jäävät uran päätyttyä tyhjän päälle. – Ei se kyllä ihan kivuttomasti mennyt, Juti muistelee noin 25 vuoden takaista elämänmuutostaan. Omilla vahvuuksilla Jäällä joukkueet kiertävät alkulämmittelyä ja ylhäällä aitiossa Timo Jutila kiertää pöytiä kahvikuppi kädessä. Juttua riittää asiakkaiden kanssa jääkiekosta ja vähän muustakin. Satu vastaa tarjoilujen ja ohjelman toimivuudesta. Tupa on täynnä, yhteensä 50 vierasta. – Nyt meillä on ollut kolmeen viikkoon viisitoista tapahtumaa, Juti kertoo. Arki täyttyy tapaamisista, puheluista, viesteistä, markkinoinnista, tulevien tapahtumien suunnittelusta ja firman käytännön asioista. Nokia-areenassa tekee töitä monen työnantajan työntekijät. Yhteispelin pitää toimia kuin aikoinaan kaukalossa. – Parempi puolisko hoitaa toimistopuolen systeemit ja laskutuksen. Satu tekee välillä kymmentuntisia päiviä tietokoneella. Ei minusta olisi siihen. Työnjako tuli luontaisesti eikä kumpikaan sekaannu toisen tekemiseen, Satu kertoo. – Meillä on molemmilla omat tontit. Jutilla on omat vahvuutensa. Hän on yrityksemme puhekone, esiintyjä, kasvot ja markkinointibrändi. Vuosikymmen yrittäjänä Timo ja Satu Jutila aloittivat aitiobisneksensä vuonna 2015 Hakametsän hallissa. Satu oli ehdottanut oman yrityksen perustamista. – Ensimmäinen reaktio oli se, että vaimon kanssa 24/7 oma firma, mahdoton ajatus. Mutta hän oli suunnitellut kaiken hyvin. MINUN TYÖPÄIVÄNI Aitiotyöpaikalla Timo Jutilan taival on vienyt hänet jäältä ja vaihtoaitiosta VIP-aitioon. Juti pelasi jääkiekkoa vahvuuksillaan, ja samoin hän tekee yrittäjänä aitiobisnestä. Yhteispelin pitää nyt toimia yhteisellä työpaikalla Nokia-areenassa. Teksti Jussi Eskola Jussi Eskola J
• 30 TELMA 2 ? 2025 MINUN TYÖPÄIVÄNI – Olin miettinyt, että Jutille pitää saada hänen arvoisensa paikka, Satu kertoo. – Juti ei ole mikään heittopussi, joka kiertää kiireellä eri aitioita. Täällä hän voi viettää rauhassa aikaa niiden asiakkaiden kanssa, jotka haluavat tulla tänne. Juti muistelee, että etukäteen epäilijöitä riitti. – Meitä oltiin nauramassa pihalle. Mutta me ja partnerimme uskoimme, että tästä boksista voisi tehdä bisneksen. Tätä me halusimme tehdä. Me molemmat tykätään tästä duunista. JetSetClubin toimintafilosofian ydin on se, että Jutilat ovat lähes aina itse paikalla. – Tänne voi ostaa yksittäispaikan tai koko aition. Ja tänne voi tulla vaikka lapsiperhe. Saa tunnustaa väriä, mutta täällä täytyy osata käyttäytyä. Kaikilla täytyy pysyä housut jalassa, Juti luonnehtii. Pitkiä päiviä Yrittäjäpariskunnan arki on henkistä ja fyysistä kestävyysurheilua. Stressi ja vastuu kuormittavat. On osattava priorisoida. – Ihmiset eivät pysty käsittämään sitä duunin määrää, Satu huokaa. – Tämä on pääprioriteettimme – toki terveys edellä. Muut asiat tulevat sen jälkeen. Olemme oppineet rytmittämään elämämme ja siten jaksamme jatkuvaa prässiä. Kaikkea ei voi hamstrata kalenteriin. Muuten on burnoutissa alta aikayksikön. – Paras hetki täällä on ollut Suomen maailmanmestaruus. Kun tuli jatkoajalla se maali, hyvä ettei lähtenyt katto irti, Juti muistelee. Aamulla en tarvitse herätyskelloa. Andy McCoy tulee seitsemän kahdeksan aikaan hiljaa nuolaisemaan ohimoa. Siinä hän tuijottaa nappisilmillään mangustiasennossa. Miksei itse ole tuollaisella tuulella joka päivä! Kotona Klaukkalassa. Käyn vielä koiran kanssa lenkillä ja katson päivän urheilu koosteet. Yhden aikaan pääsen höyhensaarille ja seuraavana aamuna alkaa sama uudestaan. Ottelu alkaa. Katsomme asiakkaiden kanssa peliä ja seurustelemme. Timo Jutilan työpäivä AIKAJANA 00:00 18:30 21:00 07:00 Matsin jälkeen on vielä tunti hommia.
• 2 ? 2025 TELMA 31 onneksi hiljaista aikaa areenabisneksessä. Lapista käsin Nokia-areena ja aitiobisnes tuntuvat kaukaisilta. – Henkireikä. Ollaan siellä Ounasjoen rannassa, kilometri lähimpään naapuriin. Näemme siellä enemmän poroja kuin ihmisiä. Siellä saa olla totaalisesti paitsiossa. Nokia-areenalla ilta kääntyy kohti loppuaan. Tappara häviää Kärpille tekemättä maaliakaan, mutta asiakkaat vaikuttavat tyytyväisiltä. Loppurutiinien jälkeen Jutiloiden työpäivä on kotimatkaa vaille valmis. Aikaa ajomatkoihin Klaukkalan kodin ja Tampereen välillä menee. Matkamittariin kertyy vuodessa yli 100 000 kilometriä. – Lähdemme tiputtelemaan kohti kohtia. Vaimo hoitaa vielä sähköpostit ja puramme päivän tapahtumat, jotta kotona ei tarvitse enää miettiä niitä. Paluumatka on terapeuttinen. Arvioitu laskeutumisaika Klaukkalaan on 0.00. Timo Jutila — Ammatti: Yrittäjä Jääkiekkosaavutukset: MM-kulta joukkueen kapteenina (1995), MM-kisojen paras puolustaja (1995), MM-kisojen All Stars -pelaaja (1992, 1994, 1995), kaksi MM-hopeaa, olympiapronssi, olympialaisten All Stars -pelaaja (1994), viisi Suomen mestaruutta, Sveitsin mestaruus, MM-kulta joukkueenjohtajana (2011) Kävimme kuukauden aikana Tampereella 27 kertaa ja päivät venyivät 16–18-tuntisiksi. Jutilla riittää juttua asiakkaiden kanssa jääkiekosta ja muustakin, ja Satu vastaa tarjoilujen ja ohjelman toimivuudesta. – Pelaajana oli helppoa. Ei tarvinnut tietää kuin se, koska pitää tulla hallille, Juti toteaa. Työläin urakka oli vuoden 2022 MM-kotikisat. – Kävimme kuukauden aikana Tampereella 27 kertaa ja päivät venyivät 16–18 tuntisiksi. Jutiloilla on töitä niin paljon kuin jaksaa ja haluaa tehdä. Kalenteriin on muistettava merkitä vapaata ja lomiakin. – Jos ei järjestä itselleen vapaa-aikaa, sitä ei tule, Juti korostaa. Pitkät kävelylenkit jackrussellinterrieri Andy McCoyn kanssa ovat tärkeä palautumisrutiini. Parhaiten työarjesta irrottautuminen onnistuu kakkosasunnolla Kittilässä. Kesä on Työpuheluita sekä viestien ja sähköpostien hoitamista. Tänä aamuna oli puolitoista tuntia palavereja ulkomaille ensi talven olympialaisreissusta. Silloin meillä on buffetit ja systeemit valmiina. Asiakkaat saapuvat: Timo isännöi ja Satu huolehtii käytännön asioiden toimivuudesta. Auto on pakattu ja koira kävelytetty. Edessä puolentoista tunnin matka Klaukkalasta kohti Tamperetta. Tapaaminen tulevista tapahtumista. Aition valmistelua illan ottelua varten. Pöytäkartat, ruokailuvälineet, lasit ja lautasliinat paikoilleen. 08:30 15.30 17:00 11:00
• 32 TELMA 2 ? 2025 Yhteenkuuluvuutemme vahvistuu, kun koemme arvostusta. Ryhmän tulee myös olla riittävän selkeärajainen, jotta se antaa vastauksia siihen, keitä olemme ja keitä emme.
