• Numero 2 / 2025 Työelämän kehittämisen erikoislehti 26 10 vinkkiä sulavaan käytökseen yhteisissä työtiloissa 28 Timo Jutila paiskii välillä 18 tunnin työpäiviä 46 Miko Santala pääsi unelmatyöhön pelifirmaan Islantiin 15 Työturvallisuus yh te is is sä työpaikoissa
  • 2 TELMA 2 ? 2025 KUVA SUVI ELO K U V A JI R IN A A L A N K O Lähistön koulut saivat saman viestin Lähistön koulut saivat saman viestin Ei kel Ei kelvannut kyyti hirvelle sillä kertaa Kauppahalleissa ekat yhteiset työpaikat työpaikat Unohda vanhat työnhakuneuvot Nuoret tietävät, mitä haluavat TULEVAISUUDEN TEKIJÄT K esätyöt ja harjoittelu paikat löytyvät rekrytointijärjestelmillä. TEKSTI KATARINA CYGNEL-NUORTIE ERIL AISET AMMATIT Lossinkuljettaja Kai Wittfooth kertoo, millaiselta työ näyttää maisemakonttorista. TEKSTI JOUKO VUORELA SISÄLTÖ 2 2025 TEEMA 10 36
  • 2 ? 2025 TELMA 3 K U V A JI R IN A A L A N K O KUVA SAKARI PÄLSI, HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Lähistön koulut saivat saman viestin Lähistön koulut saivat saman viestin Ei kel Ei kelvannut kyyti hirvelle sillä kertaa Kauppahalleissa ekat yhteiset työpaikat työpaikat Unohda vanhat työnhakuneuvot Nuoret tietävät, mitä haluavat TÄMÄN OIVAL SIN Yaxye Mohamud löysi nuorisotyöstä elämälleen tarkoituksen. TEKSTI JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND YHTEISET T YÖPAIKAT Turvallisuus ja tiedonkulku ovat avainasemassa yhteisissä työpaikoissa, kuten Havukosken koulussa. TEKSTI SUSANNA CYGNEL NÄIN ENNEN Vanhan ajan tehdasyhdyskunnissa yhtiö pestasi koko tarvitsemansa työvoiman itse. TEKSTI SIRPA VARIS 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: Yhteiset työpaikat 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Saman yhtiön väkeä 36 Oppilaitosyhteistyö 42 Ergonomia 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 15 34 50 Kansikuva: Getty
  • 4 TELMA 2 ? 2025 Mitä mieltä olet tämän Telmalehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kappaletta Finnkinon 57 euron arvoista sarjalippua. Hyödyllistä tietoa kannesta kanteen – edelleen, lehti tullut minulle nyt muutaman vuoden. Luen lehden kertaistumalta ja sitten nakkaan sen naapurilleni – jaettu ilo on kaksinkertainen ilo! Hyvää ja ajankohtaista tietoa työelämästä. Lehti ilahduttaa positiivisesti työpaikalla taukotilassa lukien. Telma kun kolahtaa eteisen lattialle postilaatikosta ihan ensimmäiseksi luen lehden ”huoneentaulun”. Tämä kooste on aina paras osa lehteä, sillä tiedän näin, mitä odottaa lehdeltä! PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 2 2025 Getty Miten olisi johonkin lehteen jokin työelämän ristikko pähkinäksi? :) Pidin myös Lena Donofrion haastattelusta ja Kinuskikissan jutusta. Mielestäni paras juttu oli: Tosissaan vaan ei totisesti, ammattitaidon MM-kisat . Mielestäni Telma-lehti oli oikein mielenkiintoista sisältöä. Paras juttu: maailmalla, Guamin ainoa suomalainen . Mielenkiintoisia juttuja löytyy Telma-lehdestä, varsinkin erilaiset ammatit , esim. akvaristi. Harvassa työssä saa varoittaa sähköankeriaasta . Nyt oli erinomaisia artikkeleita uudessa Telma-lehdessä. Koronan jälkeen jääneet muutokset ja etätyötä käsittelevät. Kiitos. Telma-lehti on aina mielenkiintoista luettavaa. Artikkelit ovat kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista ja ne on kirjoitettu niin, että niitä on helppo ja mukava lukea . Positiivinen lehti, jonka lukemisesta jää hyvä mieli . Kiitos!
