• Numero 1 / 2026 Työelämän kehittämisen erikoislehti 36 10 50 Näyttelijä Anu Niemi ryhtyi intiimi­ koordinaattoriksi Lihapullat ja uuni­ makkara maistuvat ”Sörkan kundeille” Yrittäjä Antti Huttunen palkkaa poik keuk sellisia ihmisiä 15 Hupikäyttöä vai riippuvuus – irti somekoukusta
  • 2 TELMA 1 ― 2026 Some hyödyntää dopamiinijärjestelmää Some hyödyntää dopamiinijärjestelmää Kännykkäkielto rauhoitti koulun arkea Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun Mielin määrin kahvii ja tupakkaa On hyvä sietää poikkeuksellisuutta TÄMÄN OIVAL SIN Yrittäjä Antti Huttusen mielestä erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. TEKSTI JAANA HAAPALUOMA-HÖGLUND UUDET RIIPPUVUUDET Somen käyttö vaikeuttaa keskittymistä työpaikoilla. Hyvä uutinen on se, että keskittymiskyky on palautettavissa pienillä arjen muutoksilla. TEKSTI SUSANNA CYGNEL KOLUMNI Uskallan väittää, että olemme riippuvaisia siitä, että jotain tapahtuu koko ajan. Hektisyys tuo merkityksellisyyden tunnetta ja hallinnan kokemusta. TEKSTI JOHANNA PULKKINEN SISÄLTÖ 1 2026 TEEMA 15 34 50 K U V A JU H O K U V A K U V A E L IN A S II R A K U V IT U S A N U M O N O N E N
  • 1 ― 2026 TELMA 3 Kannen kuva on tehty tekoälyllä Some hyödyntää dopamiinijärjestelmää Some hyödyntää dopamiinijärjestelmää Kännykkäkielto rauhoitti koulun arkea Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun Mielin määrin kahvii ja tupakkaa On hyvä sietää poikkeuksellisuutta NÄIN ENNEN Kahvin juominen ja tupakan polttaminen herättivät huolen työntekijöiden taloudesta ja moraalista 1800-luvun lopulla. TEKSTI NOORA-LIINA ORA MINUN T YÖPÄIVÄNI Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, miten kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. TEKSTI SUSANNA CYGNEL 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: Miksi some koukuttaa? 26 Vinkit 28 Minun työpäiväni 32 Kolumni 34 Näin ennen: Mielin määrin kahvia ja tupakkaa 36 Telma raportoi 42 Turvallisuus töissä 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 28 46 K U V A O L L I N IE M IN E N , T Y Ö V Ä E N M U S E O W E R S TA S
  • 4 TELMA 1 ― 2026 Kuva on tehty tekoälyllä Mitä mieltä olet tämän Telmalehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme kolme Finnkinon sarjalippua. PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 1 2026 Mukava lukea töissä tärkeää asiaa liittyen työturvallisuuteen. Puhumalla paranee -artikkeli oli täyttä asiaa. Aivan liian vähän on keskustelua töissä.” Kokemuksia & oivalluksia oli paras juttu.” Telma-lehden teema ”puhumalla paranee” herätti pohtimaan omaa puhettani omasta työstäni ja syitä sille, miksi puhun siten kuten puhun. Hyvä, herättelevä artikkeli!” Haluaisin kommentoida juttua "Metsäkeiju". Juttu oli mielenkiintoinen, kiitos siitä. Ihmetytti, miksi jutussa korostettiin saksalaisten keskuudessa ja alalla varmaankin kansainvälisesti yhä yleistä sukupuolittunutta ammatinvalintaa, naisten vähäisyyttä ammatissa. Annetaan ihmisten ihmetellä, toimittajan ei ole tarvetta siihen ryhtyä. Eikä hän kai varsinaisesti ryhtynytkään, hienoja nuoria ammattilaisia esitellessään.” Luin Telmaa ja ilokseni huomasin, että lehdessä oli kiinnostavia juttuja, ei vain jotain tylsän asiallisia juttuja kuten kuvittelin. Erityisen mielenkiintoinen oli juttu kurkimiehestä, suorastaan loistava juttu! Mitä monipuolisempi ja konkreettisiin asioihin keskittyvä lehden sisältö on, sitä parempi ja tässä olette onnistuneet.” Olipas taas monipuolinen kattaus erilaisista aiheista. Nämä kiinnostavat myös eläkeläistä.” Kiitos erittäin mielenkiintoisesta Telma-lehden numerosta 4. Jokainen lause lehdestä tuli luettua ja artikkelit antoivat mielenkiintoisia puheenaiheita ns. "kahvipöytäkeskusteluihin" sekä työpaikalla että kotona.” Pidän työjutuista. Kiva lukea positiivista tarinaa työstä.” Jouko Alhaisen haastattelu Erilaiset ammatit -osiossa oli mielenkiintoisin, olen tavannut henkilön ja on kyllä luontoihminen henkeen ja vereen. Mielenkiintoisia artikkeleita oli useita, kuten metsurinaiset, puhumalla parempi työelämä ja organisatorinen ergonomia.”
  • PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi 1 ― 2026 TELMA 5 #telma-lehti Älylaitteet hallintaan – työ turvallisemmaksi PÄ ÄKIRJOITUS Älylaitteet ovat juurtuneet osaksi arkea niin työssä kuin vapaa-ajallakin, eikä syyttä. Sovellukset tukevat työntekoa ja asiointia, yhteydenpito ja tiedon jakaminen sujuvat nopeasti, ja oikealla hetkellä laitteet tarjoavat kaivattua taukoa ja rentoutusta. Samaan aikaan älylaitteiden käyttöön liittyy myös työturvallisuuden näkökulmia, joita ei voida sivuuttaa. Älylaitteet tarjoavat nopeita ärsykkeitä, jotka on suunniteltu koukuttamaan. Sosiaalisen median algoritmit kaappaavat huomion tehokkaasti, kun taas pitkäjänteinen ja keskittymistä vaativa työ harvoin tarjoaa yhtä nopeaa palkintoa. Huomio siirtyy herkästi juuri silloin, kun sen pitäisi pysyä työssä. Lyhytkestoisten ärsykkeiden tuottama dopamiiniryöppy on nopeasti ohi, ja se synnyttää tarpeen saada lisää. Näin muodostuu kierre, joka kuormittaa aivoja ja vaikeuttaa palautumista. Monissa tehtävissä tämä on selkeä työturvallisuusriski. Lyhyellä aikavälillä seurauksena voi olla tarkkaavaisuuden herpaantuminen ja tapaturma. Pitkällä aikavälillä liiallinen ärsyketulva heikentää palautumista sekä lisää väsymystä ja ärtymystä. Vaikutukset eivät jää yksilöön, vaan heijastuvat koko työyhteisön turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi älylaitteiden haitallinen käyttö on syytä ottaa osaksi työpaikkojen normaalia vaarojen arviointia. Tunnistettujen riskien pohjalta voidaan kehittää uusia hallintamalleja, sopia yhteisistä pelisäännöistä ja laatia selkeitä toimintaohjeita. Tarvitaan myös konkreettisia työkaluja vaarojen Timo Koskinen päätoimittaja arviointiin ja aiheen rakentavaan puheeksi ottamiseen. Ilmiö ei ole pelottava eikä erityisen vaikea. Se on vain yksi työturvallisuuteen vaikuttava tekijä muiden joukossa ja sellainen, johon kannattaa tarttua ajoissa. Kuten työturvallisuudessa muutenkin, tärkein muutos tapahtuu omien korvien välissä. Jokaisella on vastuu sekä omasta että työkavereiden turvallisuudesta. Tässä Telma-lehdessä tarjoamme tutkittua tietoa ja käytännön vinkkejä älylaitteiden haitallisen käytön hallintaan työpaikoilla. Mukana on myös kiinnostavaa tietoa siitä, miksi aivomme reagoivat niin voimakkaasti nopeisiin ärsykkeisiin ja kuinka keskittymiskyky voi parantua yllättävän nopeasti, kun älylaitteen käyttöä tietoisesti vähennetään. Itsereflektio toimii tässäkin avaimena parempaan: vaarannanko omaa, työyhteisöni tai läheisteni turvallisuutta liiallisella tai väärin ajoitetulla älylaitteiden käytöllä? Mukavia lukuhetkiä! JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Mikonkatu 2 D, 00100 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitusneuvoston puheenjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka Punamusta ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 2/2026 ilmestyy 6.5.2026.