• 2 ? 2025 TELMA 33 Vastaukset otsikon kysymyksiin muovaavat ajatteluam­ me, tunteitamme ja toimintaamme, sekä työssä että sen ulkopuolella. Työpaikan tai tiimin kokeminen omaksi tarjoaa vastauksia hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin. Kun tunnemme paikkamme maailmassa ja olemme osa jotain suurempaa myös työssämme, koemme merkityksellisyyttä epävarmuuden sijaan. Yhteenkuuluvuutemme vahvistuu, kun koemme arvos­ tusta. Ryhmän tulee myös olla riittävän selkeärajainen, jotta se antaa vastauksia siihen, keitä olemme ja keitä emme. Toisaalta ryhmää määrittävä ominaisuus voi myös olla monimuotoisuus. Sosiaalinen maailmamme koostuu useista ryhmistä, jotka usein limittyvät. Työelämässä voimme tuntea yhteenkuulu­ vuutta työnantajaorganisaatioon, pienempään yksikköön ja ammattikuntaan, joka ylittää yksittäisen työpaikan. Useampaan yhteisöön kuuluminen vahvistaa turvaverkkoa. Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisölli­ syyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita. On tärkeää, ettei mikään ryhmä tunne itseään vähemmän arvostetuksi kuin toinen. Esimerkiksi keikkatyöläisten nihkeä vastaanotto, vajavainen perehdytys ja erilainen kohtelu voivat lisätä epä­ oikeudenmukaisuuden kokemuksia, mikä vaikuttaa haitallisesti hyvin­ vointiin ja haluun ponnistella yhteisten tavoitteiden puolesta. Yhteisöllisyys vahvistuu, kun työ­ paikoilla on jaettu käsitys siitä, miten jokaisen rooli tukee yhteistä tavoitetta. Yhteisten ponnistelujen kautta hit­ saudumme yhteen eri taustoistamme huolimatta. On tärkeää, että arvos­ tamme toistemme ammattitaitoa ja ymmärrämme, että tiedot ja taidot ovat erilaisia esimerkiksi uravaiheen mukaan. Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten olemme toistemme kanssa vuoro­ vaikutuksessa, mutta johtajien rooli on keskeinen. Sosiaalipsykologinen tutkimus osoittaa, että johtaja, joka on osa yhteisöä, edistää ryhmän tavoit­ teita, rakentaa ymmärrystä siitä, keitä olemme, luo yhteisiä toimintatapoja ja tuo ryhmän jäseniä yhteen, edistää yhteenkuuluvuuden rakentumista. Tällainen johtajuus korostuu erityi­ sesti monista suunnista tulevissa ryhmissä. Yhteisöllisyyden kokeminen työpai­ kalla on tärkeää yksilön hyvinvoinnille ja organisaation menestykselle. Yhtei­ seen hyvään tähtääminen, arvostava ilmapiiri ja yhteisöllisyyttä rakentava johtajuus luovat työympäristön, jossa jokainen voi tuntea olevansa merkityk­ sellinen osa suurempaa kokonaisuutta riippumatta taustastaan. Janne Kaltiainen Erikoistutkija Työterveys­ laitos K U V A T Y Ö T E R V E Y S L A IT O S V Getty NÄKÖKULMA Kuka olen ja mihin porukkaan kuulun? Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisöllisyyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita. Teksti Janne Kaltiainen
• 34 TELMA 2 ? 2025 Vanhan ajan tehdasyhdyskunnissa oli tapana, että yhtiö pestasi tarvitsemansa työvoiman itse. Saman patruunan alaisuudessa työskentelivät niin kokeneet ammattilaiset kuin vasta-aloittaneet aputyöntekijät. Yhtiö hoiti varsinaisen tuotannon rinnalla niin kuljetukset, tuotekehityksen, mainonnan, kunnossapidon kuin siivouksenkin itse. Myös työmaaruokalaa ja lääkärin vastaanottoa pidettiin omin voimin. Tuolloin ei vielä ajateltu, että yhtiöiden kannattaisi keskittyä tarkasti rajattuun ydintoimintaan. Tuotantoakin voitiin laajentaa ennakkoluulottomasti. Esimerkiksi Nokialle 1880-luvulla perustettu puuhiomo laajeni vuosikymmenten mittaan mo1 2 nialayritykseksi, joka valmisti paperin rinnalla kaapeleita, autonrenkaita, kumisaappaita ja elektroniikkaa. Nokia keskittyi matkapuhelinteknologiaan vasta 1990-luvun alussa. Kauppahallit olivat ensimmäisiä työpaikkoja, joissa saman katon alla työskentelevät työntekijät toimivat alusta pitäen eri yritysten palveluksessa. Esimerkiksi Tampereen kauppahallissa elintarvikkeita myivät 1900-luvun alkupuolella lukuisat pienyrittäjät. Heillä oli omat työntekijät, jotka saattoivat myös periytyä yrittäjältä toiselle. Ennen autoaikaa kauppahalli työllisti myös joukon asiapoikia, jotka kuljettivat polkupyörillään paketteja pitkin kaupunkia. He saivat korvauksensa vastaanottajien maksamista palkkioista eli raksuista. Hevosmiehet huolehtivat isommista lasteista. Hallin omaan henkilökuntaan kuului tulevan tavaran punnitseva vaakamestari sekä vahtimestari. Vahtimestari asui kauppahallissa rottia pyydystävän koiransa kanssa. Hän valvoi järjestystä, huolehti huoltotöistä ja siivouksesta. Kauppahallit jäivät kuitenkin jalkoihin, kun osuuskauppaliike alkoi kasvaa 1920-luvulla. Osuusliikkeet laajensivat toimintaansa kotimarkkinateollisuuteen ja erilaisiin palveluihin. Saman liikkeen palveluksessa ei ollutkaan vain leipäpuodin myyjä vaan yhtä lailla leipuri kuin myllärikin. Koko tuotantoketju haluttiin V K U V A S A K A R I P Ä L S I, H E L S IN G IN K A U P U N G IN M U S E O K U V A A R I JO H A N S S O N , T Y Ö V Ä E N M U S E O W E R S TA S K U V A T Y Ö V Ä E N M U S E O W E R S TA S NÄIN ENNEN Saman yhtiön väkeä Useita työnantajia yhdistävät työpaikat olivat entisaikaan harvinaisia. Yhtiöt tapasivat teettää kaiken omalla väellä. Teksti Sirpa Varis Kauppahallit olivat ensimmäisiä yhteisiä työpaikkoja.
• 2 ? 2025 TELMA 35 omiin käsiin eli osuusliikkeen jäsenten omistukseen. Kun terveydenhuoltolaki oli muuttunut vuonna 1958, elintarvikemyymälöitä yhdistettiin yleismyymälöiksi, joista pystyi ostamaan niin leipää, lihaa, maitoa kuin vihanneksia. Pian käytiin pikatai itsepalvelumyymälöissä. Suomeen nousi uusia liikekeskuksia, joista tulikin taas yhteisiä työpaikkoja kauppahallien tapaan. Ostoskeskuksiin sijoittui erilaisia palveluita ja oman alansa erikoistuneita ammattilaisia, kuten kukkakauppiaita, optikoita tai farmaseutteja. Työelämä ja koko yhteiskunta muuttuivat 1960ja 1970-luvulla. 3 4 1. Osuusliike Lapinmaan leipomon työn­ tekijöitä Rovaniemellä 1956. Osuusliikkeet investoivat 1900­luvulla elintarviketeolli­ suuteen ja omaan tuotantoon. 2. Kauppiaat palkkasivat nuoria pyörä­ lähettejä ennen autojen yleistymistä. Asiapojat vaihtavat kuulumisia Helsingin Lönnrotinkadulla 1930­luvulla. 3. Osuusliike Lapinmaan tekstauskurssilla harjoiteltiin mainosten tekoa vuonna 1971. Useissa myymälöissä mainoksista vastasivat myymälänhoitajat itse. 4. Helsingin Myllyn siivooja puhdistaa konetta vuonna 1944. Osuustukkukaupan tuotantolaitoksissa oli monien erikoisalojen työntekijöitä. Työväenmuseo Werstas K U V A A T T E H Y V Ä R IN E N , T Y Ö V Ä E N M U S E O W E R S TA S sille kuljetusliikkeille. Samoin kävi siivoojille, vartijoille, mainososastolle ja työterveyshuollolle. Velkojat pilkkoivat armotta kustannuskriisistä kärsineen E-liikkeen pieniksi yhtiöiksi. Uudet työpaikat syntyivät erikoistuneisiin yrityksiin, jotka myivät työpanostaan muille. Henkilöstöpalveluyritykset välittivät 2000-luvulla myös myyjiä. Esimerkiksi supermarketeissa yleistyivät kauppiaan omien työntekijöiden rinnalla vuokratyöläiset ja ostopalveluna hankitut tekijät. Vastaavasti robotiikan myötä töitä tekivät itsepalvelukassat, ruokarobotit ja siivouskoneet, joiden huoltaminen tietysti ulkoistettiin. Yhteiset työpaikat olivat tulleet jäädäkseen. Väki pakkautui kaupunkeihin ja Suomi kehittyi moderniksi kulutusyhteiskunnaksi. Tuotannon täytyi reagoida muuttuviin markkinaja kulutusvirtauksiin entistä rivakammin. Kansainvälinen kilpailu kiristyi, työt koneistuivat, ja työntekijöiltäkin edellytettiin uudenlaista joustavuutta. Suuret monialayhtiöt ja perinteiset patruunat huomasivat maailman muuttuneen. Teknologinen kehitys vei ensin töitä lähettipojilta, puhelinvaihteilta, mainospiirtäjiltä ja konekirjoittajilta. Kun elintaso kasvoi ja palkat nousivat, yhtiöt eivät enää kasvattaneet työntekijämääräänsä. Luovuttiin omista kuorma-autoista ja tavarantoimitukset kilpailutettiin itsenäi
• 36 TELMA 2 ? 2025 Täältä tullaan, työelämä! Getty Motivaatio, asenne ja kiinnostus työnantajaa kohtaan ovat kolme asiaa, joilla harjoittelutai kesätyöpaikkaa hakeva nuori erottautuu työnantajan silmissä. Teksti Katarina Cygnel-Nuortie TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
• 2 ? 2025 TELMA 37 Täältä tullaan, työelämä!
• 38 TELMA 2 ? 2025 H Omat vahvuudet on hyvä tunnistaa ja osata myös sanoittaa. Hattu kouraan ja reippaasti vaan ovensuuhun kysymään työpaikkaa, niin kyllä niitä töitä löytyy. Paitsi että piintynyt käsitys tuloksekkaasta työnhausta ei enää pidä paikkaansa, sanoo rekrytointipäällikkö Annina Hyvönen S-ryhmästä. – Nykysuositus on, että kaikki hakeminen tapahtuu rekrytointijärjestelmissä. Näin varmistetaan se, että kaikki saavat saman mahdollisuuden, ja esimerkiksi tietosuoja – ettei hakijoiden cv:itä tai muita tietoja pyöri takahuoneissa. EK:n jäsenyritykset tarjoavat kesälle 2025 noin 110 000 kesätyöja harjoittelupaikkaa. Talouden yleinen epävarmuus näkyy tarjolle tulevien paikkojen määrässä, vaikka pientä kasvua viime vuoteen (108 000 kesätyöja harjoittelupaikkaa) verrattuna onkin odotettavissa. S-ryhmä työllistää tänä kesänä viimevuotisen ennätyskesän tapaan 18 000 nuorta. – Olemme Suomen suurin nuorten työllistäjä, Hyvönen sanoo. Ensimmäistä työtai harjoittelupaikkaa hakiessa työkokemusta ei voi vielä olla eikä sitä työnantaja Hyvösen mukaan odotakaan. – Motivaatio, asenne ja kiinnostus työnantajaa kohtaan ovat asioita, joihin kiinnitämme huomiota. Oppimisvalmius ja -halu sekä aktiivinen, innostunut asenne ovat Hyvösen mukaan erottautumistekijöitä. – Hakemuksessa kannattaa kuvailla tarkasti, miksi on kiinnostunut yrityksestä ja mitä haluaisi oppia. On hyvä tunnistaa omat vahvuudet ja opetella sanoittamaan ne. Onko vaikka saanut palautetta jostain aiemmin tehdystä, tai mitä tarkoittaa, jos sanoo, että on nopea oppimaan. TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Millainen työkaveri olet muille? Tätä mieltä ovat Careerian opiskelijat. ”Vähän hiljainen, kysyn paljon, luotettava.” ”Kunnioittava ja luotettava.” ”Sellainen ihan ok.” ”Rauhallinen, tarkkaavainen ja muut huomioon ottava.” ”Autan aina kaikkia ja olen iloinen sekä kannustava.” ”Kohtelias, tervehdin aina kun saapuvat töihin, autan jos on tarvetta ja mielellään myös juttelen muitakin kuin työasioita.” ”Autan muita mielelläni, mutta pysyn poissa muiden asioista. Ns. ”Mind my own business”.
