AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Ylöspäin! 8 Luottamusta, ei sairaussakkoa 26 Sokeri syntyy Säkylässä 36 Jäsenmaksu edelleen 1 prosentti 50 I strejk i Svenskfinland 53 Government threatens immigrants 54 Lämpimäisiä työkavereille Vuoden 2024 lähestyessä lomautettujen määrä teollisuudessa on kasvanut, mutta työllisyyden parempi aika on näköpiirissä. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 12/2023 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 1 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 1 4.12.2023 13.04 4.12.2023 13.04
Liitto tiedottaa: Luottamushenkilövalinnoista ilmoittaminen LH-asiointipalvelun kautta Ilmoituksen pääluottamusmiehestä, varapääluottamusmiehestä, työosaston luottamusmiehistä, työsuojeluvaltuutetusta ja työsuojeluasiamiehistä voi tehdä Teollisuusliiton jäsen. Linkki palveluun löytyy liiton nettisivujen etusivulta www.teollisuusliitto.fi klikkaamalla painiketta LH-asiointipalvelu. Vahva tunnistautuminen henkilökohtaisia pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta käyttäen. Ole tarkkana yhteystietojen kanssa. Allekirjoituskutsu ei mene perille, jos lomakkeella on virheellisiä tietoja. Lomakkeet allekirjoitetaan sähköisesti Visma Sign-palvelussa. Kun kaikki asianosaiset ovat allekirjoittaneet lomakkeen, se tallennetaan Teollisuusliiton luottamushenkilörekisteriin. Ammattiosaston toimihenkilöilmoituksen ja ilmoituksen jäsenrekisterikäyttäjistä voi tehdä ammattiosaston virallinen nimenkirjoittaja eli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri. Ammattiosaston toimihenkilöilmoitusta ei tarvitse allekirjoittaa sähköisesti. Lomakkeiden täyttämiseen liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä: asiointipalvelu@ teollisuusliitto.fi tai jättää soittopyynnön takaisinsoittopalveluun 0800 414 778. Anmälan om förtroendevalda genom E-tjänsten Anmälan om huvudförtroendemän, vice huvudförtroendeman, avdelningsförtroendemän, arbetarskyddsfullmäktige och skyddsombud kan göras av en medlem i Industrifacket. Länken till tjänsten finns på Industrifackets webbplats www.teollisuusliitto.fi/sv och klicka på E-tjänsten för förtroendevalda. Stark identifiering med hjälp av personliga nätbankskoder eller mobilcertifikat. Var noggrann med kontaktuppgifterna. Inbjudan till att underteckna hittar inte fram om det finns felaktiga kontaktuppgifter i e-blanketten. Blanketterna undertecknas elektroniskt i Visma Sign-tjänsten. Då alla berörda parter undertecknat blanketten kommer den att sparas i Industrifackets register över förtroendevalda. Anmälan om funktionärer i fackavdelningen och anmälan om brukare för medlemsregistret kan göras av ordförande, vice ordförande eller sekreteraren för avdelning. Funktionärsanmälan för fackavdelningen kräver ingen elektronisk underskrift. Om du stöter på problem med att underteckna blanketterna så kan du vara i kontakt med asiointipalvelu@teollisuusliitto.fi eller lämna en önskan om att bli uppringd på 0800 414 778. Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 2 Tekijä_2023_12 kansiarkki.indd 2 4.12.2023 13.05 4.12.2023 13.05
AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 12 / 23 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 13.12.2023 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI HARRASTAJA Erkki Sinisalo leipoo vaaleaa tai tummaa juurileipää kaksi kertaa viikossa. Unelma jälkiteollisesta yhteiskunnasta on osoittautunut pettäväksi. JUHA SILTALA Suomen historian professori A N N IK A RA U H A LA VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 54 10 PÄÄJUTTU Lähiaikojen heikkojen talousnäkymien jälkeen työllisyys kääntyy uuteen nousuun, asiantuntijat uskovat. Suomen valttikorttia toivotaan vihreästä siirtymästä. KUVAREPORTAASI Pääluottamusmies Mika Toivonen (vas.) ja tehdaspäällikkö Jussi Urponen seuraavat prosessia Sucroksen juurikassokeritehtaalla Säkylässä. 26 ERIC LER AIL LEZ 12/2023 Tekijä 3 KANNESSA Tekijä_2023_12_sisus.indd 3 Tekijä_2023_12_sisus.indd 3 5.12.2023 14.21 5.12.2023 14.21
4 Tekijä 12/2023 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : ER IC LE RA IL LE Z 26 KUVAREPORTAASI Säkylän Sucroksella tehdään lähes puolet Suomen sokerista 34 TYÖYMPÄRISTÖ Mielenterveys yhä tärkeämpää työpaikalla 36 VALTUUSTO Jäsenmaksu säilyy 1 prosentissa 38 TAPAHTUMA Keuruulla kerättiin työelämätietoa pakkiin 40 EDUNVALVONTA Puutarha-alan työehtosopimus käännettiin vietnamiksi 42 JÄSENTUTKIMUS 2023 Luku 4: Meillä kaikki kuuluvat liittoon 54 HARRASTAJA Leivänleipoja Erkki Sinisalo 57 HISTORIA Vuonna 1943 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 48 #VÄGANDESKÄL Strejkstämning i Pedersöre och Raseborg 51 FULLMÄKTIGE Medlemsavgiften fortfarande 1 procent 53 GOVERNMENT PROGRAMME Harsh plans aimed at immigrants AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA TO M M I A N TT O N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E TU O M A S IK O N EN 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 HETKESSÄ #PainavaSyy-lakot ympäri Suomen 08 AVAAJA Sairaussakko ei kuvasta luottamusta 10 PÄÄJUTTU Vuoden vaihtuessa taloudessa synkkää ennen uutta valoa 18 NÄKIJÄ Professori Juha Siltala 20 KATSAUS Auto on pian tietokone pyörillä 24 KÄSITE GAL–TAN sijoittaa poliitikot arvokartalle Satu-Kaisa Karhu Seuraava numero ilmestyy 17.1.2024 45 MAAILMA Ukrainassa rajoitetaan oikeuksia 46 LYHYET Tekijä_2023_12_sisus.indd 4 Tekijä_2023_12_sisus.indd 4 5.12.2023 14.21 5.12.2023 14.21