  • 6 TELMA 1 ― 2026 P A L A T Tukena pitkällä matkalla — Mikkolan koulun liikuntasalissa riittää vauhtia, kun alakoululaiset Icehearts-lapset touhuavat erilaisia leikkejä ja pelejä kasvattajiensa kanssa. Samuel Karlsson, 28, on tehnyt kasvattajan vaativaa työtä kolmen vuoden ajan, mutta hänelle Icehearts on tuttu jo lapsuudesta. – Menin ekaluokkalaisena mukaan. Iceheartsista oli tällaiselle vähävaraisen eroperheen pojalle älyttömän tärkeä apu. Icehearts-kasvattaja tukee joukkueensa lapsia koulussa, iltapäivätoiminnassa ja monilla muilla elämän osa-alueilla. Tukena sitoudutaan olemaan esikoululaisesta täysi-ikäiseksi. Samuel Jussi Eskola 1 2026 soittelee vieläkin säännöllisen epäsäännöllisesti oman kasvattajansa kanssa. – Iceheartsista sain elämääni välittävän aikuisen. Koulun jälkeen Karlsson halusi päästä työskentelemään lasten ja nuorten kanssa, mutta ei saanut alan opiskelupaikkaa. Oppisopimuspesti avasi reitin kouluttautua Icehearts-kasvattajaksi. – Moni kaveri on ihmetellyt, miten pystyn sitoutumaan noin pitkäksi aikaa. Siihen on ollut helppo vastata. Tiedän, miten tärkeää oli, että yksi aikuinen pystyi sitou tumaan minun pitkään matkaani. Siksi tiedän, että pystyn tarjoamaan saman myös muille.
  • 1 ― 2026 TELMA 7 Oppisopimuspesti avasi Samuel Karlssonille reitin kouluttautua Icehearts-kasvattajaksi.
  • 8 TELMA 1 ― 2026 ● Valmet Oyj:n kehittämishankkeen tavoitteena oli vahvistaa kestävän kehityksen tiimin työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä uudistavan (regeneratiivisen) johtamisen keinoin. Työsuojelurahaston tukemassa hankkeessa pyrittiin tukemaan tiimin kokonaisvaltaista hyvinvointia, muutosvalmiutta, tulevaisuususkoa ja toivottujen tulevaisuuksien kuvittelukykyä. Tämä uudistavaan johtajuuteen keskittyvä hanke käynnistettiin Valmetin kestävän kehityksen toimintojen uudelleenjärjestelyn tueksi, kun henkilöstö Uudistava johtaminen työhyvin­ voinnin ja yhteisölli­ syyden tukena totutteli uusiin rooleihin ja yhteistyörakenteisiin. Kehittämishankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana toimi Falay Consulting Oy. Kokonaisuus yhdisti uudistavan johtajuuden, siirtymämuotoilun sekä keholliset ja luovat menetelmät. Keskeisiä toimia olivat Rest & Resilience -retriitti, työpajat sekä viikoittaiset taukohetket. Hanke vahvisti Valmetin kestävän kehityksen tiimin luottamusta, yhteistyötä ja tulevaisuusajattelua sekä kykyä toimia muutoksessa. Osallistujat kokivat lisääntynyttä läsnäoloa, tulevaisuususkoa, yhteistyötä ja resilienssiä. Hanke toi uudistavaan johtajuuteen uudenlaisen näkökulman, joka vahvistaa ihmisten, organisaation ja ekosysteemien elinvoimaa. Menetelmät osoittautuivat sovellettaviksi muissa organisaatioissa työhyvinvoinnin, muutoskyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tukena, erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. K U V A G E T T Y Kuvitukset Suvi Österman PALAT TYÖSUOJELURAHASTO 12 tunnin valmennus parantaa työntekijöiden palautumista ja psykologista joustavuutta, osoittaa Elina Honkasalon Turun kauppakorkeakoulussa tekemä väitöstutkimus. Hyväksymisja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuva palautumisvalmennus on kliinisessä psykologiassa onnistuneesti hyödynnetty menetelmä, joka perustuu tietoisuustaitoja arvotyöskentelyyn. Honkasalon tutkimus tuo uutta tietoa HOT-pohjaisten menetelmien hyödyntämisestä organisaatioissa ja palautumisen tukemisessa. LISÄTIETOA WWW.TSR.FI: HAE NUMEROLLA 250396