  • 2 ? 2025 TELMA 5 #telma-lehti Turvallisuus rakentuu yhdessä – myös yhteisillä työpaikoilla PÄ ÄKIRJOITUS Yhteiset työpaikat ovat nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus – teollisuuden lisäksi myös esimerkiksi toimistoissa ja kaupan alalla. Kun useat eri työnantajat toimivat saman katon alla, syntyy paitsi yhteistyötä myös uudenlaisia haasteita. Yksi niistä on työturvallisuus. Mutta se ei ole vain haaste – se on myös mahdollisuus tehdä asioita paremmin kuin ennen. Kun jokainen yhteisellä työpaikalla työtä tekevä tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja sitoutumisensa, syntyy kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa. Kuka vastaa perehdytyksestä? Kuka ohjeistaa? Kenen piikkiin menee, jos jotain sattuu? Oleellista ei ole se, minkä yrityksen työntekijälle tapaturma sattuu. Oleellista on huolehtia kaikkien työntekijöiden turvallisuudesta siten, ettei vahinkoja satu. Parhaimmillaan yhteinen työpaikka toimii esimerkkinä siitä, kuinka turvallisuus syntyy yhdessä tekemisestä, avoimesta viestinnästä ja luottamuksesta. Selkeät pelisäännöt, perehdytys, riskien havainnointi ja matala kynnys puuttua niihin ovat tapoja osoittaa, että jokaisen turvallisuus on tärkeä. Syntyy välittämisen kulttuuri. Se kertoo, että jokainen työntekijä on arvokas, riippumatta siitä, kenen nimissä palkanlaskenta pyörii. Meillä on jo useita yrityksiä, työmaita ja organisaatioita, joissa turvallisuus on aidosti yhteinen asia. Ne näyttävät, että kun kulttuuri on kunnossa, niin syntyy myös tuloksia; Kenneth Johansson päätoimittaja vähemmän tapaturmia, enemmän luottamusta, parempaa me-henkeä ja vahvempaa työmotivaatiota. Vaikka työturvallisuuslaissa säädetään turvallisuuden minimitaso, niin työ turvallisuudessa on ensisijaisesti kysymys maineesta, moraalista ja kilpailu kyvystä. Yritykset, jotka suhtautuvat yhteisen työpaikan turvallisuuteen vakavasti, vetävät myös puoleensa osaajia, jotka haluavat tehdä työt oikein ja turvallisesti. Yhteinen työpaikka vaatii yhteistä vastuuta – mutta se mahdollistaa myös yhteisen onnistumisen. Onnistukaamme yhdessä tämän Telman esimerkkien voimin! JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitusneuvoston puheenjohtaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 3/2025 ilmestyy 17.9.2025.
  • 6 TELMA 2 ? 2025 P A L A T Muumimaailma 2 2025 Muumipappa huhkii kesätöitä Naantalin Muumimaailmassa.
  • 2 ? 2025 TELMA 7 Kesä muumina — Muumimaailma on suosittu kesätyöpaikka. – Saamme joka kesäksi yli tuhat työhakemusta, joista noin 300 hahmoihin elämyspuolelle, sanoo Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen. Muumimaailma pystyy ottamaan kesätöihin noin 200 henkilöä, joista noin 40 hahmoihin. Uusia kesätyöntekijöitä on keskimäärin puolet, tosin määrä vaihtelee vuosittain. Yksi työntekijä esittää 2–4 hahmoa, mutta puhuvat hahmot, kuten Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen, tarvitsevat juuri tietyntyyppisen esittäjän. – Toivomme hahmojen esittäjiksi ulospäin suuntautuneita, esiintymiskykyisiä henkilöitä, jotka omaksuvat tanssien koreografioita. Ryhmätyöja kielitaito ovat tärkeitä asioita, koska Muumimaailmassa käy paljon ulkomaalaisia vieraita.
