• Numero 1 / 2025 Työelämän kehittämisen erikoislehti 42 36 50 Ammattiopisto Tredun taitajat Lyonin MM-kisoissa Ergonomia kuntoon myös etätöissä: katso ohjeet Koodari Sini Visasta tuli leivontabloggaaja Kinuskikissa 15 Näin korona muutti työelämää – pysyvästi.
  • 2 TELMA 1 ? 2025 K U V A L E N A D O N O F R IO N K O T IA L B U M I K U V A T JI R IN A A L A N K O KUVA JUSSI ESKOL A Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Ha Hainpoikanen on joskus näykkäissyt Korvien väliä pitää vielä muotoilla Täysihoitoloita oli yli 200 vuonna 1938 Ulkoilen eniten auringonlaskun aikaan NÄIN ENNEN Sata vuotta sitten vain harvat ja valitut pystyivät itse päättämään, missä töitään tekivät. TEKSTI JESSE KEMPE AMMAT TI Laura Vuorinen kertoo, millaista työtä tekee akvaristi. TEKSTI JUSSI ESKOLA SISÄLTÖ 1 2025 TEEMA 10 34
  • 1 ? 2025 TELMA 3 K U V A JI R IN A A L A N K O Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Yhteisöllisyys tukee työhyvinvointia Ha Hainpoikanen on joskus näykkäissyt Korvien väliä pitää vielä muotoilla Täysihoitoloita oli yli 200 vuonna 1938 Ulkoilen eniten auringonlaskun aikaan MA AILMALL A Lena Donofrio asuu Guamin paratiisisaarella keskellä valtamerta – ainoana suomalaisena. TEKSTI MALLA MURTOMÄKI 5 VUOT TA KORONASTA Teemajuttumme tarkastelee, miten Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu selviytyivät koronakriisin aiheuttamista mullistuksista. TEKSTI SUSANNA CYGNEL MINUN T YÖPÄIVÄNI Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään sopivimmat tavat tehdä töitä. TEKSTI MALLA MURTOMÄKI 5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: 5 vuotta koronasta 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Luovuutta luonnon helmassa 36 Oppilaitosyhteistyö 42 Ergonomia 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät 15 28 46 Kannen kuvitus Nina Bäck
  • 4 TELMA 1 ? 2025 Mitä mieltä olet tämän Telma-lehden jutuista? Lähetä palautetta osoitteeseen: telma@telma-lehti.fi. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvomme 3 kappaletta Finnkinon 57 euron arvoista sarjalippua. PAL AUTE telma@telma-lehti.fi www.telma-lehti.fi #telma-lehti Kun keskustelet Telma-lehden jutuista somessa, lisää perään #telmalehti 1 2025 Getty Images Telma tulee työpaikalleni ja on ilahduttanut positiivisesti : lehti on ammattimaisesti suunniteltu ja valmistettu , ja siinä on aina jotain mielenkiintoista luettavaa. Ajankohtaista tietoa työelämästä. Hyviä näkökulmia tekoälyn vaikutuksista eri tilanteissa. Toisaalta jopa pelottava vaikuttamisen muoto päätöksenteossa ja tavallisen työntekijän ja kuluttajan elämään. Miten erottaa oikea väärästä? Siinä mielessä hienot nostot mm. faktantarkastajasta ja käsityöammateista vastapainona tekoälylle. Olen lukenut ja selaillut useana päivänä Telma-lehden numeroa 4. Nyt on sanottava, että olipa monipuolisia ja mielenkiintoisia juttuja lehti täynnä . Tekoälyjutut sekä jutut Marianna Valosesta ja sairaanhoitaja Sami Kinnusesta kiinnostivat paljon. Ammatinvaihto ja uudestaan koulutus aikuisemmalla iällä kiinnostaa . Hyvinkin ajankohtainen aihe monien lomautusten ja irtisanomisien aikana. Täyttä asiaa kannesta kanteen, ei mitään turhia mainoksia . Telma-lehti on aina tosi mielenkiintoinen sisällöltään ja visuaalisesti kivasti kuvitettu . Tekoäly-teemainen lehti oli odotettu numero . Oli myös mukavaa havaita, että kuviin oli kirjoitettu , jos nämä oli tehty tekoälyllä . Aina näin ei ole eri lehdillä, vaikka toivoisi olevan laajemminkin käytäntö. Lehti on ihan ok , kaikki jutut eivät kiinnosta .