• Jokin muu Opintoihin kuuluva harjoittelu Hain itse Sukulaisen tai tuttuvan kautta 2 ? 2025 TELMA 39 Millainen on hyvä esihenkilö? Millainen on huono esihenkilö? Millainen on hyvä työkaveri? Kartoitimme Careeriassa ammattiin opiskelevien nuorten odotuksia työ­ paikasta, esihenkilöistä ja työkavereista. Vastauksissa (n = 103) korostui luotettavien, kannustavien ja oikeuden­ mukaisten esihenkilöiden ja työkavereiden iso merkitys. Erittäin tärkeää vastaajille oli myös se, että työntekemiseen oli annettu selkeät ohjeet. Asteikolla 1?–?5, millainen kokemus sinulla on viimeisimmän työpaikkasi ilmapiiristä? (1=erittäin huono, 5= erittäin hyvä) Miten sait ensimmäisen työpaikkasi? 1 2 3 4 5 50 40 30 20 10 M yö tät u nt oi n e n Oi keu d en m uk ai ne n M ot iv oi va j a k an nu st av a Lu ote tt av a Os aa teh d ä pää t ök s i ä Jo u s ta va Hu um or i nt a j ui n en He lp os ti lä he st yt tä vä es ih en ki lö Mi nu a ku un ne ll aa n Hy vä yh te is ty ö ty ök av er ei de n ka ns sa Vi ih ty is ä ty öy mp är is tö Mi el ek äs ty ö ja ty öt eh tä vä t Ma hd ol li su ud et ty ös sä ke hi tt ym is ee n Ty ö ja va pa a­ ai ka ta sa pa in os sa Ty ös uh de ­e du t Sä än nö ll in en pa la ut e As ia ll is et ty ös ke nt el yv äl in ee t 70 60 50 40 30 20 10 0% Selkeät ohjeet työn tekoon Riittävästi Taukoja Monipuoliset työtehtävät Joustava työaika Viihtyisä työympä­ ristö Yhteistyö työkavereiden kanssa Työkaverit tukevat Työn ja vapaa­ajan tasapaino Säännöllinen palaute 69 % 36 % 10 % 26 % 12 % 13 % 49 % 29 % 38 % 38 % 40 % 34 % E pä s el vä Ris t iri i ta i n en E pä o ik e ud e nm uk a i ne n Em p at i a n pu u te E i a n na pa l au te t t a V ält te le e i kä vi ä as io i t a I ts e ke s k ei ne n Jä y k kä A u tta v ai ne n Lu o te t ta va P o si ti i v in en Y h tei sty ö k yky i n en H yv ät v u oro v ai ku t us t a id o t H u um o r i nt a j ui n e n Ku nn i oi t t av a Millaiset asiat vaikuttavat työilmapiiriin? Millainen työpäivän ja työtehtävien pitää olla, että työtä jaksaa tehdä? % %
• 40 TELMA 2 ? 2025 Tärkeä osa työyhteisöä ”Mä tulin tänne kesätöihin ja jäin” on Hyvösen mukaan totta monen S-ryhmän vakituisen työntekijän kohdalla. – Nuoret on meille äärimmäisen tärkeä kohderyhmä ja ihan huippuja: innostuneita, oppimishalukkaita, motivoituneita ja äärimmäisen tykättyjä. Ja tietenkin he myös mahdollistavat kesän huippumyynnit ja vakituisen henkilöstön kesälomat. S-ryhmän kesätyöntekijöille tekemän kyselyn perusteella nuoret tuntevat, että ovat päässeet osaksi työyhteisöä. Onnistuneen työkokemuksen pohja luodaan hyvällä perehdytyksellä. – Panostamme erityisen paljon juuri työelämän ensiaskeliin. Aito läsnäolo ja yksilöllisen osaamisen tunnistaminen ovat tärkeitä. Työpaikan pelisäännöt alkavat ihan perusasioista, ja ne käydään nuorten kanssa aina läpi. Kuten että työajan alkaessa työvaatteet on päällä ja voiko töissä selailla omaa kännykkää. – Työturvallisuusasiat ja hankalien asiakastilanteiden hoito ovat asioita, joita olemme erityisesti nuorten kohdalla tunnistaneet. Nuorten kanssa toimiessa on rekrytoijakin joutunut hieman muokkaamaan toimintamallejaan: – Haastattelukutsu tavoittaa nuoren paremmin viestillä kuin puhelimitse. Mutta mahtava työsukupolvi sieltä on tulossa! hän sanoo. Careerian työelämäohjaajat tukena Yhdessä tekeminen työkavereiden kanssa, helposti lähestyttävä esihenkilö ja mielekkäät työtehtävät saavat ammattioppilaitos Careerian opiskelijat viihtymään työpaikalla. Itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla toimiva Careeria on ammatillinen oppilaitos, jonka tutkintovalikoimaan kuuluu lähes 80 eri alan perus-, ammattija erikoisammattitutkintoa. Opiskelijoita on noin 11 000 vuodessa. Opintojensa aikana he suorittavat eri mittaisia harjoittelujaksoja. Melissa Alhomäki ja Mira Krouvi aloittivat Careeriassa joulukuussa 2024 työelämäohjaajina Opetushallituksen rahoittamassa Ohjauksella eteenpäin -hankkeessa. Tavoitteena on auttaa erityistä tukea tarvitsevia hakijoita harjoittelupaikkojen ja työn hakemisessa. – Olemme harjoitelleet ryhmässä työpaikan hakemista ja työelämätaitoja. Yksilöohjauksessa mennään syvemmälle opiskelijan henkilökohtaisiin tarpeisiin. Voimme harjoitel”Pyrin olemaan kiltti sekä avulias kaikkia kohtaan. Koitan myös ymmärtää kaikkien tunteita ja mielipiteitä sekä kannustan muita.” ”Olen kannustava ja kerron palautetta, jos jokin minua häiritsee.” ”Sosiaalinen, huumorintajuinen ja myötätuntoinen.” ”Reilu ja kaikkien kanssa toimeentuleva.” ”Vaikea itse arvioida, pyrin olemaan sellainen kuin toivoisin muiden olevan.” ”I always collaborate with my co-workers, I try to help them as much as I can and I am respectful to them and their thoughts.” ”Kiltti, avulias ja hauska.” ”Olen muut huomioon ottavainen. Autan mahdollisuuksien mukaan työkaveria, jos tarvitsee apua. Jos työtehtävä on kesken kerron, että tämä on kesken, teen tämän ja sitten voin tulla auttamaan sinua.” Kysymykseen vastaajat: Careerian opiskelijoita TULEVAISUUDEN TEKIJÄT
• 2 ? 2025 TELMA 41 Asioiden hoitaminen puhelimitse ei ole nuorille enää niin tuttua. la sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusharjoituksia, tai mennä vaikka töihin mukaan ohjaamaan työssä, Melissa Alhomäki kuvaa. – Meidän lisäksemme Careeriassa on työllistymisen tuen tiimi, joka tekee yhteistyötä yritysten ja kuntien kanssa, Mira Krouvi kertoo, ja Alhomäki jatkaa: – Me taas olemme rinnalla kulkijoita opiskelijoille eli teemme työtä nimenomaan heidän kanssaan. Kielellä ja nimellä on merkitystä Alkuvuonna 2025 tuoreet työelämäohjaajat ovat tehneet hartiavoimin töitä työmuodon käynnistämiseksi. – Autonasentaja-, logistiikkaja – hieman ehkä yllättäen – mediaopiskelijoille olemme saaneet hyvin työpaikkoja. Talotekniikan sekä rakentamisen ja pintakäsittelyn opiskelijoille taas on ollut vaikeampi löytää paikkoja, Alhomäki ja Krouvi kertovat. Aivan erityinen haaste työllistymiselle on Krouvin ja Alhomäen mukaan se, jos äidinkieli ei ole suomi. – On vaikea soittaa työnantajalle, jos ei ole varma, ymmärtääkö edes, mitä se työnantaja sanoo. Ja kun nimi ei ole perinteinen suomalainen, voi käydä niin, että vaikka itse on soittanut kymmeneen paikkaan, ja me soitamme toiseen kymmeneen paikkaan, niin harjoitteluun ei vaan oteta, Alhomäki kuvaa. – Jonkinlainen haaste tulee siinäkin, että jos ei puhu ruotsia, sillä monet työnantajat ovat ruotsinkielisiä täällä Porvoossa, Krouvi lisää. Raha motivoi(si) Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa käydään läpi yleisiä työelämätaitoja joko yksittäin tai ryhmissä. – CV ei ole välttämättä tuttu asia, tai että mitä työhakemuskirjeeseen laitetaan, kun ei ole vielä työkokemusta, Alhomäki sanoo. Myöskään asioiden hoitaminen puhelimitse ei ole nuorille enää niin tuttua, joten sitä harjoitellaan. Alhomäki ja Krouvi ovat huomanneet, että moni potentiaalinen harjoittelupaikan tarjoaja toivoo opiskelijan soittavan itse puhelimitse. – Aika paljon ollaan käyty läpi sitä, miten puhelimessa esittäydytään ja puheluun vastataan, ja että jos töitä on hakenut, niin tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun kannattaa vastata. Ja että töitä ei haeta niin, että mennään kauppaan oven suuhun ja kysytään, että ”Moi onks harjoittelupaikkaa?” Ainakin pitää esittäytyä nimellä, kertoa asiansa ja katsoa suoraan silmiin, Alhomäki sanoo. Careerian opiskelijat eivät saa palkkaa harjoittelujaksoilta, ja siitä tulee usein puhetta työelämäohjaajienkin kanssa. – Opiskelijat eivät haluaisi tehdä ilmaista työtä. Harjoittelupaikoissa tärkeintä on kuitenkin se työkokemus – ja jalan saaminen oven väliin omalla alalla. Annina Hyvönen Rekrytointipäällikkö, S-ryhmä Mira Krouvi Työelämäohjaaja, Careeria Melissa Alhomäki Työelämäohjaaja, Careeria Careeria — ? Monialainen ammatillinen oppilaitos nuorille ja aikuisille sekä yrityksille ja organisaatioille. ? Tutkintovalikoimassa lähes 80 eri alan perus-, ammattija erikoisammattitutkintoa. ? Noin 11 000 opiskelijaa vuodessa. ? Toimipisteet Porvoossa, Vantaalla, Helsingissä ja Keravalla.