12/2023 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Paine kasvaa T eollisuusliitto ja ammattiyhdistysliike laajemminkin ovat maan hallituksen ohjelman julkistamisesta lähtien viestineet selvin sanoin ja runsain toistoin, että hallituksen työntekijöihin kohdistamat heikennykset edustavat kurjistamispolitiikkaa, jota ne jäsentensä edunvalvojina eivät voi hyväksyä. Kysymys ei ole hallituksen, vaan sen harjoittaman politiikan vastustamisesta. Vastustettavien asioiden lista on tiivistettynäkin pitkä. Lakkooikeuden rajoittaminen, työehtosopimusjärjestelmän murtaminen, työsuhdeturvan, irtisanomissuojan ja työehtojen vähimmäissuojan rapauttaminen sekä lakisääteisen katon asettaminen palkankorotuksille. Edellä kuvatun rinnalla työttömien, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja heikommassa asemassa olevien toimeentuloa ollaan kiristämässä esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksilla. Samanaikaisesti hallitus harjoittaa veropolitiikkaa, jonka anti sataa suurituloisten laariin. Jakopolitiikan linja on räikeän kirkas. Pienituloisilta otetaan ja suurituloisille annetaan. Hallituksen toimintatapaan on sisältynyt myös se, että se on tuottanut viipyillen ja säästeliäästi politiikkaansa tarkastelevia vaikuttavuusarvioita. Se on kummallista. Miksi jättää ennakoimatta kehityskulkuja ja vaikutusketjuja, jotka ovat ennakkoon kartoitettavissa. Ratkaisujen vaikutukset ihmisten elämään ja elintasoon kuitenkin ovat merkittäviä ja pitkäaikaisia. Tyhjän päällä ei silti olla, sillä muualla vaikuttavuusarvioita on jo ehditty tehdä. Tulokset ovat vaivatta tiivistettävissä. Hallituksen kaavailemat toimenpiteet ovat yksittäisinä rajuja ja samoille ihmisille kasautuessaan vielä rajumpia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan leikkausten yhteisvaikutukset osuvat pahimmin pienituloisiin. Jos leikkaukset toteutuvat, toimeentulotuen piirissä olevien ihmisten määrä kasvaa noin 100 000:lla. Se on suurempi joukko kuin Porissa on asukkaita. THL:n laskelma on arvio, mutta sen osoittama mittaluokka on eittämättä kohdallaan. Tiedon taso on jo nyt sellainen, että tietämättömyyteen ei jälkikäteen voi vedota kukaan. Hallitus ei ole kuunnellut ammattiyhdistysliikettä. Sen virittämä ongelma kuitenkin on sen laatuinen ja laajuinen, että se edellyttää kuuntelun lisäksi aidon vuoropuhelun, neuvottelun ja osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Tämä kävi selväksi marraskuun lopulla Teollisuusliiton valtuustossa. Edustajien puheenvuorot käsittelivät poikkeuksetta hallituksen epäoikeudenmukaiseksi ja kohtuuttomaksi arvioitua politiikkaa ja sen aiheuttamaa huolta tulevaisuudesta. Valtuuston viesti oli painava, yksiselitteinen ja yksituumainen. Maan hallituksen ajamia heikennyksiä ei voi päästää läpi. Toimenpiteitä on voimistettava, ellei muu auta. ? ”Jakopolitiikan linja on räikeän kirkas.” PETTERI RAITO Päätoimittaja Pääkirjoitus Tekijä_2023_12_sisus.indd 5 Tekijä_2023_12_sisus.indd 5 5.12.2023 14.21 5.12.2023 14.21
6 Tekijä 12/2023 HETKESSÄ Kuvat Jarno Artika, Petri Blomqvist, Pekka Elomaa, Roni Lehti, Jyrki Luukkonen, Patrik Lindström, Ari Nakari, Harri Nurminen, Jussi Partanen, Jouni Porsanger ja Johannes Tervo 7.–29.11. 2023 Teollisuusliitto järjesti marraskuussa neljän viikon ajan alueellisia päivän mittaisia lakkoja valikoiduilla työpaikoilla vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Painava syy -lakot ympäri Suomea Lue juttuja #PainavaSyy-lakoista Tekijän verkkolehdestä: www.tekijalehti.fi/uutiset Tekijä_2023_12_sisus.indd 6 Tekijä_2023_12_sisus.indd 6 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 7 AJASSA #P ain ava Syy Tekijä_2023_12_sisus.indd 7 Tekijä_2023_12_sisus.indd 7 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
8 Tekijä 12/2023 Luottamus kannattaa O rpon-Purran hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa, että se haluaa tehdä työntekijöiden ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkattoman. Edellisen kerran vastaavia suunnitelmia oli Sipilän hallituksella, mutta silloin järki voitti ja palkaton sairauslomapäivä unohdettiin. Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärvi harmittelee, että jälleen joudutaan vääntämään heikennyksiä vastaan, kun sama energia voitaisiin käyttää työelämän kehittämiseen ja työolojen parantamiseen. Hallitusohjelman kirjauksesta paistaa läpi asennemaailma, jonka mukaan työntekijät lintsaavat töistä sairauden varjolla. – Taustalla on aika synkeä ihmiskuva, Lumijärvi toteaa. Suurin osa sairauspoissaoloista johtuu flunssasta ja vatsataudeista, jotka yleensä paranevat parissa päivässä kotona lepäämällä. Korona-aikana opittiin sairastamaan kotona, mutta toteutuessaan hallituksen suunnitelmat ajavat ihmisiä sairaana töihin. – Hengitystieinfektiot leviävät, kun ihmisillä ei ole varaa olla palkatta poissa yhtään päivää. SAIRAUSSAKKO KOSKETTAA LAAJASTI Hallitusohjelmassa linjataan: ”Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehtotai työsopimuksessa ole toisin sovittu.” Sairaussakko astuu siis suoraan voimaan aloilla, joissa sairausajan palkka on sidottu lainsäädäntöön sekä töissä, joissa ei noudateta mitään työehtosopimusta. Lain muuttaminen tuntuu nopeasti myös kaikilla muilla aloilla, sillä lain mahdollistamasta palkattomasta päivästä tulee neuvottelukysymys työehtosopimuspöytiin. – Jos työnantajalle tulee mahdollisuus olla maksamatta palkkaa, joudutaan asia neuvottelemaan uudelleen. Teollisuusliiton neuvottelemissa työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on pidempi kuin laki määrää. Työsopimuslaissa palkallinen aika on sairastumispäivän lisäksi yhdeksän päivää. Tämä on sama kuin Kelan omavastuuajan pituus, eli Kela ei maksa päivärahaa tuolta ajalta. Teollisuusliiton työehtosopimuksissa palkallinen sairausloma on alasta ja työsuhteen pituudesta riippuen pisimmillään 56 päivää. Joillain sopimusaloilla lyhyissä työsuhteissa on palkattomia ensimmäisiä sairauslomapäiviä. Työehtosopimukset mahdollistavat palkan saamisen myös päiviltä, jolloin hoidetaan äkillisesti sairastunutta lasta. Lumijärvi kertoo, että työsopimuslaissa ei ole määräyksiä hoitopäivien palkallisuudesta, joten hallitus ei pääse niihin kiinni lakia muuttamalla. Eri sopimusalojen määräykset voi tarkistaa työehtosopimuksista Teollisuusliiton verkkosivulta: www.teollisuusliitto.fi/tyoehtosopimukset KORONA OPETTI Oikeistohallitus ei vaikuta luottavan työntekijöihin, mutta monissa yrityksissä on huomattu Oikeistohallituksen suunnittelema ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus kertoo synkeästä ihmiskuvasta. Todellisuudessa työntekijöihin luottaminen vähentää sairauspoissaoloja. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA Tekijä_2023_12_sisus.indd 8 Tekijä_2023_12_sisus.indd 8 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 9 luottamuksen voima. Kun töistä voi olla poissa omalla ilmoituksella, poissaolot ovat lyhempiä kuin lääkärin todistuksella. – Sairauslomapäivät ovat vähentyneet yrityksissä, jotka ovat ottaneet omailmoituksen käyttöön, Lumijärvi kertoo. – Teollisuusliiton jäsenillä ei juuri ole mahdollisuutta tehdä etätöitä lievästi sairaana. Oikeistohallitus on leikkaamassa myös sosiaaliturvaa, mikä alleviivaa jokaisen työpäivän palkan tärkeyttä. Jos perheessä toinen vanhemmista on esimerkiksi lomautettuna, toisen paine kasvaa työskennellä myös sairaana. Lumijärvi muistuttaa, että pitkäaikaissairaille lakimuutos voisi tarkoittaa useita palkattomia päiviä vuoden aikana. IHMISET OVAT KOHTUULLISIA Ruotsissa ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton. Lumijärvi kertoo, että naapurimaan käytäntö ei ole vähentänyt sairauspoissaoloja, vaan poissaolot ovat pidentyneet. Luottamus luonnollisesti myös mahdollistaa väärinkäytöksiä, mutta todisteet kertovat ihmisten olevan pääosin rehellisiä. Omalla ilmoituksella ihmiset ovat poissa töistä vain tarvittavan ajan. – Ihmiset ovat kohtuullisia, kun ei tarvitse hakea lääkärintodistusta ja voi olla rauhassa ja katsoa tilanteensa. Luottamus on hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Hyvinvoivat työntekijät tekevät myös parempaa tulosta yrityksille. Tätä ei kannattaisi horjuttaa ajamalla ihmisiä töihin kipeänä. – Muutos vaikuttaisi ylipäätään ihmisten työhyvinvointiin ja jaksamiseen. ? Taustalla on aika synkeä ihmiskuva. MARJUT LUMIJÄRVI Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija AJASSA Korona-aikana monet yritykset ottivat käyttöön mahdollisuuden olla poissa omalla ilmoituksella, jotta tauti ei pääse jylläämään työpaikalle. Poikkeusajan kokemukset antoivat arvokasta oppia. – Monessa yrityksessä luottamukseen perustuva käytäntö on jäänyt voimaan. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus iskee erityisesti teollisuuden työntekijöihin. AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. € € € € € € € Tekijä_2023_12_sisus.indd 9 Tekijä_2023_12_sisus.indd 9 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 11 VIELÄ ON KASVUN TIELLE MATKAA Monet Teollisuusliiton jäsenet ottavat vuoden 2024 vastaan lomautettuna. Talous on vajoamassa taantumaan, mutta reitti valoisempiin aikoihin on näkyvissä. AJASSA >> TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ Tekijä_2023_12_sisus.indd 11 Tekijä_2023_12_sisus.indd 11 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12 Tekijä 12/2023 Teollisuusliiton aloilla lomautukset ja irtisanomiset tulevat jonkin verran kasvamaan. PÄÄJUTTU N äkymä synkistyy päivä päivältä, sanoo Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. Kesän ja syksyn aikana monen Teollisuusliiton jäsenen työpaikalla kutsu on käynyt muutosneuvotteluun. Isossa osassa neuvotteluista keskustelua