  • 8 TELMA 2 ? 2025 Hae Työsuojelu­ rahaston kehittämis­ rahoitusta! ? Työsuojelurahaston uudistettu kehittämisrahoitus on työelämän supertuki, joka mahdollistaa työpaikkojen toiminnan ja tuloksellisuuden kehittämisen. Kehittämisrahoitus kattaa nyt peräti 80 prosenttia ulkopuolisen asiantuntijan palkkioista ja matkakuluista. Työpaikan maksettavaksi jää vain 20 prosenttia. Kehittämisrahoitus tarjoaa mahdollisuuden soveltaa uutta tutkittua tietoa työyhteisöissä. Rahoituksen avulla on mahdollista kokeilla uusia innovatiivisia keinoja karsia kipukohtia, sujuvoittaa prosesseja tai parantaa työyhteisön yhdessä tekemistä ja tuottavuutta. Kehittämis­ rahoituksella viet työpaik­ kasi uudelle tasolle Kehittämisrahoitusta voivat hakea yksityiset sekä julkiset organisaatiot, jotka maksavat työtapaturmaja ammattitautivakuutusta. Kehittämisrahoituksen tavoitteena on mm. hyvinvoiva henkilöstö, tuottava, terveellinen ja turvallinen työympäristö ja pitkäkestoiset, positiiviset vaikutukset työpaikan arkeen. Kehittämishankkeella täytyy olla uutuusarvoa ja sen tarkoitus on luoda uusia, hyviä käytäntöjä suomalaisille työpaikoille. Hankkeen aiheen ja siinä sovellettavan tutkimuksen on kuuluttava Työsuojelurahaston toimialueelle eli työturvallisuuteen, työterveyteen, tuottavuuteen tai työelämätoimijoiden välisiin suhteisiin. Kehittämisrahoituksessa on jatkuva hakuaika. K U V A T Y Ö S U O JE L U R A H A S T O Kuvitukset Nina Bäck PALAT TYÖSUOJELURAHASTO Generatiivisen teko­ älyn hyödyn tämistä vasta aloitellaan monella työpaikalla. Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelu paneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työ­ paikkansa olevan alku vaiheessa genera­ tiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työ paikkaa. Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuus­ keskuksen kerran vuodessa toteuttama kyselytutkimus työ­ suojeluhenkilöstölle. LUE LISÄÄ KEHITTÄMISRAHOITUKSESTA JA OLE YHTEYDESSÄ TYÖSUOJELURAHASTOON ENNEN HAKEMUKSEN TEKEMISTÄ: WWW.TSR.FI/HAE-KEHITTAMISRAHAA/
  • 2 ? 2025 TELMA 9 ? ? Kevan Julkisen alan työ hyvinvointi -tutkimus osoittaa, että aiempaa useampi työntekijä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Valtaosa (yli 90 %) julkisen alan työntekijöistä arvioi aiempien vuosien tapaan työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Aiempaa useampi on myös valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Henkilöstön osaaminen on yksi julkisen työn vahvuuksista, ja lähes 90 prosenttia työntekijöistä kokee osaamisensa vastaavan hyvin työnsä vaatimuksiin. Myönteisestä kehityksestä huolimatta aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja rajavartiointia. Verkkokurssit ohjaavat turvalliseen työntekoon ja perehdyttävät työsuojelun sanastoon ? Työturvallisuuskeskus on julkaissut kaksi uutta avointa maksutonta verkkokurssia. – Työturvallisuuskeskuksen verkostossa tunnistettiin työelämätarve lyhyille, nopeille kursseille, joissa jokainen voi haastaa omaa ajatteluaan tai kielitaitoaan. Myös työturvallisuuden käytäntöjen ja sääntöjen perehdyttäminen on vaikeaa ilman yhteistä kieltä, sanoo erityisasiantuntija Miia Puukka Työturvallisuuskeskuksesta. Näihin tarpeisiin on tuotettu kaksi maksutonta avointa verkkokurssia eli MOOCia. Verkkokursseilla aiheita lähestytään aineiston ja tehtävien avulla. Kurssin suorittaneet voivat tulostaa itselleen