• Tuulta päin TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 12/2022 Myrskyinen vuosi 2022 on koetellut kotitalouksia. Moni yritys on seilannut myötätuulessa. 6 Digiloikka liiton hyödyksi 26 Pulkat valetaan Heinolassa 42 Hermeksestä työelämätietoa 50 Blicken mot supervalåret 56 Joulumuoriakin jännittää 59 Näkemiin, Tapio Tomsten!
• LUOTTAMUSHENKILÖILMOITUKSET ASIOINTIPALVELUN KAUTTA Luottamushenkilöilmoituksia pääsee nyt tekemään asiointipalvelun kautta osoitteessa asiointi.teollisuusliitto.fi. Voit jättää palvelun kautta sekä toimipaikkojen että ammattiosastojen tarvittavat ilmoitukset. Allekirjoitusta vaativat lomakkeet lähtevät järjestelmän kautta sähköisesti allekirjoitettaviksi, kun lomakkeen täyttäjä lähettää lomakkeen. Lomakkeet menevät automaattisesti myös liittoon käsiteltäviksi. ANMÄLAN OM FÖRTROENDEVALDA GENOM E-TJÄNSTEN Nu kan man lämna in anmälan om val av förtroendevalda på asiointi. teollisuusliitto.fi. Du kan i tjänsten anmäla om förtroendevalda både för fackavdelningar och arbetsplatser. De blanketter som kräver underteckning skickas genom systemet för e-signatur, då personen som fyller i blanketten skickar den. Blanketterna går också automatiskt till förbundet för behandling. LIITTO TIEDOTTAA TOIMI NÄIN ? ? Kirjaudu sisään asiointi.teollisuusliitto.fi vahvan tunnistautumisen (mobiilivarmenne tai verkkopankkitunnukset) avulla. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti, että sinulla on oikeus täyttää ilmoitus. ? ? Löydät ilmoitukset kohdasta Lomakkeet. ? ? Varmista, että olet täyttänyt kaikki pakolliset, punaisella tähdellä merkityt kohdat, jotta pääset lähettämään lomakkeen. ? ? Täytä lomake ja lähetä. Allekirjoitettavat lomakkeet lähtevät automaattisesti sähköisesti allekirjoitettaviksi. Lomake lähtee myös automaattisesti liittoon käsiteltäväksi. Jos sinulla on ongelmia palvelun käyttämisen tai lomakkeen täyttämisen kanssa, kysy apua: Puhelinpalvelu 0800 414 778 (arkisin klo 9–12), asiointipalvelu@teollisuusliitto.fi GÖR SÅ HÄR ? ? Logga in på asiointi.teollisuusliitto.fi med hjälp av stark identifiering (mobilcertifikat eller nätbankskoder). Systemet känner igen att du har rätt att fylla i en anmälan. ? ? Du hittar anmälningarna under Lomakkeet (blanketter) ? ? Se till att du har all information som behövs (märkt med en röd stjärna), så att du kan skicka in den ifyllda blanketten ? ? Fyll i blanketten och skicka in den. De blanketter som ska undertecknas skickas automatiskt elektroniskt för e-signatur Blanketten går direkt till förbundet för behandling Om du har problem med att använda E-tjänsten eller fylla i blanketten kan du vända dig till förbundet: Telefontjänsten 0800 414 778 (vardagar klockan 9–12), asiointipalvelu@teollisuusliitto.fi
• 12/2022 Tekijä 3 SISÄLTÖ LA U RI RO TK O UUDISTUKSELLA YHDENVERTAISEEN VANHEMMUUTEEN Perhevapaauudistus on työntekijöille mieluinen asia, jota Teollisuusliittokin on ajanut pitkään. Nyt työnantajilta tarvitaan myönteistä asennetta, jotta isät lisäisivät perhevapaiden pitämistä. PULKKAA PUKKAA Perinteiset lumilelut löysivät uuden kodin Heinolasta. Pulkkien lisäksi Wiitta valmistaa putkiyhteitä ja toimii muovituotteiden sopimusvalmistajana. KA N N EN KU VA ER IC LE RA IL LE Z KRIISIT KURITTAVAT, MUTTA AVAAVAT MYÖS MAHDOLLISUUKSIA KANSI Vuosi 2022 ei ole ollut helppo kenellekään. Ilmastonmuutoksen ja koronapandemian päälle vyöryi vielä Venäjän aloittama sota Euroopassa. Kotitaloudet ovat ahtaalla, mutta monilla yrityksellä menee kriiseistä huolimatta yllättävän hyvin. 8 ? Valmiita pulkkia nipuissa Wiitan Heinolan tehtaalla odottamassa pääsyä kauppoihin ja mäenlaskuun. 18 TU O M A S IK O N EN 26
• 4 Tekijä 12/2022 Se ur aa va nu m er o ilm es ty y 11 .1. 20 23 26 Wiitalla tuotanto laajenee niin, että tilat käyvät ahtaaksi 34 TYÖYMPÄRISTÖ Vakuutusvilppiin syyllistyy useammin työnantaja kuin työntekijä 37 Lyhyet 38 VALTUUSTO Jäsenmaksu säilyy ennallaan, keskusteluissa esillä vaalit ja työehtosopimukset 42 HERMES-SOVELLUS Kausityöntekijöiden työelämätieto kulkee kännykässä 45 LIITTOKOKOUS 2023 Valitsijayhdistykset ja vaaliliitot 47 OIVALTAJA Pääluottamusmies Pekka Karttunen 56 HARRASTAJA Joulumuori Maarika Salstela 58 Pulmat 59 Sarjakuva 05 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 06 AVAAJA Strategian kulmakivet, osa 4: Mahdollistajat 08 KANSI Kriisien vuosi näytti yhteistyön tärkeyden 16 NÄKIJÄ Kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinonen 18 Perhevapaauudistus tähtää tasa-arvoon perheissä 22 KEKSINTÖ Ocean Cleanup puhdistaa meriä muovista 25 Lyhyet ? HARRASTAJA Joissain perheissä joulupukki ja -muori tilataan, vaikka lapset ovat jo yläkouluiässä, koska se on tullut tavaksi, kertoo joulumuorina toimiva Maarika Salstela. ? SVERIGE Svenska fackförbundet IF Metall omvalde ordförande Marie Nilsson och avtalssekreterare Veli-Pekka Säikkälä under förbundskongressen i Göteborg. ? HERMES-SOVELLUS Maaja metsätalousalojen työntekijöille ja työnantajille suunnattu Teollisuusliiton toteuttama maksuton Hermes-kännykkäsovellus julkaistiin sovelluskauppoihin marraskuun lopussa. 56 52 46 MAAILMA Latinalaisessa Amerikassa käy muutosten tuulet 49 Lyhyet 50 FACKET Avtalsrörelsen, val och kongressen i fokus när fullmäktige samlades 52 FACKET Svenska IF Metall samlades till kongress 54 BRIEF IN ENGLISH Four cornerstones 55 A-kassa / A-kassan AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA VAPAALLA ST EF A N JE RR EV Å N G / IF M ET A LL M A RK KU TI SS A RI N EN Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Suvi Sajaniemi 040 553 2330 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 TAITTAJA (12/2022) Mari Piironen PunaMusta Oy KUVATOIMITTAJA Kiti Haila 040 820 9052 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. 42
• 12/2022 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 14.12.2022 Työttömyysturvan leikkaus on uhka työttömien selviytymiselle A nsiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa ja kestoa ei pidä leikata. Se aiheuttaisi taloudellisia vaikeuksia työttömiksi jääneille ja vaikeuttaisi heidän selviytymistään. Taloudelliset vaikeudet heikentävät ihmisten henkistä hyvinvointia. Huoli tulevasta verottaa toimintakykyä. Jos toimintakyky alentuu runsaasti tai pidempiaikaisesti, muodostuu siitä ongelma ja selviytymisen este. Ihmisten tavallinen toimintamalli taloudellisten vaikeuksien kohdatessa on keskittyä niiden ratkaisemiseen. Tällöin muut tehtävät siirtyvät takaalalle. Tämä on ymmärrettävää. Erääntyneitä laskuja ja velkoja voi saada järjesteltyä vain joksikin ajaksi tai ei lainkaan. Laskun perijää kiinnostaa vain raha. Tieto velallisen aktiivisuudesta työmarkkinoilla tai lähetetyistä työhakemuksista ei auta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa eläminen tarkoittaa sopeutumista aikaisempaa alemmalle tulotasolle. Suurin osa ihmisistä onnistuu siinä sinnitellen niin, että jaksaminen riittää elämän hallintaan ja työuran rakentamiseen. Peruspäivärahalle putoaminen tuo katastrofin ainekset elämään. Pakollisten laskujen maksamisesta tulee pulma, ja yksikin yllättävä menoerä voi suistaa kotitalouden pidon vielä jotenkuten hallinnassa olleesta tilanteesta raiteiltaan. Vähänkään isommat hankinnat, kuten pesukoneen ostaminen hajonneen tilalle, lykätään tulevaisuuteen. Terveydenhoitoja lääkekuluissa säästetään. Silti velkaantumisen ja velkakierteeseen joutumisen riski kohoaa. Vuosien 2008–2009 finanssikriisistä selviytymistä edisti kaksi rakenteellista tekijää. Matala korkotaso ja hintojen maltillinen kehitys suojasivat ihmisiä kriisin vaikutuksilta. Vallitseva tilanne on toisenlainen. Inflaatio laukkaa ja korkotaso on noussut. Kaikki toimeentuloa heikentävät muutokset kasautuvat nyt näiden elämistä jo vaikeuttaneiden tekijöiden päälle. On ilmeistä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen tai korvaustason alentaminen johtaisivat muiden sosiaalitukien käytön lisääntymiseen. Jos jokin seikka ihmisiä yhdistää, se on pyrkimys ja tahto selviytyä. Tämä ominaisuus ei määrity tai jakaudu työmarkkina-aseman perusteella. Siksi taloudelliset, koulutukselliset ja muut tarvittavat toimenpiteet sisältävä aito tukipolitiikka on avain tulevaisuuteen. Se vastaa ihmisten haluun hallita elämäänsä itsenäisesti ja riippumattomasti. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi "Vaikuttaa siltä, että hyvinvointivaltion säilyminen vaatii talouskasvua, ja talouskasvun jatkuminen vaatii luonnonvarojen hyödyntämistä. Toisin sanoen, jos haluamme hyvinvointivaltion säilyvän, meidän on suhtauduttava myönteisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen." TIMO EKLUND Teollisuusliiton erikoistutkija
• Digiloikkivat mahdollistajat T eollisuusliiton uusi strategia vuosille 2023–2028 käsitellään ja hyväksytään toukokuun 2023 liittokokouksessa. Strategiaan kirjataan liiton tavoitteet sekä tavoitteisiin vievät työkalut. Uuden strategian kulmakiviä on neljä: työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskuntavaikuttaminen ja mahdollistajat. EI MUODIN, VAAN HYÖDYN VUOKSI – Ei mennä muotien mukana, vaan hyödynnetään digitalisaation parhaat puolet, kuvailee Teollisuusliiton koulutuspäällikkö Hannu Siltala. Siltalan mukaan Teollisuusliiton toiminnassa on otettu läpi koko linjan ”valtaisa digiloikka” parin viime vuoden aikana. Liiton järjestelmiä on uudistettu. Kurssihallinta pyörii Telmojärjestelmällä. Howspace-oppimisalustaa hyödynnetään jo lähes kaikilla kursseilla. Liittovaltuuston ja liittokokouksen aloitteet tehdään sähköisesti, ja ensi kevään liittokokous aiotaan järjestää paperittomasti. – Mutta meidän on huolehdittava siitä, että liiton henkilökunta ja jäsenistö osaavat myös käyttää näitä digitaalisia välineitä. Siltala kuvaa, että tämän takaamiseksi on toisinaan tehtävä isoja satsauksia. Esimerkiksi kaikki liiton koulutusyksikön työntekijät ja Murikan opettajat ovat jo käyneet verkkopedagogiikan kurssin. Liiton koulutustarjonta ei missään nimessä hylkää Murikan kursseja eikä ylipäänsä lähiopetusta, vaikka monimuotoista eli lähiopetusta ja digiopetusta yhdistäviä kursseja ja koulutusta tarjotaan jatkossakin. JÄSENET HALUAVAT LÄHIOPETUSTA – Vielä pitkälle tulevaisuuteen lähiopetus tulee olemaan se meidän juttumme pitkäjänteisessä koulutuksessa. Meidän jäsenemme pitävät parhaimpana lähiopetusta. Kun valtakunnan päättäjät painottavat tarvetta elinikäiseen oppimiseen, Siltalaa hämmästyttää eräiden työnantajatahojen into yrittää karsia liittojen antamaa, työnantajatuen piirissä olevaa, laadukasta opetusta. Koulutuspäällikkö harmittelee, että toimihenkilöliittojen lyhyempiä ja verkkopohjaisempia koulutuksia vertaillaan ylistävästi lähiopetukseen. – Toimihenkilöillä on yleensä AMKtai korkeakoulutasoinen tutkinto. Tosiasia on se, että meidän jäsenemme joutuvat lähtemään takamatkalta. Tätä ei tarkoituksella haluta ymmärtää. Mutta kun meidän ihmisillemme tarjotaan mahdollisuus perusteelliseen opiskeluun, he saavuttavat kyllä korkeakoulutetut, ja menevät lopulta jopa ohi, Siltala kuvailee tyytyväisenä. Työnantajissa on myös niitä, jotka ovat ymmärtäneet, miten hyödyllistä kaikille osapuolille työntekijöiden kouluttautuminen on. – Muutamat työnantajajärjestöt ovat jo ottaneet sopimuksiinsa koko meidän koulutuspakettimme, Siltala iloitsee. Teollisuusliiton uusi strategia rakentuu neljästä kulmakivestä. Mahdollistajat ovat osaamista, resursseja, viestintää ja jäsenpalvelua. Digitalisaation viisas hyödyntäminen on mahdollistamisen ytimessä. TEKSTI SUVI SAJANIEMI JA ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS VELI-PEKKA HEINO JA EMILIE UGGLA 12 AVAAJA 6 Tekijä 12/2022
• VIESTINTÄÄ DIGIKÄRKI EDELLÄ Liiton viestintä on tiedottamista, markkinointia ja journalismia. Kaiken tämän toteuttamiseksi viestinnän palettia on liitossa kirjavoitettu ja nyt katetaan lukuisat digialustat unohtamatta liiton omia sirkuttajia twitterin kaltaisilla kanavilla. – Viestinnän maailma, jos mikä, muuttuu nopeasti. Meidän on oltava edelleenkin niillä sähköisillä välineillä mukana, joita kansa käyttää. Muuten ihmiset menevät meistä oikealta ja vasemmalta ohi ja ryhtyvät käyttämään uusia sovelluksia ja alustoja, joilla muut sitten hoitavat viestinnän. ”Hoitamisella” Siltala viittaa valtavirtamedian tapaan antaa ay-liikkeestäkin tahallisen vääristeltyä tietoa. Mutta edelleen painetulla Tekijälehdellä monipuolisine sisältöineen on Siltalasta paikkansa liiton viestinnässä. Lyhyitä virtuaalitilaisuuksia pitää Siltalan mielestä jatkossakin hyödyntää pikaisesti yllättäviin tiedottamisen tarpeisiin. – Kun halutaan saada sana nopeasti leviämään ja porukat koolle, digivälineet ovat kaikkein nopein tapa. Raha on mahdollistaja sekin. SAK:laiset liitot eivät ole tavoitteistaan huolimatta päässeet siihen, että jäsenmaksuilla katettaisiin liiton menot. – Teollisuusliiton toiminta olisi kapea-alaisempaa, jollei meillä olisi sijoitustoimintaa. Elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa ja joudumme toimimaan sen pelisäännöillä. Sijoitustoiminta takaa tulevaisuudessakin sen, että pystymme ajamaan duunarin etuja laajasti, Siltala toteaa. JÄSENPALVELUITA VERKKOON Jäsenpalvelutkin ovat siirtymässä verkkoon aivan kuten niin moni muukin toiminto suomalaisessa yhteiskunnassa. Liiton on hyödynnettävä helposti käytettäviä yhteydenpitokanavia, joilla niin luottamushenkilöt kuin rivijäsenetkin voivat kätevästi hoitaa asioitaan tai olla yhteyksissä liiton henkilökuntaan. Kehityssuunnittelija VeliPekka Heino Teollisuusliiton kehittämisyksiköstä kertoo, että kohta päättyvällä strategiakaudella 2018–2023 Teollisuusliitto on panostanut nimenomaan jäsenpalveluihin. – Uudessa strategiassa painotus on varmaankin koulutuksessa ja osaamisessa. Miten aktiivien kurssit olisi paras järjestää? Se tulee olemaan iso teema strategiassa, Heino ennakoi. Kun Teollisuusliiton kaikki strategiset kulmakivet ovat vahvoja, ruokkivat ne toisiaan. Järjestöllinen vahvuus kasvattaa jäsenmäärää ja sitä kautta resursseja. Onnistunut yhteiskuntavaikuttaminen parantaa työmarkkinatoiminnan mahdollisuuksia ja vahva työmarkkinatoiminta luo järjestöllistä vahvuutta. ? AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai Twitterissä @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. Juttusarja esittelee Teollisuusliiton uuden strategian neljä kulmakiveä. JÄRJESTÖLLINEN VAHVUUS YH TE ISK UN TA VA IK UT TA MI NE N TYö MA RK KIN ATO IM INT A MAHDOLLISTAJAT: Jäsenet Osaaminen Viestintä Tietojärjestelmät Liiton talous Osa 4: Mahdollistajat STRATEGIAN KULMAKIVET 12/2022 Tekijä 7 AJASSA
• Ilmastonmuutoksen, koronaviruksen ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama poikkeusaika on näyttänyt yhteistyön tärkeyden. Kriisivuosi 2022 on koetellut kotitalouksia, mutta monilla yrityksillä menee lujaa. Yhdessä läpi vaarallisten vesien 8 Tekijä 12/2022 TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVITUS ERIC LERAILLEZ
• 12/2022 Tekijä 9 ? AJASSA
• T alouden ja työllisyyden mittareiden perusteella vuosi 2022 ei näytä kriisikaudelta suomalaisessa teollisuudessa. Nyt aletaan olla koronaa edeltävän ajan lukemissa ja niiden ylikin, kertovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta. – Selkeät korkeasuhdanteen tunnusmerkit täyttyvät tällä hetkellä, Eklund sanoo. – Suomen työllisyysaste on pysynyt korkealla, ja lomautusten määrä on vuodessa puolittunut, Anttila kertoo. Vuoden 2008 talouskriisi näyttää talouslukujen valossa paljon dramaattisemmalta kuin korona-ajan ja Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset. Valtiovalta ja yritykset ovat pystyneet tekemään tarvittavia muutoksia tilanteen mukaan. Erityisesti Pohjoismaat näyttävät selvinneet kriisiajoista pienimmillä seurauksilla. – Näyttää, että näiden maiden taloudet kestävät hyvin tällaiset kriisit, Eklund sanoo. YRITYKSET TAKOVAT TULOSTA Inflaation eli hintojen nousun kiihtyessä oli huolena, pystyvätkö yritykset sopeuttamaan toimintojaan kulujen kasvaessa. – Suomalaisilla yrityksillä on hinnoitteluvoimaa. Ne ovat pystyneet siirtämään onnistuneesti kasvaneita kuluja omiin hintoihinsa. Ja siinä sivussa kasvattamaan omia katteitaan, Eklund sanoo. – Monien yritysten ei ole tarvinnut tinkiä voitto-osuudestaan, päinvastoin, Anttila toteaa. Tästä huolimatta julkisessa keskustelussa maalataan hyvin synkkiä kuvia tulevista ajoista. Tilanteeseen vaikuttavat lähestyvät eduskuntavaalit ja menossa olevat työehtosopimusneuvottelut. – Eduskuntavaalien läheisyys paineistaa poliittista keskustelua entistä ärhäkämmäksi. Ja kun neuvotellaan palkkaratkaisuista, uhkakuvia aletaan aina maalailla työnantajapuolella, Anttila sanoo. Valtion velan kauhistelu on myös tavallista vaalien alla. Hintakriisi keskellä korkeasuhdannetta Vuosi 2022 on ollut talouden ja työllisyyden kannalta nousukautta. Useimmat yritykset ovat tehneet hyvää tulosta, mutta hintojen nousu kurittaa kotitalouksia. Kansainvälisen ilmastopolitiikan tavoitteet ovat oikeat, mutta toteutus on hidasta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi olla ilmastokriisin hoidon kannalta tuuppaus oikeaan suuntaan. Ilmaston lämpenemisen hidastaminen on elintärkeää, jos maapallo halutaan pitää tulevaisuudessakin elinkelpoisena miljardeille ihmisille. Yleisellä tasolla tästä on maailmanlaajuinen yhteisymmärrys, mutta käytännön toimista sopiminen ei ole helppoa. Viimeksi asioita puitiin marraskuussa Egyptissä YK:n ilmastokokouksessa. – Se turhauttaa vuosi vuodelta enemmän, kuinka hidasta päätöksenteko on, sanoo Egyptin kokouksessa mukana ollut SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka. Toisaalta hän ymmärtää, etteivät päätökset ole helppoja, kun puhutaan valtavista panostuksista. Ilmasto lämpenee, ennakointia tarvitaan – Surullista kuitenkin on, että ilmastotoimet ja -tuet ovat paljon pienempiä, kuin mitä maailmalla annetaan tukia fossiilisiin energiamuotoihin, Björkbacka sanoo. KANSALAISJÄRJESTÖT VAIKUTTAVAT Ihmisoikeuksien toteutuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä ei ole itsestään selvää. On nurinkurista, jos esimerkiksi hillintäprojektilla tuhotaan alkuperäiskansan asuinja metsästysmaat. Kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyö on tärkeää, jotta kaikki näkökulmat tulevat kuulluiksi. – Ihmisoikeuskysymykset ovat neuvotteluissa kauppaväline, Björkbacka toteaa. Neuvotteluissa on kyse myös tulkinnoista ja sanamuodoista. Esimerkiksi Lähi-idän rikkaat öljyvaltiot ovat tulkinneet oikeudenmukaisen vihreän siirtymän 10 Tekijä 12/2022