  • 1 ? 2025 TELMA 5 #telma-lehti Koronapandemian jälkimainingit: Työelämän muutos ja sen vaikutukset PÄ ÄKIRJOITUS Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut työelämä hyvä vai huono asia? Etätyön kannattajat puhuvat vapaa-ajan ja työn tasapainon uudesta ajasta, arjen helpottumisesta, turhan toimistolle tulemisen välttämisestä ja tehokkuuden kasvamisesta. Toisaalta työyhteisöjen merkityksen heikentyminen, esihenkilötehtävien vaikeutuminen ja jatkuvan etätyön haittapuolien esiin työntyminen ovat huolenaiheita. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Heijastusvaikutus koko työyhteisöön on ilmeinen, sillä esimerkiksi uusien työntekijöiden kiinnittyminen yhteisiin arvoihin ja työyhteisöön sekä mahdollisuus toisilta oppimiseen kärsivät osan tiimistä ollessa aina etänä. Pitää huomata, että keskustelu etätyön ja lähityön suhteesta koskee vain osaa työssäkäyvistä. Esimerkiksi tehtaat, sairaalat, kaupat, julkinen liikenne ja turvallisuuden varmistaminen eivät pyöri ilman ihmisten fyysistä läsnäoloa ja niinpä työelämämme onkin tässä mielessä jakautunut. Timo Koskinen toimitusneuvoston puheenjohtaja Monet työyhteisöt ovat pystyneet sopimaan toimivista hybridityön malleista, mutta vastaavasti löytyy työpaikkoja, joissa asiaan suhtautuminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Lopulta työnantaja päättää, kuinka työtä suoritetaan, mutta parasta kuitenkin olisi, että ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua, syntyy yhteisymmärryksessä henkilöstön kanssa. Elämme työelämän ihmiskoetta, jossa oikeita ja vääriä vastauksia on hyvin vaikea määritellä. Etätyökeskustelussa on vastakkain minä ja me -asetelma – kenties vahvemmin kuin muussa työelämäkeskustelussa. Etäja hybridityö ovat varmasti tulleet jäädäkseen, mutta mittakaava on vielä avoin. Kun käymme keskustelua etätyön roolista ja sen hyvistä ja huonoista puolista, muistetaan pitää omien tunteiden rinnalla myös faktoja ja avointa mieltä koko työyhteisön edusta. Tästä Telma-lehdestä voit lukea muutoksista, joita koronapandemia on saanut aikaan työelämässä sekä ratkaisuista ja käytännöistä, joita työpaikat ovat muutoksen myötä ottaneet käyttöön. Hyviä lukuhetkiä! JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Outi Heistman, viestintäpäällikkö Mikko Kuivalainen, viestintäja vastuullisuusjohtaja www.ttk.fi Työsuojelurahasto Kaisaniemenkatu 1 C, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Toimitusneuvoston puheenjohtaja Timo Koskinen, Työturvallisuuskeskus Toimitus Genero Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti) Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen. Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti. Osoitteenmuutokset www.telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 2/2025 ilmestyy 7.5.2025.
  • 6 TELMA 1 ? 2025 P A L A T Jussi Eskola 1 2025
  • 1 ? 2025 TELMA 7 Lumitykki laulaa — On talvinen pakkasilta, ja Sveitsin hiihtokeskuksessa Hyvinkäällä lumitykit pyryttävät täydellä teholla. – Viime talvi oli huikean hyvä lumen kannalta, mutta nyt on ollut normaalimpaa Etelä-Suomen säätä, toimitusjohtaja Matias Petäistö kertoo. Hän työskenteli aiemman työuransa ammattisotilaana Puolustusvoimien palveluksessa. Nyt aseet ovat vaihtuneet lumitykkeihin. – Aika raakaa fyysistä työtä tämä on. Jatkuvaa päivystystä, kelivaihteluja ja tykkien siirtämistä. Kylmyys ja märät olosuhteet tuovat omat haasteensa, Petäistö toteaa ja suuntaa moottorikelkkansa rinnettä ylös seuraavalla tykille.