• 42 TELMA 2 ? 2025 T Y Ö H Y V I N V O I N T I M ul ti ta sk au s on ai vo ill e yh tä ha it al lis ta ku in tu pa ko in ti ke uh ko ill e E rg on om ia n an at om ia 2/ 4: ai vo t M on en as ia n sa m an ai ka in en te ke m in en el i m ul tit as ka us ei ka nn at a, si llä ka ik en la is et ke sk ey ty ks et tö is sä st re ss aa va t ai vo ja . K og ni tii vin en er go no m ia tä ht ää ai vo ty ön su ju vo itt am is ee n ty öy m pä ris tö n hä iri öt ek ijö itä m in im oi m al la . Te ks ti M in na Ru ot sa la in en
• 2 ? 2025 TELMA 43 M on en as ia n sa m an ai ka in en te ke m in en el i m ul tit as ka us ei ka nn at a, si llä ka ik en la is et ke sk ey ty ks et tö is sä st re ss aa va t ai vo ja . K og ni tii vin en er go no m ia tä ht ää ai vo ty ön su ju vo itt am is ee n ty öy m pä ris tö n hä iri öt ek ijö itä m in im oi m al la . K og ni tii vi ne n er go no m ia vä he nt ää ty ön ku or m itu st a ja ed is tä ä pa la ut um is ta . S uu nn it te le ty öy m pä ris tö hä iri öt tö m äk si ja ha nk i so pi vi a ty öv äl in ei tä . H yö dy nn ä ty öt er ve ys hu ol lo n os aa m is ta ty ön su un ni tt el us sa . V äh en nä ty ön ku or m itt av uu tt a lis ää vi ä ta rp ee tt om ia ke sk ey ty ks iä . H ill it se tie to tu lv aa ja la ita st op pi ja tk uv al le po uk ko ilu lle .
• 44 TELMA 2 ? 2025 7 x näin parannat aivo­ ergonomiaa töissä Tue aivotyötä TYÖHYVINVOINTI Tunnista toistuvat keskeytykset ja mieti, tarvitseeko kaikissa viestintäkanavissa olla jatkuvasti tavoitettavissa. Kokeile ottaa kännykästä ja tietokoneesta sovellusten ilmoitukset pois päältä. Sopikaa työpaikalla tai tiimissä päivittäinen tai viikoittainen aika, jolloin toisten työskentelyä ei saa häiritä. Tee tauolla mahdollisuuksien mukaan jotain erilaista kuin mitä työsi on. Käy kävelemässä ulkona, kuuntele musiikkia tai laula, juttele kollegoiden kanssa. Näin palautuminen alkaa jo työpäivän aikana. Sinunkin työsi on aivotyötä. Huolehdithan tärkeimmästä lihaksestasi vähintään yhtä hyvin kuin muustakin terveydestäsi! Neurotieteilijän vinkkilistassa on seitsemän helppoa tapaa aloittaa. Sujuvoita päätöksentekoa Ongelmanratkaisu ja päätöksen teko vie helposti voimavaroja ja aikaa. Ratkaisujen tekeminen sujuu, kun käytettävissä on tarpeeksi tietoa ja tukea, selkeät ohjeet ja toimintamallit. Tue muistamista ja tiedonkäsittelyä Haasteet ja virikkeet ovat tarpeellisia aivoille. Älä silti kuormita muistia tarpeettomasti. Vältä työskentelyä pelkästään muistin varassa. Käytä muistin apuvälineitä. Edistä oppimista ja osaamista Työ kuormittaa vähemmän, kun oma osaaminen on riittävä suhteessa työn vaatimuksiin ja tehtävänkuva on selkeä. Huolehdi siitä, että työtehtävien osaamisvaatimukset ovat selkeitä ja konkreettisia. Varaa oppimiselle riittävästi aikaa. Palastele ja jaksota opittava tarkoituksenmukaisesti. Ajatus siitä, että multitaskaus on tehokasta, on lujaan piintynyt harhakäsitys, sillä monen asian samanaikainen tekeminen pilaa aivojamme. Jatkuvassa tietotulvassa keskittymiskyvyn merkitys aivoterveydelle korostuu. – Meillä on yhä metsästäjä-keräilijän aivot, vaikka elämme aivan toisenlaisessa maailmassa. Evoluution kannalta aivomme eivät ole ehtineet kehittyä samaan tahtiin. Jos emme muuta ajatteluja toimintatapojamme, ajamme päin seinää, neurotieteilijä Veera Virintie sanoo. Virintie yhdistää työssään Silta Education -startupissa uusinta aivotutkimusta ja monia käytännöllisiä ratkaisuja keskittymiskyvyn ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. – Esimerkiksi duudlaamisen eli vapaan piirtämisen on todettu parantavan keskittymistä. Sitä voi tehdä, kun puhuu puhelimessa tai kuuntelee palavereissa. Keskittymiskykyä voi treenata Vielä kymmenen vuotta sitten ihminen jaksoi keskittyä yhteen asiaan kolme minuuttia. Amerikkalaistutkimuksen mukaan aika on nykyään enää 47 sekuntia. Koska aivot pitävät uuden oppimisesta, ne voi opettaa janoamaan yhä nopeammalla tahdilla uusia ärsykkeitä. Ärsykkeet aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmää, jolloin syntyneistä dopamiinipiikeistä saa mielihyvän tunnetta. Nykyinen työtahti ja tietotyö synnyttävät monesti myös tunteen, että täytyisi olla koko ajan kaikissa mahdollisissa viestintäkanavissa läsnä. Kognitiivisen ergonomian kannalta se ei kannata, sillä kaikenlaiset keskeytykset töissä stressaavat aivoja. Kognitiivinen ergonomia tähtää päinvastaiseen eli aivotyön sujuvoittamiseen minimoimalla työympäristön häiriötekijöitä. Yksi konkreettinen helppo keino parantaa keskittymistä on hiljentää sovellusten ilmoitukset. Toisille voi antaa työrauhan sopimalla työpaikalla ajan, jolloin voi työskennellä kenenkään keskeyttämättä. Jotkut käyttävät keskittymisessään apunaan korvatulppia tai vastamelukuulokkeita. Kannattaa myös tarkastella, onko omissa työpäivissä samankaltaisia, toistuvia keskeytyksiä. Täytyykö esimerkiksi sähköposteihin reagoida välittömästi vai mikä olisi kohtuullinen aika vastata? Virintie muistuttaa, että keskittymiskyky on treenattavissa oleva taito. Hyvä keskittyminen lisää tarkkuutta ja luovuutta. Toistuva tehtävästä toiseen poukkoilu puolestaan kasvattaa kroonista stressiä ja aivosumua sekä jatkuessaan pitkään heikentää muistia. – Multitaskaaminen on aivoille samaa kuin tupakointi keuhkoille. Virintie tietää, että moni kokee työssään jopa huonoa omatuntoa A Aivot tykkäävät sopivista haasteista ? ? ? Kuvitukset Nina Bäck
• 2 ? 2025 TELMA 45 Huolla aivojasi Jos työ sallii, pidä kävelykokouksia. Liikunta laittaa aivojen välittäjäaineet liikkeelle eli se menee suoraan mieleen ja parantaa motivaatiota, keskittymis­ kykyä ja luovuutta. Vietä ruokatunti työ­ paikan tai työpisteen ulkopuolella. Duudlaa eli piirtele vapaasti samalla, kun keskityt kuuntelemaan. Pidä huolta sosiaali­ sista suhteista. Vietä aikaa töissä kollegoiden ja vapaalla ihmisten kanssa, joiden seurassa palaudut. Moneenko kysymykseen voit vastata kyllä? Kyllä/ en ? ? ? Huolehdin riittävästä palautumisesta: Työ­ päivääni kuuluu taukoja ja sopivasti vaihtelua. Lepo ja uni ovat myös riittävällä tasolla. ? ? ? Vahvistan ja kehitän aivojani: teen käsillä (esimerkiksi nikkarointi, neulominen, piirtäminen), liikun (mielellään moni­ puolisesti!), harrastan musiikkia (soittaminen, opettelu) ja teen pala­ pelejä, sudokuja tai pelaan muistipelejä. ? ? ? Ihmissuhteeni ovat hyvällä mallilla. ? ? ? Päivän aikana nautin terveellistä, monipuolista ruokaa ja juon riittävästi vettä. pitäessään taukoja, vaikka ne parantavat aivojen toimintakykyä ja ne olisivat juuri tärkeää työpäivän aikaista palautumista. Salomaa Group päätti kunnioittaa kupolia Markkinointipalveluja tarjoavassa Salomaa Groupissa on ymmärretty, että asiantuntijayrityksen tärkein voimavara on osaavissa ja hyvinvoivissa ihmisissä. Aivoista ja luovuudesta on hektisellä viestintäja markkinointialalla tärkeää huolehtia jo ennaltaehkäisevästi. – Tehokkuus syntyy siitä, että tehdään asioita järkevästi. Koemme, että vastuullinen johtaminen kuuluu yrityskulttuuriimme. Panostamme osaamisten kehittämiseen ja hyvinvointiin, mikä näkyy hyvänä sitoutumisena, työntekijäkokemuksena, kestävinä työurina ja tuloksellisena työnä, Salomaa Groupin henkilöstöjohtaja Mari Svahn toteaa. Salomaa Group toteutti kumppaniverkostonsa kanssa viime vuonna teemakuukauden hauskalla ”kunnioita kupoliasi” -nimellä. Tietoiskuilla henkilöstöä tutustutettiin aivoterveyden neljään osa-alueeseen: miten työskennellä aivoystävällisesti ja kuinka liikunnalla, ravinnolla ja unella sekä harrastuksilla ja yhteisöllisyydellä voi pitää yllä aivoterveyttä. Teemakuukauden aikana taukohuoneissa oli konkreettisimmillaan ratkottavina palapelejä ja ristikkolehtiä. Henkilöstö sai myös ryhmittäin tilaisuuden osallistua Siltala Educationin verkkovalmennusohjelmaan. Osallistuneista lähes kaikki kertoivat vähentäneensä multitaskausta. He kokivat myös kykynsä hallita stressiä paremmaksi. Moni kertoo oppineensa tunnistamaan paremmin työnsä kuormitustekijöitä ja kokeneensa työtyytyväisyytensä, onnistumisen tunteensa, tuottavuutensa ja läsnäolonsa lisääntyneen. Testaa tilasi ja nappaa aivojen huoltovinkit Salomaa Groupin teema­ kuukauden aikana tutustuttiin aivo terveyden neljään osa­ alueeseen. ? ? ? ? Jutussa käytetty lähteenä myös: Sinunkin työsi on aivotyötä – kognitiivinen ergonomia tukee työhyvinvointia, Työturvallisuuskeskus. Kuvitukset Nina Bäck
• 46 TELMA 2 ? 2025 Miko Santala puolisonsa kanssa Skógafoss-vesiputouksella Etelä-Islannissa toukokuussa 2024.