• Teollisuusliiton jäsenpaneelille loka–marraskuussa 2022 tehtyyn kyselyyn vastasi 2004 henkilöä (70%). Kun kaikki tulosi otetaan huomioon, saatko tavanomaiset menot niillä katettua...? % 35 30 25 20 15 10 5 TEOLLISUUSLIITON OSTOVOIMAKYSELY Suurin vaikeuksin Vaikeuksin Pienin vaikeuksin Melko helposti Helposti Hyvin helposti Lä hd e: Te ol lis uu sl iit to 7 15 33 28 12 5 ”Tavalla tai toisella on kotitalouksien ostovoima saatava paremmaksi. Yhä useammalle on nyt väliä sillä, mitä eurolla saa, kun pistää rahan kiertämään.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö ? AJASSA – On harrastettu aktiivista suhdannepolitiikkaa. On vastattu perustelluilla toimilla tilanteeseen. Siksi julkinen talous on nyt syvän alijäämäinen, Eklund sanoo. KOTITALOUKSILLA VAIKEAMPAA Työntekijöiden näkökulmasta tilanne on vaikeampi. Kovin hintojen nousu sitten 1980-luvun syö ostovoimaa ja laittaa monet kotitaloudet tiukalle. Teollisuusliiton jäsenpaneelille loppuvuonna 2022 tehty ostovoimakysely kertoo, että viidesosa 2 004 vastaajasta arvioi taloustilanteensa huonoksi. Luottamus tulevaan on heikkoa, sillä kolmannes arvioi taloustilanteensa olevan nykyistä huonompi vuoden kuluttua. – Ostovoima on se, missä kriisi näkyy tavallisten ihmisten elämässä, Eklund sanoo. Teollisuusliitto on esittänyt, että ostovoimaa parannettaisiin palauttamalla vuonna 2016 kilpailukykysopimuksessa työnantajilta työntekijöille siirretyt noin kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksut takaisin työnantajien maksettavaksi. – Tavalla tai toisella on kotitalouksien ostovoima saatava paremmaksi. Yhä useammalle on nyt väliä sillä, mitä eurolla saa, kun pistää rahan kiertämään, Anttila sanoo. Selkeä tapa vastata inflaatioon on palkkojen nostaminen. Niin on tehty myös Suomen kilpailijamaissa. – Työllisyys on huipussa, ja yrityksillä menee hyvin. Eikös nyt olisi palkankorotusten aika? Anttila kysyy. tarkoittavan, että muut maat maksavat heille öljytaloudesta irtautumisesta. Turhauttavista hidasteista huolimatta kansalaisjärjestöjen työ tuottaa tulosta. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennysten markkinahyvitysmekanismiin liittyvät suositukset palautettiin valmisteluun ihmisoikeusjärjestöjen tekemän painostuksen ansiosta. Suosituksissa oli puutteelliset ekologiset ja ihmisoikeudelliset kriteerit. – Sillä on vaikutusta, kun kansalaisjärjestöjen kanssa saadaan rivit suoriksi, Björkbacka sanoo. VAUHTIA VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sekoittanut Euroopan energiatilanteen perin pohjin. Venäläisestä öljystä ja kaasusta ollaan irtautumassa huomattavasti suunniteltua nopeammin. – Kaasuputken sulkeminen pakotti Euroopan polvilleen miettimään energiapolitiikkaa. Siinä on myös mahdollisuus, Björkbacka sanoo. Alkuun venäläistä energiaa saatetaan korvata polttamalla hiiltä ja puuta entistä enemmän, mikä kasvattaa hiilidioksidipäästöjä. Björkbacka kuitenkin arvioi, että hieman pidemmällä aikavälillä vihreiden teknologioiden kehitys ja päästöttömien energiamuotojen käyttöönotto vauhdittuvat. – Sota voi olla iso nytkähdyspiste, kun myöhemmin katsotaan asiaa, Björkbacka arvioi. ENNAKOINTI ELINTÄRKEÄÄ Yritysten on jatkossa panostettava vähäpäästöiseen ja energiaa säästävään toimintaan. Näköpiirissä ei ole, että ilmastonmuutoksen torjunnassa oltaisiin ottamassa taka-askelia. – Pitää ennakoida ja muuttaa yrityksen liiketoimistrategiaa, Björkbacka sanoo. Kaikkien osapuolien kannalta on parasta, että yritykset ennakoiden parantavat mahdollisuuksiaan työllistää. Jos prosesseja, teknologioita ja työntekijöiden osaamista kehitetään ajoissa, säästytään tehtaiden sulkemisilta ja työttömyydeltä. Jos työnantajat eivät ole aktiivisesti kertomassa duunareille ilmastotoimistaan, ei siihen pitäisi tyytyä. – Työntekijöiden pitäisi kysellä toimien perään ja varmistaa, että yritykset ovat valmiita hiilineutraaliin yhteiskuntaan, Björkbacka sanoo. ? 12/2022 Tekijä 11
• 12 Tekijä 12/2022 Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja ja teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen kertoo, että vuosi 2022 ei ole tuonut suuria muutoksia sektorin toimialoille. – Tilanne voi näkyä Venäjän kauppaa tehneissä yrityksissä, mutta isossa kuvassa vaikutuksia on vähän, Virtanen sanoo. Energian hinnannousu on näkynyt selvimmin työpaikkojen arjessa. Teknologiasektoriin kuuluvilla alkutuotannon aloilla poikkeusajat ovat näkyneet myös kausityövoiman saatavuudessa. – Suomessa teollisuudella on mennyt tämä vuosi hyvin. Meillä on äärettömän korkea työllisyysaste, ja yritykset ovat tehneet hyvää tulosta koko vuoden, Virtanen sanoo. Yksittäisten yritysten tilanteista ei kannata tehdä liian pitkälle vietyjä yleistyksiä. – Oli suhdanne mikä tahansa, aina noin 20 prosentilla yrityksistä menee huonommin, Virtanen toteaa. Epävarma maailmantilanne ja huoli tulevasta ovat näkyneet myös loppuvuoden työehtosopimusneuvotteluissa. Talousluvut osoittavat, että palkankorotukset eivät vaaranna Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Epävarmoissa oloissa työehtosopimusneuvotteluissa olisi mahdollisuus vakauttaa tilannetta. Teknologiateollisuudessa ei syntynyt sopua vuoden 2023 palkankorotuksista, joten työehtosopimukset aukesivat kokonaisuudessaan neuvoteltaviksi. – Olisi fiksua saada vuotta pidempi ratkaisu. Tulisi ennustettavuutta ja vakautta yrityksille, Virtanen sanoo. SOPEUTUMISKYKYÄ ON KOETELTU Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho kertoo, että kriisivuosi 2022 on koetellut yrityksiä ja työntekijöitä hyvin eri tavoin. – Joillain aloilla, esimerkiksi lääketeollisuudessa ja öljybisneksessä, on mennyt aivan hyvin. Sitten on aloja, joissa nykyiset sähkönhinnat ja energiakriisi vaikuttavat kannattavuuteen, Laiho kertoo. Harva toimiala tai yritys on täysin suojassa kriisien vaikutuksilta. – Teollisuudessa on pitkiä tuotantoja toimitusketjuja. Kun yksi alkaa ontua, vaikuttaa se muihinkin, Laiho sanoo. Tulevaisuudenkuva on tällä hetkellä hyvin kirjava. – Pelätään hiipumista ja lamaa. Samaan aikaan pitäisi saada työvoimaa lisää ja miettiipä osa yrityksistä investointejakin, Laiho sanoo. Vuoden 2023 palkankorotuksista ei kemian aloilla päästy yhteisymmärrykseen, joten koko työehtosopimus aukesi neuvoteltavaksi. Epävarmassa tilanteessa vakaille työmarkkinoille luulisi olevan tilausta. – Pyrimme vaikuttamaan siten, että saataisiin stabiiliutta ja ennustettavuutta lisää, samalla kun ostovoimaakin on turvattava, Laiho kertoo. Vuosi 2022 on näyttänyt, että mitä tahansa voi tapahtua. Sopeutumiskykyä on koeteltu. – Pitää pystyä venymään ja taipumaan, se on tämän vuoden raskas oppi, Laiho toteaa. USKO TULEVAAN RATKAISEVAA Korona-aika on kohdellut puutuotealan yrityksiä pääosin positiivisesti. Ihmiset ovat sijoittaneet rahaa koteihin, kun muut kulutusmahdollisuudet ovat olleet tauolla. – Puutuotealalla on ollut parhaita aikoja moniin vuosiin, kertoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut kahdensuuntaisia vaikutuksia. – Toisaalla yrityksillä on isoja vaikeuksia selviytyä tilanteesta. Sitten on yrityksiä, joille tilanne on tuonut positiivisia asioita, Alapartanen kertoo. Hintojen nousu ja epävarma tulevaisuudenkuva ovat huonoja merkkejä puutuotealalle. Ihmiset lykkäävät hankintoja ja rakennusprojekteja. – Jos luottamus tulevaan horjuu, se näkyy teollisuudessa ensimmäisenä puutuotesektorilla, Alapartanen kertoo. MUUTOSVUOSI MYÖS TES-KENTÄLLÄ Vuosi 2022 on ollut muutoksen aikaa mekaanisessa metsäteollisuudessa. Työnantajajärjestö Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimusten tekemisen, joten toimialalla siirryttiin yrityskohtaisiin sopimuksiin. Alapartanen arvioi, että epävarmoista asetelmista alkanut vuosi sujui työehtosopimuksilla mitaten onnistuneesti. – Jäsenemme on valtaosin saatu työehtosopimusten piiriin, Alapartanen kertoo. Mekaanisen metsäteollisuuden yrityksistä löytyi myös halua pysyä valtakunnallisen työehtosopimuksen piirissä. Useat yritykset siirtyivät soveltamaan puusepänteollisuuden sopimusta. Hirsitaloteollisuuden yritykset puolestaan järjestäytyivät ja solmivat alalle oman yleissitovan työehtosopimuksen. Työmarkkinakierros loi pohjan yrityskohtaisten sopimusten tekemiseen, mutta jatkossakin valtakunnalliset sopimukset ovat ykkösvaihtoehto, jolla luodaan vakautta. – Raaka-aineen, energian ja lopputuotteen hinnoissa ei näytä olevan mitään vakautta. Pitää ihmetellä, jos yhteiskunnassa ei nähdä tarvetta työmarkkinoiden tasapainolle ja ennustettavuudelle, Alapartanen toteaa. Neuvottelemalla vakautta epävarmoihin oloihin Teollisuudessa menee hyvin, mutta yksittäisiin yrityksiin kriisit ovat vaikuttaneet eri tavoin. Työehtosopimuksilla olisi mahdollisuus vakauttaa tilannetta.
• 12/2022 Tekijä 13 AJASSA ? Korona-aikana kansainvälinen ay-toiminta on lisääntynyt etäyhteyksien käytön ansiosta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on toisaalta luonut jakolinjoja. – Korona muutti työskentelytapaa kansallisesti ja kansainvälisissä puitteissa, kertoo kansainvälisen toiminnan päällikkö Jari Hakkarainen Teollisuusliitosta. Teollisuustyöntekijöiden ammattiliittojen kattojärjestössä IndustriALL Global Unionissa työskentely on siirtynyt pitkälti verkkoon. – Yllättävän nopeasti toiminta löysi uomansa, Hakkarainen sanoo. Käytännössä tämä on tarkoittanut, että kokouksia on entistä enemmän, kun paikan päälle ei tarvitse matkustaa. Sääntömääräisten asioiden käsittely on verkossa sujuvaa, mutta keskustelut saattavat kuihtua. Verkostojen ja luottamuksellisten suhteiden rakentaminen on erilaista verkkokokousten yhteydessä, mutta monenlainen toiminta on mahdollista hoitaa etänä. – Uskallan väittää, että vähintään puolet toiminnasta pystytään siirtämään verkkoon sisällön kärsimättä, Hakkarainen sanoo. VERKOSTO TUKENA TYÖTAISTELUSSA Positiivinen esimerkki kansainvälisen yhteistyön tiivistymisestä liittyy Paperiliiton ja UPM:n työtaisteluun alkuvuonna 2022. – Kyettiin rakentamaan konkreettisia solidaarisuuden osoituksia globaalisti, Hakkarainen kertoo. Monikansallisen UPM:n työntekijöiden ammattiyhdistysten verkosto kokoontui vähintään kerran kuussa ja otti kantaa tilanteeseen. Ay-toimijat Euroopasta ja Amerikan mantereilta olivat yhteydessä UPM:n johtoon ja asiakkaisiin. – Oli upeaa seurata, kun kansainvälinen ulottuvuus rakennettiin globaalin federaation tuella ja kyettiin tekemään yhteisiä päätöksiä, Hakkarainen kertoo. Paperiliitosta on kerrottu, että kansainvälisellä ulottuvuudella oli vaikutus työtaistelun lopputulokseen. Yhteistyö myös näytti, etteivät paperiliittolaiset olleet yksin puolustamassa työehtoja. – Toimintatapa tullaan varmasti monistamaan muihinkin yhtiöihin, Hakkarainen arvioi. SOTA AIHEUTTANUT JAKOLINJOJA Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022. – Hyökkäys on käytännössä aiheuttanut hajaannusta Euroopan ja Euroopan ulkopuolisen ay-liikkeen välillä, Hakkarainen kertoo. Euroopassa sota nähdään yksiselitteisen tuomittavana hyökkäyksenä itsenäistä valtiota ja demokraattista maailmanjärjestystä vastaan. Myös toisenlaisia näkökantoja on maailmalla. – Etenkin Latinalaisessa Amerikassa nähdään, että kriisi on USA:n ja Venäjän välinen, Hakkarainen kertoo. Yhdysvaltojen takavuosien toimet Latinalaisessa Amerikassa eivät ole unohtuneet, joten alueen ay-liikkeessäkin USA nähdään usein vihollisena. Venäläisten ammattiliittojen erottaminen on ollut esillä IndustriALL Global Unionissa, mutta äänestykseen asti asia ei ole edennyt, eikä äänestyksen lopputulos olisi ennalta selvä. Asiaan saatiin välirauha, kun venäläiset järjestöt jäädyttivät toimintansa järjestössä. TEHOSTAMINEN ON MAHDOLLISTA Ilmastonmuutoksen jarruttamiseen tarvitaan massiivisia toimia, joilla on jo kiire. Kasvihuonekaasujen karsiminen tarkoittaa joillekin aloille kutistumista ja kasvua toisille. Eurooppalainen ay-liike on vaatinut, että vihreä siirtymä täytyy hoitaa reilulla tavalla, jotta ilmastonmuutoksen torjunnan hinta hoidettaisiin yhteisvastuullisesti. – On oikeastaan ensimmäinen kerta, että kansainvälinen ay-liike on etupainotteisesti liikkeellä. Poikkeusajoista on otettava opiksi, että kansainvälisen toiminnan tehostaminen on mahdollista, Hakkarainen sanoo. Kriisit yhdistävät ja jakavat ”Pitää pystyä venymään ja taipumaan, se on tämän vuoden raskas oppi.” TONI LAIHO Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja
• Kriisit ovat osoittaneet, ettei valtioiden aika ole ohi. Kansainvälisessä politiikassa yhteistyö on paras keino rauhan ja taloudellisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014 ja aseellinen konflikti alkoi tuolloin Itä-Ukrainassa. – Sodan mahdollisuus oli läsnä pitkän aikaa. Oli todennäköistä, että konflikti laajenee, jos sitä ei ratkaista, sanoo maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta. Harva kuitenkaan osasi arvata helmikuussa 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen mittakaavaa. Maailmanpolitiikan asetelmaa voi pitää myös kylmän sodan uutena tulemisena. Patomäki muistuttaa, etteivät perimmäisinä pelotteina olevat ydinaseet kadonneet Neuvostoliiton romahdukseen 1990-luvun alussa. – Siinä mielessä kylmä sota ei koskaan loppunut, Patomäki toteaa. 1990-luvun murroskohdassa olisi kuitenkin ollut mahdollista lopettaa kylmä sota rakentamalla tasapainoista maailmanjärjestystä poliittisesti ja taloudellisesti. – 1990-luvulla hukattiin mahdollisuus. Kylmän sodan jälkeinen järjestys perustettiin yksioikoiselle markkinautopialle, Patomäki sanoo. Venäjällä valtioja talousjärjestelmä vaihtui äkkirysäyksellä, mikä tarkoitti yltiörikkaiden oligarkkien nousua ja isolle osalle kansaa epävarmuutta, köyhyyttä ja kurjuutta. Moni kaipasi kovempaa valtiovaltaa tasaamaan tilannetta. – Vladimir Putin tuli toteuttamaan sitä sosiaalista kysyntää, Patomäki sanoo. YK-RATKAISU UKRAINAAN? Ukrainan sodasta ja sitä edeltäneistä kehityskuluista kannattaa ottaa opiksi, että tilaisuuksia paremman maailman luomiseen ei kannata heittää hukkaan. – Ainoa rationaalinen politiikan suunta on, että ydinsodan todennäköisyyttä pienennetään, Patomäki sanoo. Ukrainan tilanne näyttää monin tavoin olevan umpisolmussa, mutta rauhan palauttamisen keinoja kannattaa aktiivisesti kehittää. – Sodat päättyvät ennemmin tai myöhemmin rauhanneuvotteluihin, Patomäki sanoo. Patomäki arvioi, että ulospääsy sodasta voisi olla valloitettujen Ukrainan alueiden saattaminen YK:n alaisuuteen. 10–15 vuoden demokraattisen kehityksen jälkeen alueet voisivat itse päättää, mitä haluavat tulevaisuudeltaan. – YK-ratkaisu antaisi tilanteen tasoittua, Patomäki perustelee. 14 Tekijä 12/2022 Parempi maailma ei rakennu itsestään Venäjän hyökkäyksen alettua julkinen mielipide ja poliitikkojen kannat Suomessa kääntyivät nopeasti Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyden kannalle. Suomi ja Ruotsi hakivat Naton jäseniksi toukokuussa. Jäsenyyden vahvistamisen jälkeen Suomi pääsee Naton pöytiin keskustelemaan. Patomäki katsoo, ettei Suomen painoarvo maailmanpolitiikassa kuitenkaan vahvistu verrattuna sotilaallisen sitoutumattomuuden aikaan. – Suomi tulee alisteiseksi osaksi länttä, joka muistuttaa kylmän sodan länttä, Patomäki arvioi. VALTIOT YHTEISTOIMINTAAN Talous-, terveysja turvallisuuskriisit ovat osoittaneet, ettei valtioiden aika ole ohi. Valtiot ja keskuspankit ovat ottaneet suurta roolia kriiseistä selviytymisessä. Aika näyttää, palataanko kriisien tasaannuttua vanhoille raiteille. Poikkeusajat ovat kuitenkin osoittaneet, että aiemmin mahdottomiksi leimatut opit ovatkin käytännössä toimineet ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. Hyvä esimerkki yhteistyön tuloksista on kesällä 2021 OECD:ssä ja G20 maiden kesken sovittu uudistus, joka pyrkii puuttumaan monikansallisten suuryritysten veronkiertoon. Uudistuksen tavoitteena on asettaa yritysverotukseen kansainvälinen minimi ja kohdentaa ylikansallisten yritysten veronmaksua maihin, joissa yritykset varsinaisesti toimivat. Tähän asti valtiot ovat kilpailleet yritysten huomiosta alentamalla yritysveroja. Tällaisessa kilpailussa useimmiten yritykset ovat voittajia ja tavalliset kansalaiset häviäjiä. Yhteiset pelisäännöt luovat myös yhteistä hyvää. – Peliasetelma on sama kuin ay-liikkeessä. Kun pystyy organisoimaan yhteistoimintaa, voi parantaa asemaa. Samaa voidaan tehdä valtioiden kesken, Patomäki sanoo. ? ”Ay-liikkeessä kun pystyy organisoimaan yhteistoimintaa, voi parantaa asemaa. Samaa voidaan tehdä valtioiden kesken.” HEIKKI PATOMÄKI Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori
• AJASSA 12/2022 Tekijä 15
• 16 Tekijä 12/2022 NÄKIJÄ Miten kiihtynyt inflaatio, Ukrainassa käytävän sodan tuoma talouden epävarmuus, nousuun karanneet lainojen korot ja pilviin ampaisseet sähkön ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat suomalaisen jouluun? ”Eivät välttämättä mitenkään”, vastaa professori Visa Heinonen. Vaikka raha on tiukassa, joulusta tuskin tingitään ” TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVA PEKKA ELOMAA J oulu, tuo kaikkien kulutusjuhlien äiti. Se on kohta jälleen ovella, mutta onko ihmisillä jouluun enää varaa? Suomessa vietettävä perinteinen joulu on professori Visa Heinosen mielestä hyvin pitkälti mainosihmisten luomus. Hän korostaa, että kulutusvetoinen joulu keksittiin Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Suomalainen perinteinen joulu taas luotiin aikakauslehtien artikkeleiden kautta maailmansotien välisenä aikana. – 1920ja 1930-lukujen aikakauslehdet loivat kuvaa siitä, miltä Suomen ”perinteinen” joulu näyttää. Artikkeleissa ja niiden kuvissa maaseudun pitopöytä tuotiin kaupunkiolosuhteisiin. Kaupunkilainen joulupöytä oli perinteisesti rakentunut enemmän kaloista ja säilykkeistä, eikä kinkusta ja laatikkoruoista. Median vaikutuksesta kaupunkien ja maaseudun joulutraditiot yhtenäistyivät, Heinonen sanoo. Se, kuinka paljon jouluun panostetaan rahaa, ei välttämättä riipu juurikaan perheen varallisuudesta. – Kulutusprofiili tulee usein lapsuudenkodista. Joissain kodeissa laitetaan jouluna ”ranttaliksi” eikä säästellä, ja joissain ollaan säästeliäämpiä ja vältetään ylivuotavaa kulutusta. Kaupoista ostettavien ja melko kalliiden lahjojen antaminen jouluna yleistyi Suomessa vasta 1950ja 1960-luvuilla. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun suomalainen kulutusyhteiskunta syntyi. Heinonen huomauttaa, että kun traditiot on kerran luotu, ne ovat usein varsin pysyviä. – Tilastot osoittavat, että valtavia muutoksia ei joulun kulutustraditioihin tule, vaan muutos on hitaampaa. Suhtautuminen joulunviettoon ei muutu yhdessä yössä. Suomalaiset kaupat ja yrittäjät voivat olla tässä suhteessa melko hyvillä mielin. Professorin ohje joulunviettäjille on, että maltillinen kulutus on viisautta. – Viestini ihmisille on, että eläkää elämäänne ja kuluttakaa maltillisesti siten, kuin varallisuutenne antaa myötä. En halua jakaa mitään ”Kuluttakaa, kuluttakaa!” -saarnaa, mitä talousihmiset joskus toitottavat. Ja silloin kun kulutatte, miettikää myös valintojenne ympäristövaikutuksia. TUOTTEISTA PALVELUIHIN Pidemmällä tähtäyksellä joulun kulutus seuraa yleisiä kulutustrendien muutoksia. Yhteiskunnassamme tavaroiden kulutuksesta siirrytään yhä enemmän palveluiden ja muiden aineettomien hyödykkeiden kulutukseen. Ihmiset laittavat yhä enemmän rahaa erilaisiin hyvinvointipalveluihin, ravintoloihin, kulttuuriin ja matkustamiseen. Toisaalta taas moni kulutushyödyke ostetaan nykyisin mieluummin palveluna kuin tuotteena. Omistaminen ei ole enää niin voimakkaasti ”se juttu”. Tällöin vaikkapa kesämökki, vene tai matkailuauto ennemmin vuokrataan kuin ostetaan omaksi. Esimerkiksi musiikki hankitaan aineettomasti suoraan kännykkään maksullisten tai mainosrahoitteisten suoratoistopalveluiden kautta. Myös tietokonepelit, elokuvat ja muu viihde kulkee yhä enemmän bittivirtana kodin laajakaistayhteyksin. Näitä annetaan paljon myös joululahjaksi. Perheen nuorisolle saatetaan ostaa vaikkapa lahjakortteja elokuvien ja musiikin suoratoistopalveluihin tai online-kauppoihin, joista voi ostaa tietokonepelejä tai niihin ominaisuuksia. – Tässä pitää kuitenkin muistaa, että tietokonesaleissa sijaitsevien palvelimien kautta tapahtuva kulutus ei itse asiassa ole aineetonta sinällään. Näiden palvelujen tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät sähköenergiaa, jonka tuottaminen taas on aineellista siinä mielessä, että se kuluttaa maapallomme niukkoja energiaresursseja. Suomessakin moni lakkautettu paperitehdas on saanut uuden elämän massiivisina palvelinja tietokonesaleina, joiden kautta ihmisten älylaitteiden kautta ” ”Suhtautuminen joulunviettoon ei muutu yhdessä yössä.”