  • 8 TELMA 1 ? 2025 Henkilöstön hyvinvointi ja työyhteisön toimivuus kuntoon käytettiin mm. henkilökohtaisia ja tiimikohtaisia tukikeskusteluja, workshoppeja sekä psykologin ja työnohjaajan tukikeskusteluja. Hankkeeseen osallistui koko henkilöstö ja ulkopuolisena asiantuntijana toimi Buustiimi oy. Hankkeen tulokset osoittavat, että yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat lisääntyneet, mikä on parantanut yrityksen työilmapiiriä. Innovatiiviset kehittämismenetelmät ja ennaltaehkäisevä tuki ovat olleet keskeisiä tekijöitä hankkeen onnistumisessa. FeelFulness-hankkeen menetelmät ja tulokset tarjoavat keinoja parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta, ja ne ovat sovellettavissa laajasti eri yrityksissä ja toimialoilla. K U V A G E T T Y IM A G E S Kuvitukset Nina Bäck PALAT TYÖSUOJELURAHASTO Itsevarmoista tyypeistä tulee johtajia – tempera­ mentti ja taloudelliset arvostukset ohjaavat ammatinvalintaa, kertoo Mikko Vaaramon Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tarkastettu väitös­ tutkimus. Johtajiksi päätyvien tempera­ menttipiirteitä ovat uteliaisuus, impul­ siivisuus, energisyys ja itsevarmuus. Yrittäjillä korostuvat taloudelliset arvostukset, kuten korkea riskinottohalu. Temperamentti ja taloudelliset arvos­ tukset ovat tärkeä osa ammatinvalinnan ko­ konaisuutta taitojen ja koulutuksen rinnalla. LUE LISÄÄ HANKKEESTA WWW.TSR.FI: HAE NUMEROLLA 230455 ? Niparmi Sisälogistiikka oy toteutti FeelFulness-hankkeen, jonka avulla haluttiin parantaa henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella. Hankkeen tavoitteena oli parantaa henkilöstön ymmärrystä omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista, yrityksen johtamissekä esihenkilökulttuuria, ehkäistä työssä uupumista ja kehittää vuorovaikutusta. Hankkeen teemoja olivat työyhteisön psykososiaalinen toimivuus, terveyden sekä työja toimintakyvyn edistäminen. Kehittämismenetelminä
  • 1 ? 2025 TELMA 9 ? ? Kunta10-seurantatutkimuksen mukaan käänne parempaan näkyy kunta-alalla muun muassa työkuormituksen ja työnantajan vaihtoaikeiden vähentymisenä. Käännettä voi osaltaan selittää sote-uudistus. Uudistuksen myötä soteja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta kuntien palveluksesta hyvinvointialueille. – Kuntien henkilöstörakenteen muutos ei kuitenkaan selitä käännettä kokonaan. Myönteistä kehitystä on nähtävissä myös niissä ammattiryhmissä, jotka ovat jatkaneet kuntien palveluksessa, Kunta10-tutkimusryhmän tutkija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta huomauttaa. Huolestuttavaa tuloksissa on asiakasväkivallan kasvaminen. Entistä useampi erityisesti opetusja kasvatusalojen työntekijä raportoi asiakasväkivaltaa tai sen uhkaa. Kasvua on havaittu vuoden 2020 koronarajoituksista lähtien. Uusia aineistoja ja koulutuksia työsuojelun yhteistoiminnasta ? Työpaikan turvallisuutta ja hyvinvointia ylläpidetään ja parannetaan yhteistoiminnassa. Työturvallisuuskeskuksen uudet tuotteet ja koulutukset tarjoavat käytännönläheisen avun työsuojelun yhteistoiminnan kehittämiseen. Tule mukaan oppimaan ja kehittämään työsuojelun yhteistoimintaa työpaikallasi! Työsuojelutoimikunnan vuosisuunnittelun työkalu Tämä työkalu auttaa työsuojelutoimikunnan vuosisuunnitelman teossa. Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ovat lakisääteisiä. Käsiteltäviä asioita ovat turvallisuus ja terveys, työkyky, työterveyshuolto, seuranta, perehdytys, riskienhallinta ja muutokset. Työsuojelun yhteistoiminnan tietokortti Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta. Tietokortissa kerrotaan, missä laajuudessa ja millä kokoonpanolla näitä asioita tulee käsitellä työpaikalla. Työsuojelun yhteistoiminnan maksuton verkkokurssi Maksuton Työsuojelun yhteistoiminta -verkkokurssi on suunnattu kaikille työsuojelutoiminnasta kiinnostuneille. Tällä kurssilla perehdytään siihen, mitä työsuojelun yhteistoiminta on ja miten sitä työpaikalla toteutetaan. Kurssilla saa tietoa myös eri rooleista työsuojelun yhteistoiminnassa. Kurssin välitehtävien avulla pääsee testaamaan opittua. Työsuojelun yhteistoiminnan hyvät käytännöt -koulutus Koulutuksessa käymme läpi työsuojelun yhteistoiminnan perusteita ja kuulet esimerkkejä työpaikkojen kehittämistä hyvistä yhteistyökäytänteistä. Tule mukaan vahvistamaan osaamistasi työsuojelun yhteistoiminnasta ja saamaan uusia ideoita yhteistoiminnan toteuttamiseen työpaikallasi. TYÖTURVALLISUUSKESKUS Työhyvinvointi on parantunut kunnissa K U V A G E T T Y IM A G E S LATAA TYÖKALU JA TIETOKORTTI: WWW.TTK.FI/AINEISTOT ILMOITTAUDU KOULUTUKSIIN: WWW.TTK.FI/KOULUTUS
  • 10 TELMA 1 ? 2025 ? – Osa kaloista ei ota kontaktia lainkaan, mutta jotkut tunnistavat kasvot tai työpaidan värin, Laura Vuorinen sanoo. Jussi Eskola PALAT
  • 1 ? 2025 TELMA 11 ? Millainen on akvaristin tavallinen työpäivä? ? Tarkkailemme, että laitteet toimivat, altaisiin tulee vettä ja eläimillä on kaikki ok. Valmistelemme ruokintoihin pakasteina tulevat kalat, simpukat ja ravut. Esimerkiksi meduusat ruokitaan kolmesti päivässä. Lisäksi on teknistä työtä. Altaissa on tietyt lämpötilat sekä happija suolatasot. Pesemme suodattimia ja puhdistamme altaita. On ihanaa, kun näkee työnsä kädenjäljen. Entä epätavallinen työpäivä? ? Eräänä päivänä näin, kun jättiläismustekala onnistui lopulta avaamaan lonkeroillaan purkin kierrekannen. Olin ihan tippa linssissä, ”ei hitsi, se avasi sen ihan itse”. Olimme harjoitelleet sitä aika kauan. Pieni mustekala oli saanut kannen auki ensimmäisellä yrittämällä ja napannut ravun suuhunsa. Joskus tällaiset erikoiset jutut jopa arkipäiväistyvät. Epätavallinen työpäivä on minulle pikemminkin sellainen, että kirjoitan tietokoneella raporttia tai täytän excel-taulukkoa. Miten päädyit akvaristiksi? ? Olen alanvaihtaja. Tein aiemmin myyjän ja pianonvirittäjän töitä. Päätin 35-vuotiaana lähteä opiskelemaan. Silloin oli vielä aikuiskoulutustuki. Nyt teen työn ohessa eläinten kouluttamisen ammattitutkintoa. Erikoistumisen aiheina ovat tursaat ja rauskut. Jos akvaristi etsii Suomessa työpaikkaa, vaihtoehtoja ei ole monia? ? Täällä Sea Lifessa meitä on neljä. Lisäksi on muutamia akvaristeja Kotkan Maretariumissa. Kuinka kauan olet työskennellyt Sea Lifessa? ? Tulin tänne viisi vuotta sitten harjoittelujaksolle. Ajattelin sen jälkeen, että olipa kivaa, mutta ei tänne aukea paikkoja, jäipähän mukavat muistot. Sitten kysyttiinkin kesä töihin. Nyt olen ollut täällä työn tekijänä kolmen vuoden ajan, josta noin puolet kokoaikaisena. Millaisia työturvallisuusasioita täällä täytyy huomioida? ? Esimerkiksi rauskulla ja siipisimpulla on myrkkypiikit. Sähköankerias on tietysti vaarallinen. Jos eläin pitää vaikka siirtää, se tehdään turvallisella haavilla ja suojavarusteita käyttäen. Suurinta osaa eläimistämme ei tarvitse