  • 1 ― 2026 TELMA 9 ❶ ● Sisäisiä uhkia ja poikkeavaa käyttäytymistä syntyy, kun organisaation nykyiset tai entiset työntekijät tai yhteistyökumppanit väärinkäyttävät pääsyään organisaation järjestelmiin – joko tahallaan tai vahingossa. Emmanuel Antin Vaasan yliopistossa tekemässä tietojärjestelmätieteen väitöskirjassa nousee esiin, että pelko, stressi, organisaatiokulttuuri, moraaliset ja eettiset jännitteet sekä tunnekuormitus voivat kaikki vaikuttaa poikkeavaan digitaaliseen käyttäytymiseen. – Sääntöjen rikkominen ei aina ole suunniteltua. Tahattomat teot, kuten luottamuksellisten sähköpostien lähettäminen väärälle vastaanottajalle tai tietojenkalasteluun lankeaminen, voivat juontua stressistä, paineista ja tuen puutteesta työyhteisössä, Emmanuel Anti sanoo. Uusi verkkosivusto tukee työpaikkoja älylaitteiden riskien hallinnassa ● Älylaitteiden haitallinen käyttö on liian usein työtapaturmien taustalla. Työturvallisuuskeskus on julkaissut uuden verkkosivuston, joka auttaa työpaikkoja hallitsemaan älylaitteiden käyttöön liittyviä työturvallisuusriskejä. Tutkimusten mukaan älylaitteiden haitallinen käyttö voi aiheuttaa fyysisiä vaaratilanteita sekä heikentää keskittymistä, muistia ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi se lisää psykososiaalista kuormitusta ja voi synnyttää ristiriitoja työyhteisössä. – Haitallinen älylaitteiden käyttö vaarantaa työturvallisuutta sekä heikentää työkykyä ja palautumista, sanoo johtava asiantuntija Kaija Ojanperä Työturvallisuuskeskuksesta. Toimintaohjeet ja pelisäännöt avuksi Työturvallisuuskeskuksen verkkosivustolla on tietoa älylaitteisiin liittyvien työturvallisuusriskien ja toiminnallisten riippuvuuksien tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä hoitoon ohjaamisesta. Työturvallisuuskeskus kannustaa työpaikkoja pohtimaan omia hallintamalleja työturvallisuusriskien poistamiseksi. Läheltä piti -tilanteita ja työtapaturmia voidaan estää ennakoimalla ja laatimalla toimintaohjeita sekä sopimalla pelisäännöistä. – Työpaikkojen tulisi tunnistaa, millaisissa tilanteissa tai ympäristöissä älylaitteiden käyttö voi olla riski työturvallisuudelle, Ojanperä toteaa. Kun riskit on tunnistettu, älylaitteiden käytöstä ja sen rajoista on tärkeää sopia yhdessä työpaikalla. Monilla toimialoilla työtehtävät vaativat keskittymistä, ja älylaitteiden käyttö voi heikentää huomiokykyä. Sivusto on tuotettu osana Työturvallisuuskeskuksen Toiminnalliset riippuvuudet -hanketta. Hankkeessa julkaistaan myös podcasteja, joissa älylaitteiden haittoja ja niiden ennaltaehkäisyä käsitellään käytännönläheisesti työpaikkojen näkökulmasta. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Stressi voi aiheuttaa turvallisuusuhkia K U V A G E T T Y TUTUSTU SIVUSTOON: TTK.FI/RIIPPUVUUDET
  • 10 TELMA 1 ― 2026 ↓ – Intiimikoordinaattori vastaa kohtausten suunnittelusta ja turvallisuudesta sekä varmistaa, että näyttelijöiden rajat ja suostumus ovat selkeitä. Juho Paavola PALAT