on käyty lomautuksista, mutta ei pahimmaltakaan eli irtisanomisilta ole vältytty. Lokakuussa Teollisuusliiton jäsenistä oli lomautettuna noin 4 700. Heistä lähes 3 700 oli lomautettuna kokonaan ja lähes tuhat henkeä osa-aikaisesti. Lomautusten määrä on kolminkertaistunut vuodessa. Kokonaan työttömänä oli lähes 6 000 teollisuusliittolaista. Työttömyys on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan, lokakuun luku on vain 5 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. – Erityisesti lomautusten määrä on noussut syksyllä jälleen, maaliskuun työttömyysja lomautuslukujen takaa löytyy Valmet Automotiven mittava tuotannon alasajo, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. Työpaikkojen lomautukset ovat seurausta Suomen talouden vaisuista näkymistä. Talous on vajoamassa taantumaan. Vielä alkuvuonna bruttokansantuote kasvoi neljännesvuositasolla, mutta syksyllä käyrät ovat kääntyneet alaspäin. – Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien on ennustettu lamaa tai taantumaa eli kohta puolitoista vuotta. Mutta nyt vasta kaikkien indikaattorien perusteella näyttää siltä, että vähintäänkin taantuma on tulossa, Anttila sanoo. Teollisuusliiton tutkimusyksikön eri ennustelaitosten ennusteista koostama keskimääräisennuste arvioi, että Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna. – Teollisuuden loppuvuoden heikennys tulee Euroopan ja muun maailman kysynnän heikkenemisen kautta, Eklund selittää. – Kakku, jota nyt jaetaan, on kaikille pienempi ja siitä kärsivät myös suomalaisyritykset. Suomalaisten yritysten kilpailukyvyssä ei ole mitään ongelmaa. Monena vuonna suomalaisten tehdasteollisuuden kilpailukyky on vain parantunut kilpailijamaihin verrattuna. KILPAILYKYKY ON KUNNOSSA Yritysten hyvästä kilpailukyvystä kiitos kuuluu isolta osin työntekijöille. Työntekijöiden palkkatoiveet ovat säilyneet maltillisena ulkomaisiin kilpailijayrityksiin verrattuna. Lisäksi yrityksissä tehdään tuotteita, joille on riittänyt kysyntää. Kysyntä on nyt heikentynyt. Asuntoja kulutusluottojen korkojen raju nousu sekä jatkuvasti sahaavat raaka-aineiden ja energian hinnat ovat tehneet ostajista varovaisia. Yrityksissä on vaikea tehdä investointilaskelmia, kun hinnat heilahtelevat ja korkojen kehityksestäkään ei oikein tiedä. – Suomalaisten teollisuusyritysten akilleen kantapää on se, että meillä tehdään paljon investointituotteita. Investointeja on toki putkessa, mutta nyt projekteja on laitettu jäihin odottamaan parempia aikoja, Eklund pohtii. Suhdanne on heikentynyt ja moni teollisuusliittolainen ottaa uuden vuoden vastaan lomautettuna. Työttömyyden voimakasta kasvua ei ole kuitenkaan näköpiirissä. – Työllisyys on Suomessa pysytellyt korkealla tasolla. Syyskuussa työttömyysasteen trendi oli 7 prosenttia. Teollisuusliiton aloilla lomautukset ja irtisanomiset kyllä tulevat jonkin verran kasvamaan, Anttila luonnehtii. Teollisuusliittolaisten työttömyysaste on kolkutellut koko vuoden 6–7 prosentin tuntumassa. Hyvä työllisyystilanne on koskenut lähes alaa kuin alaa. Suomen 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 77,9 prosenttia syyskuussa. Vaikka luku on hieman heikompi kuin vuosi aiemmin, taso on edelleen hyvä. – Meillä on samanaikaisesti pulaa työvoimasta ja työttömiä. Kyse on siis rakenteellisesta työttömyydestä. Kohtaanto-ongelma on eritoten alueellinen ongelma, kun osaavaa työvoimaa ei löydy läheltä avoinna olevia työpaikkoja, Anttila sanoo. Orpon-Purran hallitus yrittää nyt rajuin ottein työntää työttömiä takaisin työelämään muun muassa leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja heikentämällä muita sosiaalietuuksia. Jo vuosia suomalaisia työmarkkinoita työkseen seurannut Anttila kuitenkin uskoo, etteivät toimet edistä monenkaan pitkäaikaistyöttömän pääsyä työmarkkinoille. – Pitkäaikaistyöttömyys koskee eritoten ikääntyviä työnhakijoita, joilla voi olla monenlaista vaivaa ja kremppaa. Voi olla, ettei osaaminenkaan ole työnantajien haluamalla tasolla. Myös työvoiman liikkumattomuus sekä työttömyyden ” Tekijä_2023_12_sisus.indd 12 Tekijä_2023_12_sisus.indd 12 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 13 AJASSA >> kasautuminen Itäja Pohjois-Suomeen ovat ongelmallisia. Tämä on ollut pitkäaikainen ongelma, josta on puhuttu paljon ja pitkään. Ei tämä näillä toimilla ratkea. KASVU KÄYNNISTYY MUTTA HITAASTI Näyttää vahvasti siltä, että ensi vuoden alussa Suomen talous kärsii taantumasta. Erikoistutkija Eklund on kuitenkin toiveikas, että taantuma jää lyhytaikaiseksi. – On mahdollista, että hyvän tilauskannan ansiosta tuotanto ei kovin paljon mene alaspäin, Eklund ennakoi. Tällä hetkellä eri ennustelaitokset arvioivat, että Suomen talous kääntyy kasvuun ensi vuonna. Koko vuoden osalta kasvu on ennustelaitosten mukaan keskimäärin puoli prosenttia. Kasvua vauhdittaa muun muassa vienti, mutta hitaasti. – Kilpailukyky on niin hyvä, että heikommasta ajasta huolimatta yritykset saavat imuroitua tilauksia maailmalta. Metalliteollisuudessa voisi olettaa olevan pehmeämpi lasku, Eklund