pelätä tai erityisesti varoa. Joku hainpoikanen on joskus näykkäissyt. Hummeri voisi napsauttaa peukalon pois, mutta aika paljon silloin saisi sählätä. Lähinnä täällä voi kolauttaa päänsä tai polvensa, kun on ahdasta ja hämärää. Millaista vuorovaikutusta syntyy merenelävien kanssa? ? Mustekalat tunnistavat kädestä, kuka olet. Osa kaloista ei ota kontaktia lainkaan, mutta jotkut tunnistavat kasvot tai työpaidan värin. Korallimeriahven Rupert tulee tuijottelemaan minua ja seuraa perässä, jos vaihdan paikkaa. Minulle se näyttää sinisiä pilkkuja ja jollekin toiselle raitoja. Emme ole ihan varmoja, mitä tämä tarkoittaa. Unelmatyökin saattaa joskus muuttua raskaaksi? ? Joskus on päiviä, että on fyysisesti ihan poikki. Ei oikein lähde päivä käyntiin. Sitten kuitenkin mietin, missä olen töissä ja tajuan, että tämähän on ihan superupeaa. Tulen aamulla töihin ja ruokin meduusat ja rauskut. Kuinka moni muu tekee sitä työkseen? Laura Vuorinen Toimi aiemmin myyjänä ja pianon­ virittäjänä. Tekee parhaillaan eläinten kouluttamisen ammatti­ tutkintoa. Erikoistumisen aiheina ovat tursaat ja ravut. Töissä Sea Lifessa Linnanmäellä Helsingissä. Laura Vuorinen Akvaristi Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää. Teksti Jussi Eskola ERILAISET AMMATIT
  • 12 TELMA 1 ? 2025 Jo joka 10. palkansaaja käyttää tekoälyä Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen tuoreen työolotutkimuksen vastauksista. Elokuvaja tv-ala oireilee psyykkisesti Kuvitukset Nina Bäck Ainutlaatuinen 45 vuoden seurantaaineisto kertoo: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi. Perttu Laakson väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuonija aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut. Jos panostuksia ei tehdä, niistä maksetaan myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisen ja sairauksien takia. ? Kuntien lähijohtajien työ on moninaista ja pirstaloitunutta, eikä lähijohtajilla ole aikaa riittävästi johdettavilleen, käy ilmi Eija Pienimäen Vaasan yliopistoon tekemästä henkilöstöjohtamisen väitöskirjasta. ? Psyykkinen oireilu on yleistä elokuvaja tv-alalla työskentelevillä. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuotannoissa oireilee psyykkisesti lähes kaksi kolmesta työntekijästä. Määrä on kolminkertainen muuhun suomalaiseen työikäiseen väestöön verrattuna. Oireilu käy ilmi Työterveyslaitoksen kyselystä, johon vastasi yli 600 alan ammattilaista. – Elokuvaja tv-alan tuotantojen työhyvinvointia ei ole aiemmin laaja-alaisesti kartoitettu Suomessa. Tiedossa on, että moni vaihtaa pois alalta, jolla työskentely saatetaan kokea vaativaksi. Siksi oli tärkeää kartoittaa nykytilaa ja päästä sen pohjalta kehittämään työhyvinvointia, erikoistutkija Päivi Vanttola ja erityisasiantuntija Heli Ansio Työterveyslaitoksesta kertovat. – Alan työntekijöiden työhyvinvointia koskevista haasteista on puhuttu jo pitkään, mutta tarkempaa tietoa ei ole ollut aikaisemmin saatavilla. Tutkimustuloksien avulla pääsemme vihdoin kehittämään alaa tutkitun tiedon pohjalta, sanoo työehtoasiantuntija Marika Väisänen Suomen Journalistiliitosta. Lähijohtajat liian kiireisiä kunnissa PALAT