  • 1 ― 2026 TELMA 11 ❶ Millainen on intiimikoordinaattorin tavallinen työpäivä? ● Kaikki harvoin tapahtuu yhdessä päivässä, mutta tavallinen tilaus alkaa yhteydenotolla esimerkiksi elokuvan tuottajalta. Tutustun käsikirjoitukseen ja intiimiä kanssakäymistä sisältävän kohtauksen kulkuun. Keskustelen ohjaajan, näyttelijöiden ja puvustajan kanssa. Luon suunnitelman, jonka perusteella kohtaus on mahdollista kuvata näyttävästi ja samalla niin, että kaikilla on työpaikallaan hyvä ja turvallinen olo. Millainen on intiimikoordinaattorin epätavallinen työpäivä? ● Näyttelijän työhön voi kuulua melkein mitä vain. Yhtä hyvin kohtaus voi tapahtua maalla tai merellä, saunassa tai ilmassa. Ehkä erikoisuutena voi mainita sen, että intiimikoordinaattorin työ liitetään helpoiten romanttisiin tai seksuaalisiin kohtauksiin. Olen kuitenkin esimerkiksi antanut koulutusta synnytyskohtauksen tekemiseen näyttelijälle, jolla ei ollut synnytyksestä omakohtaista kokemusta. Miksi intiimikoordinaattoria tarvitaan? ● Erityisesti menneinä vuosikymmeninä tapahtuneet pakottamistai hyväksikäyttötapaukset kuvausten yhteydessä ovat osoittaneet tarpeen. Kun tehdään elokuvaa tai tv-sarjaa, ohjaajalla ja tuottajalla on aina valta-asema näyttelijään. Näyttelijä ei työsuhteiden jatkuvuuden vuoksi halua olla hankala, joten moni on suostunut tekemään sellaista, mikä ylittää heidän omat fyysisen tai henkisen koskemattomuuden rajansa. Ulkopuolisena ammattilaisena intiimikoordinaattori asettaa tuotannolle rajat näyttelijän puolesta. Mitä intiimikoordinaattori tekee kuvauksissa? ● Kuvauksissa tärkeä työpari minulle on puvustaja, jonka kanssa mietimme esimerkiksi kohtaukseen sopivia alusvaatteita tai sitä, mihin mikrofoni saadaan parhaiten kiinni. Intiimikohtaukset tehdään usein suljettuna settinä, jolloin paikalla ja monitorien takana ovat vain välttämättömät ihmiset. Valvomista enemmän roolini on siinä, että saatan miettiä kuvaajan kanssa kuvakulmia tai miten kuvaa kannattaisi rajata. Usein on aistikkaampaa olla näyttämättä jotakin kuin näyttää mahdollisimman paljon! Voiko intiimikoordinaattori latistaa ohjaajien taiteellista ilmaisua? ● Se on hyvä kysymys, johon ytimekäs vastaus on ei. En ole ärripurrina vastustamassa kaikkea, vaan tavoitteena on luoda hyvä ja ilmaisullisesti vahva kohtaus, niin että ketään ei satuteta. Tuotannoissa on aina ollut stunttikoordinaattori katsomassa, ettei ketään satu. Tässä taas on kyse ikään kuin henkisen ja psyykkisen työturvallisuuden rakentamisesta. Suurimmaksi osaksi myös ohjaajat ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Alastomuus on aina vähän outo tilanne. Näyttelijöiden lisäksi myös ohjaajien ja kuvaajien työ helpottuu, kun on määritelty selvästi, mitä tehdään ja miten. Se taas säästää aikaa, rahaa ja ihmistä. Anu Niemi On valmistunut Teatterikorkeakoulusta ja työskennellyt laajasti teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Näyttelijäntyön ohella toimii intiimikoordinaattorina elokuva-, tvja teatterituotannoissa. Anu Niemi Intiimikoordinaattori Sauna-, synnytystai rakkauskohtaus kameran edessä ei synny sattumalta. Intiimikoordinaattori Anu Niemen työssä ilmaisun rajat, suostumus ja psyykkinen työturvallisuus ovat tärkeässä roolissa. Teksti Juho Paavola ERILAISET AMMATIT
  • 12 TELMA 1 ― 2026 Yhteenkuuluvuuden johtaminen tuo kasvua Väitöskirjatutkija Merja Luostarinen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoo, että johtajat voivat valjastaa yhteenkuuluvuuden liiman kasvun luontiin usealla tavalla. Johtaminen on tehokkaampaa, jos johtaja koetaan yhdeksi ”meistä”, tiimin jäseneksi. Lisäksi johtajan ei tulisi tyytyä sanoittamaan toivottua suuntaa vain juhlapuheissa, vaan myös viedä se käytännön teoiksi. Hyvinvointi vahvistuu opetusalalla Kuvitukset Suvi Österman Yhteisohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sara Kerosen väitöskirja­ tutkimus Jyväskylän yliopistossa osoittaa, että yhteisöohjautu­ vuudessa on kyse