todistuksen. Työturvallisuus kuuluu kaikille Työturvallisuus kuuluu kaikille -verkko kurssi ohjaa turvalliseen työntekoon ja antaa perustiedot jokaisen velvollisuuksista. Kurssia voidaan käyttää myös perehdyttämisen tukena. Kurssin suoritusaika on noin 20 minuuttia. Työsuojelua suomeksi Työsuojelua suomeksi -verkkokurssi perehdyttää työsuojelusanastoon. Se on suunnattu työntekijöille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Kurssi lähestyy työsuojelun termejä kielikurssin tapaan ja sitä voidaan hyödyntää perusmateriaalina ennen muuta työturvallisuuskoulutusta. Kurssi voi olla hyödyksi esimerkiksi ennen Työturvallisuuskortti-koulutusta. Kurssin suorittaminen kestää opiskelijan lähtötason mukaan noin 45 minuutista kolmeen tuntiin. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Työhyvinvointi on parantunut julkisella alalla K U V A G E T T Y TUTUSTU TYÖTURVALLISUUS­ KESKUKSEN AVOIMIIN MAKSUTTOMIIN VERKKOKURSSEIHIN: TTK.FI/AINEISTOT
  • 10 TELMA 2 ? 2025 ? – Meidän lossi kulkee aina. Aikataulun mukaan ajamme aamuviidestä iltayhteentoista, Kai Wittfooth sanoo. Suvi Elo PALAT
  • 2 ? 2025 TELMA 11 ? Millainen on lossinkuljettajan tavallinen työpäivä? ? Silloin ei oikeastaan tapahdu mitään ihmeellistä. Kaikki menee hyvin. Keli on loistava ja kalusto toimii. Jokainen vuoro aloitetaan puhaltamalla alkometriin. Sen jälkeen vaihdan kuulumiset edellisen vuoron kuljettajan kanssa, onko sattunut mitään tavallisesta poikkeavaa. Sitten kirjaudun sähköisiin järjestelmiin ja tietokoneelle ja aloitan ajamisen. Suosittelen vahvasti lossinkuljettajan ammattia. Työni etuihin kuuluvat ehdottomasti mukava, säänkestävä maisemakonttori, kivat työkaverit ja erinomainen työnantaja. Millainen on lossinkuljettajan epätavallinen työpäivä? ? Viat tulevat aina yllättäen ja aiheuttavat harmaita hiuksia. Jos esimerkiksi laturi tai startti hajoaa, lossi pysähtyy. Viasta riippuu, korjataanko se itse vai pyydetäänkö tekniikka paikalle. Ja kun joku rakentaa, siinä saa silloin ajella nonstoppina useamman reissun betonija sora-autoja. Millaista reittiä ajat? ? Ajan Hämärönsalmen lossia Aaslaluodon ja Airismaan välillä Naantalin Rymättylässä. Matka yhteen suuntaan on 300 metriä. Reitin poikki kulkee veneväylä, jolla on runsaasti veneliikennettä etenkin kesäisin. Milloin lossi kulkee? ? Se kulkee aina. 24/7/365. Aikataulun mukaan ajamme aamuviidestä iltayhteentoista. Lähtö on 20 minuutin välein Aaslaluodon puolelta, ja palaamme välittömästi, kun lossi on purettu ja lastattu Airismaalla. Minkälainen kuljetusväline lossi on? ? Meidän lossi kuuluu toiseksi pienimpään luokkaan. Sen kantavuus on 60 tonnia. Se on 36 metriä pitkä, 6,80 metriä leveä, ja sen kuivapaino on 125 tonnia. Laskennallisesti siihen mahtuu 14 henkilöautoa, mutta autojen koot ovat kasvaneet sen verran, että käytännössä niitä mahtuu 12. Suurin Finferriesin lossi kulkee Kustavin Vartsalassa. Sen kantavuus on 200 tonnia, ja siihen mahtuu 52 henkilöautoa. Miten sääolosuhteet vaikuttavat lossin kuljettamiseen? ? Tuulenpuuskat vaativat nopeaa reagointia, mutta tuulinen sää auttaa pitämään yllä ammattitaitoa. Tänä talvena ei ole ollut jäitä. Yhtenä päivänä salmi ehti peittyä jääriitteeseen, jota lossi kuitenkin leikkasi kuin paperia. Mitä työturvallisuusasioita pitää ottaa huomioon? ? Työvaatteina pitää olla kolmosluokan huomiovaatteet, koska lossi on maantien jatke