arvioi. – Puupuoli menee heikosti ja yllättäen myös kemianteollisuus. Toki lääketeollisuudessa menee hyvin ja ei öljynjalostuksessakaan huonosti kulje. Mutta kemikaaleissa, muovi ja kumi, niillä Venäjä-riippuvuus oli isompaa kuin teollisuudessa keskimäärin ja lisäksi monilla tuotannosta iso osa menee rakennusteollisuuteen. Eklundin mukaan kemianteollisuuden vaisuja näkymiä harmaannuttavat vielä toisille kemiantehtaille kemikaaleja myyvät kemiantehtaat. Merkittävä osa näiden tehtaiden asiakkaista on Keski-Euroopassa. Maakaasusta riippuvaiset asiakkaat ovat ongelmissa korkean kaasun hinnan vuoksi. Tutkimuspäällikkö Anttila vielä lisää huolensa puutuoteteollisuudesta. Teollisuudenala on tiukasti kytkeytynyt ongelmista kärsivään rakennusteollisuuteen. Rakennusalan markkinatilanne on huono, eikä se helpotu vähään aikaan. Lisäksi puutuoteteollisuus kärsii korkeasta puun hinnasta ja siitä on myös pulaa. – Jos raaka-aine on kallista ja siitä on pula, rakennusteollisuus sakkaa ja tuote ei mene kaupaksi, niin tämä on ongelmainen yhtälö pidemmän päälle. Kuinkahan paljon saha-, vanerija puusepänteollisuuden työntekijöitä vielä lomautetaan tai työpaikkoja menetetään, Anttila kysyy. HALLITUS VOI ASETTUA KASVUN ESTEEKSI Loppuvuoden ja ensi vuoden alun talouden harmaat näkymät helposti peittävät alleen sen, että Suomen talouden ja työllisyyden kehitys ensi vuoden jälkeen näyttää oikeasti hyvältä. Eklund nostaa Suomen valttikortiksi vihreän siirtymän. – Vaikka arviot kymmenistä tuhansista työpaikoista eivät varmaankaan toteudu, työpaikkoja tulee paljon. Uskon, että vuoden 2024 jälkeen tulemme näkemään kiihtyvää kasvua. Meidän puhdas energiatuotantomme ja osaamisemme tulevat näkymään uusina investointeina ja työpaikkoina. Eklundilla on vahva usko, että suomalaiset yritykset pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa, kunhan sodat laantuisivat, korot laskisivat ja investoinnit taas käynnistyisivät. – Näkisin, että vuoden 2024 jälkeen ja siitä muutama vuosi eteenpäin, näkymät teollisuudessa ovat erittäin hyvät. Kysyntää teolliselle työvoimalle on, Eklund uskoo. – Suomeen on tulossa isoja työpaikkoja, jotka eivät välttämättä tule isoihin kaupunkeihin. On mahdollista, että kysyntä työvoimasta ja muistakin resursseista voi kuumentua. Tutkimuspäällikkö Anttila muistuttaa kuitenkin, että työvoiman saatavuus on suomalaisyritysten kasvun elinehto. Suomen hallitus ei tätä kasvuehtoa tue, jos sen suunnitelmat ulkomaisen työvoiman uusista säädöksistä toteutuvat. – Säädökset tulevat koettelemaan suomalaista työmarkkinaa riippumatta siitä, minkä koulutustason työvoimasta on kysymys. Suomeen ei ehkä jäädä pysyvämmin, sillä työsuhteen päättymisen jälkeen työn löytäminen kolmen kuukaudessa voi olla monelle ulkomaalaiselle vaikeaa, Anttila ennakoi. – Koska mitenkään muuten väestön määrä ei tästä omin toimin kasva, tämä on yksi Suomen teollisuuden kasvun iso este. Tekijä_2023_12_sisus.indd 13 Tekijä_2023_12_sisus.indd 13 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
14 Tekijä 12/2023 PÄÄJUTTU Kestävyysmurros pakottaa suuriin ajattelutavan muutoksiin Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta uskoo, että Suomen kymmenen seuraavan vuoden talouskasvu ohittaa Ruotsin ja Tanskan. Lupaava rakennemuutos on käynnissä Nyt ei ole aika jäädä murehtimaan menneitä. Synkkyyteen ei ole mitään syytä. Näin kehottaa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta. Tuottavuutta ja työllisyyttä pitkään tutkinut Maliranta suorastaan puhkuu toiveikkuutta Suomen talouskasvusta ja työllisyydestä. – Mielestäni hyvinkin lupaava rakennemuutos on lähtenyt käyntiin. Nuorissa ja keskisuurissa yrityksissä tutkimusja kehityspanostukset ja innovointitoiminta ovat koko ajan lisääntyneet, Maliranta sanoo data-analyysinsä perusteella. – Arvioni mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana talouskasvumme tulee olemaan nopeampaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Vuonna 2010 alkaneen euroalueen velkakriisin jälkeen Suomi putosi Ruotsin ja Tanskan kelkasta ja nyt Suomi kuroo eroa kiinni. Tilanne on Malirannan mukaan hieman samanlainen kuin 1990-luvun alussa, kun Suomi ajautui historiansa synkimpään lamaan. Sieltä noustiin muun muassa mobiiliteknologian ja sen ympärille kasvaneen yritystoiminnan vauhdittamana. Myös 1990-luvun alussa Suomi oli juuri saavuttanut pohjoismaiset kilpailijansa, kunnes laman seurauksena tippui kyydistä. Tällä kertaa eron kurominen umpeen on vienyt hieman pidempään kuin aiemmin. – Siihen ovat varmasti vaikuttaneet pandemiat ja sodat. Lisäksi tällä kertaa elinkeinorakenteen muutos on laajempi. Tuottavien työpaikkojen luominen vie aikaa. KASVUN AJURI ON TUOTTAVUUS Malirannan mukaan avainsana kasvussa on yrityssektorin tuottavuuskasvu. Jos Maliranta on arvioissaan oikeassa, yrityssektorin tuottavuuden kasvun pitäisi kiihtyä ja kunnolla. Sitä kautta myös Suomen talous kasvaa. – Talouskasvu tulee kahdesta tekijästä, työpanoksen kasvusta ja työn tuottavuuden kasvusta. Talouskasvu on näiden kahden tekijän