tiimin autonomiasta, vapaudesta ja vas­ tuusta määritellä joustavasti sen toi­ mintatavat erilaisiin työ­ ja oppimistilan­ teisiin sopivaksi. Se perustuu työntekijöi­ den aloitteellisuuteen ja aktiivisuuteen, osaamisen ja asian­ tuntijuuden jaka­ miseen sekä toisten tukemiseen ja yhteis­ työhön. Yhteisöoh­ jautuvuus edellyttää avointa, kannustavaa ja rakentavaa vuo­ rovaikutusta, jonka myötä tiimi voi toimia yhteistyössä. Yhtei­ söohjautuvuudessa työtiimin jäsenet sitoutuvat ja moti­ voituvat toimimaan osana laajempaa kokonaisuutta. ● Generatiivista tekoälyä viimeisen kolmen kuukauden aikana käyttäneiden osuus 16–89-vuotiaista oli jo 41 prosenttia vuonna 2025, kun se edeltävänä vuonna oli 23 prosenttia. Nousua nähtiin kaikissa ikäryhmissä. ● Työhyvinvointi on kehittynyt opetusalalla monin tavoin myönteisesti viime vuosina. Henkinen kuormitus on kuitenkin opetusalan töissä yleistä ja kohdistuu erityisesti nuorimpiin työntekijöihin sekä erityisopettajiin ja koulunkäynninohjaajiin ja -avustajiin. Kuormitustekijöistä huolimatta opetustoimen henkilöstö on työkyvyn näkökulmasta suhteellisen hyvässä asemassa, sillä heidän työkyvyttömyysriskinsä on muuta kunta-alaa pienempi. Myös työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on alhaisempi kuin kunta-alalla keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta opetusalan toimialakatsauksesta, joka on osa Kevan toimialakatsausten sarjaa. Opetusalalta katsaus julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Kevassa on vakuutettuina yhteensä noin 102 000 opettajaa ja koulunkäynninohjaajaa. Tekoälyä käyttäneiden osuus tuplaantui PALAT
  • 1 ― 2026 TELMA 13 Työhyvinvointi strategiana Yritykset panostavat hyvinvointiin kuin liiketoiminnan kilpailuetuun – hyvinvointi yhdistetään tuottavuuteen. Etätyön osuus Etätyön huippu saavutettiin pandemian jälkeen, mutta nyt etätyön osuus on hienoisessa laskussa. Ihminen + AI -yhteistyö Työrooleissa yhdistetään tekoäly ja ihmisen asiantuntemus, ja kasvavaa arvoa voidaan luoda tekoälykoulutuksilla. Tarpeettomat kokoukset Organisaatiot vähentävät turhia kokouksia ja kokeilevat ”ei-kokouspäiviä”. Tavoitteena on parantaa tehokkuutta. AI Prompt Engineer on erikoistunut suunnittelemaan ja optimoimaan tekoälylle annettavia ohjeita eli prompteja. Työn tavoitteena on varmistaa, että tekoäly tuottaa tarkkoja, luotettavia ja kontekstiin sopivia vastauksia eri käyttö­ tarkoituksiin – esimerkiksi asiakaspalvelussa, sisällön­ tuotannossa tai analytiikassa. NOUSUSSA LASKUSSA LUVUT AMMATTINIMIKE TUTUKSI Missä suomalaiset tekevät töitä? Vuonna 2025 suomalaisista 1,6 miljoonaa työskenteli yksityisellä sektorilla ja 676 000 julkisella. Maa-, metsäja kalatalous työllisti 74 600 henkeä. Teollisuudessa työskenteli 346 700 ja rakentamisessa 182 000 henkilöä. Kauppa-, kuljetusja majoitusala työllisti yhteensä 522 000. ICT-aloilla oli 81 300 työntekijää, ja terveysja sosiaaliala on suurin yksittäinen työllistäjä, noin 400 000 henkilöä. Työelämä jakautuu yhä enemmän palvelualoihin, mutta teollisuus ja rakentaminen säilyttävät merkittävän roolin. ❶ L Ä H D E : T IL A S T O K E S K U S , T Y Ö V O IM A T U T K IM U S 2 2 5