• 12/2022 Tekijä 17 AJASSA AJASSA tapahtuva ”aineeton” kuluttaminen kulkee. Nämä soveltuvat uuteen käyttötarkoitukseensa hyvin, koska iso palvelinsali vaatii toimiakseen yhtä jykevät voimalinjat kuin perinteinen paperitehdas. – Pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös pilvipalveluiden hiilijalanjälkeen, Heinonen sanoo. ELÄMISEEN RIITTÄVIÄ PALKKOJA Tämän joulun suuri pelastaja on Suomen suhteellisen hyvä työllisyystilanne. Vaikka taloudessa on synkkiä pilviä, ne eivät ole ainakaan vielä näkyneet työllisyydessä. Toki huolestuttavia irtisanomisja lomautusuutisia on alkanut syksyn ja alkutalven myötä näkyä mediassa. Heinonen on huolissaan siitä, miten kuluttajien ostovoima kehittyy ensi vuonna. Ensi joulu voi olla huomattavasti synkempi kuin tämä joulu. Inflaatio laukkaa kovempaa kuin palkankorotukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ihmiset köyhtyvät joka kuukausi yhä enemmän. Ukrainassa käynnissä olevalle sodalle ei loppua näy. Sota taas vaikuttaa energianhintoihin ja tekee kuluttajat ja yritykset varovaisiksi. Kuluttajat jarruttavat kulutustaan, ja yritykset lykkäävät investointejaan. Työttömyyskin on ennusteiden mukaan kääntymässä nousuun ensi vuonna. – Jos ihmisille ei makseta riittäviä palkkoja, vajoamme kulutuslamaan. Jos ihmisillä ei ole enää rahaa ostaa tuotteita kaupoista, ne jäävät hyllyille, ja kauppa menee nopeasti konkurssiin. Kyllä tässä tasapaino pitää saavuttaa, eli palkankorotuksille on tarvetta, Heinonen summaa. Toisaalta tulevaisuuden jouluja voivat varjostaa puheet sosiaaliturvan leikkauksista. Näillä voi olla dramaattinen vaikutus monen suomalaisen jouluun ja jouluun liittyvään kulutukseen tulevina vuosina. – Valtion talousahdinkoon on esitetty ratkaisuksi sitä, että poistetaan sosiaalituet. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin tuo paljon yhteiskunnallista vakautta ja ennustettavuutta, joka on talouskasvun perusta. Jos sosiaalituet poistetaan, mennään amerikkalaiseen yhteiskuntaan, jossa jokainen on oman onnensa seppä, ja jos käy elämässä huonosti, joutuu kadulle ja leipäjonoon, Heinonen huomauttaa. ? Professori Visa Heinosen mukaan joulun kulutustavat kumpuavat usein lapsuudenkodista. Joissain kodeissa laitetaan jouluna ”ranttaliksi” eikä säästellä, kun taas joissain vältetään ylivuotavaa kulutusta. ”Jos ihmisille ei makseta riittäviä palkkoja, vajoamme kulutuslamaan.” VISA HEINONEN Kuluttajatutkimuskeskuksen professori, joka on tehnyt pitkän tutkijanuran perehtyen etenkin suomalaisen kulutusyhteiskunnan syntyyn ja siihen liittyvään talousja sosiaalihistoriaan. Tutkinut myös mainonnan historiaa. Ennen tutkijanuraansa Heinonen jätti jälkensä suomalaiseen musiikkihistoriaan. Hän soitti koskettimia 1980-luvulla Casablanca Vox -yhtyeessä, joka julkaisi vuonna 1986 pitkäsoittolevyn Kadonnut karavaani sekä kaksi singlejulkaisua vuonna 1985. Heinonen esiintyi kosketinsoittajana Aki Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Calamari Union (1985), jossa viisitoista Frank-nimistä miestä ja yksi Pekka lähtevät vaeltamaan Kalliosta Eiraan. ”Eläkää elämäänne ja kuluttakaa maltillisesti siten, kuin varallisuutenne antaa myötä.”
• 18 Tekijä 12/2022
• 12/2022 Tekijä 19 ? AJASSA T ämän vuoden elokuussa voimaan astuneella, vanhempainvapaiden perusteellisella mylläyksellä tavoitellaan yhdenvertaista vanhemmuutta, naisten työmarkkinaaseman kohentamista ja vain sukupuolineutraalien käsitteiden käyttöä syrjimisen estämiseksi. Vanhempainvapaita käyttävät nyt synnyttävä vanhempi ja toinen vanhempi. Selkokielellä saa tarpeen vaatiessa puhua edelleen isistä ja äideistä. – Tärkeintä on se, että perheille on nyt annettu mahdollisuus elää tasavertaisemmin pikkulapsiperheen arkea, kunnioittaen kuitenkin perheen omia päätöksiä, alleviivaa Teollisuusliiton sosiaalija työympäristöasiantuntija Sari Kola. – Synnyttävälle vanhemmalle on turvattu 40 raskausrahapäivää. Ansiosidonnainen korvaus on noin 90 prosenttia vuosityöansiosta. Raskausvapaan jälkeen kummallakin vanhemmalla on 160 päivää vanhempainvapaata, josta 16 ensimmäiseltä päivältä korvaus on tuo sama 90 prosenttia, sen jälkeen noin 70 prosenttia. Kumpikin vanhempi saa luovuttaa omista vanhempainvapaistaan sangen joustavasti 63 päivää lapsen huoltajalle. Kola mainitsee esimerkkinä, että päivät voi luovuttaa uudelle puolisolle, jos lapsen syntyessä vanhemmat eivät asukaan yhdessä. Yksinhuoltaja saa puolestaan kaikki 320 päivää käyttöönsä. Työviikkoa saa myös osittaisella vanhempainvapaalla pilkkoa hyvin joustavasti vanhempien kesken, jopa päivän saa osittaa. Työsuhteessa oleva saa käyttää vanhempainvapaan neljässä eri jaksossa siihen saakka kunnes lapsi täyttää 2 vuotta, mikä mahdollistaa vapaiden paremman sovittamisen työelämään. KAIKKI HYÖTYVÄT Kola iloitsee siitä, että pienen lapsen hoitoon vieminen todennäköisesti lykkääntyy uudistuksen myötä, kun vanhempainvapaita on käytettävissä ja jaettavissa huoltajien kesken lapsen 2-vuotissyntymäpäivään saakka. – Lapsella on silloin kypsyyttä siirtyä päivähoitoon ja hänellä on parempi vastustuskyky sairauksia vastaan. – Sairauspoissaolot vähenevät, kun lapsen sairastelu vähenee. Isätkin saavat nyt rauhassa kokea pikkulapsiarkea. Työnantajien pitäisi ymmärtää, että työntekijän antama panos työpaikalla kasvaa, kun hänen jaksamisensa turvataan. On myös muistettava, että perhevapaauudistuksella ei ole suuria palkkakustannusvaikutuksia, Kola muistuttaa työnantajia. KOULUTUSTA KEHIIN! – Uskon ehdottomasti, että uudistus edistää perheen sisäisen tasa-arvon toteutumista ja että myös Teollisuusliiton miesvaltaisilla aloilla perhevapaiden käyttö lisääntyy. Mutta ilman työpaikoilla tapahtuvaa koulutusta uudistuneesta laista tämä ei onnistu, Kola toteaa. Suomalaiset pienten lasten vanhemmat ovat tutkimusten mukaan rasittuneita ja stressaantuneita. Seuraavassa sosiaaliturvauudistuksessa Kola näkisikin mielellään uudenlaisia taloudellisia kannusteita. Lapsen vanhemmilla olisi oltava todellisia mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä nykyisen toisen kouluvuoden sijasta kolmannen vuoden loppuun ja että perheen taloudellinen tilanne turvattaisiin nykyistä paremmin. Tehdään perheille pesä työelämään Tasa-arvo kohentuu ja lisääntyy, kunhan perhevapaauudistus pistetään työpaikoilla käytäntöön. Tästä hyötyvät lapset, vanhemmat ja työnantajat. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVITUS TUOMAS IKONEN
• 20 Tekijä 12/2022 Nuivuus tasa-arvoon piilee työnantajissa tietyn minimin verran, sanoo SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen. – Uudistuksesta on tiedotettava työpaikalla avoimesti. Jos työntekijä ei ole itse tullut ajatelleeksi kaikkien vanhempainvapaidensa pitämistä, voi esimies itse näyttää käytännön esimerkkiä ja toimitusjohtaja voi vielä kertoa, että meillä isyysvapaan käyttö on hyväksyttävää. Ja jos työntekijä on jo itse suunnitellut vapaiden käyttöä, täytyy se tehdä hänelle käytännössä mahdolliseksi, Naukkarinen alleviivaa. – On esimerkiksi oltava sijaisjärjestelyjä, jotta isyysvapaalle voi jäädä luottavaisin mielin. Naukkarinen harmittelee sitä, että uudistus ei koskenut työlainsäädäntöön vähentäen näin mahdollisuutta käyttää vanhempainvapaita joustavasti. – Nyt sairausvakuutuslaissa sallitaan vanhempainvapaiden pitäminen melkein missä pätkissä vain, mutta työlainsäädännössä sallitaan vain neljä jaksoa. Toki työnantajan kanssa voi sopia useammastakin jaksosta. Työntekijälle jäi velvollisuus ilmoittaa vapaista työnantajalle kaksi kuukautta etukäteen. Jos työt on järjestelty hyvin, minusta lyhyempikin aika kyllä riittää. KIRKKOKIN MENI YKSITYISISTÄ OHI Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei liene erityisen edistyksellistä tai sukupuolten ja sukupuolivähemmistöjen asiaa kiihkeästi ajavan laitoksen mainetta. Mutta kirkkomme samoin kuin kunta ja valtio ovat kuitenkin jo saaneet vietyä työehtosopimuksiinsa pidennyksiä palkallisiin vapaisiin. – Tämä onkin uudistuksen parhaimpia juttuja tähän mennessä. Toisella vanhemmalla voi olla parhaimmillaan oikeus jopa 32 vanhempainvapaan päivään täydellä palkalla, Naukkarinen iloitsee. Nyt on SAK:n ekonomin mielestä yksityisen puolen työnantajien todellakin herättävä ja suostuttava neuvottelemaan perhevapaauudistukset työehtosopimuksiin. – Lain muutosten takia työehtosopimusten kirjaukset on pakkokin käydä läpi. Rinteen-Marinin hallitusohjelman mukaisesti, eli keskustapuolueen ehdoista johtuen, perhevapaauudistuksessa ei koskettu kotihoidon tukeen. – SAK:n tavoitteena on, että kotihoidontukea korotettaisiin ja sitä voisi käyttää joustavammin, mutta että sen kestoa lyhennettäisiin. ÄITEJÄ LIIKKEELLÄ, VAATIMASSA JA SYRJÄYTYMÄSSÄ Kansaneläkelaitoksen eli Kelan etuuspäällikkö Johanna Aholainen kertoo, että perhevapaauudistuksen jälkeenkin isät näyttävät siirtävän Teollisuusliittoon kuuluu enimmäkseen miesvaltaisten alojen työntekijöitä, kolme neljäsosaa liiton jäsenistöstä on miehiä, yksi neljäsosa naisia. Perhevapaauudistuksen vieminen liiton toimialojen työehtosopimuksiin koeponnistaa sen, mikä on työnantajien todellinen suhtautuminen miesten ja naisten tasa-arvoon. – Meille perhevapaauudistus on mieluinen asia, olemme pitkään ajaneet sitä. Mutta hyvin nuivasti miesvaltaisten alojen työnantajat suhtautuvat siihen, että isät lisäisivät perhevapaiden pitämistä. He eivät halua uudistuksen hengen toteutuvan, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen toteaa. – Työnantajat eivät haluaisi antaa työntekijöille lisää palkallisia päiviä, vaan ottaa nykyisiäkin pois. Meidän tavoitteemme on, että äidiltä ei ainakaan otettaisi palkallisia päiviä pois ja isille saataisiin lisää. Silloin lähestyttäisiin edes teoreettisessa mielessä tasa-arvoa. MERKITSEEKÖ RAHA? – Minulla on se käsitys, että isät eivät ole kauheasti pitäneet kaikkia tähänkään asti sallittuja vapaitaan. Tai he, jotka ovat päättäneet pitää, ovat ne pitäneet tes-kirjauksista riippumatta, Virtanen sanoo. – Mutta me tiedämme, että raha on nuorilla perheillä nykyisin tiukassa ja velat usein niskassa. Perheissä harkitaan hyvin tarkkaan, voidaanko pitkille vapaille jäädä. Jos vapaita saisi pitää täydellä palkalla, silloin niitä varmaan pidettäisiin enemmän, sellainen merkitys työehtosopimuksilla olisi. Teollisuusliiton sopimuksista vajaaseen kolmasosaan on saatu vietyä perhevapaauudistuksesta johtuvia muutoksia. Virtasen mukaan lopuissa sopimuksissa ei työnantajan kanssa päästy yhteiseen näkemykseen, kun muutoksista yritettiin neuvotella sopimuksen vielä voimassa ollessa. Yksityisellä puolella on kuitenkin poikkeuksia. Virtanen kertoo, että hänen tietojensa mukaan ainakin UPM, Stora Enso ja Metsä Group toteuttavat nyt käytäntöjä, joissa perhevapaauudistuksen henki on huomioitu ja joissa kumpikin vanhempi voi pitää vanhempainvapaan tasa-arvoisesti. Työmarkkinajohtaja sanoo, että työnantajien on nyt vain hyväksyttävä, että sopimukset vaativat tasa-arvopäivityksensä. – Perhevapaat on ratkaistava nyt, kun työehtosopimuksista neuvotellaan. IRTI OLETUKSISTA – Lain muuttuessa muuttui kaikki. Enää ei pidä olettaa, että isä pitää vanhempainvapaata vain
• 12/2022 Tekijä 21 AJASSA hyvin trendinomaisesti kaikki siirrettävissä olevat vanhempainrahapäivänsä äidille. Tämä voi johtua tutkitusti siitäkin, että ”yllättävän paljon” äidit hamuavat kaikki mahdolliset vanhempainrahat itselleen. Perheen kokonaistuloista on tässä yhteydessä kuitenkin liikkeellä väärää tietoa. – Äiti jää usein ainakin muutamaksi kuukaudeksi kotihoidontuelle tai hän on lapsien saamisen välissä kotihoidontuella. Kun verotuksen progressio huomioidaan, voi olla, että isällä pitäisi olla useita tuhansia suuremmat kuukausitulot, jotta perheen kannattaisi jättää isän vapaat käyttämättä kokonaistuloja ajatellen, Aholainen toteaa. Kotihoidon tuen käyttävät 90-prosenttisesti äidit. – Tämä ei ole hyvä asia. Se vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan, osallistumiseen ylipäänsä yhteiskuntaan, opiskeluun, Aholainen luettelee ja huomauttaa, että kotihoidontuki vaikuttaa myös naisten eläkeläisköyhyyteen. Etuuspäällikkö odottaakin, että seuraavassa sosiaaliturvauudistuksessa tarkastellaan lastenhoidon kaikkien tukien kokonaisuutta tasa-arvovaikutukset tutkien. Vanhempainvapausoikeuden toteuttaminen jouhevasti on Aholaisesta myös työnantajien etu. Kela yrittää auttaa siinä aktiivisella tiedottamisella ja opastuksella. – Tämä lisää työntekijöiden sitoutuneisuutta ja työhyvinvointia. Tasa-arvo on tätä päivää, työnantaja näyttäytyy ajassa kiinni olevana, Aholainen luonnehtii. ISÄ, MUISTA OMA ETUSI – Tiedämme, että tähän mennessä 20–25 prosenttia isistä ei ole käyttänyt lainkaan edes niitä lyhyempiä vapaitaan. Mutta kun isä ottaa itsenäisesti vastuuta lapsesta tai lapsista, on se hänen omakin etunsa, heidän välilleen syntyy vahva side. Johtaja Liisa Siika-aho sosiaalija terveysministeriöstä muistuttaa vielä valitettavan isoista erotilastoista. Erityisesti silloin täysimääräisesti pidetyt vanhempainvapaat helpottavat yhteyden säilymistä lapsiin. – Kaikkien on muutettava asenteitaan; isien, äitien ja työnantajien. Keskustelun tarvetta on niin perheissä kuin työpaikoilla. Siika-aho naurahtaa, että niin sanottu vanhemmuuden riski voi kohdata nyt yhtä lailla miehiä kuin naisia. Työnantajien on valmistauduttava henkisesti mutta myös käytännön järjestelyillä isienkin pitkiin poissaoloihin. Työehtosopimuksista neuvottelemisen sosiaalija terveysministeriö jättää tyystin työmarkkinaosapuolille, mutta faktat eivät muutu. – Usein käy niin, että kun vapaa on palkallinen, sitä varmemmin se pidetään, Siika-aho toteaa. ?