• 2 ? 2025 TELMA 47 Miko Santalan kotialbumi K Kun Miko Santala vieraili ensimmäisen kerran Islannissa, hän tunsi tulleensa kotiin. Oli vuosi 2022 ja Santala oli puolisonsa kanssa viikon mittaisella lomalla kiertä­ mässä Islantia. He kiersivät uimassa kuumissa lähteissä ja vaelsivat vuorilla. Jokin jylhissä maisemissa sykähdytti. – Islannin erilaisuus teki vaikutuksen. En ollut koskaan nähnyt mitään vastaavaa, Santala muistelee. Kun puoliso sai seuraavana vuonna vaihto-opiskelupaikan Islannista, Santala alkoi etsiä maasta töitä. Hän asui Helsingissä ja työskenteli it-alan yrityksessä. Santalan suurin toive oli löytää Islannista koulutustaan vastaava työ. Hän oli valmistunut 3d-hahmoanimaattoriksi vuonna 2019. 3d-hahmoanimaattori luo hahmoja esimerkiksi peleihin, elokuviin ja mainoksiin. – Halusin löytää töitä pelifirmasta. Olin hakenut lukemattomia paikkoja, mutta mikään ei ollut tärpännyt. Kohti unelmien työtä Santala kiinnostui animaatiosta pelaamisen, sarjakuvien ja elokuvien kautta. Hän haki muutamia kertoja Metropolia-ammattikorkeakouluun 3d-visualisointilinjalle, mutta ei tullut valituksi. Santala oli valmistunut merkonomiksi ammattikoulusta 2003 ja tehnyt sen jälkeen töitä muun muassa varastolla ja liikuntakeskuksen jäsenmyyjänä. Vuonna 2011 hän aloitti myyjän työt it-alalla, mutta opiskeli samalla itsenäisesti piirtämistä ja animointia. Käännekohta oli vuosi 2017. Santala oli treenaamassa salilla, kun treenejä vetänyt valmentaja kysyi häneltä, mitä hän haluaisi tehdä loppuelämänsä, jos olisi loputtomasti rahaa ja mahdollisuuksia. – Vastasin, että haluaisin olla 3d-animaattori. Hän siihen, että pistä kaikki peliin. Sen jälkeen aloin treenata yhä aktiivisemmin piirtämistä. Eräs ystävä vinkkasi Santalalle yhdysvaltalaisesta koulusta nimeltä Animation Mentor. Se tarjosi puolitoistavuotisen täysin virtuaalisesti toteuttavan koulutusohjelman 3d-hahmoanimoinnista. Santala haki ja tuli MAAILMALLA Unelmien saarella Pelialalla työskentelevä Miko Santala rakastui Islantiin lomaillessaan maassa. Hän ei meinannut uskoa onneaan, kun löysi saarelta haaveidensa työpaikan. Teksti Malla Murtomäki Islannin väkiluku on 388 000 asukasta ja pinta-ala 103 000 neliökilometriä.
• 48 TELMA 2 ? 2025 valituksi. Koulu maksoi 2 500 dollaria kolmelta kuukaudelta, joten Santalan oli pakko jatkaa päivätöissä. – Kävin töissä viikot ja tein koulutehtävät viikonloppuisin. Se oli rankkaa. Valmistuttuaan vuonna 2019 Santala oli lähellä saada unelmiensa työpaikan Kanadasta, mutta korona sotki suunnitelmat. Puolison muutto Islantiin antoi Santalalle idean etsiä töitä myös saarelta. Eräs hänen koulukavereistaan oli päätynyt töihin islantilaiseen pelifirmaan, joten Santala päätti kysyä tältä vinkkejä alan avoimista työpaikoista. – Hän kertoi vaihtaneensa juuri työpaikkaa. Hänen pestinsä oli jäänyt avoimeksi, eli kyseinen pelifirma tarvitsi animaattoria. Pohjoismaiden Jenkit Muutamaa kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2024, Santala istui lentokoneessa matkalla Reykjavikiin. Hän oli saanut unelmiensa työpaikan unelmiensa maasta. Santala asettui aluksi asumaan puolisonsa kimppakämppään, mutta pari alkoi heti etsiä omaa kotia. Kävi nopeasti selväksi, että asuminen on Reykjavikissa erittäin kallista. – Löysimme lopulta 80-neliöisen asunnon, jossa vuokra on vain 300 000 Islannin kruunua eli noin 2 000 euroa. Meiltä on puolitoista kilometriä MAAILMALLA 5 asiaa, jotka vain Islannissa työskennellyt tietää — 1. Verotus toimii eri tavalla kuin Suomessa. Islannissa on käytössä niin kutsuttu henkilökohtainen verosaldo. Tietty määrä palkasta on kuukausittain täysin verovapaata. 2. Kun muuttaa Pohjoismaista Islantiin, ei tarvitse sen kummempaa työtai oleskelulupaa. Voi vain siirtää vakituisen osoitteensa Islantiin. Sosiaaliturvatunnuksen saa viidessä minuutissa. 3. Kahvikulttuuri on vahva myös Islannissa. Kaffitímar-nimellä kulkevat kahvihetket ovat työpaikalla tärkeä osa työkulttuuria ja keskustelun paikka. 4. Vahva þetta reddastt -ajatusmaailma tarkoittaa, että asiat kyllä järjestyvät jollain tavalla. Islannissa on luottamus siihen, että ongelmat saadaan ratkaistua lyhyelläkin varoitusajalla. 5. Islannissa on sen verran turvallista, että maassa tapana on jättää kotiovet lukitsematta. 1 2 Miko Santala kiertelee tasaisin väliajoin puolisonsa kanssa saarta autolla. Miko Santala 1998 2011 2003 2009 2002 Varasto­ työntekijänä ja liikuntakeskuksen jäsenmyyjänä Valmistuminen merkonomiksi Espoon instituutista Finnkinon elokuvateatterin vahti mestari 2009?–?2010 Varusmiespalvelu, tarkka­ampuja Myyjä it­alalla AIKAJANA ydinkeskustaan ja toisaalta puolessa tunnissa ajaa vuorille. Santala kertoo kotiutuneensa uuteen kotimaahan nopeasti. Hänen mielestään Islanti on toimiva sekoitus Yhdysvaltoja ja Pohjoismaita. – Olen reissannut paljon Yhdysvalloissa, ja mielestäni Reykjavikin katukuva muistuttaa paljon jenkkiläisiä
• 2 ? 2025 TELMA 49 Miko Santala — Asuu: puolisonsa kanssa Reykjavikissa Töissä: islantilaisessa Parity Games -nimisessä pelialan yrityksessä Harrastaa: kuntosalilla käymistä, vaeltamista ja tietokonepelejä K U VA T M IK O S A N TA LA N KO TI A LB U M I 1. Iso lumipenkka autotien vieressä Bolungarvikissa Länsivuonoilla. 2. Siglufjörðurin kalastajakylä Pohjois-Islannissa. 3. Miko Santala. 4. Kotitalo Reykjavíkin keskustassa. 5. Tuulisella säällä Eldfell-tulivuoren kraaterin reunalla. 4 3 5 after workia johonkin kuppilaan. Täällä ei ole samanlaista kiireen tuntua kuin Suomessa. Palkkataso on Islannissa piirun verran Suomea korkeampi, mutta niin ovat myös elinkustannukset. Esimerkiksi asuntolainojen korot ovat nyt halvimmillaan vuosiin, piirun verran alle 10 prosenttia. – Ulkona syöminen on 20–30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa. Syömme melko kasvispainotteisesti, sillä liha on täällä tuontitavaraa ja siksi kallista. Vaikka pelialan suurimmat yritykset sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Santala on ilokseen huomannut, että Islanti on nouseva tekijä pelimarkkinoilla. Hänen firmansa työstää parhaillaan 1700-luvulle sijoittuvaa islanninkielistä seikkailupeliä, joka ammentaa paikallisesta kansanperinteestä ja taruista. – Suurin osa firmamme työntekijöistä on islantilaisia, mutta myös ulkomaalaisia on paljon. Työkieli on englanti. Kylämäistä tunnelmaa Santala voisi hyvin jäädä Islantiin pysyvästi. Saari on hänen mielestään juuri sopivan kokoinen. Asukkaita on hieman alle 400 000, mikä tekee maan tunnelmasta kylämäisen. Kaikki tuntuvat tuntevan kaikki. – Pääkaupunkikin on sen verran kompakti, että keskustan kävelee läpi puolessa tunnissa. Kaikki turistiliikkeet sijaitsevat yhden pääkadun varrella. Isoimman vaikutuksen Santalaan on tehnyt Islannin luonto. Hän vuokraa tasaisin väliajoin puolisonsa kanssa auton, jolla pari kiertelee saarta. He ovat käyneet ihailemassa muun muassa vesiputouksia ja kuumia lähteitä sekä ajaneet katsomaan purkautuvia tulivuoria. – Tulivuoret ovat purkautuneet seitsemän kertaa, kun olen asunut täällä. Sitä ennen oli 80 vuotta hiljaisempaa, joten olen melko onnekas. 2024 2019 2019 2018 3d-hahmoanimaattorin verkko-opinnot Animation Mentorissa Puoliso lähtee vaihtoon Reykjavikiin, työpaikka islantilaisesta pelifirmasta ja muutto Reykjavikiin Animation Mentor -valmistujaiset, San Francisco, marraskuu Valmistuminen 3d-hahmoanimaattoriksi lähiöitä. Täälläkin kuljetaan autolla joka paikkaan. Yksi asia Islannissa on yllättänyt Santalan. Maassa tuulee oikeastaan aina, ja yleensä melko kovaa. – Jos sataa lunta, tiet saatetaan joutua sulkemaan siksi, että tuuli saa lumen jäätymään teille. Astetta rennompi ote Islantilainen työelämä on yllättänyt Santalan positiivisesti. Työkulttuuri on Santalan mukaan paljon rennompaa kuin Suomessa. Viisi tuntia tehtyä työtä on oletus palaverien ja taukojen lisäksi. Santalan työaika on liukuva, mutta hän menee toimistolle tyypillisesti yhdeksäksi ja lähtee viiden maissa. Lounastauko kestää Islannissa harvoin vain puoli tuntia. – Käymme usein ravintolassa tai otamme ruuat mukaan ja syömme yhdessä toimistolla. Perjantaisin porukka lähtee yleensä viettämään
• 50 TELMA 2 ? 2025 Jirina Alanko Yaxye Mohamud — Asuu: Espoossa Töissä: Movement ry:n toiminnanjohtaja ja sijais huollon työntekijä Nuorisokoti Tunkissa Koulutus: prosessin­ hoitaja 2018, nuoriso­ ja yhteisöohjaajan perustutkinto 2021 Perhe: vanhemmat, neljä siskoa ja kolme veljeä Harrastukset: autojen korjaaminen ja tuunaaminen, nyrkkeily, kuntosali 2 2025 Hy vin vo in ti