summa, Maliranta selittää. – Kun työllisyyden tasossa lähennellään jo täystyöllisyyttä, tuottavuuden kasvun merkitys korostuu entisestään. Jos hieman pelkistää, kun me tarvitsemme voimakasta talouskasvua seuraavan 10 vuoden aikana, se perustuu isolta osin tai kokonaan tuottavuuden kasvuun. Työllisyyden merkitys on hyvin rajallinen. – Me tarvitsemme ison yhteiskunnallisen ajattelun muutoksen, jossa näemme teollisuuden kysymyksen suurena toimintamallien, rakenteiden ja vuorovaikutuksen systeemisenä muutoksena, sanoo kestävyysmurroksen tutkija Tero Toivanen Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista. Suomen ympäristölakiin on kirjattu, että olemme hiilineutraaleja viimeistään vuonna 2035. Määräpäivä lähenee kovaa vauhtia, mutta olemme yhä huomattavan kaukana tarvittavista toimista. Suomessa päästetään ilmaan yhä liikaa hiilidioksidia. Toivasen mukaan ei riitä, että energiajärjestelmämme uudistuu ympäristöystävällisemmäksi, liikenne sähköistyy tai kaupunkirakentamista parannetaan. Myös teollisuudessa on tapahduttava muutos. Kestävän kehityksen näkökulmasta Suomen teollisuus ja sitä myöden myös talouskasvumme nojaa yhä liiaksi halpojen luonnonvarojen kulutukseen ja fossiilisen energian käyttöön. Tätä on vähennettävä rajusti, jotta ympäristöpaineita voidaan lieventää ja ilmastonmuutosta hillitä. – Meidän on siirryttävä sen tyyppiseen ajatteluun, että ei ole järkevää paisuttaa taloutta ja talouskasvua sen itsensä vuoksi. Sitä vastoin on kiinnitettävä huomiota siirtymään Tekijä_2023_12_sisus.indd 14 Tekijä_2023_12_sisus.indd 14 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 15 Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus 20–64-vuotiaat, % TYÖLLISYYSASTE JA TYÖLLISYYSASTEEN TRENDI 81 78 75 72 69 2017 2019 2021 2023 AJASSA >> Tuottavuuden eli tuotannon tehokkuuden parantaminen pitäisi Malirannan mukaan olla nyt talouspolitiikassa etusijalla. Talouspolitiikassa olisi luotava edellytykset tuottavuuden kasvulle. – Olen luottavainen, että tässä onnistutaan. Keskeisessä asemassa tuottavuuden kasvattamisessa ovat teknologiakehittäjät ja teknologioiden käyttöönottajat. Heitä on tultava lisää. Se tarkoittaa panostuksia korkeakouluille, joissa kehittäjiä ja käyttöönottajia koulutetaan. Malirannan mukaan jo nyt nähdään, että niin sanottujen STEM-tutkinnon eli luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä tai matematiikkaa opiskelleiden kysyntä yrityksissä on kasvanut voimakkaasti. Kysynnän kasvu näkyy erityisesti siinä, että heidän palkkansa työpaikanvaihdoksissa ovat nousseet selvästi. Maliranta ei niinkään puhu lisää rahaa yrityksille, vaan että raha on kohdennettava oikein, oikeisiin yrityksiin ja korkeakouluihin. – Olen aina suhtautunut penseästi yleisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen verovähennysoikeuksiin. Syy on se, että ne maksavat julkiselle taloudelle, jossa on jo valmiiksi rakenteellinen alijäämä. Kaikkeen tällaiseen tulonmenetykseen pitää suhtautua kriittisesti, Maliranta muistuttaa. – Lisäksi, kun kaikki yritykset saavat tällaisen verovähennysoikeuden, tutkimus ja kehitys -ihmisten kysyntä kasvaa entisestään ja se tarkoittaa, että palkat vain kasvavat ilman että itse t&k-toiminta lisääntyy. ja siirtymäpolitiikkaan ja niihin tehtäviin, joita pitää tehdä, jotta luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten luonnonvarojen käyttöä voidaan rajusti vähentää, Toivanen sanoo. – Tämä tarkoittaa, että ei pelkästään ajeta alas saastuttavaa tuotantoa vaan myös pyritään rakentamaan kestävää tuotantoa. Toivanen huomauttaa, että muutos ei estä taloutta kasvamasta ainakin joillakin sektoreilla. Se ei myöskään vie Suomelta teollisuutta. – Päinvastoin se pelastaa ja luo meille kilpailukykyisen teollisuuden usealle sektorille. Onnistutaanko muutoksessa? Välillä Toivanen on toiveikas ja välillä ei. – Näen osittain hienon kehityskulun. Mutta välillä keskustelu julkisuudessa on hyvin polarisoitunutta (vastakkainasetteluun ajautunutta). Tietenkin asetelmaan liittyy taloudellisia ja valtaintressejä. Joku murroksessa aina häviää ja joku mahdollisesti voittaa, Toivanen muistuttaa. – Mielestäni olisi nyt oleellista tunnistaa kaikilla teollisuuden sektoreilla kuin laajemmassa infrastruktuurikysymyksessä ja energiajärjestelmässä nopeasti sellaiset muutospolut, jotka voisivat olla tavoiteltavia ja jotka voisivat hyödyttää laajasti eri yhteiskunnan piirejä. Tekijä_2023_12_sisus.indd 15 Tekijä_2023_12_sisus.indd 15 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