• 22 Tekijä 12/2022 KEKSINTÖ KIELTO MUOVIDUMPPAUKSELLE Muovijätteen dumppaukselle Euroopasta muihin maihin tuli loppu vuoden 2021 alussa, kun Euroopan komissio kielsi vaikeasti kierrätettävän ja vaarallisen muovijätteen viennin OECD-maiden ulkopuolelle. Käytännössä kyse oli sekalaisesta eli lajittelemattomasta muovijätteestä. Yleinen vaarallisen jätteen vientikielto – joka sisälsi myös vaarallisen muovijätteen – oli ollut voimassa jo aiemminkin EUja OECD-maiden ulkopuolelle. Lajiteltua, lähes puhdasta muovia voidaan edelleen viedä myös kehittyviin maihin. Meret puhtaaksi muovijätteestä TEKSTI RIITTA SAARINEN KUVA THE OCEAN CLEANUP ? Kun 16-vuotias opiskelija Boyan Slat oli sukeltamassa Hollannissa vuonna 2011, löysi hän merestä enemmän muovia kuin kaloja. Tämä sai hänet havahtumaan ongelmaan ja tarkastelemaan sitä, miksi valtamerien puhdistamista muovijätteistä pidettiin mahdottomana. Pian Slat jo esitteli ajatuksensa muovinkeräysmenetelmästä, jossa käytettiin hyväksi merivirtojen liikkeitä. Pari vuotta myöhemmin nuori keksijä jätti kesken ilmailualan insinööriopintonsa ja päätti omistautua kokonaan valtamerten pelastamiseen muovijätteeltä. Slat perusti Hollantiin Ocean Cleanup -järjestön, jonka toimitusjohtajana hän toimii nykyään. Muovi on yksi pahimmista maailman meriä uhkaavista saasteista. Ocean Cleanupin kunnianhimoisena tavoitteena on saada kerättyä 90 prosenttia valtamerissä kelluvasta muovijätteestä vuoteen 2040 mennessä. Joukkorahoituskampanjan avulla järjestö on kerännyt toimintaansa miljoonia dollareita kymmeniltä tuhansilta lahjoittajilta 160 maasta. Roskan keruu tapahtuu yksinkertaistettuna samalla periaatteella, mitä käytetään troolikalastuksessa. Kaksi alusta lähtee vetämään hitaasti verkkoa, joka kerää mukaansa meressä olevaa muovijätettä. Verkon reunoissa on muutaman metrin korkuiset esteet. Työssä hyödynnetään tuulia ja merivirtoja. Mereltä kerätty jäte kuljetetaan sen jälkeen pois rannalle, mistä se toimitetaan eteenpäin kierrätettäväksi muualle. Jotta puhdistustyö olisi riittävän tehokasta, on keräysmenetelmiä kehitetty teknisesti sekä sovellettu ja laajennettu vaiheittain vuosien mittaan, kun niiden käytöstä on saatu enemmän kokemusta. Työ on nopeutunut ja verkkojen ja keräysvälineiden kokoa suurennettu. Lisäksi toimintaa on keskitetty alueille, mihin on kerääntynyt taajaan paljon muovijätettä. Työssään Ocean Cleanup pyrkii maksimoimaan puhdistushankkeiden hyödyt sekä minimoimaan puhdistuksessa käytettyjen alusten päästöt ja mahdolliset haitat merenalaisille eliöille, eläimille ja kasveille. Maailman valtamerissä on viisi suurempaa jätepyörrettä, jotka ovat muodostuneet subtrooppisten merivirtojen pyörrekohtiin. Pyörteistä kaksi on Tyynellämerellä, kaksi Atlantilla ja yksi Intian valtamerellä. Niistä kaikkein suurin on Kalifornian ja Havaijin välissä sijaitseva Tyynenmeren jätepyörre, joka on pinta-alaltaan lähes viisi kertaa Suomen kokoinen. Sen on arvioitu sisältävän 80 000 tonnia muovijätettä. Ocean Cleanup on keskittynyt erityisesti Tyynenmeren jättipyörteen puhdistamiseen, jotta järjestön toiminnalla olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Se on testannut teknologiaansa alueella viime vuodesta lähtien. Seuraavaksi järjestö haluaa siirtyä vielä moninkertaisesti tehokkaampaan System 03 -menetelmään ja lisätä käyttämiensä alusten määrää. Tulevaisuudessa järjestö aikoo ulottaa toimintansa merien lisäksi maailman saastuneimpiin jokiin ja kehittää niiden puhdistamiseksi uudenlaisia ratkaisuja. Joidenkin arvioiden mukaan 90 prosenttia kaikesta maailman merien muovijätteestä päätyy meriin suurten jokien kautta. SUOMELLA OMA MUOVITIEKARTTA Muoveilla on monia hyviä ominaisuuksia, minkä vuoksi niiden käyttö on kaksikymmenkertaistunut maailmassa viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Muovin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, kuten merten roskaantuminen ja mikromuovin leviäminen ympäristöön. Muovitiekartta Suomelle -ohjelmalla pyritään vauhdittamaan muovin kestävää käyttöä. Vuonna 2018 valmistunut ohjelma päivitettiin tämän vuoden alussa. Siihen on koottu toimia, joilla voidaan vähentää muovien haittoja, tehostaa kierrätystä ja löytää korvaavia ratkaisuja muovin tilalle. SIIVOUSPÄIVÄ AKTIVOI IHMISIÄ Kansainvälistä siivouspäivää (World Cleanup Day) vietettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2018. Sen jälkeen sitä on pidetty vuosittain aina syyskuun kolmantena lauantaina. Tarkoituksena on aktivoida ihmisiä tekemään jotain globaalille jäteongelmalle, joka käsittää myös meriin päätyneet jätteet. Siivouspäivää koordinoi Let’s Do It! -järjestö, joka sai alkunsa vuonna 2008 Virossa järjestetystä tempauksesta. Siinä siivottiin talkoovoimin yhden päivän aikana tonneittain roskaa ja jätettä julkisilta paikoilta. Nykyään päivää vietetään jo 180 maassa.
• AJASSA AJASSA Työehtosopimuksella eli TESsillä on suuri merkitys työelämässä. TES takaa työntekijälle paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan. Ammattiliiton jäsenenä turvaat tulevaisuutesi. Liity jo tänään: suntessi.fi Matti Pienmunne, huoltomies Liitossa kaikki pitävät toisistaan huolta.
• A-kassa.fi Kun työsuhde loppuukin. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Avoin työttömyyskassa A-kassa Monta työtä, monta alaa –yksi työttömyyskassa. Teollisuusliitto Rakennusliitto Näyttelijäliitto Ay-toimihenkilöt Muusikkojen liitto Suomen Journalistiliitto Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme Mekin kuulumme A-kassaan: Ja elämä jatkuu.
• ? Teollisuusliiton tes-neuvottelijat: Yrityksillä on varaa palkankorotuksiin ? Valtuuston yleiskeskustelu: On duunarin vuoro saada osuutensa ? 12 tuntia – Pitkät työvuorot ja pitkät vapaat ? Kallis elämämme – hintojen nousu hirvittää, mutta liika säästäminen ruokkii lamaa ? Vastuullisuutta ja vakautta hirsitaloteollisuuteen – näin syntyi uusi työehtosopimusala LUETUIMMAT MARRASKUU www.tekijälehti.fi Teknologiasektorin johtokunta käsitteli työehtosopimustavoitteita 9.11. Helsingissä. Kuvassa keskellä Timo Mällinen. KI TI H A IL A KI TI H A IL A KI TI H A IL A TES-NEUVOTTELUT JATKUIVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET Teknologiateollisuuden ja kemian teollisuuden työehtosopimusneuvottelut olivat käynnissä tämän Tekijän mennessä painoon 7. joulukuuta. Teollisuusliitto ja työnantajia edustava Teknologiateollisuuden työnantajat ry jatkoivat teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluja itsenäisyyspäivän alla maanantaina 5. joulukuuta. Neuvottelutulosta ei vielä saavutettu. Neuvotteluja sovittiin jatkettavaksi lauantaina 17. joulukuuta. Kemian perusteollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sekä öljy-, maakaasuja petrokemianteollisuuden työehtosopimusneuvottelut jatkuivat myöskin maanantaina 5.12. Kemian työehtosopimuskierroksen tekstimuutoksen pohjalla on tällä kierroksella kolme strategista teemaa, joiden alle molempien osapuolien tavoitteet on jaoteltu. Tavoite lopputulemaksi on siis lähtökohtaisesti sama, mutta ymmärrettävästi sitä lähestytään usein hyvin eri kantilta. Yksi teemoista on vetovoima ja uudistuminen, joka tähtää siihen, että työmarkkinatoiminta olisi ennakoivaa, uudistavaa ja edistyksellistä. Toinen strateginen teema on ketteryys ja varmuus. Kolmantena kokonaisuutena tähdätään siihen, että yritykset pärjäävät ja ovat kilpailukykyisiä maailman markkinoilla. Seuraa työehtosopimusneuvottelujen etenemistä: www.teollisuusliitto.fi/ajankohtaista, www.teollisuusliitto.fi/tes-neuvottelut OPETTAJANKOULUTUSTA EI SAA LAKKAUTTAA RAUMALLA KOULUTUS Teollisuusliitto kritisoi Turun yliopiston suunnitelmia lakkauttaa opettajankoulutus Raumalla. Erityisesti käsityökasvatuksen tutkinto-ohjelman lakkauttaminen on käsittämätön päätös, kun samaan aikaan yhteiskunnassa on huolestuttu kädentaitojen katoamisesta ja tällä on merkittäviä vaikutuksia myös työvoiman saatavuuteen eri aloilla. Useat teollisuuden alat kärsivät Suomessa työvoimapulasta, mikä on isolta osin seurausta käytännöllisen osaamisen ja käsillä tekemisen laiminlyönnistä perusasteen opetuksessa sekä ammatillisen koulutuksen tason laskusta. Ilman riittävää käsityönopettajien koulutusmäärää tilannetta ei kyetä korjaamaan. DIGITAALINEN NÄYTTELY MURIKASSA JA VERKOSSA NÄYTTELY Murikka-opistolla avattiin lokakuun Kulttuuriviikonlopun yhteydessä digitaalinen valokuvaja videonäyttely, jossa esitellään Teollisuusliiton jäsenten taideteoksia. Näyttely on nähtävissä 28.2.2023 asti. Teokset voi nähdä myös verkossa osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/digitaalinen SUOMEN KAUPPAKUMPPANIT SAAVAT KILPAILUETUA MUUTOSTURVA Suomen kauppakumppanimaat saavat kilpailuetua panostamalla koulutukseen. Tämä selviää työelämäkonsultti Jyrki Rainan tekemästä selvityksestä. Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro tilasivat selvityksen Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Hollannin metallija kemianteollisuutta koskevista muutosturvamalleista. Työn digitalisoituminen ja ilmastonmuutosta torjuva vihreä siirtymä koskettavat käytännössä kaikkia toimialoja. Työnkuvat muuttuvat ja työpaikkoja katoaa sekä uusia syntyy. Osaamisen on oltava kohdallaan nyt ja tulevaisuudessa, jotta voi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Selvitys kertoo, että Suomen kauppakumppanimaat saavat kilpailuetua panostamalla koulutukseen. Esimerkiksi Ruotsissa kolmikantaisesti sovitut pääsopimukset tarjoavat 44 koulutuspäivää jopa 80 prosentin palkalla. Koulutusta tarjotaan myös työssä oleville, eli kyseessä ei ole vain työttömyysajan koulutus. Valtio on luvannut koulutukseen vuosittain noin miljardi euroa. – Vertailumaissa on nähty, että osaamisen kehittäminen on kilpailukykytekijä jo työntekijän ollessa työssä, Raina sanoo. Kotimaisessa muutosturvassa on parantamisen varaa, eikä aikaa olisi hukattavaksi. – Suomessa työnantajien ja työntekijöiden kannattaisi kohtuullisen kiireesti yrittää rakentaa uudestaan yhteistyön henkeä. Se heijastuu kilpailukykyyn, Raina sanoo. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset A-kassa.fi Kun työsuhde loppuukin. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Avoin työttömyyskassa A-kassa Monta työtä, monta alaa –yksi työttömyyskassa. Teollisuusliitto Rakennusliitto Näyttelijäliitto Ay-toimihenkilöt Muusikkojen liitto Suomen Journalistiliitto Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme Mekin kuulumme A-kassaan: Ja elämä jatkuu. Työelämäkonsultti Jyrki Raina on aiemmin toiminut pääsihteerinä Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitossa, IndustriALL Global Unionissa. 12/2022 Tekijä 25 LYHYET AJASSA Tällä kierroksella korostuu se mitä kukkaron pohjalle kilahtaa, sanoo kemian sektorin neuvotteluihin osallistunut Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynänen (keskellä).
• 26 Tekijä 12/2022
• 12/2022 Tekijä 27 ? Monenlaista muovista Wiitta työllistää Heinolan Hevossaaressa 14 tuotantotyöntekijää, jotka tekevät muovista melkein mitä vain. Tuotannosta 90 prosenttia on alihankintaa, mutta Wiitta valmistaa myös omia tuotteita, kuten viemäriputkien kulmia ja haaroja, lumileluja ja pillimehukoteloita. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT LAURI ROTKO TYÖSSÄ ? Koneryhmänhoitaja Markus Sevenius tarkastaa säilytyslaatikon kannen kuntoa Wiitta Oy:n tehtaalla Heinolassa. ”Työni on todella monipuolista. Se vaatii organisaatiotaitoa ja keskittymiskykyä. Minun pitää seurata monia pikkuasioita, jotta prosessi käy”, hän sanoo.
• 28 Tekijä 12/2022 K oneryhmänhoitaja Markus Sevenius pakkaa isoja, 44 litran säilytyslaatikoita lavoille muovituotteita valmistavan Wiitta Oy:n tehdashallissa Heinolan Hevossaaressa. – Valvon tuotantoa monella eri ruiskuvalukoneella. Huolehdin siitä, että koneilla on raaka-ainetta ja että ne tekevät sen, mitä niiden pitää, Sevenius sanoo. Hän nostaa yhden kansista valoa vasten ja varmistaa, että laatu on kohdallaan. – Ei kukaan halua ostaa kaupasta laatikkoa, jossa on sanomista. Wiitta on vuonna 1972 perustettu muovituotteiden sopimusvalmistaja. Tuotannosta 90 prosenttia on alihankintaa, mutta omiakin tuotteita perheyritykseltä löytyy. Se valmistaa putkiyhteitä eli viemäriputkien kulmia ja haaroja, lasten lumileluja sekä pillimehukoteloita. Sevenius tuli taloon viisi vuotta sitten vuokrafirman kautta tekemään lyhyttä sijaisuutta. WIITTA OY PERUSTETTU 1972 KOTIPAIKKA Heinola OMISTAJAT Matti Viittanen ja hänen poikansa Wille Viittanen TUOTANTO Muovituotteiden, kuten putkiyhteiden ja lumilelujen valmistus HENKILÖSTÖ 18, joista tuotannossa 14 LIIKEVAIHTO 7 miljoonaa euroa (2021) ? Rakkaalla raaka-aineella on monta nimeä. Laitosmies Rene Sauranen kutsuu muovirakeita muun muassa jyviksi, papanoiksi, pillereiksi ja ryyneiksi.
• 12/2022 Tekijä 29 TYÖSSÄ – Kävin haastattelussa ja aloitin työt seuraavana päivänä. Muovista en tiennyt mitään. Seveniuksen vuokratyösuhde sai jatkoa ja kesällä 2018 hänet vakinaistettiin. Samana syksynä tuotantopäällikkö kysyi, haluaisiko Sevenius suorittaa muovimekaanikon ammattitutkinnon. – Se kesti pari vuotta. Sain tutkinnon ja opin aika paljon uusia hienoja asioita. Koulutuksesta on ollut tosi paljon apua. Ymmärrän paljon enemmän prosessista ja muovista raaka-aineena. KUUSIPÄIVÄISEEN VIIKKOON Tehdas käy neljässä vuorossa. Vuorojärjestelmä vaihtui syyskuussa, ja Markus Sevenius tekee nyt putkeen kaksi aamua, kaksi iltaa ja kaksi yötä ja on sitten kaksi päivää vapaalla. Lisäksi kaikki sunnuntait ovat vapaat. – Tästä vuorosysteemistä en henkilökohtaisesti pidä. Normaalisti meillä on viikko aamua, viikko iltaa ja viikko yötä ja viikonloput vapaat, ja siitä minä tykkään. Sevenius arvostaa viikonloppuvapaita, koska hän tykkää käydä silloin katsomassa jääkiekkoa eri puolella Suomea. JYP Jyväskylä on hänen suosikkijoukkueensa. – Eno opetti minut jyppiläiseksi, hän sanoo. Vuorojärjestelmän vaihdoksella työnantaja yrittää tasata sähkönkulutusta. Wiitta Oy:llä on sopimus, jonka mukaan sähkö on edullista, jos kulutus pysyy ennalta sovitussa määrässä. – Kun vaihdoimme viisipäiväisestä työviikosta kuusipäiväiseen, pystymme ajamaan saman tuotantomäärän pienemmällä konekannalla, Sevenius selittää. Uudesta vuorojärjestelmästä huolimatta Sevenius viihtyy työssään, koska työporukka on hyvä ja hän saa tehdä hommia omassa rauhassa. – Silloin ei ole kivaa, kun koneet eivät toimi. Konekapasiteetti ei ole ihan viimeisintä huutoa, mutta paranemaan päin, Sevenius kertoo. Hän kehuu työnantajaa reiluksi ja on tyytyväinen myös palkkaansa. Laitosmies Rene Sauranen siirtää muottia, jolla tehdään wc-istuimen supistajia. Painavin muotti painaa 14–15 tonnia, hän kertoo. ? KEMUT KAIKILLE Wiitta Oy tarjoaa työntekijöille kahdet juhlat vuodessa. Kesäpäivien lisäksi henkilöstö viettää pikkujouluja, kertoo laitosmies, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Rene Sauranen. – Meillä ketään ei ole karsittu juhlista pois. Myös vuokratyöntekijät, jotka ovat kesäpäivien ja pikkujoulujen aikaan meillä töissä, ovat tervetulleita juhliin, Sauranen kertoo. Henkilöstöjuhlien ohjelmassa on aina jotain yhteistä tekemistä. – Kesäpäivillä kävimme tänä vuonna ajamassa mikroautoilla ja vuosi sitten pikkujouluissa olimme pakohuoneessa ja pelasimme flipperiä. Tänä vuonna juhlia on poikkeuksellisesti kolmet, sillä Wiitta täytti syyskuussa 50 vuotta. Sitä juhlittiin yrityksen vanhassa tehdashallissa työntekijöiden ja lähes 200 asiakkaan voimin. – Ne olivat hienot juhlat. Siellä oli hyvää ruokaa ja loistavaa ohjelmaa. Juhlissa esiintyi kaksi bändiä ja taikuri, joka teki pirun hyviä temppuja. Työntekijät saivat ottaa mukaan myös seuralaisen. Pisteenä i:n päälle juhlien jälkeinen päivä oli palkallinen vapaapäivä koko porukalle. ?
• 30 Tekijä 12/2022 30 Tekijä 12/2022 – Sitä saadaan, mitä sovitaan. Palkka on aina tullut ajallaan ja oikein. PULKKIA KIERRÄTYSMUOVISTA Hallin toisessa päässä yksi ruiskuvalukoneista piipittää kovaäänisesti. Laitosmies Rene Sauranen kiirehtii paikalle. Hän on myös pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. – Raaka-ainesäkki rupeaa olemaan tyhjä, siksi kone piipittää, hän sanoo ja imuroi viimeisiä muovirakeita säkin pohjalta koneen kitaan. Suuresta tuhannen kilon säkistä muovirakeet päätyvät vaa’alle. Kone lisää joukkoon väriä, sekoittaa ja siirtää seoksen tykkiin. Ensin seos sulatetaan ja sitten se ruiskutetaan muottiin. Kun muotti aukeaa, robotti nostaa koneen uumenista mustan ahkiopulkan. – Mustaa pystyy tekemään kierrätysmateriaalista, mutta jos lyöt harmaita rakeita punaisen värin sekaan, tuotteesta ei tule punaista. Kirkkaat värit on pakko tehdä neitseellisestä materiaalista, Sauranen kertoo. Ahkiopulkka on todellinen klassikko. Sitä on valmistettu Suomessa vuodesta 1966. Heinolassa pulkka on kuitenkin uusi juttu, sillä Wiitta osti Orthexin lumileluliiketoiminnan kesällä 2021. – Tämä on ensimmäinen vuosi, kun myymme lumileluja. Alkuvuodesta teimme niitä vähän, kun talvi jatkui niin pitkään, että lumileluille oli silloin vielä kysyntää. AHTAUS RIESANA Rene Sauranen tuli Wiitalle kuusitoista vuotta sitten vuonna 2006. Sitä ennen hän teki kännykänkuoria Foxconnilla Lahdessa, kunnes yritys lopetti tuotannon Suomessa. – Aloitin täällä tuotantotyöntekijänä ja siirryin kymmenen vuotta sitten huollon puolelle, kun yksi huoltomiehistä jäi eläkkeelle. Wiitalle Sauranen päätyi, kun hän sai puhelun nykyiseltä toimitusjohtajalta Wille Viittaselta. – Wille oli siihen aikaan täällä tuotantopäällikkönä. Tunsin hänet, sillä hän oli ollut tiimiesimiehenä Foxconnilla. Wiitalla Sauranen korjaa ruiskuvalukoneita, vaihtaa muotteja, huolehtii tuotteiden ylösajosta ja tekee robottiohjelmia. – Kun vaihdan muotin koneeseen, kone ei yleensä lähde samoilla ajoarvoilla käyntiin, vaan sille pitää tehdä pikku säätöjä, että saa aikaiseksi hyviä tuotteita. Wiitan konekanta on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana aika rajusti, Sauranen sanoo. – Neliöt ovat loppuneet kesken jo aikaa sitten. Ahtaus alkaa Saurasen mukaan olla jo ongelma työsuojelun kannalta. Pikkuruiset muovirakeet aiheuttavat myös vaaranpaikkoja. – Ryynit ovat aika pirun liukkaita lattialla. Öljyvuodot ovat toinen, ja kun lattialla on pillereitä ja öljyä sekaisin, niin sitten on jo tosi liukasta. Tehokkain keino ennaltaehkäistä työtapaturmia on siivous, Sauranen sanoo. – Väkeä vaan on niin vähän, että aina ei tahdo keretä siivoamaan. Silloin tilanne ei ole niin paha, kun jyviä ajetaan koneelle siilosta, mutta säkistä karkaa aina joku papana lattialle. ”SOPIVAN FYYSISTÄ TYÖTÄ” Tuotantotyöntekijä Saija Tuuli ei käsittele lainkaan muovirakeita. Hän rengastaa putkiyhteitä, eli viemäriputkien kulmaja haaraosia. ? Robotin tarttuja irrottaa vastavalmistuneen mustan pulkan ruiskuvalukoneen muotista. Wiitta Oy:n tehdashalli sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Heinolan Hevossaaressa Ruotsalaisen rannalla.