• 2 ? 2025 TELMA 51 TÄMÄN OIVALSIN ”Olen syntynyt Pikku-Huopalahdessa Helsingissä ja elänyt siellä suurimman osan nuoruudestani. Olin hyvin energinen, ja minun piti koko ajan olla tekemässä jotakin. Paikallaan olo tai rauhoittuminen eivät olleet minulle helppoa. Minulla oli jo päiväkodista asti oma porukka, jonka kanssa vietin vapaa-aikaa. Meitä oli eri etnisyyksiä ja monesta eri maasta tulleita. Kaikki me olimme vailla tekemistä, ja tekemättömyyden puute näkyi arjessa. Olisimme ehkä halunneet pelata jalkapalloa tai taiteilla jotakin. Sen sijaan hilluimme kadulla ja aiheutimme tekemisillämme häiriötä alueella. Se oli energian purkamista huonolla tavalla. Eräänä päivänä kaksi kaveriani ja minä olimme taas lähiössämme hillumassa iltakymmenen aikoihin. Paikallinen nuoriso-ohjaaja oli kävelemässä kotiinsa mutta sattui huomaamaan meidät siellä jossain nurkassa. Hän kysyi, haluaisimmeko pientä työtä lasten iltapäiväkerhossa. Vastasimme, että emmehän me sellaisten pienten kanssa osaisi varmaan olla. Päätimme kuitenkin mennä tutustumaan, ja voi sitä lasten elämäniloa, kun he leikkivät niin viattomasti. Osa tarrasi jalkaan tai tuli halaamaan. Sinä päivänä löysin merkityksen elämälleni. Halusin tehdä työtä lasten ja nuorten parissa. Siirryin iltapäiväkerhosta nuorisotyön puolelle. Siellä opin vanhemmilta ohjaajilta paljon, ja he myös kertoivat omia kokemuksiaan nuoruudesta. Heilläkin oli ollut vaikeaa, ja kuulemani pisti minut nöyräksi. Lopulta etenin töihin sijaishuoltoon. Kolme vuotta sitten olin käymässä vanhempieni luona Pikku-Huopalahdessa. Ennaltaehkäisevää työtä tekevä poliisi, joka tunsi minut nuorisotyön kautta, tuli juttelemaan kanssani. Hän kertoi, että alueen nuorilla on kesäja heinäkuussa tilojen ja tekemisen puutetta. Se aiheutti häiriötä – nuoret esimerkiksi pelasivat jalkapalloa kadulla, mistä asukkaat hermostuivat. Ehdotin alueen nuorisotyöyksikölle, että järjestäisimme yhteistyössä nuorille mielekästä vapaa-ajan tekemistä loma-ajaksi. Tämä sopi yksikölle, ja he tarjosivat meille sekä tilat että budjetin toiminnan toteuttamiseen. Menimme palloa potkivien nuorten luokse ja kysyimme, haluaisivatko he suunnitella tekemistä kavereilleen ja itselleen. Siitä suunnittelusta he saisivat itselleen kesäduunin. Kun aloitimme toiminnan, sana kiiri nuorten keskuudessa. Nimi Movement tuli nuorten liikkeestä. Kokoonnuimme nuorisotalolle ja sen takapihalle. Grillasimme, pelasimme futista, kokkailimme ja pelasimme korttipelejä ja pleikkaa. Oli täysi hulina päällä. Osallistuimme myös kaupungin järjestämiin toimintoihin, kuten jalkapalloturnauksiin. Toiminta laajeni ympärivuotiseksi. Ymmärsimme, että nuorten täytyy saada jatkaa toiminnan suunnittelua. Silloin pystyisimme tarjoamaan kilpailevaa tekemistä sille, mitä digitalisoitunut maailma opettaa nuoria haluamaan: adrenaliinia, mainetta ja valtaa. Perustimme vertaisohjaajat, eli nuoret pääsevät ohjaamaan toisia nuoria. He tienaavat rahaa ja oppivat vastuunottoa työelämää varten. Nyt olemme aloitelleet yhteistyötä koulujen kanssa. Uskon, että tärkeintä työssämme on kohdata nuori. Olen tehnyt niin kuin minulle aikanaan tehtiin, eli luokseni tultiin ja ehdotettiin toisenlaista tekemistä. Olen aina kiitollinen sille nuoriso-ohjaajalle, joka tuli juttelemaan minulle.” Yaxyen vinkit nuorten auttamiseen: — 1. Pieni kohtaaminen tuntemattomankin aikuisen kanssa voi olla merkityksellinen. Sano nuorelle jotain mukavaa tai heitä joku kehu. 2. Voit lähteä mukaan nuorisotoimintaan. Monet tahot tarvitsevat vapaaehtoisia. 3. Jos sinulla on teini-ikäinen lapsi, on tärkeä tietää, mitä hänelle kuuluu, ja olla kiinnostunut tietämään, mitkä asiat häntä kiinnostavat. 4. Nuoret tarvitsevat myös omaa tilaa, eikä vanhemman tarvitse tietää aivan kaikkea. 5. Säilytä usko nuoriin. Usko siihen, että vaikeatkin tilanteet voi selvittää ja että nuori voi todella oppia niistä jotakin. ” Sinä päivänä löysin merkityksen elämälleni” Movement ry:n perustaja Yaxye Mohamud tuntee, että omat kokemukset nuoruudesta ovat erittäin tärkeitä teini-ikäisten ymmärtämiseksi. Teksti Jaana Haapaluoma-Höglund
• 52 TELMA 2 ? 2025 Kuvitukset Nina Bäck ? Luonnonvalo parantaa mielialaa. Aurinko laskee yhä myöhemmin, ja sen valo edistää serotoniinin tuotantoa, mikä auttaa pitämään mielen virkeänä ja onnellisena. ? Kevyt liikkuminen lievittää stressiä. Päivän kiireiden jälkeen kävely tai pyöräily voi auttaa rauhoittumaan ja purkamaan stressiä. ? Uni tulee paremmin. Ilta-aktiivisuus (mutta ei liian myöhään tai liian intensiivisesti) auttaa kehoa rentoutumaan ja valmistautumaan levolliseen uneen. ? Luonto tarjoaa hyvinvointia. Kävely vehreässä ympäristössä tai veden äärellä voi parantaa keskittymiskykyä ja vähentää ahdistusta. ? Hyppyytä hartioita • Nosta hartioita ylös ja pudota rentoina alas. • Pidä pää keskiasennossa. ? Sahausliike • Ota etukumara asento tai istu tuolilla etukenossa. • Nosta lapaluun lihaksilla koukussa olevaa kättä kyynärpää edellä kylkeä hipoen. • Toista 5 kertaa kummallakin kädellä. ? Joutsenkaula • Laita kädet taakse, taivuta päätä poispäin venyteltävästä hartiasta. • Anna venyä hetken aikaa. • Toista kallistus toiselle puolelle. ? Kurkota kauas • Nosta kädet suorina eteen. • Venytä käsiä eteenpäin, niin että myös olkapäät työntyvät eteenpäin. Hyvinvointi KÄVELYLLE Keväällä kannattaa liikkua iltaisin Iltaliikunta voi tehdä ihmeitä hyvinvoinnille – toukokuussa siitä voi nauttia jo erityisen valoisassa ja virkistävässä ympäristössä! TEKSTI: TELMAN TOIMITUS HELPPO JUMPPALIIKE Täytä tauko liikkumalla Vetreytä lihaksiasi kahden minuutin ajan Sylvin taukojumpan tahtiin liikkeitä toistellen. L ÄHDE: UKKINSTITUUT TI.FI
• 2 ? 2025 TELMA 53 2 01 02 03 Kevät on täydellinen aika palauttaa tai luoda uusi tapa: viikoit­ tainen kahvihetki kaverin kanssa. Sovi ystävän, naapurin tai vaikka työkaverin kanssa, että kerran viikossa istutte alas kupin ääreen, ilman kiirettä. Yhteys muihin on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin lähteistä. Metsäterapia vähentää stressiä ja ahdistusta. Luonnossa liikkuminen laskee kortisolitasoja. Metsän vihreä väri ja luonnon äänet edistävät rentoutumista. Se parantaa mielialaa ja keskittymiskykyä. Jo 15 minuutin oleskelu metsässä voi selkeyttää ajatuksia. Metsäkävely voi lievittää mielen kuormitusta. Se tukee fyysistä terveyt­ tä. Metsässä käveleminen tai retkeily kehittää tasapainoa ja lihaskuntoa. KUPPI KUUMAA Kahville kimpassa Yhteisöllisyyttä voi vahvistaa höyryävän kupin ääressä. TEKSTI: TELMAN TOIMITUS MENE METSÄÄN Metsäterapia auttaa Luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyvinvointivaikutukset ovat tutkittuja ja tehokkaita keinoja stressin lievittämiseen ja mielen rauhoittamiseen. TEKSTI: TELMAN TOIMITUS KESÄRUOKIA Kevennä ruokavaliota Talvella syödään usein täyteläisiä ja lämpimiä ruokia, jotka tarjoavat energiaa kylmiin säihin. Kevyempi lähestymistapa ruoanlaittoon tukee kehon luonnollista kevätsuodatusta ja lisää energiaa. TEKSTI: TELMAN TOIMITUS ? Salaatit ? Kokeile monipuolisia salaatteja, joissa yhdistyvät vihreät lehtivihannekset, kauden vihannekset ja marjat. ? Avokado, paprika, kurkku, punajuuri ja tuoreet marjat luovat ravitsevan ja herkullisen salaatin. ? Kevyemmät ruoat ? Vaihda raskaat lihapadat ja muhennokset kana­ tai kalapohjaisiin ruokiin. ? Kasviproteiinit, kuten pavut, linssit ja tofu, ovat hyviä ja kevyempiä vaihtoehtoja. ? Keitot ? Kasviskeitot, kuten parsakeitto, kukkakaali­ kookoskeitto tai puna­ juuri­ ja porkkanakeitto, sopivat täydellisesti kevään kevyempään ruokavalioon. ? Voit myös valmistaa keittoja, joissa käytetään lihan sijaan palkokasveja ja kasviksia. ? Smoothiet ? Smoothiet ovat nopea ja helppo tapa lisätä tuoreita kasviksia ja hedelmiä ruokavalioon. ? Yhdistä vihreitä lehti­ vihanneksia (pinaatti, lehtikaali) ja hedelmiä (banaani, omena) tuoreeseen juomaan. ? Kasvikset ? Kevät tuo mukanaan parsaa, retiisejä, herneitä, uusia perunoita ja porkka­ noita, jotka ovat loistavia lisukkeita tai salaatin aineksia. ? Syö kauden kasviksia raakana tai höyrytettyinä ja lisää niitä moniin ruokiin. Salaatit, smoothiet, kasvikset, keitot sekä kana ja kalat keventävät ruokavaliota kummasti.