ja lossinkuljettaja rinnastetaan tietyöntekijäksi. Kuuloja silmäsuojaimet pitää olla, sekä paukkuliivit ja putoamisenestovaljaat, kun työtehtävät niin vaativat. Millaisia matkustajia lossillasi kulkee? ? Pääasiassa paikallisia asukkaita, heidän tuttujaan ja mökkiläisiä. Lossi on osa Pientä rengastietä, joten sen kulkijoita moottorija polkupyörillä. Mikä on erikoisin asia, mitä olet kuljettanut lossillasi? ? Viime kesänä Turussa oli pohjoismaisten Ferrari-harrastajien kokoontuminen. Yksi ryhmä kävi meidän lossilla. Oli siinä ihmettelemistä, kun kansi oli täynnä toinen toistaan komeampia autoja. Viime kesänä hirvi ui salmen poikki noin 50 metrin päässä lossista. Yritin huudella, että olisi täällä kyytikin tarjolla, mutta sillä kertaa se ei kelvannut. Kai Wittfooth Aloittanut lossin kuljettamisen 2019. Hankkinut kotimaan liikenteen laivurin pätevyyskirjan. Toiminut Finferriesin Meri-Suomen alueen työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2024 alusta lähtien. Kai Wittfooth Lossinkuljettaja Kai Wittfooth aloitti lossin kuljettamisen kesäloman tuuraajana. Nyt hän kuljettaa Hämärönsalmen yli paikallisia asukkaita, mökkiläisiä, Pienen rengastien kulkijoita, Ferrareita ja vaikka hirviä, jos kyyti vain kelpaisi. Teksti Jouko Vuorela ERILAISET AMMATIT
  • 12 TELMA 2 ? 2025 Kansainvälisyys ei houkuttele PwC:n tuore selvitys suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden odotuksista paljastaa merkittäviä muutoksia nuorten työelämän arvostuksissa. Tutkimuksen mukaan opiskelijat odottavat työnantajiltaan ennen kaikkea ennakoitavuutta, turvallisuutta ja mahdollisuuksia kehittyä uralla. Sen sijaan kansainväliset uramahdollisuudet, vastuullisuus ja työnantajan maine eivät sijoitu nuorten listan kärkipäähän. Työhyvinvoinnin lasku on taittunut Kuvitukset Nina Bäck Korkeakoulutetut paluumuuttajamiehet tienaavat paremmin kuin vertailuväestö. Työ­ terveyslaitoksen kattava väestö­ pohjainen rekisteri­ tutkimus osoitti, että korkeakoulutettujen paluumuuttajamiesten ansiotulojen taso ja kehitys olivat korkeam malla tasolla kuin samanikäisellä vertailuväestöllä koko viiden vuoden seu­ rannan ajan. Naisilla ero ryhmien välillä oli pieni. Tulos oli selkein miesvaltaisilla yksityi­ selle sektorille painot­ tuvilla aloilla, kuten teollisuudessa, raken­ tamisessa, myynnissä ja finanssialalla. Ulkomailla vietetty aika kasvattaa inhi­ millistä pääomaa, kuten tietoa, taitoa, osaamista ja verkos­ toja, joiden voidaan ajatella nostavan organisaation tuotta­ vuutta tai tuovan muuten lisäarvoa organisaatiolle. ? Jatkuva oppiminen on avainasemassa yksilöiden osaamisessa ja urakehityksessä sekä organisaatioiden uudistumisessa, innovaatioissa ja työvoiman sitouttamisessa, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimus. ? Suomalaisten työhyvinvointi ei ole heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimus. – Pandemiasta alkanut työhyvinvoinnin heikentyminen on pysähtynyt väestö tasolla, ja myönteinen muutos näyttää koskevan ennen kaikkea ylempiä toimihenkilöitä. Heillä on työssään muita enemmän myönteisiä voima varoja, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta. Työuupumus on säilynyt ennallaan puolen vuoden takaiseen, ja se on edelleen yleisempää kuin ennen koronaa. Vähintään kohonnut työuupumuksen riski koskee nyt joka neljättä, kun ennen koronaa se koski joka viidettä. Keskimäärin työssä on edelleen selkeästi enemmän voimavaroja, kuten reilua kohtelua, itsenäisyyttä ja pystyvyyden tunnetta, kuin kuormittavia vaatimuksia. Jatkuvaa oppimista kannattaa tukea PALAT