• 12/2022 Tekijä 31 ? TYÖSSÄ – Laitan putkiyhteen päähän tiivisteen ja renkaan, Tuuli kertoo. Putkiyhteet ovat Wiitan omia tuotteita. Niitä on erikokoisia, -värisiä ja -muotoisia. Tällä kertaa Tuulilla on työn alla 800 kappaleen tilaus oransseja muhvikulmia. – Rengastan 110-90+-osaa. Se tarkoittaa, että putkiyhteen halkaisija on 110 milliä, siinä on 90 asteen kulma ja putken molemmat päät rengastetaan, Tuuli selittää. Hän tekee päivävuoroa ja ajaa töihin 20 kilometrin päästä Asikkalan Urajärveltä. – Minusta on kiva tulla töihin, kun tiedän, mitä teen seuraavat kaksi viikkoa. Voin heittää aivot narikkaan ja vain rengastaa. Wiitta työllistää 18 työntekijää, joista tuotannossa on 14. Lisäksi hallissa ahertaa viisi vuokratyöntekijää. Saija Tuuli on yksi heistä. Hän on työskennellyt Wiitalla puolitoista vuotta. – Tehdastyö on minulle aika uutta, mutta olen kyllä tykännyt. Tämä on sopivan fyysistä työtä. En jaksaisi istua toimistossa. Paperihommat eivät koskaan ole olleet minun juttuni. Koulutukseltaan Tuuli on hevostenhoitaja. Työ talleilla sai kuitenkin jäädä, kun hän sairastui vuonna 2015 syöpään. – Minun piti vaihtaa kevyempään työhön. Ratsastan ja käyn yhä tallilla, mutta en pysty enää työskentelemään siellä päätoimisesti. EI VAKITUISELLE PESTILLE Moni määräaikainen haikailee vakituisen työsopimuksen ja säännöllisten tulojen perään, mutta Tuuli on vuokratyöntekijä omasta tahdostaan. – Olen jaksanut hyvin hoidoista huolimatta, mutta koen silti, että minun on sairauteni vuoksi helpompi tehdä töitä vuokrafirman kautta, Tuuli sanoo. Hän myös matkustaa mielellään ja on sitä mieltä, että matkakuumeen noustessa on yksinkertaisempaa olla jatkamatta määräaikaista vuokratyösuhdetta kuin sanoa itsensä irti vakituisesta työpaikasta. – Haaveilen lähteväni ensi vuonna EteläAmerikkaan. Erityisesti Galapagossaaret, Chile ja Brasilia kiinnostavat. Tuuli kehuu työnantajaa joustavaksi eikä palkassakaan ole hänestä valittamista. ? Tuotantotyöntekijä Mykhaylo Salenko tarkastaa ahkiopulkan kunnon ja kiinnittää siihen paketin, jossa on vetokahva, naru ja käyttöohjeet. ”Pidän tästä työstä, koska se on monipuolista eikä ole vaikeaa”, hän sanoo.
• 32 Tekijä 12/2022 – Olen tehnyt raskaampaakin työtä ja saanut huonompaa palkkaa. Mielestäni saan työn vaativuuteen nähden ihan hyvää palkkaa. Kello lähestyy yhtä. Tuuli rengastaa vielä yhden laatikollisen eli 20 kappaletta muhvikulmia, ja sen jälkeen tilaus on valmis. – Sitten otan hyllystä uuden puukontin putkiyhteitä ja jatkan niiden rengastamista. Kahden maissa hän pitää kahvitauon. Taukohuoneessa on tarjolla kääretorttua. – Firma tarjoaa silloin tällöin karkkia, munkkeja ja välillä ruokaakin. Päivä on aina silloin parempi. Tykkään makeasta, Tuuli sanoo ja hymyilee. VIIKONLOPPUVAPAAT ISO JUTTU Rekka on juuri peruuttanut varaston laituriin. Varastotyöntekijä Jari Virtanen purkaa sen uumenista raaka-ainemassaa sähköpässillä. – Nämä ovat 25 kilon käsinmättösäkkejä. Ne kaadetaan koneen vieressä olevaan ? Aamu alkaa sillä, että tarkastan sähköpostista, onko tullut uusia tilauksia, kertoo varastotyöntekijä Jari Virtanen. arkkuun tai saaviin, josta lähtee imuletku koneelle, Virtanen selittää. Hän työskenteli lähes 17 vuotta ravintola-alalla ennen kuin löysi tiensä Wiitalle. – Korona antoi viimeisen silauksen yökerholle, jossa olin töissä. Minun piti tulla tänne alun perin vain kahdeksi viikoksi kiiretuuraamaan. Nyt Virtanen on viihtynyt Wiitalla jo kaksi vuotta. Hän työskentelee päivävuorossa. – Minulle on iso juttu, että viikonloput ovat vapaita. Ravintola-alalla viikonloppuvapaita ei juuri näkynyt. Täällä on myös hyvä henki. Sillä on iso merkitys, Virtanen sanoo. Hän päätyi töihin juuri Wiitalle, koska tuotantopäällikkö Antti Heikkinen on hänen lapsuudenystävänsä. – Yhteinen kaverimme tiesi sanoa, että soita Antille, että hänellä voisi olla töitä. Kun pahin koronakurimus hellitti, Virtanen olisi voinut palata takaisin baaritiskin taakse. – Ravintola-alalla olisi nyt työntekijän markkinat, ja pääsisin hyviin tienesteihinkin, mutta minulla ei vaan ole kiinnostusta siihen hommaan. Olen nähnyt humalaisia ihan riittävästi. TÖITÄ TARJOLLA Työ varastossa on Virtaselle vielä uutta, sillä hän siirtyi sinne lokakuussa tuotannosta. Suurimman osan hänen työajastaan vie kuormien kerääminen. – Päivän mittaan saan kurkkia paljon sähköpostia, ettei käy niin, että yhtäkkiä on paljon tilauksia, jotka kaatuvat päälle. Virtanen tilaa tuotteille kuljetukset ja tekee rahtikirjat sekä pitää varaston järjestyksessä. – Hyvin äkkiä tuotannosta tulee joku sanomaan, jos varastossa ei ole tilaa uusille tuotteille tai sitten lava on jätetty toimiston eteen keskelle tietä. Wiitalla olisi töitä tarjolla uusillekin tekijöille, jos heitä vain löytyisi, Virtanen kertoo. – Jos olet valmis tekemään töitä, niin tänne vaan. Työt kyllä oppii, jos vain haluaa. Tämä ei ole mitään rakettitiedettä, ja täällä myös opastetaan. Ketään ei jätetä yksin koneelle sormi suussa. Kun Virtanen saa käsinmättösäkit purettua, hän suuntaa toimistolle tulostamaan rahtikirjoja. – Kauhajoelle on lähdössä lumileluja: vauvapulkkia, ahkioita, mäkipulkkaa, kahdenlaista liukuria, lumikolaa ja erivärisiä lumilapioita, Virtanen listaa. Hän kertoo vähän yllättyneensä erilaisten lumilelujen määrästä. Pelkästään pulkkia on tuotannossa kuutta erilaista, ja valikoimaan kuuluvat myös perinteiset minisukset. – Kummitytöille on liukurit jo toimitettu. Kunhan nyt vaan tulisi runsasluminen talvi. ?
• 12/2022 Tekijä 33 ”Aika hyvin täällä pärjää ihan maalaisjärjelläkin.” SAIJA TUULI Tuotantotyöntekijä TYÖSSÄ
• 34 Tekijä 12/2022 TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Vakuutusvilppi löytyy työnantajista, ei työntekijöistä ? Työssään vahingoittuneen on päästävä oikeaan aikaan oikeanlaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Tiedotusvälineet väittävät mielellään, että työntekijät keplottelevat itselleen perusteettomia työkyvyttömyyskorvauksia. Todellisuudessa työnantajat syyllistyvät vakuutusvilppiin monikymmenkertaisesti useammin. T yötapaturmista tai ammattitaudeista johtuvissa työkyvyn menetyksissä puhutaan rahallisesti isoista summista. Vuonna 2020 tapaturmavakuutuslaitokset maksoivat ansionmenetyskorvauksina päivärahaa, kuntoutusrahaa tai tapaturmaeläkettä yhteensä 370 miljoonaa euroa erimittaisten työkyvyttömyysjaksojen takia noin 75 000 henkilölle. Samana vuonna noin 200 henkilöä ei hoidoista ja kuntoutuksesta huolimatta pystynyt enää palaamaan täysipäiväiseen työhön, ja heille vahvistettiin osittainen tai täysi tapaturmaeläke. Tapaturmavakuutuskeskuksen eli TVK:n lakimies Elina Holmas toteaa, että vakuutuslaitoksilla on tietenkin yhteiskunnallinen vastuu samoin kuin vastuu kaikkia muita vakuutuksen ottajia kohtaan maksaa korvaukset vain niille vahingoittuneille, joilla laissa säädetyt edellytykset korvausten myöntämisestä täyttyvät. Julkisen keskustelun painotuksia Holmas kuitenkin hieman ihmettelee. Vuosittain vakuutusyhtiöt epäilevät noin 50 työtapaturmavahingossa vahingoittuneen vilppiä tai petosta. Esimerkiksi vuonna 2021 epäiltiin 4 627 työnantajaa siitä, etteivät he olleet ottaneet lakisääteistä työtapaturmaja ammattitautivakuutusta työntekijöilleen. TVK:n valvontayksikkö löysi lopulta 2 666 tässä asiassa vilpillisesti toiminutta työnantajaa. – Olisi varmasti hyvä, jos media innostuisi kirjoittamaan useammin työnantajien vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönneistä ja harmaasta taloudesta ylipäänsä, Holmas sanoo. JÄRJESTELMÄN PALVELTAVA EIKÄ EPÄILTÄVÄ SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi on työtapaturmaja ammattitautiasiain korvauslautakunnan lääkärijaoston jäsen. Hänestä vakuutusetsivien käyttöä ei voi täysin kieltääkään. Poikkeustapauksissa lautakunta on saanut merkityksellistä tietoa vahingoittuneesta työntekijästä. Häviävän harvinaisten, vilppiä yrittäneiden poikkeustapausten sijasta Työläjärvi on huolissaan siitä, pystyykö suomalainen palvelujärjestelmä auttamaan työssään vahingoittuneita. – Vahingoittuneen on päästävä oikeaan aikaan oikeanlaiseen hoitoon ja kuntoutukseen, kipulääkityksen on oltava asianmukaista ja riittävää, fysioterapeutin on osattava asiansa. Mutta tiedämme, miten paljon terveydenhoidossamme on tällä hetkellä haasteita ja jonoja, eivätkä nämä ongelmat todellakaan johdu pääsääntöisesti koronasta. Työläjärvi korostaa hoitavan lääkärin velvollisuutta tutkia potilaansa kunnolla ja kirjoittaa myös asiantunteva lausunto. Digitaalisuus voi olla tässä kirous eikä resurssien viisasta käyttöä. Osaamisen ja koulutuksen puute liittyy Työläjärvestä vakuutuslääketieteen ja lausuntojen kysymyksiin laajemmin, ei vain digitaalisuuteen. ? TYÖTAPATURMAN JÄLKEEN Käypä hoito -suositus voisi olla tämä: Mene heti lääkäriin äläkä vasta sitten, kuuntele kuntouttajia ja ole hereillä vuosityöansiota määritettäessä. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/tyossa IS TO CK PH O TO
• ASIANTUNTIJASIVUSTO Tapaturmavakuuskeskus on julkaissut uudenlaisen sivuston nimeltään Työtapaturmatieto . Tältä verkkosivustolta löytyvät tiedot ja materiaalit työtapaturmaja ammattitautivakuutuksesta ja korvausperusteista, työtapaturmien tutkinnasta ja työtapaturmaja ammattitautitilastoista. Sivustolla julkaistaan kaikki työpaikkaonnettomuuksien TOT-tutkintaraportit samoin kuin tapaturma-asiain korvauslautakunnan ohjeet työtapaturmaja ammattitautilain soveltamisesta. Lue lisää: www.tyotapaturmatieto.fi HEIJASTIN – YHÄ YLLÄTTÄVÄN MUODIKAS LIIKENNETURVALLISUUS Pimeään aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on vaikea havaita. Heijastin auttaa autoilijaa näkemään hämärässä kulkevan. Heijastimia kannattaa käyttää samalla kertaa vähintään kahta, molemmilla puolilla vartaloa, esimerkiksi käsivarsissa. Näin jalankulkija tai polkija näkyy varmasti joka suuntaan. Tärkein on tien puoleisella sivulla oleva heijastin, neuvoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen. – Myös autoilijan on varmistettava valojen toimivuus ja sopeutettava nopeus turvalliseksi yhä pimeneviin ajo-olosuhteisiin, Korhonen muistuttaa. 12/2022 Tekijä 35 TYÖSSÄ TIEDON POLULLE TYÖTAPATURMISTA VARO LIIMOJA, ÄLÄ ALTISTU! TERVEYSRISKIT Akrylaattipitoiset liimat, esimerkiksi ruuvilukitteet ja tasotiivisteet, voivat aiheuttaa ihottumia ja hengitystiesairauksia. Liimoja käytetään asennusja kokoonpanotöissä, samoin esimerkiksi autokorjaamoissa. Tärkeintä on välttää kaikki ihokosketus vielä kovettumattomaan liimaan, eli käyttää aina kemikaalinsuojakäsineitä. Työpaikalle on saatava myös hyvä yleisilmanvaihto, tarvittaessa kohdepoistojakin. Työntekijän on päästävä lääkärin tutkimuksiin, jos hänellä on pitkittynyttä ihottumaa, nuhaa tai astmaoireita. Työterveyslaitos on julkaissut uudet, käytännönläheiset ohjeet akrylaateille altistumisen ehkäisystä. Lue lisää: www.ttl.fi/ akrylaattiallergia ”Työpaikalle on saatava myös hyvä yleisilmanvaihto, tarvittaessa kohdepoistojakin.” ”Heijastin auttaa autoilijaa näkemään hämärässä kulkevan.” KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 ? Työkaverini lähettää minulle asiattomia viestejä WhatsAppilla ja kommentoi ulkonäköäni. Onko tämä häirintää? On. Häirintää on järjestelmällinen, jatkuva, kielteinen ja epämiellyttäväksi koettu viestintä ja toiminta. Tällainen käytös on syytä ottaa välittömästi esille häiritsijän kanssa. Mikäli häiritsijä ei pyynnöstäsi huolimatta lopeta, kerro hänelle vieväsi asiaton käyttäytyminen esimiehesi tietoon. Mikäli häiritsijä on lähiesimiehesi, ilmoita tälle, että asia viedään hänen esimiehensä tietoon ja käsittelyyn. Jollei häiritsijä lopeta, sinun on ehdottoman tärkeää olla yhteydessä työnantajaasi, koska pääasiallinen vastuu terveellisestä ja turvallisesta työyhteisöstä on työnantajalla. Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan tilanteeseen saatuaan tiedon epäasiallisesta toiminnasta. Mikäli työnantaja ei ryhdy mihinkään toimiin, häirinnästä voi tehdä ilmoituksen myös työsuojeluviranomaiselle. Kerrothan rohkeasti tilanteestasi työpaikkasi luottamushenkilöille saadaksesi tukea ristiriitojen purkamiseen ja asioiden eteenpäin viemiseen. Vähimmillä vaurioilla asiat saa korjatuksi, kun toimitaan nopeasti ja tehdään yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa.
• Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 11. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Liity hymyilevien asiakkaiden joukkoon osoitteessa turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat Turvassa jo 11. kerran Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110
• Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 11. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Liity hymyilevien asiakkaiden joukkoon osoitteessa turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat Turvassa jo 11. kerran Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 12/2022 Tekijä 37 TYÖSSÄ LYHYET MURROS VAATII UUSIA IDEOITA JA JATKUVAA KOULUTUSTA TEOLLISUUS Teollisuuden murros ja tulevaisuuden näkymät olivat paneelikeskustelun aiheena Tampereella Konepajamessuilla järjestetyssä Pirkanmaan teollinen tulevaisuus -seminaarissa 30.11. Tapahtuman tervetulosanat lausunut pääluottamusmies Jari Roslöf Cargotec Finland Oy:stä kertoi teollisen työn muutoksesta. – Läppäri on tullut työkaluksi. Digiaika tuo tullessaan isoja muutoksia, Roslöf totesi. SAK: TARVITAAN KEINOJA TORJUA MAAHANMUUTTAJIEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ MAAHANMUUTTO SAK:n kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä 70 prosenttia sanoo, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Määrä on lisääntynyt reippaasti vuodesta 2019, jolloin näin vastasi 56 prosenttia luottamushenkilöistä. Joka kymmenes (9 %) vastaaja kertoo, että työpaikalla on syrjitty ulkomaalaistaustaista työntekijää. Luottamushenkilöt arvioivat, että suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään (83 %). Myös kriittiset arviot ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutumisesta ovat vähentyneet. Vuonna 2019 luottamushenkilöistä 31 prosenttia arvioi, että ulkomaalaiset työntekijät eivät sopeudu suomalaiseen työelämään. Tuoreessa kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia. – On hienoa, että työpaikoilla asiat pääsääntöisesti sujuvat hyvin. On kuitenkin huolestuttavaa, että edelleen lähes joka kymmenes vastaaja kertoo, että ulkomaalaistaustaisia syrjitään työpaikalla, sanoo SAK:n maahanmuuttoja työllisyyspolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä. Vastanneista 43 prosenttia sanoo, että ulkomaalaistaustaisille on tarjolla pääasiassa huonompia työpaikkoja kuin suomalaisille. – Hallitus ja muun muassa elinkeinoelämä haluavat lisätä työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti. Se ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, jos Suomeen samalla päästetään syntymään kahdet työmarkkinat. Työperäisen maahanmuuton lisäämisen vastinpariksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia työkaluja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjuntaan ja ennalta ehkäisyyn. SAK ehdottaa muun muassa rekrytointien estämistä ulkomailta vähintään kahdeksi vuodeksi työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön, sekä viranomaisten, kuten poliisin ja työsuojeluviranomaisten, valvontakeinojen ja resurssien lisäämistä. Lue lisää: www.sak.fi ORJATYÖN KISAT PÄÄTTYVÄT QATARISSA IHMISOIKEUDET Jalkapallon miesten MM-kisat 2022 päättyvät Qatarissa 18. joulukuuta. Kisat ovat saaneet paljon kritiikkiä kisapaikkojen rakentamisesta orjatyöllä. Köyhistä maista tulevat siirtotyöntekijät ovat kärsineet monin tavoin Qatarin olosuhteista ja ihmisoikeusloukkauksista. Moni on kuollut siellä työskennellessään. Maassa on noudatettu työelämän käytäntöjä, jotka täyttävät nykypäivän orjuuden tunnusmerkit. Qatarissa oli aiemmin käytössä niin sanottu kafala-lainsäädäntö. Sen nojalla työntekijöiden passit takavarikoitiin ja tarvittiin työnantajan lupa maasta ulos pääsemiseksi ja työpaikan vaihtamiseksi. – Juuri nämä olivat ne pahimmat käytännöt, vahvistaa SASKin haastattelema Qatarissa vuosia työskennellyt siirtotyöläinen Alex. Parannuksia on onneksi tapahtunut. Kafala-laki kumottiin osittain kuusi vuotta sitten, ja pikkuhiljaa muutoksen vaikutus on alkanut näkyä yhä laajemmin. Alexin mukaan pahimpia ihmisoikeusloukkauksia näkee enää yksittäistapauksissa. Siirtotyöläisten työpäivät venyvät jopa 16-tuntisiksi, Alex kertoo. Elämä on pelkkää työtä ja nukkumista. Peruspalkka ei ole riittävä, jotta siitä jäisi juurikaan lähetettävää kotiin. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja sen suomalaiset jäsenjärjestöt, kuten Teollisuusliitto, tukevat Nepalissa ja Intiassa hanketta, jossa siirtotyöhön lähtevät saavat tietoa oikeuksistaan ja siitä, mikä heitä odottaa. Qatarissa ei ole paikallisia ammattiliittoja, joten suoraan sinne tukea ei voi kanavoida. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset Muutoksiin sopeutuminen vaatii uudenlaista osaamista, eli koulutusta tarvitaan. Parhaimmillaan oppiminen on mahdollista läpi koko työuran. Paneelikeskusteluun osallistuivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, pääluottamusmies Markus Haataja Sandvik Mining and Construction Oy:stä, Tampereen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Lauri Lyly, Tampereen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio, kansanedustaja Arto Pirttilahti, valtiotieteiden tohtori Arja Haapakorpi Tampereen yliopistosta ja Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n toimitusjohtaja Peer Haataja. Digitalisaatio ja vihreä siirtymä haastavat kehittämään tuotteita ja toimintatapoja. Uusia ideoita tarvitaan, joten niiden syntyä kannattaa edistää kaikin tavoin. – Yrityksillä itsellään on valtavasti potentiaalia kehittää toimintaansa. Sitä tukien saadaan innovaatioita liikkeelle, Aalto sanoi. Suomalaiset vientiyritykset ovat maantieteellisesti kaukana markkinoista, joten kilpailukyvyn pitää olla kunnossa. – Ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä asiat fiksummin ja paremmin kuin muut. Usein työntekijä on työn ja tuotteen paras asiantuntija, Markus Haataja sanoi. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, ettei Suomi voi yksin ratkaista ilmasto-ongelmia, mutta voimme olla merkittävä osa ratkaisua. – On ekoteko, että pidetään tuotantolaitokset Suomessa, Markus Haataja sanoi. Lue lisää: www.tekijalehti.fi/uutiset JY RI KI VI M Ä KI
• 38 Tekijä 12/2022 T eollisuusliiton valtuusto kokoontui 28.–29. marraskuuta Helsingissä Paasitornissa. Valtuuston päätöksen mukaisesti Teollisuusliiton ensi vuoden jäsenmaksu on 1 prosentti. Jäsenmaksu sisältää työttömyysturvapalvelut tarjoavan A-kassan jäsenmaksun, joka vuonna 2023 on 8 euroa kuukaudessa. Tällä päätöksellä jäsenmaksu säilyy samana kuin vuonna 2022. Myös Teollisuusliiton ammattiosastojen osuus jäsenmaksutulosta säilyy samana kuin tänä vuonna eli 0,18 prosentissa. Jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ole hyväksynyt ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patenttija rekisterihallitukseen. Toiseksi palautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ilman hyväksyttävää syytä ole toimittanut sääntöjen mukaista toimihenkilöilmoitusta liittoon 28.2.2023 mennessä. Kolmanneksi ammattiosaston hallituksen pitää olla sääntöjen mukaan valittu, jotta jäsenmaksupalautus voidaan maksaa. PÄÄTAVOITTEET Teollisuusliiton vuoden 2023 toiminnan painopisteet ovat työmarkkinatoiminnan kehittäminen, järjestöllisen vahvuuden kehittäminen, eduskuntavaalit, liittokokous ja uuden strategian jalkauttaminen. Työmarkkinatoiminnan kehittämisessä huomio kohdistuu yleissitovuuden turvaamiseen ja vahvistamiseen, työehtosopimusneuvotteluihin panostamiseen ja työehtojen turvaamiseen yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Järjestöllisen vahvuuden kehittämisessä keskeiset tavoitteet ovat järjestäytymisen VALTUUSTON SYYSKOKOUS 28.–29.11. ? Teollisuusliiton valtuusto kokoontui Helsingissä 28. ja 29. marraskuuta. Kuvassa keskellä valtuuston varajäsen Petri Ahokangas. Jäsenmaksu tasan 1 prosentti TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT KITI HAILA Teollisuusliiton jäsenmaksu vuonna 2023 on 1 prosentti. Se sisältää A-kassan jäsenmaksun.