  • 14 TELMA 1 ― 2026 Mielenterveyttä tukeva työterveysyhteistyö työpaikalla. Ensimmäinen taso korostaa työnantajan, työntekijöiden ja työter­ veyshuollon ennakoivaa yhteistyötä. Tavoitteena on luoda toimintatavat, jotka tukevat mielenterveyttä ja ehkäisevät kuormitusta ennen ongelmien syntymistä. Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa. Toinen taso keskittyy siihen, että työterveyshuolto tunnistaa mielenterveyden haasteet ajoissa ja tarjoaa varhaista tukea. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi keskusteluapua, ohjausta ja keinoja hallita stressiä ennen kuin tilanne vaikeutuu. Pitkittyneiden mielenterveys ongelmien hoito ja työkyvyn tuki. Neljäs taso kuvaa tilanteet, joissa ongelmat ovat jatku­ neet pidempään ja vaativat laajempaa hoitoa sekä tiivistä työkyvyn seurantaa. Työterveyshuolto varmis­ taa, että työntekijä saa tarvittavan tuen ja hoidon ja että työkykyä ylläpidetään mahdollisuuksien mukaan. Mallissa kuvataan myös, miten toimitaan silloin, kun työntekijällä on käytössään vain ennaltaehkäisevä työterveyshuolto ja miten puolestaan silloin, kun työterveyshuoltosopimus sisältää työterveys­ painotteisen sairaanhoidon. Työntekijän tilanne, tarpeet ja sopimuksen laajuus määrittelevät hoitopaikan. Työkyvyn tuki ja seuranta toteutuvat kuitenkin työ terveyshuollossa hoito paikasta riippumatta. Mielenterveysongelmien hoito ja työkyvyn tuki. Kolmannella tasolla työntekijälle tarjotaan hoitoa ja tukea työkyvyn säilyttämiseksi silloin, kun mielenterveysongelmat ovat jo ilmenneet. Työterveyshuolto toimii hoitopaikkana tai koordinoi hoitoa yhdessä muiden palveluiden kanssa. Kuvitukset Suvi Österman Neljä tasoa mielenterveyden tukeen Työterveyshuollon uusi malli tuo yksilötason näkökulman mielenterveyden tukemiseen. 3 + 4 2 1 PALAT Lähde: Työterveyslaitos ❶
  • 1 ― 2026 TELMA 15 K U V IT U S A N U M O N O N E N 10 vinkkiä Liiallinen somen käyttö ja digipelaaminen voivat kuormittaa työyhteisöä. Ehyt ry:n Iina Ranta kertoo, miksi avoin keskustelu auttaa. s. 21 Turvallisuus VR:n Ville Mäki-Kamppi muistuttaa: kännykkä ei kuulu käteen ajon aikana – ei junassa, autossa eikä sähköskuutilla. s. 22 Hyvinvointi Onnellisuus voi suojata somen koukulta. Tutkija Iina Savolainen kertoo, miten hyvinvointi ja kuplautuminen vaikuttavat somen käyttöön. s. 25 1 2026 T E E M A T E E M A Hupikäyttöä vai riippuvuus? Sosiaalinen media hyödyntää aivojemme dopamiinijärjestelmää ja vaikeuttaa keskittymistä. Hyvä uutinen on se, että keskittymiskyky on palautettavissa pienillä arjen muutoksilla. Miltä tuntuu hetki, kun seuraava päivitys voi muut‑ taa kaiken? Neurotieteilijä Blanca Köhler kuvaa ilmiön: emme selaa kännykkää siksi, että kaikki olisi kiinnostavaa, mutta seuraava saattaa olla. Sormi liukuu näytölle ennen kuin ajatus ehtii mukaan, ja työ vaihtuu odotukseen – klik, vilahdus, uusi kierros. A‑klinikkasäätiön Hannu Jouhki avaa kulissit: some on lyhyt pako. Kun arki puskee mittareita ja jatkuvia valintoja, on helppo livahtaa virtaan, jossa minuutti venyy puoleksi tunniksi. Mitä jää taakse? Hiljenevätkö ristiriidat vai mieli, joka tottuu taukoamattomaan kohinaan? THL:n tutkimuspäällikkö Sari Castrén antaa ilmiölle nimen: toiminnallinen riippuvuus. Se ei huuda, se kuiskii. Ajatus palaa feediin silloinkin, kun puhelin on äänettömällä. Ensin rakoilee keskitty‑ minen, sitten uni; lopulta työpäivästä tulee sarja aloituksia, joita jokin taas katkaisee. Kenen rytmiä mielesi seuraa – sinun vai algoritmin? Lue juttu, jos haluat ymmärtää, miksi mieli hakeu‑ tuu somevirtaan ja miten se muovaa keskittymistä. Saat Köhlerin selkeän kuvauksen aivomekanismis‑ ta, Jouhkin näkemyksen todellisuuspakoisuuden taustoista ja Castrénin analyysin siitä, milloin hupikäyttö muuttuu riippuvuudeksi.