  • 1 ? 2025 TELMA 13 Työn joustavuus Työntekijät odottavat yhä enemmän joustavuutta työajoissa ja -paikoissa. Lyhyemmät työviikot, työaikapankit ja joustavat sopimukset ovat yleistymässä. . Perinteiset työajat Kiinteä kello 8–16 -työaika on vähentynyt, kun joustavat työajat ja työntekijälähtöiset työaikaratkaisut ovat lisääntyneet. Työn ja yksityiselämän tasapainon korostaminen Työntekijöiden hyvinvointiin ja palautumiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Yritykset tarjoavat hyvinvointiohjelmia ja mielenterveystukea. Selkeä rajaus työn ja vapaa-ajan välillä Työ ja vapaa-aika limittyvät yhä enemmän, erityisesti etätyön ja joustavien mallien takia. Tämä on kaventanut perinteistä työn ja yksityiselämän rajaa. Työtapaturmat vähenivät Palkansaajien työtapaturmasuhde aleni 2,2 % ja maatalousyrittäjien työtapaturmasuhde aleni 8,3 % vuonna 2022 edellisestä vuodesta. Työtapaturma on tapaturma, joka on sattunut omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa työhön ja päinvastoin tai työnantajan määräämän työtai asiointimatkan aikana. Palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus laski 4,3 % vuonna 2022 edellisestä vuodesta. Rakentamisen toimialalla oli korkein palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus (22,1 työpaikkatapaturmaa/milj. työtuntia). Informaatioja viestinnän toimialalla oli matalin palkansaajien työpaikkatapaturmataajuus (0,7 työpaikkatapaturmaa/milj. työtuntia). Lähde: Tilastokeskus ? Pilvenvartija vastaa yritysten pilvipalveluihin tallennetun datan hallinnasta, suojaamisesta ja ylläpidosta. Hän varmistaa, että pilvipalveluihin tallennetut tiedot ovat turvassa kyber­ uhkilta, kuten hakkeroinnilta ja tietomurroilta. Hänen tehtä­ vänsä on yhä tärkeämpi, koska yhä useammat organisaatiot siirtävät toimintojaan pilvipalveluihin. NOUSUSSA LASKUSSA AMMATTINIMIKE TUTUKSI
  • 14 TELMA 1 ? 2025 ? Työyhteisön valmennus: tehostetaan työyhteisön koulutusta ja ohjeistusta mielenterveyshaasteista työhön palaavan työntekijän kohtaamiseen. Koulutus voi sisältää tietoa työssä jaksamisesta ja sairausloman aikana tapahtuvasta yhteydenpidosta. Selkeä työhön paluun toimintamalli: tuotetaan toimintamalli, jossa kuvataan sairausloman aikainen yhteydenpito, työn muokkaamisen mahdolli suudet ja palaajan tuki toimet. Selkeä prosessi auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään, mitä työhön paluun yhteydessä tapahtuu. Mielenterveyttä tukevat käytännöt osaksi organisaatiokulttuuria: lisätään mielenterveyteen liittyviä koulutuksia ja resursseja kaikille työntekijöille, mikä voi lisätä ymmärrystä ja poistaa stigmoja. Tämä auttaa kehittämään avoimempaa ja kannustavampaa työilmapiiriä. Esihenkilöiden ja työterveyshuollon yhteistyö: sujuva yhteistyö työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä työhön paluun suunnittelussa varmistaa, että työhön palaajalle tarjotaan yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea. Työtehtävien joustavuus: mahdollistetaan työn muokkaaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan (esimerkiksi työaikojen joustavuus, tehtävien priorisointi). Tämä lisää työhön palaajan turvallisuuden tunnetta ja tukee työn ja palautumisen tasapainoa. Kuvitukset Nina Bäck 5 x takaisin sorvin ääreen Yli 100?000 suomalaista sai Kelalta mielenterveyden häiriöihin perustuvaa sairaus­ päivärahaa vuonna 2023, mikä vastaa noin kolmea prosenttia työikäisestä väes­ töstä. Tässä Kuntoutussäätiön ehdotukset, jotka helpottavat heidän paluutaan työelämään. 3 5 4 2 1 PALAT Lähde: Kuntoutussäätiö