16 Tekijä 12/2023 PÄÄJUTTU ”Hallituksen älyttömät toimet saisivat nyt loppua ” Teollisuusliiton hallinnon edustajien toivomuslista ensi vuodelle ei ole pitkä. Markkinatilanne ja rauha nousevat päällimmäiseksi. Mutta eniten huolettavat Suomen hallituksen toimet. ”Toivoisin, että saisimme hallituksen älyttömät toimet lopetettua ja saisimme työrauhan eikä kaavailtuja heikennyksiä tulisi kenellekään. Siinä olisi ihan tarpeeksi sektorikohtaisia asioita kaikille, sanoo Teollisuusliiton valtuuston puheenjohtaja Arto Liikanen. Liikanen toimii pääluottamusmiehenä saunankiukaistaan tunnetulla Harvialla. Viime vuodet ovat olleet yhtiölle haastavat. Muutosneuvotteluita lomautuksista ja sopeutuksista on käyty useita. Viimeisimmät päättyivät lokakuussa. – Meilläkin on ollut välillä vähän epävarmuutta työtilanteesta. Toki toivoisi, että vuonna 2024 tulisi vakautta ja varmuutta. Näin ihmisten ei tarvitsisi jännittää, miltä tuleva näyttää, Liikanen kertoo. Korona-aikana Harvian kysyntä oli korkealla, kun koteja remontoitiin paljon. Nyt remontointi-into on hiipunut ja vaikeutta tuo myös rakennusalan ahdinko, johon Harvia on kytkeytynyt tiukasti. Epävarmuutta vain pahentaa se, että OrponPurran hallitus tuo ja on tuonut pitkän listan työttömyysturvaa ja työmarkkinoita heikentäviä esityksiä. – Erityisesti olen huolissani näistä hallituksen toimista. Jos hallituksen hullut suunnitelmat pääsevät toteutumaan, palaamme pitkälle menneisyyteen. EI VYÖNKIRITYSTÄ LAPSIPERHEILLE Hallituksen toimia hämmästelee myös Teollisuusliiton hallituksen jäsen Riitta Viljakainen. Hallituksen leikkaukset osuvat eniten heikoimmassa asemassa oleviin ja se ei ole Viljakaisen mukaan oikein. – Nämä leikkaukset ja muut toimet näyttävät niin kurjalta, kun ne kohdistuvat heikompiin, Viljakainen sanoo. – Tulevaisuus huolestuttaa, kun tuntuu, ettemme puhu samaa kieltä Suomen hallituksen kanssa. Tuntuu, että he eivät ymmärrä, miten suuria muutoksia he ovat tekemässä. Esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla on matalat palkat jo ennestään. On huolestuttavaa, että perheissä pitäisi entisestään kiristää vyötä. Viljakaisen työpaikalla Vitrulan Composites Oy:ssä työtilanne näyttää toistaiseksi kohtuulliselta. Vitrulan valmistaa lasija hiilikuidusta lujitteita. Muutosneuvottelut lomautuksia koskien ovat kuitenkin meneillään. Suurimpien asiakkaiden tilausmäärät ovat Viljakaisen mukaan hieman pudonneet. – Tuo rakennusala toki näyttää heikolta ja se saattaa alkaa vaikuttaa. On hieman olo, että työnantaja nyt varmuuden vuoksi aloitti nämä muutosneuvottelut, Viljakainen pohtii. Arto Liikanen Riitta Viljakainen Tekijä_2023_12_sisus.indd 16 Tekijä_2023_12_sisus.indd 16 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
12/2023 Tekijä 17 AJASSA RAUHAA JA MARKKINAVALOA Muutosneuvotteluilta on toistaiseksi säästytty ikkunoita ja ovia valmistavassa Skaala IFN Oy:ssä. Pääluottamusmies ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen Jari Berg kuvaa tunnelmaa työpaikallaan positiivisen varovaiseksi. – Rakennusalaa katsoessa tilanne ei näytä hyvältä. Mutta ainakin tällä hetkellä meillä myynti käy niin, ettei muutosneuvotteluista ole tarvinnut puhua. Tilauksia on tullut myös ensi vuoden puolelle. Nyt en osaa oikein sanoa juuta enkä jaata, kuinka tulee käymään, Berg muotoilee. Ensi vuoden näkymiä pohtiessa Berginkin ajatukset kääntyvät Suomen hallitukseen. Pitkää leikkauslistaa tuskin saa Bergin mukaan estettyä kokonaan. – Kunpa edes ne keskeisimmät heikennykset saisimme estettyä, kuten ansiosidonnaisen leikkaaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen, Berg toivoo. Bergin ensi vuoden toivomuslistaan mahtuu myös rauha. Sota Ukrainassa saisi loppua. Samoin sotatoimet Israelissa. – Toivoisin, että Suomen markkinatilanne alkaisi parantua ja pääsimme taas kasvuun kiinni. Tänä vuonna on kärsitty korkeasta inflaatiosta ja muusta. Valoa tunnelin päähän saisi nyt tulla. ? Tulevaisuus huolestuttaa, kun tuntuu, ettemme puhu samaa kieltä Suomen hallituksen kanssa. Jari Berg KU VA T TE O LL IS U U SL IIT TO Tekijä_2023_12_sisus.indd 17 Tekijä_2023_12_sisus.indd 17 5.12.2023 15.17 5.12.2023 15.17
18 Tekijä 12/2023 ”Oikeasti tuottava työ lisää omanarvontuntoa ” T eollisuustyön ehdot paranivat länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen, kun teollisuustuotteet olivat suhteellisen kalliita, mutta raaka-aineet ja energia suhteellisen halpoja. Sodan jälkeen ay-liike tunnustettiin sopijaosapuoleksi ja palkkatason säällisyydestä pidettiin huolta myös kulutuskysynnän varmistamiseksi. – Saatiin aikaan hyvän kierre, jossa teknisen tuottavuuden lisääminen kannatti ja sen hedelmät näkyivät myös reaalipalkoissa. Työntekijöille alkoi tulla keskiluokkaista turvaa eläkkeitä myöten, Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala sanoo. Työelämä oli kuitenkin hierarkkista ja neuvottelukulttuuri huono, mutta lakot purivat. Kun talouskasvu alkoi hyytyä liukuhihnojen, autojen ja elektroniikan vetämän toisen teollisen vallankumouksen jälkeen, työmarkkinasuhteet kärjistyivät nollasummapeliksi. – Öljykriisin jälkeen elvytys ei purrut vaan ruokki vain inflaatiota. Vallalle pääsi kovien korkojen uusliberalismi, joka vaali rahan arvoa ja sijoituksia. Ay-liike syrjäytettiin johtavissa länsimaissa, vaikka se eli vielä Skandinaviassa ja Keski-Euroopassa vahvaa aikaansa, Siltala kertoo. Uusien markkinoiden avaaminen ja varsinkin Aasian työvoiman tulo kilpailemaan samoista töistä teki lopun monien teollisuudenalojen NÄKIJÄ kannattavuudesta vanhoissa teollisuusmaissa. Osakearvotalous