• 12/2022 Tekijä 39 parantaminen, jäsenten osallisuuden ja osallistumisen lisääminen liitossa sekä ammattiosastojen toiminnan kehittäminen. Näiden päätavoitteiden rinnalla liitto toteuttaa ja kehittää toimintaansa myös kaikilla muilla toiminta-alueilla kuten koulutuksessa, työympäristötyössä, kansainvälisessä työssä ja edunvalvonnassa, jäsenpalveluissa, tutkimustoiminnassa ja viestinnässä. EDUSKUNTAVAALIT Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeisellä eduskunnan ja maan hallituksen kokoonpanolla on suora vaikutus siihen, missä määrin ja millä tavalla työntekijöiden asemaa ja oikeuksia käsitellään ja kohdellaan seuraavalla vaalikaudella. Esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista käytännön asioista ovat luottamusmiesten aseman vahvistaminen lainsäädännössä ja kanneoikeuden saaminen ammattiliitoille. Teollisuusliiton asettama eduskuntavaalien tärkein tavoite on, että mahdollisimman moni liiton jäsen käyttäisi äänioikeuttaan. Tämän saavuttamiseksi liitto järjestää näkyvän ja kuuluvan kampanjan äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. LIITTOKOKOUS JA -VAALIT Teollisuusliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää joka viides vuosi kokoontuva varsinainen liittokokous. Se järjestetään Tampereella 22.–24.5.2023. Kokousta edeltää 10.–31.3.2023 järjestettävät liittokokousvaalit, jossa liiton työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet valitsevat kokoukseen 442 edustajaa liiton kaikilta sopimusaloilta. Vaalit järjestetään sähköisesti ja postitse. Tavoitteena on nostaa liittokokousvaalien äänestysprosentti mahdollisimman korkeaksi. Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä vahvemman valtuutuksen liitto saa jäseniltään neuvotteluihin ja edunvalvontaan. Aktiivisuus vaaleissa lisää myös järjestöllistä toimeliaisuutta ammattiosastoissa ja liitossa sekä vahvistaa teollisuusliittolaista joukkuehenkeä. Teollisuusliitto kannustaa jäseniään äänestämään liittokokousvaaleissa kampanjoimalla kohdennetusti ja tehokkaasti. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jäsen tekisi äänestyslupauksen ja sen myötä äänestäisi liittokokousvaaleissa ja sen lisäksi myös eduskuntavaaleissa. Tämän saavuttamiseksi toteutetaan soittoja työpaikkakampanja. Ammattiosastoja kannustetaan järjestämään liittokokousvaaleissa omia äänestystilaisuuksia, joissa on mahdollista äänestää sähköisesti. Liittokokous päättää toiminnan suuntaviivat ja päätavoitteet seuraavalle liittokokouskaudelle. Tärkeä osa päätösten kokonaisuutta on Teollisuusliiton uusi vuoteen 2028 ulottuva strategia. Sen keskeinen sisältö kerrotaan aktiiveille ja jäsenille liiton järjestämillä kursseilla ja muissa koulutuksissa sekä liiton viestinnässä. Liittokokoukselle on luotu oma ilme, joka julkistetaan vuoden 2023 alussa. Liittokokous näkyy liiton kaikissa viestintäkanavissa ja markkinoinnissa. TALOUSARVIO Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan vuoden 2023 talousarviossa olevan 61,8 miljoonaa euroa. Se on 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa. Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään jäsenmaksutuotot, sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi jää 25,1 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulokseksi arvioidaan 32,6 miljoonaa euroa. Näillä oletuksilla tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 7,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. AMMATTIOSASTOJEN ESITYKSET Valtuusto sai 21 ammattiosastolta yhteensä 77 esitystä. Valtuuston vastaukset lähetetään esitykset tehneille ammattiosastoille. LIITOSSA ? Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen (keskellä), 1. varapuheenjohtaja Tommi Sauvolainen (oikealla), ja 2. varapuheenjohtaja Jyrki Levonen. Hintojen nousu on huomioitava palkkaratkaisussa, sanoi liiton puheenjohtaja Riku Aalto katsauspuheenvuorossaan.
• ”Nostetaan äänestysprosentti niin ylös, että porvari vapisee” Teollisuusliiton valtuuston jäsenet eri sopimusaloilta kertovat, miltä lähestyvien vaalien ja menossa olevien työehtosopimusneuvottelujen asetelmat näyttävät. E nsi kevään eduskuntavaalien asetelmat näyttävät nyt työntekijöiden kannalta melko heikoilta. Kokoomus johtaa gallupeja ja on suosikki seuraavaksi pääministeripuolueeksi. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT KITI HAILA ”Duunarit äänestävät persuja, vaikka puolue vetää mattoa työntekijöiden jalkojen alta”, Tarmo Lukkarinen muistuttaa. Jos tulee porvarihallitus kasaan, kyyti on äärettömän kylmää”, Markku Tirkkonen sanoo. Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa 28.–29.11.2022 puhuttiin paljon vaaleista. Aiempien vuosien tilastoista tiedetään, että työntekijöiden ääni kuuluu heikosti, koska liian moni jättää äänestämättä. 40 Tekijä 12/2022 "Ehkä meidän pitäisi brändätä itseämme paremmin”, Sandra Roos pohtii. VALTUUSTON SYYSKOKOUS 28.–29.11.
• YLEISKESKUSTELU: ON DUUNARIN VUORO SAADA OSUUTENSA Valtuuston yleiskeskustelussa esiin nousivat esimerkiksi työehtosopimusneuvottelujen tilanne, palkankorotustarpeet ja lähestyvät eduskuntaja liittokokousvaalit. Poimintoja puheenvuoroista: ”Inflaatio iskee joka kautta duunariin. Jonkinlaista palkankorotusta pitää saada.” SAMI TUOMINEN Teknologiasektori ”On duunarin vuoro saada osuutensa. Ei voi olla niin, että aina ollaan maksumiehen roolissa.” ANNA ANDERSSON Kemian sektori ”Monet talot ovat täynnä työtä. Työnantajan mielestä korotusten tulee silti olla maltillisia.” JOUNI LÄMPSÄ Teknologiasektori ”Nyt kentällä on mitta täynnä. Työnantajan on syytä katsoa peiliin ja marssia neuvotteluihin erilaisella asenteella.” MARKUS HAATAJA Teknologiasektori ”Eikö olisi viisaampi sopia, kuin ajautua pattitilanteeseen, jossa joudutaan hakemaan ratkaisua voimatoimin?” TOMMI SAUVOLAINEN Teknologiasektori ”Meidän on taisteltava toimeentulon ja kenties koko sopimusjärjestelmän puolesta.” ANU LAMMI Kemian sektori ”Jos vallassa on suomalainen oikeisto, se tietää kylmää kyytiä työntekijöille. Vain äänestäen voimme voittaa vaalit.” SATU HEIJARI Teknologiasektori Lue lisää valtuuston yleiskeskustelusta: www.tekijalehti.fi/liitossa – Meidänkin työmaallamme on niitä, joita ei kiinnosta pätkääkään, kertoo valtuuston jäsen Markku Tirkkonen puutuotesektorilta. Hän työskentelee UPM Plywood Oy:n Pelloksen vaneritehtailla. Vaali-intoa on mahdollista nostaa kertomalla, mitä eri vaalitulokset käytännössä tarkoittavat. Seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestetään muun muassa työmarkkinoiden pelisäännöistä ja sosiaaliturvan tulevaisuudesta. – Jos tulee porvarihallitus kasaan, kyyti on äärettömän kylmää, Tirkkonen sanoo. Kokoomus on kertonut ajavansa sosiaaliturvaan merkittäviä leikkauksia, jos se pääsee hallitusvaltaan. Valtuuston jäsen Sandra Roos kemian sektorilta pohtii, että kova linja saa vastakaikua työntekijäpuolellakin. – Halutaan pitää heikommista huolta, mutta ei vapaamatkustajista, Roos sanoo. Yksi keino vastata oikeiston kovaan linjaan on esittää oma työntekijäystävällinen vaihtoehto sosiaaliturvan uudistamiseksi. Myös sillä on merkitystä, miten asioista puhutaan. – Ehkä meidän pitäisi brändätä itseämme paremmin, Roos pohtii. KIINNOSTUA KANNATTAA AJOISSA Sosiaaliturvaan kuuluu myös ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka leikkaamista harva työntekijä kannattaa. Kysymys on merkittävä myös koko ammattiyhdistysliikkeelle. – Monelle tärkein syy kuulua liittoon on, että saa ansiopäivärahan, Tirkkonen sanoo. Populistiseen politiikkaan kuuluu, että sanotaan mitä suuren yleisön arvioidaan haluavan kuulla. Äänestäjien olisi kuitenkin tärkeää katsoa, mitä puolueet käytännössä tekevät ja tavoittelevat. – Duunarit äänestävät persuja, vaikka puolue vetää mattoa työntekijöiden jalkojen alta, sanoo valtuuston jäsen Tarmo Lukkarinen teknologiasektorilta. Usein politiikka alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa, kun asiat alkavat mennä omalta kohdalta heikosti. Sama pätee usein myös ammattiliiton jäsenyyteen. Näissä asioissa kannattaisi olla liikkeellä ajoissa. – Ei ole kiinnostusta, ennen kuin tulee se ongelma, Lukkarinen sanoo. Äänestysinnon nostaminen on yhtä lailla tärkeää Teollisuusliiton ensi kevään liittokokousvaaleissa. Mitä useampi äänestää, sitä vahvempi liiton oikeutus on ajaa jäsentensä asiaa. – Nostetaan äänestysprosentti niin ylös, että porvari vapisee, Lukkarinen sanoo. EPÄREILU NEUVOTTELUASETELMA Työehtosopimusneuvottelut ovat menossa teknologiaja kemianteollisuudessa. Palkkaratkaisu näyttää hankalalta, sillä hinnat nousevat, mutta työnantajapuoli on nuiva palkankorotusten suhteen. – Porukka seuraa ja vertaa Saksan korotuksiin. Vähintään se pitää tulla, Lukkarinen sanoo. Hän työskentelee hydraulisylintereitä valmistavalla Pematic Oy:llä Muuramessa. Lukkarinen viittaa saksalaisen IG Metallin neuvottelemaan kahden vuoden sopimukseen, joka korottaa palkkoja yhteensä 8,5 prosenttia. Tämän päälle tulee veroton 3 000 euron korvaus. Monilla teollisuuden yrityksillä menee nyt hyvin, mutta säästökuuri tuntuu olevan päällä työntekijöiden suuntaan. Ilmiö näkyy myös työpaikan arjessa. – Tilauskanta on todella hyvä, mutta pikkujouluihin ei ole varaa, Lukkarinen kertoo. – Firmat takovat huipputulosta. Ehkä porukan pinna alkaa nyt olla katki, Roos sanoo. Hän työskentelee Metroauto Oy:llä, jossa sovelletaan vuoteen 2024 kestävää autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimusta. Mekaanisessa metsäteollisuudessa siirryttiin viime kierroksella yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Tirkkonen kertoo, että vaneritehtaalla seurataan sivusta menossa olevia neuvotteluja, sillä oma sopimus on kolmivuotinen. Nykyinen neuvotteluasetelma näyttää erikoiselta. Julkisen puolen palkankorotukset on sidottu vientialojen neuvottelutuloksiin. Myös kaupan alalla työnantajapuoli odottaa vientialojen tuloksia ennen omien neuvottelujen aloittamista. – Lähdetään epäreilusta asemasta neuvotteluihin, Roos sanoo. – Kaikki hyppäävät reppuselkään. Vastuutonta, että joudutaan neuvottelemaan muillekin, Tirkkonen toteaa. ? 12/2022 Tekijä 41 LIITOSSA
• Hermes tarjoaa kausityöntekijöille oikeaa tietoa Finland’s largest trade union launches mobile app for seasonal workers Maailman mittakaavassa ainutlaatuinen sovellus tarjoaa luotettavaa tietoa työelämän pelisäännöistä ja elämisestä Suomessa. Sisältö on sama kaikissa viidessä kieliversiossa. Kielinä ovat suomi, ruotsi, englanti, ukraina ja venäjä. Hermes-sovellus on helppokäyttöinen. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupoista ja Hermeshankkeen nettisivujen kautta osoitteesta: www.hermesapp.fi Hermes-hankkeen helmikuussa 2022 käynnistetty pilottivaihe koskee maaseutuelinkeinoja, kuten marjaja eläintiloja, sekä metsä-, puutarhaja taimitarha-aloja. Tulevina vuosina sovellus laajenee koskemaan muitakin sopimusaloja ja kieliä. Maaja metsätalousalojen työnantajille kausityövoiman saatavuus on elinehto. Siksi on tärkeää, että myös työnantajat saavat oikeaa ja ajantasaista tietoa esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisesta palkkauksesta ja muista työehdoista. Palkanmaksun lisäksi ongelmia on erilaisten työnvälittäjien perimissä laittomissa maksuissa. Kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan siitä, että saa tehdä töitä Suomessa. Hermes-sovellus on toteutettu TYÖ2030ohjelman työelämän innovaatiohankkeessa, jonka toteutuksesta vastaa Teollisuusliitto. Muut yhteistyökumppanit ovat Maaseudun työnantajaliitto, Yksityismetsätalouden työnantajat ry, Metsähallitus ja Siirtolaisuusinstituutti. Teollisuusliiton toteuttama Hermes-kännykkäsovellus on julkaistu sovelluskauppoihin. Maksuton sovellus on suunnattu maaja metsätalouden alojen työntekijöille ja työnantajille. The Industrial Union is Finland’s largest trade union, representing more than 200,000 employees in various sectors. These include farm, garden and forestry workers. The Hermes smartphone app from the Industrial Union is now available in app stores. The free app is designed for employees and employers in the agricultural and forestry sectors. Hermes is a unique app on an international scale. It provides reliable information about the ground rules in working life and living in Finland. The same content is provided in five languages. The app can be used in English, Finnish, Swedish, Ukrainian and Russian. The Hermes app is easy to use. You can download the app from your app store or the Hermes project’s website at www.hermesapp.fi The pilot phase of the Hermes project began in 2022 in rural industries such as berry farms, livestock farms, and the forestry, horticultural, and nursery garden sectors. The app will be expanded in the next few years to cover other industries and languages. The availability of seasonal workers is vital for employers in the agricultural and forestry industries. That is why employers also need accurate and up-to-date information on matters such as salaries, wagesand other working conditions required by the collective agreement. One problem is the illegal fees that various agents try to charge foreign newcomers who want to come and work in Finland. Nobody should have to pay to be able to work in Finland. The project is part of a package launched by the Ministry of Social Affairs and Health. The work was done in cooperation with employer organisations, Metsähallitus (the Finnish Forestry Authority), and the Migration Institute of Finland. 42 Tekijä 12/2022 HERMES-SOVELLUS www.hermesapp.fi
• ????????????? ?????????? ? ?????????? ??????????? ?????????, ??? ??????????? ?????? 200 000 ???????????, ?? ???????? ? ?????? ???????. ?????????? ????????????????????? ?? ??????? ????????????? ? ?????????????? ?????? ? ??? ???????. ????????? ??????? «Hermes», ??????????? ??????????? ???????????, ??? ????????? ? ????????? ????????. ???????????? ??????? ??????????? ??? ??????????? ?? ???????????? ????????????????????? ?? ??????? ?????????????. ?????????? ? ????????? ???????? ??????? ???????? ?????????? ?????????? ???? ?????? ??? ????????? ????? ?? ????? ? ?????????. ????? ?????????? ? ???? ?'??? ?????? ???????: ???????????, ?????????, ????????, ??????????? ?? ??????????. ????????? ?????????? ????????? ???????? ????????? ??????? ??? ???????? ??????????? ?????????? ??????? ??????????? ?????????? ???????? ??????????? ??? ??????? ????????? ????? ?'????? ?????? ??????? «Hermes» ? ?????? ? ????????????. ??????? ????? ??????????? ? ????????? ???????? ?? ????? ???? ??????? «Hermes» ?? ???????: www.hermesapp.fi ???????? ???? ??????? «Hermes», ?? ????????? ? ?????? 2022 ????, ??????? ???????????????????? ????????????? (????., ?????? ?? ???????????? ?????), ? ????? ?????? ???????? ????????????, ??????????? ?? ????????????????. ???????? ?????????? ????? ??????? ???? ????????? ?? ??????? ????????? ?? ????? ????? ????????? ????????? ?? ???. ??? ???????????? ????????????????????? ?? ??????? ????????????? ????????? ???????? ??????? ???? ??? ??????? ??????? ????????. ??? ???? ???????, ??? ??????????? ????? ?????????? ????????? ?? ????????? ??????????, ?????????, ??? ????????? ????? ?????????? ?? ???????????? ????????? ???????? ?? ????? ???? ?????. ????? ?????? ?????????? ?????, ??????? ???????? ? ??????????? ???????, ?? ?????????? ??????? ????????? ? ????????????????. ????? ?? ??????? ?????? ??????? ?? ?????? ? ?????????. ??????? «Hermes» ???????? ? ?????? ???????????? ???????? TYÖ2030, ???????????? ????????????? ??????????? ???????????? ?? ??????? ??????'? ?????????. ?? ?????????? ??????? ?????????? ?????????? ??????????. ?????????? ?????????? ????????? ???????????? ???????? ????? (Maaseudun työnantajaliitto), ????????? ???????????? ????????? ??????? ??????????? (Yksityismetsätalouden työnantajat), ??????? ?????? ?????????? ????????? (Metsähallitus) ?? ???????? ???????? ????????? (Siirtolaisuusinstituutti). KI TI H A IL A 12/2022 Tekijä 43 Läs om Hermes-appen på svenska på sidan 53! ? LIITOSSA
• ?????????????? ???????? ???????? ?????????? ?????????? ?????????, ??????? ???????????? ????? 200 000 ??????????, ?????????? ? ????????? ????????. ????????? ???????????????????? ? ?????? ?????????????? ???????? ??????????????? ????? ?? ???? ????????. ????????? ?????????? «Hermes», ????????????? ?????????????? ??????????, ??? ???????? ? ????????? ??????????. ?????????? ?????????? ????????????? ??? ?????????? ? ????????????? ???????????????????? ? ?????? ??????????????. ?????????? ? ??????? ???????? ?????????? ?????????? ??????????? ?????????? ? ???????? ???? ???????? ????? ? ????? ? ?????????. ?????????? ????????? ?? ???? ???? ???????? ???????: ??????????, ????????, ???????, ?????????? ? ???????. ?????????? «Hermes» ?????? ? ?????????????. ?????????? ????? ????????? ?? ????????? ?????????? ? ????? ???? ??????? «Hermes» ?? ??????: www.hermesapp.fi ???????? ???? ??????? «Hermes», ???????????? ? ??????? 2022 ????, ?????????? ???????????????????? ?????????????? (????., ??????? ? ???????????????? ?????), ? ????? ??????? ??????? ?????????, ??????????? ?????????? ???????? ????????? ????????? ????????? ?????????? ??? ???????? ?????????? ?????????? ?????????? ??????????????? ????????? ??????? ??????????? ? ???????? ???????? ????? ?? ???? ?????? ? ??????????????. ? ????????? ???? ?????????? ????? ????????? ?? ???? ????????? ? ???? ?????? ?????????? ????????? ? ??????. ??? ????????????? ???????????????????? ? ?????? ?????????????? ??????? ???????? ??????? ???? ????? ???????? ?????? ????????. ??? ?????? ?????, ????? ???????????? ????? ???????? ?????????? ? ?????????? ??????????, ????????, ? ?????????? ????? ? ???????????? ? ???????????? ???????? ????????? ? ?????? ???????? ?????. ?????? ?????? ?????????? ?????, ?????????? ???????? ? ??????????? ???????, ?????????? ?????????? ??????????? ?? ???????????????. ????? ?? ?????? ?????? ??????? ?? ?????? ? ?????????. ?????????? «Hermes» ??????? ? ?????? ????????????? ????????? TYÖ2030, ??????????????? ????????????? ??????????? ??????????? ? ??????????????? ?????????. ?? ?????????? ??????? ???????? ?????????????? ????????. ?????????? ????????? ?????????? ????????????? ???????? ????? (Maaseudun työnantajaliitto), ?????????? ????????????? ??????? ?????? ???????? (Yksityismetsätalouden työnantajat), ??????? ?????? ?????????? ????????? (Metsähallitus) ? ???????? ???????? ????????? (Siirtolaisuusinstituutti). ?? PA TR IK LI N D ST RÖ M 44 Tekijä 12/2022
• 2022 10.12. mennessä liit­ tyneet jäsenet ovat ääni­ oikeutettuja 21.1. mennessä on toimitettava liittokokous­ esitykset kirjallisesti liiton hallitukselle 31.1. klo 12–16 valitsija­ yhdistysten perustaminen päättyy ja tarkastaminen alkaa 15.2. keskusvaali­ lautakunta vahvistaa vaaliliitot ja ehdokkaat sekä arpoo ehdokas­ numerot 10.–31.3. sähköinen vaali ja posti­ äänestys 5.4. vaalin tulos vahvistetaan 21.5. vaaliliittojen kokoukset 22.–24.5. liittokokous Tampere­ talossa Liittokokous 2023 #Teollisuusliitto2023 #Industrifacket2023 #IndustrialUnion2023 Valitsijayhdistykset Valitsijayhdistyksen voivat perustaa vähintään 10 jäsentä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa vähintään kolmelta kuukaudelta ennen ehdokas­ listojen sisäänjättöä. Valitsijayhdistyksen perustajien pitää kuulua samaan vaalipiiriin. Jäsen saa liittyä ainoastaan yhteen valitsijayhdistykseen. Valitsija­ yhdistys valitsee keskuudestaan ehdokkaan. Valitsija­ yhdistyksellä voi olla vain yksi vaalikelpoinen ehdokas. Ehdokkaaksi asetetun on kirjallisesti annettava suostumuksensa ehdokkuudelleen. Valitsija­ yhdistyksen on keskuudestaan valittava itselleen asiamies ja vara­asiamies. Vaaliliitot Valitsijayhdistykset voivat perustaa vaaliliiton, jolla on vaalipiirissä ehdokkaita. Kaikki ehdokkaat ovat joko vaaliliittojen ehdokkaita tai vaaliliittojen ulkopuolisten valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita. Vaali­ liiton ehdokasmäärä voi olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin vaalipiirin edustajamäärä lisättynä yhdellä ehdokkaalla vaalipiirin jokaista alkavaa 1 000 jäsentä kohden. Vaaliliiton ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin aakkosjärjestykseen ehdokaslistojen yhdistelmään. 2023 Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/liittokokous Läs om förbundskongressen 2023 på svenska: www.teollisuusliitto.fi/sv/forbundskongressen Read about the Union Congress 2023 In English: www.teollisuusliitto.fi/en/the­union­congress LIITTOKOKOUS z Teollisuusliiton korkein päättävä elin z Varsinainen liittokokous järjestetään kerran viidessä vuodessa z Edustajat valitaan suhteellisella vaalilla vaalipiireittäin z Päättää liiton suunnan liittokokouskaudeksi z Valitsee liiton valtuuston ja hallituksen Seuraava liittokokous pidetään 22.–24.5.2023 Tampereella. Liittokokouk­ seen valitaan 442 liittokokousedustajaa vaaleilla 10.–31.3.2023. Vaalipiirien tarkastustyöryhmät ottavat vastaan valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen perustamisasiakirjat 31.1.2023 kello 12.00–16.00, jonka jälkeen alkaa tarkastaminen.