  • 2 ? 2025 TELMA 13 Tiedolla johtaminen Organisaatiot hyödyntävät yhä enemmän data-analytiikkaa ja tekoälyä päätöksenteossaan. Se tehostaa resurssien käyttöä ja strategisten tavoitteiden saavuttamista. Rutiininomaiset ja toistuvat työtehtävät Teknologian kehitys, erityisesti tekoälyn ja automaation aloilla, korvaa monia tehtäviä, jotka aiemmin vaativat ihmistyövoimaa. Se vapauttaa työntekijöitä keskittymään vaativampiin ja luovempiin tehtäviin. Pehmeät taidot nousevat arvoon Taito kohdata ihmisiä, viestiä selkeästi ja toimia vuorovaikutuksessa korostuvat tekoälyn aikakaudella. Empatia, resilienssi ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä. Hierarkkiset organisaatiorakenteet Modernit työpaikat suosivat yhä enemmän matalia ja joustavia organisaatiorakenteita, jotka mahdollistavat nopeamman päätöksenteon ja paremman yhteistyön. ? Kaupunkiviljelijä on henkilö, joka harjoittaa maanviljelyä kaupunkiympäristössä. Hän voi viljellä pienillä kaupunki tiloilla, kattopuutarhoissa, yhteisöviljelmillä tai jopa sisätiloissa käyttämällä kehittyneitä valaistusja kastelujärjestelmiä. Ala kasvaa, koska se tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen, ruoan saatavuuteen ja kaupunkien viherryttämiseen. NOUSUSSA LASKUSSA LUVUT AMMATTINIMIKE TUTUKSI Työmatkatapaturmien määrä nousi 10 % Vuonna 2024 sattui 115 000 työtapaturmaa, joista 91 000 oli työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia. Työpaikkatapaturmien määrä nousi 4 % ja työmatkatapaturmien jopa 10 % vuodesta 2023. Työmatkatapaturmista 80 % aiheutui kaatumisista, ja niistä suurin osa aiheutui jalkaisin tai polkupyörällä kulkeville. Työpaikkatapaturmien taajuus oli viime vuonna 25,4 työpaikkatapaturmaa tehtyä miljoonaa työtuntia kohti, vastaava luku oli 24,6 vuonna 2023. Työpaikkatapaturmataajuus nousi 3 % prosenttia vuodesta 2023.
  • 14 TELMA 2 ? 2025 ? Lyhyet kävelytauot edistävät verenkiertoa, minkä takia alaraajojen turpoaminen työpäivän aikana vähenee huomattavasti. Myös lihasten hapettuminen paranee, mikä johtuu verenkierron tehostumisesta. Kävellessä niska-hartiaseudun lihasaktiivisuus pienenee. Käytännössä se tarkoittaa, että lihasjumeja on vähemmän kuin ennen toimistokävelyn aloittamista. Energiankulutus lisääntyy. Päivittäisessä taukokävelyssä kulutettu määrä vastaa noin puolentoista banaanin sisältämää energiaa. Lyhyet tauot virkistävät aivoja, auttavat ylläpitämään tarkkaavaisuutta ja lisäävät työtehoa. Ne auttavat rentoutumaan, vähentävät henkistä kuormitusta ja voivat parantaa mielialaa työpäivän aikana. Isojen lihasryhmien, kuten alaselän lihasten ja reisilihasten, aktiivisuus kasvaa, mikä voi auttaa säätelemään verensokeria ja ehkäisemään aineenvaihdunnan hidastumista. Kuvitukset Nina Bäck 5 x näin hyödyt taukokävelystä Parin minuutin kävely puolen tunnin välein on tehokkain tapa vähentää istumatyön haittoja. Työpäivän aikana askelia kertyy noin 2 400 ja matkaakin vajaat kaksi kilometriä. 3 5 4 2 1 PALAT Lähde: Työterveyslaitos