  • Anu Mononen 16 TELMA 1 ― 2026 Miksi some koukuttaa? Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Teksti Susanna Cygnel TEEMA TEEMA UUDET RIIPPUVUUDET
  • 1 ― 2026 TELMA 17
  • 18 TELMA 1 ― 2026 TEEMA UUDET RIIPPUVUUDET I ” ”Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään, vilkaiset nopeasti sähköpostit ja pian huomaat selailleesi lyhytvideoita useamman minuutin ajan. Työtehtävä odottaa edelleen aloittamista.” Moni tunnistaa itsensä tästä arkipäiväisestä esimerkistä. Onko meistä tullut saamattomia? Ei sentään, mutta aivomme ohjaavat meitä kohti nopeita ärsykkeitä ja jatkuvaa pientä palkintoa. Selitys löytyy hermoston välittäjäaineesta nimeltä dopamiini, jota voisi kutsua motivaatiokemikaaliksi. – Dopamiinin ansiosta ihminen on aikojen alusta asti jaksanut etsiä ruokaa ja kumppania. Nyt tämä eloonjäämiseen tarkoitettu järjestelmä palvelee jotakin aivan muuta, nimittäin digitaalisen median tarjoamia tarkkaan suunniteltuja ärsykkeitä, kertoo neurotieteilijä Blanca Köhler. Sosiaalinen media on rakennettu hyödyntämään dopamiinijärjestelmää optimaalisesti. Päivitys voi olla hauska, koskettava, järkyttävä tai oivalluttava – ja aina parempi kuin edellinen. – Aivomme rakastavat mahdollisuuksia. Emme selaa somea siksi, että jokainen postaus olisi kiinnostava, vaan siksi, Kun aivoja kuormittaa vähemmän, keskittymiskyky palautuu nopeastikin. Hän ei suosittele äärimmäisiä ratkaisuja, vaan pieniä muutoksia, kuten automaattisten ilmoitusten sulkemista digilaitteista, selkeitä sometaukoja ja päivän mittaan jaksoja, jotka on varattu vain yhden asian, esimerkiksi työtehtävän, edistämiseen. – Aivot kaipaavat rauhaa. Kun niitä kuormittaa vähemmän, keskittymiskyky palautuu yllättävän nopeasti. Kyse ei ole siitä, että some olisi pahaa, vaan siitä, että aivomme tarvitsevat tilaa hengittää. Pakenemme todellisuutta netin uumeniin ”Työelämän paineet ovat yleinen syy hakeutua internetin maailmaan niin vapaa-ajalla kuin töissäkin.” A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki on tutkinut todellisuuspakoisuutta, jolla tarkoitetaan tosielämän tai sen ongelmien välttelyä ja pakenemista esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, nettipeleihin tai muuhun virtuaaliseen ympäristöön. – Elämän ristiriitojen, ihmissuhdehaasteiden tai taloushuolien käsitteleminen voi tuntua raskaalta, ja niitä haluaa ymmärrettävästi painaa taka-alalle. Usein kyse ei ole tietoisesta valinnasta, vaan ympäröivän teknologian luomasta jatkuvasta mahdollisuudesta vetäytyä hetkeksi arjen paineista, Hannu Jouhki selittää. Todellisuuspako voi juontua ihmisen elämän kuormittavista tapahtumista ja traumoista, mutta yhtä lailla ympäristömme ruokkii ilmiötä. Esimerkiksi teknologia ja sen aiheuttamat lisätyöt saattavat ahdistaa ihmisiä töissä. – Tietojärjestelmät ovat olennainen osa työnkuvaa lähes kaikilla aloilla ja useimmissa ammateissa. Teknologia on tuonut mukanaan tehokkuutta ja mahdollisuuksia, mutta työn tekeminen järjestelmävetoisesti voi aiheuttaa stressiä ja vieraannuttaa työn alkuperäisestä merkityksestä. Todellisuuspakoisuutta voi Jouhkin mukaan ruokkia myös tehokkuutta ja jatkuvia voittoja tavoitteleva markkinatalous, jossa työtä, taloutta ja omaa suorituskykyä nykyään mitataan ja arvioidaan jatkuvasti. että seuraava voi olla. Se riittää pitämään meidät koukussa, Köhler kuvailee. Sosiaalisen median selaaminen aiheuttaa nopeita dopamiinipiikkejä aivan kuten sokeri keholle: Ensin tulee nopea hyvän olon tunne, mutta pian sen jälkeen pudotus. Tarvitaan lisää sokeria, siis somea! Kun aivot oppivat saamaan nopeita dopamiinipiikkejä, ihmisen kyky keskittyä ja suunnitella häiriintyy. Uuden työtehtävän aloittaminen tai hankala kohta työssä saa kaipaamaan helpotusta. Meneillään oleva työ keskeytyy tuon tuosta ja ajatus katkeilee. Aivot voivat myös löytää rauhan Jos huomaa heikentäneensä omaa keskittymiskykyään roikkumalla liikaa somessa tai nettipeleissä, on onneksi mahdollista päästä takaisin tasapainoon: kun pysyy erossa digilaitteiden ja internetin tarjoamista ärsykkeistä, voi jo yhdessä päivässä huomata myönteisiä muutoksia. – Aivot pystyvät muovautumaan ja korjautumaan uskomattomalla tavalla. Samoin kuin ne oppivat seuraamaan algoritmeja, ne voivat myös oppia sietämään tylsyyttä ja palaamaan syvään keskittymiseen, neurotieteilijä Köhler lupaa.
  • 1 ― 2026 TELMA 19 ” Nyt dopamiinijärjestelmä palvelee jotakin aivan muuta, nimittäin digitaalisen median tarjoamia tarkkaan suunniteltuja ärsykkeitä.
  • 20 TELMA 1 ― 2026 ” Toiminnallisessa riippuvuudessa digitaalisen median käyttö alkaa ohjata elämää.