• LIITTO KOULUTTAA Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Opi englantia verkossa Starttaa uusi vuosi Murikan kursseilla Luottamusmiehille koulutusta alueilla ja Murikassa Uusien luottamusmiesten starttikurssit alueilla ? 14.1. Uusimaa (Vantaa) ? 21.1. Etelä-Suomi (Lahti ja Lappeenranta) ? 21.1. Lounais-Suomi (Turku ja Pori) ? 4.2. Sisä-Suomi (Tampere ja Keuruu) ? 4.2. Itä-Suomi (Mikkeli ja Joensuu) ? 18.2. Pohjois-Suomi (Haukipudas) ? 18.2. Pohjanmaa (Vaasa) ? 18.2 Startkurs för nyvalda förtroendeman (Vasa) Luottamusmies, tervetuloa opinpolulle Uusien ja kokeneempienkin luottamusmiesten kannattaa hakeutua tehtävänmukaisiin koulutuksiin. Luottamusmiesten opinpolku: uusien luottamusmiesten starttikurssit alueilla sekä luottamusmiesten peruskurssi, jatkokurssi ja täydennyskurssit Murikassa. Joistain kursseista on mahdollisuus saada opintopisteitä, joita voi hyödyntää jatko-opinnoissa. Verkkokurssi ? 9.—10.1. Työelämän englantia / General English skills for trade unionists ? 9.—13.1. Tietotekniikan peruskurssi ? 9.—13.1. Työsuojelun jatkokurssi ? 16.—20.1. Luottamusmiesten peruskurssi ? 16.—18.1. Osallistu – vaikuttamista ja medialukutaitoa ? 16.—20.1. Paikallinen sopiminen ? 23.—27.1. Ammattiosaston johtaminen ? 23.—27.1. Järjestäjä 1 Murikan kursseja tammikuussa ? 23.—27.1. Luottamusmiesten peruskurssi ? 23.—27.1. Työsuojelun peruskurssi ? 30.1—3.2 Grundkurs i arbetarskydd ? 30.1.—3.2. Luottamusmiesten jatkokurssi ? 30.1.—3.2. Luottamusmiesten peruskurssi ? 30.1.—3.2. Puheviestinnän perusteet ? 30.1.—3.2. Sihteerinä yhdistyksessä ? 30.1.—3.2. Työsuojelun jatkokurssi Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu
• ”Peruskurssilla pääsi jyvälle, jatkokurssilla syvemmälle” TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA ANNIKA RAUHALA Pekka Karttunen aloitti Helsingin Herttoniemessä sijaitsevan K-Auto Retailin pääluottamusmiehenä viime vuoden loppukesällä. Paikka aukesi, kun edeltäjä Mika Lindblad siirtyi töihin Teollisuusliittoon. – Olin ainoa ehdokas, eli vaaleja ei pidetty. Oli heti selvää, että haluan kouluttautua, kertoo 26 vuotta autoalalla työskennellyt Karttunen. Muutaman kuukauden pestissä oltuaan hän suuntasi viikon mittaiselle luottamusmiesten peruskurssille Murikka-opistoon. – Sieltä sai pohjan tekemiseen. Pääsi jyvälle siitä, miten tietoa etsitään pykälistä ja kuinka Finlexiä käytetään. Peruskurssilta hankitun tietoperustan päälle oli hyvä rakentaa lisää. Marras–joulukuussa Karttunen oli jatkokurssilla; se koostuu kahdesta viikon jaksosta, joiden välillä on aikaa muutama viikko. – Jatkokurssilla mentiin vähän syvemmälle. Tehtävissä oli malliesimerkkejä siitä, kuinka tietyssä tilanteessa työpaikalla pitää soveltaa tiettyjä pykäliä ja momentteja. Oikeat pykälät sitten etsittiin joko työehtosopimuksesta tai laista. Se oli mielenkiintoinen harjoitus. Jo nyt jatkokurssin opeista onkin ehtinyt olla käytännön hyötyä luottamustoimessa. LUOTTAMUSMIESTEN OPINPOLKU – Meillä on sellainen autonmyyjien palkkaukseen ja irtisanomiseen liittyvä asia, ja työnantajan kanssa on hiukan eri näkemys, että miten kuuluisi tulkita työehtosopimuksen pykälää alan suhdanteiden vaikutuksesta. Luottamusmieskurssien lisäksi Karttunen on osallistunut Murikassa autoalan palkkaustekniikan koulutukseen. Seuraavaksi suunnitelmissa on neuvottelutaidon kurssille meno, ja jossain vaiheessa mahdollisesti paikallisen sopimisen ja työoikeuden kurssit. Jos asia olisi hänen päätösvallassaan, jokaisen luottamusmiehen pitäisi käydä liiton kurssilla. – Kyllä ihmiset pitäisi sinne melkein pakottaa, koska siitä on niin iso apu. Alkaa ymmärtää paljon paremmin, mitä edunvalvonta oikein on. Mutta yllättävän moni ei mene kurssille, autoalalla varsinkaan. Mistä johtuu, että kaikki eivät opintopolulle astu? Karttunen miettii hetken ja arvelee, että kotoa lähtemisen kynnys voi olla monille korkea. Sitten hän muistaa uusille luottamusmiehille tarkoitetut yhden päivän starttikurssit, joissa käydään tiiviisti läpi luottamusmiehen oikeudet, velvollisuudet ja tehtäväkenttä. – Niitähän järjestetään alueilla, lähellä osallistujia. Jos kalenterissa on hyvin tiukkaa, niin kannattaa ainakin ne ihan perustiedot käydä hankkimassa. ?? 12/2022 Tekijä 47 LIITOSSA OIVALTAJA ? Luottamusmiehet pitäisi melkein pakottaa koulutukseen, koska siitä on niin iso apu, Pekka Karttunen sanoo. ”Alkaa ymmärtää paljon paremmin, mitä edunvalvonta oikein on.” PEKKA KARTTUNEN Ajoneuvoasentaja, pääluottamusmies K-Auto Retail Oy, Helsinki Helsingin seudun autoalan ammattilaiset ao. 84
• 48 Tekijä 12/2022 LE H TI KU VA / A FP MAAILMA Muutoksen tuuli LATINALAINEN AMERIKKA Viimeaikaiset vaalit ovat tuoneet eri vasemmistovirtauksia valtaan Latinalaisessa Amerikassa. Tuorein saavutus on Luiz Inácio Lula da Silvan eli Lulan voitto Brasilian presidentinvaaleissa. Vasemmistopresidenttejä ovat nyt muun muassa Gabriel Boric (Chile), Xiomara Castro (Honduras), Gustavo Petro (Kolumbia), Andres Manuel Lopez Obrador (Meksiko) ja Pedro Castillo (Peru). Yhdistävänä tekijänä heillä on enemmänkin taloudellisen uusliberalismin vastustaminen kuin tarkkarajainen vasemmistolaisuus. Heidän linjansa eriävät, mutta työelämän kysymyksissä he ovat selvemmin työntekijöiden kuin yritysten omistajien puolella. Meksikon Andres Manuel Lopez Obrador on arvaamaton populisti, mutta hän on pitkälti toteuttanut vaalilupauksensa aitojen ammattiliitojen toiminnan mahdollistamisesta. Yritysten hallitsemat valeliitot ovat osin hävinneet työntekijöiden itsensä johtamien liittojen tieltä. Chilen Gabriel Boric on vahvasti työelämän ehtojen parantamisen kannalla. Parannuksia yritettiin saada läpi uudessa perustuslaissa, mutta liian pitkänä ja vaikeaselkoisena se kaatui kansanäänestyksessä syyskuussa 2022. Perun Pedro Castillo johti opettajien ammattiliittoa vuoden 2017 lakossa. Se vei hänet liittojen tuella politiikkaan ja presidentiksi heinäkuusta 2021. Castillo lisäsi heti apua maaseudun köyhille ja nosti vähimmäispalkkaa. JÄSENMAKSUT ON KERÄTTÄVÄ SWAZIMAA Zheng Yong -yhtiön tekstiilitehdas lopetti keväällä 1 247 työntekijän ammattiliittojen jäsenmaksujen keräämisen ja tilittämisen kostona lakosta. ATUSWA-liitto vei yhtiön oikeuteen, joka 31. lokakuuta tuomitsi yhtiön toimivan lain vastaisesti. Swazimaan työlainsäädäntö edellyttää yritysten keräävän liittojen jäsenmaksun työntekijöiltään ja tilittävän ne viipymättä liitoille. Yhtiön toiminta loukkasi työntekijöiden järjestäytymisoikeutta. RUOTSISSA VAADITAAN 4,4 PROSENTTIA RUOTSI Teollisuuden viiden ammattiliiton yhteistyöjärjestö Facken inom industrin vaatii 4,4 prosentin palkankorotuksia yksivuotisella sopimuksella. Niissä sopimuksissa, joissa on määritelty alin palkka, sitä on nostettava vähintään 145 eurolla kuukaudessa. Lisäksi liitot esittävät parannuksia eläkejoustoon, joka sallii työajan lyhentämisen eläkkeen häämöttäessä. Sen kustannusvaikutus sisältyy 4,4 prosentin korotuksiin. Puuja painoalojen liitto GS:n puheenjohtaja Per-Olof Sjöö sanoi tiedotustilaisuudessa, että korotusvaateen tason löytäminen oli nyt vaikeampaa kuin koskaan. Korotus ei korvaa koko inflaatiota, mutta muidenkin toimijoiden on otettava osansa vastuusta, esimerkiksi sähkön hinnan laskemiseksi, hän sanoo. Liitot eivät tällä kertaa esitä muutoksia työympäristöja tasa-arvokysymyksiin. Ruotsin teollisuudella menee nyt hyvin, liitot muistuttavat. Työvoimakustannukset ovat alle kilpailijamaan Saksan. Lisäksi yritysten voitot ovat kasvaneet viime vuosina reippaammin kuin työvoimakustannukset. Oikeisto vastustaa Castilloa lujasti. Häntä vastaan on nostettu syytteitä ja yritetty erottaa. Media paljasti jopa, että kuljetusalan työnantajat suunnittelivat kuljetustyöläisten lakkojen tukemista presidentin aseman horjuttamiseksi. Kolumbian Gustavo Petro on maan ensimmäinen vasemmistolainen presidentti. Maata repii jatkuva väkivalta. Vuodesta 1977 on murhattu ainakin 3 062 ay-aktiivia ja murhat jatkuvat yhä. Työehtosopimukset kattavat prosentin väestöstä ja järjestäytyminen on hankalaa sekä vaarallista. Työntekijöistä liki puolet toimii virallisen talouden ulkopuolella. Ammattiliitot tukevat vankasti Petroa, jolla on kattava uudistusohjelma jyrkkien tuloja luokkaerojen maalle. Brasilian Lula aloitti uransa metallityöväen liitosta. Hän lupasi korjata oikeiston vuoden 2017 työreformin, joka vei työntekijöiltä useita oikeuksia ja leikkasi 97 prosenttia liittojen tuloista. Erityisesti hän haluaa parantaa vuokratyöläisten ja alustatyön tekijöiden oikeuksia sekä kohentaa oikeutta työehtosopimuksiin. Presidenttien ei ole helppoa toteuttaa ohjelmiaan. Enemmistö parlamentissa voi puuttua, eikä syvään juurtuneista syrjivistä rakenteista pääse hetkessä eroon. HEIKKI JOKINEN ? Brasilian presidentiksi paluun tehnyt Luiz Inácio Lula da Silva osallistui ryhmäkuvaan maansa alkuperäisasukkaiden edustajien kanssa marraskuussa COP27-ilmastokokouksessa Sharm el-Sheikhissä Egyptissä.
• ASIOINTIPALVELUN PÄÄLUOTTAMUSMIESTEN OSIO AVATTU LUOTTAMUSHENKILÖT Teollisuusliitossa on otettu syksyn aikana käyttöön luottamushenkilöiden asiointipalvelu. Marraskuun lopussa palvelussa avautui pääluottamusmiesten osio. Palveluun voi kirjautua joko henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti kirjautujan luottamustehtävän liiton jäsenrekisterin tietojen perusteella. Asiointipalvelu toimii pääluottamusmiehen työpöytänä, jonne on koottu tehtävän hoitamisen kannalta tärkeitä asioita. Kirjaudu asiontipalveluun: asiointi.teollisuusliitto.fi POLTTOAINEYHTEISTYÖKUMPPANI VAIHTUU JÄSENETU Teollisuusliiton jäsenenä saat 1.1.2023 alkaen alennusta liikennepolttoaineesta Nesteen asemilta. Poikkeuksena ovat Neste Expressja Truck -automaattiasemat, joilla tehdyistä tankkauksista etua ei saa. Jäsenetuja voit jatkossa käyttää maksamalla ostoksesi Nesteen mobiilisovelluksella tai muiden maksuvälineiden yhteydessä muovisella jäsenkortilla. Lue lisää 1.1. alkaen: www.teollisuusliitto.fi/neste TILAA JÄSENKALENTERI KALENTERI Jos olet aikaisemmin tilannut kalenterin, saat sen ensi vuodelle automaattisesti. Kalenterit postitetaan tilaajille jäsenrekisterin mukaisiin osoitteisiin loppuvuodesta. Uuden tilauksen voit tehdä 31.12.2022 asti www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi (tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset), sähköpostilla jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai puhelimella 020 690 446. Tarkemmat ohjeet: www.teollisuusliitto.fi/jasenkalenteri MUUTOKSIA JÄSENKORTTIKÄYTÄNTÖIHIN JÄSENYYS Vuodesta 2023 alkaen Teollisuusliiton mobiilijäsenkortti muuttuu ensisijaiseksi jäsenkortiksi ja muovinen jäsenkortti on tilattava erikseen eAsioinnin tai liiton jäsenpalveluiden (jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi, p. 020 690 446) kautta. Muovinen jäsenkortti ei enää 1.1.2023 alkaen toimi Turvan matkavakuutustodistuksena. Löydät matkavakuutustodistuksen Teollisuusliiton mobiilikortista. Tarvittaessa voit myös tulostaa sen Turvan verkkopalvelussa www.turva.fi (edellyttää tunnistautumista). Voit myös pyytää todistuksen soittamalla numeroon 01019 5110 tai poiketa hakemaan sen Turvan toimistolta. Osoitteessa www.turva.fi/teollisuusliitto voit tilata todistuksen, joka toimitetaan sähköpostilla kolmen arkipäivän kuluessa. Usein kysytyt kysymykset jäsenkorttiuudistuksesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenkortti-ukk Ohjeet mobiilijäsenkortin lataamiseen: www.teollisuusliitto.fi/mobiilijasenkortti VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET TYÖEHTOSOPIMUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi/arkipyhat LINDGREN JA VÄLIMAA KUUKAUDEN TEKIJÖIKSI LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan marraskuun Kuukauden Tekijöiksi on valittu LP Viestin hakkuri Saana Lindgren ja Hurrikaani-Loimaan passari Santeri Välimaa. Molemmille valinta on uran ensimmäinen. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän. Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Hanki jäsenetuna vapaalippu Mestaruusliigan otteluun: www.teollisuusliitto.fi/mestaruusliiga ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–ti ja pe 8.30–15, ke 8.30–17, torstaisin suljettu. Palvelunumero 020 690 446. ? Vuonna 2023 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? A-kassan ansiopäivärahan saajana oleva jäsen, muistathan antaa suostumuksen maksutietojen siirtoon, niin jäsenyytesi pysyy kunnossa liiton puolella. ? eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi. Sen perusteella tutkimme oikeutesi vapaajäsenyyteen. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti – näin toimien nopeutat etuuksien maksua. ? Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2023 aletaan postittamaan itsemaksaville jäsenille viikolla 51. Itsemaksava jäsen saa viitelistan huolimatta siitä, onko sillä hetkellä työttömän tai vapautettuna jäsenmaksuista, näin voit ottaa viitelistan käyttöön tarvittaessa. ? Sinulla on äänioikeus liittokokousvaaleissa, kun jäsenyytesi on kunnossa (10.12.2022 mennessä liittyneet). ? Jäsenpalvelut toivottaa kaikille jäsenille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA HYVÄÄ JOULUA! TEOLLISUUSLIITON keskustoimisto ja aluekeskukset sulkeutuvat jouluksi 23.12. klo 14. Palvelunumerot toimivat taas 27.12. alkaen. Teollisuusliitto toivottaa kaikille jäsenilleen hyvää joulua ja uutta vuotta! 12/2022 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA
• 50 Tekijä 12/2022 INDUSTRIFACKETS FULLMÄKTIGE 29–30.11.2022 ? Industrifackets fullmäktige samlades i Helsingfors 28 och 29 november. I mitten fullmäktigemedlem Niina Laitinen från kemisektorn. Förbundet riktar blicken mot ett valår ARBETSGRUPP PETTERI RAITO, ANTTI HYVÄRINEN OCH JOHANNES WARIS FOTO KITI HAILA Avtalsrörelsen och löneförhöjningarna var på tapeten då Industrifackets fullmäktige samlades i Helsingfors. Även vårens val lyftes fram i talen. K ongressvaletoch riksdagsvalet är Industrifackets viktigaste tyngdpunkter i verksamheten under nästa år. Fullmäktige bekräftade verksamhetsplanen och budgeten för år 2023 som stadgeenliga ärenden. Medlemsavgiften för medlemmar fastställdes vid 1 procent. Medlemsavgiften innehåller medlemsavgiften i Öppna arbetslöshetskassan A-kassa, som år 2023 ligger på 8 euro i månaden. Beslutet innebär att avgiften inte ändras från ifjol. Fackavdelningarnas andel av inkomsterna från medlemsavgifterna hålls kvar på samma nivå, det vill säga 0,18 procent. Återbetalningen av medlemsavgifter betalas inte ut till fackavdelningen om inte avdelningen godkänt modellstadgarna för fackavdelningarna och registrerat dem hos Patentoch registerstyrelsen. Avdelningen måste också välja en styrelse och funktionärsanmälan till förbundet måste göras före 28.2.2023. MÅLSÄTTNINGAR 2023 År 2023 kommer tyngdpunkten för Industrifacket att ligga på en utveckling av verksamheten på arbetsmarknaden och förbundets organisatoriska styrka, riksdagsvalet, Industrifackets kongress i maj 2023 och införandet av förbundets nya strategi. Gällande arbetsmarknaden ligger tyngdpunkten på att försvara de allmänbindande kollektivavtalen och att trygga arbetsvillkoren i de företag där företagsspecifika avtal gäller. När det kommer till organisatorisk styrka ligger fokus på organisering och utveckling av fackavdelningarna. Hur riksdagen ser ut efter valet 2023 och vilka partier som bildar följande regering spelar en viktig roll för arbetstagarnas ställning och rättigheter under följande valperiod. Industrifacket har som mål att påverka bland annat genom att förstärka förtroendemännens ställning genom
• 12/2022 Tekijä 51 lagstiftning samt att införa besvärsrätt för fackföreningar. Det viktigaste målet för Industrifacket är ändå att så många medlemmar som möjligt går och lägger sin röst. Förbundet kommer att organisera en kampanj för att öka valdeltagandet bland medlemmarna. FÖRBUNDSKONGRESS OCH KONGRESSVAL Industrifackets kongress är det högsta beslutsfattande organet i Industrifacket. Industrifackets kongress går av stapeln i Tammerfors 22–24.5.2023. Inför kongressen ordnas kongressvalet 10–31.3.2023 där det bland förbundets medlemmar väljs sammanlagt 442 delegater. De representerar förbundets samtliga avtalsbranscher. Röstandet sker antingen elektroniskt eller per post. Fackets uttalade mål är att valdeltagandet stiger så högt som möjligt. Ju högre valdeltagande, desto starkare mandat får Industrifacket av sina medlemmar för att bevaka och driva medlemmarnas intressen. Industrifacket uppmuntrar medlemmarna att rösta i kongressvalet genom en kampanj. Målet är att så många medlemmar som möjligt skulle avlägga ett så kallat röstningslöfte och därefter lägga sin röst både i kongressvalet och riksdagsvalet. För att nå det här resultatet kommer förbundet att genomföra en kampanj på arbetsplatserna men också ringa upp medlemmar. Fackavdelningarna uppmuntras till att ordna evenemang där de erbjuder möjligheten att rösta elektroniskt i valet. Förbundskongressen stakar ut riktningen och lägger målen för följande kongressperiod. Den viktigaste helheten utgörs av Industrifackets nya strategi som sträcker sig till 2028. Sammanlagt 77 motioner lades fram av 21 fackavdelningar till fullmäktige. Fullmäktiges svar skickas till de avdelningar som gjort motionerna. FACKET ”INFLATIONEN SLÅR MOT ARBETARE FRÅN VARJE HÅLL” Avtalsrörelsen var ett givet tema på fullmäktigemötet. Förbundet förhandlar inom teknologioch kemisektorn nu i ett förändrat läge då löneförhöjningarna i den offentliga sektorn är sammankopplade med exportindustrins förhandlingsresultat. Arbetsgivarorganisation Finsk Handel har också meddelat att de inte förhandlar om avtal före industrins förhandlingar står klara. Dessutom lägger inflationen och de osäkra ekonomiska utsikterna sin prägel på avtalsförhandlingarna. ”Inflationen slår mot arbetare från varje håll. Nu krävs det ordentliga löneförhöjningar.” SAMI TUOMINEN Teknologisektorn, Saarijärvi ”Det är dags för arbetarna att få sin andel. Det kan inte vara så att det alltid är vi som får stå för notan.” ANNA ANDERSSON Kemisektorn, Raseborg ”Tiden då det viktigaste målet för arbetsgivarnas representanter var att hitta en rättvis löneuppgörelse är förbi. Vi hoppas på det bästa, men förbereder oss på det värsta. Vårt budskap är att vi är redo att försvara våra allmänbindande kollektivavtal. PETER SJÖKVIST Teknologisektorn, Närpes ”Om högern vinner valet innebär det en kalldusch för oss arbetare.” SATU HEIJARI Teknologisektorn, Nystad ”Industrifacket nöjer sig ändå inte med lägre lönehöjningar bara för att någon annan kanske gynnas av våra beslut. Det vore bäst om arbetsgivarsidan förstod det här så fort som möjligt.” RIKU AALTO Ordförande ”Vill Samlingspartiet än en gång skapa kaos på den finländska arbetsmarknaden och leda vårt land mot en tid som präglas av motsättningar? Om så är fallet kommer vi, fackföreningsrörelsen, inte att stå bredvid och se på. Det handlar om våra medlemmar.” TURJA LEHTONEN 1. vice ordförande Vad sades på fullmäktigemötet? Läs mer på www.tekijalehti.fi/svenska Begränsa elbolagens jättevinster Industrifackets fullmäktige kom också med ett gemensamt utlåtande om energikrisen och prishöjningen på el, som märks av i flera löntagarhem. Även om elpriset har stigit på börsen så har inte produktionskostnaderna ökat förutom för en liten andel av energibolagen. Flera företagen gagnas av det höga elpriset och kammar in rekordvinster. Förbundet kräver att staten går in för en så kallad windfall-skatt, där elbolagens jättevinster beskattas, och medlen riktas direkt om till att stöda hushållen som kämpar med stigande levnadskostnader. Fullmäktige påminde också om att bakom energikrisen ändå i sista hand ligger Rysslands president Putins moraliskt förkastliga anfallskrig mot Ukraina. "Medlemsavgiften stiger inte – kvar på 1 procent" "Det är dags för arbetarna att få sin andel."