  • 2 ? 2025 TELMA 15 K U V A G E T T Y Vinkit Yliopistonlehtori Päivi Kekkonen kertoo 6 keinoa, joilla voi kehittää työturvalli­ suutta yhteisillä työpaikoilla. s. 21 Valvonta Yhteisten työpaikkojen turvallisuudessa on havaittu puutteita, toteaa AVI:n tar­ kastaja Mikko Järvenreuna. s. 22 Turvallisuus töissä Turvallisuuspäällikkö Matti Tuimala ei hyväksy kompro­ misseja turvallisuudessa Meyer Turun telakalla. s. 25 2 2025 T E E M A Turvallisesti yhteisessä työpaikassa KOSKA YHTEISESSÄ TYÖPAIKASSA , kuten koulussa, työskentelee eri työnantajien palkkalistoilla olevia henki löitä, turvallisuus ja tiedonkulku ovat avain­ asemassa. Havukosken koulussa toimii laaja joukko ammattilaisia opettajista siivoojiin ja nuorisotyön­ tekijöihin. Rehtori Arto Martikaisen vastuulla on var­ mistaa, että kaikki voivat työskennellä turvallisesti. Poikkeustilanteissa, kuten Viertolan koulu­ ampumisen kaltaisissa kriiseissä, nopea viestintä ja selkeät toimintamallit ovat ratkaisevia. Havukoskella koulun ulko­ovet voidaan lukita sähkölukoilla, ja kriisitilanteessa tieto pyritään välittämään jokaiselle työntekijälle. Mutta miten varmistetaan, että viesti tavoittaa kaikki, myös kiireisen koulupäivän keskellä? Miten eri työnantajien työntekijät perehdytetään koulun turvallisuuskäytäntöihin? Kuka vastaa yhteisen työpaikan turvallisuudesta? Lue, miten Havukoskella on kehitetty toimivia käytäntöjä ja mitä niistä voi oppia.
  • 16 TELMA 2 ? 2025 Työturvallisuus yhteisessä työpaikassa TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT Koulu on yhteinen työpaikka, jossa on töissä työntekijöitä monelta eri työnantajalta. Havukosken koululla pohditaan jatkuvasti, miten turvallisuutta voi kehittää ja miten varmistetaan, että viestit kulkevat tehokkaasti myös vaaratilanteissa. Teksti Susanna Cygnel TEEMA Jirina Alanko
  • 2 ? 2025 TELMA 17
  • 18 TELMA 2 ? 2025 TEEMA YHTEISET TYÖPAIKAT V ” Vantaan Viertolan kouluampuminen – nuori poika oli tuonut aseen kouluun ja ampunut luokkatovereitaan – järkytti suomalaisia huhtikuussa 2024. Havukosken koululta on etäisyyttä Viertolaan vain muutama kilometri, eikä kukaan aluksi tiennyt, voisiko uhka ulottua myös lähialueille. Havukosken koulun rehtori Arto Martikaisen tehtävänä oli varmistaa, että hänen vastuullaan olevaan työpaikkaan ei kohdistu uhkaa. Havukosken koulu on yhteinen työpaikka. Oman henkilökunnan lisäksi siellä on esimerkiksi Vantin, Seuren ja Vakehyvan henkilöstöä, kasvatuksen ja oppimisen toimialan kiertäviä uskonnon sekä oman äidinkielen opettajia, nuorisoja liikuntapalveluiden edustajia sekä Hyvän arjen rakentajat -verkoston jäseniä, jotka edustavat montaa eri järjestöä. Rehtori on koulussa pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan edustaja. Hän vastaa siitä, että kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisesti riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa. Tieto kouluampumisesta oli kilahtanut rehtori Martikaisen työkännykään Vantaan rehtorijakelulla Signal-sovelluksessa, joka on nopean viestinnän väline Vantaan kouluissa. Saman viestin saivat kaikki lähialueiden kouHavukosken koululta on etäisyyttä Viertolaan vain muutama kilometri. määräysvaltaa käyttävän työnantajan edustajalla on vastuu koko yhteisen työpaikan turvallisuudesta. Jos taas eri työnantajat työskentelevät samassa tilassa tai ympäristössä toisistaan täysin erillisinä, kuten ostoskeskuksissa tai isoilla satama-alueilla, työnantajien tulee toimia yhdessä yhteisten vaarojen torjumiseksi mutta mikään niistä ei käytä pääasiallista määräysvaltaa. Erityisasiantuntija Sari