  • 1 ? 2025 TELMA 15 K U V A N IN A B Ä C K Monipaikkainen työ Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin. Mitä ne ovat? Tutkija Juha Eskelinen kertoo. s. 21 Toimistotyö Vaikka läsnäolopakkoa ei olisikaan, välillä kannattaa suunnata työpaikalle. Tutkija Marja Känsälä on koonnut 10 syytä mennä toimistolle. s. 22 Läsnätyö Tutkija Tiina Saari on selvittänyt, millä tavalla 5K-malli auttaa teollisuuden työntekijöitä työpaikkansa kriisinhallinnassa. s. 25 1 2025 T E E M A Korona mullisti työelämän KORONAPANDEMIAN iskiessä maaliskuussa 2020 Suomen työelämä muuttui hetkessä: etätyöstä tuli normi, yritykset sopeutuivat uusiin käytäntöihin ja turvallisuus nousi ykkösprioriteetiksi. Telman teemajuttu tarkastelee, miten Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu selviytyivät kriisin aiheuttamista mullistuksista. Keskossa toimihenkilöt opettelivat sähköiset työkalut ennätysvauhdilla ja siirtyivät pandemian jälkeen hybridityömalliin, jossa yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Lukessa monipaikkainen työ oli arkea jo ennen pandemiaa, mutta yhteiset lähipäivät on otettu käyttöön tukemaan tiimihenkeä ja tiedon jakamista. Siivousalalla MTB-Siivouspalvelu kehitti nopeasti uusia ratkaisuja, kuten sähköstaattisen puhdistuksen, ja nosti hygieniastandardit pysyvästi uudelle tasolle. Miten nämä muutokset vaikuttavat työelämän tulevaisuuteen? Mitä yritykset oppivat korona-ajasta? Tämä juttu tarjoaa katsauksen siihen, miten poikkeusaika pakotti kehittämään uusia tapoja tehdä työtä – ja miten ne ovat muovanneet työyhteisöjä pysyvästi.
  • 16 TELMA 1 ? 2025 TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA Koronapandemian puhkea misesta on kulunut viisi vuotta. Epidemian aikana etätyö yleistyi merkittävästi tartuntojen hillitsemiseksi, Getty Images Miten korona
  • 1 ? 2025 TELMA 17 TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA mullisti työelämän? mutta nyt on hiljalleen palattu normaalitilaan. Mikä on nykyään normaali? Teksti Susanna Cygnel?
  • 18 TELMA 1 ? 2025 TEEMA 5 VUOTTA KORONASTA K ” Korona alkoi levitä Suomessa toden teolla maaliskuussa 2020, jolloin koko maa ajautui nopeasti poikkeustilaan. Hallitus määräsi kokoontumisille tiukkoja rajoituksia, joten kaikki tehtä­ viensä puolesta kykenevät työntekijät jäivät koteihinsa etätöihin. Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosenttia palkansaajista työsken­ teli etänä jossain vaiheessa pandemiaa, kun sitä ennen vastaava luku oli noin 14 prosenttia. Ilmassa leijui monia perustavia kysymyksiä, joihin kellään ei ollut vastauksia: ihmiset kantoivat huolta omasta ja läheistensä terveydestä, ja yrityksissä pohdittiin, miten työt saadaan nyt tehtyä turvallisesti. Kesko oli yksi niistä sadoista yrityk­ sistä, joissa muutokset tapahtuivat käytännössä yhdessä yössä pandemian puhjettua. Noin 5 000 henkilöä joutui oppimaan sähköisten palavereiden ja hybridityöskentelyn käytännöt muutamassa päivässä. Toki kaupan ja logistiikan töissä ei voitu jäädä etä töihin lainkaan. – Se, mikä aluksi oli selviytymistä, muotoutui nopeasti pysyväksi osaksi työkulttuuria, kertoo Keskon henkilöstö johtaja Matti Mettälä. Pandemian pahimman vaiheen jälkimainingeissa Keskon toimihenkilöt siirtyivät etätyöskentelystä hybridi­ Se, mikä aluksi oli selviytymistä, muotoutui pysyväksi osaksi työkulttuuria. nusten väheneminen – yhden tunnin työmatka viitenä päivänä viikossa voi vastata jopa kahden kuukauden työaikaa vuosittain. On siis