• 54 TELMA 2 ? 2025 Hyvinvointi 5 KIVAA KESÄLAJIA Kokeile kesäisiä liikuntalajeja Toukokuussa on täydellinen aika aloittaa kesän liikunta­ harrastukset ja tehdä liikkumisesta hauska osa arkea! TEKSTI: TELMAN TOIMITUS ? Frisbeegolf – hauska ja kevyt liikuntamuoto ? Helposti lähestyttävä laji, joka sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. ? Frisbeegolfratoja löytyy lähes jokaisesta kaupungista ja usein ilmaiseksi. ? Kävely radan läpi tuo huomaamatta liikuntaa ja raitista ilmaa. ? Pyöräily – helppo tapa lisätä arkiliikuntaa ? Pyörällä voi tutkia uusia reittejä, käydä pidemmillä lenkeillä tai käyttää sitä työmatkaliikuntaan. ? Kevyempi treenimuoto, joka sopii sekä rentoon menoon että kovempaan kuntoiluun. ? Melonta – rauhoittava ja tehokas treeni ? Erinomainen koko kehon harjoitus, joka vahvistaa ylävartaloa ja keskivartaloa. ? Jokien, järvien ja meren rannalla asuvat voivat vuokrata kajakin tai SUP-laudan ja kokeilla vesillä liikkumista. ? Melonta yhdistää liikunnan ja luonnonläheisyyden, mikä tekee siitä erityisen rentouttavaa. ? Ulkokuntosali – ilmainen ja monipuolinen treeni ? Monilla paikkakunnilla on ilmaisia ulkokuntosaleja, joissa voi harjoittaa voimaa ja liikkuvuutta. ? Kehonpainoharjoittelu ulkona virkistää ja tuo vaihtelua perinteiseen kuntosaliharjoitteluun. ? Hyvä vaihtoehto, jos haluaa vahvistaa lihaksia ilman salijäsenyyttä. ? Vaellus ja patikointi – luonnonläheinen liikuntamuoto ? Metsäpoluilla tai kansallispuistoissa kävely kehittää kestävyyskuntoa ja rauhoittaa mieltä. ? Pidemmät vaellukset tuovat lisää haastetta ja mahdollisuuden nauttia upeista maisemista. Näin pääset alkuun helposti: ? Valitse laji, joka tuntuu hauskalta – liikunnan ei tarvitse olla suorittamista, vaan sen tulisi tuottaa iloa. ? Etsi sopivia lähikohteita – tarkista, missä ovat lähimmät frisbeegolfradat, melontavuokraamot tai ulkokuntosalit. ? Ota kaveri mukaan – sosiaalinen liikunta tekee kokemuksesta entistä mukavamman. ? Aloita rennosti ja nauti – ei tarvitse tehdä täydellistä treeniä heti, tärkeintä on liikkua ja nauttia kevätilmasta. ? Kesken jäänyt työ kuormittaa aivoja. Yritä saada loppuun asti ne pienet tehtävät, jotka voit. Näin pääset nopeammin loman alkuun. ? Koska kaikkea ei kuitenkaan voi saada loppuun, vähennä kesken jättämisen kuormitusta kirjaamalla tarkasti muistiin, mihin kohtaan tehtävässä jäit. Jaa iso tehtävä mielessäsi osiin ja kirjoita itsellesi ylös, mitkä osat olet tehnyt ja mistä jatkat. ? Priorisoi. Muista, että osa työstä jää lopulta aina tekemättä. Mikä on oikeasti tärkeää? Tätä on hyvä pohtia ennen lomaa ja myös loman jälkeisinä päivinä. Usein loman jälkeen näkee työnsä hieman kauempaa ja oivaltaa isoimpien muutosten tarpeet ja kehitysehdotukset. ? Järjestä lämmin vastaanotto itsellesi sitä päivää varten, kun tulet takaisin töihin. Laita vaikkapa tietokoneen näppäimistölle post it -lappu, jossa lukee: Tervetuloa töihin, Maija! Toivottavasti sinulla oli mukava loma! Jätä sen viereen suklaakonvehti tai muu arvostamasi palkinto. TYÖPÖYTÄ TYHJÄKSI Hyvillä mielin lomalle Kesäloma lähestyy, mutta sitä ennen tehtävänä on vielä pitkä lista töitä. Nämä neljä pientä vinkkiä auttavat, kun putsaat työpöytääsi ja mietit, miten paluustasi tulisi sujuva ja mukava. LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOS
• 2 ? 2025 TELMA 55 Raparperi (Rheum rhabarbarum) Raparperi eli tarharaparperi on tatarkasveihin kuuluva hapan vihannes, jonka meheviä varsia käytetään ravinnoksi, lehdet ovat myrkyllisiä. Raparperia voi käyttää esimerkiksi piirakoissa, kiisseleissä ja hilloissa. LÄHDE: WIKIPEDIA Hiilihydraattia 65 % Orgaanisia happoja 14 % Kuitua 8 % Proteiinia 8 % Rasvaa 3 % AINEKSET (8 ANNOSTA): Pohja 2 dl vehnäjauhoja 1 dl kauraleseitä 1/2 dl sokeria tai fariinisokeria 1 tl leivinjauhetta 1/2 tl kanelia 1 dl (n. 90 g) voita tai leivontamargariinia sulatettuna 1 kananmuna Täyte 5–6 dl (n. 300 g) tuoretta raparperia viipaleina 1 tlk (200 g) laktoositonta kermaviiliä 1 kananmuna 1 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria VALMISTUS (30–60 MIN): ? Sekoita vehnäjauhot, leseet, sokeri, leivinjauhe ja kaneli kulhossa. Lisää jäähtynyt rasva ja muna sekoittaen. ? Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Levitä päälle raparperipalat. ? Sekoita kermaviili, muna, sokeri ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle. ? Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla 30–35 minuuttia. Tarkkaile etteivät reunat pääse palamaan. Anna jäähtyä ennen tarjoamista. LÄHDE: K-RUOKA.FI/RESEPTIT KUKAT KUKKIMAAN Perusta unelmiesi parvekepuutarha L ÄHDE: MEILL AKOTONA.FI RESEPTI Helppo raparperipiirakka LÄHDE: KILOKALORI.NET ? Tunnista parvekkeesi kasvuolot Varjoisalla parvekkeella pärjäävät eri kasvit kuin aurinkoisen paahteisella. Valitse siis kasvit ensisijaisesti parvekkeesi valoisuuden perusteella. Seuraa, miten aurinko paistaa parvekkeelle ja kuinka pitkään valo viipyy siellä. Jääkö jokin kulma koko ajan varjoon? Tarkkaile myös lämpötilaa. Lasitettu parveke on suojaisa, mutta kesällä lämpötila voi siellä nousta kohtalokkaan korkeaksi. Avoimelle parvekkeelle pääsee tuuli puhaltamaan helposti, mikä lisää kastelun tarvetta. Kun valitset oikeat kasvit, pääset hoidossa helpommalla. ? Valitse oikeat astiat Istutusastioina käytettävien astioiden – erilaisten laatikoiden ja ruukkujen – malli-, värija kokovalikoima on laaja. Käytettävissäsi on myös erilaisia kasvupusseja ja -säkkejä. Valitse monivuotisille kasveille sellaisia astioita, joiden materiaali kestää hyvin lämpötilojen vaihtelua. Parhaita materiaaleja ovat puu, muovi ja lasitettu savi. Yksivuotisille lajeille sopivat myös metalliset ja punotut astiat. Aseta isot astiat pyörillä kulkevien tasojen päälle. Se helpottaa parvekkeen lattian puhdistamista. ? Valitse mieleisesi kasvit Luulitko, että parvekepuutarhurin ainoat vaihtoehdot ovat kesäkukkia? Ei suinkaan, sillä parvekkeella voit kasvattaa oikeastaan minkälaisia kasveja vain: pieniä puita, pensaita, havuja, köynnöksiä, perennoja, yrttejä, vihanneksia, kesäkukkia ja sipulikasveja. Kokeile rohkeasti! Taimimyymälöissä myytävät kasvit kasvavat lähes poikkeuksetta jo astioissa, joten astiaviljely ei ole niille mitään uutta. Istuta lempikasvejasi, mutta muista niiden kasvupaikkavaatimukset. ? Muista kastelu Tuulessa ja lämmössä kasvavat parvekekasvit kuivuvat nopeasti. Loppukesällä kasvien juuret täyttävät multatilan ja veden kulutus on suurempaa. Valitse parvekkeelle kuivuutta kestäviä kasveja ja istuta taimet harvaan, jos et pysty kastelemaan säännöllisesti. Käytä kasteluun huoneenlämpöistä vettä ja kastele aina koko kasvualusta kosteaksi. Hyvä kasteluaika on illalla tai aamulla tai tarpeen mukaan. Vältä veden roiskumista lehdille, ettei niihin tule laikkuja. 2
• 56 TELMA 2 ? 2025 NELJÄ KYSYMYSTÄ KIRJASTA KIRJA JULKAISUT ? Mitä tarkoittaa resilienssi? ? Resilienssi tarkoittaa taitoa kohdata erilaiset haasteet ja muutokset rakentavasti niin, että niistä päästään ajan myötä eteenpäin. Niitä ovat esimerkiksi visiointi, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot, kasvun asenne sekä yhteistyöja vuorovaikutustaidot. Tärkeää olisi myös ymmärtää fysiologisesta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys ja palautumisen taidot. Se, miten syömme, nukumme, liikumme ja palaudumme, vaikuttaa siihen, kuinka aivomme toimivat. ? Millaisissa tilanteissa resilienssiä tarvitaan? ? Tavallinen arki tarjoaa meille jatkuvasti muuttuvia tilanteita ja haasteita, joiden äärellä kysytään ajattelun joustavuutta ja toimijuutta. Siksi resilienssi tulisikin nähdä ennen kaikkea arkisen stressin vastavoimana. ? Miten resilienssiä pystyy vahvistamaan? ? Resilienssin vahvistamisessa itsetuntemuksesta on paljon apua. Joku on taitava priorisoimaan tiukan paikan tullen, joku toinen on luontaisesti kovin ratkaisukeskeinen ja vastaavasti jollekin avun pyytäminen muilta on luontevaa. On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet, mutta vielä tärkeämpää olisi pysähtyä niiden voimavaratekijöiden äärelle, jotka eivät itsellä vielä ole käytössä. ? Millaisissa tilanteissa olet itse tarvinnut resilienssiä? ? Minut toi alun perin resilienssin käsitteen äärelle oma henkilökohtainen kokemukseni varsin äärimmäisestä tilanteesta, kun loukkaannuin vakavasti onnettomuudessa, jossa sain laajat palovammat eri puolille kehoani. ? Kirjan matkassa pääset kuulemaan, kuinka asiantuntijuuskaan ei takaa kahvinkeittotaitoja tai etteivät firman menestyneimmätkään myyjät aina tiedä, mihin palaveriin ovat menossa. Joskus sitä saattaa myös epähuomiossa päätyä vieraiden ihmisten palaveriin tai herätä yöunien jälkeen valmiiksi työpaikaltaan. Löytyy kirjasta myös tarina, jossa on soitettu vahingossa työpaikan puhelimesta pilapuhelu omalle treffikumppanille. Mutta hei, näitä sattuu kaikille. Kirjan sisällöt on jaettu eri kategorioihin niissä toistuvien teemojen mukaisesti. Tulipa kirjaan myös pari kategoriaa, joita kirjailijat eivät olisi arvanneet sinne päätyvän. MAIJU MARKKANEN & TERO TIITTANEN | INTO, 2025 Lisää resilienssiä työelämään Taito kohdata haasteet rakentavasti auttaa eteenpäin. Iloisiin tappamisiin ja muita työpaikkamokia KEHITÄ RESILIENSSIÄ – OPAS MUUTOSKYKYSI VAHVISTAMISEEN ULRIKA BJÖRKSTAM | TUUMA, 2025 Ulrika Björkstam työskentelee ratkaisukeskeisenä valmentajana resilienssin parissa sekä luennoitsijana ja kirjailijana. Lentokoneonnettomuudesta selviytymisen jälkeen hän oivalsi, kuinka tärkeä voimavara mielen muutoskyky on, työelämässäkin. POHDI TÄTÄ Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen suuntautumista.