• 52 Tekijä 12/2022 Svenska fackförbundet IF Metall omvalde ordförande Marie Nilsson och avtalssekreterare Veli-Pekka Säikkälä under förbundskongressen i Göteborg. IF Metall hör till sammanslutningen Facken inom industrin som går in i avtalsrörelsen med krav på löneförhöjningar på 4,4 procent. Svenska IF Metall vill vara framtidens fackförbund TEXT JOHANNES WARIS FOTO STEFAN JERREVÅNG / IF METALL En rättvis klimatomställning var temat då svenska storförbundet inom industrin samlades till kongress. Dessutom låg fokus på avtalsrörelsen i pågående kris. S venska fackförbundet IF Metall samlades till kongress i Göteborg 28.11–2.12.2022 under parollen ”Framtiden är här”. Kongressen omvalde ordförande Marie Nilsson till ordförande för följande kongressperiod. Veli-Pekka Säikkälä fortsätter som avtalssekreterare för förbundet med drygt 300 000 medlemmar. Kongressen valde också en 17 personer stark förbundsstyrelse som är det högsta beslutsfattande organet mellan kongresserna. – Om vi ska lyckas förverkliga det goda arbetet i den gröna omställningen inom industrin, så krävs tre saker av oss som fackförening. Fokus på organisering, kompetensutveckling i praktiken och ett systematiskt arbetsmiljöarbete, sade Nilsson i sitt avslutningstal inför över 300 kongressombud och flertalet andra deltagare. Drygt 300 motioner lades inför kongressen. Bland dem fanns bland annat en motion om att förbundet ska arbeta för hårdare påföljder vid brott mot arbetarskyddet. Kongressen krävde också att facket driver frågan om avtalspension. Den röstade ja till motioner om att facket ska jobba för att ta bort åldersgränserna för pensionsinbetalningar, så att även unga och personer över 65 år ska få samla pension. I dag är nedre åldersgränsen 23 år. Ett beslut som hade föranlett en hel del diskussion inför kongressen var beslutet som av flera sågs som ett ställningstagande mot högernationalistiska Sverigedemokraterna. För att bli förtroendevald inom IF Metall måste man i fortsättning ”dela förbundets grundläggande värderingar och verka i dess anda”. I praktiken innebär det att det inte går till exempel att sitta i kommunfullmäktige för Sverigedemokraterna och samtidigt vara förtroendevald i IF Metall. – Om man är facklig företrädare så upphör inte det uppdraget bara för att man passerar fabriksportarna, kommenterade IF Metalls omvalda förbundssekreterare Martin Gunnarsson till Arbetet . FACKEN INOM INDUSTRIN KRÄVER 4,4 PROCENT De svenska industrifacken vill se märkbara löneförhöjningar under avtalsrörelsen som kommer i gång på allvar i slutet av året. Facken inom industrin har gemensamt gått ut med ett krav på löneförhöjningar på 4,4 procent under en ettårig avtalsperiod. De avtal som innehåller bestämmelser om så kallade lägstalöner ska höja dem med minst 1 600 kronor (runt 150 euro) per månad. Sammanslutningen Facken inom industrin består av IF Metall, skogsoch träsamt grafiska GS-facket, Livsmedelsarbetareförbundet, tjänstemannafacket Unionen och Sveriges Ingenjörer. Förbunden har sammanlagt runt 1,3 miljoner medlemmar. IF Metalls avtalsråd har ställt sig bakom industriförbundens gemensamma krav trots en viss intern kritik, som också vädrades under kongressen. Svenska Pappers har också ställt sig bakom de gemensamma målen, medan till exempel Transport stannar utanför. Arbetsgivarsidan har redan meddelat att det enligt dem är frågan om en för dyr uppgörelse. ? ? "Om man är facklig företrädare så upphör inte det uppdraget bara för att man passerar fabriksportarna."
• NY MOBILAPP FÖR SÄSONGSARBETARE INDUSTRIFACKETS nya app ger information om arbetslivets regler på fem språk för personer inom jordbruk, trädgårdsodling och skogsbruk. Mobiltelefonappen Hermes har i december introducerats i appbutikerna. Den avgiftsfria applikationen är avsedd för arbetstagare och arbetsgivare inom jordoch skogsbrukssektorerna. Appen ger tillförlitlig information om arbetslivets regler och livet i Finland. Innehållet är det samma i alla fem språkversionerna. Språken är finska, svenska, engelska, ukrainska och ryska. Hermes-projektets provanvändningsskede inleddes i februari 2022 för landsbygdsnäringar, till exempel bärodling, djuruppfödning, skogsvård, trädgårdsodling och plantskolor. Under de kommande åren kommer appen att utvidgas så att den också omfattar andra avtalsbranscher. Fler språk ska också läggas till utbudet. Det är livsviktigt för arbetsgivare inom jordoch skogsbruket att få säsongsarbetskraft. Därför är det viktigt att även arbetsgivare får riktig och aktuell information om till exempel lön och andra arbetsvillkor i enlighet med kollektivavtalet. Det kan förekomma problem med lönebetalningen eller med att olika arbetsförmedlare ofta tar ut olagliga avgifter av arbetare. Ingen borde bli tvungen att betala för att få arbeta i Finland. Projektet är en del av en helhet som socialoch hälsovårdsministeriet startat. I samarbetet har även arbetsgivarorganisationer, Forststyrelsen och Migrationsinstitutet deltagit. KOM IHÅG E-TJÄNSTEN NYVALD FÖRTROENDEMAN? Kom ihåg att meddela om valet till förbundet genom E-tjänsten för förtroendemän. I tjänsten kan man meddela om val av förtroendevalda både för fackavdelningar och arbetsplatser. Motionerna till Industrifackets kongress i maj 2023 ska lämnas in senast 20 januari 2023. FYRA HÖRNSTENAR I INDUSTRIFACKETS NYA STRATEGI INDUSTRIFACKETS kongress spikar i maj 2023 förbundets strategi för följande femårsperiod. Utarbetandet av strategin har pågått redan en längre tid. Strategin bygger på förbundets verksamhet på arbetsmarknaden, organisatorisk styrka, samhällspåverkan och så kallade ”möjliggörare”. På Tekijäs webbsida www.tekijalehti.fi/svenska presenteras de fyra hörnstenarna i en artikelserie. AVBROTT I A-KASSANS TJÄNSTER VID ÅRSSKIFTET A-KASSAN växer vid årsskiftet då Transportbranschens Arbetslöshetskassa fusioneras med A-kassan 1.1.2023. På grund av fusionen kommer det att bli ett avbrott i utbetalningen av förmåner och i E-tjänsten vid årsskiftet. Det innebär undantag i betalningsscheman för förmåner och kassans öppettider. A-kassans system uppdateras. Det innebär att kassan inte kan behandla ansökningar eller betala ut ersättning vid årsskiftet. Ansökan kan inte skickas via E-tjänsten A-kassans E-tjänst håller stängt under uppdateringen från och med 23.12.2022 och då kan inte ansökningar skickas in. E-tjänsten öppnas så fort som möjligt, senast måndagen 2.1.2023. A-kassan kan inte betala ut förmåner under uppdateringen 28.12.2022–3.1.2023. Den sista utbetalningen före årets slut görs 27.12.2022. Kundtjänsten håller stängt Från och med tisdagen den 3.1.2023 håller kundtjänsten öppet vardagar kl. 8.30–15.00. Industrifackets huvudkontor och regionkontor stänger 23.12 kl. 14. Servicenumren betjänar som vanligt från och med 27.12. Industrifacket önskar alla medlemmar en god jul och gott nytt år! 12/2022 Tekijä 53 FACKET KURSER PÅ SVENSKA ? 30.1–3.2.2023 Grundkurs i arbetarskydd, Helsingfors ? 11–12.2.2023 #tankesmedjan – Näring för fackavdelningen, Härmä Spa ? 18.2.2023 Startkurs för nyvalda förtroendemän, Vasa Anmäl dig via kursanmälningssystemet Telmo. För mer information kontakta Nina Wessberg, Tel. 040 674 3891, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi Från och med 12.12 loggar användare in på Telmo med nätbankskoder eller mobilcertifikat.
• t ek ijä le ht i.f i KATSO LISÄÄ UUTISIA BLOGEJA, VIDEOTA JA VALOKUVIA! 54 Tekijä 12/2022 Four cornerstones BRIEF IN ENGLISH The new Industrial Union strategy for the years 2023–2028 will be adopted by the Union Congress in May 2023 in Tampere. There are four cornerstones in the strategy: labour market activity, organisational strength, influencing society and enablers. In practical terms, what do these mean? Labour market activity is a comprehensive package – all union employees are engaged in one way or another with this. The hard core of this activity is to improve members' terms and conditions of work. The most visible part of labour market activity is collective bargaining but resolving disputes at the workplaces is a very vital part of this, too. – Labour market activity also involves training, providing information and improving the position of shop stewards at workplaces, says the Industrial Union labour market director Jyrki Virtanen. The Finnish labour market is to a large extent based on the generally binding collective agreements. This means that a collective agreement covers all companies in a certain branch when about a half of the employees are working in companies that are members of the employers' association who have signed up to the agreement. Currently, as some employers opt to pull out of the national level agreements, the problems with the system are becoming increasingly visible. In response the Industrial Union is examining new initiatives and strategies. The Industrial Union has members in 11,000 workplaces across the country. This provides organisational strength but requires constant and determined effort on the part of the union. Organisational strength means consolidation, creating strong joint power and improving members' position in the labour market. Recruiting new members and active work in workplaces are keys to all this. There are many ways and areas where terms of work can be improved by legislation. This work is done by influencing society. For the parliamentary elections in April 2023 the union has its own goals for the next Government Programme. These include updating legislation concerning the generally binding collective agreements. Among other goals are guaranteeing purchasing power, combating labour market criminality, improving the situation of shop stewards and enhancing conditions of industrial work. Enablers are the things that make the union operate smoothly: resources, members' services and communication. The union's own educational institute Murikka will continue to offer a broad selection of courses. Other training will be comprehensive, too, both online and face to face. All this needs money. Membership dues are not enough to cover all union work, but income from investments helps to balance the budget. HEIKKI JOKINEN
• Kotisivut ja eAsiointi a-kassa.fi Avoin työttömyyskassa PL 116, 00531 Helsinki Palvelunumero 020 690 455 NÄIN HAET ANSIOPÄIVÄRAHAA Aukiolo vuodenvaihteessa SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Anmäl dig senast den första arbetslöshets eller permitteringsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Kassa on kiinni 23.12.2022 klo 12:00—2.1.2023 klo 10:00. Tarkemmat tiedot kotisivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. Olemme tukenasi, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan turvaamme toimeentulosi muutosten hetkellä. Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi
• 56 Tekijä 12/2022 HARRASTAJA MAARIKA SALSTELA Heinävesi Elementtityöntekijä, varapääluottamusmies Tulikivi Oyj, Heinäveden tehdas Jouluiloa jakamassa Maarika ja Jani Salstelan joulu sujuu lapsiperheitä kiertäen joulumuorin ja -pukin rooleissa. Vuosien varrella aaton rutiinit ovat hioutuneet kohti täydellisyyttä. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVA MARKKU TISSARINEN
• 12/2022 Tekijä 57 VAPAALLA ” E dellinen yö nukutaan huonosti, kun seuraava päivä jännittää meitäkin, Maarika Salstela kertoo. Jouluaattona Salstela ottaa joulumuorin roolin ja hänen miehensä on joulupukki. – Aviomies oli aloittanut harrastuksen vuonna 2006. Tavattiin vuonna 2013, ja vuonna 2014 olin ensimmäisen kerran hänen mukanaan joulumuorina, Salstela sanoo. Heinävedellä asuvat Salstelat tekevät joulupukin kierroksen Tampereella, jossa miehellä on sukua. Parhaimmillaan aattona on käyty 14 kodissa. Useat kohteet ovat tuttuja vuosien varrelta. – On jopa sellaisia perheitä, joissa lapset ovat jo yläkouluiässä. Sinnekin on menty, kun joulupukki ja -muori ovat tulleet tavaksi, vaikka kukaan ei enää uskokaan pukkiin. Harrastuksen paras puoli on, että pääsee näkemään perheiden erilaisia jouluja ja lasten iloa. Joitain pukin vierailu saattaa jännittää. – On lapsia, joita ei nähty kolmeen jouluun, mutta neljäntenä nähtiin, kun uskalsivat tulla pois sohvan takaa, Salstela kertoo. RUTIINIT KUNNOSSA Aaton suunnittelu alkaa hyvissä ajoin marraskuun alun tienoilla. Vakioperheilta kysytään ensin, onko pukin ja muorin vierailulle tarvetta tänäkin vuonna. Sana leviää myös puskaradion kautta, joten kyselyjä saattaa tulla ennestään tuntemattomilta perheiltä. Joinain vuosina on laitettu pukki-ilmoitus myös sopivaan sosiaalisen median ryhmään. Aatonaattona Salstelat laativat vierailtavista kodeista taulukon ja reittikartan. Aikataulu asetetaan sen verran väljäksi, ettei kodeista tarvitse kiirehtiä pois. – Ollaan sen aikaa, kun on tarvis. Katsotaan lapsista, milloin lahjat ovat kiinnostavampia kuin pukki ja muori. Silloin poistutaan paikalta, Salstela kertoo. Aattoillan eväsvalikoima on muotoutunut käytännön ohjaamana. – Kylmiä lihapullia, tomaatteja ja vissyä. Niitä pukki voi syödä partaa nostamalla, Salstela kertoo. Pukkisesonki näkyy myös aaton liikenteessä. – Parhaimmillaan on ollut liikennevaloissa rinnakkain kolme pukkia. Siinä sitä on morjesteltu. Vierailuista Salstelat ottavat bensarahat, mutta rahan takia ei olla liikkeellä, vaan rakkaudesta lajiin. RILLIT HUURUSSA Kierros on tarkkaan suunniteltu, joten sattumuksia matkassa ei juurikaan ole ollut. Paitsi sen kerran, kun pukki ja muori menivät kerrostalon rappuun silmälasit huurussa. Asunnon ovi avattiin jouluisille vieraille, mutta sisällä selvisi, että kyseessä oli pääosin suomea puhumaton perhe, joka ei viettänyt joulua. – Minä katsoin joulupukkia ja pukki minua. Pukki sanoi, että ai perhana, ollaan väärässä asunnossa, Salstela kertoo. Jouluntoivotusten jälkeen Salstelat menivät kerrosta ylempänä sijainneeseen asuntoon, johon pukki oli tilattu. Vierailun jälkeen rappukäytävässä oli vastassa alemman kerroksen asunnosta mies, joka vielä tarjosi karkkia ja kiitteli vierailusta. – Ei puoliakaan ymmärretty, mutta kaikki olivat onnellisia. RAUHOITTUMINEN HAUTAUSMAALLA Aaton kierroksen jälkeen Salstelat suuntaavat Tampereella Lamminpään hautausmaalle, jonne he astelevat rooliasuissaan. – Käydään hetki hiljentymässä sankarihaudoilla, ja sitten kävellään muistolehtoon. Viedään kynttilöitä ja muistetaan rakkaita, Salstela kertoo. Illan päätteeksi he pääsevät lepäilemään sukulaisten luo. – Taatusti tulee uni suihkun ja iltapalan jälkeen. PERINTEET ELÄVÄT Maarika Salstelan omassa lapsuudessa suku kokoontui jouluisin isomummin luo. Hänen arvionsa mukaan nykyään monet viettävät joulua pienemmällä porukalla. – Joulutunnelma on yhtä lämmin, oli paikalla kolme tai 13 ihmistä, Salstela sanoo. Hän kertoo, että muoriharrastuksen lisäksi hän ei varsinaisesti ole jouluihminen. – On menty monta joulua, ettei kotona ole ollut kuusta. En laita ylitsepursuavaa joulua. Korona-aikana jouluaaton rutiinit poikkesivat tavallisesta. Vierailtavia perheitä oli vähemmän ja sisätiloja vältettiin. – Oltiin ulkona. Lapset olivat tyytyväisiä sellaiseenkin jouluun, Salstela kertoo. Myös viime joulu oli tavallisuudesta poikkeava, sillä aattoa vietettiin omassa kodissa. – Ensimmäinen lapsenlapseni oli vähän yli kahden vuoden ikäinen. Oltiin kotona, ja pukki ja muori tulivat vain hänelle, Salstela kertoo. Tänä vuonna palataan taas normaaliin rutiiniin Tampereen pukkikierrokselle, sillä se on Salsteloille se omin joulu. – Se vie paljon virtaa, mutta antaa tosi paljon takaisin. ? ? "Joulutunnelma on yhtä lämmin, oli paikalla kolme tai 13 ihmistä", Maarika Salstela sanoo. KATSO VIDEO www.tekijalehti.fi/vapaalla Joulupukki ja -muori toivottavat hyvää joulua!
• 58 Tekijä 12/2022 PULMAT Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ?? HAASTAVAMPI ?? VISAINEN HELPPO ?? HAASTAVAMPI ?? VISAINEN SANARISTI Tehtävien ratkaisut: www .tekijalehti.fi/vapaalla
• 12/2022 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO
• Korkeavartisissa JALAS? Exalter GTX ja JALAS? Heavy Duty GTX jalkineissa on vedenpitävä GORE-TEX kalvo ja laadukkaat JALAS? turvaominaisuudet. Jalkineet on suunniteltu raskaaseen työhön pohjoisen vaativissa olosuhteissa. Tunnet olosi turvalliseksi ja mukavaksi taatusti vedenpitävissä turvajalkineissa, jotka pitävät jalkasi lämpiminä ja kuivina lumisessa, loskaisessa ja kylmässä ympäristössä. JALAS? 9998 Exalter GTX JALAS? 1398 Heavy Duty GTX TAATUSTI VEDENPITÄVÄ TALVEN VARALLE Lue lisää turvajalkineista ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa ejendals.com