luonnollista, että kaikkia Keskon toimihenkilöitä päätös kolmesta pakollisesta toimisto­ päivästä ei ilahduttanut. – Ymmärrämme, että ihmisillä on monia tarpeita etätyöhön, kuten etäisyys työpaikasta tai lasten aikaa vievät harrastukset. Teimme päätöksen kuitenkin yrityksen kannalta parhaaksi katsomallamme tavalla, Mettälä sanoo. Keskon työajoissa on laajat liukumat, jotka helpottavat esimerkiksi perheel­ listen arkea, ja yksilökohtaisia tarpeita huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. – Ja onhan meillä vielä ne kaksi mahdollista etätyöpäivääkin, Mettälä mainitsee. Valtaosa keskolaisista tulee Mettälän mukaan mielellään työpaikalle, ja läsnätyötä tehdään tällä hetkellä jopa hieman enemmän kuin hybridityösään­ nöt määrittävät. Yksi syy työpaikan imuun voi työkavereiden lisäksi olla modernit työtilat Helsingin Kalasatamassa, jonne Kesko muutti vain puoli vuotta ennen pandemian puhkeamista. Siellä on muun muassa ergonomiset työtilat ja ­kalusteet, kuntosali, oma ravintola ja työterveyspiste. Modernit sähköiset palaveriratkaisut ja vetäytymistilat otettiin hyötykäyttöön jo pandemian aikana. Vasta tulevaisuus näyttää, miten hyvin uudenlaiset työaikakäytännöt lopulta toimivat Keskossa. Mettälä myöntää, että Keskon johdon on päätöksissä ollut pakko luottaa omaan intuitioonsa, sillä tutkimustietoa asiasta on vielä hyvin vähän. – Toistaiseksi palaute on ollut myön­ teistä, mikä viestii siitä, että olemme oikealla tiellä, Mettälä pohtii. Monipaikkaisuus on kilpailuvaltti rekrytoinnissa Myös Luonnonvarakeskuksessa eli Lukessa on pohdittu viime aikoina, mikä olisi paras paikka tehdä töitä koronan jälkeen. työhön, jossa osa työstä tehdään etänä ja osa toimistolla. Aluksi tiimit sopivat työtavoista itsenäisesti, mutta sitten esihenkilöt alkoivat kaivata selvempiä linjauksia etä­ ja lähityöstä. Niinpä vuoden 2024 alussa Keskossa annettiin ohjeistus, jonka mukaan useimpien toimihenki­ löiden odotetaan tekevän kolme päivää lähityötä viikossa. Keskon johto perusteli päätöstään sil­ lä, että ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Läsnäolo vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee uusien työntekijöiden sopeutu­ mista ja helpottaa esihenkilöiden töitä. – Uskomme, että ihmisten yhdessä pitäminen on työyhteisölle kriittisen tärkeää. Työnteko on ihmisten välistä toimintaa ja siihen tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa. Pitkällä aikavälillä yhteisöllisyys varmasti myös tukee työhyvinvointia, Mettälä toteaa. Ainoina poikkeuksina kolmen lähityöpäivän säännöstä toimistotyössä Keskolla ovat IT­tiimit sekä talous­ ja HR­palvelukeskuksen työntekijät, joilla on viikossa vain yhden päivän lähityö­ vaatimus työn luonteen takia. Modernit työtilat houkuttelevat paikalle Työntekijöiden näkökulmasta jousta­ van etätyöskentelyn yksi suurimmista hyödyistä on matka­ajan ja ­kustan­ K U VA JI R IN A A LA N KO
  • 1 ? 2025 TELMA 19 ” Työnteko on ihmisten välistä toimintaa ja siihen tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa. – Pitkällä aikavälillä yhteisöllisyys varmasti myös tukee työhyvinvointia, Keskon henkilöstöjohtaja Matti Mettälä toteaa.
  • 20 TELMA 1 ? 2025 – Tavoitteena on tasapaino, jossa yhdistyy työntekijöiden vapaus ja yhteisöllisyyden edistäminen. On selvää, että hybridityömalli sopii meille parhaiten, sanoo Luonnon­ varakeskuksen henkilöstö­ johtaja Mari Paloheimo.