• 2 ? 2025 TELMA 57 K U V A G E T T Y IM A G E S TV-SARJAT JA ELOKUVAT 3 X KIRJA ? Miljonäärit ja taiteilijat ovat eriskummallinen joukko työnantajia, joiden ympärillä pyörii paljon avustajia. Heidän tehtävänsä on tuottaa palveluita usein varsin haastavien ja vaativien toiveiden täyttämiseen. I am: Celine Dion (2024, Prime) kertoo kuuluisan laulajan nykytilanteesta parantumattoman sairauden kanssa. Tämän takia miljonäärin ympärillä pyörii tavanomaisten palvelijoiden, autokuskien ja musiikkiammattilaisten lisäksi useita terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän täytyy olla valmiudessa koko ajan, kun laulaja yrittää päästä takaisin esiintymislavoille. Ongelmana on, että laulamisen aiheuttama rasitus on liikaa keholle, joka reagoi tähän vakavilla kohtauksilla. Kukaan tähden ympärillä ei tohdi sanoa, että ura on ohi. Apple TV:n Loot-sarjassa (2022–24) miljardöörin vaimo saa erossa valtavan omaisuuden ja harjoittelee ”normaalimpaa” elämää. Tosin kymmenien avustajien tuella. Ruokailusta huolehtii julkkiskokki, puvustamisesta stylistit ja valtavaa kotia hoitaa iso henkilökunta. Henkilökohtainen assistentti on mukana koko ajan ja jakaa rouvan elämän 24/7. Ihmisten joukko ympärillä kasvaa, kun miljardööri päättää mennä takaisin päivätyöhön omistamaansa hyväntekeväisyysjärjestöön. Sen seurauksena hän saa koko organisaation sekaisin. Onneksi me tavikset saamme tehdä töitä varsin ennustettavissa työyhteisöissä, joissa ei tarvitse koko ajan olla varuillaan tai tyydyttää ainoan asiakkaan mitä kummallisempia toiveita. ? Miten johtaa ihmistä – 102 ohjetta esihenkilölle ? Tähän kirjaan on koottu kokeneen organisaatiopsykologin ohjenuorat ihmisten ja työyhteisön johtamiseen. Kirja sisältää esihenkilötyön nyrkkisäännöt, johtamisen perusperiaatteet, jotka ovat muuttumattomia. Ne auttavat esihenkilöä onnistumaan ihmisten johtamisessa ja herättävät tarkastelemaan omaa esihenkilöroolia. PEKKA JÄRVINEN | ALMA INSIGHTS, 2025 ? HR Opas moderniin henkilöstöjohtamiseen ? Tämä kirja on kaikille, jotka työskentelevät henkilöstöasioiden parissa ja haluavat tehdä HR-työstään entistä vaikuttavampaa ja sujuvampaa. Kirjassa käydään läpi työsuhteen elinkaarta aina rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen asti ja painotetaan hyvän työntekijäkokemuksen merkitystä. Kirja tarjoaa käytännönläheiset ohjeet moderniin HR-työhön, jossa strategia ja arjen tekeminen kohtaavat. NOORA LUUTONEN, MARJAANA MURTOMAA | ALMA INSIGHTS, 2025 ? Kehitä ja johda toimeenpanoa organisaatiossa – Tee, toimi, saa aikaan ? Hävisikö henkilöstön innostus ja suunta, eivätkä asiat etene suunnitellusti? Uusi strategia, liiketoiminnan muutos tai päivittäistyön tavoitteellisuus? Mitään ei tapahdu, jos toimeenpano sakkaa! Tämä kirja laajentaa edeltävän teoksen ”Tee, toimi, saa aikaan” sisältöä volitiosta, eli yksilön toimeenpanon taidosta koko organisaation toimeenpanokyvykkyyteen ja tarjoaa käytännön työkalut ja prosessit, joilla varmistat toimeenpanon ja tavoitteisiin pääsyn silloinkin kun motivaatio tuntuu katoavan. RIA PARPPEI | ALMA INSIGHTS, 2025 Näiden kirjojen opeilla paremmaksi johtajaksi Kummallisessa työyhteisössä Teksti Mikael Saarinen POHDI TÄTÄ Johtamisen ympärillä on ikiaikaisia kysymyksiä ja haasteita.
• 58 TELMA 2 ? 2025 HUONEENTAULU Telma-lehti 60 sekunnissa Tässä vielä viisi nostoa keskusteluun Telma-lehden teemasta. Esimerkiksi siivoojat tai koulunkäynnin ohjaajat saattavat joutua tilanteisiin , joissa heidän on tiedettävä, voivatko he puuttua väkivaltaan . Sari Aksberg, erityisasiantuntija, Työturvallisuuskeskus Jos jossain koulussa tulisi väkivaltatilanne tai sattuisi vakava työtapaturma , menisin paikalle välittömästi . Jouni Koivisto, työsuojeluvaltuutettu, 16 vantaalaista koulua Työsuojeluorganisaation lisäksi meitä auttaa kaupunkiturvallisuustiimi ja poliisin ennalta estävä toiminta. Arto Martikainen, rehtori, Havukosken koulu Turvallisuustiimin jäsenet perehdyttivät minut kädestä pitäen turvallisuusasioihin. Niina Somero, koulunkäynninohjaaja, Havukosken koulu Jatkuva koulutus ja perehdytys auttavat pitämään turvallisuuskulttuuria yllä. Mikko Järvenreuna, tarkastaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
• Vaakasuoraan: 1. Olipa onni, kuudes vaara meni ja vei mukanaan helteen haitat. (6) 4. Huonoista vaatteista huolimatta tilauksia vyöryy sytyttäen valmistusportaan. (6) 9. Tulevan talon paikka Skagerrak, ennushan kertoo jo sen. (13) 10. Ylhäällä pitämistä tai fanitusta, kengän korot, ”vaate” noin ehkä jopa antaa rahaa hyvään tarkoitukseen. (13) 11. Suomen Pankki vei jopa valon, joka kohdistui liikaa yhteen kohtaan. (6) 12. Historian Maria läpäisi ratsut apunaan. (6) Pystysuoraan: 1. Väliaikainen kulta pystyy hemmottelemaan minua kalliilla lahjoilla. (7) 2. Sotku on valmis, kun islam pyrkii valloittamaan Suomen. (7) 3. Hirvenvasikan kaatajalle paljon pellavia. (7) 5. Näissä valottomissa tunnelmissa on jo myöhä. Myttyynkö suunnitelma meni? (7) 6. ”Pieni pyyntö, suuri hyöty”. (7) 7. Tampereen ilmatorjunta harjoituksissa. (7) 8. Mielestäni paras väri! (5) Piilosanaohjeita löydät osoitteesta sanaristikot.net/artikkelit ja sieltä ”Näin ratkot piilosanoja”. 2 ? 2025 TELMA 59 Vaakasuoraan: 1. Olipa onni, kuudes vaara meni ja vei mukanaan helteen haitat. (6) 4. Huonoista vaatteista huolimatta tilauksia vyöryy sytyttäen valmistusportaan. (6) 9. Tulevan talon paikka Skagerrak, ennushan kertoo jo sen. (13) 10. Ylhäällä pitämistä tai fanitusta, kengän korot, ”vaate” noin ehkä jopa antaa rahaa hyvään tarkoitukseen. (13) 11. Suomen Pankki vei jopa valon, joka kohdistui liikaa yhteen kohtaan. (6) 12. Historian Maria läpäisi ratsut apunaan. (6) Pystysuoraan: 1. Väliaikainen kulta pystyy hemmottelemaan minua kalliilla lahjoilla. (7) 2. Sotku on valmis, kun islam pyrkii valloittamaan Suomen. (7) 3. Hirvenvasikan kaatajalle paljon pellavia. (7) 5. Näissä valottomissa tunnelmissa on jo myöhä. Myttyynkö suunnitelma meni? (7) 6. ”Pieni pyyntö, suuri hyöty”. (7) 7. Tampereen ilmatorjunta harjoituksissa. (7) 8. Mielestäni paras väri! (5) – Piilosanaohjeita löydät osoitteesta sanaristikot.net/artikkelit ja sieltä ”Näin ratkotaan piilosanoja”. 1. Mikä on Timo Jutilan koiran nimi? a) Tupsukorva b) Ylämummo c) Andy McCoy 2. Kuinka paljon raparperi sisältää hiilihydraattia? a) 45 % b) 65 % c) 85 % 3. Kuinka paljon Islannissa on asukkaita? a) Hieman alle 200 000 b) Hieman alle 400 000 c) Hieman alle 600 000 4. Kuinka monta työtapaturmaa tapahtui vuonna 2024 Suomessa? a) 115 000 b) 165 000 c) 215 000 5. Missä sarjassa kirjailija Tero Tiittanen on näytellyt? a) Kotikatu b) Uusi päivä c) Salatut elämät Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kahdeksankirjaimisia ristikkokelpoisia sanoja. O IK E AT VA S TA U K S E T: 1 C , 2 B , 3 B , 4 A , 5 C . PÄHKINÄT PIILOSANA SANARISTI TIETOVISA SUDOKU
• Tee Telma-lehden osoitteenmuutos tai peruuta tilaus: telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Lue lisää verkosta: telma-lehti.fi Telma-lehti on myös Instagramissa: @telma.lehti Tärkeimmät tiedot työelämän kehittämiseen – tilaa uutiskirje: telma-lehti.fi