Aksberg tarkastelee työssään Työturvallisuuskeskuksessa koulujen turvallisuutta yhteisen työpaikan näkökulmasta. Hän korostaa, että toimijoiden yhteistyö ja turvallisuuden hallinta vaativat selkeitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka vielä puuttuvat monista kouluista. Siitä huolimatta saattaa olla, että toimivia käytäntöjä kuitenkin toteutetaan ja arki rullaa. – On esimerkiksi täysin mahdollista, että vaikkapa poistumisharjoituksessa kaikki eri työnantajien työntekijät on muistettu ottaa mukaan siitä huolimatta, että asiaa olisi tunnistettu lakisääteiseksi velvollisuudeksi, Aksberg sanoo. Hän korostaa, että yhteisen työpaikan ongelmat ja puutteet kilpistyvät usein tiedonkulun puutteisiin eri toimijoiden välillä. Työsuojelutoimikunnat voisivat myös kehittää käytänteitä vastatakseen yhteisten työpaikkojen erityistarpeisiin ja tukeakseen esihenkilöitä lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. – Esimerkiksi vaaratilanteista tiedottaminen voi jäädä vajaaksi, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa samanaikaisesti tai ei varmisteta, että he ovat ymmärtäneet ohjeet. Tämä korostuu erityisesti monikulttuurisissa työyhteisöissä, joissa kielitaito voi vaihdella, Aksberg pohtii. Hän kertoo sodan traumoista toipuvasta maahanmuuttajataustaisesta siivoojasta, joka ei ollut saanut tietoa poistumisharjoituksesta ja pelästyi toden teolla hälytysääniä. Tiedon pitäisi saavuttaa ihan jokainen kielestä ja työtehtävästä riippumatta. Viertolan tapaus nosti myös Havukosken koulussa jälleen erityiseen pohdintaan ikuisuuskysymyksen: miten lujen rehtorit, ja tapahtumien kulkua päivitettiin sähköpostein. – Olemme Vantaalla hyvässä tilanteessa, sillä saamme koulun ulkopuoleltakin nopeasti tukea ja ohjeita äkillisissä kriisitilanteissa. Työsuojeluorganisaation lisäksi meitä auttavat kaupunkiturvallisuustiimi ja poliisin ennalta estävä toiminta, Martikainen kuvailee. Koska kokonaiskuvaa Viertolan tapahtumista ei ollut, koulun ulko-ovet suljettiin sähkölukoilla. Lisäksi piti varmistaa, että kaikki työntekijät – esimerkiksi opettajat, koulunkäynninohjaajat, siivoustyöntekijät ja keittiöhenkilökunta – saivat tiedon tilanteesta. Kun kaupungin kriisiviestintä ja poliisi kertoivat, että uhka ei kohdistu Havukoskelle, koulussa palattiin normaaliin päiväjärjestykseen. Arjen hyvät käytännöt virallisiksi toimintatavoiksi Yhteinen työpaikka voi olla minkä tahansa toimialan työympäristö, jossa yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, mutta siellä toimii myös muita työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Perinteisesti yhteisiä työpaikkoja on ollut esimerkiksi rakennusalalla, teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Pääasiallista K U VA JI R IN A A LA N KO
  • 2 ? 2025 TELMA 19 ” Olemme Vantaalla hyvässä tilanteessa, sillä saamme koulun ulkopuoleltakin nopeasti tukea ja ohjeita äkillisissä kriisitilanteissa. – Työsuojeluorgani saation lisäksi meitä auttavat kaupunkiturvallisuustiimi ja poliisin ennalta estävä toiminta, Havukosken koulun rehtori Arto Martikainen sanoo.
  • 20 TELMA 2 ? 2025 ” Esimerkiksi vaaratilanteista tiedottaminen voi jäädä vajaaksi, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa samanaikaisesti. Erityisasiantuntija Sari Aksberg tarkastelee työssään Työturvallisuuskeskuksessa koulujen turvallisuutta yhteisen työpaikan näkökulmasta.