liikkuvien pääomien maailmassa pakotti yhtiöt ulkoistamaan alihankkijoille toimintoja, jotka ennen tehtiin omassa talossa vakinaisella väellä, samoilla työehtosopimuksilla. SUOMEN TEOLLISUUS JÄLJESSÄ Suomi ei ollut parhaimmillaankaan niin teollinen maa kuin Saksa tai Ruotsi, sillä Suomessa teollisuus oli yksipuolisempaa ja pääomia oli niukasti. Kun teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta lähenteli kolmannesta 1970-luvulle tultaessa, toimihenkilötyön osuus alkoi jo mennä duunarityön edelle, Siltala kuvaa. – Unelma jälkiteollisesta yhteiskunnasta on osoittautunut pettäväksi. Intia hyppäsi maataloudesta digitaalipalveluihin mutta pärjää Kiinaa huonommin. USA on kilpailussa Kiinan kanssa takamatkalla päästettyään valmistavan teollisuutensa karkaamaan halpatuotantomaihin, Siltala sanoo. Aurinkopaneelija patteriteollisuus keskittyi Kiinaan, vaikka Saksan piti olla niissä johtava maa. Siltalan mukaan pandemiassa USA ei saanut aikaan edes maskeja ja sairaalahansikkaita. It-firmojen ja lentokoneteollisuuden ja aseteollisuuden lisäksi tarvitaan myös kaikenlaisia konepajoja, koneenosien jyrsijöitä ja hiojia, levyjen vääntäjiä ja muotoilijoita. – Tällainen pienten ja keskisuurten yritysten verkosto on Suomessa yleinen, mutta liian usein se on riippuvainen yhdestä ostajasta, kuten Nokian alihankkijat saivat havaita, Siltala muistuttaa. NOKIAN HÄVIÖ APPLELLE Suomen viennin vaihtosuhde heikkeni Nokian hävittyä Applelle. Siltala toteaa, että Suomessa palattiin tuottamaan sellua, joka oli 1950-luvun päävientituote. Se vietiin pahvilaatikoiden raakaaineeksi Kiinan postimyyjille. Hienopaperikoneet ajettiin alas digikumouksen myötä. Työmarkkinasuhteita kärjistettiin periaatteellisesti, vaikka metSuomalaista työelämää tutkineen professori Juha Siltalan mukaan työelämän suurimmat muutokset viimeisten 50 vuoden aikana ovat johtuneet kaupan ja rahaliikkeiden vapautumisesta sekä automaatiosta. Molemmat ovat vaikuttaneet työn hintaan ja työntekijöiden neuvotteluvaraan. TEKSTI MIIKA VÄHÄMAA KUVA PEKKA ELOMAA Teolliset yhteiskunnat ovat kaikkine vääryyksineenkin suhteellisen rauhallisia. Tekijä_2023_12_sisus.indd 18 Tekijä_2023_12_sisus.indd 18 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22
AJASSA 12/2023 Tekijä 19 säyhtiöiden todellinen ongelma oli 2000-luvulla viivästynyt tuotekehittely ja siitä johtuva matala teknisen tuottavuuden kasvu. – Suomen metsäteollisuus oli keskittynyt jauhamaan sellua Kiinan tarpeisiin, vaikka puuvillan korvaaminen puukuiduilla tai ligniinin käyttö hartseissa, biomuoveissa ja polyuretaanissa avaa ympäristökriisiä ratkaisevia mahdollisuuksia. Nanosellusta voidaan tehdä paitsi vaatekuituja, myös polkupyörän runkoja ja superkondensaattoreita sähkön välivarastointiin, Siltala kuvailee. – Metsätaseessa on kyse sekä hiilinielusta että arvoketjusta: myydäänkö nuori puu halvalla hötöksi vai tehdäänkö siitä jotakin lujempaa ja hinnaltaan parempaa? Siltala kysyy. Esimerkiksi yhdistämällä vetyä ja sellutehtaan päästöistä talteen otettua hiilidioksidia saataisiin päästötöntä bensaa. – Vetyenergian ongelmana on ollut sen erottamaton yhteys maakaasuun ja metaanipäästöihin eikä vähiten ”puhtaan” vedyn vedestä erottamisen vaatima energiamäärä. Siltalan mukaan nyt on vaarana, että kansainväliset tuulienergiaa vaativat vedyntuottajat hyödyntävät kyllä halvan sähkön, mutta eivät välttämättä luo työpaikkoja. – Akkutehtaita on luvassa, mutta nekin ovat kiinalaisomisteisia, Siltala huomauttaa. Suomesta löytyy vihreän siirtymän metalleja kuten kobolttia, nikkeliä ja litiumia, mutta elleivät kaivokset pysy omissa käsissä, tuottokin saattaa karata ja pahimmillaan jäljelle jää vihreän utopian sijasta vihreää myrkkylietettä. OMANARVONTUNTOA TUOTTAMASSA Siltalan mukaan teollisuustyö ansaitsee huomiota myös oheisvaikutustensa takia. Jos arvoketju on kunnossa, palkka riittää elämiseen. – Oikeasti hyödyllinen ja tuottava työ tukee tekijöiden omanarvontuntoa. Sillä on suora vaikutus yhteiskunnan ilmapiiriin. Pandemian jälkeen uutisoidut puukkotappelut ja ryöstöt kertovat yrityksestä ryöstää arvostusta ja arvostuksen symboleita toisilta, Siltala sanoo. Joka tietää oman arvonsa, ei sen sijaan tarvitse toisten nöyryyttämistä, Siltala kuvaa. – Teolliset yhteiskunnat ovat kaikkine vääryyksineen ja saasteineenkin suhteellisen rauhallisia ja tasa-arvoisiakin verrattuna siihen, mitä deindustrialisaation (teollisen tuotannon vähenemisen) yhteiskunta on kyennyt tarjoamaan. ? Myydäänkö puu halvalla hötöksi vai tehdäänkö siitä jotakin parempaa? JUHA SILTALA Historioitsija ja Helsingin yliopiston Suomen historian professori. Väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1985 aiheenaan Lapuan liikkeen toiminta 1930-luvulla. Työskennellyt aiemmin Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja tutkijana sekä Helsingin yliopiston tutkijana. Tunnetaan näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana ja yhteiskuntakriitikkona. Tekijä_2023_12_sisus.indd 19 Tekijä_2023_12_sisus.indd 19 5.12.2023 14.22 5.12.2023 14.22